Vuoden 2012 ajattelijat

Tänä vuon­na jär­jestetään ensim­mäi­nen ker­ran tra­di­tiok­si tarkoitet­tu Ajat­telun viikko, johon kuu­luu pari iltati­laisu­ut­ta ja Tiedekahvi­las­sa Alek­sil­la klo 12 joka päivä jär­jestet­tävä ajat­telun tun­ti. Kuul­ta­vana on vuo­den aja­jt­telijoi­ta. Kolme tilaisu­ut­ta meni jo, mut­ta jär­jel­lä on vielä kak­si. Huomen­na torstaina voi kuun­nel­la Mat­ti Apusen haas­tat­tele­m­ana Sirk­ka-Liisa Kivelää, Kari Enqvis­tiä ja Mart­ti Ahti­saar­ta. ja per­jan­taina Arno Ahos­niemen haas­tat­tele­m­ana Marko Ter­viötä. Oma osuuteni Markus Leikolan haas­tat­tele­m­ana Esko Val­tao­jan kanssa meni jo maanan­taina. Keskuste­lut ovat nähtävis­sä suo­ri­na sivul­ta www.suomiajattelee.fi.

Ajat­telun viikkoon liit­tyen kak­si eril­listä raa­tia val­it­si kumpikin kymme­nen ajat­teli­jaa ja näin syn­tyi yhdek­sän­toista henkilön lista vuoden2012 ajattelijoiksi.

Turun Luostarivuoren lukion raadin val­it­se­vat ajattelijat

Mart­ti Ahtisaari
Raisa Cacciatore
Pekka Himanen
Sirk­ka-Liisa Kivelä
Kari Miet­ti­nen eli Paleface
Antti Nylén
Sofi Oksanen
Osmo Soininvaara
Linus Torvalds
Esko Valtaoja

 

Evan raadin val­it­se­mat ajattelijat

Kari Enqvist
Bengt Holmström
Juha Jokela
Juk­ka Kostiainen
Paul Lillrank
Han­nu Rajaniemi
Anu Silfvenberg
Osmo Soininvaara
Marko Terviö
Tom­mi Uschanov

 

On se hyvä, että joku sen­tään pystyy yhdis­tämään luki­o­laiset ja EVA:n. 🙂

39 vastausta artikkeliin “Vuoden 2012 ajattelijat”

    1. Niin kuin toimi­alansa tilanteesta huolestunut Pohjois-Suomen matkailuyrit­täjä sanoi: “Kuka meitä aut­taisi, elle itse nos­taisi kissan hän­tää pöydälle.”

  1. Oikein hyvä että nuo­ria koul­u­laisia opete­taan ajat­tele­maan. Osaa­vat näko­jään val­i­takin varsin hyvin.

    Polvi para­nee pojas­ta ja tytöstä.

  2. Mielestäni Tiedemies on fik­suimpia Suomessa:
    http://tiedemies.blogspot.fi

    Tot­ta puhuen Suomes­ta puut­tuu todel­la älykkäät ajat­teli­jat kuten Tyler Cowen. Suo­mi on pieni maa. Toisaal­ta on eri asia tietää jotain suh­teel­lisen korkeata­soisia malle­ja kuin tietää prag­maat­tisia tehokku­us­paran­nuk­sia moni­in käytän­nönelämän koor­di­naa­tio-ongelmi­in kuten Osmo jakelee. Jälkim­mäis­es­tä on yleen­sä enem­män hyö­tyä, ainakin marginaalilla.

    Tieto on kuitenkin hajautet­tua, ja kuten maail­mas­ta näkyy on luke­mat­to­mia tapo­ja ratkaista koor­di­naa­tio-ongelmia, ja aka­teem­i­nen ajat­telu luo omat sys­temaat­tiset biak­sen­sa tähän.

  3. EVA:n mielestä Suomes­sa on vain yksi nainen, joka osaa ajatella.

  4. Onko­han näitä jälkikä­teen saatavis­sa? Osmon ja Eskon klip­pi kiin­nos­taisi paljon. En löytänyt vielä sivuilta.

    1. Minä jäin siihen käsi­tyk­seeen, että ne oli­si­vat saatavil­la ja sik­si alun­perin laitoin tuon pous­tauk­sen, mut­ta en minäkään löytänyt.

  5. Luki­o­lais­ten lista on, jos nyt ehkä hiukan julk­isu­us- ja viihde­pain­ot­teinen, niin ainakin monipuo­li­nen ja käytän­nön­läheinen (Tor­valds). Nim­imerkin “Ari” vit­si yllä oli hauska.

    Omaa blo­giani en main­os­taisi tässä yhtey­dessä, mut­ta Cowen todel­la on yksi maail­man laadukkaim­mista ajat­telijoista. Suo­ma­laiset talousti­etei­den har­joit­ta­jat eivät sovel­la tiedet­tään julkises­ti yhtä laa­jasti, sen soisin lisään­tyvän. Enqvist ja Val­tao­ja tule­vat julkkiksi­na fyysikkona ja tähti­ti­eteil­i­jänä var­maan luon­nos­taan täl­laisille lis­toille. Lill­rank ja Holm­ström ovat hyviä val­in­to­ja, mut­ta moni ei ole heistä kuul­lut; jostain syys­tä luon­non­ti­eteen edus­ta­jat ovat onnis­tuneet jos nyt eivät varsi­nais­es­ti tieteen­sä niin jotenkin siihen liit­tyvän kei­jupö­lyn avul­la saa­maan itsen­sä kansan tietoisu­u­teen. Noiden talousti­eteil­i­jöi­den (tai jonkun muun) lep­poisaa ja yleiseen ajat­telu­un pure­vaa kir­jal­lista (kir­ja, blo­gi jne) julk­ista breikkaus­ta odottelen.

    Toinen on että lis­tat näyt­täi­sivät hei­jastel­e­van kuiv­aa asiantun­te­mus­ta tai sit­ten johonkin kult­tuuri­in tai poli­ti­ikan tekoon liit­tyvää meri­it­tiä (Osmo, pale­face, Oksa­nen). Osmo siis edus­taa molem­pia mis­tä on help­po olla samaa mieltä.

  6. Kaik­ki Ajat­telun tun­nin (tänään ja huomen­na klo 12.00–13.00) keskuste­lut näytetään livenä Helsin­gin yliopis­ton ThinkWallil­la osoit­teessa http://www.helsinki.fi/thinkwall. Sivuis­tol­la pitää scrol­la­ta vähän alaspäin ja klika­ta Tiedekul­ma Live-ruudun (vasem­mal­la) playsta, jot­ta lähetys näkyy. Ajat­telun tun­nin jäl­keen keskusteluista tehdään tal­len­teet, jot­ka tule­vat kat­seltavak­si ainakin samaiselle sivus­tolle, kun­han HY saa tehtyä ne. Voin vaikka­pa vinka­ta sit­ten, kun­han saan tiedon siitä, että videot on katseltavissa.

    Luki­o­lais­ten ja EVAn val­it­se­mat ajat­teli­jat ovat kyl­lä ajat­telijoi­ta paikallaan! Mm. Ajat­telun tun­tia ja muu­ta keskustelua seu­ran­neena he ovat jo nyt nos­ta­neet julkiseen keskustelu­un tuor­e­i­ta ajatuk­sia ja näkökul­mia. Tätä tarvitaan!

  7. Kyl­lä Wahlroosia nyt har­mit­taa kun ei edes Eva valin­nut ajattelijaksi. 

    Eri­tyisen tyy­tyväi­nen olen Han­nu Rajaniemen val­in­taan. The Quan­tum Thief nos­taa Suomen kansakun­naksi kansakun­tien joukkoon ja kie­len kielek­si maail­mankiel­ten joukkoon. Suo­ma­laiset ovat asut­ta­neet Oortin pilven:

    “She does not know the god they wor­ship there, and has no wish to find out. But the high arch­es of the ceil­ing remind her of the open spaces of the tem­ples of Ilmatar in Oort, ice cav­erns of the god­dess of the air and space. So some­how it seems appro­pri­ate to sing a qui­et prayer.” (Rajanie­mi 2010, 172.)
    Suomen­nos: “- – Katon komeat holvauk­set tuo­vat mieleen Ilmattaren temp­pelit Oor­tis­sa – avarat jäälu­o­lat, jot­ka on pyhitet­ty ilman ja avaru­u­den jumalattarelle. Niin­pä Mieli päät­tää laulaa hil­jaisen ruk­ouk­sen.” (Rajanie­mi 2011, 229.)

    Alku­teos: “That’s when Mieli speaks.
    ”We are not your ene­my,” Mieli says.
    She stands up looks at the tzad­dikim. “I come from far away. I believe in dif­fer­ent things than you. But trust me when I say this: what the thief says he can do, what­ev­er agree­ment we make, I will make sure it is hon­oured. I am Mieli, of the Hil­jainen Koto, daugh­ter of Karhu. And I do not lie.”” (Rajanie­mi 2010, 197–198.)
    Suomen­nos: “- – Olen Hil­jaisen kodon Mieli – Karhun tytär – enkä vale­htele.” (Rajanie­mi 2011, 263.)
    Rajanie­mi, Han­nu 2010: The Quan­tum Thief. Lon­don: Gollancz.
    Rajanie­mi, Han­nu 2011: Kvant­ti­varas. Helsinki/Juva: Gummerus

  8. Han­nu Lauer­ma, Liisa Keltikan­gas-Järvi­nen, Ilk­ka Niinilu­o­to ovat muu­tamia nim­iä, jot­ka mielestäni ansait­si­vat olla tuol­laisel­la listal­la, ainakin mon­en näistä nyt nime­ty­istä edellä.

    Mietin myös het­ken, että miten lista ver­tau­tu­isi vas­taavaan vuosikym­menten takaiseen lis­taan. Esimerkik­si n. 40 vuot­ta sit­ten olisi voitu vali­ta mm. täl­lais­ten nimien joukos­ta: Rolf Nevan­lin­na, Max Jakob­son, Helvi Sip­ilä, Mika Wal­tari, Väinö Lin­na, Alvar Aal­to, Georg Hen­rik von Wright…

    Onko jonkin­lainen ajalli­nen per­spek­ti­ivi­harha, että tuo jälkim­mäi­nen lista tun­tuu vaku­ut­tavam­mal­ta kuin nykyi­nen? En elänyt useimpi­en heistä aikaan, ja hei­dän ajatuk­si­aan on suo­dat­tunut valikoituneesti nykypäivään, mikä voi immar­rel­la kokonaiskuvaa.
    Silti näistä nyt nime­ty­istä esimerkik­si Himas­ta en kykene mil­lään lähem­män tutus­tu­misen jäl­keen pitämään ajat­teli­jana, vaan jonkin­laise­na new age ‑puoska­ri­na ja huijarina.

    Globaalis­sa mitas­sa sama ilmiö, jopa voimakkaam­min. Olen yrit­tänyt lukea tasais­es­ti eri aikakausil­ta, mut­ta ajat­telijoista ja kir­jail­i­joista, joista olen pitänyt n. 2/3 syn­tynyt ennen ensim­mäistä maailmansotaa. 

    Yksi mah­dol­lisu­us on tietysti, että oma per­spek­ti­ivi on harhainen. Joka tapauk­ses­sa mieti­tyt­tää, että onko tässä ajas­sa jotakin syväl­lisem­mälle ajat­telulle tai kir­jal­lisu­udelle vieras­ta ja pin­ta­puolis­tavaa. Vai onko kyse paljolti siitä, että run­sas tuotan­to ei ole vielä suo­dat­tunut historiaan.

    Ketjus­sa maini­t­ul­ta Tyler Cowe­nil­ta luin In praise of com­mer­cial cul­ture:n pari vuot­ta sit­ten, mut­ta en muista siitä paljoakaan, joten se ei tehnyt vaikutusta.
    Täl­lä het­kel­lä yritän saa­da lue­tuk­si kaik­ki Orwellin poli­it­tiset esseet. On vaikea nos­taa ketään nykypäivän vas­taan tul­lut­ta esseis­tiä hänen tasolleen. Sen enem­pää englan­nin taita­jana kuin ajat­tele­maan haas­ta­vana lukukoke­muk­se­na. Theodore Dal­rym­ple voisi olla mainio, jos hän ei olisi liian yksisilmäi­nen kon­ser­vati­ivises­sa oikeis­to­laisu­udessaan. Mut­ta ei tule parem­paakaan mieleen. Liian mon­et ovat pop­u­laare­ja silmänkään­täjiä ja pohjim­mil­taan aika köykäisiä, kuten Gladwell.

  9. Marko Ter­viö oli listal­la posi­ti­ivi­nen yllä­tys. On muka­va huo­ma­ta että mukaan on valit­tu aka­teemisen talous­tutkimuk­sen edustaja. 

    Aka­teem­i­nen talous­blo­gi on mielestäni tuonut varsin hyvin aka­teemis­ten talous­tutk­i­joiden näke­myk­siä mukaan arkikeskustelu­un. Onhan Suomes­sakin toki ollut aina pop­u­lar­isoin­nin taitavia talousti­eteil­i­jöitä (esim. Six­ten Kork­man), mut­ta mon­et julkiseen keskustelu­un osal­lis­tu­vat talous­tutk­i­jat ovat peräisin tutkimus­laitok­sista, eivätkä yliopistoista. 

    Yksi mah­dolli­nen syy aka­teemis­ten tutk­i­joiden “hil­jaisu­u­teen” on se, että tieteen pop­u­lar­isoin­nin kuu­lu­mi­nen tutk­i­jan työnku­vaan on epä­selvää ja pop­u­lar­isoin­ti­in käytet­ty aika on pois aka­teemis­es­ta tutkimuk­ses­ta. Uskoisin että tämäkin asia saat­taa muut­tua ajan myötä ja uuden sukupol­ven talousti­eteil­i­jät ovat akti­ivisem­pia kansan­ta­juis­ta­maan tiedettään.

  10. Heti kun joku kek­sii mis­tä videot näkee, suo­raa linkkiä tänne. Käytin ehkä 15 min elämästäni yrit­täessäni etsiä videoita. Ei tul­lut mitään. Onpa taas hieno ja help­pokäyt­töi­nen systeemi..

  11. Ila I:

    Kyl­lä Wahlroosia nyt har­mit­taa kun ei edes Eva valin­nut ajattelijaksi. 

    Ehkä hän kuitenkin kestää tämän kar­vaan pet­tymyk­sen 🙂 , etenkin kun tuo EVAn Ajat­teli­jal­is­tan val­it­si raati, jos­sa oli vain yksi Evalainen (Apunen).

    EVAn raati­in kuu­lui­v­at seu­raa­vat henkilöt: Antti Blå­field (toimit­ta­ja), Juha Itko­nen (kir­jail­i­ja), Anna Kon­tu­la (kansane­dus­ta­ja), Marko Kul­mala (tuot­ta­ja), Han­nu Leinonen (vas­taa­va pää­toimit­ta­ja), Mika Mali­ran­ta (pro­fes­sori), Jari Paran­tainen (tuot­teis­ta­ja), Aki Riihi­lahti (toim­i­tusjo­hta­ja), Mar­jaana Toimi­nen (toim­i­tusjo­hta­ja), Esko Val­tao­ja (tähti­ti­eteil­i­jä) ja Mat­ti Apunen (johta­ja).

  12. Toiv­ot­tavasti HY:n tietonikkari lait­ta­vat myös ääni­tiedos­toina, jot­ta voi kuun­nel­la hölkätessä. Jos eivät lai­ta, lait­taisi­vat edes Youtubeen, jot­ta voi sieltä hel­posti poimia ääni­raidan soit­timeen. Huhuu! Suomes­sa kun ei paljon älykästä kuun­neltavaa ole toisin kuin Jenkeis­sä, mis­sä alkaa olla tapana äänit­tää vähän joka toinen puhe tai keskuste­lu­ti­laisu­us ja pistää nettiin.

  13. Olli Kärkkäi­nen:
    Marko Ter­viö oli listal­la posi­ti­ivi­nen yllä­tys. On muka­va huo­ma­ta että mukaan on valit­tu aka­teemisen talous­tutkimuk­sen edustaja. 

    Aka­teem­i­nen talous­blo­gi on mielestäni tuonut varsin hyvin aka­teemis­ten talous­tutk­i­joiden näke­myk­siä mukaan arkikeskustelu­un. Onhan Suomes­sakin toki ollut aina pop­u­lar­isoin­nin taitavia talousti­eteil­i­jöitä (esim. Six­ten Kork­man), mut­ta mon­et julkiseen keskustelu­un osal­lis­tu­vat talous­tutk­i­jat ovat peräisin tutkimus­laitok­sista, eivätkä yliopistoista. 

    Yksi mah­dolli­nen syy aka­teemis­ten tutk­i­joiden “hil­jaisu­u­teen” on se, että tieteen pop­u­lar­isoin­nin kuu­lu­mi­nen tutk­i­jan työnku­vaan on epä­selvää ja pop­u­lar­isoin­ti­in käytet­ty aika on pois aka­teemis­es­ta tutkimuk­ses­ta. Uskoisin että tämäkin asia saat­taa muut­tua ajan myötä ja uuden sukupol­ven talousti­eteil­i­jät ovat akti­ivisem­pia kansan­ta­juis­ta­maan tiedettään.

    Talousti­eteil­i­jöistä minä olisin nos­tanut listalle Juhana Var­ti­aisen, joka on esit­tänyt terävää ja ansiokas­ta kri­ti­ikkiä hyv­in­voin­ti­val­tion pelas­tamisek­si. Yksi seli­tys, mik­si aka­teemis­ten tutk­i­joiden pain­oar­vo on laskenut yhteiskun­nal­lises­sa keskustelus­sa, on erikois­tu­mi­nen. Tieteen huip­ulle pääsemisek­si täy­tyy erikois­tua hyvin kapealle sek­to­rille. Renes­sanssinero­jen aika on ohi. Valitettavasti.

  14. Jos tuos­sa on Suomen ajat­telijoiden lista niin mata­lak­si vetää mie­len. Pikaises­ti luet­tuna tun­tu­vat ole­van aina­ki poli­it­tis­es­ti oikeal­la, vähin­täänkin harmittomia.
    Minä en tunne julk­isu­ud­es­ta kuin Tuo­mas Nevan­lin­nan jota kehtaisi kut­sua ajat­teli­jak­si, mut­ta ajat­telijois­sa on se ikävä omi­naisu­us, että he saat­ta­vat sanoa joi­tan raadille kiusallista.

  15. Lisään vielä sen, vaik­ka tämä ei olekaan kovin tärkeää, että fyysikot tun­tu­vat saa­neen paikkansa fyysikkoe­dus­tuk­se­na, vaik­ka kiipii epäilys, että raati ei tunne kuin kak­si fyysikkoa tai ylipään­sä luon­non­ti­eteil­i­jää tässä maas­sa. Molem­mat her­rathan ovat erikois­tuneet koulu­tuk­seltaan täysin vier­aaseen alaan, eli teolo­giaan pop­u­laar­i­julka­isu­is­saan, jos­ta eivät tiedä taval­lista maal­likkoa parem­min, jos senkään vertaa.

  16. Okei, kiva että EVA julkaisee viral­lis­ten ajat­telijoiden lis­taansa. Olisikin ollut aika yllät­tävää että oli­si­vat valin­neet Pent­ti Linkolan tai vaik­ka Kai Sadinmaan.

  17. sori nyt vaan blo­gis­tillekin, kun vähän huoli­mat­tomasti tässä kom­men­toin. Kal­ja ja net­ti on vähän ajat­telema­ton yhdistelmä.

  18. tiedemies: Lill­rank ja Holm­ström ovat hyviä val­in­to­ja, mut­ta moni ei ole heistä kuullut;

    Min­ulle kun Lill­rankista on parin luke­mani blog­itek­stin perus­teel­la syn­tynyt mieliku­va, että tämä on ulkois­tanut jok­seenkin kaiken “ajat­telun” Ayn Randille.

  19. Ter­viö on sikäli yllät­tävä val­in­ta listalle, että hän ei ole kauheasti osal­lis­tunut yhteiskun­nal­liseen keskusteluun.

  20. No vuodes­ta 2013 läh­tien toivon, että poli­it­tiselle taivaalle syn­ty­isi sel­l­ainen tähti, joka ilman puolue­poli­it­tista hap­a­tus­ta ryhty­isi, ja tajauaisi ryhtyvän­sä toimi­in siten, kuten kansalaiset ilman iänikuista poli­it­tista puoluekan­tansa kysymista haluisi­vat elää elämään­sä — sil­loinkaan kun vaalia ei ole lähietäisyydelläkään.

    Luo­ja suo siten, että työ­markki­nat­uen mene­tyk­sen uhal­la, työvoimavi­ra­nomainen osoit­ta­mas­saan “pakko­työssä” ajat­tele­vien ja opin­to­ja suorit­tanei­den ihmis­ten ei tarvit­si ryhtyä kakko­ja, kun­nal­liss­sa laitok­sis­sa työ­markki­nat­uen suu­ruisel­la “pal­ka­lla” keräämään ja korjaamaan.

  21. Ajat­telin nuorem­pana samoin kuin Az, siis kuvit­telin että van­hat ajat­teli­jat oli­vat jotenkin paljon hienom­pia ja parem­pia. 1900-luvul­la kaik­ki muka jotenkin muut­tui huonom­mak­si. Klas­siset ja val­is­tusa­jan ajat­teli­jat oli­vat nimeno­maan suuria ajat­telijoi­ta, eli he rak­en­te­liv­at kokon­aisia iso­ja sys­teeme­jä. Joi­hinkin tämä vetoaa, ja nuorem­pana ajat­telin että vain sys­teem­inrak­en­ta­jat ovat “oikei­ta ajattelijoita”. 

    Todel­lisu­us jos­sa me elämme ei kuitenkaan ole mikään sys­tee­mi, vaan “sys­tee­mi” on ihmisen tapa hah­mot­taa, jäsen­tää, ja organ­isoi­da asioi­ta. Yhden ison Sys­teemin sijaan ihmi­nen tarvit­see maail­man ymmärtämiseen abstrak­tioi­ta ja malle­ja, joiden sovel­lusalue on rajalli­nen, mut­ta jot­ka avus­ta­vat päätök­sen­teossa hah­mot­tamises­sa. Kos­ka mah­dol­lisia ja käyt­tökelpoisia malle­ja on aina usei­ta, ja samakin ihmi­nen voi suositel­la eri tilanteis­sa eri malle­ja (jot­ka pare­it­tain näyt­tävät peräti ris­tiri­itaisil­ta), liian voimakas sys­teemi­a­jat­telu syn­nyt­tää väärän mieliku­van hai­hat­telus­ta, pirstaleisu­ud­es­ta, jne. 

    Cowe­nia arvostan suuresti lähin­nä sik­si, että hän osaa ottaa malle­ja, melko käytän­nön­läheis­es­ti ilmaista niiden rajo­ja, osoit­taa miten ne sopi­vat (ja eivät sovi) tilanteeseen ja myös täy­den­tää mallin puut­tei­ta intu­iti­ivisil­la seli­tyk­sil­lä, siis liiak­si tak­er­tu­mat­ta tiet­tyyn malli­in. Kukaan ei ole täydellinen.

    Sys­teeme­jä rak­en­tavien yli-itse­var­mo­jen ja näen­näisskep­tis­ten filosofien arvost­a­mi­nen perus­tuu jonkin­laiseen lam­mas­maiseen ajat­telu­un siitä, että itse­var­muus ja ehdot­to­muus tek­stis­sä on jotain mitä kan­nat­taa pitää arvos­sa. Itse kyl­lä näen täl­laisen ajat­te­lu­ta­van heikkona. 

    Min­ullekin on kyl­lä toisaal­ta tul­lut näistä filosofeista (Hima­nen) vähän puoskari­mainen fiilis. Airak­sisen kir­joituk­sista olen pitänyt. Suo­ma­lai­sista “toisi­na­jat­telijoista” voisi maini­ta Juk­ka Han­kamäen, jota en kyl­lä valitet­tavasti voi kovin paljon kehua. Hänen tyylila­jin­sa on vähän puoskari­mainen per­for­manssi, ja lisäk­si hänel­lä on val­taisa joukko hyv­in­voin­ti­val­tion vasem­mis­to­laisia pyhiä toteemeja.

  22. kkk: Talousti­eteil­i­jöistä minä olisin nos­tanut listalle Juhana Var­ti­aisen, joka on esit­tänyt terävää ja ansiokas­ta kri­ti­ikkiä hyv­in­voin­ti­val­tion pelas­tamisek­si. Yksi seli­tys, mik­si aka­teemis­ten tutk­i­joiden pain­oar­vo on laskenut yhteiskun­nal­lises­sa keskustelus­sa, on erikois­tu­mi­nen. Tieteen huip­ulle pääsemisek­si täy­tyy erikois­tua hyvin kapealle sek­to­rille. Renes­sanssinero­jen aika on ohi. Valitettavasti.

    Juhana Var­ti­ainen on tosi­aankin osal­lis­tunut akti­ivis­es­ti yhteiskun­nal­liseen keskustelu­un, mut­ta hänen työnku­vaansa tutkimus­laitok­sen edus­ta­jana yhteiskun­nalli­nen keskustelu kuu­luu suorem­min kuin aka­teemisil­la tutkijoilla.

    Oli­han listal­la toki aka­teemi­sista talousti­eteil­i­jöistä myös Bengt Holmström.

    Erikois­tu­mi­nen voi olla yksi syy hil­jaisu­u­teen, mut­ta ei sen mielestäni pitäisi olla mikään merkit­tävä este. Kollek­ti­iviset blog­it kuten Aka­teem­i­nen talous­blo­gi mah­dol­lis­ta­vat usei­den erikoisa­lo­jen osaa­jien yhteisen vaikut­tamisen. Yhteiskun­nal­liseen keskustelu­un osal­lis­tu­mi­nen voi olla myös tutk­i­joille hyödyl­listä, jos sen avul­la tutk­i­jat tule­vat tutus­tuneek­si entistä laa­jem­min myös oman erikoisalan ulkop­uolisi­in tutkimuk­si­in. Myös tutkimus­tu­losten kansan­ta­juis­t­a­mi­nen on mielestäni oleelli­nen taito, jota olisi syytä harjoittaa.

  23. Olli Kärkkäi­nen: Yhteiskun­nal­liseen keskustelu­un osal­lis­tu­mi­nen voi olla myös tutk­i­joille hyödyl­listä, jos sen avul­la tutk­i­jat tule­vat tutus­tuneek­si entistä laa­jem­min myös oman erikoisalan ulkop­uolisi­in tutkimuk­si­in. Myös tutkimus­tu­losten kansan­ta­juis­t­a­mi­nen on mielestäni oleelli­nen taito, jota olisi syytä harjoittaa.

    Aka­teemis­ten tutk­i­joiden hil­jaiseloon vaikut­taa myös aka­teemisen yhteisössä val­lit­se­va kri­it­tisyys. Tutk­i­jat eivät uskalla sanoa oman erikoisalansa ulkop­uoli­sista asioista mitään, kos­ka pelkäävät tule­vansa julkises­ti teilatuk­si. Tämä yhdis­tet­tynä suo­ma­laisen kas­vatuk­sen istut­ta­maan mokaamisen pelkoon saa aikaan hiljaiselon.

  24. Koska­han joku ajateli­ja rupeaa ajatele­maan ilmake­hän läm­pen­e­mistä puh­taal­ta pöy­dältä ja oikein kunnolla?

    Tiedos­sa­han on se tosi­a­sia, että mikään teo­ria ei ole kestänyt tieteel­listä kri­ti­ikkiä kovinkaan pitkää aikaa.

    Hyvänä esimerkkinä tästä auringon luul­tu pyörim­i­nen maan ympäri ja New­tonin teo­ri­at, jot­ka Ein­stein romut­ti, jne.

    Samoin käy vääjäämätömästi tälle nykyiselle ilmas­ton läm­pen­e­m­i­nen / hiil­i­jalan­jäl­ki- teorialle.

    Glob­al Weath­er Mod­el tuun­nat­tu jo kym­meniä vuosia, eikä se ole vieläkään lähellekkään valmis.

    Kyseessä on niin val­ta­van mon­imutkainen ilmiö, että kuten tiede­tään, säätäkään ei kun­nol­la pystytä ennus­ta­maan muu­ta­maa päivää pidemmälle.

    Esimerkik­si malli ei ollenkaan ota huomioon auringon ja maan välille ajoit­tain tule­via pölypilviä. 

    Pölyp­il­vien ole­mas­sao­lo on kuitenkin kiis­ta­ton tosi­a­sia. Noin 20% käm­pän imuroin­nis­sa pöly­pus­si­in tulev­as­ta pölystä tiede­tään ole­van peräisin avaruudesta…

    Ei osa­ta myöskään kun­nol­la selit­tää sitäkään, että mik­si viimeisen 100 000 vuo­den aikana on ollut 23 jääkautta…

    Sep­po Korppoo
    Yrit­täjä, joka “Ajat­telun viikkon” kun­ni­ak­si vähän ajatteli

  25. Luki­o­lais­ten ajat­teli­jal­istal­la ollut Esko Val­tao­ja sanoi YLElle osu­vasti medi­as­sa vellovas­ta Talvivaara/uraanihysteriasta:

    “Avaru­ustähti­ti­eteen pro­fes­sori Esko Val­tao­jan mielestä Tal­vi­vaaras­ta nous­sut kohu on osak­si medi­an nos­tat­ta­maa ja joukko­hys­te­ri­aa on lisät­ty sosi­aalises­sa mediassa.

    Se kohu, jota on aikaisem­min nähty ydin­voimaloiden ja ydinen­er­gian yhtey­dessä on nyt siir­tynyt Tal­vi­vaaraan. Tapah­tu­ipa mitä tahansa niin se on Tal­vi­vaaran vika ja medi­an kaut­ta myös paikallis­ten mielestä. Jos kalamies ei saa enää saal­ista, niin se on Tal­vi­vaaran syy, sanoo Valtaoja.

    Esko Val­tao­ja on sitä mieltä, että sel­l­aiset ihmiset ovat ääliöitä, jot­ka kuvit­tel­e­vat totu­u­den löy­tyvän sosi­aalis­es­ta medi­as­ta tai inter­netis­sä julka­istus­ta blogista.

    - Sieltä löy­tyy joukko­hys­te­ri­aa ja saman­henkisiä ihmisiä, jos emme luo­ta parhaisi­in asiantun­ti­joi­hin, niin sil­loin emme luo­ta mihinkään. Koh­ta siel­lä on joku avaru­ud­es­ta tul­lut Alien tuhoa­mas­sa Suomea Tal­vi­vaaran kautta.”

    lähde: http://yle.fi/uutiset/vain_aaliot_uskovat_internetin_totuuksiin/6378204

  26. Sep­po Korppoo,

    “Ei osa­ta myöskään kun­nol­la selit­tää sitäkään, että mik­si viimeisen 100 000 vuo­den aikana on ollut 23 jääkautta…”

    Koulumaantiedon mukaan niitä on ollut yksi. Samaisen maantiedon mukaan viimeisen miljoo­nan vuo­den aikana niitä on ollut kuusi. Taitaa olla selit­tämisen paik­ka myös Sep­po Korppoolla.

  27. Sep­po Korp­poo:
    Hyvänä esimerkkinä tästä auringon luul­tu pyörim­i­nen maan ympäri ja New­tonin teo­ri­at, jot­ka Ein­stein romut­ti, jne.

    New­tonin mekani­ikkaa ei ole kukaan “romut­tanut”. Se nyt vaan muut­tuu epä­tarkak­si kun 1) grav­i­taa­tio on suuri tai 2) kun liiku­taan lähel­lä val­onnopeut­ta tai 3) kun puhutaan oikein pienistä kappaleista.

    Apol­lo-ohjel­man raketit lensivät kuuhun ihan New­tonin (no, oikeas­t­aan Lagrangen ja Hamil­tonin, mut­ta mutatis mutan­dis sama asia) mekani­ikalla. Lasku­virheet oli­vat mität­tömän pieniä. Suh­teel­lisu­us­teo­ri­an mukaisia kor­jauk­sia New­tonin mekani­ikkaan tarvi­aan arkielämässä lähin­nä jos­sain GPS-sys­tee­mis­sä tms. Kvant­timekaanisia kor­jauk­sia tarvi­taan lähin­nä hyvin pienis­sä puoli­jo­hteis­sa eli elek­tron­i­ikan jne osalta se on tiet­ty relevantti. 

    Var­maan “ilmas­ton läm­pen­e­m­i­nen teo­ri­alle” löy­tyy vas­taa­van­laisia tarken­nok­sia. Jos Sepon asen­net­ta nyt tässä seu­rail­taisi­in, niin kuu­len­toa var­maan ei oikeasti tapah­tunut? Vai?

  28. Hyvät ystävät,

    Ennenkuin ketään polte­taan rovi­o­l­la, kan­nat­taa lukea kir­ja: “The Struc­ture of Sci­en­tif­ic Rev­o­lu­tions” by Thomas S. Kuhn pub­lished in 1962.

    Tämä kir­ja ja muut vas­taa­vat ras­saa­vat mukavasti lutei­ta pääkopasta.

    Par­a­dig­ma-muu­tok­set ovat usein kipeitä, mut­ta pakollisia!

    Sep­po Korppoo
    Yrit­täjä, jon­ka par­a­dig­mat muut­tuvat “tosi­a­sioiden”, ei ide­olo­giei­den mukaan

  29. Sep­po Korp­poo:
    Hyvät ystävät,

    Ennenkuin ketään polte­taan rovi­o­l­la, kan­nat­taa lukea kir­ja: “The Struc­ture of Sci­en­tif­ic Rev­o­lu­tions” by Thomas S. Kuhn pub­lished in 1962.

    Tämä kir­ja ja muut vas­taa­vat ras­saa­vat mukavasti lutei­ta pääkopasta.

    Par­a­dig­ma-muu­tok­set ovat usein kipeitä, mut­ta pakollisia!

    Sep­po Korppoo
    Yrit­täjä, jon­ka par­a­dig­mat muut­tuvat “tosi­a­sioiden”, ei ideologieidenmukaan

    Luet­tu on. Oletko muuten huo­man­nut, että mon­et merkit­tävät ilmas­toskep­tikot ovat joutuneet päivit­tämään näkeymyk­siä tosi­a­sioiden edessä? Siinä kysymys nimeno­maan par­a­dig­man muutoksesta.

  30. KKK: kiitos kommentistasi.

    On kiin­nos­tavaa, että edes joku Suomes­sa on halukas pohti­maan näitä perusasiosta.

    Jos näitä ymmärtää, on edes jonkin­lainen mah­dol­lisu­us sille, ettei tule talute­tuk­si kuin päs­si narus­sa, kuten mon­elle on käynyt esim. Tavi­vaaran tapauksesa.

    Kyl­lä Suomes­sakin pitäisi olla oikeus omien aivo­jen käyttöön!

    Mitä tulee tietoon 23 jääkaud­es­ta viimeisen 100 000 vuo­den aikana, se tieto on peräisin Nat­ur­al Geo­graph­ics — dokkarista. Ymmärsin, että siihen sisäl­tyvät sekä “pikku”, että “isot” jääkaudet.

    Joka tapauk­ses­sa, niiden esi­itymis­ten syy on täl­lä het­kel­lä kaikkein kiivaimpi­enkin ympäristö­fun­da­men­tal­istien seli­tys­ten ulottumattomissa. 

    Olen vuosia sit­ten itsekkin ollut tekemässä matemaat­tisia mallituksia.

    Luin jokin aika sit­ten läpi selostuk­sen kan­sain­välisen ilmas­tom­a­llin nykyis­es­tä tilanteesta ja johtopäätök­seni on seuraava:

    1) Mallia tuu­nataan koko ajan uusien tieto­jen ja teo­ri­oiden mukaan. Se on täl­lä het­kel­lä täyn­nä iso­ja reik­iä ja sel­l­aise­naan käyt­tökelpoinen jonkin­lais­ten ennustei­den tekoon, mut­ta sitä ei mis­sään tapauk­ses­sa saa ajatel­la jonkin­laise­na totuute­na. Kun ei paren­paakaan ole, niin joudu­taan käyt­tämään sitä.

    2) Ilmas­tom­a­llia käytetään poli­it­tise­na pro­pa­gan­da-työkalu­na ja viedään sit­ten ymmärtämät­tömiä pässe­jä narus­sa, kuten esim. Tal­vi­vaaran tapauk­ses­sa olemme nähneet.

    Joudun tässä vielä tois­ta­maan: ilmas­tom­a­lli ei ota huomioon avaru­u­den pölyp­il­viä, eikä pysty selit­tämään jääkausia.

    Sep­po Korppoo
    Yrit­täjä ja miekan­hio­ja, sekä todel­li­nen luonnonystävä

  31. Sep­po Korp­poo: 1) Mallia tuu­nataan koko ajan uusien tieto­jen ja teo­ri­oiden mukaan. Se on täl­lä het­kel­lä täyn­nä iso­ja reik­iä ja sel­l­aise­naan käyt­tökelpoinen jonkin­lais­ten ennustei­den tekoon, mut­ta sitä ei mis­sään tapauk­ses­sa saa ajatel­la jonkin­laise­na totuute­na. Kun ei paren­paakaan ole, niin joudu­taan käyt­tämään sitä.

    Päätök­sen­teko perus­tuu läh­es aina epä­var­maan tietoon. Yrit­täjän, jos jonkun, luulisi ymmärtävän tämän perusasian. Siinä vai­heessa kun on 100% var­muus han­kkeen voitol­lisu­ud­es­ta, kil­pail­i­ja teki sen jo. Päätök­sen­teko, joka perus­tuu 100% var­muuten, tapah­tuu aina liian myöhään. Kuu­luisia viimeisiä sano­ja: “se oli sit­tenkin tiikeri.”

  32. Osmo Soin­in­vaaran ja Esko Val­tao­jan Ajat­telun tun­ti sekä Raisa Cac­cia­toren ja Paul Lill­rankin Ajat­telun tun­ti ovat kat­seltavis­sa Helsin­gin yliopis­ton Think Wallil­la tämän osoit­teen takana: http://www.helsinki.fi/thinkwall/
    Videot on kat­seltavis­sa ruudun oike­as­sa reunas­sa, kun scrol­lataan vähän alaspäin.

    Lop­ut tule­vat var­masti tämän viikon aikana!

  33. Jos maan ja auringon väli­in olisi muka tul­lut erikoisem­pia pölyp­il­viä niin ns. eläin­rataval­okin näky­isi Suomes­sa. Kukaan ei ole koskaan tääl­lä näh­nyt. Ei edes Esko itte.

  34. Tässä suo­rat linkit Ajat­telun tun­nin videoihin! Video aukeaa ruu­tu­un, joka on sivus­ton vasem­mas­sa reunas­sa hie­man alempana.

    Ma: Osmo Soin­in­vaara ja Esko Valtaoja
    http://www.helsinki.fi/thinkwall/index.php?videoid=8F02701F#thinkcorner

    Ti: Raisa Cac­cia­tore ja Paul Lillrank
    http://www.helsinki.fi/thinkwall/index.php?videoid=9DBBD0E8#thinkcorner

    Ke: Juha Jokela ja Tom­mi Uschanov
    http://www.helsinki.fi/thinkwall/index.php?videoid=A83F297A#thinkcorner

    To: Mart­ti Ahti­saari, Kari Enqvist ja Sirk­ka-Liisa Kivelä
    http://www.helsinki.fi/thinkwall/index.php?videoid=AFC9F80F#thinkcorner

    Pe: Marko Terviö
    http://www.helsinki.fi/thinkwall/index.php?videoid=C043E6C7#thinkcorner

Vastaa käyttäjälle jouni lundqvist Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.