_

Vuoden 2012 ajattelijat

Tänä vuonna järjestetään ensimmäinen kerran traditioksi tarkoitettu Ajattelun viikko, johon kuuluu pari iltatilaisuutta ja Tiedekahvilassa Aleksilla klo 12 joka päivä järjestettävä ajattelun tunti. Kuultavana on vuoden ajajttelijoita. Kolme tilaisuutta meni jo, mutta järjellä on vielä kaksi. Huomenna torstaina voi kuunnella Matti Apusen haastattelemana Sirkka-Liisa Kivelää, Kari Enqvistiä ja Martti Ahtisaarta. ja perjantaina Arno Ahosniemen haastattelemana Marko Terviötä. Oma osuuteni Markus Leikolan haastattelemana Esko Valtaojan kanssa meni jo maanantaina. Keskustelut ovat nähtävissä suorina sivulta www.suomiajattelee.fi.

Ajattelun viikkoon liittyen kaksi erillistä raatia valitsi kumpikin kymmenen ajattelijaa ja näin syntyi yhdeksäntoista henkilön lista vuoden2012 ajattelijoiksi.

Turun Luostarivuoren lukion raadin valitsevat ajattelijat

Martti Ahtisaari
Raisa Cacciatore
Pekka Himanen
Sirkka-Liisa Kivelä
Kari Miettinen eli Paleface
Antti Nylén
Sofi Oksanen
Osmo Soininvaara
Linus Torvalds
Esko Valtaoja

 

Evan raadin valitsemat ajattelijat

Kari Enqvist
Bengt Holmström
Juha Jokela
Jukka Kostiainen
Paul Lillrank
Hannu Rajaniemi
Anu Silfvenberg
Osmo Soininvaara
Marko Terviö
Tommi Uschanov

 

On se hyvä, että joku sentään pystyy yhdistämään lukiolaiset ja EVA:n. 🙂

39 thoughts on “Vuoden 2012 ajattelijat

  1. Mielestäni Tiedemies on fiksuimpia Suomessa:
    http://tiedemies.blogspot.fi

    Totta puhuen Suomesta puuttuu todella älykkäät ajattelijat kuten Tyler Cowen. Suomi on pieni maa. Toisaalta on eri asia tietää jotain suhteellisen korkeatasoisia malleja kuin tietää pragmaattisia tehokkuusparannuksia moniin käytännönelämän koordinaatio-ongelmiin kuten Osmo jakelee. Jälkimmäisestä on yleensä enemmän hyötyä, ainakin marginaalilla.

    Tieto on kuitenkin hajautettua, ja kuten maailmasta näkyy on lukemattomia tapoja ratkaista koordinaatio-ongelmia, ja akateeminen ajattelu luo omat systemaattiset biaksensa tähän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Lukiolaisten lista on, jos nyt ehkä hiukan julkisuus- ja viihdepainotteinen, niin ainakin monipuolinen ja käytännönläheinen (Torvalds). Nimimerkin “Ari” vitsi yllä oli hauska.

    Omaa blogiani en mainostaisi tässä yhteydessä, mutta Cowen todella on yksi maailman laadukkaimmista ajattelijoista. Suomalaiset taloustieteiden harjoittajat eivät sovella tiedettään julkisesti yhtä laajasti, sen soisin lisääntyvän. Enqvist ja Valtaoja tulevat julkkiksina fyysikkona ja tähtitieteilijänä varmaan luonnostaan tällaisille listoille. Lillrank ja Holmström ovat hyviä valintoja, mutta moni ei ole heistä kuullut; jostain syystä luonnontieteen edustajat ovat onnistuneet jos nyt eivät varsinaisesti tieteensä niin jotenkin siihen liittyvän keijupölyn avulla saamaan itsensä kansan tietoisuuteen. Noiden taloustieteilijöiden (tai jonkun muun) leppoisaa ja yleiseen ajatteluun purevaa kirjallista (kirja, blogi jne) julkista breikkausta odottelen.

    Toinen on että listat näyttäisivät heijastelevan kuivaa asiantuntemusta tai sitten johonkin kulttuuriin tai politiikan tekoon liittyvää meriittiä (Osmo, paleface, Oksanen). Osmo siis edustaa molempia mistä on helppo olla samaa mieltä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Kaikki Ajattelun tunnin (tänään ja huomenna klo 12.00-13.00) keskustelut näytetään livenä Helsingin yliopiston ThinkWallilla osoitteessa http://www.helsinki.fi/thinkwall. Sivuistolla pitää scrollata vähän alaspäin ja klikata Tiedekulma Live-ruudun (vasemmalla) playsta, jotta lähetys näkyy. Ajattelun tunnin jälkeen keskusteluista tehdään tallenteet, jotka tulevat katseltavaksi ainakin samaiselle sivustolle, kunhan HY saa tehtyä ne. Voin vaikkapa vinkata sitten, kunhan saan tiedon siitä, että videot on katseltavissa.

    Lukiolaisten ja EVAn valitsemat ajattelijat ovat kyllä ajattelijoita paikallaan! Mm. Ajattelun tuntia ja muuta keskustelua seuranneena he ovat jo nyt nostaneet julkiseen keskusteluun tuoreita ajatuksia ja näkökulmia. Tätä tarvitaan!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Kyllä Wahlroosia nyt harmittaa kun ei edes Eva valinnut ajattelijaksi.

    Erityisen tyytyväinen olen Hannu Rajaniemen valintaan. The Quantum Thief nostaa Suomen kansakunnaksi kansakuntien joukkoon ja kielen kieleksi maailmankielten joukkoon. Suomalaiset ovat asuttaneet Oortin pilven:

    “She does not know the god they worship there, and has no wish to find out. But the high arches of the ceiling remind her of the open spaces of the temples of Ilmatar in Oort, ice caverns of the goddess of the air and space. So somehow it seems appropriate to sing a quiet prayer.” (Rajaniemi 2010, 172.)
    Suomennos: “- – Katon komeat holvaukset tuovat mieleen Ilmattaren temppelit Oortissa – avarat jääluolat, jotka on pyhitetty ilman ja avaruuden jumalattarelle. Niinpä Mieli päättää laulaa hiljaisen rukouksen.” (Rajaniemi 2011, 229.)

    Alkuteos: “That’s when Mieli speaks.
    ”We are not your enemy,” Mieli says.
    She stands up looks at the tzaddikim. “I come from far away. I believe in different things than you. But trust me when I say this: what the thief says he can do, whatever agreement we make, I will make sure it is honoured. I am Mieli, of the Hiljainen Koto, daughter of Karhu. And I do not lie.”” (Rajaniemi 2010, 197-198.)
    Suomennos: “- – Olen Hiljaisen kodon Mieli – Karhun tytär – enkä valehtele.” (Rajaniemi 2011, 263.)
    Rajaniemi, Hannu 2010: The Quantum Thief. London: Gollancz.
    Rajaniemi, Hannu 2011: Kvanttivaras. Helsinki/Juva: Gummerus

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Hannu Lauerma, Liisa Keltikangas-Järvinen, Ilkka Niiniluoto ovat muutamia nimiä, jotka mielestäni ansaitsivat olla tuollaisella listalla, ainakin monen näistä nyt nimetyistä edellä.

    Mietin myös hetken, että miten lista vertautuisi vastaavaan vuosikymmenten takaiseen listaan. Esimerkiksi n. 40 vuotta sitten olisi voitu valita mm. tällaisten nimien joukosta: Rolf Nevanlinna, Max Jakobson, Helvi Sipilä, Mika Waltari, Väinö Linna, Alvar Aalto, Georg Henrik von Wright…

    Onko jonkinlainen ajallinen perspektiiviharha, että tuo jälkimmäinen lista tuntuu vakuuttavammalta kuin nykyinen? En elänyt useimpien heistä aikaan, ja heidän ajatuksiaan on suodattunut valikoituneesti nykypäivään, mikä voi immarrella kokonaiskuvaa.
    Silti näistä nyt nimetyistä esimerkiksi Himasta en kykene millään lähemmän tutustumisen jälkeen pitämään ajattelijana, vaan jonkinlaisena new age -puoskarina ja huijarina.

    Globaalissa mitassa sama ilmiö, jopa voimakkaammin. Olen yrittänyt lukea tasaisesti eri aikakausilta, mutta ajattelijoista ja kirjailijoista, joista olen pitänyt n. 2/3 syntynyt ennen ensimmäistä maailmansotaa.

    Yksi mahdollisuus on tietysti, että oma perspektiivi on harhainen. Joka tapauksessa mietityttää, että onko tässä ajassa jotakin syvällisemmälle ajattelulle tai kirjallisuudelle vierasta ja pintapuolistavaa. Vai onko kyse paljolti siitä, että runsas tuotanto ei ole vielä suodattunut historiaan.

    Ketjussa mainitulta Tyler Cowenilta luin In praise of commercial culture:n pari vuotta sitten, mutta en muista siitä paljoakaan, joten se ei tehnyt vaikutusta.
    Tällä hetkellä yritän saada luetuksi kaikki Orwellin poliittiset esseet. On vaikea nostaa ketään nykypäivän vastaan tullutta esseistiä hänen tasolleen. Sen enempää englannin taitajana kuin ajattelemaan haastavana lukukokemuksena. Theodore Dalrymple voisi olla mainio, jos hän ei olisi liian yksisilmäinen konservatiivisessa oikeistolaisuudessaan. Mutta ei tule parempaakaan mieleen. Liian monet ovat populaareja silmänkääntäjiä ja pohjimmiltaan aika köykäisiä, kuten Gladwell.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Marko Terviö oli listalla positiivinen yllätys. On mukava huomata että mukaan on valittu akateemisen taloustutkimuksen edustaja.

    Akateeminen talousblogi on mielestäni tuonut varsin hyvin akateemisten taloustutkijoiden näkemyksiä mukaan arkikeskusteluun. Onhan Suomessakin toki ollut aina popularisoinnin taitavia taloustieteilijöitä (esim. Sixten Korkman), mutta monet julkiseen keskusteluun osallistuvat taloustutkijat ovat peräisin tutkimuslaitoksista, eivätkä yliopistoista.

    Yksi mahdollinen syy akateemisten tutkijoiden “hiljaisuuteen” on se, että tieteen popularisoinnin kuuluminen tutkijan työnkuvaan on epäselvää ja popularisointiin käytetty aika on pois akateemisesta tutkimuksesta. Uskoisin että tämäkin asia saattaa muuttua ajan myötä ja uuden sukupolven taloustieteilijät ovat aktiivisempia kansantajuistamaan tiedettään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Ila I:

    Kyllä Wahlroosia nyt harmittaa kun ei edes Eva valinnut ajattelijaksi.

    Ehkä hän kuitenkin kestää tämän karvaan pettymyksen 🙂 , etenkin kun tuo EVAn Ajattelijalistan valitsi raati, jossa oli vain yksi Evalainen (Apunen).

    EVAn raatiin kuuluivat seuraavat henkilöt: Antti Blåfield (toimittaja), Juha Itkonen (kirjailija), Anna Kontula (kansanedustaja), Marko Kulmala (tuottaja), Hannu Leinonen (vastaava päätoimittaja), Mika Maliranta (professori), Jari Parantainen (tuotteistaja), Aki Riihilahti (toimitusjohtaja), Marjaana Toiminen (toimitusjohtaja), Esko Valtaoja (tähtitieteilijä) ja Matti Apunen (johtaja).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Toivottavasti HY:n tietonikkari laittavat myös äänitiedostoina, jotta voi kuunnella hölkätessä. Jos eivät laita, laittaisivat edes Youtubeen, jotta voi sieltä helposti poimia ääniraidan soittimeen. Huhuu! Suomessa kun ei paljon älykästä kuunneltavaa ole toisin kuin Jenkeissä, missä alkaa olla tapana äänittää vähän joka toinen puhe tai keskustelutilaisuus ja pistää nettiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Olli Kärkkäinen:
    Marko Terviö oli listalla positiivinen yllätys. On mukava huomata että mukaan on valittu akateemisen taloustutkimuksen edustaja.

    Akateeminen talousblogi on mielestäni tuonut varsin hyvin akateemisten taloustutkijoiden näkemyksiä mukaan arkikeskusteluun. Onhan Suomessakin toki ollut aina popularisoinnin taitavia taloustieteilijöitä (esim. Sixten Korkman), mutta monet julkiseen keskusteluun osallistuvat taloustutkijat ovat peräisin tutkimuslaitoksista, eivätkä yliopistoista.

    Yksi mahdollinen syy akateemisten tutkijoiden “hiljaisuuteen” on se, että tieteen popularisoinnin kuuluminen tutkijan työnkuvaan on epäselvää ja popularisointiin käytetty aika on pois akateemisesta tutkimuksesta. Uskoisin että tämäkin asia saattaa muuttua ajan myötä ja uuden sukupolven taloustieteilijät ovat aktiivisempia kansantajuistamaan tiedettään.

    Taloustieteilijöistä minä olisin nostanut listalle Juhana Vartiaisen, joka on esittänyt terävää ja ansiokasta kritiikkiä hyvinvointivaltion pelastamiseksi. Yksi selitys, miksi akateemisten tutkijoiden painoarvo on laskenut yhteiskunnallisessa keskustelussa, on erikoistuminen. Tieteen huipulle pääsemiseksi täytyy erikoistua hyvin kapealle sektorille. Renessanssinerojen aika on ohi. Valitettavasti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Jos tuossa on Suomen ajattelijoiden lista niin matalaksi vetää mielen. Pikaisesti luettuna tuntuvat olevan ainaki poliittisesti oikealla, vähintäänkin harmittomia.
    Minä en tunne julkisuudesta kuin Tuomas Nevanlinnan jota kehtaisi kutsua ajattelijaksi, mutta ajattelijoissa on se ikävä ominaisuus, että he saattavat sanoa joitan raadille kiusallista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Lisään vielä sen, vaikka tämä ei olekaan kovin tärkeää, että fyysikot tuntuvat saaneen paikkansa fyysikkoedustuksena, vaikka kiipii epäilys, että raati ei tunne kuin kaksi fyysikkoa tai ylipäänsä luonnontieteilijää tässä maassa. Molemmat herrathan ovat erikoistuneet koulutukseltaan täysin vieraaseen alaan, eli teologiaan populaarijulkaisuissaan, josta eivät tiedä tavallista maallikkoa paremmin, jos senkään vertaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. No vuodesta 2013 lähtien toivon, että poliittiselle taivaalle syntyisi sellainen tähti, joka ilman puoluepoliittista hapatusta ryhtyisi, ja tajauaisi ryhtyvänsä toimiin siten, kuten kansalaiset ilman iänikuista poliittista puoluekantansa kysymista haluisivat elää elämäänsä – silloinkaan kun vaalia ei ole lähietäisyydelläkään.

    Luoja suo siten, että työmarkkinatuen menetyksen uhalla, työvoimaviranomainen osoittamassaan “pakkotyössä” ajattelevien ja opintoja suorittaneiden ihmisten ei tarvitsi ryhtyä kakkoja, kunnallisssa laitoksissa työmarkkinatuen suuruisella “palkalla” keräämään ja korjaamaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Ajattelin nuorempana samoin kuin Az, siis kuvittelin että vanhat ajattelijat olivat jotenkin paljon hienompia ja parempia. 1900-luvulla kaikki muka jotenkin muuttui huonommaksi. Klassiset ja valistusajan ajattelijat olivat nimenomaan suuria ajattelijoita, eli he rakentelivat kokonaisia isoja systeemejä. Joihinkin tämä vetoaa, ja nuorempana ajattelin että vain systeeminrakentajat ovat “oikeita ajattelijoita”.

    Todellisuus jossa me elämme ei kuitenkaan ole mikään systeemi, vaan “systeemi” on ihmisen tapa hahmottaa, jäsentää, ja organisoida asioita. Yhden ison Systeemin sijaan ihminen tarvitsee maailman ymmärtämiseen abstraktioita ja malleja, joiden sovellusalue on rajallinen, mutta jotka avustavat päätöksenteossa hahmottamisessa. Koska mahdollisia ja käyttökelpoisia malleja on aina useita, ja samakin ihminen voi suositella eri tilanteissa eri malleja (jotka pareittain näyttävät peräti ristiriitaisilta), liian voimakas systeemiajattelu synnyttää väärän mielikuvan haihattelusta, pirstaleisuudesta, jne.

    Cowenia arvostan suuresti lähinnä siksi, että hän osaa ottaa malleja, melko käytännönläheisesti ilmaista niiden rajoja, osoittaa miten ne sopivat (ja eivät sovi) tilanteeseen ja myös täydentää mallin puutteita intuitiivisilla selityksillä, siis liiaksi takertumatta tiettyyn malliin. Kukaan ei ole täydellinen.

    Systeemejä rakentavien yli-itsevarmojen ja näennäisskeptisten filosofien arvostaminen perustuu jonkinlaiseen lammasmaiseen ajatteluun siitä, että itsevarmuus ja ehdottomuus tekstissä on jotain mitä kannattaa pitää arvossa. Itse kyllä näen tällaisen ajattelutavan heikkona.

    Minullekin on kyllä toisaalta tullut näistä filosofeista (Himanen) vähän puoskarimainen fiilis. Airaksisen kirjoituksista olen pitänyt. Suomalaisista “toisinajattelijoista” voisi mainita Jukka Hankamäen, jota en kyllä valitettavasti voi kovin paljon kehua. Hänen tyylilajinsa on vähän puoskarimainen performanssi, ja lisäksi hänellä on valtaisa joukko hyvinvointivaltion vasemmistolaisia pyhiä toteemeja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. kkk: Taloustieteilijöistä minä olisin nostanut listalle Juhana Vartiaisen, joka on esittänyt terävää ja ansiokasta kritiikkiä hyvinvointivaltion pelastamiseksi. Yksi selitys, miksi akateemisten tutkijoiden painoarvo on laskenut yhteiskunnallisessa keskustelussa, on erikoistuminen. Tieteen huipulle pääsemiseksi täytyy erikoistua hyvin kapealle sektorille. Renessanssinerojen aika on ohi. Valitettavasti.

    Juhana Vartiainen on tosiaankin osallistunut aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun, mutta hänen työnkuvaansa tutkimuslaitoksen edustajana yhteiskunnallinen keskustelu kuuluu suoremmin kuin akateemisilla tutkijoilla.

    Olihan listalla toki akateemisista taloustieteilijöistä myös Bengt Holmström.

    Erikoistuminen voi olla yksi syy hiljaisuuteen, mutta ei sen mielestäni pitäisi olla mikään merkittävä este. Kollektiiviset blogit kuten Akateeminen talousblogi mahdollistavat useiden erikoisalojen osaajien yhteisen vaikuttamisen. Yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuminen voi olla myös tutkijoille hyödyllistä, jos sen avulla tutkijat tulevat tutustuneeksi entistä laajemmin myös oman erikoisalan ulkopuolisiin tutkimuksiin. Myös tutkimustulosten kansantajuistaminen on mielestäni oleellinen taito, jota olisi syytä harjoittaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Olli Kärkkäinen: Yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuminen voi olla myös tutkijoille hyödyllistä, jos sen avulla tutkijat tulevat tutustuneeksi entistä laajemmin myös oman erikoisalan ulkopuolisiin tutkimuksiin. Myös tutkimustulosten kansantajuistaminen on mielestäni oleellinen taito, jota olisi syytä harjoittaa.

    Akateemisten tutkijoiden hiljaiseloon vaikuttaa myös akateemisen yhteisössä vallitseva kriittisyys. Tutkijat eivät uskalla sanoa oman erikoisalansa ulkopuolisista asioista mitään, koska pelkäävät tulevansa julkisesti teilatuksi. Tämä yhdistettynä suomalaisen kasvatuksen istuttamaan mokaamisen pelkoon saa aikaan hiljaiselon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Koskahan joku ajatelija rupeaa ajatelemaan ilmakehän lämpenemistä puhtaalta pöydältä ja oikein kunnolla?

    Tiedossahan on se tosiasia, että mikään teoria ei ole kestänyt tieteellistä kritiikkiä kovinkaan pitkää aikaa.

    Hyvänä esimerkkinä tästä auringon luultu pyöriminen maan ympäri ja Newtonin teoriat, jotka Einstein romutti, jne.

    Samoin käy vääjäämätömästi tälle nykyiselle ilmaston lämpeneminen / hiilijalanjälki- teorialle.

    Global Weather Model tuunnattu jo kymmeniä vuosia, eikä se ole vieläkään lähellekkään valmis.

    Kyseessä on niin valtavan monimutkainen ilmiö, että kuten tiedetään, säätäkään ei kunnolla pystytä ennustamaan muutamaa päivää pidemmälle.

    Esimerkiksi malli ei ollenkaan ota huomioon auringon ja maan välille ajoittain tulevia pölypilviä.

    Pölypilvien olemassaolo on kuitenkin kiistaton tosiasia. Noin 20% kämpän imuroinnissa pölypussiin tulevasta pölystä tiedetään olevan peräisin avaruudesta…

    Ei osata myöskään kunnolla selittää sitäkään, että miksi viimeisen 100 000 vuoden aikana on ollut 23 jääkautta…

    Seppo Korppoo
    Yrittäjä, joka “Ajattelun viikkon” kunniaksi vähän ajatteli

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Lukiolaisten ajattelijalistalla ollut Esko Valtaoja sanoi YLElle osuvasti mediassa vellovasta Talvivaara/uraanihysteriasta:

    “Avaruustähtitieteen professori Esko Valtaojan mielestä Talvivaarasta noussut kohu on osaksi median nostattamaa ja joukkohysteriaa on lisätty sosiaalisessa mediassa.

    Se kohu, jota on aikaisemmin nähty ydinvoimaloiden ja ydinenergian yhteydessä on nyt siirtynyt Talvivaaraan. Tapahtuipa mitä tahansa niin se on Talvivaaran vika ja median kautta myös paikallisten mielestä. Jos kalamies ei saa enää saalista, niin se on Talvivaaran syy, sanoo Valtaoja.

    Esko Valtaoja on sitä mieltä, että sellaiset ihmiset ovat ääliöitä, jotka kuvittelevat totuuden löytyvän sosiaalisesta mediasta tai internetissä julkaistusta blogista.

    – Sieltä löytyy joukkohysteriaa ja samanhenkisiä ihmisiä, jos emme luota parhaisiin asiantuntijoihin, niin silloin emme luota mihinkään. Kohta siellä on joku avaruudesta tullut Alien tuhoamassa Suomea Talvivaaran kautta.”

    lähde: http://yle.fi/uutiset/vain_aaliot_uskovat_internetin_totuuksiin/6378204

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Seppo Korppoo,

    “Ei osata myöskään kunnolla selittää sitäkään, että miksi viimeisen 100 000 vuoden aikana on ollut 23 jääkautta…”

    Koulumaantiedon mukaan niitä on ollut yksi. Samaisen maantiedon mukaan viimeisen miljoonan vuoden aikana niitä on ollut kuusi. Taitaa olla selittämisen paikka myös Seppo Korppoolla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Seppo Korppoo:
    Hyvänä esimerkkinä tästä auringon luultu pyöriminen maan ympäri ja Newtonin teoriat, jotka Einstein romutti, jne.

    Newtonin mekaniikkaa ei ole kukaan “romuttanut”. Se nyt vaan muuttuu epätarkaksi kun 1) gravitaatio on suuri tai 2) kun liikutaan lähellä valonnopeutta tai 3) kun puhutaan oikein pienistä kappaleista.

    Apollo-ohjelman raketit lensivät kuuhun ihan Newtonin (no, oikeastaan Lagrangen ja Hamiltonin, mutta mutatis mutandis sama asia) mekaniikalla. Laskuvirheet olivat mitättömän pieniä. Suhteellisuusteorian mukaisia korjauksia Newtonin mekaniikkaan tarviaan arkielämässä lähinnä jossain GPS-systeemissä tms. Kvanttimekaanisia korjauksia tarvitaan lähinnä hyvin pienissä puolijohteissa eli elektroniikan jne osalta se on tietty relevantti.

    Varmaan “ilmaston lämpeneminen teorialle” löytyy vastaavanlaisia tarkennoksia. Jos Sepon asennetta nyt tässä seurailtaisiin, niin kuulentoa varmaan ei oikeasti tapahtunut? Vai?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Hyvät ystävät,

    Ennenkuin ketään poltetaan roviolla, kannattaa lukea kirja: “The Structure of Scientific Revolutions” by Thomas S. Kuhn published in 1962.

    Tämä kirja ja muut vastaavat rassaavat mukavasti luteita pääkopasta.

    Paradigma-muutokset ovat usein kipeitä, mutta pakollisia!

    Seppo Korppoo
    Yrittäjä, jonka paradigmat muuttuvat “tosiasioiden”, ei ideologieiden mukaan

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Seppo Korppoo:
    Hyvät ystävät,

    Ennenkuin ketään poltetaan roviolla, kannattaa lukea kirja: “The Structure of Scientific Revolutions” by Thomas S. Kuhn published in 1962.

    Tämä kirja ja muut vastaavat rassaavat mukavasti luteita pääkopasta.

    Paradigma-muutokset ovat usein kipeitä, mutta pakollisia!

    Seppo Korppoo
    Yrittäjä, jonka paradigmat muuttuvat “tosiasioiden”, ei ideologieidenmukaan

    Luettu on. Oletko muuten huomannut, että monet merkittävät ilmastoskeptikot ovat joutuneet päivittämään näkeymyksiä tosiasioiden edessä? Siinä kysymys nimenomaan paradigman muutoksesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. KKK: kiitos kommentistasi.

    On kiinnostavaa, että edes joku Suomessa on halukas pohtimaan näitä perusasiosta.

    Jos näitä ymmärtää, on edes jonkinlainen mahdollisuus sille, ettei tule talutetuksi kuin pässi narussa, kuten monelle on käynyt esim. Tavivaaran tapauksesa.

    Kyllä Suomessakin pitäisi olla oikeus omien aivojen käyttöön!

    Mitä tulee tietoon 23 jääkaudesta viimeisen 100 000 vuoden aikana, se tieto on peräisin Natural Geographics – dokkarista. Ymmärsin, että siihen sisältyvät sekä “pikku”, että “isot” jääkaudet.

    Joka tapauksessa, niiden esiitymisten syy on tällä hetkellä kaikkein kiivaimpienkin ympäristöfundamentalistien selitysten ulottumattomissa.

    Olen vuosia sitten itsekkin ollut tekemässä matemaattisia mallituksia.

    Luin jokin aika sitten läpi selostuksen kansainvälisen ilmastomallin nykyisestä tilanteesta ja johtopäätökseni on seuraava:

    1) Mallia tuunataan koko ajan uusien tietojen ja teorioiden mukaan. Se on tällä hetkellä täynnä isoja reikiä ja sellaisenaan käyttökelpoinen jonkinlaisten ennusteiden tekoon, mutta sitä ei missään tapauksessa saa ajatella jonkinlaisena totuutena. Kun ei parenpaakaan ole, niin joudutaan käyttämään sitä.

    2) Ilmastomallia käytetään poliittisena propaganda-työkaluna ja viedään sitten ymmärtämättömiä pässejä narussa, kuten esim. Talvivaaran tapauksessa olemme nähneet.

    Joudun tässä vielä toistamaan: ilmastomalli ei ota huomioon avaruuden pölypilviä, eikä pysty selittämään jääkausia.

    Seppo Korppoo
    Yrittäjä ja miekanhioja, sekä todellinen luonnonystävä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Seppo Korppoo: 1) Mallia tuunataan koko ajan uusien tietojen ja teorioiden mukaan. Se on tällä hetkellä täynnä isoja reikiä ja sellaisenaan käyttökelpoinen jonkinlaisten ennusteiden tekoon, mutta sitä ei missään tapauksessa saa ajatella jonkinlaisena totuutena. Kun ei parenpaakaan ole, niin joudutaan käyttämään sitä.

    Päätöksenteko perustuu lähes aina epävarmaan tietoon. Yrittäjän, jos jonkun, luulisi ymmärtävän tämän perusasian. Siinä vaiheessa kun on 100% varmuus hankkeen voitollisuudesta, kilpailija teki sen jo. Päätöksenteko, joka perustuu 100% varmuuten, tapahtuu aina liian myöhään. Kuuluisia viimeisiä sanoja: “se oli sittenkin tiikeri.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Tässä suorat linkit Ajattelun tunnin videoihin! Video aukeaa ruutuun, joka on sivuston vasemmassa reunassa hieman alempana.

    Ma: Osmo Soininvaara ja Esko Valtaoja
    http://www.helsinki.fi/thinkwall/index.php?videoid=8F02701F#thinkcorner

    Ti: Raisa Cacciatore ja Paul Lillrank
    http://www.helsinki.fi/thinkwall/index.php?videoid=9DBBD0E8#thinkcorner

    Ke: Juha Jokela ja Tommi Uschanov
    http://www.helsinki.fi/thinkwall/index.php?videoid=A83F297A#thinkcorner

    To: Martti Ahtisaari, Kari Enqvist ja Sirkka-Liisa Kivelä
    http://www.helsinki.fi/thinkwall/index.php?videoid=AFC9F80F#thinkcorner

    Pe: Marko Terviö
    http://www.helsinki.fi/thinkwall/index.php?videoid=C043E6C7#thinkcorner

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.