STUK ja Talvivaara

Stukin neu­vot­telukun­ta kuuli tänään selvi­tyk­sen Tal­vi­vaaran onnet­to­muud­es­ta. Pitkä ker­to­mus kovin yksinker­tais­taen meni näin:
Aikanaan kip­sisak­ka-allas on tehty poh­jal­taan heikok­si. Jos se olisi ollut kaatopaik­ka, rak­en­teeltaan se  olisi ollut lain­vas­tainen, mut­ta kaivoslais­sa ei vas­taavia määräyk­siä ole. Samat luon­non­lait koske­vat kuitenkin molem­pia. Lakia ei rikot­tu, mut­ta luon­non­lake­ja uhmat­ti­in. Joku tällekin on luvan antanut, mut­ta ilmeis­es­ti osaami­nen kaatopaikka­puolelta ei ollut välit­tynyt vielä siinä vai­heessa. Myöhem­mät osat altaas­ta on ilmeis­es­ti tehty paremmin.

Kip­sial­taaseen johde­taan kip­si­in sitoutuneena paljon haitallisia met­alle­ja, muun muas­sa uraani. Tämä pysyy koos­sa niin kauan kuin altaan pH pysyy riit­tävän korkeana.

Kesäl­lä satoi paljon, ja rikki­hap­popi­toinen vesi pää­tyi liuo­tuska­soista louhok­sen syvän­teisi­in, ja louhimi­nen piti keskeyt­tää. Jos­sain vai­heessa kek­sit­ti­in pumpa­ta rikki­hap­popi­toista vet­tä louhok­ses­ta kip­sisak­ka-altaaseen. Hapan vesi irrot­ti muun muas­sa uraanin kip­sistä. Tästä tuli vaar­alli­nen ympäristöpom­mi. Sit­ten vielä veden paine rikkoi altaan väärin raken­netun poh­jan. Nyt meil­lä on han­kala kemi­alli­nen cock­tail matkalla etelään, onnek­si sen­tään pikkuhil­jaa laimentuen.

Jätevesi on melkoinen cock­tail, jos­sa on vaik­ka mitä. Alu­mi­i­ni tap­paa kalat tuke­hdut­ta­mal­la. Uraani on myrkylli­nen, mut­ta ei niin voimakkaasti säteilevä, että veden säteil­yarvoista olisi hait­taa, mut­ta uraa­nip­i­toista vet­tä ei pidä juo­da, kos­ka se tuhoaa munuaiset. Jos kai­vok­sen toim­inta lopete­taan, bioli­uo­tus jatkaa toim­intaansa pari vuot­ta – ei vuosikym­meniä, ellei joku käy lisäämässä rikkihappoa.

Ver­rat­tuna STUK:in toim­intaa säteilyn­valvon­nas­sa, ympäristöhallinnon riskien hallinta on alkeel­lista ja toiv­ot­toman huonos­ti resur­soitua. Tur­val­lisu­us­filosofia tulisi muut­taa kokon­aan. Nykyi­nen hake­mus — lupa  hake­mus — lupa käytän­tö tulisi hylätä, ja ympäristön tur­val­lisu­ud­es­ta vas­taavien tulisi muo­dostaa käsi­tys koko han­kkeesta. Uud­is­tet­taes­sa ympäristön­hallintoa tämän mokan jäl­keen kan­nat­taisi kopi­oi­da sovel­tuvia osia STUK:in riskienhallintafilosofiasta.

Jos ydin­voimalas­sa on jokin han­kala asia selvitet­tävänä, STUK voi palkata lisää väkeä ja laskut­taa sen valvot­taval­ta. Valvon­nan resurssit kas­va­vat, kun valvot­ta­van määrä kas­vaa. Nykykäytän­tö tarkoit­taa, että jos Kain­u­useen tulee jät­timäi­nen ja han­kala kaivos, Kain­u­un ELY joutuu tule­maan toimeen niil­lä voimavaroil­la ja sil­lä osaamisel­la joka sil­lä on, eikä se myöskään ota vas­tu­u­ta koko pros­es­sista. Tämä käytän­tö pitää rak­en­taa kokon­aan uud­estaan, ennen kuin Lap­pi jae­taan ulko­mais­ten kaivosy­htiöi­den kesken.

Kuulimme samas­sa kok­ouk­ses­sa Olk­ilu­odon edus­ta­jaa har­maas­ta taloud­es­ta. Myös hän toivoi, että Olk­ilu­o­to voisi rahoit­taa työ­suo­jelupi­irin toim­intaa niin, että ulko­maisen työvoiman vaa­ti­ma valvon­ta ja luvi­tus oli­si­vat kun­nos­sa. Käytän­tö, että valvot­ta­va mak­saa valvon­nan,  toimii parem­min kuin nykyi­nen bud­jet­tipe­rusteinen käytäntö.

 

41 vastausta artikkeliin “STUK ja Talvivaara”

  1. Kan­natan aja­tus­ta siitä, että osaamista voisi ostaa luvan­hak­i­jan kus­tan­nuk­sel­la viras­ton ulkop­uolelta. Ympäristölu­papuolel­la tämä toimisi sikäli eri­no­mais­es­ti, että ympäristökon­sult­ti­talo­ja on lukuisia. Täl­löin vira­nomaisen ei tarvitse ostaa asiantun­ti­joitaan lupa­hake­muk­sen kir­joit­ta­neelta konsulttitalolta.

    Kuvail­tu STUK:n käytän­tö pistää vaan miet­timään, kuin­ka iso jääviys­sotku voisikaan syn­tyä. Tähän maa­han ei mah­du ihan lop­u­ton­ta määrää ydin­tur­val­lisu­uskon­sul­toin­tiy­htiöitä. Onko mah­dol­lista, että voimay­htiöt ja STUK vira­nomaise­na ostaa vuorotellen selvi­tyk­siä samoil­ta firmoilta?

  2. Selostuk­sesi panee ihmettelemään, miten edes voit tai kukaan voi puhua “riskien­hallinnas­ta” tai valvon­nan “resurssoin­nista”, kun Kain­u­un ELY-keskuk­sen Pääkkö­nen on ain­oa valvoja? 

    Sen, mil­laisin ohjein hän toimii, voi päätel­lä hänen Savon snomis­sa lausumas­taan: Olemme tääl­lä asi­akkaita­mme varten, asi­akkaan näke­mys on ratkai­se­va, olemme sen suh­teen jous­tavia ja otamme enem­män riskiä, kun uut­ta taloudel­lista toim­intaa on edistettävä. 

    Ympäristöhallinnon alasajo ei tietenkään ole sattumaa. 

    Sen toteut­ta­neelta Kepul­ta ja Kokoomuk­selta voi kysyä, mik­si ne toimi­vat ryöstökap­i­tal­is­min mah­dol­lis­tamisek­si myös Suomes­sa — siis sen kaikkein likaisim­man ansain­ta­muodon, jos­sa pienelle joukolle sijoit­ta­jia mah­dol­lis­te­taan pikavoitot yhteisen ympäristön pilaamis­es­ta ja muille jätetään pysyvästi pilat­tu ympäristö ja hait­to­jen kustannukset?

    Tätä sit­ten komp­paa­vat kaik­ki muut puolueet.

    Tämä osoit­taa, että nyky­puoluei­den varas­sa Suo­mi on todel­lises­sa vaaras­sa, kos­ka yksi­ty­istä saal­is­tus­ta ei rajoi­ta mikään eikä kukaan.

    Tämä maa kuluu kuitenkin kansalaisille. 

    Nyt sitä kohdel­laan kuin hyödyket­tä tai kakkua, jon­ka poli­itikot paloina myy­dä eniten tar­joavalle niin, että me muut omis­tamme pelkät haitat.

    Mitä on tapah­tunut demokratialle?

    Halu­an sen takaisin. Täl­lainen peli ei vetele.

  3. Työ­suo­jelupi­ir­it ovat ympäristö­valvon­nan ohel­la se poruk­ka, jolle ely-keskuk­set eivät olleet paras ratkaisu.

    Val­tion ja kun­nan­hallinnos­sa on aina aikaa rajat­tomasti kaik­keen pohd­in­taan ja selvit­tämiseen. kan­nat­taa muis­taa, että epätäy­del­lisessä maail­mas­sa meil­lä muil­la on rajalli­nen aika ja rajal­liset tiedot päätösten tekemiseen vajavais­ten kyky­jemme mukaan.

    Suuron­net­to­muus­tutk­in­ta ete­nee omaan tahtiinsa.
    Met­tal­lite­htaan sesiot­ta­mi­nen vaiku­ta­ta jo tässä vai­heessa ssioidens elvitet­lyä vira­non­maisetn ihan itse kek­simältä rangaistukselta.

    STUK:n kehu­misen ohes­sa vielä on muis­tutet­ta­va, että seil­läkin tämä osaami­nen ja vaatimustaso
    tehti­in ajan kulues­sa. 80-luvun STUK:n päätök­set ovat nyky­isin aika lepsuja.

    Riski­ana­lyy­s­iosaamisen paran­tamis­es­ta ympäristö­valvon­nas­sa ei voi olla kuin samaa mieltä. 

    Ympäristö­valvon­nan ongelmi­in ja osaamis­va­jeeseen syyl­liset ovat tosin ihan muut tahot kuin Tal­vi­vaaran kaivos.

  4. Muuten samaa mieltä, mut­ta onko ihan todel­la niin, että Tal­vi­vaaras­ta vuota­neen veden uraani ja nimeno­maan uraani (eikä mikään muu raskas­met­al­li) “tuhoaa munuaiset?”

    STUK:in net­ti­in lait­ta­man tiedot­teen mukaan uraa­nip­i­toisu­udet Tal­vi­vaaran ympäristössä ovat nyt 20–100, enim­mil­lään sun­nun­taina 350 mikro­gram­maa litrassa. Kun ker­ran täl­läisiä lukemia mitataan kaivovedestä eikä niil­lä edes kolkutel­la kaivovesien uraani­en­nä­tyk­siä, niin pitäisikö noin miljoo­nan kaivovesiä sään­nöl­lis­es­ti juo­van suo­ma­laisen huolestua?

    Vai olisiko sit­tenkin ehkä niin, että uraani, nimeno­maan uraani ja usein vain uraani nos­te­taan esille lähin­nä sik­si, kos­ka se on uraa­nia ja saa aikaan ihmi­sis­sä erikoisia pelkotiloja?

    STUK:in tiedot­teen mukaan noi­ta vuo­tovesiä voisi uraa­nip­i­toisuuten­sa puoles­ta vaik­ka juo­da. Vas­ta yli 100 mikro­gram­maa litrassa sisältävien vesien pitkäaikaista käyt­töä tulisi välttää. 

    Tästäkin asi­as­ta voisi ihan hyvin puhua älyl­lis­es­ti rehellisel­lä tasol­la ja jät­tää uraanin demon­isoimisen vaik­ka Verkkomedialle.

    1. Pitoisu­us oli eilen 350 mikro­gram­maa litrassa.
      Meneil­lään on sinän­sä mie­lenki­in­toinen uraa­ninetsin­tä. Altaas­ta on karan­nut tuhat­sa­ta kiloa uraa­nia. Jos­sain se on, mut­ta kukaan ei tiedä missä.

  5. Näin ker­too net­ti­tiedote tältä päivältä:

    Maanan­taina ja tiis­taina (12.–13.11.) Tal­vi­vaaran kaivos­alueen eteläpuolelta kerät­ty­jen vesinäyt­tei­den perus­teel­la uraa­nip­i­toisu­udet ovat edelleen kohon­nei­ta Lumi­joes­sa Vuok­sen vesistössä. Vesinäyt­tei­den ana­lyysit valmis­tu­i­v­at tänään 14.11.
    Pitoisu­udet vai­htel­e­vat välil­lä 20–100 mikro­gram­maa litrassa. Suurim­mat pitoisu­udet, 350 mikro­gram­maa litrassa, mitat­ti­in sun­nun­taina 11.11. samal­ta alueelta ote­tus­ta näytteestä.

    Vet­tä, jon­ka uraa­nip­i­toisu­us ylit­tää 100 mikro­gram­maa litrassa, ei pidä käyt­tää jatku­vasti ruo­ka- ja juomavetenä.

    http://www.stuk.fi/stuk/tiedotteet/fi_FI/news_798/

    Ver­tailun vuok­si, kaivovesistä mitataan KTL:n mukaan kallioseuduil­la sään­nöl­lis­es­ti 100–700 mikro­gram­maa litrassa, ennä­tyk­sen ollessa 1500–1900. AIVAN VARMASTI täl­löin on kyseessä vesi, jota ei kan­na­ta pitkäaikaises­ti juo­da, mut­ta että “munuaiset tuhoutuvat?”

    Ihanko todel­la?

    Altaas­ta on karan­nut tuhat­sa­ta kiloa uraa­nia. Jos­sain se on, mut­ta kukaan ei tiedä missä. 

    Niin, ja pelkkää nikke­liä on karan­nut pelkästään parin päivän aikana Suomen Luon­non mukaan reip­paasti yli seit­semän ton­nia. Kad­mi­u­mista ym. puhu­mat­takaan. Jän­nä jut­tu että vihreä liike nos­taa silti sään­nöl­lis­es­ti nimeno­maan uraanin tähän kaiken keskiöön ja jät­tää muut myrkyt jopa mainit­se­mat­ta. Onko se kad­mi­um niin vaikea sana lausua? 

    Jollen tietäisi parem­min, niin sanois­in, että tässä on taas kyse siitä, että uraani liit­tyy jotenkin ydin­voimaan ja kaik­ki ydin­voimaan liit­tyvä on automaagis­es­ti ja refleksi­no­mais­es­ti paha­pa­hempaa kuin mikään muu. 

    No, jos halu­aa vält­tämät­tä jakaa ammuk­sia niille, jot­ka muutenkin tuo­ta vuo­toa vähät­televät, niin mikäs siinä. Muu­ta­man vuo­den päästä tähänkin eit­tämät­tä viitataan, näytetään noi­ta kaivovesi­ti­las­to­ja ja ympäristöväen lausun­to­ja rin­nakkain, ja ker­ro­taan, että koko jut­tu oli vain hys­teeris­ten viher­pi­ipertäjien masinointia.

    1. Lue nyt vaik­ka jutun otsikko. Kyse oli STUKn neu­vot­telukun­nan kok­ouk­ses­ta. Kad­mi­um on ikävä jut­tu, mut­ta ei kuu­lu STUKn toimi­alaan. Oikeas­t­aan tämä uraanikaan ei kuu­lu, kos­ka sitä ei ole niin paljon, että se muo­dostaisi säteily­on­gel­maa. Ongel­mana on myrkyl­lisyys. Jokainen juo porakaivon­sa vet­tä oma­l­la vastuullaan.

  6. Osmo: “Jos se olisi ollut kaatopaik­ka, rak­en­teeltaan se olisi ollut lain­vas­tainen, mut­ta kaivoslais­sa ei vas­taavia määräyk­siä ole.”

    Kyl­lä kai laki kos­kee myös kai­vok­sia, jos kaivos perus­taa kaatopaikan — ja nythän tuli vahin­gos­sa perustet­tua aikamoinen kaatopaikka.

  7. Osmo Soin­in­vaara:

    ‘snip’
    Altaas­ta on karan­nut tuhat­sa­ta kiloa uraa­nia. Jos­sain se on, mut­ta kukaan ei tiedä missä.

    Ulos vir­ran­neessa ves­imäärässä 1100 kg ei ole paljon. Ei tai­da löy­tyä? Ei löy­dä terroristikaan.

  8. Kos­ka tuo uraani ja muut myrkyt ovat vapaana vedessä, niin sen pois­t­a­mi­nen pitäisi olla itses­tään selvää. Satei­ta on tulos­sa lisää ja tuo kip­sisak­ka ei vaiku­ta toimi­val­ta avoal­taiden ja rankkasatei­den kanssa. Uraanikaivos on sit­ten eri jut­tu, mut­ta nyt tilanne on tämä. Ainakin pitää olla var­muus, että vesi ja kaik­ki mitä siinä on pysyy alueel­la ja altaiden poh­jat pitää, ennen kuin tulee lupa jatkaa. 

    Bul­gar­i­an mafia on viimeisen tiedon mukaan rak­en­ta­mas­sa Olk­ilu­o­toa ja Suomen vira­nomaiset eivät tiedä ketä alueel­la liikkuu. Menee luot­ta­mus yhteiskuntaan.

    Tal­vi­vaara osoit­ti jo, että aivan maan ylim­män johdon väit­täistä huoli­mat­ta ympäristö­valvon­ta oli onneton­ta. Vaka­va miet­intä sekin, että onko oikein että min­is­ter­it ja pres­i­dent­ti omis­ta­vat yri­tyk­sen osakkei­ta ja kom­men­toi­vat julk­isu­udessa yri­tyk­sen toim­intaa. Yleen­sä omis­ta­ja ei halua levit­tää epäi­lyk­siä omis­ta­mas­taan yri­tyk­ses­tä, ainakaan negati­ivisia. Vaikea uskoa, että val­tion­jo­h­dos­sa olisi ainakaan huonom­paa tietoa, kuin taval­lisen kansan paris­sa. Nyt tämä näyt­tää tietoiselta hyssyt­te­lyltä, joka kostau­tui kun pato petti.

    Olk­ilu­o­to on taasen mallies­imerk­ki siitä, miten poli­itikot suh­tau­tu­vat har­maaseen talouteen ja paljonko sen estämiseen pis­tetään voimavaro­ja. Rikol­liset yri­tyk­set saa­vat häärätä aidatun alueen sisäpuolel­la vuosikaudet. 

    Vaik­ka vira­nomais­valvon­ta ei sovi enää eräi­den käsi­tyk­seen vapaas­ta markki­na­t­aloud­es­ta ja muis­tut­taa hei­dän mielestään Neukku­laa, niin jos nyt näi­hin ei tule muu­tos­ta, niin mik­si sit­ten äänestää, jos jotkut yri­tyk­set ovat lain yläpuolel­la ja niiden toim­intaa jopa puo­lus­tel­laan korkeal­ta tahol­ta medi­as­sa? Vaka­va paik­ka demokra­tialle, kos­ka nyt tämä toimii väärin­päin joidenkin yri­tys­ten saadessa määrätä omas­ta toiminnastaan. 

    Kum­mas­sakin tapauk­ses­sa välin­pitämät­tömyys ja mah­dol­lis­es­ti rikolli­nen toim­inta johtanut siihen, että tulee val­tavia taloudel­lisia tap­pi­oi­ta kaikille osal­lisille. Muu ei näytä enää kiin­nos­ta­van, niin ihan taloudel­lis­ten seikko­jen vuok­si siel­lä EK:ssa kan­nat­taisi lopet­taa täl­läisen per­seilyn puo­lus­telu. Samoin por­varipuolueis­sa ja joka paikassa.

  9. Jus­si Airaksi­nen: Onko mah­dol­lista, että voimay­htiöt ja STUK vira­nomaise­na ostaa vuorotellen selvi­tyk­siä samoil­ta firmoilta?

    Kyl­lä sel­l­aista tapah­tuu muil­lakin aloil­la, esim. jonkin julkisen raken­nushankkeen kus­tan­nus­laskel­mat voidaan hyvin teet­tää samal­la fir­mal­la, joka sit­ten las­kee raken­nus­li­ikkeille kus­tan­nuk­sia, kun urakkaa kilpailutetaan.

  10. Vihreälle puolueelle Tal­vi­vaaran urani on testi linjasta.

    Tal­vi­vaara ei ole uraanikaivos vaan ideana on pois­taa kivi­ainek­ses­sa ole­va uraani. Vai­h­toe­htona on sen jäämi­nen altaisiin.

    Puh­da­sop­pis­es­ti Vihreä liike vas­tus­taa kaikkea uraani­in ja säteilyyn liit­tyvää, no, ehkä ei tupakoin­tia kovinkaan näyttävästi.

    Siis Tlvi­vaara + uraani = paha.

    Toisaal­ta jos sitä uraa­nia ei ote­ta tal­teen niin ei sekään ole hyvä asia.

    Suomes­sa on yhd­in­voimaloi­ta ja lop­pusi­joi­tus, jos samal­la tuo­tamme itse käytämämme uraanin, hoidamme ongel­mamme itse pääosin.

    Green­pea­cen rooli on enenkin ollut ongel­malli­nen, uskoako heitä vähän vai ei lainkaan. julk­isu­u­den hallinta lie­nee hei­dän osaamisalueensa. 

    Arvos­tuskysymys on, että kuin­ka laa­ja epäon­nis­tu­mi­nen on yhden altaan poh­jarak­en­teen mokaami­nen? Sil­to­jakin on rom­ah­tanut Suomessakin. 

    Paha jut­tu, asioi­ta on men­nyt pieleen, suh­teel­lis­usu ja aat­teel­lis­usu eivät ehkä ihan kohtaa keskustelussa.

    Tois­tan vielä: kaivos­te­ol­lisu­u­teen Suomes­sa tarvit­ti­in nopeasti sato­ja asiantun­ti­joi­ta — osaamista ja osaa­jia ei oikein löy­tynyt. Mokia seu­raa, samoin vähän van­ho­ja asen­tei­ta men­neen ajan kaivos­te­ol­lisu­ud­es­ta pääsi mukaan. Ympäristö­valvon­ta samoin käs­ri niin osaamis- kuin tek­i­jä­vaeesta ja koke­muk­sen puut­tumis­es­ta. Sekään ei syyt­te­lyl­lä kor­jaan­nu vaan ude­lal lin­säädän­nöl­lä. Vesi­lain­säädän­töä viilat­ti­in vuosikym­meniä ennenkuin paperite­htaat saati­in kehit­tämään prosessiaan.

    Ongel­mat ja onnet­to­muudet ovat asioi­ta, joi­ta tapah­tuu osana oppimis­pros­es­sia. Kaikissa uusis­sa teol­lisu­u­de­nalois­sa näin käy. Tur­val­lisu­uskul­tu­uri­akaan ei opi­ta yhdessä yössä, siinä kokekneet kaivosy­htiöt ovat huo­mat­tavasti parem­pia koke­muk­sen ansiosta.

    Suomelle, ympäristövi­ra­nomaisille ja kaivos­te­ol­lisu­udelle, met­solle ja muille tämä on se vält­tämätön koke­mus, jota kan­nat­taa hyödyntää.

  11. Osmo Soin­in­vaara: Jokainen juo porakaivon­sa vet­tä oma­l­la vastuullaan.

    Niin kyl­lä. Mut­ta odot­taisin tilas­toti­eteil­i­jältä jonkin­laista riski­ana­lyysiä siitä, kuin­ka paljon yksit­täisen joen pitoisu­u­den uraa­nip­i­toisu­u­den nousem­i­nen varsin tyyp­il­lisi­in porakaivolukemi­in yhden päivän mit­tauk­sis­sa vaikut­taa veden käyt­täjän ter­vey­teen. (Harvem­pi juo suo­raan joes­ta, altistus kestää vain lyhyen ajan, suurem­matkaan pitoisu­udet eivät ole akuutisti toksisia.)

    En jak­saisi olla ihmis­ten ter­vey­destä tuos­sa kovin huolis­sani — ainakaan uraanin osalta. Sen sijaan luon­nos­ta olisin kyl­lä aika huolestunut jo pelkkien pH-arvo­jen vuok­si. Ja suo­ma­lais­es­ta insinööriosaamis­es­ta kum­mal­lakin puolel­la pöytää.

  12. Osmo Soin­in­vaara:
    Pitoisu­us oli eilen 350 mikro­gram­maa litrassa.
    Meneil­lään on sinän­sä mie­lenki­in­toinen uraa­ninetsin­tä. Altaas­ta on karan­nut tuhat­sa­ta kiloa uraa­nia. Jos­sain se on, mut­ta kukaan ei tiedä missä.

    Porakaivoista on Suomes­sa mitat­tu ad 13000 ug/L, WHO:n suosi­tus juo­mavedelle on max 30 ug/L ja juo­mavesinormeis­sa on nor­maal­isti 100-ker­tainen turvamarginaali. 

    Muuten eduskun­tat­alos­sa lie­nee uraa­nia kym­meniä kilo­ja, kos­ka sitä on Suomen kalliois­sa keskimäärin 4g/tonni.

    Sit­ten tästä valvon­nas­ta ja vira­nomai­sista. Suomes­sa on noin 2300 ympäristövi­ra­nomaista kun­nan vira­nomaiset mukaan­luet­tuna ja GTK:ssa 600 tutk­i­jaa. Vira­nomais­ten määrästä ei ole pulaa. Itse ympäristöhallinnos­sakin työsken­nelleenä tiedän, että siel­lä virko­ja ja asemia var­tioidaan tarkkaan eikä hel­posti siir­ry­tä uusi­in tehtävi­in. Lukumäärästä ei ole pula vaan väärästä tehtävien allokoin­nista. Timo Soi­ni var­maan toteaisi, että on oltu mum­mon pis­so­ja var­tioimas­sa kun kaivos vuotaa.

  13. Uraa­nip­i­tois­es­ta talousvedestä vielä jotakin. Uraa­nip­i­toista talousvet­tä esi­in­tynee eniten Itä-Uudel­la­maal­la, jos­sa mainit­tua vet­tä käytet­täneen nor­maal­isti talousvetenä. Käytön jäl­keen vesi joutunee lop­ul­ta Suomen­lah­teen muun (puhdis­te­tun?) jäteve­den mukana. Jätevesien puhdis­ta­mot eivät poista jätevesistä kuitenkaaan uraa­nia, jol­loin Suomen­lah­teen vir­taa jatku­vasti uraa­nip­i­toista vet­tä. Pitäisikö tästä huolestua samal­la tavoin kuin Tal­vi­vaaran viikon kestäneestä vuodosta?

  14. löy­tyy­hän se ´perusmo­ka´. Niitä lie­nee mon­ta kuten yleen­sä suuronnettomuksissa.

    Ilmeis­es­ti siis kyseessä oli ensim­mäisek­si teh­dyn altaan suun­nit­telu / raken­nusvirhe, joka johti vuotoon.

    se, että altaan pin­taa korotet­ti­in ja painet­ta kas­vatet­ti­in yli altaan todel­lisen kestokyvyn oli sit­ten ilmeis­es­ti toinen ´perusmo­ka´. Var­muusker­toimet suun­nit­telus­sa oli­vat ilmeis­es­ti riit­tämät­tömät ja altaan paineen kas­vat­tamis­es­ta teh­dyn päätök­sen tek­i­jä ei niitä tuntenut.

    se, että vuodon aikana altaas­sa oli huono coc­tail oli kol­mas virhe, joka on siis riip­puma­ton ensimmäisestä.Tässä oli kyse osaa­mat­to­muud­es­ta ja kai­vok­sen kemi­an tun­tem­at­to­muud­es­ta — käyttövirhe.

    toden­näköisyys vaatii perusmok­ien yhdis­tämisen samanaikaises­ti. Niitä on var­masti enem­män kuin em. maini­tut. Yhtä syyl­listä nimel­lä ´mr. Talvivaara´ei ole.

    Suo­mi ei saa men­nä siihen suun­taan, että väk­isin yksi ihmi­nen syyl­lis­tetään. Julki­nen sana saisi hie­man miet­tiä pop­ulis­tista roo­li­aan kuten Van­hanen varoittelee.

    Odotan suurel­la mie­lenki­in­nol­la onnet­to­muuskek­suk­sen raport­tia asiasta.
    Toivon, että myös ympäristö­vahin­go­ista tehdään rehelli­nen onnet­to­muuskeskuk­sen tyylin mukainen selvi­tys jos­sa totu­us ympäristö­vahin­gon suu­ru­ud­es­ta saataisi­in julkisuuteen.

    Nyt tun­tuu kuin olisi toisaal­ta vähät­te­lyä ja toisaal­ta mieletön­tä liiot­telua myrkkyvesistä ja akuutista hätäti­las­ta. Ympäristöak­ti­ivien kan­nat­taisi ehkä myös miet­tiä kuin­ka sit­ten käy hei­dän uskot­tavu­udelleen jos havaitaan että tuli taas ker­ran raskaasti liioiteltua.

    Kaik­ki tun­te­vat sadun tytöstä ja sud­es­ta — niin ei olisi ympäristöli­ik­keen hyvä toimia.

  15. sari:

    Kaik­ki tun­te­vat sadun tytöstä ja sud­es­ta – niin ei olisi ympäristöli­ik­keen hyvä toimia.

    Noh, kaikissa his­to­ri­an suuron­net­to­muuk­sis­sa moni pieni asia on men­nyt huomaamatta/ajattelematta. Virheistä oppii, mut­ta se ei ole vält­tämät­tä paras tapa opetella.

    Ympäristöli­ike, siis kansan­li­ik­keenä, elää kri­i­sistä. Jos ei ole katas­trofin uhkaa (ilmastonlämpeneminen/otsonikato/PCB/DDT) ei saa­da mas­so­ja mukaan. Jos ei ole mas­so­ja, ei ole vaiku­tus­val­taa ja lait tai direk­ti­iv­it eivät muutu.

    Ongelmien ratkaisu on sen sijaan hil­jaista insinööri­työtä jos­ta on turha odot­taa gloo­ri­aa. Ympäristöli­iket­täkin tarvi­taan ylläpitämään jonkin­laista kauhun tas­apain­oa joka saa investoin­tipäätök­siä tekevät johta­jat otta­maan huomioon ympäristö­vaiku­tuk­set, nykyi­nen lupa saas­tut­taa käytän­tö on siihen riittämätön.

  16. Hyvä kom­ment­ti Sar­il­ta edellä. 

    Myöskin tun­tuu uno­htu­van se, että ympäristölu­van kai­vok­selle on aikanaan antanut Pohjois-Suomen ympäristölu­pavi­ras­to, ei ympäristökeskus tai ely-keskus. 

    Ympäristölu­pa on noin 180-sivuinen asi­akir­ja, jos­sa monia asioi­ta on pohdit­tu perus­teel­lis­es­ti, mut­ta silti näin on päässyt käymään. Lausun­to­ja on pyy­det­ty monil­ta tahoil­ta. Luvas­sa on kuitenkin jäänyt liian vähän huomi­olle altaiden kestävyys. En usko, että toisen­lainen hallinnolli­nen ratkaisu (=ympäristökeskuk­sen säi­lyt­tämi­nen) olisi estänyt tämän tapahtumasarjan.

    Selväk­si on myös tul­lut eri vira­nomais­ta­ho­jen siilo­mainen toim­inta ja tois­t­en­sa syyt­te­ly. Resursse­ja on kyl­lä Suomes­sa tarpeek­si. Esim. Geolo­gian tutkimuskeskus (600 henkeä) olisi voin­ut sat­sa­ta enem­män näi­den patorak­en­tei­den tutkimuk­seen. Samoin täl­laisi­in aku­ut­tei­hin tilanteisi­in pitäisi voi­da saa­da armei­jan apua nopeam­min ja laa­jem­min, ja kehit­tää armei­jaa ympäristön­tuho­jen torjuntaan.

    Nyt tässä kal­a­bali­ikissa täy­tyy huo­ma­ta se, että tilan­net­ta kätetään myös poli­it­tis­es­ti hyväk­si ja vaa­di­taan lisää valvon­taa, jol­la tätäkään katas­trofia tuskin olisi tor­jut­tu. Toiv­ot­tavasti tehdään todel­la onnet­to­muuskeskustyyp­pinen, poli­ti­ikas­ta vapaa tutk­in­ta asaista.

  17. Osaako joku kom­men­toi­da näitä RKTL:n tutk­i­ja Man­nion väit­teitä (link­ki Uuden Suomen artikke­li­in)?

    Tal­vi­vaaran päästö­jen kulku ja vaiku­tuk­set tun­netaan suo­ma­laises­sa vesistö­tutkimuk­ses­sa hyvin. Ilmiö on samankaltainen kuin mitä Poh­jan­maal­la tapah­tuu pääosin luonnollisesti.

    - Hap­pamil­ta suo­mail­ta val­uu joki­in syys­sateil­la saman­lainen metal­lic­oc­tail kuin mitä Tal­vi­vaaras­ta, Man­nio kertoo.

    Poh­jan­maan ilmiö näyt­täy­tyy voimakkaam­pana aina kuiv­ien kesien jäl­keen saa­pu­vien run­saiden satei­den aikaan.

    Poh­jan­maa on van­haa meren­po­h­jaa, jonne on kerään­tynyt met­alle­ja. Soille satanut vesi hap­pamoituu ja sen mukana liik­keelle lähtevät myös soi­hin sitoutuneet met­al­lit. Tämä on useina vuosi­na aiheut­tanut kalakuolemia Poh­jan­maan joissa. 

    Yhä enem­män min­u­akin kiin­nos­taisi tietää, miten suuri päästö oikeasti on ympäristön kannal­ta ja miten se ver­tau­tuu luon­non pros­es­sei­hin. Pelkkä puhe ton­neista nikke­liä ei fyysikollekaan sano muu­ta kuin että ton­ne­ja nikke­liä. 🙁 Tarvi­taan vesiekolo­ge­ja ja mui­ta erikoisasiantuntijoita.

  18. Tal­vi­vaaran var­jos­sa aus­tr. kaivosy­htiö vas­tus­taa Kevit­san altaan betoni­it­tik­er­rosta liian kalli­ina. Kit­tilän kul­takai­vok­sen altaas­takaan takei­ta (Suomen Luon­to ‑lehden artikkeli).

    Jos kaivosy­htiöi­den ei kan­na­ta tehdä rak­en­tei­ta kun­nol­la, on hei­dän sit­ten syytä tode­ta, että toim­inta ei ole kan­nat­tavaa ja luovut­ta­va han­kkeesta. Jos vira­nomais­ten “jous­ta­va” lain­tulk­in­ta tai valvon­nan riit­tämät­tömyys ovat ovat kan­nat­tavu­u­den edel­ly­tys, niin hom­ma on aika syvältä.

  19. Yle 11.11.12: “Vir­taus on jatkunut saman­ta­soise­na kuin eilen lauan­taina eli noin 3 000–5 000 kuu­tio­ta tunnissa.”
    Jos nyt las­ke­taan tuon arvion keskilu­vul­la 4000 kuu­ti­ol­la ja vuodon arvioidul­la kestol­la vaikka­pa viikol­la, niin vet­tä on vuotanut 672 000 kuu­tio­ta eli 672 000 000 litraa. Vesi painaa 1 kg/litra. Jos tuos­sa 672 000 ton­nis­sa on 1 100 kg eli 1.1 ton­nia uraa­nia niin joku muu laski­men omis­ta­ja laskekoon pitoisu­u­den ja arvioikoon, mitä se mis­säkin vaikuttaa.
    Vas­taus kysymyk­seen, mis­sä tuo ‘kateis­sa’ ole­va uraani on, on melko var­masti se että kyl­lä se siel­lä vedessä on.

  20. Viherinssi: Sen sijaan luon­nos­ta olisin kyl­lä aika huolestunut jo pelkkien pH-arvo­jen vuoksi.

    Tähän näh­den oli hie­man surkuhu­paisaa lukea otsikoi­ta “Tal­vi­vaara pudot­taa helikopter­ista syövyt­tävää kalkkia”. Kun siis kyse on siitä, että noi­ta (luon­tais­es­tikin alhaisia ja kai­vok­sen päästö­jen vielä alen­tamia) pH-arvo­ja nos­te­taan ympäristö­vahinko­jen välttämiseksi.

    Joku voisi nyt ker­toa Helsin­gin asukkaille, että HSY lisää hei­dän JUOMAVETEENSÄ SYÖVYTTÄVÄÄ KALKKIA. (Ihan sik­si, että pH nousisi arvoon jos­sa se ei syövytä putkia).

  21. Kuvail­tu STUK:n käytän­tö pistää vaan miet­timään, kuin­ka iso jääviys­sotku voisikaan syn­tyä. Tähän maa­han ei mah­du ihan lop­u­ton­ta määrää ydin­tur­val­lisu­uskon­sul­toin­tiy­htiöitä. Onko mah­dol­lista, että voimay­htiöt ja STUK vira­nomaise­na ostaa vuorotellen selvi­tyk­siä samoil­ta firmoilta?

    Itse asi­as­sa STUK yleen­sä yksinker­tais­es­ti palkkaa lisää väkeä ja laskut­taa näi­den virkami­esten palkat valvottavilta.

    Kon­sult­tien riip­pumat­to­muut­ta varten ydin­voimay­htiöiltä per­itään verolu­on­teista mak­sua, jol­la eräille VTT:n ja yliopis­to­jen tutkimus­ryh­mille taataan perus­ra­hoi­tus. Sit­ten, kun tarvet­ta on, STUK ti

  22. pasa­nen:
    Tal­vi­vaaran var­jos­sa aus­tr. kaivosy­htiö vas­tus­taa Kevit­san altaan betoni­it­tik­er­rosta liian kalli­ina. Kit­tilän kul­takai­vok­sen altaas­takaan takei­ta (Suomen Luon­to ‑lehden artikkeli).

    Jos kaivosy­htiöi­den ei kan­na­ta tehdä rak­en­tei­ta kun­nol­la, on hei­dän sit­ten syytä tode­ta, että toim­inta ei ole kan­nat­tavaa ja luovut­ta­va han­kkeesta. Jos vira­nomais­ten “jous­ta­va” lain­tulk­in­ta tai valvon­nan riit­tämät­tömyys ovat ovat kan­nat­tavu­u­den edel­ly­tys, niin hom­ma on aika syvältä.

    Syvältä on, tosiaan.
    Kysyn vaan että näinkö se meni, kun Van­hanen, Lehtomä­ki ja Pekkari­nen käyt­tivät kepun värisuo­raa ja muiden puoluei­den tukea Suomen muokkaamisek­si “kaivos-nokia-lan­di­ak­si”:

    Kaivosla­ki uusik­si (huono), ympäristöhallinto uusiksi(minimoiduin resurs­sein alis­teisek­si elinkeino­min­is­ter­iölle = mah­dol­lisim­man keinot­tomak­si ja vaille val­taa), ympäristömin­is­ter­istä pelkkä koriste. Miehitetään pos­tit oma­l­la väellä.

    Tämä vas­tu­un­häivy­tyshim­meli on nyt tes­tat­tu Tal­vi­vaar­al­la ja ker­tomil­lasi muil­la ole­mas­sa olevil­la tapauksilla.
    Mikäli tämä jää tähän ( Pekka Perän vahin­gonkär­si­jöi­den osaa irvokkaasti vähät­televään anteek­sipyyn­töön) mitään ei tarvitse osa­ta jatkos­sakaan eikä osaa­mat­to­muudel­la tai piit­taa­mat­to­muudel­la tuote­tus­ta vahin­gos­ta joudu vas­tu­useen, kos­ka meiltä puut­tuu mm. asiantun­te­vat ynm­päristörikos­tutk­i­jat, joi­ta muis­sa mais­sa, mm. Ruot­sis­sa on.

  23. Valvon­nan ja valvon­tavi­ra­nomais­ten mah­dol­lisuuk­sista valvoa äkil­listä päästöä näyt­tää val­lit­se­van jotenkin epäre­al­is­tisia odotuk­sia. Ei auta vaik­ka kuin­ka mon­ta vira­nomaista seisoisi altaan reunal­la näyt­teenot­top­ul­lo kädessä, jos päästö on äkilli­nen ja sat­un­nainen. Sys­temaat­ti­nen näyt­teenot­to sopii vain jatku­vi­in pienem­pi­in päästöi­hin ja päästö­jen jälkiseu­ran­taa. Ehkä voitaisi­in kuitenkin lähiojiin/vesiin asen­taa jatku­va­toimi­nen pH-mittauslaitteisto.

    Kyl­lä ain­oa keino tor­jua täl­laiset haver­it on tehdä suun­nit­telu ja luvi­tus kun­nol­la. Meil­lä on kan­sain­välis­es­tikin suuri, 600 hen­gen Geolo­gian tutkimuskeskus (GTK), jos­ta tiet­ty osa voitaisi­in val­jas­taa täl­laisi­in allas­rak­en­tei­den tutkimus- ja arvioin­titöi­hin. Ei aina tarvi­ta uusia virkamiehiä, vaan tehtäviä voidaan suun­na­ta uudelleen. GTK lie­nee ain­oa paik­ka, jos­sa on enem­män asiantun­te­mus­ta kaivosasiois­sa. Mik­si perus­taa mitään uut­ta organ­isaa­tio­ta. Lisäk­si var­maan kai­vat­taisi­in muu­ta­ma geologi/metallurgi Pohjois_Suomen ympäristyölupavirastoon/nykyiseen Avi­in, joka hoitaa lupa-asioita.

  24. Raimo K: Vir­taus on jatkunut saman­ta­soise­na kuin eilen lauan­taina eli noin 3 000–5 000 kuu­tio­ta tunnissa.”
    Jos nyt las­ke­taan tuon arvion keskilu­vul­la 4000 kuu­ti­ol­la ja vuodon arvioidul­la kestol­la vaikka­pa viikol­la, niin vet­tä on vuotanut 672 000 kuu­tio­ta eli 672 000 000 litraa. Vesi painaa 1 kg/litra. Jos tuos­sa 672 000 ton­nis­sa on 1 100 kg eli 1.1 ton­nia uraa­nia niin joku muu laski­men omis­ta­ja laskekoon pitoisu­u­den ja arvioikoon, mitä se mis­säkin vaikuttaa.
    Vas­taus kysymyk­seen, mis­sä tuo ‘kateis­sa’ ole­va uraani on, on melko var­masti se että kyl­lä se siel­lä vedessä on.

    Tulos on noin 1,6 ppm eli 1,6 mg/L. Mut­ta tämä on jäteveden=päästön keskimääräi­nen pitoisu­us, todel­lisu­udessa päästö laime­nee ajan myötä val­tavasti sekoit­tumisen ja dif­fu­u­sion myötä. Jos nyt olete­taan, että laimen­e­mista tapah­tu­isi vain 1:10, päästäisi­in jo pitoisu­us­ta­soon 160 ug/L eli läh­es juo­makelpoisen veden tasoon (=100 ug/L). Todel­lisu­udessa laimen­e­m­i­nen on huo­mat­tavasti suurempaa.

  25. Coun­try­boy:
    Hyvä kom­ment­ti Sar­il­ta edellä. 

    Myöskin tun­tuu uno­htu­van se, että ympäristölu­van kai­vok­selle on aikanaan antanut Pohjois-Suomen ympäristölu­pavi­ras­to, ei ympäristökeskus tai ely-keskus. 

    Ympäristölu­pa on noin 180-sivuinen asi­akir­ja, jos­sa monia asioi­ta on pohdit­tu perus­teel­lis­es­ti, mut­ta silti näin on päässyt käymään. Lausun­to­ja on pyy­det­ty monil­ta tahoil­ta. Luvas­sa on kuitenkin jäänyt liian vähän huomi­olle altaiden kestävyys. En usko, että toisen­lainen hallinnolli­nen ratkaisu (=ympäristökeskuk­sen säi­lyt­tämi­nen) olisi estänyt tämän tapahtumasarjan.

    Selväk­si on myös tul­lut eri vira­nomais­ta­ho­jen siilo­mainen toim­inta ja tois­t­en­sa syyt­te­ly. Resursse­ja on kyl­lä Suomes­sa tarpeek­si. Esim. Geolo­gian tutkimuskeskus (600 henkeä) olisi voin­ut sat­sa­ta enem­män näi­den patorak­en­tei­den tutkimuk­seen. Samoin täl­laisi­in aku­ut­tei­hin tilanteisi­in pitäisi voi­da saa­da armei­jan apua nopeam­min ja laa­jem­min, ja kehit­tää armei­jaa ympäristön­tuho­jen torjuntaan.

    Nyt tässä kal­a­bali­ikissa täy­tyy huo­ma­ta se, että tilan­net­ta kätetään myös poli­it­tis­es­ti hyväk­si ja vaa­di­taan lisää valvon­taa, jol­la tätäkään katas­trofia tuskin olisi tor­jut­tu. Toiv­ot­tavasti tehdään todel­la onnet­to­muuskeskustyyp­pinen, poli­ti­ikas­ta vapaa tutk­in­ta asaista.

    Minäpä puolestani mietin, mis­sä määrin valvon­nan heiken­tämi­nen nykyiselleen on pait­si nimeno­maan poli­it­ti­nen päätös, myös ratkai­se­va syy. Mitä muu­ta heikon valvon­nan logi­ik­ka palvelee kuin suur­ta riskinottoa?

    Jär­jestämäl­lä heikko valvon­ta jär­jestetään tilaa riskino­tolle ja korkean riskin toteut­ta­jille vas­tu­u­va­paus — etukä­teen. Siis kan­nuste­taan siihen.
    Kun ne riskinot­ta­jat sit­ten ovat yksi­ty­isiä yri­tyk­siä ja vahin­gonkär­si­jöitä kaik­ki muut eli kansalaiset, yhteisöt ja Kain­u­un tapauk­ses­sa pitkäaikaises­ti työl­listäneet matkailuyrit­täjät, joiden elinkeino on puh­taan luon­non varas­sa, on ilmi­selvää kenen pus­si­in valvon­nan heiken­täjä pelaa ja kenen kustannuksella.

  26. Coun­try­boy:
    ‘snip’
    GTK lie­nee ain­oa paik­ka, jos­sa on enem­män asiantun­te­mus­ta kaivosasiois­sa. Mik­si perus­taa mitään uut­ta organ­isaa­tio­ta. Lisäk­si var­maan kai­vat­taisi­in muu­ta­ma geologi/metallurgi Pohjois_Suomen ympäristyölupavirastoon/nykyiseen Avi­in, joka hoitaa lupa-asioita.

    Epäilen kyl­lä geolo­gien asiantun­te­mus­ta pato- ja allasasioissa.

  27. Mik­si mikään tiedo­tusvä­line ei ker­ro kuka on se ihmi­nen jol­la on mah­dol­lisu­us puut­tua tal­vi­vaaran toim­intaan yhteiskun­nan man­daatil­la? Koko ajan puhutaan vain siitä kuka *ei voi*tehdä asialle mitään. Samaa roskaa on jauhaa organ­isaa­tioista: ELY-keskus sitä Ely-keskus tätä, YM tai hal­li­tus ei voi mitääm jne. Kyl­lähän jos­sain on lihaa ja ver­ta ole­va ihmi­nen joka näis­sä laitok­sis­sa virkatyönään tekee päätöksiä. 

    Mik­sei ilta-uutis­ten toimit­ta­ja ole tämän henkilön kotiovel­la työn­tämässä mikro­fo­nia naa­malle: “KAUANKO ANNAT TÄMÄN JATKUA?”

    Kan­nat­taa muis­taa, että sekin on val­in­ta että ei tee mitään. Nyt jos­sain on ihmisiä jot­ka tietois­es­ti anta­vat tämän jatkua sil­lä että eivät tee mitään. 

    “All that is need­ed for evil to tri­umph is that good peo­ple do nothing”

  28. Sant­tu: Mik­si mikään tiedo­tusvä­line ei ker­ro kuka on se ihmi­nen jol­la on mah­dol­lisu­us puut­tua tal­vi­vaaran toim­intaan yhteiskun­nan mandaatilla? 

    Se olisi tietysti Kekko­nen. Hänen jäl­keen­sä ei maas­samme ole esi­in­tynyt kaikkivaltiaita.

  29. Coun­try­boy:

    Porakaivoista on Suomes­sa mitat­tu ad 13000 ug/L, WHO:n suosi­tus juo­mavedelle on max 30 ug/L …

    Tämän­päiväisessä A‑Talkissa mie­lenosoit­ta­jien edus­mies heit­ti pöytään niinkin isot luke­mat kuin 6 000 ug uraa­nia (ja 20 000 ug nikke­liä), näyt­teestä jon­ka kuulem­ma oli yksi­tyi­nen kansalainen ottanut.

    Mut­ta lähde oli IL, ilmeis­es­ti tämä uuti­nen. Siitä saa käsi­tyk­sen että näyte oli otet­tu suo­raan purkuputkesta.

    Uutisen net­tiver­sios­sa ei ole ana­lyysi­t­u­lok­sia, ne olisi mie­lenki­in­toista nähdä jot­ta saisi käsi­tyk­sen myös muiden raskas­met­al­lien osalta.

  30. Sant­tu

    Mik­si mikään tiedo­tusvä­line ei ker­ro kuka on se ihmi­nen jol­la on mah­dol­lisu­us puut­tua tal­vi­vaaran toim­intaan yhteiskun­nan mandaatilla? 

    Vira­nomaisil­la on mah­dol­lisu­us ensin­näkin jär­jestää uhkasakko. Sem­moista käytetään sil­loin kun sakon saa­ja on muuten vas­ta­hakoinen ryhtymään toimen­piteisi­in. Mut­ta tässä tapauk­ses­sa näyt­täisi että Tal­vi­vaaran väki on yhtä hädis­sään kuin kaik­ki muutkin. Pato­työ­maal­la kävi uutis­ten perus­teel­la kuhi­na kuin muu­ra­hais­pesässä ja siel­lä oli 40 kaivinkonet­ta töissä.

    Toisek­si vira­nomaisil­la on mah­dol­lisu­us uha­ta toimin­nan keskeyt­tämisel­lä — ja eikös met­al­lien tal­teenot­to olekin Tukesin luvan puuttues­sa seis? Mut­ta parem­pi kai olisi jatkaa met­al­lien pois­tamista liemistä, aina vähem­män niistä jää sil­loin luon­non­vesi­in val­umaan. Ja niinkuin blo­gis­tikin huo­maut­ti bak­teer­it jatka­vat liuoi­tustyötään vaik­ka niitä kuin­ka hallinnol­lisel­la päätök­sel­lä kiel­let­täisi­in. Vaik­ka kaipa sem­moi­seen liuoi­tuskasaan voisi pudot­taa helikopter­ista muu­ta­man ton­nin penisilliiniä…

    Kol­man­nek­si koko laitok­sen voi määrätä sul­jet­tavak­si. Mut­ta sil­loin ne altaat jäävät veron­mak­sajien hoidet­tavak­si, eihän niitä voi sinne omia aiko­jaan vuo­ta­maankaan jät­tää sen jäl­keen kun tehtaan väki pakkaa kimp­sun­sa ja sam­mut­taa val­ot. Yri­tys­tä kun ei voi velvoit­taa siivous­toimi­in enem­pää kuin yri­tyk­seen sijoite­tun pääo­man ver­ran, ja jos tuotan­to ei toi­mi pääo­mat lop­pu­vat paljon varmem­min ja aikaisem­min kuin sil­loin jos tuotan­to toimii. Tämä nyt vain on “rajoite­tun vas­tu­un yri­tys­ten” kuten osakey­htiöi­den koko idea, ja on ollut aina vuo­den 1347 Sto­ra Kop­par­ber­gistä asti. Jos vas­tui­ta ei olisi his­to­ri­al­lis­es­ti rajoitet­tu, on vaikea sanoa kuin­ka moni olisi uskaltanut ottaa riskiä mis­tään vähänkään isom­mas­ta han­kkeesta, ja kuin­ka paljon alkeel­lisem­min nyt elet­täisi­in. (No, on ylipään­sä mah­do­ton sanoa miten joku vai­h­toe­htoinen his­to­ria olisi toteutunut).

    Sel­l­aista “ihmistä”, joka “yhteiskun­nan man­daatil­la” tai ilman, saisi sormi­aan nap­saut­ta­mal­la kip­sisak­ka-altaat häviämään ja saas­tuneet vedet vir­taa­maan takaperin kallionkoloi­hin jonne malmit palaisi­vat — sel­l­aista ei ole.

    Vielä kai­vok­sen sulkemista puuhat­taes­sa pitää kysyä miten käy niiten sato­jen kai­vok­ses­ta suo­raan (tai tuhan­nen epä­suo­rasti) elan­ton­sa saa­van kain­u­u­laisen. Eikös aja­tus ollut yrit­tää löytää toimeen­tu­lon eväitä muual­takin maas­ta kuin vain Helsingistä (vai Brys­selistä), että pysy­isi koko maa asut­tuna? Puhu­mat­takaan että koko maa saisi lisä­mu­ru­sia leipään­sä jostakin, nyt kun Kreikat sor­tu­vat, kiinalaiset jyl­läävät ja Kataisen hal­li­tus ottaa velkaa niin että lom­pakon saumat soivat.

    Kaivos­toim­intaa ei pidä tietenkään jatkaa hin­nal­la mil­lä hyvän­sä, toisin sanoen luon­non lop­ullis­es­ti tuhoten. Mut­ta jos allasvuodot saadaan tukit­tua ja päästöistä kärsinei­den kor­vaus­vaa­timuk­set mak­set­tua, niin mik­sei kaivos voisi jatkaa? Vai onko aja­tus että jotain vilunkia siel­lä vieläkin on pakko olla, ja riistäjäkap­i­tal­is­tit odot­ta­vat vain tilaisu­ut­taan aihut­taa lisää tuhoa ihan pahan pahu­ut­taan? Lisää huonoa suunnittelua? 

    Itse aiheutuneen ympäristö­vahin­gon laa­ju­ud­es­ta on vaikea saa­da kuvaa, kaiken älämölön keskel­lä jota tiedo­tusvä­li­neet syytävät. Konkreet­tiset numerot joi­ta olen näh­nyt vaikut­ta­vat nau­ret­ta­van pie­niltä, jos ne nyt pitävät paikkansa.

  31. H.H.:

    Kun ne riskinot­ta­jat sit­ten ovat yksi­ty­isiä yri­tyk­siä ja vahin­gonkär­si­jöitä kaik­ki muut eli kansalaiset, yhteisöt ja Kain­u­un tapauk­ses­sa pitkäaikaises­ti työl­listäneet matkailuyrit­täjät, joiden elinkeino on puh­taan luon­non varassa, 

    Se mitä san­ot on ihan tot­ta ja pun­taroin­nin väär­ti. Mut­ta jos sama­s­tat “riskinot­ta­jat” = “kaivoshankkeesta hyö­tyvät”, lisäisin tas­a­puolisu­u­den nimis­sä luon­tomatkailuyrit­täjien vas­taiseen vaakakup­pi­in myös 550 Tal­vi­vaaran työn­tek­i­jää ja ne tuhatkun­ta kain­u­u­laista jot­ka saa­vat elan­ton­sa välil­lis­es­ti kaivoksesta/kaivoslaisista.

    Eikä vahinko­ja kärsinei­den kupis­sakaan voi olla kaik­ki muut kansalaiset ja kaik­ki yhteisöt. Esimerkik­si siel­lä en ole minä (ellet sit­ten tarkoi­ta että kyl­läkin kärsin vahinkoa, mut­ta vahinko on niin pieni etten sitä itse edes huo­maa). Tai vaikea nähdä kuin­ka siinä vaakakupis­sa olisi esimerkik­si Nur­mi­jär­ven pos­timerkkik­er­ho r.y.

    Paljon siinä vahinkoa kärsinei­denkin vaakakupis­sa toki on väkeä, lähiseu­tu­jen kiin­teistön­o­mis­ta­jat muunmuassa…

  32. Mikko Kivi­ran­ta:
    Santtu

    Vira­nomaisil­la on mah­dol­lisu­us ensin­näkin jär­jestää uhkasakko. Sem­moista käytetään sil­loin kun sakon saa­ja on muuten vas­ta­hakoinen ryhtymään toimen­piteisi­in. Mut­ta tässä tapauk­ses­sa näyt­täisi että Tal­vi­vaaran väki on yhtä hädis­sään kuin kaik­ki muutkin. Pato­työ­maal­la kävi uutis­ten perus­teel­la kuhi­na kuin muu­ra­hais­pesässä ja siel­lä oli 40 kaivinkonet­ta töissä.

    Toisek­si vira­nomaisil­la on mah­dol­lisu­us uha­ta toimin­nan keskeyt­tämisel­lä – ja eikös met­al­lien tal­teenot­to olekin Tukesin luvan puuttues­sa seis? Mut­ta parem­pi kai olisi jatkaa met­al­lien pois­tamista liemistä, aina vähem­män niistä jää sil­loin luon­non­vesi­in val­umaan. Ja niinkuin blo­gis­tikin huo­maut­ti bak­teer­it jatka­vat liuoi­tustyötään vaik­ka niitä kuin­ka hallinnol­lisel­la päätök­sel­lä kiel­let­täisi­in. Vaik­ka kaipa sem­moi­seen liuoi­tuskasaan voisi pudot­taa helikopter­ista muu­ta­man ton­nin penisilliiniä…

    Kol­man­nek­si koko laitok­sen voi määrätä sul­jet­tavak­si. Mut­ta sil­loin ne altaat jäävät veron­mak­sajien hoidet­tavak­si, eihän niitä voi sinne omia aiko­jaan vuo­ta­maankaan jät­tää sen jäl­keen kun tehtaan väki pakkaa kimp­sun­sa ja sam­mut­taa val­ot. Yri­tys­tä kun ei voi velvoit­taa siivous­toimi­in enem­pää kuin yri­tyk­seen sijoite­tun pääo­man ver­ran, ja jos tuotan­to ei toi­mi pääo­mat lop­pu­vat paljon varmem­min ja aikaisem­min kuin sil­loin jos tuotan­to toimii. Tämä nyt vain on “rajoite­tun vas­tu­un yri­tys­ten” kuten osakey­htiöi­den koko idea, ja on ollut aina vuo­den 1347 Sto­ra Kop­par­ber­gistä asti. Jos vas­tui­ta ei olisi his­to­ri­al­lis­es­ti rajoitet­tu, on vaikea sanoa kuin­ka moni olisi uskaltanut ottaa riskiä mis­tään vähänkään isom­mas­ta han­kkeesta, ja kuin­ka paljon alkeel­lisem­min nyt elet­täisi­in. (No, on ylipään­sä mah­do­ton sanoa miten joku vai­h­toe­htoinen his­to­ria olisi toteutunut).

    Sel­l­aista “ihmistä”, joka “yhteiskun­nan man­daatil­la” tai ilman, saisi sormi­aan nap­saut­ta­mal­la kip­sisak­ka-altaat häviämään ja saas­tuneet vedet vir­taa­maan takaperin kallionkoloi­hin jonne malmit palaisi­vat – sel­l­aista ei ole.

    Vielä kai­vok­sen sulkemista puuhat­taes­sa pitää kysyä miten käy niiten sato­jen kai­vok­ses­ta suo­raan (tai tuhan­nen epä­suo­rasti) elan­ton­sa saa­van kain­u­u­laisen. Eikös aja­tus ollut yrit­tää löytää toimeen­tu­lon eväitä muual­takin maas­ta kuin vain Helsingistä (vai Brys­selistä), että pysy­isi koko maa asut­tuna? Puhu­mat­takaan että koko maa saisi lisä­mu­ru­sia leipään­sä jostakin, nyt kun Kreikat sor­tu­vat, kiinalaiset jyl­läävät ja Kataisen hal­li­tus ottaa velkaa niin että lom­pakon saumat soivat.

    Kaivos­toim­intaa ei pidä tietenkään jatkaa hin­nal­la mil­lä hyvän­sä, toisin sanoen luon­non lop­ullis­es­ti tuhoten. Mut­ta jos allasvuodot saadaan tukit­tua ja päästöistä kärsinei­den kor­vaus­vaa­timuk­set mak­set­tua, niin mik­sei kaivos voisi jatkaa? Vai onko aja­tus että jotain vilunkia siel­lä vieläkin on pakko olla, ja riistäjäkap­i­tal­is­tit odot­ta­vat vain tilaisu­ut­taan aihut­taa lisää tuhoa ihan pahan pahu­ut­taan? Lisää huonoa suunnittelua? 

    Itse aiheutuneen ympäristö­vahin­gon laa­ju­ud­es­ta on vaikea saa­da kuvaa, kaiken älämölön keskel­lä jota tiedo­tusvä­li­neet syytävät. Konkreet­tiset numerot joi­ta olen näh­nyt vaikut­ta­vat nau­ret­ta­van pie­niltä, jos ne nyt pitävät paikkansa.

    Jos ymmärsin oikein, niin tarkoi­tat että antaa Tal­vi­vaaran kaivosy­htiön jatkaa entiseen malli­in? Kuu­lostaa tosi hyvältä. Sit­ten kun seu­raa­van ker­rran lorah­taa niin sit­ten taas ihme­tel­lään että kuka tal­vi­vaaran yhtiön ulkop­uo­li­nen on vähiten vastuussa.

  33. Juhani Salo­vaara: Muu ei näytä enää kiin­nos­ta­van, niin ihan taloudel­lis­ten seikko­jen vuok­si siel­lä EK:ssa kan­nat­taisi lopet­taa täl­läisen per­seilyn puo­lus­telu. Samoin por­varipuolueis­sa ja joka paikassa.

    Pitäisi lähteä siitä, että jo lain mukaankin pis­tet­täisi­in asianomaiset henkilöko­htaiseen vas­tu­useen ja tukit­taisi­in por­saan­reiät omaisu­u­den piilot­telus­ta jne. Kum­masti alka­isi­vat täm­möiset pikku­seikat kuten vas­tu­ulli­nen käytös kiin­nos­taa, kun on oma taka­puoli vaaras­sa, jos jotain sattuu.

  34. JTS:
    Vihreälle puolueelle Tal­vi­vaaran urani on testi linjasta.

    Tal­vi­vaara ei ole uraanikaivos vaan ideana on pois­taa kivi­ainek­ses­sa ole­va uraani. Vai­h­toe­htona on sen jäämi­nen altaisiin.

    Puh­da­sop­pis­es­ti Vihreä liike vas­tus­taa kaikkea uraani­in ja säteilyyn liit­tyvää, no, ehkä ei tupakoin­tia kovinkaan näyttävästi.

    Siis Tlvi­vaara + uraani = paha.

    Toisaal­ta jos sitä uraa­nia ei ote­ta tal­teen niin ei sekään ole hyvä asia.

    Suomes­sa on yhd­in­voimaloi­ta ja lop­pusi­joi­tus, jos samal­la tuo­tamme itse käytämämme uraanin, hoidamme ongel­mamme itse pääosin.

    Green­pea­cen rooli on enenkin ollut ongel­malli­nen, uskoako heitä vähän vai ei lainkaan. julk­isu­u­den hallinta lie­nee hei­dän osaamisalueensa.
    —-
    Kenelle Green­pea­cen rooli on ongelma?
    —-

    Arvos­tuskysymys on, että kuin­ka laa­ja epäon­nis­tu­mi­nen on yhden altaan poh­jarak­en­teen mokaami­nen? Sil­to­jakin on rom­ah­tanut Suomessakin.


    Vai on sil­to­ja rom­ah­tanut. Miten se liit­tyy ympäristö­tuhon aiheut­tamiseen? Ja miten niin yhden altaan poh­jarak­en­teen mokaamiseen? Aika mon­es­sa kai­vok­ses­sa altaiden poh­jarak­en­teet vas­taa­vat lähin­nä kah­den tahon käsi­tyk­siä asian­mukaisu­ud­es­ta: Tilaa­jan ja tavaran­toimit­ta­jan. Oman arvauk­seni mukaan niiden mokaamisel­la pilataan Lapin lohi­joet ja niiden hyväksymis­es­tä valvo­jil­ta men­nee maine lopullisesti.
    —-

    Paha jut­tu, asioi­ta on men­nyt pieleen, suh­teel­lis­usu ja aat­teel­lis­usu eivät ehkä ihan kohtaa keskustelussa.

    Elinympäristön pilaami­nen on siis mielestäsi suh­teel­lisen har­mi­ton juttu?
    —-

    Tois­tan vielä: kaivos­te­ol­lisu­u­teen Suomes­sa tarvit­ti­in nopeasti sato­ja asiantun­ti­joi­ta – osaamista ja osaa­jia ei oikein löytynyt.

    Kaivos­ala on siis ala, jota siinä toimivien ei tarvitse hallita?
    Toimek­si vain, vaik­ka osaami­nen ja osaa­jat puut­tuvat — pan­naan siis asialle osaamattomat!

    Mokia seu­raa,
    — ai niinkö
    —-
    samoin vähän van­ho­ja asen­tei­ta men­neen ajan kaivos­te­ol­lisu­ud­es­ta pääsi mukaan.
    —-
    Vai oli­si­vatko­han nimeno­maan uusia asen­tei­ta: ympäristöa­jat­telun vas­tainen poli­it­ti­nen täs­mä­so­dankäyn­ti ja sen kiihdyt­tämi­nen täl­lä tuhatlu­vul­la on kyl­lä ihan tuor­ein­ta taantumusta.

    Ympäristö­valvon­ta samoin käs­ri niin osaamis- kuin tek­i­jä­vaeesta ja koke­muk­sen puuttumisesta.

    Tämä väite on jo kaiken huip­pu! Suomen ympäristöhallinto oli tasoltaan ja teholtaan yksi maail­man parhaista ennen kuin Keskustapuolue pääsi päämäärään­sä Van­hasen ja Kiviniemen johdol­la: Itsenäisen ympäristöhallinnon alasajoon.

    Sekään ei syyt­te­lyl­lä kor­jaan­nu vaan ude­lal lin­säädän­nöl­lä. Vesi­lain­säädän­töä viilat­ti­in vuosikym­meniä ennenkuin paperite­htaat saati­inke­hit­tämään prosessiaan.
    —-
    Ai? No mut­ta sit­ten­hän on perin omi­tu­ista halu­ta taan­nut­taa ympäristöhallinto 1970-luvulle kun eletään 2000-lukua.

    Ongel­mat ja onnet­to­muudet ovat asioi­ta, joi­ta tapah­tuu osana oppimis­pros­es­sia. Kaikissa uusis­sa teol­lisu­u­de­nalois­sa näin käy.

    Tästä ei ole kysymys, kuten yllä san­otus­ta voi päätellä.

    Tur­val­lisu­uskul­tu­uri­akaan ei opi­ta yhdessä yössä, siinä kokekneet kaivosy­htiöt ovat huo­mat­tavasti parem­pia koke­muk­sen ansiosta.

    Out­okumpu piti Tal­vi­vaaran tuotan­tomenetelmää liian riskialt­ti­ina toteutet­tavak­si ryhtyäk­seen siihen itse.

    Suomelle, ympäristövi­ra­nomaisille ja kaivos­te­ol­lisu­udelle, met­solle ja muille tämä on se vält­tämätön koke­mus, jota kan­nat­taa hyödyntää.

    No joko olet oppinut,esimerkiksi, että jokaisen kai­vok­sen jokainen allas, jol­la on läpäi­sevä poh­ja, on ympäristökatas­trofin alku?
    Lapis­sa se tarkoit­taa syani­dia poh­javeteen ja suuria tuho­ja pin­tavesien eliöstössä ennen sitä.

  35. Mikko Kivi­ran­ta:
    H.H.:

    Se mitä san­ot on ihan tot­ta ja pun­taroin­nin väär­ti. Mut­ta jos sama­s­tat “riskinot­ta­jat” = “kaivoshankkeesta hyö­tyvät”, lisäisin tas­a­puolisu­u­den nimis­sä luon­tomatkailuyrit­täjien vas­taiseen vaakakup­pi­in myös 550 Tal­vi­vaaran työn­tek­i­jää ja ne tuhatkun­ta kain­u­u­laista jot­ka saa­vat elan­ton­sa välil­lis­es­ti kaivoksesta/kaivoslaisista.

    Eikä vahinko­ja kärsinei­den kupis­sakaan voi olla kaik­ki muut kansalaiset ja kaik­ki yhteisöt. Esimerkik­si siel­lä en ole minä (ellet sit­ten tarkoi­ta että kyl­läkin kärsin vahinkoa, mut­ta vahinko on niin pieni etten sitä itse edes huo­maa). Tai vaikea nähdä kuin­ka siinä vaakakupis­sa olisi esimerkik­si Nur­mi­jär­ven pos­timerkkik­er­ho r.y.

    Paljon siinä vahinkoa kärsinei­denkin vaakakupis­sa toki on väkeä, lähiseu­tu­jen kiin­teistön­o­mis­ta­jat muunmuassa…

    H.H.:

    Kuules nyt, Mikko Kiviranta -
    t ä ä l l ä, Soin­in­vaaran pal­stal­la, on hiukan eri yleisö tai luk­i­jakun­ta kuin lööp­pile­hdil­lä. Tääl­lä luk­i­joiden käsi­tyskyvyn ja tietämyk­sen aliarvioin­ti on min­un mielestäni jonk­in­moinen moka.
    Kuin­ka mon­ta ker­taa sinä ja kump­panisi aiotte vielä tois­taa, että kai­vok­sil­la Suo­mi pide­tään asut­tuna etc. ? Ettekö usko, että elinympäristön tuhoami­nen sen seu­rauk­se­na, että Suomes­ta on tehty kaivos­alan ammat­ti­taidot­toman ja vas­tu­ut­toman hal­patuotan­non vil­li län­si, tyh­jen­tää Pohjoisen tehokkaam­min ja pysyväm­min kuin mikään työt­tömyyspros­ent­ti tähän saakka?
    Sitä pait­si: Miten omi­tuis­es­ti rajaatkaan elinympäristön käsit­teen. Luu­len­pa että Suo­ma­laiselle Suo­mi on koti eikä vaal­imisen kohdet­ta voi raja­ta äiti maa­ta pienemmäksi.

  36. HH:

    Mikko Kiviranta:

    …luon­tomatkailuyrit­täjien vas­taiseen vaakakup­pi­in myös 550 Tal­vi­vaaran työn­tek­i­jää ja ne tuhatkun­ta kain­u­u­laista jot­ka saa­vat elantonsa…”

    Kuules nyt, Mikko Kiviranta –
    t ä ä l l ä, Soin­in­vaaran pal­stal­la, on hiukan eri yleisö tai luk­i­jakun­ta kuin lööp­pile­hdil­lä. Tääl­lä luk­i­joiden käsi­tyskyvyn ja tietämyk­sen aliarvioin­ti on min­un mielestäni jonk­in­moinen moka. Kuin­ka mon­ta ker­taa sinä ja kump­panisi aiotte vielä tois­taa, että kai­vok­sil­la Suo­mi pide­tään asut­tuna etc. ? 

    Kuules nyt, nim­imerk­ki H.H. — se mikä tekee t ä s t ä blo­gista ehkä Suomen korkeata­soisim­man poli­it­tisen keskustelu­a­reenan, on että tääl­lä yritetään pun­taroi­da asi­at monipuolis­es­ti fak­to­jen perus­teel­la, ja perusilmapi­ir­iä kuvaa hyvin lain­aus blo­gis­til­ta “Mikään hypo­teesi ei saisi olla ennal­ta sopi­mat­tomana kielletty.”

    Tal­vi­vaaraa koske­vien kol­men säi­keen 117 + 46 + 37 kom­men­tis­sa, pikaises­ti silmäillen, työl­lisyys­näköko­htaa edes sivu­taan kahdessa, tässä ja hyväl­lä tah­dol­la tässä.

    Ottaen huomioon että pääpe­ruste myön­tää ylipään­sä mitään lupia sille myrkyl­liselle pirun­metkulle lie­nee juuri työl­listämisessä, saat H.H. nyt vain luvan kestää että minä tuon tähän korkeata­soiseen keskustelu­un myös työllisyysnumerot.

    Työl­listämi­nen ei ole tyh­jen­tävä kuva Tal­vi­vaara-ongel­mati­ikas­ta. Sik­si kiitän että sinä H.H. olet tuonut keskustelu­un mm. aspek­tin että löy­hä valvon­ta kan­nus­taa riskinot­toon. Vaik­ka joku (OK, san­o­taan nyt suo­raan, joku ylim­ieli­nen pösilö) saat­taisikin olla sitä mieltä että kyseessä on itses­tään­selvyys joka on tarpee­ton­ta esit­tää näin hienos­tuneel­la foo­ru­mil­la, minä en ole sitä mieltä.

    Ja kun käytät monikkoa “sinä ja kump­panisi”, niin tiedok­sesi että vas­taan vain omista kir­joituk­sis­tasi, enkä ainakaan tiedä ole­vani osa klikkiä, puoluet­ta, salali­it­toa … en itse asi­as­sa oikein tiedä mitä tarkoi­tat “kump­paneil­la”?

  37. Täl­laista se on uusien pros­essien kanssa. Osaami­nen ei vaan riitä.

    Oppi­ra­hat on näi­den uusien fir­mo­jen mak­set­ta­va ja näköjään ympäristön kus­tan­nuk­sel­la. Ei vain kehi­tys­mais­sa vaan myös “hyvän insinööriosaamisen suomes­sakin” heh

    Sel­l­ute­htaidenkin päästöt oli­vat jotain vas­taavia 60-luvulla.

  38. åke:
    Täl­laista se on uusien pros­essien kanssa. Osaami­nen ei vaan riitä.

    Oppi­ra­hat on näi­den uusien fir­mo­jen mak­set­ta­va ja näköjään ympäristön kus­tan­nuk­sel­la. Ei vain kehi­tys­mais­sa vaan myös “hyvän insinööriosaamisen suomes­sakin” heh

    Sel­l­ute­htaidenkin päästöt oli­vat jotain vas­taavia 60-luvulla.

    Minus­ta tämä “oppi­ra­hat” argu­ment­ti ei pidä paikkaansa. 

    Teol­lisu­u­den päästöis­sä on maail­man sivu ollut kyse kus­tan­nusten alen­tamis­es­ta seu­rauk­sista piittaamatta. 

    Aiem­pi “perustelu” — jota edelleen käytetään — on aina ollut työl­lisyys: Ympäristöä “ei ole varaa” ottaa huomioon, jos työ­paikko­ja halu­taan, kos­ka kil­pail­i­jatkaan eivät ota. Tämä van­ha laulu. Puu­te­ol­lisu­us ei kuitenkaan läht­enyt Suomes­ta tästä syys­tä vaan sen Osmon mainit­se­man Euka­lyp­tuk­sen takia — noin yksik­er­tais­te­tusti ilmaisten.

    Se, mihin Suomel­la oikeasti ei ole varaa, on ympäristön pilaami­nen. Niiden työ­paikko­jenkaan vuok­si: Tal­vi­vaaras­takin voi kysyä, tuhoaako se use­ampia nyky­isiä ja poten­ti­aal­isia pysyviä työ­paikko­ja kuin syn­nyt­tää väliaikaisia?

    Ja “oppirahat”-argumentin perustelem­i­nen uuden tuotan­non­alan har­joit­telul­la on minus­ta samaa kuin ilmoit­taa uuden tyyp­pisen talon rom­ahdet­tua asukkaiden niskaan, että näitä tuho­ja nyt tule aina näin alkuvaiheessa..

  39. ij:
    Yhä enem­män min­u­akin kiin­nos­taisi tietää, miten suuri päästö oikeasti on ympäristön kannal­ta ja miten se ver­tau­tuu luon­non pros­es­sei­hin. Pelkkä puhe ton­neista nikke­liä ei fyysikollekaan sano muu­ta kuin että ton­ne­ja nikke­liä. Tarvi­taan vesiekolo­ge­ja ja mui­ta erikoisasiantuntijoita. 

    Poh­jan­maan hap­pa­mat sul­faat­ti­maat val­ut­ta­vat jok­ien kaut­ta mereen sata ton­nia nikke­liä vuodessa. Har­javal­lan tehtaista lirahti kesäl­lä 2013 noin 66 ton­nia. Tal­vi­vaaras­ta kak­si ton­nia. (Lähde: Tekniikka&Talous 22.8.2014 sivu 11) Mik­si Tal­vi­vaara on tiedo­tusvä­lineis­sä suuri ympäristökatas­trofi? Lie­neekö syy jos­sain ihan muual­la kuin ympäristössä?

Vastaa käyttäjälle Raimo K Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.