Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 13.11.2012

Viimek­er­tainen kok­ous jäi väli­in Sitran Berli­inin ekskur­sion vuok­si, kos­ka yleiskaa­van käyn­nistymistä ei halut­tu käsitel­lä kovin varamiehis­el­lä joukolla.

Seu­raa­vat 600 000 helsinkiläistä: yleiskaa­van lähtökohdat

Pam­flet­timme van­heni melkein heti. Kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­to esit­tää lähtöko­hdak­si, että seudun väk­iluku kas­vaa 600 000 asukkaal­la vuo­teen 2050 men­nessä. Me esitimme 400 000, mut­ta vuo­teen 2035 men­nessä, joten lin­jas­sa ollaan.

Tuo valit­tu 600 000 on ske­naar­i­oista nopein­ta kasvua osoit­ta­va. Helsin­gin yleiskaavoituk­seen sil­lä, kas­vaako seu­tu 400 000 asukkaal­la vai 600 000 asukkaal­la, ei ole mitään merk­i­tys­tä. Helsin­gin kan­nat­taa yhdyskun­tarak­en­teen ehey­den nimis­sä ottaa vas­taan niin paljon kuin se pystyy, eikä se, paljonko Helsin­ki pystyy otta­maan vas­taan, riipu siitä, paljonko väkeä tämän lisäk­si pur­suaa reunoille. Helsin­gin pitäisi lisätä kaavoitus­ta Kehä I:n sisäpuolel­la reip­paasti ja laa­jen­taa ruu­tukaavaan, ratikkaan ja hissi­in perus­tu­vaa kaupunkia paljon lisää.

Voitaisi­in ajatel­la, että Helsin­gin kan­takaupun­ki jätet­täisi­in sen suu­ruisek­si kuin se nyt on ja raken­net­taisi­in lisää sen ympärille hyviä tytärkaupunke­ja, jot­ka sidot­taisi­in toisi­in­sa raideli­iken­teel­lä. Jos olisin Uuden­maan keis­ari, kan­nat­taisin tätä mallia. Olen yrit­tänyt puhua sen puoles­ta Uuden­maan liitossa, mut­ta kehyskun­nille tämä ei käynyt. Asu­tus­ta ei halu­ta keskit­tää muu­ta­maan elinkelpoisek­si kas­vavaan keskuk­seen, vaan halu­taan lisää jäsen­tymätön­tä omako­ti­mat­toa nykyiseen tapaan. Seu­tukaa­va on tehty käyt­täen kään­teistä juus­to­höylää ripotellen asu­tus­ta tas­a­puolis­es­ti kaikkialle. Kun ennustet­tu uusi asukas­määrä (435 000 vuodes­ta 2008) ei riit­tänyt, jätet­ti­in Ris­tiky­dön kaavail­tu kaupun­ki radan­var­res­sa odot­ta­maan parem­pia aiko­ja.  Näis­sä olois­sa Helsin­gin kan­nat­taa kas­vat­taa omaa keskus­taan niin paljon kuin sielu sietää.

Toisen­lainen yhdyskun­tarakenne edel­lyt­täisi toisen­laista päätök­sen­teko­jär­jestelmää, mut­ta kun­tau­ud­is­tus näyt­tää kaatu­van kokon­aan demarei­den vastustukseen.

Capel­lan puis­to­tien asemakaavaluonnos

(Pöy­dältä)

Tästä Mikko Säreläl­lä on joitain yksi­tyisko­htaisia huo­mau­tuk­sia, jot­ka hän var­maankin kir­joit­taa itse auki.

Minä halu­aisin keskustel­la siitä, voisiko autopaikkavelvoitet­ta kaupun­gin vuokra-asun­noil­ta vähän helpot­taa tässä metropy­säkin vier­essä ole­val­la ton­til­la, kos­ka vaa­timus rak­en­taa järkyt­tävän kalli­ita paikko­ja kaataa koko han­kkeen. Vas­taavasti jos­sakin muual­la voisi paikko­ja olla vaik­ka vähän enemmän.

Tämä on vas­ta luon­nos ideak­il­pailun poh­jak­si.  Sik­si yksi­tyisko­hti­in ehditään pala­ta. Ole­tan, että kil­pailun tulok­se­na ker­rosneliömäärä vähän nousee.

Haakonin­lahti 2 (Kru­unuvuoren­ran­ta) asemakaava

Tiivistä ker­rostaloasemista, tont­tite­hokku­us 1,7 ja aluete­hokku­us 0,75. Pysäköin­ti maan alla, pait­si vuokra-asun­to­ton­teil­la, joil­la se on osoitet­tu maan­pääl­lisille parkkipaikoille. Näi­den tieltä väistyy noin sata asukas­ta. Tämä on vähän avu­ton­ta kiin­teistöpoli­ti­ikkaa. Parkkipaikko­jen alle jää maa­ta ainakin miljoo­nan euron arvos­ta. Pysäköin­ti maan alla olisi halvem­paa, mut­ta sil­loin se tulisi vuokra-asun­to­jen hin­toi­hin eikä ARA hyväksy­isi koko han­kkei­ta. Pienel­lä mieliku­vi­tuk­sel­la tähän voisi löytää parem­man ratkaisun, mut­ta se edel­lyt­täisi toisaal­ta koko alueen suun­nit­telua uud­estaan, joten juna taisi jo mennä.

Kaupun­gin osalta kaavoitushyö­ty 50 miljoon­aa, mis­tä 17 miljoon­aa hulah­taa alueen investoin­tei­hin ja 33 miljoon­aa voidaan pan­na sil­tara­has­toon. Maapoli­it­ti­sis­sa neu­vot­teluis­sa (kaavoitushyö­dyn leikkaami­nen) yksi­ty­is­ten kanssa voidaan sil­tara­has­toa vielä vähän kartuttaa.

Tämä on ollut mei­dän käsit­telyssä aiem­minkin, jol­loin isot ratkaisut on tehty.

Onko fil­lar­iosas­tol­la huomauttamista?

Län­si-Reimar­lan pien­taloalueen kaava 

Kaa­va on ollut nähtävil­lä ja siihen on tehty vähäisiä muu­tok­sia. Omako­tialueen kaa­va ajan­mukaiste­taan, raken­nuk­sia suo­jel­laan ja täy­den­nys­rak­en­tamista sal­li­taan 5000 neliön verran.

130 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 13.11.2012”

  1. Seudun lähivu­osikym­me­nien kasvuk­si on usein esitet­ty luku 400 000 ja vähän pidem­mäl­lä tähtäimel­lä nyt siis 600 000. Min­ua kiin­nos­taisi tietää, mihin tutkimuk­si­in nämä luvut perustuvat?

    Kovin monil­la tun­tuu ole­van vank­ka usko siihen, että tule­vaisu­us olisi ennustet­tavis­sa. Ihmisil­lä on tapana hah­mot­taa asi­at lin­eaaris­es­ti muut­tuvina ja sen vuok­si kuvit­telemme kaiken jatku­van lop­ut­tomi­in saman­su­un­tais­es­ti, vaik­ka tosielämässä keskeisim­mät muu­tok­set tule­vat äkil­lis­es­ti ja arvaamatta. 

    Seu­raan jos­sain määrin huvit­tuneena tutk­i­joiden esit­tämiä visioi­ta vuodes­ta 2050. Useim­mat näistä visionääreistä kuvail­e­vat hyvinkin täs­mäl­lis­es­ti niin ihmis­ten lukumäärää kuin elin­ta­son tasaista kasvua. Ennusteis­sa kuitenkin vain yksi asia on var­maa: ne kaik­ki ovat pielessä.

  2. OS:” raken­net­taisi­in lisää hyviä tytärkaupunke­ja sen ympärille, jot­ka sidot­taisi­in toisi­in­sa raideli­iken­teel­lä. Jos olisin Uuden­maan keis­ari, kan­nat­taisin tätä mallia. Olen yrit­tänyt puhua sen puoles­ta Uuden­maan liitossa, mut­ta kehyskun­nille tämä ei käynyt. Asu­tus­ta ei halu­ta keskit­tää muu­ta­maan elinkelpoisek­si kas­vavaan keskuk­seen, vaan halu­taan lisää jäsen­tymätön­tä omako­ti­mat­toa nykyiseen tapaan.”

    Jos minä olisin Uuden­maan dik­taat­tori, HSL:n uudessa vyöhyke­jaos­sa B‑vyöhykkeeseen olisi sisäl­lytet­ty vain Helsin­gin reuna-aluei­ta, esim. Otanie­mi. Esimerkik­si Mankkaan ja Kau­ni­ais­ten omako­ti­ma­tot olisin jät­tänyt C‑vyöhykkeseen. Sen sijaan olisin sisäl­lyt­tänyt B‑vyöhykkeeseen kaik­ki pääkaupunkiseudun raideli­iken­teen ase­mat. Tämä olisi ohjan­nut kaupunki­raken­net­ta kehit­tymään raideli­iken­teen sit­o­mi­in hyvi­in tytärkaupunkei­hin. Tämä olisi teknis­es­ti täysin mah­dol­lista eikä olisi mak­sanut mitään nyt kaavail­tu­un uuteen vyöhyke­jakoon verrattuna.

  3. > Helsin­gin kan­nat­taa yhdyskun­tarak­en­teen ehey­den nimis­sä ottaa vas­taan niin paljon kuin se pystyy

    Mikähän tässä on tavoit­teena? Ovatko turku­lainen ja loimaalainen sijaintin­sa vuok­si onnet­to­mia, epäekol­o­gisia tai tehot­to­mia? Kai tavoit­teena on haalia muun Suomen väkeä Helsinki­in, sil­lä ei kai tässä väestönkasvuakaan tavoitella.

    > Helsin­gin pitäisi lisätä kaavoitus­ta Kehä I:n sisäpuolel­la reip­paasti ja laa­jen­taa ruu­tukaavaan ratikkaan ja hissi­in perus­tu­vaa kaupunkia paljon lisää.

    Jos tuolle alueelle halu­taan puoli miljoon­aa asukas­ta lisää, luulen että ratikat eivät riitä (jos olete­taan nykyisen tyy­li­nen työssäkäyn­ti mis­tä tahansa minne tahansa kaupun­gin tai metropolin alueel­la). Olisi aika tehdä uudet liiken­nesu­un­nitel­mat noiden esitet­ty­jen vai­h­toe­htois­t­en kehi­tyskulku­jen pohjalta.

    > Voitaisi­in ajatel­la, että Helsin­gin kan­takaupun­ki jätet­täisi­in sen suu­ruisek­si kuin se nyt on ja raken­net­taisi­in lisää hyviä tytärkaupunke­ja sen ympärille, jot­ka sidot­taisi­in toisi­in­sa raideli­iken­teel­lä. Jos olisin Uuden­maan keis­ari, kan­nat­taisin tätä mallia.

    Samoin (ainakin jos kan­nat­taisin noin suur­ta väk­ilu­vun lisäys­tä). Ehkä enem­män nauho­ja kuin pal­lo Helsin­gin ympärille.

    > Asu­tus­ta ei halu­ta keskit­tää muu­ta­maan elinkelpoisek­si kas­vavaan keskuk­seen, vaan halu­taan lisää jäsen­tymätön­tä omako­ti­mat­toa nykyiseen tapaan.

    Onko­han tuo hei­dän todel­li­nen toiveen­sa, vai pelkäävätkö vain Helsin­gin juo­nia? Helsingille alis­teisia slum­milähiöitä eivät var­maankaan halua, mut­ta kai asi­at voisi parem­minkin hoitaa.

    Omako­ti­ma­totkin ovat muuten eri­no­maisen elinkelpoisia, vaik­ka eivät ehkä olekaan opti­maa­li­nen tapa toteut­taa tuo­ta 600 000 asukkaan tiivistystä.

    > Toisen­lainen yhdyskun­tarakenne edel­lyt­täisi toisen­laista päätök­sen­teko­jär­jestelmää, mut­ta kun­tau­ud­is­tus näyt­tää kaatu­van kokon­aan demarei­den vastustukseen.

    Haiskah­taa hie­man helsinkiläis­ten halul­ta päät­tää siitä, miten Helsin­gin naa­purikun­nis­sa raken­netaan. Jos ole­taan, että halu­amme siirtää 600 000 lisäa­sukas­ta Helsin­gin seudulle, kyse on niin merkit­tävästä asi­as­ta, että rak­en­tamisen tyyli tulisi oikeas­t­aan päät­tää val­tion tasol­la (maakun­takin on turhan pieni yksikkö, Helsin­gin jääviy­destä puhu­mat­takaan). Jos val­tio halu­aa siirtää väestöä pääkaupunkiseudulle, se voisi päät­tää, halu­taanko tiivistä Helsinkiä, omako­ti­mat­toa Helsin­gin ympärille, Helsingille satel­li­it­te­ja, vai Helsin­gin seudulle pain­ot­tuvia nauho­ja (ehkä Tam­pereelle, Turku­un ja Lah­teen asti, Van­taal­ta Espooseen, ja ehkä pitkin rannikoitakin).

  4. Tule­vaisu­us­vai­h­toe­hdothan siis noin karkeasti ovat, että joko alueen väk­iluku kas­vaa rajusti, asun­to­jen hin­nat kas­va­vat rajusti, tai sit­ten koko talous rom­ah­taa eikä kumpikaan kas­va, vaan suo­ma­laiset alka­vat vil­jel­lä nau­ri­ita mökeis­sään pitkin metsiä.

    Asun­to­jen hin­nat ovat pääkaupunkiseudul­la jo nyt aivan turhan korkeal­la enkä itse ainakaan nau­ri­ista väl­itä kuin sil­loin täl­löin, eli tavoiteti­lana pitäisi olla lisärak­en­t­a­mi­nen, jol­loin väestö kas­vaa ja hin­nan­nousu voidaan pitää edes jol­lain lail­la kurissa.

    Sil­lä, mikä yleiskaavas­sa käytet­tävä ole­tusväk­iluku on ei oikeas­t­aa ole juuri merk­i­tys­tä, kun­han se on riit­tävä jot­ta ase­makaavoitus­ta voidaan tehdä. Ase­makaavo­ja tehdään joka tapauk­ses­sa vai­heit­tain, eikä Suomes­sa ole ollut tapana tehdä iso­ja infra­hankkei­ta mitenkään liian hätäis­es­ti (län­simetro…), eli hukkain­vestoin­te­ja ylim­i­toite­tun yleiskaa­van vuok­si tuskin tulee. Pitkän aikavä­li­nen strate­gi­nen suun­nit­telu tehdään lisäk­si jokat­a­pauk­ses­sa taas uudelleen kymme­nen vuo­den sisäl­lä, sil­loin voidaan tehdä uudet arviot.

    Noin his­to­ri­al­lis­es­ti kat­soen Yleiskaa­va 1992 meni ennus­tuk­sis­saan kymme­nessä vuodessa noin 70 000 asukas­ta pieleen (ennusti nol­lakasvua), ja Yleiskaa­va 2002:n mukaan 600 000 asukkaan rajan piti rikkoutua vas­ta 2020. Eli ainakaan pari­in viime vuosikymme­neen visioi­ta ei olla ylimitoitettu.

    Helsin­ki kan­nat­taa rak­en­taa niin täy­teen kuin vain vihre­aluei­ta kohtu­udel­la säästäen pystytään. Kyl­lä asun­noille kysyn­tää riittää.

  5. En tiedä, onko fil­lar­iosas­tol­la huo­maut­tamista Haakonin­lahti 2:sta, mut­ta ratikkaosas­tol­la on. Ei tosin mitään järisyt­tävää täl­lä kertaa.

    Liiken­nesu­un­nitel­mas­sa raiti­otie ei eteläpäässä kul­je omil­la kaistoil­laan ja sen rin­nalle on sijoitet­tu pysäköin­tipaikko­ja. Valmis­teli­ja puo­lus­telee ratkaisuaan kovasti viit­taa­mal­la lev­eisi­in kaistoi­hin ja lev­eisi­in parkkiru­u­tu­i­hin. Arvatenkin hän tietää tehneen­sä huonon ratkaisun. Olisiko­han voin­ut jät­tää puo­lus­telemat­ta ja tehdä kunnolla? 

    Omia kaisto­ja ratik­ka ei tässä kohtaa minus­ta vaa­di. Ollaan kuitenkin niemenkär­jessä, eikä siel­lä autoli­iken­net­tä niin paljon ole, että se häir­it­sisi raitiovaunuja.

    Mut­ta parkkipaikko­ja en todel­la ymmär­rä. Onhan se kiva, että ajo­ra­ta on 7 m lev­eä, että parkkipaikko­jen lev­eys on 2,5 m ja että ne var­maan sijoite­taan reunakiv­en taakse. Ja onhan se tot­ta, että häir­iöt ovat vähäisem­piä kuin ahtaam­mal­la mitoituk­sel­la. Mut­ta toisaal­ta valmis­teli­jan olisi syytä muis­taa, että yksikin väärin­pysäköi­ty auto hal­vaan­nut­taa koko Kru­unuvuoren­ran­nan ratikkali­iken­teen, sil­lä varare­it­te­jä ei ole. Jää sit­ten koko haara aja­mat­ta, kun taas tulee run­sas­lu­misia talvia. 

    Kun tuos­sa kohtaa on jalka­käytävän ja parkkipaikko­jen lisäk­si fil­larikai­stat, jot­ka sijoit­tuvat jalka­käytävän ja parkkiru­u­tu­jen väli­in, en ymmär­rä mik­sei fil­larikaisto­ja voisi sijoit­taa ajo­radan reunaan, parkkipaikko­jen ja ajo­radan väli­in, kuten mm. Runeberginkadul­la. Sil­loin ratikan häir­iö­mo­ment­ti pois­tu­isi kokon­aan eikä muille tienkäyt­täjille olisi asi­as­ta mitään hait­taa. Eli tähän toivoisin muutosta.

    Toinen riskipaik­ka on ratikan sil­mukan eteläisim­män osan kohdalle sijoitet­tu bussin päätepysäk­ki. Liiken­nesu­un­nitel­mas­sa se näyt­tää ahtaal­ta. Jos bussinkul­jet­ta­ja ei aja aivan jalka­käytävän reunaan, jääkö bus­si sil­loin liian lähelle ratikkakisko­ja? Kun tilaa on, niin tuos­sa olisi voin­ut tehdä syven­nyk­ses­tä vaikka­pa metrin ver­ran lev­eäm­män, ja sekin ris­ki pois­tu­isi. Tämä voidaan kor­ja­ta katusu­un­nitel­mavai­heessakin, jos usko­taan, että HKR:n suun­nit­teli­ja osaa asiansa.

  6. Mil­lä tavoin asukas­määrän pitkän tähtäi­men kasvuen­nus­teessa on otet­tu huomioon ilmas­ton­muu­tok­sen mukanaan tuo­ma meren­pin­nan nousu? Jos myrskyt kovenevat, ovat myös meren­pin­nan korkeu­den sat­un­nais­vai­hte­lut suurem­pia kuin nyt.

    Ver­tailuko­h­ta voisi olla vuo­den 2005 tam­mikuu, jol­loin vesi nousi Helsin­gin ran­noil­la varsin korkealle. Yksi kysymys voisi olla, kuin­ka paljon korkeam­malle kova myrsky voisi nos­taa meren pin­nan vuon­na 2050. Aut­taisi­vatko tähän liit­tyvät mallinnuk­set myös suunnnit­tele­maan asu­tuk­sen sijoit­telua ja liikenneratkaisuja?

  7. Fil­lar­iosas­ton puoles­ta ihmette­len samaa kuin ratikkaosas­ton Daniel: mik­sei fil­larikaisto­ja voisi sijoit­taa ajo­radan reunaan, parkkipaikko­jen ja ajokaistan väli­in, kuten mm. Runeberginkadul­la. Kovasti pelkään että kadun­var­sipysäköin­nin takana pyöräi­lyn ja jalanku­lun erot­telu ei toi­mi. Lisäk­si lähempänä ajo­rataa kulke­val­la pyörätiel­lä olisi joitain etu­ja risteysjärjestelyissä.

    Kun Saaris­to­laivas­tonkadul­la on yhdel­lä puolel­la tietä pyöräkaista niin mik­sei toisellakin?

    Ja vielä nil­li­tys­tä yksi­tyisko­hdista. Liiken­nesu­un­nitel­ma on monin tavoin ris­tiri­idas­sa ase­makaa­van kanssa. Kaa­van mukaan Saaris­to­laivas­tonkadun var­ren parkkipaikko­jen eteläpuolel­la on vain jalankulkualue, mut­ta liiken­nesu­un­nitel­man mukaan siel­lä on myös pyörätie. Kaa­van mukaan Fre­janku­jal­la sal­li­taan myös huoltoa­jo, liiken­nesu­un­nitel­man mukaan sal­li­taan ain­oas­taan jalankulku ja pyöräi­ly. Kaa­van mukaan Saaris­to­laivas­tonku­ja on jalankulku­un, pyöräi­lyyn ja huoltoa­joon tarkoitet­tu, liiken­nesu­un­nitel­man mukaan vain jalankulkuun.

    Toki suun­nitel­mas­sa on paljon hyvääkin. Ainakin perus­teet on kun­nos­sa: tehdään yksisu­un­taisia pyöräteitä ja pyöräkaistoja.

  8. Kiitos pam­fletista ja sen sisältämistä näkökulmista.

    Olen samaa mieltä Kehä I:n sisäpuolen tiivistämis­es­tä, mut­ta mielestäni esit­tämäänne ratkaisua parem­pi vai­h­toe­hto olisi sal­lia nyky­is­ten raken­nusten korot­ta­mi­nen, siis lisäk­er­rosten rak­en­t­a­mi­nen niihin ja siten uusien asun­to­jen luominen.

    Etu­na olisi vieläkin tiivi­impi kaupunki­rakenne ja lisäa­sun­not paikkoi­hin, jois­sa ihmiset var­muudel­la halu­a­vat asua. Lisäk­si saata­vat tulot meni­sivät jo rapis­tunei­den yhtiöi­den peruskorjauksiin.

    Ain­oat negati­iviset asi­at oli­si­vat raho­jen meno talony­htiöille ja liiken­teen säi­lymi­nen nykyisel­lään. Ensim­mäi­nen tietenkin har­mit­taisi vasem­mis­toa, kun eivät pää­sisi tuh­laa­maan ja toinen vihre­itä, jot­ka halu­a­vat rajoit­taa ihmis­ten liikkumista.

  9. Autopaikko­ja kan­nat­taa rak­en­taa aina ja paljon. Niitä ei ole koskaan liikaa! 😉 Jos paikat eivät mene kau­pak­si asukkaille, niin sil­loin niihin “pesiy­tyy” pien­te­ol­lisu­ut­ta ja kaup­paa. Tyyp­illi­nen toim­i­ja, joka hakeu­tuu ylimääräiselle autopaikalle on esimerkik­si polkupyöräko­r­jaamo tms.

    1. Kos­ka Kalle on tuos­ta pysäköin­tipaikko­jen rak­en­tamisen kan­nat­tavu­ud­es­ta niin vaku­ut­tunut, sovi­taanko, että Kalle perus­taa yri­tyk­sen, rak­en­taa ja rahoit­taa nuo pysäköin­tipaikat ja vuokraa ne sit­ten halukkaille. Jot­ta Kallelle ei tulisi mieleen käyt­tää monop­o­li­hin­noit­telua, tehdään kuitenkin niin, että asun­toy­htiöt rak­en­ta­vat vaadik­tu­ista paikoista oma­l­la kus­tan­nuk­sel­laan puo­let ja Kalle loput.

  10. Daniel Fed­er­ley: Tämä voidaan kor­ja­ta katusu­un­nitel­mavai­heessakin, jos usko­taan, että HKR:n suun­nit­teli­ja osaa asiansa.

    Ja mik­sipä emme uskoisi. 🙂 Ihan oikeasti, en minä hei­dän ammat­ti­taitoaan epäile, mut­ta tämä raideli­ikenne ei koke­mus­peräis­es­ti ole ihan hei­dän ydi­nosaamis­taan. Rasit­tavaa, mut­ta tämän takia pitää kat­toa KSV:ssa noi ker­ral­la kuntoon.

  11. Toi Haakonin­lah­den kaa­va, ihan hyvältä näyt­tää. Yksi vähän isom­pi asia mitä en oikein ymmär­rä: Tavoite on käsit­tääk­seni tehdä ihan kaupunkia. Jos näin niin mik­si tilo­ja kuitenkin sijoite­taan isoi­hin yksik­er­roksisi­in raken­nuk­si­in eikä kivi­jalka­an? Siis se päiväkoti ja varsinkin se merikeskus, jos­ta todetaan:

    Eri­tyis- ja vene­sa­ta­ma-alueelle raken­netaan liikun­tavi­ras­ton vene­sa­ta­ma ja mer­itukiko­h­ta, jonne keskitetään koko Helsin­gin ranta- ja vesialuei­ta palvel­e­vat toimin­not. Tukiko­hdas­ta suun­nitel­laan korkeata­soinen, toimin­nal­lis­es­ti monipuo­li­nen alue, joka palvelee Helsin­gin kaupun­gin liikun­tavi­ras­ton sekä raken­nusvi­ras­ton ympäristö­toimis­ton ja mah­dol­lis­ten muiden toim­i­joiden tarpeita.

    No eikö niihin toim­intoi­hin voisi kuu­lua vaik­ka asumista?

  12. Osmo Soin­in­vaara:
    Helsin­ki mitoit­taa uudet alueet niin, että meren­pin­ta voi nous­ta tilapäis­es­ti 3,5 metriä jaq pysyvästi metrin.

    Jos Helsin­gin kaupun­ki on sen­tään tämän ver­ran ymmärtänyt ottaa huomioon ilmas­ton­muu­tos­ta, niin mik­sei sen vaiku­tuk­sia metroon mietitä? Matal­im­mat ase­mat (esim. Hakanie­mi) sijait­se­vat vain noin 2 m meren­pin­nan yläpuolel­la ja veden pääsy niiden kaut­ta tun­neliv­erkos­toon täyt­täisi luo­las­ton paris­sa vuorokaudessa. 

    Lähel­lä on jo oltu, sil­lä 9.1.2005 vesi nousi tähä­nas­tiseen huip­puko­rkeu­teen­sa +1,51 m. Ja New Yorkissa yllä kuvaa­mani ei ole enää speku­laa­tio­ta, vaan jo koettua.

  13. Mihinkähän on uno­htunut Helsingin,Espoon ja Van­taan yhteinen yleiskaa­va, joka oli esil­lä jo vuosia sitten?

    Muuten ilah­dut­tavaa että Osmokin on liit­tynyt tytärkaupunkipuolueeseen, blo­gauk­ses­sa ei puhuta sisään­tuloväylien “bule­vardis­oin­nista” enää mitään.

    Joku mainit­si ter­min nauhakaupun­ki, se on kuitenkin harhaan­jo­hta­va. Pitäisi puhua HELMI-nauhakaupungista.

    1. Yhteiselle yleiskaavalle ei kuu­lu mitään. Val­tioon velvoit­tanut sen tekemiseen, mut­ta sille ei ole määräaikaa. Lisäk­si ei ker­rot­tu, miten siitä päätetään, joten sitä ei myöskään voi­da nyky­is­ten lakien puit­teis­sa tehdä.

  14. En näitä kaavoituskart­to­ja aina osaa heti oikein tulki­ta, mut­ta löy­tyykö tuol­ta ranto­ja seu­rail­e­vaa kävely/pyöräilyreittiä?

  15. Parkkipaikat ovat turhia kos­ka autot ovat Helsingis­sä turhia. Mut­ta tätä ihmiset halu­a­vat. Asun Puk­in­mäessä ja ole pitkään ihmtel­lel­lyt ja ihastel­lut joutomaa­ta joka piristää lähiöa­sukin arkea kapak­ka-/kaup­pa­matkalla. Olen niin nai­ivi, että ajat­telin, että joku päät­täjäkin on tajun­nut minkälaisen hil­jaisen ilon ja mie­len­ter­vey­den puuskan tuol­lainen laskelmien ulkop­uolelle jätet­ty plänt­ti tuo. Niin nai­ivi olin.

  16. Han­na-Leena Yli­nen: Seudun lähivu­osikym­me­nien kasvuk­si on usein esitet­ty luku 400 000 ja vähän pidem­mäl­lä tähtäimel­lä nyt siis 600 000. Min­ua kiin­nos­taisi tietää, mihin tutkimuk­si­in nämä luvut perustuvat?

    No tuol­ta löy­tyy eri ske­naar­i­oi­ta, suuri osa tarpeesta muuten on ihan vaan syn­tyvyyt­tä ja asum­isväljyy­den kasvua, joille myös löy­tyy eri pro­jek­tiot. http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2012/Ksv_2012-11–13_Kslk_31_El/29F60641-9E0C-4365–903F-4A42F30DE330/Liite.pdf

    Olen­naista tässä ei ole että mon­tako sataatuhat­ta, vaan se että yksikkö on sataatuhat­ta. Noi on val­tavia raken­nus­mas­so­ja, jotain mit­takaavaa saa vaikka­pa siitä että Jätkäsaari, Kalasa­tam, jne. van­hat sata­ma-alueet ovat yhteen­sä noin 50 000 asukasta.

    Jot­ta tämä yhtälö ei olisi turhan help­po, niin samaan aikaan pitäisi tehdä hyvää kaupunkia, jos­sa liiken­nejär­jestelmä toimii joten kuten, jos­sa on myös viher­aluei­ta, jne. Yllä maini­tun Haakonin­lah­den aluete­hokku­udel­la 0,75 100 000 asukas­ta vie tilaa noin 6 neliök­ilo­metriä. Ver­tailun vuok­si esimerkik­si koko Laut­tasaari on 3,5 km². Noi aluete­hot pitäisi alkaa ykkösellä.

  17. Han­na-Leena Yli­nen: Jos Helsin­gin kaupun­ki on sen­tään tämän ver­ran ymmärtänyt ottaa huomioon ilmas­ton­muu­tos­ta, niin mik­sei sen vaiku­tuk­sia metroon mietitä?

    Miten voit olla var­ma, ettei kukaan mis­sään kaupunkimme hallinnos­sa mieti ilmas­ton­muu­tok­sen ja met­rosys­teemin yhteenso­vit­tamista? Meinaatko, että kaik­ki virkamiehet ovat täysin tol­lo­ja ja tehtävään­sä kel­paa­mat­to­mia eivätkä ymmär­rä ilmeisiä juttuja?

    Min­un tun­ta­mani virkamiehet ovat hyvin päte­viä, hyvän­tah­toisia ja kelpoja.

  18. Han­na-Leena Yli­nen: Jos Helsin­gin kaupun­ki on sen­tään tämän ver­ran ymmärtänyt ottaa huomioon ilmas­ton­muu­tos­ta, niin mik­sei sen vaiku­tuk­sia metroon mietitä? 

    Helsin­gin metro on raken­net­tu jo ennen kuin meren­pin­nan nousu­un osat­ti­in varautua nyky­i­sis­sä määrin, ja siinä taitaa tul­vara­jana olla juurikin tuo 2 metriä. Espoon puolel­la on sit­ten jo enem­män mutt se on toinen jut­tu. Lähtöko­htais­es­ti mah­dol­lises­sa tul­vati­lanteessa metro­tun­nelin sisäänkäyn­nit tul­pataan jol­lain väli­aikaisratkaisul­la, esim hiekkasäkeil­lä ja pumpuil­la. Joku kiin­teä maan alta nou­se­va tul­va­p­a­toratkaisu olisi teknis­es­ti ihan mah­dolli­nen jos riskit nähdään liian suuriksi.

    New Yorkissa metro täyt­tyi var­maan osit­tain senkin vuok­si, että itse tun­nelit on siel­lä aika paljon vähem­män vesi­ti­ivi­itä kuin Helsingis­sä (eli niitä ei olla raken­net­tu syvälle peruskallion sisään). Siel­lähän osa katu­viemäreistä avau­tuu suo­raan metrotunneliin.

  19. teekkari: New Yorkissa metro täyt­tyi var­maan osit­tain senkin vuok­si, että itse tun­nelit on siel­lä aika paljon vähem­män vesi­ti­ivi­itä kuin Helsingis­sä (eli niitä ei olla raken­net­tu syvälle peruskallion sisään). Siel­lähän osa katu­viemäreistä avau­tuu suo­raan metrotunneliin.

    Man­hat­tan oli muinoin met­sää, jos­sa oli usei­ta järviä, jot­ka sai­vat veten­sä poh­javesilähteistä. Näistä ei ole enää nykyään paljon mitään jäl­jel­lä, mut­ta ne läh­teet ovat siel­lä edelleen. Itse asi­as­sa koko Man­hat­tanin metron liiken­nöin­tikelpoisu­us perus­tuu jatku­vaan poh­jave­den pois­pump­pauk­seen. Luke­mani mukaan, jos nämä pumput pysähty­i­sivät, metro­verkko olisi joil­tain osin tun­nelei­hin val­u­van veden vuok­si liiken­nöin­tikelvo­ton noin puo­lessa tunnissa.

    Sikäli voidaan tode­ta, että koko metro­verkko on siel­lä raken­net­tu ajatuk­selle, että vet­tä nyt vaan on ja paljon, ja sitä pumpataan kaiken aikaa pois. Tässä myrskyssä sitä nyt vaan tuli vielä enem­män kuin yleensä.

  20. antti: En näitä kaavoituskart­to­ja aina osaa heti oikein tulki­ta, mut­ta löy­tyykö tuol­ta ranto­ja seu­rail­e­vaa kävely/pyöräilyreittiä?

    Löy­tyy, osan matkaa kadun var­rel­la, mikä on ihan OK minus­ta. Havain­neku­va on, no havain­nol­lisem­pi kuin viralli­nen kaavakart­ta http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2012/Ksv_2012-11–13_Kslk_31_El/3B29BB86-EBA8-4F1F-B802-4C722AB8AA28/Liite.pdf

  21. “Voitaisi­in ajatel­la, että Helsin­gin kan­takaupun­ki jätet­täisi­in sen suu­ruisek­si kuin se nyt on ja raken­net­taisi­in lisää hyviä tytärkaupunke­ja sen ympärille, jot­ka sidot­taisi­in toisi­in­sa raideliikenteellä.”

    No jaa. Elinkelpoisu­us tarkoit­taa kohtu­ullista työ­matkaa Helsinki­in ja kehille. Pen­delöin­ti vaikka­pa Ker­aval­ta rautatiease­malle (lähi­ju­nal­la) on sama kun läm­mit­täisi sähkösaunan päivit­täin. Näitäkö sit­ten pitäisi saa­da lisää?

    Eikö tämän nauhakaupunki­höm­pän voisi vähitellen uno­htaa, ja keskit­tyä kan­takaupunki­jatku­mon laa­jen­tamiseen? Jos raskas­raiteen ympärille rak­en­tu­via keskit­tymiä halu­taan, niin sit­ten työ­paikkasel­laisia kehänvarsille.

  22. Osmo Soin­in­vaara:
    Helsin­gin ongel­mana on iki­van­ha sade­vesiviemäriverkko, jos­ta ei Erkkikään ota selvää miten se menee.

    Ollaan­pa­han vähän huolel­lisem­pia oikoluvussa.

    Nopeast­i­han selvit­tää, mitä sen uusimi­nen mak­saa, ver­rat­tuna sanokaamme yhteen 2 km siltayhteyteen.

  23. spot­tu: Eikö tämän nauhakaupunki­höm­pän voisi vähitellen uno­htaa, ja keskit­tyä kan­takaupunki­jatku­mon laa­jen­tamiseen? Jos raskas­raiteen ympärille rak­en­tu­via keskit­tymiä halu­taan, niin sit­ten työ­paikkasel­laisia kehänvarsille.

    Näil­lä mit­takaavoil­la mis­tä puhutaan nämä eivät ole toisen­sa pois­sulke­via, väkeä riit­tää kumpaakin. Niis­sä nauhois­sa on muun ohel­la sekin ongel­ma että yksi rata ei ole toimi­va liiken­n­ev­erkko, se ei vielä hirveästi auta että on kah­teen suun­taan nopea rata kun pitäisi päästä
    muuallekin. Lähempänä pienem­pi ongel­ma, kun matkat on lyhy­itä niin vai­h­dot eivät piden­nä niitä kohtu­ut­tomasti, kauem­pana ylit­sepääsemätön pul­ma. Muuten tämän takia nauhakaupun­git nimeno­maan vahvis­taa seudun keskus­ta, se on se ain­oa paik­ka minne pääsee suht hyvin joka puolelta seu­tua kun sitä tarpeek­si levittää.

    Joka tapauk­ses­sa, työo­hjel­mas­sa todetaan:

    Kun seu­tu kas­vaa, myös ydin laa­je­nee. Moot­tori­tiemäis­ten ympäristö­jen ottamisel­la tehokkaam­min rak­en­tamiskäyt­töön, on kan­takaupun­gin tiivistä ja vetovoimaista kort­teliraken­net­ta mah­dol­lisu­us laa­jen­taa. Se on luon­nolli­nen ja ekote­hokas kehi­tyskulku kas­vavas­sa kaupungis­sa. Samal­la suurten väylien este­vaiku­tus­ta voidaan pois­taa myös esikaupungeis­sa. Väylien meluhait­to­jen vähen­tämiseen on mah­dol­lista etsiä uusia kokon­ais­val­taisia ratkaisu­ja. Maankäyt­tö- ja liiken­ner­atkaisu­jen yhteis­vaiku­tuk­set ja tarvit­tavien investoin­tien kus­tan­nus-hyö­ty­suh­teet arvioidaan yhteiskun­tat­aloudel­lis­es­ta näkökulmasta

    Juuri näin.

  24. Jotenkin pahal­ta kalskah­taa, kun heit­etään iso­ja luku­ja (sato­ja tuhan­sia), joista kukaan ei tiedä, mis­tä ne on saatu. Kuitenkin heti, kun ne on kok­ousten jäl­keen kir­jat­tu muis­tioi­hin ja ohjelmi­in, niihin ale­taan vedo­ta totuute­na. Sit­ten san­o­taan, että Kivi­nok­ka, San­tis ja muut on pakko rak­en­taa, kun paperis­sa lukee, että tulos­sa on 600 000. Haloo!

  25. tpyy­lu­o­ma: Niis­sä nauhois­sa on muun ohel­la sekin ongel­ma että yksi rata ei ole toimi­va liiken­n­ev­erkko, se ei vielä hirveästi auta että on kah­teen suun­taan nopea rata kun pitäisi päästä muuallekin.

    No juurikin näin, mikä on myös pääkaupunkiseudul­la tul­lut todis­tet­tua. Sivut­taisu­un­ti­in kul­je­taan henkilöautolla.

    Mitä paikko­ja maail­mas­sa pide­tään parhait­en toimiv­ina helminauhoina? Kuin­ka usein helminauhamaisu­us johtuu pin­nan­muodoista (esim. korkeuserot pakot­ta­vat yhdyskun­nat jonoon jok­i­laak­soon tms.)?

  26. Eihän Helsin­gin tarvitse asut­taa kaikkia suo­ma­laisia, ulko­maalai­sista puhumattakaan.

  27. Se 600k on korkein vai­h­toe­hto. Ja noi­ta asukkai­ta tulisi paljon helsinkiä laa­je­malle alueelle. Jutut syn­tyvyy­destä , maa­han­muu­tos­ta ja kaupungis­tu­mis­es­ta eivät pitäisi olla mitään salatiedet­tä. Ja aika­jana on vuosikym­meniä. 50-luvul­la olisin eläkeläi­nen. Kivi­nok­ka ja San­ta­ham­i­na ovat ajanko­htaisia jo nyt , ihan ilman tule­vaa 50-lukua. 

    Itse kan­natan Kivi­nokan , San­ta­ham­i­nan , Val­lisaaren ja Kuninkaansaaren osit­taista gryn­daamista aluei­den henkeä mah­dol­lisim­man hyvin kun­nioit­taen. Ja kokon­aan sitä ei raken­net­taisi kyl­lä koskaan. Kivi­nok­ka on laa­jal­ta alueel­la täyn­nä viime vuosikym­meninä raken­net­tu­ja virk­istys­mökke­jä. Alueesta saisi kau­ni­im­man , paljon paljon isom­man , avoimem­man , luon­nono­maisem­man puis­ton ja virk­istysalueen gryn­daa­mal­la osan tästä mökkikylästä. En kan­na­ta tätä pahan­tah­toisu­ud­es­ta tai kateud­es­ta har­vo­ja onnekkai­ta alueen vakikäyt­täjiä kohtaan. Mut­ta , Helsin­ki on muut­tunut viimeisen sadan vuo­den aikana. Alueen käyt­tö ei ole enää tarkoituk­sen­mukaista. Helsin­ki ja eri­tyis­es­ti pääkaupunkiseu­tu näyt­tää san­o­taan aika vihreältä ylhäältä ilmas­ta. Vas­taisu­udessakin jää monia (puoli)yksityisiä aluei­ta joista muual­la voitaisi­in vain unel­moi­da. Vas­tus­tus ei johdu vain tun­nesiteistä tai peri­aat­teel­lista rak­en­tamisen vas­tus­tuk­ses­ta. Tätä ei usein san­o­ta julkises­ti , mut­ta tuskin olen ain­oa joka on kasvo­tusten kuul­lut julka­isukelvo­ton­ta tek­stiä mon­ta ker­taa. Väärän­laisia naa­pure­i­ta tai pus­sikaljoit­telijoi­ta ei halu­ta omaan ympäristöön. Eikä näi­den ihmis­ten jälkikasvua samaan koulu­un kuin omat lapset. Jos­sain­han näi­denkin ihmis­ten pitäisi asua. Tosin kuvankau­nis merelli­nen alue on vähän sama kuin kovan­ra­han alue.

  28. “Helsin­gin pitäisi lisätä kaavoitus­ta Kehä I:n sisäpuolel­la reip­paasti ja laa­jen­taa ruu­tukaavaan ratikkaan ja hissi­in perus­tu­vaa kaupunkia paljon lisää.”

    Lauseesta on jäänyt var­maan vahin­gos­sa pois tuo kaupun­gin paraslaa­tu­inen joukkoli­iken­nevä­line — metro, joka sopisi kuin nenä päähän tämän­tyyp­piseen kaupunkirakenteeseen.

  29. spot­tu:
    “Voitaisi­in ajatel­la, että Helsin­gin kan­takaupun­ki jätet­täisi­in sen suu­ruisek­si kuin se nyt on ja raken­net­taisi­in lisää hyviä tytärkaupunke­ja sen ympärille, jot­ka sidot­taisi­in toisi­in­sa raideliikenteellä.”

    No jaa. Elinkelpoisu­us tarkoit­taa kohtu­ullista työ­matkaa Helsinki­in ja kehille. Pen­delöin­ti vaikka­pa Ker­aval­ta rautatiease­malle (lähi­ju­nal­la) on sama kun läm­mit­täisi sähkösaunan päivit­täin. Näitäkö sit­ten pitäisi saa­da lisää?

    Päätin joskus har­raas­taa vähän enr­giaku­lu­tusver­tailu­ja. Olet­taisin, etä lähi­ju­nan energiantarve/matkustajapaikka on likimäärin sama kuin metron. Brut­toen­er­giak­si muutet­tuna tämä on hyvin tarkalleen sam kuin bussinkin.

    Esikaupunkibus­si, 50 matkus­ta­jaa käyt­tää löpöä noin 30 l / 100 km . Ker­avalle on matkaa suun­taansa n 30 km eli käyte­tyk­si polt­toaineek­si tulee edestakaisel­la matkalla 36 litraa ja nup­pia kohti aika tarkalleen 0,7 litraa. eli siinä 7 kWh primääriener­giaa. Enpä tiedä, kuin­ka paljon sähvösauna kulut­taa kun en sel­l­aista omista, mut­ta taitaa olla samaa luokkaa.

    Tosin on lisät­tävä, että bussien, junien, raito­vau­nun ja metronkin* keskimääräi­nen käyt­töaste on n 20 %, joten tuo luku pitää ker­toa peri­aat­teesa viidellä.

    * Metroa harhaut­taa se, että se on runk­oli­iken­net­tä; vain osa metro­matkoista on aito­ja metro­matko­ja, kos­ka matkaa pitää jatkaa bussilla.

  30. Sep­po Vep­säläi­nen:
    “Helsin­gin pitäisi lisätä kaavoitus­ta Kehä I:n sisäpuolel­la reip­paasti ja laa­jen­taa ruu­tukaavaan ratikkaan ja hissi­in perus­tu­vaa kaupunkia paljon lisää.”

    Lauseesta on jäänyt var­maan vahin­gos­sa pois tuo kaupun­gin paraslaa­tu­inen joukkoli­iken­nevä­line – metro, joka sopisi kuin nenä päähän tämän­tyyp­piseen kaupunkirakenteeseen.

    Metron saami­nen Töölöön on yksinker­taista, jopa huokeaa. Raekn­netaan Pis­ara kulke­maan Huopalah­den, Ruskea­suon ja Meilah­den kaut­ta. Siinä se on. Maalataan junat vielä oranssiksi.

    Laa­jasa­lon raiti­otie kulke­maan Kulosaaren kaut­ta Teolisu­uskat­ua myöten Pasi­laan. Jok­sus myöhem­min, maan alitse Meilah­teen ja yhtymään Tukhol­mankadul­la raitotiehen. Tai sit­ten Hakamäen­ti­etä myö­den Ruskea­suolle. That’s it.

  31. Tuo 600 000 on ainakin kymme­nen ker­taa liian suuri luku — sil­lä pystytään tuhoa­maan Helsin­ki mon­een ker­taan. Helsinki­in ei jää enää luon­toa, jos kaik­ki tuo väkimäärä yritetään asut­taa tänne. Kymme­ne­sosa eli 60 000 olisi sekin jo kova tavoite.

    Ei kai Uuden­maan kun­tien kanssa käy­dyn muu­ta­man epäon­nis­tuneen neu­vot­telun takia kan­na­ta lyödä han­sko­ja tiski­in? Kyse on kuitenkin melkein 40 vuo­den tavoit­teesta eli ei kai ratkaisua tarvitse löytää vielä vuon­na 2012? Aikaa neu­vot­telu­jen käymiseen on vuositolkulla!

    Eikä pidä uno­htaa, että on Suomes­sa muitakin kaupunke­ja, kuten Turku, Tam­pere, Oulu, Rovanie­mi, Kuo­pio ja niin edelleen — 600 000 väestön­lisäys, mikäli sel­l­ainen oikeasti on edes tulos­sa — voitaisi­in kohtu­ullis­es­ti jakaa niiden kesken ja näin minkään kaupun­gin ei tarvitse kaavoit­taa itseään pilalle ja pila­ta asukkaiden elämän­laat­ua. Jos ihmiset menet­tävät lähilu­on­non, he alka­vat sairastel­la ja tästä vas­ta iso lasku yhteiskun­nalle tuleekin.

  32. Tulee myös huo­ma­ta se tosi­a­sia, että suuret ikälu­okat van­henevat kaiken aikaa ja sitä kaut­ta rupeaa kiihtyväl­lä tahdil­la vapau­tu­maan asun­to­ja. Osa heistä saat­taa muut­taa eläköidyt­tyään syn­nyin­seuduilleen ja vuo­teen 2050 men­nessä viikatemie­skin on jo tehnyt tehtävän­sä suurten ikälu­okkien kohdal­la. Eli kyl­lä tuo­ta asun­to­jen tarvet­ta liioitel­laan ja rajusti!

    Yhteiskun­nal­liset olotkin ovat toden­näköis­es­ti 2050 aivan eri­laiset kuin nyt. Tuskin tämä nykyi­nen jär­jestelmä enää voi olla sil­loin voimas­sa. Auto­ja tuskin on enää paljon, jos ollenkaan. Muutenkin voi olla, etteivät ihmiset kykene enää asumaan suuris­sa kaupungeis­sa ruoan­tuotan­non ongelmien takia. On täysin väärä olet­ta­mus, että kaik­ki jatkuu kuten tähänkin asti. Ekol­o­giset reunae­hdot määräävät, että ihmisen on joka tapauk­ses­sa muutet­ta­va elämäntapojaan.

  33. Osa heistä saat­taa muut­taa eläköidyt­tyään synnyinseuduilleen 

    En usko het­keäkään, että täm­möistä tapah­tu­isi laa­jem­mas­sa mitas­sa. Jos eläköi­tymis­vai­heessa jon­nekin muute­taan, niin lähem­mäs las­ten­lap­sia. Muus­sa tapauk­ses­sa ystävät ja har­ras­tuk­set ovat useim­miten siel­lä, mis­sä työu­ra on tehty, Helsin­gin tapauk­ses­sa usein myös lapset perheineen.

  34. Sep­po Vep­säläi­nen:
    “Helsin­gin pitäisi lisätä kaavoitus­ta Kehä I:n sisäpuolel­la reip­paasti ja laa­jen­taa ruu­tukaavaan ratikkaan ja hissi­in perus­tu­vaa kaupunkia paljon lisää.”

    Lauseesta on jäänyt var­maan vahin­gos­sa pois tuo kaupun­gin paraslaa­tu­inen joukkoli­iken­nevä­line – metro, joka sopisi kuin nenä päähän tämän­tyyp­piseen kaupunkirakenteeseen.

    No jaa. Ruu­tukaavakaupun­ki vaatii sen pin­tali­iken­teen joka tapauk­ses­sa ja tietenkin raiteil­la, eli ratikan. Näin mm. sik­si että viihty­isä kaupunkiku­va ei muo­dos­tu puo­len­toista kilo­metrin välein ole­vista ostareista, joiden­ka väli­nen kulku­vä­line on metro.

    Pidemäl­lä tähtäimel­lä, mitä laa­jem­mak­si kaupun­ki kas­vaa sitä suurem­pi tarve use­am­man eri tason joukkoli­iken­teelle. Eli siis toisaal­ta on pitkän pysäkkivälin nopei­ta lin­jo­ja ja toisaal­ta lyhem­mäen palvele­via, ja nämä muo­dosta­vat verkos­ton. Tuo nopeampi juna, jot­ta se olisi oikeasti nopea, tarkoit­taa maanalaisia raitei­ta ja san­o­taan nyt vaik­ka 2 — 3 kilo­metrin ase­maväle­jä. Minus­ta Helsingis­sä pitäisi men­nä siihen että laa­jen­netaan hissi ja ratik­ka ‑aluet­ta ratikoi­neen, ja toisaal­ta met­ros­ta ja lähi­ju­nista taas kehitetään tuon toisen tason nopeaa junaverkon suun­taan. Nykyi­nen metro on tuo­hon liian hidas, lähi­ju­nakin vähän.

    Minus­ta siinä Öster­sun­domin kom­bo­vai­h­toe­hdos­sa oli tuon suun­taista eli oikeaa aja­tus­ta, toisaal­ta erit­täin nopea junay­hteys, toisaal­ta aika kat­ta­va pikaratikkaverkko joka punoutuu tuon ja vielä metronkin kanss­sa yhteen. Toinen vai­h­toe­hto voi (paikoin) olla tehdä eril­lisia oiko­raitei­ta siir­tymäo­suuk­sik­si, ei siihen että pysäkkiväli on koko lin­japitu­u­u­den sama mitään pakkoa ole.

  35. Markku af Heurlin: Tosin on lisät­tävä, että bussien, junien, raito­vau­nun ja metronkin* keskimääräi­nen käyt­töaste on n 20 %, joten tuo luku pitää ker­toa peri­aat­teesa viidellä.

    No ei se ole sama, en tosin jak­sa kaivaa, mut­ta selitetän sen sijaan logi­ikan mik­si käyt­töaste ei käytän­nössä ole sama. Aloite­taan vaik­ka rahasta.

    Joukkoli­iken­teen ylivoimases­ti isoin kuluerä on kul­jet­ta­jan palkat. Tämän takia on kan­nat­tavin­ta ajaa niin isol­la joukkoli­iken­nehär­pääkkel­lä kuin vaan suinkin mah­dolista matkus­ta­jamäärät ja väylän huomioon ottaen. Bus­si on käytän­nösä noin 15 — 17 metriä pitkä, nykyiset helsinkiläiset raikat 20 — 25 metriä, nor­maali euroop­palainen ratik­ka eli meitin ter­mein pikaratik­ka noin 35 metriä ja kah­den vau­nun junana 70 metriä, metro (tynkä) 90 metriä ja lähi­ju­na 210 metriä. Raideli­iken­teessä tuo­ta pitu­ut­ta rajaa lai­turip­itu­us, bus­sil­la taas ihan mekaa­ni­nen rakenne. Käytän­nössä tässä on vielä se että sei­soma­paikkat vie istu­imeeen näh­den mur­to-osan tilaa ja nopeas­sa ja tasaises­sa raideli­iken­teessä sei­somi­nen on matkus­ta­jien kannal­ta vielä siedet­tävää. Bus­siväylänkin voi tehdä nopeak­si ja tasaisek­si, mut­ta se mak­saa sit­ten vähin­tään yhtä paljon kuin raiteet.

    Näistä syistä, bussien rooli on pienem­mät matkus­ta­jakuor­mat, joi­ta tässä haja-asu­tus kaupungis­samme toki riit­tää yllin kyllin. Niille on omi­naista ruuhka­pain­oit­teisu­us, eli lähin­nä työ­mat­ka- ja koul­uli­iken­net­tä. Bus­seista tekee edes jotenkin taloudel­lisia se että perus­bus­si on hal­paa sar­jatuotan­toa (nivel­här­päk­keet ja muut erikois­bus­sit on eri jut­tu), eli niiden määrää voidaan kan­nat­tavam­min opti­moi­da kysyn­nän mukaan, kun taas raiteil­la ei oikein mak­sa vaivaa seisot­taa kallista kalustoa.

    Esimerkik­si Helsingis­sä ruuhkali­iken­teessä on noin kak­si ker­taa enem­män busse­ja liiken­teessä. Tästä taas seu­raa että ruuh­ka-ajan ulkop­uolel­la vuorovälit ovat bus­sil­in­jal­la tyyp­il­lis­es­ti kovin pitk­iä, eli se lin­ja ei houkut­tele matkus­ta­jia ruuhkien ulkop­uolel­la, eli ajaa läh­es tyhjänä. Mis­tä muuten seu­raa että matkus­ta­jat ostaa auton, ja ajaa sil­lä ruuhkas­sakin. Lop­putu­lok­se­na seu­raus on hyvin mata­lat bus­sil­in­jo­jen käyt­töas­teet. Raideli­iken­net­tä taas aje­taan tasaisem­min ympäri vuorokaut­ta kos­ka mar­gin­aa­likus­tan­nus on pienem­pi, ja osin sitä raidek­er­roin­ta eli suurem­pia matkus­ta­jamääriä selit­tää tuo.

    Päästö­jen ja ener­giaku­lu­tuk­sen kannal­ta joukkoli­iken­teessä olen­naista on se että mar­gin­aalipäästöt ovat raiteil­la läh­es nol­la ja bus­sil­lakin ruuhkan ulkop­uolel­la, tämän takia jokainen autos­ta saas­tut­tavim­paakin joukkoli­iken­nevä­li­neeseen vai­h­tavaa käytän­nössä las­kee päästöjä. Näin sik­si että jo ihan palve­lu­ta­son vuok­si joka tapauk­ses­sa ajet­tavi­in lin­joi­hin käytän­nössä mah­tuu lisää matkus­ta­jia. Sama kos­kee tietenkin myös kus­tan­nuk­sia, eli lisä­matkus­ta­jat eivät mak­sa mitään jos ei tarvitse lisätä liiken­net­tä, mut­ta tuo­vat lipputuloja.

    Vähän sama muuten autoil­lakin, jos on pakko kulkea autol­la niin jonkin­lainen kimp­pakyyti on mitä main­ioin ekoteko ja säästää vielä rahaa.

  36. Toni Amnell: Eikä pidä uno­htaa, että on Suomes­sa muitakin kaupunke­ja, kuten Turku, Tam­pere, Oulu, Rovanie­mi, Kuo­pio ja niin edelleen – 600 000 väestön­lisäys, mikäli sel­l­ainen oikeasti on edes tulos­sa – voitaisi­in kohtu­ullis­es­ti jakaa niiden kesken 

    Miten tämä jakami­nen tapah­tuu? Sisäiset pas­sit käyttöön?

  37. Nauhakaupun­gin ongelmista Malminkar­tano on hyvä esimerk­ki. Se on ihan tyylipuh­das: ver­rat­taen tiheä kylä, suht keskel­lä ase­ma, autoli­ikenne ulkosyöt­teis­es­ti eli sil­lä kyläl­lä on taval­laan kehätie, jon­ka takana sit­ten viher­alue. Arkkite­htoonis­es­ti omas­sa laji­tyypis­sään hyvä, rak­en­tamisen taso tosin vähän mitä sat­tuu. Mikä voisi men­nä pieleen?

    No, kun se piru on yksi­tyisko­hdis­sa. Ihan ide­olo­gian mukaises­ti osa palveluista on toises­sa helmessä, eli tässä tapauk­ses­sa Kan­nelmäessä, kos­ka se yksi hel­mi nyt vaan on vaan vähän pieni. Johtuen yli kilo­metrin ase­mavälistä, Kan­nelmä­ki on juuri sen ver­ran kaukana ettei sinne oikein kävele. Juna on samas­ta syys­tä taas hidas, ensin pitää kävel­lä ase­malle, odot­taa junaa, ja sit­ten vielä kävel­lä toises­sa päässä per­ille. Tuos­ta tulee itseasi­as­sa jopa enem­män käve­lyä kuin suo­raan menemällä.

    Mukavampi vai­h­toe­hto on auto, ja autotie taas kiertää todel­la paljon, kos­ka niiden helmien välil­lä on se viherkaistale, ja siitä pitäisikö se puhkoa riidel­läänkin jatku­vasti. Tietenkin jos ase­maväli eli helmien etäisyys toi­sis­taan olisi vaik­ka 600 metriä, niin asia olisi eri, mut­ta sit­ten kyse onkin käytän­nössä jatku­vas­ta kaupunki­rak­en­teesta. Ja jos se ase­maväli on lyhempi, se taas rajaa sen nauhan pitu­ut­ta, kos­ka juna on sit­ten hitaampi.

  38. Kir­joit­telin tuos­ta väestön­lisäyk­ses­tä hie­man tarkem­paa blogi­i­ni. http://www.sarela.fi/yleiskaava-ja-vaestokasvuennusteet/

    Kom­men­toi­jien kan­nat­taa huomioi­da se, että noin seudun väestö kas­vaa noin 7500 asukas­ta vuodessa sen takia, että syn­tyvyys on korkeampi kuin kuolleisuus. 

    Mis­tä ne lop­ut tule­vat? Pääasi­as­sa muual­ta Euroopas­ta työn perässä. http://www.sarela.fi/mista-uudet-asukkaat-oikein-tulevat/

    1. 7500 vuodessa on siis 300000 asukas­ta vuo­teen 2050 men­nessä. Tuol­lainen ennuste on jok­seenkin epä­var­ma. Helsin­ki on valin­nut ylim­män kasvuen­nus­teen, kos­ka tähän asti ylinkin kasvuen­nuste on aina ylittynyt.
      Ennus­t­a­mi­nen on oikeas­t­aan Helsin­gin osalta turhaa, kos­ka Helsinki­in raken­nat­tavista asun­noista yksikään ei jää tyhjäk­si. Asun­to­ja ei pysty­ta rak­en­ta­maan mis­sään olois­sa riit­tävästi, joten niitä pitäisi rak­en­taa niin paljon kuin mahdollista.

  39. Mat­ti Kin­nunen: Miten tämä jakami­nen tapah­tuu? Sisäiset pas­sit käyttöön?

    Tämä jakami­nen tapah­tuu niin, että kaupun­git ja kun­nat eivät turhaan kil­paile veron­mak­sajista, eivätkä siis pyri haal­i­maan itselleen mah­dol­lisim­man paljon asukkai­ta. Työ­paikko­ja ei pidä keskit­tää Helsinki­in. Myöskin, jos asun­to­ja ei raken­neta Helsinki­in ylen­määrin, vaan tasaisem­min eri kaupunkei­hin, ihmiset hakeu­tu­vat luon­nol­lis­es­ti niihin.

    On sitä pait­si turha kuvitel­la, että kaavoit­ta­mal­la asun­to­ja paljon saataisi­in asun­to­jen hin­to­ja alas. Raken­nus­li­ik­keet kyl­lä pitävät sopi­vasti rak­en­tamista jak­sot­ta­mal­la huolen siitä, että asun­to­jen hin­nat pysyvät korkeina. Täl­lainen hys­teer­i­nen asun­to­jen kaavoit­tamisvim­ma palveleekin lähin­nä raken­nus­li­ikkei­den, ei asukkaiden tarpeita.

  40. Mikko H: En usko het­keäkään, että täm­möistä tapah­tu­isi laa­jem­mas­sa mitas­sa. Jos eläköi­tymis­vai­heessa jon­nekin muute­taan, niin lähem­mäs las­ten­lap­sia. Muus­sa tapauk­ses­sa ystävät ja har­ras­tuk­set ovat useim­miten siel­lä, mis­sä työu­ra on tehty, Helsin­gin tapauk­ses­sa usein myös lapset perheineen.

    Voi tietysti olla näin ja var­maan onkin, mut­ta joka tapauk­ses­sa suuret ikälu­okat vähenevät 2050 men­nessä ja sitä ennen mon­et muut­ta­vat myös pienem­pi­in asun­toi­hin ja palve­lu­taloi­hin, jol­loin asuin­pin­ta-alaa vapau­tuu runsaasti.

  41. tpyy­lu­o­ma­lle:

    Puhuin vain liiken­nem­muo­to­jen enr­giat­aloud­es­ta. En muista näkökohdista.

  42. Mikko Särelä:
    Kir­joit­telin tuos­ta väestön­lisäyk­ses­tä hie­man tarkem­paa blogi­i­ni. http://www.sarela.fi/yleiskaava-ja-vaestokasvuennusteet/

    Kom­men­toi­jien kan­nat­taa huomioi­da se, että noin seudun väestö kas­vaa noin 7500 asukas­ta vuodessa sen takia, että syn­tyvyys on korkeampi kuin kuolleisuus. 

    Mis­tä ne lop­ut tule­vat? Pääasi­as­sa muual­ta Euroopas­ta työn perässä. http://www.sarela.fi/mista-uudet-asukkaat-oikein-tulevat/

    Tuo syn­tyvyy­den ja kuolleisu­u­den suhde kään­tyy kyl­lä vääjäämät­tä lasku­un jos­sain vaiheessa.

  43. Osmo Soin­in­vaara:
    Toni
    Ajat­telitko, että ennusteis­sa ei olisi otet­tu huomioon suurten ikälu­okkien vanhenemista?

    Ei var­maan ainakaan riit­tävästi, kun noin val­tavia asukas­määrän lisäyk­siä ehdotetaan.

    Täy­tyy myös huo­ma­ta se, että mitä enem­män kaupunkilu­on­toa tuho­taan, sitä vähem­män Helsin­ki houkut­telee ja sekin vähen­tää muut­ta­jien määrää. Jos tänne raken­net­taisi­in 600 000 uut­ta asun­toa, uhkana olisi, että iso osa jäisi tyhjilleen.

    Ekol­o­gis­takaan ei ole rak­en­taa pelkkää betonikaupunkia, kos­ka liiken­net­tä aiheu­tu­isi siitä, kun ihmiset lähti­sivät etsimään luon­toa kaupun­gin ulkopuolelta.

    Luon­non kannal­ta kaupunkilu­on­non tuhoami­nen on todel­la vahin­gol­lista, kos­ka kaupungis­sa on usein mon­imuo­toista, arvokas­ta luon­toa. Ympäröiväl­lä maaseudul­la met­sätkin ovat talous­met­siä. Kaupungilla on siis suuri vas­tuu luon­non mon­imuo­toisu­u­den turvaamisessa.

  44. tpyy­lu­o­ma: Mukavampi vai­h­toe­hto on auto, ja autotie taas kiertää todel­la paljon, kos­ka niiden helmien välil­lä on se viherkaistale, ja siitä pitäisikö se puhkoa riidel­läänkin jatkuvasti. 

    Mukavampi vai­h­toe­hto on useille käve­ly ja polkupyörä. Joukkoli­ikenne voisi hoitaa roo­li­aan tässä nyky­istä parem­min, jos sal­lit­taisi­in bus­sille ajami­nen vihervyöhyk­keen läpi vaikka­pa nopeudel­la 20 km/h. Radan var­res­sa olisi sille reit­tiä. Esimerkik­si lin­jaa 56 sopisi jatkaa Malminkartanoon.

  45. Toni Amnell: Tämä jakami­nen tapah­tuu niin, että kaupun­git ja kun­nat eivät turhaan kil­paile veron­mak­sajista, eivätkä siis pyri haal­i­maan itselleen mah­dol­lisim­man paljon asukkai­ta. Työ­paikko­ja ei pidä keskit­tää Helsinki­in. Myöskin, jos asun­to­ja ei raken­neta Helsinki­in ylen­määrin, vaan tasaisem­min eri kaupunkei­hin, ihmiset hakeu­tu­vat luon­nol­lis­es­ti niihin.

    Kysymys ei ole pelkästään kaupungien välis­es­tä kil­pailus­ta vaan myös maid­en välis­es­tä kil­pailus­ta. Helsinkivi­hamielisel­lä alue­poli­ti­ikalla näivetetään koko maan talouskasvu, kun korkeaa tieto­taitoa vaa­ti­vat työ­paikat karkaa­vat ulkomaille.

  46. tpyy­lu­o­ma: Ruu­tukaavakaupun­ki vaatii sen pin­tali­iken­teen joka tapauk­ses­sa ja tietenkin raiteil­la, eli ratikan. Näin mm. sik­si että viihty­isä kaupunkiku­va ei muo­dos­tu puo­len­toista kilo­metrin välein ole­vista ostareista, joiden­ka väli­nen kulku­vä­line on metro.

    Metro ei suinkaan ole tyyp­il­lisim­min ostarien väli­nen yhteysvä­line, vaik­ka se Helsingis­sä on jun­tat­tu tähän rooli­in. Sen vahvu­us tulee esi­in nimeno­maan kan­takaupunki­matossa, jos­sa kysyn­tää riit­tää niin lyhyt­matkalaisille sopi­valle ratikalle kuin mopeam­malle metrolle.

    Kysymyshän ei ole joko tai vaan sekä että. Raitioverkko pystyy välit­tämään rooli­in­sa kuu­lu­van osan matkoista, jos metro hoitaa raskaim­man osan.

  47. Lisään vielä, että ulko­mail­ta Suomeen muut­ta­vat on huo­mat­ta­van help­po sijoit­taa tasaisem­min Suomeen, kun heil­lä ei yleen­sä ole per­he­siteitä tai mui­ta vas­taavia syitä muut­taa juuri Helsinki­in. Täl­lä tavoin ei Helsin­gin seu­tu kuor­mi­tu liikaa ja toisaal­ta muual­lakin kun­nat säi­lyvät elinvoimaisina.

    Myöskin etä­työmah­dol­lisuuk­sien koko ajan parantues­sa ei työnkään takia ole aina vält­tämätön­tä asua Helsingis­sä, vaik­ka työ­nan­ta­ja siel­lä olisikin. Silti on syytä pyrk­iä sijoit­tele­maan työ­paikat tasaisem­min Suomeen.

  48. Toni Amnell: Tämä jakami­nen tapah­tuu niin, että kaupun­git ja kun­nat eivät turhaan kil­paile veron­mak­sajista, eivätkä siis pyri haal­i­maan itselleen mah­dol­lisim­man paljon asukkaita. 

    Särelän mukaan Helsin­gin alueel­la syn­tyy 7500 ihmistä enem­män kuin kuolee vuosit­tain. Miten esit­tämäsi “turhan” kil­pailun vähen­tämi­nen estää tämän? Pitäisikö vesi­jo­htoveteen lisätä ehkäisyainet­ta? Miten tarpeelli­nen kil­pailu tai kokon­aan kil­pailemat­ta jät­tämi­nen estää tämän syn­tyvyy­destä johtu­van asuntopulan?

  49. Toni Amnell: Tämä jakami­nen tapah­tuu niin, että kaupun­git ja kun­nat eivät turhaan kil­paile veron­mak­sajista, eivätkä siis pyri haal­i­maan itselleen mah­dol­lisim­man paljon asukkai­ta. Työ­paikko­ja ei pidä keskit­tää Helsinki­in. Myöskin, jos asun­to­ja ei raken­neta Helsinki­in ylen­määrin, vaan tasaisem­min eri kaupunkei­hin, ihmiset hakeu­tu­vat luon­nol­lis­es­ti niihin.

    Miten saat yksi­tyiset yri­tyk­set sijoit­tele­maan työ­paikko­ja miele­si mukaan minne sat­tuu, pitkin ja poikin Suomea? Val­tion ja kun­tien työ­paikoista suurin osa on sel­l­aisia että ne on siel­lä mis­sä muutkin ihmiset, vai lai­tatko Helsin­gin ter­veyskeskuk­set, sairaalat, koulut ja päiväkodit Ker­avalle, Tam­pereelle ja Jyväskylään? Jostain sul­jet­tu­jen paperite­hdaskaupunkien lähiöistä taitaisi saa­da valmi­ik­si tyhjiä asun­to­ja puoli-ilmaisek­si, mut­ta se ei todel­lakaan saa min­ua “luon­nol­lis­es­ti hakeu­tu­maan” niihin.

  50. Osmo Soin­in­vaara:
    Helsin­gin ongel­mana on iki­van­ha sade­vesiviemäriverkko, jos­ta ei Erkkikään ota selvää miten se menee.

    Tähän liit­tyy ainakin kak­si asi­aa, jot­ka pistävät vihaksi. 

    1. Viemäriverkos­ton kar­toi­tus voidaan tehdä automaat­tikulk­i­joil­la. Oikeas­t­aan sen kun­non tarkkailemisek­si pitäisi koko ajan liikkua itseo­h­jau­tu­via lait­tei­ta. Kädet pystyyn nos­ta­va ajat­telu on yleistä, kun ottaa yhteyt­tä kaupun­gin viranhaltijoihin. 

    2. Kaupun­gin ark­istoin­ti- ja paikkati­eto­jär­jestelmä on kumpikin vail­la asiantun­te­vaa hoitoa. Piirus­tuk­sia on vaik­ka kuin­ka paljon, kukaan vaan ei viit­si niitä tutkia. Uusia piirus­tuk­sia ei vaa­di­ta ja jos niitä syn­tyy, diaar­i­oin­ti on onnet­toma­l­la tasol­la. Raken­nusvi­ras­ton käytössä on paikkati­eto­jär­jestelmiä, jot­ka eivät tuo­ta tietokan­ta-aines­ta esimerkik­si päät­täjille toimin­nan kehit­tämistä varten. Kiin­teistövi­ras­to sai vas­ta pari vuot­ta sit­ten skan­nat­tua kiin­teistö­jen piirus­tuk­set net­ti­in. Sekin on toteutet­tu ikäänkuin kaupunki­laiselle keskisormea näyt­täen. 10 vuot­taa sit­ten tiedustelin kiin­teistövi­ras­ton ark­isto­vas­taaval­ta, mik­si mikroko­rt­tirum­ba jatkuu vuodes­ta toiseen. Sain vas­tauk­sek­si, ettei markki­noil­la ole lait­tei­ta, joil­la voi skan­na­ta suuren piirus­tuk­sen dig­i­taaliseen muo­toon. Samaan aikaan kaupun­gin kaik­ki kopi­ofir­mat tuot­ti­vat näitä piirus­tuk­sia rutiininomaisesti. 

    Kaupunki­laiset anta­vat päivit­täin palautet­ta kaupungille eri­lai­sista ongelmista ja kehi­tysa­jatuk­sista. Osit­tain nämä pää­tyvät paikkati­eto­jär­jestelmään ilman ennakko­su­un­nitel­maa. Useinkaan niitä ei käytetä mitenkään hyväk­si. Samas­ta asi­as­ta voi olla ennestään jo 5 van­haa kir­jaus­ta ja uusi kuudes ei aiheuta mitään häly­tys­tä. Raken­nusvi­ras­ton asi­akas­palvelu on itse täysin turhau­tunut puhe­lin­rum­baan ja tieto ei liiku sieltä eteen­päin kiin­teistövi­ras­tolle tai edes sähkölaitok­selle. revi­iri­a­jat­telu viras­to­jen ja osas­to­jen välil­lä on kar­mai­se­vaa. Staran mies ei tee enää mitään ilman oman pääl­likkön­sä määräys­tä. Kaupun­gin toimien valvon­ta on hajautet­tu aluei­denkäytön valvo­jille, jot­ka sanovat suo­raan, että heil­lä ei ole paljonkaan mah­dol­lisuuk­sia vaikut­taa asioihin.

    Toisaal­ta kaupun­gin toim­inta ei poikkea mitenkään vaikka­pa siitä miten HPY onnis­tui hävit­tämään talo­jako­moiden piirus­tuk­set muuttues­saan pörssielisak­si. Nyt niitä sit­ten piir­retään kesäa­pu­lais­ten toimes­ta uudelleen.

    Mik­si poli­ti­ikko­jen on vaikea ymmärtää sitä, että vihakir­joituk­sia syn­tyy, kun toim­inta kusee kaikil­la tasoil­la. Apu­laiskaupung­in­jo­hta­jien ei pitäisi olla man­agere­i­ta, jot­ka selviävät jotenkin toinen tois­taan seu­raav­ista lumisateista, maa­han­muut­toaal­loista tai raken­nus­lam­oista. Apu­laiskaupung­in­jo­hta­jien pitäisi valvoa, että viran­halti­jat keskustel­e­vat keskenään ja että heil­lä on väli­neet ja menetelmät kaupun­gin toimin­nan ylläpitämisek­si ja kehittämiseksi. 

    Viime val­tu­us­ton kok­ouk­ses­sa äänestet­ti­in kah­den roskapön­tön asen­tamis­es­ta Her­man­nin rantatielle. 80 val­tu­utet­tua laahusti kahvil­taan äänestys­napille ja tulos oli murskaa­va. Pön­töt on saata­va. Tällekään vaa­timuk­selle ei muuten tule tapah­tu­maan mitään kaupun­gin pönö­tys­by­rokra­ti­as­sa. Järkyt­tävää on, että tämä episo­di ei myöskään herätä ketään miet­timään, onko kaupun­gin toimin­nas­sa oikeasti moolokinki­to­ja, joi­hin kyl­lä uppoaa kaik­ki rahamme mut­ta, joista ei koskaan palaa mitään takaisin maanpinnalle.

    Viemäriverkkoon on saata­va valvo­va silmä 😉

  51. Muu­ta­ma huomio nauhakaupungeista.

    - Olete­taan Helsin­gin ja sen vihrei­den tavoit­teek­si huo­mat­ta­va Helsin­gin ja/tai siihen liit­tyvien aluei­den väestömäärän lisäys.
    — Olete­taan että tavoite on pitää koko alue edelleen yht­enäisenä työssäkäyntialueena.
    — Jos nyky­muo­toista keskus­taa tiivis­tetään ja laa­jen­netaan nyky­muo­toisin liiken­nejär­jeste­lyin, seu­rauk­se­na on liiken­teen ruuhkau­tu­mi­nen ja mat­ka-aiko­jen piteneminen.
    — Olete­taan (vihrei­den tavoin) tavoit­teek­si joukkoli­iken­nevä­linei­den mah­dol­lisim­man suuri osu­us liikenteestä.
    — Olete­taan että mui­ta liiken­nemuo­to­ja ei pyritä rajoit­ta­maan niiden toim­intaa han­kaloit­ta­mal­la, vaan pyritään tur­vaa­maan joukkoli­iken­teen men­estys tekemäl­lä sen käyt­tö sujuvaksi.
    — Nauhakaupun­gin idea on toteut­taa joukkoli­ikenne opti­maalisen tehokkaasti.
    — Nauhakaupun­gin helmiä yhdis­tävät nopeat joukkoli­iken­nevä­li­neet, joiden vuoroväli on lyhyt.
    — Nauhakaupun­gin ei tarvitse olla yhden keskus­tan ympärille raken­net­tu. Se voi olla myös yksi nauha tai nauho­jen verkosto.
    — Opti­maa­li­nen nauhakaupun­gin hel­men koko on niin suuri, että sen keskus­tas­sa / ase­man kohdal­la on merkit­tävä kaup­pakeskus. Samoin toimis­to­työ­paikat tulisi sijoit­taa ensisi­jas­sa näi­hin helmikeskuksiin.
    — Opti­moidaan siis päivit­täisiä matko­ja koti-päiväkoti-kauppa-työpaikka.
    — Nykyi­nen kaup­pakeskusten rak­en­t­a­mi­nen moot­toritei­den risteyk­si­in toimii nauhakaupun­ki-ideaa vas­taan (ehkä autol­la kul­jetet­taville suurille huonekaluille vielä ok, mut­ta ei päivit­täisem­mille kulutustavaroille).
    — Joukkoli­iken­teessä oleel­lista on myös vai­h­to­jen lukumäärä ja hitaasti köröt­televät bus­sit työ­matkan molem­mis­sa päissä.
    — Nauhakaupun­gin ei tarvitse olla mak­si­maalisen tiivis, vaan viher- virk­istys- ja luon­toalueet voivat sijai­ta myös helmien väleissä.
    — Nauhakaupun­gin hel­met kan­nat­taa rak­en­taa varsin tiivi­isti. Omakoti­taloalueel­la viihtyvät voidaan sitoa jär­jestelmään rak­en­ta­mal­la yhteys­busse­ja tai parkki­ta­jo­ja helmikeskuk­si­in. Ostoskeskusten sijain­ti helmien kekus­tas­sa tukee tätä sitout­tamista (= joukkoli­iken­teen vapaae­htoista käyt­tämistä, kos­ka se on mukavin kulkumuoto).
    — Toimi­va liikenne on keskeinen kri­teeri nauhakaupun­gin mitoit­tamises­sa. Uuden hel­men kytkem­i­nen verkkoon on usein parem­pi ratkaisu kuin van­ho­jen helmien kas­vat­ta­mi­nen ja tiivistämi­nen toisi­in­sa kiin­ni, tai mini­helmien rak­en­t­a­mi­nen kaikkin väleihin.
    — 30km juna+metro voi olla tehokkaampi kuin 15km bussi+metro+ratikka.
    — Nauhakau­un­ki opti­moidaan myös polkupyörille. Suo­rat ajo­matkat voivat piden­tyä, jos hel­met eivät ole aivan kiin­ni toi­sis­saan. Mut­ta toisaal­ta lyhyet etäisyy­det runk­olin­jo­jen var­teen, pyörä­park­it ja myös mah­dol­lisu­us kul­jet­taa polkupyöriä runk­olin­jo­jen liiken­nevä­lineis­sä mah­dol­lis­ta­vat polkupyörän käytön kaikkial­la liityn­täli­iken­nevä­linei­den sijaan.

    Tarkoi­tus oli siis sanoa, että nauhakaupun­ki voi olla opti­maa­li­nen ratkaisu hyvän (ihmisiä houkut­tel­e­van) joukkoli­iken­teen näkökul­mas­ta, eikä sen tarvitse olla mak­si­maalisen tiivis. Nauhakaupunki­malli vaatii pitkäjän­nit­teisem­pää suun­nit­telua kuin ole­mas­saol­e­van rak­en­teen suo­ravi­ivainen tiivistämi­nen ja laa­jen­t­a­mi­nen nykyisen kaltaisin liikennejärjestelyin.

    1. Helsin­gin vihrei­den tavoit­teena ei ole meren pin­nan nousu eikä lumi­nen talvi eikä kaupungis­tu­misen eten­e­m­i­nen, mut­ta niihin kaikki­in pitää varautua.

  52. Juho Laatu: Tarkoi­tus oli siis sanoa, että nauhakaupun­ki voi olla opti­maa­li­nen ratkaisu hyvän (ihmisiä houkut­tel­e­van) joukkoli­iken­teen näkökul­mas­ta, eikä sen tarvitse olla mak­si­maalisen tiivis. Nauhakaupunki­malli vaatii pitkäjän­nit­teisem­pää suun­nit­telua kuin ole­mas­saol­e­van rak­en­teen suo­ravi­ivainen tiivistämi­nen ja laa­jen­t­a­mi­nen nykyisen kaltaisin liikennejärjestelyin.

    Tämähän oli todel­li­nen hel­mi nauhakaupunkikeskusteluun.

    Verkon helminauha voi olla säteit­täi­nen, se voi sijai­ta kehäl­lä tai nauha voi muo­dostaa kolmion tai vaik­ka renkaan, joka sopisi Espoon kaupunkimalliksi.

  53. Osmo Soin­in­vaara:
    Helsin­gin vihrei­den tavoit­teena ei ole … kaupungis­tu­misen eteneminen 

    Vähän epäilen tätä. Viralli­nen tavoite tuo ei ehkä ole, mut­ta henkilö­ta­sol­la usein ehkä vah­vakin tavoite.

    - moni uskoo kaupunki­maisen asumisen ekologisuuteen
    — Helsin­ki-patri­ootit kan­nat­ta­vat oman kaupun­gin vahvistumista
    — moni ehkä pyrkii kas­vat­ta­maan Helsin­gin kil­pailukykyä suh­teessa muiden maid­en kil­paile­vi­in kaupunkeihin
    — moni ehkä toivoo Helsin­gin talouskasvun ole­van avain Suomen talouskasvulle
    — moni toivoo Helsin­gin vah­van ase­man parn­ta­van omia palveluitaan ja pitävän vero­pros­entin mui­ta kun­tia alhaisempana
    — moni uskoo muual­ta Helsinki­in muut­tamisen pääsään­töis­es­ti onnel­lis­tut­ta­van muuttajia

    Vaikeampi kuvitel­la sel­l­aisia Helsin­gin vihre­itä, jot­ka halu­aisi­vat pyäsyt­tää Helsin­gin kasvun ja tyy­tyä nykyisen kokoiseen tai asukaslu­vul­taan pienenevään Helsinki­in. Tus­ki moni halu­aa myöskään siirtää kasvua muualle Suomeen.

  54. Juho Laatu: Vähän epäilen tätä. Viralli­nen tavoite tuo ei ehkä ole, mut­ta henkilö­ta­sol­la usein ehkä vah­vakin tavoite.

    Vaikeampi kuvitel­la sel­l­aisia Helsin­gin vihre­itä, jot­ka halu­aisi­vat pyäsyt­tää Helsin­gin kasvun ja tyy­tyä nykyisen kokoiseen tai asukaslu­vul­taan pienenevään Helsinki­in. Tus­ki moni halu­aa myöskään siirtää kasvua muualle Suomeen.

    Jos nyt jätetään tästä pois se, miten kasvua siir­retään muualle Suomeen, niin monel­lakin taval­la olisi hienoa, jos Suomes­sa olisi usei­ta elin­voimaisia kil­pailukyky­isiä keskuksia. 

    Ensin­näkin use­at kil­pailukykyiset keskuk­set tek­i­sivät Suomes­ta kil­pailukyvyltään vahvem­man juuri siinä kan­sain­välisessä kilpailussa. 

    Toisek­si, Helsin­gin seudul­la mak­se­taan nyt monin tavoin siitä, että kaik­ki halu­a­vat tänne, eikä kasvua ole pystyt­ty tekemään järkevästi: Kaupunki­rakenne on hajau­tunut ympäristökun­ti­in, joka pait­si on ekol­o­gis­es­ti kestämätön­tä ruuhkaut­taa Helsin­gin kadut. Tästä taas on seu­rauk­se­na, että nykyisel­lä poli­ti­ikalla raken­netaan yhä lisää kaisto­ja / tun­nelei­ta, sisään­tuloväyliä, kaup­pakeskuk­sia, Jos­ta taas voi olla seu­rauk­se­na Helsin­gin keskus­tan näivet­tymi­nen, joka taas aiheut­taa lisää hajau­tu­mista ja varmis­taa entistä parem­min, että auto on ain­oa järkevä liikku­misvä­line. Lisäk­si asumisen tolku­ton kalleus Helsingis­sä on suuri ongel­ma ja Helsin­ki mak­saa siitä mm. sosi­aalises­sa asuntotuotannossa.

    1. Minä yritin pari vuot­ta sit­ten saa­da Lah­den seu­tua siihen asen­toon, että se pysty­isi kil­paile­maan työ­paikoista ja asukkaista parem­min Helsin­gin kanssa, mut­ta ei kelvannut.

  55. ‘Lisään vielä, että ulko­mail­ta Suomeen muut­ta­vat on huo­mat­ta­van help­po sijoit­taa tasaisem­min Suomeen, kun heil­lä ei yleen­sä ole per­he­siteitä tai mui­ta vas­taavia syitä muut­taa juuri Helsinki­in.’ (Toni Amnell)
    Edelleen, mil­lä ‘sijoi­tat’ ihmiset, jot­ka saa­vat vali­ta asuin­paikkansa? Ei maa­han­muut­ta­jal­la ole yhtään mitään syytä muut­ta Nowheremäelle, päin­vas­toin, siel­lä on kaikkia mah­dol­lisuuk­sia vähem­män kuin kasvukeskuksessa.
    Olisi erit­täin bueno ja suun­nilleen kaikkien etu, jos joku muukin saisi kasvua aikaisek­si. En tajua, mikä esim. Turus­sa mät­tää: tur­istin näkökul­mas­ta ihan OK kaupun­ki, etelässä, merikin ihan vier­essä. Aina se Nur­mi­jär­ven voit­taisi, jos olisi pakko valita.

  56. Osmo Soin­in­vaara:
    Juho
    Ker­ro nyt miten sitä kasvua siir­retään muual­la Suomeen? Ämpärilläkö? 

    Jos näin halu­taan, keino­ja toki löy­tyy. Voisi siir­tyä kansalais­ten yhden­mukaiseen vero­tuskäytän­töön (kun­nal­lisverot samalle tasolle kaikissa kun­nis­sa), voisi hajasi­joit­taa min­is­ter­iöt (hitaasti, yksi kuhunkin suureen kaupunki­in), voisi per­iä Helsingis­sä korkeam­paa kiin­teistöveroa (val­ti­olle), voisi per­iä hait­taveroa asfal­toidus­ta luon­nos­ta (olete­taan että muis­sa kaupungeis­sa on enem­män vapaa­ta jo luon­nol­ta pois val­lat­tua tilaa), voisi raja­ta kasvua kaavoituk­sel­la, voisi vähen­tää monop­o­lisoi­tu­mista siirtämäl­lä rahaa suuril­ta yri­tyk­siltä pie­nille (tai vero­ja toiseen suun­taan), voisi paran­taa muiden yliopis­to­jen ase­maa, paran­taa etä­työmah­dol­lisuuk­sia ja kah­den työpisteen/asuinpisteen ratkaisu­ja, jär­jestel­lä helpotuksia/tukiaisia haja-asu­tusalueil­la työsken­televille, main­os­taa vihreää asum­ista luon­non keskellä.

    Nuo kaik­ki (ja muutkin lis­taa­mat­tomat) toimen­piteet vaa­ti­vat akti­ivista otet­ta. Jos täl­laisia tasaavia toimen­piteitä ei ole, luon­non­lait ohjaa­vat kasvua suurimpi­in kasvukeskuk­si­in, vahvim­mille yri­tyk­sille ja rikkaim­mille kansalaisille. Tämä ei vält­tämät­tä takaa mak­si­maal­ista onnel­lisu­ut­ta tai mak­si­maal­ista talouden tehokku­ut­ta. Samoin kuin on joskus tarpeen estää monop­o­lisoi­tu­mista, voi olla hyödyl­listä estää myös kaiken työn ja työvoiman keskit­tymi­nen yhteen ruukki­in. Voisi ajatel­la, että on valit­ta­va viidakon lakien ja suun­nitel­lun kehi­tyk­sen välillä.

    Voi olla suo­ma­lais­ten intres­sis­sä ylläpitää pääkaupunkia, jol­la on selvä pääkaupun­gin sta­tus, ja joka on monil­la mittareil­la maan suurin. Tämä ei kuitenkaan tarko­ta, että kaik­ki toimis­to­työläiset pitäisi keskit­tää tuo­hon samaan kaupunki­in (useim­mille riit­tää yksi oop­per­akäyn­ti ja yksi korkeasaarikäyn­ti vuodessa).

    Keskus­taa­jamien alem­paa vero­pros­ent­tia ja val­tion hallinnon keskit­tämistä pääkaupunki­in voi pitää pääkaupunkiseudun tuki­aisi­na, joten niistä olisi ehkä reilua luop­ua ensim­mäis­inä. Muut ovat kukaties jo (ehkä tarpeel­lista) vaa’an kallis­tamista heikom­pi­en eduk­si, eli luon­non­lain kaltaisen monop­o­lisoi­tu­mise­fek­tin tasaamista.

    Tässäkin blo­gis­sa on usein viitat­tu rikkaimpi­en keskusten kil­pailu­un rikkaim­mista asukkaista (ja pääkont­tor­eista). Pieni kil­pailu (paikan hyvyy­del­lä) on ehkä ter­vet­tä, mut­ta epäter­veen osan voisi leika­ta pois.

    (Alku­peräi­nen kysymyshän oli, halu­a­vatko Helsin­gin vihreät kas­vat­taa kaupunki­aan vai ehkä pysäyt­tää kasvu, tai kään­tää lasku­un, ja mah­dol­lis­es­ti jopa siirtää kasvua muualle. Jos tuo viimeinen kan­ta on suosik­ki, nuo yllä lis­tatut keinot voisi­vat tul­la hark­in­taan. Val­tio voi miet­tiä asi­aa erikseen.)

  57. Toni Amnell:
    Lisään vielä, että ulko­mail­ta Suomeen muut­ta­vat on huo­mat­ta­van help­po sijoit­taa tasaisem­min Suomeen, kun heil­lä ei yleen­sä ole per­he­siteitä tai mui­ta vas­taavia syitä muut­taa juuri Helsinkiin.

    Mitenkä ajat­telit hoitaa sijoit­tamisen vapaas­sa maas­sa? Ote­taanko neukku­lan malli­in maan sisäi­nen pas­si käyttöön? 

    Ymmärtääk­seni jopa suuri osa pako­lai­sista, jot­ka oikeasti voidaan hallinnol­lisil­la päätök­sil­lä sijoit­taa vaik­ka Utsjoelle, val­u­va pk-seudulle suun­nilleen heti kun vapau­tu­vat vastaanottokeskuksista.

    Oikeas­t­aan ain­oa toimi­va tapa väli­aikaiseen sijoit­tamiseen on maltill­i­nen opiskelu­paikko­jen siir­to pk-seudul­ta johonkin toiseen kasvukeskuk­seen (ei keskelle peräkyliä jon­nekin kaipu­un kor­peen, niinkuin kepu tietenkin halu­aisi tehdä).

  58. Jaakko Särelä:
    Jos nyt … 

    Olen pitkälti samaa mieltä. Myös suurel­la Helsingillä on etun­sa, mut­ta rajansa kaikel­la, ja koko maan pitämi­nen virkeänä voi tosi­aan olla kaikkein toimivin ratkaisu. Ongel­mana on se, että luon­non­lait työn­tävät Helsinki­in niin paljon ihmisiä ja taloudel­lista toimeli­aisu­ut­ta. Kaupun­gin ruuhkaistu­mi­nen ei liene kenellekään eduk­si. Jos kaupun­ki kas­vaa rajat­ta, pitää sen kasvu suun­nitel­la nyky­istä parem­min. Toinen vai­h­toe­hto on kasvun rajoit­ta­mi­nen sopi­vak­si kat­so­tulle tasolle. Help­po­ja ratkaisu­ja ei ole, kos­ka sekä rajoituk­set että ruuhkau­tu­mi­nen kiu­saisi­vat kansalaisia. Asun­to­jen hin­to­jen karkaami­nen pil­vi­in on yksi rajoit­tamisen muo­to, eikä kiva sekään.

  59. Yri­titkö siirtää eduskun­taa Lah­teen? Olen aika var­ma että kel­paisi, ja aut­taisi kilpailemaan.

    Moni muu asia Helsin­gin vetovoimas­sa on sit­ten seu­raus­ta eduskun­nas­ta riip­pu­vais­es­ta val­tion­hallinnos­ta. Sen sijaan ylim­ieli­nen pomot­telu ei herätä suuresti sym­pa­ti­aa hämäläi­sis­säkään, vaik­ka nopeampi­en heimo­jen kesku­udessa se voisi käy­dä lisäk­si myös ter­vey­den päälle.

    1. Voisi jotenkin ajatel­la, että kaupu­jnkiseudut eivät mari­sisi pelkästään val­tio­ta apu­un, vaan tek­i­sivät itsekin jotain. Yleen­sä ne keskit­tyvät keskinäiseen riitelyyn.

  60. KKK: Kysymys ei ole pelkästään kaupungien välis­es­tä kil­pailus­ta vaan myös maid­en välis­es­tä kil­pailus­ta. Helsinkivi­hamielisel­lä alue­poli­ti­ikalla näivetetään koko maan talouskasvu, kun korkeaa tieto­taitoa vaa­ti­vat työ­paikat karkaa­vat ulkomaille. 

    Tähän liit­tyen The Econ­o­mistis­sa oli taan­noin kolum­ni http://www.economist.com/node/21564536 jos­sa esitet­ti­in Euroopan Yhdys­val­to­ja mata­lam­man BKT:n johtu­van siitä, että Euroopas­sa pienem­pi osa ihmi­sistä asuu suuris­sa kaupungeis­sa. Siinä vas­tataan aika hyvin tässäkin keskustelus­sa esitet­ty­i­hin väit­teisi­in kaupunkien merk­i­tyk­ses­tä. Sijain­nil­la on nimit­täin koko ajan enem­män merk­i­tys­tä, vaik­ka viestin­nän kus­tan­nuk­set ovat laske­neet huomattavasti.

  61. Onpa liik­keel­lä kum­mallista, suo­ras­taan kepu­laista ajat­telua jon­ka mukaan ihmisiä ja työ­paikko­ja jotenkin siir­retään, sijoite­taan, asute­taan tai keskitetään. Kyl­lä ne menevät ihan itse minne ikinä halu­a­vat, myös yli valtionrajojen.

    Kaupunkien vetovoima ja taloudelli­nen tehokku­us ei myöskään osoi­ta minkään­laista hiipumista, ei meil­lä eikä maail­mal­la. Ennem­min on käymässä päin­vas­toin, tule­vaisu­u­den alat kukois­ta­vat juuri kaupungeissa.

    1. Helsin­gin seudul­ta taitaa olla korkeasti koulute­tun väesn osalta enem­män työperäistä muut­toli­iket­tä muualle Euroop­paan kuin muualle Suomeen.

  62. Osmo Soin­in­vaara:
    Voisi jotenkin ajatel­la, että kaupu­jnkiseudut eivät mari­sisi pelkästään val­tio­ta apu­un, vaan tek­i­sivät itsekin jotain. Yleen­sä ne keskit­tyvät keskinäiseen riitelyyn.

    Yleen­sä hoitötäti lopet­ti las­ten riidat tota­mal­la, että oleel­lista ei ole se, kuka riidan aloit­ti, vaan se, kuka riidan osaa lopettaa.

  63. Juho Laatu: Jos näin halu­taan, keino­ja toki löy­tyy. Voisi siir­tyä kansalais­ten yhden­mukaiseen vero­tuskäytän­töön (kun­nal­lisverot samalle tasolle kaikissa kun­nis­sa), voisi hajasi­joit­taa min­is­ter­iöt (hitaasti, yksi kuhunkin suureen kaupunki­in), voisi per­iä Helsingis­sä korkeam­paa kiin­teistöveroa (val­ti­olle), voisi per­iä hait­taveroa asfal­toidus­ta luon­nos­ta (olete­taan että muis­sa kaupungeis­sa on enem­män vapaa­ta jo luon­nol­ta pois val­lat­tua tilaa), voisi raja­ta kasvua kaavoituk­sel­la, voisi vähen­tää monop­o­lisoi­tu­mista siirtämäl­lä rahaa suuril­ta yri­tyk­siltä pie­nille (tai vero­ja toiseen suun­taan), voisi paran­taa muiden yliopis­to­jen ase­maa, paran­taa etä­työmah­dol­lisuuk­sia ja kah­den työpisteen/asuinpisteen ratkaisu­ja, jär­jestel­lä helpotuksia/tukiaisia haja-asu­tusalueil­la työsken­televille, main­os­taa vihreää asum­ista luon­non keskellä.

    Jos verot­ta­mal­la pako­tat yri­tyk­set siir­tymään seuduille jot­ka eivät ole niiden kannal­ta opti­maal­isia, aiheutat hyvinvointitappion.

    Minus­ta val­tio­val­lan tulisi tukea Suomes­sa toimivien yri­tys­ten kil­pailukykyä, ei hai­ta­ta sitä.

  64. Juho Laatu: Olen pitkälti samaa mieltä. Myös suurel­la Helsingillä on etun­sa, mut­ta rajansa kaikel­la, ja koko maan pitämi­nen virkeänä voi tosi­aan olla kaikkein toimivin ratkaisu. Ongel­mana on se, että luon­non­lait työn­tävät Helsinki­in niin paljon ihmisiä ja taloudel­lista toimeli­aisu­ut­ta. Kaupun­gin ruuhkaistu­mi­nen ei liene kenellekään eduk­si. Jos kaupun­ki kas­vaa rajat­ta, pitää sen kasvu suun­nitel­la nyky­istä parem­min. Toinen vai­h­toe­hto on kasvun rajoit­ta­mi­nen sopi­vak­si kat­so­tulle tasolle. Help­po­ja ratkaisu­ja ei ole, kos­ka sekä rajoituk­set että ruuhkau­tu­mi­nen kiu­saisi­vat kansalaisia. Asun­to­jen hin­to­jen karkaami­nen pil­vi­in on yksi rajoit­tamisen muo­to, eikä kiva sekään.

    Muun maan pitämi­nen virkeänä ei oikein onnis­tu niin, että hai­tataan ihmis­ten muut­toa Helsin­gin alueelle tai verote­taan siel­lä toimivia yri­tyk­siä enem­män. Siinä on nimit­täin se vaara, että ihmiset tai yri­tyk­set suun­tau­tu­vat muualle Euroop­paan. Ja sen jäl­keen koko maal­la menee kurjasti.

    Pitäisi saa­da aikaan kil­pailukyvyn nousua muual­la Suomes­sa, joka ei ole pois pääkaupunkiseudun kil­pailukyvys­tä. Yleen­säkin suh­teel­lisen hyv­in­voin­nin luon­ti toisille sil­lä, että pienen­netään kokon­aishyv­in­voin­tia on mielestäni typerää.

  65. a_l: Jos verot­ta­mal­la pako­tat yri­tyk­set siir­tymään seuduille jot­ka eivät ole niiden kannal­ta opti­maal­isia, aiheutat hyvinvointitappion. 

    Kyse oli siitä, halu­a­vatko Helsin­gin vihreät pakottaa/ohjata. Minä en halua pakot­taa ketään sel­l­aisi­in ratkaisui­hin, jot­ka aiheut­ta­vat Suomelle hyv­in­von­ti­tap­pi­o­ta. Yksit­täisiä fir­mo­ja voi pakot­taa ratkaisui­hin, jot­ka eivät ole niiden kannal­ta opti­maal­isia, mut­ta jot­ka aja­vat koko yhteisön etua (esim. mak­samaan kiin­teistöveroa, rak­en­ta­maan tehtaansa tehtaille kaavoite­tulle alueelle, keräämäl­lä ruuhka­mak­su­ja, vaa­ti­mal­la ter­veyspalve­lut kaikkialle Suomeen, tai vaikka­pa reken­ta­maan kän­nykkäverkko koko maan kattavaksi).

    Minus­ta val­tio­val­lan tulisi tukea Suomes­sa toimivien yri­tys­ten kil­pailukykyä, ei hai­ta­ta sitä. 

    Aivan. Ja tätäkin tärkeäm­pää on taa­ta ihmis­ten hyv­in­voin­ti (joskus yri­tys­ten edun kus­tan­nuk­sel­la). Kuten keskustelus­sa todet­ti­in, kaiken keskit­tämi­nen yhteen pis­teeseen ei ole vält­tämät­tä opti­maa­li­nen tapa rak­en­taa yhteiskun­taa. Koko yhteisön etu voi poike­ta yksitäisen ihmisen tai frman edus­ta. Ja joskus yksit­täis­ten fir­mo­jen tai ihmis­ten etu voi olla se, että hei­dän sijoit­tumis­taan ja kil­pailua ohjataan val­tion toimin.

  66. Toni Amnell:
    Lisään vielä, että ulko­mail­ta Suomeen muut­ta­vat on huo­mat­ta­van help­po sijoit­taa tasaisem­min Suomeen, kun heil­lä ei yleen­sä ole per­he­siteitä tai mui­ta vas­taavia syitä muut­taa juuri Helsinki­in. Täl­lä tavoin ei Helsin­gin seu­tu kuor­mi­tu liikaa ja toisaal­ta muual­lakin kun­nat säi­lyvät elinvoimaisina.

    Ulko­mail­ta Suomeen muut­tavia ei kyl­lä voi mil­lään hajasi­joit­taa muualle Suomeen sen enem­pää kuin nyt tapah­tuu. Nuo ihmiset muut­ta­vat juuri sinne, minne halu­a­vat. Näille ihmisille Helsin­gin vai­h­toe­htona on Tukhol­ma, Kööpen­ham­i­na, Berli­i­ni, Pari­isi, Lon­too ja Sin­ga­pore. Jos Helsin­ki tar­joaa “ei oota” niin nuo ihmiset ja hei­dän työ­paikkansa menevät muualle.

  67. Jaakko Särelä: Muun maan pitämi­nen virkeänä ei oikein onnis­tu niin, että hai­tataan ihmis­ten muut­toa Helsin­gin alueelle tai verote­taan siel­lä toimivia yri­tyk­siä enem­män. Siinä on nimit­täin se vaara, että ihmiset tai yri­tyk­set suun­tau­tu­vat muualle Euroop­paan. Ja sen jäl­keen koko maal­la menee kurjasti. 

    Helsin­gin toim­into­ja tuos­sa kasvua ohjaavas­sa mallis­sa pitäisi ilmeis­es­ti taval­la tai toisel­la rajoit­taa. Mut­ta jos kyse on vaikka­pa veros­ta, veron tuo­ton voi ohja­ta sinne päin Suomea, mis­sä toim­intaa halu­taan kiihdyt­tää. Näin Suomen tilanne ei huonon­isi muuhun maail­maan verrattuna.

    Helsinkikin voisi osin hyö­tyä, jos hyödyk­si las­ke­taan vaikka­pa vähäisem­pi ruuhkau­tu­mi­nen, vähäisem­pi kaupunkiku­van tiivistymi­nen, ylel­lisem­pi ja väl­jem­pi asum­i­nen ja olem­i­nen osana kokon­aisvi­ihtyvyy­deltään parem­paa Suomea.

    Rajoituk­sis­sa ja kehi­tyk­sen tas­apain­ot­tamises­sa on myös vah­va negati­ivi­nen vire, mut­ta ei kai lopp­pu­un saak­ka täy­teen pakat­tu Helsinkikään ole kaikkien helsinkiläis­ten mieleen. Jos­sain vai­heessa han­ke voi kään­tyä slum­mi­u­tu­misen puolelle.

    Pitäisi saa­da aikaan kil­pailukyvyn nousua muual­la Suomes­sa, joka ei ole pois pääkaupunkiseudun kil­pailukyvys­tä. Yleen­säkin suh­teel­lisen hyv­in­voin­nin luon­ti toisille sil­lä, että pienen­netään kokon­aishyv­in­voin­tia on mielestäni typerää. 

    Muun Suomen hyvä kil­pailukyky voi myös nos­taa Helsin­gin kil­pailukykyä. Koko maan hyv­in­voin­ti hei­jas­tuu myös sen pääkaupunki­in, korostaen senkin ase­maa ja toimeli­aisu­ut­ta. Malli jos­sa kehä kol­mosen toinen puoli jätetään susille ja met­sureille tekee myös Helsingistä Euroopan viimeisen syr­jäkul­man (toki vielä met­sä­te­ol­lisu­u­den pääkont­tor­ei­den parati­isin ja luon­te­van luon­tomatkailun lähtöpis­teen (jos susil­lakin on tilaa)).

  68. Anu:

    Euroopan Yhdys­val­to­ja mata­lam­man BKT:n johtu­van siitä, että Euroopas­sa pienem­pi osa ihmi­sistä asuu suuris­sa kaupungeissa.

    Tarkkaan ottaen Econ­o­mistis­sa taidet­ti­in puhua asumis­es­ta suurten kaupunkien metropoleis­sa (Met­ro­pol­i­tan area). Etenkin jenkeis­sä tyyp­il­lisen metro-are­an (täl­lä pal­stal­la ihan­noidus­sa) keskuskaupungis­sa asuu suh­teel­lisen pieni osa ihmi­sistä, paljon suurem­pi osu­us omakoti­talois­sa (täman pal­stan par­jaamis­sa) ympäryskunnissa.

  69. Uuh. Aina välil­lä nousee tämä Helsin­ki- muu Suo­mi ‑keskustelu, eli otan­pa taas kan­taa — täl­läkin ker­taa tuoreel­la tapauksella:

    Selvi­tys­mies on miet­tinyt uuden koulu­tuk­sen arvioin­tineu­vos­ton paikkaa ja hal­li­tu­so­hjel­man mukaises­ti pitäsi miet­tiä muitakin mah­dol­lisuuk­sia kuin Helsinkiä.

    No, haas­tatel­tuaan helsinkiläisiä mah­dol­lis­es­ta muut­to­halukku­ud­es­ta Turku­un tai Jyväskylään helsinkiläi­nen selvi­tys­mies pää­tyy esit­tämään Helsinkiä tuon viras­ton sijoi­tu­s­paikak­si. Mm. mat­ka-aika (Helsinki­in) on selvästi edullisin Helsingille. 

    Eli minus­ta on ihan turha mihinkään hal­li­tu­so­hjel­maan kir­joit­taa jotakin hurskas­ta toivet­ta, kun mei­dän kansamme koko älylli­nen kap­a­siteet­ti (ja hyvät liiken­ney­htey­det) jo ovat Helsingissä.

    http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2012/koulutus.html

    Touko Met­ti­nen
    sam­mu­tanko valot?

  70. tpyy­lu­o­ma: Päästö­jen ja ener­giaku­lu­tuk­sen kannal­ta joukkoli­iken­teessä olen­naista on se että mar­gin­aalipäästöt ovat raiteil­la läh­es nol­la ja bus­sil­lakin ruuhkan ulkop­uolel­la, tämän takia jokainen autos­ta saas­tut­tavim­paakin joukkoli­iken­nevä­li­neeseen vai­h­tavaa käytän­nössä las­kee päästöjä.

    Jos tarkastel­laan eri kulku­muo­to­jen hiilid­iok­sidipäästö­vaiku­tuk­sia, joukkoli­iken­teen ja yksi­ty­isautoilun hyvyys per kilo­metri per matkus­ta­ja ei ole kovin eri­lainen. Täysi joukkoli­iken­nevä­line on hyvä, mut­ta niin on täysi autokin. Vajaatäyt­töi­nen bus­si on hel­posti huonom­pi kuin yhden hen­gen henkilöau­to, kun koko ketju las­ke­taan. (Juna on samal­la täyt­töas­teel­la päästöiltään pieni ver­rat­tuna mui­hin, vaik­ka päästöt las­ket­taisi­in jol­lain rehellisel­lä tavalla.)

    Joukkoli­iken­teen hyvyys tulee kahdes­ta asi­as­ta. Ruuhkas­sa joukkoli­iken­teen käyt­töaste on parem­pi kuin henkilöau­to­jen, ja toisaal­ta samoin ruuhkali­iken­teessä joukkoli­iken­teen viemä tila (metriä per matkus­ta­ja) on pienem­pi, mikä vielä sit­ten ker­tau­tuu ener­gianku­lu­tuk­ses­sa ruuhkaisu­u­den mukaan.

    Joten jos liikku­misen ener­giate­hokku­ut­ta halu­taan paran­taa, niin kon­ste­ja on:

    1. Liikku­mis­tarpeen vähentäminen.

    2. Joukkoli­iken­teen käyt­töas­teesta huolehtiminen.

    3. Yksi­ty­isauto­jen käyt­töas­teesta huolehtiminen.

    Näistä kak­si ensim­mäistä on hyvin vah­vasti sidok­sis­sa yhdyskun­tarak­en­teeseen. Esimerkik­si nykyi­nen “duu­ni keskus­tas­sa, punk­ka esikaupungis­sa” johtaa siihen, että aamu­ju­nas­sa keskus­taan päin ei pääse istu­maan (= hyvin ekol­o­gista kulkemista), mut­ta aamu­ju­nas­sa pois keskus­tas­ta saa oman vau­nun (= hyvin epäekol­o­gista). Nauhakaupungis­sa on samat riskit. Nauha on perustel­tu vain, jos nauhan osis­sa on huo­mat­ta­va määrä työ­paikko­ja saman hel­men asukkaille.

    Kol­mas (auto­jen käyt­töaste) taas on val­ta­va hyö­dyn­tämätön resurssi. Auto­ja menee muu­ta­man sekun­nin välein, ja ne menevät juuri siel­lä, mis­sä on ruuh­ka. Jos jokaisen yksi­ty­isau­ton saisi julkiseen käyt­töön, kumipyöräisen julkisen liiken­teen voisi lopet­taa, ja ruuhkat kutis­tu­isi­vat silmis­sä. Jär­jestelmä olisi nopeampi, taloudel­lis­es­ti tehokkaampi ja ekol­o­gisem­pi kuin nykyi­nen julki­nen liikenne.

    Haastet­ta tuos­sa kyl­lä riit­tää, mut­ta toisaal­ta palk­in­to olisi aika hyvä.

  71. Viherinssi: Kol­mas (auto­jen käyt­töaste) taas on val­ta­va hyö­dyn­tämätön resurssi. Auto­ja menee muu­ta­man sekun­nin välein, ja ne menevät juuri siel­lä, mis­sä on ruuh­ka. Jos jokaisen yksi­ty­isau­ton saisi julkiseen käyt­töön, kumipyöräisen julkisen liiken­teen voisi lopet­taa, ja ruuhkat kutis­tu­isi­vat silmis­sä. Jär­jestelmä olisi nopeampi, taloudel­lis­es­ti tehokkaampi ja ekol­o­gisem­pi kuin nykyi­nen julki­nen liikenne.

    Ensim­mäi­nen askel voisi olla tak­si­lain tms kumoami­nen. Eli kimp­pakyy­di­tyk­ses­tä saisi pyytää korvauksen. 

    Sit­ten vaan sopi­vat sovel­luk­set äly­puhe­limi­in ja hom­ma olisi kokeilemista vaille valmis.

    (tätä speksasimme 3 päivän ajan Pelo­ton-keksin­töleir­il­lä kesäkuussa)

  72. Toni Amnell:

    Täy­tyy myös huo­ma­ta se, että mitä enem­män kaupunkilu­on­toa tuho­taan, sitä vähem­män Helsin­ki houkuttelee

    Koko eteläisen kan­takaupun­gin alku­peräi­nen luon­to on kokon­aisu­udessaan pois­tet­tu. Jäl­jel­lä on vain muu­ta­ma keinotekoinen puis­to. Kum­masti se kivikaupun­ki vaan houkut­telee asukkai­ta. Jopa niin paljon, että vain rikkaim­mil­la on siihen varaa vaik­ka voisi­vat asua mukavasti luon­non­lähei­sis­sä lähiöissä.

  73. Onko kaupun­gin­su­un­nit­telu­vi­ras­ton ske­naar­ios­sa mainit­tu, mil­lainen elinkeino­rakenne tule­vaisu­u­den Helsingillä on. Jostain­han pitää myös elää. Julkiset palve­lut, kult­tuuri, hallinto tai metrol­la ajelu tai ei juurikaan elätä vaik­ka BKT:n ne las­ke­taankin jos ei aina suo­raan niin ainakin välillisesti.

    Teol­lisu­ut­ta Helsingis­sä tuskin on mainit­tavasti. Tuskin finanssi­palveluitakaan eikä ainakaan koti­maisia kaup­pa- ja kul­je­tus­palvelui­ta, kun muu Suo­mi lie­nee jo har­va ja autio. Matkailukaan ei ole Helsin­gin valt­ti. Nythän talouskasvu­un las­ke­taan kaiken­maail­man julkiset ratatyötkin.

    Kysymyk­seni kuu­luu, mis­tä saa elan­ton­sa ja hyv­in­vointin­sa vuo­den 2050 yli miljoo­nan asukkaan Helsinki?

  74. Touko Met­ti­nen:
    Selvi­tys­mies on miet­tinyt uuden koulu­tuk­sen arvioin­tineu­vos­ton paikkaa ja hal­li­tu­so­hjel­man mukaises­ti pitäsi miet­tiä muitakin mah­dol­lisuuk­sia kuin Helsinkiä.

    No, haas­tatel­tuaan helsinkiläisiä mah­dol­lis­es­ta muut­to­halukku­ud­es­ta Turku­un tai Jyväskylään helsinkiläi­nen selvi­tys­mies pää­tyy esit­tämään Helsinkiä tuon viras­ton sijoituspaikaksi.Mm. mat­ka-aika (Helsinki­in) on selvästi edullisin Helsingille.

    Eli minus­ta on ihan turha mihinkään hal­li­tu­so­hjel­maan kir­joit­taa jotakin hurskas­ta toivet­ta, kun mei­dän kansamme koko älylli­nen kap­a­siteet­ti (ja hyvät liiken­ney­htey­det) jo ovat Helsingissä.
    http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2012/koulutus.html

    Ilmeis­es­ti halu­at ymmärtää väärin. Matkus­tus­tarve Helsinki­in syn­tyy siitä, että Helsingis­sä on mui­ta toim­i­joi­ta, joiden kanssa tehdään yhteistyötä. Ei ole ihan sat­tuma, että val­tion­hallinto useim­mis­sa mais­sa sijoit­tuu pääasial­lis­es­ti hallinnol­liseen pääkaupunki­in, jos­sa on eduskun­ta ja min­is­ter­iöt ja tärkeim­mät viras­tot jne. jot­ka tekevät keskenään yhteistyötä.

    Lisäk­si fyy­sisen sijain­nin läheisyy­del­lä on muu­takin kuin liikku­mi­saikaan liit­tyvää vaiku­tus­ta — esim. psykol­o­gista, sosi­aal­ista ja kult­tuurista sel­l­aista — mil­lä voi olla paljon merk­i­tys­tä eri toim­i­joiden välisen yhteistyön suju­misen kannalta.

  75. Juho Laatu: Muun Suomen hyvä kil­pailukyky voi myös nos­taa Helsin­gin kilpailukykyä. 

    Var­masti. Mut­ta jos teet muun Suomen kil­pailukyvyn sil­lä, että pääkaupunkiseudul­ta kan­netaan rahaa muuhun Suomeen, heiken­nät kokon­ais­te­hokku­ut­ta. Jos työ­paikat syn­tyvät pääkaupunkiseudul­la, se ker­too alueen hyvyy­destä taloudel­lise­na ympäristönä. Rahaa siirtämäl­lä yri­tyk­set toki saadaan siir­ret­tyä vaik­ka Posi­olle, mut­ta tarvit­ta­van tuki­ra­han määrä ker­too aika suo­raan tuot­tavu­useron. Kyseessä ei ole nollasummapeli.

    En ihan ymmär­rä huol­ta pääkaupunkiseudun kasvus­ta muun Suomen per­spek­ti­ivistä. Jos työ­paikat siir­tyvät tuot­tavu­u­den perässä pk-seudulle, vero­ker­tymä kas­vaa. Sil­loin pk-seudul­la on enem­män mak­sajia ja maakun­nis­sa vähem­män saa­jia. Ei ihan huono yhtälö tuen vastaanottajapuolellekaan.

    Ja jos pk-seu­tu ruuhkau­tuu tukkoon tai tulee entistä rumem­mak­si, se on pk-seudun asukkaiden murhe, eivät siitä muut kär­si. Ja toisaal­ta pk-seudul­ta pääsee kyl­lä asun­to­jen hin­to­jen puoles­ta aina avaram­mille maille.

    Mut­ta siinä on kyl­lä point­tia, että Suo­mi tarvit­see paljon muu­takin kuin pk-seudun. Mah­dolli­nen kom­bi­naa­tio voisi olla toinen vah­va kaupunkiseu­tu laa­joil­la toimin­noil­la ja sit­ten tiet­ty­jen asioiden osaamiskeskit­tymiä muu­ta­ma pitkin maa­ta. Mut­ta varsinkin tuo kakkoskeskuk­sen muo­dost­a­mi­nen vaatisi nyky­istä enem­män panos­tus­ta, on se sit­ten Tam­pere tai Turku.

  76. Mat­ti Kin­nunen: Ensim­mäi­nen askel voisi olla tak­si­lain tms kumoami­nen. Eli kimp­pakyy­di­tyk­ses­tä saisi pyytää korvauksen. 

    Jeps. Tak­seil­ta­han tuos­sa lähtisi osa leipää, vaik­ka ei suinkaan kaikki.

    Sit­ten vaan sopi­vat sovel­luk­set äly­puhe­limi­in ja hom­ma olisi kokeilemista vaille valmis.

    Oma ehdokkaani:

    - Jär­jestelmä toimii äly­puhe­limil­la; kyy­din halu­a­ja ker­too suun­nan ja kohteen, GPS paikan, jon­ka jäl­keen ohikulke­vat jär­jestelmään osal­liset autoil­i­jat näkevät sen.

    - Kumpikin osa­puoli antaa huu­tokaup­patyyli­in peukku­ja toisilleen, ja kumpikin osa­puoli voi suo­dat­taa vastapuol­ta arvosano­jen perus­teel­la. Tässä voi käyt­tää jotain normeer­aus­takin, kos­ka eri ihmisiltä tulee eri­lainen jakauma.

    - Kyy­ti­mak­su on esimerkik­si kiin­teä 10–15 snt/km (riip­puen esimerkik­si ruuhka­mak­su­ista), äly­puhe­limet huole­hti­vat lasku­tuk­sen (kuit­taus kyyti­in, kuit­taus pois, GPS:stä voi tarkastaa).

    - Jär­jestelmän ylläpitäjä huole­htii molem­min­puolis­es­ta vaku­u­tus­tur­vas­ta (matkus­ta­ja tavaroi­neen sel­l­aisia tap­atur­mia vas­taan, joi­ta liiken­nevaku­u­tus ei kata, auto matkus­ta­jan aiheut­tamia vau­ri­oi­ta vastaan).

    - Kul­jet­ta­jal­la ja autol­la on jotkin min­imi­vaa­timuk­set (ajoko­rt­ti kun­nos­sa, ei törkeitä rikkeitä, auto kat­sastet­tu ja kunnossa).

    - Tulo on vero­ton­ta johonkin järkevään rajaan asti.

    Eikä siitä sen enem­pää. Vir­tu­aalipeukku pystyyn, ja samaan suun­taan menevä autoil­i­ja poimii kyytiin.

    Jos asi­aa halu­aa markki­nae­htoisem­mak­si, kyy­ditet­tävä voisi tar­jo­ta itse kyy­ti­mak­sua. Se voisi kuitenkin tuot­taa vähän ikäviä tulok­sia erikois­ti­lanteis­sa (= pikku­joulu­jen pimeät tak­sit), kiin­teä kilo­metri­hin­ta on helpom­pi hahmottaa.

    (tätä speksasimme 3 päivän ajan Pelo­ton-keksin­töleir­il­lä kesäkuussa)

    Mihin päädyitte?

    Ja olisi kiva kuul­la Osmoltakin kom­ment­ti siihen, mik­si täl­lainen ei ole mah­dol­lista. Edut ovat aika selviä. Jotenkin tun­tu­isi, että pari miljoon­aa kan­nat­taisi lait­taa jonkin täl­laisen kun­nol­liseen kokeilemiseen.

  77. Mietin tuon Haakonin­lah­denkadun suh­teen sel­l­aista, että mitäs jos tuo kort­telin­väli, jos­ta tuo poikkileikkaus F‑F on, olisikin ehdotet­tu­jen jalka­käytävien ja pyörätei­den osalta shared-spacea ja ehdote­tun ajo­radan osalta nurme­tet­tu ja pen­sa­saidal­la rajat­tu raiti­otie, kuten esim. Sak­sas­sa Freiburg am Breis­gaus­sa Wan­ner­strassel­la päärautatiease­mal­ta hie­man län­teen. Näkyy tässä Bin­gin viis­toil­maku­vas­sa: http://binged.it/STgAfF

  78. Kom­men­toin tässä työvuoroni aikana ker­tyneitä kom­ment­te­ja koo­tusti, etten val­lan uppoa tähän keskustelupalstaan.

    Mitä on Helsinkivi­hamielisyys? Minus­ta ja hyvin mon­es­ta se on sitä, että Helsin­ki tuho­taan liial­lisel­la rak­en­tamisel­la. Helsin­ki pitää säi­lyt­tää ihmisen mit­taise­na kaupunk­i­na. Itsekin olen siis helsinkiys­tävälli­nen ihmi­nen, kun taas Helsinkivi­hamieliset halu­a­vat alis­taa Helsin­gin gryn­de­rien tem­mellysken­täk­si vedoten kil­pailukykyyn ja talouskasvu­un, jot­ka ovat rajal­lisel­la maa­pal­lol­lamme mah­dot­to­muus pitkäl­lä tähtäimel­lä. Pitää ihmisil­lä olla muitakin arvo­ja kuin vain raha ja ahneu­den tavoitteet.

    Täl­lä het­kel­lä ehkä ihmisiä syn­tyy enem­män kuin kuolee, mut­ta aiem­min olen jo tuonut esi­in, että tilanne muut­tuu suurten ikälu­okkien vanhetessa.

    Koko maan asut­tamis­es­ta. En minä pidä koko maan asut­tamista itseis­ar­vona, päin­vas­toin — olisi hyvä, jos osa Suomes­ta jäisi täysin erä­maak­si, jot­ta luon­tokin säi­ly­isi. Asu­tuk­sel­la on kova hinku muoka­ta ympäristöään, mis­tä kär­sii luon­to. Mut­ta onhan Suomes­sa muitakin kaupunke­ja kuin Helsin­ki. Niihin kyl­lä on ihan oikeasti mah­dol­lista saa­da houkutel­tua yri­tyk­siä, varsinkin kun siel­lä voi olla halvem­paa toimi­akin kuin yliar­voste­tus­sa Helsingissä.

    Jos­sain viitat­ti­in kepu­laisu­u­teenkin. Pois se minus­ta — kyseinen puolue on minus­ta perus­suo­ma­lais­ten jäl­keen vas­ten­mielisin puolue, kun sille ei tun­nu luon­non­suo­jelu­asi­at ole­van lainkaan tärkeitä. Tal­vi­vaara ja turpeen­nos­tokin ovat kepu­lais­ten syn­te­jä ja etenkin ympäristöhallinnon näivet­tämi­nen, joka on osoit­tau­tunut kohtalokkaak­si. Olen kyl­lä ihan vihrei­den kan­nat­ta­ja ja olen Soin­in­vaaraakin äänestänyt joskus use­astikin, mut­ta en enää, kos­ka häneen tun­tuu ole­van tart­tunut betonipuolueelta (kok­dem) kamala vim­ma betonoi­da Helsinkiä. Koi­järvi­ak­ti­iv­ina Soin­in­vaara kyl­lä oli vielä luon­non­suo­jeli­jakin, mut­ta jotain kum­mallista on tapah­tunut. Onnek­si Vihreis­sä on edelleen aito­ja vihre­itäkin, jot­ka puo­lus­ta­vat myös luontoarvoja.

    Mik­si ihmeessä Helsinki­in pitäisi yrit­tää hamu­ta lisää asukkai­ta ulko­mail­ta tai muual­ta Suomes­ta? Helsin­ki säi­lyy ihmisen kokoise­na ja inhimil­lisenä, jos sitä ei pyritä kas­vat­ta­maan. Enkä todel­lakaan usko, että ulko­mail­ta tulevil­la on nimeno­mainen tarve aset­tua juuri Helsinki­in. Jos heille jär­jestetään hyvät olot ja työsken­te­lymah­dol­lisu­udet eri kaupunkei­hin, he var­masti myös näi­hin aset­tuvat. Nämähän ovat jär­jeste­lykysymyk­siä. Tois­tan sen, että heil­lä ei ole yleen­sä per­he­siteitä, jot­ka sitoisi­vat Helsinkiin.

    Todis­teena siitä, että täl­lä asun­to­jen rak­en­tamisvim­mal­la on ensisi­jais­es­ti tarkoi­tus haalia Helsinki­in rikkai­ta veron­mak­sajia on se seik­ka, että suurim­mat kaavoitu­s­paineet kohdis­tu­vat nimeo­maan meren­ran­noille. Tämä on erit­täin surullista, kos­ka ran­nat ovat luon­non­ran­toina hyvin tärkeitä helsinkiläisille ja myöskin luon­nolle. Täl­lainen lyhyt­näköi­nen ja sairas veron­mak­sajista kil­pailem­i­nen tuhoaa Helsin­gin omi­naispi­ir­teen, met­säi­nen kaupun­ki meren rannalla.

    Var­maankin nykyisessä kan­takaupungis­sa asu­vat viihtyvät siel­lä, kos­ka kan­takaupunki­in on valikoitunut umpi­ur­ban­isoitunut poruk­ka. Tästä ei kuitenkaan voi päätel­lä, että esikaupunki­laiset halu­aisi­vat asuinympäristön­sä muut­tuvan kan­takaupungik­si. Itsekin olen nimeno­maan hakeu­tunut esikaupunki­in asumaan, kos­ka tääl­lä on vielä luon­toa. Valitet­tavasti kan­takaupunki­laisil­la on yliedus­tus kaupun­gin päät­tävis­sä elimis­sä ja tämä vääristää demokra­ti­aa nimeno­maan kaavoitusasioissa.

  79. Toni Amnell: Enkä todel­lakaan usko, että ulko­mail­ta tulevil­la on nimeno­mainen tarve aset­tua juuri Helsinki­in. Jos heille jär­jestetään hyvät olot ja työsken­te­lymah­dol­lisu­udet eri kaupunkei­hin, he var­masti myös näi­hin asettuvat.

    Samal­la pitäisi jär­jestää myös työsken­te­lymah­dol­lisu­udet ulko­mail­ta tule­van puolisolle. Jos molem­mat ovat aka­teemis­es­ti koulutet­tu­ja erikoisosaa­jia, osaamista vas­taa­van työn­saan­ti pikku­paikkakun­nal­la saat­taa olla melko haas­teel­lista. Mitä sit­ten kun ulko­maal­ta tulleelta erikoisosaa­jalle tule tarve vai­h­taa työ­paikkaa esim. ural­la etemisen toivos­sa? Mis­tä hän löytää sopi­vaa työtä pikkupaikkakunnalta?

  80. Eikä siitä sen enem­pää. Vir­tu­aalipeukku pystyyn, ja samaan suun­taan menevä autoil­i­ja poimii kyytiin.

    Tämä edel­lyt­tää kyl­lä sit­ten myös jonkin­laisia fyy­sisiä pysäkki­jär­jeste­lyjä. Oikean kyytiläisen tun­nist­a­mi­nen hoitunee samal­la mobi­il­i­här­päk­keel­lä jol­la kyy­dis­tä on sovittu.

    Bus­sipysäk­it ovat huono­ja odot­telu­paikko­ja. Ja jalka­käytävil­lä pör­rää täl­läkin het­kel­lä vaarak­si asti piz­zatak­se­ja ja alepan kotikul­je­tuk­sia jot­ka ovat kovasti olev­inaan huoltoajoa.

    Ilmeis­es­ti toim­i­taan samaan tapaan kuin sen yhden autovuokraamoyrit­täjän kanssa, osa kadun­var­si­paikoista merk­itään ain­oas­taan jär­jestelmään liit­tyneille sal­li­tuik­si korkein­taan viiden min­uutin odottelupaikoiksi.

    (…nim­imerkil­lä “naisia saa aina odot­taa” autossa sakkopaikalla usein istunut…)

  81. Peukku Toni Amnellille. Helsin­gin etua voi ajaa monel­la eri taval­la. Kasvun mak­si­moin­ti on vain yksi tapa.

  82. Evert The NeveR­est: Kysymyk­seni kuu­luu, mis­tä saa elan­ton­sa ja hyv­in­vointin­sa vuo­den 2050 yli miljoo­nan asukkaan Helsinki?

    Se selviää matkalla… Jos pääkaupunkiseudulle riit­tää tuli­joi­ta suh­teel­lisen kalli­in asumisen pari­in, se ker­too siitä, että työtä on. Jos työtä ei ilmeisty, ei tule niitä asun­to­jen osta­ji­akaan. Eikä sit­ten kyl­lä raken­netakaan niitä asuntoja.

    Suun­nitel­mat­aloudessa raken­net­taisi­in yhteiskun­nan rahoil­la asun­not puolelle miljoon­alle lisäa­sukkaalle ja sit­ten ihme­teltäisi­in. Sil­loin kysymys toimeen­tu­losta olisi erit­täin relevantti.

  83. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: Tämä edel­lyt­tää kyl­lä sit­ten myös jonkin­laisia fyy­sisiä pysäkki­jär­jeste­lyjä. Oikean kyytiläisen tun­nist­a­mi­nen hoitunee samal­la mobi­il­i­här­päk­keel­lä jol­la kyy­dis­tä on sovittu.

    Poim­intapysäkeik­si käyvät aluk­si bus­sipysäk­it. Jät­tö­paik­ka taas voi olla mikä tahansa lailli­nen pysähtymi­s­paik­ka, johon voi lain mukaan asukkaan jättää.

    Tun­nist­a­mi­nen menee niil­lä kän­nyköil­lä. Kyyti­sopimuk­sen syn­tymisen jäl­keen kyytiläi­nen saa tietysti rek­ister­inu­meron, auton mallin, värin ja sijain­nin tietoon­sa, jol­loin tun­nistamisen pitäisi olla helppoa.

  84. Juho Laatu:
    Peukku Toni Amnellille. Helsin­gin etua voi ajaa monel­la eri taval­la. Kasvun mak­si­moin­ti on vain yksi tapa.

    Kasvun mak­si­moin­ti on erit­täin huono tavoite.

    Sen sijaan kasvun estämi­nen ei ole kovin hyvä aja­tus sekään.

    Onko joku aja­mas­sa kasvun mak­si­moin­tia? Ainakin tois­taisek­si on puhut­tu siitä, että yritetään siiv­ota kasvun esteet. Asun­to­jen korkea hin­ta nimeno­maan ker­too siitä, että kan­nat­tavaa kasvua olisi tyrkyl­lä, jos sitä ei estetä asuin­tont­tien heikol­la saatavuudella.

  85. Ville vas­tasi min­ulle näin:

    Ville: Ilmeis­es­ti halu­at ymmärtää väärin. Matkus­tus­tarve Helsinki­in syn­tyy siitä, että Helsingis­sä on mui­ta toim­i­joi­ta, joiden kanssa tehdään yhteistyötä. Ei ole ihan sat­tuma, että val­tion­hallinto useim­mis­sa mais­sa sijoit­tuu pääasial­lis­es­ti hallinnol­liseen pääkaupunki­in, jos­sa on eduskun­ta ja min­is­ter­iöt ja tärkeim­mät viras­tot jne. jot­ka tekevät keskenään yhteistyötä.

    Itse olin kyl­lä mielestäni sanonut ihan saman asian jo alku­peräisessä viestis­säni, näin:
    “- — kun mei­dän kansamme koko älylli­nen kap­a­siteet­ti (ja hyvät liiken­ney­htey­det) jo ovat Helsingissä.”

    Min­un point­ti­ni olikin se, että mik­si ihmeessä olemme miet­tivänämme ja hal­li­tu­so­hjel­maan kir­joit­tavinamme kaiken­laista ylevää, kun me kaik­ki kuitenkin tiedämme, että vain Helsinki­in voi sijoit­taa mitään.

    Eihän tämä tietenkään kaikkien aja­tus ole, ja esimerkik­si Viherinssi tuos­sa yllä kyl­lä peri­aat­teel­lisel­la tasol­la pohtii myös sitä, että tietois­es­ti rupeaisimme toim­i­maan sen puoles­ta, että Suomes­sa olisi myös mui­ta elin­voimaisia keskuk­sia kuin Helsin­ki. Mut­ta peri­aat­teel­lisel­la tasol­la on vaikea pysyä sil­loin kun tulee mietit­täväk­si yksikin konkreet­ti­nen (vaik­ka olisi uusikin) viras­to tai vaik­ka Pyhän Hen­rikin värt­tinäluu: aina yksit­täistapaus­ta miet­tiessä päädytään siihen, että Helsinki.

    Mik­si piti mak­saa kallispalkkaiselle kon­sul­tille nol­latutkimuk­ses­ta isot rahat, kun minä ja Ville kek­simme sijoi­tu­s­paikan ja sen peruste­lut muu­ta­man min­uutin mietiskelyllä?

    Tämä KKK:n diko­to­mia Helsin­ki vs. pikku­paikkakun­ta on kuvaa­va: eihän Suomes­sa ole muu­u­laisia. Emmekä me tai­da halutakaan.

    Touko Met­ti­nen
    eli sam­mute­taanko ne valot?

  86. Toni Amnell: Todis­teena siitä, että täl­lä asun­to­jen rak­en­tamisvim­mal­la on ensisi­jais­es­ti tarkoi­tus haalia Helsinki­in rikkai­ta veron­mak­sajia on se seik­ka, että suurim­mat kaavoitu­s­paineet kohdis­tu­vat nimeo­maan merenrannoille. 

    Kuitenkin jokainen eteläran­nikon edus­taa pur­je­ht­in­ut tietää, että ran­nat eivät ole kovin täy­teen raken­net­tu­ja. Joten meren­ran­ta on kil­pailue­tu ain­oas­taan pääkaupunkiseudun sisällä.

    Meren­ran­ta ei ole pääkaupunkiseudun kil­pailue­tu sinän­sä, parem­piakin tont­te­ja on ran­nas­ta tar­jol­la. Meren­ran­nal­la ei siis voi­da houkutel­la mak­sukyky­isiä veron­mak­sajia muual­ta Suomes­ta tai maailmasta.

  87. Viherinssi: Se selviää matkalla… Jos pääkaupunkiseudulle riit­tää tuli­joi­ta suh­teel­lisen kalli­in asumisen pari­in, se ker­too siitä, että työtä on. Jos työtä ei ilmeisty, ei tule niitä asun­to­jen osta­ji­akaan. Eikä sit­ten kyl­lä raken­netakaan niitä asuntoja.Suunnitelmataloudessa raken­net­taisi­in yhteiskun­nan rahoil­la asun­not puolelle miljoon­alle lisäa­sukkaalle ja sit­ten ihme­teltäisi­in. Sil­loin kysymys toimeen­tu­losta olisi erit­täin relevantti.

    Eri­nono­mainen täs­men­nys. Jos nyt käy niin, että asun­noille, tai tietyn tyyp­pisille alueille ei ole kysyn­tää, niin sit­ten ei vaan raken­neta. Eli ei tästäkään tarvitse stressata.

  88. Viherinssi: Mut­ta jos teet muun Suomen kil­pailukyvyn sil­lä, että pääkaupunkiseudul­ta kan­netaan rahaa muuhun Suomeen, heiken­nät kokonaistehokkuutta. 

    Tuo ei tai­da aivan pitää paikkaansa. Pro­gres­si­ivista vero­tus­ta pide­tään yleis­es­ti yhteiskun­nan yleisenä etu­na. Raho­ja ei jätetä niille, jot­ka niitä tehokkaim­min han­kki­vat, joiden tulok­set ovat parhai­ta, tai joille rahat jostain muus­ta syys­tä kanavoitu­vat. Jonk­i­nasteista tulo­jen tasaamista pide­tään yht­eskun­nan kannal­ta hyvänä asiana, kai jos­sain määrin jopa noiden enem­män verotet­tavien kannal­ta. Helsin­ki mak­saa var­masti pro­gres­sio­ta enem­män kuin muut kun­nat, ja näitä varo­ja voidaan käyt­tää myös muiden kun­tien ja koko Suomen tilanteen paran­tamiseen. Ja toisaal­ta köy­himpi­en vähäisem­pi vero­tus voi aut­taa heitä kehittymään.

    Jos työ­paikat syn­tyvät pääkaupunkiseudul­la, se ker­too alueen hyvyy­destä taloudel­lise­na ympäristönä. 

    Näin voi olla. Mut­ta tuo voi ker­toa myös monop­o­lisoi­tu­misen ja hyväve­lik­er­hon voimas­ta, ja vahvimpi­en kyvys­tä lisätä etu­matkaansa. Molem­mat sään­nöt pätevät.

    En ihan ymmär­rä huol­ta pääkaupunkiseudun kasvus­ta muun Suomen perspektiivistä. 

    En oikeas­t­aan läht­enytkään mis­tään täl­lais­es­ta, vaan siitä, että yritin todis­taa, että Helsin­gin vihrei­den piiris­sä (tai Helsingis­sä yleis­es­ti) kan­nate­taan laa­jasti Helsin­gin kasvua.

    Mitä tulee pääkaupunkiseudun kasvu­un, mielestäni on ihan hyvä, että Suomes­sa on yksi keskus, jos­sa riit­tää kri­it­tistä mas­saa usei­den sel­l­aista keskit­tymistä vaa­tivien han­kkei­den toteut­tamiseen (vaikka­pa yleisöä oop­per­aan tai teekkare­i­ta yri­tyshau­to­moi­hin). Samoin voi olla hyvä kat­taa asfaltil­la, betonil­la ja ihmisen toimin­nal­la yksi kul­makun­ta, ja jät­tää muual­la enem­män tilaa luon­nolle. Hyö­dyn­nän myös itse kak­soiskansalaisu­ut­ta niin, että nautin sekä pääkaupun­gin että vapaam­man luon­non hyödyistä.

    Toisaal­ta en pidä taloudel­lisen kasvun mak­si­moin­nista, väestömäärän mak­si­moin­nista, Helsin­gin “slum­mi­ut­tamis­es­ta”, van­ho­jen arvokkaiden kohtei­den gryn­daamis­es­ta, rikkaiden kun­tien halus­ta ja kyvys­tä (alhaisen vero­pros­entin avul­la) kah­mia rikkaat asukkat ja hei­dän veron­sa, joidenkin helsinkiläis­ten (osin patri­oot­tis­es­ta) uskos­ta oman kun­tansa ain­ut­laa­tu­isu­u­teen (kasvun ja kehi­tyk­sen keskuk­se­na) mui­hin kun­ti­in ver­rat­tuna, enkä jois­tain yksit­täi­sistä hallinnon Helsinkiä ja sen kasvua suo­sivista päätök­sisä. Yhden keskuk­sen poli­ti­ik­ka johtaa myös yksisilmäisyy­teen ja pysähtyneisyy­teen. Rikkampi ympäristö tur­vaa kehi­tyk­sen paremmin.

    Jos työ­paikat siir­tyvät tuot­tavu­u­den perässä pk-seudulle, vero­ker­tymä kas­vaa. Sil­loin pk-seudul­la on enem­män mak­sajia ja maakun­nis­sa vähem­män saa­jia. Ei ihan huono yhtälö tuen vastaanottajapuolellekaan. 

    Tuo näyt­täisi sisältävän ole­tuk­sen, että maakun­nis­sa ei tehdä tuot­tavaa työtä. Tai ainakin ole­tuk­sen, että Helsinki­in siir­ret­tynä nuo työ­paikat ja ihmiset oli­si­vat tuottavampia.

    Helsingis­sä on muu­takin vetovoimaa kuin puh­taaseen tuot­tavu­u­teen liit­tyvää. Jokin fir­ma voi esimerkik­si men­estyä parem­min niin, että siirtää pääkönt­torin­sa Helsinki­in sik­si, että siel­lä on helpom­pi lob­bail­la avus­tuk­sia tai mui­ta etu­ja itselle. Täl­lainen fir­man etu ei lisää kansakun­nan tuot­tavu­ut­ta, vaan pienen­tä sitä.

    Fir­mat eivät myöskään opti­moi vero­ker­tymää, vaan enem­mänkin omia voit­to­jaan (tai fir­man johdon voittoja).

    Pitää siis löytää tas­apaino keskit­tymiske­hi­tyk­sen etu­jen ja hait­to­jen välil­lä. Tässä pitää muis­taa ottaa huomioon myös ihmis­ten edut. Pelkkä fir­mo­jen intressien mukainen opti­moin­ti (ja viidakon lakien mukainen kehi­tys, oli kuin­ka tahansa edullista Helsingille) voi johtaa huonoon lopputulokseen.

    Mut­ta siinä on kyl­lä point­tia, että Suo­mi tarvit­see paljon muu­takin kuin pk-seudun. Mah­dolli­nen kom­bi­naa­tio voisi olla toinen vah­va kaupunkiseu­tu laa­joil­la toimin­noil­la ja sit­ten tiet­ty­jen asioiden osaamiskeskit­tymiä muu­ta­ma pitkin maata. 

    Näen Helsin­gin ja muun Suomen kaupun­git ja kylät sama­nar­voisi­na, mut­ta sil­lä maus­teel­la, että suuri koko antaa mah­dol­lisu­u­den joi­hinkin asioi­hin, joi­hin pieni koko ei riitä. Ehkä enem­män niin päin, että kaikkial­la voi tehdä mitä tahansa (vaikka­pa ohjel­moin­tia), mut­ta tietyt jutut kan­nat­taa tehdä Helsingis­sä tai muus­sa sopi­vas­sa paikas­sa (ja las­ket­telu Lapissa).

  89. Touko Met­ti­nen: Tämä KKK:n diko­to­mia Helsin­ki vs. pikku­paikkakun­ta on kuvaa­va: eihän Suomes­sa ole muu­u­laisia. Emmekä me tai­da halutakaan.

    Mitä tarkoite­taan pikku­paikkakun­nal­la riip­puu voimakkaasti asi­ay­htey­destä. Kun puhutaan kil­pailus­ta kansaväli­sistä osaa­jista kaik­ki Suomen kaupunkit ovat liian pieniä.

  90. Touko Met­ti­nen: Min­un point­ti­ni olikin se, että mik­si ihmeessä olemme miet­tivänämme ja hal­li­tu­so­hjel­maan kir­joit­tavinamme kaiken­laista ylevää, kun me kaik­ki kuitenkin tiedämme, että vain Helsinki­in voi sijoit­taa mitään.

    Eihän tämä tietenkään kaikkien aja­tus ole, ja esimerkik­si Viherinssi tuos­sa yllä kyl­lä peri­aat­teel­lisel­la tasol­la pohtii myös sitä, että tietois­es­ti rupeaisimme toim­i­maan sen puoles­ta, että Suomes­sa olisi myös mui­ta elin­voimaisia keskuk­sia kuin Helsin­ki. Mut­ta peri­aat­teel­lisel­la tasol­la on vaikea pysyä sil­loin kun tulee mietit­täväk­si yksikin konkreet­ti­nen (vaik­ka olisi uusikin) viras­to tai vaik­ka Pyhän Hen­rikin värt­tinäluu: aina yksit­täistapaus­ta miet­tiessä päädytään siihen, että Helsinki.

    Mik­si piti mak­saa kallispalkkaiselle kon­sul­tille nol­latutkimuk­ses­ta isot rahat, kun minä ja Ville kek­simme sijoi­tu­s­paikan ja sen peruste­lut muu­ta­man min­uutin mietiskelyllä?

    Sijoi­tu­s­paikko­jen ver­tailua ei tee tarpeet­tomak­si se, että Helsin­ki osoit­tau­tu­isi taloudel­lis­es­ti ja toimin­nal­lis­es­ti parhaak­si. Jos halu­taan, voidaan alue­poli­it­ti­sista syistä vali­ta myös toisek­si paras vai­h­toe­hto. Tai jos on eri­ty­isiä syitä, kuten min­is­terin koti­paikkakun­nan läheisyys, voidaan vali­ta vaik­ka kol­man­nek­si paras sijoi­tu­s­paik­ka 😉 Jos Helsin­ki käy ahtaak­si, siir­retään vaik­ka koko hallinto uuteen paikkaan, kuten Can­ber­ra Aus­tralias­sa, Brasil­ia Brasil­ias­sa jne.

  91. Viherinssi: Poim­intapysäkeik­si käyvät aluk­si bussipysäkit. 

    En usko että tämä toimisi. Yksikin kyytiä odot­ta­va auto ruuh­ka-aikaan riit­tää tukki­maan sato­jen bus­si­matkus­ta­jien matkan. Ruuhkan ulkop­uolel­la tilaa kyl­lä löy­tyy mut­ta kimp­pakyy­deille olisi suurin kysyn­tä juuri työ- ja asiointimatka-aikoina.

    Ja lisäk­si tämä antaisi hil­jais­es­ti hyväksyn­nän pysähtyä ja pysäköidä pysäkeille muutenkin kun henkilöau­toista ei kuitenkaan ulkois­es­ti ero­ta onko viral­lis­es­ti hyväksytyl­lä asial­la vai omin luvin oiko­mas­sa sään­töjä. Vaik­ka joku autho­rized-car-pool ‑tar­ra sit­ten johonkin tuulilasinkul­maan saataisiinkin.

  92. Juho Laatu: Ehkä enem­män niin päin, että kaikkial­la voi tehdä mitä tahansa (vaikka­pa ohjelmointia),

    Ei voi tehdä. On mah­do­ton­ta samanaikaises­ti kir­joit­taa kood­ia ja matkus­taa Helsinki­in vaikka­pa opper­aan, kul­jet­taa lap­sia päiväkoti­in ja/tai har­ras­tuk­si­in ja hoitaa kaup­pa-asioi­ta kymme­nen kilo­metrin päässä Pris­mas­sa. Ruoan­laitos­ta lintsaami­nen lähet­tämäl­lä jälkikasvu sushille johonkin kort­telirav­in­to­laan ei sekään onnis­tu jos kylässä on tasan yksi S‑ryhmän rav­in­to­la, ja sekin automatkan päässä. 

    Ehkä voi ajatel­la että tulon­si­ir­toina havait­ta­vat hyv­in­voin­ti­tap­pi­ot ovat vain arjen han­kaluuk­sia inte­groitu­na väestön yli.

  93. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: En usko että tämä toimisi. Yksikin kyytiä odot­ta­va auto ruuh­ka-aikaan riit­tää tukki­maan sato­jen bus­si­matkus­ta­jien matkan.

    Anteek­si epä­selvyyteni. Jär­jestelmän toim­imi­nen toki edel­lyt­tää sitä, että kyy­ditet­tävä odot­taa, ei kyyti. Siis aivan samoin kuin julkises­sa liikenteessä.

    Tuo on tärkeää jo senkin vuok­si, että muuten kyy­ditet­tävien otta­mi­nen alkaa liikaa hidas­taa matkan­tekoa, jon­ka jäl­keen mak­sut nousevat.

    Point­ti tässä on nimeno­maan se, että vähänkään vilkkaamp­ina aikoina ja vilkkaam­mis­sa paikois­sa poten­ti­aal­isia kyy­d­in­tar­joa­jia menee niin paljon, ettei asioi­ta tarvitse sopia etukä­teen. Kun omat kengät ovat kymme­nen metrin päässä pysäk­istä, voi pistää vir­tu­aalipeukun pystyyn.

    Jos sit­ten jom­pikumpi tekee ohar­it, mii­nus­ta tulee.

  94. Juho Laatu: Toisaal­ta en pidä taloudel­lisen kasvun mak­si­moin­nista, väestömäärän mak­si­moin­nista, Helsin­gin “slum­mi­ut­tamis­es­ta”, van­ho­jen arvokkaiden kohtei­den gryn­daamis­es­ta, rikkaiden kun­tien halus­ta ja kyvys­tä (alhaisen vero­pros­entin avul­la) kah­mia rikkaat asukkat ja hei­dän veron­sa, joidenkin helsinkiläis­ten (osin patri­oot­tis­es­ta) uskos­ta oman kun­tansa ain­ut­laa­tu­isu­u­teen (kasvun ja kehi­tyk­sen keskuk­se­na) mui­hin kun­ti­in ver­rat­tuna, enkä jois­tain yksit­täi­sistä hallinnon Helsinkiä ja sen kasvua suo­sivista päätöksisä.

    Minä taas pidän taloudel­lisen kasvun mak­si­moin­tia aivan eri­no­maise­na tavoit­teena. Toki asi­as­sa pitää ihan nor­maalin tavan mukaan vah­tia sitä, etteivät kasvun sivuilmiöt ole kohtu­ut­to­mia. Ne ilmiöt ovat kuitenkin paikallisia ilmiöitä, joiden arvioin­ti pitää tehdä paikallis­ta­sol­la. (Esimerkik­si YVA.)

    Mik­si näin? Min­ul­la ei ole illu­u­sio­ta siitä, että raha tek­isi yksilö­ta­sol­la onnel­lisek­si. Mut­ta julk­ista talout­ta on huo­mat­ta­van paljon mukavampi pyörit­tää, jos sitä verotet­tavaa tehdään jossain.

    Mitä veroäpros­ent­tei­hin tulee, niin se on aika han­kala kysymys. Nykyjär­jestelmässä on väärä takaisinkytken­tä. Toisaal­ta ei ehkä ole ihan väärin, että vero­pros­ent­ti jol­lain taval­la hei­jas­taa palvelu­iden tuot­tamisen kus­tan­nuk­si­akin. Ongel­mana vain on se, että mak­sa­jat ja palvelu­iden käyt­täjät ovat yleen­sä eri porukka.

    Mut­ta sit­ten taas voidaan kysyä, onko Helsin­gin vero­pros­en­til­la oikeasti mitään tekemistä sen kanssa, että ihmiset muut­ta­vat Helsinki­in. Asum­i­nen mak­saa Helsingis­sä niin paljon enem­män kuin Kou­volas­sa, että vero­pros­ent­tiero häviää kohi­naan. Olen­naisem­paa on se, että tulot ovat Helsingis­sä paljon korkeammat.

    Juho Laatu: Helsingis­sä on muu­takin vetovoimaa kuin puh­taaseen tuot­tavu­u­teen liit­tyvää. Jokin fir­ma voi esimerkik­si men­estyä parem­min niin, että siirtää pääkönt­torin­sa Helsinki­in sik­si, että siel­lä on helpom­pi lob­bail­la avus­tuk­sia tai mui­ta etu­ja itselle.

    Jos näin käy, se on ilman muu­ta oire jostain ei-toiv­o­tus­ta. Kuin­ka usein käy? Näyt­täisi pikem­min siltä, että työ­paikat keskit­tyvät pk-seudulle, kos­ka ne syn­tyvät sinne. Työ­paikko­ja häviää koko maas­ta, kyse ei ole samo­jen töi­den siirtämis­es­tä Helsinki­in. (Mikä yleen­sä olisi tyh­myy­den huipen­tu­ma kus­tan­nus­ta­so huomioiden.)

    Juho Laatu: Tässä pitää muis­taa ottaa huomioon myös ihmis­ten edut.

    No niin, nyt pääsimme asian ytimeen. Kyse ei siis ole itse asi­as­sa Helsin­gin edus­ta. Kyse ei ole myöskään koko maan edus­ta. Kyse on siitä, mikä on muual­la asu­vien henkilöko­htainen etu.

    Tämä on vähän sama jut­tu kuin vero­tus kaikki­aan. Ei se yleen­sä ole mak­sajien etu kuin jois­sain har­vois­sa tilanteis­sa. Edun­saa­jien etu se kuitenkin on.

    Min­un argu­ment­ti­ni on se, että pääkaupunkiseudun kasvun kuris­t­a­mi­nen on sekä koko maan net­toe­dun että pääkaupunkiseudun edun vas­taista. Voi kuitenkin olla, että se on jonkin muun alueen edun mukaista, jos­ta päästäänkin ihan toiseen keskusteluun.

  95. Viherinssi: Onko joku aja­mas­sa kasvun mak­si­moin­tia? Ainakin tois­taisek­si on puhut­tu siitä, että yritetään siiv­ota kasvun esteet. 

    Keskustelun perus­teel­la näyt­täisi siltä, että helsinkiläisil­lä saat­taa olla suurikin into olla rajoit­ta­ma­ta Helsin­gin kasvua.

  96. Keskustelti­inko lau­takun­nas­sa niistä ratikkaradan rin­nal­la ole­vista autopaikoista Haakonin­lahti 2:ssa ja ohjeis­tiko lau­takun­ta valmis­teli­jaa tekemään muutoksia?

  97. spot­tu: On mah­do­ton­ta samanaikaises­ti kir­joit­taa kood­ia ja matkus­taa Helsinki­in vaikka­pa opper­aan, kul­jet­taa lap­sia päiväkoti­in ja/tai har­ras­tuk­si­in ja hoitaa kaup­pa-asioi­ta kymme­nen kilo­metrin päässä Pris­mas­sa. Ruoan­laitos­ta lintsaami­nen lähet­tämäl­lä jälkikasvu sushille johonkin kort­telirav­in­to­laan ei sekään onnis­tu jos kylässä on tasan yksi S‑ryhmän rav­in­to­la, ja sekin automatkan päässä. 

    Muu­ta maalle, niin kaik­ki onnis­tuu main­iosti. Ker­ran vuodessa voit värvätä naa­purin hoita­maan lap­sia ja lähteä oop­per­aan ja hyvään rav­in­to­laan. Meil­lä päin on kyl­lä ihan ok ruoka­paikko­jakin, mut­ta kotiruo­ka vie kyl­lä voiton, joten ei tule nois­sa juuri käy­tyä. Sil­loin kun halu­taan “lintsa­ta ruoan­laitos­ta”, voi ottaa jotain pakas­times­ta. Kau­pas­sa käyn­ti hoitunee nopeam­min kuin keskimäärin kaupungissa.

  98. Viherinssi: Minä taas pidän taloudel­lisen kasvun mak­si­moin­tia aivan eri­no­maise­na tavoitteena. 

    Huh, taidan olla sen ver­ran vihreämpi, että rajoi­tan mak­si­moin­ti­ta­soisen kasvun ympäristöä hait­taa­mat­tomille aloille.

    Toisaal­ta ei ehkä ole ihan väärin, että vero­pros­ent­ti jol­lain taval­la hei­jas­taa palvelu­iden tuot­tamisen kustannuksiakin. 

    Helsingis­sähän on alhainen vero­pros­ent­ti ja kalli­ihkot perus­palvelu­iden tuotan­tokus­tan­nuk­set. Onko tämä tavoite, ja pitäisikö pikkukun­nis­sa olla korkea vero­pros­ent­ti ja alhaiset kus­tan­nuk­set? (Monis­sa onkin, mut­ta ei kaikissa.)

    Mut­ta sit­ten taas voidaan kysyä, onko Helsin­gin vero­pros­en­til­la oikeasti mitään tekemistä sen kanssa, että ihmiset muut­ta­vat Helsinkiin. 

    Helsin­gin vier­essä on Kau­ni­ainen, joka saa Helsingiltä kaikkein parhai­ta veron­mak­sajia, joten Helsin­ki on vain kakko­nen tai kol­mo­nen tuos­sa kil­pailus­sa. Kir­jo­jen siir­to Helsinki­in voi tul­la mieleen myös Helsingis­sä opiskeleville.

    Min­un argu­ment­ti­ni on se, että pääkaupunkiseudun kasvun kuris­t­a­mi­nen on sekä koko maan net­toe­dun että pääkaupunkiseudun edun vas­taista. Voi kuitenkin olla, että se on jonkin muun alueen edun mukaista, jos­ta päästäänkin ihan toiseen keskusteluun. 

    Ei tai­da olla kenenkään edun mukaista kuris­taa yksipuolis­es­ti pääkaupunkiseudun talout­ta (pait­si jos kuris­te­taan jonkun hyödyl­lisen asian, esim. luon­non­suo­jelun vuok­si). Hyv­in­voi­va pääkaupunkiseu­tu lie­nee samal­la taval­la muun Suomen etu kuin hyv­in­voi­va muu Suo­mi on Helsin­gin etu. Tulo­jen tasaami­nen rikkail­ta köy­hille taas on per­in­teisen yhteiskun­takäsi­tyk­semme mukaan koko Suomen etu.

  99. KKK:lle:

    Minä en pidä esimerkik­si Turkua, Tam­peretta tai Oulua pikku­paikkakunti­na, vaik­ka ne Helsin­gin miljoon­akaupungista haaveil­i­joille saat­ta­vat niitä ollakin.

    Viherinssille:
    Se on var­masti tot­ta, että eivät rikkaat muu­ta luon­nonkau­ni­il­ta ran­noil­ta Helsin­gin betonoiduille ran­noille, vaik­ka Helsin­gin päät­täjät kuin­ka usko­vat hei­dän tule­van. Mitä enem­män Helsinkiä tuho­taan rak­en­tamisel­la, sitä vähem­män rikkaat veron­mak­sa­jat tänne halu­a­vat tul­la. Helsin­ki slum­mi­u­tuu, jos se raken­netaan pilalle.

    On valitet­tavaa, että kaupun­gin päät­täjät ja virkamiehet ovat omak­suneet yhden asian poli­ti­ikan — silmät kiilu­en hoetaan “asun­to­ja, asun­to­ja, asun­to­ja”, eikä Helsin­gin säi­lyt­tämi­nen viihty­isänä näyt­täy­dy heille minkään­laise­na arvona. Ahneudelle annetaan täysi val­ta — kaik­ki pyörii vain rahan ympäril­lä. Tästä poli­ti­ikas­ta ei voi seu­ra­ta muu­ta kuin val­tavia sosi­aal­isia ja ter­veysongelmia ja ihmis­ten työkyvyt­tömyyt­tä ja lop­ul­ta tämä koituu tap­pi­ol­lisek­si myös rahal­lis­es­ti. Ollaan tekemässä ainakin sata ker­taa pahempaa virhet­tä kuin edel­lisel­lä ker­ral­la (1960–1970-luvuilla), kun asun­to­ja raken­net­ti­in kamalal­la vim­mal­la. Tästä huonos­ta poli­ti­ikas­ta on todet­tu seu­ran­neen val­tavia sosi­aal­isia ongelmia. Nyt on kyse paljon paljon suurem­mas­ta vim­mas­ta ja tähti­ti­eteelli­nen lasku mak­se­taan sit­ten muu­ta­man vuosikymme­nen päästä. Onko tosi­aan niin, että ihmi­nen ei ikinä opi aiem­mista virheistä, vaan samat virheet tois­te­taan aina vain uudestaan?

    1. Se on var­masti tot­ta, että eivät rikkaat muu­ta luon­nonkau­ni­il­ta ran­noil­ta Helsin­gin betonoiduille rannoille

      Tiukem­paa kivikaupunkia tuskin löy­tyy kun Punavuori. Sen eteläpuolel­la kivierämää rajoit­tuu Merikatu­un. Ei ole vielä slum­mi­u­tu­mi­nen iskenyt.

  100. Hei — nyt tiedän. Miljoon­akaupun­gin perään haikail­i­joille voitaisi­in tehdä Seinäjoes­ta sel­l­ainen. Siel­lä ei ole merkit­täviä luon­toar­vo­ja ympäril­lä, lähin­nä pelkkää pel­toa ja siis tilaa laa­jen­tua. Sit­ten nähtäisi­in myös, kuin­ka moni oikeasti viihtyy sel­l­aises­sa kivierä­maas­sa! Ei urbaani suurkaupun­ki ole luon­te­va paik­ka sel­l­aisille ihmisille, joil­la on edes hitunen luon­to­suhdet­ta jäl­jel­lä. Helsin­ki on luon­noltaan aivan liian arvokas alue pilattavaksi.

    Suurkaupungeis­sa on pitkäl­lä tähtäimel­lä myös se huono puoli, että kokon­aisia sukupolvia menetetään urban­is­mille, jol­loin luon­to­suh­teen puut­tumi­nen aiheut­taa sen, että iso enem­mistö ihmi­sistä ei kiin­nos­tu laisinkaan luon­non tuhou­tu­mis­es­ta — eihän se koske heitä. Pieni osa var­masti ymmärtäisi, että ilman luon­toa ei ihmi­nenkään voisi elää täl­lä pla­nee­tal­la. Kun ihmiset eivät kiin­nos­tu­isi luon­non kohtalosta, kaiken maail­man Tal­vi­vaarat tai vieläkin pahem­mat yhtiöt voisi­vat vapaasti tuho­ta Suomen ja koko pla­nee­tan tavoitel­lessaan voit­to­jen kasvun kiihtymisen maksimointia.

  101. Osmo Soin­in­vaara: Tiukem­paa kivikaupunkia tuskin löy­tyy kun Punavuori. Sen eteläpuolel­la kivierämää rajoit­tuu Merikatu­un. Ei ole vielä slum­mi­u­tu­mi­nen iskenyt.

    Mut­ta ne rikkaat, jot­ka ovat tot­tuneet elämään luon­non keskel­lä eivät var­masti muu­ta kivierä­maa­han. Väitän, että suurin piirtein kivierä­maa­han ovat jo hakeu­tuneet he, jot­ka siel­lä halu­a­vat asua. Tuskin sinne luon­non keskeltä kovin moni enää halu­aa muut­taa. Ain­ut hyö­ty kivierä­maas­sa asumises­sa on siinä, että etäisyy­det ovat lyhy­itä. Tämäkin etu häviää, jos kivierä­maa­ta laa­jen­netaan esikaupunkialueelle. Täl­löin käy niin, että myös esikaupun­ki lev­iää laa­jem­malle, kun ihmiset muut­ta­vat karku­un kantakaupunkia.

    Kivierä­maas­sa ei voi edes pitää ikkunoi­ta auki ilman, että sisään tuprah­taa pakokaa­sua. Liiken­teen meteli on jatku­vaa, silmää ei voi lep­u­ut­taa vihreässä luon­nos­sa, ulkoilumaas­tot ovat kaukana, kesäl­lä on kuuma, kun kivikadut kuumenevat, talvel­la tuulista, kun tuuli kanavoituu raken­nusten välis­sä. Kun esikaupungis­sa sataa pimeään vuo­de­naikaan lun­ta val­oa tuot­ta­maan, kan­takaupungis­sa sataa usein rän­tää ja kadut ovat loskan peitossa. Las­ten van­hem­mat eivät uskalla antaa las­ten­sa leikkiä kan­takaupungis­sa liiken­teen keskel­lä niin vapaasti kuin esikaupun­gin luon­toalueil­la. Ver­hot on pidet­tävä kiin­ni, kun vastapäis­es­tä talosta näkee muuten sisälle. Talvisin on kan­takaupungis­sa jul­met­tu kuor­ma-autoral­li, kun auratut lumet eivät mah­du min­nekään. Lin­nun­laulua on turha kuvitel­la keväisin, korkein­taan pulut kujer­ta­vat ja lok­it kirku­vat (sinän­sä lokinkin kirku­na on olen­nainen osa meren­ran­to­jen ään­i­maise­maa, eivätkä nämä siis ole mitään ikäviä ääniä, mut­ta eivät kuitenkaan riit­täviä kevään airueen tuo­jia), kevään ensim­mäisiä sinivuokko­ja ei pääse näkemään. Tähtiä on vaikea havai­ta val­osaas­teen vuok­si. Välkkyvät main­os­val­ot häir­it­sevät unen­saan­tia. Mik­si kukaan luon­non keskel­lä ole­va siis muut­taisi kivikaupunki­in? Joka asuu kivikaupungis­sa, ei tiedä, mitä on menet­tänyt. Ne, jot­ka tietävät, eivät halua itse menet­tää ja muut­taa sinne. Ehkä kivikaupunki­lais­ten lapset eivät tiedä parem­mas­ta, vaan viihtyvät sit­ten aikuisi­na kivikaupun­gin pubeis­sa, kun esikaupungeis­sa ulkoil­laan hienois­sa met­sis­sä ja hen­gitetään raitista ilmaa.

  102. Vielä halu­an täy­den­tää. Jos halu­taan vält­tää “nur­mi­järveläistymi­nen” eli se, että asu­tus hajasi­joit­tuu ja ihmiset käyvät kaukaa kehyskun­nista autol­la töis­sä Helsingis­sä, Helsin­gin rak­en­t­a­mi­nen pilalle on aivan väärä lääke tähän. Seu­rauk­se­na on, että esikaupunkikin lev­iää kauem­mas ja siitä taas seu­raa, että nur­mi­järveläiset ja muut haja-asu­jat muut­ta­vat karku­un, vieläkin kauem­mas Helsingistä ja asu­tus hajasi­joit­tuu vieläkin pahemmin.

    Toimivin ratkaisu on rak­en­taa radan­var­sille pienoiskyliä, jois­sa voi toki olla ker­rostalo­ja, mut­ta ympärille pitää jät­tää riit­tävästi luon­toa. Liian laa­jo­ja kivikaupunke­ja tulee vält­tää. Täl­lä tavoin haja-asu­jienkaan ei tarvitse men­nä karku­un yht­enäistä kivikaupun­ki- tai pien­talo­mat­toa, vaan voivat jäädä aloilleen. Ken­ties uudet radan var­sille sijoite­tut asu­tusalueet saa­vat aikaan lisäk­si sen, että haja-asu­jillekin syn­tyy asemia kohtu­ullisen matkan päähän ja täl­lä tavoin he siir­tyvät auton käytöstä junan käyt­täjik­si, varsinkin jos tähän vielä kan­nuste­taan tietulleil­la ja ruuhkamaksuilla.

  103. …Niin, itsekin siis asun ker­rostalos­sa, enkä ole pien­taloa­su­ja. Ker­rostalos­sa on ihan hyvä asua, mut­ta lähilu­on­to on kuitenkin äärim­mäisen tärkeä asia.

  104. Jatkaisin tuo­hon edel­liseen postauk­seeni kauhuskenaariolla.

    San­o­taan, että rahal­la ei ole isänmaata.

    Helsin­gin kasvu perus­tuu pitkälti siihen, että Suomen julki­nen ja yksi­tyi­nen rahoi­tus­var­al­lisu­us on keskit­tynyt Helsinkiin.

    Ilmas­sa on mus­tia pil­viä, että yksi­tyi­nen raha jo läh­tee on suures­sa mitas­sa lähdössä Helsingistä ja koko euroalueelta. Pörssinkin on uumoil­tu lyövän lapun luukulle.

    Jos tämä eurokri­isin seu­raa­va vai­he real­isoituu, sil­loin meneepi Helsin­gin kasvukalkyylit uusiksi.

  105. Toni Amnell: Mitä enem­män Helsinkiä tuho­taan rak­en­tamisel­la, sitä vähem­män rikkaat veron­mak­sa­jat tänne halu­a­vat tul­la. Helsin­ki slum­mi­u­tuu, jos se raken­netaan pilalle.

    Slum­mi­u­tu­misen ensim­mäi­nen oire on asun­to­jen hin­to­jen laskem­i­nen. Jos uusien aluei­den asun­to­jen hin­nat alka­vat laskea, rak­en­ta­jat lopet­ta­vat rak­en­tamisen, kos­ka se ei kan­na­ta markkinaehtoisesti.

    Toni Amnell: Ollaan tekemässä ainakin sata ker­taa pahempaa virhet­tä kuin edel­lisel­lä ker­ral­la (1960–1970-luvuilla), kun asun­to­ja raken­net­ti­in kamalal­la vimmalla. 

    Tuol­loin 1960–1970 ‑luvun rak­en­tamis­bu­umin aikana tavoite oli saa­da mah­dol­lisim­man paljon mah­dol­lisim­man halpo­ja asun­to­ja mah­dol­lisim­man lyhyessä ajas­sa laadus­ta piit­taa­mat­ta. Pääosa näistä lähiöistä on nyt oikein mukavia keskilu­okkaisia lähiöitä, ja osa tuon aikakau­den taloista on nykyäänkin varsin hyvin hin­nois­saan. Eli vaik­ka asioi­ta tehti­in nyky­isi­in suun­nitelmi­in näh­den vielä melkoisel­la ryysäämisel­lä ja huonol­la laadul­la, lop­putu­los ei ollut kovin huono.

    Jotkut tuon aikakau­den lähiöistä ovat nykyään vähem­män arvostet­tu­ja aluei­ta. Ne ovat kuitenkin juuri sel­l­aisia luon­non lähel­lä ole­via saarekkeitä, joi­ta tääl­lä peräänku­u­lutet­ti­in; kan­takaupun­gin sta­tus on ollut jatku­vas­sa nousus­sa viimeiset vuosikymmenet.

    Jos meil­lä on mitään slum­mi­u­tu­misen oire­i­ta nähtävis­sä, ne ovat aika suo­raan sidok­sis­sa sosi­aalisen asun­to­tuotan­non keskit­tymis­es­tä tiety­ille alueille. 

    = = =

    Kaiken takana on kuitenkin se, että kaavoitus säätelee maan hin­taa. Jos maan hin­ta pysyy järkevänä (ei putoa nol­laan, ei nouse taivaisi­in), asun­to­tuotan­to vas­taa kysyntään.

    Ongelmia voi tul­la, jos härkäpäis­es­ti päätetään, että pääkaupunkiseudulle on pakko tul­la 600 000 uut­ta ihmistä. Jos sen sijaan päätetään, että kaavoituk­sel­la mah­dol­lis­te­taan näi­den ihmis­ten tulo (mut­ta tehdään asun­not markki­nae­htois­es­ti), kovin iso­ja slum­miriske­jä ei ole.

    1. Ongelmia voi tul­la, jos härkäpäis­es­ti päätetään, että pääkaupunkiseudulle on pakko tul­la 600 000 uut­ta ihmistä. Jos sen sijaan päätetään, että kaavoituk­sel­la mah­dol­lis­te­taan näi­den ihmis­ten tulo (mut­ta tehdään asun­not markki­nae­htois­es­ti), kovin iso­ja slum­miriske­jä ei ole. 

      Kaavoituk­sel­la voi ain­oas­taan mah­dol­lis­taa, ei pakot­taa rak­en­tamiseen eikä varsinkaan pakot­taa ketään muuttamaan.

  106. ‘Enkä todel­lakaan usko, että ulko­mail­ta tulevil­la on nimeno­mainen tarve aset­tua juuri Helsinki­in.’ (Toni Amnell)
    Tästäkin asi­as­ta on saatavil­la luu­lon lisäk­si myös tietoa. Käy kysymässä Fin­land Foru­min kan­ta­porukalta, että kan­nat­taako normi­um­mikon HBS-poti­laan (HBS = Hot Blonde Syn­drome) muut­taa tup­pukylään suo­ma­laisen puoli­son kotiseudulle. Vas­taa­vat, että esim. Lon­too on paljon, paljon parem­pi vai­h­toe­hto molem­mille. Jos työl­listymi­nen on yhden­tekevää, niin sit­ten voi muut­taa mihin tahansa. Muuten men­nään sinne, mis­sä on paljon väkeä ja paljon mah­dol­lisuuk­sia. Suomes­sa täl­laisia paikko­ja on aika vähän.

  107. Myös “mah­dol­lis­tam­a­ton­ta kaavoitus­ta” tarvi­taan. Luon­toalueillekin pitää saa­da lop­ullista suo­jaa, ettei niitä taas seu­raaval­la kaavoituskier­roksel­la olla taas uudelleen kaavoit­ta­mas­sa rak­en­tamiselle. Jos näin ei tehdä, lop­putu­lok­se­na on tuhot­tu Helsin­ki, jos­sa kaik­ki luon­to on raken­net­tu. Tilanne on epäreilu — rak­en­ta­mat­ta­jät­tämis­päätök­sen voi aina peru­ut­taa, mut­ta raken­net­tua aluet­ta ei enää voi­da peru­ut­taa ja saa­da luon­to takaisin. Sik­si ei pidä kaavoit­taa aluei­ta var­muu­den vuok­si rak­en­tamiseen, vaan pitää ehdot­tomasti kaavoit­taa sel­l­aise­naan säi­lytet­täviksi kaik­ki tärkeät luon­toalueet. Parhaan vaku­u­den niiden säi­lymis­es­tä saa, kun peruste­taan kansalli­nen kaupunkipuis­to ja liitetään ne siihen.

  108. Toni Amnell: Myös “mah­dol­lis­tam­a­ton­ta kaavoitus­ta” tarvi­taan. Luon­toalueillekin pitää saa­da lop­ullista suo­jaa, ettei niitä taas seu­raaval­la kaavoituskier­roksel­la olla taas uudelleen kaavoit­ta­mas­sa rak­en­tamiselle. Jos näin ei tehdä, lop­putu­lok­se­na on tuhot­tu Helsin­ki, jos­sa kaik­ki luon­to on raken­net­tu. Tilanne on epäreilu – 

    Helsingis­sä pystytään rak­en­ta­maan huo­mat­tavasti uusia asun­to­ja ilman että tarvit­see jyrätä niitä arvokkai­ta luon­toaluei­ta. Muut­ta­mal­la moot­tori­ti­et bule­vardeik­si ja rak­en­ta­mal­la melu­alueet täy­teen sekä tiivistämäl­lä ole­mas­saole­via asuinaluei­ta saadaan asun­to­ja sadoille tuhan­sille. Sen lisäk­si puu­tarhamökkialueet, Tal­in golfkent­tä ja Malmin lento­kent­tä ovat aluei­ta, jot­ka palvel­e­vat vain pienen ryh­män virk­istyskäyt­töä. Näi­den tilalle voidaan myös rak­en­taa asuntoja. 

    Sit­ten kun yllä­maini­tut alueet on saatu asuinkäyt­töön voidaan alka­maan miet­tiä, onko kaupun­ki täysi vai pitäisikö sitä laa­jen­taa vielä arvokkaiden luon­toaluei­den kus­tan­nuk­sel­la. Tiivis kaupunki­rak­en­t­a­mi­nen on myös luon­non etu.

  109. kkk: Helsingis­sä pystytään rak­en­ta­maan huo­mat­tavasti uusia asun­to­ja ilman että tarvit­see jyrätä niitä arvokkai­ta luon­toaluei­ta. Muut­ta­mal­la moot­tori­ti­et bule­vardeik­si ja rak­en­ta­mal­la melu­alueet täy­teen sekä tiivistämäl­lä ole­mas­saole­via asuinaluei­ta saadaan asun­to­ja sadoille tuhan­sille. Sen lisäk­si puu­tarhamökkialueet, Tal­in golfkent­tä ja Malmin lento­kent­tä ovat aluei­ta, jot­ka palvel­e­vat vain pienen ryh­män virk­istyskäyt­töä. Näi­den tilalle voidaan myös rak­en­taa asuntoja. 

    Sit­ten kun yllä­maini­tut alueet on saatu asuinkäyt­töön voidaan alka­maan miet­tiä, onko kaupun­ki täysi vai pitäisikö sitä laa­jen­taa vielä arvokkaiden luon­toaluei­den kus­tan­nuk­sel­la. Tiivis kaupunki­rak­en­t­a­mi­nen on myös luon­non etu.

    Siitä olen samaa mieltä, että moot­toriteitä on syytä muut­ta bule­vardeik­si ja ylipäätään ihmisen jo pilaamia aluei­ta voidaan käyt­tää rak­en­tamiseen. Kaikesta huoli­mat­ta arvokkai­ta luon­toaluei­ta on kaavoituk­ses­sa jo uhrat­tu rak­en­tamiselle, kuten Kru­unuvuoren­ran­nan yhtey­dessä öljysa­ta­man ulkop­uoliset met­sät. Lisäk­si Meri-Rasti­las­sa ei kel­van­nut asukkaiden vai­h­toe­hto, vaik­ka siinä asukkaiden määrä olisi ollut sama — piti päästä tuhoa­maan met­säalue. Öster­sun­domis­sa ollaan ahnes­ti­mas­sa jopa natu­ra-aluei­den suo­javyöhykkeitä rak­en­tamiseen, eikä Sipoonko­r­ven kansal­lispuis­toa halu­ta kaupun­gin päätök­sen­teossa laa­jen­taa ran­noille asti, kuten olisi luon­toar­vo­jen perus­teel­la syytä. Keskus­puis­toa naker­re­taan jatku­vasti. Käytän­tö on tällainen.

    Väitän, että Helsin­ki alkaa jo olla täy­teen raken­net­tu, valmis. Tämä tosi­a­sia pitää tun­nus­taa. On mah­do­ton aja­tus, että täy­teen kaupunki­in raken­net­taisi­in jatku­vasti lisää. Tuo 600 000 on niin suuri luku, että se ei mil­lään mah­du Helsinki­in tuhoa­mat­ta luontoalueita.

    Olen samaa mieltä, että tiivis rak­en­t­a­mi­nen on luon­non etu — pitkälti ilmas­ton­muu­tok­sen kaut­ta. On kuitenkin otet­ta­va myös mui­ta seikko­ja huomioon. Kaupunkilu­on­non tuhoamisel­la aiheutetaan myös ilmas­ton­muu­tok­sen kiihtymistä. Pait­si että se aiheut­taa liiken­net­tä kauem­pana sijait­seville luon­toalueille, kaupunkimet­sil­lä on myös tärkeä merk­i­tys hiilen sit­o­mises­sa, varsinkin jos niitä ei hoide­ta talous­met­sämäis­es­ti eikä puis­tom­ais­es­ti, vaan mah­dol­lisim­man luon­non­mukaises­ti. Lisäk­si luon­non mon­imuo­toisu­u­den säi­lyt­tämi­nen on vähin­tään yhtä tärkeä asia kuin ilmas­ton­muu­tok­sen hillit­sem­i­nen. Ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­ta ei siis oikeu­ta vähät­telemään mui­ta tärkeitä ympäristöongelmia.

  110. Juho Laatu:
    Peukku Toni Amnellille. Helsin­gin etua voi ajaa monel­la eri taval­la. Kasvun mak­si­moin­ti on vain yksi tapa.

    Myös min­ul­ta peukkua Tonille. Vaatii suun­na­ton­ta sivi­ilirohkeut­ta lähteä puo­lus­ta­maan luon­toaluei­ta ja luon­non mon­imuo­toisu­ut­ta tässä blogissa.

    Kaupunkisu­un­nit­telun ongel­ma on, että sitä toteutetaan hyvin kapeas­ta viiteke­hyk­ses­tä käsin eivätkä siihen osal­lis­tu­vat henkilöt aina osaa tun­nistaa asioiden laa­jem­pia yhteyk­siä. Sik­si keskustelu­un tarvit­taisi­in enem­män Toni Amnellin kaltaisia äänenpainoja.

  111. Helsinki­in ja sen seudulle muut­taa seu­raav­ina vuosikym­meninä yhtä paljon väkeä kuin tänne raken­netaan heille asun­to­ja. Jos tänne ei raken­neta lainkaan asun­to­ja, Helsin­gin ja sen seudun väk­iluku ei paljoa nouse.

    En tarkoi­ta, että väki pitäisi jät­tää pön­delle kär­simään työ­paikko­jen puut­teesta. Toki palveluy­heiskun­ta edel­lyt­tää sitä, että val­taväestö asuu kaupungeis­sa, mut­ta ei sitä, että kaik­ki asu­vat samas­sa kaupungissa.

    Maail­mal­la ollaan yhtä mieltä siitä, mitä ongelmia suurkaupungeista syn­tyy. Liiken­neru­uhkia, asun­top­u­laa… Jälkim­mäistä syn­tyy eri­tyis­es­ti sil­loin, kun kaupun­ki on maansa ylivoimais­es­ti suurin.

    Esimerkil­lisenä poikkeuk­se­na tästä Sak­sa. Berli­inin asun­toti­lanne on hyvä kaupun­gin kokoon näh­den, kos­ka kaupungis­tu­mi­nen kohdis­tuu tas­a­puolis­es­ti myös mui­hin kaupunkeihin.

    Opti­maa­li­nen kaupun­gin koko on mielestäni noin 100 000. Se elät­tää isom­mankin kaup­pakeskuk­sen, jonk­in­näköisen yliopis­ton ja siinä on melko paljon työ­paikko­ja, mut­ta liiken­nesu­un­nit­telu ei ole vielä kovin rankkaa hommaa.

    Kaupungis­tu­mi­nen pitäisi saa­da kohdis­tet­tua pienem­pi­in, alle 100 000 asukkaan kaupunkei­hin. Pyrkimyk­senä on Suo­mi, jos­sa maal­la asuu pelkästään maat­aloud­es­ta elan­ton­sa saavia. Lop­ut asu­vat näis­sä noin 100 000 asukkaan kaupungeis­sa, jois­sa on kohtu­ullisen hyvä opiskelu- ja työ­tar­jon­ta mut­ta jos­sa asun­notkin ovat kohtuuhintaisia.

Vastaa käyttäjälle KKK Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.