Mitä opimme Talvivaarasta?

Kaivos­toimin­nas­ta odote­taan Lap­pi­in uut­ta nousua. Tal­vi­vaaran koke­musten perus­teel­la ympäristöhallintomme ei ole tämän edel­lyt­tämässä kunnossa. 

Out­okumpu sai Tal­vi­vaaran kaivosoikeudet hal­tu­un­sa vuon­na 1987. Tal­vi­vaaran nikke­li­v­arat ovat niin köy­hiä, ettei Out­okumpu kat­sonut kaivos­toimin­nan kan­nat­ta­van. Esi­in­tymä muut­tui kiin­nos­tavak­si, kun opit­ti­in erot­ta­maan nikke­li bak­tee­rien avul­la liuottamalla.

Out­okumpu myi malmis­esi­in­tymän ja kehit­tämän­sä liuo­tustekni­ikan vuon­na 2004 Tal­vi­vaara Oyj:lle yhdel­lä eurol­la. Viisikym­men­tä­tuhat­ta suo­ma­laista on investoin­ut säästöjään tähän uuteen Noki­aan. Kos­ka esi­in­tymä on köy­hä, kiveä pitää murska­ta paljon yhtä nikke­lik­iloa kohden. Tal­vi­vaaras­sa on tarkoi­tus pan­na kallio­ta sepe­lik­si kym­me­nien neliök­ilo­me­trien alal­ta. Kun toim­inta on näin laa­jaa, sen ympäristö­vaiku­tuk­set ovat myös iso­ja. Niiden hal­lit­sem­i­nen vas­tu­ullis­es­ti on hyvin kallista, jos ylipään­sä mah­dol­lista lainkaan.

Kun kaivos oli jo toimin­nas­sa, kemi­al­lises­sa pros­es­sista löy­tyi virhe. Se olisi kuulem­ma löy­tynyt, jos olisi osat­tu kysyä riit­tävän etevältä kemistiltä. Olisi ainakin kan­nat­tanut kokeil­la uut­ta pros­es­sia pienem­mässä mit­takaavas­sa ja riit­tävän kauan, mut­ta malt­ti ei riit­tänyt. Pros­es­si saati­in kor­jatuk­si, mut­ta ympäristöpäästöjä ei saatu enää mitenkään mah­tu­maan ympäristölu­van ehtoi­hin. Nuo ehdot taas perus­tu­i­v­at yhtiön omaan ilmoituk­seen päästö­jen määrästä.

Toimin­nan jatkut­tua pitkään ker­rot­ti­in, että jät­teessä on myös uraa­nia, joka halut­taisi­in ottaa tal­teen. Se riit­täisi tuot­ta­maan yli puo­let suo­ma­lais­ten ydin­voimaloiden polt­toaineesta. Pidet­ti­in hui­jauk­se­na ker­toa tämä vas­ta tässä vai­heessa. Näin väl­tyt­ti­in hake­mas­ta lupaa uraanikai­vok­seen, joka olisikin ollut vaikeampi saada.

Sinän­sä uraanin tal­teenot­toa pitäisi jopa vaa­tia, kos­ka jäteliemeen jäävä uraani muo­dostaa merkit­tävän ympäristöriskin. Ongel­mana on pikem­minkin se, ettei yhtiö aio ottaa uraanista tal­teen kuin osan. Säteilyris­ki ei ole sen suurem­pi kuin se, johon moni altistuu oma-aloit­teis­es­ti han­kkies­saan porakaivon tai laimin­lyödessään talon­sa raadon­tu­ule­tuk­sen. Ongel­ma on uraanin myrkyl­lisyys. Nyt karku­un päässeessä jätevedessä uraanin määrä ylit­tää myrkyl­lisyy­den suh­teen rajat monikym­menker­tais­es­ti, vaik­ka säteilymäärä pysyy sal­li­tuis­sa rajoissa.

Valvon­ta pet­ti täysin kip­sisak­ka-altaan kohdal­la. Se on asiantun­ti­joiden mukaan on aivan väärin, mut­ta oikein tehtynä allas olisi mak­sanut hyvin paljon. Hal­paver­sio on kuitenkin saanut luvan. Seli­tys tähän on, ettei altaaseen pitänyt alun perin varas­toi­da vet­tä vaan kip­sisakkaa. Kai­vok­sel­la ei kuitenkaan ollut varaudut­tu taval­lista suurem­pi­in sateisi­in, ja johonk­in­han vesi piti johtaa!

Mitä tästä opimme?

Ympäristöhallinto – siis ELY-keskus – ei ole ollut lainkaan tehtävien­sä tasol­la. Työ­paikat ovat tain­neet olla ympäristöä tärkeämpiä. Tämän mit­talu­okan han­kkeet vira­nomais­ten on tark­istet­ta­va huolel­lis­es­ti ja ammat­ti­taidol­la eikä luot­taa yri­tyk­sen antami­in tietoi­hin. Jos osaamista ei ole, sitä pitää ostaa.

Edel­lisen hal­li­tuk­sen aikana ympäristöhallinnol­ta vieti­in sekä itsenäisyys että voimavarat. Sen ei halut­tu häir­it­sevän liikaa elinkeino­toim­intaa. Toisin kun keskusta­laiset min­is­ter­it muis­ta­vat, asi­as­ta oli hal­li­tuk­sen sisäl­lä iso riita, jon­ka vihreät suurim­mal­ta osalta hävi­sivät. Kir­joi­tan tästä eril­lisen postauksen.

Kun asi­at ovat täl­lä tolal­la, en pitäisi kiiret­tä Lapin jakamises­sa kan­sain­välis­ten kaivosy­htiöi­den kesken. Ympäristöhallinnol­lamme ei ole voimavaro­ja eikä osaamista hal­li­ta kaivos­toimin­nan riske­jä. Jos koti­mainen kaivosy­htiö toimii näin, miten toimii kan­sain­vä­li­nen kaivosjät­ti, jol­la ei ole tun­nesiteitä Suomeen ja ympäristövi­ra­nomaiset ovat aivan pihal­la? Sitä voi käy­dä kat­so­mas­sa Kongossa.

En ymmär­rä erit­täin epäisän­maal­lista kaivoslaki­amme, jon­ka mukaan Suomen malmi­varat ovat yhtäläis­es­ti koko maail­man käytet­tävis­sä peri­aat­teel­la löytäjä saa pitää. Kan­sain­välisil­lä kaivosy­htiöil­lä on hal­lus­saan malminetsin­nän osaamista, jota suo­ma­laisil­la ei vielä ole. Ne ehtivät saali­in jaolle ennen suomalaisia.

Muis­sa mais­sa malmista joutuu edes maksamaan.

123 vastausta artikkeliin “Mitä opimme Talvivaarasta?”

  1. “Edel­lisen hal­li­tuk­sen aikana ympäristöhallinnol­ta vieti­in sekä itsenäisyys että voimavarat.”

    Ylen tark­istamien tieto­jen mukaan vihreät puol­si­vat eduskun­nas­sa alue­hallintou­ud­is­tus­ta yksimielisesti.

    1. Ylen tark­istamien tieto­jen mukaan vihreät puol­si­vat eduskun­nas­sa alue­hallintou­ud­is­tus­ta yksimielisesti.

      Ylen toimit­ta­jat yrit­tävät vekkulisti uskot­edl­la, etteivät ymmär­rä par­la­men­taaris­es­ta päätök­sen­teko­tavas­ta mitään. Hal­li­tus­puolueet riitelevät keskenään ennen eduskun­takäsit­te­lyä mut­ta aja­vat lait läpi eduskun­nas­sa. Minäkin joudun äänestämään leimaveron korot­tamisen puoles­ta asun­tokaupois­sa, vaik­ka pidän esi­tys­tä järjettömänä.
      Kir­joi­tan aiheesta oman postaukseni.

  2. No, ainakin Tal­vi­vaara opet­taa, että sit­ten kun ympäristölu­pa on saatu, sen nou­dat­tamisel­la ei ole mitään väliä, sank­tioi­ta ei ole.
    Vira­nomaiset ovat ehkä rehellisiä, mut­ta pääasi­as­sa pelkureita.

  3. Osmo kaataa tässä kaiken ELY-keskusten niskaan uno­htaen ympäristömin­is­ter­iön, joka ohjaa edelleen ELY-keskusten toim­intaa ympäristöa­siois­sa. Mitä ympäristömin­is­ter­iö on tehnyt, vaik­ka kaivos­bu­umin syn­tymi­nen on ollut tiedos­sa jo vuosia sit­ten? Ympöristömin­is­ter­iön olisi tul­lut luo­da puit­teet määräyk­sil­lä ja ohjeil­la kaivos­toimin­nan valvon­taan. Nyt on joudut­tu tilanteeseen, jos­sa alue­hallinto joutuu luo­maan pelisään­töjä, vaik­ka näi­den luomi­nen on nimeno­maan min­is­ter­iön tehtävä. Toinen viras­to, jon­ka toim­intaa voi arvostel­la, on Suomen ympäristökeskus. Enti­sis­sa YLE:n toim­i­tilois­sa Kesäkadul­la työsken­telee n. 600 henkilöä tutkimus- ja asiantun­ti­jate­htävis­sä. Mik­sei siel­lä ole panos­tet­tu tutkimus­resursse­ja kaivos­toimin­nan valvon­nan tietope­rus­tan luomiseen? Suomen ympäristökeskuskin on ollut enem­män kiin­nos­tunut kan­sain­väli­sistä tutkimushankkeista, vaik­ka täl­lais­ten sek­toritutkimus­laitosten tulisi ensisi­jais­es­ti tuot­taa min­is­ter­iöille tietoa konkreet­tis­ten ongelmien ratkaisu­un. Perus­tutkimus kuu­luu enem­män yliopis­to­jen revi­iri­in. Kain­u­un Ely-keskusten virkamiehet ovat joutuneet medi­an ham­paisi­in, mut­ta esim. ympäristömin­is­ter­iön ympäristön­suo­jelu­osas­ton yli­jo­hta­ja ei ole joutunut juurikaan vas­taa­maan kysymyk­si­in min­is­ter­iön toimimattomuudesta.

  4. Opimme että osta Suo­ma­laista kinkkua ja suosit koti­maisu­ut­ta muutenkin ja saat vas­tus­taa Talvivaaraa.

    Jos taas suosit halvem­paa ulko­maalaista tavaraa, sin­ul­la ei ole lupa vas­tus­taa Tal­vi­vaaraa, UPM:ää, Kemi­raa jne.

    Jos taas vas­tu­s­tat Tal­vi­vaaraa ja ostat ulko­mail­ta hal­val­la, toiv­otamme sin­ut ter­ve­tulleek­si ilmaiseen lobot­o­mi­an työhar­joit­telun asi­akkaak­si. Oper­aa­tio suorite­taan ves­sani lattialla.

  5. Hyvä, että joku yrit­tää yhteen­vetää pää­fak­to­ja kokon­aisku­van saamiseksi.

    Olin vihkimässä Lovi­isan ensim­mäistä atom­ivoimalaa. Sen toim­inta kuvat­ti­in niin maan perus­teel­lis­es­ti paikallis- sekä val­takun­nan lehdis­tössä ja tv:ssä, mon­eenkin ker­taan, jot­ta rivikansa jok­seenkin tiesi, mitä siel­lä piilopaikas­sa tapah­tuu ja miten. Insinöörit voimalan ulkop­uolel­lakin pystyivät var­masti päät­telemään asioiden laidan.

    Oliko Tal­vi­vaaran kohdal­la kukaan edes yhtään kiinnostunut?
    Minä tääl­lä etelässä en ainakaan ole ollut kiin­nos­tunut niin paljon, että olisin mis­tään näh­nyt selostus­ta siitä, mitä ja miten Tal­vi­vaaras­sa oikein tehdään.
    Siel­lä on siis kemi­alli­nen tehdas, ain­ut­laa­tu­inen rikas­ta­mo. Kaivos-sana ei ole antanut kansalle oikean­su­un­taista mieliku­vaa laitoksesta.

    Jos on tietoa, kansa kyl­lä nousee vaikut­ta­maan. Mik­si tietoa ei ole ollut?

  6. Avain tähän on yksinker­tais­es­ti se, että ympäristön­suoelu vaatii kovia pääo­mia toimin­nan alka­es­sa ja toimin­nan aikana vah­vaa kassaa.

    Ihan niinkuin kaik­ki muukin yhteiskun­tavas­tu­useen viit­taa­va, myös ympäristön­suo­jelu onnis­tuu parhait­en sil­loin, kun yri­tys­toim­inta on oikein kan­nat­tavaa. Ja omis­ta­jil­la paljon rahaa pankissa.

  7. ´kyl­lä mais­sa on help­po olla viisas kun merel­lä on hätä´

    Tal­vi­vaaran ympäristöpuolen murheet ovat vakavia. Nyt löy­tyy syyt­telijöitä ja arvostelijoi­ta mut­ta sil­loin kun päätök­siä tehti­in ei asioi­hin paneudut­tu riit­tävästi. Näyt­tää siltä, että rikkidi­rek­ti­ivin kanssa tämän asian valmis­telu on samas­sa sar­jas­sa — koti­työt tekemät­tä. Kyse on osaamis­pu­ut­teista ei vält­tämät­tä rahan puut­teesta. Pitäisi tietää mitä ei tiedä ja olla kyky han­kkia tarvit­ta­va tieto.

    Ihmette­len ympäristömin­is­terin kovia kan­to­ja tilanteessa,jossa kyseessä on ympäristön ja yhtiön kannal­ta hätäti­la. Mielestäni pitäisi moit­timisen ja oikeustoimil­la usut­tamisen sijaan kaikin keinon tukea sitä porukkaa joka yrit­tää saa­da tilanteen hal­tu­un. Johtopäätösten ja jälkipelin aika on myöhem­min. Yhtiön johdon pitää antaa nyt sam­mut­taa tuli­pa­lo ja tur­va­ta se mikä tur­vat­tavis­sa on. Käsit­täk­seni siel­lä tehdään hyvää työtä kaikin irroitet­tavis­sa olevin resurs­sein. Annetaan työrauha. Kukaan ei ota täl­laisia riske­jä jos ne oli­si­vat tun­nis­te­tut päätök­sen­teko­hetkel­lä. Tun­tem­aton ris­ki on vaar­al­lisin kos­ka se on tuntematon

    Toinen vielä vakavampi asia on poli­it­ti­nen ris­ki: Ettei nyt onnet­to­muu­den kiihkos­sa tehtäisi sel­l­aisia päätök­siä, jot­ka vievät koko liike­toiminnal­ta tule­vaisu­u­den. Aset­ta­mal­la pikaistuk­sis­sa ylim­i­toitet­tu­ja hark­it­se­mat­to­mia vaa­timuk­sia saadaan kyl­lä toim­inta pysähtymään, yhtiö konkurssi­in ja tuhatkun­ta uut­ta työtön­tä kain­u­useen. Se vai­h­toe­hto olisi todel­li­nen katas­trofi — ympäristöris­ki jäisi eikä olisi ole­mas­sa vas­tu­ullista organ­i­sa­tio­ta joka sitä hal­lit­see. Vaalit ovat ohi — nyt voisi myös ajatel­la järkevästi.

    On Tal­vi­vaaran johdon ja yhtiön tukemisen paik­ka — ei moit­timisen. Toimin­nan jatku­miseen tarvi­taan kas­savir­taa — ei katkaista sitä pain­os­tussy­istä. Vain yhtiön toimin­nan jatku­misel­la tämä asia pysyy jos­sain hallinnassa.

    Päätök­siä tehdessä pitää ajatel­la kuten shakin pelaa­ja: jos teen tämän siir­ron mihin siitä ruudus­ta pääsee ja mihin siitä — ei tape­ta lyp­sävää lehmää ja aje­ta tilan­net­ta yhteiskun­nan syli­in totaaliseen katastrofiin.

    Auta miestä mäessä älä mäen alla!

  8. Taisi­vat ottaa ihan tietoisen riskin. Toivoen, että jos pal­jas­tuu, niin vas­ta vuosikym­menten päästä.

  9. åke:
    Avain tähän on yksinker­tais­es­ti se, että ympäristön­suoelu vaatii kovia pääo­mia toimin­nan alka­es­sa ja toimin­nan aikana vah­vaa kassaa.

    Ihan niinkuin kaik­ki muukin yhteiskun­tavas­tu­useen viit­taa­va, myös ympäristön­suo­jelu onnis­tuu parhait­en sil­loin, kun yri­tys­toim­inta on oikein kan­nat­tavaa. Ja omis­ta­jil­la paljon rahaa pankissa.

    Ei se näin mene ainakaan kehi­tys­mais­sa, mis­sä kai­vok­set todel­la tekevät rahaa. Jäl­jelle raiskat­tu ympäristö.

    Jos Tal­vi­vaaran kaivos lakkaa tai lopete­taan, bak­teer­i­toim­inta ja sen seu­rauk­se­na met­al­lien ja uraanin liuken­e­m­i­nen ja kulkeu­tu­mi­nen vesistöi­hin jatkuisi vuosikym­meniä. Näin kir­joit­ti Hesaris­sa 10.11 prof. Kari Heiska­nen ja kysyy, kuka hoitaa jälkihoidon.
    Voiko todel­la olla niin, että kaivoslu­vis­sa ei ole varau­maa, mitä tehdään jos toim­inta lakkaa kesken kaiken? Jos ei ole, pitää kiireesti ympäristömin­is­terin aloit­taa lak­i­ta­son muu­tok­sien teko. Olisiko poikkeuslain paik­ka, jos se olisi nopeampi tie, sil­lä täy­tyy­hän olla sys­tee­mi, jol­la äkkinäisi­in katas­tro­fei­hin voidaan puut­tua. Syyl­lis­ten etsimi­nen ei tuo pelas­tus­ta, sen aika on myöhemmin.

  10. Käsit­tääk­seni vihreät oli­vat hal­li­tuk­ses­sa tekemässä nyky­istä kaivoslakia. Samoin vihreät oli­vat mukana lakkaut­ta­mas­sa ympäristökeskuk­sia (kai täl­läkin on jokin ver­ran ollut vaiku­tus­ta valvon­nan luon­teeseen). Ja nytkin vihreil­lä min­is­tereil­lä on aika iso osa kaivos- ja ympäristöa­siois­sa. Vihreät ovat siis olleet keskeis­es­ti mukana ohjaa­mas­sa kaivospoli­ti­ikkaamme sen nyky­isille urille.

    Toiv­ot­tavasti vihrei­den tulk­in­ta ei ole se, että muut puoleueet tekevät hal­li­tuk­ses­sa huonot päätök­set, ja vihreät vain kan­nat­ta­vat näitä päätök­siä eduskun­nas­sa otta­mat­ta vas­tu­u­ta tues­taan niille.

    Jos nämä päätök­set tehdään hal­li­tu­so­hjel­man mukaisi­na, vihreät ovat ne hyväksyneet hal­li­tuk­seen mennessään.

    Jos taas päätök­set tehdään hal­li­tuk­sen toimikau­den aikana, vihreil­lä on mah­dol­lisu­us vaikut­taa päätök­si­in. Eivät kai vihreät ajat­tele niinkään, että kan­nat­ta­vat mitä tahansa hal­li­tuk­sen sisäistä enem­mistöpäätöstä eduskun­nas­sa, mut­ta varaa­vat oikeu­den sysätä vas­tu­ut muiden niskaan.

    Jos oikeasti vas­tus­taa jotain asi­aa, ei pidä men­nä mukaan. Tai vai­h­toe­htoses­ti voi tehdä kom­pro­missin, joka on kokon­aisu­udessaan hyvä, vaik­ka jotkut osat voivatkin olla huonoja.

    Jos hal­li­tuk­sen kaivospäätök­set ovat olleet huono­ja, mitä vas­taavaa hyvää vihreät ovat saa­neet aikasek­si noiden huono­jen päätösten vastapain­ona? Lop­putu­lok­sen pitäisi olla joka tapauk­ses­sa yhteen­las­ket­tuna posi­ti­ivi­nen, ja vihrei­denkin pitäisi olla ylpeitä saavu­tuk­sis­tan, joiden osa muotoutunut kaivospoli­ti­ik­ka on.


  11. Ylen toimit­ta­jat yrit­tävät vekkulisti uskot­edl­la, etteivät ymmär­rä par­la­men­taaris­es­ta päätök­sen­teko­tavas­ta mitään. Hal­li­tus­puolueet riitelevät keskenään ennen eduskun­takäsit­te­lyä mut­ta aja­vat lait läpi eduskun­nas­sa. Minäkin joudun äänestämään leimaveron korot­tamisen puoles­ta asun­tokaupois­sa, vaik­ka pidän esi­tys­tä järjettömänä.
    Kir­joi­tan aiheesta oman postaukseni.”

    Aika monel­la suo­ma­laisel­la jää luot­ta­mus ja äänestämi­nen tuol­lais­ten “päätösteko­tapo­jen” takia. Just say­ing.… sitou­tu­mat­tomat kiin­nos­ta­vat enem­män, kun­han moisil­la olisi jotain mah­dol­lisuuk­sia edes päästä läpi pait­si sitou­tu­mal­la nyky­puoluei­den lis­toille. Men­nee­hän tei­dän päät­tämisenne noinkin, vaan ei sil­lä luot­ta­mus­ta tul­la koskaan keräämään. 

    Useim­mille jälkikä­teen ovat nuo seli­tyk­set seliseli-ja-ei-mitään-väliä… itsepähän olette “par­la­men­taarisi­in päätök­sen­teko­tapoi­hin” itsenne hukan­neet… turha sit­ten halu­ta että moi­seen löy­tyy suurelta osalta kansalai­sista kannatusta.

    1. Aina voi kieltäy­tyä vikut­ta­mas­ta mihinkään ja jäädä oppo­si­tioon, mut­ta minus­ta se on petos äänestäjiä kohtaan. Sil­loin saa äänestääaivan rauhas­sa mitä tahansa eikä se toisaal­ta vaiku­ta mihinkään.

  12. Olisiko niin, että globaal­isti kil­pailul­la kaivos­alal­la ei kaivosyri­tys voi samaan aikaan pitää huol­ta ympäristöstä ja tuot­taa voittoa. 

    Miten Suomes­sa ole­va kaivos voisi käyt­tää paljon enem­män rahaa ympäristöa­sioi­hin kuin kehi­tys­mais­sa (esim Kon­gos­sa) toimi­va täysin säätelemätön kaivos? Jos yrit­tää hoitaa ympäristöasi­at hyvin, lop­putuote mak­saa enem­män kuin muiden lop­putuot­teet. Konkurssi uhkaa hyvin pian. 

    Toki jos malmio on moninker­tais­es­ti rikkaampi kuin mis­sään muual­la tai tarvit­tavien raa­ka-ainei­den (vesi, öljy, ihmi­nen, hapot, …) on Suomes­sa paljon mui­ta mai­ta halvem­pi, niin sit­ten on varaa huole­htia ympäristöstäkään. 

    Eiks tämän pitänyt olla markki­na­t­aloud­es­ta huole­htiville itses­tään­selvyys jo Tal­vi­vaaraa perustettaesa?

  13. Osmo Soin­in­vaara:
    Aina voi kieltäy­tyä vikut­ta­mas­ta mihinkään ja jäädä oppo­si­tioon, mut­ta minus­ta se on petos äänestäjiä kohtaan. Sil­loin saa äänestääaivan rauhas­sa mitä tahansa eikä se toisaal­ta vaiku­ta mihinkään. 

    Vihreät val­it­si­vat kaivoslain ja muu­tamia mui­ta han­kkei­ta. Perus­suo­ma­laisille europoli­ti­ik­ka plus muut oli­vat liikaa, joten he päät­tivät vas­tus­taa muo­dostet­ta­van hal­li­tuk­sen politiikkaa.

  14. sari:

    ‘snip’
    On Tal­vi­vaaran johdon ja yhtiön tukemisen paik­ka – ei moittimisen.
    ‘snip’

    No ei var­masti ole — kun yhtiö on itse ilmoit­tamil­laan päästöar­voil­la saanut ympäristölu­van, kyl­lä sen on niitä nou­datet­ta­va eikä sitä ympäristön tuhoamises­sa tueta.
    Ympäristön piit­taam­a­ton pilaami­nen ahneuk­sis­sa on moitittavaa.
    Ongel­man kor­jaami­nen on aiheut­ta­jan tehtävä eikä siinä sanan­lasku­jen latelem­i­nen auta.

  15. Ihme­tyt­tää kovasti, kun nämä ylikansal­liset yhtiöt myrkkyi­neen ja jät­tikai­voksi­neen saa­vat tuos­ta noin vaan luvan tul­la kaiva­maan Suomen maanka­ma­rat, mut­ta ketään ei ihan oikeasti tun­nu kiin­nos­ta­van mihin kun­toon nämä tienoot jäävät kaivosten lopetettua.
    Sen sijaan mm. Mau­ri ja Paula oli­vat lopet­ta­mas­sa Lem­men­joen kul­lankaivun (joka on ollut siel­lä jo ENNEN kansal­lispuis­ton perus­tamista, ja jolle luvat­ti­in jatkoa puis­ton sisäl­lä). Vedot­ti­in tekais­tu­i­hin vesistö­jen sameu­tu­misi­in (tot­takai sulamisve­den mukana val­uu maa-aines­ta, joka saat­taa näkyä vesis­sä), ja ties mihin.
    Nämä miehet, suurin osa, kaiva­vat kaivospi­ireil­lään ja val­tauk­sil­la pelkän hauik­sen ja lapi­on (lue: ruisleivän) voimal­la, ilman mitään lisäainei­ta ja myrkkyjä. Heil­lä on tarkat sään­nöt ja vas­tu­ut miten toimia, heitä valvotaan ja sisäi­nen valvon­ta pelaa. Heil­lä on myös velvol­lisu­us maise­moi­da nuo kaivu­paikkansa (ei sitä lapi­ol­la kovin suuria lääne­ja kaive­ta muutenkaan) ennalleen kaivun loputtua.
    Tuo toim­inta elät­tää monia paikallisia, monia matkailuyrit­täjiä, Inar­in kun­taa vero­tu­loil­la, ja kaiken lisäk­si antaa kulut­ta­jille mitä kau­ni­impia kul­tahip­pu­ja koristeeksi.
    Ja tämä kaik­ki halut­ti­in siis lopet­taa, ilman mitään kor­vauk­sia menete­tys­tä ansios­ta ja haitas­ta. Tätä kuoliniskua lapin kul­lankaiva­jille taisi olla myös vihreät anta­mas­sa, samaan aikaan kun laitet­ti­in vil­lala­pas­ta näi­den iso­jen yhtiöit­ten pään päälle…

  16. Mat­ti Kin­nunen:
    Jos yrit­tää hoitaa ympäristöasi­at hyvin, lop­putuote mak­saa enem­män kuin muiden lop­putuot­teet. Konkurssi uhkaa hyvin pian. 

    Ei nyt vält­tämtää noinkaan. On kiva, jos olet halvin tuot­ta­ja, mut­ta toim­inta on taloudel­lis­es­ti järkevää, kun­han tuotan­to­hin­nas­tasi jää tyy­dyt­tävä voit­tomar­gin­aali, vaik­ka se mar­gin­aali jol­lain toisel­la olisi paljon muhkeampi.

    Rikkaan malmion omis­ta­ja tahkoaa rahaa, mut­ta hänenkin kai­vok­sel­laan on rajalli­nen kap­a­siteet­ti, jol­loin hän ei useinkaan voi lisätä tuotan­toaan nykyis­es­tä ja täten rom­ah­du­taa markkinahintoja.

    Nikke­lin hin­nan­muo­dos­tus on ollut viimeaikoina kysyn­täve­toista. Kaik­ki myyvät suu­nilleen samaan hin­taan, tämä hin­ta vain antaa eri toim­i­joille eri suu­ruiset voitot (mut­ta lai­hakin voit­to on voitto).

  17. Mielestäni ei kan­na­ta selit­tää pahan­tah­toisu­udel­la sitä minkä voi selit­tää ajat­telemat­to­muudel­la ja osaamattomuudella.

    Ymmärtääk­seni Tal­vi­vaara ei ole tahal­laan laskenut mitään, ilmoit­tanut tahal­laan väärin, vaan nykyi­nen tilanne on mon­en vuo­den pitu­inen ketju ongelmia, joi­ta ei pitänyt tul­la sekä kor­jaus toimen­piteitä joiden seu­rauk­set oli­vat siemen seu­raav­ille ongelmille.

    Syyl­lisiä ovat var­masti Tal­vi­vaara ja lupavi­ra­nomaiset. Ei kuitenkaan kan­na­ta alkaa rankaista vaan tutkia mikä meni pieleen ja kor­ja­ta toim­intakult­tuuri jot­tei uusia vas­taavia ongelmia syn­ny. Ilmeis­es­ti se vaatii viras­to­jen uudelleenjärjestelyjä.

    Btw, mielestäni ulko­maista pääo­maa ei kan­na­ta sor­sia, kun koti­maista pääo­maa ei ole ollut tarjolla…

  18. Min­ni­ina:
    Ihme­tyt­tää kovasti, kun nämä ylikansal­liset yhtiöt myrkkyi­neen ja jät­tikai­voksi­neen saa­vat tuos­ta noin vaan luvan tul­la kaiva­maan Suomen maanka­ma­rat, mut­ta ketään ei ihan oikeasti tun­nu kiin­nos­ta­van mihin kun­toon nämä tienoot jäävät kaivosten lopetettua.

    Tämä pahin pukari eli Tal­vi­vaara­han on ihan suo­ma­lais­ten omaa keksin­töä ja tuo­to­s­ta. Ehkä on sit­tenkin hyvä että tänne tulee ulko­maalaisia ja ammat­ti­mais­es­ti toimivia kai­vok­sia eikä näitä amatööre­jä, jot­ka sit­ten har­joit­tel­e­vat ensim­mäiset 10v kaivostoimintaa.

    Tal­vi­vaaran pääasial­lise­na ongel­mana on aivan selvästi ammat­ti­taidon puute. Siitä sit­ten seu­raa hosum­i­nen, talous­vaikeudet joista johtuu kaikkien muiden pait­si ympäristöa­sioiden priorisointi.

    1. Kan­sain­väli­sis­sa yri­tyk­sis­sä on se vika, ettei niil­lä ole tun­nesidet­tä Suomeen eikä maineen pilaami­nen pienessä Suomes­sa ole niiden kannal­ta kovin vahin­gol­lista. Min­ul­la ei ole asi­as­ta empi­iristä näyt­töä, mut­ta väitän, että jos tutkit­taisi­in vaikka­pa kanadalaista kaivosy­htiötä ja sen ympäristö­vas­tu­ullisu­ut­ta toisaal­ta Kanadas­sa ja toisaal­ta jos­sa toises­sa maanosas­sa, vaikka­pa Kon­gos­sa, havait­sisimme, että Kanadas­sa on toimit­tu vas­tu­ullisem­min. Joku voi sanoa, että se johtuu Kon­gos­ta. Niin­pä juuri.
      Suomen ei pidä ryhtyä kaivospoli­ti­ikas­saan Kon­gok­si. Ulko­maista yhtiötä ei saa toim­i­maan vas­tu­ullis­es­ti mil­lään muul­la taval­la kuin ankar­al­la vira­nomais­valvon­nal­la ja ankar­al­la vahin­gonko­r­vaus­pe­ri­aat­teel­l­la ja vaa­ti­mal­la kaiken kat­tavaa vas­tu­u­vaku­u­tus­ta ilman ylärajaa.

  19. Jos olen ymmärtänyt lehti­tiedot oikein, varsi­nainen virhe on tapah­tunut siinä vai­heessa, kun kip­sisak­ka-altaaseen, jota ei ollut suun­nitel­tu eikä ymmärtääk­seni luvitet­tu veden varas­toiti­in, päätet­ti­in johtaa vet­tä. Tämä päätös on tutkit­ta­va. Kuka sen teki, oliko siihen lupaa ja jos oli, mil­lä asiantun­te­muk­sel­la lupa oli annettu.

  20. Osmo Soin­in­vaara:
    Aina voi kieltäy­tyä vikut­ta­mas­ta mihinkään ja jäädä oppo­si­tioon, mut­ta minus­ta se on petos äänestäjiä kohtaan. Sil­loin saa äänestääaivan rauhas­sa mitä tahansa eikä se toisaal­ta vaiku­ta mihinkään.

    Itse en tiedä yhtään hyvää asi­aa, jon­ka Vihreät ovat saa­neet aikaan. Voisiko joku sivistää minua?

  21. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos olen ymmärtänyt lehti­tiedot oikein, varsi­nainen virhe on tapah­tunut siinä vai­heessa, kun kip­sisak­ka-altaaseen, jota ei ollut suun­nitel­tu eikä ymmärtääk­seni luvitet­tu veden varas­toiti­in, päätet­ti­in johtaa vet­tä. Tämä päätös on tutkit­ta­va. Kuka sen teki, oliko siihen lupaa ja jos oli, mil­lä asiantun­te­muk­sel­la lupa oli annettu.

    Tuos­ta löy­tyy jotain vihjeitä…

    http://www.ely-keskus.fi/fi/ELYkeskukset/KainuunELY/Ymparistonsuojelu/muutpaatokset/Documents/16.8.2012%20p%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s,%20lyhytainen%20poikkeaminen,%20Talvivaara.pdf

  22. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos olen ymmärtänyt lehti­tiedot oikein, varsi­nainen virhe on tapah­tunut siinä vai­heessa, kun kip­sisak­ka-altaaseen, jota ei ollut suun­nitel­tu eikä ymmärtääk­seni luvitet­tu veden varas­toiti­in, päätet­ti­in johtaa vet­tä. Tämä päätös on tutkit­ta­va. Kuka sen teki, oliko siihen lupaa ja jos oli, mil­lä asiantun­te­muk­sel­la lupa oli annettu.

    Nyt kun on tele­vi­sios­ta nähty ne val­ta­vat jäteal­taat, tulee mieleen Neu­vos­toli­iton sys­tee­mi. Viron Sil­lamäessä oli aivan vas­taa­va radioak­ti­ivi­nen vesial­las jät­teen lop­pusi­joi­tu­s­paikkana, mut­ta paljon pienempi.

    Sitä sit­ten siiv­ot­ti­in EUn (myös Suomen) rahoil­la ja lop­pu­jen lopuk­si allas katet­ti­in, että sadevedet eivät lisäisi jät­teen määrää.
    Aja­tuskin val­tavista avoal­taista jät­teen lop­pusi­joi­tu­s­paikkana on absurdi.

    Siitä sit­ten vaan Tal­vi­vaara altaitaan kat­ta­maan, että sateet eivät aiheuta tulvia. 😉

  23. Kuto­ja:

    http://www.ely-keskus.fi/fi/ELYkeskukset/KainuunELY/Ymparistonsuojelu/muutpaatokset/Documents/16.8.2012%20p%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s,%20lyhytainen%20poikkeaminen,%20Talvivaara.pdf

    Mielestäni oleelli­nen lause löy­tyy sivul­ta 9.

    ”Tilanne johtuu osaltaan pait­si kevään ja kesän run­saista sateista, myös siitä, että Tal­vi­vaara on jät­tänyt ympäristösy­ista johta­mat­ta vet­tä kip­sisak­ka-altaas­ta jälkikäsittely-yksikölle.”

  24. Osmo hyvä, älä ver­taa Suomea Kon­goon. Kon­gon sisäl­lis­so­das­sa on kuol­lut Suomen väk­ilu­vun ver­ran ihmisiä ja raiskat­tu samas­sa mitas­sa. YK on joutunut tuomit­se­maan maas­sa esi­in­tyneen kan­ni­bal­is­min. Kyseessä on aika lähelle failed state #1 maail­mas­sa. Kaivosoikeuk­sia on myy­ty veren vuo­dat­tamisen kykyä vastaan.

    Hyväksyn pointin verot­tamis­es­ta ja nykyi­nen kaivoslain­säädän­tö on vas­tu­u­ton, mut­ta Suomea nyt ei kuitenkaan vaan voi ver­ra­ta Kongoon.

  25. Kan­nat­taa miet­tiä, mitä Tal­vi­vaaras­ta voisi oppia yleisel­lä tasol­la eli miten se kuvas­taa “maan tapaa”. 

    Tal­vi­vaaran tapaus on esimerk­ki sys­teemistä, jos­sa pieni piiri liikkuu toisi­aan lähel­lä ole­vien organ­isaa­tioiden välil­lä (esim. toteut­tavas­ta organ­isaa­tios­ta valvo­vaan vira­nomaiseen). Vaik­ka seu­rauk­set eivät aina ole Tal­vi­vaaran luokkaa, tuot­ta­vat täl­laiset sys­teemit väk­isinkin huonoa jälkeä.

    Vas­taa­van­lainen toim­inta on Suomes­sa valitet­ta­van yleistä. Sitä esi­in­tyy esimerkik­si tässäkin blo­gis­sa usein käsitellyssä kaupunkisuunnittelussa.

    1. Suo­mi on myös niin pieni maa, että jos kaivos­toim­intaa osaa­va ympäristö­valvon­nan pari­in menevä sitou­tu­isi siihen, ettei koskaan elämässään menisi kaivosy­htiön palveluk­seen, eikä olisi myös koskaan ollut, voisi olla aika vaikea rekry­toi­da osaavaa väkeä valvon­ta­puolelle. Sama ongel­ma kos­kee STUK:ia ja ydinvoimayhtiöitä.

  26. käsit­tääk­seni padot pitää suun­nitel­la siten, että ne kestävät täyt­tämisen ja ylivuodonkin. Kip­sisak­ka on vet­tä painavam­paa, joten altaan paine vedel­lä täytet­tynä on täyt­tä kip­sisakkaa alhaisem­pi. Vika on siis muualla.

    Altaan poh­ja on vuotanut jol­loin on kuulem­ma muo­dos­tunut ´kraateri´josta on sit­ten syn­tynyt louheen läpi vir­tauskana­va luon­toon. Poh­ja ei voine men­nä rik­ki sik­si, että siihen tulee vet­tä vaan tässä tapauk­ses­sa sik­si, että padon poh­jarak­en­teet ovat pet­täneet( kraa­teri) ja puhkaisseet muovikalvon. Tässä tul­laan itse asi­aan: toden­näköis­es­ti padon poh­jarak­en­tei­den suun­nit­telus­sa on tapah­tunut perusmo­ka — väärä mitoi­tus tai huono työ esim. terävä kivi on puhkaissut kalvon, jon­ka jäl­keen vesi on syönyt tiensä.Padon ja sen poh­jarak­en­tei­den suun­nit­teli­ja ja rakentaja/valvoja ei ole ollut tarpeek­si huolellinen. 

    Käsit­tääk­seni tal­vi­vaara on tilan­nut parhaak­si kat­so­ma­l­taan asiantun­ti­jal­ta suun­nit­telun ja toteu­tuk­sen ´avaimet käteen´ ja saanut käsi­in­sä pommin.

    Ikävä kyl­lä raken­nut­ta­ja vas­taa, vaik­ka ei olisi itse osal­lis­tunut ko urakkaan. Tilanne vas­taa sitä, että taloy­htiön hal­li­tus vas­taa talon perus­tusten pet­tämis­es­tä voik­ka ei olisi ollut mis­sään tekemi­sis­sä itse vas­tu­ullisen rak­en­ta­jan kanssa.

    veden­laskemis­päätök­sen sijaan menisin penko­maan perus­mi­toi­tus­ta. Syyt­telystä tämä ei nyt parane. Vau­ri­on perusyy on löy­det­tävä ja sit­ten korjattava/ raken­net­ta­va uusi oikein mitoitet­tu ja tehty allas. Onko­han altaan takuu voimas­sa? Mitä sanoo sen rak­en­ta­ja? Jokin väli­aika­nen ratkaisu pitää myös löytää jos allas on susi. Seisok­ki tai hätäallas.Päätös pitää perus­tua fak­toi­hin eikä tunteisiin.

    Tal­vi­vaara anta­nee osakkailleen jonkin tiedoit­teen kun tietää mis­tä on kyse.

    1. Vesi taisi tul­la sen kip­sisakan lisäk­si eikä sen tilalle. Ainakin patoa joudut­ti­in korot­ta­maan. Vesi rei­jästä läpi päästyään on kip­sisakkaa parem­pi raivaa­maan itselleen tien eteen­päin. Tänään Hesaris­sa kir­joit­ta­neen kaatopaik­ka-asiantun­ti­jan mukaan muovikalvon alla olisi pitänyt nykynormien mukaan olla ben­toni­it­ti­savea, joka olisi tukkin­ut vuodon, mut­ta tästä määräyk­ses­tä oli jostain syys­tä myön­net­ty poikkeus.
      Ehkä kan­nat­taa kuitenkin odot­taa tarkem­pia tietoja.
      Kun min­ua kiin­nos­taa tässä asi­as­sa oman ammat­ti­ni puoles­ta se, mitä val­tion puolel­la pitäisi tehdä, ettei täl­laista voisi sat­tua uud­estaan. Vaikut­taa siltä, että val­tion vira­nomais­ten valvon­ta on pet­tänyt pahasti. Onko kyse ammat­ti­tai­dos­ta, rahan puut­teesta vai alis­teis­es­ta ase­mas­ta ELY-keskusten sisäl­lä vai mis­tä? Olen itse STUK:n neu­vot­telukun­nan puheen­jo­hta­ja. STUK:n tur­val­lisu­uskult­tuuri on kovin eri­lainen. Ennen kuin Lap­pi jae­taan kan­sain­välis­ten kaivosy­htiöi­den kesken, ympärtistöhallinnon pitäisi olla kun­nos­sa, joka on paljon nyky­istä lähempänä STUK:n turvallisuusajattelua.

  27. “Suo­mi on myös niin pieni maa, että jos …, voisi olla aika vaikea rekry­toi­da osaavaa väkeä valvontapuolelle”

    Niin­pä. Tämän­tyyp­pisen rekry­toin­nin täy­tynee ulot­tua maan rajo­jen ulkop­uolelle, varsinkin kun Tal­vi­vaaran touhu­ja ale­taan tutkia. Maas­sa ei ehkä riitä ammat­ti­laisia, jol­la ei jo ole lusik­ka sopassa.
    Ee

  28. Minä olen oppin­ut sen että kaivos­toim­inta työl­listää niin paljon enem­män kuin matkailu että lapin luon­to kan­nat­taa tuho­ta… …pitäisi var­maan myös tuho­ta puo­let aivosoluista ja kat­sel­la Big Broth­e­ria päivät pitkät otta­mat­ta mis­tään asi­as­ta selvää ja ymmärtämät­tä mis­tään mitään… …huoh… …että todel­lisu­u­den jär­jet­tömyyt­tä kestäisi.

  29. Tiivis­telmä julkises­ta keskustelus­ta: Tal­vi­vaaran kaivos on pahis, joka on nyt tahal­laan tuhon­nut luon­toa, ja vira­nomais­ten olisi pitänyt olla hyviksiä, jot­ka oli­si­vat pelas­ta­neet maail­man. Mut­ta kun vira­nomaiset ovatkin kor­rup­toitunei­ta pahik­sia, niin maail­ma ei pelastunut.

    Ei tai­da maail­ma olla kuitenkaan ihan niin yksinker­tainen. On ihan selvää, että sekä kaivos että vira­nomaiset ovat mokan­neet aika spek­taku­laarisel­la taval­la. Kuitenkin kum­mal­lakin puolel­la on ollut samat intres­sit (katas­trofien vält­tämi­nen) ja ongel­mat (osaa­mat­to­muus).

    Tal­vi­vaaran kai­vok­ses­ta eri­tyisen tekee sen käyt­tämä teknolo­gia, jota ei vas­taavas­sa mitas­sa ole mis­sään muual­la käytössä. Tämä osa Tal­vi­vaaras­ta on ainakin poten­ti­aal­isti monel­la taval­la erit­täin hyvä asia. Lisäk­si kaivos tuo työ­paikko­ja alueelle, johon tarvi­taan työ­paikko­ja, mikä sekin on erit­täin hyvä asia.

    Toises­sa vaakakupis­sa ovat sit­ten ympäristöar­vot ja muiden elinkeino­jen edut. Ideaal­i­ta­pauk­ses­sa lupa­pros­es­si olisi sel­l­ainen, jos­sa vira­nomainen aut­taisi luvan­hak­i­jaa muokkaa­maan toim­intaansa sel­l­aisek­si, että toimin­nan hai­tat ovat mah­dol­lisim­man vähäisiä. Jos lupa­pros­es­si on pelkkä “kyllä/ei/tällä ehdol­la”, se luo vas­takkainaset­telun lupavi­ra­nomaisen ja luvan­hak­i­jan välillä.

    En tiedä, miten asia on tässä tapauk­ses­sa men­nyt. Kovasti kuitenkin epäilen, että pros­es­si on ollut aidon yhteistyön sijas­ta jonkin­lainen lob­baamisen taidon­näyte, ja ettei riit­tävää osaamista ole ollut kum­mal­lakaan puolel­la pöytää.

    Tältä kan­til­ta kat­sot­tuna ympäristön­suo­jelun olem­i­nen ELY-keskuk­ses­sa ei sel­l­aise­naan ole hyvä tai huono asia. Voi olla helpom­pi kerätä kaik­ki osaami­nen yhden pöy­dän ääreen, jos se on saman katon alla. Ongel­ma on tavoit­teenaset­telus­sa. Jos elinkeinovi­ra­nomais­ten tavoite on vain saa­da mah­dol­lisim­man paljon liike­toim­intaa alueelle, ympäristöasi­at jäävät jalkoi­hin. Jos ympäristövi­ra­nomais­ten tarkoi­tus on vain min­i­moi­da luon­nolle aiheutu­vat hai­tat, kaik­ki inhimilli­nen toim­inta alueel­la kan­nat­taa kieltää.

    Kuitenkin parhait­en toimi­va ELY-keskus on sel­l­ainen, joka saa mah­dol­lisim­man paljon liike­toim­intaa alueelle vaaran­ta­mat­ta luon­toar­vo­ja. Tämä vaati­ikin sit­ten jo yhteis­toim­intaa vira­nomais­toimin­non sisäl­läkin, jot­ta elinkeinon­har­joit­ta­jia osa­taan ohja­ta oikean­laiseen toim­intaan. Ja lisäk­si se vaatisi huo­mat­ta­van määrän kovan tason teol­lista osaamista, jota ei nyt tai­da olla.

    1. Tältä kan­til­ta kat­sot­tuna ympäristön­suo­jelun olem­i­nen ELY-keskuk­ses­sa ei sel­l­aise­naan ole hyvä tai huono asia. Voi olla helpom­pi kerätä kaik­ki osaami­nen yhden pöy­dän ääreen, jos se on saman katon alla. 

      Ajat­telitko, että nyt Säteily­tur­vakeskuk­seen keskitet­ty ydin­voimaloiden valvon­ta pitäisi myös hajaut­taa paikallisille ELY-keskuksille?

  30. eli perusmo­ka ilmeis­es­ti on rakenteessa.
    joku on anonut ja joku toinen antanut luvan. ris­ki on tämän mukaan otet­tu tietoisesti.
    ikävä juttu.
    Vas­tuu ja vas­taami­nen ovatkin sit­ten eri asioi­ta. Pahim­mas­sa tapauk­ses­sa vas­tu­ulli­nen löy­tyy, mut­ta vas­taa­jaa ei.
    Yhtiössä omis­ta­jat vas­taa­vat sijoit­ta­mal­laan pääo­ma­l­la, virkamies viral­laan. Mut­ta kuka vas­taa siivoustyöstä onkin se varsi­nainen ja ikävä kysymys.

  31. Osmo Soin­in­vaara:
    Onko kyse ammattitaidosta, 

    Ei. Ehkä joil­lain virkamiehillä ei ole kovin vah­vaa asiantun­te­mus­ta, mut­ta jos johonkin ehdotet­tuun han­kkeeseen liit­tyvät asi­at ovat vaikei­ta, pitää ottaa selvää tai aset­taa var­masti riit­tävät ympäristöe­hdot. Valvon­nas­sa sama kaa­va. Jos päätösten tuek­si ei saa riit­tävää tietoa, vika on hallinto­tavas­sa, ei yksit­täis­ten virkami­esten asiantuntemattomuudessa.

    rahan puut­teesta

    Ei. On mah­dol­lista, että nyky­isille valvo­jielle on asetet­tu niin paljon velvol­lisuuk­sia, että he eivät ehdi valvoa kun­nol­la. Mut­ta tuol­lainen ongel­ma hoi­tu­isi muu­ta­mal­la lisävi­ral­la koko maa­han, mikä ei ole val­tion mit­takaavas­sa iso kulu.

    vai alis­teis­es­ta ase­mas­ta ELY-keskusten sisällä 

    Kyl­lä, var­masti ainakin jonkin ver­ran. Mielestäni ELY-uud­is­tus viit­tasi vah­vasti nimeno­maan tähän suun­taan. Ihmettelin vihrei­den kan­taa ja hil­jaisu­ut­ta asi­as­sa. Kulissien takaisia kaup­po­ja hal­li­tuk­ses­sa ja ELY-keskusten nyky­istä ilmapi­ir­iä en tunne, mut­ta ulospäin ELY-han­ke ei todel­lakaan näyt­tänyt askeleelta vihreään suuntaan.

    vai mis­tä?

    Selvästi viimeaikaisille hal­li­tuk­sille lojaal­ius ylikansal­lisen vapaakau­pan suun­taan, halu olla mallikelpoinen EU-jäsen (myös teol­lisen toimin­nan vapaudessa), ja jatku­va mak­si­maa­li­nen talouskasvu ovat olleet keskeisiä tavoit­tei­ta. Tämä on tarkoit­tanut sitä, että kan­sain­välis­ten yri­tys­ten ja omienkin yri­tys­ten toim­inta, eri­tyis­es­ti yli rajo­jen, on tehty mah­dol­lisim­man suju­vak­si. Kaikkea pro­tek­tion­is­mi­in viit­taavaa (kuten vaikka­pa ylimäräisiä ympäristö­vaa­timuk­sia) on väl­tet­ty. Uusien yri­tys­ten tuo­ma talouden kasvu ja työ­paikat on otet­tu tyy­tyväis­inä vas­taan. Tässä ympäristössä ympäristöasi­at ovat voineet jäädä hel­posti kakkospri­or­i­teetille, hurskaiden toivei­den varaan.

    Tämän lisäk­si myös ihan nor­maali taloudelli­nen ahneus pehmen­tää aina ympäristöhuo­lia, ja johtaa riskien ja vaiku­tusten aliarvioimiseen.

    1. Min­ul­la on vähän sel­l­ainen tun­tu, että jotkut halu­si­vat ottaa ympäristö­valvonnal­ta pois voimavaro­ja, jot­ta ei valvot­taisi niin paljon. Sik­si tästä aiheesta kirjoitankin.

  32. Osmo Soin­in­vaara:

    Ehkä kan­nat­taa kuitenkin odot­taa tarkem­pia tietoja.

    Järkevä mielipi­de. Linkissä toinen tärkeä huomioon otet­ta­va asia.

    http://yle.fi/uutiset/professori_talvivaaraa_ei_saa_paastaa_konkurssiin/6371946

    Onnek­si vihreistä kov­in­ta kieltä ovat käyt­täneet tekni­ikas­ta ja taloud­estä vähiten ymmärtävät sosi­aalivihreän siiv­en edus­ta­jat, jot­ka ovat saa­neet jonkin­laisen ympäristöherä­tyk­sen. Toiv­ot­tavasti hei­dän tarkoituk­se­naan ei ole pelkkä poli­it­tis­ten irtopis­tei­den keräi­ly. Ainakaan he eivät ehdo­ta mitään kovin rakentavaa.

    1. Jos osoit­tau­tuu — ei ole osoit­tau­tunut vielä — ettei Tal­vi­vaaran kaivos­ta saa­da siedet­tävään kun­toon ympäristön kannal­ta, toim­inta pitää ajaa alas. Alas ajami­nen tarkoit­taa, ettei kiveä louhi­ta lisää, mut­ta jo louhit­tu kivi, jos­sa liuot­ta­va bak­teer­i­toim­inta on käyn­nistynyt, käsitel­lään lop­pu­un ja siitä erote­taan ne met­al­lit hyö­tykäyt­töön. Ei kai niitä liukenevia met­alle­ja nyt voi luon­toonkaan laskea.

  33. sari:

    Käsit­tääk­seni tal­vi­vaara on tilan­nut parhaak­si kat­so­ma­l­taan asiantun­ti­jal­ta suun­nit­telun ja toteu­tuk­sen ´avaimet käteen´ ja saanut käsi­in­sä pommin.

    Ikävä kyl­lä raken­nut­ta­ja vas­taa, vaik­ka ei olisi itse osal­lis­tunut ko urakkaan.

    Kip­sisak­ka-altaan on Tal­vi­vaar­alle urakoin­ut val­ti­olli­nen Destia…

  34. Osmo Soin­in­vaara: Ajat­telitko, että nyt Säteily­tur­vakeskuk­seen keskitet­ty ydin­voimaloiden valvon­ta pitäisi myös hajaut­taa paikallisille ELY-keskuksille?

    Eipäs nyt sekoite­ta asioi­ta… aja­tus siitä, että ydin­voimalaa valvot­taisi­in läheltä ei a pri­ori tun­nu sinän­sä mahdottomalta.

    Mut­ta Tal­vi­vaaran koke­muk­sen perus­teel­la eril­lisen ‘kaivosasioiden yli­hal­li­tuk­sen’ perus­t­a­mi­nen olisi perusteltua.

    ELY-keskuk­sen haukku­mi­nen Tal­vi­vaaran luvista ei ole paikallaan, sil­lä luvat on myön­net­ty “itsenäis­ten” ympäristökeskusten aikana — ja nyky­isin ympäristölu­vat myön­tää AVI. ELY-keskus valvoo ja antaa huomautuksia.

  35. Osmo Soin­in­vaara: Alas ajami­nen tarkoit­taa, ettei kiveä louhi­ta lisää, mut­ta jo louhit­tu kivi, jos­sa liuot­ta­va bak­teer­i­toim­inta on käyn­nistynyt, käsitel­lään lop­pu­un ja siitä erote­taan ne met­al­lit hyötykäyttöön.

    Enää ei ihme­tytä, mik­si Out­okumpu myi kai­vok­sen ja liuo­tustekni­ikan yhdel­lä eurol­la — ilmeis­es­ti riski­laskel­mat oli tehty ja kon­sernin muu­ta toim­intaa ei halut­tu vaaran­taa. Pelkästään Tal­vi­vaaran kaivos­ta pyörit­tävä yri­tys voi ottaa enem­män riskiä; jos huonos­ti käy, yhteiskun­ta sit­ten mak­saa viulut.

  36. Osmo, olet pet­tänyt mei­dät pla­neet­tamme elonke­hää suo­jel­e­vat ihmiset! Täysin urbaan­i­na asukkaana pidät parem­pana keskit­tää väestö kaupunkei­hin — täysin laji­tyyp­il­lisyytemme vas­taiseen ympäristöön — ja hyö­dyn­tää luon­non­resursse­ja insinööriv­ihrey­den keinoin. Sähköau­to edus­taa tätä type­r­yyt­tä. Jos sähkö tuote­taan ydin­voimal­la, on uraani louhit­ta­va jostain. Nyt sitä aio­taan “ottaa tal­teen” Tal­vi­vaaras­sa. Siel­lä rikas­ta­mo on jo valmis, kos­ka val­tioneu­vos­to antoi 1.3. klo 10 peri­aatelu­van. Vihreät jät­tivät muodol­lisen eriävän mielip­i­teen. Silti Niin­istöl­lä olisi ollut val­ta pyytää jät­tämään asia pöy­dälle ja lisähark­in­taan vaan hänel­läpä oli kiire setän­sä pres­sav­ihk­iäisi­in samana päivänä klo 12.
    Niin­istö olisi voin­ut jo aikaa sit­ten tehdä kahilu­odot eli vaa­tia jyräkästi louhin­nan keskeyt­tämistä. Hänellä,kuten myös sin­ul­la, on ollut koko ajan tarkat tiedot, mis­sä men­nään Tal­vi­vaaran suhteen.
    Pyysimme jo helmiku­us­sa Vuokatin mie­lenosoituk­seen Hau­ta­laa, Has­sia ja Niin­istöä. Has­si ja Niin­istö eivät kiireiltään ehti­neet. Hau­ta­la ei edes vas­tan­nut sähköpostiin.
    Viime torstain 7.11. mie­lenosoituk­ses­sa ei näkynyt koijärveläisiä.
    Arve­len, että olet istuskel­lut liikaa STUK:n saunakabi­netin kok­ouk­sis­sa. Kabi­net­tipoli­ti­ik­ka on kom­pro­missien tie. Väärän ja oikean ero hämär­tyy. Ihmi­nen ei osaa sanoa enää “EI”.
    Kain­u­us­sa ja Savos­sa toimii Stop Tal­vi­vaara ‑liike. Se vaatii kai­vok­sen ja kemi­ante­htaan hal­lit­tua alasajoa suurin piirtein samoin perustein kuin itse kir­joi­tat tosi­a­sioista. Tot­ta kai kaivos voidaan sulkea, jos se ker­ran on avat­tukin. Luon­toa ja ihmisiä vaaran­ta­va toim­inta on mah­dol­lista lopet­taa. Prof. Heiska­nen sat­tuu ole­maan Pekka Perän ja Har­ri Natusen kavere­i­ta. Hänen lausun­noilleen ei tääl­lä paljon pain­oa laite­ta. Heiska­nen on jär­jestämässä 22.11. Jyväskylään Perän & kumpp. kanssa Finn­Mater ‑mes­sut, joka tarkoit­taa käytän­nössä kaivos­alan mes­su­ja. Heiska­nen istuu Perän kanssa Finn­Ma­terin val­tu­uskun­nas­sa. Suo­mi on toisaan pieni maa, kun kat­soo hyvä veli ‑organ­isaa­tioi­ta.
    Kai­vok­sen ja kemi­ante­htaan alasajo tarkoit­taa vähit­täistä ennal­lis­tamista,. Rikki­hap­poli­uo­tuskasat — joi­ta media kuu­lut­taa “bio“liuotuskasoina — voidaan peit­tää ja kos­ka niitä ei kastel­la, liuken­e­m­i­nen lop­puu. Ei sieltä pitkään met­alle­ja irtaudu, vaik­ka Heiska­nen Häkämiehen tilaa­man nuo­tis­ton mukaan medi­as­sa puhuukin toista.

    Ke 14.11. klo 16 on suuri mie­lenosoi­tus Eduskun­talon edustal­la Tal­vi­vaaran aiheut­ta­man ympäristökatas­trofin vuok­si. Sin­ul­la, Osmo, on tietysti STUK:n saunakabi­net­tikok­ous harmil­lis­es­ti juuri tuo­hon aikaan.

    1. STUKinkokus on aamul­la. Klo 16 on valtuusto. 🙂
      Ihmisen laji­tyyp­illi­nen käyt­täy­tymi­nen on kyl­lä lau­mas­sa elämi­nen. Tämä suo­ma­lainen sadan hehtaarin yksinäisyys omien pel­to­jeb keskel­lä kukana muista on kovin epätyypillinen.

  37. Osmo Soin­in­vaara:
    STUKinkokus on aamul­la. Klo 16 on valtuusto.
    Ihmisen laji­tyyp­illi­nen käyt­täy­tymi­nen on kyl­lä lau­mas­sa elämi­nen. Tämä suo­ma­lainen sadan hehtaarin yksinäisyys omien pel­to­jeb keskel­lä kukana muista on kovin epätyypillinen.

    Ihm­nen on lau­maeläin. Sen huo­maa varsinkin seu­rates­saan vihre­itä, vain esimerkin mainitakseni.

    “Sadan hehtaarin yksinäisyy­dessä” voi ihmi­nen olla yllät­tävän laa­jas­sa sosi­aalises­sa verkos­tossa. Mis­sään ihmi­nen ei ole niin yksinäi­nen kuin suurkaupungissa.

  38. Ei luon­non keskel­lä ihmi­nen mil­loinkaan yksin ole, mitä sinä höpiset. Mut­ta itse asi­aan: Voisitko, Osmo, vas­ta­ta, kan­natatko Tal­vi­vaaran nikke­li-uraanikai­vok­sen ja sen kemi­ante­htaiden sulkemista? Jos et, niin miten luon­top­uolueen perus­ta­jana perustelet jatkamisen?

  39. Osmo Soin­in­vaara: Ylen toimit­ta­jat yrit­tävät vekkulisti uskot­edl­la, etteivät ymmär­rä par­la­men­taaris­es­ta päätök­sen­teko­tavas­ta mitään. Hal­li­tus­puolueet riitelevät keskenään ennen eduskun­takäsit­te­lyä mut­ta aja­vat lait läpi eduskun­nas­sa. Minäkin joudun äänestämään leimaveron korot­tamisen puoles­ta asun­tokaupois­sa, vaik­ka pidän esi­tys­tä järjettömänä.
    Kir­joi­tan aiheesta oman postaukseni.

    Kun aina kir­joi­tan asial­lis­es­ti, on pääteltävä, että olet ottanut käyt­töön mielip­itei­den karsin­nan sil­loin, kun kom­ment­ti ei pääse läpi. Silti kokeilen vielä: Nykyiseen kaikkien puoluei­den hal­li­tuk­seen osal­lis­tu­mista jokainen osal­lis­tu­va puolue perusteli mah­dol­lisu­udel­la vaikut­taa ja valmi­udel­la kan­taa vas­tu­u­ta. (Varsi­nainen syy lie­nee ollut estää uusi­in vaalei­hin ajau­tu­mi­nen saman tien ). Perustelusi osoit­taa, että vaikut­tamisen mah­dol­lisu­udet riip­pu­vat voima­suhteista ja halus­ta pysyä hal­li­tuk­ses­sa. Seu­raa­va kysymys: Mil­lä hinnalla?

    Mitä merk­i­tys­tä on vihreäl­lä puolueel­la, jolle ympäristön tila ei ole kyn­nyskysymys vaan hal­li­tuk­ses­sa pysytel­lään sen kustannuksella? 

    Ja mitä merk­i­tys­tä on demokra­tial­la, kun nor­maal­i­ti­lanteessa perus­teet­tomat ylileveät koali­tiot yhdessä aiem­man määrävähem­mistösään­nösten pois­tamisen kanssa takaa­vat oppo­si­tionkin voimattomuuden?

    Mitä vas­tu­u­ta voi kantaa,ja mik­si puhua vas­tu­un kan­tamis­es­ta, kun on suos­tunut luovut­ta­maan kaiken val­lan pois?

    Miltä luulet näi­den seli­tys­ten, että olemme hal­li­tuk­ses­sa ja vas­tu­umin­is­ter­iössä, mut­ta emme voi millekään mitään, tun­tu­van äänestäjästä?

  40. Tal­vi­vaaran ympäristöpuolen murheet ovat vakavia. Nyt löy­tyy syyt­telijöitä ja arvostelijoi­ta mut­ta sil­loin kun päätök­siä tehti­in ei asioi­hin paneudut­tu riit­tävästi. Näyt­tää siltä, että rikkidi­rek­ti­ivin kanssa tämän asian valmis­telu on samas­sa sar­jas­sa – koti­työt tekemät­tä. Kyse on osaamis­pu­ut­teista ei vält­tämät­tä rahan puut­teesta. Pitäisi tietää mitä ei tiedä ja olla kyky han­kkia tarvit­ta­va tieto.

    Ihmette­len ympäristömin­is­terin kovia kan­to­ja tilanteessa,jossa kyseessä on ympäristön ja yhtiön kannal­ta hätäti­la. Mielestäni pitäisi moit­timisen ja oikeustoimil­la usut­tamisen sijaan kaikin keinon tukea sitä porukkaa joka yrit­tää saa­da tilanteen hal­tu­un. —- Kukaan ei ota täl­laisia riske­jä jos ne oli­si­vat tun­nis­te­tut päätök­sen­teko­hetkel­lä. Tun­tem­aton ris­ki on vaar­al­lisin kos­ka se on tuntematon

    Toinen vielä vakavampi asia on poli­it­ti­nen ris­ki: Ettei nyt onnet­to­muu­den kiihkos­sa tehtäisi sel­l­aisia päätök­siä, jot­ka vievät koko liike­toiminnal­ta tule­vaisu­u­den. Aset­ta­mal­la pikaistuk­sis­sa ylim­i­toitet­tu­ja hark­it­se­mat­to­mia vaa­timuk­sia saadaan kyl­lä toim­inta pysähtymään, yhtiö konkurssi­in ja tuhatkun­ta uut­ta työtön­tä kain­u­useen. Se vai­h­toe­hto olisi todel­li­nen katas­trofi – ympäristöris­ki jäisi eikä olisi ole­mas­sa vas­tu­ullista organ­i­sa­tio­ta joka sitä hal­lit­see. Vaalit ovat ohi – nyt voisi myös ajatel­la järkevästi.

    On Tal­vi­vaaran johdon ja yhtiön tukemisen paik­ka – ei moit­timisen. Toimin­nan jatku­miseen tarvi­taan kas­savir­taa – ei katkaista sitä pain­os­tussy­istä. Vain yhtiön toimin­nan jatku­misel­la tämä asia pysyy jos­sain hallinnassa.

    – ei tape­ta lyp­sävää lehmää ja aje­ta tilan­net­ta yhteiskun­nan syli­in totaaliseen katastrofiin.– 

    Mielestäsi ei tiedet­ty, että ei olisi pitänyt antaa perus­tamis­lu­paa niil­lä ehdoil­la kuin annet­ti­in, mut­ta jatkamis­lu­pa niil­lä samoil­la ehdoil­la pitää antaa? Logi­ik­ka on kuen san­ot: lyp­sävää lehmää ei saa tap­paa, ympäristöstä viis.
    Just.

  41. Raimo K: nyky­isin ympäristölu­vat myön­tää AVI. ELY-keskus valvoo ja antaa huomautuksia.

    Alue­hallinto on kyl­lä ihan sekaisin. Luvan siis todel­lakin antaa AVI mut­ta sen voi peru­ut­taa — tai siis toimin­nan keskeyt­tää ELY joka oli myös antanut luvan poike­ta ympäristöluvasta.

  42. Osmo Soin­in­vaara: Ajat­telitko, että nyt Säteily­tur­vakeskuk­seen keskitet­ty ydin­voimaloiden valvon­ta pitäisi myös hajaut­taa paikallisille ELY-keskuksille? 

    Kuten itse kir­joitit, pak­ka on näis­sä asiois­sa aika totaalisen sekaisin AVI/ELY/jokumuu ‑hässäkässä. Point­ti­ni oli se, että elinkeino- ja ympäristöa­sioiden keskit­tämi­nen saman katon alle ei minus­ta sel­l­aise­naan kuu­losta pahal­ta. Se voi toteu­tuk­ses­ta riip­puen tuo­da huo­mat­tavasti lisäar­voa. (Nyt se näyt­tää kylvävän vain huono­ja asioi­ta, mut­ta vika ei ole näkökul­mien yhdis­tämisessä, vika on toteutuksessa.)

    Mitä sit­ten tulee eril­liseen KTUKi­in (Kaivos­tur­val­lisu­uskeskus), niin hyvin spe­sial­isoitunut­ta asiantun­te­mus­ta vaa­tivis­sa asiois­sa sel­l­ainen voisi olla ihan paikallaan. Valvon­nan osalta tun­tuu siltä, että kaivosasiois­sa tekemistä riit­tää eri tasoille. ELY voisi olla oikea taho valvo­maan päästöra­jo­jen nou­dat­tamista. Rak­en­teisi­in ja pros­es­sei­hin liit­tyvä toim­inta (pros­es­simuu­tok­set, ymv.) taas vaatii korkeam­man tasoista asiantuntemusta.

  43. Mat­ti Kin­nunen:
    Olisiko niin, että globaal­isti kil­pailul­la kaivos­alal­la ei kaivosyri­tys voi samaan aikaan pitää huol­ta ympäristöstä ja tuot­taa voittoa. 

    Miten Suomes­sa ole­va kaivos voisi käyt­tää paljon enem­män rahaaym­päristöa­sioi­hin kuin kehi­tys­mais­sa (esim Kon­gos­sa) toimi­va täysin säätelemätön kaivos? Jos yrit­tää hoitaa ympäristöasi­at hyvin, lop­putuote mak­saa enem­män kuin muiden lop­putuot­teet. Konkurssi uhkaa hyvin pian. 

    Toki jos malmio on moninker­tais­es­ti rikkaampi kuin mis­sään muual­la tai tarvit­tavien raa­ka-ainei­den (vesi, öljy, ihmi­nen, hapot, …) on Suomes­sa paljon mui­ta mai­ta halvem­pi, niin sit­ten on varaa huole­htia ympäristöstäkään. 

    Eiks tämän pitänyt olla markki­na­t­aloud­es­ta huole­htiville itses­tään­selvyys jo Tal­vi­vaaraa perustettaesa?

    Mikä 0n johtopäätök­sesi? Sekö, että maail­mas­sa ympäristön tuhoami­nen on välttämätöntä?

  44. Jos oikein muis­tan, samal­la kun Out­okumpu myi eurol­la tai kahdel­la Tal­vi­vaaran kaivosoikeudet se samal­la merkit­ti­in 20 %:n osu­udel­la kaivosy­htiön osakkaak­si nimel­lisel­lä hin­nal­la. — Joku voisi tarkistaa.

  45. Osmo Soin­in­vaara: Alue­hallinto on kyl­lä ihan sekaisin. Luvan siis todel­lakin antaa AVI mut­ta sen voi peru­ut­taa – tai siis toimin­nan keskeyt­tää ELY joka oli myös antanut luvan poike­ta ympäristöluvasta.

    No ei se, että on ole­mas­sa eri vira­nomaisia, tarkoi­ta sitä, että hallinto olisi sekaisin — eikä se ilmeis­es­ti olekaan sekaisin. Se vaan ei toi­mi ja kyl­lä tässä tapauk­ses­sa sor­mi osoit­taa ympäristömin­is­ter­iöön, joka ELY-keskuk­sen ympäristövi­ra­nomaiset ohjeis­taa ja joka ei ole suh­tau­tunut kaivos­toim­intaan tarpeek­si vakavasti.

    Ja sehän ei ole Ville Niin­istön vika, vaan ainakin Paula Lehtomäen osalta valvon­ta taisi jäädä osake­potin ostoon?
    En osaa sanoa, oliko luvista päätet­ty jo aikaisem­min, mut­ta valvon­taan olisi tietysti pitänyt panos­taa sil­loin, kun toim­inta käynnistyi.

  46. Markku af Heurlin: Luin kir­joituk­sen ja varsinkin kom­men­tit. Mieltä kohot­tavia täl­laiset yleiset hirttäjäiset.

    Voiman artikke­li on hyvä, kos­ka se todel­la selit­tää, miten tämä kaik­ki on mahdollista.
    Mitenkäs se Vihriälä sanoikaan: Lahjon­taa ei Suomes­sa tarvi­ta mihinkään sik­si, että puolue organ­isoi aja­mansa asian totet­tamiseen tarvit­ta­van koneis­ton hal­tu­un­sa kaikil­la organ­isaa­tio­ta­soil­la niin, että sen suju­miseen ei mitään voitelua tarvi­ta. Hän puhui Keskustapuolueen Nuorisosäätiön han­kkeista, joiden läpi­meno hoidet­ti­in val­it­se­mal­la oikeat ihmiset oikeisi­in paikkoi­hin etukä­teen. Saman­lainen “toteu­tus­put­ki” näyt­tää pystyteyn myös tal­vi­vaaran toteu­tus­ta varten.
    Mie­lenki­in­toisia nuo Pääkkösen kom­men­tit riskino­to­s­ta Kain­u­un sanomien haastattelussa.
    Ja mie­lenki­in­toisia näke­myk­siä vas­tu­us­ta tämän ketjun kom­men­toi­jil­la: Ketään ei saisi aset­taa vas­tu­useen. Koko ajan suo­jel­laan ihmis­ten mainet­ta luon­non kus­tan­nuk­sel­la — ihmis­ten, jot­ka sanovat otta­vansa vas­tu­un, kuten Pekkari­nen. Mitähän hän mah­taa tarkoittaa?

  47. Jos oikein muis­tan, samal­la kun Out­okumpu myi eurol­la tai kahdel­la Tal­vi­vaaran kaivosoikeudet se samal­la merkit­ti­in 20 %:n osu­udel­la kaivosy­htiön osakkaak­si niel­lisel­lä hin­nal­la. — Joku voisi tarkistaa.

  48. Pidin muu­ta­ma vuosi sit­ten hyvänä ajatuk­se­na aikaan sijoit­taa per­hey­htiömme likvide­jä varo­ja Tal­vi­vaaraan. Poikani sanoi njet ja ker­toi, että han­ke ei ole niin hyvä kuin miltä kuulostaa. 

    Kaikesta päätellen Kuplass­sa, teekkarei­den sukel­lusy­hdis­tyk­sessä, kuulee kaiken­laista hyödyllistä.

    Tämä ympäristö­vahinko merk­it­see myös kai­vok­seen sijoit­taneille suur­ta vahinkoa, pahim­masa tapauk­ses­sa koko sijoituk­sen arvon nol­lau­tu­mista. Tal­vi­vaara etsii uut­ta rahoi­tus­ta mak­su­valmiuten­sa ylläpitämiseen: Onko se lähel­lä likviditeettikonkurssia?

    Ilmeis­es­tikin sen takia, että päätet­ti­in säästää väärässä paikas­sa 50 Me 1000 Me.n investoinnissa.

  49. Uraani on herät­tänyt intohimoja.

    Yksi asia ihmetyttää.

    Kun Tal­vi­vaaraa olti­in suun­nit­tele­mas­sa, niin kyl­lä alueen geolo­gia oli jo julk­ista tietoa. Muuten­han kaivosy­htiötä ei voi mekritä pörssi­in. Ja joka tapauk­ses­sa vähänkin asi­aan pere­htyneelle — jol­laisek­si en itseäni laske — oli selvää, että mal­mi todenäköis­es­ti sisältää uraa­nia merkit­täväk­si kat­sot­ta­van määrän. Mitä sille tehdään? Jätetäänkö paikoilleen peri­aat­teessa, mut­ta ei vält­tämät­tä käytän­nössä liuken­e­mat­tomana ätteenä vai kerätäänkö talteen?

    1. Tal­vi­vaaran mal­mi sisältää uraa­nia neljä ker­taa niin paljon kuin tavalli­nen grani­it­ti, eli ei juuri yhtään, mut­ta ton­neit­tain sitä kuitenkin on, kun kivi­ton­ne­ja on paljon. Lupa uraanin maas­ta vien­ti­in on tulos­sa val­tioneu­vos­ton käsit­te­lyyn tuotapikaa.

  50. Näyt­tää siltä, että tämä Tal­vi­vaara-tapaus muo­dos­tuu mon­es­sa suh­teessa merkittäväksi:

    1) Tal­vi­vaara on munin­ut tämän pro­jek­tin oikein kun­nol­la ja hävin­nyt vielä asi­as­ta käytävän medi­a­so­dan. Upea suurhanke on nyt pahas­sa jamassa.

    2) Tal­vi­vaaran ympäristö­vahinko­jen vaar­al­lisu­us ja laa­ju­us on jäänyt ainakin min­ulle vielä epä­selväk­si. Kaiken­laista kansaa pelot­tel­e­vaa medi­ako­hi­naa on kyl­lä kuu­lunut, mut­ta kun­nol­lista tieteel­listä fak­taa ei paljonkaan. Muis­tu­vat mieleen Tsher­nobilin jälkeiset poron­teuras­tuk­set, jot­ka taisi­vatkin osoit­tau­tua sit­ten turhiksi…

    3) Luulisi, että vakavasti otet­ta­va ympäristövä­ki olisi jo tehnyt fak­ta­pu­ut­teelle jotakin, mut­ta näyt­tääkin siltä, että ympäristömin­is­ter­iä myöten ollaan mielu­um­min pupulisti-mielessä liikeel­lä ja pyritään pääsemään vas­tu­u­pakoon keinol­la mil­lä hyvän­sä. Surullista mut­ta tyypillistä.

    4) On odotet­tavis­sa, että tästä läh­tee nyt liik­keelle monivuoti­nen pros­es­si, jos­sa sekä syyl­liset, että syyt­tömät joutu­vat kär­simään. Mon­en toim­i­jan tavoit­teena näyt­tää ole­van Tal­vi­vaaran toimin­nan lopet­ta­mi­nen, kyseenalaisi­akaan keino­ja kai­h­ta­mat­ta. Kuka­han virkavirhet­tä pelkäävä byrokraat­tiruk­ka uskaltaa enää antaa millekkään isom­malle han­kkeelle star­tilu­paa? Traagista.

    5) Sen sijaan, että laitet­taisi­in Suomen asi­at nyt kun­toon, suun­nataan suuri osa resurs­seis­tamme tämän Tal­vi­vaara-sotkun puimiseen, mikä ei paljoa auta maan polt­tavien nyky­on­gelmien ratkaisemises­sa. Päinvastoin!

    6) Tämä surulli­nen pros­es­si toden­näköis­es­ti nos­taa uusien kaivoshankkei­den, yms. isom­pi­en investoin­tien aloi­tuskyn­nys­tä huo­mat­tavasti. Nykyisessä investoin­til­a­mas­sa tämä on myrkkyä.

    7) Taustal­la on vielä se, että kenel­läkään ei Suomes­sa ollut aikanaan kykyä ja halu­ja ottaa Tal­vi­vaara-luokan han­kkeen riski­ra­hoi­tus­ta kan­taak­seen. Siihen tarvit­ti­in ulkomi­nen rahoit­ta­ja. Saat­taa­pa käy­dä nyt niinkin, että ris­ki-investoi­jia ei enää pitki­in aikoi­hin löy­dy mihinkään Suomen merkit­tävään hankkeeseen…

    Sep­po Korppoo
    Yrit­täjä, joka ris­ki-investoi rajusti omi­in pikku-hankkeisiinsa

  51. Osmo Soin­in­vaara: Alue­hallinto on kyl­lä ihan sekaisin. 

    Niin näyt­täisi jos­sain määrin ole­van. Ehkä asi­at oli­si­vat kun­nos­sa, jos meil­lä olisi yhä van­ha läänei­hin poh­jau­tu­va jär­jestelmä. Toki muut­taakin saa, mut­ta en ole koskaan pitänyt poli­it­tis­ten tuul­ten mukaan jatku­vasti tehtävistä enem­män tai (ehkä use­am­min) vähem­män onnis­tuneista muu­tok­sista hallintorak­en­teeseen, perus­tus­laki­in yms.

    Näis­sä asiois­sa laa­japo­h­jainen valmis­telu ja pitkän tähtäi­men tavoit­teista sopimi­nen voisi olla (vai­h­tu­vien) hal­li­tusten sisäisiä sopimuk­sia, hal­li­tusten sisäisiä enem­mistöpäätök­siä ja hal­li­tuk­sen äänestyskuria parem­pi lähestymistapa.

    ELY-keskusksis­sa yksi perus­ri­s­tiri­ita näyt­täisi ole­van siinä, että sama organ­isaa­tio sekä kehit­tää että valvoo. Tuos­sa voi hel­posti käy­dä niin, että valvom­i­nen jää vähem­mälle, kos­ka se jar­rut­taisi alueen kehi­tys­tä. En tiedä kuin­ka pitkälle tuo maakun­tia kehit­tävä rooli syö maakun­tien toimia valvo­vaa ja jar­rut­tavaa roo­lia, mut­ta riske­jä ja ris­ti­ti­itaisia tavoit­tei­ta tässä kyl­lä on. Hen­ki ELY-keskuk­ses­sa voi hyvinkin olla maakun­nan taloudel­lisia etu­ja ajava.

    Jos eri organ­isaa­tioi­ta pitää niput­taa, voisin niput­taa mielu­um­min valvo­vat (jar­rupoljin­ta paina­vat) organ­isaa­tiot yhteen ja kehit­tävät (kaa­supoljin­ta paina­vat) organ­isaa­tiot yhteen. Tässä mielessä säteily­tur­vakin voisi peri­aat­teessa sopia ympäristö­valvon­nan kanssa samaan pulju­un, vaik­ka ympäristön valvon­nas­sa onkin enem­män tarvet­ta paikalliseen toim­intaan koko maassa.

    Maakun­tia kehit­tävä toim­inta voi olla paljolti alueel­lis­takin (siis eri­laista kus­sakin maakun­nas­sa), mut­ta valvon­nan ei pitäisi olla, sil­lä tarkoi­tus on kai toteut­taa samat nor­mit koko maas­sa (maakun­ta on tässä vain keskite­tyn jär­jestelmän yksi haarakonttori).

  52. Kuka kan­taa vas­tu­un ja läh­tee kalterei­den taakse istu­maan pitkää tuomio­ta ympäristörikoksesta?

    Jos yksi­ty­ishenkilö päästäisi vas­taa­van määrän myrkkyä luon­toon niin pitkä kakku olisi luvassa!

    Vaan eikö laki ole kaikille sama?

  53. Osmo, mik­si et vas­taa kysymyk­seeni: kan­natatko Tal­vi­vaaran nikke­li-uraanikai­vok­sen toimin­nan jatkamista? Ja etkö voi lait­taa varae­dus­ta­jaa ke 14.11. kok­ouk­seen ja tul­la Koi­jär­ven hen­keen osoit­ta­maan mieltä Tal­vi­vaaraa vas­taan ja luon­non puoles­ta? Sumu­vuori ja Alanko-Kahilu­o­to ovat jo sen tehneet Kajaanis­sa Ely-keskuk­sen edessä.
    Suomeen on annet­tu kan­sain­vä­li­nen uraani­varoi­tus https://mail.google.com/mail/?shva=1#inbox/13af13113bdf8128. Vesistöjämme uhkaa todel­li­nen vaara, jota Soin­in­vaara ei tiedos­ta! Vira­nomaisemme eivät ole ker­toneet kansalle yhdessäkään uutises­sa kan­sain­välis­es­tä varoituksesta.
    Maapo­h­jai­sista hätäal­taista raskas­met­al­lit ja uraani val­u­vat poh­javesi­in ja ojia ja puro­ja pitkin järvi­in. Paljonko, Ossi, sin­ulle mak­se­taan STUK:n paikas­ta? Epäi­lyk­seni herää oste­tus­ta miehestä. Raha vai luonto?

  54. HH

    Ei asioi­ta kan­na­ta päälaelleen kääntää.
    Meil­lä on parhaat mah­dol­liset asiantun­ti­jat tal­vi­vaaras­sa selvitämässä mitä pitä tehdä.
    Olen täysin samaa mieltä Osmon kanssa siitä, että ole­mas­sa ole­van pros­essin tur­valli­nen käynnnis­säpitämi­nen on ympäristön kannal­ta paras ratkaisu. Investoidaanko uuteen permpaan altaaseen toimin­nan jatkamisek­si ja louhi­taan lisää kiveä vai aje­taanko pros­es­si alas siten, että lopet­tamisen yhteydssä hoide­taan alue siihen kun­toon, että se voi jäädä ´sileen´ on harkiten tehtävä teknistaloudel­lli­nen poli­it­ti­nen päätös.

    se mis­tä pyrin varoit­ta­maan on päätös äkkikuole­mas­ta taloudel­lisen tai poli­it­tisen tahon tekemänä. Äkkikuole­ma jät­tää pahim­man mah­dol­lisen ympäristöjäl­jen — myös paikkakun­nala työsken­tele­vi­in ihmisiin.Heidänkin luon­toaan ja toimeen­tu­loaan pitää suojella

    nyt tarvi­taan viileää hark­in­taa tule­vaisu­ud­es­ta ei menneisyydestä.

    1. Kan­nat­taa erotel­la uraanin säteily­vaiku­tus ja sen myrkyl­lisyys­vaiku­tus toi­sis­taan. Tur­val­lisu­us­ra­ja säteilyn osalta on paljon alem­pi kuin sen raja säteilyn osalta. Myrkyl­lisyys­rah­jat ovat paukkuneet ajat sit­ten. Kun jät­teessä ole­va uraani on näin vaar­al­lista, m,inun on ollut vaikea ymmärtää sitä mon­en ymn­päristöjär­jestön kan­taa, että uraa­nia ei saisi ottaa jäteliemestä talteen.

  55. Ode:

    Tur­val­lisu­us­ra­ja säteilyn osalta on paljon alem­pi kuin sen raja säteilyn osalta.

    Tuos­sa on var­maan typo, pitäisi olla, että tok­sisu­u­den osalta tur­vara­ja on alempi.

    WHO:n toimen­pider­a­ja (kemi­al­lisen tok­sisu­u­den-perus­teel­la) uraanille juo­mavedessä on 30 μg/l,kun suo­ma­lainen STUKin säteilyyn perus­tu­va raja vas­taavasti 100 μg/l.

  56. Osmo Soin­in­vaara:
    Alas ajami­nen tarkoit­taa, ettei kiveä louhi­ta lisää, mut­ta jo louhit­tu kivi, jos­sa liuot­ta­va bak­teer­i­toim­inta on käyn­nistynyt, käsitel­lään lop­pu­un ja siitä erote­taan ne met­al­lit hyö­tykäyt­töön. Ei kai niitä liukenevia met­alle­ja nyt voi luon­toonkaan laskea

    Tuokin menee kyl­lä val­tion piikki­in. Kaivosy­htiö tarvit­see pikaises­ti rahoi­tus­ta kos­ka kulut­taa enem­män rahaa kuin tien­aa ja jos tiedos­sa on alasajo, sitä ei kukaan täysi­järki­nen rahoit­ta­ja myönnä.

  57. Nuo maini­tut uraa­nip­i­toisu­udet jätevesis­sä (n. 200–300 mikro­gram­maa litrassa) ovat sel­l­aista luokkaa, että saman­laisia tai korkeampia pitoisuuk­sia mitataan sään­nöl­lis­es­ti porakaivovedestä. Näin ainakin väitetään esim. THL:n sivuilla:

    …paikkakun­nil­la, joiden kalliop­erässä on run­saasti uraa­nia, porakaivove­den uraa­nip­i­toisu­us vai­htelee tasol­la 100–700 µg/litra. Suurim­mat tode­tut uraa­nip­i­toisu­udet ovat 1500–1900 µg/litra.

    http://www.ktl.fi/portal/suomi/tietoa_terveydesta/elinymparisto/vesi/kaivovesi/uraani/

    Var­maankaan tuol­laisia vesiä ei kan­nat­taisi koko ikään­sä juo­da, mut­ta min­un ainakin on vaikea nähdä, miten juuri nimeno­maan uraani olisi tässä yhtey­dessä mitenkään eri­tyisen merk­i­tyk­selli­nen ihmis­ten tai luon­non kannalta.

    Tai sit­ten min­un täy­tynee tun­nus­taa syyl­listyneeni vas­taavaan ympäristörikok­seen, kun olen porakaivovesiä joskus kaatanut maahan.

  58. Markku af Heurlin: Luin kir­joituk­sen ja varsinkin kom­men­tit. Mieltä kohot­tavia täl­laiset yleiset hirttäjäiset.

    Olet oike­as­sa, Voima ‑lehti kat­soo asioi­ta hyvin yksisilmäis­es­ti. Jut­tu kuitenkin antaa yhden­laista kuvaa, miten valvon­ta ja päätän­tä tässä asi­as­sa on kietoutunut yhteen.

    Olemme pankkikri­isin kaltaises­sa tilanteessa. Tal­vi­vaaraa ei voi kaataa, kos­ka puhdis­tus jää kokon­aisu­udessaan veron­mak­sajille (too big to fail). Taas jos täl­laisen ympäristörikok­sen jäl­keen val­tio sal­lii toimin­nan jatkamisen, on se pahasti ihmis­ten oikeusta­jua vastaan…

  59. hyvää ana­lyysiä aiheesta sor­tu­mat­ta pelkkään poli­it­tis­ten irtopis­tei­den keräi­lyyn. kaivos­alal­la toimin­nan uudek­si lähtöko­hdak­si voisi ottaa sen että kaivos­toimin­nas­ta kerätään jatkos­sa mak­su, jol­la resurssoidaan nyky­istä perus­teel­lisem­pi ympäristöa­sioiden valvon­ta, varautu­mi­nen kri­i­sei­hin ja pieleen­men­nei­den han­kkei­den saattohoito.

  60. Raimo K:
    No, ainakin Tal­vi­vaara opet­taa, että sit­ten kun ympäristölu­pa on saatu, sen nou­dat­tamisel­la ei ole mitään väliä, sank­tioi­ta ei ole.
    Vira­nomaiset ovat ehkä rehellisiä, mut­ta pääasi­as­sa pelkureita.

    Nythän oikea sank­tio olisi kansal­lis­taa yritys.
    Toim­inta voisi olla pätevää, mut­ta nykyiset omistajat/pomot ovat osoit­ta­neet täy­del­lisen kyvyt­tömyyten­sä ja halut­to­muuten­sa tehdä asioi­ta oikein. Otet­takoon siis lelu yhteisen hyvän nimis­sä heiltä pois.

  61. pekka: Kip­sisak­ka-altaan on Tal­vi­vaar­alle urakoin­ut val­ti­olli­nen Destia…

    Eiköhän urakoi­ja tee vain sen, mitä tilaa­ja haluaa.
    Eivät tai­da Olk­ilu­odon ali­hankki­jatkaan tietää ydin­voimalan suun­nit­telus­ta yhtään mitään.

  62. Osmo, taita­vana väis­telijänä et vas­taa ksymyk­seeni: kan­natatko maail­man­lu­okan nikke­li-uraanikai­vok­sen toimin­nan jatku­mista Sotkamossa?
    STUK on tyrinyt ja pahasti. Tästä tulee melkoinen sop­pa. Olet osaltasi salan­nut tietoa äänestäjiltäsi, jos ker­ran olet tien­nyt pros­es­sion­gelmista, uraanista ym. HV-klu­bi­laisu­us tekee ihmis­es­tä väis­telijän. Kir­joi­tat blo­gis­sasi väis­telijän tapaan pas­si­ivis­sa: väl­tyt­ti­in, ker­rot­ti­in, pidet­ti­in. Mik­si et kir­joi­ta yhtiöstä, STUK:sta, KaiEly:sta ym. keskei­sistä tahoista? Poli­it­tista peluroin­tia tuo väistelysi.

    1. Olisi aivan tolku­ton­ta men­nä lyömään kan­ta kiin­ni jatkoon ennen kuin pöly on laskeu­tunut ja fak­tat selvillä.
      Minä olen pitänyt koko kaivos­ta perin huonona han­kkeena sen jäl­keen kun kävin kat­so­mass sitä vuon­na 2008. HelsinkiLäisen on kuitenkin paha men­nä sanoman Kain­u­u­laisille, että olette tässä asi­as­sa väärässä, kun Kain­u­us­ta ei muu­ta viestiä tul­lut kuin Tal­vi­vaara meille ja heti.
      Uraanista olen tien­nyt yhtä kauan kuin kaik­ki muutkin, en siloin, kun kaivos sai luvan. Voitko täs­men­tää, miten STUK on tässä tyrinyt? Toisin kuin moni muu, olen oLlut sitä mieltä, että uraanin tal­teenot­toa ei pidä ain­oas­taN sal­lia, vaan sitä pitäisi vaatia.

  63. anonyy­mi: Eiköhän urakoi­ja tee vain sen, mitä tilaa­ja haluaa.
    Eivät tai­da Olk­ilu­odon ali­hankki­jatkaan tietää ydin­voimalan suun­nit­telus­ta yhtään mitään.

    Kuten jo toisaalle tähän blogi­in kir­joitin, niin Des­tia on kuulem­ma suun­nitel­lut sen. Itse altaan ovat tehneet jotkut yksi­tyiset maanrakennusliikkeet.
    Näin Ylen mukaan:

    http://yle.fi/uutiset/talvivaaran_jatevesialtaita_rakennettiin_joensuulaisvoimin/6373098

  64. No, poli­isi on päät­tänyt tutkia asi­aa. Luu­len­pa, että opimme jotain lisää.

  65. Sylt­ty: Tuokin menee kyl­lä val­tion piikki­in. Kaivosy­htiö tarvit­see pikaises­ti rahoi­tus­ta kos­ka kulut­taa enem­män rahaa kuin tien­aa ja jos tiedos­sa on alasajo, sitä ei kukaan täysi­järki­nen rahoit­ta­ja myönnä.

    Mis­tä tuleekin mieleeni: Tun­netaanko­han täl­lä toimi­alal­la lainkaan vas­tu­u­vaku­u­tuk­sia, joil­la vahinko­jen riskei­hin varauduttaisiin?

  66. Kuka on syylli­nen?: Kuten jo toisaalle tähän blogi­in kir­joitin, niin Des­tia on kuulem­ma suun­nitel­lut sen. Itse altaan ovat tehneet jotkut yksi­tyiset maanrakennusliikkeet.
    Näin Ylen mukaan:

    http://yle.fi/uutiset/talvivaaran_jatevesialtaita_rakennettiin_joensuulaisvoimin/6373098

    Aiem­mas­ta linkistä ELY-keskuk­sen lupatek­sti­in opin sen, että allastyöl­lä olisi ollut myös riip­puma­ton valvo­ja, jon­ka vas­tu­ul­la lop­putu­lok­sen laadun siis pitäisi olla. Tek­stistä ei selvin­nyt, kuka on kyseessä.

  67. sari:
    HH

    Ei asioi­ta kan­na­ta päälaelleen kääntää.
    Meil­lä on parhaat mah­dol­liset asiantun­ti­jat tal­vi­vaaras­sa selvitämässä mitä pitä tehdä.
    Olen täysin samaa mieltä Osmon kanssa siitä, että ole­mas­sa ole­van pros­essin tur­valli­nen käynnnis­säpitämi­nen on ympäristön kannal­ta paras ratkaisu. Investoidaanko uuteen permpaan altaaseen toimin­nan jatkamisek­si ja louhi­taan lisää kiveä vai aje­taanko pros­es­si alas siten, että lopet­tamisen yhteydssä hoide­taan alue siihen kun­toon, että se voi jäädä ´sileen´ on harkiten tehtävä teknistaloudel­lli­nen poli­it­ti­nen päätös.

    se mis­tä pyrin varoit­ta­maan on päätös äkkikuole­mas­ta taloudel­lisen tai poli­it­tisen tahon tekemänä. Äkkikuole­ma jät­tää pahim­man mah­dol­lisen ympäristöjäl­jen – myös paikkakun­nala työsken­tele­vi­in ihmisiin.Heidänkin luon­toaan ja toimeen­tu­loaan pitää suojella

    nyt tarvi­taan viileää hark­in­taa tule­vaisu­ud­es­ta ei menneisyydestä.

    Ker­ropa vielä, Sari, mitä käänsin päälaelleen, kun niin ker­ran väität.
    “Parhaat mah­dol­liset asiantun­ti­jat” saa­vat aikaan tämän. mitä se ker­too asiantun­te­muk­sen tasosta?
    Keskus­rikospoli­i­sista oli YLEn Ykkösaa­mus­sa haas­tat­telus­sa asiantun­ti­ja, jon­ka ker­toman perus­teel­la Suomes­sa on nimeno­maan laimin­lyö­ty ympäristöriskien ja ‑rikosten asiantun­te­muk­sen han­kkimi­nen niin, että olemme EU-alueel­la taka­pa­ju­la. Ruot­sis­sa ympäristöhallinnol­la on lak­isääteinen velvol­lisu­us ilmoit­taa ympäristörik­keet poli­isille, poli­isil­la on erikoisk­oulute­tut yksiköt niiden tutkimiseen ja osa syyt­täjistäkin on erikoisk­oulutet­tu­ja. Onko ihme, että Ruot­sis­sa suuri kaivan­nais­te­ol­lisu­us ei tuo­ta täl­laisia uutisia? Vas­taa­vat käytän­nöt on luo­tu mon­een muuhunkin Euroopan maa­han. NYT ne on viimeistään saata­va meillekin tämän nykyisen vas­tu­uhäivyt­tämishim­melin (vrt. Jari Ter­vo) tilalle. — Mitä tulee Kain­u­u­lais­ten tap­pi­o­hin: Miten suures­sa määrin ne ovat suo­raa seu­raus­ta kaiken “vihrey­den” halvek­sun­nas­ta, joka on ollut siel­läpäin poli­it­tis­ten val­lan­pitäjien keskeinen pro­pa­gan­davi­esti oma­lle väestölleen? 

    Toiv­ot­tavasti Kain­u­u­laiset käyvät näi­den omien, heitä parhail­laan vaien­tavien, harhaan­jo­hta­jien­sa kimp­pu­un, joiden viesti on koko ajan ollut se, että ympäristöriskeistä puhumi­nen on “hörhöi­lyä” ja “luon­non aset­tamista ihmis­ten edelle”.

    Joko alkaa muis­tua mieleen, miten asia oikeasti on? Vain puh­taas­sa ympäristössä voi elää ja ansai­ta leipänsä.
    Kuka muut­tikaan kenen elinympäristön elinkelvot­tomak­si ja omaisu­u­den arvottomaksi?
    Etelän cityvihreätkö?
    No heiltä kysy­isin: Eikö Suomen jäl­keen­jääneisyys ollut tiedos­sanne, kun en ole huo­man­nut siitä mitään main­in­taa? Ajatel­la: Parem­mat mallit ovat koko ajan olleet tuos­sa naa­puris­sa saatavilla!

  68. H.H.
    Miltä luulet näi­den seli­tys­ten, että olemme hal­li­tuk­ses­sa ja vas­tu­umin­is­ter­iössä, mut­ta emme voi millekään mitään, tun­tu­van äänestäjästä?

    Mä olen äänestäjä ja minus­ta ne tun­tu­vat rehellisiltä puheil­ta. Sem­moinen kor­jaus toki, ettei Niin­istö ole vas­tu­umin­is­teri, vaan ely-keskus on TEM:n alaisu­udessa (ei kyl­lä pitäisi olla).

    Mitä halu­aisitte Ville Niin­istön tekevän, luk­it­se­van itsen­sä munalukoil­la Tal­vi­vaaran port­tei­hin? Näin voi jokin ympäristöjär­jestö tehdäkin mut­ta min­is­teri vaikut­taa lain­säädän­nön suomin keinoin. Ihan selvä peli.

  69. Kan­nat­taa muis­taa, että Niin­istöstä valit­ti oikeuskans­ler­ille henkilöt Keskus­tan Jout­sen­medi­as­ta ja Tal­vi­vaaras­ta. Paljonko olisi aut­tanut Niin­istön jatkaa Tal­vi­vaaran julk­ista pain­os­tamista ja ottaa ehkä tuomio? Olisi ollut pelkkää teat­te­ria ja Tal­vi­vaara olisi saanut jatkaa toimi­aan. Nyt nämä valit­ta­jat näyt­täy­tyvät huonos­sa valossa. 

    On aika mau­ton­ta toim­intaa por­var­ileiristä, kun Häkämies, joka kieltäy­tyi ympäristö­valvon­nan rahoituk­sen lisäämis­es­tä ja piti sitä jo asial­lise­na, pääsi vas­tu­us­ta EK:n pomok­si ja ei sano asi­aan mitään. Pres­i­dentinkin mielestä kaik­ki oli kun­nos­sa. Lehtomä­ki ja Pekkari­nen eivät myöskään ota toimis­taan vas­tu­u­ta. On aika vaikea nähdä miten Niin­istö olisi vas­tu­us­sa Tal­vi­vaaran välin­pitämät­tömyy­destä, joka on perua näi­den kepu­lais­ten toimista, joille kokoomus­laiset antoi­vat tukensa. 

    Ei paljoa Lehtomäkeä kiin­nos­tanut Tal­vi­vaaran ongel­mat, vaan lähin­nä omat omis­tuk­set ja taputuk­set elinkei­noelämältä. Kepu vielä jär­jesti oikeuskans­lerin suuka­pu­lan Niin­istölle ja nyt sit­ten yrit­tävät selit­tää, että Niin­istö ei ole tehnyt mitään. Älkää antako täl­läisen tem­pun men­nä läpi. 

    Nyt toki kepu­me­dia toki vyöryt­tää syytä Niin­istölle, mut­ta jos vihreät häviävät tämän medi­a­so­dan näistä lähtöko­hdista, niin täy­tyy ihme­tel­lä. Aikamoista väis­te­lyä, kun nyt sit­ten kepuleiristä perustel­laan Tal­vi­vaaraa sil­lä, että maail­mal­la on vielä huonom­piakin kai­vok­sia. Todel­la ryhdikästä! Mitä jos pis­tet­täisi­in se kaivos kun­toon, eikä etsit­täisi huonom­pia esimerkke­jä perus­teek­si puut­teel­liselle toiminnalle?

    Nyt olisi aika vihreil­lä tehdä poli­ti­ikkaa ja sauma lait­taa ympäristö­valvon­ta ker­ral­la kun­toon. Mitään muu­ta ei tarvi­ta kuin näyt­tää julk­isu­u­teen, mil­lainen sys­tee­mi Keskus­tan johdol­la syn­nytet­ti­in ja kenen etu­ja suo­jele­maan. Julki­nen paine hoi­ta­nee loput.

    Jut­telin eräässä ELY:ssä toimi­van biolo­gin kanssa vuosi pari sit­ten, ja hän sanoi että E ja L tekevät keskenään omaansa ja Y on taval­laan ulkop­uo­li­nen. Eli ei tämä hom­ma toi­mi, kun ympäristöä pide­tään ELY:n rak­en­teessa vain vält­tämät­tömänä pahana. Pakko nämä on pan­na erilleen ja voimis­taa ympäristön valvon­taa irti yri­tys­ten vaikutusvallasta.

    Yksi point­ti tässä on sekin, että pres­i­dent­ti kaa­toi heti ensitöik­seen ILO-sopimuk­sen ja veti saame­laisil­ta maton alta. Mitään muu­ta moti­ivia en kek­si, kuin pres­i­dentin halun varmis­taa kaivosy­htiöille vapaampi toim­inta Lapis­sa. Oli tosin pres­i­dentin mielestä inflaa­tion syn­nyt­tämi­nenkin, mitä Haav­is­to ehdot­ti, vielä ennen vaale­ja köy­hien kiusaamista, mut­ta heti vaalien jäl­keen lop­ulli­nen ratkaisu talouskri­isi­in. Kum­ma heppu. 

    Kokoomus näyt­tää muutenkin päät­täneen, että Lap­pi kaive­taan auki, joten kaikil­la toimil­la, joil­la varmis­te­taan kansalli­nen etu ja ympäristön etu, on todel­la kiire. Minus­ta vihrei­den kan­nat­taisi yrit­tää koo­ta jonkin­laista vas­tavoimaa tälle kehi­tyk­selle muiden halukkaiden puoluei­den kanssa. Suomen Luon­non viimeisessä numerossa annet­ti­in aika synkkä kuva muis­sakin kai­vok­sis­sa ole­vista puut­teista, jot­ka johtanevat uusi­in vakavi­in ongelmi­in. Nämä on tark­istet­ta­va myös. Mik­si Kokoomus halu­aa Suomes­ta bulkkiviejän, on sit­ten oma omi­tu­isuuten­sa. Ja vielä sel­l­aisen, joka ei itse siitä oikein hyödy.

    Itse Tal­vi­vaara ja Perä ovat tom­i­neet niin vas­tu­ut­tomasti, että mikä tahansa muu pulju olisi jo sul­jet­tu. Nyt val­tiokin on mukana 100 miljoon­al­la, joten kaivos saa paljon enem­män siimaa kuin mikään muu. Tässäkään on turha sysätä Hau­ta­lalle vas­tu­u­ta, vaan Solid­i­u­min pomoille, jot­ka ovat vas­tu­us­sa sijoi­tus­päätök­ses­tä. Jos Hau­ta­la olisi pan­nut kam­poi­hin, niin oli­si­vat istuneet oikeuskans­lerin oven takana Niin­istön kanssa. Se vielä puut­tuisi, että joku halu­aisi min­is­terin saa­van suo­rat val­tu­udet tehdä päätök­siä mihin yhtiöi­hin val­tio lait­taa rahansa. 

    Muutenkin ihmeel­listä kat­sel­la, että lehdis­tön edus­ta­jille tulee yllä­tyk­senä, että min­is­ter­it eivät ole Suomes­sa dik­taat­tor­e­i­ta. Eivät ainakaan ne, jot­ka liikku­vat niin san­otusti kevyen salkun kanssa. Ympäristömin­is­teri on niin mon­en eri min­is­ter­iön alainen jo raho­jenkin jaos­sa, että vaikea nähdä miten voi toimia, jos suurem­mat eivät rahoi­ta. Nyt vain tes­tataan vihrei­den poli­ti­ikan taito­ja siinä, että nähdäänkö julk­isu­udessa oikea kuva asi­as­ta vai Kepun ja muiden kuvael­ma. Joku voisi myös sanoa eräille, että ei riitä vas­tu­uno­tok­si se, että omien omis­tusten arvot ovat tip­puneet. Siel­lä menee nyt myrkkyä luon­toon ja Lennun fai­ja itkee osakkei­den­sa arvoa. Vähän vielä matkaa koko kansan presidentiksi. 

    Ne uraan­it sit­ten tal­teen. Mitä ihmettä oikein ehdotel­laan, että fir­ma saisi jät­tää myrkkyn­sä sinne? Muutenkin jo vas­tu­u­ton temp­pu lähteä kokeile­maan sel­l­aisel­la tekni­ikalla, jos­ta kukaan ei osaa var­masti sanoa, ja jää vielä koko hom­ma muiden syli­in, jos pulju menee nurin. Fiasko.

  70. Osmo Soin­in­vaara:
    Tal­vi­vaaran mal­mi sisältää uraa­nia neljä ker­taa niin paljon kuin tavalli­nen grani­it­ti, eli ei juuri yhtään, mut­ta ton­neit­tain sitä kuitenkin on, kun kivi­ton­ne­ja on paljon. Lupa uraanin maas­ta vien­ti­in on tulos­sa val­tioneu­vos­ton käsit­te­lyyn tuotapikaa.

    Tal­i­vaaran kaivosy­htiön tiedot­teen mukaan (9.2.2010) uraa­nia on tarkoi­tus ottaa tal­teen 350 tonnia/vuosi. Nike­lin­tuotan­non pitäisi täy­del­lä höökil­lä olla jotain 35.000 tonnnia/vuosi eli uraa­nia on liki­main 1 % nikke­li­malmista. Hyvin yksinkertaistaen.

  71. Markku af Heurlin: Tal­i­vaaran kaivosy­htiön tiedot­teen mukaan(9.2.2010) uraa­nia on tarkoi­tus ottaa tal­teen 350 tonnia/vuosi. Nike­lin­tuotan­non pitäisi täy­del­lä höökil­lä olla jotain 35.000 tonnnia/vuosi eli uraa­nia on liki­main 1 % nikke­li­malmista. Hyvin yksinkertaistaen. 

    1% nikke­lin määrästä (noil­la luvuil­la). Nikke­liä itsesään oli muis­taak­seni siinä malmis­sa luokkaa 0,2–0,3%. Tal­vi­vaara­han käytää sitä pros­es­sia, mitä käyt­tää, juuri siitä syys­tä, että mal­mi on köy­hempää kuin aikaisemp­ina vuosikym­meninä muual­la hyödynnetyt.

  72. OS tuos­sa edel­lä tun­tui ole­van sitä mieltä, että Tal­vi­vaaras­ta voi piakkoin tul­la valtionyhtiö.

    Tässä tapauk­ses­sa toim­i­tusjo­hta­jak­si tulee nimetä Hei­di Hau­ta­la, jol­la on vaku­ut­tavia näyt­töjä esimerkik­si val­tiony­htiöi­den asun­toa­sioiden hoitamisessa.

    Teknisek­si johta­jak­si tulee nimetä Satu Has­si, joka on maail­man vii­sain ihmi­nen, kun on ker­ran löytänyt totu­u­den, jota kukaan muu ei ole ennen hän­tä pystynyt löytämään, ja joka lisäk­si on erikois­tunut kaikkien teol­lisu­us­laitosten ja kul­je­tus­muo­to­jen alasajoon.

    Tiedo­tusjo­hta­jak­si tietenkin tulee Ville Niin­istö, joka on tehnyt vaku­ut­tavaa työtä varsinkin Tal­vi­vaaran ympäristöa­sioiden alalla. 

    Val­tiony­htiö Tal­vi­vaaran IT-puolen johtoon tulee palkata kaik­ki val­tion ja kun­tien IT-vas­taa­vat, joil­la on ilmeis­es­ti maail­man parhaat koke­muk­set siitä, mitä IT-puolel­la ei pitäisi tehdä.

    Tässä nim­i­tyskier­rokses­sa ei saa uno­htaa Jor­ma Ollilaa, jos­ta tietenkin tulee hal­li­tuk­sen puheen­jo­hta­ja. Hän tuo yhtiöön vaku­ut­tavaa koke­mus­ta siitä, että kuin­ka ei tehdä yhtään virhettä.

    Kaik­ista näistä vakans­seista tulee kuitenkin rajusti kil­paile­maan Erk­ki Tuomio­ja, jon­ka salarakas on itse Marx, jon­ka oppi­en mukaan hän osaakin eri­no­mais­es­ti sosial­isoi­da ihan mitä vain.

    Sep­po Korppoo
    Yrit­täjä, joka on samaa mieltä Mauno Koivis­ton kanssa siitä, että taval­lis­es­ti asi­at eivät ole niin, kuin miltä ne näyttävät.

  73. Juhani Salo­vaara:
    ‘snip’
    Tässäkään on turha sysätä Hau­ta­lalle vas­tu­u­ta, vaan Solid­i­u­min pomoille, jot­ka ovat vas­tu­us­sa sijoituspäätöksestä.
    ‘snip’

    Solid­i­um osti Tal­vi­vaaran osak­keet Out­okum­mul­ta niin että Tal­vi­vaara ei saanut val­tion rahaa senttiäkään.

  74. Tämän päivän Iltasanomis­sa toimit­ta­ja kysyy seu­raavaa: “Mitkä ovat Tal­vi­vaaran kaivosvuodon suurim­mat ter­veyshai­tat, tutkimus­pro­fes­sori Han­nu Komu­lainen Ter­vey­den ja hyv­in­voini­in laitokselta?”

    Kat­so: http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288516204159.html

    Vas­taus: – Ihmis­ten huoli tapah­tuneesta voi kas­vaa suurem­mak­si ter­veysongel­mak­si kuin itse saas­teet. Ihmisil­lä on hirvit­tävä huoli, ja saas­teet aiheut­ta­vat pelkoa. Näitä hait­to­ja ei pidä vähätellä.

    Pro­fes­sorin mielestä mui­ta ter­veysriske­jä ei sit­ten ollekkaan…

    Että silleen…

    Sep­po Korppoo
    Yrit­täjä, joka taitaa lähteä kaljalle…

  75. Sep­po Korp­poo:
    ‘snip’
    Pro­fes­sorin mielestä mui­ta ter­veysriske­jä ei sit­ten ollekkaan…

    Että silleen…

    Sep­po Korppoo
    Yrit­täjä, joka taitaa lähteä kaljalle… 

    Onko rehelli­nen yrit­täjä käynyt edes paikan pääl­lä kat­so­mas­sa vai mihin hänen tutkimuk­sen­sa perustuvat?

  76. Osmo Soin­in­vaara: Näin siinä voi myös käy­dä, jos yri­tyk­sen oma pääo­ma loppuu.

    Mik­si odot­taa? Parem­pi antaa nyt pieni läp­säys, kun vielä voidaan.

  77. Tal­vi­vaaras­sa tehdään nikke­liä, jota viedään Kiinaan.

    Kiinas­sa nikke­listä tehdään hal­val­la akku­ja ja aurinkopa­neelei­ta, joi­ta tuo­daan takaisin Eurooppaan.

    Täl­lä taval­la kier­rät­tämäl­lä Euroop­pa saa ilmas­tosopimusten vaa­ti­maa “ympäristöys­täväl­listä” akku- ja energiateknologiaa.

    Onko­han jos­sain super­ti­etokoneessa ohje­moin­tivirhe, kun min­un aivoni sanovat että nämä ener­gian­säästölam­put ym. teknolo­giat ovat syvältä…

  78. Han­na-Leena Yli­nen:
    Kan­nat­taa miet­tiä, mitä Tal­vi­vaaras­ta voisi oppia yleisel­lä tasol­la eli miten se kuvas­taa “maan tapaa”. 

    Tal­vi­vaaran tapaus on esimerk­ki sys­teemistä, jos­sa pieni piiri liikkuu toisi­aan lähel­lä ole­vien organ­isaa­tioiden välil­lä (esim. toteut­tavas­ta organ­isaa­tios­ta valvo­vaan vira­nomaiseen). Vaik­ka seu­rauk­set eivät aina ole Tal­vi­vaaran luokkaa, tuot­ta­vat täl­laiset sys­teemit väk­isinkin huonoa jälkeä.

    Vas­taa­van­lainen toim­inta on Suomes­sa valitet­ta­van yleistä. Sitä esi­in­tyy esimerkik­si tässäkin blo­gis­sa usein käsitellyssä kaupunkisuunnittelussa.

    Samaa mädän­näisyyt­tä esi­in­tyy myös kivilouhi­moissa. Sisäpi­iri pyörii ja hyvä-veli verkos­to pitää huolen siitä kivilouhi­moiden omis­ta­jat eivät joudu vas­tu­useen. Ihmis­ten kodit muu­tu­vat asuinkelvot­tomik­si louhi­moiden naa­pureis­sa, mut­ta eivät saa mitään kor­vauk­sia. (Esim. takat halkeil­e­vat, kaake­lit lentelevät sein­istä puhu­mat­takaan melu- ja pöly­haitoista. ) Lake­ja riko­taan räikeästi mm. käyt­tämäl­lä moninker­taisia määriä räjähdy­sainei­ta, mitä suurim­mat sal­li­tut määrät ovat. (Jopa noin takki­au­tolli­nen ker­ral­laan.) Yhdestä louhi­mos­ta val­uu jopa jätevesiä naa­purin pihalle, mut­ta poli­isi ei puu­tu, vaik­ka on tehty rikosil­moi­tus. Jos kiin­nos­taa, niin liity louhi­mo postilistalle.
    Pos­tilis­tan ohjeet:
    http://dl.dropbox.com/u/14280165/louhimo.htm
    Yhteys lis­tan ylläpitäjään:
    http://www.freebok.net/books/kx/sign.htm

  79. Jos nyt jotain rak­en­tavaa koit­taisi kek­siä niin tulee mieleen tapa jol­la Suomen kemi­al­lisen met­sä­te­ol­lisu­u­den men­estys­tari­naa pohjustet­ti­in eli laa­jamit­tainen yhteistyö aka­teemisen maail­man kanssa.

    Käytän­nössä siis tehtaile­maan diplomitöitä, väitöskir­jo­ja ja tutkimushankkei­ta eri kul­mista. Tekemistä tun­tu­isi riittävän.

  80. anonyy­mi: Mik­si odot­taa? Parem­pi antaa nyt pieni läp­säys, kun vielä voidaan.

    Jaa, niin. Tämä taitaakin jo olla enim­mäk­seen myy­ty pien­si­joit­ta­jile ja val­ti­olle. Taisi­vat puuhamiehet huo­ma­ta jo aika paljon etukä­teen, miten riit­tämät­tömiä tai tahal­lisen huono­ja ympäristöpuolen panos­tuk­set olivat.

    Voisiko tuo­ta henkilöko­htaista vas­tu­u­ta nyt ker­rankin jakaa vastuullisille?
    Aloite­taan vaik­ka ympäristölu­van hak­i­joista, joiden anta­mat numerot oli­vat niin pahasti alakant­ti­in, että kyse on selvästi tahal­lis­es­ta vedätyksestä.

    Evert The NeveR­est: Kiinas­sa nikke­listä tehdään hal­val­la akku­ja ja aurinkopa­neelei­ta, joi­ta tuo­daan takaisin Eurooppaan.

    Jotenkin tun­tu­isi siltä, että näitä voisi tehdä Suomes­sakin samal­la hin­nal­la. Saataisi­in vaik­ka niitä tarpeel­lisia työpaikkoja.

    Kribe: Yhdestä louhi­mos­ta val­uu jopa jätevesiä naa­purin pihalle, mut­ta poli­isi ei puu­tu, vaik­ka on tehty rikosilmoitus.

    Sit­ten vaan ensin poli­i­sista, sit­ten ‑ase­mas­ta, sit­ten ‑hallinnos­ta, sit­ten ‑yli­jo­hta­jas­ta ja sit­ten sisämin­is­ter­iöstä ja ‑min­is­ter­istä rikosil­moituk­set ja yhteis­vas­tu­ulli­nen kor­vaus­vaa­timus vetämään. Ei siitä vält­tämät­tä mitään kos­tu elleivät poli­it­tiset päät­täjät herää, mut­ta onpa­han puuhastelua ja saa retustel­la asi­aa blo­geis­sa ja iltapäivälehdissä.

  81. Kribe: Jos kiin­nos­taa, niin liity louhi­mo postilistalle.

    Jos oikeasti kiin­nos­taa tehdä muu­ta kuin valitel­la pienessä seuras­sa, kan­nat­taa nyt ainakin ihan ensim­mäisek­si siirtää nuo sem­moi­seen paikkaan näkyville, että niitä pääsee luke­maan muutkin kuin rek­isteröi­tyneet käyt­täjät. Ei Kar­pokaan tehnyt ohjel­maansa tilat­taville videokaseteille.

  82. Evert the Neverest:

    Tal­vi­vaaras­sa tehdään nikke­liä, jota viedään Kiinaan.

    Kiinas­sa nikke­listä tehdään hal­val­la akku­ja ja aurinkopa­neelei­ta, joi­ta tuo­daan takaisin Eurooppaan.

    Tal­vi­vaaran nikke­li­tuotan­to on myy­ty 10 vuo­den sopimuk­sel­la ihan koto-Suomeen, Har­javal­taan (Noril­sk Nick­el). Har­javal­lan tehtaan nikke­li­tuot­tei­den asi­akasti­eto­ja ei ole julk­istet­tu, mut­ta koko Norisk Nick­el-kon­sernin kau­pas­ta vain 23% menee Aasi­aan (Euroop­pa on 54%), joten tuo Kiina­heit­tosi on aika kaukana totuudesta.

  83. anonyy­mi: Jos oikeasti kiin­nos­taa tehdä muu­ta kuin valitel­la pienessä seuras­sa, kan­nat­taa nyt ainakin ihan ensim­mäisek­si siirtää nuo sem­moi­seen paikkaan näkyville, että niitä pääsee luke­maan muutkin kuin rek­isteröi­tyneet käyt­täjät. Ei Kar­pokaan tehnyt ohjel­maansa tilat­taville videokaseteille.

    Edel­lisessä viestis­säni oli link­ki lis­tan ohjeeseen.
    Pos­tilista ei ole mikään net­ti­sivu, jol­ta voi käy­dä luke­mas­sa vieste­jä. Se perus­tuu sähkö­postei­hin. Kun jol­lain on jotain san­ot­tavaa, niin hän pos­tit­taa viestin yhteen osoit­teeseen, jos­ta sähkö­posti edelleen lähetetään kaikille lis­tan jäse­nille. Se on sem­moinen kuin se on, sil­lä muu­ta sys­teemiä min­ul­la ei ole käytet­tävis­sä. Ainakaan vielä. Sähkö­postei­hin perus­tu­val­la yhtey­den­pidol­la on myös omat hyvät puolen­sa ver­rat­tuna avoimi­in foorumeihin.

    Koen lähin­nä loukkaavak­si tuon “jos oikeasti kiin­nos­taa tehdä muu­ta kuin valitel­la pienessä seuras­sa”, sil­lä sil­lä ei ole katet­ta. Ei tässä ole valitel­tu vain pienessä piiris­sä, vaan meil­lä on ollut mm. kok­ous jos­ta ihmisiä tuli ympäri Suomea. Lisäk­si meil­lä on yhteyk­siä mm. toimit­ta­ji­in, jot­ka ovat olleet kovin kiin­nos­tunei­ta. Itse keskustelin ympäristömini­terin kanssa noin vart­ti­tun­nin tästä aiheesta. Enkä ole ain­oa lis­tan jäsen, joka on ollut suo­ras­sa yhtey­dessä päättäjiin.
    Kun pahin kaivoshässäkkä on ohi, niin ympäristömin­is­teri ker­toi otta­vansa seu­raavak­si suuren­nus­lain alle sora­n­oton ja kivilouhimot.

  84. Kribe: Pos­tilista ei ole mikään net­ti­sivu, jol­ta voi käy­dä luke­mas­sa viestejä.

    Tuo pyörii Yahoo Groupsin alla. Käsit­tääk­seni kaik­ki ryh­män viestit tal­len­netaan sinne ja ovat selaimel­la luet­tavis­sa. Valitet­tavasti kyseisen ryh­män ark­isto on kuitenkin sul­jet­tu ulkopuolisilta.

    Kribe: Edel­lisessä viestis­säni oli link­ki lis­tan ohjeeseen.

    Sul­je­tun sivus­ton ongel­ma on se, ettei minkään­laista “kansal­lista närkästys­tä” pääse syn­tymään, jos sat­un­naiset luk­i­jat eivät pääse suo­raan sisältöön käsik­si. Jos blog­it, lehdet, sähkö­pos­tit ja face­book-päiv­i­tyk­set eivät voi suo­raan linkit­tää johonkin avoimeen resurssi­in, suuri yleisö ei saa asi­aa tietoon­sa eikä siltä saa saman­laista tukea.
    Har­va läh­tee erik­seen rek­isteröi­tymään tai liit­tymään vain nähdäk­seen, mitä kiin­nos­tavaa siel­lä mah­taisi olla.

    Kribe: Kun pahin kaivoshässäkkä on ohi, niin ympäristömin­is­teri ker­toi otta­vansa seu­raavak­si suuren­nus­lain alle sora­n­oton ja kivilouhimot.

    Toiv­otaan, että näin myös tapahtuu.

  85. anonyy­mi: Tuo pyörii Yahoo Groupsin alla. Käsit­tääk­seni kaik­ki ryh­män viestit tal­len­netaan sinne ja ovat selaimel­la luet­tavis­sa. Valitet­tavasti kyseisen ryh­män ark­isto on kuitenkin sul­jet­tu ulkopuolisilta.

    Sul­je­tun sivus­ton ongel­ma on se, ettei minkään­laista “kansal­lista närkästys­tä” pääse syn­tymään, jos sat­un­naiset luk­i­jat eivät pääse suo­raan sisältöön käsik­si. Jos blog­it, lehdet, sähkö­pos­tit ja face­book-päiv­i­tyk­set eivät voi suo­raan linkit­tää johonkin avoimeen resurssi­in, suuri yleisö ei saa asi­aa tietoon­sa eikä siltä saa saman­laista tukea.
    Har­va läh­tee erik­seen rek­isteröi­tymään tai liit­tymään vain nähdäk­seen, mitä kiin­nos­tavaa siel­lä mah­taisi olla.

    Toiv­otaan, että näin myös tapahtuu. 

    Vies­tiark­isto on täl­lä het­kel­lä sul­jet­tu ulkop­uolisil­ta. Ongel­mana tässä on se että moni on lähet­tänyt pos­tia sinne sil­lä ole­tuk­sel­la, että vieste­jä ei levitetä ulkop­uolisille. Toisaal­ta siitä olisi myös hyö­tyä asiallemme, jos “sopi­vat” ihmiset pää­sevät tutus­tu­maan vies­tiark­istoon. Louhi­mo-listal­la on ollut tapana esi­in­tyä omil­la nimil­lään, joten jos olet kiin­nos­tunut aiheesta, niin ota yhteyt­tä tämän linkin kautta:
    http://www.freebok.net/books/kx/sign.html
    En ainakaan minä halua että kaik­ki min­un oma­l­la nimel­lä kir­joit­ta­mani viestit ovat kenen tahansa luettavissa.

  86. pekka:

    Evert the Never­est: “Tal­vi­vaaras­sa tehdään nikke­liä, jota viedään Kiinaan”

    Tal­vi­vaaran nikke­li­tuotan­to on myy­ty 10 vuo­den sopimuk­sel­la ihan koto-Suomeen, Har­javal­taan (Noril­sk Nick­el). Har­javal­lan tehtaan nikke­li­tuot­tei­den asi­akasti­eto­ja ei ole julk­istet­tu, mut­ta koko Norisk Nick­el-kon­sernin kau­pas­ta vain 23% menee Aasi­aan (Euroop­pa on 54%), joten tuo Kiina­heit­tosi on aika kaukana totuudesta.

    Siinäpä hyödyl­listä tietoa, jota perustal­laa­ja ei osaa ihan heti esi­in kaivaa. Kiitok­set, Pekka …ööö… Perä?

  87. Raimo K: Solid­i­um osti Tal­vi­vaaran osak­keet Out­okum­mul­ta niin että Tal­vi­vaara ei saanut val­tion rahaa senttiäkään.

    Taisi saa­da varainsiirtoveron

  88. Mikko Kivi­ran­ta:

    pekka:

    Tal­vi­vaaran nikke­li­tuotan­to on myy­ty 10 vuo­den sopimuk­sel­la ihan koto-Suomeen, Har­javal­taan (Noril­sk Nick­el). Har­javal­lan tehtaan nikke­li­tuot­tei­den asi­akasti­eto­ja ei ole julk­istet­tu, mut­ta koko Norisk Nick­el-kon­sernin kau­pas­ta vain 23% menee Aasi­aan (Euroop­pa on 54%), joten tuo Kiina­heit­tosi on aika kaukana totuudesta. 

    Siinäpä hyödyl­listä tietoa, jota perustal­laa­ja ei osaa ihan heti esi­in kaivaa. Kiitok­set, Pekka …ööö… Perä? 

    Jaa että Perä, ei nyt ihan sentään 🙂
    Tässä perustal­laa­jalle net­ti-lähde tuolle edel­lä esit­tämäl­leni tiedolle Tal­vi­vaaran nikke­lin myyn­nistä Har­javal­taan (YLEn tiedetoimit­ta­ja Sisko Loikkasen artikke­li kemia-lehdessä) http://www.kemia-lehti.fi/pdf/kem808_talvivaara.pdf

    Noril­sk Nick­el kon­sernin vien­ti­jakau­tu­ma löy­tyy täältä: (Key Finan­cial Fig­ures, rev­enue break­down by des­ti­na­tion 2011)
    http://www.nornik.ru/en/investor/fact/

  89. Juho Laatu: Vihreät val­it­si­vat kaivoslain ja muu­tamia mui­ta han­kkei­ta. Perus­suo­ma­laisille europoli­ti­ik­ka plus muut oli­vat liikaa, joten he päät­tivät vas­tus­taa muo­dostet­ta­van hal­li­tuk­sen politiikkaa.

    Juuri näin, Perus­suo­ma­laiset vas­tus­ti­vat EU-poli­ti­ikkaa ja jäivät sen var­jol­la pois hal­li­tuk­ses­ta, eli antoi­vat muo­dostet­tavalle hal­li­tuk­selle vapaat kädet jatkaa entistä poli­ti­ikkaa. Hal­li­tuk­sen sisältä oli­si­vat ehkä voineet vaikut­taa jotenkin mut­ta nyt ain­oa mitä voivat tehdä ovat välikysymyk­set, ja niiden teho on jo ennal­ta tiedossa.
    En äänestänyt PS:a, enkä myöskään Vihreitä.

  90. http://webdynasty.pohjoiskarjala.net/Dynasty/Ilomantsi/kokous/20121234–8.PDF

    Uusi Tal­vi­vaara? Yhtiö halu­aa tehdä altaat mah­dol­lisim­man hal­val­la, päästöra­jat yhtiö ilmoit­taisi vuo­den keskiar­voista, syani­di tulisi mukaan liuo­tuk­seen, mihinkään onnet­to­muu­teen ei varaudu­ta, vaan kaik­ki menisi keskiar­voisen hyvin ilman päästöpi­ikke­jä. Yksi piik­ki jaet­tuna 365:llä laime­nee jo toki mukavasti, mut­ta tekee juuri sinä yht­enä päivänä tuhoa aika kivasti.

    Mit­tään en mis­tään ymmär­rä, mut­ta minus­ta tässä on nyt tärkeämpi koh­ta se, että voiko kansalainen luot­taa vira­nomaisi­in, yhtiöi­hin ja poli­it­tiseen johtoon. Ei se, onko Tal­vi­vaaras­sa kuollei­ta kalo­ja 10 vai 10 000. 

    Nyt tämä näyt­tää menevän ympäri maa­ta siten, että kun yhtiö on ker­ran saanut luvan aloit­taa toim­intansa, niin se voi laa­jen­taa toim­intaansa ja samal­la itse määrätä päästöra­jansa. Puheet Tal­vi­vaaras­ta ain­oana ongel­mallise­na kai­vok­se­na on ainakin outoja. 

    Jos halu­taan todel­la kaivos­te­ol­lisu­ud­es­ta uut­ta huip­pute­knolo­giaa myytäväk­si, niin lain­säädän­nöl­lä pitää pakot­taa yhtiöt otta­maan sitä käyt­töön. Mikään put­ki mereen, kyl­lä se myrkky mer­essä laime­nee-poli­ti­ik­ka ei tuo­ta mitään uusia keksintöjäkään. 

    Jotenkin kum­mallista kansanki­iho­tus­ta selit­tää kuin­ka kaivos tuo tulo­ja seudulle, mut­ta sit­ten jätetään ker­tomat­ta mitä sit­ten tapah­tuu, kun kaivos lopet­taa. Kun­nat rak­en­taa infraa omaan piikki­in velal­la, palkat toki jää, mut­ta kaivos ehtyy joskus ja jäl­jelle jää tyhjiä talo­ja ja mah­dol­lis­es­ti myrkkyjä vuo­ta­va kaivos­alue, kun mitään ei ajatel­la kuin kai­vok­sen etua. Käy kuin paperite­htaan ympärille kas­va­neelle kylälle. Samal­la kaivosy­htiö saa niskalenkin kun­nas­ta, kun kun­ta joutuu kat­so­maan per­seilyä läpi sormien, kun kun­nan talous on raken­net­tu kai­vok­sen varaan ja kun­nan investoin­nit on vielä maksamatta.

  91. pekka: Pörssikau­pas­ta ei mak­se­ta varainsiirtoveroa.

    Oliko kyseessä pörssikauppa,josta vuorostaan joudu­taan mak­samaan komis­sio pörssille? En tei­dä. Enkä tiedä komis­sion määrää.

  92. Tal­vi­vaaran tapah­tu­mia alka­vat selvit­tää sekä poli­isi että onnet­to­muus­tutk­in­takeskus. Tämä on eri­no­mainen asia. Toiv­ot­tavasti he käyt­tävät eri asiantun­ti­joi­ta, jot­ta saadaan mah­dol­lisim­man laa­ja näke­mys. Joka tapauk­ses­sa on selvää, että Tal­vi­vaaras­sa on tehty virheitä pitkin matkaa. Nämä ovat sit­ten kumu­loituneet ja tulok­se­na on nähty sekasotku.

    Kip­sisak­ka-altaan ovat suun­nitelleet ja rak­en­ta­neet kai­vok­sen ulkop­uoliset toim­i­jat. Altaal­la oli myös voimas­saol­e­va vira­nomaishyväksyn­tä. Kaik­ki nämä asiantun­ti­jat on koulutet­tu eräässä eteläisessä Suomes­sa sijait­sevas­sa meren­ran­takaupungis­sa. Siel­lähän on maail­man paras Aal­to-yliopis­to, joka on huip­puyliopis­to. He ihan itse sanovat niin. Patoal­taiden rak­en­t­a­mi­nen sinän­sä ei ole raket­ti­tiedet­tä, vai mil­loin viimek­si olette kuulleet padon sor­tu­mis­es­ta Suomes­sa? Viimeiset edes hie­man vas­taa­van­laiset tapauk­set taita­vat olla Kaivan­non kana­van ja Vuok­sen uoman raken­nustöis­sä 1800-luvun puolella.

    Lehdis­tön suh­tau­tu­mi­nen oli ja on itsel­leni suuri yllä­tys. Siinä eivät tosi­asi­at paljon paina­neet, kun otsikoi­ta revitelti­in. Klikkaa ja kat­so kuvat oli jokaiselle lehdelle pääasia. 

    Ylivoimais­es­ti törkein ylilyön­ti ei tul­lutkaan vihreiltä poli­itikoil­ta. Oul­u­lainen kansane­dus­ta­ja Mart­ti Korho­nen syyt­ti tuo­htuneena kaivosy­htiötä yri­tyk­ses­tä myrkyt­tää oul­u­lais­ten juo­mavesi! Häneltä jäi vaan ker­tomat­ta, miten se tapah­tuu. Välis­sähän on mm. Oulu­järvi, jon­ka tilavu­us on vain kuusi kuu­tiok­ilo­metriä. Siinä saa Tal­vi­vaaran kaivosy­htiö syytää vesistöön kaiken kiin­ni saa­mansa uraanin usei­den vuosikym­menten ajan, ennenkuin Oulu­joen suul­la uraa­nip­i­toisu­us mitenkään nousee. No, Korho­nen on kom­mu­nisti. Sille jengille eivät luon­non­lait tai totu­us ole ennenkään merkin­neet mitään.

    Toisen sijan dis­in­for­maa­tiok­il­pailus­sa saa luon­non­suo­jeli­joit­ten Leo Stra­nius. Hän on sitä mieltä, että Tal­vi­vaaran onnet­to­muus on kan­sain­välisessäkin mit­takaavas­sa viime vuosikym­menten pahin ympäristökatas­trofi. Saisikos hie­man kuva­ma­te­ri­aalia väit­teen tuek­si? Mielu­um­min silpoutunei­ta lap­sia, kiitos. 

    Ympäristömin­is­teri Ville Niin­istö loik­ki ympäri­in­sä ja antoi itkuisel­la äänel­lä lausun­to­ja ennenkuin joku hänen avus­ta­jis­taan sai min­is­terin hie­man rauhoit­tumaan. Viime päiv­inä onkin sit­ten ollut hie­man rauhal­lisem­paa ja asiallisempaa.

    Mitä sit­ten on todel­la tapah­tunut? Liian heikosti peruste­tun altaan poh­ja pet­ti ja min­er­aalip­i­toista vet­tä on val­unut vesistöön kah­teen suun­taan, kun ker­ran veden­jaka­jal­la ollaan. Suurin osa vedestä on kuitenkin pysynyt kaivos­alueel­la. Ja joka tapauk­ses­sa altaal­la oli vira­nomais­ten hyväksyn­tä. Kaiken tämän selvit­tää jo käyn­nistynyt tutk­in­ta ja vas­ta sen jäl­keen on oikeustoimien aika. Ja jos ne sit­ten johta­vat ääri­ta­pauk­ses­sa vaikka­pa kai­vok­sen sulkemiseen, niin siitä vaan. Kap­i­tal­is­mi­in kuu­luu myös yrittäjäriski. 

    Sinän­sä valitet­ta­vat hai­tat ovat olleet paikallisia ja sel­l­aisi­na ne myös pysyvät. Oulua tai Kuo­pi­o­ta ei tarvitse evakuoi­da. Sen sijaan olisi pitänyt jo vuosia sit­ten ostaa paikalliset hait­ta-alueel­la asu­vat ihmiset ulos. Joko vapaae­htoisin kaupoin tai pakkol­u­nas­tuksin, mut­ta kuitenkin niin, että mak­set­ta­vat hin­nat ylit­täi­sivät 10 — 15 %:lla käyvän hin­tata­son. Näin menetellen väl­tyt­täisi­in katkeru­u­den syn­tymi­nen. Tähän kulu­va lisäkus­tan­nus on häviävän pieni sum­ma kokon­aisu­u­den kannalta.

  93. Löysin kiv­en maaleikkauk­ses­ta Helsingis­sä ja vein sen työ­paikan ikke­nalau­dalle. Seu­raa­vana keväänä kivi oli tum­munut ja siitä irtosi uut­ta­mal­la nikke­liä. Vas­taavaa min­er­aalia oli myös Tal­vi­vaaras­sa. Tästä sat­tumas­ta kaivos lähti liikkeelle.

Vastaa käyttäjälle H.H. Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.