”Orjatyötä” vai hyvinvointivaltion alasajo?

Melkein koko Euroop­pa on joutunut vaikeuk­si­in nuoriso­työt­tömyy­den kanssa. Suomes­sa se on noin 22 %, mut­ta Espan­jas­sa ja Kreikas­sa 50 %. Sak­sas­sa nuoriso­työt­tömyys on kahdek­san prosenttia.

Sak­sa on pois­tanut nuoriso­työt­tömyy­den erit­täin kovin keinoin. Joku voisi kut­sua sitä työ­pakok­si ja jotkut vielä rajum­min orjatyök­si. Tästä olisin halun­nut kuul­la Berli­inis­sä enem­män, mut­ta meille ker­rot­ti­in vain siitä, miten laskusuh­dan­tei­den yli päästään työaikaa lyhentämällä.
Korkealle nou­se­va nuoriso­työt­tömyys on erit­täin vaka­va uhka, suo­ras­taan tuhon enne hyv­in­voin­ti­val­tion kannal­ta, kos­ka pitkään jatkues­saan työt­tömyys sysää merkit­tävän osan nuorista lop­ullis­es­ti työelämän ulkop­uolelle. Se on ikävä jut­tu hei­dän kannal­taan ja suo­ras­taan tuhoisaa pohjo­is­maisen hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan arvo­jen kannalta.

Sak­sas­sa työtön nuori voi joutua otta­maan vas­taan mini-jobin, muu­ta­man tun­nin viikos­sa työl­listävän työn. Se paran­taa hänen net­toan­sioitaan, mut­ta ei kovin paljon. Meil­läkin on tälle vas­tine: kuntout­ta­va työ­toim­inta. Kun emme tästä kuulleet lähem­min, joudun tur­vau­tu­maan toisen käden tietoi­hin. Ilmeis­es­ti net­tona työstä tulee noin euro tun­nis­sa. Sitä luokkaa ansioiden lisään­tymi­nen on myös Suomes­sa, kun työtön työl­listyy mata­la­palkkaiseen työhön.

Pakolli­nen huonos­ti kan­nat­ta­va työ on help­po kri­ti­ikin kohde: orjatyök­si sitä on myös täl­lä blogilla moni kut­sunut. Vai­h­toe­hto ¬¬– ei työtä ollenkaan ehkä koko elämän aikana –  ei ole hyvä sekään. Vielä huonom­mak­si sen tekee, että suurek­si paisues­saan työelämän ulkop­uolelle syr­jäy­tyneet kaata­vat koko hyvinvointiyhteiskunnan.

Tätä asi­aa on vaikea tutkia. Pitäisi voi­da tehdä koe, jos­sa ensin val­i­taan toinen tapa ja sit­ten palataan ajas­sa taak­sepäin ja val­i­taan toinen, ja ver­rataan lop­putu­lok­sia. Var­maankin kovaot­teinen työt­tömyy­den katkaisu osoit­tau­tu­isi joidenkin osalta hyväk­si asi­ak­si ja tois­t­en osalta huonok­si. Ilman tuol­laista koet­ta emme voi tietää enempää.

Poli­ti­ik­ka olisi help­poa, jos olisi käytössä ratkaisu­ja, joil­la on vain hyviä tai vain huono­ja puo­lia. Tässä asi­as­sa joudumme val­it­se­maan kah­den ikävän asian välillä.
Mik­si työt­tömyys kohdis­tuu nuori­in? Työelämän pelisään­nöt suo­jel­e­vat sisälle pääs­seitä ja rajaa­vat ongel­mat niihin, jot­ka eivät ole vielä päässeet sisälle.

Toinen ja ehkä merkit­tävämpi syy on, ettei työ­nan­ta­jan kan­na­ta palkata nuor­ta ja koke­ma­ton­ta, kos­ka tämä ei vielä osaa, mut­ta palk­ka on melkein yhtä hyvä kuin koke­neel­la. Ennen nuoren palkkaami­nen oli työ­nan­ta­jalle investoin­ti. Vaik­ka hän ei vielä osan­nut, hän oppi työtä tekemäl­lä ja poistues­saan 65-vuo­ti­aana tehtaan portista kul­takel­lon kanssa, hän oli tien­an­nut työ­nan­ta­jalleen oppi­ra­hansa mon­een ker­taan. Nyt työ­suh­teet ovat lyhy­itä. Nuoren koulim­i­nen on isän­maalli­nen teko, mut­ta taloudel­lis­es­ti se hyödyt­tää hänen seu­raavaa työnantajaansa.
Jos ensim­mäisen työn­tek­i­jän palkkaami­nen on isän­maalli­nen teko, voisiko ajatel­la, että sen kus­tan­nuk­set mak­set­taisi­in kollek­ti­ivis­es­ti? Mak­se­taan­han koulu­tuskin yhtei­sistä varoista, mik­si ei siis työelämän oppimista.

Voisiko ajatel­la, että nuoren ensim­mäi­nen työ­nan­ta­ja saisi lin­eaaris­es­ti alenevaa palkkatukea vuo­den tai pari. Tietysti myös toinen, jos ensim­mäiseltä jäi tukikuukau­sia käyttämättä?
Kauan sit­ten alle 24-vuo­ti­ail­la oli mata­lampi vero­tus kuin muil­la. Heitä verotet­ti­in per­hevero­tuk­sen alem­mal­la asteikol­la, vaik­ka puolisoa ei ollutkaan. Kun per­hevero­tuk­ses­ta luovut­ti­in, pois­tet­ti­in samal­la nuo­ria suo­si­va verotus.

Tiedän että on jär­jeste­lyjä, jois­sa nuoren voi työl­listää ilmaisek­si. Tämä ei ole hyvä. Ilmaiseen työn­tek­i­jään ei paljon panosteta.

135 vastausta artikkeliin “”Orjatyötä” vai hyvinvointivaltion alasajo?”

  1. Lyhyesti vaan totean, että orjatöitä ei halu­ta var­mankaan tehdä sen takia, että niis­sä ei opi yhtään mitään sel­l­aista, mitä yksi­tyisen sek­torin työ­nan­ta­jat arvosta­vat ja mis­tä mak­se­taan oikea­ta palkkaa. Ja kun työkkäreil­lä ja näi­den “yhteistyökump­paneil­la” ei ole tar­jo­ta edes palkat­tomas­tikkaan mielekästä esim. tekni­ikan alan töitä, niin tulisiko sit­ten kaikkien ryhtyä opiskele­maan van­hus­ten kakko­jen kor­jaamista kun­nal­li­sis­sa laitoksissa.

  2. Olis myös kiin­nos­tavaa nähdä joku kun­nolli­nen tutkimus tän ilmiön syistä. Kieltämät­tä haas­ta­va toteutet­ta­va, kun poten­ti­aal­isia muut­tu­jia on niin paljon. 

    Epäilen että yht­enä suht oleel­lise­na mut­ta vähälle huomi­olle jääneenä tek­i­jänä voi olla yksinker­tais­es­ti se, että absolu­ut­ti­nen elin­ta­so ilman työn­tekoakin on nykyään niin kor­kee ja työn­teon vai­h­toe­htoiskus­tan­nus on monien nuorten(etenkin miesten) näkökul­mas­ta nous­su huikeesti. 20v jan­nut saa hel­posti viihdytet­tyä itteään lop­ut­tomasti ja puo­lil­maseks pelkän tietokoneen, net­tiy­htey­den, pleikkarin ja cokik­sen voimal­la. Täl­las­ta real­is­tista vai­h­toe­htoa ei aikasem­min oo ollu. Jos olit työt­tömänä, niin pyörit­telit peukaloi­ta himas­sa tai syl­jeske­lit kadulle jonkun ostarin kul­mal­la. Nykyään tyl­sistymis­es­tä ei oo pelkoa. Etenkin siltä voi tun­tua nuore­na kun on paljon kavere­itakin joil­la on paljon vapaa-aikaa, oli ne työt­töminä tai ei. 20-vuo­ti­aana ei myöskään täysin vielä ymmär­rä kuin­ka val­ta­van oleel­lista työ­markki­noille osal­lis­tu­mi­nen tulee myöhem­min ole­maan par­i­tu­mis­markki­noil­la men­estymisen kannal­ta. Jo 30-vuo­ti­aana tilanne on täysin toinen ja työt­tömän äijän markki­nat seitin ohuet.

  3. Suomes­sa on jo täl­lainen har­joit­telu­jär­jestelmä, palkaton amk-har­joit­telu. Insinööreil­lä ym. kysy­ty­il­lä duunareil­la toimii hyvin, sen sijaan joil­lain aloil­la pyöritetään jatku­vana rulet­ti­na ja syö “oikei­ta” työpaikkoja.

  4. > Jos ensim­mäisen työn­tek­i­jän palkkaami­nen on isän­maalli­nen teko, voisiko ajatel­la, että sen kus­tan­nuk­set mak­set­taisi­in kollek­ti­ivis­es­ti? Mak­se­taan­han koulu­tuskin yhtei­sistä varoista, mik­si ei siis työelämän oppimista.

    Pääsään­töis­es­ti nämä ongel­mat pitäisi hoitaa samal­la taval­la kuin muidenkin vaikeasti työl­lis­tet­tävien asi­at. Jos nuoren juuri valmis­tuneen opiske­li­jan arvo työ­markki­noil­la on vähäisem­pi kuin koke­neem­man kollee­gan, palkkakin voi olla pienem­pi. Val­tio voi tasa­ta tilan­net­ta pieni­palkkaisten kevyem­mäl­lä vero­tuk­sel­la, perus­tu­lol­la tai muil­la keinoil­la, jot­ka ovat samat kaikille kansalaisille.

    Ehkä tämän päälle on perustel­tua tehdä jotain pien­tä nimeno­maan nuorten työelämään saat­tamisek­si (van­hempi­en työn­tek­i­jöi­den tap­piok­si, syr­jäy­tymis­riskin pienen­tämisek­si), mut­ta pääsään­tönä siis samat sään­nöt kaikille.

  5. Jep, vihreä puolue on tehnyt oman osansa, kiitos rikkidi­rek­ti­iveista ja ilmas­tom­ak­su­ista ja ener­giaveroista ja päästöveroista ja kaikesta muus­ta. Tosin saa­maa voi toiv­ot­taa osit­tain muillekin puolueille. Julkises­ta sek­toris­takaan ei ole juurikaan apua, kun val­tion velka­an­tu­mis­tahti on pöyristyt­tävä. No onnek­si saamme vuosit­tain sen­tään tuhan­sia koulut­ta­mat­to­mia ja ammat­ti­taidot­to­mia maa­hamuut­ta­jia lähi-idästä ja afrikasta.
    Tule­vaisu­us näyt­tää hyvältä.

  6. Mitäs jos poli­itikot vähen­täi­sivät hoivaamista ja antaisi­vat asioiden men­nä enem­män luon­nol­lista tietään.

    On vain niin että osaam­a­ton ei tuo­ta ja palk­ka on sil­loin pienem­pi. Ennen oli nälkä jos ei ruokaa osan­nut hakkia. Näin se on ollut ennen kuin aloitet­ti­in sääntely.
    Hauskaa se ei ole, mut­ta voiko tämäkään enään jatkua kovin pitkään.

    Jos palat­taisi­in takaisin edes muu­ta­ma vuosikymmen.

  7. Mini­jobeista jää käsit­tääk­seeni kyl­lä enem­män käteen kuin euro tun­nis­sa. Ne 1‑eu­ro-jobit on erik­seen ja ne on niitä pitkäaikaistyöt­tömille tarkoitet­tu­ja, joi­hin työvoima­toimis­to pakot­taa ja joista ei ole mitään pääsyä nor­maaleille työmarkkinoille.

    Lähem­min en ole onnek­seni joutunut aiheeseen tutustumaan.

  8. Tiedän että on jär­jeste­lyjä, jois­sa nuoren voi työl­listää ilmaisek­si. Tämä ei ole hyvä. Ilmaiseen työn­tek­i­jään ei paljon panosteta.

    Ely-keskusten ja Tekesin ym. julk­isten rahoit­ta­jien avul­la voi myös palkata “ilmaisek­si” vart­tuneem­pia kon­sult­te­ja eri­laisi­in han­kkeisi­in. Näi­hinkään ei vält­tämät­tä panos­te­ta kauheasti, eikä kon­sul­tei­il­lakaan ehkä ole liikaa yri­tys­tä, joten kehi­tyshankkeis­sa hukataan poten­ti­aal­ista osaamista ja tuot­tavu­ut­ta suuret määrät. Tämä on kansan­taloudel­lis­es­ti var­maankin vielä suurem­pi ongel­ma kuin nuorten työl­listymi­nen, kos­ka näin inno­vaa­tiot jäävät syn­tymät­tä ja tuot­ta­vat uudet työt luomatta… 😉

  9. Minus­ta tässä(kin) aiheessa kan­nat­taisi miet­tiä, mitä perus­tu­lo vaikuttaisi.

    Jos meil­lä olisi käytössä perus­tu­lo ja samal­la oikeus ottaa vas­taan työtä niil­lä ehdoil­la kuin itselle sopii, luulen, että tapah­tu­isi seuraavaa:
    1) aloil­l­la, jois­sa pääsee varsin hyvi­in tuloi­hin, mut­ta jot­ka vaa­ti­vat koke­mus­ta ja ammat­ti­taitoa, toden­näköis­es­ti opiskelu­vai­heessa työn­tek­i­jät saat­taisi­vat tehdä har­joit­telua hyvinkin hal­val­la, ehkä jopa ilmaisek­si. Tämä olisi kan­nat­tavaa, kun olisi kuitenkin perus­tu­lo ja han­kit­tu ammat­ti­taito ja koke­mus oli­si­vat tuot­ta­va investointi.
    2) vähän tuot­tavil­la ammateis­sa, jot­ka vaa­ti­vat vähän ammat­ti­taitoa vähempituot­toinen työvoima saat­taisi päästä töi­hin entistä helpom­min ja olisi ehkä halukas tekemään töitä halvem­mal­la kuin nykyi­nen työvoima niil­lä aloil­la. En kuitenkaan usko, että niiden alo­jen palkkata­so lask­isi kovin paljon, kos­ka työn­tek­i­jöil­lä olisi aina mah­dol­lisu­us jäädä perus­tu­lon varaan.
    3) ihmiset, jot­ka nykyään työl­listyvät mata­la­palk­ka-aloille saat­taisi­vat joutua etsimään itselleen vaa­ti­vam­man ammatin, mut­ta toisaal­ta sel­l­ainen työ saat­taisi olla antoisampaa.
    4) kun minkä tahansa työn vas­taan­ot­ta­mi­nen olisi taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavaa, voisi hyvinkin syn­tyä lisää työ­paikko­ja esim. palvelu­aloille (joil­la myös hal­patyö­maid­en on selkeästi vaikeampi kil­pail­la suo­ma­laisen työvoiman kanssa). Tämä palvelu­alan kasvu var­masti toisi palvelu­alallekin hyvin tuot­toisaa töitä (jos joku esim. kehit­tyy lois­tavak­si hiero­jak­si, hän toden­näköis­es­ti saisi mainet­ta, jon­ka voisi myös kon­ver­toi­da tuloksi).

    Uskon, että to. seikoil­la olisi merkit­tävä posi­ti­ivi­nen vaiku­tus myös nuorisotyöttömyyteen.

  10. Mitäpä jos jaet­taisi­in töitä vähän uudelleen.

    ESIMERKKI:

    Eduskun­tat­alon vah­times­tari voisi tehdää 50 pros­ent­tista työvi­ikkoa vaikka­pa 70 pros­ent­tisel­la pal­ka­lla, jos hänen töitään paikkaa­maan tulisi nuori osa-aikainen työntekijä.

    Jos kak­si vah­times­taria alkaa tekemään osa-aikaista korote­tul­la pal­ka­lla, se työl­listäisi nuoren kokoaikaisesti.

    Yksyisel­lä puolel­la tämä edel­lyt­täisi, että val­tio kom­pen­sois työvoimakus­tan­nuk­sen eron työnantajalle.

    Kokon­aisuute­na val­tio kuitenkin kus­tan­nus­mielessäkin hyö­ty­isi jär­jestelystä työt­tömyyskus­tan­nusten vähen­e­misen ja vero­tu­lo­jen kasvun ansiosta.

  11. Syysku­un lopus­sa alle 25-vuo­ti­ai­ta työt­tömiä työn­hak­i­joi­ta oli 30 000. 

    Yli 50-vuo­ti­ai­ta oli työt­tömänä 92 000 .

    Yli 55-vuo­ti­ai­ta oli työt­tömänä 65 600

    Syysku­un lopus­sa yli vuo­den yhtä­jak­sois­es­ti työt­tömänä ollei­ta pitkäaikaistyöt­tömiä oli 61 500.

    Pitkäaikaistyöt­tömistä n 2/3 osaa on + 50 vuotiaita

    Alle 25-vuo­tait­ten työt­tömyys kestää keskimäärin 5–8 viikkoa, + 50-vuo­ti­ait­ten 16–35 viikkoa

    Työl­lisyysaste nousee 30 ikävuo­teen men­nessä kokon­aisuute­na liki 90 % ja eri­tyis­es­ti miesten, jot­ka ovat syr­jäy­tymis­vaaras­sa, 93 % iin.

    Kun työt­tömyyskin on muu­ta­man % luokkaa 30 ikälu­okas­sakin niin syr­jäy­tyneitä onkin enää yllät­tävän vähän.

    Työt­tömyy­den ja pitkäaikaistyöt­tömyy­den rak­en­teen samoin kuin työt­tömyys­jak­so­jen perus­teel­la on selvää, ettei ongel­ma ole niinkään nuoriso­työt­tömyys vaan ikään­tynei­den työttömyys.

    En väitä etteikö nuo­ria syr­jäy­tyneitä ole.Nykyajan talouden mak­si­moin­ti ei vain hyväksy sitä tosi­asi­aa, ettei 15-vuo­tias tiedä mik­si hän isona haluaa .

    Nuori alkaa etsiä paikkaansa yhteiskun­nas­sa 15-vuo­taana ja 25-vuo­den iässä useim­mat ovat sen löytäneet ‚mikä näkyy 30-vuo­ti­aiden korkeana työl­lisyytenäeli syr­jäy­tyneet ovat kadon­net johonkin ?

    Eikä tuo ikään­tynei­den syr­jäyt­tämi­nen yhtään halvem­paa ole: Kolme +50-vuo­ti­as­ta syr­jäy­tynyt­tä vas­taa kuluil­taan yhtä 25-vuotiasta.

    Ehkäpä poli­itikot vain halu­a­vat pitää melua ongelmasta,joka katoaa itses­tään ??Help­poa irtopis­tei­den kalastelua populismilla

  12. “Toinen ja ehkä merkit­tävämpi syy on, ettei työ­nan­ta­jan kan­na­ta palkata nuor­ta ja koke­ma­ton­ta, kos­ka tämä ei vielä osaa, mut­ta palk­ka on mel-kein yhtä hyvä kuin kokeneella.”

    Voi olla virkamiehillä,mutta ei oike­as­sa elämässä

    Esim met­allin sop­par­il­la aloit­teli­ja saa 8 euroa tun­nis­sa jakun vaa­tivu­us­lu­ok­ka koke­muk­sen ja taito­jen myötä nousee päästään jo 25 euroon.

    Tuo 8 euroa ei ole melkein ammat­timiehen palkka

  13. Pakko­työl­listämi­nen toimii tilanteis­sa, jois­sa nuori ei halua tehdä mitään. Sil­loin pitäisi ennem­minkin miet­tiä, miten moinen tilanne on päässyt syn­tymään. Min­un on vaikea uskoa, että täy­delli­nen apaat­tisu­us olisi syn­nyn­näistä vaan ennem­minkin kyse on siitä, että joku aiem­mas­sa elämässä on onnis­tunut tap­pa­maan innostuksen. 

    Yhteiskun­nas­sa (ja nuorten ja las­ten suh­teen siis eri­tyis­es­ti kotona ja koulus­sa) pitäisi pyrk­iä siihen, että jos ihmisel­lä on moti­vaa­tio­ta tai innos­tus­ta kehit­tää jonkin­laisia taito­ja, niin jos niistä voi olla joillekin muille hyö­tyä, ihmiselle annetaan mah­dol­lisu­us hyö­dyn­tää oppi­maan taito­ja työnään.

  14. Liian van­ha, tilas­tot vääristyy siitä syys­tä, että nuoret ei pääse työt­tömik­si. Viral­lis­es­ti työt­tömäk­si työn­hak­i­jak­si kelpu­ute­taan vain sopivil­la kri­teereilä varustet­tu ihmi­nen, kuten työkoke­mus­ta omaa­va tai tutkin­non suorit­tanut. Mis­tä jengistä sä kuvit­telet, että se kadon­nut nuoriso­sukupolvi koos­t­uu jon­ka perään tääl­lä huudel­laan pres­i­dent­tiä myöten?

  15. Krtek:
    Suomes­sa on jo täl­lainen har­joit­telu­jär­jestelmä, palkaton amk-har­joit­telu. Insinööreil­lä ym. kysy­ty­il­lä duunareil­la toimii hyvin, sen sijaan joil­lain aloil­la pyöritetään jatku­vana rulet­ti­na ja syö “oikei­ta” työpaikkoja.

    Tästä voisi kyl­lä kysyä, että jos har­joit­teli­jat jatku­val­la syötöl­lä tekevät hom­mat niin hyvin, ettei kan­na­ta palkata kokenei­ta, niin pitäisikö koke­neem­pi­en työl­listyä hom­mi­in, jois­sa osaamista tarvitaan.

  16. Onhan ollut täysin toimivi­akin malle­ja: Aikoinaan 1987 tuli voimaan ns Lep­päsen laki.

    Se velvoit­ti yhteiskun­taa jär­jestämään työ­paikan puoli vuot­ta työt­tömänä olleelle.Jollei työ­paik­ka löy­tynyt yksi­tyiseltä niin kun­nan ja val­tion oli velvol­lisu­us jär­jestää työpaikka

    Työ­paikat eivät olleet orjatyö­suhtei­ta vaan työstä mak­set­ti­in nor­maali palk­ka, henkilölle ker­tyi eläket­tä ja hänel­lä oli kaik­ki nor­maalin työ­suh­teen edut.

    Näin väl­tet­ti­in siltä, että yhteiskun­ta lyö luuserin leiman otsaan ja ihmiset työl­listyivät tältä poh­jal­ta hyvin.

    Jouduin itsekin työni puoles­ta jär­jestämään töitä työt­tömille ja oli hyvä seur­ta esim Savukosken työt­tömyydee kehitystä:Kolmessakuukaudessa työt­tömyys las­ki 25 % tuonne 4 %:iin

    Kyl­lä ihmisiä voi työl­listää polke­mat­ta heitä maan rakoon

  17. Kyl­lä Pohjo­is­mainen hyv­in­voin­ti­val­tio on käsit­tääk­seni perus­tunut siihen, että työstä saa riit­tävän toimeen­tu­lon elämiseen. Te vihreät olette kokoomuk­sen kanssa tätä hyv­in­voin­ti­mallia ilmeis­es­ti romut­ta­mas­sa, vaik­ka enem­mistö kansas­ta lie­nee tätä orjal­lis­tamista vas­taan, etenkin kun kat­soo 1000 rikkaim­man suo­ma­laisen ansiotasoa.

  18. Osmo: “Jos ensim­mäisen työn­tek­i­jän palkkaami­nen on isän­maalli­nen teko, voisiko ajatel­la, että sen kus­tan­nuk­set mak­set­taisi­in kollek­ti­ivis­es­ti? Mak­se­taan­han koulu­tuskin yhtei­sistä varoista, mik­si ei siis työelämän oppimista.”

    Tämä on kyl­lä käytössä, sitä kut­su­taan oppisopimusk­oulu­tuk­sek­si — lie­nee jopa Sak­san mallin mukainen. Ja sitä pitäisi saa­da lisää!

    Oppisopimusk­oulu­tuk­sen hyvänä puole­na on myös se, että nuori pääsee tekemään töitä työ­nan­ta­jan ajan­mukaisil­la lait­teil­la eikä ammat­tik­oulun antiikkisilla.

  19. Joo, kuten jo yllä todet­ti­in, työ­suhtei­den lyhen­e­m­i­nen on myyt­ti, joka on syn­tynyt jostain syys­tä 90-luvun laman jälkeen. 

    Name drop: tuo tutkimuk­sen tek­i­jä on serkkuni.

  20. edelleen OY SUOMI AB velka­an­tuu tap­potah­tia ja edelleen poli­itikot kil­van koit­ta­vat kek­siä uusia tukia sinne tänne jaettavaksi(jotka val­tio VELKAA OTTAMALLA maksaa).

    kyl­lä tämä lop­puu aikanaan kun velkaa on tarpeek­si niin IMF tekee sit­ten tarvit­ta­vat leikkauk­set ‚mallia kreikka,kun te ette siihen pysty.

  21. Työt­tömyysaste oli jo ennen pääl­lä ole­vaa taan­tu­maa noin kaksinker­tainen kaikissa ikälu­okissa 1980-luvun vuosi­in ver­rat­tuna. Nuoriso­työt­tömyys ei siis vaiku­ta eri­tyisen spe­si­aalil­ta, kos­ka nuoriso­työt­tömyys on aina ollut huo­mat­ta­van paljon korkeampi ver­rat­tuna mui­hin ikälu­okki­in. Amatöörin silmään ongel­mana on työt­tömyys kaikki­aan. Suo­mi on luop­unut rahapoli­ti­ikas­ta, mon­elta osin finanssipoli­ti­ikas­ta, mon­elta osin kaup­pa­poli­ti­ikas­ta ja joil­takin osin teol­lisu­us­poli­ti­ikas­ta, joil­la voidaan hoitaa talouden shokke­ja ja päästä pahim­man yli. Tosi­a­sia on puolestaan se, että jokaisen taan­tu­man jäl­keen rak­en­teelli­nen työt­tömyys jää pysyvästi aiem­paa korkeam­malle tasolle. Mikropipertämi­nen on tärkeää mut­ta myös antoisaa, kos­ka siinä voi käyt­tää tieteen suur­in­ta antia ihmiskun­nalle: palkko­jen lasku lisää työn kysyn­tää — ainakin yhden henkilön kohdalla.

  22. Tääl­lä “reaal­i­maail­mas­sa” lie­nee 2 tapaa ratkaista nuorten ja monien van­hempi­enkin työl­listymi­nen; jonkun­lainen lib­er­aali­val­lanku­mous tai sit­ten ns har­maa talous.

    Suomen poli­itikot eivät pysty enää asialle mitään, alv ja muiden vero­jen nos­t­a­mi­nen ja jo itseään ruokki­van byrokra­t­ian lisäämi­nen vaan pahen­taa tilan­net­ta. Meidän“Oligarkit” toki hyötyvät.…..

  23. Her­mi­it­ti:
    Kyl­lä Pohjo­is­mainen hyv­in­voin­ti­val­tio on käsit­tääk­seni perus­tunut siihen, että työstä saa riit­tävän toimeen­tu­lon elämiseen. 

    Tämä on taas joku ide­ologi­nen mantra jota tun­tuu ole­van kiva hokea, mut­ta joka ei tarkoi­ta oikeasti mitään.

    Pohjo­is­maises­sa hyv­in­voin­ti­val­tios­sa on iät ajat ollut aravavuokra-asun­to­ja, asum­is­tukia, lap­sil­isiä, kun­nal­lista päivähoitoa, (läh­es) mak­su­ton­ta ter­vey­den­hoitoa, julk­ista liiken­net­tä, kelako­r­vauk­sia yms.

    Kaik­ki ovat olleet työläisenkin nau­tit­tavis­sa mikäli tulo­ra­jat eivät ole paukkuneet. Eli pien­i­t­u­loinen työläi­nen ei ole tähänkään asti tul­lut varsi­nais­es­ti sil­lä oma­l­la työn­te­ol­laan toimeen.

    Jos nyt tehdään mah­dol­lisek­si tip­pumas­sa ole­vien nuorten pitämi­nen tekemisessä kiin­ni, kyse ei ole hyv­in­voin­ti­val­tion purkamis­es­ta. Vielä vähem­män kyse on orju­ud­es­ta (siitä puhu­vat: käykää oikeasti kat­so­mas­sa afrikan kaivosten ja aasian tek­sti­ilite­htaiden oikei­ta orjia ja miet­tikää ver­taustenne relevanssia…).

  24. Tot­ta siinä mielessä että tyy­tymät­tömyys päät­täji­in kasvaa.

    Jos­sain vai­heessa veron­mak­sa­jat kyl­lästyvät mak­samaan korkei­ta vero­ja ja työt­tömät nuoret kyl­lästyvät työttömyyteen.

    Mitä seu­raa jää nähtäväksi.

    Voihan olla että käy kuten itänaapurissa.

    Mauno:
    Tääl­lä “reaal­i­maail­mas­sa” lie­nee 2 tapaa ratkaista nuorten ja monien van­hempi­enkin työl­listymi­nen; jonkun­lainen lib­er­aali­val­lanku­mous tai sit­ten ns har­maa talous.

    Suomen poli­itikot eivät pysty enää asialle mitään, alv ja muiden vero­jen nos­t­a­mi­nen ja jo itseään ruokki­van byrokra­t­ian lisäämi­nen vaan pahen­taa tilan­net­ta. Meidän”Oligarkit” toki hyötyvät……

  25. Her­mi­it­ti:
    Kyl­lä Pohjo­is­mainen hyv­in­voin­ti­val­tio on käsit­tääk­seni perus­tunut siihen, että työstä saa riit­tävän toimeen­tu­lon elämiseen.

    Nimeno­maan ON PERUSTUNUT, mut­ta ei voi perus­tua enää! Ne yksinker­taiset tehdas­du­u­nit ovat men­neet Kiinaan!

    100 vuot­ta sit­ten joku vas­taa­va neropat­ti olisi toden­nut, että Suomen talouselämä on perus­tunut siihen että kuok­i­taan suo­ta ja teol­lisu­u­teen poh­jau­tu­vaan talouteen siir­tymi­nen on suur­ta haihattelua.

    Suomen ongel­mana on rak­en­teelli­nen työt­tömyys. Rak­en­teelli­nen työt­tömyys ei johdu suh­dan­teista eikä sitä seu­raa­va nousukausi kor­jaa. Viimeisen 30 vuo­den aikana jokaisen taan­tu­man jäl­keen työt­tömyys on jämähtänyt entistä korkeam­malle tasolle eli uuteen taan­tu­maan men­nessä työt­tömyy­den lähtö­ta­so on aina ollut korkeampi kuin edel­lisel­lä ker­ral­la. Suomen nykyine yhteiskun­ta­malli ei kestä täl­laista jär­jeste­lyä, joko jotain on tehtävä taloudel­lisen toimin­nan tehostamisek­si tai sit­ten yhteiskun­nan velvoit­tei­ta on alet­ta­va kar­si­maan ja laitet­ta­va suu säkkiä myöten. Ts. nykyisen­malli­nen hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta on puret­ta­va ennen kuin olemme Kreikan kanssa samas­sa jamassa.

    Itse lähtisin mielum­min sinne uud­is­tamisen kuin purkamisen tielle, kun se van­ho­jen demari-matro­jen tois­telu ei nyt vaan toimi. 

    Suomes­sa­han on van­not­tu asiantun­ti­ju­u­den ja koulu­tuk­sen nimi­in, mut­ta mei­dän täy­tyy oikeasti myön­tää ettei kaik­ista saa­da leiv­ot­tua huip­puam­mat­ti­laisia. Oliko se jotain 15% ikälu­okas­ta joka ei saa edes toisen asteen koulu­tus­ta läpi. 

    Lisäk­si kun entistä ja entistä suure­mas­ta osas­ta ikälu­okkaa pyritään leipo­maan pitkälle koulutet­tu­ja tieto­työläisiä ja kova­palkkaisia huip­puam­mat­ti­laisia, joiden sit­ten pitää pär­jätä kan­sain­välisessä kil­pailus­sa niin henkiset rajathan siinä tule­vat vas­taan. Lop­putu­lok­se­na val­ta­vat mt-ongel­mat, jot­ka johtu­vat siitä että aikaisem­paan ver­rat­tuna entistä use­am­man ihmisen pää ei kestä koulu­tuk­sen ja työelämän vaatimuksia. 

    Sille ei mah­da mitään, eikä siihen todel­lakaan auta höpinät tuot­tavaan asiantun­ti­jatyöhön perus­tu­vas­ta talousjär­jestelmästä, kos­ka nois­sa vaa­tivis­sa asiantun­ti­jatöis­sä paine ja vas­tuu sekä niiden mukana työn­tek­i­jältä vaa­dit­ta­va paineen­si­etokyky on aivan eri luokkaa kuin lapi­o­hom­mis­sa. Mitä korkeam­malle rima nos­te­taan, sitä use­ampi ei enää pär­jää, lop­putu­lok­sen enem­män burn out­te­ja ja hermoromahduksia.

    Tietenkin tähän heti vasem­mal­ta huude­taan että pitää johtaa parem­min. Joo, tot­takai, kaikkea pitää paran­taa kokoa­jan mut­ta eihän mei­dän talousjär­jestelmä nyt voi oikeasti perus­tua siihen, että jopa tavanomais­ten yri­tys­ten tavanomaiset toim­i­tusjo­hta­jat ja jopa riv­ies­imiehet ja pikkupo­mot ovat pörssikomeet­ta Koneen Mat­ti Alahuh­dan tapaisia huip­pu­jo­hta­jia. Ihan yhtä järkevää olisi lähteä siitä että jokainen työn­tek­i­jä tek­isi sit­ten töitä yhtä suurel­la puhkul­la kuin Alek­sei Stahanov.

    Eli real­is­mia välihuuteluihinkin.

  26. Liian van­ha: Työ­paikat eivät olleet orjatyö­suhtei­ta vaan työstä mak­set­ti­in nor­maali palk­ka, henkilölle ker­tyi eläket­tä ja hänel­lä olikaik­ki nor­maalin työ­suh­teen edut.

    Ja sekä nämä ihmiset, hei­dän työ­nan­ta­jansa ja muu työy­hteisö koki hei­dän tekevän mielekästä työtä? Mitä se 21 % Savukosken työvoimas­ta teki (siis entiset työt­tömät, jot­ka työllistettiin)?

  27. Liian van­ha:
    Työl­lisyysaste nousee 30 ikävuo­teen men­nessä kokon­aisuute­na liki 90 % ja eri­tyis­es­ti miesten, jot­ka ovat syr­jäy­tymis­vaaras­sa, 93 % iin. 

    30-vuo­ti­aiden työl­lisyysaste (siis työssäole­vien osu­us kaik­ista, v 2010) on 77%. (Miehet 80%, naiset 75%). Työt­tömiä 8% (miehet 9%, naiset 7%), opiske­li­joi­ta 6% (miehet 5% naiset 7%), eläkeläisiä 2%.

    Muista syistä työvoiman ulkop­uolel­la ole­vat, sisältäen lap­sia kotona hoita­vat (ja toisaal­ta var­maan osan pahiten syr­jäy­tyneistä): Miehet 5%, naiset 10%. 

    Ver­tailu­lu­vut ikäryh­mästä 50–60 vuotta
    työssä 72%
    työt­töminä 10%
    opiske­li­joi­ta 1%
    eläkeläiset 13%
    muuten työvoiman ulkop­uolel­la 4%

  28. §
    SDP:n lin­ja lie­nee, että palkaa saa teki mitään tai, mieluiten kunnalla.

    Uusin lin­ja on, että työhän ote­taan nuori, jos hän on ilman palkkaa muun tekemisen ohel­la itse tehnyt jotain järkevää lop­putu­lok­sen johtanut­ta hom­maa. Sof­ta-alal­la open source sof­t­aa, muil­la aloil­la vapaae­htois­toim­intaa. Käytän­nössä osoit­tanut itsenäistä ajat­telua, ongel­man­ratkaisukykyä, stressin sietoa, päämääräti­etoisu­ut­ta ja luovu­ut­ta — sekä ennen muu­ta kykyä markki­noi­da itsen­sä osaamisen ohella.

    Pakko­työl­lis­tet­tyä en itse päästäisi edes minkään hoito­laitok­sen oves­ta sisään saai antaisi vesuria kallimpaa työkalua.

    Suomes­sa on edelleen maail­man pien­im­mäöt palkkaerot, miljoonat­u­lo­ja saa kovion har­va. Palvelu näkyy jonoina ja palvelun puuttumisena.

    Kaiken muun kuin työn vert­tomainen edis­tää myös työl­listämistä. Elke­mak­sua ei tarviste mak­saa koneille.

    Valitet­taavsti siin 1 500 eur/kk työ­paikko­ja olisi saata­va aikaan, kos­ka sitä kaut­ta ihmiset vas­ta pää­tyvät parem­min palkat­tui­hin hom­mi­in, jos haluavat.

  29. Her­mi­it­ti:
    Te vihreät olette kokoomuk­sen kanssa tätä hyv­in­voin­ti­mallia ilmeis­es­ti romut­ta­mas­sa, vaik­ka enem­mistö kansas­ta lie­nee tätä orjal­lis­tamista vas­taan, etenkin kun kat­soo 1000 rikkaim­man suo­ma­laisen ansiotasoa.

    Jos puhutaan pohjo­is­maisen hyv­in­voin­ti­mallin orjal­lis­tamis­es­ta, niin kan­nat­ta­nee kat­soa 1000 rikkaim­man ruot­salaisen (tai vajaan 2000:n, jos halu­taan väk­ilukuko­r­ja­ta), 1000 rikkaim­man nor­jalaisen tai 1000 rikkaim­man tan­skalaisen tulo­ja. Menevät kaik­ki heit­tämäl­lä meistä ohi.

    Ongel­ma ei siis ole se, mitä 1 000 rikkain­ta saa. Toimeen­tu­los­sa ongel­ma on se, mitä 100 000 köy­hin­tä saa. Elinkus­tan­nuk­set määräy­tyvät nimeno­maan keskilu­okan tulo­jen perus­teel­la, joten köy­hyys määrit­tyy suh­teessa keskiluokkaan.

    Korkean tuot­tavu­u­den töitä ei ole kaikille, joten osa porukas­ta joko tekee mata­lam­man tuot­tavu­u­den töitä tai on työt­tömänä. Näi­den väliltä voi vali­ta. Kokon­aisu­u­den kannal­ta olisi parem­pi olla olemat­ta työt­tömänä, joten nyt sit­ten vain pitää kek­siä kon­stit mata­lam­man tuot­tavu­u­den töi­den tekemisek­si tek­i­jälleen kannattaviksi.

  30. Hyvät ystävät,

    Markki­na­t­alouden ehdoil­la jo 40 vuot­ta työsken­nelleenä, ja nytkin akti­ivise­na vien­ti-kaup­pa­rat­suna laukkaa­vana, olen teemas­ta “”Orjatyötä” vai hyv­in­voin­ti­val­tion alasajo?” — teemas­ta tätä mieltä:

    Tämä teema on maan tule­vaisu­u­den kannal­ta ratkai­se­van tärkeä.

    Suomes­sa ei paljoakaan käy­dä kovaa debat­tia edes vaikeista ja tärkeistä asioista. Mut­ta nyt on tilanne sel­l­ainen, että olisi aihet­ta käydä!

    Näyt­tää siltä, että täl­lä pal­stal­la keskustel­laan paljon teo­reet­tisel­la tasol­la tai peräpeili­in (his­to­ri­ati­eto­ja / ‑sta­tis­ti­ikkaa) katsomalla.

    Nyt kehi­tys laukkaa kuitenkin sitä vauh­tia, että peräpeili­in kat­so­ma­l­la kiesit menevät vaudil­la ojaan…

    Totu­us löy­tyy täältä vien­ti­markki­noiden etur­in­ta­mal­ta ja kysymäl­lä: miten niitä kaup­po­ja oikein saadaan nap­at­tua kotiin?

    Täl­lä keinol­la voi saa­da näköalaa ehkä 2–3 vuot­ta eteenpäin.

    Kyl­lä nyt jo Suomes­sakin pitäisi taju­ta, että poli­itikko­jemme Kreik­ka-tyyli­in tuu­naa­mat työttömyys‑, yms. sta­tis­ti­ikat ja koko talousjär­jestelmäm­mekin on viimeistään 2008 jäl­keen ollut vakavas­sa kriisissä. 

    Nyt on aika ryhtyä toimi­in ja heti!

    Ja nämä toimet eivät saa olla sel­l­aisia, että ne aja­vat teol­lisu­utemme ja muun nyt kan­nat­ta­van toimin­nan konkurssi­in tai ulko­maille, jos­ta sit­ten seu­raa laa­jaa työt­tömyyt­tä ja epätoivoa. 

    Sep­po Korppoo
    Yrit­täjä, joka rajun miekkailun jäl­keen saa vielä yhden kivan vien­ti-kau­pan ennen vuodenvaihdetta.

  31. Ei kan­nat­taisi demon­isoi­da mini-jobe­ja, varsinkaan Suomes­ta käsin. Wowin mukaan Hartz IV on kuuma aihe. 

    Wowin vel­jen­tytär Anette (53 vuon­na 2007!) on peri­aat­teessa täysin samaa mieltä siitä, että niiden, jot­ka käyvät töis­sä, pitää saa­da vähän enem­män rahaa kuin niiden, jot­ka eivät käy. Tässä on kuitenkin yksi ongel­ma. On epäoikeu­den­mukaista, jos vuosikym­meniä työelämässä ollut ei esimerkik­si ikään­tyneisyy­den vuok­si enää löy­dä töitä ja hän­tä sit­ten kohdel­laan samoin kuin sel­l­aista, joka ei ole koskaan ollut töis­sä ja joka ei ehkä tunne suur­ta halua työn­tekoon. Wowin mielestä Hartz-jär­jestelmää pitäisi ehkä säätää tässä suh­teessa, tai olisi pitänyt viime vuosikymmenellä: 

    Hartz IV ist so ein Reizthe­ma. Grund­sät­zlich befür­wortet es meine Nichte dur­chaus, dass die, die arbeit­en, mehr in der Tasche haben als die, die nicht arbeit­en. Mit ein­er Ein­schränkung: Wenn jemand, der jahrzehn­lang gear­beit­et hat und zum Beispiel wegen seines fort­geschrit­te­nen Alters keinin Job mehr finde, dann darf der nicht genau­so behan­delt wer­den wie jemand, der noch nie in seinem Leben gear­beit­et hat und vielle­icht auch gar keine große Lust dazu ver­spürt. Wenn diese Gle­ich­be­hand­lung bei Anette ein Gefühl großer Ungerechtigkeit aus­löst, dann kann ich sich­er, dass es bei vie­len Bürg­ern ähn­lich ist. Daher ist es an der Zeit, bei eini­gen Details der Hartz-Regelun­gen wom­öglich noch ein­mal nachzus­teuern. (Wow­ere­it, Klaus 2009: … und das ist auch gut so. Mein Leben für die Poli­tik. München: Wil­helm Heyne Ver­lag, 237–238.)

  32. Uskon Sak­san työt­tömyys­lukui­hin. Ne ovat Euroopan pienimpiä.

    Etelä-Euroopan, mukaan­lukien Kreikan ja Espan­jan työt­tömyys­lukui­hin sen sijaan en usko. Ilmoite­tut pros­en­tit ovat ehkä tosia, mut­ta luku sinän­sö ilmoit­taa lähin­nä sen, kuin­ka mon­ta pros­ent­tia työikäi­sistä mak­saa yhteiskun­nalle veron­sa. Kun tekee työn­sä “pimeästi” ei mak­sa veroa. Siitä huoli­mat­ta voin saa­da työt­tömyysko­r­vaus­ta ja päästä “tilas­to­työtömäk­si”. Näin tekevät useim­mat ns “työt­tömistä”.

    Kreikan seu­raa­va mah­dolli­nen kri­isi­tu­ki riip­puu Troikan lausun­nos­ta. Mitä suurem­pi hätä maas­sa on sitä suurem­pi toden­näköisyys on seu­raavalle tukipaketille. joten yhteiskun­nal­lakaan ei ole suur­ta intres­siä vaa­tia “rehellisiä” työttömyyslukuja.

    Luulisi Soin­in­vaaran muis­ta­van ne väären­nök­set, joiden perus­teel­la Kreik­ka aikoinaan hyväksyt­ti­in euro­ryh­mään. Kaik­ki päät­täjät tiesivät Kreikan talous­luku­jen ole­van väären­nyk­siä. Siitä huoli­mat­ta EU:n johto hyväksyi Kreikan. Vale­htelun hyväksymi­nen on EU-johdon tapa, mikäli vale­htelu aut­taa johdon tavoit­tei­den edis­tämisessä. Siis myös EU.n tiedot saat­ta­vat nytkin olla tietoista valehtelua.

    Vain Suomes­sa usko­taan annet­tui­hin työt­tömyys­lukui­hin. Vain suo­ma­laiset poli­itikot ovat niin lapsel­lisia, että pitävät annet­tu­ja luku­ja tote­na. Vieläpä Soin­in­vaara, van­ha poli­ti­ikan konkari, näyt­tää usko­van annet­tui­hin lukui­hin. her­ra aut­takoon Suomea!

  33. “Oppisopimusk­oulu­tuk­sen hyvänä puole­na on myös se, että nuori pääsee tekemään töitä työ­nan­ta­jan ajan­mukaisil­la lait­teil­la eikä ammat­tik­oulun antiikkisilla.”

    älä kuvit­tele, että kukaan päästää har­joit­teli­jaa 100000euron koneen puikkoihin.Kyllä ensin on osat­ta­va perustaidot

    Paperi­te­oll­si­uu on hyvä esimerkki.Koneet ovat sato­jen miljoonien arvoisia ja niin­pä on käytävä ensin ammat­tik­oulu ja sen jäl­keen paperin oma koulu.
    Vas­ta sit­ten pääsee paperikoneen puikkoihin

  34. “Ja sekä nämä ihmiset, hei­dän työ­nan­ta­jansa ja muu työy­hteisö koki hei­dän tekevän mielekästä työtä? Mitä se 21 % Savukosken työvoimas­ta teki (siis entiset työt­tömät, jot­ka työllistettiin)?”

    Ennen työl­listymistä he oli­vat olleet puoli vuot­ta työttömänä.

    Ja mep­sitimme psy­tyyn tuotantolinja,jossa tehti­in koppe­ja mobi­ilin NMT verkkoon ‚linkki­asemille , kiin­teän verkon keskit­timille, toistin­ti­asemille etc. Parhaim­mil­laan 400–500 kpl vuodessa.

    Savukosken työt­tömien määrä oli pieni,ja kek­sit­tyi lähin­nä mökkien ja lato­jen kolomiseen van­hoista pylväistä

    Toim­intaa oli use­al­la paikkakunnalla.

    Tee­timme myös siir­ret­tävää kalus­toa esim NMT-rahapuhelimia .

    Tai pis­timme pystyyn kaapelite­htaan eli teimme val­im­sta­jille ja it-fir­moille eri­laisia kytkentäkaapeleita 

    etc

    Mut­ta totu­u­den nimis­sä puhdis­timme myös kortis­toa sinne kuu­lumat­tomista: Maat­alon emän­nät eivät navet­taki­ireiltään ehti­neet töihin.Työttömyyskorvaus on ollut iän päivän maat­alouden piilotuki.
    Poromiehet ilmoit­ti­vat myös, ettivät ettotöiltään jou­da töihin
    Ja pus­sikansa häipyi ensim­mäisen tilin jälkeen

    Tätä porukkaa oli arvi­ol­ta 20 % työttömistä

  35. Liian van­ha:
    “Oppisopimusk­oulu­tuk­sen hyvänä puole­na on myös se, että nuori pääsee tekemään töitä työ­nan­ta­jan ajan­mukaisil­la lait­teil­la eikä ammat­tik­oulun antiikkisilla.”

    älä kuvit­tele, että kukaan päästää har­joit­teli­jaa 100000euron koneen puikkoihin.Kyllä ensin on osat­ta­va perustaidot

    Paperi­te­oll­si­uu on hyvä esimerkki.Koneet ovat sato­jen miljoonien arvoisia ja niin­pä on käytävä ensin ammat­tik­oulu ja sen jäl­keen paperin oma koulu.
    Vas­ta sit­ten pääsee paperikoneen puikkoihin

    En tiedä mil­laiset puikot paperikoneessa on, mut­ta nykyaikaisel­la tietoko­neo­h­jat­ul­la met­al­li­työstökoneel­la oper­oimaan voi päästää kenet tahansa, rik­ki se ei mene — mut­ta ilman har­joit­telua ei tule kun­non jälkeä.
    Niin kalli­ita ne ovat, että ammat­tik­ouluil­la (tai mitä ne nyky­isin ovatkaan) ei ole varaa han­kkia niitä tarpeek­si usein. Eikä oppisopimusk­oulu­tuk­ses­sakaan ketään päästetä mihinkään ilman koulu­tus­ta — sitä se ‘koulu­tus’ siinä tarkoittaa.

  36. Työt­tömyy­den hoita­mises­sa ainakin allekir­joit­ta­neen mielestä on makro­ta­son ja yksilö­ta­son väli­neet. Yksilön kan­nus­timet ovat tärkeät, mut­ta jos makro­talout­ta hoide­taan niin kuin täl­lä het­kel­lä hoide­taan ennen kaikkea EMU-rak­en­teessa, sysätään yksilöille vas­tu­u­ta jota he eivät pysty kan­ta­maan tai jota ei pitäisi olla edes ole­mas­sa. Orjatyöl­lä saate­taan tarkoit­taa juuri tekemäl­lä tehtyä työt­tömyyt­tä käyt­täen väli­neenä vinoutunut­ta kokon­aistalouden hoitoa, vinoutunut­ta maa­han­muut­toa (altiste­taan tietyt alat kil­pailun alle), vinoutunut­ta koulu­tu­s­paikko­jen jakamista ja yleen­sä koulu­tus­poli­ti­ikkaa, vinoutunut­ta ammat­tik­il­ta­jär­jestelmää mallia sosi­aali- ja ter­vey­den­huolto jne. Itse olen sitä mieltä, että kyl­lä oikeal­la ja vasem­mal­la ymmär­retään yksilö­ta­son kan­nus­timet: ei se niin vaikeaa ole kuvitel­la ihmistä oman hyö­dyn olen­nok­si. Joil­lakin on vain varsinkin oikeal­la suun­na­ton tarve olla macho ja kovis aina niin kauan, kun joku pyytää sel­ven­tämään asi­aa kul­man taakse.

  37. Puoluee­ton tarkkail­i­ja:

    Uskon Sak­san työt­tömyys­lukui­hin. Ne ovat Euroopan pienimpiä.

    ‘snip’
    Vain Suomes­sa usko­taan annet­tui­hin työt­tömyys­lukui­hin. Vain suo­ma­laiset poli­itikot ovat niin lapsel­lisia, että pitävät annet­tu­ja luku­ja tote­na. Vieläpä Soin­in­vaara, van­ha poli­ti­ikan konkari, näyt­tää usko­van annet­tui­hin lukui­hin. her­ra aut­takoon Suomea!

    Näyt­tääpä joku muukin kuin Soin­in­vaara uskovan 😉

  38. Liian van­ha: älä kuvit­tele, että kukaan päästää har­joit­teli­jaa 100000euron koneen puikkoihin.Kyllä ensin on osat­ta­va perustaidot

    Minä olen ollut teräste­htaal­la töis­sä nol­lak­oulu­tuk­sel­la eli pelkäl­lä työhön pere­hdy­tyk­sel­lä. Se on var­maa että kyseinen lin­jas­to mak­soi enem­män kuin 100 000 euroa.

  39. Huonos­ti tuot­ta­va henkilöstöpysyykin huonos­ti tuot­ta­vana kun heille tarjotu/heiltä vaa­di­tutt työmenetelmät ovat 1700–1800-luvulta.

    Tuot­tavu­us ei ole ollut enää 150 vuo­teen pelkästään henkilöstä riip­pu­va vaan ensin tuot­tavu­ut­ta paran­net­ti­in koneil­la ja nykyään koneil­la ja tietotekniikalla.

    Tuot­tavu­us on siis tänä päivänä henkilön, konei­den ja tietotekni­ikan tuot­ta­ma yhteissumma.

    Tuo vähem­män tuot­ta­va työ on muutet­tavis­sa parem­min tuot­tavak­si lisäämäl­lä koneistuksen/tietotekniikan hyväksikäyttöä.

    Esim raken­nus­miehen tuot­tavu­us nousi val­tavasti kän­nykän avul­la eikä sen käyt­töön mcgyvere­i­ta tarvita.

    Ja lapi­omiehen on kor­van­nut minikaivu­rit etc

  40. Eikö ihmis­ten hyvään elin­ta­soon vaa­dit­ta­van työn määrä ole kovas­sa laskussa? 

    Työu­raansa aloit­taville sopi­vat työ­paikat ovat katoa­mas­sa. Esimerkik­si tehdastyö, työt kaupois­sa, kul­je­tus ja siivous.

    Väk­isinkin yhteiskun­nan kus­tan­nuk­sista huole­htim­nen jää pienem­mälle osal­la ja se on minus­ta ihan OK. Ongel­mak­si muo­dos­tuu, kun se onnekas/epäonnekas joka on vielä palkkatyössä tai vievänä yrit­täjänä, kim­paan­tuu kun hänen rahoil­laan kus­tan­netaan loisimista ja muut­taa pois. Pitäisi tiedostaa, että se loisimi­nen on edistystä.

    Jotenkin has­su ajat­telumalli nykyään, että työtä ei voi tehdä jos siitä ei saa palkkaa. Toisen­laisi­akin tapauk­sia löy­tyy kyl­lä. Esim. kas­va­va osa medi­as­ta tuote­taan sel­l­ais­ten “työt­tömien” toimes­ta, jot­ka eivät kerk­iä pro­jek­teil­taan ottaa vas­taan työkkärin tar­joa­maa työtä.

    Tietysti jos ter­vey­den­huol­los­sa tarvit­tavien ihmis­ten määrää ei saa­da pienen­net­tyä, tilanne on aika mahdoton.

    Kyl­lä tässä aika suur­ta asen­nemuu­tos­ta minus­ta tarvi­taan. Ei työt­tömyys itsessään ole nuoren ongelmien lähde. Ennem­minkin se nöyryy­tys yhteiskun­nan tasol­ta, jos työtä ei ole.

    Nuorelle pitäisi riit­tää työk­si se, että pysyy pois­sa pahanteosta ja koit­taa pitää itsen­sä terveenä.

  41. Nyt tarvi­taan vuo­ria siirtävää poli­ti­ikkaa ja meil­lä on täysin toim­inta kyvytön hal­li­tus. Asi­aa pahen­taa medi­an luo­ma ilmapi­iri jos­sa leikkaus puheista nos­te­taan noitavaino.Työttömien lisäk­si töitä on jär­jästet­tävä julkisen­puolen työn­tek­i­jöille joi­ta vapau­tuu velka­ra­han luo­man kuplan puh­jettes­sa val­tavasti lähivuosina.

    Vihreä maail­man pelas­ta­va ehdo­tus täystyllisyyteen:Ultra vihreä lähi­te­ol­lisu­us pakol­lisek­si asteit­tain kiristämäl­lä tuot­tei­den hiil­i­jalan­jäl­jet min­imi­in majoneesista autoi­hin. Tavot­teek­si että kaik­ki mah­dolli­nen tehdään Suomessa.

  42. Sylt­ty: Minä olen ollut teräste­htaal­la töis­sä nol­lak­oulu­tuk­sel­la eli pelkäl­lä työhön pere­hdy­tyk­sel­lä. Se on var­maa että kyseinen lin­jas­to mak­soi enem­män kuin 100 000 euroa.

    Metristä ratakiskoa on vaikea särkeä tai hukata

  43. Liian van­ha: Metristä ratakiskoa on vaikea särkeä tai hukata

    Kun on van­ha, on kokenut kaikenlaista 😉
    Mitä ajat­telit tehdä sillä?

  44. En tiedämik­si pitää kek­siäik­ili­ikku­jaa aina vaan uudestaan.

    Jos joku halu­taan työl­listää niin hänelle voi tar­jo­ta työtä, siis nor­maalin työ­suh­teen ja työstä palkkaa.

    Jostain syys­tä poli­iti­ik­ka-ja virkaeli­it­il­lä on aikaa ja intoa näper­rel­lä mitä ihmeellisimpiä
    epä­s­tan­dard­e­ja ratkaisuja,joilla enem­mänkin lan­nis­te­taan kuin kan­nuste­taan ihmistä.

    Eli­it­il­lä on paljon joutoaikaa.Hyvä esimerk­ki oli/on Pal­ta­mon malli:Sen hallinnoin­ti­in oli/on sitoutunut enem­män virkamiehiä ja poli­ikko­ja kuin kokeilun piiris­sä oli työttömiä.

    Näin on taat­tu työl­lisyys mut­ta aivan väärille ihmisille.

  45. Jaakko Särelä:
    Pakko­työl­listämi­nen toimi­iti­lanteis­sa, jois­sa nuori ei halua tehdä mitään. Sil­loin pitäisi ennem­minkin miet­tiä, miten moinen tilanne on päässyt syn­tymään. Min­un on vaikea uskoa, että täy­delli­nen apaat­tisu­us olisi syn­nyn­näistä vaan ennem­minkin kyse on siitä, että joku aiem­mas­sa elämässä on onnis­tunut tap­pa­maan innostuksen. 

    Useim­mis­sa tapauk­sis­sa se johtuu epäilemät­tä fyy­si­sistä ja/tai psyykki­sistä ter­veysongelmista. Tai sit­ten siitä että ei ole mah­dol­lisuuk­sia sel­l­aiseen työhön, jos­ta itse hyötyisi.

    Kun nuo pakko­toimen­piteet eivät työl­listä oikeaan työhön, niin siinä voi olla sit­ten edessä lop­puelämä niitä toimen­piteitä. Ei kovin innos­tavaa sel­l­ainen elämä.

  46. Liian van­ha:
    ‘snip’
    Jos joku halu­taan työl­listää niin hänelle voi tar­jo­ta työtä, siis nor­maalin työ­suh­teen ja työstä palkkaa.
    ‘snip’

    Tot­ta kai voi tar­jo­ta työtä ja nor­maalin palkan, mut­ta ker­ropa, mitä tehdään, kun kukaan ei tarjoa?
    Ikili­ikku­ja on kilometritehtaalla.

  47. Liian van­ha: Eli­it­il­lä on paljon joutoaikaa.Hyvä esimerk­ki oli/on Pal­ta­mon malli:Sen hallinnoin­ti­in oli/on sitoutunut enem­män virkamiehiä ja poli­ikko­ja kuin kokeilun piiris­sä oli työttömiä.

    Näin on taat­tu työl­lisyys mut­ta aivan väärille ihmisille.

    Tai sit­ten ne virkamiehet ja poli­itikot ovat oikeasti eniten tuk­i­työl­listämisen tarpeessa ja varas­sa ole­via ihmisiä… 😉

  48. Liian van­ha:
    En tiedämik­si pitää kek­siäik­ili­ikku­jaa aina vaan uudestaan.

    Jos joku halu­taan työl­listää niin hänelle voi tar­jo­ta työtä, siis nor­maalin työ­suh­teen ja työstä palkkaa.

    Jostain syys­tä poli­iti­ik­ka-ja virkaeli­it­il­lä on aikaa ja intoa näper­rel­lä mitä ihmeellisimpiä
    epä­s­tan­dard­e­ja ratkaisuja,joilla enem­mänkin lan­nis­te­taan kuin kan­nuste­taan ihmistä.

    Eli­it­il­lä on paljon joutoaikaa.Hyvä esimerk­ki oli/on Pal­ta­mon malli:Sen hallinnoin­ti­in oli/on sitoutunut enem­män virkamiehiä ja poli­ikko­ja kuin kokeilun piiris­sä oli työttömiä.

    Näin on taat­tu työl­lisyys mut­ta aivan väärille ihmisille.

    Nyt Pal­ta­mon mallis­sa, teen­näisessä liki täystyöl­lisyys­den tilanteessa, on ongel­mana se, kun ei saadakkaan enää työt­tömistä aiheutu­via kor­vauk­sia kuntaan.

    Ja näin on käynyt suurem­mas­sakin mit­takaavas­sa kuten Bri­tan­ni­as­sa, että työt­tömyy­den vähen­tyessä tuot­tavu­us ei ole kas­vanut mitenkään siihen ver­rat­tavas­sa suh­teessa, vaan pysynyt siinä asteessa, mitä oikea­ta ja pal­ka­llista, eläket­tä kar­tut­tavaa työtä tehdään.

  49. Osmo Soin­in­vaara:
    Liian vanha
    Sit­ten pitäisi vielä selvit­tää, kuka mak­saa sen palkan.

    Tulo­jen ja työa­jan jakami­nen on yksi tapa. 

    Tuot­tavu­u­den nousu on kan­sain­välisen kil­pailun vuok­si niin suur­ta, että työ­paikko­jen hävik­ki on suurem­pi kuin kasvun tuo­mat työpaikat.

    Työ­paikkamäärä pysyi saman liki 25 vuot­ta ‚mut­ta kil­pailun kiristymi­nen syö nyt enem­män työ­paikko­ja kuin uusia syntyy

    Aina 80-luvulle saak­ka yleistä työaikaa lyhen­net­ti­in ja tulot jaet­ti­in sitä kaut­ta eikä tuot­tavu­u­den nousun vaiku­tuk­set näkyneet työttömyytenä.

    Mut­ta 90-luvul­la työa­jan lyhen­tämi­nen lop­pui ja työaikaa ja tulo­ja on jaet­tu työt­tömyy­den kautta.

    Lääk­keek­si on tar­jot­tu osa-aikatyötä,mutta tehokkaampi tapa on lyhen­tää yleistä työaikaa pikku hiljaa.

    Sil­loin ei syn­ny painet­ta kokoaikatöi­hin kuten nyt,kun osa on osa-aikatöis­sä vas­ten tahtoaan

    Toinen tapa on tuo Lep­päsen mukainen toim­inta eli yhteiskun­ta tar­joaa töitä.

    Tosin val­tio ja kun­nat ovat yksi­ty­istäneet entiset työvi­ras­tot, joten mah­dol­lisu­udet työl­listää ovat vähäisemmät

    Lisäk­si palkkaku­lu­jen pitämisek­si kuris­sa palkat pitäisi jäädyttää,mutta niin­hän ne pitäisi tehdä nytkin

    Tan­skan malli oli tältä osin kopio Lep­päsen laista.

    Pakko­työl­lä on aina lyhyet jäl­jet, jos­sakin vai­heessa orjat nou­se­vat kapinaan.

    1. Yri­tys lisätä työl­lisyyt­tä yleistä työaikaa lyhen­tämäl­lä vaikut­taa intu­iti­ivis­es­ti järkevältä, mut­ta on talous­teo­ri­an vas­tainen. Sitä kokeilti­in Ran­skas­sa ja lop­putu­los oli talous­teo­ria mukainen. Lyhen­nety­istä töistä kymme­nen pros­ent­tia jaet­ti­in ja 90 pros­ent­tia jäi vain tekemättä.
      Ihmi­nen työl­listyy markki­na­t­aloudessa, jos hänen mar­gin­aa­li­nen tuot­tavuuten­sa ylit­tää palkan ja ei työl­listy, jos ei ylitä, eikä työa­jan lyhen­tämi­nen vaiku­ta tähän mitään. Ran­skas­sa työa­jan lyen­tämi­nen tarkoit­ti itse asi­as­sa yhden­toios­ta pros­entin palkanko­ro­tus­ta kaikille, joten se jopa heiken­si vähän koulutet­tu­jen mah­dol­lisuuk­sia päästä töihin.
      Työa­jan lyhen­tämi­nen räätälöidysti toimii vaikka­pa autote­htaal­la, jol­la työt vähenevät tilapäis­es­ti. Ei lomaute­ta ketään kokon­aan vaan pan­naan kaik­ki lyhen­netyl­letyövi­ikolle. Se, että tämä toimii johtuu siitä, että kaikil­la on suun­nilleen sama osaami­nen. Jos ver­taa työt­tömien osaamis­jakau­maa töis­sä ole­vien osaamis­jakau­maan, huo­maa nopeasti, etteivät ne mene lainkaan päällekkäin. Työt­tömät eivät osaa tehdä niitä töitä, joi­ta työaikaa lyhen­täviltä jää tekemät­tä. Aivokirur­gin lyhen­net­ty työai­ka ei työl­listä yhtään pitkäaikaistyötöntä.

  50. Osmo Soin­in­vaara:
    Liian vanha
    Sit­ten pitäisi vielä selvit­tää, kuka mak­saa sen palkan.

    Työt­tömän elät­tämi­nen mak­saa n 1000 euroa kuus­sa (työ­markki­natu­ki + asum­is­tu­ki 674+340 )

    Ei sekään ilmaista ole,mutta ei tarvi­ta mah­dot­tomasti lisääkään kun nuoren työn­tek­i­jän nor­maali ansio­ta­so on saavutet­tu eli n 300 miljoo­nan brut­tosat­sauk­sel­la syr­jäy­tyneille nuo­rille voidaan tar­jo­ta työpaikka

    Kun verot palaut­ta­vat osan ja kaik­ki eivät kykene työhön niin rahan­tarve on vähäisempi

    Nyt yritetään pakot­taa hei­dät pakko­työhön ja jostak­in­han nekin työt on keksitty +

    Vai onko Sak­sas­sa palat­tu 60-luvvulle eli aamul­la kaive­taan kuop­pa ja illal­la täytetään ?

  51. Osmo Soin­in­vaara:
    Liian vanha
    Sit­ten pitäisi vielä selvit­tää, kuka mak­saa sen palkan.

    Pitäisi myös selvit­tää, onko oikein, että pankeil­la on oikeus luo­da rahaa tyhjästä tai onko ole­mas­sa nykyiselle raha­jär­jestelmälle vai­h­toe­hto­ja. Meil­lä on sys­tee­mis­sä paljon isom­pia loisia kuin työttömät.

  52. Anony­mous A‑J kir­joit­ti: ” maail­man pelas­ta­va ehdo­tus täystyl­lisyy­teen: Ultra vihreä lähi­te­ol­lisu­us pakol­lisek­si asteit­tain kiristämäl­lä tuot­tei­den hiil­i­jalan­jäl­jet min­imi­in majoneesista autoi­hin. Tavot­teek­si että kaik­ki mah­dolli­nen tehdään Suomessa.”

    Tässä onkin se vihrei­den visio (=näky)? Hyvä, että sen joku lausuu sen ääneen kaiken kansan pohdittavaksi.

    Jos ei kehit­tele näkyjä, vaan uskaltaa kat­soa jul­maan todel­lisu­u­teen, koko Suo­mi on nyt tekemässä Nokiat…

    Sak­san suosit­tu Liit­tokans­leri Schmidt sanoi: “Jos joku alkaa näkemään näkyjä, on paras­ta men­nä lääkärille!”

    Sep­po Korppoo
    Yrit­täjä joka ei näe näkyjä

  53. Täysin aiheen sivus­ta , mut­ta mis­sä viipyy Soini­vaaran pahek­su­va kan­nan­ot­to Talvivaarasta?

    Johtuuko vaiken­e­m­i­nen ken­ties siitä, että katas­trofi­in syyl­liset min­is­ter­it ovat vihre­itä. Muiden puoluei­den vas­taa­vat min­is­ter­it oli­si­vat jo joutuneet eroa­maan. Niin­istö ja Hau­ta­la sen­si­jaan istu­vat paikol­laan kuin tatit.

    Vai olenko mis­san­nut keskustelun aikaisem­mil­ta päiviltä ?

    1. Kan­nan­ot­toni Tal­vi­vaaras­ta on tulos­sa. Jos ei aiem­min niin Savon Sanomis­sa viikon kuluttua.
      Vaatii vähän mieliku­vi­tus­ta, miten Tal­vi­vaar­alle vuon­na 2006 myön­nety­istä luvista voisi­vat olla ylipään­sä vas­tu­us­sa tämän hal­li­tuk­sen ministerit.

  54. Liian van­ha:
    älä kuvit­tele, että kukaan päästää har­joit­teli­jaa 100000euron koneen puikkoihin.Kyllä ensin on osat­ta­va perustaidot

    Paperi­te­oll­si­uu on hyvä esimerkki.Koneet ovat sato­jen miljoonien arvoisia ja niin­pä on käytävä ensin ammat­tik­oulu ja sen jäl­keen paperin oma koulu.
    Vas­ta sit­ten pääsee paperikoneen puikkoihin

    Silti paperite­htaisi­in ote­taan kesähar­joit­telijoik­si ketä tahansa. Kyl­lä se käytän­nön työn oppimi­nen tapah­tuu töis­sä, eikä kukaan pääse suo­raan koulun penkiltä paperikonet­ta “aja­maan”. Ensin aloite­taan pitu­usleikkurin niistä helpom­mista hom­mista, joi­hin kesä­työn­tek­i­jätkin menevät.

  55. Yllä ole­van ketjun perus­teel­la voidaan havai­ta, että mikään – tai ei ainakaan muodolli­nen koulu­tus taik­ka ulko­maail­man empi­iri­nen havain­noin­ti – ei vaiku­ta suo­ma­laiseen byrokraat­tiseen auk­tori­teet­tiuskoon, ahtaaseen nation­al­is­tiseen näkemistapaan, jos­sa kaik­ki maail­man ilmiöt pitää nähdä itse kon­struoitu­jen suo­ma­lais­ten vastin­parien kaut­ta, sekä yleiseen pater­nal­is­tiseen elämä­nasen­teeseen ja ihmishalveksuntaan.

    Sak­sas­sa mini-job on sekä työ­nan­ta­jien että työn­tek­i­jöi­den kesku­udessa pidet­ty työl­listymisen muo­to. ”Ein beliebtes Beschäf­ti­gungsver­hält­nis bei Arbeit­ge­bern wie Arbeit­nehmern ist der Mini­job.” Klaus Wow­ere­it kan­nat­taa Hartz IV:tä ikään­tyneitä koskevin varauksin. Wow­ere­it valit­ti­in kol­man­nen ker­ran Berli­inin yli­pormes­tarik­si ja ilman lento­kent­tä­sotkua olisi halutes­saan ehkä päässyt liittokansleriksi. 

    Ger­ingfügige Beschäf­ti­gung tarkoit­taa mar­gin­aal­ista työl­listymistä, mar­gin­al employ­ment. Käsite ei ota kan­taa työn­tek­i­jän henkilöko­htaisi­in omi­naisuuk­si­in, ”mata­latuot­toisu­u­teen” tai koulu­tuk­seen. Johonkin paikkaan, esim. baari­in arkipäivisin kel­lo 15–20.00 välisenä aikana ei nyt vaan tule enem­pää asi­akkai­ta kuin keskimäärin yksi tun­nis­sa osta­maan yhden olu­en, vaik­ka baar­in­pitäjäl­lä olisi mil­lainen Hirsch-arvo. Silti on ekol­o­gista sekä kult­tuurista mon­imuo­toisu­ut­ta edis­tävää pitää sitä auki ver­rat­tuna siihen, että se olisi kiinni.

    Empi­iri­nen havain­noin­ti­han ei tietenkään vaiku­ta yhteiskun­nan val­is­tuneeseen parhaim­mis­toon, mut­ta ryhdytään nyt (10.11.2012) kuitenkin hake­maan Mini-jobia Berliinistä. 

    Tääl­lä löy­dätte kaik­ki Mini-jobit Berli­inis­sä, lukee yhdel­lä sivus­tol­la hier find­en Sie alle Mini­jobs für Berlin. Väite ei nyt var­masti pidä paikkaansa, mut­ta sieltä löy­tyy joitakin. Löy­tyy esim. seu­raa­va, 7 Nov 2012 ilmoitet­tu avoin Mini-job. Miten näis­sä työte­htävis­sä ja vaa­timuk­sis­sa ilme­nee osaa­mat­toman orjatyön olemus?

    Avoin Mini-job, Berlin 7 Nov 2012, luet­tu 10.11.2012:

    Auf­gaben:
    Ihr Auf­gaben­feld reicht von der Konzep­tion, über die Umset­zungs­pla­nung, Entwick­lung, Imple­men­tierung und bis zur Qual­itätssicherung neuer Fea­tures. Die Pro­gram­mierung erfol­gt dabei in C#.NET, ASP.NET und JavaScript.
    Wir erwarten, dass Sie sich aktiv bei der strate­gis­chen Tech­nolo­giepla­nung ein­brin­gen und maßge­blich den Erfolg der Plat­tform mitgestalten.
    — Entwick­lung von inno­v­a­tiv­en und kreativ­en Lösungen
    — Webprogrammierung
    — Imple­men­tierung und Anpas­sung von Modulen
    — Sie gestal­ten Kom­po­nen­ten- und ser­vice­ori­en­tierte Architekturen
    — Projektmanagement
    — Entwick­lung von Lösun­gen auf der Basis von Microsoft .NET und SQL Server

    Ihr Pro­fil:
    — Abgeschlossenes Studi­um der Infor­matik oder ver­gle­ich­bare Ausbildung
    — Konzep­tionelle, ana­lytis­che und ergeb­nisori­en­tierte Denk- und Arbeitsweise
    — Kom­mu­nika­tion­sstark, teamor­i­en­tiert, eigenini­tia­tiv, flex­i­bel, selb­ständig, belastbar
    — Mehrjährige Programmiererfahrung
    — Sehr gute Ken­nt­nisse in der Entwick­lung mit C# und ASP.NET
    — Erfahrung in der Inter­net­pro­gram­mierung (HTML, CSS, XML, AJAX, jquery etc.)
    — Sehr gute Ken­nt­nisse der Entwick­lung­sumge­bung Microsoft Visu­al Stu­dio 2010
    — Sehr gute Ken­nt­nisse von MS SQL Serv­er 2008

  56. Viime aikaiset kir­joituk­sesi ja kau­pan keskit­tymi­nen kaakkois-suomes­sa ovat pistäneet ajat­tele­maan asiaa.

    Kou­volan asukas­määrä tip­pui viime vuon­na noin 500 henkilöä. Pudo­tuk­ses­ta pahin­ta, muut­to­tap­pi­o­ta on ollut 2005–2010 välil­lä noin 2000 henkilöä. 

    Kaupun­ki itse syven­tää pahaa tilan­net­taan sil­lä, että investoi vah­vasti keskit­tymi­in, jot­ka on suun­nat­tu nuo­rille, autoileville per­heille. Siis samalle porukalle, joka on jo suuril­ta osin lähtenyt.

    Muut­to­tap­pi­on kun­nas­sa on todet­tu jo hel­lit­tävän, mut­ta tilas­tokeskus taus­tot­taa syyt siihen. Se hel­lit­tämi­nen johtuu siitä, että ikäryh­mät jois­sa muut­toa tapah­tuu eniten on jo niin pieniä, että poten­ti­aalit lähti­jät ovat men­neet vähäisik­si. Eli syn­tyvyyt­tä kun­taan ei ole odotettavissa.

    Kaakkois-Suomen kasvukun­nas­sa asun­to­jen hin­ta on noin tuplat Kou­volan hin­tata­soon. Vuokrat kum­mas­sakin kaupungis­sa on suun­nilleen samat. Voisiko Kou­vola olla suomen Berli­i­ni, jos asum­istuen määrä olisi määritel­ty toisin tai se olisi perustulossa?

  57. Osmo Soin­in­vaara:
    Vaatii vähän mieliku­vi­tus­ta, miten Tal­vi­vaar­alle vuon­na 2006 myön­nety­istä luvista voisi­vat olla ylipään­sä vas­tu­us­sa tämän hal­li­tuk­sen ministerit. 

    Myön­netyis­sä luvis­sa on ainakin huo­mat­tavast pienem­mät päästöra­jat, kuin nyt toteu­tuneet päästöt.

  58. Osmo Soin­in­vaara:
    Pal­ta­mon malli on niin kallis, ettei se ole laa­jen­net­tavis­sa koko maa­han mitenkään. 

    Asian voi jät­tää kun­tien harkit­tavak­si. Jos malli on kallis, sitä tuskin ote­taan aivan sel­l­aise­naan uudelleen käyt­töön. Hyviä suku­lais­mall­e­ja voi hyvin olla ole­mas­sa. Val­tion ei tarvitse yrit­tää kek­siä (ja pakot­taa) ihmelääket­tä, joka toimisi kaikissa tilanteis­sa kaikille kun­nille. Käytän­tö sanelkoot, mikä on järkevää.

  59. Tavalli­nen Teknikko: Nyt Pal­ta­mon mallis­sa, teen­näisessä liki täystyöl­lisyys­den tilanteessa, on ongel­mana se, kun ei saadakkaan enää työt­tömistä aiheutu­via kor­vauk­sia kuntaan.
    ‘snip’

    Työt­tömistä kun­ta ei saa mitään kor­vauk­sia, päin­vas­toin: jos kun­ta ei työl­listä, kun­ta joutuu kor­vaa­maan sen valtiolle.

  60. Anony­mous A‑J:
    ‘snip’
    Vihreä maail­man pelas­ta­va ehdo­tustäystyl­lisyy­teen: Ultra vihreä lähi­te­ol­lisu­us pakol­lisek­si asteit­tain kiristämäl­lä tuot­tei­den hiil­i­jalan­jäl­jet min­imi­in majoneesista autoi­hin. Tavot­teek­si että kaik­ki mah­dolli­nen tehdään Suomessa.

    Mitäs vihreää tässä on?
    Tämähän on Pohjois-Kore­an malli, jos­ta koke­muk­set eivät ole eri­tyisen hyviä.

  61. Osmo Soin­in­vaara:
    Kan­nan­ot­toni Tal­vi­vaaras­ta on tulossa. 

    Tal­vi­vaaran clus­ter­fuck kan­nat­taa tutkia kun­nol­la ennen kuin alkaa kivit­tää syytettyjä.

    Esimerkik­si yksi selvitet­tävä aihe voisi olla, mik­si Tal­vi­vaara haki lupaa ja alkoi korot­taa kip­sisak­ka-allas­ta ja varas­toi­da siinä vet­tä sen sijaan että olisi hak­enut lupaa laskea enem­män jätevet­tä pitkin kesää. Sateisen kesän aikana korkein­taan haitalliset jätevedet oli­si­vat lai­men­tuneet kyl­lä. Nyt on päässyt val­tavasti myrkyl­listä vet­tä karku­un kun sitä on varas­toitu sovel­tumat­tomaan altaaseen…

    1. …mik­si Tal­vi­vaara haki lupaa ja alkoi korot­taa kip­sisak­ka-allas­ta ja varas­toi­da siinä vet­tä sen sijaan että olisi hak­enut lupaa laskea enem­män jätevet­tä pitkin kesää.

      Tai mik­si Tal­vi­vaaras­sa ei tul­tu ajatelleek­si, että sademäärät vai­htel­e­vat vuosit­tain eikä keskiar­voon varautu­mi­nen riitä. Ysin­voimalois­sa pitää varautua tapah­tu­mi­in, joiden toden­näköisyys on yksi miljoonas­sa vuodessa. Viime kesä sateet oli­vat kauk­jana tästä.

  62. “Sitä kokeilti­in Ran­skas­sa ja lop­putu­los oli talous­teo­ria mukainen. Lyhen­nety­istä töistä kymme­nen pros­ent­tia jaet­ti­in ja 90 pros­ent­tia jäi vain tekemättä.”

    Joh­tui Ran­skan työ­markki­na-ja poli­it­tis­es­ta jär­jestelmästä­Su­urin osa työvoimas­ta jäi vesi­tyk­sen vuok­si työa­jan lyhen­nyk­sen ulkopuolelle

    Työa­jan­ly­hen­nyk­sen­skin jäl­keen ran­skalaiset tekivät keskimäärin38 tun­nin työviikkoa

    http://www.palkkatyolainen.fi/pt2005/pt0506/p050705-u2.html

  63. Osmo Soin­in­vaara:
    Pal­ta­mon malli on niin kallis, ettei se ole laa­jen­net­tavis­sa koko maa­han mitenkään.

    Kallis hin­ta tulee siitä, että 150 työtön­tä vahtii melkein sama määrä virkamiehiä.

    Aikoinaan sat­tui käsi­in raportti,jossa oli luetel­tu kaik­ki pro­jek­ti­in osal­lis­tu­vat virkamiehet ja heitä oli pitkästi yli 100.

    Vai­h­doin vain Vis­tan Win­dows 8 :si ja vaik­ka vai­h­don piti säi­lyt­tää kaik­ki niin kir­jain­merk­it hävi­sivät, joten rap­pari­ark­isto katosi

  64. Osmo Soin­in­vaara:
    Pal­ta­mon malli on niin kallis, ettei se ole laa­jen­net­tavis­sa koko maa­han mitenkään.

    Kuitenkin Ruot­sil­la ja Tan­skalla on ollut varaa työl­listää työt­tömän­sä. Tuo kuu­luisa Tan­skan malli on kopio Lep­päsen mallista työl­listämiesn osalta

    Nyt vaikeasti työl­listyvistäon tehty koekani­ine­ja ja koulutet­tavia koiria, joi­hin­voi jokainen eli­itin edus­ta­ja voi soveltaa mieliku­vi­tuk­sen­sa tuot­tamia alistuskeinoja.

    Min­ul­takaan työkkäri ei kysynyt sanal­lakaan osaamis­es­tani ja mitä voisn tehdä­ja mil­lä lisäk­oulu­tuk­sel­la, CV:kin työkkärin täti heit­ti roski­in tarpeeettomana.

    Sen sijaan osaamiskar­toituk­ses­sa kyselti­in VTT:n märäsertifikaattia,tulityölupaa,ensiapukurssia etec 

    Ja lop­ul­ta työkkäri tar­josi levy­sep­pä-hit­saa­jan kurssia.Kun kysyin mon­tako 60-vuo­ti­as­ta levy­sep­pä-hit­saa­jaa hänel­lä on kortis­tossa työt­tömänä niin heitä oli jotain 200.Tuskinpa enää yhtään uut­ta tarvitaan ?

    Vas­tauskin oli kuvaa­va: Et sinä kuitenkaan työllisty,joten on sama mitä kursse­ja käyt.Näitä on ostet­tu liikaa ja pitää saa­da täyteen.

    Työkkäri on vain kyyky­tys- ja kyttäyslaitos

    Suomes­sa työt­tömien rankaisem­i­nen on yleis­in­tä EU:ssa ja niin­pä työkkäris­sä pitää olla varovainen,yksikin väärä sana tuo karenssin

  65. Nim­imerk­ki Rogue:n viesti on saanut paljon suosit­telu­ja, mut­ta muuten jäänyt liian vähälle huomi­olle. Toivoisin siihen kan­nan­ot­to­ja muiltakin. 

    Nuorten työt­tömien itsen­sävi­ihdyt­tämis­mah­dol­lisu­udet ovat nykyään tosi­aan aivan toiset kuin 50 vuot­ta sit­ten. Niin hyvät, että vain hul­lu on valmis uhraa­maan aikansa parin lisäeu­ron takia. Ja hul­luille­han nimeno­maan ei ole kysyn­tää työmarkkinoilla.

    Rohke­nen epäil­lä, että jopa moni täl­lä blogilla nähty kir­joit­ta­ja on moti­vaa­tio­ra­joit­teinen val­tion elätti.

    Sel­l­aisia nuo­ria työt­tömiä, joiden taidot riit­täi­sivät val­lan main­iosti esim. koti­talous­si­ivoo­jak­si, löy­tyy pil­vin pimein.

    Absolu­ut­tisen elin­ta­son nousu on ongel­ma myös monien työssäkäyvien moti­vaa­tion kannal­ta. Toisin kuin 60-luvul­la, suh­teel­lisen pienel­lä pal­ka­lla ja työ­panok­sel­la työn­tek­i­jä, varsinkin koulutet­tu työn­tek­i­jä, saa nykyään kaiken tavaran mitä vain kek­sii tarvita. 

    Ja jos työn­tek­i­jä on jo onnel­lis­es­ti parisuh­teessa, on kovin vaikeaa kek­siä aikuiseen ihmiseen vetoavia hyviä syitä lisätöi­den tekemiseen tai ural­la ylöspäin puskemiseen. Ennem­minkin on painei­ta siir­tyä osa-aikaiseen työhön. 

    Käytän­nön seu­rauk­sia on monia. Jos lääkärille antaa 10% palkanko­ro­tuk­sen, lääkäri palk­it­see tämän tekemäl­lä 10% lyhyem­pää työpäivää.

    Miten motivoi­da vapaa ihmi­nen työsken­telemään kovem­min, jos lisä­työsken­telystä ei ole ihmiselle huvia eikä hyö­tyä? Kas siinä pulma.

    Kun tulo­ero­jen kas­vami­nen ei ole vai­h­toe­hto, tule­vat työt­tömyystuet vas­taisu­udessakin kas­va­maan keskipalkko­jen tahdis­sa. Ain­oak­si keinok­si työt­tömien motivoin­nis­sa uhkaa jäädä pakkokeinot, tai jonkin­lainen nyky­istäkin äärim­mäisem­pi työt­tömyy­den stig­ma­ti­soin­ti. Tarvi­taan val­tion kus­tan­ta­mia mieliku­vakam­pan­joi­ta. “Jos näet työt­tömän, sylkäise päälle”, tai “Nuori nainen, ota yhteiskun­tavas­tu­u­ta pysymäl­lä kaukana työttömästä”.

  66. Osmo Soin­in­vaara: Tai mik­si Tal­vi­vaaras­sa ei tul­tu ajatelleek­si, että sademäärät vai­htel­e­vat vuosit­tain eikä keskiar­voon varautu­mi­nen riitä. 

    Tässä on kai kysymys mikä on paras tapa varautua run­saisi­in sateisi­in. Pato­jen rak­en­t­a­mi­nen, jol­loin varas­toidaan onnet­to­muu­den mah­dol­lis­es­ti aiheut­tavaa poten­ti­aaliener­giaa. Vai poikkeami­nen lupakäsit­telyssä määrä­tys­tä määrästä laskea vet­tä. Joka tapauk­ses­sa ongel­ma on syn­tynyt lupia haet­taes­sa, onko syy yri­tyk­sen vai lupa­pros­essin, en tiedä.

  67. Liian kallis: Ja lop­ul­ta työkkäri tar­josi levy­sep­pä-hit­saa­jan kurssia.Kun kysyin mon­tako 60-vuo­ti­as­ta levy­sep­pä-hit­saa­jaa hänel­lä on kortis­tossa työt­tömänä niin heitä oli jotain 200.Tuskinpa enää yhtään uut­ta tarvitaan ?
    Vas­tauskin oli kuvaa­va: Et sinä kuitenkaan työllisty,joten on sama mitä kursse­ja käyt.Näitä on ostet­tu liikaa ja pitää saa­da täyteen.

    Kiitos kuin toit epäko­hdan esille. Nykyisenkaltainen työl­listymisk­oulu­tus pitäisi kor­va­ta työt­tömille jaet­tavil­la palveluseteleil­lä. Jos hyväksytään, että markki­namekanis­mi yleis­es­ti ottaen toimii, niin mik­si se ei voisi toimia työl­lisyysk­oulutk­sen kohdalla. 

    Palvelusetelin voisi käyt­tää vaik­ka oppisopimusk­oulu­tuk­sen. Palveluseteleil­lä on paljon etua. Koulu­tus olisi tarkoituk­sen­mukaisem­paa, kun työt­tömät saisi­vat vali­ta sen koulu­tuk­sen joka hyö­dyn­tää heitä tarpeek­si. Samal­la huonot koulut­ta­jat jou­tu­isi­vat hakeu­tu­maan tuot­tavi­in töi­hin. Työvoimavirkail­i­joiden vas­tu­ulle jäisi se, että palveluseteleitä ei käytet­täisi väärin.

  68. kkk: Palvelusetelin voisi käyt­tää vaik­ka oppisopimusk­oulu­tuk­sen. Palveluseteleil­lä on paljon etua. Koulu­tus olisi tarkoituk­sen­mukaisem­paa, kun työt­tömät saisi­vat vali­ta sen koulu­tuk­sen joka hyö­dyn­tää heitä tarpeek­si. Samal­la huonot koulut­ta­jat jou­tu­isi­vat hakeu­tu­maan tuot­tavi­in töihin.

    Ei markki­namekanis­mikaan ihan täy­delli­nen ole.

    Ammatil­liseen jatkok­oulu­tuk­seen liit­tyen sain jos­sain vai­heessa usei­ta yhtey­de­not­to­ja koulu­tus­ta tar­joav­il­ta fir­moil­ta: koulu­tus ei olisi mak­sanut mitään eikä juuri mitään olisi toisaal­ta tarvin­nut tehdäkään opin­to­jen eteen. Se, mitä oli tarkoi­tus opet­taa, jäi vähän epä­selväk­si. Ilmeis­es­ti julk­ista rahoi­tus­ta saa kun vain kerää “kuollei­ta sielu­ja” opiskelijarekisteriin…

  69. Ville: Ei markki­namekanis­mikaan ihan täy­delli­nen ole.

    Ammatil­liseen jatkok­oulu­tuk­seen liit­tyen sain jos­sain vai­heessa usei­ta yhtey­de­not­to­ja koulu­tus­ta tar­joav­il­ta fir­moil­ta: koulu­tus ei olisi mak­sanut mitään eikä juuri mitään olisi toisaal­ta tarvin­nut tehdäkään opin­to­jen eteen. Se, mitä oli tarkoi­tus opet­taa, jäi vähän epä­selväk­si. Ilmeis­es­ti julk­ista rahoi­tus­ta saa kun vain kerää “kuollei­ta sielu­ja” opiskelijarekisteriin…

    En minäkään usko täy­del­liseen markki­namekanis­mi­in. Sik­si koulu­tuk­sen­tar­joa­jia pitäisi myös valvoa. Jos kukaan ei työl­listy koulu­tuk­sen seu­rauk­se­na, koulu­tu­soikeus pitäisi ottaa pois.

  70. kkk: En minäkään usko täy­del­liseen markki­namekanis­mi­in. Sik­si koulu­tuk­sen­tar­joa­jia pitäisi myös valvoa. Jos kukaan ei työl­listy koulu­tuk­sen seu­rauk­se­na, koulu­tu­soikeus pitäisi ottaa pois.

    Hyvä idea. Ehdo­ta­pa tuo­ta palveluseteliä niin minäkin perus­tan koulu­tusyri­tyk­sen. Kurssien nim­iä voisi­vat olla vaik­ka Alko­holi­tuot­tei­den laadun­valvon­ta, Pok­e­ri­ammat­ti­laisen peliru­ti­init ja Media-alan mah­dol­lisu­udet: säkki­tuolista s‑sarjan mersuun. 

    Kun fir­mat menet­tää koulu­tu­soikeudet niin perus­tan uuden eri nimelle. Ai että kyl­lä ne markki­nat toimii.

  71. “Samal­la huonot koulut­ta­jat jou­tu­isi­vat hakeu­tu­maan tuot­tavi­in töihin. ”

    Nykyi­nen työl­lisyysk­ou­tus on korruptoitunutta.
    Oppi­laat ovat pakotet­tu­ja kursseille,joten
    laadus­ta ei tarvitse välit­tää ja arvostel­e­valle oppi­laalle mätkäistään karenssi ja leimataan ei-työmarkkinakelpoiseksi.
    Näin ihmi­nen on syr­jäytet­ty lopulliseksi.

    Kun tar­jous­pyyn­tökin laa­di­taan sopi­vasti niin koulu­tuk­sen jär­jestäjäk­si valikoituu serkun poi­ka ti muu hyvä veli ja koulu­tus on kallista.

    Kuten tuos­sa levyseppähitsaajakurssisakin

  72. Liian van­ha:
    “Toinen ja ehkä merkit­tävämpi syy on, ettei työ­nan­ta­jan kan­na­ta palkata nuor­ta ja koke­ma­ton­ta, kos­ka tämä ei vielä osaa, mut­ta palk­ka on mel-kein yhtä hyvä kuin kokeneella.”

    Voi olla virkamiehillä,mutta ei oike­as­sa elämässä

    Esim met­allin sop­par­il­la aloit­teli­ja saa 8 euroa tun­nis­sa jakun vaa­tivu­us­lu­ok­ka koke­muk­sen ja taito­jen myötä nousee päästään jo 25 euroon.

    Tuo 8 euroa ei ole melkein ammat­timiehen palkka

    Ainakin sähköalal­la keltanokan ja ammat­timiehen palkkaero on liian pieni. Vas­tavalmis­tuneelle mak­se­taan noin 65% konkarin palkasta.

  73. eggo: Hyvä idea. Ehdo­ta­pa tuo­ta palveluseteliä niin minäkin perus­tan koulu­tusyri­tyk­sen. Kurssien nim­iä voisi­vat olla vaik­ka Alko­holi­tuot­tei­den laadun­valvon­ta, Pok­e­ri­ammat­ti­laisen peliru­ti­init ja Media-alan mah­dol­lisu­udet: säkki­tuolista s‑sarjan mersuun. 

    Kun fir­mat menet­tää koulu­tu­soikeudet niin perus­tan uuden eri nimelle. Ai että kyl­lä ne markki­nat toimii.

    Markki­nat eivät vält­tämät­tä toi­mi kovin hyvin nuorten vähänk­oulutet­tu­jen taivaan­ran­nan­maalarei­den kohdal­la, joiden käsi­tyk­set omista kyvy­istä ja työelämästä saat­ta­vat olla täysin epäre­al­is­tisia. Täl­laiset tyyp­it luon­nol­lis­es­ti tarvit­se­vat enem­män hol­hon­taa, mut­ta ammat­ti­taitois­t­en työn­tek­i­jöi­den kohdal­la pitäisi luot­taa enem­män yksilön omaan hark­in­takykyyn. Jonkin­lainen tulos­vas­tuu pitää olla myös työvoimakouluttajilla.

  74. Syysku­un lopus­sa alle 25-vuo­ti­ai­ta työt­tömiä työn­hak­i­joi­ta oli 30 000. 

    Yli 55-vuo­ti­ai­ta oli työt­tömänä 65 600

    Vuon­na 2011 15–25-vuotiaita työt­tömiä oli keskimäärin 65 000 (työt­tömyysaste 20,1 %).

    55–65-vuotiaita työt­tömiä oli 31 000 (työt­tömyysaste 6,4 %).

    Luvut ovat siis päinvastoin.

    55–64-vuotiaiden työl­lisyysaste oli 1989 41,9 %. Vuon­na 2011 se oli 57 %. Yli 55-vuo­ti­aat ovat ain­oa ikäryh­mä, joiden työl­lisyys on korkeampi nyt kuin ennen 90-luvun lamaa.

    Ongel­ma on nuoriso­työt­tömyys. Luvut Tilastokeskuksen.

  75. Ville:
    ‘snip’
    Ammatil­liseen jatkok­oulu­tuk­seen liit­tyen sain jos­sain vai­heessa usei­ta yhtey­de­not­to­ja koulu­tus­ta tar­joav­il­ta fir­moil­ta: koulu­tus ei olisi mak­sanut mitään eikä juuri mitään olisi toisaal­ta tarvin­nut tehdäkään opin­to­jen eteen. Se, mitä oli tarkoi­tus opet­taa, jäi vähän epä­selväk­si. Ilmeis­es­ti julk­ista rahoi­tus­ta saa kun vain kerää “kuollei­ta sielu­ja” opiskelijarekisteriin…

    Tämän­tyyp­pis­es­tä toimin­nas­ta muu­ta­ma ammatill­i­nen aikuisk­oulu­tuskeskus on joutunut suuri­in vaikeuk­si­in, pääkaupunkiseudul­la yksi meni konkurssi­in ja JAKKil­ta per­itään takaisin sum­maa, joka on suurem­pi kuin kun­nan koko budjetti.
    No, val­tio olisi saanut herätä aikaisemmin.

  76. Eeva:

    55–64-vuotiaiden työl­lisyysaste oli 1989 41,9 %. Vuon­na 2011 se oli 57 %. Yli 55-vuo­ti­aat ovat ain­oa ikäryh­mä, joiden työl­lisyys on korkeampi nyt kuin ennen 90-luvun lamaa.
    ‘snip’

    Eläkeu­ud­is­tus toimii tarkoite­tul­la tavalla.

    1. Enem­män kuin eläkeu­ud­is­tus tuo­hon on vaikut­tanut työeläkeputken myöhen­tämi­nen, mut­ta eläke­nal­likin on toimin­ut. Ja paran­tunut terveys.

  77. Ila I: rfarm

    Hehe­heh… Siis tuos­sa vaa­di­taan use­am­man vuo­den ohjel­moin­tikoke­mus­ta, erit­täin hyvää tun­te­mus­ta tiety­istä ohjel­moin­tikielistä, sovel­luske­hi­tysym­päristöistä ja tietokan­ta­jär­jestelmästä, viestin­tä­taito­ja jne. Tehtävi­in kuu­luu myös pro­jek­t­in­hallintaa ja luovien ja inno­vati­ivis­ten ratkaisu­jen kehit­tämistä. Ja palk­ka on korkein­taan 400€/kk (vai oliko se 450)?

  78. Osmo Soin­in­vaara: Ihmi­nen työl­listyy markki­na­t­aloudessa, jos hänen mar­gin­aa­li­nen tuot­tavuuten­sa ylit­tää palkan ja ei työl­listy, jos ei ylitä, eikä työa­jan lyhen­tämi­nen vaiku­ta tähän mitään. 

    Tässä olete­taan täy­del­liset markki­nat ja täy­delli­nen kysyn­tä kaikelle sille työvoimalle, joka tuot­taa enem­män kuin kustannuksensa.

    Työt­töminä on kaiken tasoisia ihmisiä, sel­l­aisia, jot­ka toise­na ajanko­htana tuot­ta­vat yli palkkansa.

    Yhtä paikkaa hakee esim 100 ihmistä. Näistä 10:tä hark­in­taan ja viit­tä haas­tatel­laan. Se, joka val­i­taan, ei ole tuot­tavampi kuin muut. Hänessä kom­bi­noituu mui­ta omi­naisuuk­sia otol­lisem­min (tässä valin­nas­sa) kuin muis­sa. Hänestä ehkä tykätään enemmän. 

    Mah­dol­lista on myös, etteivät tuot­ta­jat kykene käyt­tämään tar­jol­la ole­vaa työvoimaa. Ei tehdä tai ei pystytä tekemään tai markki­noimaan hyödykkeitä, jois­sa tar­jol­la ole­va työ­panos tuot­taisi yli kus­tan­nuk­sen­sa, mis­tä kielii koke­mus työsken­telystä oman kap­a­siteetin alapuolella. 

    Osmon sitaat­ti antaa ymmärtää, että työvoiman kysyn­tä sopeu­tu­isi tar­jon­taan. Päinvastoin.

    1. Kyl­lä työvoiman kysyn­tä sopeu­tuu myös tar­jon­taan sen lisäk­si että tar­jon­ta sopeu­tuu kysyn­tään. Jos esit­tää tästä banaalin esimerkin, ei kai ole sat­tumaa, että Sak­sas­sa ja Ran­skas­sa on työ­paikko­ja lukumääräis­es­ti enem­män kuin Suomes­sa. Kun on enem­män työvoimaa tar­jol­la, syn­tyy enem­män työ­paikko­ja ja päin vastoin.

  79. Osmo Soin­in­vaara:
    Enem­män kuin eläkeu­ud­is­tus tuo­hon on vaikut­tanut työeläkeputken myöhen­tämi­nen, mut­ta eläke­nal­likin on toimin­ut. Ja paran­tunut terveys.

    No sehän juuri on se eläkeu­ud­is­tus, ei se mitä VVM ajaa.
    Parem­pi eläke­nal­li kuin eläkepommi 😉

    1. Eläkeu­ud­is­tuk­sel­la yleen­saä tarkoite­taan tätä liuku­vaa eläkeikää ja superkart­tumaa, joka houkut­telee ole­maan työelämässä pidem­pään, mut­ta aiem­minkin pääsee, jos hyväksyy huonon eläk­keen. Tämä on muuten voimakkaasti eri­ar­vois­ta­va uud­is­tus, jon­ka eri­ar­voisu­ut­ta lisäävä vaiku­tus vähän lievenisi, jos alin­ta eläkeikää nos­tet­taisi­in 65 vuoteen.

  80. Eeva: Yhtä paikkaa hakee esim 100 ihmistä. Näistä 10:tä hark­in­taan ja viit­tä haas­tatel­laan. Se, joka val­i­taan, ei ole tuot­tavampi kuin muut. Hänessä kom­bi­noituu mui­ta omi­naisuuk­sia otol­lisem­min (tässä valin­nas­sa) kuin muis­sa. Hänestä ehkä tykätään enemmän.

    Noiden numeroiden takana voi olla vaik­ka mitä.

    Yksinker­tainen malli työt­tömyy­destä tietyl­lä alal­la ja alueel­la vaatii muu­ta­man dynaamisen mekanis­min tun­nistamista. Työn­hak­i­joi­ta (työt­tömyyt­tä) lisäävät:

    - koulus­ta valmis­tuu uusia koulutet­tu­ja työnhakijoita
    — yri­tyk­set irti­sanovat väkeä
    — yri­tyk­set lopet­ta­vat toimintansa

    Koulus­ta valmis­tuneet tuo­vat koke­ma­ton­ta porukkaa työn­hak­i­joiden joukkoon. Irti­sanomiset yleen­sä tehdään heikom­mas­ta päästä, mikä tuo kokenut­ta mut­tei kovin tehokas­ta porukkaa lisää. Yri­tys­ten toimin­nan lopet­ta­mi­nen tuo kaiken­laista porukkaa työn­hak­i­joi­hin, mut­ta sil­loinkin usein parhaat ovat vai­h­ta­neet maise­maa aikaisemmin.

    Toisaal­ta työn­hak­i­joiden joukko vähenee:

    - uusia työ­paikko­ja syn­tyy (joko uut­ta liike­toim­intaa tai eläk­keelle tai toisaalle lähte­vien tilalle)
    — työn­hak­i­joi­ta vai­h­taa alaa tai aluet­ta tai jää työelämän ulkopuolelle

    Jos työl­listymi­nen alal­la ja alueel­la on hidas­ta (avau­tu­vien paikko­jen määrä vuodessa / työn­hak­i­ja on pieni), työt­tömien joukos­sa voi olla hyvinkin tuot­tavaa porukkaa suh­teessa työssäolijoihin.

    Mut­ta juuri tuos­sa samas­sa tilanteessa työ­nan­ta­jan ei tarvitse eikä kan­na­ta ottaa yhtään pien­täkään riskiä. Jos työn­hak­i­jas­sa on jotain jol­lain taval­la epäi­lyt­tävää, työ­nan­ta­ja ei hän­tä ota.

    Ei siis ole mekanis­mia, joka poimisi kaikkein tuot­tavim­mat työn­hak­i­jat ensim­mäisenä töi­hin. Mut­ta on mekanis­mi, joka pitää ison joukon työn­hak­i­joista hyvin han­kalasti työl­lis­tet­täv­inä. Niistä sadas­ta hake­muk­ses­ta työ­nan­ta­ja kar­sii ensin 70 jol­lain taval­la epäi­lyt­tävää. Ja kun tässä suh­teessa eri työ­nan­ta­jil­la on usein hyvin saman­laisia kri­teere­jä, ne 70 työl­listyvät vas­ta, kun ei-epäi­lyt­tävät ovat jo töissä.

    Ain­oa tapa saa­da työ­nan­ta­ja hark­it­se­maan han­kalam­min työl­lis­tet­täviä on pienen­tää työ­nan­ta­jan riskiä, ts. alen­taa palkkaa tai antaa tukea.

  81. Osmo Soin­in­vaara:
    Eläkeu­ud­is­tuk­sel­la yleen­saä tarkoite­taan tätä liuku­vaa eläkeikää ja superkart­tumaa, joka houkut­telee ole­maan työelämässä pidem­pään, mut­ta aiem­minkin pääsee, jos hyväksyy huonon eläk­keen. Tämä on muuten voimakkaasti eri­ar­vois­ta­va uud­is­tus, jon­ka eri­ar­voisu­ut­ta lisäävä vaiku­tus vähän lievenisi, jos alin­ta eläkeikää nos­tet­taisi­in 65 vuoteen.

    No sehän se eläkeu­ud­is­tus on ja juuri sen ansios­ta eläk­keelle­jäämisikä on nous­sut — ja sitä juuri haettiin.

    Kum­malli­nen käsi­tys eriarvoisuudesta!
    Jos alin­ta eläk­keelle­jäämisikää nos­tet­taisi­in, sehän lisäisi eri­ar­voisu­ut­ta. Nykyisessäkin sys­tee­mis­sä eläke on todel­la huono, jos jää ennen henkilöko­htaista eläkeikää, esim. juuri 63-vuo­ti­aana. Jos eläkeikää nos­tet­taisi­in, tulisi 2 eri­ar­voisu­ut­ta aiheut­tavaa lai­haa vuot­ta lisää.

    1. Jos alin­ta eläk­keelle­jäämisikää nos­tet­taisi­in, sehän lisäisi eri­ar­voisu­ut­ta. Nykyisessäkin sys­tee­mis­sä eläke on todel­la huono, jos jää ennen henkilöko­htaista eläkeikää, esim. juuri 63-vuo­ti­aana. Jos eläkeikää nos­tet­taisi­in, tulisi 2 eri­ar­voisu­ut­ta aiheut­tavaa lai­haa vuot­ta lisää.

      Jos tulee tylökyvyt­tömäk­si 63 vuo­ti­aana, saa nyt sen eläkkkeen, jon­ka on ansain­nut 63-vuo­ti­aak­si asti, eli erit­täin vähän . Jos eloäkeikä nos­tet­taisi­in 65 vuo­teen, saisi kahdelta viimeiseltä vuodelta ns. tule­van ajan kart­tuman, eli eläke olisi parem­pi. Henkilö, jon­ka ter­veys ei kestä työn­tekoa 65-vuo­ti­aak­si, hyö­tyy eläkeiän nos­tos­ta, vaik­ka demarien edcuskun­taryh­män näyt­tää ole­van tätä vaikea ymmärtää.

  82. Raimo K: En tiedä mil­laiset puikot paperikoneessa on, mut­ta nykyaikaisel­la tietoko­neo­h­jat­ul­la met­al­li­työstökoneel­la oper­oimaan voi päästää kenet tahansa, rik­ki se ei mene – mut­ta ilman har­joit­telua ei tule kun­non jälkeä.
    Niin kalli­ita ne ovat, että ammat­tik­ouluil­la (tai mitä ne nyky­isin ovatkaan) ei ole varaa han­kkia niitä tarpeek­si usein. Eikä oppisopimusk­oulu­tuk­ses­sakaan ketään päästetä mihinkään ilman koulu­tus­ta – sitä se ‘koulu­tus’ siinä tarkoittaa.

    Hyvin san­ot­tu. Noin se toimii: olen läheltä näh­nyt itsekin.
    Sak­san alhaista nuoriso­työt­tömyyt­tä ( ja ehkä joltain osin myös tuotan­non pysymistä omas­sa maas­sa ?)selit­tää osaltaan Sak­san mui­ta mai­ta vahvem­pi oppisopimusk­oulu­tuk­sen perinne: Se on ammat­ti­in valmis­tu­misen ydin: Tietääk­seni oppi­laitos ei tuo­ta pätevyyt­tä mihinkään ammat­ti­in ilman oppisopimus­jak­soa. Sak­sas­sa men­nään tähän koulu­tuk­seen, eikä enem­mistö yritä lukioon, kuten meil­lä. (Niistä, jot­ka menevät, valmis­tuu mm. osaavia insinööre­jä huole­hti­maan tuotan­non korkeas­ta tasos­ta.) Har­joit­teluyri­tyk­set osaltaan vas­taa­vat koulu­tuk­sen ajan­mukaisu­ud­es­ta ja saa­vat aina tarvit­se­maansa osaavaa nuor­ta työvoimaa. Ja nuoret töitä.

  83. Osmo Soin­in­vaara:
    Eläkeu­ud­is­tuk­sel­la yleen­saä tarkoite­taan tätä liuku­vaa eläkeikää ja superkart­tumaa, joka houkut­telee ole­maan työelämässä pidem­pään, mut­ta aiem­minkin pääsee, jos hyväksyy huonon eläk­keen. Tämä on muuten voimakkaasti eri­ar­vois­ta­va uud­is­tus, jon­ka eri­ar­voisu­ut­ta lisäävä vaiku­tus vähän lievenisi, jos alin­ta eläkeikää nos­tet­taisi­in 65 vuoteen.

    Se tarkoit­taa, että yhä use­ampi viet­tää viimeiset 10 vuot­ta sos­sun luukul­ta ruokit­ta­vana ja saa­vat vieläkin huonom­paa eläkettä.

    Iäkkäit­ten työl­lisyysaste on julkisen sek­torin työn­tek­i­jöi­den varas­sa ja kas­vanut sen vuoksi,että 70–80-luvuilla palkat­ti­in paljon työvoimaa julkiselle sektorille.He ovat nyt 50–60+ikäisiä

    Eli eri­ar­voisu­us olisi vieläkin suurempi

    Suo­ma­lainen työelämä on hyvin ikäsyr­jivä ja niin­pä työt­tömät ja pitkäaikaistyöt­tömät ovat iäkkäitä

    Eläkeiän nos­to ton on vieläkin eriarvoistavampi.

    Huo­mat­tavasti ooikeu­den­mukaisem­pi olisi esim 37–38-vuoden työssäolo­vaa­timus täy­delle eläkkeelle

    1. Työelämä syr­jii ikään­tyneitä työn­hak­i­joi­ta, kos­ka viimeisen työ­nan­ta­jan vas­tuu mah­dol­lis­es­ta varhaiuseläk­keestä tekee ikään­tyneen palkkaamis­es­ta yri­tyk­sen kannal­ta täysin hölmön. Olete­taan, egt­tä tietäisimme henkilön joutu­van työkyvyt­tömäk­si 60-vuo­ti­aana ja ole­van kolme vuot­ta työkyvyt­tömyy­seläk­keel­lä työ­nan­ta­jan kus­tan­nuk­sel­la. Jos henkilö on palkat­taes­sa 25-vuo­tias, tuo kol­men viimeisen vuo­den kus­tan­nus jakau­tuu 35 vuodelle ja jos hän on palkat­taes­sa 55-vuo­tias, kus­tan­n­mus jhakau­tuu viidelle vuodelle, eli on siis seit­semänker­tainen. Näin ovat työ­markki­na­jär­jestöt tämän tahy­toneet olevan.

  84. Eeva: Vuon­na 2011 15–25-vuotiaita työt­tömiä oli keskimäärin 65 000 (työt­tömyysaste 20,1 %).

    55–65-vuotiaita työt­tömiä oli 31 000 (työt­tömyysaste 6,4 %).

    Luvut ovat siis päinvastoin.

    55–64-vuotiaiden työl­lisyysaste oli 1989 41,9 %. Vuon­na 2011 se oli 57 %. Yli 55-vuo­ti­aat ovat ain­oa ikäryh­mä, joiden työl­lisyys on korkeampi nyt kuin ennen 90-luvun lamaa.

    Ongel­ma on nuoriso­työt­tömyys. Luvut Tilastokeskuksen.

    Ote TEM syysku­un työl­lisyyskat­sauk­ses­ta, vali­ta Ihaliselle , jos olet sitä mieltä, että on väärin

    “Syysku­un lopus­sa alle 25-vuo­ti­ai­ta työt­tömiä työn­hak­i­joi­ta oli 30 000, mikä on 2 900 enem­män kuin edel­lisen vuo­den syysku­us­sa. Nuorten työt­tömyys las­ki eloku­us­ta 2 500:lla. Alle 20-vuo­ti­ai­ta oli työt­tömänä 7 200. Yli 50-vuo­ti­ai­ta oli työt­tömänä 92 000 eli 3 400 enem­män kuin vuot­ta aikaisem­min. Yli 55-vuo­ti­ai­ta oli työt­tömänä 65 600, mikä on 2 000 enem­män kuin vuosi sitten.”

    Ja tam­miku­us­sa 2011 TEM tilas­tok­er­toi taa

    “Tam­miku­un lopus­sa alle 25-vuo­ti­ai­ta työt­tömiä työn­hak­i­joi­ta oli 33 500, mikä on 6 800 vähemmän
    kuin edel­lisen vuo­den tam­miku­us­sa. Nuorten työt­tömyys nousi jouluku­us­ta 400:lla. Alle
    20-vuo­ti­ai­ta oli työt­tömänä 6 600. Yli 50-vuo­ti­ai­ta oli työt­tömänä 100 100 eli 1 400 vähem­män kuin vuot­ta aikaisem­min. Yli 55-vuo­ti­ai­ta oli työt­tömänä 68 800, mikä on 2 300 enem­män kuin vuosi sitten. ”

  85. Jouko Ollila: Ainakin sähköalal­la keltanokan ja ammat­timiehen palkkaero on liian pieni. Vas­tavalmis­tuneelle mak­se­taan noin 65% konkarin palkasta.

    Urakka­palkois­sa nuori voikin saa­da jopa enem­män kuin konkari.Yksikköhinnat kun ovat samat kaikille.

    Näp­pärä nuori pääsee hel­posti hyvillekin palkoille.

    Urakka­palkkauk­ses­sa henkilön tuot­tavu­us ratkaisee

  86. Osmo Soin­in­vaara:
    Enem­män kuin eläkeu­ud­is­tus tuo­hon on vaikut­tanut työeläkeputken myöhen­tämi­nen, mut­ta eläke­nal­likin on toimin­ut. Ja paran­tunut terveys.

    Eniten tuo­hon ikään­tyneiu­den työl­lisyy­den kasvu­un on vaikut­tanut julkisen sek­torin työn­tek­i­jöi­den ikään­tymi­nen ja työvoimao­su­u­den kasvu iäkkäissä

  87. Oli tosi huvit­tavaa ja koomista kuul­la ollessani uudessa kun­takokeilun tiedo­tusti­laisu­udessa, mis­sä meille pitkäaikaistyöt­tömille Helsin­gin Duurista tul­lut “saar­namies” ker­toi, että me olemme niin vvaai­ik­keeaasst­ti työl­lis­tet­täviä ja “kädet­tömiä”, että kestää kaau­uaan kunnes mei­dät on rukat­tu siihen kun­toon, että olemme kevol­lisia työ­markki­noille. Hyv­in­pä aloit­ti tämä saar­namies. Tarmokas hep­pu tosiaan.

    Itse kyl­lä lähtisin liki mihinkä tahansa työhön (siihen työhön minkä kat­son oppi­vani tai jota nyt riit­tävästi hal­lit­sen) mis­tä mak­se­taan oikea­ta palkkaa ja jos­sa nou­date­taan oikea­ta työlain­säädän­töä että työe­htosopimuk­sia (= pitkäaikaistyöt­tömien ehdoil­la rukkaa­mat­to­mia sääntöjä).

  88. Markki­na­t­alouden oppi­en mukaan markki­noiden koko määrit­tää työ­paikko­jen määrän.

    Jos Ran­skan ja Sak­san markki­nat oli­si­vat Suomen kokoiset niin töis­säoli­joiden määrät oli­si­vat yhtä suuret ja lop­ut eläi­sivät keräi­ly­taloudessa tai kerjäämällä

    Mut­ta Sak­san markki­nat ovat jotain 15- 20 ker­taiset ja jotain Ran­skan 12–15 ker­taiset Suomeen ver­rat­tuna ja työl­listävyys markki­noiden suu­ru­u­den mukaises­ti suurempi

  89. Tuol­la eläkeiän nos­tol­la on mon­ta eri­ar­voisu­ut­ta kas­vat­tavaa seurausta.

    Kun yksi­tyisel­lä har­va selviää yli 60-ikävuo­den työelämässä niin tunku julkiselle sek­to­rille lisääntyy.Näin parhai­ta voimia ei saa­da yksi­tyiselle sek­to­rille ja vien­ti kärsii.

    Kek­sitään uusia palkkauk­sen muo­to­ja, joil­la aikaista työelämästä pois­tu­mista helpotetaan:
    Esim tulospalkkio­jär­jestelmien kehit­täminene yleistyy niil­lä aloilla,joilla ammat­tili­itoil­la on voimaa.

    Kun säästetään muu­ta­man viikon palk­ka joka vuosi rahas­toon niin 60-vuo­den iässä on kol­men-neljän vuo­den palk­ka säästössä ja kun työt­tömyysko­vaus­takin saa vuo­den niin nyky­istä työt­tömyysko­r­vauk­sen tasoa voi ylläpitää 7–8 vuotta

    Sak­sas­sa on käymässä näin eli vahvo­jen ammat­til­li­ito­jen aloil­la rahas­tot ovat yleisäj eläkeiän nos­to on saanut säästämiselle lisäpontta.

    Mut­ta mini­jo­bi­en henkilöt joutu­vat raata­man vielä80-vuotiana,koska mini­jobeista ei juuri eläket­tä kerry,irtisanomiskorvauksesta puhumattakaan.

    Eli eri­ar­voisu­ut­ta suosi­taan nyt hyvin voimakkaasti politiikassa

  90. Työt­tömyysastei­ta: Sak­sa 6,5 %, Ran­s­ka 10,2 %, USA 7,9 %. Työvoiman kil­pailulliset markki­nat ovat ain­oas­taan yliopis­ton oppikir­jois­sa, mut­ta sehän riittää.

  91. Eeva:Yhtä paikkaa hakee esim 100 ihmistä. Näistä 10:tä hark­in­taan ja viit­tä haas­tatel­laan. Se, joka val­i­taan, ei ole tuot­tavampi kuin muut. Hänessä kom­bi­noituu mui­ta omi­naisuuk­sia otol­lisem­min (tässä valin­nas­sa) kuin muis­sa. Hänestä ehkä tykätään enemmän.

    On kyl­lä melkoisen rohkea­ta väit­tää, että niistä sadas­ta hak­i­jas­ta ostaan esikar­sia viisi paras­ta, jot­ka kaik­ki yhtä tuottavia. 

    Ei se vas­taa kyl­lä ollenkaan min­un omia kokemuksiani.

  92. “Jos tulee tylökyvyt­tömäk­si 63 vuo­ti­aana, saa nyt sen eläkkkeen, jon­ka on ansain­nut 63-vuo­ti­aak­si asti, eli erit­täin vähän . Jos eloäkeikä nos­tet­taisi­in 65 vuo­teen, saisi kahdelta viimeiseltä vuodelta ns. tule­van ajan kart­tuman, eli eläke olisi parempi.”

    Kysymys ei ole työkyvyt­tömyy­destä ‚vaan että jää puo­likun­toise­na roikku­maan työkkärin kirjoihin.

    Näitä on paljon jo nyt ja joukko kas­vaa kun eläkeikää nostetaan.

    Tule­van ajan odot­ta­makin las­ke­taan nykyään niin, että eläket­tä ker­tyy lasken­nas­sa 1,5 % ja päälle tulee eli­na­jan­odot­teen leikkaus.

    Työssä ker­ty­isi 1,9 % ja eli­na­jan­odot­teen leikkauk­sen voi kiertää työu­raa pidentämällä

    Kun taitet­tu indek­si alkaa leika­ta eläket­tä suh­teessa työssäoli­joi­hin niin ero on jo suuri 10 vuot­ta myöhem­min eläköityvään.

    Työkyvyt­tömyy­seläke merk­it­see eläk­keen leikkau­tu­mista ja superkart­tumat ovat vain unelmaa

    Eikä työtön pääse työkyvyttömyyseläkkeelle,seon vaikeam­paa kuin työssäol­e­van, sil­lä terkkareis­sa ei ole työter­vey­teen erikois­tunei­ta lääkäre­itä ja epämääräisil­lä lausun­noil­la ei eläk­keelle pääse,
    Etenkin lähel­lä eläkeikää on vaikeapäästä työkyvyttömyyseläkkeelle,kun numeroi­ta halu­taan kaunistaa

    Nim­imerkil­lä koke­mus­ta on

    Näyt­tää siltä, että demar­it ymmärtävät asian paremmin

  93. “Olete­taan, egt­tä tietäisimme henkilön joutu­van työkyvyt­tömäk­si 60-vuo­ti­aana ja ole­van kolme vuot­ta työkyvyt­tömyy­seläk­keel­lä työ­nan­ta­jan kustannuksella.”

    Urbaani­le­gen­daa . Vain suuril­la yri­tyk­sil­lä on jonkun­lainen vas­tuu viimeisenä työ­nan­ta­jana työkyvyt­tömyy­seläk­keestä, yli 90 % yri­t­y­sistä voi palkata ikään­tyneen ilman eläköitymisriskiä

    Ja suuril­lakin yri­tyk­sil­lä yksit­täi­nen työkyvytön ei aiheuta lisäku­lu­ja. Vas­ta poikkea­va määrä työkyvyt­tömiä aiheut­taa mak­su­lu­okan nousun

    https://www.varma.fi/fi/PdfDocuments/Anonymous/Julkaisut/Maksuopas.pdf

  94. Osmo Soin­in­vaara:
    TEM:n ja tilas­tokeskuk­sen määritelmät työt­tömälle ovat aivan erilaisia.

    Niin ovat,mutta TEM määritelmästä johtuen sen luvut ovat suurempia,sillä TEM­lu­vut perus­tu­vat kuukau­den aikana työt­tömänä olleisi­in, Tilas­tokeskuk­sen haas­tat­teluhetkel­lä työt­tömänä olleisiin.
    En löytänyt ao luku­ja tuke­vaa sivua Tilas­tokeskuk­sen sivuilta

  95. Työt­tömyysko­r­vauk­ses­ta ker­tyvä eläkekin on vain puo­let työssäkäyvän eläkek­er­tymästä, joten niille 100000,jotka roikku­vat kortis­tossa suurim­man osan lop­putyöuras­ta ‚eläkeleikkaus on suuri ja jos lisätään kak­si vuot­ta lisää roikku­mista niin yhä suurem­pi joukko tip­puu työ­mark­i­nat­uelle, jos­ta ei ker­ry eläkettä

    Ellei satu pääsemään työkyvyttömyyseläkkeelle.
    Työ­markki­natu­ki huomioidaan tule­van ajan laskelmissa.

    Mut­ta kun työkyvyt­tömyy­seläk­keen ehto­ja on kiritet­ty ja yhä harvem­pi pääsee työkyvyt­tömyy­seläk­keelle nin yhä harvem­pi hyötyy 

    Tuo kak­si vuot­ta lisää työkyvyt­tömyy­seläk­keen tule­vaan aikaan eli n 3 % lisä on sen ver­ran pien­tä joukkoa koske­va etuus,että ymmärän soosu­jen asne­teen hyvin.

    Kyl­lä demar­it ovat tässä asi­as­sa oike­as­sa: Hyö­tyjiä on vähän ja tule­vaisu­udessa yhä vähem­män ja menet­täjiä paljon

  96. Osmo Soin­in­vaara: Jos tulee työkyvyt­tömäk­si 63 vuo­ti­aana, saa nyt sen eläkkkeen, jon­ka on ansain­nut 63-vuo­ti­aak­si asti, eli erit­täin vähän. Jos eläkeikä nos­tet­taisi­in 65 vuo­teen, saisi kahdelta viimeiseltä vuodelta ns. tule­van ajan kart­tuman, eli eläke olisi parem­pi. Henkilö, jon­ka ter­veys ei kestä työn­tekoa 65-vuo­ti­aak­si, hyö­tyy eläkeiän nos­tos­ta, vaik­ka demarien eduskun­taryh­män näyt­tää ole­van tätä vaikea ymmärtää.

    Epäilemät­tä näin on, mut­ta työkyvyt­tömäk­si tulo ja sen vuok­si pois töistä jäämi­nen ei riipu eläkeiästä eikä se nos­ta eikä laske todel­lista keskimääräistä eläköi­tymisikää. Varsin har­va voi itse päät­tää, mil­loin tulee työkyvyttömäksi.

    Mut­ta nykysys­teemi­in sisäl­tyvä mii­nus­tus on se kep­pi, joka nos­taa keskimääräistä eläköi­tymisikää, superkart­tuma on paljon pienem­pi porkkana.

  97. Liian van­ha: Kun yksi­tyisel­lä har­va selviää yli 60-ikävuo­den työelämässä niin tunku julkiselle sek­to­rille lisääntyy.Näin parhai­ta voimia ei saa­da yksi­tyiselle sek­to­rille ja vien­ti kärsii. 

    No ei kukaan oikeasti mieti eläk­keelle pääsemistä siinä vai­heessa kun siinä 16…20 ikävuo­den välis­sä val­it­see koulu­tus­ta ja samal­la käytän­nössä sitä, suun­tau­tuuko julkiselle vai yksityiselle.

    Ja ihan turhaa olisi moista miet­tiäkään, kos­ka 30–50 vuo­den päästä val­lit­se­vaa alako­htaisia eläkeik­iä ei kukaan kykene ennustamaan.

    Myön­nän että kes­ki-ikäiset alan­vai­h­ta­jat saat­ta­vat eläkea­sioi­ta jo pohdiskel­la, mut­ta he eivät kyl­lä mah­du ihan täysin siihen “parhai­ta voimia”-kategoriaan.

    (“paras voima” on kait kaiken kokenut ammat­ti­lainen ja sitä ei nelkytjo­tain alan­vai­h­ta­ja ole vielä kymme­neen vuoteen)

  98. Liian van­ha: Tule­van ajan odot­ta­makin las­ke­taan nykyään niin, että eläket­tä ker­tyy lasken­nas­sa 1,5 % ja päälle tulee eli­na­jan­odot­teen leikkaus.
    Työssä ker­ty­isi 1,9 % ja eli­na­jan­odot­teen leikkauk­sen voi kiertää työu­raa pidentämällä

    Eli­naikak­er­roin ei vaiku­ta tule­val­ta ajal­ta kart­tuuneeseen eläk­keeseen. Täl­lä taval­la työjyvyt­tömille on kom­pen­soitu se, että he eivät pysty kiertämään tuo­ta leikkaus­ta. On ihan luon­nol­lista, että tule­van ajan kart­tumapros­ent­ti on mata­lampi kuin työssäolosta ker­tyvä pros­ent­ti, kos­ka työssäol­e­val­la on työt­tömyys­ris­ki. Mielestäni tule­van ajan kart­tumapros­ent­tia voisi nykyis­es­tä alen­taa, jot­ta työkyvyt­tömyy­seläke ei olisi liian houkut­tel­e­va vaihtoehto.

  99. Pienis­sä muu­ta­man henkilön fir­moissa työhön pere­hdyt­tämi­nen on iso kus­tan­nus, sil­lä usein­miten se pere­hdy­tys on pois nimeno­maan yrit­täjän ajas­ta, ja yrit­täjä tekee jo nyt pitkää päivää. Näis­sä fir­moissa työn­tek­i­jän työnku­va on monas­ti laa­ja, joten myös työn oppimi­nen on aikaavievää.

    60 vuo­tias ei taa­tusti pysy töis­sä 10 vuot­ta. Eli jos 60 vuo­tias ei ole jo valmi­ik­si täy­delli­nen, palkataan mielu­um­min joku muu, jos­ta voi edes toivoa että on töis­sä mah­dol­lisim­man pitkään. (pienis­sä yri­tyk­sis­sä ei tehdä kvartaalitaloutta)

    Sama kos­kee myös niitä nuo­ria. Nuoren palkkaami­nen on ris­ki, kos­ka hän voikin yhtäkkiä päät­tää opiskel­la jok­sikin muuk­si, tai muut­taa toiselle paikkakun­nalle tai saa­da parem­min palkatun työn.

    Joku siltä väliltä ole­va on toden­näköis­es­ti vaki­in­tuneem­pi. Yrit­täjä joka palkkaa työn­tek­i­jän toivoo että jo parin vuo­den päästä voisi pitää lomaa. Se edel­lyt­tää että se tänään palkat­tu työn­tek­i­jä on käytet­tävis­sä vielä sil­loin, ja oppin­ut suun­nilleen kaiken.

  100. kkk: Koulu­tus olisi tarkoituk­sen­mukaisem­paa, kun työt­tömät saisi­vat vali­ta sen koulu­tuk­sen joka hyö­dyn­tää heitä tarpeeksi.

    Mis­tä ihmeestä työt­tömät osaisi­vat tietää, mil­lä alal­la löy­tyy työtä?

    Raimo K: Tämän­tyyp­pis­es­tä toimin­nas­ta muu­ta­ma ammatill­i­nen aikuisk­oulu­tuskeskus on joutunut suuri­in vaikeuksiin

    Ovatko keskusten vetäjät? Muuten hai­tat ovat taaskin vain sosialisoitu.

  101. Osmo Soin­in­vaara:
    Tuo vas­tuu kos­kee yli puol­ta työpaikoista.

    Ei koske. Mak­su­lu­ok­ka nousee vain,jos yri­tyk­sen eläköi­tymi­nen poikkeaa alan keskiar­vos­ta ja sil­loinkin nousu on vähäinen.
    Ns nor­maali eläköi­tymi­nen ei vaiku­ta ei aiheuta lisäkuluja

    Puheet miljoonien vas­tui­ta ovat täyt­tä propagandaa

    1. Liian van­ha nyt ei oikeasti edes halua ymmärtää asi­aa. Nuo mak­su­lu­okat on tehty niin, että keskimäärin jokaises­ta työkyvyt­tömyy­seläke­ta­pauk­ses­ta työ­nan­ta­ja mak­saa kaiken. Ota se mak­sukaavio ja har­joi­ta hie­man matem­ati­ikkaa, niin huo­maat. Tämä kos­kee vain suuria työ­nan­ta­jia, mut­ta enem­mistöä työpaikoista.

  102. Osmo Soin­in­vaara:
    Liian van­ha nyt ei oikeasti edes halua ymmärtää asi­aa. Nuo mak­su­lu­okat on tehty niin, että keskimäärin jokaises­ta työkyvyt­tömyy­seläke­ta­pauk­ses­ta työ­nan­ta­ja mak­saa kaiken. Ota se mak­sukaavio ja har­joi­ta hie­man matem­ati­ikkaa, niin huo­maat. Tämä kos­kee vain suuria työ­nan­ta­jia, mut­ta enem­mistöä työpaikoista.

    Ei se mene noin. Suuretkin työ­nan­ta­jat mak­sa­vat työkyvyt­tömyy­seläkkeitä kollek­ti­ivis­es­ti. Jos eläköi­tymi­nen on nor­maalia perus­ta­soa niin työkyvyt­tömy­seläke­mak­su on 1 pros­ent­ti palkka­sum­mas­ta, ei siis mak­se­ta jokaises­ta yksit­täis­es­tä työkyvyt­tömyy­seläk­keestä erikseen

    Myöskin työn­tek­i­jöi­den ikärakenne huomioidaan eli jos on paljon iäkkäitä niin sitä use­ampi voi eläköi­tyä ilman muu­tos­ta maksuluokassa.

    En löytänyt suuryri­tys­ten mak­su­lu­okkien hajon­taa, se voisi ker­toa jotain Osmon esit­tämän ongel­man suuruudesta

    1. Olen kuitenkin ollut neu­vot­tele­mas­sa näistä malleista. Asiantun­ti­joiden lähtöko­h­ta on, että suuryri­tyk­set mak­sa­vat työkyvyt­tömyy­seläkkkeen­sä kokon­aan lop­ul­ta itse, elleivät tee konkurssia siinä välis­sä tai supista merkit­tävästi toimintansa.

  103. anonyy­mi: Mis­tä ihmeestä työt­tömät osaisi­vat tietää, mil­lä alal­la löy­tyy työtä?

    Esim. työ­paikkail­moituk­sista, työhaas­tat­te­lu­ti­lanteista ja tut­tavil­ta saa hyödyl­listä tietoa minkälais­es­ta osaamis­es­ta on tarvet­ta ja minkälaiseen koulu­tuk­seen kan­nat­taa hakeutua.

  104. Liian van­ha:

    ‘snip’
    Tule­van ajan odot­ta­makin las­ke­taan nykyään niin, että eläket­tä ker­tyy lasken­nas­sa 1,5 % ja päälle tulee eli­na­jan­odot­teen leikkaus.

    Työssä ker­ty­isi 1,9 % ja eli­na­jan­odot­teen leikkauk­sen voi kiertää työu­raa pidentämällä

    Kun taitet­tu indek­si alkaa leika­ta eläket­tä suh­teessa työssäoli­joi­hin niin ero on jo suuri 10 vuot­ta myöhem­min eläköityvään.

    Työkyvyt­tömyy­seläke merk­it­see eläk­keen leikkau­tu­mista ja superkart­tumat ovat vain unelmaa
    ‘snip

    Siis on parem­pi olla töis­sä esim. vielä 10 vuot­ta kuin jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle?

    Tämä on aivan tot­ta, lyhyesti san­ot­tuna on parem­pi olla rikas ja ter­ve kuin köy­hä ja sairas.
    Ja kun superkart­tuma edel­lyt­tää työssä oloa, se vahvis­taa edel­lä olevaa.

  105. KKK: Esim. työ­paikkail­moituk­sista, työhaas­tat­te­lu­ti­lanteista ja tut­tavil­ta saa hyödyl­listä tietoa minkälais­es­ta osaamis­es­ta on tarvet­ta ja minkälaiseen koulu­tuk­seen kan­nat­taa hakeutua.

    Niin­pä.
    Kun esim. diplo­mi-insinöörin koulu­tus kestää noin 7 vuot­ta, juuri työhaas­tat­te­lu­ti­lanteista ja tut­tavil­ta voi saa­da selville, mil­lainen työvoimatarve on 7 vuo­den päästä. 😉

  106. Raimo K: Niin­pä.
    Kun esim. diplo­mi-insinöörin koulu­tus kestää noin 7 vuot­ta, juuri työhaas­tat­te­lu­ti­lanteista ja tut­tavil­ta voi saa­da selville, mil­lainen työvoimatarve on 7 vuo­den päästä. 

    Minä puhuinkin siitä, minkälaista lisäk­oulu­tus­ta työt­tömän työn­hak­i­jan kan­nat­taa hankkia.

  107. Kat­selin vähän noiden yri­tys­ten tunnuslukuja.
    Suuren ja pk-sek­torin raja kul­kee eläkeasi­as­sa n 50 hen­gen yrityksissä.

    Suuria yri­tyk­siä on n 1 % yri­tys­ten määrästä ja ne työl­listävät n 750000 henkeä

    Kun Suomes­sa työl­lisiä on n 2,5 miljoon­aa niin suurten osu­us on 30 % työpaikoista.

    Luku­jen val­os­sa 99 %:lla yri­tyk­sistä ei ole työkyvyt­tömyy­seläk­keen aiheut­ta­maa taloudel­lista rasitetta .

    Ja työ­paikoista vain 30 % on pieni ris­ki joutua mak­samaan jotain.

    Julkisen sek­torin ei luon­teen­sa vuok­si pitäisi har­joit­taa ikäsyrjintää.

    Tosin armei­jan irti­sanomiset puhu­vat aivan muusta

  108. kkk: Minä puhuinkin siitä, minkälaista lisäk­oulu­tus­ta työt­tömän työn­hak­i­jan kan­nat­taa hankkia.

    Ammat­tik­oulukin (mitä lienevät nyky­isin nimeltään) kestää 3 vuotta.

  109. Raimo K: Ammat­tik­oulukin (mitä lienevät nyky­isin nimeltään) kestää 3 vuotta.

    Työvoimak­oulu­tus kestää yleen­sä muu­ta­man kuukauden.

  110. KKK: Työvoimak­oulu­tus kestää yleen­sä muu­ta­man kuukauden.

    Ja se paljon kehut­tu työvoimak­oulu­tus antaa pätevyy­den… mihin?

  111. KKK: Työvoimak­oulu­tus kestää yleen­sä muu­ta­man kuukauden.

    Tuol­la koulu­tuk­sel­la saa vain hanttihommia,jos halu­aa uuden hyvin palkatun ammatin niin on opiskelta­va vuosia.

  112. Osmo Soin­in­vaara:
    Työelämä syr­jii ikään­tyneitä työn­hak­i­joi­ta, kos­ka viimeisen työ­nan­ta­jan vas­tuu mah­dol­lis­es­ta varhaiuseläk­keestä tekee ikään­tyneen palkkaamis­es­ta yri­tyk­sen kannal­ta täysin hölmön. 

    Siis oletko Osmo tästä nyt ihan var­ma? Min­un tietääk­seni mah­dol­lis­es­ta työkyvyt­tömyy­seläk­keestä vas­taa se eläkey­htiö, jolle yri­tys lak­isääteiset tel-mak­sut suorit­taa (ilmari­nen, pohjo­la, …). Jos henkilö jää työkyvyt­tömyy­seläk­keelle, ei tästä aiheudu työ­nan­ta­jalle lisäkus­tan­nuk­sia, vaan eläke suorite­taan työn­tek­i­jälle mak­se­tun tel-vaku­u­tuk­sen vasti­neena. Työ­nan­ta­ja joutuu mak­samaan kyl­läkin työkyvyt­tömyy­seläket­tä edeltävän mah­dol­lisen sairaslo­man kustannuksia.

    1. Min­un tietääk­seni mah­dol­lis­es­ta työkyvyt­tömyy­seläk­keestä vas­taa se eläkey­htiö, jolle yri­tys lak­isääteiset tel-mak­sut suorit­taa (ilmari­nen, pohjola, …

      Suurten työ­nan­ta­jien osalta vaku­u­tus­mak­su vai­htelee sen mukaan, kuin­ka paljon noi­ta sairauseläke­ta­pauk­sia on. Mak­sun nosusu (ja lasku) on mitoitet­tu niin, että yri­tys mak­saa kokon­aan ne työkyvyt­tömyy­seläk­keet, jot­ka ylit­tävät riskin keskiar­von ja vas­taavasti saa täy­den alen­nuk­sen, jos pystyy pitämään työn­tak­i­jän­sä mui­ta parem­min työkykyisenä. Pie­nil­lä työ­nan­ta­jil­la tämä menee täysin yhteis­vas­tu­ullis­es­ti. Täl­lä lain­säädän­nöl­lä on kausin peri­aate yrit­tää palki­ta työ­nan­ta­jia hyvästä työter­veyshuol­losta ja muus­ta sel­l­ais­es­ta, mut­ta parhait­en se palk­it­see siitä, ettei palkkaa ketään, johon liit­tyy kohon­nut työkyvyttömyysriski.

      Noi­ta pien­ten työ­nan­ta­jien työkyvyt­tömyys­mak­su­ja oli kerät­ty liikaa, mut­ta pienet työ­nan­ta­jat palkit­ti­in hyvästä työ­suo­jelus­ta palaut­ta­mal­la liikaa kerä­tyt rahat pääasi­as­sa suurille työnantajille.

  113. Raimo K: Ja se paljon kehut­tu työvoimak­oulu­tus antaa pätevyy­den… mihin?

    Työvoimak­oulu­tuk­ses­ta olisi enem­män hyö­tyä, jos se palvelisi parem­min työt­tömien tarpei­ta. Työt­tömien pakot­ta­mi­nen kurs­seille, jot­ka eivät auta heitä työl­listymään, on yhteiskun­nan varo­jen tuh­laus­ta ja nöyryyt­tävää. Työvoimak­oulu­tus pitäisi perus­tua vapaae­htoisu­u­teen ja koulut­ta­jan saa­man palkkion pitäisi riip­pua kurssien osal­lis­tu­jamääristä. Tämä kar­sisi turhaa koulutusta.

  114. KKK: ‘snip’
    Työvoimak­oulu­tus pitäisi perus­tua vapaae­htoisu­u­teen ja koulut­ta­jan saa­man palkkion pitäisi riip­pua kurssien osal­lis­tu­jamääristä. Tämä kar­sisi turhaa koulutusta. 

    Kyl­lä ne koulut­ta­jat värväävät tarvites­saan koulutet­tavia, älä siitä murehdi.

  115. Työvoima­toimis­to­jen koulu­tuk­set voisi lakkaut­taa kokon­aan. Sen sijaan tulisi laa­jen­taa mah­dol­lisu­ut­ta opiskel­la työt­tömyystuel­la. Esim. yli nelikymp­pisel­lä pitkäaikaistyöt­tömäl­lä se voisi olla täysin vapaa­ta. Samoin lyhy­taikaisten töi­den vas­taan­ot­tamista olisi helpotet­ta­va ja niistä saatavien tulo­jen tulisi myös jäädä tek­i­jälleen. Mik­si ihmeessä halu­taan maail­man tap­pi­in pitää kiin­ni van­hen­tuneista raskas­ta byrokra­ti­aa vaa­tivista säädöksistä?

  116. Köy­hä ja ruma: Mik­si ihmeessä halu­taan maail­man tap­pi­in pitää kiin­ni van­hen­tuneista raskas­ta byrokra­ti­aa vaa­tivista säädöksistä?

    Tuos­sa on tietysti se puoli, että hel­posti lip­su­taan sille tielle, jos­sa val­tio käytän­nössä mak­saa yri­tyk­sen työn­tek­i­jän palkan.

    Aika moni asia paranisi, jos veronkier­to saataisi­in kuri­in. Ei tarvit­sisi val­tion turhaan tukea rehellis­ten yri­tys­ten kil­pailua erinäis­ten veronkiertäjien kanssa.

  117. Ajat­teli­ja on itse sotkenut asian:

    ”Työn­tek­i­jän vajaatuot­toisu­ut­ta ei pidä sekoit­taa huono­tuot­toiseen työhön” (Soin­in­vaara 2010: Sata-komitea. Mik­si…, 170).

    Mini­jobeis­sa on kyse jälkim­mäis­es­tä mut­ta Soin­in­vaara puhuu ensin maini­tus­ta, työn­tek­i­jöi­den ominaisuuksista.

    Blo­gis­sa lukee Mini­jobeista, että ” Meil­läkin on tälle vas­tine: kuntout­ta­va työtoiminta.” 

    Toisaal­ta maini­tus­sa teok­ses­sa lukee:
    ”Eri­tyisen turhaut­ta­vana pidän kuntout­tavaa työ­toim­intaa, jos­ta vuo­den 2010 alus­ta tuli velvoit­tavaa kaikille pitkäaikaistyöttömille.
    Kuntout­ta­va työ­toim­inta on kun­nan jär­jestämää työsken­te­lyä, johon pitkäaikaistyöt­tömät voidaan ohja­ta karenssil­la uhkaa­mal­la. Työtä saat­taa olla vain yht­enä päivänä viikos­sa. Kun­ta saa työvoiman ilmaisek­si minkä lisäk­si val­tio mak­saa aiheutuneista kuluista kor­vaus­ta…” jne. (Soin­in­vaara 2010, 162–163.)

    Anal­o­gisoin­nin diskurssi ratkaisee asi­at apri­or­isin perustein: jos a on ”sama asia” kuin b ja tiedämme että b on huono, turhaut­ta­va tms., niin sit­ten a on huono jut­tu. Empi­iris­es­ti ja fyy­sis­ten ekskur­sioiden kaut­ta taas pitäisi tutkia asioi­ta ja sitä, mis­sä määrin ja mis­sä suh­teessa jokin jut­tu on sama kuin jokin toinen toises­sa paikassa.

Vastaa käyttäjälle H.H. Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.