Naudanlihan syömistä ei pidä subventoida

Eilen kuulimme taas, että nau­dan­li­han kulu­tuk­sel­la on ikävän suuri hiil­i­jalan­jäl­ki. Tämä tieto pom­pah­taa esille kaikissa koti­talouk­sien hiil­i­jalan­jälkeä analysoivis­sa laskelmis­sa. Toisaal­ta mon­et ruuan ter­veyshait­to­ja koske­vat tutkimuk­sen osoit­ta­vat syyt­tävän sor­men nau­dan­li­haan. Sen run­sas syömi­nen on ilmeinen terveysriski.

Nau­dan­li­ha olisi siis mitä ilmeisin hait­taveron kohde. Ennen kuin ryhdytään lihaa verot­ta­maan, kan­nat­taisi ehkä lopet­taa sen sub­ven­toimi­nen. Maat­alous­poli­ti­ikkamme tukee nau­dan­li­han tuotan­toa kah­ta kaut­ta. Ensin rehuntuotan­to pel­loil­la saa pin­ta-alatukea ja sen jäl­keen rehun syöt­tämistä eläimille tue­taan erik­seen eläinko­htaisel­la tuel­la. Kansalli­nen tuki jae­taan näin. Ker­too jotain maat­alous­poli­ti­ikas­ta, että edes vähäistä suurem­mil­la pon­nis­teluil­la ei pysty selvit­tämään, tukeeko kansal­lisen tuen lisäk­si EU:n yleinen maat­alous­tu­ki myös lihan tuotan­toa erik­seen, vai pelkästään pin­ta-alat­uen kautta.

Entä jos eril­lis­es­tä lihan tuotan­non tues­ta luovut­taisi­in kokon­aan ja tuet­taisi­in pelkästään rehun tuotan­toa samo­jen hehtaar­itukien kaut­ta kuin leipävil­jan tuotantoa?

101 vastausta artikkeliin “Naudanlihan syömistä ei pidä subventoida”

  1. Eikö koti­maisen lihan hin­nan nousem­i­nen lisäisi vain esimerkik­si brasil­ialaisen nau­dan­li­han kulu­tus­ta? Sen hiil­i­jalan­jäl­ki on var­masti vielä mon­in­ver­roin suurempi.

    1. Brasil­ialais­es­ta en tiedä. Sitä ei kai saa tuo­da EU:hun jonkin eläin­lääketi­eteel­lik­si argu­men­tik­si puetun pro­tek­tion­is­tisen määräyk­sen vuok­si, mut­ta argen­ti­inalainen on suo­ma­laiseen ver­rat­tuna varsi­naista luo­muli­haa. Laidun­taa ulkona arol­la ja elää onnel­lista lehmän elämää ver­rat­tuna navet­taan kahlit­tuun suo­ma­laiseen serkkuunsa.
      Argen­ti­ina ei pysty­isi mitenkään kor­vaa­maan koko EU:n lihan­tuotan­toa, eikä mikään muukaa maa, joten lop­putu­lok­se­na olisi lihan hin­nan nousu ja verora­ho­jen säästyminen.

  2. Näis­sä ruo­ka-asiois­sa saa usein aika lail­la kum­mallisia tulok­sia, kun alkaa vähän kynäl­lä ja paper­il­la laske­maan. Siis, jotain sel­l­aista, että koti­maiset kasvi­huone­tomaatit ovat “hiil­i­jalan­jäl­jel­lä” mitat­tuna pahempia kuin lentorahtit­o­maatit Espan­jas­ta tms. En yllät­ty­isi jos argen­ti­inalainen liha voit­taisi suo­ma­laisen lihan tässä tarkastelus­sa vaik­ka nau­dat lennätet­täisi­in busi­ness­lu­okas­sa. (vit­si)

    Vakavasti, lasku­ta­pa jos­sa mukaan las­ke­taan “koko ketju” on myös sik­si ihan hölmö, että siinä tulee “polkuin­te­graale­ja” jois­sa samat päästöt las­ke­taan mon­een ker­taan kun niitä jyvitetään use­am­malle lop­putuot­teelle. Sen lihan kohdal­la on ihan eri asia onko siinä ylivuoti­nen mul­lik­ka vai lyp­sylehmänä 5v naa­purin man­sik­ki. Jälkim­mäisessä siis las­ke­taan äkkiseltään ne päästöt sen lehmän ruokkimis­es­ta koko elinkaaren yli, ja sit­ten vielä toiseen ker­taan sille maid­olle joka siitä lehmästä on lypsetty. 

    Eli siis, jos nyt vaan lopetet­taisi­in se sub­ven­tio ja yritet­täisi­in saa­da muutkin lopet­ta­maan ne sub­ven­tiot, niin voitaisi­in saa­da jotain järkevääkin aikaan.

  3. Nau­dan­li­hal­la on suuri hiil­i­jalan­jäl­ki vain jos nau­to­ja ruok­i­taan vil­jal­la. Vapaasti laidun­ta­va kar­ja joka syö ruo­hoa ei kas­va­ta hiil­i­jalan­jälkeä (täl­läi­nen liha on myös kalliimpaa). 

    En tiedä miten asi­at suomes­sa ovat. Syötetäänkö nau­doille talvel­lä väkire­hua joka on läh­es pelkästään heinää? Öljyväkire­hut (esim soi­jarouhe) var­maankin kas­vat­ta­vat hiilijalanjälkeä.

  4. Muis­takaa maito­tuot­teet. Tätä myötä taitaisi käy­dä niin että niiden hin­nat nousi­si­vat myös rajusti. Man­sik­ki taitaa ennen lihoik­si pistämistä tuot­taa aikamoi­sen määrän maitoa, jogurt­tia, piimää, juustoa,…

  5. Ei kan­na­ta lähteä vihreät ajatuk­set ja hait­tavero­tus kärkenä lopet­ta­maan lihan­tuotan­toa. Kos­ka niin se tulkitaan.

    Maat­alouden kansalli­nen tuki on taloudel­lis­es­ti ihan pöhköä, menipä se sit­ten lihakar­jalle, maid­olle taik­ka vil­jalle. Kaikkein jär­jet­tömin tuki on luop­umis­tu­ki. Nyky­is­ten maa­jussien tukia voidaan sen­tään perustal­la oikeu­den­mukaisu­ussy­il­lä ettei ole oikein, että ensin tukipoli­ti­ikalla luo­daan elinkeino ja sit­ten yllä­tysik­sus­sa tuho­taan se, niin mis­sään nimessä ketään ei pidä rahal­lis­es­ti kan­nus­taa siir­tymään täl­laisen täysin kan­nat­ta­mat­toman elinkeino­toimin­nan piiri­in ja vieläpä niin, että alku­peräi­nen maanvil­jeli­jä siir­tyy hyvis­sä ajoin eläkkelle!!! Saadaan siis ker­ral­la sekä eläkeläi­nen että uusi maanvil­jeli­jä elätettävksi! 

    Tuol­lainen tuki jos mikä on täy­del­lisen jär­jet­tömyy­den huippu!

    Eli taloudel­liset asi­at ja veron­mkasa­jan lom­pakko edel­lä. Tuo hait­tavero­tus kuu­lostaa taas siltä että halu­taan vain mak­si­moi­da vero­ker­tymä, vaik­ka koko touhu pitäisi aloit­taa veron­mak­sa­jan kukkarolle kalli­ik­si käyvien asioiden sub­ven­toimisen lopettamisesta.

  6. Parem­pi olisi syödä punal­i­haista vain ker­ran pari viikos­sa, eikä mät­tää päivit­täin. Hin­nan nousu aut­taisi myös tuo­maan arvos­tuk­sen takaisin, eikä ruokaa mätet­täisi roski­in nyky­istä tah­tia. Sama kos­kee kalaa. Ruo­ka roskik­ses­sa ker­too sen ole­van aivan liian hal­paa. Tehokku­u­den tuo­ma hin­nan (ja laadun) lasku on tässäkin kak­siteräi­nen miekka.

    Itse asi­as­sa ruokaloiden rak­en­t­a­mi­nen toim­i­tiloi­hin tulisi kieltää ja syn­nyt­tää markki­nat yksi­ty­isille rav­in­toloille. Mitä olisikaan Teol­lisu­uskadun ympäristö, jos raha­pa­jo­jen työn­tek­i­jät kävi­sivät rav­in­tolois­sa syömässä lounaal­la ja illal­la muuten vaan? Ei tarvit­sisi leikkiä pal­loil­la työaikana, kuten Sarasvuo ja koiran­pen­nut, vaan voisi ottaa raitista ilmaa käy­dessä kaupungilla lounaalla. 

    Kaup­pa vain halu­aa pitää kulut­ta­jahin­nan alhaal­la ja pikaruokaketjut perus­tu­vat hal­valle lihalle. Mitä suo­ma­lainen ruokakult­tuurikaan olisi ilman hal­paa koneen silp­pua­maa mari­nadimössöä muovirasiassa? 

    Jos lihas­ta tek­isi taas juh­la- tai pyhäpäivän ruokaa, niin tuotan­to Suomes­sa riit­täisi kysyn­tään ja ei tarvit­sisi haka­ta met­siä jos­sakin Etelä-Amerikas­sa tyy­dyt­tääk­seen suo­ma­lais­ten lihan­hi­mo­ja. Saisi tuot­ta­jakin kun­nol­lisen hinnan.

  7. FAO:n rap­saa aikanaan luke­neena päähän jäi se, että nau­dan­li­han korkeat päästöt johtu­vat pääasi­as­sa brasil­ialais­es­ta nau­das­ta. Urugualaisen lihan syömi­nen oli rap­san mukaan brassin­au­taan ver­rat­tuna todel­li­nen ilmas­toteko, joku sikäläisen fileen pätkä on nytkin jääkaapis­sa pais­ta­jaa odottamassa.

    Vaik­ka lihan­tuotan­non tukemisel­la Suomes­sa ei olekaan mitään taloudel­lista mieltä, ilmas­ton kannal­ta se taitaa kuitenkin olla parem­pi kuin lihan­tuotan­non ulkois­t­a­mi­nen. Brassin­au­dan päästöt kun joh­tu­i­v­at FAO:n rap­san mukaan suurim­mak­si osak­si sademet­sän raivaamis­es­ta rehuntuotan­toon. Jos lihan hin­ta nousisi, ei mikään estäisi argen­ti­inalaisia aitaa­mas­ta muu­ta­maa miljoon­aa hehtaaria pam­paa rehu­ruok­in­ta-aitauk­sik­si ja syöt­tämästä brasil­ialaista rehua aidat­ulle kar­jalle. Rehun tuomiseen EU:hun ei kyl­läkään tai­da olla mitään eläin­lääketi­eteel­lisiä esteitä, vaan brasil­ialaista soi­jaa voidaan käyt­tää nytkin koti­maisen man­sikin rehu­na. Ulko­mainen valkuais­re­hu taitaa kyl­lä Suomes­sa men­nä liki kokon­aan lypsykarjalle.

  8. EU:n maat­alous­poli­ti­ikas­sa on jo pidem­pään ollut pyrkimyk­senä luop­ua kaik­ista suo­raan tuotet­tui­hin määri­in liite­ty­istä tuista. Nau­dan­li­han tuotan­non osalta on sik­si koti­maisi­akin hin­tatukia joudut­tu supis­ta­maan. Tuet mak­se­taan nykyään pääosin hehtaariko­htaisi­na, tässä on se ikävä puoli että ne pääomit­tuvat pel­lon hin­taan ja vuokri­in ja korot­ta­vat akti­ivivil­jeli­jöi­den tuotantokustannuksia.

    Suo­ma­lais­ten nau­to­jen ykkös­re­hu on nur­misäilöre­hu ja kakkose­na tulee koti­mainen rehuvil­ja. Kalli­ita tuon­tire­hu­ja ei kan­na­ta käyt­tää, sil­lä lihas­ta mak­se­taan tuot­ta­jalle niin vähän (nau­das­ta alle 3 euroa kilo).

  9. Jospa alen­net­taisi­in mielum­min niitä kaikkia niitä kus­tan­nuk­sia ja vero­ja jot­ka aiheut­ta­vat ongelmia oman maamme maat­alouden tuotan­tolle, se olisi paras­ta politiikkaa.

  10. Sen että nau­dan­li­han tuot­ta­mi­nen kulut­taa enem­män resursse­ja kuin sian tai broi­lerin lihan tuot­ta­mi­nen voi tode­ta ihan lähi­mar­ketis­sa siitä että hin­ta n. kaksinker­tainen, ja ns. hyvis­sä osis­sa jopa kolmin/nelinkertainen. Eli onnek­si ne tuet eivät tätä kokon­aan vääristä.

    Tästä aiheutuu myös se että nau­dan­li­haa toden­näköis­es­ti menee hävikki­in turhan suuri osa, mitä ei yhtään auta se että nykyään file menee kau­pas­sa hävikki­in kun joku stan­dar­d­oitu viimeinen käyt­töpäivä tulee täy­teen (vaik­ka paras­ta jäl­keen päivä on vielä edessä)

    Suomes­sa olisi ehkä ihan järkevää kas­vat­taa nau­to­ja läh­es pelkäl­lä heinäl­lä, sil­lä meil­lä on paljon aluei­ta, jois­sa vil­jaa ei juuri kas­va, mut­ta heinää kas­vaa. Toki taitaa nykyvil­jelystä syn­tyä päästöjä myös heinän vil­jelystä (kun se pitää varas­toi­da talvek­si). Mut­ta tietoa min­ul­la ei asi­as­ta ole.

    Itse olen vähen­tänyt lihan­syön­tiä kol­ma­sosaan ilman että eri­tyis­es­ti asi­as­ta kär­sisin, rahaakin säästyy. Vaivaa toki siinä ettei syö koko paket­tia lihaa ker­ral­la. Lisäk­si ostan lihaa vain (toisek­si) viimeisen käyt­töpäivän ‑30% tms tar­jouk­sista. Käsit­tämätön­tä on se että tar­jouk­sis­sa on käytän­nössä aina mon­ta eri vai­h­toe­htoa, usein vielä illas­takin. Eli lihaa menee roski­in käsit­tämät­tömän suuria määriä. Etenkin jotain mari­noitua mössöä, joka ei tun­nu kel­paa­van alen­nus­la­pul­lakaan kellekään.

    Ja tosi­aan se nau­dan­fileen rah­taami­nen laival­la Etelä-Amerikas­ta voi olla tehokkaam­paa kuin rekalla toiselta puolen euroop­paa, kos­ka tuote vaatii reilun kuukau­den säi­ly­tyk­sen ollak­seen myytävää. Jauhe­li­haa sieltä ei ilmeis­es­ti kan­na­ta tuo­da (ei ainakaan ole kaupois­sa näkynyt, voi tiet­ty olla että se menee pikaruokaan).

  11. Pelkään­pä että väk­ilu­vun tolku­ton lisään­tymi­nen hoitaa tämänkin asian. Mik­siköhän väestönkasvu om tabu, jos­ta ei puhuta.

  12. Osmo hyvä, perus­tuuko käsi­tyk­sesi onnel­li­sista argen­ti­inalais­nau­doista johonkin tutkimuk­seen vai omako­htaiseen tietoon, vai onko se arvaus? Tai ehkä sen onkin syn­nyt­tänyt mieliku­va­markki­noin­ti. Kuka­pa ei halu­aisi uskoa pam­pal­la iloise­na kir­maavaan, täysi­pain­osen nau­ta­maista elämää viet­tävään lehmään, mut­ta onko se tot­ta sen enem­pää kuin Valion markki­noimat perheenjäsenlehmätkään? 

    Jot­ta tuos­ta voisi väit­tää jotain pitäisi olla tietoa antibioot­tien ja hor­monien käytöstä, laidun­tamis­es­ta, lisäruokin­nas­ta, sairau­den­hoi­dos­ta, poikimis­es­ta, teuras­tuk­ses­ta ja kaik­ista niistä menetelmistä mitkä nyt nau­tat­alouteen liittyvätkään. 

    Ympäristöarvioin­ti­in pitää sit­ten ottaa lisäk­si huomioon veden kulu­tus, eroosio­vaiku­tus, lan­noit­teet, laidun­tamisen tehokku­us ja mon­ta muu­ta tek­i­jää, mut­ta siinä men­nään jo vähän ohi aiheesta. 

    Pääväit­tämäsi nau­dan­li­han sub­ven­toin­nin lopet­tamis­es­ta on silti perustel­tu, sil­lä nau­ta on teho­ton muut­ta­maan kasvipro­tei­inia eläin­pro­tei­iniksi, ener­giaa menee samal­la hukkaan ja kasvi­huonepäästöjä syn­tyy. Broi­leri olisi kai tehokkaampi, mut­ta kas­vatuk­senn liit­tyy vielä suurem­pia eet­tisiä ongelmia. Paras­ta kai olisi lopet­taa kaik­ki lihan­tuotan­non tukem­i­nen kaikissa muodoissaan.

  13. > Nau­dan­li­ha olisi siis mitä ilmeisin hait­taveron kohde.

    Johdan­nos­sa viitat­ti­in lähin­nä nau­dan­li­han hiil­i­jalan­jäl­keen. Jos ensisi­jainen tavoite on vähen­tää hiilid­iok­sidipäästöjä, nau­dan­li­ha ei ole luon­te­va hait­taveron kohde. Luon­te­va kohde olisi fos­si­ili­nen hiilid­iok­si­di. Hait­taveron säätämi­nen erik­seen kaikille tuot­teille, joiden tuotan­nos­sa syn­tyy hiilid­iok­sidia ei ole järkevää.

    Johdan­nos­sa mainit­ti­in myös nau­dan­li­han ter­veysvaiku­tuk­set. Kaikkien elin­tarvikkei­den verot­ta­mi­nen niiden ter­veyshait­to­jen mukaan ei kuu­losta kovin luon­te­val­ta. Val­is­tus on usein luon­tevin tapa ohja­ta ihmis­ten itsen­sä omaa etua hait­taavaa kulu­tus­ta. Ymmär­rän kyl­lä tupakan verot­tamisen, mut­ta nau­dan­li­ha ei ehkä pai­ni aivan samas­sa sarjassa.

    Nau­dan­li­han kohdal­la on hait­toina mainit­tu myös metaani ja tuotan­non käyt­tämä suuri petopin­ta-ala (kasvien tuotan­toon ver­rat­tuna), mut­ta ei niistä tässä sen enempää.

    > Ker­too jotain maat­alous­poli­ti­ikas­ta, että edes vähäistä suurem­mil­la pon­nis­teluil­la ei pysty selvit­tämään, tukeeko kansal­lisen tuen lisäk­si EU:n yleinen maat­alous­tu­ki myös lihan tuotan­toa erik­seen, vai pelkästään pin­ta-alat­uen kautta.

    On tot­ta, että nuo tuk­i­jär­jestelmät ovat jo sel­l­ainen vyy­hti, että siitä ei ota monikaan selvää. Lisäk­si tuo vyy­hti on suuri poli­it­ti­nen kom­pro­mis­sivir­i­tys, joka sisältää paljon saavutet­tu­ja etu­ja ja his­to­ri­al­lisia sopimuk­sia. Kan­natan sen järkeistämistä, mut­ta ole­tan työn ole­van varsin haas­ta­va. Lisäsäädök­set mon­imutkaistaisi­vat sitä. Parem­pi olisi yksinker­tais­taa vanhaa.

  14. Eikö nau­dan­li­han tuotan­non vaikeut­ta­mi­nen automaat­tis­es­ti vähen­täisi myös maid­on tuotantoa?
    Nau­dan­li­halle on vai­h­toe­hto­ja, mut­ta maito­tuot­teille ei oikeasti ole real­is­tisia kor­vaa­jia. (en laske soi­ja­maitoa sellaiseksi)

  15. Tiedemies: Näis­sä ruo­ka-asiois­sa saa usein aika lail­la kum­mallisia tulok­sia, kun alkaa vähän kynäl­lä ja paper­il­la laske­maan. Siis, jotain sel­l­aista, että koti­maiset kasvi­huone­tomaatit ovat “hiil­i­jalan­jäl­jel­lä” mitat­tuna pahempia kuin lentorahtit­o­maatit Espan­jas­ta tms. En yllät­ty­isi jos argen­ti­inalainen liha voit­taisi suo­ma­laisen lihan tässä tarkastelus­sa vaik­ka nau­dat lennätet­täisi­in busi­ness­lu­okas­sa. (vitsi)Vakavasti, lasku­ta­pa jos­sa mukaan las­ke­taan “koko ketju” on myös sik­si ihan hölmö, että siinä tulee “polkuin­te­graale­ja” jois­sa samat päästöt las­ke­taan mon­een ker­taan kun niitä jyvitetään use­am­malle lop­putuot­teelle. Sen lihan kohdal­la on ihan eri asia onko siinä ylivuoti­nen mul­lik­ka vai lyp­sylehmänä 5v naa­purin man­sik­ki. Jälkim­mäisessä siis las­ke­taan äkkiseltään ne päästöt sen lehmän ruokkimis­es­ta koko elinkaaren yli, ja sit­ten vielä toiseen ker­taan sille maid­olle joka siitä lehmästä on lypset­ty. Eli siis, jos nyt vaan lopetet­taisi­in se sub­ven­tio ja yritet­täisi­in saa­da muutkin lopet­ta­maan ne sub­ven­tiot, niin voitaisi­in saa­da jotain järkevääkin aikaan.

    Entä jos sit­tenkin vinos­sa on naa­ma eikä peili?

    Mutu­na väit­täisin lähti­tuotan­non ympäristöys­täväl­lisyy­den ole­van usein joko näköharhaa tai pro­tek­tion­is­tista markki­noin­tia. Kul­je­tuk­sen päästöt kun on intu­iti­ivis­es­ti paljon helpom­pi havain­noi­da kuin paikallisen tuotan­non. Lentorahti pois­lukien kul­jet­tamisen päästöt /tonnikilometri eivät kuitenkaan ole ihan val­ta­van suuret, sitä­pait­si myös lähiruo­ka pää­tyy samaan koti­maan jakeluputkeen.

    Tomaat­ti kas­vaa poimit­tavak­si use­am­man viikon. Espan­jas­sa riit­tää pelkkä aurinko, Suomes­sa tarvi­taan keino­val­oa ja öljy­polt­timel­la pakkases­sa läm­mitet­ty kasvi­huone. Naf­taa palaa äkkiä enem­män kuin rekan tankissa.

    Lisäk­si skaalae­dut luo­vat tehokku­ut­ta, myös ympäristönäkökul­mas­ta (vrt. uusisee­lan­ti­lainen lampaanliha).

  16. Pienvil­jeli­jänä pidän maat­alous­tukia täysin tarpeet­tom­i­na, kansalaispalkka/perustoimeentulo tek­isi tuet tarpeet­tomik­si. Lisäk­si se aikaaan­saisi luon­nol­lisen hin­ta ja tuotan­toke­hi­tyk­sen jos niin voi sanoa.

    Mitä näi­hin vähän uskon­nol­lisi­in hiil­i­jalan­jälkipuheisi­in tulee, paneu­tu­isin ensin pääkaupungis­tu­mis ongel­maan ja esim tietotekni­ikan aiheut­tami­in eril­laisi­in jalanjälkiin.

  17. Minus­ta poli­itikko­jen ei pidä puut­tua siihen mitä jokainen saa tai ei saa syödä. Se ei poli­itikoille kuu­lu. Nyt siis halu­taan laa­jen­taa Helsin­gin val­tu­us­ton käsit­telemää kasvis­ruokapäivää koko maa­ta kat­tavak­si hiil­i­jalan­jäl­keen vedoten. En suos­tu täl­laiseen. Halu­an itse päät­tää mitä syön tai en syö.

  18. Itses­täni on alka­nut tun­tua, että suo­ma­laisen maat­alouden tukem­i­nen on nykyisessä tukivi­idakos­sa yksi har­voista tuista joi­ta voin kan­nat­taa. Ne sen­tään tekevät oikeaa työtä, jos­ta tulee ihan konkreet­tista hyötyä.

    Enem­pää en viit­si sanoa aiheesta, kos­ka lop­pu jäisi kuitenkin moderaattoriin.

  19. Erk­ki Nii­ni: Pelkään­pä että väk­ilu­vun tolku­ton lisään­tymi­nen hoitaa tämänkin asian. Mik­siköhän väestönkasvu om tabu, jos­ta ei puhuta.

    Kyl­lä siitä puhutaan. Täl­lä ker­taa puhe oli nau­dan­li­has­ta. Ihan joka ker­ta ei vaan voi puhua ihan jokaises­ta asi­as­ta. Ongel­matkin saat­ta­vat tun­tua ratkaistavam­mil­ta ja jopa tul­la ratkaistuk­si, jos niitä läh­estyy yhtä eikä kaikkia kerrallaan.

  20. Osmo Soin­in­vaara:
    Brasil­ialais­es­ta en tiedä. Sitä ei kai saa tuo­da EU:hun jonkin eläin­lääketi­eteel­lik­si argu­men­tik­si puetun pro­tek­tion­is­tisen määräyk­sen vuok­si, mut­ta argen­ti­inalainen on suo­ma­laiseen ver­rat­tuna varsi­naista luo­muli­haa. Laidun­taa ulkona arol­la ja elää onnel­lista lehmän elämää ver­rat­tuna navet­taan kahlit­tuun suo­ma­laiseen serkkuunsa.
    Argen­ti­ina ei pysty­isi mitenkään kor­vaa­maan koko EU:n lihan­tuotan­toa, eikä mikään muukaa maa, joten lop­putu­lok­se­na olisi lihan hin­nan nousu ja verora­ho­jen säästyminen.

    Brasialaista lihaa saa tuo­da EU:hun ja sitä myy­dään bulkki­hin­taan Suomes­sakin. Samoin Argen­ti­inalaista. Molem­pi­en maid­en lihan­tuotan­nol­la on hirvit­tävä hiil­i­jalan­jäl­ki, kos­ka laidun­tamisen alta rai­vataan met­siä, niitä ei edes käytetä hyödyk­si vaan polte­taan laidun­maak­si. Brasil­ias­sa kyseessä on sademet­sät joiden kyky sitoa hiiltä olisi todel­la hyvä jos ne säilytettäsiiin

    Tuos­ta met­sien tuhoamisen näkökul­mas­ta Vihreiltä todel­la mie­lenki­in­toinen kan­nan­ot­to, että argen­ti­inalainen liha olisi jotenkin eet­tis­es­ti ja moraalis­es­ti parem­paa kuin suomalainen.

  21. Ing­mar Forne:
    Minus­ta poli­itikko­jen ei pidä puut­tua siihen mitä jokainen saa tai ei saa syödä. Se ei poli­itikoille kuu­lu. Nyt siis halu­taan laa­jen­taa Helsin­gin val­tu­us­ton käsit­telemää kasvis­ruokapäivää koko maa­ta kat­tavak­si hiil­i­jalan­jäl­keen vedoten. En suos­tu täl­laiseen. Halu­an itse päät­tää mitä syön tai en syö.

    Ts. olet Osmon kanssa samaa mieltä siitä, että sub­ven­tios­ta tulisi luop­ua. Sehän vähen­täisi huo­mat­tavasti poli­itikko­jen puut­tumista asiaan.

  22. Osmo on kyl­lä oikeil­la jäljil­lä. Suo­ma­laisen syömis­es­tä syn­tyvä hiil­i­jalan­jäl­ki on 2,5 ton­nia CO2/vuosi (sen selvit­ti puk­ki kaal­i­maan var­ti­jana eli MTT) eli on yli kaksinker­tainen kestävän tason kaikki­in päästöi­hin ver­rat­tuna. On se niin vaikeaa myön­tää että kestävä elin­ta­pa tarkoit­taa sitä että meil­lä ei ole auto­ja, emme lennä, emme syö lihaa (ehkä poikkeuk­se­na takapi­hal­la kas­va­neet ja kasvi­jät­teil­lä ruok­i­tut kan­it, kanat ja siat), läm­mitämme vain biovoimalan CHP-läm­möl­lä ja MEILLÄ EI OLE LEMMIKKEJÄ. Näin saamme CO2-päästöt alle yhden ton­nin vuodessa, jos leikkaamme vielä tuon­tikrääsän ostamista. 

    Kun ruve­taan rajoit­ta­maan hait­taveroil­la lihan syömistä, pitäisi aloit­taa lem­mikkien ruok­ien verot­tamisel­la. Vaik­ka 1000% tai vielä parem­pi jos koiravero palautet­taisi­in ja se olisi ilmas­tomielessä oikea eli noin 2–3 ker­taa ison maas­turin vuo­tu­inen käyttömaksu.

  23. Mauno:
    Pienvil­jeli­jänä pidän maat­alous­tukia täysin tarpeet­tom­i­na, kansalaispalkka/perustoimeentulo tek­isi tuet­tarpeet­tomik­si. Lisäk­si se aikaaan­saisi luon­nol­lisen hin­ta ja tuotan­toke­hi­tyk­sen jos niin voi sanoa.

    Kyl­lä! Ja var­maan myös vähen­täisi maat­alouden monop­o­lisoi­tu­mista / keskit­tymistä suuryk­siköi­hin, ja tästä pienvil­jeli­jöille aiheutu­via vaikeuksia.

    Sys­tee­mi, jos­sa pienvil­jeli­jät pär­jäi­sivät nyky­istä parem­min, ja usko­mat­to­mia raha­sum­mia niele­vistä maat­alous­tu­ista voitaisi­in luop­ua, kuu­lostaa kyl­lä melkein­pä liian hyvältä voidak­seen olla mahdollinen.

  24. ” mut­ta argen­ti­inalainen on suo­ma­laiseen ver­rat­tuna varsi­naista luo­muli­haa. Laidun­taa ulkona arol­la ja elää onnel­lista lehmän elämää ver­rat­tuna navet­taan kahlit­tuun suo­ma­laiseen serkkuunsa.”

    Osta Aberdeen Angusta,lehmä se on sekin ja elää met­sässä onnel­lista lehmän elämää vielä tuol­la Napa­pi­irin pohjoispuolellakin.

    Talvel­la ei lumen alta kaivet­tu ruo­ka riitä,joten vaatii ruokintaa

  25. Hyvä Ing­mar,
    julkisen val­lan tehtävä on ohja­ta kohti yhteiskun­nal­lista hyvää, joka ei aina voi palvel­la yksilöi­den eri­laisia haluja. 

    On ongel­mallista, jos ihmis­ten yhteinen hiil­i­jalan­jäl­ki — mm. nau­dan­li­han kulu­tuk­sen seu­rauk­se­na — jatkaa kas­vamis­taan niin suurek­si, että seu­rauk­set jälkipolville ovat arvaa­mat­tomat. Säi­den ääri-ilmiöt lisään­tyvät ja mon­et kui­v­at seudut kuiv­u­vat entis­es­tään. Minäkin halu­an päät­tää mitä syön, mut­ta ymmär­rän omil­la valin­noil­lani ole­van myös seurauksia. 

    Täl­löin on moraalis­es­ti perustel­tua keskustel­la, aiheut­taako min­un oma kulu­tus­päätök­seni — tässä tapauk­ses­sa ruokavalio — sel­l­aisia hait­to­ja, joi­ta myöhem­min voi olla peru­ut­tam­a­ton­ta kor­ja­ta. Usein poli­ti­ikas­sa kyse on kom­pro­mis­seista, jot­ka eivät tarkoi­ta kaiken mah­dol­lis­tamista vaan pien­in­tä mah­dol­lista pahaa. Vero­tuk­sel­la voidaan osin tor­jua näitä hait­to­ja, sil­lä korkeampi hin­ta ohjaa kulu­tuskäyt­täy­tymistä mui­hin tuot­teisi­in. Peruste­lut, mik­si näin on ken­ties vält­tämätön­tä tehdä on osa järkevää ja vas­tu­ullista politiikantekoa.

    Ing­mar Forne:
    Minus­ta poli­itikko­jen ei pidä puut­tua siihen mitä jokainen saa tai ei saa syödä. Se ei poli­itikoille kuu­lu. Nyt siis halu­taan laa­jen­taa Helsin­gin val­tu­us­ton käsit­telemää kasvis­ruokapäivää koko maa­ta kat­tavak­si hiil­i­jalan­jäl­keen vedoten. En suos­tu täl­laiseen. Halu­an itse päät­tää mitä syön tai en syö.

  26. Erk­ki Nii­ni:
    Pelkään­pä että väk­ilu­vun tolku­ton lisään­tymi­nen hoitaa tämänkin asian. Mik­siköhän väestönkasvu om tabu, jos­ta ei puhuta. 

    Kos­ka väestönkasvu ei ole eri­tyi­nen ongel­ma. Las­ten määrä maail­mas­sa ei enää kas­va, mis­tä seu­raa että väestönkasvu tulee jos­sain vai­heessa lop­pumaan. Se jatkuu vielä tovin, kos­ka nyt lapsen­saan­ti-iässä ole­vat ikälu­okat ovat suurem­pia kuin edeltävät ikälu­okat ja vaik­ka kaik­ki saisi­vat vain kak­si las­ta, tarkoit­taa se automaat­tis­es­ti väestönkasvua. Väestönkasvu (ainakin nopea sel­l­ainen) päät­tyy toden­näköis­es­ti johonkin 10 mil­jardin ihmisen kohdalle. Ja väestönkasvu Afrikas­sa hidas­tuu toden­näköis­es­ti sitä nopeam­min mitä parem­mak­si eli­nolo­suh­teet siel­lä muuttuvat.

  27. Suomes­sa nau­dan­li­ha tulee suurim­mak­si osak­si lop­pu­un­lypse­ty­istä lehmistä.

    Lihakar­jaa pide­tään Suomes­sakin Argen­ti­inan tavoin kesät tal­vet ulkona.

    Lihakar­ja tuskin ehtii lyhyen elämän­sä aikana piereskel­lä ilmas­toa kovin pilalle.

    Lyp­sylehmät kaa­sut­ta­vat työk­seen ja panevat ja piimä­par­ratkin pieremään. Toisaal­ta lehmien verot­ta­mi­nen voisi olla sukupuolisyrjintää.

  28. Ongel­ma yksinker­taisu­udessaan on se, että liha on liian hal­paa. Ark­i­jär­ki ei pysty selit­tämään, miten pinaat­ti voi olla nautafileen hin­nois­sa. Sama hom­ma Itämeren uhanalaisen lohen kanssa, joka mak­saa lenkki­makkaran ver­ran marketissa. 

    Sub­ven­toin­ti tuot­taa epäter­veel­lisen, epäeet­tisen, epäekol­o­gisen ja epäreilun ruokatuotan­non. Kol­mannes kaikesta ruuas­ta lentää roski­in ja muo­ti­dieetit kart­ta­vat yksinker­taisia ekol­o­gisia ruo­ka-ainei­ta kuten leipää ja perunaa. Koko kuvio on täysin sairas.

  29. Anu: Kos­ka väestönkasvu ei ole eri­tyi­nen ongel­ma. Las­ten määrä maail­mas­sa ei enää kas­va, mis­tä seu­raa että väestönkasvu tulee jos­sain vai­heessa loppumaan.

    http://www.worldometers.info/world-population/

    Öh? Maail­mas­sa on nykyään 7 mil­jar­dia ihmistä, pelkästään tänä vuon­na tul­lut 65 miljoon­aa lisää.

    Las­ten määrä kas­vaa edelleen rajusti ja hillit­semät­tömästi. Se johtaa väistämät­tä soti­in, kri­i­sei­hin ja kon­flik­tei­hin nyt ja tulevaisuudessa.

    Tuos­sa pari vihreää tabua joista toivoisin perus­teel­lista keskustelua:

    - Kaiken­lainen väestönkasvua kiihdyt­tävä kehi­tys­a­pu tulisi lakkaut­taa välittömästi.
    — Maa­han­muut­to etelän väestönkasvu­maista Suomeen on ympäristölle erit­täin haitallista.

  30. Tuli vielä mieleen että eikö se väestömäärä maail­mal­la läht­enyt paisumaan kun opit­ti­in vil­jelemään ja syömään, kaiken­laista riisiä ja perunaaa?

    Räjähtääköhän syn­tyvyys kasvu­un Suomes­sakin jos siiry­tään liha­pullista vehnäpullaan?

  31. Tun­tuu ole­van vähänkoulukuntakiistaa.

    Käsit­tääk­snei argen­ti­inalaiset nau­dat kulke­vat pam­palle, Argen­ti­in­l­la pustal­la käyt­tääkeni runoil­i­jan ilmaisua. Brasialias­sa sademet­siä rai­vataan lihan­tuotan­toa varten.

    Eläin­ten onnell­su­ud­es­ta min­ul­la ei ole mielipidettä.

  32. Ing­mar Forne:
    Minus­ta poli­itikko­jen ei pidä puut­tua siihen mitä jokainen saa tai ei saa syödä.

    Samaa mieltä. Pitäisikö sub­ven­to­ja lisätä vai vähentää?

  33. Ing­mar Forne:
    Minus­ta poli­itikko­jen ei pidä puut­tua siihen mitä jokainen saa tai ei saa syödä. Se ei poli­itikoille kuulu. 

    Valitet­tavasti tren­di tup­paa ole­maan että jos poli­itikot eivät asi­aan puu­tu, ihmiset kulut­ta­vat taval­la joka on haitalli­nen sekä ekol­o­gis­es­ti että kansan­ter­vey­del­lis­es­ti. Ja nämä asi­at kuu­lu­vat poli­itikoille. Meil­lä kuitenkin on jo käytössä hait­tavero­tus­ta esimerkik­si alko­ho­lille ja makeisille. Mielestäni ne eivät rajoi­ta kansalais­ten vapaut­ta (kir­joit­taa hän syödessään salmi­akkia). Ovatko nämä myös paho­ja asioita?

  34. Ing­mar Forne:
    Minus­ta poli­itikko­jen ei pidä puut­tua siihen mitä jokainen saa tai ei saa syödä. Se ei poli­itikoille kuu­lu. Nyt siis halu­taan laa­jen­taa Helsin­gin val­tu­us­ton käsit­telemää kasvis­ruokapäivää koko maa­ta kat­tavak­si hiil­i­jalan­jäl­keen vedoten. En suos­tu täl­laiseen. Halu­an itse päät­tää mitä syön tai en syö. 

    Mak­sa­ja päät­tää. Jos mak­sat lihas­ta itse, toki saat sitä syödä. Täl­lä het­kel­lä tilanne on se, että val­tio (eli me kaik­ki muut) mak­samme hyvän osan sin­un lihas­tasi sub­ven­tioiden kautta.

  35. Anton: Valitet­tavasti tren­di tup­paa ole­maan että jos poli­itikot eivät asi­aan puu­tu, ihmiset kulut­ta­vat taval­la joka on haitalli­nen sekä ekol­o­gis­es­ti että kansan­ter­vey­del­lis­es­ti. Ja nämä asi­at kuu­lu­vat poliitikoille. 

    Niin­pä — oppi-isänne tapasikin sanoa:

    « La lib­ertà sen­za ordine e dis­ci­plina sig­nifi­ca dis­soluzione e catastrofe. »

  36. salusjärvi:

    Sama hom­ma Itämeren uhanalaisen lohen kanssa, joka mak­saa lenkki­makkaran ver­ran marketissa.
    Teil­läpäin on hyviä mar­ket­te­ja, itse ostan loh­ta paljon ja en ole koskaan näh­nyt mar­ketin tar­jous­tuot­teena muu­ta kuin kas­vatet­tua Nor­jan loh­ta tai Itämeren kassikirjolohta.

  37. “Tuos­sa pari vihreää tabua joista toivoisin perus­teel­lista keskustelua:

    - Kaiken­lainen väestönkasvua kiihdyt­tävä kehi­tys­a­pu tulisi lakkaut­taa välittömästi.”

    Syn­tyvyys on laskenut kehi­tys­mais­sa 1960-luvun läh­es 6 laps­es­ta naista kohden tämän päivän 2,6 lapseen. 

    Pääasi­as­sa tämä on tulosta kehitysavusta. 

    Eri­tyis­es­ti nais­ten koulu­tus ja val­is­tus tuot­taa tulosta 

    Lap­sikuolleisu­u­den vähen­e­m­i­nen vähen­tää tarvet­ta syn­nyt­tää lapsia.Lapsia tehdään van­hu­u­den tur­vak­si ja jos lap­sikuolleisu­us on suuri niin lap­sia on tehtävä paljon

    Lap­sia tarvi­taan myös maat­alouden työvoimak­si ja pienikin kehi­tys menetelmis­sä ja koneis­tuk­ses­sa vähen­tää syntyvyyttä

    Ehkäisyn käyt­töönot­to vähen­tää syntyvyyttä.

    Elin­ta­son vähäi­nenkin nousu vähen­tää syntyvyyttä

    europe.unfpa.org/…/UNFPA%20Fact%20sheet%20SF%20web.pdf

  38. TL: — Kaiken­lainen väestönkasvua kiihdyt­tävä kehi­tys­a­pu tulisi lakkaut­taa välittömästi.

    Voisitko ker­toa, mikä osa kehi­tysavus­ta on väestönkasvua kiihdyt­tävää? Vai onko kaikki?

  39. Eee: Mak­sa­ja päät­tää. Jos mak­sat lihas­ta itse, toki saat sitä syödä. Täl­lä het­kel­lä tilanne on se, että val­tio (eli me kaik­ki muut) mak­samme hyvän osan sin­un lihas­tasi sub­ven­tioiden kautta.

    Näin on näp­pylät. Veron­va­roil­la saa tukea vain virkami­esten (mm. Helsin­ki) 5 vuo­den irti­sanomis­suo­jia ja höpöhöpö it-pro­jek­te­ja joiden rahat menevat valkokaulus-pomoille ja osak­keen­o­mis­ta­jille entisessä val­tion tietoko­jekeskuk­ses­sa. Tal­vi­vaaraan sujahti miljoo­nia jne..

    Mak­sa­ja päättää?

  40. Lopete­taan kaik­ki tuki nau­dan­li­halle. Mis­tä maito­ju­tut? Ulko­maista lihaa tulee sit­ten sieltä sun täältä. Yleen­sä nykyään halvem­paa, mut­ta ei sit­ten enää. Siis hyvä jut­tu. Onko porukan mielipi­de, että toi liha nyt liian hal­paa? Itse pidän joitain osia ihan sika kalli­ina. Onnek­si on tar­jol­la koti­maista kalaa kohtu­uhin­noil­la, jos itte perkaa ja fileoi. Ei var­maan ihan joka paikas­sa vielä, ellei käy niitä itse pyy­dys­tämässä. Liki 30 e/kg kuhafileestä ei toki kai ole OS:lle kallis, min­ulle on.
    Aja­tus lopet­taa euroop­palais­ten nau­dan­li­han syön­ti on todel­la nyt lähin­nä vit­si. Ehkä ei jonkun ajan kulut­tua. Koko Euroopan viem­i­nen kasvis­syöjik­si on kyl­lä melkoinen urak­ka. Saa toivoa. Sil­loin kyl­lä noi luon­non elukat alkaa olla myös vaarassa.
    Tässä asi­as­sa vihreille “voimaa”!

  41. TL: http://www.worldometers.info/world-population/
    Öh? Maail­mas­sa on nykyään 7 mil­jar­dia ihmistä, pelkästään tänä vuon­na tul­lut 65 miljoon­aa lisää.
    Las­ten määrä kas­vaa edelleen rajusti ja hillit­semät­tömästi. Se johtaa väistämät­tä soti­in, kri­i­sei­hin ja kon­flik­tei­hin nyt ja tulevaisuudessa.

    Las­ten määrä ei kas­va, ei rajusti eikä hillit­semät­tömästi kun ei muutenkaan. Väestö kas­vaa kyl­lä, kos­ka ihmiset elävät entistä pitem­pään, mut­ta ei näil­lä näkymin enää enem­pää kuin 2–3 miljardia.

    Jos jyrkem­min halu­aa kasvua hidas­taa, seu­rauk­se­na tulisi sit­ten vakavia huolto­suhdeon­gelmia. Tai sit­ten on käytet­tävä linko­lalaisia metodeja.

  42. Ympäristön­suo­jeli­joil­la on usein kat­e­gori­nen suhde lihan­syön­ti­in. Ilmas­ton kannal­ta kana tai kalkku­na, pos­sukin, ovat melko ongel­mat­to­mia ver­rat­tuna sekä nau­dan­li­haan että kaikki­in juus­toi­hin, ml. lam­paan- ja vuo­hen­maito­ju­us­tot. Kilo juus­toa vas­taa kym­men­tä litraa maitoa.

    Lam­mas, vuo­hi ja varsinkin lehmä ovat tehot­to­mia kasvis-lihas-muu­toskonei­ta ver­rat­tuna kanaan. Lisäk­si ne kaik­ki märe­htivät ja tuot­ta­vat röy­htäi­ly­il­lään metaa­nia, toisin kuin pos­sut ja kanat.

  43. Eee: Mak­sa­ja päät­tää. Jos mak­sat lihas­ta itse, toki saat sitä syödä. Täl­lä het­kel­lä tilanne on se, että val­tio (eli me kaik­ki muut) mak­samme hyvän osan sin­un lihas­tasi sub­ven­tioiden kautta. 

    Sinän­sä hyvä peri­aate, mut­ta muo­dos­tuu eri­tyisen ongel­mak­si kos­ka tääl­lä julki­nen sek­tori suben­toi, mak­saa ja tuot­taa AIVAN KAIKKEA ja vas­taavasti kerää aivan hel­vetin­moi­set verot. Ja yksilöltä ei edes kysytä mitään.

    Pitäisikö val­ti­ol­la siis olla sanan­si­ja joka­paikas­sa? Val­tio mak­saa lap­sil­isiä, joten sille­hän kuu­luu päätös­val­ta myös makuuhuoneissa! 

    Eli pis­temäis­ten vero­jen lätkimi­nen sinne ja tänne CO2-tai muil­la yhtä nau­ret­tavil­la tekosy­il­lä on ihan typerää.

  44. Nau­dan­li­haa verote­taan jo aika rankasti. Koti­mais­es­ta fileestä mak­san pelkkää ALVia 5,20 € / kilo, perunas­ta vain 6 senttiä.
    Ei kai tilas­tomieskään pros­ent­te­ja syö?

  45. Lihan­syön­nin voi lopet­taa ja silti saa­da riit­tävästi amino­hap­po­ja. Soi­jan suh­teen voi pohtia, miten ja mis­sä se on tuotet­tu, mut­ta paljon säästyy sademet­sää, jos eläimille syötet­ty soi­ja syötetään ihmisille.
    Biolo­gian kir­jois­sa opete­taan, että rav­in­toketju­ja lyhen­tämäl­lä (ihmis­ravin­nos­sa) säästyy luon­non­va­ro­ja. Itse lisään tähän vielä, että se vähen­tää myös eläin­ten kär­simyk­siä. Eli kävelkää kau­pas­sa lihatiskin ohi, ei tarvitse miet­tiä lihan hiil­i­jalan­jälk­iä omas­sa elämässä.

  46. Juhani Salo­vaara:

    ‘snip’
    Kaup­pa vain halu­aa pitää kulut­ta­jahin­nan alhaalla
    ‘snip’

    Ja mikähän kaup­pa tämä on?
    Ei ainakaan mikään suo­ma­lainen kaup­paketju — kau­pan osu­us elin­tarvikkei­den hin­nas­ta on koko ajan nous­sut ja nousee edelleen.

  47. Ing­mar Forne:
    Minus­ta poli­itikko­jen ei pidä puut­tua siihen mitä jokainen saa tai ei saa syödä. Se ei poli­itikoille kuulu.
    ‘snip’

    Se on oikein!
    Ensik­si pitäisi saa­da lop­pumaan poli­itikko­jen päät­tämät pos­ket­tomat maat­aloustuet, jol­loin elin­tarvikkeille tulisi oikeat hinnat.

  48. Teemu Lei­vo,

    Meri­rahdin kus­tan­nuk­set ja päästöt ovat suh­teel­lisen pienet. Jos kumipyöril­lä viedään rehua tai lan­noit­tei­ta Seinäjoelta Kuusamoon, niin luul­tavasti hiil­i­jalan­jäl­ki on suurem­pi kuin meri­rahdin Brasiliasta. 

    Tapio, kyse ei ole vain nau­dan syömästä ruuas­ta vaan myös siitä, että nau­dat piereskelevät kasvi­huonekaa­su­ja, jot­ka ovat kym­meniä ker­to­ja hiilid­iok­sidia voimakkaampia. Tämä ei ole mar­gin­aa­li­nen asia.

  49. Osmo Soin­in­vaara:
    …mut­ta argen­ti­inalainen on suo­ma­laiseen ver­rat­tuna varsi­naista luo­muli­haa. Laidun­taa ulkona arol­la ja elää onnel­lista lehmän elämää ver­rat­tuna navet­taan kahlit­tuun suo­ma­laiseen serkkuunsa. 

    Miten tämä liit­tyy CO2-päästöihin?

  50. ‘Lam­mas, vuo­hi ja varsinkin lehmä ovat tehot­to­mia kasvis-lihas-muu­toskonei­ta ver­rat­tuna kanaan.’ (Marko Hamilo)
    Märe­hti­jät pystyvät sulat­ta­maan sel­l­u­loosaa, jolle ei muuten ole kauheasti käyttöä.

  51. Anu: Kos­ka väestönkasvu ei ole eri­tyi­nen ongel­ma. Las­ten määrä maail­mas­sa ei enää kas­va, mis­tä seu­raa että väestönkasvu tulee jos­sain vai­heessa lop­pumaan. Se jatkuu vielä tovin, kos­ka nyt lapsen­saan­ti-iässä ole­vat ikälu­okat ovat suurem­pia kuin edeltävät ikälu­okat ja vaik­ka kaik­ki saisi­vat vain kak­si las­ta, tarkoit­taa se automaat­tis­es­ti väestönkasvua. Väestönkasvu (ainakin nopea sel­l­ainen) päät­tyy toden­näköis­es­ti johonkin 10 mil­jardin ihmisen kohdalle. Ja väestönkasvu Afrikas­sa hidas­tuu toden­näköis­es­ti sitä nopeam­min mitä parem­mak­si eli­nolo­suh­teet siel­lä muuttuvat.

    “väestönkasvu ei ole eri­tyi­nen ongelma”
    !!?
    Todel­la hieno uuti­nen. Maa­pal­lo siis riit­tää kaikille vauras­tuville ja lisää kulut­taville ihmisille mainiosti?
    Mitä parem­mak­si eli­nolo­suh­teet muut­tuvat, sitä pitkäikäisem­pää väestöstä tulee. Jos aiem­min ihmisen kes­ki-ikä oli 40 vuot­ta niin tule­vaisu­udess­sa se on kaksinker­tainen. Jos aiem­m­min eli kak­si max. sukupolvea yhtäaikaa niin jatkos­sa elää neljä sukupolvea yhtäaikaa. Ja kaikille hyvä pohjo­is­mainen elintaso.…

  52. Anu:
    Kuten jo use­am­paankin ker­taan on san­ot­tu, jos halu­taan puhua tulev­as­ta väestönkasvus­ta, pitää tutkia mikä syn­tyvyys on täl­lä het­kel­lä. Data on näp­pärästi saatavil­la esim. googlen pub­lic data ‑palvelus­sa: http://www.google.com/publicdata/explore?ds=d5bncppjof8f9_&ctype=l&met_y=sp_dyn_tfrt_in
    Syn­tyvyys on nyt siinä 2,5 kieppeil­lä ja laskus­sa melkein kaikkial­la, myös Afrikassa. 

    Ei tuo ole syn­tyvyys, se on hedelmäl­lisyys­luku, eli LASKENNALLINEN nyt syn­tyvien tyt­tö­jen tule­van lap­silu­vun odote 15–49 vuo­den päästä. Ei siis tämän het­ken mittari.

    http://en.wikipedia.org/wiki/Total_fertility_rate

  53. Sylt­ty: Sinän­sä hyvä peri­aate, mut­ta muo­dos­tuu eri­tyisen ongel­mak­si kos­ka tääl­lä julki­nen sek­tori suben­toi, mak­saa ja tuot­taa AIVAN KAIKKEA ja vas­taavasti kerää aivan hel­vetin­moi­set verot. Ja yksilöltä ei edes kysytä mitään.

    Pitäisikö val­ti­ol­la siis olla sanan­si­ja joka­paikas­sa? Val­tio mak­saa lap­sil­isiä, joten sille­hän kuu­luu päätös­val­ta myös makuuhuoneissa! 

    Eli pis­temäis­ten vero­jen lätkimi­nen sinne ja tänne CO2-tai muil­la yhtä nau­ret­tavil­la tekosy­il­lä on ihan typerää.

    Olen samaa mieltä. Parem­pi olisi kun val­tio ei yrit­täisi “mikro­man­ageroi­da” kaikkea verot­ta­mal­la vähän sieltä ja sub­ven­toimal­la vähän täältä. Syn­tyy sekamel­s­ka jos­sa samo­ja asioi­ta sekä rohkaistaan että yritetään rajoit­taa. Lop­putu­los siitä miten mikäkin uusi vero tai sään­nös vaikut­taa kokon­aisu­u­teen ei ole enää kenenkään ennustet­tavis­sa. Lisäk­si ongel­mana on että val­tio voi kieltää ja sään­nöstel­lä ihan kaikkea sil­lä perus­teel­la että “mak­sa­ja päättää”.

    Olen muis­taak­seni aiem­minkin täl­lä blogilla filoso­foin­ut kuin­ka yhteiskun­nan pelisään­tö­jen jatku­va mon­imutkaistu­mi­nen on suurem­pi ongel­ma kuin yleis­es­ti ajatel­laan. Kolme suur­in­ta ongel­maa lienevät nämä: 1) Ihmisil­lä on vain rajalli­nen kap­a­siteet­ti ja halu opetel­la uusia sään­töjä. 2) Kokon­aisu­us ei ole enää ennustet­tavis­sa kun kaik­ki vaikut­taa kaik­keen. 3) Hui­jar­it ja välistävetäjät jot­ka erikois­tu­vat mon­imutkaisen sään­tövi­idakon por­saan­reikien käyt­tämiseen men­estyvät, kos­ka hei­dän toimi­aan on vaikeampi havai­ta ja estää.

    1. Anteek­si, mut­ta en esdit­tänyt mitään mikro­manakeroin­tia vaan sitä, että val­tio lopet­taisi sen eikä sub­ven­toik­si lihan tuotan­toa ylimääräisesti.

  54. Janne, ruo­homail­la ei käytetä lan­noit­tei­ta kuten rehun tuotan­nos­sa. Lan­noit­tei­den valmis­t­a­mi­nen kulut­taa ener­giaa ja tuot­taa siten CO2-päästöjä.

  55. Liian van­ha:
    Syn­tyvyys on laskenut kehi­tys­mais­sa 1960-luvun läh­es 6 laps­es­ta naista kohden tämän päivän 2,6 lapseen. 

    Pääasi­as­sa tämä on tulosta kehitysavusta. 

    Tuo nyt oli niin epäuskot­ta­va väite, että piti yrit­tää kat­soa kehtasiko viit­teesi todel­la väit­tää niin. Enpä sitä kyl­lä sieltä löytänyt.

    Kiinas­sa syn­tyvyys oli tuol­loin myös 5,5–6 las­ta. Nyky­het­keen tapah­tuneen lasku­un alle Suomen tason kehi­tysavun vaiku­tus on suu­nilleen nolla.

    Suomen suurim­man kehi­tysavun vas­taan­ot­ta­jan, Tansan­ian, syn­tyvyys on yhä 5,5. Luku on suurem­pi kuin jopa Saha­ran eteläpuolises­sa Afrikas­sa keskimäärin. Vuodes­ta 1960 vuo­teen 2011 Tansan­ian väk­iluku on kas­vanut 10 miljoonas­ta 46 miljoonaan.

    1. Tuo Argen­ti­ina-heit­to oli vähän hark­it­se­ma­ton, kos­ka tilanne maas­sa on muut­tunut. Sil­loin maal­la oli val­ta­va hyö­dyn­tämätön maat­alous­po­ten­ti­aali ja laa­jaa aroa (pam­pas) käytet­ti­in lähin­nä lehmien laidun­tamiseen. EU:n pro­tek­tion­isti­nen poli­ti­ik­ka tuot­ti täl­laista. Sit­tem­min Kiina on iskenyt näkäiset silmän­sä tuo­hon hyö­dyn­tämät­tömään vil­ja-ait­taan ja teho­tuotan­to on tul­lut sinnekin.

  56. a_l: Entä jos sit­tenkin vinos­sa on naa­ma eikä peili?

    Mutu­na väit­täisin lähti­tuotan­non ympäristöys­täväl­lisyy­den ole­van usein joko näköharhaa tai pro­tek­tion­is­tista markkinointia.

    En väit­tänyt mitään tästä. Siis, on selvää, että kos­ka lehmän pitää kas­vaa use­ampi sata kiloa syömäl­lä rehua, sitä rehua pitää syödä use­ampia ton­ne­ja, ja siinä syn­tyy metaa­nia jne. Jos päästöjä ale­taan laskea, niin tämä osa on äärim­mäisen altis kaiken­laisille pie­nille lasku­virheille jne. Kul­je­tusten osu­us lihak­ilon päästöis­sä on tietenkin aika pieni. Sama pätee johonkin vihan­nek­si­in jne.

    Minä siis totesin, että jos näitä ale­taan laskea, niin saadaan “yllät­täviä” tulok­sia, eli tulok­sia jot­ka ovat poli­it­tis­es­ti epäko­r­rek­te­ja. On ihan hyödytön­tä selit­tää ihmisille, että se När­piön (tms) tomaat­ti tuot­taa enem­män hiilid­iok­sidia kuin espan­jalainen lentorahtit­o­maat­ti, kos­ka vaik­ka se var­maan on tot­ta, niin lasku­toim­i­tuk­set ovat erit­täin alt­ti­ita kaiken­laisille pie­nille virheille, jois­sa se lentorahdin päästö on ain­oa joka on help­po laskea. 

    Ihmisil­lä on tyyp­il­lis­es­ti bias niin, että he yliarvioi­vat sel­l­aisen tek­i­jän vaiku­tus­ta, joka on var­ma, eri­tyis­es­ti ihmis­ten on hyvin vaikeaa erot­taa toi­sis­taan var­muut­ta ja odotusar­voa. Lentorahdista syn­tyy var­masti päästöjä, mut­ta sen päästön odotusar­vo on pieni. Kasvi­huoneesta taas tulee suuri päästö­jen odotusar­vo, mut­ta sen jyvit­tämiseen liit­tyvä epä­var­muus tekee siitä “vähäisen” ihmis­ten mielessä. 

    Tämä näkyi sivu­men­nen sanoen USA:n pres­i­dentin­vaaleis­sa. Tilas­tonikkar­it ennus­ti­vat Oba­man voiton oikein, suurel­la var­muudel­la. Rom­neyn kan­nat­ta­jat protestoi­vat näitä ennustei­ta vas­taan, kos­ka ennus­teet näyt­tivät, että itse ero on useim­mis­sa osaval­tiois­sa suh­teessa pieni. Virher­a­jat oli­vat kuitenkin vielä selvästi näitä ero­ja pienem­mät, joten var­muus oli suuri. 

    Min­un point­ti­ni siis on, että järkeväm­pää on puut­tua siihen, mikä on ongel­ma. Jos ongel­ma on hiilid­iok­si­di, niin verote­taan hiilid­iok­sidia, ei lätk­itä pis­tevero­ja sinne tänne.

  57. Osmo Soin­in­vaara:
    ” …mut­ta argen­ti­inalainen on suo­ma­laiseen ver­rat­tuna varsi­naista luo­muli­haa. Laidun­taa ulkona arol­la ja elää onnel­lista lehmän elämää ver­rat­tuna navet­taan kahlit­tuun suo­ma­laiseen serkkuunsa.”

    Janne: Miten tämä liit­tyy CO2-päästöihin?

    Tämä liit­tyy sil­lä taval­la päästöi­hin, että tämä
    argen­ti­inalainen onnelli­nen lehmän elämä tuot­taa vielä paljon enem­män CO2-päästöjä kuin suo­ma­lainen lehmän elämä. Tämä johtuu siitä, että argen­ti­inalaiset lehmät elävät paljon pidem­män elämän kuin suo­ma­laiset serkkun­sa eli tuotan­to on paljon eksten­si­ivisem­pää. CO2-päästöt ovat päivää kohti samat, mut­ta elin­päiviä Argen­ti­inan nau­doille tulee teuras­tuk­seen men­nessä paljon enem­män kuin täällä.
    Eli ainakaan päästö­jen vähen­tämisen toivos­sa nau­dan­li­han­tuotan­toa ei kan­na­ta ulkoistaa.

  58. Krtek: Ei tuo ole syn­tyvyys, se on hedelmäl­lisyys­luku, eli LASKENNALLINEN nyt syn­tyvien tyt­tö­jen tule­van lap­silu­vun odote 15–49 vuo­den päästä. Ei siis tämän het­ken mittari.

    http://en.wikipedia.org/wiki/Total_fertility_rate

    Puheet väestöräjähdyk­ses­tä ovat tuu­lah­dus viime vuosituhannelta.

    Syn­tyvyys on laskus­sa ja jo laskenut suurim­mas­sa osas­sa maail­maa joko alle uusi­u­tu­mis­ta­son tai hyvin lähelle sitä. Näin olle väestönkasvu tulee lähivu­osikym­meninä pysähtymään.

    Jos tämä ei riitä, pitää kuolleisu­u­den nous­ta. Tätä ei var­maan kukaan halua.

  59. “Suomen suurim­man kehi­tysavun vas­taan­ot­ta­jan, Tansan­ian, syn­tyvyys on yhä 5,5. Luku on suurem­pi kuin jopa Saha­ran eteläpuolises­sa Afrikas­sa keskimäärin.”

    Suomen kehi­tys­a­pu olikin 90-luvulle saak­ka lähin­nä yritystukea.Jopa 95 % kehi­tysavus­ta pää­tyi koti­maa­han suurille yrityksille.

    Ain­oa raha mitä meni kohde­maa­han oli kon­sultin juo­man gini­tonicin hinta.

    Todel­lista kehi­tys­a­pua ovat anta­neet pääasi­as­sa vapaae­htoisjär­jestöt ja tietysti mon­et maatkin, jot­ka ovat tajun­neet nais­ten koulu­tuk­sen merkityksen.

    Mui­tan elävästi,kun Har­ri Holk­eri myön­si 90-luvun lop­ul­la lop­ul­ta tajunneensa,miten harhas­sa Suomen kehi­tys­a­pu on ollut

    Afrik­ka oli ryöstön kohde siir­tomaa-aikana ja hallinto koulutet­ti­in ryöstämään kansa ja tästäkult­tuurista on ollut vaikea päästä irti.

  60. Eikös muuten EU tuo noin 800 miljoon­aa euroa maat­alous­tukia suomeen (mukaan­lukien “kehit­tämis­tu­ki”). Voiko kansal­lis­val­tio edes päät­tää itse miten ne jae­taan ja mille lihalle?

    http://www.maitopitaakasassa.fi/

    EU ja val­tio kam­pan­joi maid­on juon­nin autu­ud­es­ta. Eikö maitokin ole nau­taeläimistä kotoisin?

  61. Osmo Soin­in­vaara: Tuo maal­la oli val­ta­va hyö­dyn­tämätön maat­alous­po­ten­ti­aali ja laa­jaa aroa (pam­pas) käytet­ti­in lähin­nä lehmien laidun­tamiseen. EU:n pro­tek­tion­isti­nen poli­ti­ik­ka tuot­ti täl­laista. Sit­tem­min Kiina on iskenyt näkäiset silmän­sä tuo­hon hyö­dyn­tämät­tömään vil­ja-ait­taan ja teho­tuotan­to on tul­lut sinnekin.

    Ja jos me tääl­lä Suomes­sa osate­taan argeen­ti­inalaista lihaa, niin feed­lot (kts. googlen kuva­haku) tyyp­pinen tuotan­to kas­vaa argen­ti­inas­sa. Meil­lä voi olla myös varaa ostaa pam­pal­la tuotet­tua “eet­tistä” lihaa, mut­ta vien­ti kom­pen­soidaan feed­lot tuotannolla. 

    Kan­nat­taisiko lihan­tuotan­non tukia kohden­taa meil­lä tuotan­toon mis­sä märe­hti­jöi­den rehu tuote­taan alueil­la, mitkä eivät sovi vil­jan­tuotan­toon. Nur­mi­tuotan­to sitoo myös hiiltä maaperään ja säi­lyt­tää pel­lon vil­javu­u­den (ruokatur­va). Sian­li­han tuotan­to taas kil­pailee samoista raa­ka-aineista mitkä sopi­vat suo­raan ihmis­ravi­in­nok­si. Saat­taa olla, että ekol­o­gisin vai­h­toe­hto olisi vähen­tää lihan­syön­tiä, mut­ta syötävä liha tulisi pääasi­as­sa märe­hti­jöistä, joiden kas­vatuk­ses­sa luovu­taan soi­jas­ta ja väkirehusta.

  62. Osmo Soin­in­vaara:
    Tuo Argen­ti­ina-heit­to oli vähän hark­it­se­ma­ton, kos­ka tilanne maas­sa on muut­tunut. Sil­loin maal­la oli val­ta­va hyö­dyn­tämätön maat­alous­po­ten­ti­aali ja laa­jaa aroa (pam­pas) käytet­ti­in lähin­nä lehmien laidun­tamiseen. EU:n pro­tek­tion­isti­nen poli­ti­ik­ka tuot­ti täl­laista. Sit­tem­min Kiina on iskenyt näkäiset silmän­sä tuo­hon hyö­dyn­tämät­tömään vil­ja-ait­taan ja teho­tuotan­to on tul­lut sinnekin.

    1) Prof. Väinö Auer selvit­ti Juan Per­onin pyyn­nöstä pam­pan sovel­tuvu­ut­ta maanvil­je­lyyn. Alueen pak­su mul­ta on koos­t­unut vuoituhan­sien aikana, joten se ´n voi varo­mat­to­muudel­la tuho­ta. (vrt. Preeria)

    2) Käsit­tääk­seni maanvile­j­lyyn sovel­tu­va osa pam­pas­ta on jo otet­tu maanviljelyskäyttöön.

  63. Hei

    Tule­varko epsan­jlai­et tomaatit maa- vai lentokul­je­tuksi­na. Ja kuin­ka paljon löpöä tomaat­tik­i­lo vei löpöä a) ma aja b) lentokuljetuksena.

    1. Ne tomaatit tule­vat loma­len­to­jen kylk­iäis­inä. Sik­si niiden (mar­gin­aaliset) päästöt eivät ole kovin suuria. Muis­te­lan, että polt­toaineen kulu­tuyk­se­na noin kymmenes osa suo­ma­laisen talvit­o­maatin vaa­ti­mas­ta polt­toaoi­neesta, mut­ta lentokoneen päästöil­lä on tuo oletet­tu kolmenkertaistaminen.

  64. Tässä ketjus­sa moitit­ti­in lehmää tehot­tomak­si. Täysin pöty­puhet­ta. Lehmä pystyy muut­ta­maan luon­non­va­raisia kasve­ja ihmisen ravin­nok­si men­nen tullen. Suomes­sa paju, maito­hors­ma, met­sälauha, järviko­rte ym. kel­paa­vat main­iosti lehman ruuak­si ja maitoa tulee. Näin tapah­tuikin vielä 1950-luvul­la Suomessa.

    Ongel­ma on siinä, että nyt lehmälle syötetään tehosoi­jaa, tehomais­sia, tehovehnää ja teho­heinää. Onnek­si kaupoista saa myös luo­mulehmän tuot­tei­ta. Niitä lehmiä ei ruoki­ta apu­lan­nal­la tuote­tul­la vil­jal­la ja heinäl­lä. Ne mak­sa­vat pikkuisen enem­män, mut­ta hiil­i­jalan­jäl­ki on val­tavasti pienem­pi. Tämän ketjun kir­joit­ta­jat ovat ilmeis­es­ti pääsään­töis­es­ti tehomaat­alouden tuot­tei­den kulut­tut­ta­jia. Olisi syytä kat­soa peiliin.

  65. Mika:
    Eikös muuten EU tuo noin 800 miljoon­aa euroa maat­alous­tukia suomeen (mukaan­lukien “kehit­tämis­tu­ki”). Voiko kansal­lis­val­tio edes päät­tää itse miten ne jae­taan ja mille lihalle?

    EU ei tue lihaa (eikä maitoa), se tukee eläim­iä eli kar­jan­hoitoa tue­taan per tuotan­toeläin eli lehmä.
    Ja tuon 800 miljoo­nan EU-tuen lisäk­si tulee 1200 miljoon­aa kansal­lista tukea.

  66. Vielä ker­ran, lopet­takaa lihan syön­ti. Ei tarvitse pohtia, miten Argen­ti­inan tai Suomen liha on tuotettu.

  67. jouni lundqvist:
    Tässä ketjus­sa moitit­ti­in lehmää tehot­tomak­si. Täysin pöty­puhet­ta. Lehmä pystyy muut­ta­maan luon­non­va­raisia kasve­ja ihmisen ravin­nok­si men­nen tullen. Suomes­sa paju, maito­hors­ma, met­sälauha, järviko­rte ym. kel­paa­vat main­iosti lehman ruuak­si ja maitoa tulee. Näin tapah­tuikin vielä 1950-luvul­la Suomessa.

    Ongel­ma on siinä, että nyt lehmälle syötetään tehosoi­jaa, tehomais­sia, tehovehnää ja teho­heinää. Onnek­si kaupoista saa myös luo­mulehmän tuot­tei­ta. Niitä lehmiä ei ruoki­ta apu­lan­nal­la tuote­tul­la vil­jal­la ja heinäl­lä. Ne mak­sa­vat pikkuisen enem­män, mut­ta hiil­i­jalan­jäl­ki on val­tavasti pienem­pi. Tämän ketjun kir­joit­ta­jat ovat ilmeis­es­ti pääsään­töis­es­ti tehomaat­alouden tuot­tei­den kulut­tut­ta­jia. Olisi syytä kat­soa peiliin.

    Pitäisi puhua nau­das­ta eikä lehmästä, kun noi­ta son­ne­jakin on. Jouni on muuten aivan oike­as­sa. Nau­taeläimet voivat hyö­dyn­tää mm. ruo­hokasvien sel­l­u­loosaa mahas­ton­sa ja sen entsyymien ja bak­tee­rien avul­la. Se on tehokas­ta. Teho­tuotan­to kar­jan elämänkaaren lop­pu­vai­heessa ei suo­ranais­es­ti ole mitään “karp­paamista” vaan kar­jalle syötetään mah­dol­lisim­man paljon hiil­i­hy­draat­tia, joka tietysti muut­tuu ras­vak­si jos yli­jäämää on. Sama muuten tapah­tuu ihmisel­lä, jos annetaan ylen­määrin hiil­i­hy­draat­te­ja. Sik­si osas­ta ihmisiä tulee läske­jä. Ja nau­dan­li­has­ta mehevää.

  68. jouni lundqvist:
    Vielä ker­ran, lopet­takaa lihan syön­ti. Ei tarvitse pohtia, miten Argen­ti­inan tai Suomen liha on tuotettu.

    Samaa mieltä Jounin kanssa. Lihan­syön­nis­sä on niin paljon eet­tisiä, ympäristöl­lisiä ja ter­vey­del­lisiä epäko­htia, että yksinker­tais­in­ta olisi vain lopet­taa lihan syön­ti tai vähin­tään palaut­taa liha entiseen arvoon­sa, juh­lapöy­tien harv­inaisek­si herkuk­si. Mut­ta harmik­seni en voi päät­tää asi­aa muiden puoles­ta. Ja toisek­si, kan­natan melko lib­er­aalia yhteiskun­taa, jos­sa rahal­la saa ja hevosel­la pääsee, tai jotain. Eli sub­ven­tiot lihan­tuotan­nol­ta pois, niin lihan hin­takin ehkä nousee oikealle tasolleen. Usein tässä kohtaa vede­tään esi­in “sit­ten liha tuo­daan ulko­mail­ta” ‑kort­ti. Mut­ta ei kai sen var­jol­la voi­da itse olla itse tekemät­tä mitään?

  69. AnnaJ: Eli sub­ven­tiot lihan­tuotan­nol­ta pois, niin lihan hin­takin ehkä nousee oikealle tasolleen. Usein tässä kohtaa vede­tään esi­in “sit­ten liha tuo­daan ulko­mail­ta” ‑kort­ti.

    Ajatel­la: säästäisimme omat sub­ven­tio­ra­hamme ja silti saisimme hal­paa nau­taa. Eikö tämä olisi aivan eri­no­mainen tilanne?

  70. jouni lundqvist: Tässä ketjus­sa moitit­ti­in lehmää tehot­tomak­si. Täysin pöty­puhet­ta. Lehmä pystyy muut­ta­maan luon­non­va­raisia kasve­ja ihmisen ravin­nok­si men­nen tullen. Suomes­sa paju, maito­hors­ma, met­sälauha, järviko­rte ym. kel­paa­vat main­iosti lehman ruuak­si ja maitoa tulee. Näin tapah­tuikin vielä 1950-luvul­la Suomessa.

    Märe­htem­i­nen tuot­taa silti metaa­nia. Nau­dan- ja lam­paan­li­han tuotan­to olisi aika vähäistä, jos niitä pidet­täisi­in vain mail­la, joi­ta ei voi käyt­tää viljelyyn.

  71. Raimo K: EU ei tue lihaa (eikä maitoa), se tukee eläim­iä eli kar­jan­hoitoa tue­taan per tuotan­toeläin eli lehmä.
    Ja tuon 800 miljoo­nan EU-tuen lisäk­si tulee 1200 miljoon­aa kansal­lista tukea.

    Siitähän voi heti poli­it­tisel­la voimasanal­la ottaa 1.2 mil­jar­dia tukea pois kun kepukin on hoidet­tu oppositioon. 

    Toisaal­ta taasen, jos maat­alous ajau­tuu ulko­maille, ei EU:lla liene intresse­jä antaa tuo­ta 800 miljoon­aa olemat­toma­lle maat­aloudelle joten säästöä tulee vain 400 miljoonaa.

    Ja se var­maan hävitään sosi­aa­liku­luis­sa ja maat­alouteen liit­tyvän yrit­täjyy­den alasajol­la. Menee luul­tavasti per­sne­ton puolelle ja kortis­tossa on jumala­ton määrä ihmisiä jot­ka osaa­vat aivan vääriä asioita.

    Point­ti­ni se, että maat­alouden suh­teen voi tehdä vain huono­ja päätöksiä.

  72. Olen aivan samaa mieltä muu­ta­man muun kir­joit­ta­jan kanssa, ongel­ma on ihmis­ten eikä nau­to­jen liikakan­soi­tus. Eikä tässä nyt olla Linkolan jälän­jäljil­lä, vaan puh­taasti luonnontieteen. 

    Hyvä uuti­nen : Älkää huo­liko, maa­pal­lon ekosys­tee­mi hakeu­tuu tas­apain­oon aikanaan. Ilmas­to läm­pe­nee, ihmis­ten määrä vähe­nee ja kat­so, kasvi­huonepäästöt vähenevät. Huono uuti­nen: Tämä pros­es­si voi vähän kestää…

  73. Ihanaa, viimeinkin joku kir­joit­taa tästä aiheesta. Olen mon­esti ihme­tel­lyt tätä tuplatukipoli­ti­ikkaa, jon­ka seu­raus­ta lie­nee, että lihaa saa kau­pas­ta aivan pilkkahin­taan. Vielä kun päästäisi­in sanoista tekoi­hin ja leikat­taisi­in haitallisia tukia.

    Vaik­ka tun­nen suur­ta sym­pa­ti­aa maaseudun ihmisiä kohtaan ja halu­an maakun­tienkin pysyvän elin­voimaisi­na, ei pidä tukea kestämätön­tä elinkeinoa. Nykyi­nen lihanku­lu­tuk­sen taso näkyy myös syöpäti­las­tois­sa, etenkin merkit­tävänä syynä jatku­vasti yleistyvään suolistosyöpään.

  74. Mika:
    Toisaal­ta taasen, jos maat­alous ajau­tuu ulko­maille, ei EU:lla liene intresse­jä antaa tuo­ta 800 miljoon­aa olemat­toma­lle maat­aloudelle joten säästöä tulee vain 400 miljoonaa.

    Oletet­tavasti EU:n kanssa voisi neu­votel­la tuos­ta etukä­teen, jol­loin saisi var­masti sovit­tua tuon 800 miljoon­aa alen­nuk­sen mak­sui­hin. Muille maille kun suomen tukien lakkaut­ta­mi­nen olisi hyväk­si vaik­ka mak­su­tase pysy­isi siinä +-0.

  75. JV: Olen aivan samaa mieltä muu­ta­man muun kir­joit­ta­jan kanssa, ongel­ma on ihmis­ten eikä nau­to­jen liikakan­soi­tus. Eikä tässä nyt olla Linkolan jälän­jäljil­lä, vaan puh­taasti luonnontieteen.

    Olisi var­masti helpom­paa, jos meitä olisi vain mil­jar­di. Mut­ta kun nyt meitä on jo seit­semän mil­jar­dia, eli maito on jo maas­sa, niin mitä te väestönkasvun merk­i­tys­tä korosta­vat ehdo­tat­te, että pitäisi tehdä?

    Busi­ness as usu­al on että väestö piikkaa 9–10 mil­jardis­sa joskus 2060. Se tarkoit­taa siis muu­ta­man kymme­nen pros­entin lisäkuor­mi­tus­ta ilmas­tolle ja pla­nee­talle muuten.

    Hiilid­iok­sidipäästöjä pitäisi saa­da pudotet­tua lähivu­osikym­meninä mur­to-osaan nykyis­es­tä. Toisin sanoen jos on sitä mieltä, että juuri väestönkasvun hillit­sem­i­nen on avain — eikä vain yksi mar­gin­aa­li­nen tek­i­jä — tämän ongel­man ratkaisu­un, mei­dän pitäisi pudot­taa väestö jon­nekin 2–3 miljardiin. 

    Mil­lä tavoin tämä olisi tarkoi­tus tehdä riit­tävän nopeasti, siis yhdessä tai ihan mak­simis­saan kahdessa sukupolvessa?

  76. Marko Hami­lo:

    Voidaanko niin merk­i­tyk­sel­liseen CO2-päästö­jen pudo­tuk­seen ei tul­la pääsemään kulu­tus­ta rajoit­ta­mal­la ja tek­nol­o­gisil­la menetelmil­lä, että sil­lä voidaan merkit­tävästi vaikut­taa ilmas­ton läm­pen­e­miseen? Pelkään­pä, että ei. 

    Se osa maail­man väestöstä, joka on juuri hyv­in­voin­nin ja “vau­rau­den” kyn­nyk­sel­lä ei suos­tu tähän. Eikä näytä jo nyt yltäkyl­läisyy­dessä elävä väestönosakaan.Uutta här­päket­tä on saata­va jatku­vasti. Jos tätä yritetään rajoit­taa poli­it­tis­es­ti, val­i­taan sel­l­aiset poli­itikot, jot­ka eivät moi­seen lähde.

    Ilmas­ton “palau­tu­mi­nen” sit­ten tapah­tuu pitkäl­lä aikavälil­lä väestön vähen­e­misen kaut­ta, kun osa nyky­isin asute­tu­ista ja vil­jel­ly­istä alueista muut­tuu käyt­tökelvot­tomak­si. Aikaa toki voi men­nä, mut­ta 10.000 tai 100.000 vuot­ta on silmän­räpäys maa­pal­lon kehityshistoriassa.

  77. Hamilolle,

    Uut­ta här­päket­tä vaatii eri­tyis­es­ti bisnes. Jos fir­ma ei tuo­ta jotain enem­män, omis­ta­jat eivät sitä kauan kat­se­le. Fir­ma myy­dään, fuu­sioidaan tai se siir­tyy Kiinaan. Järjestyk­sessä ensim­mäi­nen ahne on siis fir­man omis­ta­ja, jon­ka men­estys taas perus­tuu yksi­tyisen ihmisen ahneu­teen. Mut­ta kun jak­se­taan odot­taa 10000 vuot­ta, man­ner­jää on jo peit­tänyt kaiken ahneu­den alleen. Ilmas­to läm­pe­nee het­ken, mut­ta seu­raa­va jääkausi tulee vääjäämättä.

  78. Sylt­ty: Oletet­tavasti EU:n kanssa voisi neu­votel­la tuos­ta etukä­teen, jol­loin saisi var­masti sovit­tua tuon 800 miljoon­aa alen­nuk­sen mak­sui­hin. Muille maille kun suomen tukien lakkaut­ta­mi­nen olisi hyväk­si vaik­ka mak­su­tase pysy­isi siinä +-0.

    Se olisi pitänyt tehdä jo ennen vuot­ta 1995 eli ollaan him­pun ver­ran myöhässä.
    Tuo “muille maille olisi hyväk­si”, tun­tuu toki ole­van nykyi­nen poli­it­ti­nen lin­ja, mitäs sitä nyt poli­itikot suomen tai suomen kansan etu­ja aja­maan kun muual­la ollaan niin paljon sivistyneem­piä ja hienom­pia ihmisiä.

  79. Marko Hami­lo:Busi­ness as usu­al on että väestö piikkaa 9–10 mil­jardis­sa joskus 2060. Se tarkoit­taa siis muu­ta­man kymme­nen pros­entin lisäkuor­mi­tus­ta ilmas­tolle ja pla­nee­talle muuten.

    Hiilid­iok­sidipäästöjä pitäisi saa­da pudotet­tua lähivu­osikym­meninä mur­to-osaan nykyis­es­tä. Toisin sanoen jos on sitä mieltä, että juuri väestönkasvun hillit­sem­i­nen on avain – eikä vain yksi mar­gin­aa­li­nen tek­i­jä – tämän ongel­man ratkaisu­un, mei­dän pitäisi pudot­taa väestö jon­nekin 2–3 miljardiin.

    Ons sul­la muka ole­mas­sa yksit­täi­nen keino, jol­la saadaan hiilid­iok­sidipäästöjä tuo “muu­ta­ma kymme­nen prosenttia”? 

    Mil­lä logi­ikalla ratkaisu joka ei ratkaise koko ongel­maa ker­ta­laak­ista, on ihan turha?

    Muuten olen sitä mieltä että kun kaik­ki ratkaisut ker­ran ovat mar­gin­aal­isia, on ihan turha yrit­tää kunnes ajatuk­set ovat muut­tuneet. Eli Suomes­sa kan­nat­taa pala­ta tähän päästöasi­aan joskus 10–20 vuo­den kulut­tua uudelleen.

  80. Seu­raa­va on vähän epäsial­lista, mut­ta vähän ylem­pänä on kir­joitet­tu otsanah­ka rypyssä märe­htimisen tuot­ta­van metaa­nia. Sok­eri- eikä ras­vavero ei vähen­nä ihmis­ten xyl­i­tolipurkan jauhamis­es­ta aiheutu­vaa röy­htäi­lyä, olisiko tässä pyöräytet­tävä käyn­ti­in laisäädän­töratas (märe­htimi­nen verolle)?

  81. Jos väestönkasvun hillit­semis­es­tä ver­rat­tuna BAU-ske­naar­i­oon halu­taan saa­da edes sanokaamme parinkymme­nen pros­entin päästövähen­emä, mil­lä tavoin tämä väestöpoli­it­ti­nen temp­pu olisi tarkoi­tus tehdä?

    Saha­ran eteläpuolises­sa Afrikas­sa olisi syytä saa­da nopea muu­tos parem­paan. Kehi­tys­a­pu ei ole Afrikkaa aut­tanut, mut­ta ehkä Kiina tuo Afrikkaan markki­na­t­alouden ja se nos­taa tuon maanosan kehi­tyk­seen, ja väestönkasvu vähe­nee sen mukana niin kuin se on vähen­tynyt kaikkial­la muual­lakin vau­rau­den myötä.

    Mut­ta siihenkin men­nee jonkin aikaa. Melkein kaikkial­la muual­la syn­tyvyy­den vähen­e­m­i­nen johtaisi taas tosi han­kalaan ikärak­en­teeseen, kun elinikä pite­nee ja työikäis­ten määrä vähenee.

    Afrikan nos­t­a­mi­nen jaloilleen taas on hyvä tavoite pelkästään inhimil­li­sistä syistä. Ilmas­ton kannal­ta tilanne on kuitenkin se, että niin kauan kun Afrik­ka on köy­hä ja väestönkasvu sik­si jatkuu korkeana, myös ener­gianku­lu­tus ja hiilipäästöt ovat mar­gin­aal­isia teol­lisu­us­mai­hin verrattuna.

    Kysyn siis vielä ker­ran: mil­laista väestöpoli­ti­ikkaa pitäisi har­ras­taa ja kenen, jot­ta sil­lä olisi edes se 10–20 pros­entin vaiku­tus ilmas­tokri­isin ratkaisemiseen?

  82. Marko Hami­lo:
    Jos väestönkasvun hillit­semis­es­tä ver­rat­tuna BAU-ske­naar­i­oon halu­taan saa­da edes sanokaamme parinkymme­nen pros­entin päästövähen­emä, mil­lä tavoin tämä väestöpoli­it­ti­nen temp­pu olisi tarkoi­tus tehdä?

    Menet kyl­lä nyt vähän asioiden edelle, kos­ka tässä keskustel­laan siitä kan­nat­taako moista tavoitet­ta edes harkita.

    Keino­jen miet­timi­nen alkaa vas­ta sit­ten, jos tul­laan sem­moi­seen johtopäätök­seen että kan­nat­taisi ainakin yrittää.

  83. Sylt­ty: Marko Hamilo:
    Jos väestönkasvun hillit­semis­es­tä ver­rat­tuna BAU-ske­naar­i­oon halu­taan saa­da edes sanokaamme parinkymme­nen pros­entin päästövähen­emä, mil­lä tavoin tämä väestöpoli­it­ti­nen temp­pu olisi tarkoi­tus tehdä?
    Menet kyl­lä nyt vähän asioiden edelle, kos­ka tässä keskustel­laan siitä kan­nat­taako moista tavoitet­ta edes harkita.
    Keino­jen miet­timi­nen alkaa vas­ta sit­ten, jos tul­laan sem­moi­seen johtopäätök­seen että kan­nat­taisi ainakin yrittää.

    Minä kysyin juuri siitä tavoit­teesta. Mihin yhteiskun­ti­in ja ikäryh­mi­in se kohdis­tu­isi? Olisiko esimerkik­si tarkoituk­sen­mukaista vähen­tää Suomenkin kokon­aishedelmäl­lisyys­luku Ital­ian tasolle? Vai han­kki­udu­taanko eroon ns. heikom­mas­ta ainek­ses­ta? Yli 65-vuo­ti­aisi­in harvennus?

    Ehkäisy- ja/tai teloi­tuskeinon valin­nan voi jät­tää myöhempään harkintaan.

  84. Marko Hami­lo: Minä kysyin juuri siitä tavoitteesta. 

    Älä saivartele.

    Oletko sinä sitä mieltä että väestönkasvulle ei kan­na­ta tehdä mitään? Et kai vain sat­tumoisin ole sitä mieltä, että paavin ehkäisykan­ta on typerä?

    Vai han­kki­udu­taanko eroon ns. heikom­mas­ta ainek­ses­ta? Yli 65-vuo­ti­aisi­in harvennus?

    Jeah, ei muu­ta kuin kun­non olk­iukkoa kehi­in ja oikein porukalla mätkimään! 

    PS nat­siko­rt­ti taisi jäädä käyttämättä

  85. Sylt­ty: Marko Hami­lo: Minä kysyin juuri siitä tavoitteesta.
    Älä saivartele.
    Oletko sinä sitä mieltä että väestönkasvulle ei kan­na­ta tehdä mitään? Et kai vain sat­tumoisin ole sitä mieltä, että paavin ehkäisykan­ta on typerä?
    Vai han­kki­udu­taanko eroon ns. heikom­mas­ta ainek­ses­ta? Yli 65-vuo­ti­aisi­in harvennus?
    Jeah, ei muu­ta kuin kun­non olk­iukkoa kehi­in ja oikein porukalla mätkimään!
    PS nat­siko­rt­ti taisi jäädä käyttämättä

    En saivartele. Odotan yhä vas­taus­ta. Ellei väestöä pienen­netä yli 65-vuo­ti­aista, huolto­suhdeon­gel­mat pahenevat entis­es­tään. Liian suuri syn­tyvyys ei ole ongel­ma kuin sub­sa­ha­ras­sa, jos­ta sanoin jo aiem­min että sinne tarvi­taan kehi­tys­tä ja kapitalismia.

    Paavin ehkäisykan­ta on type­rä mut­tei vält­tämät­tä kovin merk­i­tyk­selli­nen, kos­ka köy­hissä olois­sa halu­taan paljon lap­sia, sanoi paavi mitä tahansa.

    Väestönkasvulle on tehty se mitä on pitänytkin tehdä. Emme ole enää kasvu-ural­la joka johtaisi 25 mrd ihmiseen vuo­sisadan lopus­sa, miltä tilanne näyt­ti joskus 1960–1970-luvulla.

  86. Eli siis väestönkasvulle ei tarvitse tehdä enää mitään kun kaik­ki on jo tehty.

    Jos olet tuo­ta mieltä niin kaiken­lainen keinoista keskustelem­i­nen on sil­loin aivan turhaa käsien heilut­telemista ilmaan.

  87. Marko Hami­lo:

    Paavin ehkäisykan­ta on type­rä mut­tei vält­tämät­tä kovin merk­i­tyk­selli­nen, kos­ka köy­hissä olois­sa halu­taan paljon lap­sia, sanoi paavi mitä tahansa.

    Ei se vaiku­ta katolis­ten suh­tau­tu­miseen ehkäisyyn. (Euroopas­sa alhaisin syn­tyvyys on Ital­ias­sa ja Espan­jas­sa.) Lati­nalaisen Amerikan ja muis­sakin kehit­tyvis­sä maisa huo­mat­ta­van osan ter­vey­den­hoito­työstä tekevät katoliset nun­nat. Peri­aat­teessa he eivät sa har­joit­taa ehkäisy­val­is­tus­ta, mut­ta espan­jalaista sanon­taa käyt­täen heil­lä on taito totel­la lakia nou­dat­ta­mat­ta sitä.

  88. Marko Hami­lo: Ellei väestöä pienen­netä yli 65-vuo­ti­aista, huolto­suhdeon­gel­mat pahenevat entisestään.

    No, jos ei ole varaa huoltaa, ei huol­leta. Tai huol­letaan vähem­män. Tai kek­sitään ket­terämpiä tapo­ja huoltaa. Tai tehdään silleen­sä, että ihmiset eivät läskei­hin­sä ja viinoi­hin­sa rapis­tu aikaisin ja voivat olla myös van­hoina töissä?

  89. Nau­dan­li­ha on rytöä, heinää ja mal­taak­si kel­paam­a­ton­ta vil­jaa jaloste­tus­sa muo­dos­sa, se ei sovi Suomen ima­goon, raa­ka-ainei­den ja ener­gian tuottajana.

  90. Sylt­ty: Eli siis väestönkasvulle ei tarvitse tehdä enää mitään kun kaik­ki on jo tehty.
    Jos olet tuo­ta mieltä niin kaiken­lainen keinoista keskustelem­i­nen on sil­loin aivan turhaa käsien heilut­telemista ilmaan.

    Kysyin, että mitä sille pitäisi tehdä, jot­ta voisin muo­dostaa mielip­i­teeni siitä, kuin­ka järkevä ehdo­tus on. No, mitä väestönkasvulle pitäisi tehdä, mis­sä maas­sa ja mil­lä aikataul­ul­la? (Puhutaan keinoista myöhemmin.)

  91. Mat­ti Kin­nunen: Marko Hami­lo: Ellei väestöä pienen­netä yli 65-vuo­ti­aista, huolto­suhdeon­gel­mat pahenevat entisestään.
    No, jos ei ole varaa huoltaa, ei huol­leta. Tai huol­letaan vähem­män. Tai kek­sitään ket­terämpiä tapo­ja huoltaa. Tai tehdään silleen­sä, että ihmiset eivät läskei­hin­sä ja viinoi­hin­sa rapis­tu aikaisin ja voivat olla myös van­hoina töissä?

    Ihmiset eivät hyväksy kovin suuria heiken­nyk­siä elin­ta­soon­sa ilmastopoli­ti­ikan nimis­sä. Väestön van­hen­t­a­mi­nen tuot­taisi vähän ilmas­to­hyö­tyä huo­mat­tavil­la hyvinvointitappioilla.

Vastaa käyttäjälle Lassi Hietanen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.