Kestävän talouden foorumi: yritysten yhteiskuntavastuu

Tiis­ta­iaamupäivänä kuulimme ensin IÖW:n (Ekol­o­gisen talous­tutkimuk­sen insti­tu­ut­ti) esi­tyk­sen yri­tys­ten toim­into­jen arvioin­nista ja sertifioinnista.

Aja­tus yri­tys­ten lisään­tyvästä yhteiskun­tavas­tu­us­ta on vähän nai­ivi kil­pail­luil­la markki­noil­la. Patru­u­nakaudel­la se menet­teli, kos­ka yri­tyk­sil­lä oli siihen varaa. Yri­tys voi ryhtyä vas­tu­ullisem­mak­si vain, jos kulut­ta­jat palk­it­se­vat sen. Tässä IÖW:n ser­ti­fikaatit voivat aut­taa. Minus­ta tämän keinon mah­dol­lisu­udet ovat aika rajal­lisia ja rajoit­tuvat aika pie­neen osaan markkinoista.

Tärkein­tä ja keskeis­in­tä yri­tys­ten ohjaamises­sa ovat val­tio­val­lan toimet. Voidaan käyt­tää norme­ja ja määräyk­siä, mut­ta parem­min tehoaa taloudelli­nen ohjaus eli verot ja sub­ven­tiot. Ammat­tiy­hdis­tys­toim­inta ja työlain­säädän­tö taas toimi­vat työn­tek­i­jöi­den oikeuk­sien puolustajana. 

Jos yri­tys ei voi kil­pailuil­la markki­noil­la ryhtyä mui­ta vas­tu­ullisem­mak­si, sama kos­kee osit­tain val­tioi­ta kan­sain­välisessä kil­pailus­sa – lähin­nä kuitenkin vain saman val­u­ut­ta-alueen sisällä.

Tämän jäl­keen kuulimme hengästyt­tävän esi­tyk­sen aiheesta kestävä elämän­ta­pa ja liike­toim­inta. Jälkim­mäis­es­tä halu­aisin kalvot itsel­leni, sil­lä asi­aa olisi ollut kymmenek­si tun­niksi. Tämä oli kun­ni­ain­hi­moinen esi­tys siitä, mil­laista olisi elämä vuon­na 2050, kun hiilid­iok­sidipäästöjä on alen­net­tu 80 pros­en­til­la. Esimerkik­si liikku­misen pitäisi olla paljon nyky­istä vähem­män eikä auto­ja olisi kuin tilapäiskäyt­töön vuokrat­tuna. Asuin­pin­ta-alaa 20 neliötä henkeä kohden. Lihaa, eri­tyis­es­ti nau­dan­li­haa, ei juuri syötäisi. Oli kaivan­nut vähän enem­män ajatuk­sia siitä miten kohti tota aivan toisen­laista maail­maa edettäisiin.

37 vastausta artikkeliin “Kestävän talouden foorumi: yritysten yhteiskuntavastuu”

  1. Ruokailu­tot­tumusten muu­tok­ses­ta olisi mie­lenki­in­toista kuul­la vaikka­pa ammat­tiurheil­i­joiden ruokahuol­losta vastaavia. 

    Syömäl­lä pelkkää broi­le­ria ja salaat­tia pär­jää jonkin aikaa, mut­ta nau­dan­li­ha tai vas­taa­va on ilmeis­es­ti ter­vey­delle tärkeää ker­ran tai pari kuukaudessa.

    Jos esimerkik­si viikos­sa syö­ty nau­dan­li­hamäärä muute­taankin kuukaudessa syödyk­si nau­dan­li­hamääräk­si, niin tiputaan noin viides­osaan. Joka on häm­mästyt­tävästi juuri ‑80%.

  2. “Oli kaivan­nut vähän enem­män ajatuk­sia siitä miten kohti tota aivan toisen­laista maail­maa edet­täisi­in.” Tässä oman pohdiskelu­ni tulos:

    Nyky­markki­nat ovat tuhomme, mut­ta uudet markki­nat pelas­tus, jos toteutet­tavis­sa ole­va pelas­tustie on olemassa.

    Markki­navoimat ovat län­si­maisen elämän­ta­pamme peruspilari.Markkinat ohjaa­vat kulu­tus­ta siihen suun­taan, mikä tuo yri­tys­ten omis­ta­jille suurim­mat voitot. Kun markki­nat ovat alka­neet hyö­tyä vas­tu­ullis­es­ta kulu­tuk­ses­ta, on otet­tu oikea suun­ta kohti kestävän kehi­tyk­sen toteu­tu­mista. Jos markki­nat tekevät omis­ta­jilleen parhait­en rahaa aidol­la ympäristöys­täväl­lisyy­del­lä, eikä vain viher­pestyl­lä, ja eet­tis­es­ti oikeal­la tuotan­nol­la, markki­na­t­alous on pelas­tuk­semme ilman, että sen rak­en­tei­ta tarvit­see muuttaa.

    Eivät nykyaikaisten kaupunkien ostoskeskuk­set, katuku­vat, liiken­nevä­li­neet, asukkaiden pukeu­tu­mi­nen ja har­ras­tuk­set enää kovin paljon poikkea eri puolel­la maa­pal­loa. Tren­dit yleistyvät globaal­isti. Kun suo­ma­lainen yri­tys löytää markki­naraon kaup­paa­mal­la vas­tu­ullista kulu­tus­ta, saman­laista tapah­tuu Kiinas­sa. Näin vas­tu­ulli­nen kulu­tus muo­dos­tuu elämäno­hjeek­si kaikkial­la ja syr­jäyt­tää muu­ta kulu­tus­ta, kun siitä tulee kyllin vah­va trendi.

    Vas­tu­ullis­ten tuot­tei­den markki­noin­nin pahin este ovat ne van­hat yri­tyk­set, usein maail­man­laa­juiset, jot­ka ovat hallinneet markki­noi­ta. Niil­lä on rahaa ja sen tuo­maa val­taa heit­el­lä kapu­loi­ta muu­toske­hi­tyk­sen rat­taisi­in, jos se uhkaa omia markki­nao­suuk­sia. Tämä itses­tään selvä lähtöko­h­ta on pidet­tävä mielessä, kun arvioidaan, mikä osa vas­tu­ullis­ten tuot­tei­den arvostelus­sa on oikeutettua.

  3. Minus­ta aja­tus yri­tys­ten yhteiskun­tavas­tu­us­ta suh­teessa työn­tek­i­jöi­hin on men­neen tal­ven lumia. Globaal­isti kil­pail­luil­la markki­noil­la siihen ei yksinker­tais­es­ti ole varaa.

    Aiem­min patru­u­na-aikoi­hin hom­ma toi­mi niin, että tehtaan­omis­ta­jat huole­hti­vat alueen työn­tek­i­jöistä ja jopa kouluista (Finnlaysonin perus­ta­ma koulu taisi olla Suomen ensim­mäisiä koulu­ja, johon kaikil­la oli tulota­sos­ta ja säädys­tä riip­pumat­ta oikeus päästä). Vastapain­ona sit­ten val­tio oli tuke­mas­sa yri­tyk­sen vien­tipon­nis­telui­ta. Pekka Her­lin­istä ker­to­vas­ta Koneen ruhti­nas ‑kir­jas­ta voi lukea tari­noi­ta, miten merkit­tävä toim­i­ja val­tio oli Koneen maail­man­val­loituk­ses­sa (mm. ASEAn ja Koneen fuu­sio­ta oli­vat tekemässä pres­i­dent­ti Kekko­nen ja Ruotsin pääministeri).

    Nykyään markki­nat ovat globaalit sil­lä taval­la, että ei ole enää ole­mas­sa paikallisia markki­noi­ta, joi­ta johtaisi paikalli­nen toim­i­ja vaan tuot­teet tuote­taan siel­lä, mis­sä ne tehokkaim­min pystytään. Lisäk­si yri­tys­ten tuet hel­posti vääristävät kil­pailu­ti­lan­net­ta niin, että pidem­mäl­lä tähtäimel­lä yri­tys­ten kil­pailukyky kär­sii (esim. innovoimal­la ei saakaan riit­tävää kil­pailue­t­ua, kos­ka vähem­män tuot­tavia alo­ja sub­ven­toidaan vaikka­pa työ­paikko­jen säi­lyt­tämisen toivossa).

    Sen täh­den minus­ta pitäisikin luop­ua ajatuk­ses­ta, että yri­tyk­sen merkit­tävänä tehtävänä on esim. tasoit­taa yri­tyk­sen sisäisiä tuot­tavu­usero­ja, puhu­mat­takaan siitä, että sen pitäisi tasoit­taa tuot­tavu­usero­ja johonkin toiseen alaan nähden. 

    Sen sijaan yhteiskun­nal­la on yhteiskun­tavas­tuu kansalai­sis­taan. Ja eri­tyis­es­ti pitäisi huo­ma­ta, että globaaleil­la markki­noil­la tämä tarkoit­taa sitä, että yhä use­ampi tarvit­see sosi­aal­i­tur­vaa työstä saatavien tulo­jen lisäk­si. Ja luon­nol­lis­es­ti kaikkein kätevin tapa toteut­taa tämä yhteenso­vi­tus on perustulo.

  4. Kulut­ta­ja ei pla­neet­taa pelas­ta, toiv­ot­tavasti tämä myyt­ti ja väite nyt kuolisi viimein pois julkises­ta keskustelusta. 

    Yri­tys­ten vapaae­htoiset CSR (cor­po­rate social respon­si­bil­i­ty) ‑viritelmät eivät myöskään riitä, kos­ka A) ne ovat markki­noiden ‘sisäisiä’, eli kär­jistäen jol­lain markki­noil­la yri­tyk­set huo­maa­vat, että ‘eet­tiset kulut­ta­jat’ ‑seg­men­tis­sä olisi vähän tilaa myy­dä lisää B) eet­ti­nen kulut­ta­mi­nen on vah­vasti ‘luokkaistunut­ta’ (liit­tyy edel­liseen), tämä on oikeas­t­aan se pahin mah­dolli­nen jut­tu että esim. hyvin toimeen­tule­vat kulut­ta­vat muuten eet­tis­es­ti vaik­ka reilua kaup­paa ikäänkuin anekaup­pana mut­ta kuitenkin lentävät kak­si ker­taa vuodessa Thaimaaseen, ja C) CSR-vir­i­tyk­set ovat poikkeuk­set­ta aina ensim­mäisenä leikkaus­listal­la kun yri­tys on taloudel­li­sis­sa vaikeuk­sis­sa. varsinkin yhdys­val­lois­sa, mis­sä osak­keen­o­mis­ta­ja-ajat­telu on niin paljon vahvem­paa, tämä näkyy vahvasti. 

    Ain­oa toi­vo on vah­va poli­it­ti­nen ohjaus, muuten syn­tyy vapaa­matkus­ta­jan ongelmia ja kulu­tuk­sen frag­men­toi­tu­mista eet­tisi­in poikkeuk­si­in ja ‘muuhun’. Mon­elle varsinkin oikeis­to­laiselle tämä on jotenkin vaikea hyväksyä mut­ta sekä reaal­i­maail­man esimerk­it että aka­teem­i­nen tutkimus (sekä talous- että kulu­tus­tutkimus) alkaa tästä ole­maan aikalail­la yksimielistä.

  5. “Esimerkik­si liikku­misen pitäisi… eri­tyis­es­ti nau­dan­li­haa, ei juuri syötäisi.” 

    Lue: mei­dät halut­taisi­in taas ker­ran pakot­taa jonkin­laiseen pakko­val­ta- ja gulag-yhteiskun­taan, jos­sa ain­oas­taan Soin­in­vaaran kaltaiset luotet­tavak­si havaitut ja aat­teeltaan puh­taat politruk­it pää­si­sivät (virka)matkustamaan ja naut­ti­maan parem­mas­ta elin­ta­sos­ta. Eli eivätkö nämä haahuil­i­jat ole _tosiaankaan_ oppi­neet his­to­ri­as­ta yhtään mitään?

  6. “mil­laista olisi elämä vuon­na 2050, kun hiilid­iok­sidipäästöjä on alen­net­tu 80 pros­en­til­la. Esimerkik­si liikku­misen pitäisi olla paljon nyky­istä vähem­män eikä auto­ja olisi kuin tilapäiskäyt­töön vuokrattuna.”

    Jos CO2 päästöt olisi oikeasti huole­na, niin ei muu­ta kuin ydin­voimaa ja sähköau­to­ja, ‑junia, metro­ja jne. Ei taidet­tu moista ehdottaa?

  7. Hen­ri Wei­jo: Ain­oa toi­vo on vah­va poli­it­ti­nen ohjaus, muuten syn­tyy vapaa­matkus­ta­jan ongelmia ja kulu­tuk­sen frag­men­toi­tu­mista eet­tisi­in poikkeuk­si­in ja ‘muuhun’. Mon­elle varsinkin oikeis­to­laiselle tämä on jotenkin vaikea hyväksyä mut­ta sekä reaal­i­maail­man esimerk­it että aka­teem­i­nen tutkimus (sekä talous- että kulu­tus­tutkimus) alkaa tästä ole­maan aikalail­la yksimielistä.

    En ihan seu­ran­nut tätä oikeis­to-vasem­mis­to ‑asetel­maa tässä, kos­ka käytän­nössä koko poli­it­ti­nen kent­tä myön­tää val­tio­val­lan sään­te­lyn tarpeen eri asiois­sa. Val­tio­val­ta aset­taa ne puit­teet, jois­sa liike-elämä toimii. Val­tio­val­lan tehtävänä on ohja­ta asi­aa siihen suun­taan, että riit­täväk­si kat­sot­tu yhteis­vas­tu­ullisu­us ihmis­ten toimeen­tu­losta, eli­noloista ja ympäristöstä toteutuu.

    Mitään muu­ta toimi­vaa mekanis­mia ei tun­nu ole­van, kos­ka muut esite­tyt perus­tu­vat epäit­sekkääseen käytök­seen. Esimerkik­si aja­tus vas­tu­ullis­es­ta kulut­ta­jas­ta on huono, kos­ka kuitenkin kulut­ta­ja yleen­sä val­it­see lom­pakol­laan, jos vas­tu­ullisu­ud­es­ta jou­tu­isi oikeasti maksamaan.

    Epäit­sekkyyt­tä on hyvin paljon liik­keel­lä maail­mas­sa, mut­ta mitä suurem­pi on edun­saa­jien joukko, sitä vähem­män epäit­sekästä käytöstä on. Oman lapsen eteen ihmi­nen voi olla äärim­mäisen epäit­sekäs, mut­ta jos hyö­tyjänä ovat kehi­tys­maid­en lapset, niin asia yleen­sä jää puheen tasolle.

    Liike-elämän suun­nas­ta kat­sot­tuna tärkein­tä ei ole sään­te­lyn määrä, jos sil­lä ei sinän­sä yritetä tukah­dut­taa markki­na­t­alout­ta. Tärkein­tä on se, että sään­nöt ovat samat kaikille, ja että niis­sä on jotain ennakoitavu­ut­ta. Toki sään­te­ly voi heiken­tää jonkin alan edel­ly­tyk­siä, mut­ta sit­ten se taas paran­taa toisen alan edellytyksiä.

    Esimerkik­si tiukat päästöra­jat ja toimi­va päästökaup­pa voi olla ikävää kivi­hi­ili­te­ol­lisu­udelle. Toisaal­ta se on hyviä uutisia säästävän teknolo­gian sektorille.

  8. Tämä oli kun­ni­ain­hi­moinen esi­tys siitä, mil­laista olisi elämä vuon­na 2050, kun hiilid­iok­sidipäästöjä on alen­net­tu 80 pros­en­til­la. Esimerkik­si liikku­misen pitäisi olla paljon nyky­istä vähem­män eikä auto­ja olisi kuin tilapäiskäyt­töön vuokrat­tuna. Asuin­pin­ta-alaa 20 neliötä henkeä kohden. Lihaa, eri­tyis­es­ti nau­dan­li­haa, ei juuri syötäisi. Oli kaivan­nut vähän enem­män ajatuk­sia siitä miten kohti tota aivan toisen­laista maail­maa edettäisiin.

    Tästä asi­as­ta pitäisi käy­dä meil­läkin paljon enem­män keskustelua. Jos puit­teik­si laite­taan 80 % päästövähen­nys, jota ei saa kat­taa ydin­voimal­la, sil­lä on iso­ja vaiku­tuk­sia elintapoihin (*).

    Yksit­täis­ten asioiden kohdal­la sit­ten kysymys on pri­or­i­teeteista. Jos autoilua halu­taan jatkaa, se voi onnis­tua nyky­istä paljon kevyem­mil­lä ja hitaam­mil­la menopeleil­lä kilo­me­treistä tin­kimäl­lä (jos auto säästää paljon aikaa työ­matkalla, niin siihen voi olla varaa, mökki­matkoi­hin vält­tämät­tä ei). Jos asuin­pin­taa halu­taan lisää, sitä voidaan tehdä mata­laen­er­gis­es­tikin hyö­tykäyt­tämäl­lä paras­ta saatavil­la ole­vaa teknolo­giaa. Jos nau­dan­li­haa halu­taan syödä, siihenkin löy­tyy mahdollisuuksia.

    Ehkä ain­oa asia, jos­sa ener­gian­säästö ei nykytiedol­la oikein onnis­tu on pitkän matkan matkus­t­a­mi­nen järkevässä ajas­sa. Tosin siel­läkin voidaan lentää biopolt­toaineil­la, jos muus­ta asi­as­ta halu­taan tin­kiä vastaavasti.

    Kaik­ki tämä kuitenkin mak­saa, vaik­ka tin­kimisko­hteet voi jokainen vali­ta itse.

    Olen­naista hiilipäästö­jen vähen­tämisessä on se, että tuotan­non tehokku­us tulee laske­maan. Tuotet­tu ener­giayk­sikkö tulee tule­vaisu­udessa vaa­ti­maan enem­män ihmistyötä, kos­ka hiiltä ei saa käytän­nössä ilmaisek­si maaperästä. Tämä tehokku­u­den lasku voi olla taloudelle aika paha paik­ka, mut­ta jos teknolo­gian kehit­tymi­nen ylikom­pen­soi sen, selviämme siitä.

    (*) Eikä ydin­voimakaan kaikkea pelas­ta, mut­ta sil­lä kovas­ta laskus­ta voidaan ehkä tehdä pehmeämpi.

  9. Heik­ki:
    Ruokailu­tot­tumusten muu­tok­ses­ta olisi mie­lenki­in­toista kuul­la vaikka­pa ammat­tiurheil­i­joiden ruokahuol­losta vastaavia. 

    En vas­taa ammat­tiurheil­i­joiden ruokahuol­losta, mut­ta hyvin tun­tuu pär­jäävän huip­ul­la ilman lihaakin. Mm. Iron­man kisa, Mr.Universum tit­teli, ultra­ma­ra­ton kiso­ja on voitet­tu kasviruokavaliolla.

  10. Asuin­pin­ta-alaa 20 neliötä henkeä kohden.

    Heh, heh. Melkoisia ajatuksia.

    Hen­ri Wei­jo:Ain­oa toi­vo on vah­va poli­it­ti­nen ohjaus

    No tuo vah­va poli­it­ti­nen ohjaus on nyt Sak­sas­sakin johtanut siihen että ydin­voimalat aje­taan alas ja tilalle raken­netaan pää märkänä hiilivoimaa.

    Meitä ei kuulkaa oikeasti pelas­ta muu­ta­man asteen läm­pen­e­miseltä mikään muu kuin se, että ilmas­to­de­nial­is­tit ovat huoli­mat­ta oikeassa. 

    Jos ker­ran ydin­voima ei mis­sään nimessä kel­paa CO2-päästö­jen ratkaisemisek­si, niin aion kyl­lä äänestyskäyt­täy­tymisel­läni pitää huolen siitä, että vil­la­paitaa pitävien porkkanan­puri­joiden sak­ki ei tuhoa elintasoamme. 

    Esimerkik­si kävelemäl­lä kulkem­i­nen, 20 m² tilaa per nok­ka sekä pääasi­as­sa perunas­ta ja porkkanas­ta koos­t­u­va ruokavalio (ette kai te kuvit­tele että tuol­laises­sa tilanteessa niitä elin­tarvikkei­ta rah­dat­taisi­in toiselta puolelta Eruoop­paa????) elin­ta­so vas­taa aika kar­rikoidusti lail­la sitä mitä tääl­lä 1800-luvul­la. Merkit­tävin ero sil­loiseen olisi parem­pi ter­vey­den­huolto ja ledil­lä toimi­va sähkövalot.

  11. Mitä Mau­r­izio hourii? Kukaan ei ole pakot­ta­masa ketään yhtään mihinkään, vaan puhe on niistä keinoista joil­la mas­si­iviset nälän­hädät, ekokatas­tro­fit ja resurssiso­dat saataisi­in min­i­moitua. Eli siitä että mitä se tarkoit­taa kun vähen­netään lastemme velak­si elämistä, jot­ta heil­lä olisi edes osa siitä mitä meil­lä on ollut.

  12. Jaakko Särelä: Ja luon­nol­lis­es­ti kaikkein kätevin tapa toteut­taa tämä yhteenso­vi­tus on perustulo.

    Jos perus­tu­loon siir­ryt­täisi­in siten, että val­tio ottaisi mak­set­tavak­seen palka­s­ta perus­tu­lon osu­u­den työ­nan­ta­jan puoles­ta, suo­ma­laisen työn­tek­i­jän kil­pailukyky kas­vaisi välit­tömästi suo­raan perus­tu­lon määrällä.

  13. Osmo Soin­in­vaara:
    Raken­netaanko Sak­sas­sa hiilivoimaa? Ker­ro, mihin uusia hiilivoimaloi­ta rakennetaan? 

    Köl­nis­sä avat­ti­in juuri uusi REW AG:n 2200 MW voimala. EON AG on myös kiin­nos­tunut uusista hiilivoimalioista. Maakaa­su on kalli­im­paa kuin hiili, joten ainakin kak­si suur­in­ta ener­giay­htiötä kat­se­l­e­vat uusien hiilivoimaloiden perään. Merke­lin hal­li­tus halu­aa 10,000 MW puh­taam­paa hiili ja kaa­su­voimaa täl­lä vuosikymmenellä. 

    CO2 päästö­jen hin­ta päästö­markki­noil­la on rom­ah­tanut niin alas, että hiilivoimalat ovat kan­nat­tavampia kuin maakaa­su. Uudet voimalat ovat “puh­taampia kuin van­hat” mut­ta silti. 

    http://fossilfuel.energy-business-review.com/news/rwe-commissions-2200mw-coal-fired-plant-in-germany-170812

  14. J: Minä “hourin” sitä, ettei tuol­lainen jär­jestelmä olisi mitenkään mah­dolli­nen ilman demokra­t­ian nitistämistä, kos­ka taval­liset ihmiset allekir­joit­tanut mukaan lukien (ja/tai vaaleil­la val­i­tut edus­ta­jansa) eivät tasan tule vapaae­htois­es­ti suos­tu­maan tuon tavoit­teen vaa­ti­maan elin­ta­son­sa romuttamiseen. 

    Ode: pistät vaan Googleen, että “ger­many ener­gy coal”, ja johan löy­tyy. Mut­ta olenko ain­oa, joka häm­mästelee sitä, ettei noin korkean tason poli­itikko muka ole kuul­lut tuos­ta Sak­san “uudelleen­hi­ilestämis­es­tä” mitään?

  15. Ville O: En vas­taa ammat­tiurheil­i­joiden ruokahuol­losta, mut­ta hyvin tun­tuu pär­jäävän huip­ul­la ilman lihaakin. Mm. Iron­man kisa, Mr.Universum tit­teli, ultra­ma­ra­ton kiso­ja on voitet­tu kasviruokavaliolla. 

    Näin on. En ole itse veg­aani, enkä edes kasvis­syöjä, mut­ta sen tiedän, että ihmi­nen pär­jää ihan hyvin kasvis­ruokavali­ol­la. Se mieliku­va, joka näkyi tään­nöin keskustelus­sa kasvis­ruokapäivästä kouluis­sa, että kasvis­syön­ti on porkkanan ja kukkakaalin syön­tiä pelkästään, on väärä ja pitäisi kor­ja­ta. Hyviä pro­tei­inin lähteitä kasviksista ovat vehnäpro­tei­i­ni eli sei­tan, soi­ja ja tofu ja hamp­pu nyt esimerkik­si. B12-vita­mi­i­ni taitaa olla ain­oa asia, mitä ei veg­aanises­sa ruokavalios­sa ilman lisärav­in­tei­ta saa.

    Toden­näköi­nen ske­naario lihan syön­nin vähen­tämiselle on se, että hait­taverot laite­taan niin korkeik­si, että lihan kulu­tus vähe­nee itses­tään ja siitä tulee juh­laruokaa tai ruokaa erikoistilanteisiin.

  16. Tässä sivu­taan jo asi­aa. Talouskasvu tulee pysähtymään noin seu­raa­van 50 vuo­den kulues­sa. Tähän on mon­ta syytä. Hal­pa öljy on pian lopus­sa, samoin fos­fori (ruokasato­jen kannal­ta kri­it­ti­nen min­er­aali), elok­tron­i­ikka­te­ol­lisu­u­den tarvit­se­mat harv­inaiset maamet­al­lit, nikke­li, hopea, jne. Jopa uraanista tulisi pulaa jos (erit­täin iso jos) ydin­voimarak­en­t­a­mi­nen pää­sisi käyn­ti­in. Hyö­dyn­net­tävis­sä olev­as­ta uraanista nimit­täin. Merivedessä on uraa­nia läh­es lop­ut­tomi­in, mut­ta niin pien­inä pitoisuuksi­na, että sen voimme uno­htaa. Ei ole vain “peak oil”, vaan oikeas­t­aan “peak every­thing”. Läh­es kaikkien malmien kohdal­la ollaan hyö­dyn­net­ty suuren pitoisu­u­den kohteet joista on edullista louhia. Kap­i­tal­is­mi on osoit­tau­tunut kek­seliääk­si innovoimisen läh­teek­si, mut­ta öljylle ei tul­la kek­simään liki­mainkaan yhtä hyvää korviket­ta kovinkaan suurel­la toden­näköisyy­del­lä. Maissi­etano­li on ollut katas­trofi, pal­muöljykään ei ole kestävää ja jat­ropaöljy ja mer­ileväöljy vain tekno-opti­mistien märkää päiväun­ta. Fuu­sioen­er­giakaan ei kau­pal­lis­tune seu­raavaan 50 vuo­teen? Öljyyn perus­tu­va talouskasvu jäänee noin 150 vuo­den his­to­ri­al­lisek­si kuriosi­teetik­si. Jos his­to­ri­aa kat­somme, niin ihmiskun­ta on tätä lyhyt­tä aika­jak­soa luku­unot­ta­mat­ta elänyt steady-state-taloudessa aina. Kivikausi ei lop­punut kivien lop­pumiseen, mut­ta talouskasvu lop­puu kun hel­posti hyö­dyn­net­tävis­sä ole­vat luon­non­va­rat on hyö­dyn­net­ty. Siihen ei nykyisel­lä menol­la mene pitkä aika. 

    Teknolo­gioiden ener­giate­hokku­u­den paran­tu­mi­nen ratkai­sev­asti ei vaku­u­ta. Ener­giate­hokku­us voi ter­mo­dy­nami­ikas­ta johtuen paran­tua tuotan­top­uolel­la kaksinker­taisek­si ja kulu­tus­puolel­la kolminker­taisek­si (esim. sähköläm­mi­tyk­ses­tä maaläm­pöön siir­tymi­nen) ehkä ledi­valais­tuk­sen tapaisia pieniä poikkeuk­sia luku­unot­ta­mat­ta. Tämän poten­ti­aalin tote­tu­misen esteenä on ennen kaikkea se, että edulliset raa­ka-aineet on pitkälti jo hyö­dyn­net­ty. Rautaa ja alu­mi­inia on vaikea erot­taa koko ajan ener­giate­hokkaam­min, jos ja kun malmilouhok­set köhtyvät koko ajan, jol­loin ener­giaa kuluu koko ajan enem­män erottamiseen.

    Pitäisikö mate­ri­aalis­es­ta talouskasvus­ta jo luop­ua tavoit­teena ja keskit­tyä etsimään onnel­lisu­ut­ta jostain muualta?

  17. ” elin­ta­so vas­taa aika kar­rikoidusti lail­la sitä mitä tääl­lä 1800-luvul­la. Merkit­tävin ero sil­loiseen olisi parem­pi ter­vey­den­huolto ja ledil­lä toimi­va sähkövalot.”

    Kun väk­iluku kas­vaa ja elin­ta­so nousee köy­himil­lä niin tuo ske­nario toteu­tuu ilman ilmas­ton läm­pen­e­misen torjumistakin.

    Raa­ka-ainevaran­not ovat yhä vaikeam­min ja kalli­im­min hyö­dyn­net­tävis­sä ja se nos­taa tavaroiden hin­taa eikä parem­paan elin­ta­soon ole varaa.

  18. kasvis­syöjä:
    öljylle ei tul­la kek­simään liki­mainkaan yhtä hyvää korviket­ta kovinkaan suurel­la todennäköisyydellä 

    Mihin tämä toden­näköisyys perus­tuu, vai onko kyseessä pelkkä ide­ologi­nen uskonkap­pale? Jo pelkästään fuu­siovoimas­sa on tänä syksynä saatu kak­sikin merkit­tävää läpimur­toa [1,2], joiden ansios­ta ollaan lähel­lä break even ‑tasoa, mikä viit­taa kyl­lä ihan muuhun kuin riip­pu­vu­u­teen fos­si­il­i­sista 2050-luvulla.

    kasvis­syöjä:
    talouskasvu lop­puu kun hel­posti hyö­dyn­net­tävis­sä ole­vat luon­non­va­rat on hyödynnetty 

    Ei pidä paikkaansa, kos­ka ole­mas­sa ole­via alkuainei­ta (hiiltä, hap­pea, typpeä, rautaa, piitä jne) voi kier­rät­tää käytän­nössä lop­ut­tomasti, tuot­taen yhä mon­imutkaisem­pi rak­en­tei­ta jos ener­giaa on saatavil­la. Ener­giaa taas on ja tulee ole­maan saatavil­la auringos­ta ja fuusiovoimasta. 

    Lisäk­si ympäristöä kulut­tavista ruoan­tuotan­to­tavoista voidaan vähitellen luop­ua, kun eri­laisia ruo­ka-aine­ta pystytään tuot­ta­maan in vit­ro. Lihaa­han osa­taan kas­vat­taa jo nyt [3], puhu­mat­takaan sit­ten 2050-luvusta. 

    Viit­teet
    1. http://news.sciencemag.org/sciencenow/2012/09/a‑step-forward-for-fusion.html
    2. http://www.efda.org/2012/10/new-jet-results-tick-all-the-boxes-for-iter/
    3. http://www.forbes.com/sites/michellemaisto/2012/02/22/stem-cell-burgers-coming-this-fall-are-you-ready-for-lab-to-table-eating/

  19. Liian van­ha:Kun väk­iluku kas­vaa ja elin­ta­so nousee köy­himil­läni­in tuo ske­nario toteu­tuu ilman ilmas­ton läm­pen­e­misen torjumistakin.

    Niin, kehi­tys­mais­sa ei tääl­lä lännessä.

    Meil­lä ei väk­iluku kas­va. Et kai sinä kuvit­tele että suo­ma­laiset jaka­vat vapaae­htois­es­ti 80% var­al­lisu­ud­estaan maail­man köy­hien kanssa? Mielum­min läh­den vaik­ka sotaan.

    Tässä nyt taas uno­hde­taan kivasti, että suo­ma­lainen elin­ta­so ei pääosin kuitenkaan ole mis­tään afrikkalais­ten selkä­na­has­ta revit­tyä. Meil­lä on hyvät mah­dol­lisu­udet ylläpitää melkoisen korkeaa elin­ta­soa vaik­ka maail­man väk­iluku moninker­tais­tu­isi, kos­ka emme­hän me nyt omia teräste­htaita­mme ja konepa­jo­ja lahjoite­ta ulko­maalaisille. Tal­vi­vaaran uraanibis­nek­set osoit­ta­vat että voisimme olla jopa tuol­lakin sar­al­la omavaraisia (tämä kos­kee lähin­nä jotain ääriskenaariota).

    Mitä tulee hyö­dyn­net­tävis­sä ole­vi­in uraani­varoi­hin, niin se on taloudelli­nen ter­mi. Jos ener­gian hin­ta nousisi 10-ker­taisek­si niin hyö­dyn­net­tävis­sä ole­vat uraani­varat kas­vaisi­vat lop­pumat­tomik­si, kos­ka sil­loin olisi taloudel­liseti kan­nat­tavaa suo­dat­taa uraa­nia jopa mereivedestä.

  20. Sylt­ty:
    “Meil­lä ei väk­iluku kas­va. Et kai sinä kuvit­tele että suo­ma­laiset jaka­vat vapaae­htois­es­ti 80% var­al­lisu­ud­estaan maail­man köy­hien kanssa? Mielum­min läh­den vaik­ka sotaan.”

    Pahoin pelkään, että jos vihreiltä kysytään, niin kyl­lä Suo­mi voi antaa vaik­ka 90% var­al­lisu­ud­estaan. Pelaste­taan nääs maail­maa, suo­ma­laisil­la ei ole mitään väliä.

  21. OS:

    ”Tämän jäl­keen kuulimme hengästyt­tävän esi­tyk­sen aiheesta kestävä elämän­ta­pa ja liike­toim­inta. Jälkim­mäis­es­tä halu­aisin kalvot itsel­leni, sil­lä asi­aa olisi ollut kymmenek­si tun­niksi. Tämä oli kun­ni­ain­hi­moinen esi­tys siitä, mil­laista olisi elämä vuon­na 2050, kun hiilid­iok­sidipäästöjä on alen­net­tu 80 pros­en­til­la. Esimerkik­si liikku­misen pitäisi olla paljon nyky­istä vähem­män eikä auto­ja olisi kuin tilapäiskäyt­töön vuokrat­tuna. Asuin­pin­ta-alaa 20 neliötä henkeä kohden. Lihaa, eri­tyis­es­ti nau­dan­li­haa, ei juuri syötäisi. Oli kaivan­nut vähän enem­män ajatuk­sia siitä miten kohti tota aivan toisen­laista maail­maa edettäisiin.”

    Kauhis­tut­tavaa!!! Melkein kuin Linkolan ohjel­mas­ta! tosin joku oli huo­mau­u­tu­anut, että enem­mistölle ihmiskun­nas­ta Linkolan tar­jioa­ma elin­ta­so olisi sel­l­aista ylel­lisyyt­tä, että he eivät pysty­isi siitä edes unelmoimaan.

    80-luku tuskin enää oli mikään kur­ju­u­den aika maas­samme. Useim­mil­la tutu­il­lani – jos­ta osa kuu­lui kohta­laisen hyvä­tu­losi­in – asuin­pin­ta-alaa juuri osa­puilleen 20 m²/ nup­pi. Me olimme äver­iäitä, ja asuin­pin­ta-ala aoli ker­ras­saan 40 m²/ nup­pi, joskin parhaim­mil­laan taloomme oli viikon­lopuk­si yöpynyt las­ten kavere­i­ta niin, että muon­avahvu­us oli josain 20 hen­gen hujakoilla.

    Lihakar­jan tuotan­to alkoi maasamme joskus 70–80 –lvul­la. Sitä enen nau­dan­li­ha saati­in lähin­nä elämän­sä päätök­seen saavut­ta­neesta maitokar­jas­ta. (jos oikein ymmär­rän asioita)

    Maas­sa on nykyään aika lail­la lihakar­jaa, mm Ylä­maan kar­jaa, joka voi laidun­taa läh­es vuo­den käpeen­sä ulkona, ja jolle maamme pienet pel­lot hyvin sopivat.

    Tut­ta­vani asui lap­suuten­sa Kes­ki-Suomes­sa. Isä oli kirvesmies, ja taita­vana miehenä kohta­laisen hyvä­tu­loinen. Äiyi hoiti kotia ja teki mm. pehmolle­ja myytäväväk­si Stock­man­nille Lihaa per­heessä ei juuri syö­ty. Sen sijaan veden vil­ja oli tärkeä leivän­lisä, ja nuore­na tyt­tönä ystäväni sai olla airois­sa isän, into­hikoisen kalas­ta­jan kok­iesa verkko­ja, jäi­den sulamis­es­ta järvien jäätymiseen.

    On hyvä, että palev­lut ovat käve­ly- / pyöräi­ly­matkan päässä. Lapseni oli musi­ikkileikkik­oulusa tääl­lä Heikkilässä. Yksi äideistä käveli kol­men lapsen­sa (nuorin rat­tais­sa) kanssa kah­den kilo­metrin matkan kotoaan sinne ja takaisin. Tar­jo­tus­ta kyy­dis­tä hän kieltäy­tyi. Viisas päätös: antoi tytöille kun­toa ja sitkeyt­tä. Matka­han oli vain ½ tun­tia suuntaansa.

  22. “Kivikausi ei lop­punut kivien loppumiseen, ”

    yleien väärinkäxsi­tys.

    1) kivikausi ei lop­punut kertarysäyksellä

    2) esim. Ruo­tis­sa kivikausi lopopui, kun saatavil­la ole­va työkalui­hin sopvia piikivi lop­pui. Piikivir­työka­lut olvi­at muuen yllöät­tävn teräviä ja toimimvia.

  23. Viherinssi: En ihan seu­ran­nut tätä oikeis­to-vasem­mis­to ‑asetel­maa tässä, kos­ka käytän­nössä koko poli­it­ti­nen kent­tä myön­tää val­tio­val­lan sään­te­lyn tarpeen eri asioissa.

    Yllät­ty­isit.

    Varsinkin mitä tulee luo­muun ja tehomaat­alouteen niin Suomes­sa vas­tu­u­ta sysätään kulut­ta­jille että ei voi­da olla eet­tisiä kun ei luo­mu myy. 

    Mut­ta huolestut­tavam­min viime aikoina eräät päätään nos­ta­vat lib­er­taari­a­jat­teli­jat ovat väit­täneet että joko markki­nat ihan oikeasti hoitaisi asian kun ihmiset oppi­si­vat rankaise­maan epäeet­tisiä yri­tyk­siä tyyli­in “Nyt tämä per­he ei kyl­lä enää osta Tal­vi­vaaran tuot­tei­ta!” tai sit­ten ihan kyynis­es­ti että “no jos ihmiset ei halua mak­saa eet­ti­sistä tuot­teista niin sit­ten se ker­too että ihmiset arvostaa epäeet­tistä enem­män ja hyv­in­voin­tia syn­tyy parem­min jotain muu­ta kaut­ta.” Reilu­u­den nimis­sä on san­ot­ta­va, että mon­et vapaa­ta markki­na­t­alout­takin puo­lus­ta­vat myön­tävät, että ympäristöa­siois­sa markki­nat eivät toi­mi ja sään­te­lyä tarvitaan.

    Sylt­ty:

    No tuo vah­va poli­it­ti­nen ohjaus on nyt Sak­sas­sakin johtanut siihen että ydin­voimalat aje­taan alas ja tilalle raken­netaan pää märkänä hiilivoimaa.

    Poli­it­ti­nen ohjaus voi olla toki myös huonoa, mut­ta ei poista sitä että vain poli­it­ti­nen ohjaus on se, joka tekee kestävän talouden edes vähänkään käytän­nössä mahdolliseksi.

  24. Tapio: suo­ma­laisen työn­tek­i­jän kil­pailukyky kas­vaisi välit­tömästi suo­raan perus­tu­lon määrällä.

    Mut­ta jos sama työn­tek­i­jä mak­saa vero­tuk­sen­sa kaut­ta oman perus­tu­lon­sa niin ei kasvane.
    Jos rikkaat saadaan rahoit­ta­maan perus­tu­lo, niin sit­ten perus­tu­lo toimii.
    Rikkaat vievät huonos­ti toimivien markki­noiden kaut­ta rahat muil­ta, sit­ten heitä ei halu­ta verot­taa kos­ka vero­tuk­seen halut­tomat höpi­sevät “ahkeroin­nin rankais­us­ta”. Huonos­ti toimivia markki­noi­ta on mm. kiinalaiset työ­markki­nat ja suo­ma­laiset ruokamarkkinat.

    Jos kak­si osa­puol­ta on “vastakkainasettelu”-tilanteessa, esim. kil­pailu­ti­lanteessa, neu­vot­te­lu­ti­lanteessa tms., niin toisen osa­puolen ylivoima ei liene ikinä hyödyk­si sille kokon­aisu­udelle johon nämä kak­si osa­puol­ta jäsen­tyvät. Toinen osa­puoli hyö­tyy lyhyel­lä tähtäimel­lä omas­ta ylivoimas­taan mut­ta pitkässä juok­sus­sa pilaa kokon­aisu­ut­ta. Mut­ta jos alivoimainen osa­puoli on jos­sain toises­sa tilanteessa ylivoimainen, niin tilanteet tas­apain­ot­tanevat toisiaan.

    Yri­tysjo­h­dos­ta kat­sel­tuna työn­tek­i­jä on väline. Mut­ta jos siir­ry­tään siihen kokon­aisu­u­teen johon yri­tys ja työn­tek­i­jä jäsen­tyvät ja kat­sel­laan sieltä, yri­tysjo­hto ja työn­tek­i­jä ovat vertaisia.

    Eli ay-liike ja yri­tys­toim­inta ovat yhdessä enem­män: tästä lie­nee todis­teena kaik­ki Pohjo­is­maat. Eiköhän tässä ole kyse emergenssistä.

    Ei yri­tyk­sil­lä voi olla yhteiskun­tavas­tu­u­ta. Sehän on kuin tais­tele­vien joukko­jen johdoil­la olisi ehdo­ton­ta val­taa ken­raa­likun­nan päätök­si­in. Yri­tys ei ole yhteiskun­nan strate­gisel­la tasol­la. Yhteiskun­ta-organ­isaa­tion huip­puta­son (eduskun­ta) pitää aset­taa oper­ati­ivisille toim­i­joille (yri­tyk­set) rajoituk­sia. Oper­ati­ivisel­la tasol­la pitää olla suuri autono­mia, mut­ta suuret lin­jat on päätet­ty strate­gises­sa joh­dos­sa ja näitä suuria lin­jo­ja ei oper­ati­ivisen tason pidä rikkoman.

    Hirveä määrä suo­ma­laisenkin yhteiskun­nan ongelmia johtuu siitä, että yri­tys­toimin­nas­sa ole­vat eivät kykene näkemään asioi­ta suurem­man kokon­aisu­u­den kaut­ta. Eivät kykene, siis eivät oikeasti pysty ajat­tele­maan samaan aikaan asioi­ta yri­tyk­sen ja yhteiskun­nan kannalta.
    Yri­tys jäsen­tyy yhteiskun­taan eräänä osana, ja yhteiskun­nal­lisia näkökul­mia on turha vaa­tia yri­tyk­siltä: sehän on kuin vaatisi tais­tele­vien joukko­jen johdoil­ta ken­raa­likun­nan näkökulmia.

  25. Uraa­nia on merivedessä paljon, mut­ta sitä ei saa­da tarpeek­si suo­datet­tua sieltä. Japani­lais­ten tekemien kokei­den mukaan 1,6 kg:n saan­to uraa­nia vuodessa vaati 48 m² suo­da­tus­pin­ta-alaa. Tästä jos skaalataan, niin yksi GW ydinen­er­giaa vaatii 48 km² (!!) suo­da­tus­pin­ta-alaa, mikä on samaa sar­jaa kuin että jokaista maail­man asukas­ta kohden pitäisi rak­en­taa 10 m² aurinkopa­neelei­ta eli iso haaste. Tilanne tosin para­nee noin 60-ker­taisek­si jos nyky­is­ten ydin­reak­tor­ei­den sijaan käytetään ns. hyötöreaktoreita.

    Ydin­voimaa on parhaana vuote­na raken­net­tu maail­maan 3,4 GW. Jos ydin­voimal­la aio­taan ratkaista hiilid­iok­sidipäästö­jen pudo­tus 80 % nykyis­es­tä 60 vuo­den aikana, niin reak­tor­e­i­ta pitäisi rak­en­taa yksi viikos­sa seu­raa­van 60 vuo­den ajan. 

    Ydin­fu­u­sioon perus­tu­va ydin­reak­tio vaatii toim­intaläm­pöti­lak­si 100 — 300 miljoon­aa cel­siusastet­ta riip­puen käytet­tävästä reak­tios­ta. Ver­tailun vuok­si, auringon kuumim­mas­sa kohdas­sa on 15 miljoon­aa astet­ta. Muu­ta­mas­ta yltiö­posi­ti­ivis­es­ta lab­o­ra­to­ri­omi­tan kokeen UUTISOINNISTA (Tuo jr:n mainit­se­ma ensim­mäi­nen lähde ei ollut ver­tais­arvioitu artikke­li) huoli­mat­ta on mielestäni (ja mon­en muunkin) aikamoista hai­hat­telua uskoa, että tämä teknolo­gia lyö läpi kohtuuajassa. 

    Jr, ei maa­pal­lol­ta lopu alkuaineet, mut­ta run­saat pitoisu­udet, joiden hyö­tykäyt­tö vaatii vain vähän ener­giaa, on jo hyö­dyn­net­ty use­an min­er­aalin kohdal­la. Köy­hem­mät läh­teet vaa­ti­vat ener­giain­vestoin­te­ja, että niitä voidaan hyö­dyn­tää. Ja ener­giain­vestoin­nit vaa­ti­vat raa­ka-ainei­ta. Tästä muo­dos­tuu loukku, jos­sa pitää saa­da koko ajan enem­män koko ajan niukkenevil­la resurs­seil­la. Valitet­tavasti en pysty jaka­maan tekno-opti­mis­mi­asi. Ener­gia- ja mate­ri­aalite­hokku­us ei ole län­si­mais­sa kas­vanut kovinkaan paljon men­neinä vuosikym­meninä, vaan se näyt­tää siltä kos­ka ener­giaa kulute­taan paljon Kiinas­sa, eikä se sil­loin näy esim. Suomen energiankulutus/Bruttokansantuote ‑mit­taris­sa.

    Väitän edelleen, että elin­ta­son pysähtymi­nen tulee väistämät­tä eteen.

  26. “Poli­it­ti­nen ohjaus voi olla toki myös huonoa” 

    Joo, niin voi. Ja aivan hel­vetin huonoa se on esim. sil­loin, kun jonkun ide­olo­gian nimis­sä ihmisiltä kiel­letään vaikka­pa lentämi­nen taik­ka lihansyönti.

  27. Jopa uraanista tulisi pulaa jos (erit­täin iso jos) ydin­voimarak­en­t­a­mi­nen pää­sisi käyn­ti­in. Hyö­dyn­net­tävis­sä olev­as­ta uraanista nimit­täin. Merivedessä on uraa­nia läh­es lop­ut­tomi­in, mut­ta niin pien­inä pitoisuuksi­na, että sen voimme unohtaa.

    Yksi mah­dolli­nen ratkaisu tuo­hon ongel­maan, joka ei tosin valitet­tavasti ole teknis­es­ti valmis kos­ka sen kehit­te­lyyn ei panos­tet­tu juuri mitään pitkään aikaan on englan­ninkieli­nen lyhenne LFTR eli Liq­uid Flu­o­ride Tho­ri­um Reac­tor. Tekni­ikan vahvuuk­si­in kuu­luu mah­dol­lisu­us käyt­tää selvästi uraa­nia run­saam­min maaperässä esi­in­tyvää (karkei­den arvioiden mukaan 3–4 ker­taa enem­män) tori­u­mia, kyky hyö­dyn­tää paljon nyky­istä suurem­pi osa polt­toaineen ener­gia­sisäl­löstä (90+% ver­sus < 1%). Reak­tor­i­tyyp­pi voidaan suun­nitel­la pas­si­ivis­es­ti tur­val­lisek­si (sähkö­jen katoami­nen ei saa aikaan katas­trofia) ja sil­lä voisi myös polt­taa pois nyky­isiä ydin­jät­teitä. Too­ri­u­mia polt­toaineena käytet­täesssä säilöt­tävää jätet­tä jäisi paljon vähem­män kuin nyky­i­sis­sä reak­tor­i­tyypeis­sä ja sen säi­ly­tyk­seen riit­täisi 1000 vuot­ta nykyisen 20000+ vuo­den sijaan. 

    Mik­si näitä ei sit­ten ole joka niemessä ja notkos­sa? Ideaa tes­tat­ti­in 60-luvul­la Molten-Salt Reac­tor Exper­i­ment ‑nimisessä oper­aa­tios­sa, mut­ta kehit­te­ly lop­pui sille ei näyt­tänyt ole­van tarvet­ta. Ole­mas­sa olleet reak­tor­i­tyyp­it oli­vat hyviä ydi­na­sei­den valmis­tuk­sen kannal­ta ja seu­raa­van sukupol­ven ver­siot oli­vat “nurkan takana”. 

    Nykyti­lanne on, että LFTR:n kehit­te­lyyn panos­te­taan taas jonkin ver­ran. Reak­tor­i­tyypin ongel­mat liit­tyvät polt­toainekier­ron pros­es­soin­ti­vai­heisi­in sekä reak­torin mate­ri­aalien kestävyy­teen pitem­piaikaises­sa käytössä. Jos ongel­mat saadaan ratkaistua, näi­den reak­tor­ei­den mas­sat­uotan­non pitäisi olla paljon helpom­paa kuin nyky­is­ten fis­siore­ak­tor­ei­den. Oletet­tavasti suurem­mil­la mut­ta maail­man mitas­sa edelleen pie­nil­lä pon­nis­tuk­sil­la saataisi­in kohtu­ullises­sa ajas­sa selvitet­tyä onko LFTR:llä rooli fos­si­ilis­ten polt­toainei­den kor­vaa­jana lyhyel­lä aikavälil­lä jos­sa uusi­u­tu­vien skaalaus ylöspäin riit­tävän nopeasti voi olla ongelmallista.

  28. OS kysyy yri­tys­ten yhteiskun­tavas­tu­un perään.

    Tästä klas­sis­es­ta kysymyk­ses­tä on puhut­tu kauan ja paljon, joten min­ul­la ei tähän ole lisättävää.

    Mut­ta mik­siköhän kukaan halua keskustel­la tästä:

    Mikä on yhteiskun­nan vas­tuu yrityksille?

    Kyl­lä kai tässä jokin tas­apaino pitäisi olla?

    Sep­po Korppoo
    Tätä ihmettelevä yrittäjä

  29. Sep­po Korp­poo: Mikä on yhteiskun­nan vas­tuu yrityksille?

    Yri­tys­toim­inta jäsen­tyy yhteiskun­taan ja yhteiskun­taan jäsen­tyy paljon muu­takin. Yhteiskun­nan on pidet­tävä huol­ta myös yri­tys­toim­inta-osas­taan, tas­a­puolis­es­ti muiden osien­sa kanssa.
    Yhteiskun­nan vas­tuu yri­tyk­sille voisi olla se että yhteiskun­ta hoitaa kaikkia osa-alueitaan tas­a­puolis­es­ti. Neu­vos­toli­iton rom­ah­duk­sen jäl­keen ajat­telu muut­tui paljon siihen suun­taan, että yhteiskun­nan ei muu­ta tarvit­sekaan tehdä kuin pitää huol­ta yri­tys­toim­inta-osas­taan, ja tämä keskit­tymi­nen yhteen osaan edis­tää myös mui­ta osia.
    Eräskin merkit­tävä poli­itikko ker­too juuri täl­lä het­kel­lä netis­sä, että “hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan puo­lus­t­a­mi­nen on talouden kasvun ja kasvuyrit­täjyy­den puo­lus­tamista”, eli tämä merkit­tävä poli­itikko ei toteu­ta yhteiskun­nal­lista vas­tu­u­taan yri­tys­toimin­nas­ta kos­ka hän luulee että uno­hta­mal­la muut osat yhteiskun­nas­ta ja keskit­tymäl­lä yri­tys­toim­intaan muutkin osat hyötyvät.

    Yhteiskun­nan vas­tuu yri­tyk­sille, voisi olla sitä että yhteiskun­nan joh­dos­sa toim­i­taan tehtäviä vas­taav­il­la näke­myk­sil­lä, eikä esim. toimi­ta yhteiskun­ta­jo­h­dos­sa yri­tysjo­htamisoppe­ja väärinkäyttämällä.

  30. Sep­po Korp­poo:
    Mikä on yhteiskun­nan vas­tuu yrityksille? 

    Vakaa, luotet­ta­va, ennakoitavis­sa ole­va, tas­a­puo­li­nen, byrokra­tia­ton, kan­nus­ta­va, kor­rup­tioton, lait­to­muudeton, monop­o­li­ton, keskenäiseen luot­ta­muk­seen perus­tu­va toimintaympäristö.

  31. kasvis­syöjä:
    Ydin­voimaa on parhaana vuote­na raken­net­tu maail­maan 3,4 GW. Jos ydin­voimal­la aio­taan ratkaista hiilid­iok­sidipäästö­jen pudo­tus 80 % nykyis­es­tä 60 vuo­den aikana, niin reak­tor­e­i­ta pitäisi rak­en­taa yksi viikos­sa seu­raa­van 60 vuo­den ajan. 

    Ydin­voimaa olisi mah­dol­lista rak­en­taa nopeam­min kuin tuulivoimaa.

    http://planeetta.files.wordpress.com/2011/04/uusi_tuotanto_1970-2016.png

    Jos se ei onnis­tu, niin sit­ten lop­pu hoide­taan hiilellä. 

    Väitän edelleen, että elin­ta­son pysähtymi­nen tulee väistämät­tä eteen.

    Voi olla, mut­ta sil­loin­han se _ei_ ole poli­it­ti­nen val­in­ta luon­non­suo­jelun puoles­ta vaan resurssien lop­pumis­es­ta johtu­va pakko. Se on aika lail­la eri asia mis­tä Ode puhuu tässä avauksessa.

    Kuulka­a­pa nyt viher­pi­iper­ot. Sem­moi­set ratkaisut, jot­ka perus­tu­vat vapaae­htoiseen ja reilu­un elin­ta­son laskemiseen eivät ole ratkaisu­ja, kos­ka ne ovat poli­it­tis­es­ti mah­dot­to­mia. Jokainen joka advokoi täm­möis­ten mah­dot­tomien ratkaisu­jen puoles­ta ei ole osa ratkaisua, vaan osa ongel­maa kos­ka nämä höpinät jar­rut­ta­vat niiden oikei­den ratkaisu­jen kehittämistä.

    Jos ratkaisu tulee kos­ka hiili ja resurssit yksinker­tais­es­ti lop­pu­vat ennen kuin pal­lo kuume­nee liikaa, niin mitään hätäähän tässä ei ole kos­ka hom­ma on jo taputeltu.

  32. Kiitos kom­menteista kysymyk­selle: “Mikä on yhteiskun­nan vas­tuu yrityksille?”

    Yksi perus­vaa­timus on milestäni tämä: Yhteiskun­nan pitää tehdä yrit­tämi­nen mah­dol­lisek­si ja mielekkääksi.

    Kan­nat­taa huo­ma­ta se, että uusien yri­tyk­sien lukumäärä Suomes­sa on ollut jo kak­si vuot­ta jatku­vas­sa kaskus­sa. Onko­han tässä jotain vakavasti pielessä?

    Kaik­ki yri­tys­mail­mas­sa toimi­vat tietävät, että Suo­mi on nyt pahasti jumis­sa ja kaik­ki kyn­nelle kykenevät vilkuil­e­vat ulkomaille.

    Sep­po Korppoo
    Yrit­täjä, joka on 100-var­ma, että jotakin on pahasti pielessä

  33. Sep­po Korp­poo:
    Yrit­täjä, joka on 100-var­ma, että jotakin on pahasti pielessä 

    Tulee mieleen muu­tamia politiikan/poliitikkojen perusvinoumia:

    - rajat avataan, mut­ta Suomes­sa pelisään­nöt ovat yhä monin osin pohjo­is­maisen mallin (tai YYA-hen­gen) mukaisia (=> vikkeläm­mät maat kirivät edelle)

    - yksinker­taiset ja selvät sään­nöt oli­si­vat yri­tys­toimin­nalle hyvä asia, mut­ta uusia sään­töjä (ja vero­ja ja tukia) tulee aina lisää (sekä Suomen että EU:n tasolla)

    - har­joitet­tu keskit­tämisve­toinen poli­ti­ik­ka (ja glob­al­isoin­ti) suosii van­ho­ja suuria yrityksiä

  34. Jos te pudo­tat­te työn­tek­i­jöi­den palkat alas, kuka ostaa tei­dän fir­manne tuot­tei­ta sit­ten? Jos te lopetat­te veron­mak­sun, mis­tä saadaan yhteiskun­ta­rauha? Ei kan­na­ta luot­taa liike­taloudel­lisi­in laskelmi­in, vaan pitää myös pystyä ajat­tele­maan pitkässä juok­sus­sa: pelkkä liike­taloudel­lisi­in laskelmi­in tui­jot­ta­mi­nen on oman oksan sahaamista pitkässä juoksussa.

    Kreikas­sa on eniten PK-yri­tyk­siä Euroopas­sa. Yri­tys­toimin­nan edis­tämi­nen ei ole taikasana maail­man kaikkien ongelmien poistamiseen. 

    –Tai PK-yrit­tämiseen voitaisi­in enem­män panos­taa, voitaisi­in käy­dä monop­o­lifir­mo­jen kimp­pu­un. Laite­taan monop­o­lit pirstaleik­si ja jae­taan markki­nat PK-yri­tyk­sille. Kallis ruo­ka ja kalli­it liike­vuokrat ja asun­tovuokrat ovat suuria kil­pailukyvyn pilaaja.
    —Sit­ten Kil­pailu­lain­säädän­töön laki joka estää monop­o­lisoi­tu­misen. Kil­pailu­vi­ras­toon päte­viä ihmisiä.
    –Har­maan talouden vas­taiseen toim­intaan 5 ker­taa enem­män ihmisiä.

    Juho Laatu: — rajat avataan, mut­ta Suomes­sa pelisään­nöt ovat yhä monin osin pohjo­is­maisen mallin

    Vapaat markki­nat ovat Kylmän sodan länsipropagandaa. 

    Markki­noiden vapaut­ta­mi­nen ei tuo­ta toimivia markki­noi­ta: päin­vas­toin kap­i­tal­isti pystyy entistä parem­min rak­en­ta­maan huonos­ti toimivia markkinoita.
    Kap­i­tal­isti saa eniten voit­toa monop­o­lisoimal­la jonkun alan yri­tyk­set. Kap­i­tal­isti ei halua rak­en­taa toimivia markki­noi­ta, kos­ka voitot ovat pienem­piä kuin monopolimarkkinoilla.
    Har­maa talous ei muu­tu puh­taan valkoisek­si sil­lä että markki­noi­ta vapautetaan.
    Demokraat­ti­nen val­tio ei aiheuta har­maan talouden ongelmia. Val­tion lakkaut­ta­mi­nen ei muu­ta har­maa­ta talout­ta puh­taan valkoiseksi.

  35. Pasi:
    Vapaat markki­nat ovat Kylmän sodan länsipropagandaa. 

    Suomea tuo­hon suun­taan, pois pohjo­is­mais­es­ta mallista, kam­pea­vat juuri nyt län­sipro­pa­gan­dan uhrit SDP ja Vasemmistoliitto. 🙂

    Markki­noiden vapaut­ta­mi­nen ei tuo­ta toimivia markkinoita:

    Markki­nat ovat hyvä ren­ki, mut­ta huono isän­tä. Pohjo­is­maisen mallin voi perustel­lusti väit­tää tuot­ta­neen parhaat tulok­set. En jaa hal­li­tuk­sen intoa siir­tyä yleiseu­roop­palaiseen järjestelmään.

Vastaa käyttäjälle Heikki Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.