Saksa 2010-luvulla – journalistinen katsaus

4.11.2012 · Aihe: _ 

(Sitran Kestävän talouden foorumi Berliinissä 4.-8.11.2012)

Sunnuntai klo 15, lentoasema ennen lähtöä

Ilkka Ahtiala
(Hesarin Berliinin kirjeenvaihtaja, nykyisin MTV3:n uutispäällikkö)

Merkel on ylivoimaisesti suosituin poliitikko, joka varmaankin jatkaa syksyn vaalien jälkeen. Saksan talousihmeen loi kuitenkin demari Schröder, joka toteutti erittäin kovaotteisen työreformin. Sosiaaliturvasta tehtiin erittäin kannustava, ellei suorastaan työhön pakottava. Schröder sanoi sen suoraan: kenenkään ei pidä lepäillä yhteiskunnan kustannuksella. Uusien työntekijöiden ehtoja on heikennetty huomattavasti, jolloin uusilla ja vanhoilla on sama työ, mutta ei palkka. Tietääkseni Saksassa on nyt paljon työssä käyviä köyhiä. Ohjelma on toiminut. Työttömyys on laskenut vuoden 2005 4,8 miljoonasta vuoden 2010 3,0 miljoonaan.

Tämä talousohjelma tuhosi demarit poliittisesti. Puolue sekä hajosi että hävisi oikeistolle. Nyt Merkel porskuttaa demarien ajaman ohjelman hedelmistä nauttien.

Energiewende

Fukushiman onnettomuuden jälkeen Saksa päätti nopeuttaa ydinvoimasta luopumista ja korvata sen uusiutuvilla. Asiaa ei pidä liioitella. Ydinvoimalla tuotetaan nyt 9 prosenttia energiasta, uusiutuvilla 11 prosenttia ja loput 80 prosenttia fossiilisilla.

 

Kommentit

19 Vastausta artikkeliin “Saksa 2010-luvulla – journalistinen katsaus”

  1. Janne Holopainen kirjoitti 4.11.2012 kello 15:57

    Mikähän tuon Gerhard Schröderin Agenda 2010 ja Hartz-ratkaisut mahdolliseksi saksalaisen politiikan arjessa? Saksa ei kokenut 2000-luvn alussa samanlaista romahdusta kuin Suomi 10 vuotta aiemmin. Mistä politiikan eliitti löysi tarvittavan “kriisitietoisuuden”?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Ilpo Iso-Peura kirjoitti 4.11.2012 kello 16:20

    Joo… Demareista löytyy aina näitä “piilokokoomuslaisia” Orjuus on tullut takaisin ja tätä Osmokin Kokoomuksen ja Demareitten ja Vasemmistoliiton kanssa ajaa myös Suomeen.

    Nykyisin on vaikea saada töitä jos et mene pätkätöihin johonkin työnvuokrausfirmaan.

    Voiko Duunaria vielä painaa alemmaksi? Kirjoituksen perusteela voi! Tämä on Vihreiltä ja Osmolta jollain tavalla Yläpuolelle asettumista polittikot pitävät itseään herrakansana ja tavallisesta kansasta tehdään orjia. Hakaristi vain puuttuu Osmo.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Heikki kirjoitti 4.11.2012 kello 16:21

    Tässä on hyvä esimerkki siitä miten oikea politiikka kaivaa oman kuoppansa. Kun puolue saa tahtotilansa läpi, ei sitä enää tarvita mihinkään.

    Aika monet ovat valinneet tien, jossa eivät tee hyville vaalilupauksilleen mitään, jotta ne voidaan luvata seuraavissa vaaleissa uudestaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. JouniL kirjoitti 4.11.2012 kello 18:03

    Saksaan yhdistettiin Itä-Saksa. Täysin rappiolla oleva alue ja suuri joukko ihmisiä jotka eivät enään osanneet elää itsenäistä elämää.

    Sieltä se kriisitietoisuus on kotoisin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. nos kirjoitti 4.11.2012 kello 18:43

    Kunhan ei olisi taas jonkun päässä olevaa kuvitelmaa. Saksassa on toteutettu palkkatuki, jolla käytännössä verorahoilla on tuettu lyhyempää työpäivää: vähemmän irtisanomisia ja vähemmän kysynnän laskua. Tämän takia oletettavasti Saksan työttömyys on alhaisempi kuin USA:ssa, vaikka talous Saksassa on kasvanut taantuman oloissa hitaammin kuin amerikassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Pohjan Akka kirjoitti 4.11.2012 kello 18:50

    Saksalaiset ystäväni ovat aina viitanneet Itä-Saksan alueelta tulleen suuren työvoiman työllistämiseen, minkä seurauksena palkat jopa laskivat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Hermiitti kirjoitti 4.11.2012 kello 20:00

    Kun yksinkertaistaa tarpeeksi ja priorisoi toisten tuloja niin sitähän voi jo luulla itseään neroksi vai mitä Soininvaara?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Jaassu kirjoitti 4.11.2012 kello 20:22

    Kansa ei palkitse järkevää valtiontalouden hoitoa.
    Parempi olisi että valtion menoja ei alkuunkaan lisättäisi niin ei ehkä tulisi tarvetta karsia menoja kun menee huonommin, ja olisi ehkä varaa elvyttääkin.

    Pari kysymystä:
    Kuinkahan paljon (suurinpiirtein) nuo saksan ns. työssäkäyvät köyhät mahtavat tienata ?

    Mikä mahtaa olla työttömyys/sosiaaliturvan taso ?

    Pakottaako saksan sosiaaliturva myös muslimimamut töihin, ymmärtääkseni näiden työllistyminen on varsinkin islamiin tiukasti suhtautuvien joukossa heikkoa.

    Energivende:
    Sähkön hintaa ollaan jo nyt korottamassa huomattavasti saksassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. S-W kirjoitti 4.11.2012 kello 20:33

    Niin, tuota Saksan ydinvoiman alasajopäätöstä ei ole syytä myöskään hehkuttaa: tällä hetkellä sen ainoa vaikutus ympäristölle on ollut kivihiilivoimaloiden lisärakennus, joka vastaa kokoluokaltaan n. Suomen koko energiantotantoa… Ja ympäristö kiittää suvaitsevia jotka suhtauuvat ydinvoimaan ennakkoluuloisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Liian vanha kirjoitti 4.11.2012 kello 22:45

    Saksan työmarkkinat ovat jakutuneet voimakkaasti ja on luotu uusi luokkayhteiskunta.

    Toisella puolella ovat ns vanhat työntekijät hyvine sosiaaliturvineen ja hyvine palkkoineen
    Valtio vielä kompensoi työajan lyhennystä tälle ryhmälle

    Toisella puolella on kasvanut uusköyhälistö, jolla ei ole sosiaaliturvaa, ei oikeuksia ja elääkseen pitää tehdä kahta ,kolmea työtä

    Näiden määrä on jo 16 % työssäkäyvistä, Saksa on kirinyt kiinni USA;ta, jossa pienituloisten määrä on n 25 %.
    Pienituloisuuden kasvu on EU:n kärkeä

    http://www.verkkouutiset.fi/index.php/euroopan-unioni/65-eu-paauutinen/111391-111391

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Jukka Sjöstedt kirjoitti 5.11.2012 kello 6:07

    Kristillisessä Saksassa ei sallita lähimmäisen hyväksikäyttöä voitonpyynnissä. Vahvimmat ja rohkeimmat panevat tuulemaan uudisteiden ja runsauden jahdissa. Siinä on korkea kollektiivieettinen tarkoitusperä, commonwealthin lisääminen. Säännöt ovat tavoitetta kunnioittaen puhtaat eikä mikään jesuiittamainen keinoista kaihtamatta päin hyviä päämääriä tule kysymykseenkään, työnantajakunnia ja sitä vahtiva työläisitsetunto pitävät pelinhengen rehtinä.

    Suomessa asiasta on naurettavaa virkatakaan, niin mädäksi on touhu vajonnut.

    Sen jos sanoisi, että Berliinissä asunto maksaa euroissa kolmanneksen Helsingin hinnoista. Ja sen lisäisi että viimeksi viikonvaihteen Hesarissa Hannu Penttilä -kotikaupunkimme maapohjan ja asuinneliöitten arvonkorotusjohtaja, väitti kriisivuosina alken 2008 täällä elvytetyn asuntorakentamista. Tosiasiassa liinat vedetiin kiinni asuntohintatason putoamisen estämiseksi. Ja onnistuttiin. Jan Vapaavuori,asuntoministeri, rupesi tyrkyttämään tukiaista remontti- ja repimis-,paikkuutöiden lisäämiseksi. “Toki remppaamme kun kaupunki osallistuu” jne. propaganda johtikin haitaketyöiden riehuntaan ja ulvontaan pitkin vakiintuneita asuinalueita ettei ennen nähty eikä kuultu moista melu-ulvontaa.

    Apulaiskaupunginjohtaja Penttilä olisi saksalaisessa ja kulttuurikatsannossa kaupunginvanhimpia. Lyypekkimme tahi Bryggemme uljuuden edistäjiä, mutta myös vahvana turvana ja heikkojen asialle velvoitettu luottamuspersoona.
    Kunnioitettu omistautumisestaaan yhteiselle hyvälle, eikä väärinymmärtämistä edistävien perättömyyksien levittämisestä rahoittajien,milloin rikastuttamiseksi, ja kuten nyt heidän pitämiseksi pinnanpäällä. Jos vaikka seisten heikomien lähimmäistensä paalutuksella.

    Asuntopolitiikka täällä on todella politiikkaa, ei taloutta. Politiikaa vahvempien hyväksi eli perinteistä yläluokkaista vähemmän väen työn hedelmien poimmista koreampien ihmisten koreihin. Jukka Sjöstedt

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Markku af Heurlin kirjoitti 5.11.2012 kello 9:23

    Veljeni kertoi keskustelusaan 80-vuotiaan saksalaisen ystävämme, rakennusinsinöörin ja Tuomelan harjoittelijan sisaren kanssa. Hänen vanhempansa olivat sodan jälkeisinä vuosinn elättäneet kuuden lapsen perhensä baijerilaisella pientillaaan, joten työnteon merkitystä ei hänelle tarvitse tuoda esiin eikä sitä, että palkka maksetaan työstä..

    Hän valitti hyvin tuohtuneena uusille työntekijöille Saksassa maksettuja heikkoja palkkoja. 1000e /kk ei kai ollut mitenkään tavaton.

    Muutama vuosi sitten puhuimme bensan hinnasta, joka oli noussut uuteen ennätykseen 1,50 e/l. ”Aloittaessani työnteon palkkani oli 2 D-markkaa tunnilta,ja bensiinilitra maksoi sillin 50 pfenninigiä, eli tunnin palkaklla sain 4 litraa bensiiniä. Nyt palkka on 15 e tunnilta, joten sillä saa 10 litraa menovettä.”

    Hyödyllisä nämä saksalaistutut. (Väärisnkäsitysten välttämsieksi: perheemme on anglofiilejä, ja tuttaviamme, useat aktiivisa kristilliademokraateissa voinee luonnehtia lähinnä ilmaisulla Sozialliberal.) Tämä ei ole ainut avartava keskustelu, joita olen Tuoemalanereiden kanssa käynyt. Toivon mukaan OS:llakin on nyt tilaisuus Berlinnisää löytää yhtälailla uusia näkökohtia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Seppo S kirjoitti 5.11.2012 kello 10:10

    Toisaalta Saksan työreformi on yksi merkittävä syy euromaiden vaihtotaseiden epätasapainon ongelmaan. Siksi se on merkittävä syy nykyiseen eurokriisiin.

    Samaan aikaan, kun työehtoja Saksassa kiristettiin, palkat Espanjassa nousivat kohtuuttomasti sen vuoksi, että saksalaiset pankit lapioivat leväperäisesti rahojaan Espanjan kiinteistöbusinekseen.

    Sensijaan, että saksalaiset pankit olisi laitettu holtittomuudesta vastuuseen ja että Saksan valtio olisi pääomittanut vaikeuksiin joutuneet pankkinsa, niin nyt me suomalaiset olemme Kataisen ja Merkelin hengenheimolaisuuden vuoksi päättäneet osallistua saksalaisten pankkien pelastustoimiin.

    Ja jos, kriisimaat pääsevät joskus jaloilleen rankan sisäisen devalvaation jälkeen, se vaikeuttaa Suomen kilpailutilannetta.

    Lopulta eri maiden työreformien, rakenteellisten uudistusten ja sisäisten devalvaatioiden kilpailutilanteessa myös me joudumme ajamaan omat pienipalkkaiset työläiset syvemmälle köyhyyteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. K. Uokka kirjoitti 5.11.2012 kello 14:16

    Seppo S:
    Toisaalta Saksan työreformi on yksi merkittävä syy euromaiden vaihtotaseiden epätasapainon ongelmaan. Siksi se on merkittävä syy nykyiseen eurokriisiin.

    Eli siis paha Saksa on hoitanut taloutensa aivan liian hyvin.

    Kertoo jotain nykymaailman ajattelusta kun tämä on huono asia, ei se että on hoitanut taloutensa huonosti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Countryboy kirjoitti 5.11.2012 kello 18:32

    Saksassa, Berliinissäkin, on vieläkin tietääkseni käytäntö, että entiselle itäsaksalaiselle maksetaan samasta työstä huonompaa palkkaa kuin länsisaksalaiselle. Melko kumma käytäntö 20 vuoden jälkeen, mutta niin se vaan on.

    Kuitenkin Saksa on niitä harvoje euromaita, jotka ovat hoitaneet tyalouttaan edes jotenkin järkevästi ja pysyneet siten säilyttämään tuotannollisia työpaikkoja paremmin kuin muut maat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. MIVa kirjoitti 5.11.2012 kello 18:34

    Seppo S:lle, noiden juttujen jälkeen, mitä vaihtoehtoja esität? Koulutus kaikille vimosen päälle on hieno juttu, mutta kait pitäis olla duunejakin ja kuka ne ns. pakolliset paskaduunit tekee? Saksalaiset alimman asteen porukat, maahanmuuttajat, jotku muut? Johan nyt nähdään, että ns. kehitysmaiden ihmiset vievät hommia hyvistäkin hommista. Kuka kohta täällä korjaa putki/sähkö/yms hommia, jos kaikki ovat ns. eri tason porukkaa? Voi tietty olla, että nuoriso vihdoinkin keksii, mistä saa tosi kohtuullisen elannon ilman vuosikausien opiskelua. Kohta kai virolaisen yrityksen kannattaa pitää hälytysvalmiutta etelä.Suomeen ja käydä hoitamassa hommat, toistaiseksi. Huonolta näyttää sekin juttu. Siellähän kiritään kovasti.
    Tämä on todella perhanan vaikea juttu. Ei noita Nokioita yms synny usein. Päättäjille viisautta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. ongelma ei ole palkka vaan minimipalkka kirjoitti 5.11.2012 kello 18:50

    Jos jonkin alan tai firman minimipalkat ovat niin korkeita, että ihmisiä jää siksi työttömiksi tai joutuu itselleen epämieluisiin töihin, ne pitää lakkauttaa kaikissa maissa.

    Jos jossain palkat ovat liian matalia, ne nousevat itsestään, eivät Saksan palkat ole alle tuottavuuden vaan muualla yli.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. rfarm kirjoitti 5.11.2012 kello 19:09

    Eihän selllainen ole talouden hyvää hoitoa mikä aiheuttaa kriisin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Seppo S kirjoitti 6.11.2012 kello 0:25

    Rehnin kirjan mukaan muun muassa komissio on kehottanut Saksaa löysäämään palkkakuriaan. Se helpottaisi Espanjan kurjimusta ja sitä kautta eurokriisiä. Eli tilanteesta riippuen palkkojen nostaminen tai kurissa pitäminen voi olla kansantalouksien näkökulmasta hyvää tai huonoa taloudenpitoa.

    Jos Saksa paisuttaa kilpailukykynsä turvin vaihtotaseensa ylijäämän äärimmilleen, niin jokin muu maa sitten todennäköisesti velkaantuu todella pahasti. Ja nythän Saksa itsekin kärsii muiden maiden velkaongelmista.

    Kun lähes kaikki maat samaan aikaan kehittävät kilvan kilpailukykyään ja supistavat velkataakkojansa, niin sehän johtaa samanlaiseen lamakierteeseen kuin 30-luvulla. Tämä politiikka voi kuulostaa yksityistalouden logiikan mukaan järkevältä, mutta kansantalouksien kannalta se on hölmöilyä.

    Lama 30-luvulla loppui vasta, kun valtiot ryhtyivät tuhlaamaan varojaan oikein kunnolla sotaponnisteluihin. Joten pitäisiköhän nytkin valtioiden lisätä kulutustaan (mutta ei varusteluun) ja löysätä palkka- ja inflaatiokuria.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus