Maakuntamalli?

(Kir­joi­tus on julka­istu net­tikolumn­i­na Kun­nal­lisalan kehit­tämis­säätiön sivuil­la www.kaks.fi)

Kansli­apääl­likkö Markku Lehto esit­ti aikanaan Suomeen kah­takym­men­tä kun­taa. Käytän­nössä kun­nista tehtäisi­in maakun­nan kokoisia. Se edel­lyt­täisi tietysti toimi­vaa kun­nanosa­hallintoa, kos­ka kaikkia asioi­ta ei kan­na­ta päät­tää noin keskitetysti.

Itse yritin pari vuot­ta sit­ten selvi­tys­miehenä tehdä Päi­jät-Hämeestä yhtä kun­taa. Vaikein­ta oli kun­nanosa­hallinnon jär­jestämi­nen. Esitin, että entiset kun­nat jatkaisi­vat riisu­tu­in tehtävin ja oman val­tu­us­ton ohjaam­i­na pitäjinä. Pyysin ilman tulosta kun­t­a­min­is­teri Mari Kiviniemeltä lain­muu­tos­ta, joka tek­isi mah­dol­lisek­si vali­ta pitäjille val­tu­us­tot suo­ril­la vaaleil­la. Val­lan karkaamista pelkäävät päi­jäthämäläiset hylkä­sivät koko esityksen.

Nyt keskus­ta esit­tää, että pääosa kun­tien tehtävistä siir­ret­täisi­in maakun­nille. Kotikun­nille jäisi oikeas­t­aan vain perusk­oulun ylläpitämi­nen. Esi­tys ei juuri poikkea kah­denkymme­nen kun­nan mallista.

Keskus­ta esit­tää, että maakun­taval­tu­us­tot joko nimitet­täisi­in kotikun­tien val­tu­us­tois­sa tai ne valit­taisi­in suo­ril­la vaaleil­la. Ääni­val­taa suurten ja pien­ten kun­tien välil­lä kuitenkin tasat­taisi­in. Tämän voisi jotenkin sietää, jos kyse olisi vain ter­vey­den­huol­losta. Asuin­paikan mukaan muut­tu­va äänioikeus olisi sitä ongel­mallisem­pi, mitä suurem­pi osa kun­tien tehtävistä siir­ret­täisi­in maakun­nille. Asia ei kor­jaudu oikaise­mal­la puoluei­den edus­tus oikeak­si, sil­lä mielipi­de-erot puoluei­den sisäl­lä ovat suurem­mat kuin niiden välil­lä. Asuin­paikas­ta riip­pu­va äänioikeus antaisi enem­män ääniä omakoti­talois­sa kuin ker­rostalois­sa asuville, enem­män autoil­i­joille kuin joukkoli­iken­teen käyt­täjille, enem­män omis­tusasun­nos­sa kuin vuokrat­alois­sa asuville, vähem­män nuo­rille kuin kes­ki-ikäisille ja niin edelleen.

119 vastausta artikkeliin “Maakuntamalli?”

  1. Kun­nanosaval­tu­us­tot jäävät hel­posti heikoik­si. Jos ne päät­tävät vain päiväko­tien ruokailu­a­joista ja muus­ta vas­taavas­ta, innos­tus lop­puu pian. Näin on usein täl­lai­sis­sa han­kkeis­sa käynyt.

    Minus­ta toimivin paikallis­demokra­tia ja toimivim­mat palve­lut saadaan aikaan niin, että (pienet) kun­nat ovat itsenäisiä päätök­sen­tekoyk­siköitä, mut­ta niille annetaan luon­te­vat mah­dol­lisu­udet muo­dostaa myös suurem­pia hallintoyk­siköitä eri tarpeisiin.

    Noi­ta suurem­pia hallintoyk­siköitä ei kan­na­ta määritel­lä pysyviksi (maakun­ta, suurkun­ta), eli luki­ta kun­taa yhteen palvelun­tar­joa­jaan, kos­ka tämän seu­rauk­se­na yksit­täi­nen kun­ta ei enää voi kor­ja­ta tilan­net­ta, vaik­ka tuo suuri yksikkö ei tuot­taisi niille riit­tävän hyviä palvelui­ta, tai vaik­ka palve­lut oli­si­vat liian kalliita.

    Kun­tien mah­dol­lisu­us itsenäiseen päätök­sen­tekoon siis varmis­taa kun­nan palvelu­iden kehit­tymisen. Kaikissa muis­sa malleis­sa kun­ta (= alim­man tason yksikkö) jää ylem­män hallintokoneis­ton toiv­ot­tavasti hyvän­tah­tois­t­en päätösten armoille, ilman mah­dol­lisu­ut­ta kor­ja­ta huonoon suun­taan kas­vanei­ta toimintatapoja.

  2. Osmo Soin­in­vaara:
    Juho Laatu.
    Et siis kan­na­ta kepun maakuntamallia? 

    No en. Ehkä siitä voi löytää jotain hyvääkin, mut­ta en vai­h­taisi per­in­teistä mallia siihen.

    Keskus­ta näyt­tää myös aika lail­la tuulivi­ir­iltä. Välil­lä puuhail­laan Paras-lakia ja yhdis­tel­lään innokkaasti kun­tia puoli­pakol­la, ja sit­ten ollaan taas kovasti oppo­si­tios­sa hal­li­tuk­sen vas­taavia toimia vas­taan. Keskus­tan malli vaiku­taa enem­män oppo­si­tiopoli­tikoin­nin tarpeisi­in tehdyltä var­joe­hdo­tuk­selta kuin huolel­la hark­i­t­ul­ta pitkän tähtäi­men ratkaisul­ta. (Min­un näkökul­mani perus­tuu enem­män paikallis­demokra­ti­aan ja siihen poh­jau­tu­vaan yhteistyöhön.)

  3. Mikä vika Ruotsin lanstinget-mallis­sa tai Tan­skan Region-mallis­sa. Kum­mas­sakin alueen/maakunnan päät­täjät val­i­taan suo­ral­la vaalil­la. Region­il­la ei ole vero­tu­soikeut­ta, lanstingetil­la on. Ei kai nyt Suomes­sa ole kyse jostakin kepu­fo­bi­as­ta, kun vas­taa­vat mallit kel­paa­vat muual­la ja tääl­lä niitä pelätään. Ruot­sis­sa ei tiet­tävästi olla siir­tymässä mihinkään suurkun­ti­in ja onpa siel­lä aivan viime vuosi­na muo­dostet­tu uusi­akin kun­tia (Upp­salas­ta irroitet­tu osa). Lisäk­si Ruot­sis­sa on tiet­tävästi vielä läänitkin ?

  4. Vähän on vaikea nähdä mik­si siel­lä pitäjis­sä pitäisi olla vaaleil­la valit­tu edus­tus. Noi­ta pitäjiä varten voisi perus­taa lau­takun­tia, joille annetaan joitain tehtäviä hoidet­tavak­si ja mah­dolis­es­ti jotain kehit­tämis- tai har­ras­tus­ra­haa paikallisti käytettäväksi.

  5. “Asuin­paikas­ta riip­pu­va äänioikeus antaisi enem­män ääniä omakoti­talois­sa kuin ker­rostalois­sa asuville, enem­män autoil­i­joille kuin joukkoli­iken­teen käyt­täjille, enem­män omis­tusasun­nos­sa kuin vuokrat­alois­sa asuville, vähem­män nuo­rille kuin kes­ki-ikäisille ja niin edelleen.”

    Ja var­maankin tärkeim­pänä: Enem­män Keskusta­laisille kuin ei-Keskustalaisille.

  6. Poli­itikko pelkää val­lan karkaamista melkein yhtä paljon kuin paikkansa menet­tämistä vaaleis­sa — ja tekee kaikken­sa vält­tääk­seen molem­mat. Tämä on nähty.

    “Sinne voi tul­la ketä vain päät­tämään” on se ensim­mäi­nen perustelu vält­tää vaale­ja. Seu­raa­vat vuodet Per­su­jen kanssa kun­nis­sa näyt­tävät onko huoleen aihet­ta, Eduskun­nus­sa alku oli ilmeis­es­ti vähän vaikea.

    Poli­ti­ikkaan pitäisi päästä har­joit­tele­maan neu­vot­telemista ja yhdessä päät­tämistä. Maakun­ta­hallinto on jo aika vaa­ti­va paik­ka, “pitäjä­val­tu­us­tot” oli­vat kevyem­pi ensi­askel niille, jot­ka eivät ole tele­vi­sios­ta tuttuja.

    Him­me­li­nen kak­si­vai­henen edus­ta­jis­tom­a­lli on eri­tyisen surkea ratkaisu. Nykysi­i­in maakunt­val­tu­us­toi­hin tulee puolueille paikko­ja kun­nis­sa saatu­jen paikko­jen mukaan — sit­ten ne jae­taan puoluean­sioiden perus­teel­la. Lop­pu­peleis­sä nykyiset maakun­taval­tu­us­tot eivät edus­ta enää ketään — eivät kun­ta­laisia, kun­tia eivätkä puolueita. 

    Mut­ta “pitäjä­val­tu­us­tol­la” on olta­va päätet­tävis­sä oikeaa rahaa, oikei­ta asioi­ta — siis muitakin kuin lak­isääteisiä lis­ta­jut­tu­ja — jot­ta ne kiin­nos­taisi­vat ketään. Sil­loin kun­nan­val­tu­ut­teu­jen on vain luovut­ta­va vallastaan.

  7. Tässä mielestäni aika olen­nainen asia kun­tau­ud­is­tuk­ses­ta prof. Kata­jamäen sanomana. 

    53562-onko-tas­sa-poli­itikko­jen-salat­tu-halu-raju-seu­raus-suomelle

    Muutenkin voisi enem­män miet­tiä sitä, mik­si useim­mat alan pro­fe­sorit tun­tu­vat kan­nat­ta­van jonkin­laista kak­si­ta­soista maakuntamallia.

    Myös Ahve­na­maal­la maakun­ta­malli toimii tiet­tävästi hyvin. 

    Mis­sään muus­sa EU-maas­sa ter­vey­den­huolto ei ole kun­nil­la vaan laa­jem­mil­la harteil­la tai vakuutuspohjaisena.

  8. Coun­try­boy:
    Mikä vika Ruotsin lanstinget-mallis­sa tai Tan­skan Region-mallissa. 

    Tan­skas­sa on kyl­lä taas käy­ty keskustelua ns. Nor­jan mallista eli sairaan­hoidon alue­jaon pois­tamis­es­ta kokon­aan Ajatuk­sen takana tosin taisi olla lähin­nä Ven­stre (haus­ka kyl­lä sikäläi­nen Keskus­tan sis­arpuolue ainakin his­to­ri­al­lis­es­ti) ja viime­vuo­tisen par­la­ment­ti­vaal­i­tap­pi­on jäl­keen siitä ei sit­ten ole kuu­lunutkaan. Ehkä ennem­min kan­nat­taisi kehit­tää itse tuotet­tavaa palvelua eikä sitä tuot­tavien organ­isaa­tioiden hallinnol­lisia rajanvetoja…

  9. Jos kunnanosa/kaupunginosavaltuustoille ei riit­täisi tehtäviä tai tek­i­jöitä rajoite­tun val­lan mallis­sa, voisiko lähidemokra­ti­aa edis­tää esimerkik­si jonkin­laisel­la gallup-mallil­la? Eli alueel­lises­sa päätök­sen­teossa voisi olla kun­ta­laisa­loiteoikeus esimerkik­si juuri niistä päiväko­tien ruokailu­a­joista yms., jon­ka jäl­keen sil­lä ylä­ta­son jät­tiby­rokra­tial­la olisi velvol­lisu­us suorit­taa jonkin­lainen alueelli­nen mielipi­demit­taus siitä, mitä halutaan. 

    Nyky­isil­lä äänestyspros­en­teil­la gallupit vas­taa­vat jokat­a­pauk­ses­sa parem­min “kansan tah­toa” kuin vaal­i­t­u­lok­set, ja varsinkin kovin pie­nil­lä alueil­la edus­tuk­selli­nen paikallis­demokra­tia muut­tuisi luul­tavasti todel­la hel­posti eri­laisik­si NIM­BY-ker­hoik­si, jois­sa kovaäänisim­mät jyräi­sivät muut alleen.

    1. Jos näille kun­nanosaval­tu­us­toille ei riitä tehtäviä, mik­si tehtäviä riit­täisi niille, jos niitä kut­su­taan kotikunniksi.

  10. Oikeasti tuo Keskus­tan Kiviniemen-Sip­ilän maakun­ta­malli keskit­tää päätök­sen­tekoa huo­mat­tavasti enem­män kuin “sadan vah­van peruskunnan”-malli.

    Kun­nal­lis­vaa­likeskustelu oli vain niin sekavaa, etteivät muut puolueet ymmärtäneet tart­tua Sip­ilän heit­toon, jon­ka yksi isä on enti­nen kansli­apääl­likkö Lehto. 

    Tätä Keskus­tan maakun­ta­mallia tul­laan toden­näköis­es­ti toteut­ta­maan ensi vuon­na Etelä-Poh­jan­maan sairaanhoitopiirissä. 

    Keskus­taen­em­mistöi­nen EPSHP:n val­tu­us­to tulee mitä ilmeisem­min lakkaut­ta­maan Mikko Savolan kotikun­nan, Ähtärin sairaalan.

  11. Ode kir­joit­ti varsin viisaasti aiem­mas­sa artikkelissaan:

    “Suurten kaupunkiseu­tu­jen yhdis­tämi­nen yhdek­si kun­naksi tuot­taisi kovin iso­ja yksiköitä, jois­sa kansan vaiku­tus­mah­dol­lisuuten­sa vaikka­pa lähipuis­toon­sa jäi­sivät etäisik­si. Sik­si tarvi­taan suurkun­nan sisälle lähidemokra­ti­aa niin, että isot asi­at päätetään isois­sa yksiköis­sä ja pienet pienis­sä. Isoa yksikköä voidaan kut­sua kun­naksi tai seu­tuhallinnok­si ja pien­tä yksikköä vas­taavasti kun­nan osak­si (pitäjä) tai kun­naksi. Ihan sama, kun­han on kak­si tasoa. Yksinker­tais­in­ta olisi säätää kaupunkiseu­tu­jen seu­tuhallinnos­ta lail­la, ja antaa merkit­tävä osa kun­tien nyky­i­sistä tehtävistä ja vero­tus kokon­aan seutuhallinnolle.”

    Voi olla, että lähidemokra­tia voitaisi­in hoitaa kun­ta­lain 27 pykälää SOVELTAMALLA eli val­tu­us­ton on pidet­tävä huol­ta siitä, että kun­nan asukkail­la ja palvelu­jen käyt­täjil­lä on edel­ly­tyk­set osal­lis­tua ja vaikut­taa kun­nan toimintaan.

    Osal­lis­tu­mista ja vaikut­tamista voidaan edis­tää erityisesti:

    1) val­it­se­mal­la palvelu­jen käyt­täjien edus­ta­jia kun­nan toimielimiin;

    2) jär­jestämäl­lä kun­nan osa-aluet­ta koske­vaa hallintoa;

    3) tiedot­ta­mal­la kun­nan asioista ja jär­jestämäl­lä kuulemistilaisuuksia;

    4) selvit­tämäl­lä asukkaiden mielip­iteitä ennen päätöksentekoa;

    5) jär­jestämäl­lä yhteistyötä kun­nan tehtävien hoitamisessa;

    6) avus­ta­mal­la asukkaiden oma-aloit­teista asioiden hoitoa, valmis­telua ja suun­nit­telua; sekä

    7) jär­jestämäl­lä kun­nal­lisia kansanäänestyksiä.

    Lisäk­si ei pitäisi sekoit­taa kun­taa ja asuin­paikko­ja kuten nyt on tapah­tunut. Esimerkik­si Sas­ta­malas­sa ihmiset ovat kauhissaan kun eivät enää ole ns. kar­tal­la, kun tei­den nim­iä on muutet­tu ja kaik­ki, jopa esi-his­to­ri­al­liset paikat ovat yhtä Sastamalaa.

  12. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos näille kun­nanosaval­tu­us­toille ei riitä tehtäviä, mik­si tehtäviä riit­täisi niille, jos niitä kut­su­taan kotikunniksi.

    Kun­nanosaval­tu­us­toille riit­täisi kyl­lä tehtäviä, mut­ta niil­lä, joi­ta aikoinaan kokeilti­in, ei ole ollut budjettia.
    Sama kos­kee tietysti kak­si­ta­soisen mallin peruskun­tia, mut­ta niil­lä pitäisi säi­lyt­tää vero­tu­soikeus ja nykyiset tehtävät lukun­not­tam­mat­ta sosi­aali- ja terveystointa.

  13. Ei sit­ten kenellekkään ole tul­lut mieleen, että käytet­täisi­in pitkään tes­tat­tua ja jo muu­ta­ma sata vuot­ta sit­ten hyväk­si havait­tua kun­ta — lääni mallia. Kun­ta tekee kun­nan tehtäviä ja val­tion alue­hallinto tekee val­tion alue­hallinnon tehtäviä. 

    Riit­tävän pienet kun­nat, 10 000 — 40 000 asukas­ta, ovat tehokkai­ta. Jos kat­so­taan oikeasti, että on ole­mas­sa vält­tämät­tömiä palvelu­ja joi­ta kun­ta ei muka kykene hoita­maan, ne siir­retään val­tion aluehallinnolle.

    Avain sana on vält­tämät­tömät palve­lut. kun­nille on kasat­tu viime vuosi­na kaikea kivaa. Yhtään ei ole ajatel­tu, mihin mei­dän rahamme oikeasti riit­tävät. Pelkään pahasti hyv­in­voin­ti­val­tion romut­tuvan täysin, kos­ka ei kyetä purka­maan hal­li­tusti tarpee­ton­ta osuutta.

    Jos emme kykene tekemään hal­lit­tua palvelu­iden karsin­taa, päädymme vielä van­hempaan malli­in. Siinä seu­rakun­ta hoitaa oman osuuten­sa ja val­tio ehkä jotain. 😀 😀 😀

  14. Osmo Soin­in­vaara:
    Ahve­nan­maa on siis kooltaan vähän Vuosaaren kokoinen.

    Ei nyt sen­tään. Ahve­nan­maan pin­ta-ala (1579 km²) on noin 100-ker­tainen Vuosaa­reen (15 km²) ver­rat­tuna. Ahve­na­maal­la on 16 kun­taa, vaikeat kulkuy­htey­det. Asukaslu­vut lienevät samaa luokkaa. Tässä tulee selvästi esi­in maanti­eteen merk­i­tys, ei pelkkä asukasluku voi olla kri­teer­inä kuntajaolle.

  15. Juho Laatu:
    Kun­nanosaval­tu­us­tot jäävät hel­posti heikoik­si. Jos ne päät­tävät vain päiväko­tien ruokailu­a­joista ja muus­ta vas­taavas­ta, innos­tus lop­puu pian. Näin on usein täl­lai­sis­sa han­kkeis­sa käynyt.
    ‘snip’

    Noi­ta suurem­pia hallintoyk­siköitä ei kan­na­ta määritel­lä pysyviksi (maakun­ta, suurkun­ta), eli luki­ta kun­taa yhteen palvelun­tar­joa­jaan, kos­ka tämän seu­rauk­se­na yksit­täi­nen kun­ta ei enää voi kor­ja­ta tilan­net­ta, vaik­ka tuo suuri yksikkö ei tuot­taisi niille riit­tävän hyviä palvelui­ta, tai vaik­ka palve­lut oli­si­vat liian kalliita.
    ‘snip’

    No kyl­lä päiväkodin ruokailu­a­joista päätetään tietysti päiväkodis­sa eikä muitakaan ‘vas­taavia’ val­tu­us­toon tuoda.

    Ja jos ei “luki­ta kun­taa yhteen palvelun­tar­joa­jaan”, se tarkoit­taa käytän­nössä hillitön­tä yksi­ty­istämistä, sil­lä julkisel­la sek­to­ril­la ei ole vai­h­toe­hto­ja, ne löy­tyvät vain markki­noil­ta (jos löy­tyvät) — vai ajatel­laanko todel­la, että esim. Utsjo­ki voisi oikeasti ostaa sote-palve­lut vaikka­pa Helsingiltä? No, Nor­ja on naapurissa.

  16. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos näille kun­nanosaval­tu­us­toille ei riitä tehtäviä, mik­si tehtäviä riit­täisi niille, jos niitä kut­su­taan kotikunniksi. 

    Kut­su­taan kun­niksi, niin hom­ma palaa taas toimiville raiteille. 🙂

  17. Voi olla, että pikkupitäjään ei eril­listä hallintoa kan­na­ta perus­taa, vaan tarpeen mukaan maakun­tata­son kun­ta voi jär­jestää siel­lä kuulemisia, äänestyk­siä ym. jär­jestäy­tymisiä. Nämähän nyt puut­tuu täysin suo­ma­lais­es­ta kuntahallinnosta.

    San Fran­cis­cos­sa kun kul­kee, niin kadun var­sil­la näkee ilmoituk­sia, että tähän ollaan rak­en­ta­mas­sa sitä sun tätä, ja jos sin­ul­la on asi­as­ta jokin mielipi­de niin ota yhteyt­tä. Eli asukkaat voivat vaikut­taa todel­la ruohonjuuritasolla.

    Amerikas­sa asukkaat voivat lisäk­si osal­lis­tua val­tu­us­ton kok­ouk­si­in ja heil­lä on siel­lä oikeus keskustelu­un val­tu­us­ton kanssa.

    Kyl­lä Suomes­sa olisi paljon kehitet­tävää, jos vain tah­toa olisi.

  18. Osmo,
    onko tämä kir­joituk­sesi syytä ottaa nyt vakavasti, vai onko tämäkin taas jokin epä­toivoinen yri­tys puo­lus­taa hal­li­tuk­sen mallia, vai yritätkö hui­ja­ta omaatun­toasi, kun olet ilmeis­es­ti jos­sain vai­heessa men­nyt anta­maan jonkin­laisen tuke­si näille hal­li­tuk­sen suunnitelmille?

    En voi itsekään enää täysin vält­tyä Coun­try­boyn ajatuk­selta, että Suomes­sa tiety­il­lä tahoil­la tosi­aankin on jonkin­lainen kepu­fo­bia, ja kaik­ki järkevätkin kepun ehdo­tuk­set pitää hylätä, kos­ka niis­sä on aivan var­masti jokin koira haudattuna..

    Mut­ta sit­ten itse asiaan…

    Mihin tämä erikoinen väit­teesi tai pelkosi asuin­paikas­ta riip­pu­vas­ta äänioikeud­es­ta ja sen ongelmista oikein perus­tuu? Onko taustal­la jokin Keskus­tan ehdo­tus vai van­hoi­hin koke­muk­si­in perus­tu­va henkilöko­htainen kepufobiasi? 

    Jos puhutaan Ruotsin mallin mukaises­ta maakun­taval­tu­us­ton valin­nas­ta, jolle ymmärtääk­seni Keskus­tan piiris­sä on tukea, niin en voi oikein ymmärtää tätä luo­maasi uhkaku­vaa epä­tasa-arvos­ta äänioikeu­den osalta. Ruot­sis­sa maakun­ta on jaet­tu maakun­tavaaleis­sa vaalipi­irei­hin vähän samaan tapaan kuin Suo­mi eduskun­tavaaleis­sa (mut­ta toki hiukan fik­sum­min) ja malli toimii. Nähdäk­seni täl­laisen mallin poh­jal­ta voitaisi­in Suomeenkin luo­da oikeu­den­mukainen jär­jestelmä, jos­sa kaikkien ääni on yhtä arvokas. Har­va ajat­telee, että koko Suomen kuu­luisi olla yhtä vaalipi­ir­iä eduskun­tavaaleis­sa, ja aivan sama argu­ment­ti pätee mielestäni myös maakun­tavaalei­hin. Ja sitä pait­si, onhan nykyäänkin kun­nal­lis­vaaleis­sa “asuin­paikas­ta riip­pu­va äänioikeus” siinä mielessä, että esimerkik­si sinä et voi äänestää Espoon kun­nal­lis­vaaliehdokkaista, vaik­ka ehkä halu­aisitkin :). Maakun­ta­mallis­sa sen­tään voisit vaikut­taa maakun­taval­tu­us­toon, ja ehdokkaasi voisi lausua siel­lä val­tu­us­tossa järke­viä myös Espoon asioista.

    Anteek­si nyt henkilöko­htainen arvostelu, mut­ta en voi vält­tyä vaikutel­mal­ta, että tässä asi­as­sa Helsin­gin kaupung­in­val­tu­us­ton ja hallintokoneis­ton val­lan puo­lus­t­a­mi­nen sekä omien äänestäjiesi pain­oar­von mak­si­moin­ti vaikut­taa näke­myk­seesi enem­män kuin aito huoli tasa-arvos­ta. Ja mielestäni jo nykyään tämä Helsin­gin kaupung­in­val­tu­us­ton val­lan oikeu­tus on vähän kyseenalainen, jos äänestyspros­ent­ti on 57,2.

    Jos Osmo olisi saanut yhdis­tää Päi­jät-Hämeen yhdek­si kun­naksi siten, että koko alueel­la vain keskuskaupun­ki saisi käytän­nössä edus­ta­jia val­tu­us­toon (kuten ilman vaalipi­ire­jä hel­posti kävisi), niin voi vain kuvitel­la, että mil­lainen äänestyspros­ent­ti siel­lä Hämeessä olisi nykyään. Kan­nat­taisi kuun­nel­la tutk­i­joi­ta: http://yle.fi/uutiset/tutkija_kuntaliitos_romuttaa_aanestysaktiivisuuden/6357043 . Tuo Vuosaaren nos­t­a­mi­nen esimerkik­si oli tosin siinä mielessä osu­va, että taan­noin sieltä ei ollut yhtään edus­ta­jaa Helsin­gin val­tu­us­tossa, vaik­ka alue on väkimäärältään aika suuri (ja ongelmi­akin olisi val­tu­us­tolle ratkaistavak­si). Kan­nat­taisiko ensin olla huolis­saan tämän äänioikeudel­lisen tasa-arvon toteu­tu­mis­es­ta Helsingis­sä ennen kuin alat luo­da täysin ennakkolu­u­loi­hin poh­jau­tu­via ja vahin­gol­lisia uhkaku­via maakun­tien hallinnon osalta?

    On myös tot­ta, että Ahve­nan­maa on pieni, mut­ta on tämä maakun­ta­malli Ruot­sis­sakin käytössä ja hyvin toimii, vaik­ka asukkai­ta on sen­tään aika paljon enem­män kuin Suomes­sa. Keskus­tan malli on sitä pait­si jatkoke­hitet­ty ver­sio Ruotsin mallista, kun sosi­aal­i­toi­mi ja ter­vey­den­hoito on siinä koot­tu kokon­aisu­udessaan yhden alueel­lisen tahon järjestettäväksi.

    1. onko tämä kir­joituk­sesi syytä ottaa nyt vakavasti, vai onko tämäkin taas jokin epä­toivoinen yri­tys puo­lus­taa hal­li­tuk­sen mallia, vai yritätkö hui­ja­ta omaatun­toasi, kun olet ilmeis­es­ti jos­sain vai­heessa men­nyt anta­maan jonkin­laisen tuke­si näille hal­li­tuk­sen suunnitelmille?

      En voi itsekään enää täysin vält­tyä Coun­try­boyn ajatuk­selta, että Suomes­sa tiety­il­lä tahoil­la tosi­aankin on jonkin­lainen kepu­fo­bia, ja kaik­ki järkevätkin kepun ehdo­tuk­set pitää hylätä, kos­ka niis­sä on aivan var­masti jokin koira haudattuna..

      Luitko lainkaan kir­joi­tus­tani? Minä olin yrit­tänyt saa­da keskus­tan hah­mot­tele­maa maakun­ta­mallia aikaisek­si Päi­jät-Hämeessä. Eroa oli ollut vain ter­mi­nolo­gias­sa. Maakun­taa olisi kut­sut­tu kun­naksi ja kotikun­tia pitäjik­si. Osit­tain se kaa­tui siihen, ettei keskusta­lainen kun­t­a­min­is­teri halun­nut esitel­lä lakia, joka olisi sallinut suo­rat vaalit kun­nanosaval­tu­u­toille (pitäjän val­tu­us­tot) ja osit­tain siihen, että keskusta­laiset val­tu­ute­tut kaa­toi­vat sen. Siinä Päi­jät-Hämeen mallis­sa pitäjille olisi jäänyt yhtä paljon tehtäviä kuin tässä kepun mallis­sa kotikunnille.

      Pelko siitä, ettei keskus­ta suos­tu yhtäläiseen äänioikeu­teen maakun­taval­tu­us­to­ja valit­taes­sa, perus­tuu kah­denkeskiseen keskustelu­un puheen­puhaan­jo­hta­ja Juha Sip­ilän kanssa. Kysyin, kumpaa keskus­ta nyt kan­nat­taa, vaaleil­la valit­tua maakun­taval­tu­us­toa vai tätä epä­suo­raa nim­i­tys­mall­ia. Hän sanoi, että he ovat avoimia molem­mille, mut­ta henkilöko­htais­es­ti hän pitää vaaleil­la valit­tua parem­pana. Sanoin, että Kes­ki-Suomen maakun­taval­tu­us­toon ei sil­loin yhtään luhankalaista (781 asukas­ta) tulisi, mihin hän sanoi, että hei­dän mallis­saan tulisi. Huo­mautin, että val­tu­us­tos­ta tulee aika iso, kos­ka jyväksyläläisiä pitäisi sil­loin olla pitkälti tois­tasa­taa, mihin hän sanoi, että onhan sairaan­hoitopi­ireis­säkin suurten kun­tien ääniä leikat­tu. Täl­lainen ään­ten leikkaami­nen ei tähtää alueel­liseen “tas­a­puolisu­u­teen”, mut­ta vääristää val­tu­us­ton voima­suhtei­ta hyväo­sais­ten hyväk­si taval­la, jota kir­joituk­sen lop­ul­la yritin selvittää.
      “Tas­a­puolisu­u­teen”, sil­lä Jyväskylästä löy­ty­isi mon­ta yli 781 asukkaan kaupungi­nosaa tai kort­telia, joista ei tulisi yhtään valtuutettua.
      Keskus­tan malli siirtää maakun­nille melkein kaik­ki kun­tien nykyiset tehtävät ja jät­tää kotikun­nat erään­laisik­si kotiseu­tuy­hdis­tyk­sik­si. Vaik­ka erikois­sairaan­hoi­dos­ta vas­taavien sairaan­hoitopi­irien kohdal­la ään­ten pain­ot­tamisel­la ei ole merk­i­tys­tä, saman peri­aat­teen ulot­ta­mi­nen käytän­nössä koko kun­nall­ishallintoon olisi suuri askel eri­ar­voisem­paan suun­taan. Aivan yhtä hyvin voitaisi­in men­nä siihen, että eduskun­tavaaleis­sa äänioikeus olsi maan eri puo­lil­la erisuuruinen. 

      (Ei yleen­sä ole hyvien tapo­jen mukaista refer­oi­da kah­denkeskisiä keskustelu­ja, mut­ta tässä en ymmärtääk­seni pal­jas­tanut mitään salaisu­ut­ta. Onhan Keskus­tan maakun­ta­malli julki­nen asia.)

  19. Pikkupitäjän hallinto voidaan kor­va­ta nykyisen kun­ta­lain 27 pykälän mukaisel­la vaikut­tamis­ap­p­likaa­ti­ol­la, jon­ka voi halutes­sa lada­ta vaik­ka älypuhelimeen 🙂

  20. Raimo K: Ja jos ei “luki­ta kun­taa yhteen palvelun­tar­joa­jaan”, se tarkoit­taa käytän­nössä hillitön­tä yksi­ty­istämistä, sil­lä julkisel­la sek­to­ril­la ei ole vai­h­toe­hto­ja, ne löy­tyvät vain markki­noil­ta (jos löy­tyvät) – vai ajatel­laanko todel­la, että esim. Utsjo­ki voisi oikeasti ostaa sote-palve­lut vaikka­pa Helsingiltä? No, Nor­ja on naapurissa. 

    Voitaisi­in toimia myös ihan per­in­teisen mallin mukaan, eli muu­ta­ma pieni kun­ta perus­taisi yhteistyössä sairaan­hoitoyk­sikön, ja ostaisi erikois­palve­lut jostain keskus­sairaalas­ta. Ei tuon mallin pitäisi yksi­tyiselle puolelle ulkois­tamiseen ajaa. Päin­vas­toin, kun­tien vapaus päät­tää osan­oto­s­ta noi­hin yhteis­toim­intayk­siköi­hin pitäisi niiden kuluke­hi­tyk­sen toden­näköis­es­ti ylhäältä pakotet­tu­ja (lukit­tu­ja) yhteistyöku­vioi­ta maltil­lisemp­ina, ja sik­si tarvet­ta yksi­ty­istämiseen (Pohjos-Kar­jalan viimeaikaisten kuvioiden tapaan) ei tulisi.

  21. Osmo Soin­in­vaara:
    Pikkupitä’jässä on nyt vank­ka hallinto. Mitä sille pitäisi tehdä? 

    Säi­lyt­tää. Ainakin meil­lä päin on pikkukun­tia, joil­la on toimi­va hallinto, hyvät palve­lut, talous kun­nos­sa ja vah­va yht­e­si­työn hen­ki. Olisi sääli nähdä noiden kun­tien pakot­ta­mi­nen tois­t­en kun­tien vähämerk­i­tyk­sisik­si reuna-alueiksi.

  22. Osmo Soin­in­vaara:
    Pikkupitä’jässä on nyt vank­ka hallinto. Mitä sille pitäisi tehdä?

    Kyl­lä se hallinto sieltä kar­si­u­tuu ja paljolti ihan itses­täänkin, jos/kun maakun­ta­malli siirtää osan rahoista ja tehtävistä maakun­tata­solle. Maaseu­tukun­nat reagoi­vat kyl­lä muu­tok­si­in, onhan esimerkik­si luke­mat­to­mia pikkuk­oulu­ja jo lakkautet­tu ja myy­ty, kun lap­simäärä on pienen­tynyt. Paljolti tämä pikkukun­tien hallinnon kuvitel­tu raskaus onkin suurkaupunkien päät­täjien pro­pa­gan­daa kuten on monis­sa tutkimuk­sis­sa nähty. 

    Osmokin välil­lä leimaa pikkukun­tia taan­tu­muk­sen ja tuh­lailun pesik­si yksit­täis­ten esimerkkien ja mieliku­vien voimal­la, vaik­ka aivan yhtä paljon, ellei enem­mänkin, esimerkke­jä löy­ty­isi pääkaupunkiseudun hallinnon type­r­yyk­sistä ja jopa tahal­lis­es­ta huoli­mat­to­muud­es­ta ja väärinkäytök­sistä. Suureen organ­isaa­tion mah­tuu kaiken­laista välistä vetäjää. Muun muas­sa tuoreessa Talouselämä-lehdessä on artikke­li Helsin­gin kaupun­gin virkamiehestä, joka oli raken­nut­tamis­te­htävis­sä syyl­listynyt jär­jestelmäl­lis­es­ti talous­rikok­si­in (oli siis hui­jan­nut veron­mak­sajien rahaa) ja asia on nyt poliisitutkinnassa.

  23. Kalle:
    ‘snip’
    Avain­sana on vält­tämät­tömät palve­lut. kun­nille on kasat­tu viime vuosi­na kaikea kivaa. Yhtään ei ole ajatel­tu, mihin mei­dän rahamme oikeasti riit­tävät. Pelkään pahasti hyv­in­voin­ti­val­tion romut­tuvan täysin, kos­ka ei kyetä purka­maan hal­li­tusti tarpee­ton­ta osuutta.
    ‘snip’

    Tätähän mon­et nyky­isin toitot­ta­vat, mut­ta kukaan ei sano, mitä ne tarpeet­tomat ‘kivat’ palve­lut ovat.

    Kun­tat­aloudel­la ei olisi mitään ongel­maa, jos sosi­aali- ja ter­vey­den­huolto erotet­taisi­in siitä. Ja ter­vey­den­huol­lon BKT-osu­us on meil­lä kan­sain­välis­es­ti ver­rat­tuna alhainen, liian alhainen.

    Val­tion tehtäviä en lisäisi, siitä on koke­mus­ta riit­tävästi itä­naa­puris­sa — ja hallinto (alue­hallintokin) on eri asia kuin palvelut.

  24. Mihin maakun­tata­son hallintoa oikeas­t­aan tarvi­taan? Mik­si ei voi­da tehdä niin, että jos joku tehtävä on liian iso kun­nalle vaik­ka vaku­u­tustekni­sistä syistä (esim erikois­sairaan­hoito), niin sit­ten val­tio mak­saa sen. Esimerkik­si niin, että kun­nat otta­vat val­ti­ol­ta vaku­u­tuk­sen, jos­ta nyky­is­ten sairaan­hoitopi­irien mak­sut mak­se­taan. Kun­tako­htaiset omavas­tu­ut jne mitoite­taan vaik­ka sit­ten kun­takoon mukaan ihan vakuutusmatematiikalla. 

    En kek­si mon­taa sel­l­aista näköko­htaa jos­sa maakun­nal­lisel­la tasol­la olisi merk­i­tys­tä. Vaku­u­tus­te­o­reet­tis­es­ti voi ajatel­la että se on sairaan­hoidon kannal­ta ihan hyvä, mut­ta kan­nat­taako sairaan­hoidon taikia luo­da väli­por­ras­ta? Väylähankkeet taas ovat yleen­sä kyl­lä ihan val­takun­nal­lisia, maakun­tara­jat taas usein keinotekoisia. 

    Lukioiden ja vas­taavien toisen asteen oppi­laitosten kohdal­la toki tulee kysymys vas­taan, mut­ta en siinä(kään) näe mitään syytä mik­si maakun­takoko olisi juuri se oikea; jos pitäjä/kunta ei sel­l­aista saisi hoidet­tua, niin mik­si pysähtyä maakun­taan, mik­sei niitäkin lai­ta val­tion rahoit­tamik­si? Poli­isi taitaa jo nyt olla sisämin­is­ter­iön heiniä. 

    Mihin sitä isoa väli­por­taan yksikköä oikeas­t­aan tarvi­taan? Maakun­taval­tu­us­to voi olla kyl­lä ihan hyvä idea, mut­ta halu­aisin vähän parem­mat peruste­lut jol­lakin kus­tan­nus­rak­en­teen tai koor­di­naa­tiote­htävän tasolla. 

    En myöskään ymmär­rä asuin­paikkaan liit­tyvän äänioikeu­den ongel­maa. Miten tarkkaan­ot­taen pain­oar­vo muuttuisi?

  25. Avaisitko hie­man enem­män, mitä asioi­ta voisi päät­tää paikallis­es­ti ja miten nämä ne palve­lut rahoitet­taisi­in, joiden jär­jestämis­ta­sol­la ei ole verotusoikeutta?

    1. Rahansa paikall­ishallinto saisi euroa/asukas ‑kri­teer­il­lä suurkunnan/maakunnan/aluekunnan keräämistä veroista. Val­taosa Suomen kun­nista toimii nytkin näin. Ne saa­vat vero­tu­lo­jen sijaan tietyn kiin­teän määrän rahaa vero­tu­lo­jen tasauk­ses­ta (siis saa­vat omat vero­tu­lon­sa ja puut­tuvan osan vero­tu­lo­jen tasauk­ses­ta, joten omil­la vero­tu­loil­la ei ole merk­i­tys­tä lop­putu­lok­seen). Työn­jako suurkun­nan ja kotikun­tien välil­lä on vähän makua­sia. Keskus­ta näyt­tää otta­van mit­tatikuk­si Luhangan kaltaiset vähäväkiset kun­nat. Mitä nämä eivät pysty itse hoita­maan, annet­takoon maakun­nalle. Suurem­mat kun­nat voivat nähdä asian hie­man toisin.

  26. Tan­skas­sa aluekun­nal­la ei ole vero­tu­soikeut­ta Ruot­sis­sa on. Kum­mas­sakin johto val­i­taan vaaleil­la. Nor­jas­sa vielä peruster­vey­den­huolto on vielä kun­nil­la ja vaikeuk­sia saa­da lääkäre­itä kun­ti­in. Suurem­mat hartiat/aluekunnat voisi­vat helpot­taaa jos­sain määrin lääkäri­ti­lanne ja antaa kol­le­giaal­ista tukea helpommin.

    Onhan sit­ten näitä kokon­aan val­ti­ol­lisi­akin jär­jestelmiä kuten Englan­nin NHS, mut­ta tietääseni sil­läkin on ongelmansa. 

    Kaiken kaikki­aan tässä kun­takeskustelus­sa min­ua vaivaa se, että asiantun­ti­joiden mielip­i­teet (alan pro­fes­sorit) ohite­taan läh­es täysin. Juuri hei­dän taholtaan­han on usein esitet­ty jonkin­laista “maakun­ta­mallia” muiden Pohjo­is­maid­en tapaan. Vai onko todel­la niin, että tässä on juuri se piilotet­tu agenda(omien val­ta-asemien vahvis­t­a­mi­nen ja keskus­tan heikentäminen)johon alueti­eteen prof. Han­nu Kata­jamä­ki viit­tasi. Mielestäni niin tärkeään asi­aan tulisi saa­da jokin kon­sen­sus­ratkaisu, eikä run­ta­ta asi­aa ylhäältä päin. Nyt tämäkin kun­tau­ud­is­tus näyt­tää ajau­tuneen umpiku­jaan ja tuot­ta­nee sekalaisia ratkaisu­ja. Nyt on juu­tut­tu hal­li­tus­neu­vot­telu­iden seu­rauk­se­na vain suurkun­ta­malli­in ja epämääräisi­in isäntä/renkimalleihin terveydenhuollossa.

  27. Mallis­sa jos­sa suurem­man yksikön jäsenyk­siköt säi­lyt­täi­sivät itsenäisen päätök­sen­teko­val­lan, äänestysvoiman jako suuryk­sikön osakkaille olisi helpom­paa. Luhang­oil­la voisi olla vain yksi edus­ta­ja yhdel­lä äänel­lä, mut­ta suuryk­sikön tulisi kohdel­la kaikkia jäseniään tas­a­puolis­es­ti ja tar­jo­ta niille hyvät palve­lut, kos­ka muuten jos­sain vai­heessa luhangat päät­täi­sivät vai­h­taa palvelun toteuttajaa.

    Ja toimisi­han tämä toiseenkin suun­taan. Vaik­ka kaikil­la osakkail­la olisi sama määrä edus­ta­jia ja ääniä, isoimpiakin pitäisi kohdel­la tas­a­puolis­es­ti tai ne häipy­i­sivät kuvioista.

    Hal­li­tus korostaa kovasti halu­aan taa­ta hyvät palve­lut kaikille. Kun­tien itsenäi­nen päätök­sen­teko­val­ta antaisi täl­laiset taku­ut luhanko­jen yhden äänen (tai mon­en äänen) mallia parem­min. Tilanne säi­lyy ter­veem­pänä, jos kun­tia ei luki­ta yhteen palvelu­iden tuot­ta­jaan pysyvästi ja peruuttamattomasti.

    P.S. Pirkan­maan sairaan­hoitopi­i­in hal­li­tus ehdot­ti juuri, että ambu­lanssien yöaikaisen välit­tömän lähtö­valmi­u­den vaa­timuk­ses­ta luovut­taisi­in sairaan­hoitopi­irin alueel­la muual­la pait­si Tam­pereel­la ja Nokialla.

  28. Tärkein­tä että tehtävät ja niiden rahoituk­sen saa päät­tää samas­sa yksikössä. Sairaan­hoidon suuryk­siköistä voidaan sit­ten keskustel­la erikseen,

    Sveit­sis­sä jos­sa vero­tus on kohtu­ullista ja palve­lut hyviä, eli malli toimii näin ihmisen näkökul­mas­ta erit­täin hyvin (poli­itikol­la tietysti saat­taa olla eri mielipi­de) on 2495 Gemein­dea, joiden osu­us tulovero­tuk­ses­ta on suurin. Lisäk­si tulee 26 kan­to­nia ja val­tio. Eli vai­h­ta­mal­la kan­to­nia ja varsinkin gemein­dea voi tulovero­tuk­seen­sa vaikut­taa paljonkin. 

    Tämä saa aikaan hyvää kil­pailua asuin­paikko­jen välille ja poli­itikot eivät pääse niin hel­posti kaata­maan ämpärikau­pal­la rahaa kankku­lan kaivoon kuten hyv­in­voivas­sa valtiossa. 

    Esimerkik­si, kylämme uimahalli/jäärata/yleisurheilukompleksia ollaan uusi­mas­sa. Ehdo­tus tietää kylän asukkaille n. 10% koro­tus­ta tuloveroon kolmek­si vuodek­si. Asia täysin läpinäkyvä ja sit­ten äänestetään. Aika kivaa ja raikasta.

  29. Osmo Soin­in­vaara:
    Luitko lainkaan kirjoitustani?

    Pelko siitä, ettei keskus­ta suos­tu yhtäläiseen äänioikeu­teen maakun­taval­tu­us­to­ja valit­taes­sa, perus­tuu kah­denkeskiseen keskustelu­un puheen­puhaan­jo­hta­ja Juha Sip­ilän kanssa. Kysyin, kumpaa keskus­ta nyt kan­nat­taa, vaaleil­la valit­tua maakun­taval­tu­us­toa vai tätä epä­suo­raa nim­i­tys­mall­ia. Hän sanoi, että he ovat avoimia molem­mille, mut­ta henkilöko­htais­es­ti hän pitää vaaleil­la valit­tua parem­pana. Sanoin, että Kes­ki-Suomen maakun­taval­tu­us­toon ei sil­loin yhtään luhankalaista (781 asukas­ta) tulisi, mihin hän sanoi, että hei­dän mallis­saan tulisi. Huo­mautin, että val­tu­us­tos­ta tulee aika iso, kos­ka jyväksyläläisiä pitäisi sil­loin olla pitkälti tois­tasa­taa, mihin hän sanoi, että onhan sairaan­hoitopi­ireis­säkin suurten kun­tien ääniä leikattu. 

    Luin kyl­lä kir­joituk­sesi. Tärkein­tä olisi kuitenkin keskit­tyä Keskus­tan ja muidenkin puoluei­den nyky­isi­in lin­jauk­si­in eikä vuosien takaisi­in tekoi­hin. Muuten ei tässä maas­sa päästä koskaan eteen­päin, vaan pysytään ikuis­es­ti aikoinaan kaive­tuis­sa poteroissa.

    Sit­ten, mitä tulee näi­hin Sip­ilän sanomisi­in, niin pitäisi tietää, että mitä hän tarkalleen ottaen tarkoit­ti täl­lä “suurten kun­tien äänien leikkaamisel­la”, ja tarkoit­tiko hän edes sitä kir­jaimel­lis­es­ti, vai oliko hänen pääa­jatuk­sen­sa sit­tenkin tämä sinän­sä mielekäs aja­tus varmis­taa jotenkin, että myös laa­jo­jen maakun­tien syr­jäseuduil­ta tulee edus­tus val­tu­us­toon. Mitä mieltä sinä Osmo olet maakun­taval­tu­us­ton vaalin osalta Ruotsin mallista (joka ymmärtääk­seni on maakun­nalli­nen vaalipi­ir­i­jär­jestelmä, jos­sa vaalipi­ir­it eivät kuitenkaan saa olla liian pieniä väkiluvultaan)?

    Eihän esimerkik­si tämä maakun­nalli­nen vaalipi­ir­i­jär­jestelmä tarkoi­ta kenenkään ääni­val­lan leikkaamista (kuten ei eduskun­tavaalien vaalipi­ir­itkään) vaan sitä, että mah­dol­lis­te­taan edus­tuk­sen tasaisem­pi jakau­tu­mi­nen maanti­eteel­lis­es­ti laa­joil­la alueil­la. Ymmär­rät kai Osmo sinäkin ettei esimerkik­si Lapin laa­juista maakun­taa voi­da hal­li­ta siten, että kaik­ki edus­ta­jat ovat Rovaniemeltä eikä ketään Utsjoelta tai Enon­tek­iöltä. Toisaal­ta, jos taas ajatel­laan, että pääkaupunkiseu­tu olisi oma maakun­tansa, niin siel­lä vaalipi­ire­jä ei vält­tämät­tä tarvit­taisi yhtä enem­pää alueen pienu­u­den ja olo­jen samankaltaisu­u­den vuok­si. Mielestäni sinä Osmo uno­h­dat jär­jestelmäl­lis­es­ti ja kokon­aan tämän maanti­eteen ja etäisyyk­sien merkityksen.

    Kuin­ka sinä Osmo olisit jär­jestänyt tämän suun­nit­tele­masi Päi­jät-Hämeen alueen val­tu­us­ton valinnan?

  30. Näyt­tää siltä, ettei Nukku­Matin ehdo­tus kel­paa arvon blo­gis­tille. Aiheen käsit­te­ly blo­gis­sa alkaa tun­tua pelkältä hal­val­ta poli­tikoin­nil­ta. Tämä olisi ollut hyvä tietää ennen vaaleja.

  31. Osmo Soin­in­vaara:
    Työn­jako suurkun­nan ja kotikun­tien välil­lä on vähän makua­sia. Keskus­ta näyt­tää otta­van mit­tatikuk­si Luhangan kaltaiset vähäväkiset kun­nat. Mitä nämä eivät pysty itse hoita­maan, annet­takoon maakun­nalle. Suurem­mat kun­nat voivat nähdä asian hie­man toisin.

    On erit­täin hyvä, että menet Osmo nyt näi­hin yksi­tyisko­hti­in maakun­ta­mallin osalta. Pin­nal­lisen vaa­likamp­pailun ja siihen liit­tyvän uuti­soin­nin vuok­si Keskus­tan esit­tämän mallin yksi­tyisko­h­dat jäivät täs­men­tymät­tä, ja on arvokas­ta, että yrität saa­da niihin selkoa.

    Omas­ta mielestäni tähän työn­jakoon on löy­det­tävis­sä järkevät ja tarvit­taes­sa jous­ta­vat ratkaisut, jot­ka sopi­vat kaikille alueille. On luon­nol­lista, että Keskus­ta pain­ot­taa pien­ten kun­tien näkökul­maa ja Vihreät suurten, mut­ta kyl­lä nämä näke­myk­set ovat yhteensovitettavissa.

    Mielestäni työn­jaon ei vält­tämät­tä tarvisi olla tismall­een sama kaikissa maakunnissa. 

    Jos ajatel­laan, että pääkaupunkiseu­tu (eli ns. metropo­lialue) olisi oma maakun­tansa, joka ei ole maanti­eteel­lis­es­ti kovin laa­ja ja käsit­tää vain yhden kaupunkiseudun ja työssäkäyn­tialueen, niin tässä tapauk­ses­sa olisi mielekästä, että maakun­nalle siir­retään varsin paljon nyky­is­ten kun­tien tehtäviä. 

    Toisaal­ta, jos ajatel­laan maanti­eteel­lis­es­ti niinkin laa­jaa aluet­ta kuin Lap­pia, jos­sa on lukuisia taa­jamia ja työssäkäyn­tialuei­ta, jot­ka pääsään­töis­es­ti ovat yhden kun­nan sisäl­lä, niin olisi perustel­tua, että maakun­nalle ei siir­retä sel­l­aisia tehtäviä, jot­ka eivät hyödy ylikun­nal­lis­es­ta näke­myk­ses­tä tai vaa­ti­vat paikallis­tun­te­mus­ta (esim. kun­nal­lis­tekni­ik­ka, yksi­tyisko­htainen ase­makaavoitus). Rovaniemen seu­tu ja koko työssäkäyn­tialue on jo nyt yhtä kun­taa, ja tämän alueen kaupunkisu­un­nit­telun haasteisi­in pystytään vas­taa­maan kun­nan sisäisin toimin, mut­ta jopa Rovaniemen kokoisen kaupun­gin kohdal­la sosi­aali- ja ter­veystoi­mi hyö­ty­isi laa­jem­mista maakun­nal­li­sista har­tioista (kohen­taisi peruster­vey­den­hoidon ja erikois­sairaan­hoidon yhdis­tämisen edel­ly­tyk­siä ja hyö­tyjä, joka on tärkeää).

  32. Vielä yksi kommentti.

    On tot­ta, että järkevästi toteutet­tuna edes maakun­nalli­nen vaalipi­ir­i­jär­jestelmä ei takaa sitä, että joka ikises­tä pikkiri­ikkises­tä kun­nas­ta (esim. Luhanka) vält­tämät­tä tulisi edus­tus maakun­taval­tu­us­toon. Mut­ta tämä ei ole mielestäni edes vält­tämätön­tä, jos maakun­nan ja kun­tien väli­nen tehtävä­jako on mielekkäästi suun­nitel­tu ko. maakun­nalle sopi­vak­si (ks. edelli­nen kom­ment­ti­ni). Keskeisin vaalipi­ir­i­jär­jestelmän tuo­ma etu olisi, että esimerkik­si sil­lä taval­la voitaisi­in varmis­taa se, että Lapin maakun­taval­tu­us­toon tulee ainakin muu­ta­ma edus­ta­ja koko Ylä-Lapista ja saa­menkielisiltä alueil­ta, jot­ka ilman vaalipi­ir­i­jakoa voisi­vat vähäväk­isyyten­sä takia jäädä täysin pait­sioon. Tärkeää on, että kaik­ki maakun­nal­lis­ten asioiden hoidon kannal­ta oleel­liset ja merkit­tävästi eri­laiset suu­ralueet saisi­vat edus­tuk­sen. Muu­ta­ma edus­ta­ja koko Ylä-Lapin alueelta voisi riit­tää, kos­ka maakun­nal­lis­ten asioiden (sote-toi­mi, ammat­tik­oulu­tus, ym.) kannal­ta koko Ylä-Lapin alue on melko samankaltainen, eikä joka kun­nas­ta tai kylästä tarvi­ta edustusta.

    Vaik­ka Vihreät nyt onkin hal­li­tuk­ses­sa ja Keskus­ta oppo­si­tios­sa, niin mielestäni olisi eri­tyisen arvostet­tavaa, jos Osmo sinäkin olisit rak­en­taval­la asen­teel­la liik­keel­lä ja ehdot­taisit ratkaisu­ja maakun­ta­mallin haasteisi­in, etkä ain­oas­taan keskit­ty­isi negati­ivises­sa sävyssä arvostele­maan Keskus­tan mallia, joka kuitenkin on mielestäni varsin kehityskelpoinen.

  33. Maakun­ta­malli lisäisi vaikuttamismahdollisuuksia.

    Nythän maakun­taval­tu­us­toi­hin val­i­taan edus­ta­jat ilman yleistä vaalia. Maakun­nal­lisia asioi­ta val­im­is­tel­laan ja päätetään paljolti asukkail­ta ja julk­isu­udelta pimennossa.

    Lisäk­si maakun­nal­li­sista asioista päätetään melko sat­tuman­varais­es­ti myös esimerkik­si val­tioneu­vos­tossa. Väylähankkeitakin roim­i­taan sinne mis­sä kul­loisenkin liiken­ne­m­i­nis­terin koti­paik­ka on jne. 

    Asioista päätetään myös val­tion­hallinnon puolel­la keneltäkään kysymät­tä. Nämäkin pitäisi saa­da maakun­nal­liseen päätöksentekoon.

    Kun­tau­ud­is­tus­ta pitäisi kat­soa myös sekä makro- että ruo­hon­ju­u­ri­ta­sol­ta eikä vain “val­tu­us­to­jen” näkövinkkelistä.

  34. Kun hal­li­tuk­sen kun­tau­ud­is­tus­su­un­nitelmia alet­ti­in markki­noi­da julk­isu­udessa, tuoti­in esille ter­mi “vah­va peruskun­ta” sen tarkem­min määrit­telemät­tä, mitä se tarkoittaa!
    Toisek­seen uud­is­tus ei tulisi koske­maan Ahve­nan­maan maakun­taa. Miten on muuten mah­dol­lista, että Ahve­nan­maal­la kääpiökun­natkin, kuten Sot­tun­ga , sata asukas­ta, tule­vat toimeen, mut­ta eivät mantereella?
    Niin­pä niin, kaik­ki raskaam­mat palve­lut ovat maakun­nan harteil­la. Mik­si tämä malli ei kel­paisi meillekin?

  35. Osmo Soin­in­vaara:
    ‘snip’
    Pelko siitä, ettei keskus­ta suos­tu yhtäläiseen äänioikeu­teen maakun­taval­tu­us­to­ja valit­taes­sa, perus­tuu kah­denkeskiseen keskustelu­un puheen­puhaan­jo­hta­ja Juha Sip­ilän kanssa. Kysyin, kumpaa keskus­ta nyt kan­nat­taa, vaaleil­la valit­tua maakun­taval­tu­us­toa vai tätä epä­suo­raa nim­i­tys­mall­ia. Hän sanoi, että he ovat avoimia molem­mille, mut­ta henkilöko­htais­es­ti hän pitää vaaleil­la valit­tua parem­pana. Sanoin, että Kes­ki-Suomen maakun­taval­tu­us­toon ei sil­loin yhtään luhankalaista (781 asukas­ta) tulisi, mihin hän sanoi, että hei­dän mallis­saan tulisi.
    ‘snip’

    Haus­ka nähdä, että Kepun per­in­teinen sil­tarumpupoli­ti­ik­ka on edelleen voimis­saan — sitähän tämä on.

    Maakun­tata­son asioi­ta ratkot­taes­sa ei ole mitenkään tarpeel­lista, että joka kyläl­lä on edus­tus, pait­si puo­lus­ta­mas­sa niitä siltarumpuja.

    Jos esim. tuo Luhanka on suo­ran vaalin vaalipi­ir­inä, sehän tarkoit­taa sitä, että sieltä edus­ta­jik­si tule­vat suurim­man puolueen edus­ta­jat eli ilmeis­es­ti kak­si kepu­laista. Näin saadaan hienos­ti ja demokraat­tis­es­ti maakun­taval­tu­us­to täy­teen kepu­laisia. Ja kuten Osmo on osoit­tanut, Kes­ki-Suomes­sakin voidaan määrit­tää vaik­ka kuin­ka mon­ta Luhangan kokoista aluet­ta, jot­ka eivät saa mitään edus­tus­ta, mut­ta sil­lä ei ole väliä, sil­lä niis­sä ei asu riit­tävästi kepulaisia.
    Sama vaara on sil­loinkin, kun kun­nat val­it­se­vat edus­ta­jansa val­tu­utet­tu­jen kesku­ud­es­ta, suurin ryh­mä jyrää.

    Jos käytetään nykyisen maakun­taval­tu­us­ton val­in­tamenetelmää, jon­ka mukaan val­tu­us­ton kokoon­panon on vas­tat­ta­va koko maakun­nan voima­suhtei­ta, tämä väl­tetään, mut­ta sys­tee­mi on niin mon­imutkainen, että val­in­ta on käytän­nössä puoluei­den piirisi­h­tee­rien käsis­sä eikä äänestäjä saa tietää siitä yhtään mitään

    Koko maakun­ta yhdek­si vaalipi­irik­si! Se on äänestäjälle selkeä vai­h­toe­hto ja siinä val­i­tuk­si tulleet ovat maakun­nan val­tu­utet­tu­ja, eivät oman kun­nan edustajia.

  36. Raimo K:
    Koko maakun­ta yhdek­si vaalipi­irik­si! Se on äänestäjälle selkeä vai­h­toe­hto ja siinä val­i­tuk­si tulleet ovat maakun­nan val­tu­utet­tu­ja, eivät oman kun­nan edustajia. 

    Tämä yhden vaalipi­irin malli voi olla ihan hyvä ja toimi­va ratkaisu jois­sakin maakun­nis­sa, mut­ta ei kaikissa. Use­ampi vaalipi­iri lie­nee perustel­tu ratkaisu sel­l­ai­sis­sa maakun­nis­sa, jot­ka ovat pin­ta-alal­taan laa­jo­ja ja jois­sa keskuskaupun­ki on asukaslu­vul­taan huo­mat­ta­van suuri mui­hin alueisi­in ver­rat­tuna (esim. Lap­pi, Pohjois-Pohjanmaa). 

    Myös Ruot­sis­sa maakun­nat on jaet­tu vaalipi­irei­hin eikä siel­lä ole kysymyk­sessä Keskus­tan sala­juoni. On hölmöä ja vain­o­harhaista tulki­ta kaik­ki Keskus­tan esi­tyk­set salali­it­to­teo­ri­an poh­jal­ta. Täl­löin voi nimit­täin käy­dä niin, että näkee vain sen minkä halu­aa, ja tosi­asi­at unohtuvat.

    1. Ymmärtääk­seni keskus­ta lupaa ainakin yhden val­tu­ute­tun JOKAISESTA kun­nas­ta. Varsinais-Suomessa´nyt esimerkik­si tämä johtaa aivan suh­teet­tomaan vääristymään, jos maakun­taval­tu­us­ton koko rajoite­taan jotenkin järkeväk­si, kos­ka kun­tia on 28 ja niiden asukasluku vai­htelee 900 ja 180 000 välil­lä. Yhdel­lä turku­laisel­la on aika pieni ääni­val­ta yhteen kus­tavi­laiseen ver­rat­tuna. Näin valit­tu joukko kuitenkin päät­täisi esimerkik­si Turun lukioiden kielivalinnoista.
      Tämä voi kuu­lostaa saivartelul­ta, mut­ta yritän usut­taa keskusta­laisia täs­men­tämään malli­aan. Jos ote­taan kir­jaimel­lis­es­ti se, mitä he ovat siitä eri puo­lille luvan­neet, päädytään aivan absur­dei­hin tulok­si­in. Min­ul­la ei ole val­tuuk­sia ryhtyä kehit­tämään keskus­tan maakun­ta­mallia vaan se pitäisi hei­dän itsen­sä tehdä.

      Min­un mallis­sani maakun­nas­sa joko ei olisi vaalipi­ire­jä lainkaan tai ne ovat niin suuria, että jokaises­ta vaalipi­iristä val­i­taan ainakin kymme­nen val­tu­utet­tua. Kus­tavi ei siis saisi omaa vaalipi­ir­iään. Tässäkin tapauk­ses­sa suh­teel­lisu­u­den takaamisek­si pitäisi olla saman­lainen lasku­ta­pa kuin Ruot­sis­sa eikä tämä mei­dän pieniä sor­ta­va dHont.

  37. Mitenkähän tämä onnis­tuu Ruot­sis­sa ja Tan­skas­sa, kun siel­lä vaaleil­la val­i­taan maakun­ta­hallinnon (sekundäärikun­nan) johto. En tunne tarkkaan yksi­tyisko­htia, mut­ta pieniä kun­tia (alle 4000 asukas­ta) on siel­läkin. Kyl­läpä Ruot­sis­sa on paljon kepu­laisia siltarumpupoliitikkoja !

  38. Tässä Ruotsin jär­jestelmä selkeäl­lä suomenkielellä
    http://www.kommun.se/topic____10023.html

    Jotenkin tun­tuu, että helsinkiläisyys aiheut­taa tiet­tyä kapeakat­seisu­ut­ta ja mit­takaava­harhaa (ei pidä suut­tua, minäkin olen enti­nen) niin, että luulee jopa Vuosaar­ta Ahve­nan­maan kokoisek­si. Vilka­isu välil­lä koko Suomen kart­taan ei tek­isi pahaa.

    Alf Rehn ja Ris­to EJ Pent­tilä hah­mot­te­liv­at kir­jas­saan Suun­na­ton Suo­mi mm. kuusi eri­laista maakun­taa ja kehi­tysstrate­giaa. Toivoisin, että keskustelu heräisi myös tämän, mielestäni hyvän, kir­jan pohjalta.

  39. “Suurten kun­tien äänileikkuri.” 

    Voisiko esimerkik­si nim­imerk­ki Nukku­Mat­ti ker­toa min­ulle, mil­lä tavoin tämä ei tee eri kun­nan asukkaista eriarvoisia. 

    Touko Met­ti­nen
    turku­lainen, jon­ka ääni painaa Varsi­nais-Suomen sairaan­hoitopi­iris­sä hel­vetisti vähem­män kuin rusko­laisen ääni (Rusko oli Hesarin mukaan Suomen paras kunta)

  40. Touko Met­ti­nen:
    “Suurten kun­tien äänileikkuri.”

    Voisiko esimerkik­si nim­imerk­ki Nukku­Mat­ti ker­toa min­ulle, mil­lä tavoin tämä ei tee eri kun­nan asukkaista eriarvoisia. 

    Henkilöko­htais­es­ti en kan­na­ta suurten kun­tien äänileikkuria vaan kaikil­la maakun­nan asukkail­la on syytä olla yhtä “paina­va” ääni. Mut­ta maakun­taval­tu­us­to­jen alueelli­nen tas­apain­oisu­us olisi tarpeel­lista varmis­taa jotenkin, ja itse pitäisin siihen hyvänä ratkaisuna pin­ta-alal­taan suurten maakun­tien jakamista vaalipi­irei­hin Ruotsin mallin mukaisesti.

    Yllä on esitet­ty pelko, että suo­raa maakun­taval­tu­us­ton vaalia kan­nat­ta­vat keskusta­laiset halu­aisi­vat eri kun­tien asukkaille eri­laisen ääni­val­lan. Itse en tähän usko lainkaan, vaan vah­vasti epäilen, että kysymyk­sessä on väärinkäsi­tys, joka mah­dol­lis­es­ti johtuu Keskus­tan mallin yksi­tyisko­h­tien keskeneräisyydestä. 

    Jos maakun­taval­tu­us­to val­i­taan suo­ral­la kansan­vaalil­la (kuten olisi mielestäni hyvä), niin suo­ma­laiseen oikeusta­ju­un ei sovi maakun­nan asukkaiden epä­tas­a­puo­li­nen kohtelu. Osmon hyvät esimerk­it blogikir­joituk­ses­sa havain­nol­lis­ta­vat tätä, ja luulen, että näi­den argu­ment­tien avul­la jääräpäisim­mätkin keskusta­laiset huo­maa­vat, että yhtäläi­nen äänioikeus on ain­oa hyväksyt­tävä vaihtoehto. 

    Eli täl­löin maakun­nan tasol­la val­tu­ustopaikat luon­nol­lis­es­ti jakau­tu­isi­vat puoluei­den maakun­nal­lisen äänio­su­u­den mukaisesti.

  41. Touko Met­ti­nen: Voisiko esimerkik­si nim­imerk­ki Nukku­Mat­ti ker­toa min­ulle, mil­lä tavoin tämä ei tee eri kun­nan asukkaista eriarvoisia.

    Minä voin ker­toa oman näke­myk­seni. Iso osa asioista lie­nee enem­mänkin maanti­eteeseen kuin asukas­määrään liit­tyviä. Harvem­mi­na­su­tul­la alueel­la monista palveluista tulee etäisyyk­sistä johtuen kalli­impia, jol­loin ihan “reilu” asukasko­htainen tasa­jakokin saat­taa hävit­tää sieltä esim. kohtu­ullisen matkan päässä ole­vat ter­veyskeskuk­set samal­la kun niitä riit­tää keskuskun­nas­sa jopa yli tarpeen. Lisäk­si suo­ra ääni/asukas saat­taa aset­taa väestörikkaan “keskuskun­nan” puh­taaseen saneluasemaan.

    Tätä luulen tarkoite­tun eikä sitä, että joka kylän pitäisi vas­ta­ta pain­oar­voltaan Helsinkiä.

  42. anonyy­mi:
    Lisäk­si suo­ra ääni/asukas saat­taa aset­taa väestörikkaan “keskuskun­nan” puh­taaseen saneluasemaan.

    Tuo on muuten hyvä huomio. Voi olla, että vaalipi­ir­i­jär­jestelmä ei estäisi tätä tilannetta. 

    Esimerkik­si Pohjois-Poh­jan­maan ja Lapin sairaan­hoitopi­irien alueel­la tilanne alkaa olla se, että kun­tali­itosten jäl­keen keskuskaupun­gin asukas­määrä on jo noin puo­let koko alueen väk­ilu­vus­ta. Jos on yli puo­let, niin sil­loin keskuskaupun­ki saisi yksinään yksinker­taisen enem­mistön maakun­taval­tu­us­toon. Kaikissa tilanteis­sa tämä ei vält­tämät­tä ole ain­oas­taan hyvä asia kokon­aisu­u­den kannal­ta, jos val­tu­us­to on riitainen tai “kah­tia jakau­tunut”. Pitäisikö ehkä säätää, että tiety­istä asioista pitää päät­tää suurem­mal­la enemmistöllä? 

    Tietääkö joku, että miten asi­at ovat Ruot­sis­sa? Onko maakun­nas­sa yhtäläi­nen äänioikeus kuten olen ymmärtänyt eli onko eri vaalipi­irien paikkao­su­us liki­main sama kuin osu­us maakun­nan väk­ilu­vus­ta? Entä miten päätök­sen­teko val­tu­us­tossa tapah­tuu, riit­tääkö yksinker­tainen enem­mistö kaikki­in asioi­hin? Onko Ruotsin mallis­sa ilmen­nyt ongelmia tai olisiko siinä paran­tamisen tarvet­ta maakun­taval­tu­us­ton vaalin osalta?

    1. Jos Ruot­sis­sa ei nou­datet­taisi yhtäläistä äänioikeut­ta, siitä olisi var­maankin kuul­tu. Maakun­nas­sa on vaalipi­ir­it, mut­ta niiden on olta­va riit­tävän kokoisia tur­vaa­maan vaalin suhteellisuuden.

  43. Nukku­Mat­ti: Jos on yli puo­let, niin sil­loin keskuskaupun­ki saisi yksinään yksinker­taisen enem­mistön maakuntavaltuustoon. 

    Tarkoi­tan siis, että ei keskuskaupun­ki saisi enem­mistöä, kun edus­ta­jat edus­taisi­vat itseään ja äänestäjiään eivätkä kun­taansa, mut­ta kum­minkin keskuskaupungista kotoisin ole­vat edus­ta­jat voisi­vat liit­toutues­saan päästä sanelu­ase­maan. En osaa sanoa, että voisiko täl­lais­es­ta tul­la ongel­ma jos­sain tilanteessa.

  44. Ahve­nan­maan maakun­ta­hal­li­tuk­sen sivuil­ta löy­tyy mm: Kom­mu­nalbeskat­tnin­gen på Åland
    Efter­som ingen extra inkom­st­skatt till land­skapet upp­bärs och då det inte län­gre finns några särskil­da nöjesskat­ter eller näringsskat­ter i egentlig mening, med undan­tag av apotek­savgiften som möjli­gen kan klas­sas som en näringsskatt, utgår enbart skatt till kom­muner­na enligt land­skapets lagstiftning.”

    Tämä tekee Ahve­nan­maan mallin entistäkin houkut­tel­e­vam­mak­si, eri­tyis­es­ti Ruot­si­in verrattuna.

    Maakun­ta­hallinto ml. se keskeinen ter­vey­den­huolto rahoite­taan (Suomen) val­tion määrära­hal­la, joka las­ke­taan siten, että val­tion tilin­päätök­sen mukaiset tulot luku­un otta­mat­ta uusia val­tion lain­o­ja, ker­ro­taan itse­hallinto­lain mukaisel­la tasoi­tus­pe­rus­teel­la, joka on 0,45 %.
    Yksinker­taista, mut­ta simp­peliä: val­tion­hallinnon täy­tyy huole­htia vain pros­ent­ti­laskus­ta. Toki val­tion­a­pua ker­tyy noin 4000 €/henkilö, mut­ta kuin­ka help­poa hallinnollisesti 🙂

  45. Ei nyt sen­tään. Ahve­nan­maan pin­ta-ala (1579 km²) on noin 100-ker­tainen Vuosaa­reen (15 km²) verrattuna.

    Asukaslu­vul­taan se on kuitenkin Vuosaar­ta pienem­pi. On aika nai­ivia ajatel­la, että ter­vey­den­hoidon organ­isoimisen Uudel­la­maal­la tai edes Pirkan­maal­la voisi kopi­oi­da Ahve­nan­maal­ta. Oike­as­sa maakun­nas­sa ter­vey­den­huoltoon liit­tyy kun­nolli­nen keskus­sairaala. Ahve­nan­maal­la on kyse yhden keskikokoisen ter­veyskeskuk­sen ylläpitämis­es­tä, jol­loin sitä voi ver­ra­ta ter­vey­den­huol­lon organ­isoimiseen kun­nas­sa, ei maakun­nas­sa. Siihenkään se ei saaris­toisuuten­sa ja vaikei­den yhteyk­sien vuok­si oikein kel­paa mallik­si, kos­ka nor­maalis­sa kun­nas­sa ei olisi mitään järkeä pitää ter­veysase­maa muu­ta­man sadan ihmisen asut­ta­malle alueelle.

  46. Osmo Soin­in­vaara:

    Min­un mallis­sani maakun­nas­sa joko ei olisi vaalipi­ire­jä lainkaan tai ne ovat niin suuria, että jokaises­ta vaalipi­iristä val­i­taan ainakin kymme­nen val­tu­utet­tua. Kus­tavi ei siis saisi omaa vaalipi­ir­iään. Tässäkin tapauk­ses­sa suh­teel­lisu­u­den takaamisek­si pitäisi olla saman­lainen lasku­ta­pa kuin Ruot­sis­sa eikä tämä mei­dän pieniä sor­ta­va dHont.

    Kan­natan.

    Eli perus­pe­ri­aat­teista taide­taan olla pitkälti samaa mieltä. Yksi­tyisko­hdista voisi tietenkin keskustel­la pitkästikin ja yrit­tää kehit­tää Ruotsin mallia edelleen parem­mak­si ja Suomeen sopi­vak­si. Ruot­sis­sa tuo vaalipi­irin min­imikoko maakun­tavaaleis­sa taitaa muuten olla 8 val­tu­utet­tua 10 sijaan.

    Nyt pitäisi vain vaku­ut­taa vielä muutkin siitä, että tämä malli on hyvä. 🙂

    1. Ruot­sis­sa nou­datet­tu laskeb­tat­a­pa johtaa parem­paan suh­teel­lisu­u­teen myös pien­ten vaalipi­irien tapauk­ses­sa. Ver­tailu­luku­ja las­ket­taes­sa jaka­ji­na käytetään luku­ja 1,4, 3, 5, 7 jne, kun meil­lä jaka­ji­na ovat luvut 1, 2, 3, 4. Meil­lä pyöris­tetään alaspäin, Ruot­sis­sa lähim­pään kokon­ais­luku­un, tavallaan.

  47. anonyy­mi: Harvem­mi­na­su­tul­la alueel­la monista palveluista tulee etäisyyk­sistä johtuen kalli­impia, jol­loin ihan “reilu” asukasko­htainen tasa­jakokin saat­taa hävit­tää sieltä esim. kohtu­ullisen matkan päässä ole­vat ter­veyskeskuk­set samal­la kun niitä riit­tää keskuskun­nas­sa jopa yli tarpeen. Lisäk­si suo­ra ääni/asukas saat­taa aset­taa väestörikkaan “keskuskun­nan” puh­taaseen saneluasemaan. 

    Tilas­to­jen mukaan haja-asu­tusalueen pienetkin kun­nat pystyvät toteut­ta­maan perus­palve­lut edullis­es­ti. Itse asi­as­sa kaikkein taloudel­lisim­mat kun­nat ovat yleen­sä pieniä. Etäisyy­det eivät siis näytä nos­ta­van palvelu­iden kokon­aish­in­taa (ainakaan jos saaris­to ja Lap­pi unohdetaan).

    Täl­lä perus­teel­la perus­palve­lut voisi pääsään­töis­es­ti hajaut­taa aina kun riit­tävä min­im­imäärä asi­akkai­ta saadaan kasaan (esim. yksi tai kak­si koul­u­lu­okkaa). Näin etäisyys asi­akkaisi­in minimoituu.

    Keskit­tymistä tapah­tuu silti monista syistä. Valitet­tavasti keskushallinto kat­soo palvelui­ta ja niiden toteut­tamista tyyp­il­lis­es­ti kesku­s­pain­ot­teis­es­ta näkökul­mas­ta, kun taas palvelu­iden tarvit­si­jat ovat koko kun­nan tai maakun­nan alueel­la. Usein keskustal­la on yliedus­tus sekä päätök­siä valmis­tele­vien virkami­esten että poli­it­ti­sis­ten päät­täjien joukos­sa (ja lai­ta-alueet ovat hajanaisia, vaik­ka niil­lä olisi enemmistökin).

    Keskit­tymi­nen on siis (monop­o­lisoi­tu­misen kaltainen) luon­non­la­ki, jon­ka ole­mas­sao­lo tulee tiedostaa, jot­ta osat­taisi­in vali­ta tarkoituk­sen­mukaisin keskit­tymisen aste.

  48. Jos maakun­ta ottaa mallia koko maan asioista päät­tävästä eduskun­nas­ta, mitään takui­ta sille, että jokaises­ta kun­nas­ta on edus­ta­ja (tai kansane­dus­ta­ja) ei tarvi­ta. Jos taas ajatel­laan, että kyseessä on kun­tien yhteistyöelin, on luon­te­vaa, että jokaisel­la jäsenel­lä on edus­tus. On myös mah­dol­lista pain­ot­taa edus­ta­jien ääniä niin, että Kus­tavin ja Luhangan edus­ta­jien äänel­lä on vähem­män pain­oa kuin suurten kun­tien edus­ta­jil­la. Näin pienet kun­nat voisi­vat lähet­tää parikin edus­ta­jaa, eikä suurten tarvit­sisi lähet­tää kymmeniä.

    Tosin, kuten jo aiem­min totesin, kun­tien yhteistyössä luon­tevin tapa taa­ta jokaisen kun­nan asioiden tasokas hoito on antaa kun­tien vali­ta vapaasti yhteistyökump­panin­sa. Kahli­tun mielip­i­titä ei vält­tämät­tä kuun­nel­la, mut­ta itsenäisen asi­akkaan ääni kuuluu.

  49. Kat­selin Rovaniemen uut­ta val­tu­us­toa ja näyt­tää siltä, että kaik­ki val­tu­ute­tut keskus­taa­ja­mas­ta eli reuna-alueet eivät men­esty vaik­ka siel­läkin asuu paljon ihmisiä

    Kun jokaises­sa kylässä äänestetään omaa ehdokas­ta niin lop­putule­ma on ettei yksikään syr­jäalueen ehdokas mene läpi.

    Val­tu­ute­tut tule­vat 60 km² alueelta ja kun­ta on 8000 km².

    Asukkaiden jakau­ma on tietysti määräävä,mutta muis­tan vain,että syr­jäkylil­läkin asui merkit­tävä määrä ihmisiä.

    Sen vuok­si yksi vai­h­toe­hto alueel­lisen edus­tuk­sen takaamisek­si suurkun­nis­sa ovat äänestysalueet

  50. Tämä kymme­nen val­tu­ute­tun vaalipi­iri antaisi mah­dol­lisu­u­den myös osa­puilleen vasem­mis­toli­iton kokoisen puolueen saa­da edus­ta­jansa valtuustoon.

    Ilmeis­es­ti poli­itikoille on tärkeäm­pää saa­da puoluei­den edus­tus maakun­taval­tu­us­tossa vas­taa­maan koko maakun­nan äänestys­tu­losta, kuin saa­da ylipäätään joku edus­ta­ja kaik­ista kunnista.

    Ongel­maa voidaan helpot­taa siir­tymäl­lä kak­sipuolue­jär­jestelmään. Luhanka-prob­lee­mi vaatii yksipuolue­jär­jestelmää, tai sit­ten luhankakun­nane­dus­ta­jat saa­vat val­tu­us­toon vain kymme­ne­sosaää­nen käyt­töön äänestyksissä.

  51. Osmo Soin­in­vaara:
    Ruot­sis­sa nou­datet­tu laskeb­tat­a­pa johtaa parem­paan suh­teel­lisu­u­teen myös pien­ten vaalipi­irien tapauk­ses­sa. Ver­tailu­luku­ja las­ket­taes­sa jaka­ji­na käytetään luku­ja 1,4, 3, 5, 7 jne, kun meil­lä jaka­ji­na ovat luvut 1, 2, 3, 4. Meil­lä pyöris­tetään alaspäin, Ruot­sis­sa lähim­pään kokon­ais­luku­un, tavallaan. 

    Suomes­sakin ollaan joskus reilu­ja. Eduskun­nan paikat jae­taan vaalipi­ireille (jo ennen vaale­ja siis) largest remain­der ‑menetelmäl­lä (Haren kvoot­ti). Vähän makua­sia, mut­ta sen voisi väit­tää ole­van vielä hitusen reilumpi kuin tuo Ruot­sis­sa käytet­ty mod­i­fioitu Sainte-Lagüe.

    http://en.wikipedia.org/wiki/Highest_averages_method
    http://en.wikipedia.org/wiki/Largest_remainder_method

  52. Se jäi vielä sanomat­ta, että Suomes­sa puoluei­den edus­ta­japaikko­jen laskem­i­nen val­lipi­ire­it­täin (eikä val­takun­nal­lis­es­ti) vähen­tää pien­ten puoluei­den paikko­ja (ja siis suh­teel­lisu­ut­ta) enem­män kuin D’Hondtin menetelmän käyttö.

    Nykyisen hal­li­tuk­sen jo hylkäämä, edel­lisen hal­li­tuk­sen ker­taalleen hyväksyt­tämä eduskun­tavaal­i­jär­jestelmän uud­is­tus olisi laskenut puoluei­den paikat koko val­takun­nan tasol­la (lois­tavaa). Mut­ta toisaal­ta se olisi kui­tan­nut tämän tuo­ma­l­la Suomeenkin äänikyn­nyk­sen (selvää sor­toa ja tarkoituk­sel­lista suh­teel­lisu­u­den vääristämistä).

  53. Osmo Soin­in­vaara: Asukaslu­vul­taan se on kuitenkin Vuosaar­ta pienem­pi. On aika nai­ivia ajatel­la, että ter­vey­den­hoidon organ­isoimisen Uudel­la­maal­la tai edes Pirkan­maal­la voisi kopi­oi­da Ahvenanmaalta

    Kyl­lä Ahve­nan­maan malli on käsit­tääk­seni hyvin lähel­lä ruot­salaista land­st­ing-mallia. Mik­si se ei toimi­sisi Pirkan­maal­la, jos se toimii vaikka­pa Tukhol­man läänis­sä tai Taalain­maal­la ? Ruot­sis­sa land­stingetit muuten kil­pailut­ta­vat myös sairaaloi­ta ainakin Tukhol­man läänissä.

  54. Var­maan jonkin­lainen vaalipi­ir­i­jako olisi paikallaan. Nythän Helsingis­säkin esim. Vuosaares­ta ei ainakaan aiem­min ollut ketään val­tu­us­tossa, jos oikein muis­tan. Poli­it­ti­nenkin eli­it­ti keskit­tyy kan­takaupun­gin alueelle.

    Tukhol­man läänin landstingetin/maakäräjäkunnan vaalipi­ir­i­jako tässä:
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Tukholman_l%C3%A4%C3%A4ni#Maak.C3.A4r.C3.A4j.C3.A4kunta

    Kun­tien koko vai­htelee siel­läkin melkois­es­ti. Tukhol­ma 1,3 milj. — Märs­ta 24000.

    1. Märstalle ei kuitenkaan taa­ta yhtään paikkaa, vaan vaalipi­ir­it ovat Tukhol­man läänis­sä suun­nit­teen yhtä suuria. Vaal­i­ta­pa näyt­tää toteut­ta­van pienehköistä vaalipi­ireistä huoli­mat­ta suh­teel­lisu­u­den varsin hyvin. Onko siel­lä tasau­s­paikka­jär­jestelmä tai jokin vastaava?
      Vuosaares­ta valit­tii neljä valtuutettua.

  55. Osmo Soin­in­vaara:
    ‘snip’
    … nor­maalis­sa kun­nas­sa ei olisi mitään järkeä pitää ter­veysase­maa muu­ta­man sadan ihmisen asut­ta­malle alueelle.

    Jos se onnis­tuu Ahve­nen­maal­la, se onnis­tuu muual­lakin. Ja nor­maal­isu­us on vain tilas­tolli­nen käsite.

    Sadan asukkaan kun­taa ei toki voi­da aset­taa tavoit­teek­si, mut­ta keskeiset sote-ongel­mat voidaan ratkaista melko pienel­lä väestöpohjalla.
    Ratkaistakoon metropo­lialue ja keskuskun­ta-kauluskun­ta-prob­lemati­ikkaan liit­tyvät kaavoitu­songel­mat muul­la tavoin.

    1. Sadan asukkaan kun­taa ei toki voi­da aset­taa tavoit­teek­si, mut­ta keskeiset sote-ongel­mat voidaan ratkaista melko pienel­lä väestöpohjalla

      Ahve­nan­maal­la se väestöpo­h­ja on siis noin 30 000. Vielä ker­ran. Ahve­nen­maal­la kun­nat eivät jär­jestä ter­vey­den­hoitoa. Man­tereen puolel­la on väläytet­ty ter­vey­den­hoitoon niinkin pien­tä asukaspo­h­jaa kuin 20 000.

  56. Liian van­ha:
    ‘snip’
    Asukkaiden jakau­ma on tietysti määräävä,mutta muis­tan vain,että syr­jäkylil­läkin asui merkit­tävä määrä ihmisiä.
    ‘snip’

    Kyl­lä syr­jäkylil­läkin tosi­aan asui merkit­tävä määrä ihmisiä, mut­ta se oli ennen 60-lukua.
    Palvelu­jen keskit­tymi­nen johtuu maat­alouden raken­nemuu­tok­ses­ta eikä poli­itikko­jen tms. ilkeydestä.

  57. Toisin kuin porkkan­tyyliset kun­tali­itok­set, jol­lainen 70 kun­nan ohjel­makin olisi, maakun­tata­soiset kun­tavaalit käy­dään toisel­la vai­h­teel­la ja agendalla.

    Ruot­sia ja varsinkin Nor­rbot­te­nia pitkään seu­ran­neena voin sanoa, että siel­lä on kaikille puolueille itses­tään selvyys huole­htia perus­palve­lut joka pitäjään. Lääni huole­htii edullis­es­ta julkises­ta liikenteestä. 

    Se mis­tä Ruot­sis­sa kan­netaan poli­it­tista huol­ta, on elinkeinot ja työl­lisyys. Nehän viime kädessä ratkai­se­vat jon­ki alueen elinkelpoisu­u­den. Maat­alous yksin ei sitä tee ja sitä ei enää Nor­bot­tenis­sa juuri olekaan toisin kuin Suomen puolel­la, mis­sä val­tio tukee maataloutta.

    Ei liene ihme, että Ruot­si saikin amerikkalaisy­htiöi­den investoin­te­ja edel­lisvuon­na 29 mil­jar­dia dol­lar­ia ja Suo­mi vain 1,47 miljardia.

    70 kun­nan mallis­sa Suomes­sa van­ha meno jatkuisi ja kun­tapoli­ti­ik­ka olisi lähin­nä riite­lyä ter­veyskeskusten ja koulu­jen paikoista.

  58. Liian van­ha:
    Kat­selin Rovaniemen uut­ta val­tu­us­toa ja näyt­tää siltä, että kaik­ki val­tu­ute­tut keskus­taa­ja­mas­ta eli reuna-alueet eivät men­esty vaik­ka siel­läkin asuu paljon ihmisiä

    Kun jokaises­sa kylässä äänestetään omaa ehdokas­ta niin lop­putule­ma on ettei yksikään syr­jäalueen ehdokas mene läpi. Saat­taa tosin olla, että tuol­laista muu­tos­ta ei halu­ta tehdä. 

    Pitäisi selvit­tää, onko tuo ongel­ma. Jos yhden kylän asukkaiden äänet eivät riitä tuo­maan oma­lle ehdokkaalle val­tu­ustopaikkaa, pitäisi tietää, onko kyläläis­ten mielestä parem­pi, että val­tu­us­sa on oman ehdokkaan sijas­ta keskus­taa­ja­man edus­ta­ja vai jonkin toisen kylän edustaja.

    Jos he pitävät esimerkik­si naa­purikylän ehdokas­ta parem­pana kuin keskus­taa­ja­malaista, pitää muut­taa vaal­i­ta­pa sel­l­aisek­si, että äänestäjä voi ker­toa, ketä kan­nat­taa siinä tapauk­ses­sa, että oma suosikkiehdokas tai ‑ehdokkaat eivät mene läpi.

  59. Osmo Soin­in­vaara: Ahve­nan­maal­la se väestöpo­h­ja on siis noin 30 000. Vielä ker­ran. Ahve­nen­maal­la kun­nat eivät jär­jestä ter­vey­den­hoitoa. Man­tereen puolel­la on väläytet­ty ter­vey­den­hoitoon niinkin pien­tä asukaspo­h­jaa kuin 20 000.

    Ilmeis­es­ti nyt ymmär­sit: sote-asi­at pois kunnilta!
    VAT­Tin erään selvi­tyk­sen (van­han) mukaan ter­veysasiois­sa väestöpo­h­ja olisi 40 000.

  60. Osmo Soin­in­vaara: Märstalle ei kuitenkaan taa­ta yhtään paikkaa, vaan vaalipi­ir­it ovat Tukhol­man läänis­sä suun­nit­teen yhtä suuria. Vaal­i­ta­pa näyt­tää toteut­ta­van pienehköistä vaalipi­ireistä huoli­mat­ta suh­teel­lisu­u­den varsin hyvin. Onko siel­lä tasau­s­paikka­jär­jestelmä tai jokin vastaava?
    Vuosaares­ta valit­tii neljä valtuutettua.

    En tiedä tasausjär­jestelmästä, mut­ta jokaises­ta vaalipi­iristä näytetään valit­ta­van suun­nilleen yhtä paljon edus­ta­jia. Itse Tukhol­man kaupun­ki näyt­tää ole­van jaet­tu use­aan vaalipi­iri­in toisin kuin esim. Helsin­ki kun­nal­lis­vaaleis­sa. Var­maan voisi olla hyvä jär­jestelmä myös Helsingis­sä, täl­löin köy­hem­mät Itä-Helsin­gin alueet saisi­vat enem­män val­tu­utet­tu­jsa (ja SDP sekä Perus­suo­ma­laiset lisä­paikko­ja). Nythän kan­takaupun­ki näyt­tää ole­van kokoomuk­sen ja vihrei­den vah­vaa aluet­ta ja siel­lä myös äänestyspros­ent­ti on korkea ver­rat­tuna esim. Jakomäkeen.

    1. Helsin­gin jakami­nen vaalipi­irei­hin toisi lisä­paikko­ja vihreille, kokoomuk­selle ja demareille ja pudot­taisi kolme pien­in­tä ryh­mää valtuustosta.

    1. OK, mut­ta etpä ole eri­tyis­es­ti tässä säi­keessä sitä tuonut esille.

      Yritän usut­taa kesku­ta­laisia vas­taa­maan ilmi­selvi­in epäi­ly­i­hin, mut­ta ei ole vas­tauk­sia näkynyt.

  61. Raimo K: sote-asi­at pois kunnilta!
    VAT­Tin erään selvi­tyk­sen (van­han) mukaan ter­veysasiois­sa väestöpo­h­ja olisi 40 000 

    Mitäköhän muu­tan VATT pyr­ki tuos­sa opti­moimaan? Luulen että sopi­val­la kysymyk­se­naset­telul­la voidaan saa­da läh­es mikä tahansa koko sopi­vak­si. Aivokirur­gias­sa opti­maa­li­nen väestöpo­h­ja olisi huo­mat­tavasti suurem­pi, ja kor­vat­ule­hduk­sis­sa taas pienem­pi. Vas­taavasti opti­maaalisek­si vas­tu­ullisek­si yksikök­si (palvelu­iden opti­maalisen keskit­tämisas­teen näkökul­mas­ta?) voitaisi­in todis­taa kun­ta, suurkun­ta, maakun­ta tai valtio.

  62. Olisi hyvä jos keskusta­laiset osal­lis­tu­isi­vat tähän keskustelu­un. Pelätäänkö siel­lä, että tulee potkit­tua aisan yli?

  63. Coun­try­boy: Kyl­lä Ahve­nan­maan malli on käsit­tääk­seni hyvin lähel­lä ruot­salaista land­st­ing-mallia. Mik­si se ei toimi­sisiPirkan­maal­la, jos se toimii vaikka­pa Tukhol­man läänis­sä tai Taalainmaalla ?

    Pirkan­maal­la kun­nat eivät nytkään jär­jestä sairaan- tai ter­vey­den­hoitoa, vaan sen tekee sairaan­hoitopi­iri tai kun­tay­htymä. Pienem­mät kun­nat eivät myöskään huole­h­di sosi­aal­i­toimes­ta, vaan sekin on kun­tay­htymän kon­tol­la. Kun­tien itsen­sä har­tioille jää vain perusk­oulu ja tekni­nen toi­mi. Maakun­nan jär­jestämä sairaan­hoito toimisi muuten, mut­ta maakun­nan rajoil­la palve­lut heikkeni­sivät. Nyt asukkaat voivat itse päät­tää, menevätkö Vorssaan vai Valkeakoskelle.

    1. Vaik­ka pieni kun­ta ei JÄRJESTÄ ter­vey­den­hoitoa, se mak­saa sen toimien näin asukkaiden­sa vaku­u­tusy­htiönä. Siihen ne ovat aivan liian pieniä.

  64. Osmo Soin­in­vaara: Yritän usut­taa kesku­ta­laisia vas­taa­maan ilmi­selvi­in epäi­ly­i­hin, mut­ta ei ole vas­tauk­sia näkynyt.

    Minus­ta tuo näyt­tää lähin­nä poli­tikoin­nil­ta ja syyt­te­lyltä. On tosi­aan ihme, ettei kukaan tah­do tuo­hon täkyyn käydä.

    Esi­tys ei juuri poikkea kah­denkymme­nen kun­nan mallista.

    Mikä sit­ten estää puhu­mas­ta maakun­nista tai lääneistä? Mik­si nykyi­nen ter­mi­nolo­gia pitää määritel­lä uusik­si ja mik­si lähidemokra­tia pitää rapauttaa?

    Jos Keskus­ta on nyt samaa mieltä kuin sinä aikaisem­min, mik­si nyt vas­tu­s­tat aja­tus­ta? Jos tämä on suo­ma­laisen poli­ti­ikan taso, onko ihme, että äänestyspros­ent­ti ja legit­imi­teet­ti las­kee kuin lehmän hän­tä? Minus­ta päiviltä, joina poli­tikoidaan, voisi suo­raan jät­tää palkan mak­samat­ta. Se olkoon har­ras­tus, jota kukin tekee oma­l­la ajallaan.

    1. Minä halu­an puris­taa keskus­ta ulos sen, kan­nat­ta­vatko he maakun­tata­sol­la jokaiselle yhtäläistä äänioikeut­ta vai halu­a­vatko he pain­oit­taa ääniä maaseu­tua — ja samal­la kon­ser­vati­ivista ajat­telua — suo­si­vak­si. Keskus­tan malli muut­tuu aivan toisek­si kuin min­un ja mon­en muun aiem­min esit­tämä, jos puo­lil­la asu­vien ään­i­moikeuk­si­in voi tul­la jopa kym­menker­tainen ero.

  65. Osmo Soin­in­vaara:
    Vaik­ka pieni kun­ta ei JÄRJESTÄ ter­vey­den­hoitoa, se mak­saa sen toimien näin asukkaiden­sa vaku­u­tusy­htiönä. Siihen ne ovat aivan liian pieniä.

    Maakun­ta- tai sote-piir­i­malli voisi/pitäisi olla sel­l­ainen, että kun­nat eivät rahoi­ta sitä. Muuten OK.
    Siis taas ker­ran: kun­nat irti terveydenhoidosta!

    Toki jos vält­tämät­tä halu­taan (kuten hal­li­tus halu­aa) pitää sote-asi­at kun­nil­la, niin sit­ten rahoi­tus euroa per asukas — sil­loin pienu­us ei hait­taa (eikä siitä niin kovin kauan ole, kun tätä sovellettiin).

    1. jos vält­tämät­tä halu­taan (kuten hal­li­tus halu­aa) pitää sote-asi­at kun­nil­la, niin sit­ten rahoi­tus euroa per asukas – sil­loin pienu­us ei hait­taa (eikä siitä niin kovin kauan ole, kun tätä sovellettiin).

      Ei tuokaan nyt oikein toi­mi. Kun­ta voi kaataa ter­vey­den­huoltoon rahaa kuin­ka paljon tahansa, jos se saa siihen rahoituk­sen tosi­asi­as­sa ulkop­uolelta ja oma rahoi­tu­so­su­us on käytän­nössä vakio. Jos oma tuo euroa/asukas rahoi­tu­so­su­us kos­kee vain erikois­sairaan­hoitoa, kan­nat­taa melkein kaik­ki poti­laat lähet­tää tutkit­tavak­si sairaalaan ja ajaa peruster­vey­den­huolto alas. Näin kävi Nor­jas­sa, kun erikois­sairaan­hoito otet­ti­in val­tion vas­tu­ulle. Näin toimi­vat Suomes­sakin mon­et yksi­tyiset lääkärikeskuk­set ja työterveyshuolto.

      Jos taas “maakun­nille” siir­retään vain sote, eli sosi­aal­i­toi­mi ja peruster­vey­den­huolto annetaan sairaan­hoitopi­ireille, kus­tan­nuk­sia ei val­vo kukaan, mikä on nähty sairaan­hoitopi­ireis­sä. Ratkaisumallit ovat joko moni­alainen maakun­ta Ruotsin tapaan, tai vas­tuukun­ta­malli niin, että maakun­nan keskuskaupun­ki vas­taa koko ter­vey­den­huol­losta ja muut mak­sa­vat siitä kap­i­taa­tiope­ri­aat­teen mukaan.
      Jos moni­alainen maakun­ta­hallinto, siinä on ääni­val­lan olta­va sama kaikille. Ei voi olla niin, että päätet­täessä vaikka­pa lukioiden kieli­v­alin­noista, tois­t­en ääni­val­ta on kym­menker­tainen toisi­in nähden.

  66. Pekka Pes­si:
    ‘snip’
    Maakun­nan jär­jestämä sairaan­hoito toimisi muuten, mut­ta maakun­nan rajoil­la palve­lut heikkeni­sivät. Nyt asukkaat voivat itse päät­tää, menevätkö Vorssaan vai Valkeakoskelle. 

    Eipä siel­lä met­sän keskel­lä nyky­isinkään ole keskus­sairaalaa — eikä ter­veyskeskus­takaan — eikä ihmisiäkään.
    Mikähän palvelu voisi heikentyä?

  67. Juho Laatu: Mitäköhän muu­ta VATT pyr­ki tuos­sa opti­moimaan? Luulen että sopi­val­la kysymyk­se­naset­telul­la voidaan saa­da läh­es mikä tahansa koko sopivaksi.

    Kysymys oli kun­nal­lis­ten palvelu­jen väestöpo­h­jas­ta, erikois­sairaan­hoi­dos­ta ei ollut kysymys, vaan terveyskeskuksesta.
    Myös muiden palvelu­jen tehokku­ut­ta arvioitiin.
    Ja se ei ollut mikään kyse­ly­tutkimus (joi­ta Kun­nal­lisalan Kehit­tämis­säätiö tekee, kun ei näytä osaa­van mitään hyödyllistä).

  68. Pekka Pes­si: Pirkan­maal­la kun­nat eivät nytkään jär­jestä sairaan- tai ter­vey­den­hoitoa, vaan sen tekee sairaan­hoitopi­iri tai kun­tay­htymä. Pienem­mät kun­nat eivät myöskään huole­h­di sosi­aal­i­toimes­ta, vaan sekin on kun­tay­htymän kon­tol­la. Kun­tien itsen­sä har­tioille jää vain perusk­oulu ja tekni­nen toimi. 

    Aika moni Pirkan­maan kun­ta taitaa jär­jestää peruster­vey­den­hoiton­sa ja sosi­aal­i­toimen­sakin itse. Pirkan­maan sairaan­hoitopi­irin sivuil­la lis­tataan alueen ter­veyskeskuk­set: http://www.pshp.fi/default.aspx?nodeid=10127&contentlan=1

    Maakun­nan jär­jestämä sairaan­hoito toimisi muuten, mut­ta maakun­nan rajoil­la palve­lut heikkeni­sivät. Nyt asukkaat voivat itse päät­tää, menevätkö Vorssaan vai Valkeakoskelle. 

    Hyvä tavoite (tuo jälkim­mäi­nen lause siis). Min­ulle yksi keskeinen kri­teeri on, voivatko kun­nat päät­tää itse miten palvelun­sa jär­jestävät. Jos päät­tävät, palve­lut jär­jestetään niiden mielestä parhaal­la taval­la. Jos eivät, päätök­sen tekevät päasi­as­sa muut, ja nimeno­maan maakun­nan rajoil­la ole­vat kun­nat toden­näköis­es­ti kär­si­sivät ensimmäisinä.

    Maakun­ta- ja suurkun­ta­mallien suurin ongel­ma nyky­malli­in ver­rat­tuna olisi se, että kun­tien mah­dol­lisu­us päät­tää itse palveluis­taan pois­tet­taisi­in. Jäl­jelle jäisi ehkä oikeus osal­lis­tua päätök­sen­teko­pros­es­si­in, mut­ta se ei anna kovinkaan hyviä takui­ta palvelu­iden säi­lymis­es­tä ja hyvyydestä.

  69. Osmo Soin­in­vaara:
    Vaik­ka pieni kun­ta ei JÄRJESTÄ ter­vey­den­hoitoa, se mak­saa sen toimien näin asukkaiden­sa vaku­u­tusy­htiönä. Siihen ne ovat aivan liian pieniä. 

    Tuos­ta jo puhut­ti­in. Eikö vaku­u­tus riitä, jos val­tio ei halua tasa­ta erikois­sairaan­hoidon kulu­ja? Hom­ma toimii ihan ok nyt, eivätkä pienetkään kun­nat tai­da halu­ta kiireel­lä nyky­i­sistä vas­tu­is­taan (ja itsemääräämisoikeud­estaan) eroon.

    Noi­ta vaku­u­tus­vas­tui­ta olen­naisem­paa keskustelus­sa on tietenkin kun­ta­lais­ten mah­dol­lisu­us päät­tää itse palveluis­taan ja niiden toteuttamisesta.

  70. Osmo Soin­in­vaara:
    ‘snip’
    Jos moni­alainen maakun­ta­hallinto, siinä on ääni­val­lan olta­va sama kaikille. Ei voi olla niin, että päätet­täessä vaikka­pa lukioiden kieli­v­alin­noista, tois­t­en ääni­val­ta on kym­menker­tainen toisi­in nähden.

    Mielestäni sote-asi­at riit­tävät yhdelle organ­isaa­ti­olle tehtäväk­si — siis alhaal­ta ylös erikois­sairaan­hoitoa myöten.

    Jos kat­so­taan, että koulu­tus pitäisi myös jär­jestää maakun­nal­lis­es­ti (ja ammatil­lisen koulu­tuk­sen osalta perustelu­ja on), yhtymäko­htia sote-asioi­hin ei juuri ole. Ja aja­tus, että lukioiden kieli­v­alin­noista äänestäisi maakun­taval­tu­us­to, on absurdi.

    Mut­ta jos vaaleil­la valit­tavi­in maakun­taval­tu­us­toi­hin men­nään, sama val­tu­us­to voisi kyl­lä toimia kaikkien maakun­nal­lis­ten organ­isaa­tioiden (sairaan­hoitopi­iri, eri­ty­ishuoltopi­iri, maakun­tali­it­to) päät­tävänä eli­menä ja kyl­lä siihen ammatill­i­nen koulu­tus voitaisi­in lisätä.

    1. Raim­no K
      Jos toise­nas­teen koulu­tus jär­jestetään maaku­nan tasol­la, kieli­v­alin­noista päätetään maakun­nan tasol­la. Tämä sisäl­tyy keskus­tan esitykseen.

  71. Kan­nat­taa lukea esim. tämän päivän Hesari läh­tien pääkir­joituk­ses­ta, jos­sa maakun­taa ja pitäjiä voi ver­taut­taa seu­rakun­tien tilanteeseen.

    Mon­en seu­rakun­tien talous on men­nyt kuralle ja asi­at sekaisin porkkanali­itosten takia.

    Taloudel­liset, toimin­nal­liset ja sosi­aaliset fak­tat puolta­vat Ode:n “tieteel­listä ja älykästä” mallia (ja porkkanali­itosten purkamista).

    Uskon vakaasti, että Oden mallin puit­teis­sa voidaan mm. ter­veyspalvelu­ja alkaa johta­maan tehokkaasti. Osaamista on. 

    Mik­si lääkärin johta­man yksi­tyisen lääkäri­ase­man tehokku­us aivan toista luokkaa, kuin lääkärin johta­man kun­nal­lisen lääkäriaseman?

    Vai­moni meni yksi­tyiselle ter­veysase­malle juuri. Sai ajan heti. Kysyin mik­si hän menee sinne jo ennen vas­taan­ot­toaikaa. Hän sanoi, että tämä on ykstyi­nen, eikä siel­lä tarvitse käytäväl­lä puol­ta tun­tia odottaa.

    Toi­jalan ja Viialan kun­tali­itos on surkea esimerk­ki, miten ter­veyspalve­lut saadaan poli­tikoitua jumi­in. Kun­tali­itos aiheut­ti sen, että paikallis­ten yri­tys­ten oli pakko siirtää ter­vey­palve­lut yksi­tyiselle Pih­la­jalin­nalle. Kunnal­ta siir­tyi työn­tek­i­jöitäkin, jot­ka oli­vat todel­la hymyis­sä suin uudessa työpaikassaan. 

    Kun­nan asioi­ta oli hoita­mas­sa mm. eläköi­tynyt varastomies.

  72. Osmo Soin­in­vaara:
    ‘snip’
    Jos taas “maakun­nille” siir­retään vain sote, eli sosi­aal­i­toi­mi ja peruster­vey­den­huolto annetaan sairaan­hoitopi­ireille, kus­tan­nuk­sia ei val­vo kukaan, mikä on nähty sairaan­hoitopi­ireis­sä. Ratkaisumallit ovat joko moni­alainen maakun­ta Ruotsin tapaan, tai vas­tuukun­ta­malli niin, että maakun­nan keskuskaupun­ki vas­taa koko ter­vey­den­huol­losta ja muut mak­sa­vat siitä kap­i­taa­tiope­ri­aat­teen mukaan.
    ‘snip’

    Mis­tähän se valvon­ta moni­alaiseen maakun­taan tulisi? Kyl­lä se val­tu­us­to paljolti muis­tut­taisi nyky­is­ten kun­tay­htymien val­tu­us­toa eli se siitä valvon­nas­ta. Vaaleil­la valit­tu val­tu­us­to saat­taisi jopa innos­tua käyt­tämään val­taansa rahankäytössä.

    Vas­tuukun­ta­mallis­sa taas ongel­mana on se, että keskuskun­ta määrää bud­jetista ja muiden kun­tien vaiku­tus­mah­dol­lisu­us jää yhtä heikok­si kuin nykyisinkin.

  73. Osmo Soin­in­vaara:
    Raimo K
    Jos toise­nas­teen koulu­tus jär­jestetään maakun­nan tasol­la, kieli­v­alin­noista päätetään maakun­nan tasol­la. Tämä sisäl­tyy keskus­tan esitykseen.

    No, en näe tähän syytä muu­toin kuin ammatil­lisen koulu­tuk­sen osalta eli en ole Keskus­tan mallin kannalla.
    Varhaiskas­va­tus, perusk­oulu ja lukio ovat lähipalveluita.

    Ammatill­i­nen koulu­tuskin voisi olla, mut­ta se on jo erotet­tu, ammat­tiko­rkeak­oulut erotetaan.

  74. Osmo Soin­in­vaara: Jos moni­alainen maakun­ta­hallinto, siinä on ääni­val­lan olta­va sama kaikille. Ei voi olla niin, että päätet­täessä vaikka­pa lukioiden kieli­v­alin­noista, tois­t­en ääni­val­ta on kym­menker­tainen toisi­in nähden. 

    Eikö olisi luon­te­vaa, että jokainen kun­ta (tai alue) päät­täisi itse lukion­sa kieli­v­alin­noista? Paikalli­nen päät­tämi­nen antaisi 100% ääni­val­lan. Maakun­nan osana olem­i­nen antaisi ehkä 10% vaiku­tus­mah­dol­lisu­u­den oman lukion asioihin.

  75. Näin Keskus­ta-puolueen riv­i­jäse­nenä voin oma­l­ta osaltani vas­ta­ta, että mielestäni tuo Ruotsin mallin mukainen moni­alainen maakun­nalli­nen itse­hallinto suo­ril­la maakun­taval­tu­us­ton vaaleil­la olisi paras ratkaisu. Ja tietysti kaikil­la maakun­nan asukkail­la olisi yhtäläi­nen äänioikeus kuten Ruot­sis­sa. Vaikea edes muu­ta kuvitel­la. Tämä sit­ten tarkoit­taa sitä, että maakun­taval­tu­us­tossa puoluei­den paikkao­su­udet vas­taa­vat suo­raan niiden maakun­nal­lista äänio­su­ut­ta. Vaalipi­ir­i­jär­jestelmässä tämä voidaan varmis­taa tasau­s­paikoil­la kuten Ruot­sis­sa (http://fi.wikipedia.org/wiki/Tukholman_l%C3%A4%C3%A4ni#Maak.C3.A4r.C3.A4j.C3.A4kunta).

    Toisin kuin vas­tuukun­ta­mallil­la täl­lä maakun­ta­mallil­la saataisi­in kaik­ki muutkin Ruot­sis­sa jo tode­tut hyödyt, joi­hin Evert The Nev­er­Rest edel­lä viit­taa. Kaik­ki maakun­nat saataisi­in puhal­ta­maan yhteen hiileen hyv­in­voin­nin ja elinkeino­jen kehit­tämisek­si, ja myös muut maakun­takeskuk­set kuin pääkaupunkiseu­tu kykeni­sivät tar­joa­maan parem­min työ­paikko­ja, myös erikois­tunut­ta osaamista vaa­tivil­la aloilla.

  76. “Minä halu­an puris­taa keskus­ta ulos sen, kan­nat­ta­vatko he maakun­tata­sol­la jokaiselle yhtäläistä äänioikeut­ta vai halu­a­vatko he pain­oit­taa ääniä maaseu­tua – ja samal­la kon­ser­vati­ivista ajat­telua – suo­si­vak­si. Keskus­tan malli muut­tuu aivan toisek­si kuin min­un ja mon­en muun aiem­min esit­tämä, jos puo­lil­la asu­vien ään­i­moikeuk­si­in voi tul­la jopa kym­menker­tainen ero.”

    Hmmm, kon­ser­vati­ivi­nen. Mielestäni nyky­maaseu­tu sal­lii indi­vid­u­al­is­mia ja kaikkien kukkien kukkimista parem­min kuin ei-kepu­laiset savupi­ip­pute­ol­lisu­uskaupun­git ja perus­suo­ma­lais­ten hur­maa­mat lähiöt.

    Omaisu­u­den suo­jan kun­nioit­ta­mi­nen on tietenkin Vihreistä kovin konservatiivista.

    Kun Uuden­maan liitossa kan­takaupun­gin mielestä oikeat tavoit­teet eivät saa ulom­pi­en kehien kan­na­tus­ta, onko siihen syynä kepu­lainen konservatismi?

  77. Edelleen, jos palvelu­iden jär­jestämisen maakun­ta­mallin pelkona on keskus­tan kon­ser­vatis­mi, niin pahim­mat möröt palvelumallien uud­is­tamises­sa on havait­tu muil­ta suunnilta.

    Pieniä kepukun­tia on moitit­tu liiankin kek­seliäik­si ja suh­tau­tu­van sin­isilmäisen avoimesti uud­is­taes­saan (sote)palvelutuotantoaan.

  78. Nukku­Mat­ti:
    Kaik­ki ei kuitenkaan Ruot­sis­sa ole parem­min. Mielestäni Ruotsin vaal­i­jär­jestelmässä ole­va äänikyn­nys on huono asia, ja sitä ei Suomeen pidä kopioida.
    ‘snip’

    No, Suomes­sa ei ole laki­in kir­joitet­tua äänikyn­nys­tä, mut­ta on jär­jestelmästä johtu­va kyn­nys, joka on suun­nilleen Ruot­sia vas­taa­va — pienis­sä vaalipi­ireis­sä suurempi.

  79. Juho Laatu: Eikö olisi luon­te­vaa, että jokainen kun­ta (tai alue) päät­täisi itse lukion­sa kieli­v­alin­noista? Paikalli­nen päät­tämi­nen antaisi 100% ääni­val­lan. Maakun­nan osana olem­i­nen antaisi ehkä 10% vaiku­tus­mah­dol­lisu­u­den oman lukion asioihin.

    Luon­te­vaa­pa hyvinkin — eri­tyis­es­ti sil­loin, kun kun­nas­sa ei ole lukiota 😉

  80. “Kyl­lä se val­tu­us­to paljolti muis­tut­taisi nyky­is­ten kun­tay­htymien val­tu­us­toa eli se siitä valvonnasta.”

    Kun­tay­htymien val­tu­us­tot ovat aivan sat­tuman­varais­es­ti koot­tu­ja. Osa heistä ei ole mil­lään vaaleil­la valit­tu­ja. Edel­lä mainit­tu varas­tomie­skin sai lohdu­tu­s­paikan sairaan­hoitopi­irin val­tu­us­tossa, kun oli kun­tavaaleis­sa pudon­nut valtuustosta.

  81. Evert The NeveR­est:
    “Kyl­lä se val­tu­us­to paljolti muis­tut­taisi nyky­is­ten kun­tay­htymien val­tu­us­toa eli se siitä valvonnasta.”

    Kun­tay­htymien val­tu­us­tot ovat aivan sat­tuman­varais­es­ti koot­tu­ja. Osa heistä ei ole mil­lään vaaleil­la valit­tu­ja. Edel­lä mainit­tu varas­tomie­skin sai lohdu­tu­s­paikan sairaan­hoitopi­irin val­tu­us­tossa, kun oli kun­tavaaleis­sa pudon­nut valtuustosta.

    Ketä lain­a­sit? Olisi kiva klika­ta koko kommenttiin.

  82. Juho Laatu: Keskit­tymi­nen on siis (monop­o­lisoi­tu­misen kaltainen) luon­non­la­ki, jon­ka ole­mas­sao­lo tulee tiedostaa, jot­ta osat­taisi­in vali­ta tarkoituk­sen­mukaisin keskit­tymisen aste.

    Ja tämän vuok­si ääni/asukas (=kaikkien ääni on yhtä arvokas) ei toimi.

    Tässä nyt kak­siteräi­nen miek­ka, joka olisi hyvä kaikkien huo­ma­ta. Jos ääni/asukas kat­so­taan tarkoituk­sen­mukaisek­si, kos­ka syr­jäkylien edus­ta­jat eivät ymmär­rä keskus­tan ongelmia, niin eivätkö sil­loin myöskin keskus­tan edus­ta­jat ole ymmärtämät­tömiä syr­jäkylien ongelmista?
    Kun päätök­set kuitenkin ovat keskit­tämishakuisia, niin eikö reilun mit­tarin aikaansaamisek­si (riit­tävä mitoi­tus + mat­ka-aika) edus­tus­ta tarvi­ta maanti­eteen laa­ju­ud­es­ta ja paikallis­tun­te­muk­ses­ta johtuen suh­teel­lis­es­ti enem­män syrjäkylille?

  83. Peukku Soin­in­vaar­alle, että yrit­tää puris­taa Keskustal­ta tarkennusta. 

    Itse lähtisin haas­ta­maan julk­isu­udessa Keskus­taa ja Perus­suo­ma­laisia palvelu­jen sijaan elinkei­nop­o­li­ti­ikalla. Mitä tarkoite­taan, koko Suo­mi on pidet­tävä asutet­tuna ‑hoke­mal­la? Tarkoite­taanko sil­lä jokaista niemen nokkaa, jokaista kylää, kun­taa vai maakun­taa? Soinille ja kump­paneille voisi joskus TV-kameroiden edessä ker­toa, että työikäis­ten muut­to syr­jäseuduil­ta keskuk­si­in ei ole minkään poli­ti­ikan tulos, vaan pari sataa vuot­ta van­ha ilmiö. 

    Kysymys, mil­lä Kepu ja PS pitäisi haas­taa on, kumpi on paremipi vai­h­toe­hto syr­jäkylän asukkaille, se että työikäi­nen väki muut­taa pk-seudulle, vai se että työikäi­nen väki muut­taa lähempänä ole­vaan maakun­takeskuk­seen. Toinen kahdes­ta tapah­tuu joka tapauksessa. 

    Jos maakun­ta kerää vero­tu­lot, hyö­tyy syr­jäkylän asukas maakun­takeskuk­sen voimis­tu­mis­es­ta. Jos taas maakun­nan sisäl­lä käy­dään kil­pailua yri­tyk­sistä ja veron­mak­sajien asut­tamis­es­ta, on paikallis­ten kasvukeskusten ja yri­tysklus­te­rien syn­tymi­nen han­kalam­paa, pienet ja vähän suurem­matkin kun­nat jäävät riip­pu­vaisik­si liian har­vo­jen yri­tys­ten veroista, jne. 

    Nyt keskustelua käy­dään palveluista (tai palvelu­jen hallinnoin­nista), ja se näyt­tää johta­van siihen, että keskustel­laan vain tästä päivästä.

  84. No nyt siel­lä hal­li­tuk­ses­sa hös­se­lik­si ja isot kaupunkiseudut lyhyel­lä porkkanal­la (joka ulot­tuu seu­raavien eduskun­tavaalien yli) ja järeäl­lä kepil­lä yhteen. Ja sen kepin pitää olla riit­tävän järeä jo nyt, mut­ta sen pitää eri­tyis­es­ti tukevoitua lop­pupäätä kohden. Jos te ette tee tätä nyt, se jää kauas tule­vaisu­u­teen. Kepu tulee joka tapauk­ses­sa voit­ta­maan seu­raa­vat vaalit, ja ne ovat vain kiitol­lisia, että joku teki välttämättömän.

    Touko Met­ti­nen
    Työssäkäyntialue=kunta

  85. anonyy­mi: Ja tämän vuok­si ääni/asukas (=kaikkien ääni on yhtä arvokas) ei toimi. 

    Ääni per asukas on ogel­malli­nen. Samoin ääni per kun­ta. Jär­jestelmä pitäisi virit­tää sen mukaan, mitä tavoitellaan.

    Jos halu­amme jonkun täysin yht­enäisen palvelun koko maa­han, val­tio on luon­te­va jär­jestäjä, ja ääni per val­tion asukas on ehkä paras peri­aate. Kansaneläke­laitos voisi olla esimerk­ki täl­lais­es­ta palvelusta.

    Jos taas halu­amme palvelun, jos­sa voi olla paikallista vai­htelua, ja halu­amme antaa paikallis­ten ihmis­ten itse päät­tää, miten he halu­a­vat palvelun toteut­taa, on paras tapa ehkä toteut­taa itsemääräämisoikeus alim­mal­la järkeväl­lä tasolla.

    Maakun­ta­malli ja suurkun­ta­malli ovat jos­sain täl­lä välil­lä. On vaikea sanoa, mil­laista demokra­ti­aa niil­lä tavoitel­laan, ja mik­si juuri tuol­laises­sa välikokoluokassa.

    Mut­ta olete­taan että halu­taan antaa kaikille mah­dol­lisim­man suuri val­ta omi­in asioi­hin­sa, ja halu­taan taa­ta toimi­vat palve­lut kaikille kun­nille, mut­ta jostain syys­tä halu­taan kuitenkin toteut­taa palvelu yhdessä jol­lain laa­jem­mal­la alueel­la. Ääni per asukas jät­tää pienet kun­nat heikkoon ase­maan. Ääni per kun­ta jät­tää isot kun­nat heikkoon asemaan.

    Ehdotin aiem­min, että kun­nil­la olisi mah­dol­lisu­us vali­ta, mis­tä palvelun­sa otta­vat (niitä ei siis pakotet­taisi kiin­teästi yhden organ­isaa­tion osak­si). Tämä lisäys takaisi sen, että palve­lut jär­jestävän organ­isaa­tion tulisi pitää kaik­ki jäse­nen­sä riit­tävän tyy­tyväis­inä, sil­lä muuten ne val­it­si­si­vat ennem­min tai myöhem­min toisen palvelu­iden toteut­ta­jan. Sil­lä onko ääni asukas- vai kun­tako­htainen olisi nyt vähem­män merk­i­tys­tä, sil­lä enem­mistöpäätök­siä ei kanat­taisi enää tehdä joitain kun­tia sortavasti.

    Ehdotan täl­laista mallia (vapaut­ta vali­ta palvelu­iden tuot­ta­ja) tilanteisi­in, jois­sa kaikille osakkaille halu­taan taa­ta tyy­dyt­tävä palvelun taso.

    Tässä nyt kak­siteräi­nen miek­ka, joka olisi hyvä kaikkien huo­ma­ta. Jos ääni/asukas kat­so­taan tarkoituk­sen­mukaisek­si, kos­ka syr­jäkylien edus­ta­jat eivät ymmär­rä keskus­tan ongelmia, niin eivätkö sil­loin myöskin keskus­tan edus­ta­jat ole ymmärtämät­tömiä syr­jäkylien ongelmista? 

    Juuri noin.

    Kun päätök­set kuitenkin ovat keskit­tämishakuisia, niin eikö reilun mit­tarin aikaansaamisek­si (riit­tävä mitoi­tus + mat­ka-aika) edus­tus­ta tarvi­ta maanti­eteen laa­ju­ud­es­ta ja paikallis­tun­te­muk­ses­ta johtuen suh­teel­lis­es­ti enem­män syrjäkylille? 

    Syr­jäseu­tu­ja voisi pain­ot­taa niin, että keskus­tan luon­tainen suurem­pi vaiku­tus päätök­sen­tekoon tasaan­tu­isi (men­täisi­in lähem­mäs ääni per kun­ta ‑mallia). Toinen tyyli olisi sopia jois­tain normeista, jot­ka pitää ottaa huomioon kaikkien kun­tien palvelui­ta jär­jestet­täessä. Näis­sä kun­tien yhteen­li­it­tymis­sä min­un suosikki­ni on kuitenkin ehkä tuo mainit­se­mani vapaus vali­ta palvelu­iden tuot­ta­ja, sil­lä se lie­nee aika stabi­ili tapa (= ei vaa­di säätöä) varmis­taa eri aluei­den tas­a­puo­li­nen kohtelu.

  86. Postaus löy­tyy, kun ETSIt sivul­ta, taval­lis­es­ti ctrl/F, ja sit­ten ilmestyvään etsi-laatikkoon hakusanajono.

  87. Juho Laatu: vapaus vali­ta palvelu­iden tuottaja

    Ei se vält­tämät­tä mitenkään autu­aak­sitekevä ratkaisu ole. Jos alueen keskeltä katoaa yksi kun­ta jon­nekin muualle, tulee toimin­nas­ta aika älytön­tä. Toisaal­ta voidaan kysyä, mik­si yksikään ryh­mit­tymä halu­aisi vas­tu­ulleen tuol­laisen irral­lisen osasen. Se on pelkkä pään­särky. Rikkon­ainen alue ei ole kenenkään etu. Vas­taavasti syr­jäseu­tu on var­masti syr­jäseu­tu uudessakin ryhmittymässä.

    Ymmär­rän, että tuol­la voidaan uha­ta ja siten yrit­tää pakot­taa ryh­mit­tymä huomioimaan kun­nan ongel­mat. Ei vain ole mitenkään selvää, että uusi, mah­dol­lis­es­ti irton­ainen tai syr­jäi­nen jäsen voisi edes saa­da parem­paa palvelua toises­sa ryh­mit­tymässä. On hyvin mah­dol­lista, ettei uhka toi­mi kuin bluf­fi­na, ja bluffi tun­netusti toimii vain kunnes joku sen katsoo.

    Jos taas rön­sy­i­ly yleistyy, voi ryh­mit­tymistä tul­la maanti­eteel­lis­es­ti niin hajanaisia, että niiden rajoista voi alkaa tul­la todel­lista hait­taa. Jotain koordi­noin­tia ryh­mit­tymien välil­lä var­maan kuitenkin joudu­taan rajoil­la tekemään.
    Toki jos ei niin sil­loin­han täl­lä ei liene merkitystä.

  88. Osmo Soin­in­vaara: Minä halu­an puris­taa keskus­ta ulos sen, kan­nat­ta­vatko he maakun­tata­sol­la jokaiselle yhtäläistä äänioikeut­ta vai halu­a­vatko he pain­oit­taa ääniä maaseu­tua – ja samal­la kon­ser­vati­ivista ajat­telua – suosivaksi.

    Minäpä taas luulen, ettei sieltä halu­ta lähteä yksi­tyisko­hti­in ennen kuin ehdo­tus saa edes jol­lain tasol­la viral­lisem­paa vas­takaikua tai yhteistyö­valmi­ut­ta. Muuten mikä tahansa jatko­työstet­täväk­si tehty ehdo­tus kat­so­taan lop­ullisek­si ja sitä vas­taan hyökätään sen yksi­tyisko­h­tien perus­teel­la ilman neu­vot­telu­ja. Tämän jäl­keen asia voidaan kat­soa lop­pu­unkäsitel­lyk­si. (Ja on siel­lä var­maan ihan oikeitakin mielipide-eroja.)
    Hal­li­tuk­sen jääräpäi­nen lukki­u­tu­mi­nen kun­tien yhdis­tämisi­in vaikut­taa sen ver­ran uskon­nol­liselta, ettei Keskus­tas­sa var­maankaan suo­ral­ta kädeltä luote­ta sen edus­ta­jien hyvään tahtoon.

    Minus­ta Nukku­Matin ehdo­tus on edelleenkin hyvä.

  89. Kir­joitin aiem­min itse:
    P.S. Pirkan­maan sairaan­hoitopi­i­in hal­li­tus ehdot­ti juuri, että ambu­lanssien yöaikaisen välit­tömän lähtö­valmi­u­den vaa­timuk­ses­ta luovut­taisi­in sairaan­hoitopi­irin alueel­la muual­la pait­si Tam­pereel­la ja Nokialla. 

    Seu­raa­va uuti­nen Pirkanmaalta.

    Val­tio siis komen­taa siirtämään ensi­hoidon sairaan­hoitopi­ireille. Pirkan­maal­la sairaan­hoitopi­irin tekemä esi­tys yli kaksinker­tais­taa mon­en kun­nan ensi­hoidon menot (enim­mil­lään 3,21-kertaisiksi).

    Pitäisi siis mak­saa “paran­tuneista” palveluista tuplahin­taa. Hal­li­tus voisi käy­dä vielä ker­ran läpi ja mietiskel­lä keskit­tämis­poli­ti­ikkansa vaiku­tuk­sia palvelu­iden tasoon ja hin­taan. (Ja toki keskus­takin voi pohtia omaa maakuntamalliaan.)

  90. anonyy­mi: Ei se vält­tämät­tä mitenkään autu­aak­sitekevä ratkaisu ole. Jos alueen keskeltä katoaa yksi kun­ta jon­nekin muualle, tulee toimin­nas­ta aika älytön­tä. Toisaal­ta voidaan kysyä, mik­si yksikään ryh­mit­tymä halu­aisi vas­tu­ulleen tuol­laisen irral­lisen osasen. Se on pelkkä pään­särky. Rikkon­ainen alue ei ole kenenkään etu. Vas­taavasti syr­jäseu­tu on var­masti syr­jäseu­tu uudessakin ryhmittymässä.

    Ymmär­rän, että tuol­la voidaan uha­ta ja siten yrit­tää pakot­taa ryh­mit­tymä huomioimaan kun­nan ongel­mat. Ei vain ole mitenkään selvää, että uusi, mah­dol­lis­es­ti irton­ainen tai syr­jäi­nen jäsen voisi edes saa­da parem­paa palvelua toises­sa ryh­mit­tymässä. On hyvin mah­dol­lista, ettei uhka toi­mi kuin bluf­fi­na, ja bluffi tun­netusti toimii vain kunnes joku sen katsoo.

    Jos taas rön­sy­i­ly yleistyy, voi ryh­mit­tymistä tul­la maanti­eteel­lis­es­ti niin hajanaisia, että niiden rajoista voi alkaa tul­la todel­lista hait­taa. Jotain koordi­noin­tia ryh­mit­tymien välil­lä var­maan kuitenkin joudu­taan rajoil­la tekemään.
    Toki jos ei niin sil­loin­han täl­lä ei liene merkitystä.

    Järke­viä päätök­siä tekevät kun­nathan tietysti halu­aisi­vat ensisi­jais­es­ti han­kkia palvelun­sa läheltä, mut­ta mah­dol­lisu­us vai­h­taa on hyvä olla jot­tei kun­nan tarvitse suos­tua mihin tahansa mitä sille tar­jo­taan, itse asi­as­sa mah­dol­lisu­us vai­h­taa voi hyvinkin johtaa siihen että palvelu pysyy niin hyvänä ettei sitä tarvitse vaihtaa. 

    Toinen ryh­mähän halu­aisi ottaa tuol­laisen irtokun­nan vas­tu­ulleen jos se tuot­taa enem­män kuin mak­saa, mikäli otta­jaa ei löy­dy niin sit­ten tilanne on vain sama kuin jos vai­h­to olisi alun­perin kiel­let­ty, ei yhtään sen huonompi.

  91. anonyy­mi: Ei se vält­tämät­tä mitenkään autu­aak­sitekevä ratkaisu ole. 

    Kun­tien vapaus vali­ta palvelu­iden tuot­ta­ja ei tosi­aan tee vielä autu­aak­si. Mut­ta päätök­sen­teko­val­lan katoami­nen voi tuot­taa pao­jakin ongelmia. Kir­joitin edel­lisessä viestis­säni Pirkan­maan sairaan­hoitopi­irin katas­tro­faal­i­sista ensi­hoito­jär­jeste­ly­isyä, jois­sa uudessa ehdo­tuk­ses­sa palvelun taso las­kee monis­sa kun­nis­sa, ja monis­sa kun­nis­sa hin­ta tuplaantuu.

    Laki on nyt kir­joitet­tu niin, että kun­nal­la ei peri­aat­teessa ole mah­dol­lisu­ut­ta vaikut­taa asi­aan (pait­si sairaan­hoitopi­irin pienosakkaana). Jos se saisi itse vali­ta, pidet­täisi­in toden­näköis­es­ti van­ha palvelu­iden tuot­taa­ja ja mak­set­taisi­in van­ha tut­tu hin­ta. Nyt men­nään päätös­val­lan puttuessä pakotet­tuna jär­jet­tömyyk­si­in. Kat­so­taan pää­sevätkö kun­nat irti noista suun­nitelmista, vai pakot­taako hal­li­tus ne uuteen uljaaseen malliinsa :-).

    Jos alueen keskeltä katoaa yksi kun­ta jon­nekin muualle, tulee toimin­nas­ta aika älytöntä. 

    Ainakin tuos­sa ensi­hoidon tapauk­ses­sa kun­tako­htainen malli näyt­täisi tämän het­ken tilanteen val­os­sa paljon järkevämmältä.

    Jos jos­sain toises­sa asi­as­sa kun­tako­htainen ratkaisu olisi kallis tai palve­lut huono­ja, kun­ta ei tietenkään val­it­sisi sel­l­aista toim­intat­a­paa. Oikeus päät­tää tarkot­taa siis sitä, että pyritään val­it­se­maan tar­joil­la ole­vista vai­h­toe­hdoista paras. Ei siis sitä, että väk­isin pyrit­täisi­in eroon yhteistyöstä siel­lä, mis­sä se on järkevää.

    … syr­jäseu­tu on var­masti syr­jäseu­tu uudessakin ryhmittymässä. 

    Ja saa usein syr­jäseudun kohtelun. Jos se saa itse päät­tää, se kohtelee itseään oman alueen­sa keskuk­se­na. Päätök­sen­teon näkökul­mas­ta itsenäi­nen syr­jäseu­tu ei siis ole syr­jäseu­tu itselleen, vaan vain keskus­taa­ja­man päättäjille.

    Ymmär­rän, että tuol­la voidaan uha­ta ja siten yrit­tää pakot­taa ryh­mit­tymä huomioimaan kun­nan ongelmat. 

    Aivan. Mut­ta ei tarvitse edes uha­ta, kos­ka asia on selvä. Vähän kuin kau­pas­sa käyn­ti. Kaup­pa palvelee asi­akas­taan parhaansa mukaan, vaik­ka asi­akas ei koko aikaa muis­tu­takaan voivansa vai­h­taa käyt­tämäään­sä kaup­paa mil­loin vain. Vero­toimis­tossa kohtelu voi olla tylympää.

    Sairaan­hoitopi­irin ensi­hoidon esimerkissä oleel­lista oli, että kun­ta ei voi vai­h­taa toimit­taa­jaa, ja joutuu sik­si tyy­tymään niin huonoon ja kalli­iseen palvelu­un, kuin sairaan­hoitopi­iri kat­soo aiheel­lisek­si sille tarjota.

    Ei vain ole mitenkään selvää, että uusi, mah­dol­lis­es­ti irton­ainen tai syr­jäi­nen jäsen voisi edes saa­da parem­paa palvelua toises­sa ryhmittymässä. 

    Ei tarvit­sekaan. Kaik­ki on hyvin, jos ensisi­jainen toimit­ta­ja toimit­taa paras­ta palvelua. Jos palve­un taso putoaa tarpeek­si, joku muu vai­h­toe­hto nousee hyväksyttäväksi.

    … Jos taas rön­sy­i­ly yleistyy, voi ryh­mit­tymistä tul­la maanti­eteel­lis­es­ti niin hajanaisia, että niiden rajoista voi alkaa tul­la todel­lista hait­taa. Jotain koordi­noin­tia ryh­mit­tymien välil­lä var­maan kuitenkin joudu­taan rajoil­la tekemään. 

    Kun­nat var­masti otta­vat nuokin asi­at huomioon valites­saan paras­ta ratkaisua itselleen.

  92. Juho Laatu:

    Ja saa usein syr­jäseudun kohtelun. Jos se saa itse päät­tää, se kohtelee itseään oman alueen­sa keskuk­se­na. Päätök­sen­teon näkökul­mas­ta itsenäi­nen syr­jäseu­tu ei siis ole syr­jäseu­tu itselleen, vaan vain keskus­taa­ja­man päättäjille.

    Siis mon­tako asukas­ta syr­jäseudul­la pitää olla että se “kohtelee itseään oman alueen­sa keskuk­se­na”? Vain oma napa? 10 asukas­ta? 15? 20?
    Ja jär­jestää ensi­hoidon saman­ta­soise­na ja samal­la hin­nal­la kuin “keskus­taa­ja­ma”?

  93. Raimo K: Siis mon­tako asukas­ta syr­jäseudul­la pitää olla että se “kohtelee itseään oman alueen­sa keskuk­se­na”? Vain oma napa? 10 asukas­ta? 15? 20? 

    Minä itse omas­sa mökissäni olen oman hallintopi­iri­ni keskip­iste. Asukkaiden lukumäärästä riip­pumat­ta keskip­iste löy­tyy. Suomen keskip­is­te­hän on Helsingis­sä Senaat­in­torin ja Stock­man­nin kel­lon paikkeilla:-).

    Ja jär­jestää ensi­hoidon saman­ta­soise­na ja samal­la hin­nal­la kuin “keskus­taa­ja­ma”?

    Tuos­sa ensi­hoitoes­imerkissähän keskit­tämi­nen ajoi tasoa jonkin ver­ran alaspäin ja hin­nat kaksinker­taisik­si. En tiedä miten paljon syr­jäseudun pikkukun­tien tulisi hölmöil­lä, että ne saisi­vat ensi­hoidon samalle tasolle ja yhtä kalli­ik­si kuin sairaan­hoitopi­irin järjestämänä:-).

  94. Raimo K: Siis mon­tako asukas­ta syr­jäseudul­la pitää olla että se “kohtelee itseään oman alueen­sa keskuk­se­na”? Vain oma napa? 10 asukas­ta? 15? 20?

    Puhut­ti­in kun­nista ja niiden mah­dol­lisu­ud­es­ta jär­jestää palve­lut järkevästi kaikille asukkailleen.
    Mon­tako tuol­laista kun­taa tiedät?

  95. Kuten Tal­vi­vaarakin on osoit­tanut, alue­hallintou­ud­is­tus meni pieleen ja pahasti. Julk­isu­u­teen on tup­sahdel­lut mitä karmeimpia esimerkke­jä, että organ­isaa­tiot eivöt toi­mi. Lisäresurssitkin ovat men­neet “toimin­nan kehittämiseen”.

    Nyt ollaan tekemässä epäon­nis­tuneen ja lisäkus­tan­nuk­sia tuoneen Paras-han­kkeen päälle Paras II, joka ei tuo sekään muu­ta kuin lisäkustannuksia. 

    Kestääkö kansan­talous kol­mat­ta epäon­nis­tunut­ta ja kallista hallinnonu­ud­is­tus­ta — ei var­masti kestä. Suomen talousahdinko syvenee.

    Nyt pitäisi toteut­taa Oden kak­si­ta­soinen malli. Samal­la voidaan kor­ja­ta alue­hallinnos­sa tehdyt virheet, kun ELY:jen tehtävät jär­jestetään osak­si maakun­tata­son kuntahallintoa.

  96. Tänään tuli juki selvi­tys­mies Rauno Saaren väli­por­taan hallinnon ehdototelmat. 

    Mik­si tätä ei ole koordinoitu/yhdistetty suun­nit­teil­la ole­vaan kun­taraken­nu­ud­is­tuk­seen? Täl­lä pal­stal­la pohdi­t­ul­la maakun­ta­mallil­la saataisin paljon parem­mat syn­er­giat ja tulok­set kuin nyt esite­ty­il­lä konsteilla.

    Saaren esit­tämät asi­at luulisi kuu­lu­van nor­maalin johtamisen ja orgaanisen, jatku­vat muu­tok­set piiriin.

    Mikä on val­tion laitosten johtamisosaami­nen? Jatku­vasti julk­isu­udessa on asioi­ta, jot­ka johtu­vat huonos­ta johtamis­es­ta ja leipään­tymis­es­tä ja paikalleen jämähtämisestä.

    Poli­it­tiset virka­nim­i­tyk­set pitää lopet­taa ja kieltää.

    Saaren selvi­tyk­ses­tä täällä:

    http://valtioneuvosto.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?oid=371838

Vastaa käyttäjälle Juho Laatu Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.