Kruununhakalaiset herätys!

Helsin­ki hark­it­see luop­u­vansa suun­nitel­mas­ta rak­en­taa sil­ta Kru­u­nun­haas­ta Kru­unuvuoren­ran­nan uudelle asuinalueelle.

Täl­lainen otsikko löy­tyi päivän net­ti­h­e­sarista. Aika moni oli tulkin­nut tämän niin, että Kru­unuvuoren ratikas­ta hark­i­taan luop­umista. Min­un piti arvostel­la Hesaria uuti­sankas­ta, mut­ta luet­tuani uutisen on myön­net­tävä, että se on ymmär­ret­tävis­sä myös oikein. Suurin osa kom­men­toi­jista oli ymmärtänyt tämän myös koko yhtey­destä luopumiseksi.

Oikeasti hark­i­taan, ettei ratik­ka kulk­isi Liisankat­ua pitkin, vaan menisikin Hakaniemen torin kaut­ta, kos­ka sinne on tulos­sa myös Pis­aran ase­ma. Suure­na syynä tähän on julk­isu­udessa esi­in­tynyt kru­u­nun­hakalais­ten vas­tus­tus. Liisankadun parkkipaikko­ja pide­tään tärkeämp­inä kuin ratikkayhteyttä.

Nyt olisi Liisankadulle hyviä joukkoli­iken­ney­hteyk­siä halu­avien kru­u­nun­hakalais­ten syytä val­pas­tua. Jos Kru­u­nun­haas­ta päät­täjille tulee vain viestiä, että ei ratik­ka tänne, ratikkaa ei myöskään tule. Joukkoli­iken­ney­hteyk­siä ja eri­tyis­es­ti ratikkay­hteyk­siä jae­taan kuin kalli­ita karamelle­ja. Sille ei anneta, joka ei halua.

152 vastausta artikkeliin “Kruununhakalaiset herätys!”

  1. Nyt olisi tarvet­ta nuorisolle näis­sä kaupungi­nosay­hdis­tyk­sis­sä autoile­vien jäärien vastapain­ok­si. Kallio-liik­keestä Krunikka- ja Ullan­lin­na-liikkeisi­in? Ei niin että Töölöläi­nen-lehteä lukies­sa ei veren­paine nousisi…

  2. Sinän­sä Laa­jasa­lon ratikois­sa Hakaniemen kaut­ta on puolen­sakin, tosin tätä nyt ei kuitenkaan ole vielä päätet­ty vaan vuo­den lopussa.

    Kohteliaas­ta san­ot­tuna koomista tässä on Kru­u­nun­haka-seu­ran positiot:

    Siis vaik­ka uno­hdet­taisi­in koko Laa­jasa­lon liikenne, niin on kyl­lä nyt taval­la tai toisel­la esim. Kalasa­tamista tulee uusia ratikkalin­jo­ja. Tai jos halu­taan leikkiä että bus­sir­al­lia halu­taan kas­vat­ta, niin sit­ten busse­ja lisää. Käytän­nössä tää tarkoit­ta että Pitkäsil­ta pitäisi pistää autoil­ta kiin­ni. Tämä ei Kru­u­nun­haka-seu­ral­la käy, ainakin vas­tus­ti­vat sil­loin kun tuo­ta kokeilti­in, perus­ta­nee lisää autoilua Kru­u­nun­haan läpi.

    Kiskot Liisankadul­la tarkoit­taisi käytän­nössä vähin­tään läpi­a­jon estämistä, toki parkkipaikko­jakin häviäisi. Tämä ei Kru­u­nun­haka-seu­ral­la käy, kos­ka se vaikeut­taa autoilua Kruununhaassa.

    Tietenkin autoli­ikenne voitaisi­in ohja­ta Sil­tavuoren­ran­nan kaut­ta. Mikä ei käy Kru­u­nun­haka-seu­ral­la, kos­ka ran­nan rauha järkkyy. Jos leik­itään että Helsingistä löy­tyy öljylähde, niin kai sitä voisi tehdä Keskus­tatun­nelin. Mikä ei kos­ka Sil­tavuoren­ran­nan rauha järkkyy.

    En tiedä, mut­ta jotenkin aav­is­tan että myöskään kiskot Pohjois­ran­taa pitkin eivät käy. Samoin minkään­lainen maanalainen ratkaisu tuskin myöskään kos­ka perus­tuk­set räjähtäää, tai jotain.

    Tois­te­taan taas tää: Tun­nen muu­ta­man krunikkalaisen, ja he eivät vaiku­ta minus­ta siltä että he vas­tus­ta­vat kaikkea mahdollista.

  3. On myös niin, että jos ratikkasil­ta pakote­taan Hakaniemeen, ratikkaa ei ole enää kovin järkevää tehdä. Siinä mielessä tuon ankan voi siis ymmärtää väärin, mut­ta silti pää­tyä oikeaan lopputulokseen.

    Pitkäsil­ta on sump­pu jo nyt, Sil­tasaarenkatu todel­li­nen ratikkali­iken­teen pul­lonkaula. Ylipäätään täl­laiset val­ti­mot, joiden kaut­ta läh­es koko liikenne kul­kee, tarvit­si­si­vat ohi­tusleikkauk­sia malli­in Liisankatu-Kalasa­ta­ma. Toinen vas­taa­va piste on Kai­vokadun-Simonkadun risteys, joka tarvit­sisi kipeästi Fredan puut­tuvaa rataa rin­nakkaisek­si yhtey­dek­si. Taan­noin yksi nos­turi­au­to hal­vaan­nut­ti koko kaupun­gin ratikkali­iken­teen. Niin ei saa olla, vaan keskeisille väylille on olta­va vai­h­toe­htoinen yhteys.

    Toisaal­ta myös mat­ka-aika sel­l­aisel­la ratikalla, joka mutkit­telee Hakaniemen ja hitaan Sil­tasaaren kaut­ta, ei enää ole sil­lä tavoin kil­pailukykyi­nen, että sitä vält­tämät­tä kan­nat­taa toteuttaa.

    Uutisen ajoi­tus kak­si päivää vaalien jäl­keen on aika mielenkiintoinen.

    1. En tiedä uutisen ajoituk­ses­ta, mut­ta min­ul­la liiken­nesu­un­nit­telupääl­likkö ker­toi tästä vai­h­toe­hdos­ta ja pari viikkoa sit­ten, kun kysyin, onko kokoomuk­sen aja­tus lait­taa ratikkasil­lan sijas­ta autosil­ta Kru­unuvuoren­ran­nas­ta Som­pasaa­reen edes mah­dolli­nen toteuttaa.

  4. Sen vielä ymmärtää, että vas­tuste­taan jotakin neu­lan­vai­h­topis­tet­tä tai pako­laiskeskus­ta, joka saat­taa aiheut­taa häir­iöitä ja kiin­teistö­jen arvonalennnus­ta. Mut­ta en näe miten ei ymmär­retä, että ehdotet­tu raitio­vaunuy­hteys nos­taa kiin­teistö­jen arvoa. En asu Krunikas­sa mut­ta minus­ta olisi huip­pu­jut­tu, jos saisin yhden raitio­vaunulin­jan lisää men­emään tuos­ta naa­purista entisen lisäk­si. Käsit­tämätön­tä nimbyilyä.

  5. Hyvä ratikkay­hteys Kru­unuvuoren­ran­taan tuot­taa kaupungille myös kun­nal­lisvero­tu­lo­ja 9 miljoon­aa euroa joka vuosi. Siis joka vuosi. Jos ei tehdä hyvää ratikkaa, niin lätkäistäänkö Kru­u­nun­haalle ylimääräi­nen lisävero, että saadaan kaupun­gin kas­sa täs­määmään? Ei se ole kuin 1320 euroa per nup­pi. Hal­pa hin­ta Liisankadun rauhasta?

  6. Näyt­tää asu­van Kru­u­nun­haas­sa vaiku­tus­val­taista väkeä kun ovat saa­mas­sa kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton siirtämään sil­lan kaupung­in­puoleisen pään Hakaniemeen sil­lä perus­teel­la, että lisään­tyvä raitio­vaunuli­ikenne vähen­täisi Liisankadun pöysäköintipaikkoja. 

    Nyt olisi Helsin­gin Vihreil­lä ja eri­tyis­es­ti Soin­in­vaar­al­la, jolle tämän­päiväisessä Hesaris­sa sovitelti­in kaupunkisu­un­nit­telus­ta vas­taa­van apu­laiskaupung­in­jo­hta­jan mant­telia, syytä ryhdis­täy­tyä ja estää täl­lainen pienen vähem­mistön aja­ma, yleisen edun vas­tainen muutoshanke.

    1. Yhteys Pis­ara-rataan on merkit­tävä peruste Hakanie­mi-vai­h­toe­htoon. Pitäisi arvioi­da sen pain­oar­vo suh­teessa siihen, että reit­ti keskus­taan olisi pidempi.

  7. Lin­jas­tot ja muut elää, mut mun paras arvaus on että tämä menisi jotenkin näin:
    — 7 tai joku muu lin­ja …Pasi­la — Kalasa­ta­ma — Liisankatu — Kamp­pi — Runeberginkatu…
    — 11 Yliskylä — Liisankatu — Kamp­pi — Jätkäsaari
    — 10a tai jotain Kru­unuvuoren­ran­ta — Liisankatu — Aleksi…
    — Var­maan 1 tai jotain Hakaniemeen päin edelleen.
    — Liisankadun alus­sa Kaisaniemen metroase­man sisäänkäyn­ti lai­turin pohjois­päähään, en näe mitään järkeä olla tekemät­tä tol­la määräl­lä ratikko­ja ihan jo vaihtoyhteydeksi.

    Ja Liisankatu olisi vähän niin kuin Alek­si liiken­teel­lis­es­ti. Siinä var­maan häviää parkkipaikko­ja, voit­top­uolel­la sit­ten ehkä myös vähän lev­eäm­mät jalka­käytävät, riip­puu miten tehdään ja halutaan.

    Nää on näitä valintoja.

  8. En tiedä uutisen ajoituk­ses­ta, mut­ta min­ul­la liiken­nesu­un­nit­telupääl­likkö ker­toi tästä vai­h­toe­hdos­ta ja pari viikkoa sit­ten, kun kysyin, onko kokoomuk­sen aja­tus lait­taa ratikkasil­lan sijas­ta autosil­ta Kru­unuvuoren­ran­nas­ta Som­pasaa­reen edes mah­dolli­nen toteuttaa.

    No niin, tämä taitaakin selit­tää aika paljon. Halu­taan siis sil­ta henkilöau­toille. Eivät­pä lisäau­tot tosin tai­da mah­tua Hakaniemen­ran­taan juuri sen parem­min kuin Krunikkaan.

    1. Kokoomuk­sen aja­tus oli, että autot ajet­taisi­in Som­pasaa­reen, jos­ta ne sit­ten meni­sivät katu­verkos­sajon­nekin. Aja­tus on totuet­tamiskelvo­ton. Koko alue pitäisi kaavoit­taa uudestaan.

  9. Osmo Soin­in­vaara:
    — kun kysyin, onko kokoomuk­sen aja­tus lait­taa ratikkasil­lan sijas­ta autosil­ta Kru­unuvuoren­ran­nas­ta Som­pasaa­reen edes mah­dolli­nen toteuttaa. 

    Mitä Lehmuskos­ki siihen siis vas­tasi? Toiv­ot­tavasti jotain tyyli­in “ei hitossa”.

    Toisaal­ta itse voisin poli­it­tiseen lehmänkaup­paan tuol­lais­es­ta jopa suos­tu­akin, jos sil­lä saadaan kokoomus hyväksymään ruuhka­mak­sut. Se sil­lan tuo­ma autoli­iken­nehän voidaan mah­dut­taa keskus­tan katu­verkkoon vain sil­lä, että muil­ta suun­nil­ta ote­taan liiken­net­tä pois. Ja siihen ain­oa järkevä keino on ruuhka­mak­sut. Ei-järkevähän on piden­tää punaista val­o­vai­het­ta vielä vähän lisää sisään­tuloväylien päässä. Se on se neu­vos­toli­it­to­laisen lihakau­pan metodi.

    Ymmärtäisiköhän kommkoomus, jos ver­taisi asioi­ta vaik­ka kuvien avul­la. Tässähän hyvin demon­stroidaan, että samas­ta asi­as­ta on kyse:

    http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/c/c0/Kolejka.jpeg

    http://static.iltalehti.fi/uutiset/hkiruuhka2104MZ_uu.jpg

  10. Daniel Fed­er­ley:
    On myös niin, että jos ratikkasil­ta pakote­taan Hakaniemeen, ratikkaa ei ole enää kovin järkevää tehdä.

    Miten niin? Miten tämä muka näyt­täisi jotenkin huonol­ta reit­ti­vai­h­toe­hdol­ta? Ain­oa ongel­ma on tuo Pitkän­sil­lan pullonkaula.

    http://goo.gl/maps/vTb3M

  11. En usko ratikkasil­lan toteu­tu­miseen, kulk­isi se mitä reit­tiä tahansa. Jos pöy­däl­lä on lisäk­si motarisil­ta , niin miten tämä sopii yhteen sil­tak­il­pailun tulok­si­in? Mihin kaupunki­mo­tari­in tämä kokoomuk­sen motarisil­ta liitet­täisi­in? Teol­lisu­uskatu? Liiken­nesump­pu­ja tuol­la on nyt jo. Tosin Sörnäis­ten rantatie , hakaniemen­sil­ta , Hakaniemen­ran­ta ja Sil­tavuoren­ran­ta yms ovat nyky­isin nuhjuises­sa kun­nos­sa ja vajaakäytössä. Jotain siel­lä tapah­tuu muutenkin ja olisi jo aika saa­da nämä alueet arvoiseen­sa kun­toon. Ratikat voisi­vat ehkä kulkea tuol­la. Kru­unusil­lat pitäisi ottaa huomioon tässä. 

    Olisi aika myös tark­istaa suun­nitelmia , ja kat­soa voiko ratikkarataa suun­nitel­la sopi­vam­pana pikaratikkalle. Ratikka­su­un­nitel­mat taita­vat olla jo muu­tamia vuosia van­ho­ja. Eli ei sem­moista mitä tehti­in ysin jat­keelle. Rata kaar­taa ja kiemurtelee ja seisoo val­ois­sa jatku­vasti. Tuol­lainen kyyti ei vain ole tarpeek­si nopea. Näin voisi saa­da h/k arvoa hierot­tua ylöspäin. Eikös tilanne sen raide­jok­erin kanssa ollut aika saman­lainen pitkän aikaa?

  12. Kru­u­nun­hakalaise­na nyppii aika huolel­la näi­den aktivistien toim­inta. Liisankadun ratik­ka paran­taisi yhteyk­siä ja toisi lisää palvelui­ta. Ja olis tietysti muutenkin järkevä han­ke. Mut­ta ei, ei ja ei.

    Mitä tälle oikeesti vois tehdä? Ei muu­ta­ma huru-ukko voi tor­pa­ta kaikkia projekteja?

  13. Osmo Soin­in­vaara: Yhteys Pis­ara-rataan on merkit­tävä peruste Hakanie­mi-vai­h­toe­htoon. Pitäisi arvioi­da sen pain­oar­vo suh­teessa siihen, että reit­ti keskus­taan olisi pidempi.

    Käsite “vai­h­toy­hteys” kaipaisi jonkin­laista täs­men­nys­tä. Nythän Helsingis­sä puhutaan vai­h­toy­htey­destä aina, kun kahdel­la kulku­vä­li­neel­lä on pysäk­it suur­in­pi­irtein samas­sa kaupungi­nosas­sa. Jos rata menisi Hakaniemen­ran­taa, kuten kar­tan perus­teel­la voisi kuvitel­la, niin yhtey­destä tulee tässäkin tapauk­ses­sa hyvin… no, helsinkiläi­nen eli ennen kuin edes pääsee sinne raskas­raidease­man liuku­por­rashel­vetti­in, pitää ensin kävel­lä torin poik­ki. Joo joo, pieni vai­va, mut­ta tämä on taas niin sitä, että mikään ei ole niin hal­paa kuin joukkoli­iken­nematkus­ta­jan aika.

    Kun vielä muis­te­taan, että alku­peräisessä suun­nitel­mas­sa lin­jat haa­rautu­vat Som­pasaares­ta Kalasa­ta­maan (M) ja keskus­taan (M, VR), niin ei tämä uusi vai­h­toy­hteys ole mikään oikea parannus.

    Kek­sikää vai­h­toe­htoisia parkkipaikko­ja Kru­u­nun­hakaan, niin saadaan se keskeinen argu­ment­ti pois päiväjärjestyk­ses­tä. Pois­tu­vien bus­sil­in­jo­jen reit­eiltä vapau­tuu katu­ti­laa, Liisan­puis­tikon päät­täri jää tyhjän pan­tik­si ja jos eivät nekään riitä, on var­maan mah­dol­lista uhra­ta joltain ei-ratikkakadul­ta tilaa vinoparkkiin.

  14. Nämä kaupunginosayhdistykset/asukasyhdistykset ovat kyl­lä syvältä sieltä minne ei demokra­t­ian aurinko paista. Kyseisi­in yhdis­tyk­si­in ei ole aikaa ja jak­samista kaikil­la osal­lis­tua ja edus­tavu­u­den kanssa on vähän niin ja näin. Jos paikallis­demokra­ti­aa halu­taan, se pitäisi tehdä edus­tuk­sel­lise­na ja kun­non vaaleil­la, eikä mil­lään asukasy­hdis­tyk­sen kokouksilla.

  15. Hakaniemestä laa­jasa­lo­laiset pää­si­sivät mukavasti metroon, mut­ta Hert­toniemen kaut­ta metroon pääsee kyl­lä ilman miljoonasiltojakin.

  16. Mikä oli se syy mik­si sil­taa ei voitu tehdä Kata­janokas­ta? Mat­ka olis lyhyem­pi kuin pohjoisen kaut­ta kiertäen ja sil­lan toinen pää olisi lähempänä San­ta­ham­i­naa jos San­dis joskus vapau­tu­isi asumiskäyt­töön. Sil­ta kan­nat­taisi rak­en­taa nin vah­vak­si ja rata ylipään­sä ilman jurkkiä mutkai että myöhem­mässä vai­heessa voisi sil­lä ajaa metro­ju­nia kanssa, jos sel­l­aien tulisi ajanko­htaisek­si, esim jos San­ta­ham­i­na vapau­tu­is rak­en­tamiseen. Mitään purkkavir­i­tyk­siä ei kan­na­ta tehdä. Ennem­min sit­ten vaik­ka laut­ta tai köysirata. 

    Toisek­si min­ua masen­taa se nim­by­i­ly että sil­ta pilaa maise­mat ja että sil­ta niputet­ti­in yhteen pil­ven­pi­irtäjähakkei­den kanssa kun­nal­lis­vaalien alla käy­dyssä keskusteluis­sa. On tot­ta että pil­ven­pi­irtäjät ja sil­ta muo­vaa­vat maisemia mut­ta rumen­ta­vatko ne niin paljon kuin mitä vas­tus­ta­jat väit­tävät, vai rumen­ta­vatko ollenkaan. Tästä olisi sytä pitää asialli­nen kansalaiskeskustelu ilman että vääräuskois­t­en päälle heit­etään aina vain lokaa.

  17. Elmo Allén: Mitä Lehmuskos­ki siihen siis vas­tasi? Toiv­ot­tavasti jotain tyyli­in “ei hitossa”.

    Toisaal­ta itse voisin poli­it­tiseen lehmänkaup­paan tuol­lais­es­ta jopa suos­tu­akin, jos sil­lä saadaan kokoomus hyväksymään ruuhka­mak­sut. Se sil­lan tuo­ma autoli­iken­nehän voidaan mah­dut­taa keskus­tan katu­verkkoon vain sil­lä, että muil­ta suun­nil­ta ote­taan liiken­net­tä pois. Ja siihen ain­oa järkevä keino on ruuhka­mak­sut. Ei-järkevähän on piden­tää punaista val­o­vai­het­ta vielä vähän lisää sisään­tuloväylien päässä. Se on se neu­vos­toli­it­to­laisen lihakau­pan metodi.

    Ymmärtäisiköhän kommkoomus, jos ver­taisi asioi­ta vaik­ka kuvien avul­la. Tässähän hyvin demon­stroidaan, että samas­ta asi­as­ta on kyse:

    http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/c/c0/Kolejka.jpeg

    http://static.iltalehti.fi/uutiset/hkiruuhka2104MZ_uu.jpg

    Kun­han saataisi­in Helsinki­in vielä niitä ruuhkia:

    http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010042111518597_uu.shtml

    Epäilen vah­vasti, että kuvas­sa näkyy liiken­teen häir­iö eikä sään­nöl­lis­es­ti tois­tu­va ruuh­ka. Siis poikkeusilmiö eli yksit­täistapaus, jota ei saa yleistää. Eikä siinä toises­sakaan kuvas­sa ollut prav­daa mukana, kos­ka kyseessä ei ole neu­vos­toli­it­to­lainen kuva ja tilanne eikä myöskään lihakauppa.

  18. Elmo Allén: Miten niin? Miten tämä muka näyt­täisi jotenkin huonol­ta reit­ti­vai­h­toe­hdol­ta? Ain­oa ongel­ma on tuo Pitkän­sil­lan pullonkaula.

    http://goo.gl/maps/vTb3M

    Mieitn yhtä, tosin kallista ratkaisua, tosin toiseen ongel­maan. Mut­ta niin­hän se on, että hal­pa se vas­ta kallik­si tulee:

    Bus­sit ohjataan Hakaniemen toril­ta tun­nelia myöten rauta­tien­to­rille. Bus­sili­ike­nen­tä nimit­täin tarvitaan.

  19. Laa­jasa­lon sil­ta­hanke perus­tuu virheel­liseen kaupunkikäsi­tyk­seen ja kaupunki­rak­en­teen hier­arkian väärinymmär­ryk­seen. Kuka lie maanan­taikra­pu­las­saan keksinyt.

    Kru­unuvuoren­ran­ta ei ole koskaan ollut, ei ole nyt , eikä tule koskaan ole­maan osa kan­takaupunkia. Maanti­eteelle emme voi mitään.

    Kru­unuvuori on Laa­jasa­lo-nimisen, hallinnol­lis­es­ti Helsinki­in kuu­lu­van keskikokoisen tytärkaupun­gin yksi kylä, sen yksi osa-alue. Kru­unuvuoren (sub-sub-urban) luon­nolli­nen yläkylä on Laa­jasa­lon (sub-urban) keskus­ta. Jos Kru­unuvuores­ta tehdään luon­no­ton napan­uo­ra Kru­u­nun­hakaan, ostovoima val­uu väärään suun­taan ja hidas­taa osaltaan Laa­jasa­loa kehit­tymästä omavaraisek­si yhdyskun­naksi. Se taas lisää autoli­iken­net­tä keskus­taan, kun taval­lisetkin tarveka­lut täy­tyy men­nä hake­maan Stockmannilta.

    Seu­raa­vana hier­arki­as­sa on Hert­toniemen metrokeskus (urban), sit­ten vas­ta city (up-urban).

    Kru­unuvuores­ta järjestyy luon­te­va liityn­täli­ikenne yhdel­lä bus­sil­in­jal­la (raitio­vaunul­la?) Laa­jasa­lon keskus­tan kaut­ta Hert­toniemeen. Uuden asuinalueen ja Laa­jasa­lon keskus­ta koheesio­ta voi lisätä bule­vardis­oimal­la Kairasaar­en­tien. Myös Laa­jasa­lon­tie-Lin­nan­rak­en­ta­jantie kuu­luu siihen kat­e­go­ri­aan, jon­ka voi bule­vardis­oi­da. Se on tytärkaupun­gin pääkatu. Sitähän KSV on jo muu­ta­man vuo­den suun­nitel­lutkin. Sen sijaan Itäväylä on ihan eri kat­e­go­ri­aa, sen ”bule­vardis­oin­ti” on jär­jetön ajatus.

    Mat­ka-ajal­la Kol­men Sepän pat­saalle ei ole mitään tekemistä Kru­unuvuoren asun­to­jen vetovoiman ja tont­tien hin­nan­muo­dos­tuk­sen kanssa. Sen määrit­tää meren­ran­ta. Vuosaa­reen on tehty vas­taavas­ta kaupunki­rak­en­tamis­es­ta ihan pieno­is­mallikin mit­takaavas­sa 1 / 1, sitä nimitetään Aurinkolahdeksi.

    Laa­jasa­lon mer­sum­iehiä voi houkut­taa julk­isi­in ruuhkahuip­puina kulke­val­la suo­ral­la non-stop-lin­jal­la Hert­toniemen kaut­ta Rautatiease­malle. Se vaatisi vain yhden lai­turi­paikan, jos se toimii shut­tle-peri­aat­teel­la. Itäväylälle voi jär­jestää bus­sikaistan, sitä ei kan­na­ta pan­na ”bule­vardir­ul­lalle”. Mat­ka-aika Kru­unuvuoren­ran­nas­ta keskus­taan alle 20 min. Täy­den­tävä bus­si ratkai­sisi metron seison­taon­gel­mankin Hert­toniemen ja Sörnäis­ten välil­lä nyt ja tulevaisuudessa.

    Ehdotet­tu laut­ta toimisi main­iosti täy­den­tävänä yhteytenä etenkin jäät­tömänä tal­ve­na, se sopisi eri­no­mais­es­ti Helsin­gin merel­liseen imagoon. 

    Sen sijaan mega­lo­maaniset ”kruunu”sillat tuhoaisi­vat kilo­metrikau­pal­la paras­ta saaris­tom­aise­maa. En ymmär­rä, mik­si Vihreä puolue kan­nat­taa kallista ja ympäristölle tuhoisaa han­ket­ta. Yhden pahaisen, tehot­toman raitio­vaunulin­jan takia?

  20. Siir­to­la­pu­u­tarha:
    Kru­u­nun­hakalaise­na nyppii aika huolel­la näi­den aktivistien toim­inta. Liisankadun ratik­ka paran­taisi yhteyk­siä ja toisi lisää palvelui­ta. Ja olis tietysti muutenkin järkevä han­ke. Mut­ta ei, ei ja ei.

    Mitä tälle oikeesti vois tehdä? Ei muu­ta­ma huru-ukko voi tor­pa­ta kaikkia projekteja?

    Sanopa muu­ta. Jos alueelta löy­tyy paljon saman­henkisiä, niin liit­tykää yhteen ja läh­estykää virkamiehiä ja lehdistöä.

  21. migul:
    Olisi aika myös tark­istaa suun­nitelmia , ja kat­soa voiko ratikkarataa suun­nitel­la sopi­vam­panapikaratikkalle. Ratikka­su­un­nitel­mat taita­vat olla jo muu­tamia vuosia van­ho­ja. Eli ei sem­moista mitä tehti­in ysin jat­keelle. Rata kaar­taa ja kiemurtelee ja seisoo val­ois­sa jatku­vasti. Tuol­lainen kyyti ei vain ole tarpeek­si nopea. Näin voisi saa­da h/k arvoa hierot­tua ylöspäin. Eikös tilanne sen raide­jok­erin kanssa ollut aika saman­lainen pitkän aikaa?

    Kukaan ei vielä ole suun­nitel­lut Laa­jasa­lon lin­jo­jen brändäämistä eril­lis­es­ti, mut­ta kyl­lä kyse on pikaratikoista, jos nopeut­ta kat­so­taan. Hait­taa ei tosin olisi siitä, että maalat­taisi­in ne Laa­jasa­lon vaunut vaik­ka orans­seik­si ja markki­noitaisi­in niitä jon­ain aivan uute­na liikku­mis­muo­tona, vaik­ka ne teknis­es­ti oli­si­vat ihan samo­ja Kajaanis­sa valmis­tet­tu­ja vehkeitä kuin keltavihreätkin.

    Rata on nopea, kun Liisankatu suun­nitel­laan oikein. Sil­ta on melko suo­raa rataa ja Koirasaar­en­tiel­lä päästään ihan hyvi­in nopeuk­si­in. Kru­unuvuoren haar­al­la on ylimääräisiä mutkia, mut­tei liiken­neval­o­ja. Yliskylän päätä ei olla vielä suun­nitel­tu, mut­ta pyrkimyk­senä on tehdä kun­nol­lista rataa.

    Ysin Kallion-osu­us on kamala, mut­ta Laa­jasa­los­sa ei ole kort­te­likaupun­gin rajoitteita.

  22. Ei tuo vält­tämät­tä mikään täysi katas­trofi olisi, kun­han vai­h­to metroon ja junaan toteutet­taisi­in Hakaniemessä hyvin. Kas­vavas­sa kaupungis­sa ei kaiken muutenkaan tarvitse kulkea pääase­man kaut­ta. Peri­aat­teessa voitaisi­in sijoit­taa päät­tärikin Hakaniemeen, jol­loin saataisi­in kalus­to kiertämään nopeasti ja kus­tan­nuk­set pidet­tyä alhaisina. 

    Tämä reiti­tys ei kyl­läkään vähen­täisi tule­van tynkämetron kuor­mi­tus­ta, mut­ta asemien lyhen­tämi­nen nyt on täysin jär­jetön­tä kat­soo sitä mis­tä vinkke­listä tahansa.

    En kyl­läkään enää jak­sa uskoa ratikkasil­lan toteut­tamiseen, jon­ka vuok­si alue muo­dos­tuu lähiök­si jos­sa asuak­seen tarvit­see auton. Pääosa liiken­teestä tul­laan näin hoita­maan kokoomuk­sen toiveen mukaises­ti henkilöau­toil­la, jot­ka sit­ten seiso­vat ruuh­ka-aikoina jonois­sa ympäri kaupunkia. Jol­lain min­ulle käsit­tämät­tömäl­lä mekanis­mil­la ruuhkat taas ovat auto­ja vihaavien viher­hip­pi­en vika.

  23. Osmo Soin­in­vaara:
    En tiedä uutisen ajoituk­ses­ta, mut­ta min­ul­la liiken­nesu­un­nit­telupääl­likkö ker­toi tästä vai­h­toe­hdos­ta ja pari viikkoa sit­ten, kun kysyin, onko kokoomuk­sen aja­tus lait­taa ratikkasil­lan sijas­ta autosil­ta Kru­unuvuoren­ran­nas­ta Som­pasaa­reen edes mah­dolli­nen toteuttaa.

    Näinkö tämä nyt menee että kun­nal­lisen päätök­sen­teon komen­toketju on: Kruununhakaseura>virastot>valtuusto.

    Kru­unuvuoren­ran­taa ja liiken­ney­hteyk­siä sinne on suun­nitel­tu “kun­nol­la” jo ainakin 4–5 vuot­ta, kuitenkin vieläkin nousee puskista aivan uusia ehdo­tuk­sia. Jos ker­ran krunikkalaiset käytän­nössä päät­tävät asioista, niin eikö tätä parkkipaikkaon­gel­maa olisi heiltä voin­ut tiedustel­la jo pari vuot­ta sitten?

  24. toore: Näinkö tämä nyt menee että kun­nal­lisen päätök­sen­teon komen­toketju on: Kruununhakaseura>virastot>valtuusto.

    Jos ker­ran krunikkalaiset käytän­nössä päät­tävät asioista, niin eikö tätä parkkipaikkaon­gel­maa olisi heiltä voin­ut tiedustel­la jo pari vuot­ta sitten?

    Ihan var­masti krunikalais­ten kan­ta on ollut tiedos­sa ja sitä var­maan on kysyt­tykin, mut­ta eräil­lä piireil­lä on tapana non­chaleer­a­ta oman kan­nan vas­taiset mielip­i­teet. Lyhyesti: väärin vastattu.

  25. anonymix: Epäilen vah­vasti, että kuvas­sa näkyy liiken­teen häir­iö eikä sään­nöl­lis­es­ti tois­tu­va ruuhka.

    Tarkasti kat­so­ma­l­la erot­tuu kuvas­ta iso keltainen neliökylt­ti jon­ka keskel­lä on tietyön merk­ki! Kyse on siltare­mon­tista — joka on tosin jatkunut joka vuosi kymme­nen vuo­den ajan eli siinä mielessä sään­nölli­nen ilmiö…

    Oikeasti tuol­lisia ruuhkaku­via on kyl­lä otet­tu ihan jokapäivän ark­ili­iken­teessäkin eli 60-luvul­la ennen metroa: http://albumit.lasipalatsi.fi/images/v/1010688–1000.jpg

  26. Tossa vähän räknäsin niitä parkkipaikkoja:

    Liisankadul­la on noin sata parkkipaikkaa. Niistä suurin osa on varsinkin talvisin läh­es käyt­tökelvot­to­mia, kos­ka ne ovat niin kapei­ta että bus­sit vie peilit men­nessään, tai HKL:n setä ja ratikalli­nen matkus­ta­jia huu­taa kun vähänkin lev­eäm­min pysäköi­den tukkii kiskot.

    Ver­tailun vuok­si Bus­sil­in­ja 17 pysäk­it vie noin 50 — 60 pysäköin­tipaikkaa. Noi läh­tee jos ratik­ka tulee.

    Joten luon­nol­lis­es­ti 17 ei saa koskea, vaikkei sil­lä ole matkus­ta­jia, parkkipaikoista viis. Ratikkalin­jo­ja joil­la on matkus­ta­jia ei kuitenkaan saa vetää, kos­ka parkkipaikat.

  27. Sep­po Honka­nen: Laa­jasa­lon mer­sum­iehiä voi houkut­taa julk­isi­in ruuhkahuip­puina kulke­val­la suo­ral­la non-stop-lin­jal­la Hert­toniemen kaut­ta Rautatiease­malle. Se vaatisi vain yhden lai­turi­paikan, jos se toimii shuttle-periaatteella. 

    Nämä “ruuhkahuip­puina kulke­vat non-stop-lin­jat” ovat käytän­nössä surkei­ta, ja niitä ehdot­ta­vatkin yleen­sä he, jot­ka eivät koskaan itse käytä joukkoliikennettä. 

    Ei, älä turhaan vas­taa, kir­joi­tan­han nimimerkillä.

  28. Sep­po Honka­nen: Laa­jasa­lon mer­sum­iehiä voi houkut­taa julk­isi­in ruuhkahuip­puina kulke­val­la suo­ral­la non-stop-lin­jal­la Hert­toniemen kaut­ta Rautatiease­malle. Se vaatisi vain yhden lai­turi­paikan, jos se toimii shut­tle-peri­aat­teel­la. Itäväylälle voi jär­jestää bus­sikaistan, sitä ei kan­na­ta pan­na ”bule­vardir­ul­lalle”. Mat­ka-aika Kru­unuvuoren­ran­nas­ta keskus­taan alle 20 min. 

    Lähetäänkö nyt vaik­ka siitä että bus­sil­la 16 menee noin vart­ti (tai enem­män ruuhkas­ta riip­puen) Rauta­tien­to­ril­ta — Kulosaa­reen, joka on vas­ta noin kol­mannes matkas­ta Kru­unuvuoren­ran­taan. Ja se ei tuol­la reit­il­lä juuri pysähtele, kun ei sil­lä ole juuri matkustajia.

  29. anonymix: Kun­han saataisi­in Helsinki­in vielä niitä ruuhkia:

    http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010042111518597_uu.shtml

    Hah. Linkkaa­masi jutun otsikos­sa jo san­o­taan, että Helsin­ki on ruuhkaisem­pi kuin Tukhol­ma. Tukhol­mas­sa on ruuhka­mak­sut. Need to say more?

    anonymix: Epäilen vah­vasti, että kuvas­sa näkyy liiken­teen häir­iö eikä sään­nöl­lis­es­ti tois­tu­va ruuh­ka. Siis poikkeusilmiö eli yksit­täistapaus, jota ei saa yleistää.

    Minä taas en epäile yhtään, kos­ka pitkään sään­nöl­lis­es­ti reis­sas­in Itäväylää bus­sis­sa ruuhka­su­un­nan vas­tais­es­ti. Juuri tuol­ta se ruuhka­su­un­ta joka päivä näyt­ti. Ja samal­ta se näyt­tää kaikil­la muil­lakin sisääntuloväylillä.

    anonymix: Eikä siinä toises­sakaan kuvas­sa ollut prav­daa mukana, kos­ka kyseessä ei ole neu­vos­toli­it­to­lainen kuva ja tilanne eikä myöskään lihakauppa. 

    Epäilen vah­vasti, että kuvas­sa näkyy liiken­teen häir­iö eikä sään­nöl­lis­es­ti tois­tu­va ruuh­ka. Siis poikkeusilmiö eli yksit­täistapaus, jota ei saa yleistää. Eikä siinä toises­sakaan kuvas­sa ollut prav­daa mukana, kos­ka kyseessä ei ole neu­vos­toli­it­to­lainen kuva ja tilanne eikä myöskään lihakauppa.

    No siitä en tiedä. Tuo kuva tuli Googles­ta haku­sanal­la “sovi­et butch­er store”, ja oli sopi­vasti Wiki­me­dia Com­mon­sista. Kyl­lä se idean välit­tää, ja kaik­ki meistä muutenkin tietävät, että neu­vos­toli­it­to­lais­es­ta lihakau­pas­ta sai lihaa vain, kun jak­soi jonot­taa ja pitkään.

  30. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: Tarkasti kat­so­ma­l­la erot­tuu kuvas­ta iso keltainen neliökylt­ti jon­ka keskel­lä on tietyön merk­ki! Kyse on siltare­mon­tista – joka on tosin jatkunut joka vuosi kymme­nen vuo­den ajan eli siinä mielessä sään­nölli­nen ilmiö… 

    Tuo ei ole siltare­mont­ti, kos­ka kuvas­ta näkyy myös hyvin, että sil­lan kaik­ki kai­stat ovat käytössä. Tuo kylt­ti taitaa jopa olla niinkin kaukaises­ta työ­maas­ta kuin Kampin keskuk­ses­ta. Siitä oli kier­tor­e­it­tio­hjeet ympäri kaupunkia.

  31. Sep­po Honka­nen: Jos Kru­unuvuores­ta tehdään luon­no­ton napan­uo­ra Kru­u­nun­hakaan, ostovoima val­uu väärään suun­taan ja hidas­taa osaltaan Laa­jasa­loa kehit­tymästä omavaraisek­si yhdyskunnaksi. 

    Joo. Saman napan­uo­rasil­lan takia Laut­tasaarikin on nykyään ihan hirveä paik­ka, sen sijaan että tukeu­tu­isi Tapi­o­laan. Mus­ta olisi hienoa, jos laut­tasaare­laisetkin voisi­vat päivit­täin tehdä matkansa keskus­taan Keilaniemen ja Meilah­den kaut­ta kiertämällä.

    Ihan riit­tävän itsenäi­nen Laut­tasaares­ta on siltikin tul­lut. Ei Laa­jasa­loonkaan tavarat­aloa sil­lä saa­da, ettei sieltä pääse keskus­taan. Ennem­minkin päinvastoin.

    Tätä asi­aa voi hyvin aja­tusleikkisimu­loi­da: Kru­unuvuoren­ran­ta ilman sil­taa on ihan sama asia kuin jos Län­simetro kulk­isi Töölön kaut­ta ja laut­tasaare­laiset kulk­i­si­vat liityn­täbus­sil­la Tapi­o­laan, ja Laut­tasaaren sil­taa ja Lapin­lah­den sil­taa ei olisi. Ain­oa ero on, että nyt tarvi­taan vain vähän pidem­pi sil­ta. Kuin­ka moni pitäisi jär­jet­tömänä Laut­tasaar­ta ilman sil­taa keskus­taan, kysyn vain.

  32. Metrol­la pääsee minne vaan:
    Hakaniemestä laa­jasa­lo­laiset pää­si­sivät mukavasti metroon, mut­ta Hert­toniemen kaut­ta metroon pääsee kyl­lä ilman miljoonasiltojakin. 

    Kos­ka sama­nar­voisi­a­han ovat yhtey­det, jos­sa a) pääsee suo­raan keskus­taan ja metroon sekä b) jos­sa pääsee vain metroon…

    Metro, helsinkiläisen mek­ka. Ihmiset tääl­lä eivät ole vain matkalla metrol­la jon­nekin, vaan he ovat todel­la matkalla metroon.

  33. Elmo Allén: Hah. Linkkaa­masi jutun otsikos­sa jo san­o­taan, että Helsin­ki on ruuhkaisem­pi kuin Tukhol­ma. Tukhol­mas­sa on ruuhka­mak­sut. Need to say more?

    Niin ja samas­sa maini­taan myös Kööpen­ham­i­na, mis­sä ei ole ruuhka­mak­su­ja. HAH! I rest my case

  34. Sep­po Honka­nen:
    Mat­ka-ajal­la Kol­men Sepän pat­saalle ei ole mitään tekemistä Kru­unuvuoren asun­to­jen vetovoiman ja tont­tien hin­nan­muo­dos­tuk­sen kanssa. Sen määrit­tää merenranta. 

    Ja sik­si asun­not Eiran­ran­nas­sa, Kulosaa­res­sa, Aurinko­lahdessa ja ex-Sipoon Karhusaa­res­sa ovatkin saman hintaisia?

  35. Elmo Allén: Tätä asi­aa voi hyvin aja­tusleikkisimu­loi­da: Kru­unuvuoren­ran­ta ilman sil­taa on ihan sama asia kuin jos Län­simetro kulk­isi Töölön kaut­ta ja laut­tasaare­laiset kulk­i­si­vat liityn­täbus­sil­la Tapi­o­laan, ja Laut­tasaaren sil­taa ja Lapin­lah­den sil­taa ei olisi. 

    Tässä vielä kuvalli­nen havain­nol­lis­tus: http://goo.gl/maps/85mfu

    Aika saman­laisil­ta näyt­tävät viivat.

  36. Elmolle: Juuri pari viikkoa sit­ten julk­istet­ti­in Euroopan ruuhkaisim­mat kaupun­git. Helsin­gin sijoi­tus oli 48.

    Pahim­mat ruuhkat ovat Istan­bu­lis­sa. Seu­raavak­si sijoit­tui­v­at Varso­va, Mar­seilles, Paler­mo, Rooma, Pari­isi, Stuttgard, Brys­sel, Ham­puri ja Tukholma.

    Ymmärtääk­seni ruuhka­mak­su­ja ei ole edes suun­nitel­tu pelkästään sisään­tu­loteille. Vihreätkin ovat puhuneet Kehäteistä, jot­ka ruuhkau­tu­vat pahasti tule­vaisu­udessa toisin kuin sisään­tu­loti­et. Niemen rajal­la­han ei liikenne ole lisään­tynyt enää pari­inkymme­neen vuoteen.

  37. Jos ker­ran halu­taan hal­pa joukkoli­iken­ner­atkaisu, niin ehdot­taisin soutu­venei­den han­k­in­taa. Kun lähtöko­h­ta näyt­tää ole­van se, että pitää olla hal­pa, eikä suju­va ja kap­a­siteetil­ta riit­tävä, niin soutelu olisi muka­van mer­i­henkistä ja romant­tista. Olisi ilo kat­sel­la soutu­venei­den muo­dosta­maa aamuruuhkaa.

    Se laut­ta­selvi­tyskin on niin surkea, että kum­mallista on, jos hesari läh­tee sitä aja­maan. Taisi jo aikanaan tääl­läkin tul­la revi­tyk­si. Sil­lan tuo­maa arvon­nousua ja mah­dol­lisuuk­sien lisään­tymistä, ei nämä suun­nit­teli­jat näytä otta­van huomioon, joten tuos­sa on taas paik­ka höök­iä päälle.

    Mikä vika muka sil­las­sa on? Maail­mas­sa on kau­ni­ita sil­to­ja ja sit­ten susiru­mia, mik­si pitäisi tehdä susiru­maa? Sama jut­tu kuin korkeis­sa talois­sa. Sil­ta olisi onnistues­saan myös vetovoi­matek­i­jä kaupungille ja samal­la uudelle itäiselle kantakaupungille. 

    Tuo “saaris­tom­aise­ma” menee jo siinä, kun ran­nat joka tapauk­ses­sa raken­netaan. Kalasa­ta­man torniryh­mä tar­joaa tälle sil­lalle korkeam­man taus­tan mereltä ja Kru­unuvuoren­ran­nas­ta päin kat­sot­tuna. Kru­unuvuoren­ran­ta sit­ten antaa taus­tan tois­es­ta suun­nas­ta kat­soen. Sil­lan korkeus hirvistyt­tää nyt, mut­ta kun kaupun­ki rak­en­tuu ympärille, niin sanois­in sen häviävän massaan. 

    Nyt olisi tärkeää liit­tää tuo Kalasa­ta­man kär­ki ja Kru­unuvuoren­ran­ta kan­takaupunki­in. Jos Kalasa­ta­man kär­jestä ei pääse suo­raan Pohjois­ran­taan, niin mis­sään ei ole enää mitään järkeä. 

    Ei pidä tehdä kaavoituk­sel­la uusia autoil­i­jo­ta, jos on yhtään tosis­saan ympäristön kannal­ta. Maan arvon­nousu olisi kaupun­gin kannal­ta hyvä diili ja samal­la sil­lat mah­dol­lis­taisi kaupunki­lais­ten ja tur­istien suju­van liikku­misen laa­jasti Helsingis­sä. Kan­takaupunki­maisu­us tarkoit­taa minus­ta myös sitä, että paik­ka on niin vetovoimainen, että sitä men­nään kat­so­maan ja samal­la viihtymään. Nukku­malähiö on tämän vas­tako­h­ta. Jos Kru­unuvuoren­ran­ta siis raken­netaan oikein, niin sieltä ei lähde­tä enää ydinkeskus­tan palvelui­hin, vaan sinne myös tul­laan viihtymään muualta. 

    Kru­unuvuoren­ran­nas­ta tulisi tehdä Helsingille niin san­otusti “jut­tu”. Raitio­vaunul­la meren yli uuteen kaupungi­nosaan, jos­sa on mah­dol­lista jät­tää rahansa rantar­avin­toloi­hin ja pien­pan­i­moil­la varustet­tui­hin pubei­hin tai ihan mitä vaan, mut­ta kaupun­gin sisäi­nen tur­is­mi tulisi taju­ta työ­paikko­ja nopeasti syn­nyt­tävänä tek­i­jänä. Jos halu­aa tehdä värikästä eloa, niin se onnis­tuu vielä tässä vai­heessa, kun muut­ta­jat tietävät mitä on tulos­sa. Sama jut­tu Kalasa­ta­mas­sa. Korkeasaarikin hyö­ty­isi suo­raan lai­vater­mi­naaleil­ta ja rautatiease­man suun­nas­ta tulev­as­ta raitiolinjasta.

    Kos­ka nyt on taas kaupungilta menos­sa miljoo­nia ja taas miljoo­nia ohi laarin, niin kehot­taisin vihre­itä pitämään kaupunki­lais­ten puo­lia, kun tuo hesari näyt­tää luop­u­van tutki­vas­ta jour­nal­is­mista. Muuten tulee aika kalli­it parkkipaikat Liisankadulle.

  38. Elmo Allén: Hah. Linkkaa­masi jutun otsikos­sa jo san­o­taan, että Helsin­ki on ruuhkaisem­pi kuin Tukhol­ma. Tukhol­mas­sa on ruuhka­mak­sut. Need to say more? 

    Otsikko on väärin, ingres­si oikein. Helsin­ki on vähäru­uhkaisem­pi kuin Tukhol­ma ja Oslo, jois­sa on ruuhkamaksut.

    Uudem­paa dataa ilman iltalehmän otsikointia:

    http://www.tomtom.com/lib/doc/congestionindex/2012–1003-TomTom-Congestion-Index-2012-Q2-europe-mi.pdf

    Tukhol­ma 10. ruuhkaisin, Helsin­ki sijal­la 48.

    (Suomeenkaan ei tietenkään suun­nitel­la ruuhka­mak­su­ja, vaan tiemak­su­ja, kos­ka ruuhkien vähen­tämisel­lä ei juuri voi kerätä rahaa.)

  39. R. Sil­fver­berg:
    Mikä oli se syy mik­si sil­taa ei voitu tehdä Kata­janokas­ta? Mat­ka olis lyhyem­pi kuin pohjoisen kaut­ta kiertäen ja sil­lan toinen pää olisi lähempänä San­ta­ham­i­naa jos San­dis joskus vapau­tu­isi asumiskäyttöön. 

    Syitä oli kak­si. Suurem­pi oli Suomen­lin­na. Arvokas Unescon maail­man­per­in­töko­hde kuulem­ma tuhoutuu, jos sil­ta tulee Skat­talle. On liian lähel­lä Suokkia.

    Toinen syy on se, että Skat­tan liikenne ei vedä. Ratik­ka olisi vedet­ty Kata­janokan­ran­taan ja Kanavakadulle niin, että ain­oa pysäk­ki olisi Kata­janokan ter­mi­naalil­la. Kos­ka tilaa ei muuten ole, niin siel­lä olisi men­ty sekakaistoil­la. Kata­janokan­ran­nas­sa tuo on ihan OK, ja siel­lä nyt sinän­sä olisi tilaakin omille kaistoille, jos halu­taan. Mut­ta Kanavakatu on ahdas ja sekakai­stat + laivo­jen autoli­ikenne on yhdis­telmänä sel­l­ainen, ettei ratikan kulku ole luotet­tavaa. Vaik­ka Liisankadun reit­ti on pidem­pi, niin se on luotet­tavampi ja mat­ka-aiko­jen hajon­ta pienempi.

    Laa­jasa­lon puolel­la sil­ta olisi tul­lut suurin piirtein samaan kohtaan joka tapauk­ses­sa, San­tik­sen kannal­ta ei siis eroa.

  40. Kak­si päivää vaaleista oli ehtinyt kulua, niin jo ollaan esit­telemässä Pis­arara­ta-han­ket­ta ja uusia Kru­unuvuorenselän sil­ta­su­un­nitelmia. Vaali­rauha on nyt päät­tynyt, mut­ta voi olla että seu­raavis­sa vaaleis­sa on entistä vähem­män äänestäjiä.

  41. Markku af Heurlin: Mieitn yhtä, tosin kallista ratkaisua, tosin toiseen ongel­maan. Mut­ta niin­hän se on, että hal­pa se vas­ta kallik­si tulee:
    Bus­sit ohjataan Hakaniemen toril­ta tun­nelia myöten rauta­tien­to­rille. Bus­sili­ike­nen­tä nimit­täin tarvitaan. 

    Parem­pi olisi tehdä tun­neli esim. Sörnäis­ten metroase­man lai­tu­ri­ta­soon, jos­ta olisi vai­h­to metroon. Saataisi­in pääosa bus­seista yhdel­lä iskul­la pois Hämeen­tieltä, Kaisaniemenkadul­ta ja Rauta­tien­to­ril­ta — eikä tun­neli­akaan tarvit­sisi rak­en­taa kauhean paljon.

  42. R. Sil­fver­berg: Mikä oli se syy mik­si sil­taa ei voitu tehdä Kata­janokas­ta? Mat­ka olis lyhyem­pi kuin pohjoisen kaut­ta kiertäen ja sil­lan toinen pää olisi lähempänä San­ta­ham­i­naa jos San­dis joskus vapau­tu­isi asumiskäyttöön. 

    Suomen­lin­nan maise­ma-alue, Museovi­ras­to sanoi ei.

  43. “Vaali­rauha päättynyt”:

    Kak­si päivää vaaleista oli ehtinyt kulua, niin jo ollaan esit­telemässä Pis­arara­ta-han­ket­ta ja uusia Kru­unuvuorenselän siltasuunnitelmia.

    Edu­s­tat var­maan kään­teistä nukku­vien puoluet­ta, joka käy kyl­lä uurnil­la mut­ta nukkuu vaalien välisen ajan. Molem­mat han­kkeethan ovat olleet vireil­lä iät ja ajat. Sekä Pis­aras­ta että Kru­unuvuorenselän sil­las­ta on kyl­lä keskustel­tu täl­läkin blogilla.

  44. anonymix: Niin ja samas­sa maini­taan myös Kööpen­ham­i­na, mis­sä ei ole ruuhka­mak­su­ja. HAH! I rest my case 

    Kyl­lä niitä sin­nekin suun­nitelti­in kovin, mut­ta paikalli­nen autop­uolue ei siel­läkään ymmärtänyt omaa etu­aan. Ruuhka­mak­sut ovat aina kovan poli­it­tisen vään­nön takana, mut­ta niiden käyt­tööno­ton jäl­keen niiden suo­sio on kaikissa kaupungeis­sa nous­sut. Ainakin Tukhol­mas­sa niitä kan­nat­taa nyt enemmistö.

  45. Leena:
    Niemen rajal­la­han ei liikenne ole lisään­tynyt enää pari­inkymme­neen vuoteen. 

    Ei kai, kun mainitsin­han sen liiken­neval­o­tul­pan jo aikaisem­min. Minus­ta olisi kuitenkin parem­pi, jos kan­takaupunki­in voisi ajaa ilman jono­tus­nu­meroiden keräämistä motarien varsilla.

    Kehälle jonot­tamiseen toki pätee ihan sama, mut­ta se on yksi­tyisko­htia. Alku­peräi­nen point­tini­han oli, että jos keskus­taan halu­taan yksi sisään­tu­lotie lisää, sen kap­a­siteet­ti on otet­ta­va muista sisään­tu­loteistä pois.

  46. Pekka Taipale: Otsikko on väärin, ingres­si oikein. Helsin­ki on vähäru­uhkaisem­pi kuin Tukhol­ma ja Oslo, jois­sa on ruuhkamaksut.

    Jos näin on, niin ihmette­len sit­ten kovasti autop­uolueen ruiku­tus­ta keskus­tatun­neleista, kehä ykkösen tun­neleista ja kaiken maail­man pasi­lan­väylistä. Emme­hän me tarvitse lisää tun­nelei­ta tänne, kun ker­ran ei ole ruuhkiakaan.

  47. Pekka Taipale: Otsikko on väärin, ingres­si oikein. Helsin­ki on vähäru­uhkaisem­pi kuin Tukhol­ma ja Oslo, jois­sa on ruuhkamaksut.

    Uudem­paa dataa ilman iltalehmän otsikointia:

    http://www.tomtom.com/lib/doc/congestionindex/2012–1003-TomTom-Congestion-Index-2012-Q2-europe-mi.pdf

    Tukhol­ma 10. ruuhkaisin, Helsin­ki sijal­la 48. 

    Tuo tom­tomin mit­taus­menetelmä on kyl­lä aika epämääräi­nen. Kat­so esim.: http://blogs.reuters.com/felix-salmon/2012/10/17/the-problems-with-measuring-traffic-congestion/

  48. Jari V: Käsite “vai­h­toy­hteys” kaipaisi jonkin­laista täs­men­nys­tä. Nythän Helsingis­sä puhutaan vai­h­toy­htey­destä aina, kun kahdel­la kulku­vä­li­neel­lä on pysäk­it suur­in­pi­irtein samas­sa kaupungi­nosas­sa. Jos rata menisi Hakaniemen­ran­taa, kuten kar­tan perus­teel­la voisi kuvitel­la, niin yhtey­destä tulee tässäkin tapauk­ses­sa hyvin… no, helsinkiläi­nen eli ennen kuin edes pääsee sinne raskas­raidease­man liuku­por­rashel­vetti­in, pitää ensin kävel­lä torin poikki. 

    Ei se esimerkik­si Met­al­li­talon edessä ole­val­ta ratikkapysäk­iltä olisi Pis­ara­su­un­nitelmien mukaan mitenkään pitkä käve­ly kumpaankaan raskas­raiteeseen: http://www.flickr.com/photos/liikennevirasto/8135240972/in/set-72157631797569017

  49. Pekka Taipale: Otsikko on väärin, ingres­si oikein. Helsin­ki on vähäru­uhkaisem­pi kuin Tukhol­ma ja Oslo, jois­sa on ruuhkamaksut.

    Uudem­paa dataa ilman iltalehmän otsikointia:

    http://www.tomtom.com/lib/doc/congestionindex/2012–1003-TomTom-Congestion-Index-2012-Q2-europe-mi.pdf

    Tukhol­ma 10. ruuhkaisin, Helsin­ki sijal­la 48.

    (Suomeenkaan ei tietenkään suun­nitel­la ruuhka­mak­su­ja, vaan tiemak­su­ja, kos­ka ruuhkien vähen­tämisel­lä ei juuri voi kerätä rahaa.)

    Mut­ta jos tääl­lä ei ole ruuhkia, niin sit­ten­hän ei var­maan tarvi­ta liiken­net­tä suju­voit­tavia tunneli‑, motari- tai eritasoliittymähankkeitakaan?

  50. Eikä myöskään mihinkään muu­tu se fak­ta, että Helsingis­säkin on jono­ja. Tom­Tomin raportin mukaan keskimääräi­nen hidas­tus on 20 min­u­ut­tia päivässä ruuhkas­sa ajav­il­la. Kum­mallista on, että tääl­lä tapel­laan siitä, voidaanko Turun­väylää ajavia hidas­taa kymme­nen sekun­tia, mut­ta sit­ten 20 min­uutin hidas­tus onkin yhtäkkiä, että “ei meil­lä ole ruuhkia”. En opi ikinä ymmärtämään autop­uolueen logi­ikkaa. Jos se kymme­nen sekun­nin liiken­neval­o­jen säätö on niin hirveää, luulisin että autoil­i­jat hihkuisi­vat onnes­ta, jos pää­si­sivät par­il­la eurol­la aja­maan 20 min­u­ut­tia nopeammin.

    En kyl­lä muutenkaan antaisi ihan hirveästi arvoa indek­sille, joka tehdään neljän­nesvu­osit­tain. Q1:n ruuhkau­tu­mi­nen oli Helsingis­sä 20 %, Q2:n 15 %. Onko se nyt jotenkin muka näkynyt Helsin­gin kaduil­la, että ruuhkat oli­vat neljän­nek­sen pienem­piä kevääl­lä? Talvi ei sitä selitä, kos­ka Tukhol­man sijoi­tus on samas­sa ajas­sa nous­sut 27 % -> 30 %. Pitäisi nähdä pitkän aikavälin indek­se­jä ja indek­sisi­joituk­senkin mukaan oikei­ta hait­tamääriä (hidas­tus­min­u­ut­te­ja).

    Ja muutenkin olisi syytä tietää seli­tys, mik­si Tukhol­man ruuhkau­tu­mi­nen olisi yhtäkkiä moninker­tais­tunut. Iltale­hti on var­masti osan­nut ihan oikein lukea raportista, että Tukhol­man ruuhkau­tu­mis­pros­ent­ti on ollut Helsin­gin 17 %:a selvästi pienem­pi (siis jotain 10–15 %). Miten se on kahdessa vuodessa nous­sut 30 %:iin? Ei var­masti ole ruuhka­mak­su­jen takia, kos­ka ne ihan tutk­i­tusti vähen­sivät Tukhol­man ruuhkia.

  51. anonymix: Epäilen vah­vasti, että kuvas­sa näkyy liiken­teen häir­iö eikä sään­nöl­lis­es­ti tois­tu­va ruuh­ka. Siis poikkeusilmiö eli yksit­täistapaus, jota ei saa yleistää.

    Noi­ta poikkeuk­sel­lisia liiken­nehäir­iön yksit­täistapauk­sia tapah­tuu jostain syys­tä joka ain­oa arkipäivä ruuhka-aikaan.

  52. Jos Kru­unuvuoren lin­jat ohjataan Hakaniemen kaut­ta, Pitkäsil­ta on varat­ta­va joukkoli­iken­teelle, kuten aiem­min van­hoina hyv­inä aikoina tehti­in. Lisäk­si osa lin­joista on kul­jetet­ta­va Liisankatu-Snell­maninkatu reit­tiä, kos­ka Kai­vokadun pysäk­ki ylikuormittuu.

    Menee turhan häir­iöherkäk­si näin pitkälle viritel­ty verkko. Liisankadun ja Snell­maninkadun liit­tymä olisi kyl­lä tähän saak­ka kuvitel­lun lin­janve­don kannal­ta kri­it­ti­nen liit­tymä liian tiukko­jen rata­geometris­ten taitur­oin­tien vuoksi.

  53. Kaikel­la kun­nioituk­sel­la Hakaniemiä ja Kru­unuhakaa kohden, mut­ta nim­beilylle ei kan­na­ta sil­lan rak­en­tamises­sa taipua. On erit­täin suuri ero sil­lä pääseekö Kru­unuvuoren­ran­nas­ta suo­raan keskus­taan (Krunikka) tai sil­lä, joutuukö välis­sä otta­maan ylimääräisen bussin/sporan/metron. Hakanie­mi (tai esim. Skat­ta) kun ei ole keskus­taa samas­sa mielessä kuin Krunikka on. 

    Sil­ta on erit­täin kallis investoin­ti, eikä sitä kan­na­ta pila­ta muu­ta­man krunikkalaisen vastustuksella.

  54. Sep­po Honka­nen:
    Laa­jasa­lon sil­ta­hanke perus­tuu virheel­liseen kaupunkikäsi­tyk­seen ja kaupunki­rak­en­teen hier­arkian väärinymmär­ryk­seen. Kuka lie maanan­taikra­pu­las­saan keksinyt.

    Kru­unuvuoren­ran­ta ei ole koskaan ollut, ei ole nyt , eikä tule koskaan ole­maan osa kan­takaupunkia. Maanti­eteelle emme voi mitään.

    Kru­unuvuori on Laa­jasa­lo-nimisen, hallinnol­lis­es­ti Helsinki­in kuu­lu­van keskikokoisen tytärkaupun­gin yksi kylä, sen yksi osa-alue. Kru­unuvuoren (sub-sub-urban) luon­nolli­nen yläkylä on Laa­jasa­lon (sub-urban) keskus­ta. Jos Kru­unuvuores­ta tehdään luon­no­ton napan­uo­ra Kru­u­nun­hakaan, ostovoima val­uu väärään suun­taan ja hidas­taa osaltaan Laa­jasa­loa kehit­tymästä omavaraisek­si yhdyskun­naksi. Se taas lisää autoli­iken­net­tä keskus­taan, kun taval­lisetkin tarveka­lut täy­tyy men­nä hake­maan Stockmannilta.

    Seu­raa­vana hier­arki­as­sa on Hert­toniemen metrokeskus (urban), sit­ten vas­ta city (up-urban).

    Mie­lenki­in­toinen aja­tus, jota en väitä nyt täysin hal­lit­se­vani. Mut­ta muu­ta­ma aja­tus. Eikö se ratik­ka voisi myös joudut­taa Laa­jik­sen keskus­tan kehit­tymistä urban-alueek­si, jos Kru­unuvuoren­ran­nas­ta tehdään ratikan avul­la sub-urban? Tok­i­han kiskot jatke­taan syvälle Laa­jasa­loon, ja kai sinne nyt on Kru­unuvuoren­ran­nas­ta lyhyem­pi mat­ka kuin kantakaupunkiin.

    Kru­unusil­ta­han on sit­ten yhteys Laa­jik­sen urban­ista (ja sub-urban­ista) up-urbani­in. Vai onko tässä nyt jokin jota en näe?

    1. Jos nyt miet­tii samaa mallia muual­la pääkaupunkiseudul­la. Onko näistä syr­jäi­sistä met­sälähiöistä tul­lut omavaraisia sil­lä, että niisä on pitkä mat­ka meni minne vaan?

  55. ij:
    Nämä kaupunginosayhdistykset/asukasyhdistykset ovat kyl­lä syvältä sieltä minne ei demokra­t­ian aurinko paista. Kyseisi­in yhdis­tyk­si­in ei ole aikaa ja jak­samista kaikil­la osal­lis­tua ja edus­tavu­u­den kanssa on vähän niin ja näin. Jos paikallis­demokra­ti­aa halu­taan, se pitäisi tehdä edus­tuk­sel­lise­na ja kun­non vaaleil­la, eikä mil­lään asukasy­hdis­tyk­sen kokouksilla. 

    Olen tässä ehkä aav­is­tuk­sen bia­soitunut, kos­ka olen suun­nilleen jokaises­sa asuin­paikas­sani ollut suun­nilleen kaikesta eri mieltä paikallisen nim­by-seu­ran kanssa, mutta…

    Kaupungi­nosay­hdis­tys­ten peru­songel­ma on se, että niistä tulee tiet­ty­jen piirien yhdis­tyk­siä, joi­hin tulee saman­mielisiä akti­ive­ja. Oli val­lit­se­va aate­su­un­ta mikä hyvän­sä, vääräl­lä aat­teel­la on vaikea men­nä joukkoon. 

    Erään yhdis­tyk­sen tilaisu­udessa varovais­es­ti sanoin, että yhdis­tyk­sen jäsenistön ja toim­i­henkilöi­den demografinen jakau­ma (yksikyt­tyräi­nen ikä­jakau­ma) ei aivan vas­taa kaupungi­nosan demografista jakau­maa (kak­sikyt­tyräi­nen ikä­jakau­ma), ja että sil­lä ei-eduste­tul­la kyt­tyräl­lä saat­taa olla toisen­laisia tarpei­ta kuin niil­lä, jot­ka voivat täysipäiväis­es­ti hoitaa kaupunginosa-asioita.

    Seu­ran­nut keskustelu oli taval­laan haus­ka mut­tei mil­lään taval­la rakentava.

    Anek­doot­ti sik­seen, mut­ta joka tapauk­ses­sa yhdis­tyk­sil­lä on valitet­ta­va taipumus homogenisoitua, kos­ka toisi­na­jat­teli­jat häipyvät tai häivytetään paikalta. Samoin kaupungi­nosay­hdis­tyk­sil­lä on luon­nol­lis­es­ti hyvin voimakas nim­by-tarve. Eihän kaupungi­nosa tarvitse esimerkik­si uusia asukkaita.

    Näistä syistä jät­täisin kaupungi­nosay­hdis­tyk­siltä tule­van palaut­teen lähin­nä infor­mati­ivisek­si. Palaute voi olla asial­lista ja paikallisia olo­ja val­ot­tavaa, mut­ta sen takana ole­vat argu­men­tit pitää aina tarkas­taa kunnolla.

    Ja lisäk­si kaupun­gin virkamiehiltä pitäisi kieltää kaupungi­nosay­hdis­tyk­sen mielip­i­teen käyt­tämi­nen yhtään minkään asian perustelemiseen. Päätök­sen­teosta pitää ottaa itse vas­tuu eikä töniä sitä muualle.

  56. Kom­ment­ti Mikko Kivi­ran­nalle 31.10.2012 kel­lo 17:44:
    Esimerkik­si Pis­ara-radas­ta on todel­la tääl­läkin keskustel­tu, ja han­ke tun­tuu etenevän kuin Puna-armei­ja esteistä välittämättä.
    http://www.rautatiematkustajat.fi/Hesari20_04_2011.pdf
    http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/108216-eduskunta-ja-salatieto

    Esteenä ei ole myöskään ollut min­is­teri, joka muu­toin on kehuskel­lut halvem­pi­en vai­h­toe­hto­jen käyt­töä tavoit­teista tinkimättä.
    http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/107254-ministeri-kyll%C3%B6nen-ja-liikennehankkeiden-kustannukset

    Onhan se nyt hyvä, että sen­tään lämpimik­seen demokra­ti­as­sa puhua saa, vaik­ka asi­at muuten menevätkin menojaan. 

    Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen

  57. Laut­tasaar­i­han kuu­lui sil­to­jen valmistues­sa 1930-luvul­la vielä Huopalah­den kun­taan, eli esitetyl­lä aja­tus­mallil­la var­maankin olisi raken­net­tu moot­torikatu Larus­ta Kask­isaa­reen ja edelleen Munkkaan. Vih­doin 80-luvun lop­ul­la (?) valmis­tuneen Kask­isaaren nykyisen main­ion fil­laroin­tiy­htey­denkin kanssa taisi kyl­lä nim­by­i­lyyn men­nä vuosikausia.

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Huopalahti

  58. Ruuhkakeskustelu­un pikkulisäys: ajoin tänään Tukhol­man hal­ki iltapäivän ruuhkas­sa etelästä pohjoiseen södertäl­jestä upp­salaan. Moot­tori­tiel­lä vas­taan­tule­va eli pohjois­es­ta tule­va liikenne seisoi ainakin 10–15 km matkalla upp­lands väs­byn tienoilla.

    Sum­marum: ruuhkat ovat tääl­lä selvästi pahempia kuin Helsingis­sä eikä ruuhka­mak­su suinkaan ole niitä poistanut.

    1. åke
      Yleen­sä on niin, että henkilöil­lä, joil­la on silmäl­a­sit näkö on huonom­pi kuin niil­lä, joil­la ei ole silmälase­ja. Eivät silmäl­a­sit siis näen heikken­e­mistö min­nekään poista?

  59. En pidä ratikkarataa Hakaniemen kaut­ta mitenkään vält­tämät­tä huonom­pana vai­h­toe­htona kuin Liisankadun kaut­ta. Mat­ka-aika ana­lyysit oli­si­vat kiin­nos­tavia. Jos rata kulk­isi Hakaniemen­ran­taa pitkin ei vai­h­to mah­dol­liselle pis­ara-ase­malle olisi paha.Ei hyvä kyl­läkään , mut­ta vähin­täänkin tyy­dyt­tävä. Kat­soin mis­sä se lähin sisäänkäyti olisi.Sisäänkulku olisi jos­sain met­al­li­talon luon­na. Ei ihan pitäisi kävel­lä torin halki.

    Olisiko mah­dol­lista sulkea pitkäsil­ta muul­ta kuin joukkoli­iken­teeltä. Veikkaisin yksi­ty­isautoil­i­joiden ole­van selvä pieni vähem­mistö tuos­sa kohtaa. Pitkäsil­ta ruuhkau­tuu jo ihan täy­teen ahde­tu­ista joukkoliikennevälineistä.Vaihtoehtoinen reit­ti voisi kulkea Hakaniemen­sil­taa ja Pohjois­ran­taa. Asukkaiden ton­tille ajoa pitäisi joka tapauk­ses­sa pri­or­isoi­da enem­män kuin läpi­a­joli­iken­teen suju­vu­ut­ta. Kai­vokadus­ta tai Espas­ta ei sit­ten mil­lään saa hyvää läpiajoväylää.Haitat ovat melkoiset. Keskusat­un­neli kor­jaisi näitä puutteita.

    Kru­unuvuori , on muuten jo van­has­sa käytössä ollut his­to­ri­alli­nen nimi. Tämä alue on vain osa Laa­jasa­loa. Puhutaan 11k uud­es­ta asukkaas­ta Kru­unuvuoreen. Miten on Laa­jasa­lon muiden aluei­den kanssa? Ratik­ka yliskylässä olisi kaukana tästä uud­es­ta aluer­ak­en­tamis­pro­jek­tista. Kaavoitus muual­la laa­jasa­los­sa (jos­sa olen asunut 10+ vuot­ta) näyt­täisi jumit­ta­van vuosikau­sia paikallaan. Lähin­nä postiko­rt­titäy­den­nys­tä. Vähän kyl­lä hirvit­tää mitä hal­paa rumaa jälkeä olisi voitu saa­da aikaan jos kaavoitus­tahti olisi ollut nopeampi. Olisiko­han luon­toar­vo­ja ja esteet­tistä silmää kun­nioitet­tu ollenkaan. Mitä sille laa­jasa­lon­tielle nyt suun­nitel­laan? Olen täysin erim­ieltä museovi­ras­ton kanssa tuon motaripätkän his­to­ri­al­li­sista arvoista. 70-luku­laista tiesu­un­nitelua on Suomes­sa muutenkin liikaa. Jos olisi poli­it­tista tah­toa , olisi muun Laa­jasa­lon (ei Kru­unuvuoren osa-alueen) lisään­tyviä asukas­määriä käytet­ty porkkanana. En usko sil­lan toteu­miseen, ainakaan lähivu­osi­na. Mut­ta jos kaavoituk­ses­sa men­nään taak­sepäin, olisi katas­trofi jos tälle hienolle alueelle pis­tet­täisi­in vain muu­ta­ma hehtaari omakoti­talo­mat­toa. Mah­dol­liset sil­lat yms pro­jek­tit on pidet­tävä mah­dol­lise­na tule­vaisu­ut­ta varten.

  60. åke: Ruuhkakeskustelu­un pikkulisäys: ajoin tänään Tukhol­man hal­ki iltapäivän ruuhkas­sa etelästä pohjoiseen södertäl­jestä upp­salaan. Moot­tori­tiel­lä vas­taan­tule­va eli pohjois­es­ta tule­va liikenne seisoi ainakin 10–15 km matkalla upp­lands väs­byn tienoilla.Summarum: ruuhkat ovat tääl­lä selvästi pahempia kuin Helsingis­sä eikä ruuhka­mak­su suinkaan ole niitä poistanut.

    Ajoin tänä aamu­na Tuusu­lan­väylää pohjoiseen, ja vas­taan­tule­va liikenne mateli käve­ly­vauh­tia vielä pitkäl­lä Kehä kol­mosen pohjoispuolella.

    Ruuh­ka ei var­masti ollut yhtä paha kuin Pekingis­sä tai Los Ange­le­sis­sa, mut­ta ei liiken­net­tä voin­ut silti suju­vak­si sanoa. Kan­nat­taisiko asialle tehdä jotain vai annetaanko tilanteen paheta vuosi vuodelta?

  61. Daniel Fed­er­ley: Syitä oli kak­si. Suurem­pi oli Suomen­lin­na. Arvokas Unescon maail­man­per­in­töko­hde kuulem­ma tuhoutuu, jos sil­ta tulee Skat­talle. On liian lähel­lä Suokkia.Toinen syy on se, että Skat­tan liikenne ei vedä. Ratik­ka olisi vedet­ty Kata­janokan­ran­taan ja Kanavakadulle niin, että ain­oa pysäk­ki olisi Kata­janokan ter­mi­naalil­la. Kos­ka tilaa ei muuten ole, niin siel­lä olisi men­ty sekakaistoil­la. Kata­janokan­ran­nas­sa tuo on ihan OK, ja siel­lä nyt sinän­sä olisi tilaakin omille kaistoille, jos halu­taan. Mut­ta Kanavakatu on ahdas ja sekakai­stat + laivo­jen autoli­ikenne on yhdis­telmänä sel­l­ainen, ettei ratikan kulku ole luotet­tavaa. Vaik­ka Liisankadun reit­ti on pidem­pi, niin se on luotet­tavampi ja mat­ka-aiko­jen hajon­ta pienempi.Laajasalon puolel­la sil­ta olisi tul­lut suurin piirtein samaan kohtaan joka tapauk­ses­sa, San­tik­sen kannal­ta ei siis eroa.

    Minä kuvit­telin että vain Suomen­lin­na on Unescon suo­jeluko­hde. Ei Unescon asia ole suo­jel­la Laa­jasa­loa ja Kata­janokkaa. En ymmärrä. 

    Mil­lä taval­la liikenne Kata­janokalla niin häiri­in­ty­isi jos siel­lä kulk­isi 2 ker­taa nin usein raitio­vaunu kuin nyt? Ja lai­vat voidaan kyl­lä siirtää sieltä jos­sain vai­heessa Län­sisa­ta­maan. Siinä vai­heessa kun ja jos San­ta­ham­i­naan alet­taisi­in rak­en­taa asun­to­ja niin olisi tarve muut­taa koko sys­tee­mi metroksi eli tun­neli­in Kata­janokan ja kaup­pa­torin ali ja sieltää johonkin. Mut­ta se tulisi ajanko­htaisek­si joskus 30 vuo­den päästä aikaisintaan.

    1. En ollut lau­takun­nas­sa, kun tuo Kata­janokkavai­h­toe­hto pudotet­ti­in, mut­ta arvaisin, että ongelmia tulisi Alek­sil­la, jos­sa ratikat ruuhkau­tu­isi­vat. Edelleen Kata­janok­ka-Alek­si ‑välil­lä on jo nyt riit­tävä palve­lu­ta­so, kun taas Kru­u­nun­haan palve­lu­ta­so on heikom­pi. Liisankadun yhteyk­sien parane­m­i­nen las­ket­ti­in sil­loin vielä plus­san puolelle. Jos onkin niin, että krunikkalaiset eivät halkua ratikkaa, asia muut­tuu tietysti toiseksi.

  62. åke:
    Ruuhkakeskustelu­un pikkulisäys: ajoin tänään Tukhol­man hal­ki iltapäivän ruuhkas­sa etelästä pohjoiseen södertäl­jestä upp­salaan. Moot­tori­tiel­lä vas­taan­tule­va eli pohjois­es­ta tule­va liikenne seisoi ainakin 10–15 km matkalla upp­lands väs­byn tienoilla.

    Sum­marum: ruuhkat ovat tääl­lä selvästi pahempia kuin Helsingis­sä eikä ruuhka­mak­su suinkaan ole niitä poistanut. 

    No sehän johtuu luon­nol­lis­es­ti siitä, että Essin­gele­den ei kuu­lu ruuhkamaksuvyöhykkeeseen.

  63. Elmo Allén: Kum­mallista on, että tääl­lä tapel­laan siitä, voidaanko Turun­väylää ajavia hidas­taa kymme­nen sekun­tia, mut­ta sit­ten 20 min­uutin hidas­tus onkin yhtäkkiä, että “ei meil­lä ole ruuhkia”. En opi ikinä ymmärtämään autop­uolueen logi­ikkaa. Jos se kymme­nen sekun­nin liiken­neval­o­jen säätö on niin hirveää, luulisin että autoil­i­jat hihkuisi­vat onnes­ta, jos pää­si­sivät par­il­la eurol­la aja­maan 20 min­u­ut­tia nopeammin.

    Liiken­neon­gel­man kri­it­tisyys tun­tuu ole­van kovin riip­pu­vainen siitä, ollaanko sitä ratkaise­mas­sa omil­la vai muiden rahoilla.

  64. a_l: Kan­nat­taisiko asialle tehdä jotain vai annetaanko tilanteen paheta vuosi vuodelta? 

    Halv­in­ta ja hel­poin­ta olisi jos ihmiset saisi tule­maan töi­hin hie­man eri aikoi­hin eikä kaik­ki puolen tun­nin sisällä? 

    Tämä sama kuor­mi­tuk­sen epä­ta­saisu­us nimit­täin on haaste myös joukkoli­iken­teelle, varsinkin jos nuo autoil­i­jalau­mat siir­tyvät jatkos­sa bus­si­in. Kahdek­san ja yhdek­sän välil­lä pitäisi ajaa tihen­netyl­lä tahdil­la mut­ta suurin osa kul­jet­ta­jista voidaan päästää vapaa­ta viet­tämään kymmeneltä.

    Mitäs jos nyky­isiä gps-nav­i­gaa­tio-app­si ‑tekni­ikoi­ta käytet­täisi­inkin aluk­si mas­so­jen älykkääseen ohjaamiseen eikä raken­netakaan ensin sitä keskushallinnon valvon­tara­has­tusjär­jestelmää. Mis­sä on kan­nus­ta­va ja palvel­e­va sovel­lus jon­ka avul­la voi vält­tää ruuhkat?

    Har­va nimit­täin oikeasti kuitenkaan halu­aa seisoa siel­lä ruuhkas­sa vaik­ka olisi kuin­ka itsekäs ja ahne kaupunkimaasturityösuhdeautoilija.

  65. Osmo Soin­in­vaara: En ollut lau­takun­nas­sa, kun tuo Kata­janokkavai­h­toe­hto pudotet­ti­in, mut­ta arvaisin, että ongelmia tulisi Alek­sil­la, jos­sa ratikat ruuhkau­tu­isi­vat. Edelleen Kata­janok­ka-Alek­si ‑välil­lä on jo nyt riit­tävä palve­lu­ta­so, kun taas Kru­u­nun­haan palve­lu­ta­so on heikom­pi. Liisankadun yhteyk­sien parane­m­i­nen las­ket­ti­in sil­loin vielä plus­san puolelle. Jos onkin niin, että krunikkalaiset eivät halkua ratikkaa, asia muut­tuu tietysti toiseksi.

    Alek­sil­ta voidaan siirtää seiska pois esim Kai­vokadulle jos on vält­tämätön­tä. Ja kol­mo­nen­han ajaa vain puo­let Alek­sista nyt. Ne ovat pikkuseikkoja. 

    Näi­den sil­ta­su­un­nitelmien pitää toimia vielä 100 vuo­den päästä. Sil­ta pitää rak­en­taa metron kestäväk­si jos joskus raken­netaan etelä-pohjois­su­un­tainen metro.

    Ja Unescolle voi lähetäää muis­tu­tus että hei­dän suo­jelun­sa alla on vain Suomen­lin­na, ei koko Helsinki.

  66. Osmo Soin­in­vaara:
    Yleen­sä on niin, että henkilöil­lä, joil­la on silmäl­a­sit näkö on huonom­pi kuin niil­lä, joil­la ei ole silmälase­ja. Eivät silmäl­a­sit siis näen heikken­e­mistö min­nekään poista? 

    Mut­ta ruuhka­mak­sul­la on kyl­lä mah­dol­lista ihan oikeasti pois­taa ruuh­ka eikä vain lievit­tää sitä. Kyse­hän on vain oikeas­ta hin­tata­sos­ta. Ja minus­ta ruuhka­mak­sun pitääkin aina olla niin korkea, että tiestä saata­va hyö­ty mak­si­moituu. Se toki johtaa siihen, että ruuhka­mak­sua on ajan myötä nos­tet­ta­va, jos autoilun hin­ta nousee vähem­män kuin tulota­so (ei liene pelkoa) tai jos autoilun rooli muuten nousee tärkeäm­mäk­si, eikä ruuhka­mak­sul­la jaet­ta­va tieka­p­a­siteet­ti kasva.

    Ja tietysti myös ruuh­ka voi pois­tua vain ruuhka­mak­su­vyöhyk­keeltä, ei sen ulkopuolelta. 

    Han­kalak­si asia menee sil­loin, jos ruuhka­mak­sun ulkop­uolel­la kulke­va liikenne häir­it­see ruuhka­mak­su­vyöhyk­keelle kulke­vaa, kos­ka sil­loin ruuhka­mak­sun mak­sa­va ei saa mak­suaan vas­taavaa hyö­tyä. Helsingis­sä se tosin ei pitäisi olla ongel­ma, kos­ka jos esim. Kehä I jäisi ruuhka­mak­sun ulkop­uolelle, sille jonotet­taisi­in selkeästi oma­l­la kaistal­laan ja keskus­taan saisi kulkea esteettä.

    Tukhol­mas­sa tämä taas lie­nee hienoinen ongel­ma Essin­gele­de­nil­lä. Helsingis­sä vas­taa­va ongel­ma syn­ty­isi, jos Pasi­lan­väylä tai keskus­tatun­neli vapautet­taisi­in ruuhkamaksusta.

    Menipäs tämä nyt ruuhka­mak­su­pain­ot­teisek­si. Ei ollut tarkoi­tus. Ja vaik­ka ruuhka­mak­sus­ta on muuten jankat­tu tässä paljon, alku­peräiseen kysymyk­seeni ei kuitenkaan kukaan esit­tänyt mitään vaihtoehtoja:

    Kun keskus­taan tule­vaa autovir­taa ei voi lisätä, mil­lä tavoin liiken­neval­oil­la tapah­tu­va autoli­iken­teen kuris­t­a­mi­nen olisi muka parem­pi meto­di jakaa keskus­tan tieka­p­a­siteet­ti kuin markki­nae­htoinen jakami­nen eli ruuhka­mak­su, jos keskus­taan halu­taan yksi sisään­tuloväylä lisää?

    Eli jos Kru­unuvuoren­ran­nas­ta (hyvin hypo­teet­tis­es­ti) tulisi autosil­ta Som­pasaa­reen, ovatko autoil­i­jat tosi­aan sitä mieltä, että kas­vakoot jonot Hämeen­lin­nan­väyläl­lä? Mielestäni tämä olisi syytä selvit­tää ensin, kos­ka autop­uolueen mielestähän Kalasa­ta­man kaa­van uusimi­nen vuosien työl­lä on ihan ok, jos tarkoituk­se­na on saa­da sinne lisää autokaisto­ja. Vaik­ka siihen ryhdyt­täisi­in, pitäisi silti saa­da vas­taus tähän.

    1. Elmo,
      Vähän huonos­ti muo­toil­tu kom­ment­ti­ni oli tarkoitet­tu vas­tauk­sek­si väit­teeseen, että ruuhka­mak­sun käyt­töönot­taneis­sa kaupungeisa on jopa enem­män ruuhkia kuin muis­sa. Tietysti ruuhkien vaivaa­mat kaupun­git otta­vat niitä käyt­töön hanakam­min kuin muut, kuten heikkonäköiset silmälaseja.

      Kaupunki­in tule­van liiken­teen määrää sään­nöstel­lään liiken­neval­o­jen ajoituksella.

  67. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: Halv­in­ta ja hel­poin­ta olisi jos ihmiset saisi tule­maan töi­hin hie­man eri aikoi­hin eikä kaik­ki puolen tun­nin sisällä? — -
    Mitäs jos nyky­isiä gps-nav­i­gaa­tio-app­si ‑tekni­ikoi­ta käytet­täisi­inkin aluk­si mas­so­jen älykkääseen ohjaamiseen eikä raken­netakaan ensin sitä keskushallinnon valvontarahastusjärjestelmää. 

    Eiköhän autoil­i­jat ilman äly­puhe­linsovel­lus­takin tiedä, mil­loin tiet ovat ruuhkau­tuneet ja mil­loin eivät. Ei se nyt niin sat­un­naista ole. Kyl­lä var­masti jokainen, joka voi, siirtää työ­matkansa ruuhkaa edeltävään tai sen jälkeiseen aikaan jo nyt.

    Sovel­lus voisi aut­taa vain vai­h­toe­htoisen reitin löytämiseen, mikä taas ei ole hyvä jut­tu, kos­ka kaupunkivi­ihtyvyy­den kannal­ta autoli­ikenne on paras­ta keskit­tää sille varat­tui­hin väyli­in. Ne on raken­net­tu juuri sik­si, että saataisi­in liikenne asun­tokaduil­ta ynnä muil­ta pois.

  68. PS. Voisiko tuon Hyphen­ator-plug­inin ottaa pois käytöstä tois­taisek­si, kos­ka se ilmoit­taa koko ajan “Error: the oper­a­tion is inse­cure”, ainakin Fire­fox­il­la. Lie­nee tul­lut jos­sain tuoreessa päiv­i­tyk­sessä, kos­ka WordPress.orgista löy­tyy tällainen:

    http://wordpress.org/support/topic/vers-410-insecure

  69. R. Sil­fver­berg: Näi­den sil­ta­su­un­nitelmien pitää toimia vielä 100 vuo­den päästä. Sil­ta pitää rak­en­taa metron kestäväk­si jos joskus raken­netaan etelä-pohjois­su­un­tainen metro.

    Kyl­lä se on koko ajan juuri sel­l­aisek­si suun­nitel­tukin. Kaikissa suun­nitelmis­sa on tun­neli­v­a­raus keskus­taan ja siitä reit­ti sillalle.

  70. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: Halv­in­ta ja hel­poin­ta olisi jos ihmiset saisi tule­maan töi­hin hie­man eri aikoi­hin eikä kaik­ki puolen tun­nin sisäl­lä? Tämä sama kuor­mi­tuk­sen epä­ta­saisu­us nimit­täin on haaste myös joukkoli­iken­teelle, varsinkin jos nuo autoil­i­jalau­mat siir­tyvät jatkos­sa bus­si­in. Kahdek­san ja yhdek­sän välil­lä pitäisi ajaa tihen­netyl­lä tahdil­la mut­ta suurin osa kul­jet­ta­jista voidaan päästää vapaa­ta viet­tämään kymmeneltä.Mitäs jos nyky­isiä gps-nav­i­gaa­tio-app­si ‑tekni­ikoi­ta käytet­täisi­inkin aluk­si mas­so­jen älykkääseen ohjaamiseen eikä raken­netakaan ensin sitä keskushallinnon valvon­tara­has­tusjär­jestelmää. Mis­sä on kan­nus­ta­va ja palvel­e­va sovel­lus jon­ka avul­la voi vält­tää ruuhkat?Harva nimit­täin oikeasti kuitenkaan halu­aa seisoa siel­lä ruuhkas­sa vaik­ka olisi kuin­ka itsekäs ja ahne kaupunkimaasturityösuhdeautoilija.

    Löy­tyykö tarpeek­si vapaae­htoisia heräämään ennen klo 0600? Käsit­tääk­seni mon­et jot­ka tule­vat töi­hin kauem­paa heräävät jo nyt ennen kuut­ta, jotkut jo viideltä että ehti­sivät töi­hin ennen ruuhkia. Mut­ta se on hei­dän vapaae­htoinen val­in­tansa ja kaikkien vuorokausiryt­mi­in se ei sovi. Useim­miten vain yli 50-vuo­ti­aat joil­la ei ole enää lap­sia jak­sa­vat nous­ta noin aikaisin. Omil­ta int­ti­a­joil­ta muis­tan että kuudelta heräämi­nen oli kamalaa. Päätin sen jäl­keen että ei koskaan enää sel­l­aisi­in töi­hin ja sel­l­aista työ­matkaa kulke­maan että jou­tu­isi heräämään ennen seitsemää.

  71. Elmo Allén: Kyl­lä var­masti jokainen, joka voi, siirtää työ­matkansa ruuhkaa edeltävään tai sen jälkeiseen aikaan jo nyt. 

    Niin­pä, eli mitä ovat ne syyt mik­sei voi. Kyse ei ole vain yhdestä sovel­luk­ses­ta vaan siitä että esimerkik­si päiväko­tien auki­oloa­jat ohjaa­vat nykyään sekä bus­si- että autoli­iken­teen huipun siihen saman tun­nin sisälle…

  72. migul: Olisiko mah­dol­lista sulkea pitkäsil­ta muul­ta kuin joukkoli­iken­teeltä. Veikkaisin yksi­ty­isautoil­i­joiden ole­van selvä pieni vähem­mistö tuos­sa kohtaa. Pitkäsil­ta ruuhkau­tuu jo ihan täy­teen ahde­tu­ista joukkoliikennevälineistä.

    Ei tarvitse veika­ta kun asi­aa on tutkit­tu, tosin olet oike­as­sa, reilu neljä­sosa. Tarkemmin:

    Pitkäsil­lan yli kul­kee 32 929 ajoneu­voa syysku­un arkipäivänä. Näi­den kyy­dis­sä on yhteen­sä noin 100 000 ihmistä.

    Polkupyöriä on syysku­un arkipäivässä 3 172 (9,8%) ja tandemit uno­htaen saman ver­ran pyöräil­i­jöitä eli 3 172 (3,3%).

    Raito­vaunu­ja kul­kee Pitkäsil­lan yli 968 (2,9%) ja matkus­ta­jia 23 400 (23,8%), eli noin 24 per raitiovaunu.

    Busse­ja kul­kee yhteen­sä 3 908 (11,5%). Helsin­gin sisäi­sis­sä bus­seis­sa on 28 850 matkus­ta­jaa (29,3%), seu­tubus­seis­sa 9 600 (9,7%) ja muis­sa (tilaus, tms.) 1 200 (1,2%), eli yhteen­sä 39 650 (40,2%). Matkus­ta­jia per bus­si keskimäärin noin 10.

    Henkilöau­to­ja ajaaa Pitkäsil­lan yli 21 576 (63,7%), ja jos olete­taan 1,3 matkus­ta­jaa per autoa yhteen­sä näis­sä matkus­taa noin 28 000 (28,5%) ihmistä. Mie­lenki­in­toista on että keskus­taan päin ajavien auto­jen määrä (13405) on 60% suurem­pi kuin keskus­tas­ta pois ajavien (8 171), kun Hakaniemen sil­lal­la ne ovat läh­es yhtä suuret (15 429 / 16 949).

    Mui­ta, lähin­nä paket­ti­au­to­ja (3 276) sekä kuor­ma-auto­ja (677), on 4 140 (12,2%) jois­sa olet­taisin ole­van vain kul­jet­ta­jan kyy­dis­sä eli 4 140 (4,2%) .

    Lähde: Liite­taulukot 1 ja 5, Liiken­teen kehitys
    Helsingis­sä vuon­na 2011, http://www.hel2.fi/ksv/julkaisut/los_2012‑1.pdf

  73. R. Sil­fver­berg: Ja Unescolle voi lähetäää muis­tu­tus että hei­dän suo­jelun­sa alla on vain Suomen­lin­na, ei koko Helsinki.

    Ja samal­la lasku niistä lisäkus­tan­nuk­sista, jot­ka tuos­ta suo­ja-alueesta Helsingille aiheutuu. Jos UNESCO on tuon suo­ja-alueen suh­teen noin jous­tam­a­ton, pitäisi mielestä koko statuk­ses­ta luop­uu. Eiköhän ne tur­is­tit sinne Suokki­in löy­dä, vaik­ka se ei olisikaan mikään UNESCOn suojelukohde.

  74. R Sil­fer­berg:

    Minä kuvit­telin että vain Suomen­lin­na on Unescon suo­jeluko­hde. Ei Unescon asia ole suo­jel­la Laa­jasa­loa ja Kata­janokkaa. En ymmärrä. 

    Kun Suomen­lin­na otet­ti­in maail­man­per­in­töko­hteek­si 1991 sille määritelti­in hyvin laa­ja suo­javyöhyke (melkein koko merelli­nen Helsin­ki). Helsin­gin päät­täjät eivät ilmeis­es­ti suh­tau­tuneet asi­aan kovin vakavasti, kos­ka kart­ta alueista oli hävinnyt.
    Lain­aus Hesarista:
    ” Kun asi­aa ryhdyt­ti­in Suomes­sa selvit­tämään, vuo­den 1991 piir­roksista ei löy­tynyt kopi­oi­ta Museovi­ras­ton, Suomen­lin­nan hoitokun­nan eikä Helsin­gin kaupun­gin arkistoista.

    Kopio löy­tyi lop­ul­ta maail­man­per­in­tökeskuk­sen ark­istos­ta Pariisista. ”

    Helsin­ki on sit­tem­min yrit­tänyt pienen­tää suo­javyöhyket­tä, mut­ta Unesco ei ole suostunut.

    Link­ki Hesariin:
    http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Suoja-aluetta+piirreltiin+jo+1991/HS20071120SI1KA01hnr

  75. Osmo Soin­in­vaara: Kaupunki­in tule­van liiken­teen määrää sään­nöstel­lään liiken­neval­o­jen ajoituksella.

    Ja/tai ruuhka­mak­suin. Kuten edel­lä sanoin, minus­ta liiken­neval­ot ovat siihen kovin teho­ton, vaikkakin yksinker­tainen ja var­masti toimi­va tapa. Minus­ta aikaresurssil­la mak­sami­nen on vähän tyh­mää, kun rahal­lakin voisi mak­saa. Aika ei ole kaikille yhtä arvokas­ta, mut­ta auto­jonois­sa sil­lä on yhtä suuri maksuarvo.

    1. Se, että Helsin­ki rajoit­taa esimerkik­si Län­siväylältä tule­vaa automäärää liiken­neval­oil­la, ei tähtää autoilun vähen­tämiseen vaan pikem­minkin sen mak­si­moimiseen. Jos katu­verkkoon päästet­täisi­in auto­ja niin paljon, että tuotet­taisi­in seiso­va ruuh­ka, sil­loin liiken­nemäärät romahtaisivat.

  76. Osmo Soin­in­vaara: vas­tauk­sek­si väit­teeseen, että ruuhka­mak­sun käyt­töönot­taneis­sa kaupungeisa on jopa enem­män ruuhkia kuin muissa. 

    …joka itsessään taas on vain vas­taus siihen esitet­tyyn (mut­ta virheel­liseen) väit­teeseen että Helsingis­sä on ruuhkia ja Tukhol­mas­sa ei, kos­ka ruuhkamaksut.

    Täl­laise­naan ruuhka­mak­sut siis ehkä ovat osit­tais­ratkaisu ruuhki­in, ehkä eivät; ennen kaikkea ne ovat oire ruuhk­ista. Keskustelu on sinän­sä aka­teemista, kos­ka Suomes­sa siis ei min­is­ter­iö puuhaa ruuhka­mak­su­ja vaan yleisiä tiemaksuja.

  77. R. Sil­fver­berg:
    Mil­lä taval­la liikenne Kata­janokalla niin häiri­in­ty­isi jos siel­lä kulk­isi 2 ker­taa nin usein raitio­vaunu kuin nyt? Ja lai­vat voidaan kyl­lä siirtää sieltä jos­sain vai­heessa Län­sisa­ta­maan. Siinä vai­heessa kun ja jos San­ta­ham­i­naan alet­taisi­in rak­en­taa asun­to­ja niin olisi tarve muut­taa koko sys­tee­mi metroksi eli tun­neli­in Kata­janokan ja kaup­pa­torin ali ja sieltää johonkin. Mut­ta se tulisi ajanko­htaisek­si joskus 30 vuo­den päästä aikaisintaan.

    Häir­in­tä menee niin päin, että laivali­iken­teen aiheut­ta­mat piik­it autoli­iken­teessä häir­it­sevät Kanavakat­ua kulke­van ratikan luotet­tavu­ut­ta ja saa­vat aikaa hajon­taa matka-ajoissa.

  78. R. Sil­fver­berg: Ja Unescolle voi lähetäää muis­tu­tus että hei­dän suo­jelun­sa alla on vain Suomen­lin­na, ei koko Helsinki.

    Onko­han tuo asia edes Unescon tulk­in­ta? Vähän veikkaisin, että se on ihan oman museovi­ras­tomme tai kaupung­in­museon tulk­in­ta siitä.

  79. Jotenkin ottaa päähän tämä autoil­i­joiden jatku­va syyl­listämi­nen, kun ovat moko­mat liiken­teessä ruuh­ka-aikoina. Täy­tyy muis­taa, että sil­loin matkaa­vat ovat työssäole­via, veroa mak­savia kansalaisia. Ja heitä ei kyl­lä ole nykyään liikaa.

    Mik­si sit­ten mon­et val­it­se­vat oman auton julkisen liiken­teen sijaan? Mei­dän per­heessämme oli ennen auto vain vapaa-aikaa varten. Se oli siis sil­loin, kun työ­paikat oli­vat keskus­tas­sa. Kun uudet toim­i­ti­lat raken­net­ti­in naa­purikaupunki­in, työ­mat­ka piteni julk­isil­la ja kahdel­la vai­h­dol­la sietämät­tömäk­si. Monel­la muul­la on sama tilanne — työ­paik­ka ja asuin­paik­ka ovat eri kun­nis­sa ja usein se tarkoit­taa ajoa Helsin­gin läpi joko kehillä(aamuruuhkat Espooseen päin) tai keskus­tan katu­ja pitkin.

    Omista tutu­is­tani ain­oas­taan par­il­la on työ­suhde-etu­na parkkipaik­ka keskus­tas­sa. Muut menevät sinne julk­isil­la. Sen sijaan kymmenet aja­vat keskus­tan läpi matkalla itään tai länteen.

  80. Leena: Jotenkin ottaa päähän tämä autoil­i­joiden jatku­va syyl­listämi­nen, kun ovat moko­mat liiken­teessä ruuh­ka-aikoina. Täy­tyy muis­taa, että sil­loin matkaa­vat ovat työssäole­via, veroa mak­savia kansalaisia. Ja heitä ei kyl­lä ole nykyään liikaa.

    Mua taas ottaa päähän se että kun puhutaan siitä miten liiken­nejär­jestelmä toimii, eli miten ne kansalaiset pää­si­sivät parhait­en liikku­maan, niin jotenkin kum­mallis­es­ti päädytään puhu­maan syyl­listämis­es­tä. Ruuhka­mak­su on ohjaus­mak­su jon­ka tarkoi­tus on mak­si­moi­da tiev­erkon suju­vu­us ja väl­i­tyskyky, ja muuten sikäli kun ruuhkia ei ole niin ruuhka­mak­sun oikea suu­ru­us on nol­la euroa.

  81. Leena: Jotenkin ottaa päähän tämä autoil­i­joiden jatku­va syyl­listämi­nen, kun ovat moko­mat liiken­teessä ruuh­ka-aikoina. Täy­tyy muis­taa, että sil­loin matkaa­vat ovat työssäole­via, veroa mak­savia kansalaisia. Ja heitä ei kyl­lä ole nykyään liikaa.Miksi sit­ten mon­et val­it­se­vat oman auton julkisen liiken­teen sijaan? Mei­dän per­heessämme oli ennen auto vain vapaa-aikaa varten. Se oli siis sil­loin, kun työ­paikat oli­vat keskus­tas­sa. Kun uudet toim­i­ti­lat raken­net­ti­in naa­purikaupunki­in, työ­mat­ka piteni julk­isil­la ja kahdel­la vai­h­dol­la sietämät­tömäk­si. Monel­la muul­la on sama tilanne – työ­paik­ka ja asuin­paik­ka ovat eri kun­nis­sa ja usein se tarkoit­taa ajoa Helsin­gin läpi joko kehillä(aamuruuhkat Espooseen päin) tai keskus­tan katu­ja pitkin.Omista tutu­is­tani ain­oas­taan par­il­la on työ­suhde-etu­na parkkipaik­ka keskus­tas­sa. Muut menevät sinne julk­isil­la. Sen sijaan kymmenet aja­vat keskus­tan läpi matkalla itään tai länteen.

    Tämä ilmiö on tut­tu jo parin-kol­menkymme­nen vuo­den ajal­ta. Se että toimis­to­työ­paikat muut­ta­vat pois keskus­tas­ta, useim­miten län­sipuolen esikaupunkei­hin ja moot­toritei­den var­teen. Ja kysymyk­sessä ei ole sel­l­ais­es­ta työstä joka vie niin paljon tilaa ettei sitä voisi tehdä keskus­tas­sa. Mitä tälle ilmiölle voisi tehdä? Säätää vero jokaiselle keskus­tas­ta pois muut­tavalle fir­malle? Espoo on ollut hyö­tyjäpuole­na tässä ja suo­ras­taan hävet­tää tode­ta se kun espoolaine itse olen. Seu­raa­va muutt­to­su­un­ta saat­taa tosin olla lento­ken­tän läheiset alueet.

  82. Leena on kyl­lä oikeil­la lin­joil­la. Valitet­tavasti joukkoli­ikenne on vaa­ti­van asi­akkaan näkökul­mas­ta riit­tävän korkeata­soista lähin­nä vain ratikkavyöhyk­keel­lä tai aivan metroasemien vier­essä, ja sil­loinkin ain­oa kelvolli­nen kulkusu­un­ta on sinne, minne se raide­vä­line vie.

    Kun läh­den täältä Munkkiniemestä Töölön ja keskus­tan suun­taan, ei tulisi mieleenkään tehdä matkaa muuten kuin raitio­vaunul­la. Mut­ta jos läh­den vaikka­pa Espoon keskuk­seen, jonne on tar­jol­la suo­ra, vai­h­do­ton bus­si, vai­h­toe­htoina ovat vartin automat­ka itse halu­a­manani ajanko­htana tai 1–2 ker­taa tun­nis­sa kulke­va bus­si, jon­ka pysäkille on men­tävä riit­tävän ajois­sa, jol­loin kokon­ais­mat­ka-ajak­si tulee hel­posti 50 min­u­ut­tia. Val­it­sen bussin vain, jos on aivan pakko.

    San­ot­takoon vielä sekin, että ratikkali­ikenne on hidas­tunut sel­l­aisek­si, että keskikaupungillekin pää­sisi melkein samas­sa ajas­sa autol­la. Tukkoinen liikenne ja han­kalat parkki­hal­lit eivät kuitenkaan houkuttele.

    Helsin­gin ruuhkat ovat maail­man mit­takaavas­sa mität­tömiä ja autoli­ikenne on ajal­lis­es­ti erit­täin kil­pailukykyi­nen kulku­muo­to, vaik­ka HSL miten ker­toisi tuot­ta­vansa “Euroopan paras­ta joukkoliikennettä”.

    Tämänkin vuok­si soisi, että Kru­unuvuoren ratik­ka tehdään hyvin. Se nimit­täin olisi virk­istävä poikkeus sään­töön; mat­ka-aika keskikaupungille olisi huo­mat­tavasti lyhyem­pi ratikalla kuin autol­la odot­teluineen päivineen.

  83. R. Sil­fver­berg: Se että toimis­to­työ­paikat muut­ta­vat pois keskus­tas­ta, useim­miten län­sipuolen esikaupunkei­hin ja moot­toritei­den var­teen. Ja kysymyk­sessä ei ole sel­l­ais­es­ta työstä joka vie niin paljon tilaa ettei sitä voisi tehdä keskus­tas­sa. Mitä tälle ilmiölle voisi tehdä? Säätää vero jokaiselle keskus­tas­ta pois muut­tavalle firmalle?

    Ken­ties ruuhka­mak­sut pikkuisen hillit­sevät tätä kehi­tys­tä. Työn­tek­i­jät vaa­ti­vat ruuhka­mak­sun kom­pen­soimista palka­s­sa, jota kaut­ta fir­moille syn­tyy kan­nuste siir­tyä parem­pi­en joukkoli­iken­ney­hteyk­sien var­relle. Ruuhka­mak­sun vaiku­tus on siis samankaltainen kuin tuon esit­tämäsi veron.

  84. tpyy­lu­o­ma: Mua taas ottaa päähän se että kun puhutaan siitä miten liiken­nejär­jestelmä toimii, eli miten ne kansalaiset pää­si­sivät parhait­en liikku­maan, niin jotenkin kum­mallis­es­ti päädytään puhu­maan syyl­listämis­es­tä. Ruuhka­mak­su on ohjaus­mak­su jon­ka tarkoi­tus on mak­si­moi­da tiev­erkon suju­vu­us ja väl­i­tyskyky, ja muuten sikäli kun ruuhkia ei ole niin ruuhka­mak­sun oikea suu­ru­us on nol­la euroa.

    Teo­ri­as­sa, käytän­nössä suomes­sa 100% var­masti ei tule näin ole­maan. Jos vielä vihrei­den heku­moima gps-poh­jainen jär­jestelmä tulisi, niin aivan var­masti saisi mak­saa sun­nun­tai iltapäivänä kehä kol­mosel­la ajamis­es­ta kah­den muun auton kanssa ruuhkamaksua. 

    Taas yksi rahas­tamiskeino lop­ut­toman ahneelle julkiselle sektorille.

  85. Leena: Jotenkin ottaa päähän tämä autoil­i­joiden jatku­va syyl­listämi­nen, kun ovat moko­mat liiken­teessä ruuh­ka-aikoina. Täy­tyy muis­taa, että sil­loin matkaa­vat ovat työssäole­via, veroa mak­savia kansalaisia. Ja heitä ei kyl­lä ole nykyään liikaa.Miksi sit­ten mon­et val­it­se­vat oman auton julkisen liiken­teen sijaan? Mei­dän per­heessämme oli ennen auto vain vapaa-aikaa varten. Se oli siis sil­loin, kun työ­paikat oli­vat keskus­tas­sa. Kun uudet toim­i­ti­lat raken­net­ti­in naa­purikaupunki­in, työ­mat­ka piteni julk­isil­la ja kahdel­la vai­h­dol­la sietämät­tömäk­si. Monel­la muul­la on sama tilanne – työ­paik­ka ja asuin­paik­ka ovat eri kun­nis­sa ja usein se tarkoit­taa ajoa Helsin­gin läpi joko kehillä(aamuruuhkat Espooseen päin) tai keskus­tan katu­ja pitkin.Omista tutu­is­tani ain­oas­taan par­il­la on työ­suhde-etu­na parkkipaik­ka keskus­tas­sa. Muut menevät sinne julk­isil­la. Sen sijaan kymmenet aja­vat keskus­tan läpi matkalla itään tai länteen.

    Ei autoil­i­joi­ta pidä syyl­listää, vaan onneton­ta suun­nit­telua joka pakot­taa liikku­maan henkilöau­tol­la ja tekee julkisen liiken­teen jär­jestämisen mahdottomaksi.

    Itsekin kulk­isin työ­matkani julk­isil­la, mut­ta se tarkoit­taisi viikos­sa työpäivän ver­ran lisää työ­matkaa. Valitet­tavasti joukkoli­iken­teen palve­lu­ta­so on Helsin­gin ulkop­uolel­la surkeaa, ellei ole matkalla radanvarteen.

  86. Leena:
    Jotenkin ottaa päähän tämä autoil­i­joiden jatku­va syyl­listämi­nen, kun ovat moko­mat liiken­teessä ruuh­ka-aikoina. Täy­tyy muis­taa, että sil­loin matkaa­vat ovat työssäole­via, veroa mak­savia kansalaisia. Ja heitä ei kyl­lä ole nykyään liikaa. 

    No var­maankin ottaa päähän, jos on käsit­tänyt ruuhka­mak­sut noin väärin. Mut­ta ota rauhal­lis­es­ti — ruuhka­mak­su­jen idea on juurikin taa­ta teille työssäkäyville lap­sia raa­haav­ille kun­non kansalaisille suju­va liikku­mi­nen! Jos siis tarvit­set noin paljon autoa, kuu­lut siihen kansanosaan, joka mak­saa sen ruuhka­mak­sun vasti­neena parem­mas­ta liikku­mis­es­ta. Se ei ole ran­gais­tus­mak­su vaan pää­sylip­pu. Kaik­ki eivät sitä pää­sylip­pua halua ja tarvitse, joten hei­dät rai­vataan ruuhka­mak­sul­la pois sin­un matkaasi hidastamasta.

  87. hup­sis: Teo­ri­as­sa, käytän­nössä suomes­sa 100% var­masti ei tule näin ole­maan. Jos vielä vihrei­den heku­moima gps-poh­jainen jär­jestelmä tulisi, niin aivan var­masti saisi mak­saa sun­nun­tai iltapäivänä kehä kol­mosel­la ajamis­es­ta kah­den muun auton kanssa ruuhkamaksua. 

    Asi­aa toki helpot­taisi, jollei autop­uolue kat­e­goris­es­ti vas­tus­taisi kaikkia ruuhka­mak­su­ja. Varmem­min saisi­vat autoil­i­joi­ta kaikin puolin hyödyt­tävän mak­sun, jos sel­l­aista akti­ivis­es­ti ajaisivat.

  88. hup­sis: Teo­ri­as­sa, käytän­nössä suomes­sa 100% var­masti ei tule näin ole­maan. Jos vielä vihrei­den heku­moima gps-poh­jainen jär­jestelmä tulisi, niin aivan var­masti saisi mak­saa sun­nun­tai iltapäivänä kehä kol­mosel­la ajamis­es­ta kah­den muun auton kanssa ruuhka­mak­sua. Taas yksi rahas­tamiskeino lop­ut­toman ahneelle julkiselle sektorille.

    Pakko­han siinä on joku tapa paikallis­taa ne mak­sut, jos on tarkoi­tus hin­noitel­la oikein. Voi tuon tosin tehdä ilman paikan­nus­lait­teitakin vaik­ka kameroil­la, RFID:llä, tms. Ja jos ei ole niin on harv­inaisen kallis ja han­kala tapa kerätä vero­ja jot­ka voi vas­taavasti kerätä esim. polt­toaine- tai autoveroista. Veroaste, myöskään autoilun, ei riipu eril­lais­ten vero­jen määrästä.

    Niiden ruuhka­mak­su­jen taus­ta Suomes­sa on se että Liiken­ne­m­i­nis­ter­iökin on toden­nut että auto­jen ruuhkil­la ei voi käytän­nössä tehdä mitään teitä rak­en­ta­mal­la. Henk.koht. tämä on mul­la sivu­men­nen aika yhden­tekevä asia, jos ei ole mak­su­ja niin sit­ten liikenne mukau­tuu jono­jen kaut­ta, kun autoli­ikenne hidas­tuu niin osa vai­h­taa kulkuaikaa, reit­tiä, siir­tyy julk­isi­in, tms.

  89. Elmo Allén: voidaanko … hidas­taa kymme­nen sekuntia

    Jos kau­pan kas­sajonos­sa on edel­läsi 200 ihmistä, ja kas­sa joutuu juok­se­maan joka kymme­nen­nen asi­akkaan kohdal­la hedelmä­vaa’alle asi­akkaan uno­hdet­tua pun­ni­ta jotain, odotatko yhden pun­ni­tuk­sen vaa­ti­man ajan lisää, vai paljon enem­män? Ne kaik­ki 200 odot­ta­vat yhtä mon­ta ker­taa, vaik­ka eri pun­ni­tuk­sia, vain ruuhkan ensim­mäiset ja viimeiset pää­sevät vähän vähem­mäl­lä. Vielä kun kas­san tupakkatauot alkaa kel­lon mukaan, joudut odot­ta­maan myös ylimääräisen tupakkatauon verran.

    Kor­vaa kassa=nykyvalot, ihmiset autoil­la ja pun­ni­tu­sop­er­aa­tio ratikan lisäämän punaisen odot­telul­la, sekä tupakkatauko = nykyi­nen punainen vai­he valoissa.

    1. Nim­imerk­ki sekun­nin ker­tau­tu­va vaiku­tus ei tai­da tietää, että moot­toriteiltä päästetään katu­verkkoon vain tarkoituk­sen­mukainen määrä auto­ja. Tämä tehdään säätämäl­lä punainen valo riit­tävän pitkäk­si. Tämä on myös vält­tämätön­tä, kos­ka muuten liikenne katu­verkos­sa pysähty­isi kokon­aan. Sil­loin kun siel­lä on jonoa, tuo­ta ylimääräistä punaista var­maankin näy­htetään. Kos­ka tuo ylimääräi­nen ratikkava­lo ei vaiku­ta siihen, kuin­ka mon­ta autoa moot­tori­tieltä voidaan katu­verkkoon päästää, se ei hid­fas­ta jonoa.

  90. Daniel Fed­er­ley: Häir­in­tä menee niin päin, että laivali­iken­teen aiheut­ta­mat piik­it autoli­iken­teessä häir­it­sevät Kanavakat­ua kulke­van ratikan luotet­tavu­ut­ta ja saa­vat aikaa hajon­taa matka-ajoissa.

    Kata­janokalta lähte­vien 4T-ratikoiden (ja jos­sain määrin ilman T:täkin ole­vien) osalta on myös niin, että saa­pu­via laiva­matkus­ta­jia on het­kel­lis­es­ti niin paljon, että lähdöt viivästyvät pahasti ja ratikat aja­vat täy­teenahdet­tuina pysäkkien ohi, kun sisään ei enää mah­du yhtään lisää matkus­ta­jia. Raskas­raideli­iken­teessä täl­laista ei voitaisi hyväksyä (pait­si ehkä käytän­nössä Län­simetron lyhy­il­lä metro­ju­nil­la näin vain joskus tulee käymään…) Ei aivan merk­i­tyk­setön osa matkus­ta­jista myös kul­kee sata­man ja keskus­tan väliä kävellen, mut­ta tämän liikku­mis­muodon houkut­tele­vu­u­den eteen ei ole paljon tehty.
    Laivali­iken­teen aiheut­ta­mas­sa autoli­iken­teessä ei silti ole mitään hyvää ja ainakin se on väärässä paikassa 😉

  91. Ville: Laivali­iken­teen aiheut­ta­mas­sa autoli­iken­teessä ei silti ole mitään hyvää ja ainakin se on väärässä paikassa 😉

    Tai ehkä siinä voi olla jotain hyvää siinä mielessä, että se hait­taa — tosin vain het­kel­lis­es­ti — autol­la liikku­mista huo­mat­tavasti enem­män kuin ratikalla liikkumista.

  92. Elmo Allén: Kaik­ki eivät sitä pää­sylip­pua halua ja tarvitse, joten hei­dät rai­vataan ruuhkamaksulla

    On help­po vas­tus­taa, jos arvioi että rai­vatuk­si tule­vat esim. kädestä suuhun elävät (yksin)huoltajat, pieni­palkkaiset siivoo­jat (pakkoyrit­täjät, ei ne voi ruuhka­mak­su­ja kokon­aan siirtää asi­akash­in­toi­hin) yms., joil­la olisi eniten tarvet­ta auton jous­tavu­u­teen, mut­ta kaik­ki lisä­mak­sut on pois arjen pakol­li­sista menoista. Mak­sukatu­ja ei kovat­u­loiset puku­miehet pian huo­maakaan, ja kaduille jää keski­t­u­loiset yksi­na­ja­jat vähän napis­ten että taas käyti­in autoil­i­jan kukkarolla.

  93. tpyy­lu­o­ma:Veroaste, myöskään autoilun, ei riipu eril­lais­ten vero­jen määrästä.

    Kyl­lä se käytän­nössä oma­l­ta osaltaan riip­puu. Erit­täin laa­jal­la veropo­h­jal­la ja matalem­mil­la veroil­la on paljon helpom­pi kerätä enem­män rahaa kuin kapeam­mal­la poh­jal­la, mut­ta korkeam­mil­la veroilla.

    Pelko siitä, että ruuhka­mak­su­ja perit­täisi­in puh­taasti fiskaal­isin perustein, kuten nyt tapah­tuu polt­toain­evero­jen kanssa, on täysin perustel­tu. Esimerkik­si Jyväskylän keskus­tas­sa joutuu mak­samaan parkki­mak­sun iltakahdek­saan saak­ka vaik­ka iltaku­u­den jäl­keen keskus­ta on läh­es tyhjä autoista.

    Niin­pä ruuhka­mak­sua ei pidä alkaa virit­telemään sem­moi­se­na, että sitä voi käyt­tää pelkkänä vero­tuskeinona. Eri­tyis­es­ti gps-paikan­nus on siinä mielessä pahin mah­dolli­nen tapa, kos­ka se mah­dol­lis­taa vero­tuk­sen vaik­ka liikkuisi teit­tömil­lä lapin taipaleilla. 

    Jos ruuhka­mak­su ehdo­tuk­set tule­vat vihre­itä, kukaan ei usko etteikö takana kum­minkin olisi puh­das kat­e­gori­nen yksi­ty­isautoilun vas­tus­t­a­mi­nen, joten kan­nat­taisi miet­tiä miten saisi ensin jotkut muutkin puolueet innos­tu­maan ideasta.

  94. tpyy­lu­o­ma:Ruuhka­mak­su on ohjaus­mak­su jon­ka tarkoi­tus on mak­si­moi­da tiev­erkon suju­vu­us ja väl­i­tyskyky, ja muuten sikäli kun ruuhkia ei ole niin ruuhka­mak­sun oikea suu­ru­us on nol­la euroa. 

    Tätä jo muutkin ehtivät kom­men­toimaan, mut­ta esimerkik­si liiken­ne­m­i­nis­ter­iön selvi­tyk­sessä “ruuhka“maksua suun­nitel­laan perit­tävän klo 6:00–18:00 välisenä aikana, korotet­tuna varsi­naise­na “ruuh­ka-aikana” klo 6–9:00 ja 15–18:00.

    Kuvit­tleen mielessäni kyy­dit­täväni ulko­maalaista vieras­ta aamu­len­tokoneeseen aamuku­udelta Helsin­gin keskus­tan läpi: “In Fin­land we call this rush hour”. 

    Toiv­ot­tavasti nau­rukramp­pi ei saisi heitä tuke­htu­maan omi­in niskanikamiinsa.

  95. Sylt­ty: Eri­tyis­es­ti gps-paikan­nus on siinä mielessä pahin mah­dolli­nen tapa, kos­ka se mah­dol­lis­taa vero­tuk­sen vaik­ka liikkuisi teit­tömil­lä lapin taipaleilla. 

    Kos­ka polt­toain­everol­la­han se tun­netusti onkin niin vaikeaa?

  96. Elmo Allén: No var­maankin ottaa päähän, jos on käsit­tänyt ruuhka­mak­sut noin väärin. Mut­ta ota rauhal­lis­es­ti – ruuhka­mak­su­jen idea on juurikin taa­ta teille työssäkäyville lap­sia raa­haav­ille kun­non kansalaisille suju­va liikku­mi­nen! Jos siis tarvit­set noin paljon autoa, kuu­lut siihen kansanosaan, joka mak­saa sen ruuhka­mak­sun vasti­neena parem­mas­ta liikku­mis­es­ta. Se ei ole ran­gais­tus­mak­su vaan pää­sylip­pu. Kaik­ki eivät sitä pää­sylip­pua halua ja tarvitse, joten hei­dät rai­vataan ruuhka­mak­sul­la pois sin­un matkaasi hidastamasta. 

    Ai niin ja täs­men­nyk­senä vielä, että jos taus­tao­le­tus on, että kaik­ki tiel­lä liikku­jat ovat niitä Tärkeitä Veron­mak­sajia, niin ei hätää siltikään. Ne ruuhka­mak­sun mak­samat­ta jät­tävät, eivät he jää koti­in kat­toon syl­jeskelemään. He vain koki­vat, että hei­dän on niin help­po vai­h­taa johonkin toiseen kulku­muo­toon, että eivät viit­si sitä muu­ta­maa euroa mak­saa. Äänes­tivät itsen­sä lom­pakol­laan siis toiseen kulku­muo­toon. Tukhol­mas­ta on ihan riit­tävästi empi­iristä aineis­toa, että näitä niinkin helpol­la autoilus­ta luop­u­via tosi­aan riit­tää. Ja onhan se ihan markki­namekanis­mien perusasioi­ta, että markki­noil­la on aina iso joukko ihmisiä, jot­ka pal­lot­tel­e­vat juuri siinä rajal­la, kumpaa käyt­täi­sivät ja jot­ka on help­po pienel­lä kan­nus­timel­la heilaut­taa toiseen suuntaan.

    Ja ei hei­dänkään tilanne hirveän pahak­si muu­tu. He lisäävät joukkoli­iken­teen käyt­täjämääriä ja siten myös sen palve­lu­ta­soa. Ja sen suju­vu­ut­ta, kos­ka teil­lä on vähem­män auto­ja hidas­ta­mas­sa busse­ja ja ratikoi­ta. Ja siitä vielä pää­sevät hyö­tymään myös valmi­ik­si joukkoli­iken­net­tä käyttävät.

    Kysyn siis vaan, että kuka ruuhka­mak­su­is­sa muka olisi häviäjä?

  97. Elmo Allén:
    Kysyn siis vaan, että kuka ruuhka­mak­su­is­sa muka olisi häviäjä?

    Häviäjä on sel­l­ainen autoil­i­ja, jol­la ei ole rahaa joukkoli­iken­nelip­pu­un mut­ta auto käytössä ja tank­ki täyn­nä… Tai sel­l­ainen autoil­i­ja, jol­la ei ole kiire mihinkään ja joka viihtyy autossa parem­min kuin mis­sään muualla.
    Tai sit­ten ainakin henkisel­lä tasol­la häviäjä on sel­l­ainen autoil­i­ja, joka on vain täysin vaku­ut­tunut siitä, että ruuhka­mak­sut eivät pidem­män päälle vähen­nä ruuhkia ja että kyseessä on verolu­on­teinen mak­su ja lisäk­si vielä “isoveli valvoo”.

  98. Yritin tuos­sa ylem­pänä vain tuo­da esi­in sitä, että myös tässä ruuhka­mak­su­jen mallikaupungis­sa Tukhol­mas­sa esi­in­tyy kovia ruuhkia. Ruuhka­mak­sut eivät siis poista ruuhkia. 

    Kun etelästä päin suun­nit­telee aja­vansa tukhol­man läpi e4 moot­tori­ti­etä pitkin arlan­daan, niin kyl­lä taval­lise­na arki-iltapäivänäkin voi tul­la matkaan tun­ti lisää aikaa.

    Tukhol­ma on isom­pi kaupun­ki kuin Helsin­ki. Ja tukhol­mas­sa on saman­laisia niemiä ja (vesistöistä johtu­via) sump­pu­ja kuin Helsingis­sä. Nämä eivät helpota liikennettä.

    Ruuhka­mak­sut eivät siis ole taikasau­va. Auto­ja ja ruuhkia riit­tää mak­su­jen jälkeenkin.

  99. Vielä siis tukhol­mas­ta: ajan usein läpi tukhol­man työ­suhdeau­tol­la moot­tori­ti­etä pitkin arlan­daan. En koskaan poikkea moot­tori­tieltä kaupunki­in. Eikä ole koskaan tul­lut mak­sua joten moot­tori­tiel­lä ajav­il­ta ei kai laskute­ta. Olen myös kuul­lut että työ­nan­ta­ja mak­saa työ­suhdeau­to­jen ruuhka­mak­sut, kos­ka hallinnoin­ti kävi niin kalli­ik­si että työ­nan­ta­ja päät­ti mak­saa itse eikä per­iä kuskilta.

  100. Ville: Häviäjä on sel­l­ainen autoil­i­ja, .…Tai sel­l­ainen autoil­i­ja, jol­la ei ole kiire mihinkään ja joka viihtyy autossa parem­min kuin mis­sään muualla.

    no, jos ker­ran viihtyy parem­min autossa kuin mis­sään muual­la, niin eikös ole ihan sama mis­sä auto on. Pakkoko autoa on ajaa ruuhka­mak­suin rajatun alueen sisään? Voihan sitä vaik­ka istua autossaan Itäkeskuk­sen Pris­man parkkihallissa.

  101. åke: Ruuhka­mak­sut eivät siis ole taikasau­va. Auto­ja ja ruuhkia riit­tää mak­su­jen jälkeenkin.

    Min­un on hyvin vaikea uskoa, etteikö riit­tävän kova ruuhka­mak­su vähen­täisi ruuhkia. Kysymys tässä kuitenkin on se, onko tuo “riit­tävän kova” niin kova, että siitä tulee mui­ta yhteiskun­tat­alouden haastei­ta. Toisaal­ta niitä tulee pahenevista ruuhkistakin.

    Sel­l­aisel­la ruuhka­mak­sul­la ei ole kuin veron vir­ka, jon­ka kaik­ki ovat valmi­ita mak­samaan. Mis­tään parista eurosta päivässä ei siis puhuta ruuhka-aikaan.

    Työ­suhdeau­tot kuitenkin tekevät pienen ongel­man ruuhka­mak­sui­hin. Jos kyse on työ­nan­ta­jan ajos­ta, pitää työ­nan­ta­jan mak­saa. Jos kyse on kodin ja työ­paikan välis­es­tä, pitäisi auton käyt­täjän mak­saa ainakin verotusarvo.

  102. Saatat Elmo olla oike­as­sa että e4 (eli essin­gele­den) ei kuu­lu ruuhka­mak­su­alueeseen. Tiel­lä on kyl­lä paljon kylt­te­jä ruuhka­mak­sus­ta mut­ta voi olla että pitää poike­ta moot­tori­tieltä kaupunki­in että mak­su lankeaa.

  103. Osmo Soin­in­vaara: että moot­toriteiltä päästetään katuverkkoon

    Iltapäiväl­lä ruuh­ka on pois­päin kaupungista, moot­tori­tielle yritetään pästää niin paljon kuin viimei­sistä val­oista ikinä voidaan saa­da läpi.

  104. åke:
    Kun etelästä päin suun­nit­telee aja­vansa tukhol­man läpi e4 moot­tori­ti­etä pitkin arlan­daan, niin kyl­lä taval­lise­na arki-iltapäivänäkin voi tul­la matkaan tun­ti lisää aikaa.

    Ja kuten jo yllä sanoin, E4:llä ei ole ruuhkamaksuja.

  105. Kru­u­nun­haan palve­lu­ta­soa on jo paran­net­tu lopet­ta­mal­la bus­sit 16 ja 18. Nyt tar­jo­taan mah­dol­lis­es­ti joskus vuon­na se ja tämä kulke­vaa ratikkaa tilalle… var­maankin niin, että ratik­ka 7 pois­te­taan ja 1 lopete­taan? Mie­lenki­in­toista touhua tämä palve­lu­ta­son paran­t­a­mi­nen. Kata­janokkalaisetkin voisi­vat ilah­tua, jos palve­lu­ta­soa paran­net­taisi­in esim. lopet­ta­mal­la ratik­ka 4 ja kor­vaa­mal­la se vaik­ka laut­tay­htey­del­lä Kööpen­ham­i­naan… sieltähän pääsee lentämälle melkein minne vain:)

    Onko se muuten mitat­tu, että Liisankadulle ei mah­du kulke­maan ratikat, jos siel­lä on kadun­var­sipysäköin­tiä (Liisankadul­la on kaup­po­ja, joiden edessä toisi­naan on tavarankul­je­tusauto­ja, jumit­taisi­vatko nämä autot ratikatkin sit­ten tule­vaisu­udessa)? Toisaal­ta, jos ja kun jotkut bus­sipysäk­it tässä tapetaan joka tapauk­ses­sa niin ne voidaan var­maan ottaa tilalle ja tehdä sil­lä tilaa ratikoille. 

    Lopuk­si hölmöhkö kysymys, miten on mah­dol­lista että krunikkalaiset viit­si­sivät vai­h­taa liiken­nevä­linet­tä, jos esim. laa­jasa­lo­laisetkaan eivät viit­si? Ja suos­tu­isi­vatko kata­janokkalaiset siihen, että ratik­ka veisi kaup­pa­to­rille, jos­sa pitäisi vai­h­taa ratikkaa päästäk­seen julk­isil­la eteenpäin? 

    Sinän­sä has­su dejavu-fiilis tuli tuo­ta hesarin jut­tua lukies­sani ja piti pala­ta kat­so­maan tääl­lä blogilla van­ho­ja kir­joituk­siani. Mut­ta siis kun tässä aiko­jen kulues­sa on use­am­paan otteeseen eri paikois­sa lukenut, että Hakaniemen sil­ta vetelee viimeisiään ja se pitäisi rak­en­taa uudelleen, niin eikö siinä yhtey­dessä voisi tehdä sille sil­lalle ratikkava­rauskin. Pohjois­ran­nas­sa on neljä kaistaa ja siitä pää­sisi kään­tymään var­maankin Liisankadulle tai jatka­maan Alek­sille ja jos tämän ratikan vielä voisi yhyt­tää nelosen kump­pan­i­na jatka­maan vaik­ka pikkuisen eri reit­te­jä Munkkivuoreen asti. Eli jos vähän joku jak­saisi istua ja tutkia kart­to­ja ja miet­tiä asi­aa kuin­ka Helsin­gin ratikkali­ikenne voitaisi­in uud­is­taa niin, että se palvelisi mah­dol­lisim­man suur­ta osaa kan­takaupungista ja sen ympäristöstä (siis jos metroa ei halu­ta rak­en­taa Laa­jasa­losta Kata­janokan kaut­ta Töölöön ja edelleen Pasi­laan jne. asti. Oikeis­sa kaupungeis­sa­han on toimi­va metro­verkos­ta, ihmette­len vaan että mil­lä rahal­la ne muut niitä rakentaa).

  106. Niin ja tuos­ta Liisankadun pysäköin­nistä… olisiko mah­dol­lista esim. tehdä kadun toiselle puolelle vinopy­säköin­ti ja pois­taa pysäköin­ti toiselta puolelta? Kuin­ka paljon täl­löin menetet­täisi­in parkkipaikko­ja ja riit­täisikö kadun lev­eys sitten?

  107. Elmo Allén: Kos­ka polt­toain­everol­la­han se tun­netusti onkin niin vaikeaa?

    Ei, vaan polt­toain­everon ja ruuhka­mak­sun yhdis­telmäl­lä on hel­posti mah­dol­lista kerätä enem­män vero­ja kuin pelkäl­lä polttoaineverolla.

    Ruuhka­mak­sua voi hel­posti dif­fer­oi­da veror­a­situk­sen siten, että ote­taan mak­si­maalis­es­ti mak­sukyvyn mukaan (pk-seudul­ta enem­män, lapista vähem­män) kun taas polt­toain­evero on tasais­es­ti sama kaut­ta koko maan ja hel­posti niin, että syr­jäkylil­lä sitä kuluu vielä enem­män kuin siel­lä mis­sä on maksuvalmiutta.

    Niin­pä polt­toain­evero yhdis­tet­tynä ruuhka­mak­su­un mah­dol­lis­taa veror­a­situk­sen nos­tamisen olen­nais­es­ti pienem­mäl­lä jupinal­la kos­ka voidaan tehdä kuten nor­maal­istkin: suurin osa kansas­ta jätetään rauhaan ja ote­taan sit­ten enem­män pienem­mältä porukalta.

    Nyt tarkkana: en argu­men­toi ruuhka­mak­su­jen hyviä puo­lia vas­taan, minus­ta se on hyvä mak­su, mut­ta sen pitää olla sil­loin ruuhka­mak­su, ei mikään vero­tuk­sen maksimointijärjestely.

    Ja lopuk­si tuo gps-paikan­nus ei liity vero­tuk­sen yksinker­tais­tamiseen mitenkään. Jos sem­moinen nimit­täin jär­jestetään ruuhka­mak­su­jen takia, niin se on jo ole­mas­sa. Eivät poli­itikot sil­loin ajat­tele että aje­teen­pas tämä kallis gps-sys­tee­mi alas ja nos­te­taan polt­toain­evero­ja, vaan kyl­lä ne huo­maa­vat että per­skules, ruuhkien vähen­tämisen sijas­ta tässä onkin kätevä ja valmis keino bud­jetin paikkaamiseen, laite­taan sinne täm­möi­nen pikkuinen “välikaikainen” vero.

  108. Kun Laa­jasa­lon sil­lan ja Kru­unuvuoren spo­ral­in­jat ovat näin ylipääsemät­tömän vaikei­ta, mik­sei raken­neta ensin Viikin pel­loille ja jatke­ta Ara­bi­an­ran­nas­ta spo­rakisko­ja Viikkiin?

  109. Sylt­ty, leik­itään että val­tio­varain­min­is­ter­iö halu­aa vaik­ka puoli mil­jar­dia lisää vero­tu­lo­ja. Vaihtoehdot:

    a) Nos­te­taan auton vuo­tu­ista veroa.

    b) Raken­netaan hem­metin kallis väylä­mak­su­jär­jestelmä ja kerätään vas­taa­va sum­ma sillä.

    Tämän salali­it­to­teo­ri­an ongel­ma on se että on hyvin vaikea nähdä mitään perustelui­ta mukaan­lukien poli­it­ti­nen real­is­mi vai­h­toe­hdolle b, jos tarkoi­tus on vain nos­taa veroja.

    Autovero­tus on fiskaal­ista, alun­perin se oli tuon­ti­t­ul­li. Hait­taverona se toimii surkeasti, esimerkik­si nykyi­nen vero­ma­lli verot­taa suh­teel­lis­es­ti sitä vähem­män mitä enem­män ajaa, hidas­taa autokan­nan paran­tu­mista, jne. Yleisem­min tätä yritetään kor­ja­ta, eli miten sitä veroa kerätään eikä kuin­ka paljon sitä kerätään.

  110. Jos Kru­u­nun­hakaseu­ran mielipi­de arve­lut­taa ja kaupun­ki on jopa valmis siirtämään kiskot toisaalle yhdis­tyk­sen mielip­i­teestä johtuen, eikö olisi järkevää jär­jestää jonkin­lainen kaupungi­nosaäänestys asi­as­ta? Kyse on melko merkit­tävästä lin­jauk­ses­ta ja tun­tu­isi hul­lul­ta, jos vain ns. “akti­iviset äänet” lasketaan.

  111. tpyy­lu­o­ma:
    Sylt­ty, leik­itään että val­tio­varain­min­is­ter­iö halu­aa vaik­ka puoli mil­jar­dia lisää vero­tu­lo­ja. Vaihtoehdot:

    a) Nos­te­taan auton vuo­tu­ista veroa.

    b) Raken­netaan hem­metin kallis väylä­mak­su­jär­jestelmä ja kerätään vas­taa­va sum­ma sillä.

    Tämän salali­it­to­teo­ri­an ongel­ma on se että on hyvin vaikea nähdä mitään perustelui­ta mukaan­lukien poli­it­ti­nen real­is­mi vai­h­toe­hdolle b, jos tarkoi­tus on vain nos­taa veroja.

    Nyt hakkaat ihan puh­das­ta olk­iukkoa. En ole väit­tänyt että kukaan tek­isi noin, vaan että SIINÄ VAIHEESSA KUN GPS-POHJAINEN JÄRJESTELMÄ ON JO RAKENNETTU RUUHKAMAKSUJA VARTEN, val­in­tati­lanteesi on seuraavanlainen:
    val­tio­varain­min­is­ter­iö halu­aa vaik­ka puoli mil­jar­dia lisää vero­tu­lo­ja. Vaihtoehdot:

    a) Nos­te­taan auton vuo­tu­ista veroa. 

    b) Meil­lähän on jo hem­metin kallis gps-poh­jainen ruuhka­jär­jestelmä ole­mas­sa, mut­ta sitä käytetään vain ruuhka­mak­sui­hin. Eikö kuitenkin kan­nat­taisi hyö­dyn­tää näin kallista ja hienoa jär­jestelmää vero­tu­lo­jen maksimoinnissakin?

    Toden­näköisyys että yksikään vasem­mis­to­lainen val­tion­va­rain­min­is­teri ei jos­sain kohdas­sa saisi kohtaa b päähän, lähen­telee nollaa.

    Autovero­tus on fiskaal­ista, alun­perin se oli tuontitulli. 

    Polt­toain­evero­tus on myös fiskaal­ista ja jos luomme jär­jestelmän, jol­la voi kerätä fiskaalis­es­ti lisävero­ja liikku­mis­es­ta, sitä tul­laan erit­täin toden­näköis­es­ti käyttämään.

    Niin­pä ruuhka­mak­su­jär­jestelmän rak­en­tamises­sa kan­nat­taa miet­tiä, miten siitä saisi sel­l­aisen ettei se muut­tuisi muu­ta­mas­sa vuodessa ruuhka­mak­su­ista puh­taasti fiskaalisek­si veroksi. Jos ylipäätän­sä kan­nat­taa ruuhka­mak­su­ja niin kan­nat­taisi miet­tiä tämä asia selväk­si, jol­loin ruuhka­mak­su­jen vas­tus­tuskin tippuisi.

    Ei kukaan täysi­järki­nen raken­na ruuhka­mak­su­ja pelkkää vero­tus­ta varten, mut­ta mikäli jo raken­net­tua ruuhka­mak­su­järe­jstelmää voi hel­posti sel­l­aiseen käyt­tää, niin se tulee tapah­tu­maan täysin riip­pumat­ta siitä mikä oli jär­jestelmän rak­en­ta­jien alku­peräi­nen ajatus.

    1. Näitä eri­laisia kilo­metripo­h­jaisia mak­su­tapo­ja pohdi­taan, kos­ka jos­sain vai­heessa siir­ry­tään sähköau­toon, eikä tien käyutöstä voi­da enää velot­taa plt­toaineen hin­nas­sa. Aiu­van niin kuin verolli­nen ben­sa kuluu myös hil­jaisi­na aikoina, niin myuöt tämä sen korvike tulee jos­sain määrin koske­maan myös hil­jaisia aiko­ja, mut­ta mak­su tul­laan porrastamaan.

  112. sekun­nin ker­tau­tu­va seu­raus: Iltapäiväl­lä ruuh­ka on pois­päin kaupungista, moot­tori­tielle yritetään pästää niin paljon kuin viimei­sistä val­oista ikinä voidaan saa­da läpi. 

    Mut­ta ne viimeiset val­ot eivät ole pul­lonkaula, joten se 10 sekun­nin hidas­tus ei kertaudu.

  113. Onko muuten perusko­r­jaus- tai purkukun­nos­sa ole­vaa Hakaniemen sil­taa mahdet­tu ajatel­la koplat­tavak­si näi­hin uusi­in sil­ta­hankkeisi­in? Jos sil­ta kor­vat­taisi­in uudel­la, kaupunkiku­vaan parem­min sopi­val­la ratkaisul­la, osa Laa­jasa­losta tule­vista ratikoista voisi ken­ties men­nä sil­taa pitkin Kru­u­nun­hakaan ja Sil­tavuoren­ran­taa pitkin Unioninkadulle. Tämä helpot­taisi Hakaniemen pul­lonkaulaa. Museovi­ras­to voi tosin ehtiä suo­jele­maan sil­taru­miluk­sen aikansa muistomerkkinä.

  114. Ris­to: Tätä jo muutkin ehtivät kom­men­toimaan, mut­ta esimerkik­si liiken­ne­m­i­nis­ter­iön selvi­tyk­sessä “ruuhka”maksua suun­nitel­laan perit­tävän klo 6:00–18:00 välisenä aikana, korotet­tuna varsi­naise­na “ruuh­ka-aikana” klo 6–9:00 ja 15–18:00.

    Kuvit­tleen mielessäni kyy­dit­täväni ulko­maalaista vieras­ta aamu­len­tokoneeseen aamuku­udelta Helsin­gin keskus­tan läpi: “In Fin­land we call this rush hour”. 

    Toiv­ot­tavasti nau­rukramp­pi ei saisi heitä tuke­htu­maan omi­in niskanikamiinsa.

    Tpois­d­tan tääs kuningasajaty+ukseni:

    Ruuhka­mak­su, kahdel­la por­taal­la( 4 ja + 2 eli 6 e) per­itään sisään­tuloväyliltä ja kehäteiltä klo 6.30 ‑9.30 välisenä aikana. ker­taalleen. Voidaan mak­saa jälkikä­teen kuukausit­tain. Mak­su per­itään ajoneu­von haltijalta.

    Ei per­itä tak­seil­ta, bus­seil­ta eikä kuor­mali­iken­teeltä jne. Eikä myöskään ulko­mi­alal rek­isteröidy­istä autoista.

  115. Elmo Allén: Mut­ta ne viimeiset val­ot eivät ole pul­lonkaula, joten se 10 sekun­nin hidas­tus ei kertaudu. 

    Turha luul­la, että moot­tori­tielle mah­tu­isi auto­ja miten paljon vain. Koke­muk­seni mukaan esim. Turun­väyläl­lä pahimp­ina ruuhkahuip­puina liikenne seisoo Por­in­tien risteyk­seen ja matelee Loh­jalle asti — siitä eteen­päin pääsee sujuvasti.

  116. Osmo Soin­in­vaara:
    Näitä eri­laisia kilo­metripo­h­jaisia mak­su­tapo­ja pohdi­taan, kos­ka jos­sain vai­heessa siir­ry­tään sähköautoon

    Tuo tullee tapah­tu­maan siinä 10 vuot­ta ennen kau­pal­lista ydinfuusiota 😉

    1. Tuo tullee tapah­tu­maan siinä 10 vuot­ta ennen kau­pal­lista ydinfuusiota 😉
      Siis tästä ikuisuuten kus­takin ajanko­hdas­ta lask­ien 20 vuo­den kulut­tua. Ydin­fu­u­sio on aika odot­tanut viimeiset 6o vuot­ta 30 vuo­den päässä.

  117. Osmo Soin­in­vaara:
    Näitä eri­laisia kilo­metripo­h­jaisia mak­su­tapo­ja pohdi­taan, kos­ka jos­sain vai­heessa siir­ry­tään sähköau­toon, eikä tien käyutöstä voi­da enää velot­taa plt­toaineen hin­nas­sa. Aiu­van niin kuin verolli­nen ben­sa kuluu myös hil­jaisi­na aikoina, niin myuöt tämä sen korvike tulee jos­sain määrin koske­maan myös hil­jaisia aiko­ja, mut­ta mak­su tul­laan porrastamaan.

    Voidaan.

    Sähköau­toon voidaan liit­tää sinetöi­ty sähkömit­tari ja kus­takin kWh:sta per­itään polt­toain­everoa vas­taa­va vero. — Ennakkovero etu­pain­otet­tuna arviope­rus­teel­la ja lop­ulli­nen vuosit­tain kat­sas­tuken yhtey­dessä tai muuten kat­sas­tauase­mal­la määräajoin.

    Autoil­i­ja­han mak­saa polt­toain­everon yhtey­dessä osuuten­sa tien­pidon kus­tan­nuk­sista mut­ta myös osal­lis­tuu tiealueen ja ajoneu­von­sa puo­lus­tamiseen sisäistä ja ulkoista vihol­lista vas­taan jne. Täl­lä kulu­tusvero­tuk­sel­la on se hyvä ouoli, että vas­tu­ullisel­la ja enakoival­la ajo­taval­la sitä voi kiertää.

  118. Elmo Allén: Ja vas­taisu­u­den var­alle, ruuhka­mak­su mak­se­taan Tukhol­mas­sa vain näi­den port­tien ali mentäessä:

    http://en.wikipedia.org/wiki/File:Betalstation_Liljeholmen2.JPG

    Ruuhka­mak­su ei tosi­aan ole sel­l­ainen taikasau­va, että kun Tukhol­man keskus­tas­sa se ote­taan käyt­töön, että koko Ruotsin ruuhkat katoaisivat.

    Lie­nee syytä lisätä, että ruuhka­mak­sua ei per­itä ulko­mail­la rek­isteröidy­istä autoista. Osak­si käyt­nän­nön syistä. Osak­si kai sen takia, että jos jol­lakin ulko­mail­la vak­i­tuis­es­ti asu­val­la on asi­aa autol­la Tukhol­maan, niin ruuhka­mak­sul­la ei ole vaiku­tus­ta hänen liikennevälinevalintaansa.

  119. Ville: luul­la, että moot­tori­tielle mah­tu­isi auto­ja miten paljon vain.

    Käytän­nössä väli Huopalah­den­tie — Kehä 1 on niin pitkä, että nyky­i­sistä val­oista ei pois­päin kaupungista saa­da läpi niin suur­ta autovir­taa, että Turun­väyläl­lä kaukana edessä hidas­tu­va liikenne alka­isi haitata/hidastaa Huopalah­den­tieltä Turun­väylälle län­teen­päin pois­tu­via ajoneu­vo­ja. Pasi­lan­väylän(!) suun­nitelmis­sa sitäkin tilannetta/mahdollisuutta lie­nee tarkasteltu.

    Elmo Allén: viimeiset val­ot eivät ole pullonkaula

    Iltapäiväru­uhkas­sa ne todel­lakin ovat pul­lonkaula: val­oista pois­tuu kak­si kaistaa Espooseen päin, mut­ta sinne yrit­tää kah­den kaistan ver­ran liiken­net­tä edel­listä val­oista pait­si Huopalah­den­tieltä pohjois­es­ta, myös Lap­in­mäen­tieltä, Paciuk­senkadul­ta ja Ram­sayn­ran­nas­ta. Jokaisel­la näistä on iltapäiväl­lä seiso­va jono, jos­ta suurin osa on menos­sa Turun­väylälle, mut­ta seiso­vat jonot ovat pääosin edel­li­sis­sä risteyk­sis­sä, kos­ka kuhunkin näistä risteyk­sistä val­ok­ier­ron aikana saa­pu­via kulk­i­joi­ta ei saa­da motar­ille kerralla.

  120. Elmo Allén: Emme­hän me tarvitse lisää tun­nelei­ta tänne, kun ker­ran ei ole ruuhkiakaan.

    Ruuhkia on eurooppalaisessa(kin) mit­takaavas­sa varsin vähän, mikä ei tarkoi­ta etteikö niitä silti voisi ja pitäisi yrit­tää vähen­tää. Keskus­tatun­nelin osalta­han kysymys on kai siitä, että ilman sitä kär­sii tule­vaisu­udessa kas­va­va poikit­tais­li­ikenne — jon­ka siis oikeas­t­aan pitäisi kiertää keskus­ta. Jos ei kier­retä reunan kaut­ta, voidaan kiertää alta.

    Helsingis­sä on jonkin­lainen obses­sio säteit­täis­li­iken­teestä — piti ehdot­tomasti rak­en­taa metroa Espooseen, vaik­ka auto­jen liiken­nemäärät kan­takaupunki­in ulkoa eivät ole aikoi­hin juuri muut­tuneet. Sen sijaan kai­vat­tua poikit­tais­li­iken­teen joukkoli­iken­net­tä ei saa­da raiteille. Vaik­ka se onkin kumipyöräisenä paran­tunut aivan huimasti.

    Hyvääkin on saatu aikaan, esimerkik­si jok­eribus­si. Hie­man outoa on että se ei voi olla ratikka.

    (Mitä eroa muuten on metrol­la ja ratikalla? Lop­pu­jen lopuk­si en kek­si muu­ta oleel­lista kuin sen, että metron pysäkille pitää aina rak­en­taa ostoskeskus, ratikan pysäkille ei.)

    Mitä tulee otsikon aiheeseen, ratikan tekemis­es­tä saarelta Kruununhakaan/tms, niin kan­natan toki ehdot­tomasti, ja sinne saisi mielel­lään rak­en­taa autot­to­mia kaupungi­nosia, samoin pien­asun­to­ja, asun­to­ja jois­sa ei ole fasili­teet­te­ja pyörä­tuo­li­valssi­in kylpy­huoneessa — sitä kai­vat­tua kalli­o­laista ja punavuore­laista tiheyttä. 

    Samoin joku Jätkäsaari olisi mainio paik­ka rak­en­taa autopaika­ton­ta kaupunkia, sehän on muutenkin melkoinen puss­in­perä joten juuri siel­lä tuon kysyn­nän täyt­tämi­nen olisi luontevaa. 

    Näitä voi pitää hyvänä ideana, ja silti pitää myös tyl­sämielisenä sitä, että väk­isin pitää kek­siä jotain ratikoi­ta poikit­tain moot­tori­tielle kos­ka bulevardisointi.

  121. Nyt kun vaal­itkin on ohi, mielestäni uusien val­tu­utet­tu­jen olisi syytä alkaa valmis­tau­tua otta­maan hal­tu­un kaupun­gin kehit­tämi­nen ja suun­nit­telu virkamiehiltä.

    Kru­unuvuoren spåran viem­i­nen Hakaniemen kaut­ta ei ole vät­tämät­tä huonoa kokon­aisu­u­den kannal­ta, jos samal­la saadaan raiti­oli­iken­teen väl­i­tyskykyä Pitkältäsil­lal­ta Keskustaan.

    Huonoa on sen sijaan tapa jol­la virkamiehet ilmoit­ta­vat että on päätet­ty suun­nitelmien muut­tuneen ja ei ole ilmeis­es­ti edes suullista per­imäti­etoa aiem­man päätök­sen teon perusteista. Ehkä avoimem­mal­la päätök­sen­te­ol­la olisi asi­at paremmin.

    Toinen vas­taa­va asia on Pis­araradan viem­i­nen Alp­pipuis­ton läpi (VE1), tuhoten Suomen tiheim­min asute­tun alueen virk­istysaluet­ta. Pis­aran YVA selvi­tyk­sen VE2 ja VE3 oli­vat lähin­nä perustei­ta VE1 valin­nalle, liian pitkän ja kalli­in, Pasi­lan pohjois­puolelle Käpylään vievän maanalais­ten radan sekä Pasi­lan ase­man johdosta.

    Sen sijaan ei Pis­aran osalta kai ole edes tutkit­tu radan viemistä maanalle Pasi­lan eteläpuolelta Por­voonkadun suun­taan katu­jen alta. Tuol­lainen ratkaisu ei tule var­maankaan paljoa kalli­im­mak­si kuin Alp­pipuis­ton tuhoaminen.

  122. Tuo tullee tapah­tu­maan siinä 10 vuot­ta ennen kau­pal­lista ydinfuusiota 🙂

    Varsin hyvin toimivia sähköau­to­ja saa kau­pas­ta nyt. Fuu­siore­ak­tor­e­i­ta, siis sel­l­aisia, jot­ka tuot­taisi­vat sähköä, ei niinkään.

  123. Pekka Taipale: Hyvääkin on saatu aikaan, esimerkik­si pjok­eribus­si. Hie­man outoa on että se ei voi olla ratikka.

    Val­tu­us­to päät­ti eloku­us­sa, että Raide-Jok­erin han­ke­su­un­nit­telu aloite­taan. Täm­möi­nen on yleen­sä tarkoit­tanut toteut­tamiseen tähtäävän suun­nitel­man tekemistä. Saapi nähdä, kuin­ka mieluinen han­ke on virkamiehille ja löy­tyykö viime kädessä rahat rakentamiseen. 

    (Mitä eroa muuten on metrol­la ja ratikalla? Lop­pu­jen lopuk­si en kek­si muu­ta oleel­lista kuin sen, että metron pysäkille pitää aina rak­en­taa ostoskeskus, ratikan pysäkille ei.)

    Nim­i­tys­tä “metro” on maail­mal­la käytet­ty hyvin mon­en­lai­sista jär­jestelmistä, mut­ta Helsingis­sä olleelli­nen ero on, että raiti­otiel­lä on tasoristeyk­siä, met­rossa ei. Tämä johtaa myös siihen, että metroase­ma on jos­sain muual­la kuin katu­ta­sos­sa, jol­loin se tulee kalli­ik­si. Lähin­nä näistä syys­tä metro­ra­ta mak­saa 5 — 10 ker­taa raiti­oti­etä enem­män pitu­usyk­sikköä kohden.

  124. Ville: Turha luul­la, että moot­tori­tielle mah­tu­isi auto­ja miten paljon vain. Koke­muk­seni mukaan esim. Turun­väyläl­lä pahimp­ina ruuhkahuip­puina liikenne seisoo Por­in­tien risteyk­seen ja matelee Loh­jalle asti – siitä eteen­päin pääsee sujuvasti. 

    No sil­loin­han niil­lä viimeisil­lä val­oil­la ennen motaria ei ainakaan ole merkitystä.

  125. Mikko H: Nim­i­tys­tä “metro” on maail­mal­la käytet­ty hyvin mon­en­lai­sista jär­jestelmistä, mut­ta Helsingis­sä olleelli­nen ero on, että raiti­otiel­lä on tasoristeyk­siä, met­rossa ei.

    Jep. Tai että metro­radan yli­tys jalka­isin on sähkön takia hen­gen­vaar­al­lista, raiti­o­tien ei. Esim. Sak­sas­sa on kyl­lä ratikoi­ta, jot­ka näyt­tävät hyvin paljon metro­ju­nil­ta, mut­ta joil­la silti on tasoristeyk­siä. Kyse on täl­löin lähin­nä ajonopeuk­sista näis­sä paikois­sa. (Vir­ran­syöt­tö tietysti ylhäältä.)

    Tästä tulee mieleen: maail­mal­la on kek­sit­ty kaiken­laista, kuten Ade­laiden O‑Bahn: http://en.wikipedia.org/wiki/O‑Bahn_Busway
    Tuon hait­ta­puole­na on se, että kun sieltä menee bus­si, niin sit­ten sieltä yrit­tää myös joku henkilö- tai kuorma-autolla…

  126. Elmo Allén: No sil­loin­han niil­lä viimeisil­lä val­oil­la ennen motaria ei ainakaan ole merkitystä. 

    Tai sit­ten päin­vas­toin — niil­lä val­oil­la juurikin voitaisi­in rajoit­taa liiken­net­tä motar­ille niin, että ruuhkau­tu­mista ei pää­sisi syn­tymään, jol­loin moot­tori­tie kul­jet­taisi enem­män liikennettä.

  127. Kuto­ja:

    Kru­unuvuoren spåran­viem­i­nen Hakaniemen kaut­ta ei ole vät­tämät­tä huonoa kokon­aisu­u­den kannal­ta, jos samal­la saadaan raiti­oli­iken­teen väl­i­tyskykyä Pitkältäsil­lal­ta Keskustaan. 

    Oikeas­t­aan on ihan sama kumpi reit­ti val­i­taan — kun­han väl­tet­täisi­in van­ho­jen lin­jo­jen ongel­ma, että ratikat jonot­ta­vat auto­jonos­sa tai matel­e­vat varoen liian lähelle pysäköi­tyjä auto­ja. Yksi vai­h­toe­hto voisi olla tehdä ratikoista häly­tysajoneu­vo­ja, jol­loin auro­jen pitäisi väistää pois tieltä ja eteen pysäköidyt autot saisi luvan kanssa rytätä. 😉

  128. Joel Jalka­nen: Kru­unusil­ta­han on sit­ten yhteys Laa­jik­sen urban­ista (ja sub-urban­ista) up-urbani­in. Vai onko tässä nyt jokin jota en näe?

    On.

  129. Joel Jalka­nen: No et sit­ten var­maan viit­sis val­ot­taa, että mitä? Kir­jo­ta vaik­ka oma blo­gaus, lupaan päivys­tää Usaria.

    Lue nyt ensin eili­nen ja tämän päivän Hesari ;-))

  130. Sep­po Honka­nen: Lue nyt ensin eili­nen ja tämän päivän Hesari )

    Luin, mut­teivät ne oikein vas­tan­neet kysymykseeni.

    Ilman raidey­hteyt­tä Kuru­unuvuoren­ran­ta lie­nee tuomit­tu ole­maan sub-sub-urban ja Laa­jis sub-urban. Tuskin Hetr­sikakaan olisi urban ilman metroa? Mut­ta onko siinä jotain eri­tyisen tavoiteltavaa?

    Ratikan kanssa Kru­unuvuoren­ran­nal­la ja Lajik­sel­la olisi mah­dol­lisu­us nous­ta hier­arki­as­sa ylöspäin. Vai? Lähin­nähän ratik­ka mah­dol­lis­taisi reip­paam­man rak­en­tamisen. Metron kap­a­siteet­ti­selvi­tyk­sis­sä tehti­in muis­taak­seni selväk­si, ettei metroon voi oikein tukeu­tua. Kun ne Hetr­sikan ja Roi­hu­pel­lon teol­lisu­usalueetkin pitäisi gryndata.

  131. Niis­sä Hesarin kir­joituk­sis­sa on kyl­lä taas tosi­asi­at han­skas­sa. Yksi ehdot­taa ratikoiden kul­jet­tamista lau­tal­la, esim. sem­moinen pikku­jut­tu tulee mieleen että mitenköhän hän on aatel­lut että kiskot (tol­er­an­si pikem­minkin mille­jä kuin sent­te­jä) kohdis­te­taan säässä kuin säässä mer­essä kel­lu­vaan laut­taan mielel­lään pikem­minkin sekun­neis­sa kuin minuuteissa.

    Toinen halua “kevyt­metron” liityn­tävä­li­neek­si Hert­sikkaan, joka on ilmeis­es­ti metro joka ei mak­sa sinne vähin­tään sitä samaa kah­tasa­taa mil­liä, kos­ka se on jotenkin kevyt. Lop­puka­neet­ti­na kehote­taan tutus­tu­maan Brys­selin metroon, jon­ka kalus­to nyt kyl­lä äkkiseltään ei eroa mitenkään Helsingistä, http://www.railwaygazette.com/news/single-view/view/brussels-boa-sets-enter-service.html

    Kol­mas arvioi sil­taa käyt­tävän pari tuhat­ta ihmistä, ilman mitään turhia lähteitä toki, joka ei ole kuin dekadil­la alakant­ti­in. Mitä sitä turhaan mitään luku­ja etsimään kun on vank­ka vakaumus.

    Ain­oa järkevä kir­joi­tus ‚jos­sa on luvut vielä oikein, onkin laa­jasa­lo­laiselta insinööriltä. Liekö kyseessä ammatin tuo­ma tekni­ikan ja suhteellisuudentaju.

  132. tpyy­lu­o­ma: Niis­sä Hesarin kir­joituk­sis­sa on kyl­lä taas tosi­asi­at han­skas­sa. Yksi ehdot­taa ratikoiden kul­jet­tamista lau­tal­la, esim. sem­moinen pikku­jut­tu tulee mieleen että mitenköhän hän on aatel­lut että kiskot (tol­er­an­si pikem­minkin mille­jä kuin sent­te­jä) kohdis­te­taan säässä kuin säässä mer­essä kel­lu­vaan laut­taan mielel­lään pikem­minkin sekun­neis­sa kuin minuuteissa.

    Toinen halua “kevyt­metron” liityn­tävä­li­neek­si Hert­sikkaan, joka on ilmeis­es­ti metro joka ei mak­sa sinne vähin­tään sitä samaa kah­tasa­taa mil­liä, kos­ka se on jotenkin kevyt. Lop­puka­neet­ti­na kehote­taan tutus­tu­maan Brys­selin metroon, jon­ka kalus­to nyt kyl­lä äkkiseltään ei eroa mitenkään Helsingistä, http://www.railwaygazette.com/news/single-view/view/brussels-boa-sets-enter-service.html

    Kol­mas arvioi sil­taa käyt­tävän pari tuhat­ta ihmistä, ilman mitään turhia lähteitä toki, joka ei ole kuin dekadil­la alakant­ti­in. Mitä sitä turhaan mitään luku­ja etsimään kun on vank­ka vakaumus.

    Ain­oa järkevä kir­joi­tus ‚jos­sa on luvut vielä oikein, onkin laa­jasa­lo­laiselta insinööriltä. Liekö kyseessä ammatin tuo­ma tekni­ikan ja suhteellisuudentaju.

    (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Olisi­pa kiva olla pyöräilemässä siel­lä Kru­unuvuoren sil­lal­la juuri nyt, 30 mar­rasku­u­ta, iltapäivällä!

  133. Olisi­pa kiva olla rait­sikan kyydssä siel­lä Kru­unuvuoren sil­lal­la juuri nyt, 30 mar­rasku­u­ta, iltapäivällä! 

    Olin jäädä tänään keskus­tas­sa kah­den mäkeä alas val­u­van bussin alle, eikä autoil­lakaan näyt­tänyt kival­ta. Rait­sikat paine­li­v­at ohi muit­ta mutkit­ta. Vieläkö Kokoomus halu­aa sil­lalle kumipyöräli­iken­net­tä? Töölöläiset kuulem­ma tiput­ta­neet yhden ratikan raiteil­ta, mut­ta niiden touhu­ja ei lasketa. 

    Vaik­ka ilmas­ton­muu­tos läm­mit­tää kesäkuukau­sia, niin talvel­la Helsin­gin korkeudel­la on aurinko vain vähän aikaa taivaal­la, joten ainakin pikku­pakkas­ta tulee vält­tämät­tä. Suomen­lahti pysyy auki ja läm­pe­nee yhä lisää kesien läm­metessä, joka johtaa täl­laisi­in yhtäkkisi­in sateisi­in, jois­sa tulee paljon lun­ta tai vet­tä ker­ral­la. Mikään muu vem­pele ei näytä pär­jäävän kuin ratik­ka, jon­ka kisko­ja huolto­vaunut lakai­se­vat puh­taak­si. Muut ovat jumis­sa tai poikit­tain, ja vaar­al­lisia jatkaes­saan matkaa yllät­tävästi. Myös Aleksin tul­vies­sa raitio­vaunul­la men­ti­in vielä läpi. Olisiko tästä vedet­tävis­sä johtopäätök­siä tulevaisuuteen? 

    Ehkäpä sala-Sauri huo­maisi, että vihreille riit­täisi jo Helsingis­sä etu­ryh­miä puo­lus­tet­taviksi. Mer­i­taimenet tarvit­se­vat suo­jeli­jo­ta, ei suo­laa ja pip­puria ja raitio­vaunu­jen tieltä pitäisi saa­da pois autot ja Kok&Dem. Muu­takin löy­tyy kun ulkoapäin kat­se­lee, joten hopi­hopi ja hom­mi­in, kos­ka jotain muu­takin olisi kiva lukea, kuin Män­nistön höpinöitä asun­to­jen tärkey­destä sen jäl­keen kun kaa­toi juuri asun­not 1500:lta, ja vihrei­den kakkukesteistä.

  134. Tuol­lainen han­ke olisi varsin ruma ja Liisankadun autopaikko­jen lisäk­si samal­la saat­taisi tul­la tuho­tuk­si Ter­vasaari. Mikä velvol­lisu­us kru­u­nun­hakalaisil­la pitäisi olla hyväksyä oman kotiseu­tun­sa pilaami­nen joidenkin aivan uusien asuinaluei­den hyväk­si? Edes hie­man suo­peam­min asi­aan voisi suh­tau­tua, jos kyse olisi jostain jo pitkään ole­mas­saolleesta asuinkeskit­tymästä, eikä uud­es­ta ja tahal­laan aiheutetus­ta ongelmasta.

    Lisäk­si mon­elta kru­u­nun­hakalaiselta on vienyt halua sol­i­daarisu­u­teen esimerkik­si bus­sil­in­jan 18 kulun lop­pumi­nen Kru­u­nun­haas­sa, samoin kuin Vironkadun ter­veysase­man lopet­ta­mi­nen. Täl­löin muis­taak­seni Soin­in­vaarakin tässä blo­gis­saan vain tote­si suun­nilleen, ettei kru­u­nun­hakalaisille tarvitse edes pyrk­iä tar­joa­maan kun­non julk­isia palvelui­ta — ja menköön yksi­ty­isille lääkäreille ja käyt­täköön tak­se­ja. Kun tuol­laista asen­net­ta on ollut tar­jol­la, niin on turha odot­taa hirveästi myötämielisyyt­tä takaisinkaan.

  135. Tarken­net­takoon että suurin osa Kru­u­nun­hakalai­sista kan­nat­taa raitio­vaunuy­htey­den toteut­tamista Liisankadun kautta.

    Pienen pieni akti­ivi­nen Kru­u­nun­haan asukasy­hdis­tys edus­taa vain mur­to-osaa Kru­u­nun­hakalais­ten kan­nas­ta. Jopa moni asukasy­hdis­tyk­sen ei niin akti­ivi­nen riv­i­jäsen kan­nat­taa Liisankadun vaihtoehtoa.

    Sääli että media tulk­it­see tämän koko Kru­u­nun­hakalais­ten kannaksi.

    Län­ti­nen osa Kru­u­nun­haas­ta tarvit­see lisää elämää ja parem­mat liiken­ney­htey­det. Liisankatu on vas­toin yleistä käsi­tys­tä lev­eä katu, eivätkä raitio­vaunut aiheuta juuri mitään melua suo­raan kulkiessaan.

    Muu­ta­man kymme­nen autopaikan mene­tys on huvit­ta­va peruste kun puhutaan Krunikas­sa 4000 ihmisen ja kokon­aisuute­na 25000 ihmisen julk­isten liiken­ney­hteyk­sien merkit­tävästä paranemisesta.

    Osmo, pidäthän huolen bam­lates­sasi Ville Lehmuskosken kanssa siitä että hän sekä muut päät­täjät ovat tietoisia että Kru­u­nun­haan asukasy­hdis­tyk­sen kan­ta ei suinkaan ole Kru­u­nun­hakalais­ten kanta?

  136. Kir­joitin epähuomiossa:
    Län­ti­nen osa Kru­u­nun­haas­ta tarvit­see lisää elämää ja parem­mat liikenneyhteydet.

    Tarkoitin tietysti:
    Itäi­nen osa Kru­u­nun­haas­ta tarvit­see lisää elämää ja parem­mat liiken­ney­htey­det. Mik­sipä ei myös län­ti­nenkin osa.
    —————–

    Toki on lisäk­si ter­ve­tul­lut­ta jos:

    - Saamme Kru­unuvuoren­ran­nan lois­ta­vat ulkoilu­alueet ja hienot kallio­ran­nat vain kiven­heiton päähän Kru­u­nun­haas­ta. Alue olisi sopi­van pyöräi­ly- tai käve­lylenkin päässä ilman kier­toa pääväylien kautta.

    - Liisanakdun kivi­jalka­kaup­poi­hin tulisi enem­män kävi­jöitä eli rahaa.

    Jätkäsaaren raito­vaunulin­ja­han raken­net­ti­in uudel­la melut­tomam­mal­la rak­en­teel­la. Saman tyyp­pisel­lä hil­jaisel­la ratarak­en­teel­la Liisankatukin toki totutet­taisi­in. Liisankadun asukkaiden huoli melus­ta on siinä mielessä aiheeton.

    KSV:n pidem­m­män tähtäi­men lin­jauk­sis­sa­han on tavoit­teena toteut­taa Liisankadulle yksisu­un­taiset pyöräti­et lähivu­osi­na. Raitio­vaunulin­jan toteut­ta­mi­nen Liisankadun kaut­ta tuk­isi tätäkin. 

    Jatkos­sa on tarkoi­tus kohden­taa läpi kulke­vaa ajoneu­voli­iken­net­tä enem­män Sil­tavuoren­ran­taan pois Liisankadul­ta. Uusi ryh­mi­tyskaista Hakaniemestä päin tul­lessa Sil­tavuoren­ran­taan on käsit­tääk­seni suun­nit­teil­la. Pis­araradan sekä mah­dol­lisen Hakaniemen­torin pysäköin­ti­laitok­sen merk­i­tys myös vaikut­taa toteu­tuk­seen (sil­ta Hakaniemeen/Krunikkaan).

    En näe järkevänä lisätä raitio­vaunulin­jo­ja vain ole­mas­sa ole­vi­in lin­joi­hin ja sinne mis­sä (Hakaniemeen) niitä on jo ruuhkak­si asti. Lisäk­si tule­van Pis­araradan yhteys on saavutet­tavis­sa myös keskus­tan kautta.

Vastaa käyttäjälle Daniel Federley Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.