Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 30.10.2012

29.10.2012 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

Nyt alkaa se aika kunnallispolitiikassa, jossa valtansa menettäneet ehtivät vielä tehdä päätöksiä. Kun valtuustosta vaihtuu melkein puolet, tuntuu vähän nololta tehdä isoja poliittisia päätöksiä vanhalla valtuustolla. Tälle nyt ei kuitenkaan voi mitään. Kaupungille on tehtävä esimerkiksi budjetti. (esityslista)

 

Capellan puistotien kortteleiden asemakaavaluonnos

Nykyisin saamme nämä kaavat pdf-tiedostoina ja yritämme tihruta niitä tietokoneemme näytöltä. Tämä muodostaa ongelman mittakaavan kanssa. Tässä kaavassa lukee, että se on piirretty mittakaavassa 1:1000, mutta tämä ei tietokoneen näytöllä tarkoita yhtään mitään. Haluan mittajanan!

Havainnekuva

Kolme korttelia, pääosin asumista ja korkeisiin rakennuksiin rajoittuvalta osalta toimistoa. Mikko Särelä kiinnitti huomiota siihen, että tämä toimistokortteli on ”jalustalla”, mikä tarkoittaa, että kolme alinta kerrosta on pysäköintiä. Ei ole luonnonlaki, että pysäköintikerrokset ovat ankean näköisiä, mutta kovin tavanomaista se kyllä on. Lopputulos voi kävelijän silmin muistuttaa Itäkeskusta.

Kortteleista kaksi on tarkoitus antaa kumppanuuskaavoituksen ehdoin ATT:lle. Jos mietitään, mikä voisi mennä vikaan, niin vikaan voisi mennä esimerkiksi se, että yksi kortteli yhdellä rakennuttajalla voi muistuttaa liikaa Ruoholahtea. Tosin listatekstissäkin tähän uhkaan oli varauduttu.

Tämä on kaavaluonnos, jonka pohjalta on tarkoitus toteuttaa ideakilpailu. Lopullinen kaava tehdään, kun ideat on saatu.

Kun tämä kaava on joskus valmis, se vastaan runsaan kuukauden osuutta viraston määrällisissä tavoitteissa. Luonnoksia ei lasketa.

Pornaisten niemen kaava

Yksi Helsingin hienoimpia kohtia. Kävelysilta on muuten nimetty Matti Väisäsen mukaan. Vantaanjoen putouksen alapuolisen altaan ranta. Kaavaa tarvitaan, että aluetta voidaan kunnostaa. Luulin tämän olevan kunnossa,  mutta päivystävä kaupunkiekologi huomautti, että eteläisempi koirapuistoista sijaitsee väärin. Siitä valuu ravinteita viereiseen lehtoon, eikä lehto halua ravinteita.

Munkkivuoren ratikka

Virasto on selvittänyt ajatuksen jatkaa vain nelosta Munkkivuoreen ja todennut ajatuksen huonoksi. Liikennöintikustannukset kasvavat. Vähän protestoin näitä laskelmia vastaan. Niistä puuttuu se, että on paljon mukavampaa matkustaa tasaisesti kulkevassa ratikassa kuin tärisevässä bussissa. Jos matkustaja valitsee oman mukavuutensa takia hitaamman ratikan, kun voisi mennä nopeammalla bussilla, syntyy tappiota, koska mukavuus ei ole laskelmassa mukana, mutta menetetty aika on. Ekonomistikoulutuksen saaneen silmissä tämä on absurdia, koska tuo valinta osoittaa, että asiakas pitää hitaampaa ratikkaa parempana. Nyt kyllä tunnustetaan ratikan bussia pienempi nousuvastus (olikohan termi oikein?) mutta tämä muuttuu laskelmassa hyödyksi vain, jos se lisää joukkoliikenteen suosiota ja/tai lipputuloja. Jos nousuvastuksen ero vastaa kolmea minuuttia matka-ajassa, se pitäisi hinnoitella kolmen minuutin hintaiseksi.

Näyttää kuitenkin realistisemmalta yrittää vain katkaista tuo kytkentä tunneliin. Selvitettäköön siis sitä, miten Turunväylä on mahdollista ylittää tasossa ilman tunnelia.Tästähän tällä blogilla on keskusteltu jo viikko. Samalla voi tutkia muitakin reittivaihtoehtoja. Esimerkiksi sellaista, jossa ratikka menee Huopalahden asemalle tai muuten vain yhyttäisi jokeriratikan.

Tiivistämiskaava Vartioharjussa

Vanhentunut väljä asuin- ja teollisuuskaava korjataan yleiskaavan mukaiseksi kerrostalokaavaksi Itäväylän varrella Vartioharjussa. (Höh: Porvooseen menevä pyöräreitti katkennee rakennustöiden ajaksi)

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto metron kapasiteetin riittävyydestä lyhyillä junilla

Riittää todennäköisesti, mutta useampi joutuu seisomaan. Näin se varmaankin on, mutta kyllä oli tyhmä päätös aikanaan lyhentää asemia.

Lausunnossa alleviivataan näkyvästi ja aiheellisesti, että kapasiteetin riittävyys edellyttää ratikkasiltaa Kruunuvuorenrantaan, jotta sekin väki ei tunkisi ahtaisiin metroihin.

Kun pamflettimme Seuraavat 400 000 helsinkiläistä pannaan toimeen, kapasiteetti ei riitä, mutta mepä esitämme lisää raideyhteyksiä metron taakkaa helpottamaan.

Kommentit

56 Vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 30.10.2012”

  1. Joel Jalkanen kirjoitti 29.10.2012 kello 20:32

    Se olin minä joka niistä koirapuistoista haukkui (pun intended). Tiedä kuinka suuri ja todennäköinen ongelma, mutta mahdollinen. Semminkin, kun tuo maasto vähän viettää sinne lehtoon päin. Keväällähän nuo ravinteet leviää, sulamisvesien mukana.

    Voi sen korjata esim. kunnon ojituksellakin, mutta helpointa olisi varmaan siirtää se eteläisempi koira-aitaus sen parkkipaikan ja tien viereen. Ei sille mitään estettä liene?

    Se on pakko yrittää vaikuttaa nyt tällä tasolla, kun Otso kuitenkin menee kaupsulautakuntaan, eikä sitten ole enää ketään tuttuja YTLK:ssa 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Elmo Allén kirjoitti 29.10.2012 kello 21:13

    “Tässä kaavassa lukee, että se on piirretty mittakaavassa 1:1000, mutta tämä ei tietokoneen näytöllä tarkoita yhtään mitään. Haluan mittajanan!”

    Onhan siinä kuvan alareunassa 100 metrin mittatikut. Koko kuvan leveys näyttäisi olevan noin 380 metriä.

    Periaatteessa kyllä tietokoneen näytönkin voi suhteuttaa. Acrobat Prossa (mutta varmaan myös maksuttomassa Adobe Readerissa) on dpi-asetus, jolla voi skaalata 100 % zoomin näyttämään pdf:n luonnollisessa koossa. Sen voi tehdä vaikka käsin niin, että avaa A4-dokumentin, asettaa 100 % zoomiin ja säätää sitten dpi-asetusta A4-arkin avulla niin, että arkin koko on näytöllä ja paperilla sama.

    Lisäksi ohjelmasta pitäisi löytyä mittaustyökalu, joka ilmoittaa pdf:istä valmiiksi senttimetrejä, näytöstä riippumatta. Pdf:llähän on aina jokin sivukoko määritettynä. Se ei ole koskaan vain pikseleitä, vaan aina jossakin fyysisessä koossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Daniel Federley kirjoitti 29.10.2012 kello 22:09

    Munkkivuoren ratikan osalta on nyt selvitetty vaihtoehtoja, mahdollisia ja mahdottomia, riittävästi. Ei kannata enää selvittää, nyt on aika siirtyä tekovaiheeseen. Siis määrätä virkamiehet tekemään hankesuunnitelmaa siten, että tämä nyt esitetty vaihtoehto saadaan liikenteeseen esim. 2015 mennessä. Joku aikataulu on virkamiehille annettava, muuten asia ei etene.

    Huopalahdentiestä ja Jokerista en olisi huolissani – se Huopalahdentien ratikka toteutuu sitten Jokerin myötä ja on erillinen hanke, jolle kyllä riittää matkustajia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.10.2012 kello 22:41

    Kaupunkisuunnittelulautakuinnalla ei ole budjettivaltaa määrätä rakentamaan jokin raideyhteys.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Anna R kirjoitti 29.10.2012 kello 22:58

    Porvoon suuntaan voi muuten hyvin ajaa myös Vartiokyläntietä tai (Marjaniemen rantojen jatkoksi) maisemareittiä Varjakanvalkama–Linnavuorentie…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.10.2012 kello 23:26

    Yritän välttää sitä Vartiokyläntietä, koska siinä oikeastaan pakotetaan pyöräilijä ajamaan alamäessä hengenvaarallisesti jalkakäytävällä niin, että näkyvyys pihaliittymille on nolla. Jos sieltä paukkaa auto eteen, auto on tietysti syyllinen, mutta se ei paljon lohduta. Minusta onväärin pakottaa fillari jalkakäytävälle olosuhteissa, joissa turvallisesti ei voi ajaa kuin korkeintaan kahtakymppiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. KariS kirjoitti 29.10.2012 kello 23:08

    Joel Jalkanen:
    Se olin minä joka niistä koirapuistoista haukkui (pun intended). Tiedä kuinka suuri ja todennäköinen ongelma, mutta mahdollinen. Semminkin, kun tuo maasto vähän viettää sinne lehtoon päin. Keväällähän nuo ravinteet leviää, sulamisvesien mukana.

    Hei haloo…

    Aivan tuon kaava-alueen viereen, siihen lehtoon laskee haiseva avoviemäri suoraan jätteenkäsittelyfirman tontilta.

    Niin, koira-aitaushan tässä on ongelma.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Jussi kirjoitti 29.10.2012 kello 23:11

    Esityslista:
    “Kalasataman keskuksen korkean rakentamisen aiheuttamat vaikutukset kaava-alueelle ovat huomattavat. Näitä haasteita sekä muita asemakaavamuutoksen vaikutuksia tullaan tarkistamaan kaavoitustyön edetessä mm. alueesta järjestettävän ideakilpailun avulla.”

    Kalasataman keskuksen varjostusselvitys:

    “2. KESKUKSEN POHJOISPUOLISET KORTTELIT
    Tornit varjostavat merkittävästi kahta välittömästi keskuksen pohjoispuolelle olevaa korttelia. Kortteleiden suunnittelussa tulee huomioida keskuksen varjostusvaikutus toimintojen sijoittelussa. Erityisesti asumisen sijoittamista varjoisimmille julkisivun osille tulisi välttää.”
    http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Paatos/2012/Ksv_2012-04-17_Kslk_13_Pk/EFB62F3E-C1B6-43C4-8716-37320532F431/Liite.pdf

    -> Onko nyt tarkoitus laittaa kaupungin vuokra-asujat tontille johon ei paista sädettäkään aurinkoa? Muistuttaa vähän opiskelijapolojen kohtaloa Lahdentien alussa, jossa opiskelija-asuntola rakennettiin mootoritieliittymän melualeelle “hotellitontille”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Joel Jalkanen kirjoitti 30.10.2012 kello 0:06

    KariS: Hei haloo…

    Aivan tuon kaava-alueen viereen, siihen lehtoon laskee haiseva avoviemäri suoraan jätteenkäsittelyfirman tontilta.

    Niin, koira-aitaushan tässä on ongelma.

    Haloo itsellesi. Että koska alueella on jo kuormitusta, sitä voidaan ihan hyvin vielä lisätä?

    Koira-aitausasiaan ei kannata kauheasti tuhlata voimavaroja, pieni asiahan se on, mutta jos se olisi helposti hoidettavissa tai ainakin lievennettävissä, niin miksei? Sanokaa, miksi sen aitauksen pitää olla sillä niityllä juuri tuolla kohdalla niin kyllä minä uskon.

    Lisäksi se oja laskee mereen ja rehevöittää ennen kaikkea rantojaan. Tonne luoteisreunalle sen vaikutus tuskin kauheasti ulottuu(?)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. jlbl kirjoitti 30.10.2012 kello 0:36

    Osmo:

    Minusta on väärin pakottaa fillari jalkakäytävälle olosuhteissa, joissa turvallisesti ei voi ajaa kuin korkeintaan kahtakymppiä.

    Lapsien kanssa usein jalkakäytävilla liikkuvana voin todeta, ettei siellä jalkakäytävällä muulaisia olosuhteita olekaan.

    Siis kävelijöille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Ville Komsi kirjoitti 30.10.2012 kello 0:45

    Miltä-näyttää-ruutu väittää minun kirjoittavan tätä kello 13:51. Eikä. Nyt on 23:37.

    Jussi:
    -> Onko nyt tarkoitus laittaa kaupungin vuokra-asujat tontille johon ei paista sädettäkään aurinkoa? Muistuttaa vähän opiskelijapolojen kohtaloa Lahdentien alussa, jossa opiskelija-asuntola rakennettiin mootoritieliittymän melualeelle “hotellitontille”.

    Kirjoitin seuraavan ennen kuin olin nähnyt tuota. Samaa uumoilen ja kiroan. Mukana pari muutakin seikkaa.

    Tästä eteenpäin Ode (väliotsikot minun):

    PYSÄKÖINTIKERROKSET

    – – – Kolme korttelia, pääosin asumista ja korkeisiin rakennuksiin rajoittuvalta osalta toimistoa. Mikko Särelä kiinnitti huomiota siihen, että tämä toimistokortteli on ”jalustalla” mikä tarkoittaa, että kolme alinta kerrosta on pysäköintiä. Ei ole luonnonlaki, että pysäköintikerrokset ovat ankean näköisiä, mutta kovin tavanomaista se kyllä on. Lopputulos voi muistuttaa Itäkeskusta.

    Onko geo- tai vesiteknisesti ihan mahdotonta kaivaa niitä peltisikaluolia maanpinnan alle? Autot kai ajavat ramppia yhtä hyvin alas- kuin ylöspäin, eikä kaaravarasto luonnonvaloa tarvitse. Olisi ihmisyyden ja kulttuurin voitto, jos ne saisi edes painumaan lähemmäksi helvettiä.

    Seuraavassa sanotun voi yleistää koskemaan kaikkia vastaavia hankkeita.

    Vaikka ei edes puhuttaisi katumaisemasta mitään, on jotenkin tolkutonta, että pysäköintilaitoksen takia tihiön toimistotötterö tai mikä tahansa varjostaa ympäristöään kolme kerrosta korkeammin. Ja vaikkei varjo juuri siinä paikassa haittaisikaan, saman räystäslinjan alle voisi saada enemmän hyötyneliöitä siirtämällä fiudevaraston kellariin, eikö mitä?

    Unelmiemme tulevaisuudessa biilejä ei tietenkään olisi enää niin paljon. Oletettavaa on, että tornin jalustana olevat pysäköintikerrokset olisi suhteellisen helppoa muuttaa myöhemmin aputiloista tositoimitiloiksi. Se kylläkään ei vaikuttaisi varjostuspointtiin eikä varsinkaan katutilan olemukseen, ellei muutos ulottuisi (ylhäältä aloitettuna) katukerrokseen asti.

    Toisaalta taas joskus vapautuva (ja tarjonnan myötä halpeneva?) maanalainen varasto- tai tapahtumatila keskeiselläkin seudulla varmaan sitten ilahduttaisi joitakuita tahoja, niinku elinkeinoelämää ja treenikämppäväkeä, vaikka sinne ei kokopäiväisiä työpaikkoja kauhean kernaasti sijoittaisikaan.

    Tosin päivittäis-hehtaarimyymälät — joita ei pitäisi tehdä — ovat jo nytkin myyrien maailmaa. Rautakauppa, huonekalu- tahi kodinkoneliike, kierrätysmesta tms., joka myy joko käsinkannettavaa tai firman pakulla kotiin kuljetettavaa tavaraa ja samalla tarvitsee myymälän lisäksi paljon varasto- ja esittelytilaa, saattaisi olla passeli haltuunottaja, sitten kun.

    Itäkeskus oikeastaan on ankea vain muutenkin ankealta motarilta katsottuna (tuotakin vaikutelmaa voisi kai lieventää istutuksin). Jopa se ruuvikierteinen p-säiliö itäpäässä on kohtuullisen kestettävä omassa rakennustaiteellisessa yhteydessään. Paljon enemmän mua häiritsevät lähelle tehty S-laatikko ja ne kirotut markkinointiämyröinnit sisällä Kauppakeskus-buliksella. Yritän välttää käymistä.

    RATIKKA JA TURUNVÄYLÄ

    – – – Virasto on selvittänyt ajatuksen jatkaa vain nelosta Munkkivuoreen ja todennut ajatuksen huonoksi. Liikennöintikustannukset kasvavat. Vähän protestoin näitä laskelmia vastaan. Niistä puuttuu se, että on paljon mukavampaa matkustaa tasaisesti kulkevassa ratikassa kuin tärisevässä bussissa. Jos matkustaja valitsee oman mukavuutensa takia hitaamman ratikan, kun voisi mennä nopeammalla bussilla, syntyy tappiota, koska mukavuus ei ole laskelmassa mukana, mutta menetetty aika on. Ekonomistikoulutuksen saaneen silmissä tämä on absurdia, koska tuo valinta osoittaa, että asiakas pitää hitaampaa ratikkaa parempana. Nyt kyllä tunnustetaan ratikan bussia pienempi nousuvastus (olikohan termi oikein?) mutta tämä muuttuu laskelmassa hyödyksi vain, jos se lisää joukkoliikenteen suosiota ja/tai lipputuloja. Jos nousuvastuksen ero vastaa kolmea minuuttia matka-ajassa, se pitäisi hinnoitella kolmen minuutin hintaiseksi.

    Voiko tuolle laskentakaavalle — sen painotuksille — tehdä mitään? Voiko lautakunta ehdottaa tarkistusta?

    Onhan tietty totta, että hitaampi matka maksaa tilaajalle enemmän (kaluston pääomakulut, kuljettajien palkka) mutta mukavuus lisää lipputuloja mikäli jotkut sen ansiosta jättävät autonsa kadunvarteen ja hankkivat kausilipun.

    Taas kerran: kysymys on myös kaupunkikuvasta ja -kulttuurista, viihtyisyyspalvelusta. Kenties jopa hyvähköistä mutta fiksuista veronmaksajista.

    Menee ohi aiheesta, mutta ihanteellista olisi, jos autonomistajat vielä saataisiin siirtämään harvoin käytetty kärrynsä kadunvarsilta ja pihoilta edes jonkin verran syrjemmäksi. Kunhan sellaisia syrjäpaikkoja ja -laitoksia olisi. Voiko sellaista vanhoilla alueilla edistää? Kadunvarsi-asukaspaikkojen rankka karsinta tai ainakin markkinahinnoittelu okei. Mutta pureeko mikään kunnallinen pakkovalta taloyhtiöiden pihoihin, jos yhtiön sisällä jyrää joidenkuiden meiltä-ei-mitään-oteta-henki? Millä lihaksilla kantakaupungin umpikorttelipihat on saatu suuressa määrin siivotuiksi — onko aina tarvittu jotain kiinteistökohtaista porkkanaa? Hassua etten tiedä tai ainakaan muista.

    Näyttää kuitenkin realistisemmalta yrittää vain katkaista tuo kytkentä tunneliin. Selvitettäköön siis sitä, miten Turun väylä on mahdollista ylittää tasossa ilman tunnelia.

    Millä aikatähtäyksellä sitä tunnelia tuputetaan, sikäli mikäli? Ja sinetöisikö se väistämättä väylän motariluonteen?

    Missä ajassa ratikkatien rakenteet kuolettaisivat itsensä? Onko mahdollista ennen vedenpaisumusta päästä siihen, että taajama-alueella ratikat pääsevät aina pysähtymättä samassa tasossa isonkin kadun yli?

    Samalla voi tutkia muitakin reittivaihtoehtoja. Esimerkiksi sellaista, jossa ratikka menee Huopalahden asemalle tai jokeriratikan luo.

    Suotavaa olisi. Eikä sitä Huopalahdentien linjaustakaan saisi tehdä mahdottomaksi. Nopeahko maanpäällinen linja Huopalahdesta Munkan ja Meikun ohi Töölöön olisi kai harkinnan arvoinen juttu.

    METRON AHTAUS VAI VÄLJYYS JA VAIHTO – JOS PITÄÄ PAHOISTA VALITA

    – – – Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto metron kapasiteetin riittävyydestä lyhyillä junilla

    Riittää todennäköisesti, mutta useampi joutuu seisomaan. Näin se varmaankin on, mutta kyllä oli tyhmä päätös aikanaan lyhentää asemia. Lausunnossa alleviivataan näkyvästi ja aiheellisesti, että kapasiteetin riittävyys edellyttää ratikkasiltaa Kruunuvuorenrantaa, jotta sekin väki ei tunkisi ahtaisiin metroihin.

    Näin on perkele. Siitä, mitä seisomispakko vaikuttaa joukkokulkemisen kilpailukykyyn, ei ole paljon pukahdettu.

    Mutta nyt: rauhallisina aikoina varmaankin voidaan ajella kohtuumukavasti kahden vaunuparin junilla idästä länteen. Ruuhka-aikoina saattaa olla parempi vaihtoehto ajaa Kaukoidästä Kamppiin kolmen vaunuparin junilla ja vaihdattaa siinä kahden vaunuparin kaluihin. Törttöä ja tylsää.

    Kumpi on parempi, kaksipätkäisiä koko matkan vai vaihto laiturilta toiselle, on syytä arvioida melkoisella huolella ja harhattomalla kaavalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Markku af Heurlin kirjoitti 30.10.2012 kello 1:13

    “Näyttää kuitenkin realistisemmalta yrittää vain katkaista tuo kytkentä tunneliin. Selvitettäköön siis sitä, miten Turun väylä on mahdollista ylittää tasossa ilman tunnelia.Tästähän tällä blogilla on keskusteltu jo viikko. Samalla voi tutkia muitakin reittivaihtoehtoja. Esimerkiksi sellaista, jossa ratikka menee Huopalahden asemalle tai muuten vain yhyttäisi jokeriratikan.”

    Keksutelut j o viikko. Eikö pikemmin voisi sanoa v a s t a viikko.

    Pitäsi kai vähän jatella miten hommaa jatketaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Mikko H kirjoitti 30.10.2012 kello 2:08

    Onko nyt tarkoitus laittaa kaupungin vuokra-asujat tontille johon ei paista sädettäkään aurinkoa? Muistuttaa vähän opiskelijapolojen kohtaloa Lahdentien alussa, jossa opiskelija-asuntola rakennettiin mootoritieliittymän melualeelle “hotellitontille”.

    Enpä usko, että tuolla on sen kummempaa kuin Merihaan alemmissa kerroksissa tai Töölön kivitalojen ensimmäisissä asuinkerroksissa. Luulen, että tuolle paikalle Kalasataman tulevan keskuksen viereen moni opiskelija menisi varjoisaan kämppään todella paljon mieluummin kuin Lahdenväylän ja Koskelantien liittymään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Mikko Särelä kirjoitti 30.10.2012 kello 5:42

    Samalla voisi esittää kysymyksen siitä, miksi ne kaikista pohjoisimmat tontit Hermannin rantatien varrella ovat niin suuria. Tulee Hermannin rantatielle jalankulkijan näkökulmasta huono julkisivu tällä periaatteella. Tuo pitäisi pilkkoa samalla tavalla neljään osaan kuin itäpuolella korttelia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Jari V kirjoitti 30.10.2012 kello 9:55

    Mikko Särelä kiinnitti huomiota siihen, että tämä toimistokortteli on ”jalustalla”, mikä tarkoittaa, että kolme alinta kerrosta on pysäköintiä. Ei ole luonnonlaki, että pysäköintikerrokset ovat ankean näköisiä, mutta kovin tavanomaista se kyllä on. Lopputulos voi kävelijän silmin muistuttaa Itäkeskusta.

    Suurin vahinko tapahtuu jo siinä, ettei katutasossa ole jalankulkijalle mitään. Se, onko lopputuloksena tyhjää seinää vai jotain muuta, on sivuseikka. Ei näin, tällä paikalla pitäisi olla kantakaupunkia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Teemu kirjoitti 30.10.2012 kello 10:28

    Auroran silta näyttää vihdoin valmistuvan. Nettikeskustelujen perusteella monet tuntuvat pitävän siltaa turhan kalliina ja tarpeettomana. Olisi mielenkiintoista kuulla näkemyksiäsi sillasta. Minkä takia se piti rakentaa, ja seuraako myöhästymisestä minkäänlaisia sanktioita urakoitsijalle?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Osmo Soininvaara kirjoitti 30.10.2012 kello 11:00

    Sanktioista en tiedä. Pitäisi tietysti seurata, sillä jos sakkopykälää ei sopimuksessa ole, kaikkai myöhästyy. Tuossa sillassa ja sen hinnassa on kaupunkikuvaa enemmän kuin pyöräyhteyttä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Matti Kinnunen kirjoitti 30.10.2012 kello 10:30

    Osmo Soininvaara: Yritän välttää sitä Vartiokyläntietä, koska siinä oikeastaan pakotetaan pyöräilijä ajamaan alamäessä hengenvaarallisesti jalkakäytävällä niin, että näkyvyys pihaliittymille on nolla

    Jos Itäväylän viereinen pyörätie poistuu käytötä, minä ainakin ryhdyn ajamaan Porvooseen Vuosaaren sataman kautta. Eli
    jotensakin näin: http://goo.gl/maps/HDJiV . Koska yleensä ei ole kiire mihinkän pyörälenkillä, voi hyvin ajaa hieman pidempää reittiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Osmo Soininvaara kirjoitti 30.10.2012 kello 11:02

    Minulle se on kesäinen arkiyhteys, jossa tarkoituksena on päästä perille. Vartiokyläntien reitti on yhtä nopea, ja tuskin siitä autoradalla ajamisesta nyt sakkojoa tulee, koska näkeehän poliisikin, että yhteysjalkakäytävällä ajo on vaarallista tonttiliittymien takia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Daniel Federley kirjoitti 30.10.2012 kello 10:31

    Osmo Soininvaara:
    Kaupunkisuunnittelulautakuinnalla ei ole budjettivaltaa määrätä rakentamaan jokin raideyhteys.

    Lautakunta voi silti määrätä tekemään hankesuunnitelman. Siinä menee vuosi. On sitten hyvää aikaa neuvotella kulisseissa rahat. Niitä tarvitaan “vasta” 2014 budjettiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Osmo Soininvaara kirjoitti 30.10.2012 kello 11:03

    Budjetista neuvbotellaan tänään. Siinä on investointikohteet myös tuleville vuosille. Jos saavat rahat Munkkivuoren ratikkaan, toki se suunnitellaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Matti Kinnunen kirjoitti 30.10.2012 kello 10:37

    Osmo:

    “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto metron kapasiteetin riittävyydestä lyhyillä junilla
    Riittää todennäköisesti, mutta useampi joutuu seisomaan. Näin se varmaankin on, mutta kyllä oli tyhmä päätös aikanaan lyhentää asemia.”

    Eikö kukaan ole vielä huomannut, että lyhyet junat ovat yksi parhaista keinoista lisätä pyöräilyn kulkutapaosuuttaa Helsingissä? Jos ja kun metrossa joutuu seisomaan – ja monissa vaunuissa on tukahduttavan kuuma seistä ilmastoinnin ja narikoiden puutteen takia – on ihan sama hikoilla fillarilla idästä keskustaan.

    Voisiko kuitenkin samalla hoitaa kelpo pyörätien tai jopa pyöräkaistat metrovartta pitkin päättereiltä keskustaan. Säästyneilllä kymmenillä miljoonilla voisi ehkäpä saada melkeinpä Köpiksen pyörähighwayta vastaavat reitit.

    Vähintäänkin voisi päällystää Kulosaaren sillan KLV:n uusiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Markku af Heurlin kirjoitti 30.10.2012 kello 10:45

    Vilel Komsi kirjoitti:

    “Itäkeskus oikeastaan on ankea vain muutenkin ankealta motarilta katsottuna (tuotakin vaikutelmaa voisi kai lieventää istutuksin). Jopa se ruuvikierteinen p-säiliö itäpäässä on kohtuullisen kestettävä omassa rakennustaiteellisessa yhteydessään. Paljon enemmän mua häiritsevät lähelle tehty S-laatikko ja ne kirotut markkinointiämyröinnit sisällä Kauppakeskus-buliksella. Yritän välttää käymistä.”

    Olin kymmenisen vuotta sitten muutaman vuoden opettajana Itäkeskuksen lukiossa, ja muutenkin joudun aika usein sitä kautta kulkemaan.

    Katsellessani uutta tyylikkään (tai ankean) harmaata Prismaa Itäväylän ja Kehä I:n risteyksessä totesin mielessäni sllä olevan definiitisti yksi hyvä puoli: Se nosti Itäkeskuksen kauppakeskuksen arkkitehtonista arvoa silmissäni- ja kai muidenkin silmissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. hupsis kirjoitti 30.10.2012 kello 11:11

    Osmo Soininvaara: Yritän välttää sitä Vartiokyläntietä, koska siinä oikeastaan pakotetaan pyöräilijä ajamaan alamäessä hengenvaarallisesti jalkakäytävällä niin, että näkyvyys pihaliittymille on nolla. Jos sieltä paukkaa auto eteen, auto on tietysti syyllinen, mutta se ei paljon lohduta. Minusta onväärin pakottaa fillari jalkakäytävälle olosuhteissa, joissa turvallisesti ei voi ajaa kuin korkeintaan kahtakymppiä.

    Aika tyypillistä pyöräilijä kommentointia. Entä jos sieltä pihalta tulee eteen lapsi? Nopeus on sovitettava tilannetta varten.

    Olisikin hyvä jos pyöräilijöille saataisiin nopeusrajoitukset esimerkiksi 15 km/h ja kaupungissa 10 km/h ja päiväsakkojärjestelmä, saattaisi vähän rauhoittua se törkeä toisten ihmisten vaarantaminen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Osmo Soininvaara kirjoitti 30.10.2012 kello 15:26

    Tässä kohdassa pyöräilijän pakottamisessa jalkakäytävälle ei ole mitään järkeä. Autojen nopeusrajoitus on 30 km/h (muistaakseni) joten on paljhon turvalliksempaa ajaa ajoradalla kuin jalkakäytävällä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. tpyyluoma kirjoitti 30.10.2012 kello 11:11

    Osmo Soininvaara: Budjetista neuvbotellaan tänään. Siinä on investointikohteet myös tuleville vuosille. Jos saavat rahat Munkkivuoren ratikkaan, toki se suunnitellaan.

    Ne yli seuraavan vuoden menevät on ennenkin ollut viittellisiä, ainakin päätellen siitä miten ovat toteutuneet. Lautakunta voi ihan hyvin päättää että edeteään hankesuunnitelmaan, budjettikin sitten tarkentuu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Seppo Honkanen kirjoitti 30.10.2012 kello 11:25

    Nelosen häntää on näköjään heiluteltu ja desimaaleja tutkittu, ei siitä enempää.

    Palvelutaso riippuu myös siitä, miten matka jatkuu keskustaan. Nelonen on Helsingin rataverkossa ”kaukojuna”. Suoritettuaan keräilytehtävänsä Munkkivuoressa, sen pitäisi mennä suorinta tietä cityyn, jonne suurin osa matkustajistakin on menossa.

    Kaikkein hölmöin vaihtoehto olisi vetää nelonen Runeberginkatua pitkin Hietalahteen, sitten meillä olisi kahdeksikon kanssa kaksi linjaa Töölöstä, joilla kummallakaan ei pääsisi Rautatieasemalle.
    Ei ole myöskään loogista vetää kaksia samansuuntaisia kiskoja 300 m:n välein , peitto ei siitä paljon parane.

    Lisäksi Töölönkatu menee pilalle sekä kaupunkikuvallisesti, että liikenteellisesti. Toisaalta se menee tukkoon, kun erillisiä raitiovaunukaistoja ei sovi, toisaalta autojen nopeudet kiihtyvät, jos kadunvarsiparkkipaikat poistetaan.

    Sen sijaan Mechelininkadun bulevardilla on Sonckin suunnitelmien jäljiltä valmiina keskikaista kiskoille. Sitä kautta kulkeva linja palvelisi paremmin Töölön länsiosia ja rantavyöhykettä. Logistisesti olisi järkevää laajentaa kolmosen pohjoista rengasta ja vetää kiskot Mannerheimintien ylitse Mechelininkadulle. Sieltä se voisi jatkaa Arkadiankatua Lasipalatsille. Näin kolmosen Mannerheimintieltä vaatima kapasiteetti olisi muiden linjojen käytössä.

    Kiskoja kuluisi saman verran kuin Töölönkadun vaihtoehdossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. tpyyluoma kirjoitti 30.10.2012 kello 11:26

    Mutta tää Kalasatama, ei tämmöistä nyt ihan oikeasti vuonna 2012 voi tehdä. Se tulee näyttämään parhaimmassa tapauksessa tältä
    http://goo.gl/maps/f9Czo
    tai sitten alueen rakennusperintöä kunnioittaen
    http://goo.gl/maps/20yuV
    Kumpikin on aivan älytöntä alueella on joka isoimman kantakaupungin laajennuksen keskusta. Tehtäisiinkö tuommoista vaikka Hakaniemeen?

    Lautakunta minimissään voisi kirjata että kadunvastaisella seinälle ei ole pysäköintitiloja. Niissä on ikkunat ja silleen, ettei näytä ihan karmeelta. Arkkarit sitten miettikööt miten ne ton hallit tekevät jos tekevät, sitä vartenhan tässä on kilpailu. Se että niitä parkkihalleja kutsuu urheilutiloiksi niin kuin että saa käyttää siihenkin ei pelasta mitään, Kisahallin parkkiskin on virallisesti urheilukenttä.

    Ja KT-merkintä sille korttelille eli voi tehdä myös asuntoja, perustelu miksei näin voisi tehdä ei ole minusta pätevä:

    Itäväylän liikenteen pakokaasupäästöjen haitta-alueen arvioidaan ulot- tuvan noin 52 metrin päähän väylästä. Haitta-alue ei ulotu kaava- alueen asuinkortteleihin saakka.

    No mutta justhan se Itäväylä laitetaan betonikannen alle tuossa kohden, pitääkö sitä nyt oikeasti ruveta vahtaamaan etäisyyksiä vielä tunneleihinkin?

    Makuasia, mutta Antaisin myös kilpailijoille vapauden haluteesseen muokata Tukkutoimenkujaa. Minusta on jotenkin outoa että levein jalankulkuväylä on poikittain pääkulkusuuntaan nähden. Mutta ehkä minä en vaan ymmärrä mitä tässä on haettu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 30.10.2012 kello 12:24

    Matti Kinnunen: Koska yleensä ei ole kiire mihinkän pyörälenkillä, voi hyvin ajaa hieman pidempää reittiä.

    Pururadan kiertoon verrattavilla pyörälenkeillä näin onkin. Tärkeää on kilometrit, ei aika. Saman lenkin voi kiertää vaikka kymmenen kertaa.

    Sitten on näitä asiointi- ja työmatkoja, joissa matkaan käytetyn ajan pitäminen minimissä on tärkeintä. Pitää päästä paikasta A paikkaan B.

    Tonttiliittymän tai liikehuoneistojen tai rappukäytävien ovien edestä kulkevat yhdistetyt kevyen liikenteen väylät joissa pyörä joutuu ajamaan oikealla oviseinänviertä tulisi kieltää suunnitteluohjeessa!

    Hiukan turvallisempaa jos on jaettu väylä ja pyöräosuuden ja ulko-ovien välissä on selkeä ja leveä jalankulkuosuus. Mutta ei sekään kyllä kovin hyvin toimi eli kantakaupunkimaisessa ympäristössä ei voi tehdä järkeviä pyörätieratkaisuja muten kuin ajoradan reunan pyöräkaistoilla!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Tero kirjoitti 30.10.2012 kello 12:26

    Osmo:

    Pyydätkö tälle jutulle perustelut:

    “Kaavat viipyvät Helsingissä – kaupunkisuunnitteluvirasto suunnittelee kaupunginosaa Berliiniin
    Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto on tehnyt suunnitelman Berliinin Tegelin lentokentän uusiokäytöstä.

    Asiasta kertoo viraston päällikkö Tuomas Rajajärvi Arkkitehtiuutiset-lehden haastattelussa.

    Tegelin vanha lentokenttäalue aiotaan rakentaa asuntoalueeksi, kunhan pahoin viivästynyt Berlin-Brandenburgin kenttä saadaan avattua liikenteelle mahdollisesti keväällä.

    Rajajärven mukaan berliiniläiset ovat vastavuoroisesti suunnitelleet korttelin Kalasataman uudelle asuntoalueelle.”

    http://www.tekniikkatalous.fi/rakennus/kaavat+viipyvat+helsingissa++ndash+kaupunkisuunnitteluvirasto+suunnittelee+kaupunginosaa+berliiniin/a850802

    Mikäli tämä hanke on viivästyttänyt yhdenkin neliön kaavoitusta HELSINGISSÄ, niin viraston päällikölle on annettava potkut!

    Lisäksi olisi aiheellista laittaa painetta viraston suuntaan ja kysyä uudelleen:
    – Saavutetaanko asetetut kaavoitustavoitteet tänä vuonna?
    – Miksi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Viherinssi kirjoitti 30.10.2012 kello 12:58

    Osmo Soininvaara: Esimerkiksi sellaista, jossa ratikka menee Huopalahden asemalle tai muuten vain yhyttäisi jokeriratikan.

    Jos ajatellaan eri ajoneuvojen kulkutapaosuuksia, niin juna on se masiina, johon voi saada ihmisiä siirtymään autosta. Yksinkertaisesti siksi, että juna vain sattuu olemaan erinomaisen nopea laite kaupunkiseudulla.

    Jos Munkkivuoresta menisi ruuhka-aikaan raitiovaunu viiden minuutin välein Huopalahteen, josta menee juna viiden minuutin välein keskustaan, niin kulkuneuvojen odotusaika on yhteensä keskimäärin viisi minuuttia. Tämä tekisi jopa vaihdollisesta yhteydestä houkuttelevan vaihtoedon Munkkivuoren asukeille. Samalla se toisi hyvän vaihtoehdon osalle Huopalahdentien ja Ulvilantien nurkan toimistojen työntekijöistä.

    Asia kannattaisi ainakin selvittää, koska sillä voisi saada aikaan potentiaalisti aika fiksua joukkoliikennettä. Kyllähän Munkkivuoresta nytkin pääsee Huopalahden asemalle, mutta 52 menee satunnaisesti ja kulkee hitaasti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Markku af Heurlin kirjoitti 30.10.2012 kello 13:21

    Daniel Federley: Lautakunta voi silti määrätä tekemään hankesuunnitelman. Siinä menee vuosi. On sitten hyvää aikaa neuvotella kulisseissa rahat. Niitä tarvitaan “vasta” 2014 budjettiin.

    Tämähän kiitettävää toimintaa. Lainaisin suorastaan nrittiklassikkoa “Open government!”

    Mistäköhän oikein johtu, että sukupolvi sitten oppi marxilais-leniläisen tietoisen etujoukon oikeudesta ehdottomaan valtaan, “johtavaan roooliin” upposi akateemiseen nuorisoon kuin häkä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Grejus kirjoitti 30.10.2012 kello 13:45

    Matti Kinnunen:
    Eikö kukaan ole vielä huomannut, että lyhyet junat ovat yksi parhaista keinoista lisätä pyöräilyn kulkutapaosuuttaa Helsingissä? Jos ja kun metrossa joutuu seisomaan – ja monissa vaunuissa on tukahduttavan kuumaseistä ilmastoinnin ja narikoiden puutteen takia – on ihan sama hikoilla fillarilla idästä keskustaan.

    Metrojen lyhentäminen lisää pyöräilyä myös siinä mielessä, että enää ei pyörää saa mukaan metroon.

    Sääntöhän on, että pyörän saa ottaa mukaan jos tilaa on. Lyhyissä junissa tilaa ovien vieressä on entistä harvemmin, joten pyöräilijöiden palvelu huononee ja on pakko polkea koko matkan ajan.

    Eikö tätä järjetöntä metrojen lyhentämistä saada muka enää mitenkään peruttua? Kuka sen loppujenlopuksi päätti?
    Varsinainen investointi tulevaisuuteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Grejus kirjoitti 30.10.2012 kello 13:50

    Jari V: Suurin vahinko tapahtuu jo siinä, ettei katutasossa ole jalankulkijalle mitään. Se, onko lopputuloksena tyhjää seinää vai jotain muuta, on sivuseikka. Ei näin, tällä paikalla pitäisi olla kantakaupunkia.

    Aivan järjetön kaava. Tuossa on odotettavissa suuri jalankulkijoiden määrä metroasemalta Kalasatamankadun alkuosaa pohjoiseen. Siinä on erinomainen paikka pienelle päivittäistavarakaupalle ja esim. kahvilalle. Sen sijaan liiketilat kaavoitetaan johonkin alueen reunoille.

    Suojellaanko tässä kenties kauppakeskusta harmillisilta kilpailijoilta? Mitä jos annettaisiin asiakkaiden valita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Seppo Vepsäläinen kirjoitti 30.10.2012 kello 13:53

    Daniel Federley: Lautakunta voi silti määrätä tekemään hankesuunnitelman. Siinä menee vuosi. On sitten hyvää aikaa neuvotella kulisseissa rahat. Niitä tarvitaan “vasta” 2014 budjettiin.

    Ensin olisi hyvä saada selville, haluavatko munkkivuorelaiset ratikan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Grejus kirjoitti 30.10.2012 kello 13:57

    Joel Jalkanen: Voi sen korjata esim. kunnon ojituksellakin, mutta helpointa olisi varmaan siirtää se eteläisempi koira-aitaus sen parkkipaikan ja tien viereen. Ei sille mitään estettä liene?

    Hieman ihmetyttää miksi lähinnä Arabianrannan asukkaita palveleva koirapuisto rakennetaan alueen ulkopuolelle, aivan kiinni luonnonsuojelualueeseen.

    Sinne matkaavat ulkoiluttajat kilpailevat sitten talvisin samoista laduista hiihtäjien kanssa.

    Paljon luonnollisempi paikka olisi jossain Arabian rantapuiston eteläosissa, jossa lääniä on vaikka kuinka paljon ja koirapuistostakin saataisiin isompi.

    Onkohan valmistelussa kuultu mm. luontoväkeä riittävästi tuon luonnonsuojelualueen osalta vai kuunneltu vain muutamaa äänekästä asukasaktiivia?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Eekpäri kirjoitti 30.10.2012 kello 14:12

    Osmo Soininvaara:
    Budjetista neuvbotellaan tänään. Siinä on investointikohteet myös tuleville vuosille. Jos saavat rahat Munkkivuoren ratikkaan, toki se suunnitellaan.

    Tietenkinhän aina voidaan suunnitella vaikka mitä. On eri asia sitten kuinka nopeasti suunnitelmat saadaan kaavoineen läpi eri oikeusasteista. Ja oliko sitten tällaisen prosessin jälkeen suunnittelu niinkään kannattavaa, jos hanke karahtaa yksittäiseen kaavan tai osayleiskaavan kaatuessa?

    Tähän liittyen toteutettavuusselvityksen sivulla 63 on tilastotulkinnallinen temppu. Kuvat 23 ja 24 on esitetty aivan kuin ne olisivat yhteismitalliset, vaikka ne eivät sitä ole. Positiivisille kommenteille saatu annettua suurempi painoarvo kuin negatiivisille. Mielestäni näin eri “mittakaavassa” esitetyt kuvat eivät heijastele kommentoijien mielipideilmapiiriä ja ovat siten päätöksenteon kannalta harhaanjohtavia.

    Selvityksen kohdan 8.2 asukastilaisuuden ympäripyöreä referaatti ei ole tilaisuuden kulun mukainen. Paria henkilöä lukuunottamatta Munkkivuorta halkovien vaihtoehtojen vastustus oli tilaisuudessa ilmeisen yksimielistä.

    On myös outoa, ettei Ulvilantietä kiertävää vaihtoehtoa ole edes esitetty saatika sen puuttumista mitenkään perusteltu. Lenkin varrellehan saisi paljon enemmän hankkeen edellyttämää lisärakentamista verrattuna pieneen pistoon valmiiksi rakennetun alueen keskelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Metropolix kirjoitti 30.10.2012 kello 14:54

    Capellan puistotien luonnoksessa näyttäisi kaavakartassa lukevan urheilutilaa eikä pysäköintiä kolmessa alimmassa kerroksessa. Selostus kuitenkin puhuu vain pysäköinnistä. Hmm, kumpaakohan tulee toteutumaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 30.10.2012 kello 15:27

    Seppo Vepsäläinen: Ensin olisi hyvä saada selville, haluavatko munkkivuorelaiset ratikan.

    Sekä toki myös haluavatko vuoden 2025 munkkivuorelaiset ratikan. Sen selvittäminen onkin sitten hieman hankalampaa joten voi olla että hanke siirtyy suosiolla tulevaisuuteen…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 30.10.2012 kello 15:31

    hupsis:
    Olisikin hyvä jos pyöräilijöille saataisiin nopeusrajoitukset esimerkiksi 15 km/h ja kaupungissa 10 km/h ja päiväsakkojärjestelmä, saattaisi vähän rauhoittua se törkeä toisten ihmisten vaarantaminen.

    Kanatetaan, kunhan jalankulkijoille saadaan samalla oma pakollinen ajokorttiluokkansa ja suuntamerkiantovelvollisuus.

    Sekä kattava kameravalvonta jossa aiheettomasta ilman ryhmittymistarkoitusta tapahtuvasta pyörätiellä kävelemisestä lähtee rikemaksu perintään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. antti kirjoitti 30.10.2012 kello 15:54

    Grejus: Sinne matkaavat ulkoiluttajat kilpailevat sitten talvisin samoista laduista hiihtäjien kanssa.

    Viikin suuntaan tuo jalankulkijoiden ja hiihtäjien kulku samalla reitillä on jo nyt ongelma. Tätä vähän helpottaisi jos latukoneella ajettaisiin ladut kävely/pyörätien viereen eikä päälle, mutta kait joku kaavamerkintä tai latukartta sitten estää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Daniel Federley kirjoitti 30.10.2012 kello 17:51

    Seppo Vepsäläinen: Ensin olisi hyvä saada selville, haluavatko munkkivuorelaiset ratikan.

    Ei sellaista saa selville kuin kansanäänestyksellä, eikä sellaisia Helsingissä järjestetä.

    Kaupunginosayhdistys kyllä haluaa, sen lausunto on lautakunnan jäsenillä luettavana ja toivottavasti antaa rohkeutta päätöksentekoon. Yksittäisistä munkkivuorelaisista monet, esimerkiksi Hesarin vuonna 2008 kunnallisvaalien alla haastattelemat, haluaisivat. Sitten taas ne, jotka kirjoittelevat HS:n mielipidesivulle ja soittelevat poliitikoille, eivät halua. Kuinka moni soittaa valtuutetulleen ja sanoo, että joku hanke on hyvä ja pitää toteuttaa?

    Helsingissä on vähän sellainen meininki, että jos “On Sovittu” on sopinut jostain, ei ole väliä sillä, kuinka paljon asukkaat nillittävät. Tehdään vaan. Jos sen sijaan “On Sovittu” on sopinut, että jotain ei tehdä, niin aina voidaan vedota siihen, että “asukkaat” vastustavat – kas kun jokaiselle hankkeelle löytyy muutama äänekäs vastustaja, joihin voi turvallisesti vedota.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Markku af Heurlin kirjoitti 30.10.2012 kello 18:05

    Ei millään pahalla.

    Kyllä tuop Capellan alue vaikuttaa tärkältä asialta ja hyvä provisistakin vähän seurta mitä Helsingissä tapahtuu. Mutat missä ihmeesä se sijaiste. Taitaa olla lähellä Kalasatamaa, jos oikein muistan. (jaonkin. tarkistion asian ja selviis keskustelusta)

    Sijainnin olisi postauksesa voinut lyheysti mainita. Vie lukijalta vaivaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. tpyyluoma kirjoitti 30.10.2012 kello 18:11

    Viherinssi: Jos Munkkivuoresta menisi ruuhka-aikaan raitiovaunu viiden minuutin välein Huopalahteen, josta menee juna viiden minuutin välein keskustaan, niin kulkuneuvojen odotusaika on yhteensä keskimäärin viisi minuuttia. Tämä tekisi jopa vaihdollisesta yhteydestä houkuttelevan vaihtoedon Munkkivuoren asukeille. Samalla se toisi hyvän vaihtoehdon osalle Huopalahdentien ja Ulvilantien nurkan toimistojen työntekijöistä.

    Varmasti vaihtajia olisi, minä vaan näkisin tuon pikemminkin niin että Huopalahden asemalta Meilahteen ja Töölöön. Junalaiturit on yhdessä paikassa ja hieman syrjässä, nelosella taas on ydinkeskustassa nelisen pysäkkiä, ei siinä matkustajan kannalta ole oikein järkeä lähteä Huopalahteen vaikka se juna olisi kuinka nopea. Tuo on yleisempi dilemma raideliikenteessä, jos ei ole pysäkkejä niin onhan se juna nopeampi, mutta toisaalta taas kävelymatkat pitenee ja tulee vaihtoja mikä on hitaampaa ja vaivalloisempaa matkustamista. Se kumpi on parempi riippuu etäisyyksistä, Munkkivuori on eri asia kuin vaikka Vuosaari.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. tpyyluoma kirjoitti 30.10.2012 kello 18:12

    Niin ja kukaan ei ole kääntämässä nelosta Runeberginkadulle tai tekemässä Töölönkadulle kiskoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Olli Pottonen kirjoitti 30.10.2012 kello 19:01

    hupsis:
    Olisikin hyvä jos pyöräilijöille saataisiin nopeusrajoitukset esimerkiksi 15 km/h ja kaupungissa 10 km/h ja päiväsakkojärjestelmä, saattaisi vähän rauhoittua se törkeä toisten ihmisten vaarantaminen.

    Kun pyöräilijä ajaa esimerkiksi Mannerheimintiellä tai Hämeentiellä 10km/h vauhtia, perässä ajavaa autoilijaa voisi tilanne hieman harmittaa. Toisaalta kyseisen autoilijan vauhdin hidastuminen parantaisi sekin turvallisuutta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. Ville kirjoitti 30.10.2012 kello 20:11

    Pyöräilijäautoilijajalankulkija:
    Sekä toki myös haluavatko vuoden 2025 munkkivuorelaiset ratikan. Sen selvittäminen onkin sitten hieman hankalampaa joten voi olla että hanke siirtyy suosiolla tulevaisuuteen…

    Pitäisikö kysyä myös niiden mielipidettä, jotka matkustavat Munkkivuoreen jostain muualta? Eräiden muiden kaupunginosien kohdalla vahvimmat mielipiteet liikennemuotojen tärkeysjärjestyksestä tuntuvat olevan juuri ihmisillä, jotka tulevat jostain muusta kaupunginosasta tai peräti toisesta kaupungista 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Maaria kirjoitti 31.10.2012 kello 0:59

    Ville Komsi:
    Menee ohi aiheesta, mutta ihanteellista olisi, jos autonomistajat vielä saataisiin siirtämään harvoin käytetty kärrynsä kadunvarsilta ja pihoilta edes jonkin verran syrjemmäksi. Kunhan sellaisia syrjäpaikkoja ja -laitoksia olisi. Voiko sellaista vanhoilla alueilla edistää?

    Yllättävän vähälle huomiolle jäänyt Hesarin uutinen kertoo yhdestä yrityksestä tähän suuntaan. Asukaspysäköintitunnuksen haltijoille tarjotaan ilmaista talvisäilytyspaikkaa Kalasataman alueella. 200 autopaikkaa on vähän, mutta ainakin askel oikeaan suuntaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 31.10.2012 kello 9:47

    antti: Viikin suuntaan tuo jalankulkijoiden ja hiihtäjien kulku samalla reitillä on jo nyt ongelma. Tätä vähän helpottaisi jos latukoneella ajettaisiin ladut kävely/pyörätien viereen eikä päälle, mutta kait joku kaavamerkintä tai latukartta sitten estää.

    Huvittaa se että talvella tuossa on talvella aina kuitenkin se pyöreä sininen jalankulku-pyörätiemerkki päässä ja silti ne eläkeikäiset anorakkikuntoilijat jaksavat äkäisenä sohia sauvalla kohti suksettomia ja puhista poliisiuhkauksiaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Rouva Rouva kirjoitti 2.11.2012 kello 6:55

    Luin pikaisesti Munkkivuoren ratikka -keskustelua. Jossakin vilahti Seppo Vepsäläisen kysymys: “Tiedämmekö me, mitä munkkivuorelaiset haluavat?”

    No, tiedättekö te mitä me haluamme? Ja varsinkin haluammeko ratikan päättärin puistoomme? Vastaus taitaa olla selkeä: Emme halua linjaa Raumantielle ja pysäkkiä puistoon.

    Muita ja liikennejärjestelmän näkökulmasta huomattavasti rationaalisimpia vaihtoehtoja löytyy…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. Daniel Federley kirjoitti 2.11.2012 kello 11:07

    Rouva Rouva:
    No, tiedättekö te mitä me haluamme? Ja varsinkin haluammeko ratikan päättärin puistoomme? Vastaus taitaa olla selkeä: Emme halua linjaa Raumantielle ja pysäkkiä puistoon.

    Ei se nyt kovin selkeä ole. Vaikka Rouva Rouva haluaa yhtä, niin Naapurin Rouva haluaa toista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. Markku af Heurlin kirjoitti 2.11.2012 kello 17:16

    Daniel Federley: Ei se nyt kovin selkeä ole. Vaikka Rouva Rouva haluaa yhtä, niin Naapurin Rouva haluaa toista.

    Moni voi kuvitella halusavansa raitovaunuyhetyttä Munkkiniemeen. kun tämä ei ole näemmeä mahdollista sen ilman viemistä puistoon. Ja vasta raitiotien sen valmistuttua huomata, mitä se olikaan rkinnyt.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. Ville Komsi kirjoitti 2.11.2012 kello 22:21

    Rouva Rouva:

    – – – No, tiedättekö te mitä me haluamme? Ja varsinkin haluammeko ratikan päättärin puistoomme? Vastaus taitaa olla selkeä: Emme halua linjaa Raumantielle ja pysäkkiä puistoon.

    Tätä kai pitäisi vähän eritellä. Pystyn kuvittelemaan neljä syytä äskeiseen kantaan.

    [a] Turvallisuus. Etteivät lapset tai koirat joutuisi ratikan alle.

    [b] Rauha. Etteivät kiskot kirskuisi puistossa jossa nyt enimmän aikaa on hiljaista.

    [c] Puiston pinta-ala. Ettei kutistuisi.

    [d] Lasten tuonti autoilla kouluihin ja haku iltapäivällä. Ettei vaikeutuisi.

    Mielelläni tietäisin mikä näistä on päällimmäinen pointti. Tai mitkä.

    Sen verran voin pohdiskella että

    [a] Kääntösilmukassa voidaan ajaa hyvinkin hiljaa, ja sen ympärille varmaan voi tehdä ihan siististikin sellaisen esteen joka estää ketään tai mitään säntäämästä kauhuvauhtia eteen. Aita ja pensaita.

    [b] Hiljainen vauhti vähentää kirskumistakin, samoin kääntyvät telit.

    [c] Vapaan juoksentelun alue vähenee, sitä ei voi kiistää. Maiseman kannalta menetys ei välttämättä ole suuri, jos silmukan keskelle jätetään tai istutetaan puita kasvamaan. Tietysti ajojohdon kannattimet eivät nekään saisi olla kovin törkeän näköisiä.

    [d] Aika iso osa koululaisista kai tulee muualta kuin läheltä, mikä on otettava huomioon. Varmaan osa varhaisnuorista siirtyisi ihan mielellään tulemaan ainakin loppumatkansa ratikalla. Itsenäistymistähän se on. Minä tutkin kaikki ratikkareitit omin päin 7-vuotiaana. Mutta lienee pakko hyväksyä tosiasiana se, että jokin osa tuodaan autoilla.

    Raumantie on ainoa paikka johon raitiotie saattaisi vaikuttaa ahtauttavasti. Saattaisi, sanon. Jos linja päättyy keskelle Munkkivuorta, ratikka voi mainiosti ajaa viimeisen pysäkinvälinsä yhtä raidetta pitkin edestakaisin. Mikäli jatkuu pitemmälle, oleellista on silloinkin vuorotiheys. Aleksilla ei yksi raide riittäisi, Mikonkadulla riittää.

    Muita ja liikennejärjestelmän näkökulmasta huomattavasti rationaalisimpia vaihtoehtoja löytyy…

    Mielelläni kuulisin mitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. Seppo Vepsäläinen kirjoitti 3.11.2012 kello 17:13

    Kun vanhasta kokemuksesta arvasin vastustusta tulevan, esitin tuota nelosen lyhyttä versiota ja linjan 18 säilyttämistä harvennettuna. Linjan 4 päättäri tulisi nykyiselle ostarille.

    Ksv on arvioinut järjestelystä syntyvän lisäkustannuksia operoinnissa. Voi olla, jos bussiharvennuksesta tuleva säästö on pienempi kuin nelosen jatkamisesta syntyvä kululisä.

    Suurista summista ei voi olla kysymys, koska Laajalahden aukiolta on lyhyt matka ostarille. Ruuhkahuippuun tarvitaan 1 – 2 lisävuoroa ja bussipuolelta voi karsia pari ruuhkavuoroa ja yhden vakiovuoron.

    Ratkaisevaa on kulujen kannalta, paljonko vaunujen kierrosaikaa on pidennettävä. Jos Katajanokalla Munkkivuoron lähdöt jäävät laivaterminaaliin ja Kalastajatorpan haaran vaunut ajavat Katajanokalla ns perille, kierrosajatkin pysyvät varsin lähellä nykyisiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. Markku af Heurlin kirjoitti 4.11.2012 kello 12:34

    Olen kuullut jotain perusteluja 4:n jatkamiselle Munkkivuoreen. Kaikki ratkaisut ovat vähöän viritelmiä. En olevielä nähnyt yhtään t o d e l l a hyvää ratkaisua.

    Yksi niitä viisauksia, joiden oppiminen vaati minulta sekä aikaa että kustannuksia oli seuraava: “Jos sinulla ei ole yhtään hyvää syytä tehdä jokin asia. sinulla on yksi hyvä syy jättää se tekemättä.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. Markku af Heurlin kirjoitti 4.11.2012 kello 12:42

    Kysymys: Voidanako mUnkkivuoren ratiovaunu ohjata kulkemaan pitkin Ulvilantietä?

    a) Onko se teknisesti mahdollista (liian jyrkkä mäki?)

    b) mitä lysti maksaisi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus