Harkitse myös näitä

Vaal­i­jär­jestelmämme ei suosi poli­ti­ikan ark­isia perusu­uras­ta­jia, kos­ka kaik­ki halu­a­vat äänestää korkeal­la pro­filoitunei­ta tähtiä. Tämän blo­gin oikeas­ta reunas­ta löy­tyy ehdokkai­ta, joi­ta halu­an eri­tyis­es­ti tuet­ta­van. Hei­dät olen valin­nut kaupunkisu­un­nit­telunäke­myk­sen perus­teel­la. Minus­ta kaupunkisu­un­nit­telu on kun­nal­lispoli­ti­ikan tärkein, tai ainakin pitkä­vaikut­teisin osa.

Hei­dän ohel­laan halu­aisin muis­tut­taa neljästä ehdokkaas­ta, jot­ka tarvit­se­vat tukea.

Pelin­rak­en­ta­jat:

Ville Ylikahri (1044)

Viimek­si viimeisenä sisään päässyt val­tu­us­to­ryh­män puheen­jo­hta­ja. Hän on vihrei­den neu­vot­teli­ja mui­hin ryh­mi­in päin. Hänen uudelleen­val­in­tansa on vihreän ryh­män toim­intakyvyn kannal­ta tärkeä.

Otto Lehtipuu (970)

Enti­nen kaupung­in­val­tu­us­ton puheen­jo­hta­ja ja vihreän ryh­män johta­ja. Joutunut työki­irei­den takia vähen­tämään kun­nal­lispoli­it­tista osal­lis­tu­mis­taan, mut­ta osaamisen­sa vuok­si tärkeä ryh­män jäsen.

Han­nu Oskala (992)

Helsin­gin vihrei­den puheen­jo­hta­ja. Kult­tuuri­vaikut­ta­ja, mut­ta silti ker­ta kaikki­aan järkevä kaveri. Olisi merkit­tävä vahvis­tus vihreälle valtuustoryhmälle.

Lah­jakas maahanmuuttaja

Husein  Muhammed (979)

Käsit­tämät­tömän lah­jakas kaveri, joka olisi paras mah­dolli­nen maa­han­muut­ta­javäestön edus­ta­ja. Olisi hyvä vihreä myös Suomes­sa syntyneenä.

36 vastausta artikkeliin “Harkitse myös näitä”

  1. Mä en ehkä sanoisi sitä niin että kaupunkisu­un­nit­telu on tärkein osa, vaikka­pa koulut on toki tärkeitä, mut­ta kaupunkisu­un­nit­telus­sa on liikku­mavaraa ja vai­h­toe­hto­ja enem­män kuin useim­mil­la muil­la aloil­la ja vai­h­toe­hdot ovat selvät. Helsinkiläiset saa­vat juuri sem­moista kaupunkia ja juuri niin paljon kuin halutaan.

    Oskalas­ta muuten tulee mieleen, että kun hän oli Kivekkään kanssa mit­taa­mas­sa Hämeen­tien kaistaleveyk­siä (tarkkaa dataa ei kaupungilla ole) selvit­täk­seen mah­tuuko sinne fil­larikai­stat, niin tuli vai­h­teek­si sem­moinen olo että ehkä tää mun paneu­tu­mi­nen pysyy vielä nor­maalin har­ras­tuneisu­u­den sisällä. 🙂

    Vastaa
  2. Paluuviite: Vaalit ratkaisevat – Ville Ylikahri

  3. Itse kyl­lä sanois­in kaupunkisu­un­nit­telun ole­van tule­vaisu­u­den näkymien kannal­ta tärkein­tä näis­sä vaaleis­sa, jos se ymmär­retään myös sosi­aalisen rak­en­teen ja ympäristön kannal­ta. Äänestysikäis­ten nuortenkin kan­nat­taisi innos­tua siitä, kos­ka seu­raa­va val­tu­us­to paljolti päät­tää sen, mis­sä ja kuin­ka kalli­isti he tule­vat kaupungis­sa aikuise­na asumaan.

    Vastaa

  4. Näytät luot­ta­van entisenä perus­palve­lu­min­is­ter­inä siihen, että sosi­aalipoli­it­tista osaamista val­tu­us­to­ryh­mästä tulee joka tapauk­ses­sa riit­tävästi löytymään.

    Vastaa

    1. Näytät luot­ta­van entisenä perus­palve­lu­min­is­ter­inä siihen, että sosi­aalipoli­it­tista osaamista val­tu­us­to­ryh­mästä tulee joka tapauk­ses­sa riit­tävästi löytymään.

      Luotan

      Vastaa
  5. Paluuviite: » Vaalipäivän kuuma linja Hannu Oskala – 992

  6. Käytän­nössä puoluei­den (lis­to­jen) sisäl­lä on aina hyvin eri­laisia mielip­iteitä ja kom­pe­tensse­ja. Kun voi antaa vain yhden äänen, vaiku­tus­mah­dol­lisu­us lis­tan sisäl­lä on rajoitet­tu. Yksi tapa kiertää tämä on laskel­moin­ti. Itsel­läni on juuri täl­lainen dilem­ma. Henkilö joka olisi ensim­mäi­nen val­in­tani (muuan Osmo) menee läh­es var­masti läpi, joten äänestään henkilöä jon­ka läpi­meno on hie­man epävarmempaa. 

    Suomes­sa käytössä ole­va lista- ja henkilö­vaali on suh­teel­lisen hyvä vaal­imenetelmä. Sitä voisi silti parantaa. 

    Voitaisi­in esim. ottaa käyt­töön siir­toääni­vaal­i­ta­paa lis­to­jen sisäl­lä. Äänestäjä voisi antaa use­am­man äänen, esim. viisi kap­palet­ta järjestyk­sessä. Näin saataisi­in suh­teelli­nen vaal­i­ta­pa myös puoluei­den sisälle. Äänestäjä voisi vaikut­taa enemmän.

    Vastaa

  8. Löy­hästi vaalipäivän teemaan liit­tyen: tekni­ikan kehi­tys on tuonut uuden väärinkäytös­mah­dol­lisu­u­den niinkuin tämä tapaus osoit­taa. Aikaisem­min ään­ten ostaami­nen tai esimerkik­si kotona pahoin­pidel­lyn puoli­son pakot­ta­mi­nen äänestämään tiet­tyä tahoa ei ole ollut mah­dol­lista, kun maksajalla/kiristäjällä ei ole ollut mah­dol­lisu­ut­ta varmis­taa että uhri on todel­la toimin­ut niinkuin on käs­ket­ty. Kän­nykkäkameroiden yleistyt­tyä mah­dol­lisu­us on auennut.

    En tiedä joudu­taanko tule­vaisu­udessa men­emään siihen että met­allinpal­jas­timien avul­la kerätään äänestyskop­pi­in meneviltä kam­er­at ja kän­nykät pois. Vai siede­täänkö vain tilan­net­ta jos­sa ään­ten ost­a­mi­nen tai kiristämi­nen on mah­dol­lista. Tämähän on ollut yksi EFFIn argu­menteista netitse tapah­tu­vaa äänestämistä vas­taan, mm. eri­lai­sista teledemokra­t­ian muodoista keskusteltaessa.

    Vastaa

  9. Tapio:
    Suomes­sa käytössä ole­va lista- ja henkilö­vaali on suh­teel­lisen hyvä vaal­imenetelmä. Sitä voisi silti parantaa.
    Voitaisi­in esim. ottaa käyt­töönsiir­toääni­vaal­i­ta­paa lis­to­jen sisäl­lä. Äänestäjä voisi antaa use­am­man äänen, esim. viisi kap­palet­ta järjestyk­sessä. Näin saataisi­in suh­teelli­nen vaal­i­ta­pa myös puoluei­den sisälle. 

    Kan­nate­taan (https://fi.wikipedia.org/wiki/Siirto%C3%A4%C3%A4nivaalitapa). Tuo lisäys paikkaisi mukavasti joitain nykyisen vaal­i­ta­van heikkouksia.

    Menetelmä kan­nat­taa tosi­aan toteut­taa vain lis­to­jen sisäl­lä, sil­lä täl­lainen toteu­tus mah­dol­lis­taa Suomes­sa totut­tuun tyyli­in run­saan määrään ehdokkai­ta ja edus­ta­jia per val­lipi­iri, pitäen vielä itse äänet yksinkertaisina.

    Tulok­set las­ket­taisi­in toden­näköis­es­ti tietokonel­la, mut­ta tämä on ehkä ok. Ään­ten salaisu­us voisi hie­man kär­siä, sil­lä annetut äänet ehkä julka­istaan (tulosten varmis­tamisek­si), ja mon­imutkaisem­pi ääni on helpom­pi iden­ti­fioi­da. Tämä lisää ään­ten ostamisen ja pakot­tamisen riskiä, ja hie­man äänestäjän tun­nistamisenkin riskiä. Mut­ta hyödyt voit­tanevat haitat.

    OS lie­nee samoil­la lin­joil­la, joten hoi­ta­nee lob­bauk­sen eduskunnassa. 🙂

    Vastaa

  11. Mikko Kivi­ran­ta:
    Löy­hästi vaalipäivän teemaan liit­tyen: tekni­ikan kehi­tys on tuonut uuden väärinkäytös­mah­dol­lisu­u­den niinkuin tämä tapaus osoit­taa. Aikaisem­min ään­ten ostaami­nen tai esimerkik­si kotona pahoin­pidel­lyn puoli­son pakot­ta­mi­nen äänestämään tiet­tyä tahoa ei ole ollut mah­dol­lista, kun maksajalla/kiristäjällä ei ole ollut mah­dol­lisu­ut­ta varmis­taa että uhri on todel­la toimin­ut niinkuin on käs­ket­ty. Kän­nykkäkameroiden yleistyt­tyä mah­dol­lisu­us on auennut.

    En tiedä joudu­taanko tule­vaisu­udessa men­emään siihen että met­allinpal­jas­timien avul­la kerätään äänestyskop­pi­in meneviltä kam­er­at ja kän­nykät pois. Vai siede­täänkö vain tilan­net­ta jos­sa ään­ten ost­a­mi­nen tai kiristämi­nen on mah­dol­lista. Tämähän on ollut yksi EFFIn argu­menteista netitse tapah­tu­vaa äänestämistä vas­taan, mm. eri­lai­sista teledemokra­t­ian muodoista keskusteltaessa.

    Joo,

    Tämän tyyp­pi­sistä syistä min­un mielestäni inter­netäänestyk­seen ei pidä koskaan men­nä. Ja jos tarve vaatii, sit­ten kerätään ne kän­nykkäkam­er­at pois. Mitään pain­os­tus­ta mis­sään muo­dos­sa ei tule hyväksyä. 

    Olen itsekin aikoinaan ollut vaal­i­toim­it­si­jana ja muis­tan joitakin hyvin agres­si­ivisia tapauk­sia. Eräs pariskun­ta saa­pui äänestämään. He menivät aluk­si eri koppei­hin kir­jaa­maan numeroaan. Mies äänesti, pudot­ti omansa uur­naan ja odot­teli siinä muina miehinä vai­mon­sa tuloa. Kun vaimo tuli kohti äänesty­su­ur­naa, mies riuh­taisi äänilipuk­keen naisen kädestä ja tarkasti numeron. Taisi olla “oikea”, kos­ka mitään sen kum­mem­paa huu­toa tarkas­tuk­ses­ta ei seu­ran­nut. Äänilipuket­ta ei tietenkään tämän jäl­keen hyväksyt­ty ja nainen laitet­ti­in äänestämään uudelleen samal­la kun mies pois­tet­ti­in paikalta. Tämän jäl­keen tajusin, ettei kotiäänestys­tä inter­netis­sä voi­da sal­lia. Liian mon­elta (yksikin on liikaa) vietäisi­in sil­lä sei­so­ma­l­ta ihmisoikeudet. 

    Har­mi, ettei sitä net­tiäänestys­tä saa­da sinne minne se oikeasti sopii, kuten vaikka­pa yhtiökok­ouk­si­in. Pien­si­joit­ta­jat voisi­vat usein muo­dostaa vas­tavoiman mm. ylisu­uria johdon palk­it­semisjär­jestelmiä vas­taan, kun se organ­isoi­tu­mi­nen olisi hel­posti tehtävis­sä ja toteutet­tavis­sa netin välityksellä.

    Vastaa

  12. Sha­keem:

    Mies äänesti, pudot­ti omansa uur­naan ja odot­teli siinä muina miehinä vai­mon­sa tuloa. Kun vaimo tuli kohti äänesty­su­ur­naa, mies riuh­taisi äänilipuk­keen naisen kädestä ja tarkasti numeron. Taisi olla “oikea”, kos­ka mitään sen kum­mem­paa huu­toa tarkas­tuk­ses­ta ei seu­ran­nut. Äänilipuket­ta ei tietenkään tämän jäl­keen hyväksyt­ty ja nainen laitet­ti­in äänestämään uudelleen samal­la kun mies pois­tet­ti­in paikalta.

    Yllät­tävä tilanne johon on paha reagoi­da kun sem­moinen yllät­täen sat­tuu, mut­ta ei kai noin törkeässä tapauk­ses­sa paikalta pois­tamisen pitäisi riit­tää? Oikeu­teen tuomit­tavak­si­han sen tyypin olisi pitänyt joutua, noin maalaisjär­jel­lä ajatellen. En tiedä mikä pykälä tuol­laiseen puree, tosin, Vaalilain 76§:ssäkin puhutaan vain oikeud­es­ta äänestää, ei kiel­losta estää äänestämistä eikä vaal­isalaisu­u­den rikkomisesta.

    Vastaa

  13. Mikko Kivi­ran­ta:
    Yllät­tävä tilanne johon on paha reagoi­da kun sem­moinen yllät­täen sat­tuu, mut­ta ei kai noin törkeässä tapauk­ses­sa paikalta pois­tamisen pitäisi riittää? 

    Itsekin olen joskus ollut vaal­i­toim­it­si­jana. En oikein tiedä miten tuo­hon olisi pitänyt muuten suh­tau­tua kuin pois­ta­mal­la häirikkö paikalta. Vaalila­ki 72§ määrit­tää yleis­es­tä järjestyk­ses­tä vaali­paikalla ja tässähän juuri toimit­ti­in tämän turvaamiseksi. 

    STV olisi mie­lenki­in­toinen vaal­i­ta­pa, mut­ta sen käyt­tö tek­isi ään­ten­laskus­ta kyl­lä aivan tolkut­toman hidas­ta. Vaik­ka data laitet­taisi­in tietokoneeseen joka sit­ten pul­laut­taisi numerot ulos olisi tieto­jen syöt­tämisessä jo aivan mah­do­ton työ. Käsin laskemis­es­ta ei varsinkaan tulisi mitään, joten äänesty­s­paikoille pitäisi rou­da­ta paljon vika­herkkää tietotekniikkaa.

    Vastaa

  14. Tuo­mas S.: Itsekin olen joskus ollut vaal­i­toim­it­si­jana. En oikein tiedä miten tuo­hon olisi pitänyt muuten suh­tau­tua kuin pois­ta­mal­la häirikkö paikalta. Vaalila­ki 72§ määrit­tää yleis­es­tä järjestyk­ses­tä vaali­paikalla ja tässähän juuri toimit­ti­in tämän turvaamiseksi. 

    STV olisi mie­lenki­in­toinen vaal­i­ta­pa, mut­ta sen käyt­tö tek­isi ään­ten­laskus­ta kyl­lä aivan tolkut­toman hidas­ta. Vaik­ka data laitet­taisi­in tietokoneeseen joka sit­ten pul­laut­taisi numerot ulos olisi tieto­jen syöt­tämisessä jo aivan mah­do­ton työ. Käsin laskemis­es­ta ei varsinkaan tulisi mitään, joten äänesty­s­paikoille pitäisi rou­da­ta paljon vika­herkkää tietotekniikkaa.

    Jos lisäisimme siir­toääni­vaal­i­ta­van lis­to­jen sisälle kuten ehdotin. Se lisäisi kyl­lä ään­ten­laskun kestoa, mut­ta se voitaisi­in silti tehdä vielä käsin. 

    Jos siir­toääniä voisi antaa viisi kap­palet­ta ja lasken­ta tehtäisi­in naivil­la taval­la jos­sa äänet niille jot­ka eivät tule val­i­tuk­si ensim­mäisel­lä käy­dään läpi uud­estaan, ään­ten­lasku kyl­lä hidas­tu­isi ‚mut­ta aikaa kuluisi silti alle viisi ker­taa se mitä nykyään käytetään (joka kier­roksel­la olisi vähem­män ääniä las­ket­ta­vana). Vähän asi­aa pohti­mal­la var­maan löy­tyy keino tehdä tästä nopeampaa. 

    Kus­tan­nuk­set tietysti kas­vaisi­vat, mut­ta demokra­t­ian kehit­tämi­nen ei saisi olla rahakysymys. 

    ps. Äänen voisi myös antaa loto­s­ta tutu­il­la sys­teemil­lä jos­sa ruk­sa­taan kupongista numeroi­ta, Sit­ten annet­taisi­in vaalilipuk­keet koneen käsiteltäväk­si. Tark­istus­lasken­nat ym. voitaisi­in edelleen hoitaa käsin.

    Vastaa

  15. Tuo­mas S.: STV olisi mie­lenki­in­toinen vaal­i­ta­pa, mut­ta sen käyt­tö tek­isi ään­ten­laskus­ta kyl­lä aivan tolkut­toman hidas­ta. Vaik­ka data laitet­taisi­in tietokoneeseen joka sit­ten pul­laut­taisi numerot ulos olisi tieto­jen syöt­tämisessä jo aivan mah­do­ton työ. Käsin laskemis­es­ta ei varsinkaan tulisi mitään, joten äänesty­s­paikoille pitäisi rou­da­ta paljon vika­herkkää tietotekniikkaa. 

    Jos äänestys­lip­pu­un voisi merka­ta kolme numeroa, kuluisi numeroiden luku­un karkeasti kolminker­tainen aika tai vai­va. Ehkä pitäisi lukea vielä toinen tai kol­maskin ker­ta luku­virhei­den elim­i­noimisek­si. Jotkut STV:n ver­siot toimi­vat käsin­lasken­nal­lakin, mut­ta kai käytet­täisi­in fik­sumpia ver­sioi­ta, jot­ka vaa­ti­vat tietokonei­ta. Ehkä siis tarvit­taisi­in yksi tietokone per ään­ten tallentaja.

    Selvästi uusi ja raskaampi sou­vi siis, ja pitäisi hal­li­ta tietokoneetkin. Mut­ta luulen että tämäkin menetelmä saataisi­in kyl­lä toimimaan.

    Lasken­nan ongelmien lisäk­si menetelmässä on vielä ään­ten salaisu­u­teen liit­tyviä ongelmia. Yksi ongel­maske­naario on sel­l­ainen, jos­sa aviomies käs­kee vai­mon äänestää “123, 124, 125”, ja aviomies voi tarkas­taa vaalin verkos­sa julka­is­tu­ista tulok­sista, että joku on todel­lakin äänestänyt “123, 124, 125”. Tuol­laisia ääniä on ehkä tasan yksi kap­pale, eikä vaimo voi luot­taa siihen, että joku toinenkin äänestää niin.

    Toinen vai­h­toe­hto olisi se, että yksit­täis­ten ään­ten sisältöä ei julka­ista, vaan luote­taan siihen, että use­an toi­sis­taan riip­pumat­toman tarkas­ta­jan tark­istus ään­ten lasken­nan yhtey­dessä riit­tää. Peru­songel­ma STV:ssä on kuitenkin se, että lop­putu­los las­ke­taan keskite­tysti, ja tuos­sa keskite­tyssä lasken­nas­sa kaikkien ään­ten sisäl­lön tulee olla tiedos­sa (äänestysalueet eivät siis voi lähet­tää vain koost­et­ta ään­ten tuloksista).

    Tuon keskite­tyn lasken­nan rehellisyy­den varmis­tamisek­si vaalipi­irin kaik­ki äänestysalueet voisi­vat saa­da itselleen kaik­ki vaalipi­irin äänet omaa tarkas­tus­lasken­taansa ja kaikkien lask­i­joiden tulosten ver­tailua varten. Jos täl­laista ylimääräistä tark­istus­ta ei ole, keskitet­ty tulosten lask­i­ja voisi muoka­ta ääniä tai laskea niiden tulok­sen tarkoituk­sel­lis­es­ti väärin.

    Tuo­ta mallia voisi vielä yksinker­tais­taa niin, että keskus­lasken­ta­paikalla olisi läs­nä kaikkien intres­siryh­mien edus­ta­jia, ja he valvoisi­vat, että äänestysalueil­ta vas­taan­ote­tut äänet vas­taa­vat lähetet­tyjä ääniä, ja että lasken­nan tulos on kaikkien mielestä sama. Tässä mallis­sa ongel­mak­si jäisi vain se, että kaik­ki eivät ehkä täysin luot­taisi tuon “keskuskomitean” vil­pit­tömyy­teen, vaan epäil­i­sivät, että ääniä tai tulosta on peukaloitu.

    Vastaa

  16. Kyl­lä tois­t­en äänestyskäyt­täy­tymistä pystyy valvo­maan nykyjär­jestelmäl­läkin. Itse pakotin vai­mon äänestämään Särelää Palo­heinässä. Ylen tar­joa­mas­ta kaupungi­nosako­htais­es­ta tilas­tos­ta on help­po varmis­taa tämä yksi annet­tu ääni. Kos­ka ei kai kukaan muu nyt tääl­lä sitä äänestäisi…

    Vastaa

  17. Vaalit menivät, Suomes­sa asi­at ovat lois­tavasti. Tutus­tu­in pari päivää sit­ten USAs­sa 13.8.2012 julka­istu­un tutkimuk­seen, joka ker­too merkit­tävästä vaal­i­t­u­losten manip­u­loin­nista USAs­sa 2008–2012, mikä tosin voidaan osoit­taa tois­taisek­si vas­ta tilas­tol­lis­es­ti: http://www.themoneyparty.org/main/wp-content/uploads/2012/10/Republican-Primary-Election-Results-Amazing-Statistical-Anomalies_V2.0.pdf. Tämä ana­lyysi on varsin tuore, myös amerikkalaisille, ja vaku­ut­taa min­ut (tilas­to­m­atem­ati­ik­ka on tut­tua) mut­ta olen miet­tinyt, että se ei silti vält­tämät­tä koskaan lev­iä uutisi­in = tilas­tot ovat vaikei­ta human­is­ti­toimit­ta­jille ja näin hui­jaus saa jatkua. (Ana­lyysin lopus­sa on linkit, jos­ta USAn vaal­i­datan saa lada­ta suo­raan vaalivi­ra­nomais­ten saiteil­ta ja tehdä itse tark­istus­lasken­nan käyt­täen samaa menetelmää — sitä en ole kuitenkaan tehnyt.) Hui­jaus tapah­tuu ään­ten­lasken­tavai­heessa, jos­sa automaat­tis­es­ti ääniä laske­vat koneet/algoritmit kään­tävät ääniä toiselle ehdokkaalle. Algo­rit­mi on ana­lyysin mukaan para­metroitu suosi­maan sään­nön­mukaises­ti repub­likaane­ja, ja repub­likaanien keskinäi­sis­sä vaaleis­sa Rom­ney­ta. (Oba­ma voit­ti 2008 vaalit niin selvästi, etteivät koneetkaan pystyneet tulosta kään­tämään.) Artikke­li kehot­taa vaa­ti­maan tule­vien pres­i­dentin­vaalien tark­istus­lasken­taa käsin, mikä tosi­aankin pal­jas­taisi hui­jauk­sen. Oikeas­t­aan kir­joi­tan tämän tänne, jos Osmo tilas­to­m­atemaatikkona saisit asi­aa julkisek­si, vaik­ka Suomea tämä ei kos­ke­takaan. Pait­si tietysti sil­lä lail­la, että jos Oba­mal­ta ryöstetään voit­to, Rom­neyn kanssa voi olla han­kalampi asioida.

    Vastaa

    1. Janne Pyykkö
      Esi­tit sen ver­ran vaka­van syytök­sen, että tuo­ta pitäisi tutkia. En ehtinyt paneu­tua tuo­hon kuin hätäis­es­ti, mut­ta perus­tuiko syyte siihen, että isom­mil­la äänestysalueil­la Rom­ney sai suurem­man kan­natuk­sen kuin pie­nil­lä? Tämä ei todista vielä mitään. Keskus­ta saa Suomes­sa pie­nil­lä äänestysalueil­la suurem­man kan­natuk­sen kuin suuril­la ja se on täysin ymmär­ret­tävää. Sama voi koskea maaseudun ja kaupunkien ero­ja myös Yhdysvalloissakin.

      Vastaa

  18. Janne Pyykkö:
    Vaalit menivät, Suomes­sa asi­at ovat lois­tavasti. Tutus­tu­in pari päivää sit­ten USAs­sa 13.8.2012 julka­istu­un tutkimuk­seen, joka ker­too merkit­tävästä vaal­i­t­u­losten manip­u­loin­nista USAs­sa 2008–2012, mikä tosin voidaan osoit­taa tois­taisek­si vas­ta tilas­tol­lis­es­ti: http://www.themoneyparty.org/main/wp-content/uploads/2012/10/Republican-Primary-Election-Results-Amazing-Statistical-Anomalies_V2.0.pdf.

    Ei näytä kovin vaku­ut­taval­ta. Ole­tuk­se­na näyt­tää ole­van, että vaalipi­irin koko on sat­un­nainen muut­tu­ja, kun itse asi­as­sa nol­lahy­po­teesina pitäisi olla, että maaseu­tu on selvästi oikeis­to­laisem­paa kuin urbaan­it alueet. http://www.thetransportpolitic.com/wp-content/uploads/2011/01/Density-versus-Democratic-Votes.jpg. Rom­ney on mor­moni ja aika vasem­mal­la nykyre­bub­likaanien poli­it­tisel­la kartalla. 

    Toisaal­ta on tapaus Clint Cur­tis: https://en.wikipedia.org/wiki/Clint_Curtis.

    Itse huolestun vas­ta siinä vai­heessa kun Nate Sil­ver ottaa asian esiin.

    Vastaa

  19. Osmo Soin­in­vaara: Esi­tit sen ver­ran vaka­van syytök­sen, että tuo­ta pitäisi tutkia. En ehtinyt paneu­tua tuo­hon kuin hätäis­es­ti, mut­ta perus­tuiko syyte siihen, että isom­mil­la äänestysalueil­la Rom­ney sai suurem­man kan­natuk­sen kuin pienillä?

    Linkit­tämäni pdf on pitkä ja sisältää monia tilas­tol­lisia ana­lyy­se­jä. Se läh­tee havain­nos­ta, että tässä jokin ei täs­mää, kos­ka (kuten oikein ymmär­sit) väestöltään isom­mis­sa vaalipi­ireis­sä repub­likaanien sisäi­sis­sä osaval­tio­vaaleis­sa Rom­ney on saanut sään­nön­mukaises­ti enem­män ääniä kuin pienis­sä vaalipiireissä.

    Sen jäl­keen tutkimuk­ses­sa pyritään kek­simään mon­en­laisia vas­taväit­teitä mik­si tämä kuitenkin olisi luon­nol­lista samaan tapaan kuin Suomes­sa keskus­ta saa kaupunkien ulkop­uolel­la enem­män ääniä kuin kaupungeis­sa, sil­lä jos maaseudun vaalipi­ir­it oli­si­vat keskimäärin väestöltään pienem­piä kuin kaupunkien vaalipi­ir­it, tämä olisi selit­tävä tek­i­jä olet­taen, että maaseudul­la äänestetään keskus­taa. (Huom! Kaupungeis­sa puolestaan vaalipi­ir­it jae­taan muutenkin pin­ta-alal­taan pienem­mik­si, kos­ka väestöti­heys on suurem­pi — en siis toki tarkoin tiedä mil­lainen tilanne on USAs­sa, olen sen varas­sa mitä pdf:ssä sanotaan.)

    Yhtä kaik­ki pdf:ssä pyritään kehit­telemään eri selit­täviä hypo­teese­ja, esim. jos varakkaat äänestävät Rom­ney­ta ja asu­vat juuri niis­sä vaalipi­ireis­sä, joiden koko on väestöltään iso, se selit­täisi asian (asun­tokun­tien medi­aan­i­t­u­lot alueit­tain ovat kaiketi USAs­sakin julk­ista aineis­toa kuten ne ovat Suomes­sakin esim. http://www.aluesarjat.fi). Lop­putu­los näistä ana­lyy­seistä on, että mitään järkevää selit­tävää tek­i­jää ei löy­dy, joten paras selit­tävä tek­i­jä on, että ään­ten­lasken­nas­sa on salaovi, jon­ka kaut­ta pystytään vaikut­ta­maan siihen kenelle annet­tu ääni menee ja keneltä se läh­tee pois.

    Viime kädessä pdf:ssä on usei­ta kaavioi­ta, jot­ka vahvis­ta­vat tätä viestiä näyt­täen Rom­neyn sään­nön­mukaisen suosimisen.

    Tiedon visu­al­isoin­nin ammat­ti­laise­na täl­laiset kiin­nos­ta­vat min­ua, mut­ta toki myös sik­si, että halu­an, että demokra­tia pelaa reilusti. Ei pelkästään Suomes­sa vaan ympäri maailman.

    Vastaa

  20. Juho Laatu
    Tuo­ta mallia voisi vielä yksinker­tais­taa niin, että keskus­lasken­ta­paikalla olisi läs­nä kaikkien intres­siryh­mien edus­ta­jia, ja he valvoisi­vat, että äänestysalueil­ta vas­taan­ote­tut äänet vas­taa­vat lähetet­tyjä ääniä, ja että lasken­nan tulos on kaikkien mielestä sama. Tässä mallis­sa ongel­mak­si jäisi vain se, että kaik­ki eivät ehkä täysin luot­taisi tuon “keskuskomitean” vil­pit­tömyy­teen, vaan epäil­i­sivät, että ääniä tai tulosta on peukaloitu. 

    Noo, kyl­lähän nytkin luote­taan vaalilau­takun­nan alus­tavaan laskel­maan ja poli­it­tiset puolueet voisi­vatt aset­taa sen­sor­e­i­ta seu­raa­maan ään­ten­lasku­ta­pah­tu­maa, en tosin tiedä näin koskaan menetel­lyn. Toki myös vaalilau­takun­tien jäsenet on puoluei­den val­it­semia joten se kon­trol­li tulee jo siinä.

    Keskus­vaalilau­takun­nas­ta en tiedä onko tuol­lainen sen­soroin­ti mah­dol­lista, mut­ta vaalien rehellisyys ei ole kyl­lä koskaan ollut Suomes­sa varsi­nainen issue.

    Olen edelleen (ihan käytän­nön koke­muk­ses­ta) sitä mieltä että STV on hyvä jut­tu, mut­ta sen käyt­tö yli tuhan­nen ehdokkaan vaalei­hin on absur­di aja­tus. Ne STV-mallit joi­ta minä olen käyt­tänyt ovat pitäneet sisäl­lään jaet­tavis­sa ole­vien paikko­jen määrän (tämä on tietysti speksauskysymys) joten helsingis­sä puh­taas­sa STV:ssä äänestäjä kir­joit­taisi 85 numeroa (voi tietysti jät­tää poiskin).

    Nykyisel­lään laput jaotel­laan äänen mukaan pinoi­hin joiden määrä sit­ten las­ke­taan, STV:ssä jokainen lap­pu pitäisi erik­seen kir­ja­ta tietokoneelle. Tämä nyt vaan olisi hidas­ta: vaatisi jokaiselle ään­ten­lask­i­jalle tietokoneen, vaatisi jokaisen lapun eril­lisen läpikäymisen ja vaal­i­t­u­los valmis­tu­isi sit­ten vaalipi­ire­it­täin ker­ral­la (tämä ei tietysti olisi ongel­ma kuin jän­ni­tyk­sen kannal­ta). Luotet­ta­van tietotekni­ikkain­fran ja ‑yhteyk­sien toimit­ta­mi­nen joka ain­oalle vaali­paikalle Suomes­sa olisi aikamoinen temp­pu sekin.

    Vastaa

  21. Janne Pyykkö: Linkit­tämäni pdf on pitkä ja sisältää monia tilas­tol­lisia analyysejä.
    (…)
    Viime kädessä pdf:ssä on usei­ta kaavioi­ta, jot­ka vahvis­ta­vat tätä viestiä näyt­täen Rom­neyn sään­nön­mukaisen suosimisen. 

    Kiin­nos­tavi­a­han nuo on, mut­ta ei vaku­u­ta min­u­akaan ainakaan tois­taisek­si. Tek­stis­sä mm. seu­raa­va pätkä käsit­telee mah­dol­lisen urban-biasin mahdollisuutta:

    “One sim­ple way to refute this argu­ment is to look at the same can­di­date (Mitt Rom­ney) in the same state in the same elec­tion, but 4 years ago. In fact, the same can­di­date did not have this den­si­ty-relat­ed slope fac­tor in 2008 in Mary­land or in 2012 in Utah (see Fig­ure 12 and Fig­ure 13), while he had it in 2012 in the same state in the same type of elections.”

    Mut­ta mis­sään (?) ei tar­jo­ta edes kuvia Mary­landin tulok­sista vuodelta 2012. Mik­si ihmeessä ei, jos tämän ver­tailun oli tarkoi­tus olla “rebut­tal”? Kuval­la voi vale­hdel­la, mut­ta olisi se luotet­tavam­paa kuin se että author­it vain ilmoit­ta­vat slopen ole­mas­saolon (Mary­lan­dis­sa 2012).

    Kiin­nos­tavien tulosten cher­ryp­ick­aus haisee tuos­sa paperis­sa täm­möisen tilas­totiede­maal­likon nenään.

    Vastaa

  22. Tuo­mas S.: Toki myös vaalilau­takun­tien jäsenet on puoluei­den val­it­semia joten se kon­trol­li tulee jo siinä. 

    Suomen ään­ten­lasku toimii erit­täin hyvin. Välit­tömästi äänestyk­sen jäl­keen mon­en puolueen edus­ta­jat laske­vat äänet avoimesti ja käsin. Heti toim­i­tuk­sen jäl­keen tulok­set ovat kaikkien lask­i­joiden tiedos­sa, ja hei­dän muis­tivihkoi­hin­sa kir­jat­tuna. Tämän jäl­keen vilunkipeli on käytän­nössä mah­do­ton­ta, sil­lä nuo äänet julka­istaan verkos­sa, ja näin kuka tahansa voi tark­istaa koko Suomen tulok­set (ja vaalivirkail­i­jat näkevät, onko oman alueen tulos kir­jat­tu oikein). “Keskuskomi­teoiden” rehellisyys on siis taat­tu, kos­ka ne eivät voi olla muu­ta kuin olla rehellisiä.

    Kaik­ki tietokoneis­tu­mi­nen ja yksit­täis­ten ään­ten sisäl­lön salaami­nen lisää vilpin riskiä. Mon­imutkaisem­mis­sa jär­jestelmis­sä (esim. STV) täy­tyy tehdä pieniä kom­pro­mis­se­ja esim. vilpin eston ja ään­ten salaisu­u­den välillä.

    Olen edelleen (ihan käytän­nön koke­muk­ses­ta) sitä mieltä että STV on hyvä jut­tu, mut­ta sen käyt­tö yli tuhan­nen ehdokkaan vaalei­hin on absur­di ajatus. 

    Aivan. Suomes­sa STV:n ykisnker­tais­t­a­mi­nen esim. rajaa­mal­la se lis­to­jen sisäisek­si on tarpeen. Äänestämisen riit­tävän help­pouden lisäk­si myös ään­ten salaamisen tarve vetää tähän suun­taan. Mitä vähem­män lis­tat­tu­ja ehdokkai­ta per lap­pu (esim. kolme), sitä pienem­mät mah­dol­lisu­udet kir­joit­taa tun­nis­tet­tavia ääniä. Ja sitä laa­jem­malle piir­ille ään­ten sisäl­lön voi kertoa.

    Äänestäjäl­lä on myös yleen­sä halu äänestää tiet­tyä puoluet­ta. Jot­ta STV:ssä voisi olla var­ma siitä, että koko ääni (sen lasken­nas­sa mah­dol­lis­es­ti periy­tyvät mur­to-osat) menee oikealle puolueelle, äänestäjän tulisi perus-STV:ssä lis­ta­ta kaik­ki oman puolueen ehdokkaat (yli 100 Helsingis­sä). Toki vähempikin on jo riit­tävän tur­val­lista, mut­ta joka tapauk­ses­sa on työlästä ja ikävää miet­tiä ja arvioi­da, miten mon­ta ehdokas­ta pitää lis­ta­ta, jot­ta osa äänestä tai koko ääni ei mene hukkaan. Jos (kesken lop­pu­va) ääni periy­tyy puolueelle, jo lyhyt ääni (viisi tai kolme ehdokas­ta) on riit­tävä määrä varmis­ta­maan, että äänen voimas­ta val­taosa menee juuri lis­tat­tu­jen ehdokkaiden tukemiseen, ja lop­utkin sat­apros­ent­tis­es­ti oman puolueen tukemiseen.

    Nykyisel­lään laput jaotel­laan äänen mukaan pinoi­hin joiden määrä sit­ten las­ke­taan, STV:ssä jokainen lap­pu pitäisi erik­seen kir­ja­ta tietokoneelle. Tämä nyt vaan olisi hidas­ta: vaatisi jokaiselle ään­ten­lask­i­jalle tietokoneen, vaatisi jokaisen lapun eril­lisen läpikäymisen ja vaal­i­t­u­los valmis­tu­isi sit­ten vaalipi­ire­it­täin ker­ral­la (tämä ei tietysti olisi ongel­ma kuin jän­ni­tyk­sen kannalta). 

    Aivan. Tosin nytkin vaalipi­irin (tai kun­nan) tulok­set varmis­tu­vat lop­ullis­es­ti vas­ta kun kaik­ki äänet on las­ket­tu. Sitä ennen molem­mis­sa jär­jestelmis­sä voidaan laskea alus­tavia arvauk­sia, jos jokin osa äänistä on jo kir­jat­tu (tietokoneet laske­vat STV-tulok­setkin hel­posti mon­ta kertaa).

    Luotet­ta­van tietotekni­ikkain­fran ja ‑yhteyk­sien toimit­ta­mi­nen joka ain­oalle vaali­paikalle Suomes­sa olisi aikamoinen temp­pu sekin. 

    Peri­aat­teessa jär­jestelmä voisi olla aika vapaakin. Ajatel­laan vaik­ka, että jokaisel­la lask­i­jail­la on oma (tai oman puolueen) tietokone ja ohjel­ma. He kir­jaa­vat tulok­set oma­lle tietokoneelleen (vaikka­pa ääninipuit­tain). Jos kaikkien tietokoneet anta­vat yht­eneväisiä tulok­sia (kaikkien tulok­set on jaet­tu ris­ti­in verkos­sa tai muis­ti­tikul­la), hom­ma on sil­lä selvä, eikä kenenkään tarvitse ver­i­fioi­da koneitaan tai ohjelmiaan.

    Noiden paikalla kerät­ty­jen ään­ten toimit­ta­mi­nen luotet­tavasti keskitet­tyyn lasken­tapis­teeseen (jos sel­l­ainen on) on vielä yksi STV:n haaste.

    Samoin ään­ten salaisu­us voi aiheut­taa ongelmia yllä kuvaa­mas­sani ske­naar­ios­sa, sil­lä voi olla, että lask­i­jat eivät saa välit­tää noi­ta kerät­tyjä ääniä eteen­päin kenellekään ulkop­uoliselle. Pitää vielä päät­tää, minne ja keille ään­ten var­muusko­pi­ot tal­lete­taan (jos eivät ole julkisia).

    Vastaa

  25. Juho Laatu
    Aivan. Suomes­sa STV:n ykisnker­tais­t­a­mi­nen esim. rajaa­mal­la se lis­to­jen sisäisek­si on tarpeen. 

    Miten tämä käytän­nössä toteutet­taisi­in? hylät­täisi­in vaaliliput jois­sa olisi enem­män kuin yhden puolueen tyrkkyjä, anta­mal­la eri äänestys­liput per puolue? ymmär­rän peri­aat­teessa mitä ajat takaa, mut­ta tämä ei ole mit­nekään yksinker­tainen jut­tu. Jos äänestäjä saisi vaikut­taa vain lis­tan sisäl­lä, miten val­tu­us­to­ryh­mien koko määräytyisi?

    Vastaa

  26. Tuo­mas S.: Miten tämä käytän­nössä toteutet­taisi­in? hylät­täisi­in vaaliliput jois­sa olisi enem­män kuin yhden puolueen tyrkkyjä, anta­mal­la eri äänestys­liput per puolue? ymmär­rän peri­aat­teessa mitä ajat takaa, mut­tatämä ei ole mit­nekään yksinker­tainen jut­tu. Jos äänestäjä saisi vaikut­taa vain lis­tan sisäl­lä, miten val­tu­us­to­ryh­mien koko määräytyisi? 

    Val­tu­us­to­ryh­mien koko määräy­ty­isi kuten ennenkin (suhdelu­vun lasken­taan tämä ei vaikut­taisi). STV vaikut­taisi vain puoluei­den sisäiseen paikkajakoon. 

    STV ja lis­tavaalit ovat kumpikin tapo­ja toteut­taa suh­teelli­nen vaal­i­ta­pa. Jos lis­tavaalin sisälle lisää STV:n tulee suh­teelli­nen vaal­i­ta­pa myös puoluei­den sisälle. Tämä rajoi­tus voitaisi­in tehdä niin että ykkösääni määrää puolueen, jos joku muista äänistä menee eri puolueelle, se las­ke­taan vain puolueelle. Vai­h­toe­htois­es­ti äänestäjä voisi vali­ta puolueen kortin jon­ka täyt­tää.

    1. Ensin äänet jae­taan ensim­mäisen valin­nan perus­teel­la kuten lis­tavaalis­sa. Kun äänestäjien ensim­mäiset valin­nat on las­ket­tu tiede­tään jo puoluei­den paikkalu­vut kos­ka lop­ut äänet eivät voi vai­h­taa puoluetta. 

    2. Sit­ten las­ke­taan äänet STV:tä käyt­täen lis­tan sisäl­lä. STV:n laskemiseen on usei­ta eri menetelmiä jot­ka anta­vat hie­man eri tulok­set. Yksinker­taisim­mat laskea käsin, mut­ta niis­sä on mukana sat­un­naisu­ut­ta, mon­imutkaisem­mat ovat tarkem­pia, mut­ta vaa­ti­vat tietokoneen. kts. https://en.wikipedia.org/wiki/Counting_Single_Transferable_Votes

    Yksi syy, mik­si kan­nat­taa ehdot­taa siir­tymistä täl­laiseen hybridi­in pelkän STV:n sijas­ta, on mah­dol­lista saa­da puoluei­den kan­na­tus tälle ehdo­tuk­selle ja saa­da se läpi. Suo­raan siir­toääni­vaal­i­ta­paan siir­tymi­nen olisi vaikea saa­da läpi.

    Vastaa

  27. Tuo­mas S.: Miten tämä käytän­nössä toteutet­taisi­in? hylät­täisi­in vaaliliput jois­sa olisi enem­män kuin yhden puolueen tyrkkyjä, anta­mal­la eri äänestys­liput per puolue? ymmär­rän peri­aat­teessa mitä ajat takaa, mut­tatämä ei ole mit­nekään yksinker­tainen jut­tu. Jos äänestäjä saisi vaikut­taa vain lis­tan sisäl­lä, miten val­tu­us­to­ryh­mien koko määräytyisi? 

    Yksinker­taisin malli olisi ehkä sel­l­ainen, jos­sa ensim­mäi­nen ääni määrää lis­tan. Muista äänistä hyväksyt­täisi­in vain ne, jot­ka ovat samal­la listal­la, mut­ta ään­tä ei ehkä hylät­täisi vaik­ka siinä olisi vieraitakin numeroi­ta tai epä­selviä numeroi­ta. (Pait­si että jos halu­taan mak­si­moi­da äänen salaisu­us, kaik­ki virheet ja ylimääräiset merk­it johta­vat äänen hylkäämiseen.) Äänestyskupon­ki olisi ehkä “suo­ma­lais­malli­nen” ehdokkaiden numeroille muu­ta­man vapaan tilan sisältävä sisältävä lap­pu (kaikille puolueille sama).

    Listalle tulleet äänet (ensim­mäisen äänen mukaan las­ket­tuna) las­ket­taisi­in yhteen, ja lis­tan paikkamäärä määräy­ty­isi esim. nykyisen D’Hondtin menetelmän mukaan. STV astu­isi peli­in vas­ta lis­tan sisäl­lä (lis­tan saamien paikko­jen jaos­sa lis­tan ehdokkaille).

    (Mon­imutkaisem­piakin malle­ja voisi kehitel­lä — esimerkik­si sel­l­aisia, jois­sa voi äänestää use­an puolueen ehdokkai­ta, ja ilmoit­taa mille listalle ääni periy­tyy ehdokkaiden lop­pues­sa. Täl­laiset menetelmät vain menevät hel­posti liian mon­imutkaisik­si saavutet­tuun hyö­tyyn ver­rat­tuna. Sik­si yksinker­tainen menetelmä voi olla paras.)

    Vastaa

  28. Entä sel­l­ainen jär­jestelmä, jos­sa puolueen sisäl­lä on liit­tou­tu­mia? Eli ensin jae­taan paikko­jen lukumäärät puoluei­den kesken nykyjär­jestelmän mukaises­ti. Tämän jäl­keen puolueen paikat jaet­taisi­in liit­toumille puolueen sisäl­lä saman logi­ikan mukaises­ti. Ajaa samaa asia kuin siir­toään­imenetelmä, mut­ta yksinkertaisempi.

    Vastaa

  29. KKK:
    Entä sel­l­ainen jär­jestelmä, jos­sa puolueen sisäl­lä on liit­tou­tu­mia? Eli ensin jae­taan paikko­jen lukumäärät puoluei­den kesken nykyjär­jestelmän mukaises­ti. Tämän jäl­keen puolueen paikat jaet­taisi­in liit­toumille puolueen sisäl­lä saman logi­ikan mukaises­ti. Ajaa samaa asia kuin siir­toään­imenetelmä, mut­ta yksinkertaisempi. 

    Tuol­lainen puumenetelmä on myös hyvä. Se on selvästi yksinker­taisem­pi kuin siir­toään­imenetelmä, nykyisen tyyp­piset yksinker­taiset äänet riit­tävät, ja ään­ten salaisu­us ja vaalivilpin ris­ki pysyvät nykyisel­lä tasol­la. Miinuk­se­na se, että siinä äänestäjät eivät voi vali­ta kan­nat­ta­maansa pien­ryh­mää yhtä jous­tavasti (esim. kata­janokkalaiset vs. naiset), ja puolueen johto voi vieras­taa puolueen jakamista eri leirei­hin. Äänestäjät toisaal­ta saisi­vat entistä selvem­män ymmär­ryk­sen ehdokkaiden kan­noista. Ääni voisi men­nä yksiselit­teis­es­ti Kru­unuvuoren sil­taa kan­nat­tavien tai vas­tus­tavien kokoomus­lais­ten ryh­mälle. Näin äänestäjien mielipi­de näky­isi nyky­istä (ja siir­toään­imenetelmää) selvem­min ja ehdokkai­ta sito­vam­min vaalien välisessä päätök­sen­teossa. Tai puolueet voisi­vat pitää nyky­istä parem­min puolueen laidal­la ole­vat erikois­ryh­mät sisällään.

    Tuol­lainen puu­rakenne toimisi myös puoluei­den vaalili­it­toina. Kaik­ki sir­paloituneet vasem­mistop­uolueet voisi­vat muo­dostaa liiton, joka jakaisi paikat oikeu­den­mukaisem­min kuin nykyi­nen vaalil­li­it­tomekanis­mi. Ja vasem­mis­to saisi var­masti kaik­ki ansait­se­mas­na paikat.

    Mikään ei myöskään estä toteut­ta­mas­ta siir­toään­imenetelmää ja puumenetelmää yhdessä. Puolueet voisi­vat siis vali­ta mil­lä tasol­la puumenetelmä muut­tuu siirtoäänimenetelmäksi.

    Vastaa

    1. Tätä mallia kut­su­taan vaaliren­gas mallik­si. Eduskun­ta hyväksyi sen eduskun­tavaaleis­sa nou­datet­tavak­si joskus noin vuon­na 1970, mut­ta Kekko­nen kaa­toi sen veto-oikeudel­laan, kos­ka ei halun­nut poli­ti­ikan jakau­tu­van tiukasti oikeis­to- ja vasem­mis­to­blokkei­hin. Sil­loin sitä ajatelti­in siis puoluei­den välille.

      Puoluei­den sisäl­lä oli vielä 1950-luvun alus­sa käytössä kol­men ehdokkaan lis­tat, jois­sa ääni meni lis­tas­sa ensim­mäisenä olleelle ja jos jäi yli, toise­na olleelle ja niin edelleen. Sama henkilö saat­toi olla use­al­la listal­la kun­han oli saman vaalili­iton (puolueen) sisällä. 

      Puoluei­den sisäiset osa­puo­li­vaalili­itot oli­si­vat tuhoisia näi­den puoleu­den toimin­nalle, enkä usko, että yksikään puolue täl­laista viral­lis­tet­tua ryh­mäkun­ta­jakoa käyttöön.

      Vastaa

  30. Osmo Soin­in­vaara: Puoluei­den sisäiset osa­puo­li­vaalili­itot oli­si­vat tuhoisia näi­den puoleu­den toimin­nalle, enkä usko, että yksikään puolue täl­laista viral­lis­tet­tua ryh­mäkun­ta­jakoa käyttöön.

    Ymmär­rän, että puolueet pyrkivät pitämään julkiku­vaa yht­enäisyy­destä. Silti näen vaaliren­gas­mallis­sa paljon hyvää. Nykyisessä jär­jestelmässä äänestämi­nen on aikamoista lot­toamista. Koskaan ei voi olla var­ma kenen hyväk­si äänestäjän anta­ma ääni kohden­tuu. Minä esimerkik­si äänestän ekol­o­gis­es­ti ajat­tel­e­vaa ja taloudel­liset reaali­teetit ymmärtävää teknolo­giamyön­teistä ehdokas­ta, mut­ta ääneni voi hyö­dyn­tää jotakin toisen­laista ehdokas­ta. Puoluei­den sisäl­lä joka tapauk­ses­sa on eri­laisia klikke­jä. Poli­ti­ikan­teon läpinäkyvyy­den kannal­ta olisi suo­tavaa, että nämä klik­it ovat äänestäjien tiedos­sa ennen vaaleja.

    Vastaa

  31. Mielestäni vaal­i­jär­jestelmän pohtimi­nen ei ole sikäli kovin hedelmäl­listä että kaik­ki mah­dol­liset jär­jestelmät ovat kuitenkin epäreilu­ja Arrow’n paradoksin vuok­si. Täl­löin pref­er­ens­sei­hin eri jär­jestelmien suh­teen vaikut­taa hel­posti lähin­nä se, joka tuo sopi­valle ryh­mit­tymälle eniten val­taa. Lisäk­si suurin osa äänestäjistä ei ole ymmärtänyt nyky­istäkään vaal­i­jär­jestelmää, joten mon­imutkaistamiselle ei var­maankaan ole perusteita.

    Selailin Janne Pyykön linkkiä enkä ollut eri­tyisen vaku­ut­tunut. Yksinker­tais­te­tusti jos datas­ta löy­de­tään joku ilmiö ja kek­sitään sille 2 seli­tys­tä (vaalivilp­pi tai asukasti­heys) eikä pystytä todis­ta­maan että ilmiö johtuu asukasti­hey­destä niin se ei todista, että ilmiö johtuu vaalivilpistä. Lisäk­si tulosten esi­tys ei tun­tunut tähtäävän niinkään totu­u­den esi­in­tuomiseen kuin kir­joit­ta­jan halu­a­man mielip­i­teen tukemiseen.

    Vastaa

  32. Jaakk0:
    Mielestäni vaal­i­jär­jestelmän pohtimi­nen ei ole sikäli kovin hedelmäl­listä että kaik­ki mah­dol­liset jär­jestelmät ovat kuitenkin epäreilu­ja Arrow’n paradoksin vuoksi. 

    Nyky­isiä vaal­i­jär­jestelmiä voidaan kehit­tää huo­mat­tavasti ennen kuin Arrow’n paradadok­si estää jatkokehityksen.

    Vastaa
  33. Paluuviite: Kopioitu Jussi Halla-ahon Scripta-blogista lupaa kysymättä | Rotanloukku – Median suomalaisilta salaamat asiat puhutaan täällä julki.

Vastaa käyttäjälle Juho Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.