Asuntokaupan leimavero on hölmö keksintö

Hal­li­tus­puolueen kansane­dus­ta­jana olen tietysti aja­mas­sa läpi hal­li­tuk­sen esi­tyk­siä, vaik­ka se ei aina olekaan niin hauskaa. Koali­tio­hal­li­tuk­sis­sa elämä on täl­laista. Tiedän, että tämä tulee aiheut­ta­maan protestoin­tia, mut­ta mielestäni maa­ta ei voisi hal­li­ta, jos hal­li­tus­puolueet eivät pysty­isi tekemään kom­pro­mis­se­ja keskenään ja aja­maan niistä läpi myös itseään kiukut­ta­vat asiat.

Min­ua kiukut­taa juuri nyt asun­tokau­pan varain­si­ir­tovero. Sen osalta hal­li­tus esit­tää veropo­h­jan tiivistämistä niin, että myös asun­non mukana seu­raavas­ta lainao­su­ud­es­ta pitää mak­saa veroa, mikä sinän­sä on perustel­tua, ja verokan­nan nos­tamista 1,6 pros­en­tista 2,0 prosenttiin. 

Asun­tokau­pan varain­si­ir­tovero perus­tuu iki­van­haan leimaveroon, joka taas juon­taa ajal­ta, jol­loin mitään järkevää veropo­h­jaa ei ollut ja val­tion tulo­jen keräämisek­si kek­sit­ti­in mitä hul­lunkurisimpia pis­tevero­ja. Jos varain­si­ir­tovero pitäisi kek­siä nyt, se jäisi kek­simät­tä. Koko verossa ei ole mitään järkeä.

Onko asun­non vai­h­t­a­mi­nen jokin haitake, jota pitäisi verot­taa maas­sa, jos­sa aika-ajoin mak­se­taan toisaal­ta muut­toavus­tuk­sia? Veros­ta on selvää hait­taa, kos­ka se jar­rut­taa asun­non vai­h­tamista ja on siten osaltaan pitämässä asun­tokan­taa epä­tarkoituk­sen­mukaises­sa käytössä ja esimerkik­si piden­tämässä työ­matko­ja. Se, että merk­i­tys ei ole ratkai­se­van suuri, ei ole mikään peruste etumerk­iltään väärän­su­un­taiselle kannustimelle.

Koko vero pitäisi pois­taa ja kerätä samat verot omis­tusasumis­es­ta muu­ta kaut­ta. Tätä veroa parem­pia vero­ja on run­saasti, sel­l­aisi­akin, joiden vaiku­tus käyt­täy­tymiseen on oikeansuuntainen.

57 vastausta artikkeliin “Asuntokaupan leimavero on hölmö keksintö”

  1. Ongel­man juuri on kuitenkin kokon­aisu­udessaan liian korkea veroaste. Se taas juon­taa alkun­sa käsistä läht­eneistä sosi­aali- ja ter­veys­menoista. Kol­mas merk­i­tyk­selli­nen meno­erä on koulu­tus. Muil­la meno­er­il­lä ei ole todel­lisu­udessa mitään merk­i­tys­tä kokon­aisu­u­den kannalta.

    Olen osit­tain samaa mieltä, että asun­non vai­h­don verot­ta­mi­nen ei ole järkevää kokon­aisu­u­den kannal­ta. On kuitenkin paljon mui­ta vero­ja, jot­ka aiheut­ta­vat enem­män vahinkoa: pääo­mavero­tus kokon­aisuute­na, sähkövero, polt­toain­everot yleisem­min, autovero jne…

  2. Kohtu­ullista olisi, että pörssiosakkeil­la, osakkeil­la, kiin­teistöil­lä yms. olisi sama varain­si­ir­tovero. (~0%)

  3. Asun­tokaua­pas­sa on kak­si varain­si­ir­toverokan­taa riip­puen siitä, onko kyseessä osakekaup­pa vai kiinteistökauppa.

    Varain­si­ir­tovero on yksi kus­tan­nus. Suurem­pi kuin kuitenkin väl­i­tys­palkkio, yleen­sä veroi­neen n 3–4 % kauppasummasta.

    1. Väl­i­tys­palkkion mak­sami­nen ker­rostaloa­sun­nos­ta on ihan hölmöä. Myymäl­lä asun­non pari pros­ent­tia normia halvel­la saa sen hel­posti kau­pak­si ja vielä on voitol­la. Jokin omintakeinen omakoti­taloviristys keskel­lä ei mitään on asia erikseen.

  4. Olen ihan samaa mieltä! Ja varain­si­ir­tovero ei ole merk­i­tyk­setön ollenkaan. Esimerkik­si nuo­rille tai keski­t­u­loisille asun­non­va­i­h­ta­jille varain­si­ir­tovero on iso meno­erä asun­non­hank­in­nas­sa. Kenel­lä on 2000–5000€ siinä tilanteessa ylimääräistä, jota ei saa edes pankista lainana. Lisäk­si asun­to­lainan korkovähen­nyk­sen vaikus­tus on paljon pienem­pi etu. Ehdotankin että molem­mat voisi poistaa.

  5. Osmo Soin­in­vaara:
    Väl­i­tys­palkkion mak­sami­nen ker­rostaloa­sun­nos­ta on ihan hölmöä. Myymäl­lä asun­non pari pros­ent­tia normia halvel­la saa sen hel­posti kau­pak­si ja vielä on voitol­la. Jokin omintakeinen omakoti­taloviristys keskel­lä ei mitään on asia erikseen.

    Niin­hän sitä moni kuvittelee…

  6. Olisi hyödyl­lisem­pää jatkaa keskustelua, jos tietäisi varasnsi­ir­tovero­jen nykyisen tuo­ton ja merk­i­tyk­sen bud­jetis­sa. En helpol­la löytänyt mitään Tilas­tokeskuk­sen sivuilta.

    1. Vielä hyödyl­lisem­pää olisi keskustel­la myös yleishyödyl­lis­ten yhdis­tys­ten kiin­teistöveros­ta. Täl­laisia yhdis­tyk­siä on varsinkin maaseudul­la, jos­sa esim. kyläy­hdis­tyk­set omis­ta­vat kylä­talot, van­han koulun, tai nuorisoseu­ran- tai entisen työväen­talon ja toimi­vat niis­sä. Ne pitävät kylän vilkkaas­sa liik­keessä ja ihmiset kiin­nos­tuneina asuin­paikas­taan. Vähen­tävät siis esim. kun­nan muut­to­tap­pi­o­ta. Kiin­teistövero, joka kun­nan talouden kannal­ta on varsin pieni, mut­ta yhdis­tyk­selle rasite, kos­ka yhdis­tys­ten toim­inta ei tapah­du liikepe­ri­aat­teel­la, vaan toim­inta on kokon­aan vapaae­htoisu­u­den ajatuk­sen varas­sa. Näin kun­ta taval­laan “syö omaa leipään­sä”, sil­lä kiin­teistövero, on iso hidaste yhdis­tyk­selle, vaik­ka kun­nan kukkarossa näyt­tää pieneltä. Jois­sakin kun­nis­sa kiin­teistövero­pros­ent­ti on 0%, joka kuitenkin hyödyt­tää kun­tia enem­män, kuin mitä yhdis­tys mak­saisi kiin­teistöveroa. Val­tu­us­ton kan­nat­taisi tosis­saan ajatel­la rasit­taisiko yhdis­tyk­siä kyseisel­lä pienel­lä tulol­la, vai hyödyt­täisikö niiden toimin­nan helpot­tamisel­la kun­nan todel­lista asum­isvi­ihty­isyyt­tä. Ajatuk­set kun­nan parhaaksi!

      1. Jois­sakin kun­nis­sa kiin­teistövero­pros­ent­ti on 0%

        Ei voi olla. Kiin­teistövero­porosen­til­la on lain vati­ma alaraja.

      2. Osmo Soin­in­vaara:

        Ei voi olla. Kiin­teistövero­porosen­til­la on lain vati­ma alaraja.

        Olet täl­lä ker­taa väärässä. Tai oike­as­sa, jos tarkoi­tat, että lain mukainen alara­ja on 0 % tuos­sa tapauk­ses­sa — sil­lä nor­maalit alara­jat eivät tuos­sa viita­tus­sa poikkeustapauk­ses­sa päde. Vuon­na 1998 sääde­tyn Kiin­teistövero­lain 13 a §:n mukaan yleishyödyl­lisen yhteisön omis­ta­man raken­nuk­sen ja sen maapo­h­jan kiin­teistövero­pros­entin kohdal­la yleiset kiin­teistövero­pros­entin alara­jat eivät ole voimas­sa, vaan kun­ta saa päät­tää niiden vero­tuk­ses­ta vapaam­min. Siinä pykälässä on selkok­ielis­es­ti vielä erik­seen san­ot­tu kiin­teistövero­pros­entin voivan olla 0 % yleishyödyl­lisille yhdis­tyk­sille: “Tässä pykälässä tarkoite­tun kiin­teistön kiin­teistövero­pros­en­tik­si voidaan määrätä myös 0,00.”
        https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920654#L3P13a

  7. Varain­si­ir­tovero aiheut­taa kitkaa etenkin kiin­teistöis­sä tilanteessa, jos­sa asukkaat tarvit­si­si­vat muu­ta­mak­si vuodek­si enem­män huonei­ta, mutat las­ten lennet­tyä pesästä oli­si­vat valmi­ita tyy­tymään pienem­pään asun­toon. Esimerkik­si: olete­taan että per­he asuu 250 000 euron talos­sa ja tarvit­sisi kak­si huonet­ta lisää. 20 lisäneliötä saisi osta­mal­la sen ver­ran suurem­man, mut­ta muuten saman­laisen talon naa­purista. Olete­taan neliöhin­naksi 2000 euroa. Lisära­han tarve peri­aat­teessa on siis 40 000 euroa. Kuitenkin 4% varain­si­ir­tovero on mak­set­ta­va 290 keur kaup­pa­sum­mas­ta eli 11 600 euroa. Jos asukkaat vielä osta­vat myöhem­min entisen asun­ton­sa takaisin, on siitäkin mak­set­ta­va varain­si­ir­toveroa 10 000 euroa.
    On siis tarkoituk­sen­mukaisem­paa laa­jen­taa taloa, vaik­ka se johtaisi epäkäytän­nöl­liseen ja tule­vi­in tarpeisi­in näh­den tarpeet­toman suureen asun­toon. Ei tämä matem­ati­ik­ka kan­nus­ta myöskään asun­non vai­h­toa parem­min sijait­se­vaan – varain­si­ir­toveron hin­nal­la kul­kee pitkään pitem­pää työmatkaa.

  8. Osamo osaa var­maan selit­tää, mik­si alle 40-vuo­ti­aat on vapautet­tu ensi­a­sun­non varain­si­ir­toveros­ta? Tai mik­si iäkkääm­pää ensi­a­sun­non osta­jaa kohdel­laan tässä epä­tasa-arvois­es­ti? Ensi­a­sun­to omis­tusasun­tona on kuitenkin aika suuri sijoi­tus ja kaik­ki ylimääräi­nen rasit­taa iäkästäkin.

    Tuos­sakin voi lisäk­si kikkail­la osta­mal­la yksi ensi­a­sun­to ilman vsv:a yhden nimi­in ja sit­ten pariskun­nan toinen ostaa seuraavan.

  9. Toki myös asun­to­bis­nek­sessä pitää olla vero — arvon­lisävero sen­tään olisi ehkä liikaa.

  10. Jos varain­si­ir­tovero pitäisi kek­siä nyt, se jäisi kek­simät­tä. Koko verossa ei ole mitään järkeä.

    Ei suinkaan. Var­masti joku sen kek­sisi ja tarmokkaasti ajaisi tätä rikkaisi­in kohdis­tu­vaa veroa. Kyl­lähän nytkin kehitel­lään uusia Robin Hood ‑vero­ja, esimerkik­si finanssi­transak­tiovero­ja, jot­ka ovat vähin­tään yhtä hölmöjä, tai saat­ta­vat sivu­vaiku­tusten­sa takia olla vieläkin haitallisempia.

  11. Mitäs, eikös ole hyvä hillitä spuku­lati­ivista asun­tokaup­paa vero­tuk­sen keinoin, samal­la saadaan rahaa hyv­in­voin­nin val­ti­ol­liseen edistämiseen. 

    Ai niin, tosi­aan, eihän mikään lama ole koskaan alka­nut asuntokuplasta.

    Oikeasti todel­li­nen ongel­ma on täysin jär­jet­tömäk­si paisunut julki­nen sek­tori joka tarvit­see ravin­nok­seen kaiken mitä suinkin vain irti saa ja aika paljon päälle.

    Ettekös te jopa säätäneet lisäveron kaikkein sol­i­darisim­mille kansalaisille?

    Verailun vuok­si, mak­san Sveit­sis­sä pitkälti yli 100kE vuosi­t­u­loista veroa noin puo­let Helsin­gin kun­nal­lisveros­ta, siis sisältäen kylä‑, kanttoni‑, val­tion- ja palokun­taverot. Viimei­sistä pääsee eroon liit­tymäl­lä vapaapalokuntaan.

    Palveluis­sa ja infrassa ei ole eroa, ainakaan Suomen hyväksi.

  12. Varain­si­ir­toveron pois­tos­ta tule­van vero­ker­tymäaukon voi paika­ta vaik­ka pois­ta­mal­la asun­to­lain­o­jen korkovähen­nyk­sen ja vero­ker­tymä taitaa siinä jo kas­vaakin melkoisesti.

  13. Ode:

    Asun­tokau­pan varain­si­ir­tovero perus­tuu iki­van­haan leimaveroon, joka taas juon­taa ajal­ta, jol­loin mitään järkevää veropo­h­jaa ei ollut ja val­tion tulo­jen keräämisek­si kek­sit­ti­in mitä hul­lunkurisimpia pis­tevero­ja. Jos varain­si­ir­tovero pitäisi kek­siä nyt, se jäisi kek­simät­tä. Koko verossa ei ole mitään järkeä.

    Ja kuitenkin olet ihan hil­jaa omankin puolueesi toimin­nas­ta varain­si­ir­toveron laa­jen­tamisek­si myös arvopa­perikaup­paan (rahoi­tus­markki­navero). Ehdote­tun rahoi­tus­markki­naveron aiheut­ta­ma lisäkus­tan­nus pelkästään suo­ma­laiselle työeläke­jär­jestelmälle on yli 500 miljoon­aa euroa vuodessa.

    No eivät työeläkey­htiöt tuo­ta tietenkään tule mak­samaan, vaan siirtävät kau­pankäyn­nin pölvästien veroalueen ulkop­uolelle, joten lop­putu­lok­se­na on vain Helsin­gin pörssin lop­un alku. Ja veron tuot­to ei tietenkään ole kuin minimaalinen.

    Rahoi­tus­markki­navero olisi tietysti toimi­va, jos se olisi globaali. Nykyi­nen ehdo­tus n. 10 euro­maan veros­ta on ihan puh­das­ta tyh­myyt­tä (ja pop­ulis­mia, yritetään käyt­tää hyväk­si kansan pyhää pankkivihaa).

  14. hup­sis:
    Mitäs, eikös ole hyvä hillitä spuku­lati­ivista asun­tokaup­paa vero­tuk­sen keinoin, samal­la saadaan rahaa hyv­in­voin­nin val­ti­ol­liseen edistämiseen. 

    On. Sen nimi on kiin­teistövero. Sil­lä saadaan huo­mat­tavasti laa­jem­pi ja tasaisem­pi veropo­h­ja, ja sen kiertämi­nen on kovin vaikeaa. Ain­oa var­al­lisu­usvero, joka kohtu­udel­la toimii.

    Transak­tioista verot­ta­mi­nen estää asun­to­jen liikku­mista ja vaikeut­taa oikean asun­non pää­tymistä oikealle henkilölle. Kiin­teistöstä verot­ta­mi­nen taas edis­tää sitä, että asun­to­ja pide­tään järkevässä käytössä.

  15. hup­sis:
    ‘snip’
    Oikeasti todel­li­nen ongel­ma on täysin jär­jet­tömäk­si paisunut julki­nen sek­tori joka tarvit­see ravin­nok­seen kaiken mitä suinkin vain irti saa ja aika paljon päälle.
    ‘snip’

    Ei muu­ta kuin julki­nen sek­tori verolle sitten!

  16. Andy:
    Olen ihan samaa mieltä! Ja varain­si­ir­tovero ei ole merk­i­tyk­setön ollenkaan. Esimerkik­si nuo­rille tai keski­t­u­loisille asun­non­va­i­h­ta­jille varain­si­ir­tovero on iso meno­erä asun­non­hank­in­nas­sa. Kenel­lä on 2000–5000€ siinä tilanteessa ylimääräistä, jota ei saa edes pankista lainana. Lisäk­si asun­to­lainan korkovähen­nyk­sen vaikus­tus on paljon pienem­pi etu. Ehdotankin että molem­mat voisi poistaa.

    Jos näin on asia, on varain­si­ir­toverossa jotain hyvääkin. Asun­toa ei pidä ostaa, jos oma talous ei anna varain­si­ir­toveron ver­ran perik­si. Äärim­milleen venyvä lainan­ot­to hait­taa ratio­naal­isia ja varovaisia, säästämiseen taipu­vaisia ihmisiä asun­noista kil­pail­taes­sa ja suosii oppor­tunis­te­ja ja sun mui­ta tilanteeseen heit­täy­tyjiä, jot­ka venyt­tävät ostokykyn­sä ääri­lainaamisel­la muiden yli.

  17. hup­sis: Ai niin, tosi­aan, eihän mikään lama ole koskaan alka­nut asuntokuplasta.

    Täl­laiset transak­tioverot vain ruokki­vat asun­toku­plia. Yli­hin­taista asun­to ei ole niin kan­nat­tavaa myy­dä varain­si­ir­toveron takia.

  18. ARA:n tilas­tossa nor­maale­ja tuet­tu­ja vuokra-asun­to­ja on käynistynyt tänä vuon­na 106 asun­toa ! (PKS, 30.9. tilanne)
    Jos olen oikein hal­li­tuk­sen esi­tys­tä ja uuti­soin­tia tulkin­nut, niin vero kohdis­tuu eri­tyis­es­ti vuokra-asun­toin­vestoin­tei­hin, jois­sa vaki­in­tuneessa nykykäytän­nössä velka­o­su­udet ovat korkei­ta. Jos pääo­man tuot­to­vaa­timuk­set eivät muu­tu niin uusi­in vuokri­in tulee automaa­tis­es­ti vajaan 2% tasoko­r­jaus tai pääo­ma ohjau­tuu vai­h­toe­htoisi­in sijoituksiin.
    Onhan toki 100 uut­ta vuokra-asun­toa miljoo­nan asukkaan kas­vaval­la kaupunkiseudul­la niin hyvä luku, että hom­maa kan­nat­taa vähän jarruttaakkin.

  19. “Koko vero pitäisi pois­taa ja kerätä samat verot omis­tusasumis­es­ta muu­ta kaut­ta. Tätä veroa parem­pia vero­ja on run­saasti, sel­l­aisi­akin, joiden vaiku­tus käyt­täy­tymiseen on oikeansuuntainen.”

    Kiikaris­sa lie­nee taas täl­lä blogilla joskus aiem­minkin esi­in­tynyt aja­tus omas­sa asun­nos­sa asumisen vero­tuk­ses­ta. Tietys­tä näkökul­mas­ta kat­sot­tuna siinä viedään oikeus omaan tupaan, kun henkilöko­htaisen talouden kannal­ta lop­putu­los olisi omis­tusasumisen ja kaupun­gin vuokra-asun­non välimuo­to. Jos ostat asun­non niin mak­sat veroa joka on pienem­pi kuin vuokra.

    Omis­tusasun­non han­kki­neen ihmisen näkökul­mas­ta tämä olisi ihan sama kuin jos kaupun­ki alka­isi per­iä pien­tä vuokraa asun­nos­ta, johon on ensin laitet­tu elämän mit­taan ker­tyneet säästöt.

    Vaik­ka varain­si­ir­toverossa ei ole järkeä niin ainakaan se ei loukkaa ihmisen peru­soikeuk­sia. Moni suo­ma­lainen kokee peru­soikeudek­seen, että työl­lä ja säästämisel­lä on mah­dol­lista han­kkia oma tupa, jos­ta ei mak­se­ta muu­ta kuin sen ylläpi­don aiheut­ta­mat kus­tan­nuk­set ja mah­dolli­nen ton­tin vuokra. Verot­takaa sit­ten vaik­ka sähköä ja läm­mi­tys­tä jos halu­taan saa­da ihmiset käyt­täy­tymään ekologisemmin.

  20. Mitäs jos kun­nille järkät­täisi asunnonmyynti-monopoli.Kaavoitusmonopolihan on osoit­tau­tunut lois­tavak­si rahasammok­si suurten raken­nus-ja gryn­der­ili­ikkei­den omis­ta­jille. Kunnal­ta pitäisi saa­da lupa asun­non myymiseen, mikä olisi käytän­nössä mah­do­ton­ta, joten ain­oa tapa päästä käm­pästä eroon olisi myy­dä se kun­nalle hal­val­la. Kun­ta myisi sit­ten eteen­päin ansi­t­ul­la suurel­la voitol­la. Rahaa ehkä ker­ty­isi veron­mak­sajille, vähän aikaa, kunnes lob­bar­it saisi fik­sat­tua rahavir­rat oikeisi­in uomiin.

  21. Sep­po: Omis­tusasun­non han­kki­neen ihmisen näkökul­mas­ta tämä olisi ihan sama kuin jos kaupun­ki alka­isi per­iä pien­tä vuokraa asun­nos­ta, johon on ensin laitet­tu elämän mit­taan ker­tyneet säästöt.

    Asun­to­tu­lon vero­tuk­sel­la tasotet­taisi­in sitä että jos oman asun­non sijas­ta elämän aikana ker­tyneet säästöt lait­taa pankki­tilille, pankin mak­samas­ta koros­ta per­itään lähde­verona 28 %. Tai jos pankki­tilin sijas­ta säästää vaik­ka osakkeisi­in, osinko- ja osakkei­den myyn­tivoitot ovat 28% pääo­maveron alaisia. 

    Elikkä asun­to­tu­lona pitäisi verot­taa asun­non osto­hin­nan suu­ruisen tal­letuk­sen koroista perit­tävää lähde­veroa vastaavasti. 

    Esim 200 000 euron asun­to, vuo­den tal­letusko­rko 1%, asun­to­tu­lo olisi 560 euroa. Osu­uskau­pan edus­ta­jis­ton jäse­nil­lä tuo tal­letusko­rko olisi tietysti 4–5 %, ja asun­to­tu­lo vas­taavasti reilut 2000 euroa.

  22. antti:
    ‘snip’
    Elikkä asun­to­tu­lona pitäisi verot­taa asun­non osto­hin­nan suu­ruisen tal­letuk­sen koroista perit­tävää lähde­veroa vastaavasti.
    ‘snip’

    Juuri näin! Täs­mälleen. Ja per­in­tä myös samal­la taval­la kuin lähde­verossa: mak­sa­ja pidät­tää tulosta veron.

  23. KKK: Täl­laiset transak­tioverot vain ruokki­vat asun­toku­plia. Yli­hin­taista asun­to ei ole niin kan­nat­tavaa myy­dä varain­si­ir­toveron takia.

    Niin kuin­ka päin se menikään?
    Asun­tokau­pan verot­ta­mi­nen siis lisää hin­taa ja jar­rut­taa kaup­paa ja se taas kas­vat­taa kuplaa?
    Ja yli­hin­taisen asun­non myyn­ti ei ole kan­nat­tavaa — ilmeis­es­ti siis ali­hin­taisen asun­non myyn­ti on tuot­toisam­paa? Keinot­telu siis siir­tyy ali­hin­taisi­in asuntoihin?

  24. Verovir­rat yleen­säkin pitäisi ottaa kri­it­tiseen tarkastelu­un. Varain­si­ir­toverokin menee val­ti­olle eikä kun­nalle tai maakunnalle.

    Suomen val­tio taitaa kerätä verot keskite­t­ym­min kuin mikään muu val­tio Län­si-Euroopas­sa. Pohjo­is­mais­sa verot mak­se­taan kun­nille ja maakunnille.

    Ihmis­ten ja yri­tys­ten mak­samien tulo- ja arvolisävero­jen ym. vero­jen määrit­te­ly ja keräämi­nen pitäisi olla seudullista ja vero­jen pitäisi myös jäädä asuinseuduille. 

    Val­ti­olle pitäisi riit­tää eri­laiset val­tio­ta­son tar­if­fit ja mak­sut, joi­ta mak­su­ja se nykyään perii joka käänteessä.

    Nykyi­nen jär­jestelmä on tsaari­naikainen. Alueelli­nen raha kiertää val­tion kirstun kaut­ta. Mitä kaikkea kum­mallista siitä seuraakin.

  25. Kyl­lähän se asun­tokau­pan vero todel­la on hölmö keksin­tö — täs­mälleen yhtä hölmö (ja saman­lainen) kuin arvonlisävero.

  26. Raimo K: Niin kuin­ka päin se menikään?Asuntokaupan verot­ta­mi­nen siis lisää hin­taa ja jar­rut­taa kaup­paa ja se taas kas­vat­taa kuplaa?Ja yli­hin­taisen asun­non myyn­ti ei ole kan­nat­tavaa – ilmeis­es­ti siis ali­hin­taisen asun­non myyn­ti on tuot­toisam­paa? Keinot­telu siis siir­tyy ali­hin­taisi­in asuntoihin?

    Keinot­teli­ja pyrkii yleen­sä myymään yli­hin­taisia asun­to­ja ja osta­maan ali­hin­taisia. Täl­lainen toim­inta hillit­see kuplien syn­tymistä. Transak­tiovero ei kan­nus­taa täl­laiseen toim­intaan. Sama pätee osakekauppaan.

  27. Kiin­teistöistä (esim. omakotitalo)varainsiirtovero on vielä paljon suurem­pi kuin asun­to-osakkeis­sa, muis­taak­seni 4 %.

  28. “Arvon­lisävero on ain­oa, joka tässä här­lessis­sä jää henkiin.”

    Eli tarkoit­taako, että kun­tau­ud­is­tuk­ses­sa on takoi­tus, että tulo- ja yhteisöverot kerätään ja ne jäävät alueille?

    Jos näin on niin kehi­tys on oikea.

  29. antti: Asun­to­tu­lon vero­tuk­sel­la tasotet­taisi­in sitä että jos oman asun­non sijas­ta elämän aikana ker­tyneet säästöt lait­taa pankkitilille,

    Mik­si sitä pitäisi tasoit­taa juuri tuo­hon verrattuna?

    Jotakuinkin yhtä perustel­lusti voisi tasoit­taa vero­ja ver­rat­en siihen, että oman asun­non sijas­ta elämän aikana ker­tyneil­lä säästöil­lä ostaa marl­boroa ja kos­sua ja säilöö krop­paansa. Siinähän val­ti­olle mak­set­tavien vero­jen osu­us on nykyään vielä paljon korkeampi.

    Tai voisi kysyä, että mik­si ylipäätään ihmisil­lä saa olla vero­tuk­sen jäl­keen verot­to­mia net­to­tu­lo­ja? Nehän lisäävät tulo­ero­ja, kulu­tus­ta ja ympäristön kuormitusta.

  30. KKK: Keinot­teli­ja pyrkii yleen­sä myymään yli­hin­taisia asun­to­ja ja osta­maan ali­hin­taisia. Täl­lainen toim­inta hillit­see kuplien syntymistä.
    ‘snip’

    Tämä selvä: yli­hin­taan myymi­nen siis hillit­see hin­to­jen nousua.

  31. Osmo Soin­in­vaara:
    Arvon­lisävero on ain­oa, joka tässä här­lessis­sä jää henkiin.

    Här­lessi on min­ulle tun­tem­aton talousti­eteelli­nen ter­mi, mut­ta olet var­maan havain­nut, että myös arvon­lisävero rajoit­taa kau­pankäyn­tiä ja supis­taa kau­pan vaa­ti­mat­to­mia kat­tei­ta, joten myös se on hölmö keksin­tö, jos­ta tulisi luopua.
    Käteen jää oikeas­t­aan vain: verot val­tion maksettaviksi!

  32. Raimo K: Tämä selvä: yli­hin­taan myymi­nen siis hillit­see hin­to­jen nousua. 

    Ost­a­mi­nen nos­taa hin­tata­soa ja myymi­nen las­kee sitä, noin pääpi­irteis­sään. Sik­si keinot­telu (kitkat­tomasti toimivil­la täy­del­lisil­lä markki­noil­la, ja kun kaikil­la toim­i­joil­la on käytet­tävis­sä sama täy­delli­nen ere­htymätön infor­maa­tio markki­noiden tilas­ta) loiven­taa sekä hin­to­jen laskua että niiden nousua.

  33. Raimo K: Här­lessi on min­ulle tun­tem­aton talousti­eteelli­nen ter­mi, mut­ta olet var­maan havain­nut, että myös arvon­lisävero rajoit­taa kau­pankäyn­tiä ja supis­taa kau­pan vaa­ti­mat­to­mia kat­tei­ta, joten myös se on hölmö keksin­tö, jos­ta tulisi luopua.
    Käteen jää oikeas­t­aan vain: verot val­tion maksettaviksi!

    tun­tem­aton ter­mi min­ullekin. Asun­tokau­pan varain­si­ir­tovero ja alv. ovat kuitenkin oleel­lis­es­ti kak­si eri asi­aa. Aikanaan asun­non rak­en­tamis­es­ta ja kor­jailuista mak­se­tut alvit ovat sisäl­lä asun­non arvos­sa. Tämä varain­si­ir­tovero sen sijaan vain han­kaloit­taa kau­pan­tekoa, eli vai­h­tamista kullekin parhait­en sopi­vaan asun­toon. Varain­si­ir­tovero aiheut­taa aika merkit­tävän osan muut­tokus­tan­nuk­sista. Tyh­mä vero, soisi pois­tet­ta­van. Joku aiem­pi kom­men­taat­tori oli ehdot­tanut tämän ohel­la pois­tet­tavak­si myös asun­to­lainan verovähen­nyk­siä. Vaik­ka tämä nyt muu­ta­man poten­ti­aalisen suosi­tuk­sen vähen­tääkin, niin eri­no­mainen aja­tus sekin.

    1. Här­lessi on tun­tem­aton ter­mi myös min­ulle. Sen sijaan Ipadin sana-arvaus näyt­tää sen tun­te­van. Yritin kir­joit­taa häs­lin­ki, mut­ta IPad halusi muut­taa sen ensin muo­toon HS, sit­ten Härs­ki sit­ten Helsin­ki ja sit­ten tuo outo Här­lessi. Se meni vahin­gos­sa läpi.

  34. antti: Asun­to­tu­lon vero­tuk­sel­la tasotet­taisi­in sitä että jos oman asun­non sijas­ta elämän aikana ker­tyneet säästöt lait­taa pankki­tilille, pankin mak­samas­ta koros­ta per­itään lähde­verona 28 %. Tai jos pankki­tilin sijas­ta säästää vaik­ka osakkeisi­in, osinko- ja osakkei­den myyn­tivoitot ovat 28% pääo­maveron alaisia. 

    Elikkä asun­to­tu­lona pitäisi verot­taa asun­non osto­hin­nan suu­ruisen tal­letuk­sen koroista perit­tävää lähde­veroa vastaavasti.

    Esim 200 000 euron asun­to, vuo­den tal­letusko­rko 1%, asun­to­tu­lo olisi 560 euroa. Osu­uskau­pan edus­ta­jis­ton jäse­nil­lä tuo tal­letusko­rko olisi tietysti 4–5 %, ja asun­to­tu­lo vas­taavasti reilut 2000 euroa.

    Yritän ymmärtää mikä tämä asun­to­tu­lon perus­teena ole­va tal­letusko­rko on (en ole kaup­pati­eteil­i­jä). Se ei voine olla sidot­tu mihinkään pankki­tal­letusten korkoon (esim euri­bor) eikä myöskään poli­it­tisel­la päätök­sel­lä saatu pros­ent­ti, kos­ka sil­loin rokotet­taisi­in tosi pahasti niitä omis­tusasu­jia, jot­ka asu­vat alueel­la, jos­sa asun­to­jen hin­nat tip­pu­vat. Muut­toli­ike pois muut­to­tap­pi­opaikoista kiihty­isi keinotekois­es­ti ja tunku hyvien veron­mak­sajien asuinalueille kiihty­isi. Seg­re­goi­tu­misen ris­ki on melkoinen, eikä sitä voine kokon­aan tor­jua rak­en­ta­mal­la HITASe­ja ympäri merenrantoja.

    Ain­oa oikeu­den­mukainen tal­letusko­rko lie­nee asun­non arvon­nousu. Las­ket­taisi­inko tämä saman kaupungi­nosan keskiar­vona? Se voi jois­sain tapauk­sis­sa olla hyvinkin harhaan­jo­htavaa, mut­ta todel­lisen arvon­nousun selvit­tämi­nen edel­lyt­täisi että kiin­teistön­välit­täjä käy ker­ran vuodessa arvioimas­sa arvon.

    Oli miten oli, niin kuin­ka käy kun asun­tomarkki­nat notkah­ta­vat? Saisim­meko takaisin asun­to­tu­losta mak­sami­amme veroja?

    Yksi varsin tärkeä omi­naisu­us hyvälle verolle on vero­tu­lo­jen ennakoitavu­us ja stabi­il­ius. Asun­to­jen hin­nan­nousu­un sidot­tu vero­tus on tässä mielessä paljon huonom­pi kuin varain­si­ir­tovero. Hin­nan­nousus­ta riip­puma­ton vero taas tekee oman kodin ostamis­es­ta melkoisen riskisi­joituk­sen ja voi ohja­ta eri aluei­den sosi­aal­isia rak­en­tei­ta sel­l­aisi­in suun­ti­in, jot­ka tässäkin blo­gis­sa on nähty ongelmana.

    Min­ul­ta on voin­ut jäädä jotain huo­maa­mat­ta. Olisi hyvä ymmärtää tämä asun­to­tu­lon vero­tus asia, kun sitä välil­lä väläytel­lään täl­lä blogilla.

  35. Ensin­näkin olen ihan samaa mieltä, että kyseinen vero on tyh­mä ja se olisi järkevää pois­taa. Kri­ti­soisin kuitenkin sitä aja­tus­ta, että siinä, että asian pitää olla “haitake”, jot­ta sille olisi perus­teet vero­tuk­ses­sa. Täl­lä het­kel­lä var­maan ylivoimais­es­ti suurin osa vero­tu­loista tulee asioista, jot­ka eivät ole haitakkei­ta (ansiotulo‑, pääo­mat­u­lo- ja arvonlisävero). 

    Mut­ta jos siis asumis­es­ta halu­taan verot­taa, niin minus­ta olisi järkevää kohdis­taa se tasais­es­ti kaikki­in asu­ji­in ja pois­taa asun­to­lainan korkovähen­nys ja nos­taa kiin­teistöveroa sen sijaan, että rokote­taan niitä, joiden on syys­tä tai tois­es­ta vai­hdet­ta­va asuntoa.

  36. Kum­ma hinku joil­lakin verot­taa asum­ista, ei kai se Suomes­sa niin hal­paa ole?
    Jos ja kun verot­taa halu­taan, verotet­takoon sil­loin kuin arvon­nousut yms. real­isoitu­vat eli myyn­ti­ta­pah­tu­mas­sa. Varain­si­ir­tovero on yksi tapa, myyn­tivoiton vero­tus on toinen.
    Jos verote­taan vain asum­ista, reilua on kut­sua sitä oikeal­la nimel­lä, sehän on asun­toon kohdis­tu­va var­al­lisu­usvero — ja kiin­teistövero hoitaa jo tämän asian, kun­han saadaan vero­tusar­vot vas­taa­maan käyp­iä arvoja.

  37. Varain­si­ir­toverol­la on sama vaiku­tus kuin kiin­teistöverol­la: Se alen­taa asun­non hintaa.

    Ilman veroa asun­non hin­ta oli­is veron ver­ran kalliimpi.

    Ihmis­ten mak­sukyky ei muu­tu oli veroa tai ei.

  38. “Ehdote­tun rahoi­tus­markki­naveron aiheut­ta­ma lisäkus­tan­nus pelkästään suo­ma­laiselle työeläke­jär­jestelmälle on yli 500 miljoon­aa euroa vuodessa.”

    Kala­jut­tu­ja, Bjarne Kallis las­ki todel­lisen kulu­vaiku­tuk­sen eläke­vaku­ut­suytiöi­den ilmoit­tamien luku­jen poh­jal­ta ja sai sum­mak­si 100 miljoonaa.

    Ja todel­lista sum­maa ei kukaan tiedä,koska vero on vielä valmistelussa.

    Ja jos kaiken ehdok­si pis­tetään kaikkien hyväksyn­tä niin eipä maail­mas­sa kyetä sopi­maan mis­tään milloinkaan

  39. liian van­ha:

    “Ehdote­tun rahoi­tus­markki­naveron aiheut­ta­ma lisäkus­tan­nus pelkästään suo­ma­laiselle työeläke­jär­jestelmälle on yli 500 miljoon­aa euroa vuodessa.”

    Kala­jut­tu­ja, Bjarne Kallis las­ki todel­lisen kulu­vaiku­tuk­sen eläke­vaku­ut­suytiöi­den ilmoit­tamien luku­jen poh­jal­ta ja sai sum­mak­si 100 miljoonaa. 

    Just joo, Bjar­nen laskel­ma osoit­taa, että hän ei ole lukenut eläkey­htiöi­den tiedotet­ta asi­as­ta eikä ymmär­rä ollenkaan mis­sä niiden sijoituk­set ovat.

    Kallik­sen laskel­ma poh­jau­tui Helsin­gin pörssin osakekau­pan volyymi­in. Eläkey­htiöi­den vuosit­tai­sista transak­tioista val­taosa tehdään ihan muual­la. Suurin volyy­mi tulee korko ja val­u­ut­tasi­joi­tusten ja niiden suo­jaamisen kaut­ta. Käytet­tyjä instru­ment­te­ja ei edes noteer­a­ta Helsingis­sä. (tuo 500 miljoo­nan kus­tan­nus tulisi siis pääasi­as­sa Frank­furtista ja muista Euroopan isoista pörsseistä).

    On aika rajua puhet­ta entiseltä kansane­dus­ta­jal­ta väit­tää, että lak­isääteistä toim­intaa hoita­vat eläkey­htiöt vale­htelisi­vat julk­isu­udessa niinkin triv­i­aal­isti tark­istet­tavas­ta asi­as­ta kuin arvopa­peri- ja johdan­naiskaup­pansa volyymi.

  40. “Eläkey­htiöt vale­htelisi­vat julk­isu­udessa niinkin triv­i­aal­isti tark­istet­tavas­ta asi­as­ta”. Tuo oli Pekalta hyvä kommentti.

  41. Ja alla Liian Van­halle vielä lähde (Työeläke­vaku­ut­ta­jat TELA) ja lain­aus (vähän luotet­tavampi kuin ex.edustaja Bjarne Kallik­sen blo­gi) rahoi­tus­markki­naveron n. 500 miljoo­nan kus­tan­nuk­ses­ta eläkejärjestelmälle.

    “Mitä kus­tan­nuk­sia vero aiheut­taisi työeläke­vaku­ut­ta­jille ja mihin kus­tan­nusten laskel­mat perustuvat?

    Rahoi­tus­markki­naveroa perit­täisi­in osakkeil­la, joukkovelka­kir­joil­la, sijoi­tus- ja yri­tys­todis­tuk­sil­la ja johdan­naisil­la käytävästä kau­pas­ta. Työeläke­si­joituk­sista veron kus­tan­nus olisi arviomme mukaan 450–530 miljoon­aa euroa vuodessa. Laskel­ma perus­tuu työeläke­vaku­ut­ta­jien viime vuo­den kau­pankäyn­ti­in. Vaik­ka arvio perus­tuu viime vuo­teen, suu­ru­us­lu­ok­ka olisi sama vuosit­tais­es­ta vai­htelus­ta huolimatta.

    Sum­mas­ta työeläke­vaku­u­tusy­htiöi­den osu­us olisi arvi­ol­ta 350–400 miljoon­aa euroa. Lisäk­si ker­tymä muil­ta työeläke­vaku­ut­ta­jil­ta eli eläkesäätiöiltä, kas­soil­ta, Mer­im­ieseläkekas­salta, Maat­alousyrit­täjien eläke­laitok­selta ja julk­isten alo­jen työeläke­vaku­ut­ta­jil­ta olisi arvi­ol­ta 100–130 miljoon­aa euroa.

    Laskel­mat perus­tu­vat siihen, että suurim­mat jäsen­emme ovat käyneet läpi viime vuo­den kaik­ki todel­liset tekemän­sä kau­pat, ostot ja myyn­nit, kaup­pa kau­pal­ta. Täl­lä tavoin on käy­ty läpi noin 2/3 koko työeläkealan sijoi­tus­var­al­lisu­ud­es­ta. Pien­impi­en jäsen­temme osalta sum­mat on arvioitu läpikäy­dyn kan­nan perus­teel­la. Lisäk­si on arvioitu niiden kau­pankäyn­timäärien ole­van suh­teessa var­al­lisu­u­teen jonkin ver­ran pienem­mät kuin suurten toim­i­joiden. Arvio perus­tuu siihen, että samat kau­pat tehtäisi­in veros­ta huolimatta.”

    link­ki Telan sivuille:
    http://www.tela.fi/rahoitusmarkkinavero#1_mik%C3%A4

  42. Kai ne ovat laske­neet senkin, mitä palkkavero, ALV ja kiin­teistövero eläkey­htiöille mak­sa­vat? Niin, ja asun­tokau­pan leimavero.

  43. Yksi työeläkey­htiön kaveri, joi­ta tun­nen aika lail­la, ker­toi, että hei­dän mielestään johta­jien asun­not ovat kohtu­uhin­taisia Suomes­sa. Kaik­ki muu on ihan #&”!?+*:n kallista, minkä takia he lähtevät Ruot­si­in tai Tan­skaan, jot­ka ovat euro­maista parhaim­mas­sa kun­nos­sa, mikä johtuu siitä, että niis­sä on öljyä, vai miten se nyt oli…No joka tapauk­ses­sa ne läh­tee vähän äkkiä.

  44. Liian van­ha:
    Ja todel­lista sum­maa ei kukaan tiedä,koska vero on vielä valmistelussa.

    Tietenkään kukaan ei sum­maa tiedä, kos­ka on päivän­selvää että oli­pa se sum­ma mitä tahansa, se on niin suuri että aivan tasan var­masti vaikut­taa verotet­tavien toim­intaan siten, että vält­tävät veroa niin paljon kuin voivat taval­la tai toisel­la. Ihan ensi­hätään työeläkey­htiöt voivat yksinker­tais­es­ti tiput­taa kau­pankäyn­nin volyymit vaik­ka puoleen aikaisem­mas­ta. Toisek­si, kun puh­taan sadoista miljoon­ista, niin siinä tulee kyl­lä nopeasti veron kiertämisek­si tehdyt melkoisetkin vir­i­tyk­set eri­no­maisen kannattaviksi.

    Esimerkik­si eikö ole päivän­selvää, että siirtämäl­lä fyrkat vaikka­pa Ruot­si­in, vält­tää suurim­man osan veros­ta? Jos eläkey­htiö siirtää rahansa vaikka­pa ruot­salaiseen rahas­toon, niin se mak­saa siitä transak­tioveron. Ruot­salaiset sit­ten hoita­vat salkun veivaamisen, eivätkä mak­sa mitään. Jos eläkey­htiä veivaa itse, se mak­saa jokikises­tä transak­tios­ta sen veron. 

    Sama jut­tu suo­ma­laisil­la rahas­toil­la. Edes taval­lisen pien­si­joit­ta­jan ei ole enää mitään järkeä ostaa suo­ma­laisia rahas­to­ja, jot­ka joutu­vat pulit­ta­maan veron jokaises­ta kau­pas­taan. Samal­la vaival­la voi ostaa suo­raan ruotsalaisia/tanskalaisia rahas­to­ja kos­ka pankit tule­vat niitä aivan var­masti tar­joa­maan, taitaa olla jo nyt tar­jol­la vaik­ka mitä vaihtoehtoja.

    Jos tämä vero tulisi toim­i­maan täl­lä tavoin, niin se on kyl­lä nau­ret­ta­van help­po kiertää.

  45. Sylt­ty: Sama jut­tu suo­ma­laisil­la rahas­toil­la. Edes taval­lisen pien­si­joit­ta­jan ei ole enää mitään järkeä ostaa suo­ma­laisia rahas­to­ja, jot­ka joutu­vat pulit­ta­maan veron jokaises­ta kaupastaan. 

    Tuo perus­tuu tietysti ole­tuk­seen, että jokainen salkun­hoita­jan tekemä kaup­pa, kaup­po­jen lukumäärästä riip­pumat­ta, paran­taa odotusar­vois­es­ti salkun riski/­tuot­to-omi­naisuuk­sia. Tuos­ta on toisen­laisi­akin näke­myk­siä. Jollei kenel­läkään muul­la, niin minulla.

  46. tcrown: Tuo perus­tuu tietysti ole­tuk­seen, että jokainen salkun­hoita­jan tekemä kaup­pa, kaup­po­jen lukumäärästä riip­pumat­ta, paran­taa odotusar­vois­es­ti salkun riski/­tuot­to-omi­naisuuk­sia. Tuos­ta on toisen­laisi­akin näke­myk­siä. Jollei kenel­läkään muul­la, niin minulla.

    Mihin logi­ikkaan tämä nyt perustuu?

    Tietenkään salkun­hoita­jat eivät ole täy­del­lisiä ja ole aina oike­as­sa. Siitä huoli­mat­ta on aika omi­tu­ista olet­taa, että salkun­hoita­jien kau­pankäyn­tiä vähen­tämäl­lä ja kalli­im­mak­si tekemäl­lä salkun­hoito jotenkin para­nee, tai edes pysyy yhtä hyvänä.

    Kun kitkaa tehdään tarkoituk­sel­la, joku sen kitkan joutuu mak­samaan. Se joku on asi­akas. Siis esimerkik­si eläkesäästäjä.

  47. tcrown: Tuo perus­tuu tietysti ole­tuk­seen, että jokainen salkun­hoita­jan tekemä kaup­pa, kaup­po­jen lukumäärästä riip­pumat­ta, paran­taa odotusar­vois­es­ti salkun riski/­tuot­to-omi­naisuuk­sia.

    Täl­lä ei oikeas­t­aan ole mitään merk­i­tys­tä, kos­ka pohjo­is­maisen pankin ei ole mitään järkeä olla tar­joa­mat­ta Ruot­si­in sijoit­tuvia rahas­to­ja ja kovasti main­os­taa, että han­kkikaa näitä älkääkä niitä suo­ma­lais­ten kil­pail­i­joiden yliv­erotet­tu­ja rahastoja. 

    Esimerkik­si Selig­sonil­la var­maan mietitään jo, minkälaisil­la vip­paskon­steil­la saadaan rahas­tot sijoitet­tua kaikkialle muualle kuin Suomeen.

  48. Täysin nau­ret­ta­va tilanne, että per­heel­liselle muut­ta­jalle var­al­lisu­usvero edus­taa sitä kaikkein suur­in­ta muuttokustannusta.

    Samaan aikaan val­tio antaa ylip­itk­istä työ­matkoista eri­laisia verovähen­nyk­siä eli tukee sitä, että ihmiset asu­vat mah­dol­lisim­man pitkäl­lä työ­paikas­taan sen sijaan, että vai­h­taisi­vat asun­toa työti­lanteen muuttuessa.

Vastaa käyttäjälle Raimo K Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.