Vaaliohjelmaani: Kruunuvuorenrannan ratikkasilta on toteutettava

Kru­unuvuoren­ran­taan suun­nitel­tu ratikkasil­ta on toteutet­ta­va niin, että yhteys on ole­mas­sa siinä vai­heessa, kun alueel­la alkaa muut­taa merkit­tävästi asukkai­ta. Ratikkay­htey­den kanssa Kru­unuvuoren­ran­nas­ta tulee kan­takaupun­gin jatke, ilman ratikkay­hteyt­tä syr­jäi­nen lähiö.

Kos­ka sil­ta on kallis ja kos­ka kaupungilla on rahaa vähän, Kru­unuvuoren­ran­nan toteut­tamista varten tulee perus­taa kun­nalli­nen liike­laitos, jon­ka taseeseen Helsin­ki siirtää maao­maisuuten­sa Kru­unuvuoren­ran­nas­sa. Liike­laitos rahoit­taa lainara­hal­la sekä sil­lan että muun infra­struk­tu­urin alueel­la – ei kuitenkaan vesi‑, viemäri‑, eikä sähköverkkoa, koske niiden rahoit­tamiseen on omat organ­isaa­tion­sa.  Lainan se mak­saa maao­maisu­u­den tuot­tamil­la tuloil­la joko myymäl­lä tai vuokraa­mal­la tont­te­ja. Sil­lan rahoit­ta­mi­nen maao­maisu­u­den tuot­tamil­la tuloil­la on perustel­tua, kos­ka sil­lan ansioista maao­maisu­u­den arvo nousee enem­män kuin sil­lan vaa­ti­mat 200 miljoon­aa euroa. Kun liike­laitos on saanut mak­se­tuk­si velka­nsa, se puretaan.

Liike­laitos huole­htii vain han­kkei­den rahoituk­ses­ta, se ei päätä kaavoista eikä nou­datet­tavista ton­tin­lu­ovu­tuk­sen periaatteista.

Kuin­ka kaukana on Kruunuvuorenranta

&

 

(Klikkaa kuva suurem­mak­si)

Sanoin val­tu­us­tossa, että aja­tus hylätä sil­tay­hteys Kru­unuvuoren­ran­taan ja hoitaa liikenne liityn­täbus­seil­la Hert­toniemen metroase­man kaut­ta siirtää Kru­unuvuoren­ran­nan liiken­teel­lis­es­ti jon­nekin Kor­son etäisyy­delle keskustasta.

Olin väärässä. Kor­soon pääsee paljon nopeammin.

Ohes­sa HSL:n tar­joa­ma kart­ta mat­ka-ajas­ta Ase­ma-auki­ol­ta. Otin ase­ma-aukion ollak­seni ystävälli­nen tuolle metro- ja liityn­täbus­si­vai­h­toe­hdolle. Toki se on ystävälli­nen myös Korsolle.

Nyky­isin liityn­täbus­seil­la mat­ka ase­ma-auki­ol­ta Laa­jasa­loon kestää 50 – 59 min­u­ut­tia. Samas­sa ajas­sa mui­hin suun­ti­in pääsee todel­la pitkälle.

67 vastausta artikkeliin “Vaaliohjelmaani: Kruunuvuorenrannan ratikkasilta on toteutettava”

  1. Ratikkasil­ta toteutetaan ennem­min tai myöhem­min. Keskeistä on, diilataanko arvokkaat ton­tit ensin raken­nus­li­ikkeille huono­jen yhteyk­sien mukaisel­la ali­hin­nal­la. Kuu­lop­uhei­den mukaan tässä on myös seli­tys sil­lan viivästymiselle ja epävarmuudelle.

  2. Jätetään koko sil­ta rak­en­ta­mat­ta, sil­loin maan arvo ei nouse turhan korkealle ja meil­lä on mah­dol­lisu­us saa­da kohtu­uhin­taisia asun­to­ja hyvälle paikalle Helsinki­in. Tai sit­ten vai­h­toe­htois­es­ti KSV:n on osoitet­ta­va vas­taa­va määrä kohtu­uhin­taiseen asun­to­tuotan­too sopi­vaa maa­ta ja velvoit­taa Kru­unuvuoren­ran­nan ton­tin­lu­ovus­tuse­hdois­sa gryn­der­it rak­en­ta­maan ensin nuo kohtu­uhin­taiset asunnot.

    Vihrei­den poli­ti­ik­ka ajaa kaiken asun­to­tuotan­non kalleimpi­in asun­toi­hin ja sitä kaut­ta vaan lisää autois­tu­mista kun vain rikkail­la on varaa noi­hin asun­toi­hin (ja rikkaat myös autoil­e­vat enem­män) ja toisaal­ta keski­t­u­loiset pakote­taan muut­ta­maan Nur­mi­järvelle kah­den auton loukku­un. Vihrei­den kau­ni­it puheet kohtu­uhin­taisen asumisen osalta ovat taas ker­ran sitä itseään

  3. No onko Vuosaari Osmon mielestä per­ife­ri­aa kun se sijait­see ”kor­son matkan” päässä Rautatiease­mal­ta. Aurinko­lahdessa, kuten ei Kru­unuvuoren­ran­nasakaan asun­to­jen hin­taa ei määritä etäisyys Kol­men sepän pat­saal­ta, sen määrit­tää merenranta.
    Kru­unuvuoren­ran­ta ei kaupunki­rak­en­teel­lis­es­ti ole osa kan­takaupunkia, se Laa­jasa­lon kylä. Seu­raa­vana hier­arki­as­sa on Hert­toniemen keskus­tan omavaraisek­si kehit­tyvä keskus.
    Laa­jasa­lo­laisia, kuten ei kulosaare­lai­saikaan pidä kiusa­ta liityn­täbus­sil­la, niille pitää jär­jestää suo­ra non­stop-runk­olin­ja Hert­toniemen keskus­tan ja Sörnäis­ten ranta­tien kaut­ta Rautatiease­malle. Nivel­bus­sit voi maala­ta oranssil­la, ja kut­sua jär­jestelmää vaik­ka ”hybridimetroksi”. Metro/liityntäbussijärjestelmään ei pidä suh­tau­tua tue­han ortodoksisesti.
    Orwellilais­es­ti ”Kruunu”sillaksi nimet­ty mega­lo­maa­ni­nen betoni­turhake tuhoaisi kilo­metrikau­pal­la paras­ta Helsinkiläistä saaristomaisemaa.

  4. Heh, KariS:llä Mat­ti Van­has­maista logi­ikkaa. Mik­sei samantien raken­neta valmi­ik­si home­isia asun­to­ja? Sil­läkin taval­la saadaan kämp­pi­en hin­to­ja alas.

  5. Kan­natan lämpimästi Oden rahoi­tus­mall­ia, jot­tei sil­ta jää tekemät­tä! Nyt on muuten Lai­turis­sa Kamp­is­sa esil­lä Kru­unuvuoren­ran­ta-näyt­te­ly. Sen mukaan ensim­mäis­ten talo­jen rak­en­t­a­mi­nen alka­isi jo ensi vuon­na, joten kiiret­tä pitää sil­lan kanssa.

  6. Osmo Soin­in­vaara: Aurinko­lahti on hyvä vas­tine siitä, mitä tästä Kokoomuk­sen kumipyöräkru­unuvuoren­ran­nas­ta tulisi. 

    Vähän argu­men­toidumpi vas­taus Osmo, kiitos! Tarkoi­tatko kumipyöril­lä Laajasalon/ Kru­unuvuoren kohdal­la ehdot­ta­maani hybridimetroa.

  7. KariS: Jätetään koko sil­ta rak­en­ta­mat­ta, sil­loin maan arvo ei nouse turhan korkealle ja meil­lä on mah­dol­lisu­us saa­da kohtu­uhin­taisia asun­to­ja hyvälle paikalle Helsinkiin.

    Asun­to­jen yleiseen hin­tata­soon ei vaiku­ta kuin kysyn­nän ja tar­jon­nan suhde, ei jonkun yksit­täisen kaupungi­nosan tahalli­nen ram­paut­ta­mi­nen puss­in­peräk­si, jos­sa asu­taan vain pakos­ta. Tar­jon­nan mak­si­moimi­nen edel­lyt­tää tiiviyt­tä, joka puolestaan edel­lyt­tää kil­pailukyky­istä joukkoliikennettä.

    Huonoa kaupunki­raken­net­ta on jo tarpeek­si, ei raken­neta sitä enää lisää.

    1. Jari V: Asun­to­jen yleiseen hin­tata­soon ei vaiku­ta kuin kysyn­nän ja tar­jon­nan suhde, ei jonkun yksit­täisen kaupungi­nosan tahalli­nen ram­paut­ta­mi­nen puss­in­peräk­si, jos­sa asu­taan vain pakos­ta. Tar­jon­nan mak­si­moimi­nen edel­lyt­tää tiiviyt­tä, joka puolestaan edel­lyt­tää kil­pailukyky­istä joukkoliikennettä.

      Huonoa kaupunki­raken­net­ta on jo tarpeek­si, ei raken­neta sitä enää lisää.

      Tuo sil­ta tuhoaa koko Laa­jasa­lon. Käytän­nössä koko liikun­ta­puis­to tuho­taan ja niiden lähel­lä ole­vat viheralueet.

      1. olof: Höps.

        Kyl­lä se tuhoaa. Se hävit­tää koko liikun­ta­puis­ton käytän­nössä sekä sen ympäröivän viheralueen.

  8. EeroN:
    Heh, KariS:llä Mat­ti Van­has­maista logi­ikkaa. Mik­sei samantien raken­neta valmi­ik­si home­isia asun­to­ja? Sil­läkin taval­la saadaan kämp­pi­en hin­to­ja alas.

    Logi­ik­ka on siinä, että Osmon ehdo­tus nos­taa asun­to­jen hin­taa, ei niiden toteu­tuskus­tan­nuk­sia. Siis gryn­der­it saa­vat parem­man hin­nan, ja kaupun­ki saa keplotel­tua itselleen tuon sil­lan kus­tan­nuk­set. Häviäjä on taas ker­ran asunnontarvitsijat. 

    Näk­isin mielel­läni edes joskus vihreiltäkin ihmis­ten todel­li­sista tarpeista lähtevän asun­topoli­it­tisen ehdo­tuk­sen, nyt Osmokin toimii kuin kaupun­gin virkamiehet, koet­taen mak­si­moi­da kaupun­gin ja gryn­derei­den välisen sym­bioosin mah­dol­lis­ta­man asun­to­jen hin­nan vedätyksen. 

    En siis vas­tus­ta sil­taa, mut­ta ennekuin se tehdään tulee varmis­taa, että jon­nekin päin Helsinkiä (Kehä ykkösen sisälle) syn­tyy myös kes­ki- ja pien­i­t­u­loisille mah­dol­lisuuk­sia han­kkia asun­to­ja. Niitä ihmiset tarvit­se­vat, ei näitä huip­pukalli­ita mer­inäköala eliittialueita.

    1. KariS: Logi­ik­ka on siinä, että Osmon ehdo­tus nos­taa asun­to­jen hin­taa, ei niiden toteutuskustannuksia.

      Niin, kun niistä asun­noista tulee *parem­pia*.

      Kuten Ode joskus ehdot­ti, asun­noista saadaan kyl­lä kohtu­uhin­taisia, kun niiden etuoveen asen­netaan tun­nin viiveel­lä avau­tu­va aikalukko (täl­lainen ei ole edes kallis…). Täl­löin hyväl­läkin paikalla ole­vaan asun­toon pää­sisi yhtä hitaasti kuin vähän huonom­mal­lakin paikalla, eikä siitä asun­nos­ta kan­nat­taisi mak­saa enem­pää kuin jos se sijait­sisi tun­nin matkan päässä.

      Tai sit­ten asun­noista voisi jät­tää kylpy­huoneet pois ja kor­va­ta ne koko talon yhteisel­lä kylpy­huoneel­la. Jos ves­sois­takin tehtäisi­in huoneis­toko­htais­ten sijais­es­ti yksi per ker­ros, niin kyl­lä sekin jos­sain näk­isi. Nämä toimen­piteet lask­i­si­vat asun­to­jen hin­to­jen lisäk­si jopa niiden raken­nuskus­tan­nuk­sia. Kun jätet­täisi­in vielä asun­toko­htaiset vesi­jo­hdot pois, niin saataisi­in todel­lakin kohtu­uhin­taista asumista.

  9. Osmo Soin­in­vaara:
    Aurinko­lahti on hyvä vas­tine siitä, mitä tästä Kokoomuk­sen kumipyöräkru­unuvuoren­ran­nas­ta tulisi.
    Halu­taan parempaa.

    Taas näkyy tuo Osmon har­ras­ta­ma ylim­ielisyys itäistä Helsinkiä kohtaan. Aurinko­lahti on alle kilo­metrin etäisyy­del­lä Metroase­mas­ta, siis juuri sitä mitä tarvi­taan. Raidey­hteyksin varustet­tua kohtu­uhin­taista asun­to­tar­jon­taa. Se vaan sat­tuu ole­maan idässä, siis naut­tii vihrei­den halveksuntaa.

    1. Ei Aurinko­lahdessa ole mitään muu­ta vikaa kuin että se on lähiö. Se yritet­ti­in tehdä niin hyvin kuin mah­dol­lista kor­jaa­maan Erk­ki Heikkosen aikaansan­nok­sia Vuosaaressa.
      Kokoomuk­sen kumipyöri­in perus­tu­vas­ta Kru­unuvuoren­ran­nas­ta tulisi yhtä haluttu.
      Lähiöis­säkään ei ole muu­ta vikaa kuin että niitä on jo tarpeek­si ja kan­takaupunkia taas on liian vähän. Tämä noteer­ataan asun­tomarkki­noil­la joka sun­nun­tai. Sik­si pn parem­pi tehdä Kru­unuvuoren­ran­nas­ta kan­takaupun­gin jatke eikä syr­jäistä lähiötä.

  10. Sen lau­tan ongel­ma on noin pähk­inänkuores­sa että sille ei ole edes malle­ja kidut­ta­mal­la saatu juuri matkus­ta­jia. Mikä johtuu siitä että se nyt vaan on hidas matkus­ta­jan kannal­ta. Viimeisin tulos taisi olla että laut­ta on hyö­tykus­tan­nuk­seltaan negati­ivi­nen, virstan­pylväs tuokin kaupunkimme suunnitelussa.

  11. Laut­ta kul­kee ran­nas­ta rantaan ja sen kus­tan­nuk­si­in on las­ket­ta­va myös liityn­täli­ikenne laut­taran­taan kum­mas­sakin päässä. Laut­ta­mat­ka on vai­h­dolli­nen kum­mas­sakin päässä. Kaupun­gin talousarvio pal­jas­taa, että sil­taa ei ole tulos­sa, han­ke on seu­raa­vana neljänä vuote­na saa­mas­sa tasan miljoo­nan vuodessa, joka on n. 1/200 osa raken­nuskus­tan­nuk­sista. Kos­ka Pajunen ja kaup­paka­mar­in­u­likat halu­a­vat autokaupunkia, saamme korkein­taan motarisil­lan. Ruuhkat Liisankadul­la tule­vat ole­maan aikamoi­set ja ratik­ka ei enää siihen ruuhkaan mah­du, mut­tei ole tarkoi­tuskaan, sil­lä eihän kokoomus julk­ista liiken­net­tä halua.

  12. Osmo Soin­in­vaara: Lähiöis­säkään ei ole muu­ta vikaa kuin että niitä on jo tarpeek­si ja kan­takaupunkia taas on liian vähän. Tämä noteer­ataan asun­tomarkki­noil­la joka sun­nun­tai. Sik­si pn parem­pi tehdä Kru­unuvuoren­ran­nas­ta kan­takaupun­gin jatke eikä syr­jäistä lähiötä.

    Yksi merkit­tävä kri­teeri mik­si halu­taan asua kan­takaupungis­sa on että viihde-elämä on käve­ly tai korkein­taan ratikka­matkan päässä. Eli rehellis­es­ti san­ot­tuna kapakat. On toki lähiöis­säkin kapakoi­ta mut­ta niis­sä ei käy naisia riittävästi;)

    Jos Laa­jasa­lo yhdis­tetään kan­takaupunki­in ratikkasil­lan avul­la, niin takaako se sen, että viimeinen ratik­ka lähte vas­ta kapakoiden sulkeu­tu­misen jäl­keen, vai pitääkö men­nä tak­sil­la joka kiertää man­tereen kaut­ta? Vai saa­vatko tak­sit ajaa myäös ratikkasil­lal­la öiseen aikaan? 

    Tämä voi olla ratkai­se­va seik­ka miten hyvin Kru­unuvuoren­ran­nan uusi asuinalue men­estyy, ja suos­tu­vatko asukkaat mak­samaan sel­l­aista hin­taa asun­noista mitä pyydetään.

    Onhan mah­dol­lista asua kan­takaupunki­mais­es­ti jopa Sipoos­sa Nikkilän ensitessä sairaala-alueel­la, mut­ta tak­si­mat­ka öiseen aikaan Helsin­gin keskus­tas­ta sinne on niin suo­laisen kallis että alueen asun­noista ei voi oikein pyytää kan­takaupun­gin hin­to­ja, ei läheskään.

  13. Osmo Soin­in­vaara:
    Ei Aurinko­lahdessa ole mitään muu­ta vikaa kuin että se on lähiö. Se yritet­ti­in tehdä niin hyvin kuin mah­dol­lista kor­jaa­maan Erk­ki Heikkosen aikaansan­nok­sia Vuosaaressa.
    Kokoomuk­sen kumipyöri­in perus­tu­vas­ta Kru­unuvuoren­ran­nas­ta tulisi yhtä haluttu.
    Lähiöis­säkään ei ole muu­ta vikaa kuin että niitä on jo tarpeek­si ja kan­takaupunkia taas on liian vähän. Tämä noteer­ataan asun­tomarkki­noil­la joka sun­nun­tai. Sik­si pn parem­pi tehdä Kru­unuvuoren­ran­nas­ta kan­takaupun­gin jatke eikä syr­jäistä lähiötä.

    Meil­lä on valitet­tavasti liikaa yli­hin­taista, mut­ta huikean kysyn­nän vuok­si silti kau­pak­si menevää, asun­to­tuotan­toa. Tuo kan­takaupun­gin jatke kun tarkoit­taa samaa kuin yli­hin­noit­telu, ainakin tuotan­tokus­tan­nuk­si­in näh­den yli­hin­noit­telu. Jos lähiöt tuot­taa kohtu­uhin­taista asum­ista, niitäkin on sil­loin tehtävä. Ei pelkkä huip­pukalli­in tuot­ta­mi­nen lop­ut­tomi­in voi jatkua, nyt ollaan jo tilanteessa, jos­sa tavalli­nen keski­t­u­loinen per­he pakote­taan muut­ta­maan Nur­mi­järvelle. Mil­loin vihreöt esit­tää edes jotain konkreet­tista muillekin kuin ökyrikkaille

  14. Turhaan ver­taat ratikkay­hteyt­tä bus­si­in. Sil­taa vas­tus­ta­vat tahot kun eivät bus­si­in astu.

    Laa­jasa­lon liiken­teen perus­t­a­mi­nen yksi­ty­isautoilun varaan ei ole Helsin­gin mit­ta­pu­us­sa edes eri­tyisen älytön­tä. Mielel­lään kuulisin Sir­pa “kaikil­la-on-auto” Asko-Sel­javaar­al­ta mitä reit­tiä 20000:n tule­van jätkäsaare­laisen on tarkoi­tus autoil­la meren­pin­nanalaisil­ta parkkipaikoil­taan työpaikoilleen.

  15. Jus­si Ahto­la:
    ..sil­lä eihän kokoomus julk­ista liiken­net­tä halua. 

    Se ei sen­tään halua siitä fanaat­tis­es­ti eroon, keinol­la mil­lä hyvän­sä, kuten vihreät autoista. 

    Toisin sanoen, sille par­jat­ulle Kokoomuk­selle kel­paa kompromissi.

  16. KariS: Jätetään koko sil­ta rak­en­ta­mat­ta, sil­loin maan arvo ei nouse turhan korkealle ja meil­lä on mah­dol­lisu­us saa­da kohtu­uhin­taisia asun­to­ja hyvälle paikalle Helsinkiin.

    Ja raken­netaan alueesta samal­la mah­dol­lisim­man ruma ja epävi­ihty­isä. Täl­löin saadaan asun­to­jen hin­ta tiputet­tua alas. Tämäkö on itse­tarkoi­tus? Kun rikkaat muut­ta­vat asumaan sille kalleim­malle asuinalueelle, toisek­si rikkaim­mat pää­sevät muut­ta­maan sille toisek­si kalleim­malle asuinalueelle, jos­sa rikkaim­mat aikaisem­min asu­vat jne. Näin ollen kalli­in asuinalueen rak­en­t­a­mi­nen paran­taa piirun ver­ran kaikkien asemaa.

    1. KKK: Ja raken­netaan alueesta samal­la mah­dol­lisim­man ruma ja epävi­ihty­isä. Täl­löin saadaan asun­to­jen hin­ta tiputet­tua alas. Tämäkö on itsetarkoitus?Kun rikkaat muut­ta­vat asumaan sille kalleim­malle asuinalueelle, toisek­si rikkaim­mat pää­sevät muut­ta­maan sille toisek­si kalleim­malle asuinalueelle, jos­sa rikkaim­mat aikaisem­min asu­vat jne. Näin ollen kalli­in asuinalueen rak­en­t­a­mi­nen paran­taa piirun ver­ran kaikkien asemaa.

      Toi ei todel­lakaan pidä paikkaansa.

      Muuten­han asun­to­jen hin­nat lask­isi mut­ta ne nousee koko ajan. Helsingis­sä ei ole varaa asua enää taval­lisen duu­nar­in. Se on jo niin kallista että Helsingis­sä on työvoima­pu­la kun kukaan pien­i­t­u­loinen ei tääl­lä suos­tu asumaan.

    2. KKK: Ja raken­netaan alueesta samal­la mah­dol­lisim­man ruma ja epävi­ihty­isä. Täl­löin saadaan asun­to­jen hin­ta tiputet­tua alas. Tämäkö on itsetarkoitus?Kun rikkaat muut­ta­vat asumaan sille kalleim­malle asuinalueelle, toisek­si rikkaim­mat pää­sevät muut­ta­maan sille toisek­si kalleim­malle asuinalueelle, jos­sa rikkaim­mat aikaisem­min asu­vat jne. Näin ollen kalli­in asuinalueen rak­en­t­a­mi­nen paran­taa piirun ver­ran kaikkien asemaa.

      Ei ne rikkaat mihinkään muu­ta. Tuo sin­un mallisi ei ole koskaan toimin­ut mis­sään kaupungis­sa ihmiskun­nan historiassa.

  17. KKK: Ja raken­netaan alueesta samal­la mah­dol­lisim­man ruma ja epävi­ihty­isä. Täl­löin saadaan asun­to­jen hin­ta tiputet­tua alas. Tämäkö on itsetarkoitus?Kun rikkaat muut­ta­vat asumaan sille kalleim­malle asuinalueelle, toisek­si rikkaim­mat pää­sevät muut­ta­maan sille toisek­si kalleim­malle asuinalueelle, jos­sa rikkaim­mat aikaisem­min asu­vat jne. Näin ollen kalli­in asuinalueen rak­en­t­a­mi­nen paran­taa piirun ver­ran kaikkien asemaa.

    Valitet­tavasti tuo logi­ik­ka ei ole toimin­ut. Nythän on raken­net­tu vain huip­pu­paikko­ja ja seu­rauk­se­na asumisen hin­tata­so on ylit­tänyt taval­lisen palkkatyöläisen kipukyn­nyk­sen läh­es koko kaupungis­sa. Nur­mi­järvi-ilmitä sen sijaan tuo käytän­tö on edis­tänyt, kuten tilas­toista saamme lukea. 

    Helsinki­in tarvi­taan kym­meniä­tuhan­sia kohtu­uhin­taisia asun­to­ja nopeasti, ja sit­ten myös näitä huip­pukalli­ita. Järjestys pitää olla se, että ensin hie­man edullisem­paa, ja sit­ten sitä kallista. Mie­lenki­in­toista havai­ta, että jopa Kokoomus, ainakin vaalio­hjelmis­saan, on alka­nut puhua hin­taon­gel­mas­ta, mut­ta nämä vihreät vaan aja­vat näitä huip­pukalli­ita ratkaisu­ja. Oikeal­ta ohi Kokoomuksestakin??

  18. KKK: Näin ollen kalli­in asuinalueen rak­en­t­a­mi­nen paran­taa piirun ver­ran kaikkien asemaa. 

    Juuri näin! Ei niitä rikkai­ta ole niin suuri osa väestöstä että ne kaik­ki hyvil­lä paikoil­la ole­vat käm­pät täyt­täi­sivät, mikäli niitä kämp­piä vain raken­netaan tarpeek­si. Nyt ei raken­neta, ja juuri tämä rak­en­ta­mat­to­muus johtaa siihen, ettei hyvil­lä paikoil­la asu kuin rikkaita.

    1. Tapio Pel­to­nen: Juuri näin! Ei niitä rikkai­ta ole niin suuri osa väestöstä että ne kaik­ki hyvil­lä paikoil­la ole­vat käm­pät täyt­täi­sivät, mikäli niitä kämp­piä vain raken­netaan tarpeek­si. Nyt ei raken­neta, ja juuri tämä rak­en­ta­mat­to­muus johtaa siihen, ettei hyvil­lä paikoil­la asu kuin rikkaita.

      Eihän tuo logi­ik­ka ole toimin­ut yhdessäkään val­tios­sa koko maail­mas­sa. Luuletko että Tukhol­mas­sa ei ole raken­net­tu tarpeek­si? Velkaa ihmisil­lä on niin paljon että se voi kaataa koko Ruotsin. Kaik­ki ihmiset eivät voi asua samas­sa kaupungissa.

  19. KariS: Meil­lä on valitet­tavasti liikaa yli­hin­taista, mut­ta huikean kysyn­nän vuok­si silti kau­pak­si menevää, asuntotuotantoa.

    Ratkaisu ei ole se, että raken­netaan huonom­paa, vaan että raken­netaan enemmän.

  20. KariS: Meil­lä on valitet­tavasti liikaa yli­hin­taista, mut­ta huikean kysyn­nän vuok­si silti kau­pak­si menevää, asun­to­tuotan­toa. Tuo kan­takaupun­gin jatke kun tarkoit­taa samaa kuin yli­hin­noit­telu, ainakin tuotan­tokus­tan­nuk­si­in näh­den yli­hin­noit­telu. Jos lähiöt tuot­taa kohtu­uhin­taista asum­ista, niitäkin on sil­loin tehtävä. Ei pelkkä huip­pukalli­in tuot­ta­mi­nen lop­ut­tomi­in voi jatkua, nyt ollaan jo tilanteessa, jos­sa tavalli­nen keski­t­u­loinen per­he pakote­taan muut­ta­maan Nur­mi­järvelle. Mil­loin vihreöt esit­tää edes jotain konkreet­tista muillekin kuin ökyrikkaille 

    Eli kaavoite­taan nopeasti sanomale­htieris­teis­tiä pahvi­laatikoi­ta mah­dol­lisim­man kauas raidey­hteyk­sistä, niin saadaan keskimääräiset neliöhin­nat alas kun noi­ta myy­dään negati­ivisil­la hin­noil­la kun otta­jia ei ole edes ilmaiseksi…

    Hyvä ja halut­tu asun­to lisää tar­jon­taa kaikissa hin­talu­okissa. Myös niis­sä halvim­mis­sa kämp­is­sä. Huono ja kenellekään kel­paam­a­ton asun­to ei lisää tar­jon­taa lainkaan mis­sään hintaluokassa.

  21. EeroN: Heh, KariS:llä Mat­ti Van­has­maista logi­ikkaa. Mik­sei samantien raken­neta valmi­ik­si home­isia asun­to­ja? Sil­läkin taval­la saadaan kämp­pi­en hin­to­ja alas.

    Miten niin jos raken­nat­taisi­in valmi­ik­si home­isia asun­to­ja? Helsin­ki tar­joaa masok­istille laa­jan valikoiman asuin­mah­dol­lisuuk­sia, mut­ta sem­moinen piikki­mat­toko­rt­telin kokoinen reikä on kyl­lä tarjonnassa.

  22. KariS:
    Jätetään koko sil­ta rak­en­ta­mat­ta, sil­loin maan arvo ei nouse turhan korkealle ja meil­lä on mah­dol­lisu­us saa­da kohtu­uhin­taisia asun­to­ja hyvälle paikalle Helsinkiin. 

    Miten niin hyvälle paikalle? Se hin­ta­han putoaa juuri sik­si, että se paik­ka muut­tuu hyvästä ihan surkeaksi.

  23. Sep­po Honka­nen: No onko Vuosaari Osmon mielestä per­ife­ri­aa kun se sijait­see ”kor­son matkan” päässä Rautatiease­mal­ta. Aurinko­lahdessa, kuten ei Kru­unuvuoren­ran­nasakaan asun­to­jen hin­taa ei määritä etäisyys Kol­men sepän pat­saal­ta, sen määrit­tää merenranta.

    Et sä nyt oikeasti voi olla sitä mieltä että joko meren­ran­ta tai liiken­ney­htey­det nos­taa alueen arvoa/haluttavuutta, mut­ta ei kumpikin yhtäaikaa kos­ka nämä ovat toisen­sa pois sulke­via asioita?

    Kru­unuvuoren­ran­ta ei kaupunki­rak­en­teel­lis­es­ti ole osa kan­takaupunkia, se Laa­jasa­lon kylä. Seu­raa­vana hier­arki­as­sa on Hert­toniemen keskus­tan omavaraisek­si kehit­tyvä keskus.

    Se sama Hert­tonie­mi jon­ka metroase­man vier­essä on toimis­to­ton­tit puskenut pajua viimeiset 30 vuot­ta? Siis siinä mis­sä viereisel­lä ton­til­la on pihakivien ulkomyymälä hehtaari­ton­til­la. Ei tämä nyt niin help­poa ole että kir­jaamme jonkun ase­man paikalliskeskuk­sek­si ja sit­ten se ihan ittestään keskustuu.

    Hert­toniemen, niin kuin niin mon­en muunkin, metro­lai­turin ongel­ma on se että se on irral­laan muus­ta kaupunki­rak­en­teesta, vähän niin kuin saari. Kor­jaus­toime­na esimerkik­si että raken­netaan yht­enäistä kaupunki­raken­net­ta Kru­unuvuores­ta Laa­jasa­lon kaut­ta Hert­toniemeen ja edelleen se koko teol­lisu­usalue. Läpi tietenkin ratikkakiskot Jok­er­ille, jol­loin saa­da sem­moinen luon­te­va eri suun­ti­in palvel­e­va raidekokon­aisu­us metron kanssa. 

    Laa­jasa­lo­laisia, kuten ei kulosaare­lai­saikaan pidä kiusa­ta liityn­täbus­sil­la, niille pitää jär­jestää suo­ra non­stop-runk­olin­ja Hert­toniemen keskus­tan ja Sörnäis­ten ranta­tien kaut­ta Rautatieasemalle.

    Puoli tun­tia suun­taansa, jos ollaan opti­mistisia, Rauta­tien­to­rille ei enem­pää busse­ja mah­du, yksi tai use­ampi vai­h­to jos on menos­sa mihinkään muualle kuin Rauta­tien­to­rille tai Hert­toniemen metroase­malle ja melkein kaik­ki ovat menos­sa jon­nekin muualle, mak­saa… Siis käytän­nössä toi sun kon­sep­ti on kaukoli­iken­teen bus­si, oletko koskaan kat­tonut paljon eli kuin­ka vähän niil­lä on matkustajia?

  24. Raitio­vaunu on hyvä liiken­nevä­line Laa­jasa­loon, mut­ta sen pitäisi kulkea Hert­toniemen metroase­malle. Näin ei tarvi­ta myöskään sato­ja miljoo­nia mak­savia raitio­vaunusil­to­ja, ja rahat voi käyt­tää johonkin oikeasti tarpeelliseen.

  25. KariS: Meil­lä on valitet­tavasti liikaa yli­hin­taista, mut­ta huikean kysyn­nän vuok­si silti kau­pak­si menevää, asuntotuotantoa. 

    Tuon logi­ikan voisit yrit­tää selit­tää talousti­etei­den pro­fes­sor­eille, kun mulli­s­tat sil­lä talousti­eteen as we know it. Miten jotain asi­aa voi olla samaan aikaan liikaa, yli­hin­taista ja hyvin kau­pak­si menevää?

    1. Elmo Allén: Tuon logi­ikan voisit yrit­tää selit­tää talousti­etei­den pro­fes­sor­eille, kun mulli­s­tat sil­lä talousti­eteen as we know it. Miten jotain asi­aa voi olla samaan aikaan liikaa, yli­hin­taista ja hyvin kau­pak­si menevää?

      Hel­posti. Ihmiset ottaa vaan lisää velkaa.

  26. KariS: Meil­lä on valitet­tavasti liikaa yli­hin­taista, mut­ta huikean kysyn­nän vuok­si silti kau­pak­si menevää, asun­to­tuotan­toa. Tuo kan­takaupun­gin jatke kun tarkoit­taa samaa kuin yli­hin­noit­telu, ainakin tuotan­tokus­tan­nuk­si­in näh­den yli­hin­noit­telu. Jos lähiöt tuot­taa kohtu­uhin­taista asum­ista, niitäkin on sil­loin tehtävä. Ei pelkkä huip­pukalli­in tuot­ta­mi­nen lop­ut­tomi­in voi jatkua, nyt ollaan jo tilanteessa, jos­sa tavalli­nen keski­t­u­loinen per­he pakote­taan muut­ta­maan Nur­mi­järvelle. Mil­loin vihreöt esit­tää edes jotain konkreet­tista muillekin kuin ökyrikkaille

    Onko “kan­takaupun­gin jatkei­ta” raken­net­tu muka liikaa viime aikoina? Kysyn­tää sel­l­aiselle asumiselle kyl­lä riit­tää, mut­ta nähdäk­seni tar­jon­ta on ollut aivan liian pien­tä ja siitä syys­tä hin­natkin ovat taivaissa.

  27. Kuulin tänään radios­ta, että joku nais­min­is­teri tote­si pääkaupunkiseudun kun­tien ole­van syvältä, kos­ka eivät ole saa­neet kaavoitet­tua tarpeek­si asun­to­ja. Tot­ta vai tarua? Eivät kai kun­nat tarkoituk­sel­lis­es­ti hidastele saadak­seen maas­ta parem­man hin­nan? Onko niil­lä liian vähän porukkaa, vai mis­tä on kysymys? Jotain tun­tuu ole­van koko asun­to­hom­mis­sa väärin.

  28. Jari V: Asun­to­jen yleiseen hin­tata­soon ei vaiku­ta kuin kysyn­nän ja tar­jon­nan suhde, ei jonkun yksit­täisen kaupungi­nosan tahalli­nen ram­paut­ta­mi­nen puss­in­peräk­si, jos­sa asu­taan vain pakosta.

    Esimerkkinä vaik­ka Ram­sin­nie­mi, jos­sa on ollut suuria vaikeuk­sia saa­da tont­te­ja kau­pak­si pyy­det­tyyn hin­taan. Kru­unuvuoren­ran­ta on saman­lainen puss­in­perä ilman siltayhteyttä.

  29. KariS ei ole vielä ehkä lukenut tarpeek­si pam­flet­tia ja muutenkin tun­tuu aika vaa­ti­val­ta työhaas­tat­teli­jal­ta kun­nal­lis­vaaliehdokkaalle, mut­ta esit­tää riv­ien välis­sä yhden pointin, jos­ta olisi hyvä kuul­la lisää. 

    Eli miten tukea van­ho­jen lähiöi­den elin­voimaa uudel­la kaupungilla, jota nyt syn­nytetään paper­il­la. Ja vielä idän suun­nal­la. Moni lähiö kär­sii nyt huonos­ta maineesta, jota sen asukkaat eivät sit­ten kuitenkaan tun­nista. Moni uut­ta asun­toa kat­se­l­e­vakin toteaa usein, että kiva asun­to, mut­ta eikös tuol­la ole sitä ja sitä. Ongelmi­akin sit­ten on, mut­ta voiko niihin vaikut­taa kaupunkisu­un­nit­telun keinoin? Miten pam­flet­ti­poruk­ka päivit­täisi lähiöitä?

    Ja eikös tuo idästä välit­tämät­tä jät­tämi­nen ole aikamoinen harhaku­vitel­ma? Ne ovat vain nämä akti­iviset kalli­o­laiset, jot­ka jät­tävät muut jalkoi­hin­sa ja vääristävät mieliku­via. En rupea nimeltä main­os­tele­maan, mut­ta aika ansiokkai­ta ehdokkai­ta näyt­täisi löy­tyvän myös Kulosaaren toiselta puolelta.

  30. Metrol­la pääsee minne vaan

    🙂

    Nau­roin ääneen, pis­teet siitä. Tääl­lä Maa-pla­nee­tal­la sijait­sevas­sa Helsin­gin kaupungis­sa metrol­la pääsee lähtöase­ma pois­lukien 16 metroasemalle.

  31. Juhani Salo­vaara: Moni lähiö kär­sii nyt huonos­ta maineesta, jota sen asukkaat eivät sit­ten kuitenkaan tunnista.

    Tässä lie­nee totu­u­den jyvä­nen, mon­et lähiöi­den asukkaat ovat hyvin tyy­tyväisiä elinympäristöön­sä eivätkä juuri koe mitään negati­ivista elinympäristössään: ongel­mat ovat hei­dän näkökul­mas­taan ulkop­uolis­ten silmis­sä todel­lista isom­pia. Sit­ten toisaal­ta on myös asukkai­ta, jot­ka kär­sivät päällepäin hil­jaises­sa lähiöelämässä paikoitellen esi­in tulev­as­ta rikol­lisu­ud­es­ta ja melus­ta ym. häir­iöistä. On vaikea sanoa, kum­mat ovat oike­as­sa: vähät­televätkö toiset vai liioit­tel­e­vatko toiset vai ovatko molem­mat ihan oikeassa?

  32. Metrol­la pääsee minne vaan: Raitio­vaunu on hyvä liiken­nevä­line Laa­jasa­loon, mut­ta sen pitäisi kulkea Hert­toniemen metroase­malle. Näin ei tarvi­ta myöskään sato­ja miljoo­nia mak­savia raitio­vaunusil­to­ja, ja rahat voi käyt­tää johonkin oikeasti tarpeelliseen.

    Nämä eivät onnek­si ole toisen­sa pois­sulke­via asioi­ta, kan­nat­taa toki jatkaa Hert­sikkaan ihan jo sik­si että kor­vaisi aika ison läjän busse­ja. Sil­las­sa on myös se hyö­ty että kun liikenne on nopeam­paa saadaan lisää matkus­ta­jia, eli lisää lip­putu­lo­ja, ja ei ole enää mitään tarvet­ta +100 mil­liä auto­tun­nelille Hert­toniemeen, ei se pelkkä sil­ta muuten vält­tämät­tä enem­pää mak­sa kuin se putki.

  33. Hel­posti tulee tois­tet­tua itseään, mut­ta ilman sil­taa Kru­u­vu­vuoren­ran­nas­ta on vaara tul­la Helsin­gin oma Sipoon ranta. Peri­aat­teesa kau­nis meren­ran­talähiö, mut­ta pitkien työ­matko­jen joh­dos­ta epäkäytän­nölli­nen. Luon­nol­liset ver­tailuko­h­dat asun­nonos­ta­jille tulee ole­maan Hert­toniemen­ran­ta ja Aurinko­lahti (eri­no­mainen paik­ka muuten) ja ilman sil­taa on vaikea löytää mitään etu­ja Kruunuvuorenrannalle.

    Kan­takaupunkia Kru­unuvuoren­ran­nas­ta ei saa tekemäl­läkään, kos­ka kukaan ulkop­uo­li­nen ei sinne tule tekemään töitä/viettämään vapaa-aikaa, oli sil­ta tai ei. Mut­ta sil­lan kanssa Kru­unuvuoren­ran­ta (ja sil­lan ansios­ta myös muu Laa­jasa­lo) on ver­tailukelpoinen Lauttasaareen.

    1. Kim­mo:
      Hel­posti tulee tois­tet­tua itseään, mut­ta ilman sil­taa Kru­u­vu­vuoren­ran­nas­ta on vaara tul­la Helsin­gin oma Sipoon ranta. Peri­aat­teesa kau­nis meren­ran­talähiö, mut­ta pitkien työ­matko­jen joh­dos­ta epäkäytän­nölli­nen. Luon­nol­liset ver­tailuko­h­dat asun­nonos­ta­jille tulee ole­maan Hert­toniemen­ran­ta ja Aurinko­lahti (eri­no­mainen paik­ka muuten) ja ilman sil­taa on vaikea löytää mitään etu­ja Kruunuvuorenrannalle.

      Kan­takaupunkia Kru­unuvuoren­ran­nas­ta ei saa tekemäl­läkään, kos­ka kukaan ulkop­uo­li­nen ei sinne tule tekemään töitä/viettämään vapaa-aikaa, oli sil­ta tai ei. Mut­ta sil­lan kanssa Kru­unuvuoren­ran­ta (ja sil­lan ansios­ta myös muu Laa­jasa­lo) on ver­tailukelpoinen Lauttasaareen.

      Samal­la Laa­jasa­lo tuho­taan kokonaan.

  34. Olen asunut vähän alle vuosikymme­nen Laa­jasa­los­sa ja kulkenut sieltä melkein päivit­täin keskus­tan suun­taan. Pyöräl­läkin olen kulkenut tuol­ta. Mon­et haukku­vat metro­ja pakol­lis­ten liityn­täbussien takia. Mut­ta , mielestäni Laa­jasa­lon tapauk­ses­sa metro toimii. Todel­la har­vaan raken­netus­sa Laa­jasa­los­sa Liityn­täbusse­ja tun­tuu kulke­van use­am­min kuin vas­taa­van­laises­sa Espoon lähiössä kumipyörämetro­ja. Metro kul­kee kum­minkin use­am­min kuin lähi­ju­nat nyky­isin. Hert­toniemen metroase­ma ei ole syvä onka­lo. Metro­mat­ka rauta­tien­to­rille kestää jotain vähän yli 10 min­u­ut­tia. Rauta­tien­tori on muuten surkea matkater­mi­naali. Kaik­ki liiken­nevai­h­dot on haulikol­la ammut­tu laa­jasti ympäristöön. Käve­ly­matkat ovat pitkät. Ratikkapysäk­ki rauta­tien­torin etuovien edessä toimii vain vält­tävästi. Mon­et tun­tu­isi­vat kaipaa­van parem­paa yhteyt­tä Kampin ja Rauta­tien­torin välil­lä (ei metrol­la tule­vat). En vai­h­taisi nyky­istä metrokyytiä pois jos vai­h­toe­htona olisi bus­sikent­tä Elielinaukiolla.

    Nyky­isinkin voi kulkea laa­jasa­losta bus­sil­la keskus­tan suun­taan. Joko yöbus­seil­la tai vai­h­doil­la. Mat­ka-aika on kil­pailukykyi­nen hil­jaisim­pana aikana. Muuten viimeistään Kalasa­ta­man kohdal­la seiso­taan val­ois­sa. Ja saman­lainen pul­lonkaula on heti laa­jasa­lon sil­lan jäl­keen minne on suun­nitel­tu sitä tun­nelia ruuhkau­tu­misen takia. 

    Laa­jasa­lo on todel­la hil­jainen vihreä väljästi raken­net­tu nukku­malähiö. On myös omakoti­talo­mat­toa. Asukkaiden kes­ki-ikä on korkeahko. Viimek­si kuin kävin oli nuorem­paa väkeä tul­lut lisää. Mon­et ovat asuneet vuosikym­meniä lähiössään. Kaik­ki eivät kan­na­ta ratikkasil­taa kun nähdään sen tuo­van nos­tu­rit yms muut hai­tat. Olen kuul­lut kuin­ka jotkut okt-asukkaat ovat ker­toneet kuin­ka eivät van­hoina aikoina edes viitsinet luki­ta oveaan… Isoim­pana laa­jasa­lon ongel­mana näk­isin motarisu­un­nitelun sam­makon laa­jasa­lon­tien. Se on kuin iso berli­inin muuri. Kum­minkin lyhyehkön tien molem­mis­sa päis­sä on pul­lonkaulat. On kai ollut osana jotain isom­paa kaupunki­mo­tariverkos­toa jota ei koskaan raken­net­tu? Voi kiihdyt­tää ihan lyhyen matkan, että pääsee odot­ta­maan val­oi­hin. Eri­tyis­es­ti yöl­la nopeusra­joi­tus­ta ei kun­nioite­ta. Ain­oa , mitä tästä tulee jää käteen on maisemahaitat.

  35. Elmo Allén: Miten jotain asi­aa voi olla samaan aikaan liikaa, yli­hin­taista ja hyvin kau­pak­si menevää?

    Sitä kut­su­taan asun­to­jen hintakuplaksi.

  36. Ville: ongel­mat ovat hei­dän näkökul­mas­taan ulkop­uolis­ten silmis­sä todel­lista isompia. 

    Nämä asukkaat myös pelkäävät kaikkea muu­tos­ta, jopa putkire­mont­tia ja kaikkein eniten täydennyskaavoitusta. 

    Ehkä he eivät ole itse myöskään havain­neet sitä neljänkymme­nen vuo­de­na aikana tapah­tunut­ta palvelu­iden kui­h­tu­mista, kos­ka se on ollut hidas­ta ja he ovat itse van­hen­tuneet samalla.

  37. Turk­ka Louekari: Ratikkasil­ta toteutetaan ennem­min tai myöhem­min. Keskeistä on, diilataanko arvokkaat ton­tit ensin raken­nus­li­ikkeille huono­jen yhteyk­sien mukaisel­la ali­hin­nal­la. Kuu­lop­uhei­den mukaan tässä on myös seli­tys sil­lan viivästymiselle ja epävarmuudelle.

    Tästä täysin samaa mieltä. Näin ei saa mis­sään tapauk­ses­sa tapah­tua. Jos näin käy, syyl­liset on saata­va tilille.

  38. migul: Isoim­pana laa­jasa­lon ongel­mana näk­isin motarisu­un­nitelun sam­makon laa­jasa­lon­tien. Se on kuin iso berli­inin muuri. Kum­minkin lyhyehkön tien molem­mis­sa päis­sä on pul­lonkaulat. On kai ollut osana jotain isom­paa kaupunki­mo­tariverkos­toa jota ei koskaan raken­net­tu? Voi kiihdyt­tää ihan lyhyen matkan, että pääsee odot­ta­maan val­oi­hin. Eri­tyis­es­ti yöl­la nopeusra­joi­tus­ta ei kun­nioite­ta. Ain­oa , mitä tästä tulee jää käteen on maisemahaitat

    Liit­tyy samaan kuvioon ratikan kanssa, eri­no­mainen bule­vardis­oin­ti ja täy­den­nys­raken­nusko­hde, kun liiken­nemäärätkin ovat pienet. Ja sel­l­aise­na pysyvätkin jos tulevil­la laa­jasa­loisil­la on hyvä joukkoli­ikenne. Asukasy­hdis­tyskin kannattaa.

    Museovi­ras­ton mielestä se tosin pitäisi suo­jel­la moot­tori­tier­ak­en­tamisen, ja var­maan myös yleisen päät­tömyy­den, muis­tomerkkinä 🙂 Kts. esim. http://hannuoskala.fi/blog/2011/11/kaupunginmuseo-sanoo-ei/

  39. Juhani Salo­vaara:

    Eli miten tukea van­ho­jen lähiöi­den elin­voimaa uudel­la kaupungilla, jota nyt syn­nytetään paper­il­la. Ja vielä idän suun­nal­la. Moni lähiö kär­sii nyt huonos­ta maineesta, jota sen asukkaat eivät sit­ten kuitenkaan tun­nista. Moni uut­ta asun­toa kat­se­l­e­vakin toteaa usein, että kiva asun­to, mut­ta eikös tuol­la ole sitä ja sitä. Ongelmi­akin sit­ten on, mut­ta voiko niihin vaikut­taa kaupunkisu­un­nit­telun keinoin? Miten pam­flet­ti­poruk­ka päivit­täisi lähiöitä?

    Ensin vaik­ka havaitaan se, että palvelu­jen näivet­tymi­nen johtuu vähenevästä asukas­määrästä: http://www.sarela.fi/vaaliohjelma-pelastetaan-lahipalvelut/. Sit­ten lähiöitä voidaan lähteä tiivistämään yhdessä asukkaiden kanssa vaik­ka tähän malli­in: http://meidankaupunki.wordpress.com/.

    Ja lopuk­si voidaan miet­tiä, että aut­taisiko lähiöi­den asukkai­ta, jos lähel­lä olisi oma keskus­ta. Jos vaik­ka Itäkeskus olisi ihan oikea keskus­ta, eikä läpi­a­joli­iken­teelle varat­tu moot­tori­tien ja parkkipaikan yhdis­telmä http://www.ihmistenkaupunki.fi/2012/10/02/itaako/.

  40. Valitet­tavasti Museovi­ras­to tun­tuu elävän ihan omas­sa maail­mas­saan. Siel­lä pitäisi tehdä jonkin­lainen “real­i­ty check”. 

    Jos Museovi­ras­to olisi perustet­tu pari sataa vuot­ta sit­ten asioista päät­tämään tai päätök­siä ohjaa­maan, ei nykya­jan Helsingis­sä olisi kuin muu­ta­ma maakuop­pa ain­u­laa­tuisen “kansal­lis­maise­man” ympäröimänä.

    Helsin­ki on raken­net­tu rikol­lisen tehottomasti
    -> lähiömäis­es­ti. Halut­tua kan­takaupunkia tääl­lä on korkein­taan tuo muu­ta­ma has­su neliökilometri.
    Jat­ka tais­telua Osmo!

  41. tpyy­lu­o­ma: Et sä nyt oikeasti voi olla sitä mieltä että joko meren­ran­ta tai liiken­ney­htey­det nos­taa alueen arvoa/haluttavuutta, mut­ta ei kumpikin yhtäaikaa kos­ka nämä ovat toisen­sa pois sulke­via asioita?

    Kyl­lähän tälle löy­tyy empi­iristä evi­denssiä. Vaik­ka tuo Munkkiniemen­ran­ta. Spåral­la pääsee Stock­alle, ranta vier­essä. Ja silti asun­not ovat halpo­ja kuin Kain­u­us­sa… Vai?

    Kru­unuvuoren­ran­ta on raken­nu­s­paikkana sel­l­ainen, että jos sinne jär­jestetään jär­jel­liset liiken­ney­htey­det, asi­as­sa alkaa olla jo vaikea epäon­nis­tua. Pienenä haas­teena tietenkin on se, että Oden Skat­ta-asun­non arvon­nousu on hitaam­paa, jos Kru­unuvuoren­ran­ta tehdään fiksusti.

    Jotenkin keskustelus­sa tup­paa joskus uno­h­tu­maan se, että liiken­ney­htey­den jär­jestämi­nen voi olla ihan aidosti yhteiskun­nan tehokku­ut­ta paran­ta­va toimen­pide, jol­loin kyse ei ole nollasummapelistä.

    Itse asi­as­sa on aika vahvo­ja argu­ment­te­ja sen puoles­ta, että asun­to­ja kan­nat­taa nimeno­maan tehdä liiken­teen puoles­ta mah­dol­lisim­man arvokkaille alueille.

  42. Kru­unuvuoren­ran­taan suun­nitel­tu ratikkasil­ta on toteutet­ta­va niin, että yhteys on ole­mas­sa siinä vai­heessa, kun alueel­la alkaa muut­taa merkit­tävästi asukkai­ta. Ratikkay­htey­den kanssa Kru­unuvuoren­ran­nas­ta tulee kan­takaupun­gin jatke, ilman ratikkay­hteyt­tä syr­jäi­nen lähiö.

    Epäil­i­jä:

    Kru­unuvuoren­ran­taan suun­nitel­tu ratikkasil­ta on toteutet­ta­va niin, että yhteys on ole­mas­sa siinä vai­heessa, kun alueel­la alkaa muut­taa merkit­tävästi asukkai­ta. Ratikkay­htey­den kanssa Kru­unuvuoren­ran­nas­ta tulee kan­takaupun­gin jatke, ilman ratikkay­hteyt­tä syr­jäi­nen lähiö.

    Nyky­isin liityn­täbus­seil­la mat­ka ase­ma-auki­ol­ta Laa­jasa­loon kestää 50 – 59 min­u­ut­tia. Samas­sa ajas­sa mui­hin suun­ti­in pääsee todel­la pitkälle.

  43. Osmo Soini­vaar­ra kirjoitti:
    Nyky­isin liityn­täbus­seil­la mat­ka ase­ma-auki­ol­ta Laa­jasa­loon kestää 50 – 59 min­u­ut­tia. Samas­sa ajas­sa mui­hin suun­ti­in pääsee todel­la pitkälle.

    Ikävää, että pitää puhua epätäs­mäl­lis­es­ti, kun puo­lus­te­taan ympäristön kannal­ta tuhois­sa hanketta.

    HKL:n reit­top­paan mukaan suurim­mas­ta osas­ta Laa­jasa­loa pääsee liityn­tämetrol­la Keskus­taan paljon nopeam­min. Jol­lak­sen etäisim­mästä kolka­s­ta (Puuskarinne 7) mat­ka kestää 41 min­u­ut­tia, Hevos­salmes­ta 34 min­u­ut­tia ja Laa­jasa­lon keskuk­ses­ta 27 minuuttia.

    Kaavail­tu raiti­otiesil­tay­hteys ei lainkaan nopeu­ta näiltä suun­nil­ta tehtäviä matkoja.

    1. Tuo käyt­tämäni HSL:n sivus­to las­kee ymmärtääk­seni ajan kyseis­es­tä pis­teestä kyseisel­lä het­kel­lä. Siinä on siis mukana odotu­sai­ka seu­raavaan metroon eikä seu­raa­va metro vält­tämät­tä tar­joa hyvää vai­h­toa. Tämä siis liioit­telee mat­ka-aikaa, mut­ta niin se liioit­telee joka suuntaan.

    2. Epäil­i­jä:
      Osmo Soini­vaar­ra kirjoitti:
      Nyky­isin liityn­täbus­seil­la mat­ka ase­ma-auki­ol­ta Laa­jasa­loon kestää 50 – 59 min­u­ut­tia. Samas­sa ajas­sa mui­hin suun­ti­in pääsee todel­la pitkälle.

      Ikävää, että pitää puhua epätäs­mäl­lis­es­ti, kun puo­lus­te­taan ympäristön kannal­ta tuhois­sa hanketta.

      HKL:n reit­top­paan mukaan suurim­mas­ta osas­ta Laa­jasa­loa pääsee liityn­tämetrol­la Keskus­taan paljon nopeam­min. Jol­lak­sen etäisim­mästä kolka­s­ta (Puuskarinne 7) mat­ka kestää 41 min­u­ut­tia, Hevos­salmes­ta 34 min­u­ut­tia ja Laa­jasa­lon keskuk­ses­ta 27 minuuttia.

      Kaavail­tu raiti­otiesil­tay­hteys ei lainkaan nopeu­ta näiltä suun­nil­ta tehtäviä matkoja.

      Se on erit­täin tuhoisaa ympäristölle. Laa­jasa­lon liikun­ta­puis­to häviää ja kaik­ki viher­alueet niiden ympäriltä. Moni vene ei pääse enää liikku­maan ollenkaan kun ne ei mah­du ali. Sil­ta rehevöit­tää erit­täin run­saasti vet­tä. Sil­ta on ääret­tömän ruma ja käytän­nössä tuhoaa koko maiseman.

      Sil­ta myös tarkoit­taa sitä että julk­ista liiken­net­tä Hert­toniemen metroase­malle vähen­netään erit­täin run­saasti. Eli heikken­netään huo­mat­ta­van osan liikkumista. 

      Ei tuo­ta sil­taa voi kukaan Laa­jasa­lon ystävä kannattaa.

  44. migul: Isoim­pana laa­jasa­lon ongel­mana näk­isin motarisu­un­nitelun sam­makon laa­jasa­lon­tien. Se on kuin iso berli­inin muuri. Kum­minkin lyhyehkön tien molem­mis­sa päis­sä on pul­lonkaulat. On kai ollut osana jotain isom­paa kaupunki­mo­tariverkos­toa jota ei koskaan rakennettu?

    Juu, taitaa olla ain­oa toteu­tunut osa Smith & Polvisen liiken­nesu­un­nitel­maa 60-luvul­ta — siis sitä, jos­sa amerikan arkkite­hdit vete­liv­ät ren­nol­la kädel­lä moot­toriteitä, jot­ka oli­si­vat muiden muas­sa jyrän­neet huo­mat­ta­van määrän keskus­tan kortteleita…

  45. ML: Juu, taitaa olla ain­oa toteu­tunut osa Smith & Polvisen liiken­nesu­un­nitel­maa 60-luvul­ta – siis sitä, jos­sa amerikan arkkite­hdit vete­liv­ät ren­nol­la kädel­lä moot­toriteitä, jot­ka oli­si­vat muiden muas­sa jyrän­neet huo­mat­ta­van määrän keskus­tan kortteleita…

    Lakeuk­sien stan­dard­eil­la raken­netun Hakamäen­tien jäl­jet johta­vat samalle sylt­tyte­htaalle. Ja onhan siel­lä tääl­lä paikkaansa näh­den ylim­i­toite­tul­ta tun­tu­via ratkaisu­ja, joiden taustal­la on varautu­mi­nen Smith-Polviseen, esim. Hämeen­tien silta.

    Ikävä kyl­lä kan­takaupunki­in piir­rel­ty tun­neliv­erkos­to on ihan suo­raa jatku­moa S&P:lle samoin argu­mentein liiken­teen suju­voit­tamis­es­ta ja keskus­tan elävöit­tämis­es­tä. Pasi­lan­väylän ja keskus­tatun­nelin lin­jauk­set ovat ihan suo­raan Smith-Polvisen papereista. Nyt näitä vaan yritetään edis­tää pätkä tai risteys kerrallaan.

  46. Mitäpä jos:
    Eläin­tarha siir­ret­täisi­in nyt Öster­sun­domin Natu­ra-alueen liepeille.
    Hylkysaari, Korkeasaari ja Mustikka­maa yhdis­tet­täisi­in täytemaal­la ja tehtäisi­in asuinalue, jos­ta epäon­nis­tuneen Jätkäsaaren sijaan, oikeasti raken­net­taisi­in auto­ton, tiivis kaupunkikeskus Tukhol­man Van­han kaupun­gin mallil­la. Sil­lat olisi Laa­jasa­losta Kulosaareen/ Laa­jasa­losta laa­jen­net­tuun HylKo­Mu saa­reen jos­ta taas sil­ta Kalasa­ta­maan etc. Saisiko tuo etäi­nen Laa­jasa­lon per­ife­ria jonkun oikeam­man yhtey­den minkä kyl­jessä kasvaa?

  47. Hei,
    Aamun lehdessä (HS/19.5.2014, s. B15) oli Helsin­gin kaupun­gin kuu­lu­tus Kru­unuvuoren­ran­nan joukkoli­iken­ney­htey­den ase­makaa­van valmis­telus­ta, joka liit­tyy sil­lan suun­nit­telu­un Laa­jasa­losta Kalasatamaan. 

    Tarkoit­taako tämä sitä, että lop­ulli­nen päätös sil­tay­htey­den valin­nan osalta, esim. jonkin muun esil­lä olleen vai­h­toe­hdon (kuten laut­ta) sijaan, on kaupun­gin käsit­te­lypros­es­sis­sa val­tu­us­tossa(?) jo tehty? (Asia on saat­tanut jäädä min­ul­ta huo­maa­mat­ta, mut­ta se voi kiin­nos­taa muitakin kuin min­ua, joka en kaikkia kaupungis­sa tehtäviä päätök­siä herkeämät­tä seuraa.)

  48. Timo Toivo­nen:
    Valitet­tavasti Museovi­ras­to tun­tuu elävän ihan omas­sa maail­mas­saan. Siel­lä pitäisi tehdä jonkin­lainen “real­i­ty check”. 

    Jos Museovi­ras­to olisi perustet­tu pari sataa vuot­ta sit­ten asioista päät­tämään tai päätök­siä ohjaa­maan, ei nykya­jan Helsingis­sä olisi kuin muu­ta­ma maakuop­pa ain­u­laa­tuisen “kansal­lis­maise­man” ympäröimänä.

    Helsin­ki on raken­net­tu rikol­lisen tehottomasti
    -> lähiömäis­es­ti. Halut­tua kan­takaupunkia tääl­lä on korkein­taan tuo muu­ta­ma has­su neliökilometri.
    Jat­ka tais­telua Osmo!

    Miten Museovi­ras­to liit­tyy asi­aan? Helsin­gin kaupung­in­museo ja Museovi­ras­to ovat aivan eri asioi­ta. Noin yleen­sä, museovi­ra­nomaiset eivät tee hirvit­tävästi suo­jelupäätök­siä vaan ne anta­vat lausun­to­ja kul­lois­es­takin tapauk­ses­ta ja eri vira­nomainen sit­ten päät­tää suo­jel­laanko esimerkik­si raken­nus vai ei.

  49. Osmo Soin­in­vaara:
    Sil­tavai­h­toe­hto on valit­tu poh­jak­si. Nyt kiis­tel­lään siitä, tuleeko sil­lalle myös autoja. 

    Eli suun­nitel­laan edelleen, mut­ta varsi­naista ja lop­ullista sil­taratkaisun sinetöivää investoin­tipäätöstä ei siis ole vielä tehty?

    Miten mah­ta­vat pär­jätä raitio­vaunut kovan lounais­tu­ulen puhal­taes­sa? Pysyvätkö ne pystyssä sivu­tu­u­lessa rajoituk­sit­ta? Jos sil­ta lop­ul­ta tehdään, pitäisi kai jonkun muis­taa huole­htia myös siitä, ettei se ala värähtelemään ja heitä ratikoi­ta kiskoil­ta kovas­sakaan kelis­sä. Tarvi­taanko sil­lalle käyt­töra­joituk­sia tuulen voimakku­ud­es­ta riip­puen? Onko tästä keskusteltu? 

    Fil­lar­is­tit voinevat päät­tää, vai voivatko (?), kumpaa puol­ta sil­las­ta käyt­tävät. Län­siväyläl­lä on iso ero (ainakin matkan­teon miel­lyt­tävyy­den suh­teen) sil­lä, käyt­tääkö vähänkään tuulisel­la sääl­lä eteläistä vai pohjoista reit­tiä, jos toinen on tuulen ja toinen suo­jan puolel­la. (Jostain syys­tä Län­simetro suosit­telee edelleenkin käyt­tämään vain pohjoista reit­tiä, vaik­ka etelän puolelta on hienom­mat näkymät avomerelle eteläkaakon suuntaan.)

Vastaa käyttäjälle migul Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.