Minä, tuloerot ja Hesarin vaalikone

Huo­maan, että olen tehnyt mokan vas­tates­sani HS:n vaa­likoneeseen. Mietin pitkään vas­taus­ta kysymyk­seen ”tulo­erot ovat hyväksyt­täviä, jot­ta erot ihmis­ten lah­jakku­udessa ja ahkeru­udessa voidaan palki­ta. Onko tämä jokin hörhöys­testi, kos­ka vas­taa­mal­la kiel­teis­es­ti tulee kan­nat­ta­neek­si yhteiskun­taa, jos­sa ei ole tulo­ero­ja lainkaan. Olisi siis pitänyt vas­ta­ta ole­vansa täysin samaa mieltä, mut­ta kos­ka viimeaikainen tulo­ero­jen kasvu on ollut kovin kiel­teinen asia, vas­tasin vähän epäjo­hdon­mukaises­ti ole­vani vain osit­tain samaa mieltä. Vas­tauk­sen seli­tyk­sek­si laiton ihmette­lyni koko kysymyksestä.

Kun kävin kat­so­mas­sa vaa­likonet­ta, huo­maan, että kysymys onkin kuu­lunut Suuret tulo­erot ovat hyväksyt­täviä, jot­ta erot ihmis­ten lah­jakku­udessa ja ahkeru­udessa voidaan palki­ta.” Ensim­mäi­nen reak­tioni oli, että ovat moko­mat men­neet jälkikä­teen kor­jaa­maan tyh­mää kysymys­tään, mut­ta näin tuskin voidaan tehdä, joten var­maankin olen jostain syys­tä lukenut väärin. Epäilen syyk­si sitä, että olin kas­vat­tanut tek­stikokoa ruudul­la, jol­loin osa tek­stistä on men­nyt näytön ulkop­uolelle tai näyt­tö temp­puil­lut riv­in­si­ir­to­jen kanssa. Kysymys muut­tui järkeväk­si ja min­un vas­tauk­seni jär­jet­tömäk­si. Jos olisin lukenut kysymyk­sen oikein, olisin vas­tan­nut ole­vani täysin eri mieltä.

Kos­ka tästä vas­tauk­ses­tani tulee var­maankin puhet­ta, ker­ron nyt, mitä mieltä olen tuloeroista.

Suomen tulo­erot ovat nyt suu­ruuten­sa puoles­ta suun­nilleen kohdal­laan ylimpiä tulo­ja luku­un otta­mat­ta. Kan­sain­välis­es­ti pienet tulo­erot ovat Suomen vahvu­us. Tulo­erois­sa on kuitenkin kor­jailemista asteikon alapäässä.

Ter­veen ja työkykyisen osalta perus­tur­va on pas­selil­la tasol­la pait­si, että asum­i­nen on Helsingis­sä niin kallista, että se sekoit­taa kaik­ki jär­jestelmät. Kasvukeskuk­sis­sa pieni­palkkainen hyö­tyy työn­teostaan liian vähän. Hänen osaltaan tulo­ero­ja toimet­tomaan ja ter­veeseen näh­den tulee kas­vat­taa, jol­loin tulo­erot keski­t­u­loiseen näh­den tietysti  pienenevät. Gini-ker­roin tästä ilmeis­es­ti vähän pienenisi. Sel­l­aisen henkilön osalta, joka ei omin toimin pysty ase­maansa paran­ta­maan, perus­tur­va tulisi nos­taa taku­ueläk­keen tasolle.

Tuloast­eikon yläpäässä rikkain pros­ent­ti on vetänyt tarpeet­toman suuren kaulan muuhun kansaan. Tätä pidän kovin pahana, mut­ta en kyl­lä tiedä, mitä sille voisi tehdä. Suo­ma­lais­ten yri­tys­ten soisi men­estyvän, ja jos ne men­estyvät, yri­tyk­si­in ker­tyy voit­toa. Olisi hyvä jät­tää se voit­to yri­tyk­seen ja käyt­tää toimin­nan laa­jen­tamiseen ja kan­nat­tavien työ­paikko­jen syn­nyt­tämiseen, mut­ta tätä on yksin Suomes­sa vähän vaikea säädel­lä, jos muu maail­ma toimii toisin.

 

51 vastausta artikkeliin “Minä, tuloerot ja Hesarin vaalikone”

  1. Täl­läkin kysymyk­sel­lä on todel­lakin val­tavasti rel­e­vanssia kun­nal­lis­vaalien alla.

  2. Vaik­ka asunkin Kirkkon­um­mel­la (ja olen enti­nen helsinkiläi­nen ja espoolainen & mieheni äiti on serkkusi 😉 olen vakaasti samaa mieltä kanssasi tässäkin asiassa.

    Perus­tu­lo kaikille — tai ainakin kaikille “keski­t­u­loisille” suo­ma­laisille ja sitä vähem­män ansaitseville!

    t. Hele­na

  3. “Tuloast­eikon yläpäässä rikkain pros­ent­ti on vetänyt tarpeet­toman suuren kaulan muuhun kansaan.” 

    Suomes­sa pääsee eniten tien­aavaan pros­ent­ti­in n. 100 000 € vuosi­t­u­loil­la. Täl­laisia vuosi­palkko­ja tien­aa ural­laan edis­tynyt lääkäri, juristi tai DI ihan palkkatöis­sä olemat­ta merkit­tävä johtaja.

    Ehkä ylin promille on oikeasti vetänyt jotakin kaulaa. Siihen kuu­luu suuryri­tys­ten johto ja merkit­tävät yri­tys­ten omis­ta­jat osinkoineen.

  4. Tulo­erot ovat ihan hyväksyt­täviä, jos se ne perus­tu­vat ihan oikeaan lah­jakku­u­teen, keksin­töön, poikkeuk­sel­liseen yrit­teliäisyy­teen tms. seikkoi­hin. Aika moni hyvä­tu­loinen ei täytä kri­teere­itä. Mon­es­ta tulee huip­putu­loinen jo ihan suhteista johtuen, joil­la luo­daan pon­nah­dus­lau­ta huip­putu­lot tuovi­in tehtäviin.

    Tulo­ero­ja koske­va kysymys ei ole pelkästään haitarin lev­eyt­tä (ääripäitä) koske­va. Keski­vai­heil­la on myös huonos­ti perusteltavis­sa ole­via palkkakasautu­mia tiety­ille ammat­tiryh­mille, jot­ka saat­ta­vat uha­ta koko julk­ista talout­ta. Lääkärit ovat tästä esimerk­ki. Veron­mak­sajien rahoit­ta­ma ilmainen kallis koulu­tus, jota ei tarvitse mak­saa takaisin. Työn kysyn­tä muo­dos­tuu asi­akkaista, jot­ka ovat lain nojal­la pakotet­tu­ja osta­maan palveluksiasi. 

    Näitä keski­vai­heen palkkavääristymiä voisi saa­da oikeu­den­mukaisem­mak­si koulu­tuk­sen muut­tamisel­la mak­sullisek­si. Kuitenkin Brit­ti­mallin mukaises­ti, eli koulu­tus (laina) on mak­set­ta­va takaisin vain ja ain­oas­taan, jos se mah­dol­lis­taa tien hyvi­in ansioi­hin. Ylik­oulu­tuk­sen uhrik­si joutunei­den ei pidä mis­sään nimessä joutua mak­samaan turhak­si osoit­tau­tuneesta koulu­tuk­ses­taan. Koulu­tus­mak­sua perit­täisi­in siten vain niiltä, joiden tulot ylit­tävät tietyn rajan. Tämä olisi lisäk­si kan­nustin ope­tus- ja työmin­is­ter­iölle lopet­taa aina vain jatku­va aivan älytön ylik­oulut­ta­mi­nen, kos­ka järkevä opiske­li­jamäärien mitoit­ta­mi­nen tulisi hal­vak­si ja työt­tömäk­si koulut­ta­mi­nen kalli­ik­si. Oikeasti työ­markki­noiden tarvet­ta ei monil­la aloil­la tietenkään voi ennus­taa ja sik­si markki­namekanis­mi­in perus­tu­va malli ilman ope­tus- ja työmin­is­ter­iön ennus­tus­toim­intaa olisi paras, mut­ta virkamiehet suo­jel­e­vat kyl­lä paikkansa eikä tähän var­maan koskaan päästä.

  5. Hyvä Osmo kun korjasit,

    nyt voimme olla samaa mieltä. Voisin liik­keen­jo­hdon kon­sult­ti­na myös ker­toa sen totu­u­den, että myyn­timiehen ja toim­i­tusjo­hta­jan lah­jakku­us on kään­täen ver­ran­nolli­nen hei­dän men­estyk­seen­sä. Pelk­istäen voisi sanoa, mitä tyh­mem­pi myyn­timies tai mitä putki­aivoisem­pi ja häikäilemät­tömämpi toim­i­tusjo­hta­ja, sitä suurem­pi kor­vaus menete­tys­tä vapaa-ajasta.

  6. ozmo kiteyt­tikin tässä aika paljon. Suuret tulot voidaan sal­lia vain NHL-mon­im­iljonääreille ja for­mu­lakuskeille. Heille raken­netaan hal­lit veron­mak­sajien rahoista ja hei­dät vapaute­taan intistä.
    Tuleeko­han tuo lätkähal­lien tukem­i­nen veroista kalli­im­mak­si kuin korkeak­oulu­tutk­in­to? Pitäisikö jääkiekkoil­i­jat sitout­taa pelaa­maan esimerkik­si julkisen sek­torin joukkueessa vaik­ka viisi vuot­ta 20 v jälkeen?

  7. Sha­keem:

    Aika moni hyvä­tu­loinen ei täytä kri­teere­itä. Mon­es­ta tulee huip­putu­loinen jo ihan suhteista johtuen, joil­la luo­daan pon­nah­dus­lau­ta huip­putu­lot tuovi­in tehtäviin.

    Mis­sä Suomes­sa löy­tyy tehtäviä, jois­sa pääsee huip­putu­loi­hin suhteil­la? Ainakaan yksi­tyis­sek­to­ril­la en ole moi­seen tör­män­nyt. Tämän päivän yri­tys­maail­ma on sen ver­ran kovas­sa kil­pailus­sa, että moi­seen ei ole varaa (vali­ta johonkin huip­pu­palkkaiseen hom­maan kaveri tai suku­lainen pätevyydestä/kyvyistä välittämättä).

  8. Sha­keem: Näitä keski­vai­heen palkkavääristymiä voisi saa­da oikeu­den­mukaisem­mak­si koulu­tuk­sen muut­tamisel­la mak­sullisek­si. Kuitenkin Brit­ti­mallin mukaises­ti, eli koulu­tus (laina) on mak­set­ta­va takaisin vain ja ain­oas­taan, jos se mah­dol­lis­taa tien hyvi­in ansioi­hin. Ylik­oulu­tuk­sen uhrik­si joutunei­den ei pidä mis­sään nimessä joutua mak­samaan turhak­si osoit­tau­tuneesta koulutuksestaan.

    Täysin samaa mieltä. Valitet­tavasti suo­ma­lainen koulu­tuskeskustelu on sen ver­ran hys­teeristä, jos­sa “ilmainen” koulu­tus on pyhä lehmä, että ehdo­tuk­sel­la ei ole mitään läpimenomahdollisuuksia.

  9. > Tuloast­eikon yläpäässä rikkain pros­ent­ti on vetänyt tarpeet­toman suuren kaulan muuhun kansaan. Tätä pidän kovin pahana, mut­ta en kyl­lä tiedä, mitä sille voisi tehdä.

    Yksi­ty­isille yri­tyk­sille ja vaikka­pa globaal­isti toimiville IT-alan inno­vaat­tor­eille ei paljon voikaan tehdä, pait­si pitää tulovero­tuk­sen sopi­van, mut­ta ei karkot­ta­van korkealla.

    Poli­itikot voisi­vat sen sijaan hyvinkin pitää korkei­den virkami­esten, val­tion omis­tamien yhtiöi­den pomo­jen ja (ainakin suo­ma­lais­ten) EU-viskaalien palkat sopi­van vaa­ti­mat­tom­i­na. Päte­viä johta­jia saa kyl­lä, vaik­ka palkko­ja ei nos­tet­taisikaan pil­vi­in (ehkä parem­piakin). Peru­songel­ma tässä on kuitenkin se, että poli­itikot leikkaisi­vat näin myös omien eläke­virko­jen­sa palkkoja.

    > Suo­ma­lais­ten yri­tys­ten soisi men­estyvän, ja jos ne men­estyvät, yri­tyk­si­in ker­tyy voit­toa. Olisi hyvä jät­tää se voit­to yri­tyk­seen ja käyt­tää toimin­nan laa­jen­tamiseen ja kan­nat­tavien työ­paikko­jen syn­nyt­tämiseen, mut­ta tätä on yksin Suomes­sa vähän vaikea säädel­lä, jos muu maail­ma toimii toisin.

    Yri­tyk­sen sisäl­lä kiertävän rahan vähäi­nen verot­tamisen voi olla myös kil­pailue­tu. Eli onnis­tunee Suomenkin puit­teis­sa. Ei kai verot­ta­mat­to­muut­ta ole vielä kiel­let­ty EU:ssa.

  10. Voi – taas! Viime vaaleis­sa vaa­likone teki Odes­ta ääri­oikeis­to­laisen, mut­ta läpi meni ja kirkkaasti 🙂
    ________________________________________

    “…yri­tyk­si­in ker­tyy voit­toa. Olisi hyvä jät­tää se voit­to yri­tyk­seen ja käyt­tää toimin­nan laa­jen­tamiseen ja kan­nat­tavien työ­paikko­jen synnyttämiseen”

    Olen täysin samaa mieltä!

    Minä en käsitä mil­laiseen psykolo­giaan tai ehdol­lis­tamiseen ylim­män johdon ylisu­urten palkko­jen mak­su perus­tuu. On aika prim­i­ti­ivistä ajat­telua, että paine­taan joh­dos­sa kaa­sua niin vauhti lisään­tyy. Sitout­ta­mi­nen on sekin vain veruke palkko­jen korotuksille.

    Minä en näe korkeille palkoille muu­ta merk­i­tys­tä, kuin että tyyp­il­lis­es­ti amerikkalainen fir­ma halu­aa pullis­tel­la ja luo­da mieliku­vaa men­estyvästä yhtiöstä.

    Ruot­sis­sakin ollaan Wahlrosi­in Nordeaa luku­unot­ta­mat­ta maltil­lisia ja hyvin menee. On paljon suo­ma­laisia fir­mo­ja, jot­ka men­estyvät nimeno­maan per­in­teisel­lä palkkata­sol­la ja rehellisel­lä työn­te­ol­la – ei palkoil­la briljailemalla.

  11. Sil­lä mitä ylin _prosentti_ ansait­see ei ole minus­ta hirveästi merk­i­tys­tä niin kaukan kuin he mak­sa­vat kohtu­ullisen (suurehkon) määrän vero­ja. Men­estymisen ja suurenkin omaisu­u­den keräämi­nen on olta­va mah­dol­lista. Toisaal­ta ylim­män 10% tai 20% tulo­jen ei vält­tämät­tä pidä antaa täysin karata.

  12. zack:
    ‘snip’
    Tuleeko­han tuo lätkähal­lien tukem­i­nen veroista kalli­im­mak­si kuin korkeak­oulu­tutk­in­to? Pitäisikö jääkiekkoil­i­jat sitout­taa pelaa­maan esimerkik­si julkisen sek­torin joukkueessa vaik­ka viisi vuot­ta 20 v jälkeen?

    Kun­nal­lis­ten lätkähal­lien rak­en­t­a­mi­nen ei tule kalli­ik­si, vaan ne ovat investoin­ti, joka mak­saa itsen­sä takaisin.
    Mik­si julkisel­la sek­to­ril­la pitäisi olla jääkiekkojoukkue?
    For­mu­lakuskeille on ole kuul­lut halle­ja rakennetun.

  13. Ero­tuo­mari: Täl­läkin kysymyk­sel­lä on todel­lakin val­tavasti rel­e­vanssia kun­nal­lis­vaalien alla.

    Näk­isin, että jonkin ver­ran rel­e­vanssia on sil­lä kuin­ka suuret tulo­erot hyväksytään kun­nan työn­tek­i­jöi­den välil­lä. Yleen­sä julkisel­la sek­to­ril­la tilanne on se, että palk­ka riip­puu hyvin vähän siitä kuin­ka hyvin tehtävän hoitaa. Eli ahkeru­ut­ta ja lah­jakku­ut­ta ei palki­ta tarpeek­si. Tämän seu­rauk­se­na parhaim­mat tyyp­it karkaa­vat yksi­tyiselle sek­to­ril­la ja sit­ten vielä ihme­tel­lään mik­si julki­nen sek­tori ei toi­mi tehokkaasti.

  14. Tulo­ero­jen tuomit­semiseen sijaan olisi parem­pi arvioi­da, mik­si suurim­mat tulot ovat niin suuria kuin ovat. Onko taustal­la oikeasti yliv­er­taisu­us, vai palka­n­mak­sa­jan osaa­mat­to­muus tai liian pienet piirit.

  15. Tulo­erot saadaan pieniksi kun kaik­ki tulot, pl. luovu­tusvoitot laite­taan samaan laari­in ja verotet­taisi­in samal­la pros­en­til­la. Samal­la yli 15v omis­tet­tu­jen varo­jen luovu­tusvoitot tehtäisi­in verot­tomik­si eli 100% han­k­in­ta­meno-olet­ta­ma käyttöön..

    Myös luovu­tusvoit­to­jen tilas­toin­ti tulon­jako­tutkimuk­sis­sa pitäisi kieltää. Näil­lä toimen­piteil­lä tilas­toidut tulo­erot saataisi­in pieniksi.

    😀

  16. Jut­ta:
    Sil­lä mitä ylin _prosentti_ ansait­see ei ole minus­ta hirveästi merk­i­tys­tä niin kaukan kuin he mak­sa­vat kohtu­ullisen (suurehkon) määrän veroja… 

    Mik­si fik­suimpi­en pitää mak­saa enem­män vero­ja kuin tyh­mien? Minä en näe mitään hyvää tas­apäistämisessä, vaik­ka itse olenkin enem­män tuol­lainen keskinker­taisu­us — ainakin omas­sa työyhteisössäni. 😉

  17. KKK: Näk­isin, että jonkin ver­ran rel­e­vanssia on sil­lä kuin­ka suuret tulo­erot hyväksytään kun­nan työn­tek­i­jöi­den välil­lä. Yleen­sä julkisel­la sek­to­ril­la tilanne on se, että palk­ka riip­puu hyvin vähän siitä kuin­ka hyvin tehtävän hoitaa. Eli ahkeru­ut­ta ja lah­jakku­ut­ta ei palki­ta tarpeek­si. Tämän seu­rauk­se­na parhaim­mat tyyp­it karkaa­vat yksi­tyiselle sek­to­ril­la ja sit­ten vielä ihme­tel­lään mik­si julki­nen sek­tori ei toi­mi tehokkaasti.

    En tiedä miten nim­imerk­ki on vält­tynyt saa­mas­ta tietoon­sa julkisen sek­torin palkkausu­ud­is­tus­ta. Sitä on nou­datet­tu jo n. 10 vuot­ta. Jokaiseen viras­toon ja tehtävään on määritel­ty vaa­tivu­us­ta­so­ja ja sen lisäk­si tulee henkilöko­htainen osa. Palkat ovat ylem­mis­sä vaa­tivu­us­ta­sois­sa hyvinkin kil­pailukyky­isiä ja kovata­soi­sista hak­i­joista virkoi­hin ei ole pulaa. Pien­tä keskustelua on herät­tänyt ainakin Helsin­gin yliopis­ton palkkausjär­jestelmä lähin­nä oikeu­den­mukaisu­u­den osalta, mut­ta myös oikeel­lisu­u­den. Kans­lerin ja reksin lik­sa ainakin moninker­tais­tui entiseen virka­palkkaan verraten.

    A‑palkkataulukko oli ainakin selkeä, mitä ei voi sanoa nyky­i­sistä kym­menistä eri jär­jestelmistä. Kun­tien palkkausjär­jestelmistä en osaa sanoa.

  18. Raimo K: Kun­nal­lis­ten lätkähal­lien rak­en­t­a­mi­nen ei tule kalli­ik­si, vaan ne ovat investoin­ti, joka mak­saa itsen­sä takaisin.
    Mik­si julkisel­la sek­to­ril­la pitäisi olla jääkiekkojoukkue?
    For­mu­lakuskeille on ole kuul­lut halle­ja rakennetun.

    Jos tarkoi­tat itsen­sä mak­sul­la takaisin ter­veyshyö­tyjä yms. niin sil­loin hallin vuoro­jen jaos­sa ei tulisi suosia NHL:ään yrit­täviä vaan kaikkia tasaisesti.

    Mitä tulee tuo­hon julkisen sek­torin lätkä­jengi­in, niin yritin olla vain haus­ka. Ihmiset vaa­ti­vat netis­sä kurkku suo­rana esimerkik­si, että esimerkik­si lääkäreille tulisi saa­da vuosien työvelvoite julkiselle sek­to­rille, kos­ka ilmainen koulu­tus. Eikö samaa voisi kokeil­la jääkiekkomonimiljonääreille?Jos jääkiekkomon­im­iljonääre­jä tuet­taisi­in paljon suurem­mal­la sum­mal­la hal­lien muo­dos­sa kuin korkeak­oulu­tus­ta, eikö voitaisi perus­taa vaik­ka julkisen sek­torin jääkiekkoli­iga, johon julkisen sek­torin halle­ja käyt­täneet velvoitet­taisi­in pelaamaan?
    En vain ymmär­rä, mik­si NHL-mul­ti­m­iljonääre­jä tue­taan niin paljon, mut­ta muiden tulot ovat pahasta.

  19. newyork­ista: …Jokaiseen viras­toon ja tehtävään on määritel­ty vaa­tivu­us­ta­so­ja ja sen lisäk­si tulee henkilöko­htainen osa… 

    Sen ver­ran olen ollut tekemi­sis­sä julkisen hallin vaati-luok­i­tuk­sen kanssa, että tiedän sen ole­van täysin huuhaa­ta. 😀 😀 😀 Jos kykenisimme mit­taa­maan jotenkin järkevästi työn vaa­tivu­ut­ta julkisel­la sek­to­ril­la, voitaisi­in rak­en­taa jotenkin toimi­va jär­jestelmä. Siihen emme kykene.

    Hiukan yksinker­tais­taen julkisen sek­torin ongel­ma on, että suori­tus­ta­son työn­tek­i­jöille mak­se­taan aivan liian suuria palkko­ja ja asiantun­ti­joille sekä johdolle aivan liian pieniä palkko­ja. Ihan noin suo­ravi­ivaista se ei toki ole, kuin ehkä tuon suori­tus­portaan osalta.

  20. Ihmiset väheksyvät 1 pros­entin vaiku­tus­val­taa aivan turhaan. Merkit­tävää ei ole pelkästään se, kuin­ka suuri on eli­it­ti, vaan se, paljon eli­it­il­lä on resursse­ja. Tuo jäähal­lia­sia on mie­lenki­in­toinen. Jäähal­lit ovat resurssi, joka on pois muus­ta. Kun hallin käyvät tun­ti­tak­sat ovat noin 100–150 euroa, mut­ta seu­ran jäsenet mak­sa­vat 20–50 euroa tun­ti, on kyseessä melkoinen sub­ven­toin­ti lajei­hin, jot­ka mak­sa­vat 200 euroa kuukaudessa per­heille. Tue­taan siis laje­ja, joi­ta moni ei kykene har­ras­ta­maan. Laje­ja, jot­ka nos­ta­vat ener­gian hin­to­ja. Laje­ja, jot­ka edis­tävät kasvi­huoneilmiötä. Laje­ja, joiden moraal­ista voi olla mon­taa mieltä (moni oppii nuuskan käytön jäähallil­la). Laje­ja, joil­la ei ole mitään tekemistä kansan­ter­vey­den edis­tämisen kanssa jne.

  21. Tämän päivän yri­tys­maail­ma kovas­sa kilpailussa…Yritysmaailman työn­tek­i­jät voivat olla kovas­sa kil­pailus­sa keskenään ilman, että organ­isaa­tio on mukana kovas­sa kil­pailus­sa. Mainit­tu tilanne saat­taa johtaa siihen, että organ­isaa­tiot täyt­tyvät psykoista, joiden anti on samaa tasoa ihmiskun­nalle kuin Aatu sedän 30–40-luvulla, mut­ta pienem­mässä mit­takaavas­sa. Suomen koti­markki­noil­la on joukko alo­ja, jois­sa nämä hur­maa­vat oppor­tunis­tit pää­sevät hiekot­ta­maan työn­tekemistä samal­la taval­la kuin vas­taa­vat kol­le­gat julkisel­la sek­to­ril­la. En kyl­lä ole lopuk­si var­ma, onko edes kil­pailu hyvä kar­si­maan verkos­to­suhdep­syko ‑sakkia, kos­ka kova kil­pailu saat­taa muut­taa markki­nat niin lyhyen tähtäi­men toimin­naksi, että kaikissa suuris­sa markki­na­toim­i­jois­sa saat­taa olla paljon näitä loisia, joiden lah­jakku­us on resurssien itselle repimi­nen. Kil­pail­tu pienyri­tys­toim­inta on siis eri asia, kuin jokin kännykkäbisnes.

  22. “Tuloast­eikon yläpäässä rikkain pros­ent­ti on vetänyt tarpeet­toman suuren kaulan muuhun kansaan.”

    Vir­ta­nen tart­tui jo tähän samaan asi­aan tuol­la ylempänä.

    Halu­aisin sel­ven­nyk­sen näi­hin pros­ent­tilukui­hin. Mitä pros­ent­te­ja tässä tarkoite­taan? Kaik­ista tulon­saa­jista las­ket­tua pros­ent­tia vai vak­i­tu­oses­sa palkkatyössä ole­vaa pros­ent­tia vai mitä? 

    Tulon­saa­jia oli vuon­na 2010 Suomes­sa 4 508 954 henkilöä. Tulon­saa­jien parem­min tien­aavaan puoliskoon päästään jo 1600 e kuukausi­pal­ka­lla ja parhait­en tien­aavaan yhteen pros­ent­ti­in päästään vähän ennen 8000 euron kuukausituloja.

    (tulon­jakoti­las­tossa ei ole otet­tu huomioon verot­to­mia sosi­aalietuuk­sia eikä sitä pääo­mat­u­lo­jne osu­ut­ta, joka on saa­jalleen veroton)

    http://www.tilastokeskus.fi/til/tvt/2010/tvt_2010_2012-02–03_tie_001_fi.html

    ——————

    Sitä­pait­si palkkaerot pienenivät vuon­na 2010.
    http://www.tilastokeskus.fi/til/pra/index.html

    “Tilas­tokeskuk­sen palkkaraken­neti­las­ton mukaan kaikkien kokoaikaisten palka­nsaa­jien keskimääräi­nen kuukau­sian­sio oli vuo­den 2010 viimeisel­lä neljän­nek­sel­lä 3 040 euroa ja medi­aa­ni­an­sio 1) 2 715 euroa. Parhait­en palkat­tu kymme­ne­sosa (9. desi­ili) palka­nsaa­jista ansait­si yli 4 498 euroa ja mata­la­palkkaisin kymme­ne­sosa (1. desi­ili) alle 1 937 euroa kuukaudessa. Parhait­en palkat­tu kymme­ne­sosa ansait­si siis vähin­tään 2,32 ‑ker­taa enem­män kuin vähiten ansait­se­va kymme­ne­sosa. Ylim­män ja alim­man desi­ilin väli­nen ansio­ero pieneni edel­lisvuo­teen ver­rat­tuna noin yhden prosenttiyksikön.”

    En pitäisi tuo­ta eniten tien­aa­van ja vähiten tien­aa­van eroa kovinkaan suure­na. Lisäk­si noi­ta ero­ja tasaa vielä euroop­palaisit­tain ääret­tömän kova pro­gres­sio sekä tulon­si­ir­rot ja ilmaiset julkiset palve­lut. Ja pro­gres­siokin vain kiristyy vuosi vuodelta, kos­ka aina kun vero­tus­ta las­ke­taan, las­ke­taan enem­män alapäästä kuin yläpäästä ja aina kun kiris­tetään, kiris­tetään enem­män yläpäästä kuin alapäästä. Lop­putu­lok­se­na pro­gres­sio pyrkii kokoa­jan jyrkken­emään. Tätä sit­ten kor­jataan kek­simäl­lä kaiken­laisia könt­tävähen­nyk­siä kun ei muu­ta uskalleta. 

    Silti joka iki­nen vaalivu­osi valite­taan aina sitä, että tulo­erot ovat taas räjähtäneet käsi­in, ihan sama mitä tulo­eroille tapahtuu. 

    Vir­ta­nen:
    “Suomes­sa pääsee eniten tien­aavaan pros­ent­ti­in n. 100 000 € vuosi­t­u­loil­la. Täl­laisia vuosi­palkko­ja tien­aa ural­laan edis­tynyt lääkäri, juristi tai DI ihan palkkatöis­sä olemat­ta merkit­tävä johtaja.”

    Lääkäri ja juristi var­maan tien­aa, mut­ta DI ei var­masti pääse tuol­laisi­in ansioi­hin olemat­ta merkit­tävä johta­ja. Kyl­lä noi­hin lukui­hin päästäk­seen pitää olla jo kym­menit­täin alaisia tai sit­ten todel­lakin jokin aivan todel­li­nen huippuasiantuntija.

    1. Ylim­mässä tuilo­pros­en­tis­sa pääo­mat­u­lot domi­noi­vat tulo­ja. Palkkat­u­loil­la ei pro­gres­si­ivisen vero­tuk­sen vuok­si pääse kovin korkeisi­in tuloi­hin muutenkaan.

  23. TEK:n työ­markki­natutkimuk­sen mukaan koko jäsenistön (ymmärtääk­seni DI-porukkaa läh­es kokon­aan) kokon­aisvu­osian­sioiden 9. desi­ili oli 98 000 € kohdal­la vuon­na 2011. 

    Voidaan siis sanoa, ett DI:eistä 10 % tien­aa yli 100 000 €/vuosi. Eivät he kaik­ki ole siinä mielessä yhteiskun­nal­lis­es­ti merkit­täviä johta­jia, että sinä tai minä olisimme heistä koskaan kuulleet. Toki läh­es kaikil­la on alaisia, mut­ta tuos­ta joukos­ta on todel­la iso­tu­loisia vuorineu­vok­sia tai vas­taavia häviävän pieni osa.

    DI-porukan keskiar­vo on muuten 65 000 ja medi­aani 57 000 €/vuosi.

    Vrt.
    http://issuu.com/mcipress/docs/tek0412?mode=window&pageNumber=33

  24. Osmo Soin­in­vaara:
    Ylim­mässä tuilo­pros­en­tis­sa pääo­mat­u­lot domi­noi­vat tulo­ja. Palkkat­u­loil­la ei pro­gres­si­ivisen vero­tuk­sen vuok­si pääse kovin korkeisi­in tuloi­hin muutenkaan.

    Ainakaan tilas­tokeskuk­sen sivut eivät tätä tue:
    “Tulon­saa­jat mak­soi­vat välit­tömiä vero­ja ja mak­su­ja keskimäärin 21,9 pros­ent­tia veronalai­sista tulois­taan. Vero­jen osu­us tuloista ei muut­tunut edel­lisvuodes­ta. Eniten vero­ja suh­teessa tuloi­hin mak­soi­vat 125 000–150 000 euroa vuodessa ansain­neet, 36,3 pros­ent­tia tulois­taan. Yli 150 000 euroa ansain­neil­ta verot veivät pienem­män osan tuloista, 34,7 pros­ent­tia. Yli 150 000 euroa ansain­nei­den tuloista 46 pros­ent­tia oli pääomatuloja.”

    Keskustelua edesaut­taisi se, että määritet­täisi­in mis­tä tulolu­okas­ta puhutaan. Ylim­män desi­ilin alara­jaan pääsee n. 5t€/kk tuloil­la ja ylim­män pros­entin ala­jara­jaan n. 10 t€/kk tuloilla.

    5 t€/kk tuloil­la (varsinkin jos puoliso tien­aa suun­nilleen saman) elää mukavaa elämää, mut­ta näil­lä tuloil­la ei todel­lakaan osta tilavaa per­hea­sun­toa kan­takaupungista ja kiva mökkikin jää lähin­nä haaveek­si. Eli hyvin kaukana mis­tään pröys­täilystä ollaan.

    10 t€/kk palkoil­la liikku­mavara asun­non suh­teen on jo parem­pi, mut­ta sikäli kuin olen omien tämän tulolu­okan tut­tu­jen elämää seu­ran­nut, niin lop­pu­jen lopuk­si ei se eroa käytän­nössä juuri mitenkään muus­ta keskilu­okas­ta. Asun­not on isom­pia, autot uudem­pia ja rahaa jää parem­min säästöön.

    Jos sit­ten puhutaan näistä julk­isu­u­den suu­rit­u­loi­sista, niin sil­loin liiku­taan lähempänä ylin­tä promil­lea. Täl­löin kyse on men­estyvistä yrit­täjistä tai suurten yri­tys­ten johto­ryh­mästä. Johta­jien palkat ovat puh­taasti sopimus­palkko­ja, joten poli­it­tisel­la ohjauk­sel­la ei ole mitään merk­i­tys­tä. Yrit­tjien tulot ovat kuin provikka­palkkaa: kun yri­tys on ensin mak­sanut kaik­ki velvoit­teet, kat­so­taan mitä riv­in alle on jäänyt. 

    Ehkä olen vähem­mistöä tääl­lä, mut­ta itse näen erit­täin vah­van kor­re­laa­tion yrit­täjien men­estyk­sen ja yhteiskun­nan men­estyk­sen välil­lä. Esim. Rovion omis­ta­jat ovat tehneet val­ta­van omaisu­u­den ja siten lisän­neet eri­ar­voisu­ut­ta, mut­ta min­un on vaikea nähdä miten Rovion men­estys olisi tehnyt Suomes­ta huonom­man maan.

  25. newyork­ista: En tiedä miten nim­imerk­ki on vält­tynyt saa­mas­ta tietoon­sa julkisen sek­torin palkkausu­ud­is­tus­ta. Sitä on nou­datet­tu jo n. 10 vuot­ta. Jokaiseen viras­toon ja tehtävään on määritel­ty vaa­tivu­us­ta­so­ja ja sen lisäk­si tulee henkilöko­htainen osa. 

    Olen tästä uud­is­tuk­ses­ta hyvinkin tietoinen.
    Palkkausu­ud­is­tus ei vaan toi­mi yhtä hyvin käytän­nössä kuin paper­il­la. Olisi kivaa nähdä jotain tilas­to­ja kuin­ka paljon tuo henkilöko­htaisen palka­nosa vai­htelee esim. Helsin­gin kaupun­gin työn­tek­i­jöi­den kesken. Oma epäi­lyk­seni on, että ei kovinkaan paljon.

  26. Kuul­losta huolestut­taval­ta tuo vaa­likoneen toiminta.

    Olen jo aiem­min huo­man­nut että eri koneet vedät­tävät eri suun­ti­in. Tulok­sek­si tulee ensim­mäisenä kyseisen medi­an kan­nat­tamia ehdokkaita.

    Olisiko aika jonkun tehdä joku tutkimus näistä koneista ja kuin­ka paljon näil­lä todel­lisu­udessa ohjail­laan äänestäjiä luotet­tavil­ta näyt­tävil­lä tuloksilla.

  27. Vir­ta­nen:
    Voidaan siis sanoa, ett DI:eistä 10 % tien­aa yli 100 000 €/vuosi. Eivät he kaik­ki ole siinä mielessä yhteiskun­nal­lis­es­ti merkit­täviä johta­jia, että sinä tai minä olisimme heistä koskaan kuulleet.

    Sin­ul­la on aika lail­la eri­lainen määritelmä merkit­tävälle johta­jalle kuin minulla. 

    Eihän tuol­la määritelmässä suomes­sa ole kuin muu­ta­ma merkit­tävä johta­ja. Esimerkik­si minkä tahansa pörssiyri­tyk­sen hal­li­tuk­sen tai johto­ryh­män jäsenet ovat merk­i­tyk­set­tömiä, kos­ka ei heitä suuri yleistö tunne. Ote­taan esimerkik­si vaikka­pa konepa­jakon­serni Met­so (tuli vain ensim­mäisenä mieleen). Itse en ainakaan osaisi nimetä ain­ut­takaan Met­son nykyisen johto­ryh­män jäsen­tä puhu­mat­takaan liike­toim­intaryh­mien toim­i­tusjo­hta­jista ja kaik­ki ovat kyl­lä mil­lä tahansa mit­tar­il­la melkoisia pamppuja.

    Met­son hal­li­tuk­sen puheen­jo­hta­jan palkkio on muuten 92 000 euroa vuodessa ja siihen päälle var­maankin tulee jokin luokkaa 50% vuosibonus.

    Eli minä lähtisin siitä että henkilö on merkit­tävä johta­ja, jos hänel­lä on kym­meniä alaisia. Sanois­in että esimerkik­si use­am­man miljoo­nan liike­vai­h­toa pyörit­tävän yri­tyk­sen tj alka ole­maan jo merkit­tävä johta­ja. Ainakin itse pidän heitä jo melko isoina pamp­puina. Samat­en melkein minkä tahansa keskikokoisen yri­tyk­sen T&K‑osaston pääl­likkö, suun­nit­telu­osas­ton pääl­likkö, tuotan­to­jo­hta­ja, tehtaan­jo­hta­ja yms. on jo merkit­tävä johtaja.

  28. Osmo:

    Kun kävin kat­so­mas­sa vaa­likonet­ta, huo­maan, että kysymys onkin kuu­lunut “Suuret tulo­erot ovat hyväksyt­täviä, jot­ta erot ihmis­ten lah­jakku­udessa ja ahkeru­udessa voidaan palki­ta.” Ensim­mäi­nen reak­tioni oli, että ovat moko­mat men­neet jälkikä­teen kor­jaa­maan tyh­mää kysymys­tään, mut­ta näin tuskin voidaan tehdä, joten var­maankin olen jostain syys­tä lukenut väärin. Epäilen syyk­si sitä, että olin kas­vat­tanut tek­stikokoa ruudul­la, jol­loin osa tek­stistä on men­nyt näytön ulkop­uolelle tai näyt­tö temp­puil­lut riv­in­si­ir­to­jen kanssa. Kysymys muut­tui järkeväk­si ja min­un vas­tauk­seni jär­jet­tömäk­si. Jos olisin lukenut kysymyk­sen oikein, olisin vas­tan­nut ole­vani täysin eri mieltä.

    Eiks tohon nyt oo edelleen aika han­kala vas­ta­ta, kun ihmiset tulk­it­see “suuret tulo­erot” erit­täin vai­htelevil­la tavoil­la? Esim. vasurei­den mielestä Suomes­sa on täl­lä het­kel­lä val­ta­vat tulo­erot. Sun mielestä ne on ilmeis­es­ti kohtu­ullisel­la tasol­la. Jos siis vas­taat tohon “täysin eri mieltä”, niin vasem­mis­ton sym­pa­tiseer­aa­jat tulk­it­see, että sun mielestä tulo­ero­ja tulis kaven­taa koval­la kädel­lä suh­teessa nykyiseen. 

    Lisäks joku voi lukea tota lähin­nä siitä vinkke­listä, että mis­sä määrin ahkeru­u­den ja lah­jakku­u­den tulee hei­jas­tua palkkoi­hin. Jos siis vas­taat tohon “täysin eri mieltä”, niin luk­i­ja voi tulki­ta sen niin, ettei ahkeru­ud­es­ta tai lah­jakku­ud­es­ta tulis sun mielestä palki­ta juuri ollenkaan tai korkein­taan ihan vähän. Mikä taas on vähän ongel­mallista, kos­ka peri­aat­teessa moni vasurikin hyväksyy ahkeru­ud­es­ta ja lah­jakku­ud­es­ta palk­it­semisen ja argu­men­toi, että isot tulo­erot johtuu lähin­nä riis­tos­ta, suh­muroin­nista ym..

  29. Suomes­sa vero­pro­gres­sio vaikut­taa vain tyhmiin.
    Suurin osaon fiksuja,osaa käyt­tää hyväk­seen por­saan­reiät ja niin­pä keskimäärin meil­lä on käytösä tasavero pienel­lä verova­paal­la osuudella

    Veronalainen tulo vero %

    1 — 4 999 5,8
    5 000 — 9 999 8,0
    10 000 — 14 999 13,5
    15 000 — 19 999 16,9
    20 000 — 24 999 17,7
    25 000 — 34 999 20,9
    35 000 — 54 999 25,8
    55 000 — 74 999 30,0
    75 000 — 99 999 32,6
    100 000 — 149 999 33,6
    150 000 — 299 999 33,4
    300 000 29,0

  30. Rolle:
    Tulo­ero­jen tuomit­semiseen sijaan olisi parem­pi arvioi­da, mik­si suurim­mat tulot ovat niin suuria kuin ovat. Onko taustal­la oikeasti yliv­er­taisu­us, vai palka­n­mak­sa­jan osaa­mat­to­muus tai liian pienet piirit.

    Pienis­sä piireis­sä voi olla liian pienet piir­it, ts. kun men­nään lähelle suurimpia yri­tyk­siä, siel­lä voi olla aika sul­jet­tu­ja ympyröitä. Piir­it ovat kuitenkin pari­na viime vuosikymme­nenä muut­tunut paljon, kun piir­it eivät enää ole sama kuin Suomi.

    Mut­ta mik­si vaikka­pa jokin keskisu­uri yri­tys viit­sii mak­saa toim­i­tusjo­hta­jalle kol­men tai kuu­den ruo­hon­ju­u­ri­työn­tek­i­jän palkan? Yksinker­tais­es­ti sik­si, että toim­i­tusjo­hta­jan rooli yri­tyk­sen tule­vaisu­u­den tur­vaamises­sa on erit­täin tärkeä. Tehtävien toimen­pitei­den vaiku­tus omis­ta­jien kas­savir­taan on paljon suurem­pi kuin toim­i­tusjo­hta­jan palk­ka, jol­loin mielu­um­min kan­nat­taa vali­ta paras saatavil­la ole­va, vaik­ka mar­gin­aalietu seu­raavak­si halvem­paan olisikin pienehkö.

    Tähän asti asia on ihan puh­das­ta markki­na­t­alout­ta. Mut­ta siitä pitäisi olla paljon enem­män huolis­saan, onnis­tu­vatko yri­tyk­set tässä. Ovatko valit­ta­vat johta­jat parhai­ta mah­dol­lisia hom­mi­in­sa? Jos yri­tys onnis­tuu, se tietää hyvää kil­pailu­ase­maa, paljon rahaa omis­ta­jille mut­ta myös paljon työn­tek­i­jöitä ja vireää taloudel­lista toimeli­aisu­ut­ta yri­tyk­sen ympäril­lä. Huono johta­ja taas saa ihan vas­taavasti run­sas­ta tuhoa aikaan ympärillään.

    Johta­jista on ihan oikeasti pulaa. Siis ihmi­sistä, joil­la on johtamis­taito­ja (johtamis­taidot, näke­mys, esimi­es­taidot, riit­tävä asiantun­te­mus) ja halua ryhtyä johta­jak­si. Osit­tain nämä omi­naisu­udet ovat myötäsyn­ty­isiä, mut­ta iso osa niistä pitää hakea men­emäl­lä kauas pois oma­l­ta mukavu­usalueelta. Asiantun­ti­japorukoista voi olla vaikea löytää halukkai­ta, kos­ka asiantun­ti­ja­hom­ma on niin motivoivaa itsessään. Jäl­jelle tup­paa jäämään run­saasti niitä, joil­la on enem­män intoa kuin taitoja.

    Jos johta­jien palkat karkaa­vat yleisem­minkin kuin muu­ta­mas­sa suuryri­tyk­sessä, se on indikaa­tio johtamis­taito­jen puut­teesta yleisem­minkin. Ihan analogi­nen jut­tu siihen ver­rat­tuna, että lääkäreil­läkin saat­taa olla vähän korkean puoleinen palkkio­ta­so työn aka­teemiseen ja käytän­nön vaa­tivu­u­teen näh­den ver­rat­tuna mon­een muuhun hommaan.

    = = =

    Mut­ta sit­ten toisaal­ta… Jos mukaan ote­taan myös pääo­mat­u­lot, niin tulo­erot kas­va­vat huo­mat­tavasti. Mitä tehdään? Kiel­letäänkö rikas­tu­mi­nen? Onko jotain muu­ta syytä kuin kateus kieltää rikas­tu­mi­nen sinänsä?

  31. Sylt­ty:
    Lääkäri ja juristi var­maan tien­aa, mut­ta DI ei var­masti pääse tuol­laisi­in ansioi­hin olemat­ta merkit­tävä johta­ja. Kyl­lä noi­hin lukui­hin päästäk­seen pitää olla jo kym­menit­täin alaisia tai sit­ten todel­lakin jokin aivan todel­li­nen huippuasiantuntija.

    Tässä taitaa tul­la vas­taan pieni jako­laskuon­gel­ma… Sata­ton­nia jaet­tuna kahdel­la­toista antaa kyl­lä yli 8 000 e/kk, johon har­va yltää. Mut­ta todel­lisu­udessa tyyp­illi­nen sadan­ton­nin DI on senio­r­i­ase­mas­sa ole­va asiantun­ti­ja, joka saa esimerkik­si 5 500 e/kk perus­palkkaa ja siihen autoe­dun päälle. Tästä tulee vuosi­ta­sol­la noin 80 000 e (lomara­hoi­neen), ja siihen sit­ten tulospo­h­jaisia palkkioi­ta se 25 % päälle.

    Tuo­hon tarvit­see olla jonkin­laises­sa esimiesase­mas­sa, mut­ta esimerkik­si kan­sain­välisessä kau­pas­sa jo muu­ta­man hen­gen myyn­ti­ti­imin vetäjä voi päästä tuolle tasolle. Kan­nat­taa huo­ma­ta se, että toden­näköis­es­ti TEK:n tilas­to­jen 10 % DI:stä ei ole sama eri vuosi­na, kos­ka tulospalkkioil­la on taipumus tul­la klimppeinä.

    Eri aloil­la voi myös olla hyvin eri­laisia tulo­jakau­mia suh­dan­teista riip­puen. DI-tutkin­nol­la on kovin mon­ta haaraa, eivätkä maan­mit­tar­it työl­listy samoi­hin työ­paikkoi­hin kuin bioteknologit.

    Ja sit­ten ne TEK:n tilas­totkin voivat olla vähän bia­soitu­ja. Ihmisil­lä on usein taipumus mielelään pyöristää vähän ylöspäin, eivätkä kaik­ki vas­taa kyse­ly­i­hin tai ole ammat­tili­iton jäseniä. Parem­man tiedon saisi aja­mal­la tietyn tutkin­non suorit­tanei­den het­u­il­la pienen kyse­lyn verovi­ra­nomaisen tiedois­sa, mut­ta se ei oikein onnis­tu tietosuojasyistä…

  32. Jut­ta:
    Sil­lä mitä ylin _prosentti_ ansait­see ei ole minus­ta hirveästi merk­i­tys­tä niin kaukan kuin he mak­sa­vat kohtu­ullisen (suurehkon) määrän vero­ja. Men­estymisen ja suurenkin omaisu­u­den keräämi­nen on olta­va mah­dol­lista. Toisaal­ta ylim­män 10% tai 20% tulo­jen ei vält­tämät­tä pidä antaa täysin karata. 

    Kuvit­telisin, että on läh­es matemaat­tis­es­ti mah­do­ton­ta, että ylim­män 20% tulot karkaisi­vat kovin kauak­si keskiar­vos­ta (medi­aanista toki, jos on laa­ja varsi­nainen köy­hälistö). Ainakin tuol­la Amerikan maal­la, ne jot­ka asi­as­ta ovat ylipäätän­sähuolis­saan, ovat olleet huolis­saan juuri siitä, kuin­ka suuri osu­us tuloista menee nykyään parhait­en ansait­se­valle pros­en­tille, ja kuin­ka suuri osu­us vielä tuos­ta ylim­mälle promillelle.

  33. Val­ti­ol­la keskipalk­ka on 3456 euroa kuukaudessa. Help­po muistaa.

  34. “Tuloast­eikon yläpäässä rikkain pros­ent­ti on vetänyt tarpeet­toman suuren kaulan muuhun kansaan. Tätä pidän kovin pahana, mut­ta en kyl­lä tiedä, mitä sille voisi tehdä.”

    Ai Jaa, ettei tiedä? Demareil­la oli ratkaisu tähän jo vuo­den 1903 puolueo­hjel­mas­saan. Sen nimi on pro­gres­si­ivi­nen verotus.

  35. EVA:n puheen­jo­hta­ja Jor­ma Ollila tuor­eis­sa puheis­saan Jyväskylässä suositel­lut Suomelle erinäisiä sisäisen deval­vaa­tion keinoja.

    Ollilan mukaan kansan­talouden keskipalkko­jen kasvulle tarvi­taan pidikkeitä.

    Ollilan palkkaa­ma Elop sai vuon­na 2011 palkkaa 11 miljoon­aa euroa.

    Kam­reeri Ollila suosit­teli lisäk­si eri­laisia säästöjä ja palka­nalen­nuk­sia, joi­hin Nokia itse kom­puroi ja lop­ul­ta kaatui. 

    Siinä mis­sä Applen toim­i­tusjo­hta­ja keskit­tyi puhe­lin­ten kehit­tämiseen, Nokia keskit­tyi Ollilan johdol­la tehtaiden siirte­lyyn hal­van työvoiman maihin.

    “Mei­dän on kai­kin ta­voin tuet­ta­va eu­ro­alueen on­gel­mien rat­kai­se­mis­ta. Vain yh­te­näi­nen Eu­roop­pa voi ol­la vah­va myös glo­baa­lis­sa kil­pai­lus­sa. Suo­mi ei voi pae­ta vastuutaan.”

    Six­ten Kork­man puhui samaa potaskaa Nyber­gis­sä TV 1 :ssä. Pro­fes­sori väit­ti, että Suomen ja Ruotsin talous ovat kulke­neet samo­ja lin­jo­ja eri val­u­u­tas­ta huolimatta. 

    En tiedä mitä tilas­toa pro­fes­sori seu­raa, mut­ta viral­lis­ten tieto­jen mukaan Suomen ja Ruotsin ulko­maankaup­pa ja vai­h­to­tase sekä maa­han tulleet ulko­maiset investoin­nit ovat kuin eri pla­nee­tal­ta. Ruotsin luke­mat ovat nousseet ja Suomen vas­taavasti laskeneet.

    Lopuk­si Kork­man varoit­ti tuhos­ta, mikä eurosta luovutaan.

    Kork­man on nykyään professori. 

    Onko Suomes­sa riip­puma­ton­ta ja puoluee­ton­ta verovaroin rahoitet­tua tieteel­listä taloustutkimusta?

  36. JouniL: Olisiko aika jonkun tehdä joku tutkimus näistä koneista ja kuin­ka paljon näil­lä todel­lisu­udessa ohjail­laan äänestäjiä luotet­tavil­ta näyt­tävil­lä tuloksilla.

    Täl­lainen tutkimus on help­po tehdä ihan itse tekemäl­lä vaa­likoneen use­am­man ker­ran vas­taa­mal­la eri taval­la. Jos joka ker­ral­la tulee sama ehdokas, on syytä epäil­lä vedä­tys­tä. Oman koke­muk­seni mukaan vaa­likoneet toimi­vat suh­teel­lisen luotet­tavasti, vaik­ka osa kysymyk­sistä on hie­man tulkinnanvaraisia.

  37. Olenkin sitä käyt­tänyt enkä itse asi­as­sa noi­ta konei­ta tarvitse.

    Kuitenkin toivoisin selvi­tys­tä konei­den toimin­nas­ta eli juuri tuos­ta ohjailun mahdollisuudesta.

    Vai onko joku eri mieltä?

    KKK: Täl­lainen tutkimus on help­po tehdä ihan itse tekemäl­lä vaa­likoneen use­am­man ker­ran vas­taa­mal­la eri taval­la. Jos joka ker­ral­la tulee sama ehdokas, on syytä epäil­lä vedä­tys­tä. Oman koke­muk­seni mukaan vaa­likoneet toimi­vat suh­teel­lisen luotet­tavasti, vaik­ka osa kysymyk­sistä on hie­man tulkinnanvaraisia.

  38. Hesarin jutus­sa pisti silmään miten tyhjää Osmon “inho­re­al­is­tises­sa” kul­mauk­ses­sa oli. RKP vähän sinne päin kallel­laan, mut­ta muut puolueet kiertävät “arvolib­er­aali & talous­lib­er­aali” yhdis­telmää minkä pystyvät. Ehkä tämä on sit­ten syynä että Ruotsin puolel­la menee taloudessa parem­min kuin täällä.

  39. Eri­ar­voisu­u­den kannal­ta pahin­ta on suh­teelli­nen köy­hyys. Siis se, että on merkit­tävästi köy­hempi kuin keski­t­u­loinen. Köy­hä ver­taa itseään keski­t­u­loisi­in ja jos elämän­ta­pa on kauhean eri­lainen, köy­hä on onneton ja keski­t­u­loisenkin on syytä olla huolis­saan yhteiskun­nan koheesiosta.

    Sen sijaan se ylin desi­ili herät­tää kateut­ta lähin­nä meis­sä yhdek­säs­de­si­il­i­sis­sä, ja me olemme sen ver­ran hyväo­saisia, että mei­dän tulee se kateutemme vain kestää.

    Sen ylim­män pros­entin ja promillen suh­teen halu­aisin ennem­minkin nähdä hyvän­tekeväisyyskult­tuurin yleistyvän. Hehän eivät saa kuitenkaan kulutet­tua kuin mur­to-osan var­al­lisu­ud­estaan. Eteen­päin Bill Gatesin viitoit­ta­mal­la tiellä!

  40. Marko Hami­lo: Sen sijaan se ylin desi­ili herät­tää kateut­ta lähin­nä meis­sä yhdek­säs­de­si­il­i­sis­sä, ja me olemme sen ver­ran hyväo­saisia, että mei­dän tulee se kateutemme vain kestää.

    Luon­non saas­tu­misen kannal­ta on myös merk­i­tys­tä sil­lä ylim­mäl­lä desi­ilil­lä. Kateelli­nen yhdek­säs­de­sili­ili ottaa mallia ylim­män kulu­tus­tot­tumuk­sista ja tämän seu­rauk­se­na tarvi­taan entistä saas­tut­tavampia sta­tussym­boole­ja mas­sas­ta erottuakseen.

  41. Ing­mar Forne: Demareil­la oli ratkaisu tähän jo vuo­den 1903 puolueo­hjel­mas­saan. Sen nimi on pro­gres­si­ivi­nen verotus.

    Ja jos sil­loin olisi toteutet­tu nykyi­nen vero­pro­gres­sio, suu­tari Halmekin olisi tuhah­tanut että “älkää nyt hölmöt liioitelko”.

    Pro­gres­si­ol­la voidaan tap­paa tulo­ero­ja jos kovasti yritetään, mut­ta samal­la menee koko sis­arus­sar­ja vero­tu­loista talouskasvu­un pesuve­den mukana.

  42. antti:
    Hesarin jutus­sa pisti silmään miten tyhjää Osmon “inho­re­al­is­tises­sa” kul­mauk­ses­sa oli. RKP vähän sinne päin kallel­laan, mut­ta muut puolueet kiertävät “arvolib­er­aali & talous­lib­er­aali” yhdis­telmää minkä pystyvät. Ehkä tämä on sit­ten syynä että Ruotsin puolel­la menee taloudessa parem­min kuin täällä.

    Kiin­nitin huomio­ta samaan asi­aan. Hesarin tutkimus tosin oli tehty aika hep­pois­t­en kysymys­ten poh­jal­ta, mut­ta silti kart­ta herät­ti ajatuksia.

    Lib­er­aalil­la oikeis­to­laisel­la on tässä vai­heessa mah­dol­lisuute­na vali­ta joko arvolib­er­aal­i­u­den ja oikeis­to­laisen talousa­jat­telun välil­lä, samas­sa paketis­sa niitä ei saa. Tai ehkä saa, mut­ta RKP on vähän näistä peleistä ulkona kielipuolueena.

    Toisaal­ta kart­ta selit­tää kokkarei­den yllät­tävän hyvää suo­sio­ta. Puolue saa olla yksin oikeis­tossa, jol­loin oikeis­to­laisel­la talousa­jat­telul­la saa sit­ten äänel­lään joko libreaalia tai liki ultra­kon­ser­vati­ivista arvoa­jat­telua. Jostain syys­tä oikeis­to on jätet­ty yhden puolueen hoidet­tavak­si, kun keskus­tas­sa on kovaakin ruuhkaa.

    Äänestäjien kannal­ta vihreis­sä taas on sel­l­ainen haaste, että vaikka­pa Soin­in­vaaran äänestäjä voi äänel­lään vetää val­i­tuk­si jonkun rehellis­es­ti san­ot­tuna vähem­män ratio­naalisen henkilön.

    Jos kysymys olisi yri­tyk­sistä ja markki­nao­suuk­sista, niin tässä vai­heessa vihrei­den kan­nat­taisi ottaa piirun ver­ran oikeaan päin. Sil­lä saisi toden­näköis­es­ti enem­män lisä-ääniä kuin mitä vasem­mas­ta laidas­ta menet­täisi vasem­mis­toli­itolle. Poli­ti­ikas­sa tosin voisi olla hyvä, että ide­olo­gial­la olisi jokin asema…

    Joku esit­ti jos­sain (= eri­no­mainen ja luotet­ta­va lähde), että Suomes­sa voisi käy­dä oikeis­tossa jakaan­tu­mi­nen. Keskus­tas­ta voisi tul­la kon­ser­vati­ivi­nen oikeistop­uolue ja kokoomuk­ses­ta lib­er­aali oikeistop­uolue. Siinä olisi kyl­lä tämänkin kar­tan kannal­ta järkeä, niin keskus­tankaan ei tarvit­sisi kil­pail­la maaseu­tupuolueen kanssa äänistä.

    Kar­tas­ta luon­nol­lis­es­ti puut­tuu ainakin kak­si aika tärkeää akselia. Toinen on suh­tau­tu­mi­nen ympäristön­suo­jelu­un, toinen on maaseudun ja kaupun­gin väli­nen akseli. Nämä toki tekevät jonkin ver­ran erot­telua kar­tan ruuhkaosaan.

  43. Viherinssi: Jos kysymys olisi yri­tyk­sistä ja markki­nao­suuk­sista, niin tässä vai­heessa vihrei­den kan­nat­taisi ottaa piirun ver­ran oikeaan päin. Sil­lä saisi toden­näköis­es­ti enem­män lisä-ääniä kuin mitä vasem­mas­ta laidas­ta menet­täisi vasemmistoliitolle. 

    Juuri näin. Mik­si Suomes­sa tarvi­taan kah­ta punav­ihreätä puoluet­ta? Vihrei­den pitäisi ottaa enem­män pesäeroa äärivasemmistoon.

  44. Tulo­erois­sa on pitkälti kysymys oikeud­es­ta kulut­taa maail­man rajal­lisia reusursseja.

    Asia konkretisoituu,kun ruuas­ta alkaa olla pula ja ihmis­ten ole­mas­sao­lo on uhattuna.

    Köyhimmät,jotka putoa­vat ruokahuol­losta nou­se­vat ennen nälkäkuole­maa kapinaan.

    Yhteiskun­ta­rauhan takaamisek­si on lisät­tävä joko val­tioiden sisäistä väki­val­taa tai tulon­si­ir­to­ja tai jaet­ta­va maail­man res­urrsse­ja toisin

  45. Ymmär­rän, että ahkeru­ud­es­ta tulee palki­ta, mut­ta eikö lah­jakku­us ole astet­ta kinkkisem­pi? Etenkin jos puhutaan lahjoista oike­as­sa merk­i­tyk­sessään eli omi­naisuuk­sista, joi­hin ihmi­nen ei itse voi vaikuttaa.

  46. Henk­ka:
    Ymmär­rän, että ahkeru­ud­es­ta tulee palki­ta, mut­ta eikö lah­jakku­us ole astet­ta kinkkisem­pi? Etenkin jos puhutaan lahjoista oike­as­sa merk­i­tyk­sessään eli omi­naisuuk­sista, joi­hin ihmi­nen ei itse voi vaikuttaa. 

    Lah­jakku­ut­ta pitäisi verot­taa, jos se tun­nis­te­taan oikein. Ja siis, ahkeru­us on yksi lah­jakku­u­den laji. Turhaan väheksyt­ty myös.

  47. tiedemies: Lah­jakku­ut­ta pitäisi verot­taa, jos se tun­nis­te­taan oikein. Ja siis, ahkeru­us on yksi lah­jakku­u­den laji. Turhaan väheksyt­ty myös.

    Toi pitäis muo­toil­la var­maan jotenkin silleen, että sel­l­aista omi­naisu­us­profi­il­ia tulis verot­taa, joka annetus­sa ympäristössä antaa yksilölle oleel­lis­es­ti suurem­man hyv­in­voin­nin ku muiden omi­naisu­us­profi­ilit. Jos siis kan­nat­taa suht tasaista hyv­in­voin­ti­jakau­maa yksilöi­den välille. 

    Teo­ri­as­sa tos­ta seu­raa, että esim. älykkyy­del­lään isot tulot han­kkin­ut­ta tyyp­piä ei automaat­tis­es­ti olis oikeu­den­mukaista verot­taa, vaan se oikeu­tus riip­puis oleel­lis­es­ti sen tyypin kokon­aishyv­in­voin­nista suh­teessa muiden kokon­aishyv­in­voin­tei­hin ja tulo­jen rajahyödyistä.

  48. Pekka Taipale: Pro­gres­si­ol­la voidaan tap­paa tulo­ero­ja jos kovasti yritetään, mut­ta samal­la menee koko sis­arus­sar­ja vero­tu­loista talouskasvu­un pesuve­den mukana. 

    Tämän voi myön­tää todek­si ja olla samal­la silti epäileväi­nen sen suh­teen, että täl­lä het­kel­lä ollaan vielä lähel­läkään sitä pro­gres­sion nousukäyrän kohtaa, jos­sa näin alkaa todel­lisu­udessa tapahtua.

    Itsel­leni ei tule itse asi­as­sa koko tähä­nas­tis­es­ta taloushis­to­ri­as­ta mieleen yhtään maa­ta, jos­sa vero­pro­gres­sion nos­tamisen vuok­si olisi menetet­ty “koko sis­arus­sar­ja vero­tu­loista talouskasvu­un”. Eli mitähän empi­irisiä esimerkke­jä tästä nyt oikein on?

  49. Tom­mi Uschanov: Eli mitähän empi­irisiä esimerkke­jä tästä nyt oikein on?

    Esimerkik­si ajanko­htaise­na aiheena finanssi­transak­tioveron suh­teen Ruot­si on tästä empi­iri­nen esimerk­ki. Ja nyt­pä sit­ten Suomes­sa puuhataan veroa, Ruot­sis­sa ei.

  50. Kyl­lä kait lääkär

    Viherinssi: Jostain syys­tä oikeis­to on jätet­ty yhden puolueen hoidet­tavak­si, kun keskus­tas­sa on kovaakin ruuhkaa.

    His­to­ri­al­li­sista syistä por­varik­si tai vielä pahempaa, suo­raan oikeis­to­laisek­si tun­nus­tau­tu­mi­nen kan­taa Suomes­sa edelleenkin melkoista painolastia. 

    Keskus­ta on selvästi por­varipuolue eli oikeis­to­la­li­nen puolue, mut­ta he eivät mis­sään nimessä halua tul­la kut­su­tuk­si sil­lä nimellä.

    Eikä siel­lä oikeal­la ole oikeasti kovinkaan paljon ääniä jaos­sa, kuten sairasa­jan karenssiesi­tys osoit­ti. Kokoomus on kas­vanut kos­ka on levit­täy­tynyt Kataisen johdol­la poli­it­tista keskus­taa kohden.

Vastaa käyttäjälle Juho Laatu Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.