Oikealta ohi

Maail­man­pank­ki ja kan­sain­vä­li­nen val­u­ut­tara­has­to ovat olleet kovan ja jul­man kap­i­tal­is­min maineessa. Ne ovat ryn­nän­neet vaikeuk­si­in joutuneisi­in kehi­tys­mai­hin ja pan­neet maat armot­toma­lle talousku­urille, mis­sä ei ole inhimil­lisiä arvo­ja juuri kun­nioitet­tu. Täl­lainen on ainakin niiden maine.

Nyt IMF olisi valmis myön­tämään Kreikalle kak­si vuot­ta lisäaikaa säästöilleen, kos­ka liian nopea julkisen talouden ter­ve­hdyt­tämi­nen ei voi kuin epäon­nis­tua. Säästöt tuot­ta­vat lamaa, eikä julkisen talouden ali­jäämä supis­tu. Maail­man pank­ki varoit­taa liian kovista säätöku­ureista taloudel­lisen toimeli­aisu­u­den tukah­dut­ta­jana. Mut­ta Sak­sa ja Suo­mi ovat taipumat­to­mia. Kreikalle ei voi antaa lisäaikaa.

Tähän on tul­tu. Men­emme Maail­man­pankista ja val­u­ut­tara­has­tos­ta oikeal­ta ohi!

75 vastausta artikkeliin “Oikealta ohi”

  1. Oikeal­ta ohi??? Eikö tämä kova lin­ja ole lähin­nä Urplilaisen per­sun­pelkoa? Siis demar­it menevät kokoomuk­ses­ta oikeal­ta ohi? Aikoi­hin­pa eletty!

  2. Mitä sitä pitää men­nä vonkaa­maan, jos tietää ettei ole saa­mas­sa? Nolaa tai jopa poli­it­tis­es­ti nol­laa itsen­sä, kun jää yhden mököt­täjän kanssa seinäru­usuk­si muiden aloit­taes­sa uuden tanssin uusin säännöin.

    Vieläkö tuo­ta hal­li­tus­ta pitää pitää kasas­sa, kun tuo lohipoli­ti­ikkakin meni taas vinksalleen. Ei ollut Koskisel­la vihreän sävyt ihan kohdillaan.

  3. Olli Rehn sanoi tänään että IMF näke­mys voidaan kiistää.

    Sak­sa taas on pistänyt koko Euro alueen polvilleen luku­unot­ta­mat­ta Suomea ja Bel­giaa. Mut­ta voiko sitä heitä moit­ti­akkaan, jos kansa tekee puoli-ilmaisek­si työtä?

    Bel­gian tilanne on mie­lenki­in­toinen kos­ka rikkaat muut­ta­vat Ran­skas­ta ja Hol­lan­nista sinne koval­la vauhdil­la, vero­tuk­sen ollessa järkevää. Hol­lan­ti on kaaok­ses­sa ja pysyy pystyssä ain­oas­taan kos­ka suuri osa Sak­san tavar­ali­iken­teestä kul­kee hei­dän kaut­ta. Tosin tämä tren­di on muut­tumas­sa Ham­purin hyväksi..

  4. Ovathan nuo laitok­set kovan maineessa, kun ne joutu­vat put­saa­maan kaiken­laisia konkurssipesiä. Kivuit­ta tuol­lai­sista tilanteista ei voi selvitä.

    EU:n poli­ti­ikkaan ver­rat­tuna ne ovat käsit­tääk­seni hoi­ta­neet hom­mansa mallikkaasti maali­in omil­la suh­teel­lisen rajal­lisil­la varoil­laan, men­emät­tä juurikaan veron­mak­sajien kukkarolle. Niil­lä ei ole myöskään tarpei­ta junail­la vaikka­pa liit­to­val­tio­ta kri­isin varjolla.

    EU tun­tuu “oikeis­to­laiselta” siinä mielessä, että EU:n ydin­maid­en pankkien riskit pyritään hävit­täämään. Maail­man­pank­ki ja IMF oli­si­vat var­maankin käyneet reip­paam­min riskisi­joitt­ta­jien kukkarol­la. Mut­ta tärkein ero on siinä, että EU tekee poli­ti­ikkaa, kun taas nuo jär­jestöt oli­si­vat tehneet pesän­selvit­täjän hommia.

    Kreikan kansalta ei kumpikaan jär­jestelmä voi ottaa rahaa hei­dän kestokykkyään enem­pää, eikä hei­dän kestokykyään kauem­paa. Oikea tapa olisi ottaa heiltä läh­es mak­simikestokyvyn ver­ran ehkä vuosikymme­nen ajan. Lop­ut tap­pi­ot tulisi lait­taa riskisi­joit­ta­jien piikki­in (ei veron­mak­sajien, eikä eri­tyis­es­ti tilanteeseen syyt­tömien maid­en veron­mak­sajien piikkiin).

    Ja nämä toimen­piteet olisi pitänyt tehdä heti. EU-poli­itikot ovat jääneet pelaa­maan poli­it­tista uskot­tavu­us­peliä kreikkalais­ten, muiden maid­en veron­mak­sajien ja koko EU:n talouden uskot­tavu­u­den kus­tan­nuk­sel­la. Ja samal­la riko­taan euron sään­töjä, ja vai­hde­taan askel ker­ral­laan koko jär­jestelmän toim­intat­a­pa (muka ain­oana mah­dolise­na ratkaisuna tähän yksit­täiseen kri­isi­in) joidenkin ydin­mi­esten halu­a­maan suuntaan.

  5. Olisi­han se liikaa vaa­dit­tu, jos Kreikan sukell­su­vene- ja panssari­vaunudi­ilit pitäisi perut­taa. Muutenkin jos puo­lus­tus­meno­jen 4% BKT-osu­ud­es­ta pitäisi leika­ta niin konkurssi­han siitä tulee kun se kur­jis­taa talout­ta Ran­skas­sa ja Saksassa.

    http://www.guardian.co.uk/commentisfree/2012/mar/21/greece-austerity-measures-military-spending

    Greek mil­i­tary spend­ing has been sig­nif­i­cant­ly reduced over the last year or two, although not near­ly as much as gov­ern­ment expen­di­ture on health­care or social welfare.

  6. Sak­sa ja Suo­mi ovat oike­as­sa. Jos rikas kansakun­ta ei kykene selviämään velois­taan niin menköön konkurssi­in. Kreikkaa ei ole ryövän­nyt yksikään Euroopan maa kuten on käynyt Afrikas­sa. Sitä saa mitä tilaa, menköön se myös hellee­nien kaaliin.

  7. Lisäaikaa 5, 10. 20 vuot­ta? Kreikkaa ei mil­lään ilveil­lä saa­da näil­lä eväil­lä kun­toon. Mik­si teikäläiset eivät voi sitä tun­nus­taa? Nyt sen kansa kär­sii sikana ja kär­sii koko ajan lisää. Minus­ta ain­oa keino on drak­maan siir­tymi­nen ja siis pirun­moinen devalvoin­ti. Ei voi olla niin, että joku kansa vaan elää muiden kus­tan­nuk­sel­la. Ehkä kreikkalaiset alka­vat itse miet­tiä vas­taisu­udessa mil­laista porukkaa äänestävät johtoon. Ei kyl­lä näytä siltä. Te viisaat, ker­tokaa, mitä ihmettä Kreikan pitäisi tehdä?

  8. Yksinker­tainen ratkaisu, Kreik­ka painaa drak­mo­ja, palkat ja hin­nat drak­moissa. Val­u­ut­ta kyl­lä devalvoituu, mut­ta ei siitä nälän­hätää tule, vaan uusi parem­pi alku. Kil­pailukyky para­nee ja euro­ja vir­taa maa­han. Tämä on kreikkalais­tenkin etu.

  9. En tiedä mis­tä men­nään ohi, mut­ta minus­ta yksikään uus­lib­er­al­is­tisen taloususkon pap­pi ei ole yhtään ratkaisumallia julk­isuuten tuonut, mil­lä kri­isi­maat todel­lisu­udessa selviäi­sivät talousongelmistaan.
    Julkisen talouden supis­t­a­mi­nen ei tuo vien­ti­t­u­lo­ja, vaikkakin pienetääkin tuon­ti­tuot­tei­den ostom­ah­dol­lisuuk­sia. Kun jokapäiväi­sistä kulu­tushyödykkeistä yhä suurem­pi osa tuote­taan orjatyöl­lä kaukoidässä ja jopa ruokahyl­ly­jen tuot­ti­den lähtöosoite on samal­la suun­naal­la on vaikea nähdä ratkaisumallia näil­lä pelisään­nöil­lä Euroopan talousongelmiin.
    Eli nyt jos niitä talousvi­i­sai­ta löy­tyy, niin ker­tokaa­pa mitä hyödykkeitä tai palvelu­o­ta Kerik­ka ja Espan­ja esimerkik­si voisi­vat viedä ulos niin paljon, että niistä ker­ty­isi kym­me­nien mil­jar­di­en vien­ti­t­u­lot, kom­pen­soimaan niitä hyödyke­mas­so­ja joi­ta kaup­pu­jemme hyl­ly­ille tuo­daan maista jois­sa työlain­säädän­töä ei ole tai sitä ei noudateta.Niin aina­han työ­markki­nat voivat jous­taa ja meil­läkin voidaan siir­tyä orjatyövoiman käyt­tööön, jol­loin ollaan yhtä kus­tan­nuste­hokkai­ta kuin kil­pail­i­ja­mais­sa, vai kuinka?

  10. Sitä saa mitä tilaa, menköön se myös hellee­nien kaaliin.

    Kär­si­jät ovat vaan eri ihmisiä kuin ne, jot­ka ovat kuprun tehneet, niin kuin tietysti maail­mas­sa yleensä.

  11. Eikös Vasem­mis­toli­it­to suh­tau­tunut vielä demare­itakin kri­it­tisem­min Kreik­ka-tuki­in? (Vaik­ka se ei ollutkaan heille kyn­nys jäädä pois hal­li­tuk­ses­ta, toisin kuin per­suille.) Mitä oikeis­to­laisu­ut­ta tämä täm­möi­nen on, mitä Vasem­mis­toli­it­to ja demar­it kan­nat­taa, ja Kokoomus vastustaa?

  12. Kreikalle voi antaa lisäaikaa kak­si, kolme, neljä… 100 vuotta.

    Vaik­ka lisäaikaa olisi kuin­ka paljon, niin Kreik­ka ei kykene selviy­tymään veloistaan.

    Mm. entisen EU-virkamies Anne Bruni­lan laskel­mat osoit­ti­vat, että Kreik­ka ei saa kirit­tyä velkaa koskaan kiinni.

    Eilen tuli tieto, että Kreikan suurin yri­tys Coca Cola Hel­lenic siirtää pääkont­torin­sa Sveit­si­in ja noteer­auk­sen­sa Ateenas­ta Lon­toon pörssi­in – euron ja tule­van finanssiveron ulottumattomiin. 

    Ateenan pörssi näivet­tyy, kuten Helsin­gin pörssille on käynyt Nokian rap­pi­on jäljiltä.

    Seu­raavak­si Kreikalle käy kuten Suomelle on käynyt eli pankit siir­tyvät nekin Sveit­si­in tai Britanniaan. 

    Meil­lähän ei ole enää kuin OP-Pohjo­la ja muu­ta­ma pikku­pank­ki. Nordea on Ruot­sis­sa ja Sam­po Tanskassa.

    EU sai Nobelin rauhan­palkin­non. Samaan aikaan ihmiset ovat kaduil­la Barcelonas­sa ja Ateenassa. 

    Perus­suo­ma­lais­ten Hal­la-aho vih­jaisi, että pian Ateenas­sa ovat panssari­vaunut kaduil­la. Vihrei­den Tar­ja Gron­berg sanoi vas­ta, että Kreikas­sa ja Espan­jas­sa on soti­las­val­lankaap­pauk­sen uhka.

    Lisäai­ka vain kas­vat­taa näitä uhkaku­via. Ratkaisu pitää tehdä nopeasti.

  13. Argen­ti­ina katkaisi IMF napan­uo­ran ja peson dol­larikytken­nän 2000-luvun alus­sa ‚julis­tau­tui konkurssi­in ja lopet­ti velko­jen ja korko­jen maksamisen.

    IMF oli pakot­tanut Argen­ti­inan val­tavi­in säästöi­hin ja myymään kaiken val­tion omaisu­u­den ja rahat siir­tyivät tietysti sijoittajille

    IMF lopet­ti avus­tuk­set ja lain­oituk­sen ja maa kaa­tui seka­sor­toon peson arvon rom­ah­taes­sa ja val­u­u­tan paetes­sa maasta.

    Mut­ta kun peson arvo las­ki niin maalle syn­tyi ennä­tys­mäi­nen kil­pailue­tu ja puolen vuo­den kulut­tua talous kään­tyi jyrkkään kasvu­un vien­nin kas­vaes­sa kohis­ten .Vuon­na 2005 Argen­ti­ina sopi velko­jien­sa kanssa velko­jen leikkauk­ses­ta ja palasi kansin­välisille lainamarkkinoille .

    Nyt Argen­ti­ina on Etelä-Amerikan vau­rain val­tio bkt/capita mitattuna

    Kreikan apu ja leikkauk­set vain piden­tävät kansan kärsimystä.

    Mut­ta eihän tässä Kreikkaa pelaste­takaan vaan pankke­ja ja sijoit­ta­jia ja hei­dän omaisuuttaa.

    Kreikkaan pää­tyvät vain leikkauk­set mut­ta avus­tus­ra­hat menevät suo­raan sijoit­ta­jille ja velat muute­taan sijoit­ta­jien veloista
    veron­mak­sjien veloiksi.

    Cent­tiäkään avus­ta ei päädy Kreikkaan

  14. Vaikut­taa siltä, että on tehty suun­nitel­ma jon­ka mukaan Kreikas­ta tehdään varoit­ta­va esimerk­ki tuhlailijoille. 

    Lehman Broth­erssinkin annet­ti­in kaat­ua jot­ta olisi varoit­ta­va esimerk­ki. Sen jäl­keen olikin pakko rahoit­taa kaikkea mah­dol­lista, jot­tei yhteiskun­nan talous­rak­en­teet olisi kaatuneet kuin dominopalikat.

    Nyt muu Euroop­pa on rahoit­tanut itsen­sä Kreikan mah­dol­lis­es­ta eros­ta, joten ongel­ma ei enem­mälti lev­iä. Ja Euroopan poli­it­tises­sa pelis­sä Tsipras halu­taan pait­sioon. Eikä hänen poli­ti­ikas­sa liiem­mälti ratkaisu­ja olekaan.

  15. Tässä nyt mitään oikeal­ta enkä vasem­mal­ta ohi jut­tua ker­ro, kun vaan totean, että äänestäisin Osmo Soin­in­vaaraa tulevas­sa vaalis­sa Van­taal­ta sen takia, että hän on harv­inaisen osaa­va numero-poli­itikko, kun peilaa asioi­ta numero­jen valossa. 

    Kun taas n. 97 pros­ent­tia muista kun­ti­in pyrkivistä poli­itikoist­ta puhu­vat vaal­i­u­urnil­la sitä mitä ovat unis­saan — ehkä koko elämän­sä aikana, suu­ri­na ilmiöinä nähneet.

    Osmo Go Go !

  16. Siinä Argen­ti­inan tilanteessa oli pari aika olen­naista eroa. Ensin­näkin Argen­ti­inal­la oli val­u­ut­ta johon pala­ta, puret­ti­in vaan sen dol­larikytky. Toi on ihan eri asia kuin vai­h­taa valuuttaan.

    Toisek­si, jot­ta siitä kil­pailukyvys­tä olisi iloa, niin pitäisi olla jotain vien­ti­markki­noi­ta jot­ka vetää. Sil­loin kun Argen­ti­ina devalvoi niin koko maail­man­taloudel­la meni aika hyvin, jos ette ole huo­man­nut niin täl­lä het­kel­lä ei mene hyvin oikein missään.

    Yhdyn näke­myk­seen että oikeis­to on ongel­ma, kokon­aiskysyn­tää pitäisi saa­da lisää. Kuun­telin taan­noin poli­ti­ikkara­dio­ta jos­sa joku sijoi­tusjo­hta­ja vas­tasi kysymyk­seen Suomen bud­jetista, että hän ei ole aiheen asiantun­ti­ja, mut­ta ihan näin sijoit­ta­jana on huolestut­ta­va sig­naali että val­tio joka saa negati­ivisel­la reaa­liko­rol­la lainaa ei kek­si mitään investoitavaa. Mihin hän sit­ten tuos­sa tilanteessa sijoit­taisi? Samaa se on globaalistikin.

  17. Tämä lisäaikaa vai ei ‑väit­te­ly vas­taa suun­nilleen samaa kuin väit­te­ly siitä kuol­lako tubi­in vai syöpään. Kumpikin johtaa vaan krooniseen kri­isi­in ylisu­uren velka­suh­teen (velka/BKT) takia. Nopeil­la leikkauk­sil­la talous piene­nee entistä nopeam­min, joten vaik­ka ne leikkauk­set onnis­tu­vat, velka­suhde kas­vaa ja on taas kestämätön heti tämän nykyisen tukipro­jek­tin jäl­keen. Leikkausten lisäa­jal­la talous ei pienene yhtä nopeasti, mut­ta tulok­se­na on pitem­pi aika, jol­loin ole­mas­sa ole­va vel­ka kas­vaa korkoa korolle ja ali­jäämäiseen bud­jetin peit­tämiseen joudu­taan otta­maan lisää velkaa. Jälleen ker­ran tulok­se­na on kestämätön velkasuhde.

    Viimeisim­mät ennus­teet, joi­ta olen näh­nyt, oli­vat että Kreikalla olisi 80–120% velka­suhde leikkausten pää­tyt­tyä — ja nämäkin olet­ti­vat nopeat leikkauk­set ja paljon pienem­män talouden pienen­e­misen kuin on tapah­tu­mas­sa. Ja näil­lä opti­mistisil­lakin ennus­tuk­sil­la saatu luku on käytän­nössä ainakin kak­si ker­taa liian iso. Ken­neth & Rogoff kävivät hyvin läpi eri­laisia velka­kri­ise­jä ja käytän­nössä velka­suhde pitäisi painaa alle 50% että val­tion velka­kri­i­sistä päästäisi­in ulos. 

    Kreik­ka pääsee ulos velka­spi­raal­is­taan vas­ta, kun se joutuu, val­it­see tai pakote­taan (taval­la tai toisel­la, se voi tul­la esim. Eurosta pois­tu­misen kaut­ta) mas­si­ivisen velka­jär­jeste­lyn, jol­la se velka­suhde paine­taan riit­tävän pienek­si. Euro­maat ja EKP ovat otta­neet jo niin suuret vas­tu­ut Kreikas­ta, että käytän­nössä se vaatii jo huo­mat­tavia leikkauk­sia niidenkin vas­tu­isi­in. Lisäk­si tarvi­taan val­tion meno­jen leikkauk­sia — ja ne tule­vat viimeistään pakon edessä, kun Kreik­ka ei vain saa rahaa mistään.

    Tähä­nas­tisil­la toimil­la on lähin­nä pitkitet­ty ja pahen­net­tu Kreikan tilan­net­ta. Ja sama näyt­tää jatku­van annet­ti­in­pa lisäaikaa tai ei. Aika usein IMF:n toimista koroste­taan se leikkausten vaa­timus, mut­ta kun IMF avus­taa maa­ta, siihen liit­tyy läh­es aina myös jonkun­lainen velka­jär­jeste­ly, jol­la samal­la paine­taan velka­suhdet­ta alaspäin. Kreikan kohdal­la tämä ei ollut poli­it­tis­es­ti hyväksyt­tävää alun perin ja nyt nähdään hyvin kuin­ka pelkät leikkauk­set eivät enää auta kriisitilanteessa.

  18. Niin, ja kaikkein hölmöin­tä tässä kri­isin hoi­dos­sa­han on, että jos kaik­ki tähän men­nessä sovi­tut kri­isi­toimet olisi päätet­ty heti, toden­näköis­es­ti kri­isi olisi jo ohi. Sen sijaan ker­ta toisen­sa jäl­keen on päätet­ty minim­i­toimista, jol­loin tilan­net­ta on pitkitet­ty ja Kreik­ka päästet­ty uppo­maan tasais­es­ti syvem­mälle, jol­loin isom­matkaan toimet eivät ole riit­täneet, kun niistä on päätet­ty myöhemmin.

    Ja sen takia myöskään lisäa­jas­ta ei ole yksin apua, vaik­ka nopeam­mat leikkauk­setkaan eivät toi­mi. Kreik­ka uppoaa koko ajan syvem­mälle ja syvem­mälle: talous kutis­tuu, val­tio velka­an­tuu yhä lisää, lev­ot­to­muus lisään­tyy. Pidem­mäl­lä ajal­la leika­ta, leikkauk­set itsessään tek­i­sivät vähem­män vahinkoa, mut­ta talous ehtisi muuten upota syvem­mälle, joten lisäai­ka yksinään ei auta mihinkään.

  19. tpyy­lu­o­ma:
    Toisek­si, jot­ta siitä kil­pailukyvys­tä olisi iloa, niin pitäisi olla jotain vien­ti­markki­noi­ta jot­ka vetää. 

    No ote­taan tähän sel­l­ainen perusa­sia että jot­ta vien­tik­il­pailukyvys­tä olisi jotain hyö­tyä, pitää ensin olla vien­ti­te­ol­lisu­us. Kreikalla ei ole.

  20. “Toisek­si, jot­ta siitä kil­pailukyvys­tä olisi iloa, niin pitäisi olla jotain vien­ti­markki­noi­ta jot­ka vetää. Sil­loin kun Argen­ti­ina devalvoi niin koko maail­man­taloudel­la meni aika hyvin, jos ette ole huo­man­nut niin täl­lä het­kel­lä ei mene hyvin oikein missään.”

    Maail­man­talous kas­vaa nyt n 2,8 % ja ensi vuon­na 3,2 %,2000-luvun alus­sa se oli 2 % luokkaa

    Argen­ti­inas­ta ei voi tietys­tikään johtaa suo­raan Kreikan menestystä,mutta kaik­ki vai­h­toe­hdot nykyiseen jatku­vaan näivet­tymiseen ver­rat­tuna ovat parempia

    http://www.mtv3.fi/uutiset/talous.shtml/maailmantalouden-kasvu-hidasta/2002/06/119457

    http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2012/08/30/moodys-maailmantalouden-kasvun-elpymiselle-paljon-esteita/201236745/12

  21. Aulis Paavola:
    En tiedä mis­tä men­nään ohi, mut­ta minus­ta yksikään uus­lib­er­al­is­tisen taloususkon pap­pi ei ole yhtään ratkaisumallia julk­isuuten tuonut, mil­lä kri­isi­maat todel­lisu­udessa selviäi­sivät talousongelmistaan. 

    Kaik­ki Balt­ian maat kään­sivät talouten­sa lois­tavasti nousu­un nimeno­maan rajuil­la julkisen sek­torin leikkauk­sil­la. Ja vieläpä erit­täin nopeasti, paris­sa vuodessa.

    Resep­ti toimi­vas­ta kon­sep­tista on siis ole­mas­sa, jopa niin että sitä on käytän­nössä kokeil­tu use­aan kertaan.

  22. Nyt tuli Osmol­ta poh­jan­oteer­aus. Osmo vaatii Suomeltakin lisää aikaa Kreikalle. Tarkoit­taa Kreikan velka­määrän kas­vat­tamista. Tarkoit­taa lisää velkaa Kreikalle. Tarkoit­taa lisää suo­ma­lais­ten veron­mak­sa­jain rahaa Kreikalle.

    Mielestäni olisi kohtu­ullista vaa­tia Kreikkaa lait­ta­maaan omat asiansa kun­toon. Vaa­tia Kreikan upporikkaiden lait­tamista verolle. Vaa­tia kaikkia kreikkalaisia osal­lis­tu­maan vero­jen mak­su­un. Vaa­tia val­tion omaisu­u­den myyn­tiä. vaa­tia armei­ja­meno­jen kohtu­ullis­tamista. Vaa­tia kreikkalaisia puhu­maan totta.

    Sanomale­hdis­sä ker­ro­taan työt­tömyy­den Kreikas­sa nousseen yli 25 %:in. Ker­ro­taan nuoriso­työt­tömyy­den nousseen yli 50 %:n. Tätä käytetään todis­teena sille, että Kreikan on pakko saa­da elää edelleen velak­si. siis esimerkik­si suo­ma­lais­ten kustyan­nuk­sel­la. Väitetään ettei Kreikalta nyky­istä enem­pää voi­da vaatia.

    Olisi syytä muis­tel­la, mik­si Kreik­ka pääsi euro­ryh­mään. Olisi syytä muis­tel­la Kreikan kykyä vääris­tel­lä tilas­to­ja. Olisi syytä hyö­dyn­tää koke­muk­sia. Sanan­laskui sanoo:“Kuka ker­ran kek­sitään, sitä aina epäil­lään”. EU:ssa täl­läistä sanon­taa ei tun­neta, ainakaan siihen ei uskota.

    Sivus­ta seu­ran­neena väitän kyseis­ten työt­tömyys­luku­jen ole­van roskaa. Ilmeis­es­ti työt­tömyys on mitat­tu siten, että on las­ket­tu henkilöt, jot­ka ovat hak­e­neet työt­tömyysko­r­vaus­ta. Jos henkilöl­lä ei vielä veronalaista tuloa, hänet hyväksytään työt­tömäk­si. Neljä­sosa kreikkalai­sista saat­taa hyvinkin ollä täl­läisiä “työt­tömiä”.

    Kuitenkin iso osa kreikkalai­sista tekee työtä. He saa­vat kor­vauk­sen pimeänä. Mil­loin olet saanut kuit­tia kreikkalaiselta tak­sikuskil­ta? Edullista sekä mak­sa­jalle, että tek­i­jälle. Ei veroa, ei työ­nanata­ja­mak­su­ja, ja vielä työttömyyskorvaus.

    Menetelmä on avit­taa myös vira­nomais­toim­intaa. Se toimii todis­teena Kreikan huonos­ta tilanteesta. Jos vain 3/4 työkyky­i­sistä on töis­sä, on mah­do­ton­ta ylläpitää sitä elin­ta­soa, mikä Kreikas­sa paras­ta-aikaakin val­lit­see. Olisi rehellisem­pää ker­toa, että vain 3/4 kreikkalai­sista työn­tek­i­jöistä suos­tuu mak­samaan veroja.

    Uskokonn kuka tah­too Kreikan esit­tämi­in lukui­hion. Antakoon Osmo aikaa Kreikalle omista rahois­taan, ei suo­ma­laistrn veron­m­mak­sa­jain verorahoista.

  23. Kyl­lä kreikkalais­ten kan­nat­taisi tehdä argen­ti­inat ja ero­ta IMF:n, Maail­man­pankin ja EU:n talu­tus­nuo­ras­ta. Näi­den vekkulei­den määräyk­set eivät pelas­ta Kreikkaa, ain­oas­taan aja­vat sen kansan entistä syvem­pään kur­ju­u­teen. Oikeal­la val­u­u­tan vai­h­to­suh­teel­la Kreikan työteliäs kansa kyl­lä selviää nopeasti jaloilleen. Vas­taisen var­alle toki Kreikan on saata­va oma yhteiskun­tansa, mm. vero­tusjär­jestelmä, mitä pikim­min toim­i­maan. Nythän sitä put­sa­taan koko ajan veroparatiiseihin.

  24. Aiem­min­han on käynyt selvästi ilmi, että Katainen on hak­enut neu­vot Suomen kan­nan­ot­toi­hin aate­siskoltaan Merke­liltä. Ja nyt Rehnin uusin kir­ja pal­jas­taa sen, että myös hän on saanut ohjeet samas­ta osoitteesta. 

    Joten eihän tässä tilanteessa mitään uut­ta ole. Mei­dän johtavia poli­itikko­ja viedään edelleen kuin päs­siä narus­sa ilman, että he ymmärtävät tilannetta.

  25. Kaik­ki lie­nee jo san­ot­tu Kreikan tilanteesta, mut­ta tulee tässä mieleen parin vuo­den takainen VM:n virkamiehen road­show ympäri Suomea oikaise­mas­sa pop­ulis­tisia näke­myk­siä talouskri­i­sistä. Espan­jan korko­jen hehkutet­ti­in laske­neen kiitos maan kur­jis­tus­toimen­piteet. Velal­liset oli­vat itse syypäitä ongelmi­in­sa, kun oli­vat pään­sä työn­täneet hirt­tosol­muun. Kreik­ka tuli lähtemään nousu­un, kun­han vain toteut­ta­vat rak­en­teel­liset uud­is­tuk­set yms. Ei ole kave­ria viime aikoina näkynyt maisemissa.

  26. Liit­ty­isikö tähän kah­den vuo­den jatkoaikaan kol­mas apu­paket­ti? Jos ei, niin mis­tä Kreik­ka taikoisi tarvit­se­mansa rahoituk­sen? Jos kyl­lä, niin mil­lä perus­teel­la sitä voisi pitää viimeisenä laatuaan? 

    Ei eurokri­isi kor­jaan­nu koskaan, jos tyy­lik­si muo­dos­tuu aina ongelmien siirtämi­nen tulevaisuuteen.

    1. Kol­mas apu­paket­ti on edessä kaikissa vai­h­toe­hdois­sa. kovem­pi jar­rut­ta­mi­nen ilmeis­es­ti lisää eikä vähen­nä avus­tarvet­ta. Jos käsi­työläis­ten on sin­ulle velkaa, ei kan­na­ta joudut­taa velan mak­samista katko­ma­l­la käsi­työläiseltä kädet.

  27. Osmo Soin­in­vaara:
    Kol­mas apu­patek­ki on edessä kaikissa vaihtoehdoissa. 

    Kai suurin tarve muo­dostaa lisää ja lisää apu­paket­te­ja on se, että poli­itikot eivät halua myön­tää, että hei­dän tapansa hoitaa kri­isiä ei ollutkaan toimi­va. Olisi niin muka­va nähdä, että apu­paket­te­ja myön­tämäl­lä Kreikan talous lop­ul­ta tulisi kun­toon. Näin voisi jälkikä­teen ker­toa olleen­sa aina oike­as­sa. (Ja samal­la olisi hoidet­tu EU pykälää keskitetymmäksi.)

    Ainakaan siinä vai­h­toe­hdos­sa, jos­sa Kreikan velat olisi selvitet­ty heti ensim­mäisen pikakri­isi­avun jäl­keen, kol­man­sia kier­roksia ei olisi tarvit­tu. Tuolle lin­jalle voisi pala­ta nytkin, mut­ta valitet­tavasti sekä Kreik­ka että markki­nat on jo totutet­tu ajatuk­seen, että Kreik­ka voi aina neu­votel­la uusista apupaketeista.

  28. Masi:
    Liit­ty­isikö tähän kah­den vuo­den jatkoaikaan kol­mas apupaketti? 

    Tietenkin.

    Tämänkaltainen kri­isi voidaan todis­te­tusti (Balt­ian maat) hoitaa pois päiväjärjestyk­sessä paris­sa vuodessa kun poli­it­tista tah­toa on. Se että Kreikas­sa ei vieläkään olla edes löy­det­ty poh­ja­mu­tia osoit­taa vain sen että siel­lä ei polit­tista tah­toa ole, ilmaista rahaa kun on tar­jol­la. Ruu­via ei ole siis kiris­tet­ty riit­tävästi, ja kaik­ki lisäai­ka on vain puh­taasti rahan tuhlausta.

  29. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos käsi­työläis­ten on sin­ulle velkaa, ei kan­na­ta joudut­taa velan mak­samista kat­so­ma­l­la käsi­työläiseltä kädet.

    Jos puolenkym­men­tä käsi­työläistä on rutosti velkaa, eikä kukaan meinaa mil­lään mak­saa, niin ensim­mäiseltä kan­nat­taa ehdot­tomasti katkoa. Täl­lä yksinker­ti­asel­la toimen­piteel­lä varmis­te­taan että jäl­jelle jääneil­lä velal­lisil­la on moti­vaa­tio kohdillaan.

    Täl­lä het­kel­lä on havait­tavis­sa pien­tä ongel­maa mak­suhalukku­u­den suhteen.

  30. Jos ajat­telisimme omaa paras­tamme, emme toivoisi Euron hajoa­van. Sak­san peesaami­nen on toimin­ut hyvin ja eristyneenä teol­lise­na vien­ti­in panos­ta­vana markki­nana olemme hyvässä asemassa.

    Nyt tilanne on hie­man eril­lainen, tarvi­taan suuria hallinnol­lisia muu­tok­sia, ja ei pien­im­pänä sisäisen kor­rup­tion pois­t­a­mi­nen enem­män avoimen­paan (sveit­si) suun­taan. Vaik­ka muiden maid­en poli­itikot jaka­vat kaik­ki EU tuki­aiset ym verora­hat mitkä saa­vat ystävilleen tai edus­tamilleen yhteisöille/yrityksille, ei se tarkoi­ta sitä, että tule­vaisu­u­den Suomen pitäisi tehdä enään niin (tuskin yllä­tys kenellekään että näin tapah­tuu?). Virkamies­mafi­an aika on ohi ja kaikkien tiedossa.

    Puhei­den sijaan kak­si tekoa tek­isi suomes­ta erit­täin kil­pailukykyisen maan joka selviäisi kri­isin yli. 1) Yri­tysvero­tuk­sen laskem­i­nen, pain­ot­taen PK yri­tyk­siä enem­män, mut­ta yhteisvero myös 22% Ruot­sia seu­rat­en. 2) Vero­tuk­sen por­saan­reikien paikkaami­nen. Suo­ma­laiset ovat niin naivia että luule­vat niiden ole­van vahin­gos­sa, voin ker­toa etteivät ole.

    Jos mitään ei tehdä, lop­pu­pelin voisi tulki­ta seu­raavasti: Suomen rikkaat halu­a­vat kurit­taa suomea, Ruotsin kuories­sa ker­mat päältä, luo­den Ruot­salaisille yri­tyk­sille hal­van työvoiman maan itä­naa­puri­in. Voi tietysti speku­loi­da, ettei tilanne ole eril­lainen kuin nyt suomen­ruot­salais­ten kanssa, mut­ta kuitenkin se ettei Suomen val­ti­ol­la ole varaa pitää huol­ta, nuorista, työt­tömistä ja van­huk­sista 10 vuo­den päästä täl­lä menol­la, mis­sä mitään ei saa­da aikaan tai tahal­laan riidel­lään min­is­ter­iöi­den kesken.

  31. MIVa:Minus­ta ain­oa keino on drak­maan siir­tymi­nen ja siis pirun­moinen devalvoin­ti. Ei voi olla niin, että joku kansa vaan elää muiden kustannuksella. 

    Mik­si siihen muuten tarvit­taisi­in drakhmaa, pait­si muodol­lis­es­ti aut­ta­maan hin­tata­son hah­mot­tamises­sa? Kreikkaan riit­täisi kreikkalaiset hin­nat ja palkat, vähän kuin Virossakin on.

    Lop­putu­los on sama: Kreik­ka olisi muiden maid­en kansalaisille hal­pa maa ja kreikkalaisil­la olisi han­kaluuk­sia ostaa tuot­tei­ta “Isos­ta Euroopas­ta”, mut­ta kreikkalaisen työn ja tuot­tei­den hin­ta olisi jos­sain luon­nol­lises­sa suh­teessa Kreikan kil­pailukykyyn, eli alhaalla.

    1. Oman val­u­u­tan devalvoitu­mises­sa ja hin­to­ja laske­mal­la tehtävässä sisäisessä daval­vaa­tios­sa on erona se, mitä tapah­tuu veloille. Mitäy­ta­pah­tu­isi Suomes­sa, jos päätet­täisi, että kaikkien suo­ma­lais­ten velat kaksiknkertaistettaisiin?

  32. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos käsi­työläis­ten on sin­ulle velkaa, ei kan­na­ta joudut­taa velan mak­samista kat­so­ma­l­la käsi­työläiseltä kädet.

    Minus­ta taas tun­tuu, että “käsi­työläiset” ovat tässä tapauk­ses­sa ryyp­pääviä taiteil­i­joi­ta, jot­ka lupaa­vat mak­saa velka­nsa, kun­han saa­vat ensim­mäisen työn­sä myy­tyä. Kauanko sin­ul­la riit­täisi kärsivällisyyttä?

  33. Osmo Soin­in­vaara:
    Oman val­u­u­tan devalvoitu­mises­sa ja hin­to­ja laske­mal­la tehtävässä sisäisewssä daval­vaa­tios­sa on erona se, mitä tapah­tuu veloille. 

    Eikö voi ajatel­la, että myös velan määrää voi säätää, vaikka­pa ilmoit­ta­mal­la, että eurov­e­lat ovatkin nyt drak­mavelko­ja, tai ilmoit­ta­mal­la että aikoo mak­saa (=kyke­nee mak­samaan) vain puo­let veloista? Näin vapaus vali­ta drak­man ja euron välil­lä säilyisi.

    1. Eikö voi ajatel­la, että myös velan määrää voi säätää, vaikka­pa ilmoit­ta­mal­la, että eurov­e­lat ovatkin nyt drakmavelkoja,

      Juuri niin siinä tapah­tu­isi, jos Kreik­ka siir­ty­isi drak­maan. Se maks­daisi eurov­elka­nsa heiken­tyneel­lä drak­mal­la eli jät­täisi suuren osan velois­taan mak­samat­ta. Jos sen sijaan tehtäisi­in sisäi­nen deval­vaa­tio vain alen­ta­mal­la kaikkien palkko­ja, koti­maiset ja ulko­maiset velat jäi­sivät entiselle tasolleen.

  34. Osmo Soin­in­vaara: Juuri niin siinä tapah­tu­isi, jos Kreik­ka siir­ty­isi drak­maan. Se maks­daisi eurov­elka­nsa heiken­tyneel­lä drak­mal­la eli jät­täisi suuren osan velois­taan mak­samat­ta. Jos sen sijaan tehtäisi­in sisäi­nen deval­vaa­tio vain alen­ta­mal­la kaikkien palkko­ja, koti­maiset ja ulko­maiset velat jäi­sivät entiselle tasolleen.

    Kun Kreik­ka jät­tää (melkein­pä per­in­teis­es­ti) velka­nsa mak­samat­ta, velko­jat (ml. Suo­mi) tietenkin kär­sivät. Mut­ta mik­si pitkit­tää konkurssia, jos velal­lisen velan­mak­sukyvyssä ei ole odotet­tavis­sa paranemista?

    Sisäisen deval­vaa­tion onnis­tu­mi­nen edel­lyt­tää hallinnol­lis­es­ti toimi­vaa yhteiskun­taa ja suur­ta kon­sen­sus­ta. Kun se ei onnis­tunut 90-luvun laman aikaan hyvin hal­li­tus­sa Suomes­sa, miten se voisi onnis­tu­isi 10-luvun läpeen­sä kor­rup­toituneessa Kreikassa?

  35. Osmo Soin­in­vaara: Jos sen sijaan tehtäisi­in sisäi­nen deval­vaa­tio vain alen­ta­mal­la kaikkien palkko­ja, koti­maiset ja ulko­maiset velat jäi­sivät entiselle tasolleen.

    Pystyykö noil­la alen­tuneil­la tuloil­la sit­ten hoita­maan noi­ta entisiä velko­ja? Jos palk­ka puolit­tuu ja asun­tovel­ka jää ennalleen, on kansalaisel­la melkoisen kusiset paikat.

  36. Sekä Kreikalle että muille ylivelka­an­tuneille on ole­mas­sa yksinker­tainen ratkaisu.

    Las­ke­taan elin­ta­soa ja mak­se­taan sil­lä velko­ja pois niin että saadaan velka­ku­lut hallintaan.

    Sen teki Viro, se tehti­in Suo­mas­sa 20 vuot­ta sitten. 

    Mut­ta Kreikkalaiset eivät sitä suos­tu tekemään. Tot­ta voi olla että ovat pelan­neet vaaleil­la ja muil­la niin etteivät ole asioitaan saa­neet hoidet­tua, mut­ta kuin­ka paljon sil­lä perus­teel­la voidaan velan­mak­sua siirtää?

    Riip­puu var­masti ovatko Kreikkalaiset tosis­saan vai vieläkö vain vedät­tävät mui­ta maita.
    Niin kauan kun suur­in­ta rahoit­ta­jaa par­jataan nat­sik­si ei var­masti olla tosis­saan vaan yritetään vain kerätä itselle hyöty.

    La Carde on kai itse ollut EU:ta tuolle tukipoli­ti­ikan tielle vienyt ja saat­taa olla kom­menteis­sa oma lehmä myös ojassa.

    Sinän­sä miele­keen­toista että SDP:n kan­sain­vä­li­nen sol­i­daarisu­us on tiukem­paa kuin oikeistolla.

  37. Puhei­den sijaan kak­si tekoa tek­isi suomes­ta erit­täin kil­pailukykyisen maan joka selviäisi kri­isin yli. 1) Yri­tysvero­tuk­sen laskem­i­nen, pain­ot­taen PK yri­tyk­siä enem­män, mut­ta yhteisvero myös 22% Ruot­sia seuraten.

    Ei se nyt täl­lä taval­la asia ratkea. Suomen ongel­ma on aivan liian korkea yleinen veroaste (kaksinker­tainen ver­rat­tuna Jenkkilään, läh­es kolminker­tainen ver­rat­tuna Kiinaan tai Intiaan).

    Yri­tyk­sen kannal­ta se on lop­pu­jen lopuk­si aivan sama jätetäänkö suo­ma­lainen palkkaa­mat­ta kos­ka tuloveroaste on liian korkea, tai ALV on liian korkea, tai ener­giavero on liian korkea. Vero on kus­tan­nus nimestä huoli­mat­ta, ja Suomen ero maail­man johtavi­in talouk­si­in aivan liian suuri.

  38. Osmo Soin­in­vaara: Juuri niin siinä tapah­tu­isi, jos Kreik­ka siir­ty­isi drak­maan. Se maks­daisi eurov­elka­nsa heiken­tyneel­lä drak­mal­la eli jät­täisi suuren osan velois­taan mak­samat­ta. Jos sen sijaan tehtäisi­in sisäi­nen deval­vaa­tio vain alen­ta­mal­la kaikkien palkko­ja, koti­maiset ja ulko­maiset velat jäi­sivät entiselle tasolleen. 

    Mut­ta eikö tuo ensim­mäi­nen vai­h­toe­hto edel­lyt­tänyt Kreikalta päätöstä muut­taa eurov­e­lat drak­maveloik­si? Ja eikö tuo­hon toiseen voisi liit­tyä Kreikan päätös muut­taa eurov­e­lat pienem­mik­si? Molem­mis­sa tapauk­sis­sa Kreik­ka tekee itsenäisen päätök­sen. Molem­mat päätök­set ovat velko­jille ikäviä, ja molem­mat ovat suveree­nille val­ti­olle mahdollisia.

  39. Tässä oikeal­ta ohi ‑keskustelus­sa uno­htuu hel­posti se EU:iin liit­tyvä perusjut­tu, että jäsen­maat ovat sitoutuneet EU:n perus­sopimuk­sis­sa vaje- ja velka­kuri­in sekä jäsen­maid­en välis­ten kil­pailukykyero­jen pitämiseen jos­sain rajoissa. 

    Syy näille sään­nöille on hyvin yksinker­tainen: kun ei voi devalvoi­da, finanssipoli­ti­ikkaa on pakko koordi­noi­da. Kun tämäkään ei nyt sit­ten käy (näköjään edes IMF:lle!), on sit­ten valit­tu se “kol­mas tie”: siir­ry­tään pelastuspaketteihin. 

    Har­mi kyl­lä nekin on kiel­let­ty perus­tamis­sopimuk­sis­sa, joten niitä on täy­tynyt kiertää.

    Näil­lä muut­tu­jil­la ollaan “suo siel­lä, vetelä tääl­lä” ‑tilanteessa. Kun eurosta ei voi luop­ua, riko­taan sit­ten sitä peri­aatet­ta, että jokainen maa vas­taa omista velois­taan. Sillekään poh­jalle on aika vaikea unio­nia rak­en­taa, kos­ka äänestäjien malt­ti tuskin kestää pitkäl­lä tähtäimel­lä täl­laista puuhaa.

    Eli hyvät neu­vot ovat tarpeen… Kat­seet kään­tyvät taas EKP:n suun­taan. Sekään ei saa tietenkään luo­tot­taa jäsen­mai­ta suo­raan mut­ta onnek­si pankki­iripi­ireis­sä ollaan luovia.

  40. Eikö tässä olisi jo syytä tun­nus­taa, että Kreikan velko­ja on jär­jesteltävä ja leikat­ta­va uudelleen, taval­la tai toisel­la. Pelkkä lisäa­jan anta­mi­nen tuskin auttaa.

    Vesa Vihriälä tote­si jo kevääl­lä, että kaik­ki Kreikan yksi­tyiset velat olisi pitänyt antaa anteeksi.
    http://suomenkuvalehti.fi/jutut/talous/etlan-vesa-vihriala-kreikan-yksityiset-velat-olisi-pitanyt-antaa-kokonaan-anteeksi

    Voitaisi­inko tehdä jonkin­lainen pitem­män aikavälin ehdolli­nen velko­jen anteek­sianto-ohjel­ma, jos­sa Kreikan sal­li­taan kui­tata velko­jaan uud­is­tuk­sil­la? Eli IMF ja EU-komis­sio voisi­vat vaa­tia esimerkik­si hallinnon tehostamista, veronkier­ron lopet­tamista, ja ylisu­urten puo­lus­tus­meno­jen kar­simista velko­jen lisäleikkauk­sen ehtona. Näk­isin, että jos Kreikalle annet­taisi­in edes jos­sain määrin real­isti­nen reit­ti ulos kri­i­sistä, niin se voisi lisätä moti­vaa­tio­ta uud­is­tuk­si­in. Eli mielestäni pitäisi kokeil­la kepin lisäk­si vähän porkkanaakin.

    Jo aiem­min toteutet­tu velko­jen osit­tainen leikkaus oli oikean­su­un­tainen toi­mi mut­ta riit­tämätön. Nämä tukipaketit ovat sen sijaan olleet väärä ratkaisu. Niil­lä on ain­oas­taan pelastet­tu yksi­ty­isiä velanan­ta­jia eikä kreikkalaisia. Ain­oa peruste niille on ollut kri­isin hal­lit­se­mat­toman lev­iämisen estämi­nen. Mut­ta tämäkin peruste on pois­tunut, ainakin Ruotsin val­tio­varain­min­is­terin mukaan:
    http://www.di.se/artiklar/2012/10/13/borg-systemen-redo-for-grexit/

    Omas­ta mielestäni näyt­tää siltä, että eri­tyis­es­ti Sak­sa ja osin Ran­s­ka ovat halut­to­mia kri­isin tehokkaaseen ratkaisu­un. Epäilen, että syynä on näi­den maid­en halu suo­jel­la omia pankke­jaan. On myös poli­it­tis­es­ti helpom­pi syyt­tää velal­lisia Etelä-Euroopas­sa kuin ratkoa holtit­toman lainanan­non aiheut­ta­maa pankkikri­isiä omas­sa maas­sa. Niiden etu on myös saa­da muut euro­maat mak­sajik­si. Onkin mielestäni kum­mallista ja hark­it­se­ma­ton­ta, että Suo­mi seu­raa kri­ti­ikit­tömästi Sak­san lin­jaa. Enkä ole näi­den epäi­lyk­sieni kanssa yksin:
    http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2012/02/12/wahlroos-hslle-saksan-pankkijarjestelma-lapimata/201222983/12
    http://yle.fi/uutiset/asiantuntija_pankkiunioni_katkaisisi_valtioiden_lainapiikin/6265050

    Tiivis­tet­tynä vai­h­toe­hto­ja on kaksi:

    (1) Kreikan selviy­tymi­nen takaisin jaloilleen euroalueen jäse­nenä. Tämä vai­h­toe­hto edel­lyt­tää (a) Kreikan velko­jen leikkaamista lisää (mieluiten ehdol­lise­na), (b) korkeam­paa inflaa­tio­ta euroalueel­la ja euron devalvoitu­mista, ja (c ) palkko­jen leikkaamista ja mui­ta kil­pailukyvyn palau­tu­mista edis­täviä toimia Kreikas­sa. Nämä toimet ovat mielestäni lin­jas­sa myös nobelisti Paul Krug­manin ehdot­ta­man kol­men askeleen ratkaisumallin kanssa:
    http://krugman.blogs.nytimes.com/2012/06/24/revenge-of-the-optimum-currency-area/

    (2) Kreikan ero eurosta ja paluu drak­maan. Tässäkin tapauk­ses­sa velat saat­taisi­vat jäädä suurelta osin maksamatta.

    Jälkim­mäi­nen vai­h­toe­hto on helpom­pi toteut­taa käytän­nössä, kos­ka se edel­lyt­tää vähem­män kan­sain­välistä tai EU-tason koor­di­naa­tio­ta, ja Kreikalle voisi olla paras­ta vali­ta tämä vai­h­toe­hto, kuten esimerkik­si Ruotsin val­tio­varain­min­is­teri ehdottaa:
    http://www.di.se/artiklar/2012/10/13/borg-bra-for-grekland-att-lamna/

    Itse näk­isin kuitenkin ensim­mäisen vai­h­toe­hdon parem­pana, ja toivoisin, että Suomikin oma­l­ta osaltaan edis­täisi sen toteu­tu­mista. Ensim­mäi­nen vai­h­toe­hto (täy­den­net­tynä EU:n laa­juisel­la pankkisa­neer­aus­mekanis­mil­la johon ns. pankki­u­nioni kai tähtää) on mielestäni myös ain­oa pätevä ratkaisu Espan­jan ja Ital­ian ongelmi­in, jos euroalue halu­taan pitää koossa.

  41. tpyy­lu­o­ma: Yhdyn näke­myk­seen että oikeis­to on ongel­ma, kokon­aiskysyn­tää pitäisi saa­da lisää. Kuun­telin taan­noin poli­ti­ikkara­dio­ta jos­sa joku sijoi­tusjo­hta­ja vas­tasi kysymyk­seen Suomen bud­jetista, että hän ei ole aiheen asiantun­ti­ja, mut­ta ihan näin sijoit­ta­jana on huolestut­ta­va sig­naali että val­tio joka saa negati­ivisel­la reaa­liko­rol­la lainaa ei kek­si mitään investoitavaa. Mihin hän sit­ten tuos­sa tilanteessa sijoit­taisi? Samaa se on globaalistikin.

    Kyseessä oli vähän isom­paa lomp­saa hallinnoi­va tyyp­pi, lomp­sas­sa oli kym­meniä mil­jarde­ja mei­dän eläkerahaamme.

    Ja vas­taus tuo­hon viimeiseen oli hänel­lä ole­mas­sa. Nyt Suomes­sa kan­nat­taisi rak­en­taa infraa, kos­ka sitä tarvi­taan seu­raavas­sa nousukaudessa, ja sil­loin sen tekem­i­nen tulee myöhässä ja kalliilla.

    Sinän­sä val­tioiden negati­iviset reaa­liko­rot ovat äärim­mäisen huolestut­tavia, kos­ka se ker­too siitä, ettei kenel­läkään ole mitään hyviä laa­jem­pia ideoita siitä, mis­tä voisi saa­da sijoitustuloja.

  42. Ode:

    Juuri niin siinä tapah­tu­isi, jos Kreik­ka siir­ty­isi drak­maan. Se maks­daisi eurov­elka­nsa heiken­tyneel­lä drak­mal­la eli jät­täisi suuren osan velois­taan maksamatta.

    Näin tapah­tu­isi Kreikan oman lain alaisille lain­oille. Kaik­ki yksi­tyisen sek­torin saata­vat Kreikan val­ti­ol­ta ovat kuitenkin tämän kevään velka­jär­jeste­lyn seu­rauk­se­na euromääräisiä ja Englan­nin lain alaisia. Sitä ei siis noin vain yksipuolis­es­ti vai­hdet­taisi drak­moik­si. Toki voidaan jät­tää mak­samat­ta, mut­ta seu­raisi pitkä oikeusjut­tu­jen sar­ja, jos­sa velko­jat vaati­si­vat oikeudessa (Englan­nis­sa) Kreikan val­tion ulko­maista omaisu­ut­ta takavarikoitavaksi.

  43. Sun Tzu: No ote­taan tähän sel­l­ainen perusa­sia että jot­ta vien­tik­il­pailukyvys­tä olisi jotain hyö­tyä, pitää ensin olla vien­ti­te­ol­lisu­us. Kreikalla ei ole.

    Jos Kreikan kus­tan­nus­ta­so putoaisi banaan­i­ta­solle, vien­ti­te­ol­lisu­ut­ta alka­isi syn­tyä. Argen­ti­inalaiset taisi­vat ottaa tuol­laisen 75 % alaspäin val­u­u­tan arvossa.

    Kreikas­sa on kuitenkin luku- ja kir­joi­tus­taitoisia ihmisiä, joil­la on kohtu­ulli­nen perusk­oulu­tus. Jos se alkaa kil­pail­la hal­pa­maid­en kanssa työvoimakus­tan­nuk­sil­taan, siitä tulee ehdot­tomasti hyvin houkut­tel­e­va sijoi­tusko­hde. Euron kanssa asia kuitenkin tapah­tuu hitaasti ja tuskaisasti.

    Toisaal­ta eipä se drak­maan palaami­nenkaan olisi kovin tuska­ton ratkaisu, kos­ka kaik­ki pääo­mat häipy­i­sivät paikalta saman tien.

  44. Osmo Soin­in­vaara: Juuri niin siinä tapah­tu­isi, jos Kreik­ka siir­ty­isi drak­maan. Se maks­daisi eurov­elka­nsa heiken­tyneel­lä drak­mal­la eli jät­täisi suuren osan velois­taan mak­samat­ta. Jos sen sijaan tehtäisi­in sisäi­nen deval­vaa­tio vain alen­ta­mal­la kaikkien palkko­ja, koti­maiset ja ulko­maiset velat jäi­sivät entiselle tasolleen.

    Mik­si euromääräiset velat muut­tuisi­vat automaat­tis­es­ti drak­mamääräisik­si? Ymmärtääk­seni vel­ka pysyy lähtöko­htais­es­ti siinä val­u­u­tas­sa, jos­sa se on myönnetty.

    Ts. en oikein näe eroa siinä, että Kreik­ka ilmoit­taa leikkaa­vansa puo­let velois­taan tai muut­ta­vansa ne puo­let halvem­paan valuuttaan.

    Täältähän löy­tyy yksi etu velka­isten euro­maid­en kannal­ta. Val­tioiden velat (Suomenkin) on otet­tu eurois­sa, joten ne voi aina mak­saa paina­mal­la rahaa. Jos ne oli­si­vat vaikka­pa Sveitsin frangeis­sa, tilanne olisi ikävämpi. Tähän­hän Suo­mi kom­puroi deval­vaa­tioiden kanssa 90-luvulla.

  45. Osmo Soin­in­vaara: Juuri niin siinä tapah­tu­isi, jos Kreik­ka siir­ty­isi drak­maan. Se maks­daisi eurov­elka­nsa heiken­tyneel­lä drak­mal­la eli jät­täisi suuren osan velois­taan mak­samat­ta. Jos sen sijaan tehtäisi­in sisäi­nen deval­vaa­tio vain alen­ta­mal­la kaikkien palkko­ja, koti­maiset ja ulko­maiset velat jäi­sivät entiselle tasolleen.

    Eikö kreikan veloista ole leikat­tu ja vaik­ka kuin­ka paljon veke? 

    Suuri ongelma­han on se, että vaik­ka jokainen euro jon­ka Kreik­ka on velkaa annet­taisi­in anteek­si, maa olisi silti käytän­nössä vararikos­sa. Sen bud­jet­ti­va­je on niin mas­si­ivi­nen, ettei se selviy­ty­isi silti juok­se­vista kuluis­taan, joi­ta sen älytön puo­lus­tus­bud­jet­ti ja rikkinäi­nen sosi­aal­i­jär­jestelmä aiheut­ta­vat suh­teutet­tuna sen surkeaan tuot­tavu­u­teen ja vien­ti­in. Ja niin kauan kuin bud­jet­ti­va­jet­ta ei saa­da hallintaan edes velko­jen anteek­sian­nol­la, ei palu­u­ta avoimille laina­markki­noille ole.

    Käytän­nössä siis sikäläisen elin­ta­son on las­ket­ta­va ilman että tuot­tavu­us las­kee. Ei mikään ihan triv­i­aali tehtävä nopeal­la aikataul­ul­la, joten vai­hte­hdok­si jää lähin­nä asteit­tainen etelän elät­tämi­nen pohjoisen tuel­la, kunnes hal­lit­tu elin­ta­son lasku on saatu aikaisek­si. Ja homma­han on tas­apain­oilua Soinien ja muiden sisäpoli­it­tis­ten syi­den ja etelän tuen tarpeen välillä.

    Tai sit­ten vaan tylysti lopete­taan etelän tuet, aje­taan tankit Pyreneille, Itä­val­lan etelära­jalle ja jon­nekin Bul­gar­i­an / Alban­ian alueelle ja pide­tään hatus­ta kiin­ni kun etelä rom­ah­taa. Sekin vaan käy jär­jet­tömän kalli­ik­si kaikille osa­puo­lille, jos reilusti yli 100 miljoo­nan asukkaan maat ajau­tu­vat kaaok­seen. Sekä rahal­lis­es­ti, että inhimil­lis­ten kus­tan­nusten osalta.

    Opti­m­i­ti­lanne tiet­ty olisi raju tuot­tavu­u­den nousu etelässä, mut­ta vähissä ovat investoin­nit Etelässä ja kun maail­mal­lakin talouskasvu jun­naa, niin kyseis­ten investoin­tienkin hyödyt näyt­tävät vähän heikoilta.

    1. Sepi
      Sotket Kreikan val­tion velat ja kreikkalais­ten velat. Val­tion velko­ja on leikat­tu ako­rdil­la, mut­ta yksi­ty­is­ten velat ovat jääneet ennalleen. Siir­tymi­nen drak­maan leikkaisi nämä velat drak­man kurssin mukaisik­si eli pitäisi ne suh­teessa palkkata­soon ennal­laan, mut­ta sisäi­nen devalvoin­ti nos­taisi esimerkik­si asun­to­lain­o­jen arvoa suh­teessa palkkatasoon.

  46. Kreikan tai minkä tahansa maan erossa on ongel­ma että EUR epästa­bil­isoi­tu­isi ja toden­näköis­es­ti laukai­sisi pankkikri­isin läpi globaalin maail­man­talouden, 2008 x5.

    Jos Kreikalle annetaan velko­ja van­keek­si he eivät muu­ta tapo­jaan mil­lään tasolla.

    Suo­ma­laise­na kan­nat­taisi olla hie­man itsekäs ja vaik­ka globaali tilanne on hie­man haas­ta­va, mut­ta erit­täin suo­tu­isa agen­do­jen läpivi­en­ti­in 2013, pitää vali­ta kah­den vai­h­toe­hdon väliltä:

    Näkevätkö Suo­ma­laisia rikkaam­mat Kreikkalaiset nälkää etelän auringon alla vai me Suo­ma­laiset tääl­lä karus­sa pohjo­las­sa? Voin sanoa, että vaik­ka koko kreikan maas­ta kaik­ki työt lop­puisi­vat, he eivät nälkää tulisi näkemään yhtään sen enem­pää mitä pako­laiset Kreikas­sa täl­läkin het­kel­lä tekevät. Har­maa talous voi siel­lä vielä hyvin.

  47. Tomi:
    Jos Kreikalle annetaan velko­ja van­keek­si he eivät muu­ta tapo­jaan mil­lään tasolla. 

    Jos holtit­tomasti lain­oit­ta­neet sak­salaiset pankit pelaste­taan pälkähästä (myös suo­ma­lais­ten) veron­mak­sajien varoil­la, ne eivät mut­ta tapo­jaan mil­lään tasol­la — mut­ta näin­hän taas jo kuitenkin tehtiinkin.

    Jos Kreikkalais­ten kurit­ta­mi­nen on van­hoista syn­neistä on tärkeää (kuten Euroopas­sa esimerkik­si sak­salais­ten suh­teen vajaat sata vuot­ta sit­ten niin lois­teliaal­la men­estyk­sel­lä tehti­in), voisiko edes tuon ran­gais­tuk­sen pyrk­iä kohdis­ta­maan vähän tarkem­min, rajat­en mm. imeväiset ja muut alaikäiset pois ja muutenkin dra­maat­tis­es­ti vähen­täen inhimil­lisen kär­simyk­sen kokon­ais­määrää? Pis­tet­tään parin viime vuosikymme­nen kreikkalai­sista val­tio­varain­min­is­tereistä ja pank­in­jo­hta­jista koos­t­u­va joukko vetämään pitkää tikkua, ja epäon­nekkain 10% hirtetään julkises­ti, jon­ka jäl­keen Kreikan talouden itse­tarkoituk­selli­nen kur­jis­t­a­mi­nen rankaisuna unohdetaan.

    Luon­nol­lis­es­ti Katainen ja kaik­ki muut yhtyneet ns. “vas­tu­unkan­ta­jat” pitäi­sivät tätä erit­täin huonona ennakkotapauksena.

    1. Kreikkalaiset ovat jo nos­ta­neet nuoriso­työt­tömyy­den yli 50 pros­ent­ti­in. Pitääkö se nos­taa sataan pros­ent­ti­in ennen kuin tyy­dyt­tää? Mut­ta mitä sel­l­ainen hyödyt­tää muu­ta kuin ruokki­mal­la kos­ton himoa? Eihän tuotan­ton­sa pysäyt­tänyt kansa mitään velko­ja poysty maksamaan?

  48. Viherinssi: Mik­si euromääräiset velat muut­tuisi­vat automaat­tis­es­ti drak­mamääräisik­si? Ymmärtääk­seni vel­ka pysyy lähtöko­htais­es­ti siinä val­u­u­tas­sa, jos­sa se on myönnetty. 

    En tiedä mitä sikäläi­sis­sä val­tion velka­kir­jois­sa lukee, mut­ta olisin yllät­tynyt jollei ainakin taval­li­sis­sa maan sisäi­sis­sä velka­pa­pereis­sa olisi para­garaafia, jon­ka keskeisin sisältö voidaan kään­tää lauseel­la “Tässä velka­suh­teessa nou­date­taan Kreikan lakia”. Lie­nee selvä, että hypo­teet­ti­nen laki Uuden drakhman käyt­tööno­to­s­ta kon­ver­toisi sekä velat että tilisal­dot van­has­ta maan uuteen valuuttaan.

    Täältähän löy­tyy yksi etu velka­isten euro­maid­en kannal­ta. Val­tioiden velat (Suomenkin) on otet­tu eurois­sa, joten ne voi aina mak­saa paina­mal­la rahaa. Jos ne oli­si­vat vaikka­pa Sveitsin frangeis­sa, tilanne olisi ikävämpi

    EKP tosin ei näytä paljoa kiin­nos­tuneem­mal­ta euro­maid­en talouden tilas­ta kuin Sveitsin keskuspankki…

  49. Paljon kir­joituk­sia siitä, mitä Kreikan pitäisi tehdä. Paljon ennakoin­tia siitä, mitä tapahj­tu­isi, jos Kreik­ka tai euro­ryh­mä tek­isi sitä tai tätä. Kaik­ki puh­das­ta roskaa.

    Tosi­a­sia on se, että useim­mis­sa euro­mais­sa on val­las­sa euro-usko­vais­ten blok­ki. He ovat usein ja julkises­ti ker­toneet ole­vansa valmi­it tekemään mitä tahansa pitääk­seen euro­ryh­män koos­sa. MIKSI SIIS SPEKULOPIDA KREIKAN TAI EURORYHMÄN TEKEMISISTÄ TAI TEKEMÄTYTÄ JÄTTÄMISISTÄ?

    Mei­dän, ja ennen kaikkea kansane­dus­ta­ja Osmon pitäisi sen sijaan speku­lop­i­da toimen­piteistä, joi­ta Suomen pitäisi tehdä. Tosin Suomes­sakin on euro-usko­vais­ten ryh­mä val­las­sa, mut­ta meil­lä suo­ma­laisil­la on mah­dol­lista vai­h­taa val­las­sa oli­jat itsenäisen Suomen kan­nat­ta­ji­in. Lasken Osmon myös kuu­lu­van tähän muutös­ta vaa­tivien ryh­mään. Hän on liian älykäs kan­nat­taak­sen todel­la Suomen siir­tymistä EUROOPPA nimisen val­tion osak­si. Uskon Osmon julk­istamien mieli­p­i­otei­den johtu­van VIHREIDEN ryh­mäkurista. Osmon johdon aikaan ryh­n­mäkuri oli liki olematonta.

    Suo­ma­laisi­na mei­dän tulee siis keskit­tyä toimen­piteisi­in, joiden tekem­i­nen on Suomen vallassa. 

    Ensik­si pitää saa­da eduskun­ta vas­taa­maan kansan mielipi­det­tä eli kri­isi­val­tioiden tukemisen lopet­tamista. Viimeistään seu­raavien val­ti­ol­lis­ten vaalien jäl­keen tämä lie­nee totta.

    Seu­raavak­si pitää eduskun­nan, nykyisen tai tule­van, sulkea Suomen piik­ki kaikki­in euro­tuki­in. Ilman vaku­ut­ta tai vaku­udel­la ole­vat tuet eivät saa enem­pää rasit­taa Suomen veron­mak­sa­jain taloutta. 

    Tämä vaatii vain Suomen val­tion päätök­sen. Päätös on liian kova nyky­is­ten “kyl­lä, kyl­lä”- min­is­terei­den tehtäviksi. Tarvi­taan Suomen etu­ja aja­va hal­li­tus ja lujatah­toiset ministerit. 

    Jokainen keskit­tyköön ensim­mäiseen tehtävään. Nykyisen hal­li­tuk­sen lop­u­ton tuki euro­maid­en hult­tio­val­tioille tulaa olla aina ja jatku­vasti kansalais­ten näkyvil­lä. Tosin jatku­vasti tois­tu­vat apu­paketit ja Suomen tarpei­den leikkauk­set nos­ta­vat nyky­hal­li­tuk­sen toimien virheel­lisyy­det kaikkien muis­ti­in, mut­ta JATKUVASTI tulee kansalle ker­toaq asiasta.

    1. Uskon Osmon julk­istamien mieli­p­i­otei­den johtu­van VIHREIDEN ryhmäkurista.

      Heh! Uskotko tosis­sasi, että joku edes yrit­täisi saa­da min­ua mihinkään kuri­in? Iso ään­imäärä antaa tiet­tyjä vapauksia.

  50. Osmo Soin­in­vaara:
    Kreikkalaiset ovat jo nos­ta­neet nuoriso­työt­tömyy­den yli 50 pros­ent­ti­in. Pitääkö se nos­taa sataan pros­ent­ti­in ennen kuin tyy­dyt­tää? Mut­ta mitä sel­l­ainen hyödyt­tää muu­ta kuin ruokki­mal­la kos­ton himoa? Eihän tuotan­ton­sa pysäyt­tänyt kansa mitään velko­ja poysty maksamaan?

    Tätä pitää kysyä Kreikkalaisil­ta itseltään. Espan­jas­sa myös on kova nuoriso­työt­tömyys, mut­ta vaik­ka töitä ei ole niin iso osa tekee työt nyt pimeästi ja jät­tää kaik­ki verot mak­samat­ta. En tosin väitä että ihan suomen mukaises­ti vero­ja ollaan mak­set­tu ennenkään, mut­ta suomes­sakin har­maa talous kukois­taa raken­nus ja rav­in­to­la bisneksessä.

  51. Jatkaisin edel­liseen että uud­is­tus pitää aina lähteä ylhäältä. Poli­it­ti­nen jär­jestelmä kuri­in, reformi­u­ud­is­tuk­set ym tarpeelli­nen että KOKO EU alueen luot­ta­muk­sen puute kansan kesku­udessa, eli poli­itikko­jen ja virkami­esten rahan väärinkäyt­tö saadaan kuriin.

    Jos poli­itikot ja virkamiehet eivät tee mitään, niin tuskin­pa sitä reilua on kansaltakaan pyytää. Tästä illu­u­sios­ta on kyse, rahaa sataa poli­itikoiden käytet­täväk­si taivaal­ta ja he jaka­vat sitä kuten itse parhaak­si näkevät, eivät koko kansan kannal­ta parhaal­la mah­dol­lisel­la tavalla.

  52. Ris­to: En tiedä mitä sikäläi­sis­sä val­tion velka­kir­jois­sa lukee, mut­ta olisin yllät­tynyt jollei ainakin taval­li­sis­sa maan sisäi­sis­sä velka­pa­pereis­sa olisi para­garaafia, jon­ka keskeisin sisältö voidaan kään­tää lauseel­la “Tässä velka­suh­teessa nou­date­taan Kreikan lakia”. Lie­nee selvä, että hypo­teet­ti­nen laki Uuden drakhman käyt­tööno­to­s­ta kon­ver­toisi sekä velat että tilisal­dot van­has­ta maan uuteen valuuttaan.

    Seurasin keskustelua tuos­sa aiem­min vähän huonos­ti, kun en tajun­nut, että tässä puhut­ti­in nimeno­maan yksi­ty­isih­mis­ten veloista. Pahoit­te­len tyh­myyt­täni. Yksi­ty­is­ten velko­jen kohdal­la kon­ver­toin­ti on selvää. Samal­la tosin kaatuu mon­ta pankkia (velat eurois­sa, saata­vat drak­moissa), mut­ta niin niitä kaatuu joka tapauk­ses­sa tuol­laises­sa oper­aa­tios­sa (velat eurois­sa, saatavil­la ei vakuuksia).

    Sanomat­takin lie­nee selvää, että myös val­tion koti­maiset velat muut­tuvat drak­moik­si, jot­ka voidaan mak­saa pain­okoneil­la pois. Val­tion ulko­maisi­in saatavi­in taas joka tapauk­ses­sa vas­tataan istu­mal­la ilman housu­ja faksin lasille ja paina­mal­la Send.

    Harmil­lisem­paa on se, että samas­sa rytäkässä taitaa aika moni sinän­sä toimi­va yri­tys kaat­ua eurov­elkoi­hin­sa. Siinä voi käy­dä taloudelle vähän ikävästi. Ja jos oikeasti drak­moi­hin ale­taan men­nä, Kreikas­ta läh­tee sitä ennen kaik­ki irti lähtevä pääo­ma pois maas­ta, seteleik­si tai kul­lak­si. Jos ei ole jo lähtenyt.

    Mut­ta­joo, drak­maan siir­tymi­nen voisi olla nopein tie Kreikalle kohti toimi­vaa talout­ta. Veikkaisin kuitenkin siel­lä ole­van sen ver­ran ymmär­rystä, että ihan oikeasti ne panssari­vaunut eivät sit­ten ole kovin kaukana, jos tuo­hon päädytään.

  53. Minus­ta Kreikan yhteiskun­ta ei yksinker­tais­es­ti toi­mi, eikä siel­lä ole mitään mah­dol­lisuuk­sia mihinkään uud­is­tuk­si­in ilman devalvaatiota.

    Ihan sama vaik­ka niille annet­taisi­in sata vuot­ta aikaa ja pyy­hit­täisi­in kaik­ki velat pois tänään, kun määräai­ka on kulunut, velan BKT-suhde on jälleen 150%. Jos kreikkalaiset voisi­vat hoitaa vajeen­sa kun­toon, niin he eivät edes olisi nykyisessä jamas­sa. Yksinään velko­jen anteek­sianto ei tätä muu­ta vaan maa pitää saa­da kil­pailukykyisek­si ja toimi­vak­si eikä se moi­ses­sa yhteiskun­nas­sa onnis­tu ainakaan sisäi­den dval­vaa­tion ja kon­sen­suk­sen kaut­ta, mitä se vaatisi ilman devalvaatiota.

    Kreik­ka olisi pitänyt heit­tää ensim­mäisen tukipaketin jäl­keen eurosta samal­la kun pide­tään euroopan pankit pystyssä hin­ta­la­pus­ta välittämättä. 

    Se mitä krekuille itselleen tapah­tuu, ei min­ua kiin­nos­ta. Ajakoot vaik­ka niil­lä tankeil­lansa mie­lenosoit­ta­jien yli, ei kiin­nos­ta. Se mikä min­ua kiin­nos­taa on saa­da tämä eurokri­isi päät­tymään ja se voisi alkaa kreikan irtaantumisesta.

  54. Osmo Soin­in­vaara:
    Kreikkalaiset ovat jo nos­ta­neet nuoriso­työt­tömyy­den yli 50 pros­ent­ti­in. Pitääkö se nos­taa sataan pros­ent­ti­in ennen kuin tyy­dyt­tää? Mut­ta mitä sel­l­ainen hyödyt­tää muu­ta kuin ruokki­mal­la kos­ton himoa? Eihän tuotan­ton­sa pysäyt­tänyt kansa mitään velko­ja poysty maksamaan? 

    Tiesitkö että Kreikan 25% työt­tömyy­destä läh­es kaik­ki tulee yksi­tyiseltä sek­to­ril­ta. Julk­ista sek­to­ria on suo­jel­tu kaikil­la tavoin.

    Miten voi toipua maa jon­ka yksi­tyiseltä sek­to­ril­ta on potkit­tu puo­let pois, ja samaan aikaan julki­nen sek­tori kulut­taa entiseen tapaan? No ei mitenkään tietenkään.

    Viime päiv­inä pari maan suur­in­ta fir­maa on nos­tanut kytki­men, ja arvel­laan että lisää seu­raa. Joku Kreikan min­is­teri ilmoit­ti että eivät he ole vas­tu­us­sa fir­mo­jen strate­gioista. Eivät­pä tietenkään mut­ta he ovat vas­tu­us­sa siitä että maas­sa on yri­tys- ja työn­tekoys­tävälli­nen ilmapiiri.

    Kreikan nykyti­lanne kuvas­taa siis täy­del­listä ide­ol­o­gista konkurssia. Lisära­han syytämi­nen tarkoit­taa vain että se tuh­lataan julkisen sek­torin kor­rup­tioon kuten ennenkin. Vas­ta kun siel­lä opi­taan se että hyv­in­voin­ti syn­tyy ain­oas­taan työn­tekoa arvosta­mal­la, voidaan lisä­tuk­i­toimia harki­ta. Tosin voi olla että tämä oppi ei siihen kansaan koskaan uppoa, näyt­tävät nimit­täin punaliput liehu­van siihen malliin.

  55. Tuo on totta.

    Valitet­tavasti kuitenkin jää vaikutel­ma että pelaa­vat härskiä peliä. Leikkaa­vat niin että muiden sosi­aal­ista omaatun­toa alkaa kolkuttaa.

    Sit­ten tuo päära­hoit­t­jan syyt­tämi­nen Nat­sik­si osoit­taa sitä ettei ole tarkoi­tus­takaan koskaa mak­saa raho­ja takaisin.

    Ovat sotke­neet asiansa pahasti. 

    Valitet­tavasti eivät tai­da vielä olla poh­jal­la. Niin että ymmärtäi­sivät että maa­ta pitää rak­en­taa koko kansa yhdessä ja ollen yhteistyössä muiden maid­en kanssa. 

    Osmo Soin­in­vaara:
    Kreikkalaiset ovat jo nos­ta­neet nuoriso­työt­tömyy­den yli 50 pros­ent­ti­in. Pitääkö se nos­taa sataan pros­ent­ti­in ennen kuin tyy­dyt­tää? Mut­ta mitä sel­l­ainen hyödyt­tää muu­ta kuin ruokki­mal­la kos­ton himoa? Eihän tuotan­ton­sa pysäyt­tänyt kansa mitään velko­ja poysty maksamaan?

  56. Sivuhuo­mau­tuk­se­na todet­takoon, että seu­raavas­sa uutises­sa kitey­tyy mielestäni joitain ero­ja Suomen ja Ruotsin EU-politiikassa:
    http://www.di.se/artiklar/2012/10/15/reinfeldts-krav-pa-merkel/

    Voisit­teko kuvitel­la vas­taavaa uutista otsikol­la “Kataisen vaa­timuk­set Merke­lille”? Otta­mat­ta varsi­nais­es­ti itse asi­aan (eli pankki­u­nioni­in) kan­taa, niin tämä esimerk­ki ker­too mielestäni siitä, että Suomes­sa ulkopoli­ti­ikkaa ja myös EU-poli­ti­ikkaa on totut­tu aja­maan piilos­sa julk­isu­udelta. Muka­mas väitetään, että avoimuus ja julk­isu­us pilaa neu­vot­telu­asetel­mat. Mielestäni Ruotsin lin­jan kaltainen avoimem­pi tapa olisi kuitenkin monis­sa asiois­sa parem­pi ja tehokkaampi (mut­ta ei toki vält­tämät­tä kaikissa asioissa).

    Jos Katainen ja Merkel ovat jostain eri mieltä, niin luulet­teko, että Kataisen mielip­iteil­lä on paljon vaiku­tus­ta, jos hän puhuu niistä vain hil­jaa Merke­lille kah­den kesken ja julk­isu­udessa on sit­ten sel­l­ainen “vas­tu­ulli­nen hymy­poi­ka” kuin yleen­sä on nähty. Toinen ongel­ma on, että hel­posti täl­lainen tapa voi johtaa myös Suomen kannal­ta ikävään julk­isu­u­teen. Vaik­ka kulissien takana ajet­taisi­in hyviä asioi­ta hyvin perustein, niin se ei auta, jos niistä ei osa­ta oikein viestiä julk­isu­u­teen. Esimerkik­si voidaan ajatel­la, että Suo­mi hukkasi liikaa ener­giaa tähän vaku­us­vaa­timusasi­aan, mut­ta olisi hyvä lisäk­si huo­ma­ta, että vieläkin enem­män epäon­nis­tui viestin­tä asian tiimoil­ta. Suo­mi sai mielestäni aivan turhaan Etelä-Euroopas­sa kiel­teistä julk­isu­ut­ta heikon viestin­nän ja surkean näke­mys­ten perustelun vuok­si. Ongel­ma oli vähän sama kuin näis­sä las­ten­suo­jelu­a­siois­sa on nyt Venäjän mediassa.

    Tietysti vielä pahempaa on, jos Katainen tai Urpi­lainen eivät ole mis­tään eri mieltä sak­salais­ten kol­le­go­jen­sa kanssa. Jos näin on, niin voisiko se olla oire siitä, että Suo­mi on tot­tunut aina kumar­ta­maan jonkun suur­val­lan suun­taan, joskus suur­val­ta on idässä, joskus län­nessä tai etelässä. Pieniä mai­ta, kuten Kreikkaa tai Por­tu­galia, kohtaan esitetään kyl­lä mielel­lään jämäkkää ja kovaa, kuten Urpi­lainen jois­sain puheis­saan, mut­ta samal­la juostaan Sak­san puhal­ta­man pillin tahdis­sa, ja kier­rätetään suo­ma­lais­ten veron­mak­sajien rahaa vas­tu­ut­tomasti toimineille Sak­san pankeille Kreikan kautta.

  57. Tomi: ei pien­im­pänä sisäisen kor­rup­tion pois­t­a­mi­nen enem­män avoimen­paan (sveit­si) suuntaan

    Jos lähde­tään puhu­maan Sveit­sistä niin tulee heti mieleen pankit, jot­ka ovat kaikkea muu­ta kuin avoimia.

    Viherinssi: Sinän­sä val­tioiden negati­iviset reaa­liko­rot ovat äärim­mäisen huolestut­tavia, kos­ka se ker­too siitä, ettei kenel­läkään ole mitään hyviä laa­jem­pia ideoita siitä, mis­tä voisi saa­da sijoitustuloja.

    Eikös tämä vain ker­ro siitä, että finanssiku­pla on irtau­tunut reaal­i­taloud­es­ta, kos­ka reaal­i­talous ei tuo­ta “tarpeek­si” voit­toa? Täl­löin­hän pitää lait­taa koval­la kädel­lä finanssisek­tori kuri­in, jot­ta ter­ve­htymi­nen voi alkaa. Se tarkoit­taa ohjaavaa vero­tus­ta, tulle­ja, henkilöko­htaista vas­tu­u­ta pelureille, tuomioi­ta, jne.

    Ris­to: EKP tosin ei näytä paljoa kiin­nos­tuneem­mal­ta euro­maid­en talouden tilas­ta kuin Sveitsin keskuspankki…

    Mik­si olisi? FEDin man­daat­ti on hin­tavakaus, mata­la korko pitkäl­lä tähtäimel­lä ja työl­lisyys, jot­ka imp­likoi­vat taloud­es­ta huole­htimista. EKP:lla tuol­laista velvoitet­ta ei ole vaan sen pitää vain pitää inflaa­tio kuris­sa, vaik­ka nyt inflaa­tios­ta olisi jotain hyötyäkin.

  58. Osmo Soin­in­vaara:
    Kreikkalaiset ovat jo nos­ta­neet nuoriso­työt­tömyy­den yli 50 prosenttiin. 

    Pitäisikö Kreikalle siis antaa lisää lainaa jot­ta saa­vat palkat­tua nuo­ria val­ti­olle (olemat­tomi­in) töihin?

    1. Jos Kreikas­sa alen­netaan eläkkeitä, työt­tömyys­tur­vaa, virkami­esten palkko­ja, irti­san­o­taan lääkäre­itä, opet­ta­jia ja niin edelleen, se vähen­tää Kreikas­sa ostovoimaa, mikä merk­it­see, että menetetään yksi­ty­isiä työ­paikko­ja, kos­ka koti­maiset tuot­teet ja palve­lut eivät mene kau­pak­si. Näin työt­tömyys kas­vaa, val­tion vero­tu­lot pienenevät, eikä noista säästöistä syn­tynyt mitään hyvää val­tion ali­jäämän suh­teen. Sik­si Maail­man­pank­ki esit­tää jotain kohtu­ut­ta leikausten aikatauluun.
      Pitäisi tähdätä pitkän aikavälin rak­en­teel­lisi­in uud­is­tuksin, eikä lyhyt­näköiseen pani­ikki­jar­ru­tuk­seen, mitä Sak­sa ja Suo­mi Kreikalta vaatii.

  59. Osmo Soin­in­vaara:
    …menetetään yksi­ty­isiä työ­paikko­ja, kso­ka koti­maiset tujot­teet ja palve­lut eivät mene kau­pak­si. Näin työt­tömyys kas­vaa, val­tion vero­tu­lot pienenevät… 

    Käsit­tääk­seni koti­mai­sista tuot­teista tai ainakaan palveluista ei Kreikan val­tio kuitenkaan saa kovin paljoa vero­tu­lo­ja vaik­ka niihin olisi kansalaisil­la käytet­tävänä huo­mat­tavastikin rahaa.

  60. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos Kreikas­sa alen­netaan eläkkeitä, työt­tömyys­tur­vaa, virkami­esten palkko­ja, irti­san­o­taan lääkäre­itä, opet­ta­jia ja niin edelleen, se vähen­tää Kreikas­sa ostovoimaa, mikä merk­it­see, että menetetään yksi­ty­isiä työ­paikko­ja, kso­ka koti­maiset tujot­teet ja palve­lut eivät mene kaupaksi.

    Yrität tässä nyt sanoa sitä että kun val­tion kas­sas­ta lop­puu rahat, tulee lama. No niin tulee, aivan var­masti, eli tulee työt­tömiä, BKT las­kee ja niin edelleen. Tätä et voi mitenkään välttää.

    Kysymys onkin miten aiot tästä selvitä.

    Voit tehdä kuten Suo­mi parhail­laan ja ottaa lisää lainaa peit­tämään ali­jäämiä. Lainansaan­ti tun­netusti kuitenkin lop­puu joskus, ja edessä on vain entistä rumem­pi sotku selvitettäväksi.

    Voit tehdä kuten Kreik­ka ja pitää julki­nen sek­tori töis­sä ja suun­na­ta työt­tömyys yksi­tyiselle sek­to­rille korot­ta­mal­la yri­tys­ten ja työn­tek­i­jöi­den vero­tus­ta. Näin varmi­s­tat sen että teol­lisu­us siir­tyy mui­hin mai­hin työl­listämään ja tuot­ta­maan verotuloja.

    Tai voit tehdä kuten Balt­ian mais­sa ja suun­na­ta työt­tömyys julkiselle sek­to­rille ja näin saaduil­la rahoil­la paran­taa yksi­tyisen sek­torin toim­intaedel­ly­tyk­siä. Se raha joka julkisen sek­torin potkuista säästetään ei siis katoa kansan­taloud­es­ta min­nekään, vaan se voidaan käyt­tää yri­tys­ten ja työn­tek­i­jöi­den vero­jen alennuksiin.

    Ei pitäisi olla kovin vaikea­ta päät­tää mitä tehdään.

  61. Osmo Soin­in­vaara:
    Pitäisi tähdätä pitkän aikavälin rak­en­teel­lisi­in uud­is­tuksin, eikä lyhyt­näköiseen pani­ikki­jar­ru­tuk­seen, mitä Sak­sa ja Suo­mi Kreikalgta vaatii.

    Niin pitäisi. Onko Kreik­ka tehnyt niin ikinä?

  62. Kreik­ka on itse asi­as­sa jopa 2000-luvul­la tehnyt kohtu­ullisen paljon rak­en­teel­lisia muu­tok­sia. Valitet­tavasti lähtöti­lanne oli ilmeisen karmea…

  63. Kiitok­set Osmolle, että yrität pitää jär­jen äänen tässä Kreik­ka-keskustelus­sakin mukana!

Vastaa käyttäjälle Juho Laatu Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.