Halpoja mutta tehokkaita ilmastoaneita

28 vastausta artikkeliin “Halpoja mutta tehokkaita ilmastoaneita”

1. Kun autovero­jär­jestelmä on nyt ker­ran muutet­tu ilmas­tosy­istä, ainakin niis­sä lapuis­sa niin luki, niin vapau­tu­isinko koko veros­ta jos ostaisin vas­taa­van määrän puoli-ilmaisia päästöoikeuksia?

   Vastaa

   1. Syt­tyi
      Autoilun vähäpäästöisyyt­tä tue­taan vero­tuk­sen keinoin noin 750€/tonni.

      Vastaa

2. Eikö Kick­star­ter­il­la ole infra tähän läh­es valmis? Soit­taa vaan lähim­mälle päästöoikeuk­sia välit­tävälle taholle ja kysyy paljonko on pienin erä minkä suos­tu­vat myymään. Kick­star­ter­il­la kerätään rahat ja tilitetään väl­i­tys­fir­malle joka pystynee päästöoikeudet jotenkin todis­tet­tavasti mitätöimään.

   Vastaa

3. > Jos miljoona ihmistä ostaa markki­noil­ta pois miljoona ton­nia päästöjä, päästöt oikeasti vähenevät miljoon­al­la tonnilla.

   Hyvä tavoite, mut­ta kuvio ei täysin toi­mi. Yksi syy on se, että Euroopas­sa polt­ta­mat­ta jäänyt hiili pää­tyy hel­posti (hal­ven­tunei­den hin­to­jen avit­ta­mana) muualle poltet­tavak­si. Toinen pelko on se, että Euroopan päästöik­si ei las­ke­ta kuin sen todel­liset päästöt. Jos näin tehdään, päästöoikeudet voidaan mitoit­taa niin, että todel­liset päästöt pysyvät tavoitel­luis­sa rajois­sa, ja näin päästöoikeuk­sien osto val­uu täysin hukkaan.

   Jos halu­taan, että hiili pysyy maan alla, ilmas­ton suo­jelemis­es­ta kiin­nos­tunei­den ihmis­ten pitäisi oikeas­t­aan ostaa hiilikai­vok­sia, ja lait­taa tun­nelin ovet säp­pi­in. Näin hiili pysy­isi maan alla, ainakin niin kauan kun omis­ta­jien vakau­mus säilyy.

   Suomes­sa ei ole hiilikai­vok­sia, mut­ta vihreät voisi­vat ostaa turve­tuotan­tokelpoista suo­ta ja met­sää (muis­takin luon­non­suo­jelusy­istä). Täl­lainen han­ke voisi tuo­da tulok­sia varmem­min kuin (sinän­sä posi­ti­ivi­nen mut­ta) epä­var­ma ja kumot­tavis­sa ole­va päästöoikeuk­sien ostelu.

   Vastaa

4. Osmo Soin­in­vaara:
   Syttyi
   Autoilun vähäpäästöisyyt­tä tue­taan vero­tuk­sen keinoin noin 750€/tonni.

   Nyt perustelu­ja! Ja mielel­lään hyviä sellaisia. 

   Mul­la on aav­is­tus mihin vetoat tässä asi­as­sa mut­ta en halua uskoa siihen.

   Vastaa

   1. Tero
      Mitä min­un pitäisi perustella?

      Vastaa

5. Osmo Soin­in­vaara:
   Syttyi
   Autoilun vähäpäästöisyyt­tä tue­taan vero­tuk­sen keinoin noin 750€/tonni.

   Mik­si lentoli­iken­net­tä ei sit­ten verote­ta päästö­jen mukaan. Lentoli­iken­nehän tuot­taa jo nyt suun­nilleen saman ver­ran päästöjä matkus­ta­jak­ilo­metriä kohden kuin yksi­ty­isauto yhden hen­gen kuor­mal­la. (Auto­jen moot­torite­knolo­gia kehit­tyy nopeam­min kuin lentokonei­den). Kah­den henkilön loma­mat­ka Kes­ki-Euroop­paan uudel­la oma­l­la autol­la on siis ympäristöteko ver­rat­tuna loma­matkaan lentäen.

   Vastaa

6. “Kun autovero­jär­jestelmä on nyt ker­ran muutet­tu ilmas­tosy­istä, ainakin niis­sä lapuis­sa niin luki, niin vapau­tu­isinko koko veros­ta jos ostaisin vas­taa­van määrän puoli-ilmaisia päästöoikeuksia?”

   Autovero perus­tuu por­raste­tusti AUTON PAKOPUTKESTA TULEVIIN CO2-päästöihin. 

   Sähköau­ton CO2 PAKOPUTKIPÄÄSTÖT ovat nol­la, mut­ta sähköau­tot saas­tut­ta­vat enem­män kuin per­in­teiset moot­torit, kun tarkastel­laan niiden koko elinkaarta.

   Pitäisikö hakea autoveroa takaisin tämän(kin) virheen takia? Per­in­teisen auton omis­ta­ja joutuu mak­samaan väärin perustein SAKKOVEROA!

   http://www.bbc.co.uk/news/business-19830232

   http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1530–9290.2012.00532.x/abstract

   Vastaa

7. Kam­pan­join näis­sä vaaleis­sa ydinkaukoläm­mön puoles­ta. Mut­ta tässä on tietenkin ongel­mana se, että kestää ainakin 15–20 vuot­ta ennen kuin Lovi­isaan saadaan uusi voimala, johon voidaan asen­taa tarvit­ta­vat mod­i­fikaa­tiot ydinkaukolämmölle.

   Helsin­gin hiilid­iok­sidipäästöt oli­vat 1990 3,6 miljoon­aa ton­nia ja 2020 tavoite on 20% tiput­ta­mi­nen. 15% tästä ollaan jo tul­tukin alas. Jos Helsin­ki ostaisi kiin­tiöitä markki­noil­ta vaikka­pa 10% päästöistään, mak­saisi tämä nyky­hin­noin vain 2,5 miljoon­aa euroa vuodessa.

   Olisiko niin, että paras (Helsingille taloudel­lisin ja eniten kasvi­huonepäästöjä globaal­isti alen­ta­va) vai­h­toe­hto olisi odot­taa Lovi­isan uut­ta reak­to­ria (ja ydinkaukoläm­pöä) ja sil­lä välin ostaa markki­noil­ta vuosit­tain tuo 10–20% arvos­ta päästöoikeuk­sia ja jät­tää ne käyttämättä?

   Pitkäl­lä tähtäimel­lä pelkkä päästöoikeuk­sien osto ei toki toi­mi, kos­ka mikäli ilmas­ton­muu­tok­seen puu­tu­taan, niiden hin­ta nousee rajusti. Täl­löin (sinän­sä kallis) ydin­voimala ja ydinkaukoläm­pö voisi olla halvem­pi ratkaisu pudot­taes­saan Helsin­gin kasvi­huonekaa­su­ja jopa 70% (päästöoikeuk­sien nyky­hin­nal­la tämä on toki vain 17 miljoon­aa euroa).

   Vastaa

8. Juk­ka Jon­ni­nen: Olisiko niin, että paras (Helsingille taloudel­lisin ja eniten kasvi­huonepäästöjä globaal­isti alen­ta­va) vai­h­toe­hto olisi odot­taa Lovi­isan uut­ta reak­to­ria (ja ydinkaukolämpöä) 

   Globaalia päästö­jen alen­e­mista tuo ei takaisi, mut­ta Helsin­gin päästö­jen alen­tamiseen se taitaisi olla tehokkain keino. Ehdotet­tua taloudel­lisem­pi keino olisi ydin­voimalan rak­en­t­a­mi­nen lähem­mäs Helsinkiä.

   Vastaa

9. Osmo Soin­in­vaara:
   Tero
   Mitä min­un pitäisi perustella?

   Mil­lä lail­la autoilun päästöjä tue­taan vero­tuk­sen keinoin?

   Vastaa

10. Tero: Nyt perustelu­ja! Ja mielel­lään hyviä sellaisia. 

    Mul­la on aav­is­tus mihin vetoat tässä asi­as­sa mut­taen halua uskoa siihen.

    Veron ohjaavu­ushan saadaan otta­mal­la kak­si verot­tomana saman­hin­taista mut­ta päästöiltään eri­laista autoa ja kat­so­ma­l­la niistä käytön aikana mak­set­tavia vero­ja per päästöyksikkö.

    Autokan­nan uusi­u­tu­misen kannal­ta olen­naisen han­k­in­tapäätök­sen tekee uuden auton osta­ja. Olete­taan, että osta­ja ostaa auton kol­men vuo­den käyt­töön ja kat­so­taan kulut tältä ajal­ta osta­jan kannalta.

    Lähtötiedot:

    * Auton vero­ton hin­ta: 20 000 e

    * Auton arvon­pu­do­tus kol­men vuo­den aikana: 40 %

    * Auto­jen päästöt: 100 g / 150 g

    * Ajomäärä: 20 000 km / vuosi

    * Auto­jen todel­li­nen kulu­tus (be): 5 l/100 km / 7,5 l/100 km

    Päästö­jen mukaan muut­tuvat verot:

    * Autovero: 16,5 % (3 952 e) / 25,8 % (6 954 e)

    * Ajoneu­vovero: 42 e/a / 90 e/a

    * Polt­toain­evero + veron alv: 0,80 e/l

    Ensim­mäisen omis­ta­jan mak­samat päästöri­ip­pu­vat verot:

    * Autovero (40 % osu­us): 1 581 e / 2 782 e

    * Ajoneu­vovero (3 vuot­ta): 126 e / 270 e

    * Polt­toain­evero (3 000 l / 4 500 l): 2 400 e / 3 600 e

    * Yhteen­sä: 4 107 e / 6 652 e

    Vero­jen ero­tus on 2 545 euroa. Polt­toaineenku­lu­tuk­sen ero­tus on 1 500 l, jon­ka käytän­nön päästö­vaiku­tus on noin 4 tCO2 (jalostus­mar­gin­aalit huomioitu). Jako­lasku ker­too hiilid­iok­sidi­ton­nin hin­naksi noin 650 euroa.

    Jos siis vierekkäin on kak­si autoverot­toma­l­ta hinnal­taan 20 000 euron autoa, niin välil­lä 100..150 g/km suuripäästöisem­män val­it­se­va mak­saa lisäpäästöistään veroa 650 e/t!

    = = =

    Entä, jos?

    Tässä vielä vähän vai­h­toe­htoisia tarkastelutapoja.

    Jos asi­aa ei tehdäkään mar­gin­aal­i­tarkastelu­na? Jos kum­mankin auton­o­mis­ta­jan verot las­ke­taan CO2-veroik­si, niin sil­loin luke­mat ovat 513 e/t ja 554 e/t.

    Jos mukaan ote­taan kaik­ki CO2-sidon­naiset kulut — ei ain­oas­taan vero­ja. Täl­löin lisäkus­tan­nuk­sek­si tule­vat ben­si­inin vero­ton hin­ta ja sen arvon­lisävero, yhteen­sä 0,90 e/l.

    Mar­gin­aal­i­tarkastelus­sa tämän jäl­keen ton­nin tuprut­telu mak­saa noin 975 e/tCO2. Erik­seen tarkastel­tuna esimerkin autoil­la mak­sut ovat 850 e/tCO2 ja 890 e/tCO2.

    Jos kat­so­taan pelkkää polt­toaineen hin­taa? Ben­si­i­ni mak­saa noin 1,70 e/l, ja sen todel­liset päästöt jalostuksi­neen päivi­neen ovat noin 2,7 kg/l. Täl­löin päästön hin­ta on noin 650 e/tCO2.

    Jos kat­so­taan pelkkää polt­toain­everoa? Polt­toain­evero alvei­neen on ben­si­inil­lä noin 80 snt/l, joten päästön hin­naksi tulee noin 300 e/tCO2.

    Jos kat­so­taan pelkkää polt­toain­everon CO2-osu­ut­ta? Polt­toain­everos­ta on kor­vamerkit­ty CO2-päästöille 0,14 snt/l. Tämä alvei­neen on tuot­taa päästö­mak­suk­si 52 e/tCO2.

    Jos kat­so­taan ben­si­inin hin­nan­nousun tuo­maa alv-lisää? Kun ben­si­inin hin­ta on nous­sut 1,50 e/l -> 1,70 e/l, val­tion saa­mat arvon­lisäverot ovat kas­va­neet noin 4 snt/l. Täl­löin päästö­mak­su on 14 e/tCO2.

    Autoilun CO2-vero­tuk­ses­ta ker­too paljon siis se, että vaik­ka val­tio ostaisi päästöoikeuk­sia vain ben­si­inin maail­man­markki­nahin­nan nousemisen tuo­ma­l­la alv-lisäl­lä, päästöt tuli­si­vat off­se­tat­tua melkein tuplana…

    = = =

    Olenko sit­ten sitä mieltä, että verote­taan liikaa? En. Han­k­in­tahin­nan vero­tus on kuitenkin ain­oa real­isti­nen tapa saa­da uusien auto­jen osta­jat otta­maan vähäpäästöisiä, jot­ka ovat usein kalli­im­paa teknolo­giaa. Mut­ta toisaal­ta olen sitä mieltä, että autoil­i­joiden syyl­listämi­nen CO2-päästöistä on hullua.

    Saas­tut­ta­vat kyl­lä, mut­ta mak­sa­vat siitä aivan toisia sum­mia kuin muil­la kulkuneu­voil­la kulk­i­jat tai sähkönkäyt­täjät. Ben­si­i­ni on niitä har­vo­ja tuot­tei­ta, jois­sa päästövero­tus on kohdallaan.

    Vastaa

11. Päästöikeuk­sien osto markki­noil­ta tuo korkein­taan parem­man omatunnon.

    Econ­o­mistis­sa oli taan­noin eri­no­mainen artikke­li päästökaup­pamekanis­min rak­en­teel­li­sista ongelmista. http://www.economist.com/node/21562961?zid=313&ah=fe2aac0b11adef572d67aed9273b6e55

    Tar­jon­taa on kutakuinkin lop­ut­tomasti, kun kehi­tys­maid­en ja entisen NL:n infran tehokku­ut­ta paran­ta­vat pro­jek­tit tuot­ta­vat kredi­it­te­jä myyn­ti­in. (Kyseiset han­kkeet toteutet­taisi­in tod.näk. joka tapauk­ses­sa, jon­ka vuok­si niiden reaa­li­nen päästö­vaiku­tus on nolla.)

    Kysyn­täpuolel­la on ammot­ta­va aukko, kos­ka suurim­mat saas­tut­ta­jat eivät joko ole mukana mekanis­mis­sa (USA) tai niiden ei vaa­di­ta vähen­tävän päästöjään (Kiina ja Intia).

    Ain­oa markki­na eli EU on sekä talouskri­isin kouris­sa, että jakanut oikeuk­sia liikaa. 

    Lop­putu­lok­sen näkee päästöoikeuk­sien hinnassa.

    Vastaa

12. Viherinssi:

    Jos siis vierekkäin on kak­si autoverot­toma­l­ta hinnal­taan 20 000 euron autoa, niin välil­lä 100..150 g/km suuripäästöisem­män val­it­se­va mak­saa lisäpäästöistään veroa 650 e/t!

    Juuri täl­laista perustelua kaipasin. Kiitos siitä Viherinssille. 

    Osmo kuitenkin kir­joit­taa: Autoilun vähäpäästöisyyt­tä tue­taan vero­tuk­sen keinoin …

    Kun minä ostin vähempi päästöisem­män auton tai kun tankkaan tai mak­san ajoneu­voveroa tai olen aja­mat­ta tai … niin mis­sään ei näy yhtään tukea, pelkkiä kulu­ja. Verot ohjaa­vat val­in­to­jani, mut­ta tukea en saa euroakaan. Mak­san eri­laisia vero­ja joko enem­män tai vähem­män. Olen­naista on, että mak­san enkä saa. 

    Onko tämän päivän vero­ta­sot jotenkin pain­ovoimaan ver­rat­tavis­sa ole­va luon­non­la­ki, jos­ta alem­pi vero on tukea ja kovem­pi raip­paa? Jos yri­tysveroa las­ke­taan nykyis­es­tä, niin saa­vatko yri­tyk­set tukea vai ote­taanko heiltä vähemmän?

    Osit­tain nuri­nani on seman­ti­ikkaa. Silti min­ul­la on pelko, että poli­itikot koke­vat “omis­ta­vansa” nykyiset vero­tu­lot, joista voidaan pros­ent­te­ja alen­ta­mal­la jakaa “tukea” tai korot­ta­mal­la “lisätä oikeu­den­mukaisu­ut­ta” tmv. Täl­lainen ajat­telu olisi veron­mak­sa­jan arjes­ta irtaantumista.

    Olen kohta­laisen onnelli­nen (netto)veronmaksaja ja uskon veroista ole­van myös hyö­tyä. En vas­tus­ta autoilun vero­tus­ta sinän­sä. Sitä vaan en voi hyväksyä, että saan tukea, jos min­ul­ta ote­taan vähemmän.

    Vastaa

    1. San­o­taan nyt sit­ten, että vero­tus kan­nus­taa vähäpäästöisyy­teen. (Kan­nustin on rat­sas­ta­jan jalas­sa ole­va piik­ki, jol­la kan­nuste­taan hevosta)

       Vastaa

13. OS: “Moni kansalaisjär­jestö tar­joaa hyvää omaatun­toa ilmas­tosyn­tiä tehneille, eri­tyis­es­ti lentokoneel­la matkustaneille”. 

    Parem­pi tämäkin kuin ei mitään. Täl­lainen vapaae­htoinen ja vähän surkuhu­paisakin anekaup­pa pitäisi silti kor­va­ta mm. lentoli­iken­teen kasvua rajoit­tavil­la veroil­la (mm. polt­toain­everol­la). Merkit­täviä meluhait­to­ja aiheut­ta­va ja kauko­matkailu­un kan­nus­ta­va liikku­mis­muo­to on edelleenkin yhteiskun­nas­sa läh­es­tulkoon vapaa­matkus­ta­jan roolis­sa. Sik­si esim. Bangkoki­in lennetään muu­ta­mal­la satasella.

    Roimat lentoli­iken­teeseen kohdis­te­tut verot tasaisi­vat myös tulo­ja, sil­lä rikkaat lentävät enem­män kuin köyhät.

    Vastaa

14. Nolo jut­tu, kos­ka co2 rahas­to­ja on maail­mal­la. Suom­laises­sa ver­sioss olisi ollut mah­dol­lisu­us omi­in han­kkeisi­in ja suomenkieliseen infor­maa­tioon päästöoikeuk­sien ostamisen ohessa.

    Esimerk­ki: http://www.carbonneutral.com/ (jota mm SAS käyttää)

    Vihreaän puolueen sivuil­ta ei oikein aiheeseen löy­tynyt viitettä.

    Vastaa

15. Autovero perus­tuu por­raste­tusti AUTON PAKOPUTKESTA TULEVIIN CO2-päästöihin. 

    Sähköau­ton CO2 PAKOPUTKIPÄÄSTÖT ovat nol­la, mut­ta sähköau­tot saas­tut­ta­vat enem­män kuin per­in­teiset moot­torit, kun tarkastel­laan niiden koko elinkaarta.

    So what? Tuos­sa artikke­lis­sa elinkaaren päästöjä ei ollut kovin täs­mäl­lis­es­ti käsitel­ty. Sitä pait­si, elinkaaren aikana syn­tyvät liat ja päästöt pitäisi valmis­tuk­sen osalta näkyä valmis­tukus­tan­nuk­sis­sa ja purkamisen osalta purkukus­tan­nuk­sis­sa. Auton käytön aikana sähköau­ton CO2-päästöt ovat tasan nolla. 

    Sähkön­tuotan­nos­sa voi päästöjä syn­tyä, mut­ta se ei ole oleel­lista, niistä päästöistä rokote­taan sähkön­tuotan­toa ja kurite­taan päästökaupalla.

    Vastaa

16. Osmo Soin­in­vaara: (Kan­nustin on rat­sas­ta­jan jalas­sa ole­va piik­ki, jol­la kan­nuste­taan hevosta)

    Se on nimeltään kan­nus, yleen­sä käytetään vain monikko­muo­dos­sa kan­nuk­set. Kan­nustin on lähin­nä talousti­eteelli­nen ter­mi (sama kuin insentiivi).

    Vastaa

    1. Kan­nus­ti­men alku­perä juon­taa kuitenkin kannukseen.

       Vastaa

17. Anei­ta tai ei, mut­ta varsi­nais­es­ti markki­na­t­alous alkaa toimia ilmas­ton­muu­tos­ta ehkäi­sevästi vas­ta sit­ten, kun kulut­ta­japuoli saa asi­as­ta todel­lista tietoa.

    Suomes­sa tätä keskustelua ei ole ja Ylen toimit­ta­jatkin näköjään äimän käkenä metaaneista sun muista, kun Ilmati­eteen laitok­sen kaveri tuli ker­rankin julk­isu­u­teen. Jos tieteen­tek­i­jät eivät osal­lis­tu keskustelu­un, niin akti­iviset nuoret ja entiset nuoret jäävät aika yksin ilman taus­tatukea, vaik­ka osaisi­vat uusim­mat tieteen­tu­lok­set ulkoa. Suomes­sa kun tuo uskot­tavu­us tulee vas­ta sit­ten kun on alan tohtori. Nyt nämä tohtorit tyy­tyvät seu­raa­man asioiden kulkua, vaik­ka muual­la sen­tään yrit­tävät itsekin toimia. 

    Sitä saa seu­rakun­nas­saan saar­na­ta vaik­ka kuin­ka paljon, mut­ta seu­rakun­tat­alon edestä kul­kee vir­ta­sia joille tämä saar­na ei näy mitenkään. Nämä vir­taset ovat kuitenkin avain, jos halu­aa ilmas­ton­muu­tok­seen puut­tua ennen kuin on liian myöhäistä.

    Vastaa

18. Tero: Sitä vaan en voi hyväksyä, että saan tukea, jos min­ul­ta ote­taan vähemmän.

    Olen samaa mieltä kanssasi. Nykyisen verokäytän­nön mukaan on niin, että autoilua verote­taan sitä tiukem­min, mitä enem­män se päästää hiilid­iok­sidia, jol­loin kyse on haittaverotuksesta.

    Vero­tukea tuo olisi, jos tavanomai­sista veroista (lähin­nä alv) saisi alen­nus­ta, tai jos vähäpäästöisen auton han­k­in­tahin­nan saisi vähen­tää tuloverois­taan. Tähän suun­taan kai ain­oa avaus vähään aikaan on ollut sen yhden min­is­ter­in­pallil­la keikku­van CO-miehen möläy­tys ladat­tavien hybri­di­en ja sähköau­to­jen arvonlisäverottomuudesta.

    Vastaa

19. Rolle: So what? Tuos­sa artikke­lis­sa elinkaaren päästöjä ei ollut kovin täs­mäl­lis­es­ti käsitel­ty. Sitä pait­si, elinkaaren aikana syn­tyvät liat ja päästöt pitäisi valmis­tuk­sen osalta näkyä valmis­tukus­tan­nuk­sis­sa ja purkamisen osalta purkukus­tan­nuk­sis­sa. Auton käytön aikana sähköau­ton CO2-päästöt ovat tasan nolla.

    Olen kyl­lä täl­lä ker­taa samaa mieltä Evertin kanssa siitä, että sähköau­to­jen CO2-sidon­nainen vero­tus on elinkaaren yli las­ket­tuna erit­täin paljon kevyem­pää kuin polt­to­moot­to­ri­au­to­jen verotus.

    Sähköau­to ei mak­sa mitään muu­ta CO2-päästösi­don­naista veroa kuin mitä sähkössä on. Mut­ta ote­taan­pa tuo­hon aiem­min tekemään ben­saes­imerkki­in mukaan pari sähköau­toa. Toinen vie 150 Wh/km, toinen 250 Wh/km sähköä, kum­mankin mas­sa on 1 600 kg. Muuten numerot ovat samat kuin ben­si­inies­imerkissäni yllä.

    Verot:

    * Autovero: 1050 e

    * Ajoneu­vovero: 240 e/a

    * Polt­toaineen sähkövero alvei­neen: 2,09 snt/kWh

    * Päästökaup­pa­mak­su alvei­neen: 1 snt/kWh

    Ensim­mäisen omis­ta­jan mak­samat verot:

    * Autovero (40 %): 420 e

    * Ajoneu­vovero (3 vuot­ta): 720 e

    * Sähkövero alvei­neen: 188 e / 314 e

    * Päästökaup­pa­mak­su alvei­neen: 90 e / 150 e

    * Yhteen­sä: 1418 e / 1604 e

    Suurem­pipäästöisen kulki­neen ja pienem­pipäästöisen kulki­neen sähkönku­lu­tusero tässä esimerkikssä on 6000 kWh. Mar­gin­aalipäästöil­lä las­ket­tuna päästöero on noin 4 ton­nia. Kus­tan­nusten ero on 186 e, joten mar­gin­aal­i­tarkastelus­sa päästöo­h­jaavu­us on 47 e/ t.

    Onhan tämäkin paljon enem­män kuin päästö­mak­su, syynä sähköveron määrä. Mut­ta silti ohjaavu­us on suu­ru­us­lu­okkaa pienem­pi kuin polttomoottoriautolla.

    Täl­lä het­kel­lä tekni­ikan taso huole­htii siitä, että sähköau­tot ovat kalli­ita ostaa, eikä niil­lä aje­ta pitk­iä matko­ja. Siinä mielessä ne eivät ole päästöon­gel­ma. Mut­ta sit­ten kun nämä ongel­mat ratkea­vat, tiedos­sa on sekä autoveron että ajoneu­voveron muut­tumi­nen sähkönku­lu­tuk­seen perustuvaksi.

    Ympäristön kannal­ta asian voi nähdä niin, että jos ben­si­inil­lä tuotet­tu CO2-ton­ni mak­saa 300 euroa, niin sähköl­lä se mak­saa alle 50 euroa. Jos nämä halu­taan samaan lin­jaan, niin sit­ten sähkön pitäisi mak­saa kulut­ta­jalle tuol­laisen 30 snt/kWh. Siinä olisi muuten insen­ti­iviä vai­h­taa sähköläm­mi­tyskin johonkin muuhun.

    Hiilipäästö­jen suun­nas­ta kat­sot­tuna on vähän vaikea perustel­la sähkön ja ben­si­inin verokan­to­jen erilaisuutta.

    Vastaa

20. Tero:Onko tämän päivän vero­ta­sot jotenkin pain­ovoimaan ver­rat­tavis­sa ole­va luon­non­la­ki, jos­ta alem­pi vero on tukea ja kovem­pi raippaa?

    Näin­hän tuo kie­lenkäyt­tö tun­tuu menevän muis­sakin veroa­siois­sa. Esimerkkinä maakaa­sun valmis­tevero, jota piti alun­perin nos­taa vuo­den 2011 alus­sa todel­la reip­paasti. Sit­ten päädyt­ti­in kolmi­vai­heiseen por­ras­tamiseen: vero nousee asteit­tain vuosien 2011, 2013 ja 2015 alus­sa. Vuo­den 2013 talousarvioe­si­tyk­sessä tätä por­ras­tus­ta kut­su­taan ihan pokkana “maakaa­sun normia alem­mak­si verokan­naksi”, joka on yksi “merkit­tävim­mistä ener­giavero­tu­ista”, joka vuon­na 2013 mak­saa val­ti­olle 37 miljoon­aa euroa. Eli se on vero­tukea, jos nos­te­taankin vero­ja vähän vähem­män kuin ensin aiot­ti­in. Vau!

    Vastaa

21. @viherinssi

    Oikeas­t­aan tai­dat ehdot­taa, että autovero­tuk­sen pitäisi olla ener­gia­pe­rusteista, ja aset­taa kaik­ki CO2-perusteista mak­sut polt­toaineeseen. Ihan kiin­nos­ta­va ajatus.

    Täl­löin polt­toaineen vero­tuk­ses­sa pitäisi siis sakot­taa sen käyt­tämis­es­tä aiheutu­va CO2 ja oikeas­t­aan kaik­ki lähipäästötkin. Sähkön käyt­tö ei edelleenkään aiheuta kumpaakaan em. Aika usein huo­maa sähkönkäytön kri­itikoiden sekoit­ta­vat sähkönkäytön päästöt (=0) ja sähkön­tuotan­non päästöt (vai­htelee tuotan­to­ta­van mahd. Polt­toaineen mukaan).

    Sit­ten tulee vas­taan tietenkin poli­it­ti­nen reali­teet­ti, että liiken­teen päästöjä pitää leikata.

    Vastaa

22. -olen sen ver­ran pessimisti/realisti ‚että mitkään aneet tai ilmas­ton­pelas­tustalkoot eivät tee muu­ta kuin vie Suo­ma­lais­ten työ­paikat muualle.

    ihmiskun­ta ei muu­tu ennenkuin on pakko(usa,kiina etc),sitten vas­ta, kun/jos meren­pin­ta nousee metrin tai pari saadaan aikaan jotain oikeasti,muuten tämä Suo­ma­lais­ten touhu on amatöörien puuhastelua ja omaan jalka­an ampumista.

    Vastaa

23. Help­po mut­ta tehokas imas­toteko Suomes­sa olisi rak­en­taa kaik­ki uudet raken­nuk­set puus­ta. Suomen met­sät kas­va­vat täl­lä het­kel­lä paljon enem­män kuin mitä niitä hyö­dyn­netään. Met­sä sitoo kas­vaes­saan ilmake­hän hiiltä. Tuo sidot­tu hiili voidaan varas­toi­da vuo­sisadoik­si raken­nuk­sien puu­runk­oi­hin, raken­nuk­sis­sa käyte­tyn puun hiiltä ei siis tarvitse vapaut­taa takaisin ilmake­hään kuten polt­toaineena käyte­tyn puun tai met­sään lahoa­maan jäte­tyn puun hiili. 

    Kaupungis­tu­mi­nen kuitenkin tehdään betonil­la ja asfaltil­la, etenkin Helsin­gin vira­nomaisille puu on suo­ranainen kirosana raken­nus­ma­te­ri­aali­na muis­sa kuin omakoti­talois­sa. Betonin valmis­tus (sement­ti + sepeli) vaatii hirvit­tävät määrät ener­giaa joka esim. Helsingis­sä tuote­taan isol­ta osin fos­si­il­isil­la. Mik­si Helsin­ki ja pääkaupunkiseu­tu ei rajoi­ta hiil­i­jalan­jäl­jeltään surullisen betonin käyt­töä ja lisää puu­rak­en­tamista merkit­tävästi. Onko syynä pelkkä gryn­derei­den tah­don mukaan toim­imi­nen, gryn­dereille kun betonin käyt­tö takaa suurim­mat tuotot.

    Vastaa
24. Paluuviite: Minimoidaan päästöt ydinkaukolämmöllä | Jukka Jonninen