Halpoja mutta tehokkaita ilmastoaneita

10.10.2012 · Aihe: _ 

Moni kansalaisjärjestö tarjoaa hyvää omaatuntoa ilmastosyntiä tehneille, erityisesti lentokoneella matkustaneille. Jos haluaa ostaa aneita halvalla mutta tehokkaasti, ostaa markkinoilta pois päästöoikeuksia. Ei maksa paljon: kahdeksan euroa tonnilta. Vaikka se on näin halpaa, se tehoaa, ellei päästökauppa kaadu. Jos miljoona ihmistä ostaa markkinoilta pois miljoona tonnia päästöjä, päästöt oikeasti vähenevät miljoonalla tonnilla.

On väitelty siitä, onko tonni lentokoneen tuottamaa hiilidioksidia samanarvoista, kaksi kertaa niin haitallista tai kolme kertaa niin haitallista kuin maan päällä synnytetty päästö. Kannattaa pelata varman päälle ja käyttää vaikka kerrointa viisi. Sekään ei maksa juuri mitään.

Rekisteröityminen päästökauppamekanismiin maksaa kuulemma 50 euroa. Kuka organisoisi asian?

Kommentit

28 Vastausta artikkeliin “Halpoja mutta tehokkaita ilmastoaneita”

  1. Syltty kirjoitti 10.10.2012 kello 20:17

    Kun autoverojärjestelmä on nyt kerran muutettu ilmastosyistä, ainakin niissä lapuissa niin luki, niin vapautuisinko koko verosta jos ostaisin vastaavan määrän puoli-ilmaisia päästöoikeuksia?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Osmo Soininvaara kirjoitti 10.10.2012 kello 20:23

    Syttyi
    Autoilun vähäpäästöisyyttä tuetaan verotuksen keinoin noin 750€/tonni.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. tcrown kirjoitti 10.10.2012 kello 20:58

    Eikö Kickstarterilla ole infra tähän lähes valmis? Soittaa vaan lähimmälle päästöoikeuksia välittävälle taholle ja kysyy paljonko on pienin erä minkä suostuvat myymään. Kickstarterilla kerätään rahat ja tilitetään välitysfirmalle joka pystynee päästöoikeudet jotenkin todistettavasti mitätöimään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Juho Laatu kirjoitti 10.10.2012 kello 21:14

    > Jos miljoona ihmistä ostaa markkinoilta pois miljoona tonnia päästöjä, päästöt oikeasti vähenevät miljoonalla tonnilla.

    Hyvä tavoite, mutta kuvio ei täysin toimi. Yksi syy on se, että Euroopassa polttamatta jäänyt hiili päätyy helposti (halventuneiden hintojen avittamana) muualle poltettavaksi. Toinen pelko on se, että Euroopan päästöiksi ei lasketa kuin sen todelliset päästöt. Jos näin tehdään, päästöoikeudet voidaan mitoittaa niin, että todelliset päästöt pysyvät tavoitelluissa rajoissa, ja näin päästöoikeuksien osto valuu täysin hukkaan.

    Jos halutaan, että hiili pysyy maan alla, ilmaston suojelemisesta kiinnostuneiden ihmisten pitäisi oikeastaan ostaa hiilikaivoksia, ja laittaa tunnelin ovet säppiin. Näin hiili pysyisi maan alla, ainakin niin kauan kun omistajien vakaumus säilyy.

    Suomessa ei ole hiilikaivoksia, mutta vihreät voisivat ostaa turvetuotantokelpoista suota ja metsää (muistakin luonnonsuojelusyistä). Tällainen hanke voisi tuoda tuloksia varmemmin kuin (sinänsä positiivinen mutta) epävarma ja kumottavissa oleva päästöoikeuksien ostelu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Tero kirjoitti 10.10.2012 kello 21:42

    Osmo Soininvaara:
    Syttyi
    Autoilun vähäpäästöisyyttä tuetaan verotuksen keinoin noin 750€/tonni.

    Nyt perusteluja! Ja mielellään hyviä sellaisia.

    Mulla on aavistus mihin vetoat tässä asiassa mutta en halua uskoa siihen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Osmo Soininvaara kirjoitti 10.10.2012 kello 22:09

    Tero
    Mitä minun pitäisi perustella?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. KariS kirjoitti 10.10.2012 kello 22:25

    Osmo Soininvaara:
    Syttyi
    Autoilun vähäpäästöisyyttä tuetaan verotuksen keinoin noin 750€/tonni.

    Miksi lentoliikennettä ei sitten veroteta päästöjen mukaan. Lentoliikennehän tuottaa jo nyt suunnilleen saman verran päästöjä matkustajakilometriä kohden kuin yksityisauto yhden hengen kuormalla. (Autojen moottoriteknologia kehittyy nopeammin kuin lentokoneiden). Kahden henkilön lomamatka Keski-Eurooppaan uudella omalla autolla on siis ympäristöteko verrattuna lomamatkaan lentäen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Evert The NeveRest kirjoitti 10.10.2012 kello 22:26

    “Kun autoverojärjestelmä on nyt kerran muutettu ilmastosyistä, ainakin niissä lapuissa niin luki, niin vapautuisinko koko verosta jos ostaisin vastaavan määrän puoli-ilmaisia päästöoikeuksia?”

    Autovero perustuu porrastetusti AUTON PAKOPUTKESTA TULEVIIN CO2-päästöihin.

    Sähköauton CO2 PAKOPUTKIPÄÄSTÖT ovat nolla, mutta sähköautot saastuttavat enemmän kuin perinteiset moottorit, kun tarkastellaan niiden koko elinkaarta.

    Pitäisikö hakea autoveroa takaisin tämän(kin) virheen takia? Perinteisen auton omistaja joutuu maksamaan väärin perustein SAKKOVEROA!

    http://www.bbc.co.uk/news/business-19830232

    http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1530-9290.2012.00532.x/abstract

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Jukka Jonninen kirjoitti 10.10.2012 kello 22:35

    Kampanjoin näissä vaaleissa ydinkaukolämmön puolesta. Mutta tässä on tietenkin ongelmana se, että kestää ainakin 15-20 vuotta ennen kuin Loviisaan saadaan uusi voimala, johon voidaan asentaa tarvittavat modifikaatiot ydinkaukolämmölle.

    Helsingin hiilidioksidipäästöt olivat 1990 3,6 miljoonaa tonnia ja 2020 tavoite on 20% tiputtaminen. 15% tästä ollaan jo tultukin alas. Jos Helsinki ostaisi kiintiöitä markkinoilta vaikkapa 10% päästöistään, maksaisi tämä nykyhinnoin vain 2,5 miljoonaa euroa vuodessa.

    Olisiko niin, että paras (Helsingille taloudellisin ja eniten kasvihuonepäästöjä globaalisti alentava) vaihtoehto olisi odottaa Loviisan uutta reaktoria (ja ydinkaukolämpöä) ja sillä välin ostaa markkinoilta vuosittain tuo 10-20% arvosta päästöoikeuksia ja jättää ne käyttämättä?

    Pitkällä tähtäimellä pelkkä päästöoikeuksien osto ei toki toimi, koska mikäli ilmastonmuutokseen puututaan, niiden hinta nousee rajusti. Tällöin (sinänsä kallis) ydinvoimala ja ydinkaukolämpö voisi olla halvempi ratkaisu pudottaessaan Helsingin kasvihuonekaasuja jopa 70% (päästöoikeuksien nykyhinnalla tämä on toki vain 17 miljoonaa euroa).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Juho Laatu kirjoitti 10.10.2012 kello 23:18

    Jukka Jonninen: Olisiko niin, että paras (Helsingille taloudellisin ja eniten kasvihuonepäästöjä globaalisti alentava) vaihtoehto olisi odottaa Loviisan uutta reaktoria (ja ydinkaukolämpöä)

    Globaalia päästöjen alenemista tuo ei takaisi, mutta Helsingin päästöjen alentamiseen se taitaisi olla tehokkain keino. Ehdotettua taloudellisempi keino olisi ydinvoimalan rakentaminen lähemmäs Helsinkiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Tero kirjoitti 11.10.2012 kello 10:43

    Osmo Soininvaara:
    Tero
    Mitä minun pitäisi perustella?

    Millä lailla autoilun päästöjä tuetaan verotuksen keinoin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Viherinssi kirjoitti 11.10.2012 kello 10:47

    Tero: Nyt perusteluja! Ja mielellään hyviä sellaisia.

    Mulla on aavistus mihin vetoat tässä asiassa muttaen halua uskoa siihen.

    Veron ohjaavuushan saadaan ottamalla kaksi verottomana samanhintaista mutta päästöiltään erilaista autoa ja katsomalla niistä käytön aikana maksettavia veroja per päästöyksikkö.

    Autokannan uusiutumisen kannalta olennaisen hankintapäätöksen tekee uuden auton ostaja. Oletetaan, että ostaja ostaa auton kolmen vuoden käyttöön ja katsotaan kulut tältä ajalta ostajan kannalta.

    Lähtötiedot:

    * Auton veroton hinta: 20 000 e

    * Auton arvonpudotus kolmen vuoden aikana: 40 %

    * Autojen päästöt: 100 g / 150 g

    * Ajomäärä: 20 000 km / vuosi

    * Autojen todellinen kulutus (be): 5 l/100 km / 7,5 l/100 km

    Päästöjen mukaan muuttuvat verot:

    * Autovero: 16,5 % (3 952 e) / 25,8 % (6 954 e)

    * Ajoneuvovero: 42 e/a / 90 e/a

    * Polttoainevero + veron alv: 0,80 e/l

    Ensimmäisen omistajan maksamat päästöriippuvat verot:

    * Autovero (40 % osuus): 1 581 e / 2 782 e

    * Ajoneuvovero (3 vuotta): 126 e / 270 e

    * Polttoainevero (3 000 l / 4 500 l): 2 400 e / 3 600 e

    * Yhteensä: 4 107 e / 6 652 e

    Verojen erotus on 2 545 euroa. Polttoaineenkulutuksen erotus on 1 500 l, jonka käytännön päästövaikutus on noin 4 tCO2 (jalostusmarginaalit huomioitu). Jakolasku kertoo hiilidioksiditonnin hinnaksi noin 650 euroa.

    Jos siis vierekkäin on kaksi autoverottomalta hinnaltaan 20 000 euron autoa, niin välillä 100..150 g/km suuripäästöisemmän valitseva maksaa lisäpäästöistään veroa 650 e/t!

    = = =

    Entä, jos?

    Tässä vielä vähän vaihtoehtoisia tarkastelutapoja.

    Jos asiaa ei tehdäkään marginaalitarkasteluna? Jos kummankin autonomistajan verot lasketaan CO2-veroiksi, niin silloin lukemat ovat 513 e/t ja 554 e/t.

    Jos mukaan otetaan kaikki CO2-sidonnaiset kulut – ei ainoastaan veroja. Tällöin lisäkustannukseksi tulevat bensiinin veroton hinta ja sen arvonlisävero, yhteensä 0,90 e/l.

    Marginaalitarkastelussa tämän jälkeen tonnin tupruttelu maksaa noin 975 e/tCO2. Erikseen tarkasteltuna esimerkin autoilla maksut ovat 850 e/tCO2 ja 890 e/tCO2.

    Jos katsotaan pelkkää polttoaineen hintaa? Bensiini maksaa noin 1,70 e/l, ja sen todelliset päästöt jalostuksineen päivineen ovat noin 2,7 kg/l. Tällöin päästön hinta on noin 650 e/tCO2.

    Jos katsotaan pelkkää polttoaineveroa? Polttoainevero alveineen on bensiinillä noin 80 snt/l, joten päästön hinnaksi tulee noin 300 e/tCO2.

    Jos katsotaan pelkkää polttoaineveron CO2-osuutta? Polttoaineverosta on korvamerkitty CO2-päästöille 0,14 snt/l. Tämä alveineen on tuottaa päästömaksuksi 52 e/tCO2.

    Jos katsotaan bensiinin hinnannousun tuomaa alv-lisää? Kun bensiinin hinta on noussut 1,50 e/l -> 1,70 e/l, valtion saamat arvonlisäverot ovat kasvaneet noin 4 snt/l. Tällöin päästömaksu on 14 e/tCO2.

    Autoilun CO2-verotuksesta kertoo paljon siis se, että vaikka valtio ostaisi päästöoikeuksia vain bensiinin maailmanmarkkinahinnan nousemisen tuomalla alv-lisällä, päästöt tulisivat offsetattua melkein tuplana…

    = = =

    Olenko sitten sitä mieltä, että verotetaan liikaa? En. Hankintahinnan verotus on kuitenkin ainoa realistinen tapa saada uusien autojen ostajat ottamaan vähäpäästöisiä, jotka ovat usein kalliimpaa teknologiaa. Mutta toisaalta olen sitä mieltä, että autoilijoiden syyllistäminen CO2-päästöistä on hullua.

    Saastuttavat kyllä, mutta maksavat siitä aivan toisia summia kuin muilla kulkuneuvoilla kulkijat tai sähkönkäyttäjät. Bensiini on niitä harvoja tuotteita, joissa päästöverotus on kohdallaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. a_l kirjoitti 11.10.2012 kello 13:46

    Päästöikeuksien osto markkinoilta tuo korkeintaan paremman omatunnon.

    Economistissa oli taannoin erinomainen artikkeli päästökauppamekanismin rakenteellisista ongelmista. http://www.economist.com/node/21562961?zid=313&ah=fe2aac0b11adef572d67aed9273b6e55

    Tarjontaa on kutakuinkin loputtomasti, kun kehitysmaiden ja entisen NL:n infran tehokkuutta parantavat projektit tuottavat krediittejä myyntiin. (Kyseiset hankkeet toteutettaisiin tod.näk. joka tapauksessa, jonka vuoksi niiden reaalinen päästövaikutus on nolla.)

    Kysyntäpuolella on ammottava aukko, koska suurimmat saastuttajat eivät joko ole mukana mekanismissa (USA) tai niiden ei vaadita vähentävän päästöjään (Kiina ja Intia).

    Ainoa markkina eli EU on sekä talouskriisin kourissa, että jakanut oikeuksia liikaa.

    Lopputuloksen näkee päästöoikeuksien hinnassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Tero kirjoitti 11.10.2012 kello 14:01

    Viherinssi:

    Jos siis vierekkäin on kaksi autoverottomalta hinnaltaan 20 000 euron autoa, niin välillä 100..150 g/km suuripäästöisemmän valitseva maksaa lisäpäästöistään veroa 650 e/t!

    Juuri tällaista perustelua kaipasin. Kiitos siitä Viherinssille.

    Osmo kuitenkin kirjoittaa: Autoilun vähäpäästöisyyttä tuetaan verotuksen keinoin …

    Kun minä ostin vähempi päästöisemmän auton tai kun tankkaan tai maksan ajoneuvoveroa tai olen ajamatta tai … niin missään ei näy yhtään tukea, pelkkiä kuluja. Verot ohjaavat valintojani, mutta tukea en saa euroakaan. Maksan erilaisia veroja joko enemmän tai vähemmän. Olennaista on, että maksan enkä saa.

    Onko tämän päivän verotasot jotenkin painovoimaan verrattavissa oleva luonnonlaki, josta alempi vero on tukea ja kovempi raippaa? Jos yritysveroa lasketaan nykyisestä, niin saavatko yritykset tukea vai otetaanko heiltä vähemmän?

    Osittain nurinani on semantiikkaa. Silti minulla on pelko, että poliitikot kokevat “omistavansa” nykyiset verotulot, joista voidaan prosentteja alentamalla jakaa “tukea” tai korottamalla “lisätä oikeudenmukaisuutta” tmv. Tällainen ajattelu olisi veronmaksajan arjesta irtaantumista.

    Olen kohtalaisen onnellinen (netto)veronmaksaja ja uskon veroista olevan myös hyötyä. En vastusta autoilun verotusta sinänsä. Sitä vaan en voi hyväksyä, että saan tukea, jos minulta otetaan vähemmän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.10.2012 kello 15:24

    Sanotaan nyt sitten, että verotus kannustaa vähäpäästöisyyteen. (Kannustin on ratsastajan jalassa oleva piikki, jolla kannustetaan hevosta)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Markku kirjoitti 11.10.2012 kello 14:12

    OS: “Moni kansalaisjärjestö tarjoaa hyvää omaatuntoa ilmastosyntiä tehneille, erityisesti lentokoneella matkustaneille”.

    Parempi tämäkin kuin ei mitään. Tällainen vapaaehtoinen ja vähän surkuhupaisakin anekauppa pitäisi silti korvata mm. lentoliikenteen kasvua rajoittavilla veroilla (mm. polttoaineverolla). Merkittäviä meluhaittoja aiheuttava ja kaukomatkailuun kannustava liikkumismuoto on edelleenkin yhteiskunnassa lähestulkoon vapaamatkustajan roolissa. Siksi esim. Bangkokiin lennetään muutamalla satasella.

    Roimat lentoliikenteeseen kohdistetut verot tasaisivat myös tuloja, sillä rikkaat lentävät enemmän kuin köyhät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. JTS kirjoitti 11.10.2012 kello 14:59

    Nolo juttu, koska co2 rahastoja on maailmalla. Suomlaisessa versioss olisi ollut mahdollisuus omiin hankkeisiin ja suomenkieliseen informaatioon päästöoikeuksien ostamisen ohessa.

    Esimerkki: http://www.carbonneutral.com/ (jota mm SAS käyttää)

    Vihreaän puolueen sivuilta ei oikein aiheeseen löytynyt viitettä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Rolle kirjoitti 11.10.2012 kello 15:09

    Autovero perustuu porrastetusti AUTON PAKOPUTKESTA TULEVIIN CO2-päästöihin.

    Sähköauton CO2 PAKOPUTKIPÄÄSTÖT ovat nolla, mutta sähköautot saastuttavat enemmän kuin perinteiset moottorit, kun tarkastellaan niiden koko elinkaarta.

    So what? Tuossa artikkelissa elinkaaren päästöjä ei ollut kovin täsmällisesti käsitelty. Sitä paitsi, elinkaaren aikana syntyvät liat ja päästöt pitäisi valmistuksen osalta näkyä valmistukustannuksissa ja purkamisen osalta purkukustannuksissa. Auton käytön aikana sähköauton CO2-päästöt ovat tasan nolla.

    Sähköntuotannossa voi päästöjä syntyä, mutta se ei ole oleellista, niistä päästöistä rokotetaan sähköntuotantoa ja kuritetaan päästökaupalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Pekka Taipale kirjoitti 11.10.2012 kello 16:18

    Osmo Soininvaara: (Kannustin on ratsastajan jalassa oleva piikki, jolla kannustetaan hevosta)

    Se on nimeltään kannus, yleensä käytetään vain monikkomuodossa kannukset. Kannustin on lähinnä taloustieteellinen termi (sama kuin insentiivi).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.10.2012 kello 16:44

    Kannustimen alkuperä juontaa kuitenkin kannukseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Juhani Salovaara kirjoitti 11.10.2012 kello 16:41

    Aneita tai ei, mutta varsinaisesti markkinatalous alkaa toimia ilmastonmuutosta ehkäisevästi vasta sitten, kun kuluttajapuoli saa asiasta todellista tietoa.

    Suomessa tätä keskustelua ei ole ja Ylen toimittajatkin näköjään äimän käkenä metaaneista sun muista, kun Ilmatieteen laitoksen kaveri tuli kerrankin julkisuuteen. Jos tieteentekijät eivät osallistu keskusteluun, niin aktiiviset nuoret ja entiset nuoret jäävät aika yksin ilman taustatukea, vaikka osaisivat uusimmat tieteentulokset ulkoa. Suomessa kun tuo uskottavuus tulee vasta sitten kun on alan tohtori. Nyt nämä tohtorit tyytyvät seuraaman asioiden kulkua, vaikka muualla sentään yrittävät itsekin toimia.

    Sitä saa seurakunnassaan saarnata vaikka kuinka paljon, mutta seurakuntatalon edestä kulkee virtasia joille tämä saarna ei näy mitenkään. Nämä virtaset ovat kuitenkin avain, jos haluaa ilmastonmuutokseen puuttua ennen kuin on liian myöhäistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Viherinssi kirjoitti 11.10.2012 kello 17:19

    Tero: Sitä vaan en voi hyväksyä, että saan tukea, jos minulta otetaan vähemmän.

    Olen samaa mieltä kanssasi. Nykyisen verokäytännön mukaan on niin, että autoilua verotetaan sitä tiukemmin, mitä enemmän se päästää hiilidioksidia, jolloin kyse on haittaverotuksesta.

    Verotukea tuo olisi, jos tavanomaisista veroista (lähinnä alv) saisi alennusta, tai jos vähäpäästöisen auton hankintahinnan saisi vähentää tuloveroistaan. Tähän suuntaan kai ainoa avaus vähään aikaan on ollut sen yhden ministerinpallilla keikkuvan CO-miehen möläytys ladattavien hybridien ja sähköautojen arvonlisäverottomuudesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Viherinssi kirjoitti 11.10.2012 kello 17:44

    Rolle: So what? Tuossa artikkelissa elinkaaren päästöjä ei ollut kovin täsmällisesti käsitelty. Sitä paitsi, elinkaaren aikana syntyvät liat ja päästöt pitäisi valmistuksen osalta näkyä valmistukustannuksissa ja purkamisen osalta purkukustannuksissa. Auton käytön aikana sähköauton CO2-päästöt ovat tasan nolla.

    Olen kyllä tällä kertaa samaa mieltä Evertin kanssa siitä, että sähköautojen CO2-sidonnainen verotus on elinkaaren yli laskettuna erittäin paljon kevyempää kuin polttomoottoriautojen verotus.

    Sähköauto ei maksa mitään muuta CO2-päästösidonnaista veroa kuin mitä sähkössä on. Mutta otetaanpa tuohon aiemmin tekemään bensaesimerkkiin mukaan pari sähköautoa. Toinen vie 150 Wh/km, toinen 250 Wh/km sähköä, kummankin massa on 1 600 kg. Muuten numerot ovat samat kuin bensiiniesimerkissäni yllä.

    Verot:

    * Autovero: 1050 e

    * Ajoneuvovero: 240 e/a

    * Polttoaineen sähkövero alveineen: 2,09 snt/kWh

    * Päästökauppamaksu alveineen: 1 snt/kWh

    Ensimmäisen omistajan maksamat verot:

    * Autovero (40 %): 420 e

    * Ajoneuvovero (3 vuotta): 720 e

    * Sähkövero alveineen: 188 e / 314 e

    * Päästökauppamaksu alveineen: 90 e / 150 e

    * Yhteensä: 1418 e / 1604 e

    Suurempipäästöisen kulkineen ja pienempipäästöisen kulkineen sähkönkulutusero tässä esimerkikssä on 6000 kWh. Marginaalipäästöillä laskettuna päästöero on noin 4 tonnia. Kustannusten ero on 186 e, joten marginaalitarkastelussa päästöohjaavuus on 47 e/ t.

    Onhan tämäkin paljon enemmän kuin päästömaksu, syynä sähköveron määrä. Mutta silti ohjaavuus on suuruusluokkaa pienempi kuin polttomoottoriautolla.

    Tällä hetkellä tekniikan taso huolehtii siitä, että sähköautot ovat kalliita ostaa, eikä niillä ajeta pitkiä matkoja. Siinä mielessä ne eivät ole päästöongelma. Mutta sitten kun nämä ongelmat ratkeavat, tiedossa on sekä autoveron että ajoneuvoveron muuttuminen sähkönkulutukseen perustuvaksi.

    Ympäristön kannalta asian voi nähdä niin, että jos bensiinillä tuotettu CO2-tonni maksaa 300 euroa, niin sähköllä se maksaa alle 50 euroa. Jos nämä halutaan samaan linjaan, niin sitten sähkön pitäisi maksaa kuluttajalle tuollaisen 30 snt/kWh. Siinä olisi muuten insentiiviä vaihtaa sähkölämmityskin johonkin muuhun.

    Hiilipäästöjen suunnasta katsottuna on vähän vaikea perustella sähkön ja bensiinin verokantojen erilaisuutta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Maaria kirjoitti 11.10.2012 kello 17:49

    Tero:Onko tämän päivän verotasot jotenkin painovoimaan verrattavissa oleva luonnonlaki, josta alempi vero on tukea ja kovempi raippaa?

    Näinhän tuo kielenkäyttö tuntuu menevän muissakin veroasioissa. Esimerkkinä maakaasun valmistevero, jota piti alunperin nostaa vuoden 2011 alussa todella reippaasti. Sitten päädyttiin kolmivaiheiseen porrastamiseen: vero nousee asteittain vuosien 2011, 2013 ja 2015 alussa. Vuoden 2013 talousarvioesityksessä tätä porrastusta kutsutaan ihan pokkana “maakaasun normia alemmaksi verokannaksi”, joka on yksi “merkittävimmistä energiaverotuista”, joka vuonna 2013 maksaa valtiolle 37 miljoonaa euroa. Eli se on verotukea, jos nostetaankin veroja vähän vähemmän kuin ensin aiottiin. Vau!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Rolle kirjoitti 11.10.2012 kello 18:49

    @viherinssi

    Oikeastaan taidat ehdottaa, että autoverotuksen pitäisi olla energiaperusteista, ja asettaa kaikki CO2-perusteista maksut polttoaineeseen. Ihan kiinnostava ajatus.

    Tällöin polttoaineen verotuksessa pitäisi siis sakottaa sen käyttämisestä aiheutuva CO2 ja oikeastaan kaikki lähipäästötkin. Sähkön käyttö ei edelleenkään aiheuta kumpaakaan em. Aika usein huomaa sähkönkäytön kriitikoiden sekoittavat sähkönkäytön päästöt (=0) ja sähköntuotannon päästöt (vaihtelee tuotantotavan mahd. Polttoaineen mukaan).

    Sitten tulee vastaan tietenkin poliittinen realiteetti, että liikenteen päästöjä pitää leikata.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. uusi kasvo täällä kirjoitti 11.10.2012 kello 19:56

    -olen sen verran pessimisti/realisti ,että mitkään aneet tai ilmastonpelastustalkoot eivät tee muuta kuin vie Suomalaisten työpaikat muualle.

    ihmiskunta ei muutu ennenkuin on pakko(usa,kiina etc),sitten vasta, kun/jos merenpinta nousee metrin tai pari saadaan aikaan jotain oikeasti,muuten tämä Suomalaisten touhu on amatöörien puuhastelua ja omaan jalkaan ampumista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. KariS kirjoitti 12.10.2012 kello 10:18

    Helppo mutta tehokas imastoteko Suomessa olisi rakentaa kaikki uudet rakennukset puusta. Suomen metsät kasvavat tällä hetkellä paljon enemmän kuin mitä niitä hyödynnetään. Metsä sitoo kasvaessaan ilmakehän hiiltä. Tuo sidottu hiili voidaan varastoida vuosisadoiksi rakennuksien puurunkoihin, rakennuksissa käytetyn puun hiiltä ei siis tarvitse vapauttaa takaisin ilmakehään kuten polttoaineena käytetyn puun tai metsään lahoamaan jätetyn puun hiili.

    Kaupungistuminen kuitenkin tehdään betonilla ja asfaltilla, etenkin Helsingin viranomaisille puu on suoranainen kirosana rakennusmateriaalina muissa kuin omakotitaloissa. Betonin valmistus (sementti + sepeli) vaatii hirvittävät määrät energiaa joka esim. Helsingissä tuotetaan isolta osin fossiilisilla. Miksi Helsinki ja pääkaupunkiseutu ei rajoita hiilijalanjäljeltään surullisen betonin käyttöä ja lisää puurakentamista merkittävästi. Onko syynä pelkkä gryndereiden tahdon mukaan toimiminen, gryndereille kun betonin käyttö takaa suurimmat tuotot.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Minimoidaan päästöt ydinkaukolämmöllä | Jukka Jonninen kirjoitti 16.10.2012 kello 0:14

Jätä vastaus