Seuraavat 400 000 helsinkiläistä on julkaistu.

Kaupunkisu­un­nit­telu­pam­flet­timme “Seu­raa­vat 400 000 helsinkiläistä” on nyt julka­istu net­tiver­siona. Paper­ille painet­tuna se on saatavis­sa viikon sisällä.

Helsin­gin seudulle ennuste­taan tule­van 25 vuodessa 400 000 asukas­ta lisää. On seudun suurimpia päätök­siä, mihin tälle väestömäärälle raken­netaan asun­not. Kir­ja on voimakas kan­nan­ot­to ehyem­män ja tiivi­im­män yhdyskun­tarak­en­teen puoles­ta, kaupun­gin, jos­sa voidaan liikkua, jalan, pyöräl­lä ja raitiovaunuilla.

Kokeilemme net­tiver­sios­sa mikro­ra­hoi­tus­ta nähdäk­semme, voiko täl­lä peri­aat­teel­la rahoit­taa kir­jan tekemistä Suomes­sa. Kir­jan voi lada­ta ilmaisek­si, mut­ta toivomme vapaae­htoista viiden euron mak­sua lahjoituk­se­na. Tuo­tot jae­taan tekemiseen osal­lis­tunei­den kesken käytet­täväk­si vaa­likam­pan­jan rahoitukseen.

Kir­jan paperiver­sio­ta myy­dään viiden euron hin­nal­la siel­lä, mis­sä sitä sat­u­taan myymään. Kaik­ki tek­i­jät pyrkivät pitämään kir­jaa mukanaan. Ker­romme erik­seen, mil­loin kir­jaa on saatavil­la vaal­imökil­lämme. Kir­jan voi myös tila­ta pos­timyyntinä. Koti­in Suomeen pos­titet­tuna sen hin­ta on pos­ti­tusku­luineen 10 euroa.

Kir­jan net­tiver­sion voi lada­ta tästä. Huo­matkaa, että tiedos­to on varsin kookas, 6,6 Mt. Vapaae­htoisen mak­sun voi tehdä tilille FI44 1200 3500 3052 14 . Tilin omis­ta­ja on Otso Kivekäs.

Paperiver­sion voi tila­ta lähet­tämäl­lä otsikol­la PAMFLETTI tilausvi­estisi osoit­teeseen osmo (ät) soininvaara.fi. Merk­itse viesti­in tek­sti riv­isi­ir­toi­neen seuraavasti:

Nimi
mah­dolli­nen c/o osoite
Katu­osoite
Postinu­mero ja ‑toimi­paik­ka
 
Siis esimerkik­si
  
Mat­ti Meikäläinen
Yri­tys Oy
Tuli­tie 5 A 32
00170 HELSINKI 
 

tai

Mat­ti Meikäläinen
Tuli­tie 5 A 32
00170 Helsin­ki
 

Lähetän tämän jäl­keen mak­su­tiedot ja viitenumeron.
Kir­ja läh­tee, kun mak­su on mak­set­tu ja kir­ja on tul­lut painosta.

 

73 vastausta artikkeliin “Seuraavat 400 000 helsinkiläistä on julkaistu.”

  1. Pam­fletis­sa on malle­ja joil­la autoilua voitaisi­in vähen­tää. Niistä läh­es kaik­ki tärkeim­mät perus­tu­vat taloudel­liseen keppiin.

    - Ruuhka­mak­sut
    — Huu­tokau­pataan autoiluluvat
    — Korkeampi hin­ta asukaspysäköintiluvista.

    Autoilu vähe­nee? Aivan var­masti. Köy­hät siir­tyvät pakos­ta mui­hin liikku­mis­muo­toi­hin, rikkaille jää tyh­jem­mät tiet. Oikein yhteiskun­takelpoista politiikkaa.

    Kuka näitä oikein keksii?

  2. Kir­ja­nen on kir­joitet­tu aika ikäväl­lä tyylil­lä joka saa asioi­ta peri­aat­teessa kan­nat­ta­van etsimään niis­sä vas­tustet­tavaa. Kan­nat­taisi ehkä yleisem­minkin kiin­nit­tää tuo­hon hie­man huomio­ta ellei tarkoi­tus ole saar­na­ta kuorolle. Soin­in­vaaran osu­udet ovat kyl­lä parem­mas­ta päästä.

    Tärkeää on myös että ihmisil­lä on todel­li­nen mah­dol­lisu­us vali­ta, eli kun­tien välistä yhteistyötä ei pidä tehdä liikaa ja pakot­taa ihmisiä hitaan ja epä­muka­van joukkoli­iken­teen käyt­täjik­si kaavoit­ta­mal­la palve­lut ja työ­paikat paikkoi­hin joi­hin ei muuten pääse.

  3. Gre­jus:
    Pam­fletis­sa on malle­ja joil­la autoilua voitaisi­in vähen­tää. Niistä läh­es kaik­ki tärkeim­mät perus­tu­vat taloudel­liseen keppiin. 

    Käytän­nössä näyt­tää siltä, että vai­h­toe­hto­ja on kaksi:

    1. Laite­taan autoilulle niin paljon mak­su­ja, että liikku­mi­nen autol­lakin pysyy ripeänä. Samal­la jär­jestelmä tuot­taa rahaa muun liikku­misen tukemiseen. (= autoil­i­jat mak­sa­vat muille siitä, että nämä eivät autoile)

    2. Annetaan koko roskan muut­tua surkeak­si jumiru­uhkak­si, jos­sa seiso­vat kaik­ki muut pait­si kiskoil­la kulkevat.

    Muut vai­h­toe­hdot vaa­ti­vat paljon rahaa, jota ei ole, eikä näytä mis­tään tulevankaan.

    Gre­jus: Köy­hät siir­tyvät pakos­ta mui­hin liikku­mis­muo­toi­hin, rikkaille jää tyh­jem­mät tiet. Oikein yhteiskun­takelpoista politiikkaa.

    Jälkim­mäi­nen tietenkin saat­taisi olla sosi­aalisen oikeu­den­mukaisu­u­den kannal­ta parem­pi, kun kaikil­la on kur­jaa. Pait­si ettei tuo ykkö­nenkään ihan kam­mot­ta­van epäoikeu­den­mukainen ole, koska:

    - nykyään julk­isil­la kulkevil­la palve­lu­ta­so para­nee ruuhkien vähetessä ja jär­jestelmässä ole­van rahan lisään­tyessä; kaikkein köy­him­mät kuu­lu­vat tähän ryhmään

    - varakkaim­mil­la on joka tapauk­ses­sa hyvät mah­dol­lisu­udet vali­ta asuin­paikkansa parem­pi­en liiken­ney­hteyk­sien var­relta niin halutes­saan; tätä mah­dol­lisu­ut­ta ei köy­hem­mil­lä ole

    - autoilun mak­sukuor­mi­tus­ta lisäämäl­lä hyvä­tu­lois­t­en (jot­ka keskimäärin autoil­e­vat) mak­sama osu­us yhtei­sistä menoista kasvaa

    Mut­ta onhan se kivaa, kun vasem­mis­to vas­tus­taa mak­su­jen lisäämistä, kos­ka se kurit­taa hei­dän äänestäjiään. Oikeis­to vas­tus­taa mak­su­jen lisäämistä myös, kos­ka se kurit­taa hei­dän äänestäjiään.

    Olen­nais­ta­han tässä kuitenkin on se, mihin ne ruuhka­mak­su­ista ja kalli­im­mas­ta pysäköin­nistä mak­set­ta­vat rahat käytet­täisi­in. Se lop­ul­ta määrää sen, mikä tulon­jako­vaiku­tus mak­suil­la on. Järkev­in­tä olisi käyt­tää rahat liiken­nejär­jestelmään takaisin, jol­loin ne koi­tu­isi­vat kaikkien hyväksi.

  4. Ter­min “helsinkiläisyys” sisältö ainakin min­ulle epä­selväk­si. Ilmeis­es­ti jotain välil­lä Helsin­gin kaupun­ki — pääkaupunkiseudun 14 kuntaa?

  5. Gre­jus: Autoilu vähe­nee? Aivan var­masti. Köy­hät siir­tyvät pakos­ta mui­hin liikku­mis­muo­toi­hin, rikkaille jää tyh­jem­mät tiet. Oikein yhteiskun­takelpoista politiikkaa.

    Ei se niin mene. Rikkaatkin voivat olla tarkko­ja rahois­taan tai muista syistä käyt­tää julk­ista liiken­net­tä (esim. Aatos Erkko tai New Yorkin pormes­tari on nähty julk­i­sis­sa liiken­nevä­lineis­sä). Asian voisi tietysti hoitaa niinkin, että verovaroista annetaan kaikille auto­tulliseteleitä, jot­ka voi halutes­saan ottaa myös rahana. Autoil­i­joiden ei tarvit­sisi varsi­nais­es­ti mak­saa auto­tulle­ja, mut­ta muut saisi­vat rahaa takaisin. Vero­ja tietenkin pitäisi jostain kerätä vähän lisää tai ottaa lisää lainaa, mut­ta sehän ei ole keneltäkään pois kun se on kaik­il­ta pois;)

  6. Ville Niin­istö tv:ssä vaatii, että autoilua pitää verot­taa maaseudul­la lievästi ja kaupungis­sa ankaram­min. Ei täl­lä paljon ääniä vihreille Helsingis­sä heru, jos ei samal­la lupaa, että rahat jää Helsinki­in. Ja vaik­ka hän lupaisikin, niin mitä sit­ten oikeasti tapah­tuu? Kaik­ki rahat menevät val­tion kas­saan, ja asia uno­htuu kun rahaa jae­taan tai kor­vamerk­in­tää väitetään sovel­let­ta­van jos­sain, mut­ta sit­ten jos­sain muual­la stadi­lais­ten rahat ryöstetään kuitenkin. Epälu­ot­ta­muk­seni on suurta.

  7. Ja nyt se (Ville Niin­istö) selit­tää, miten maal­la voidaan vihrei­den mielestä yhdis­tel­lä maanvil­jelystä, luon­tomatkailua ja käsitöitä. Tarkoit­ti var­maan, että kaikkea alkeel­lista mihin maalais­ten nyt voi juuri ajatel­la kykenevän tuki­aisil­la elämisen lisäksi.

  8. Ville: Ei se niin mene. Rikkaatkin voivat olla tarkko­ja rahois­taan tai muista syistä käyt­tää julk­ista liiken­net­tä (esim. Aatos Erkko tai New Yorkin pormes­tari on nähty julk­i­sis­sa liikennevälineissä). 

    Tuskin ruuhka­mak­sut saa­vat ketään valmi­ik­si julk­isil­la kulke­vaa tart­tumaan rat­ti­in. Hyvä­tu­loisil­la se on kuitenkin omas­ta valin­nas­ta kiinni.

    Valmi­ik­si julk­isil­la kulke­vat rikkaat tai ruuhka­mak­susetelit eivät poista sitä tosi­asi­aa, että huu­tokau­pat ja suuret ruuhka­mak­sut tekevät autoilun mah­dot­tomak­si vähä­tu­loisille, vaik­ka todel­li­nen tarve auton käyt­töön olisi ole­mas­sa. Suu­rit­u­lois­t­en autoilu sen sijaan jopa lisään­tyy, kos­ka köy­hät pysyvät pois­sa väyliltä.

    Ei hyvää poli­ti­ikkaa, ei ainakaan yhteiskun­nan eri­ar­vois­tu­misen kannalta.

  9. Viherinssi
    — varakkaim­mil­la on joka tapauk­ses­sa hyvät mah­dol­lisu­udet vali­ta asuin­paikkansa parem­pi­en liiken­ney­hteyk­sien var­relta niin halutes­saan; tätä mah­dol­lisu­ut­ta ei köy­hem­mil­lä ole 

    Eikö tämä argu­ment­ti puhu juuri autoilu­oikeuk­sien varakku­us­pe­rusteista jakoa vastaan?

    Pien­i­t­u­loiset Helsinkiläiset asu­vat lähiöis­sä jois­sa autoilu ei aiheuta ruuhkia ja jois­sa käve­ly, pyöräi­ly ja julkiset ovat huonom­pi vai­h­toe­hto kuin Vironniemellä.

    Ruuhka­mak­su Jakomäestä Rautatiease­malle olisi huo­mat­tavasti enem­män kuin Eiras­ta. Siel­lä on myös vähem­män ruuhkia ja käve­ly­matkan sisäl­lä paljon vähem­män kaup­po­ja kuin Aleksin eteläpuolel­la. Päiväkoti­paik­ka saat­taa aue­ta viereis­es­tä lähiöstä, johon ei ole julk­isia yhteyksiä.

    Silti Eiralaisen autoilu jatkuu ja Jakomäkeläisen loppuu.

  10. -e-:
    Ja nyt se (Ville Niin­istö) selit­tää, miten maal­la voidaan vihrei­den mielestä yhdis­tel­lä maanvil­jelystä, luon­tomatkailua ja käsitöitä. Tarkoit­ti var­maan, että kaikkea alkeel­lista mihin maalais­ten nyt voi juuri ajatel­la kykenevän tuki­aisil­la elämisen lisäksi.

    Vihrei­den kannal­ta valitet­tavaa. Ville epäon­nis­tui aika totaalis­es­ti. Pikaratikat Turku­un ei ole ratkaisu pien­ten kun­tien ongel­maan kuten Ville toimit­ta­jan kysymyk­seen vas­tasi. Sup­pea näkökul­ma koros­tui liikaa. Jopa helsinkiläisenä tun­sin myötähäpeää…

  11. -e-: autoilua pitää verot­taa maaseudul­la lievästi ja kaupungis­sa ankarammin.

    No se ongelma­han ei ole maaseudul­la eikä kaupungis­sa vaan epäkaupungis­sa kaupunkien ympäril­lä, jos­ta autoil­la aje­taan ruuhkaut­ta­maan kaupun­git. Kos­ka kaupungis­sa pär­jää ilman autoakin, toimivin kek­sit­ty ratkaisu on verot­taa autol­la ajamista kaupungis­sa. Mut­ta se siis kohdis­tuu enem­män kaupunkien ympäristön autoil­i­joi­hin kuin kaupunki­laisi­in. Joka tapauk­ses­sa ole­mas­sa ole­va yhdyskun­tarakenne perus­tuu autoilu­un ja kun Vihreät eivät ole ensisi­jas­sa pro autoilu ‑puolue, hei­dän pitää tehdä paljon työtä vaku­ut­taak­seen autoalueen asukkaat siitä, että hei­dän elämän­ta­pansa perus­tuu vääri­in ratkaisuihin…

  12. …ja siis vääri­in ratkaisui­hin, jot­ka ovat tehneet jotkut muut ennen meitä.

  13. Mik­si Helsinkiä on poli­it­tis­es­ti ruvet­tu väk­isin kas­vat­ta­maan. Nyt sinne työn­net­ti­in 2500 uut­ta opiskelu­paikkaa ja sitä suo­jelti­in suurel­la rahal­la suurim­mak­si yliopistokaupungiksikin.
    Sinne keskitetään suuret soti­laskasar­mit ympäri Helsinkiä ja siitä halu­taan tehdä nopeas­sa tem­pos­sa suur­ta miljoon­aan asukkaaseen yltävää metropo­lia. Samaan aikaan sen liikenne puuroutuu, kun sen alueen itä-län­sisu­un­tainen liikenne muo­dostaa pikkusuomen kaltaisen sumpun ‚jos­sa kulku Turus­ta Kotkaan on tuskien taival. Mihin Helsin­gin hidas­tus­ta tarvi­taan, kun pohjois­es­ta tule­va ei pääse kuitenkaan autol­laan mer­ta edem­mäk­si kalaan. Ei tun­nelikaan Tallinnaan vetäisi etelä­su­un­taan tarpeek­si hyvin. Helsin­gin hidas­tus koituu pahasti Suomen kohtalok­si, kun nuoren väen ja opiske­li­joiden asun­to­tarvet­ta ei kyetä tur­vaa­maan mil­lään raken­nus­mekanis­mil­la, vaan jatku­va asun­top­u­la ja liiken­nesol­mut kas­va­vat alueel­la. Pitäisi pystyä nauhoit­ta­maan Helsin­gin kasvua itään nauhana Por­voon suun­taan ja län­teen Turun suun­taan. Pohjoiseen kasvu nauhoite­taan Tam­pereen suun­taan. Suuri osa liias­ta asu­tuk­sés­ta on vietävä noi­hin kolmeen ilman­su­un­taan, eikä typ­istää vielä lisää Helsin­ki-keskiötä. Kukaan ei tule kaipaa­maan Suomes­sa enään suurem­paa Helsinkiä.

  14. Ruuhkat ovat paras yksi­ty­isautoilun hillit­si­jä! Tes­taa­vat myös oman auton tarpeel­lisu­u­den. Lisäkai­stat täyt­tyvät kunnes reitin kyl­lästymispiste eli mat­ka-aika on sama kuin ennen kaisto­ja. Ruuhka­mak­suil­la saadaan kyl­lä köy­hät kyykkyyn, mut­ta jupit ajaisi­vat sitäkin enem­män ja ilmeis­es­ti myös tarpeet­tomam­paa ajoa.
    Kaikkein yksinker­tais­in­ta on verot­taa pysäköin­tiä ja polt­toainei­ta, mut­ta näitä ei halu­ta käyt­tää, kos­ka autoilu “saat­taisi oikeasti vähen­tyä” ja val­tion vero­tu­lot pienen­tyä. Ns. “käyt­töveroil­la” kilo­metrikus­tan­nus putoaa ajo­matkan lisään­tyessä, joten ne yllyt­tävät aja­maan. Pide­tään huol­ta siitä, että julk­isil­la ja fil­lar­il­la pääsee aina nopeam­min ja edullisem­min kuin oma­l­la autolla.

  15. Jokuhan voisi väsäil­lä täl­laisen vas­taa­van videon Helsin­gin seudus­ta, minkä saman­mieliset ruot­salaiset ovat tehneet:

    http://youtu.be/SQvMB3_VdOI

    Suosit­te­len kat­so­maan, mikäli ruotsin kieli taipuu edes jotenkin. Tai vaikkei taipuisikaan, niin kyl­lä videon ymmärtää vain kat­so­ma­l­lakin. Voisi vain olla mon­elle helpom­pi samais­tua jos esimerk­it oli­si­vat tältä puolen lahtea.

    1. Apua!
      Tähän asti olemme pitäneet Tukhol­maa esimerkkinä ja Helsin­gin seu­tua katas­tro­fi­na. Jos Tukhol­makin on katas­trofi, niin…?
      Hyvä linkki!

  16. Gre­jus:
    Pam­fletis­sa on malle­ja joil­la autoilua voitaisi­in vähen­tää. Niistä läh­es kaik­ki tärkeim­mät perus­tu­vat taloudel­liseen keppiin.

    - Ruuhka­mak­sut
    — Huu­tokau­pataan autoiluluvat
    — Korkeampi hin­ta asukaspysäköintiluvista.

    Autoilu vähe­nee? Aivan var­masti. Köy­hät siir­tyvät pakos­ta mui­hin liikku­mis­muo­toi­hin, rikkaille jää tyh­jem­mät tiet. Oikein yhteiskun­takelpoista politiikkaa.

    Kuka näitä oikein keksii?

    Mik­si autoilua pitää vähen­tää? Ei per­he voi elää ilman autoilua Suomes­sa. Mik­sei tehoste­ta liikennettä?

  17. Tähän asti olemme pitäneet Tukhol­maa esimerkkinä ja Helsin­gin seu­tua katastrofina.

    Videopätkä voisi yhtä hyvin kuva­ta myös Kööpen­ham­i­naa, joka myös meil­lä usein maini­taan hyvänä esimerkkinä. Jonkun EU:n instanssin tutkimuk­ses­sa muu­ta­ma vuosi sit­ten Köpis ja Helsin­ki todet­ti­in pahiten hajau­tuneik­si kaupungeik­si, kun mukana oli muis­taak­seni nelisenkym­men­tä euroop­palaista kaupunkia.

  18. Vas­tus­tan vero­jen ja mak­su­jen korot­tamista, kos­ka kerä­tyt varat käytet­täisi­in kuitenkin kaik­keen muuhun kuin sel­l­aiseen, jos­ta olisi hyö­tyä ns. yhteiselle hyvälle. 

    Jos halu­taan suun­na­ta varo­ja esim. julkiseen liiken­teeseen, tehdään julki­nen liikenne houkut­tavam­mak­si, niin se kerää mak­sun­sa itse.

    Jos ajatel­laan kerät­tävän rahaa julkiselle liiken­teelle esim. autoil­i­joil­ta, se raha menee ns. Kankku­lan Kaivoon, toden­näköis­es­ti joku lahjoit­taa ne rahat suo­raan Kreikkaan tai sak­salaisille pankeille, jot­ka ovat per­imässä saatavi­aan Kreikalta, Espan­jal­ta, Ital­ial­ta jne.

    Veroas­t­eemme on jo nyt maail­man korkeimpia, kuris­tamme itsemme jos annamme val­taa lisää näille himoverottajille.

  19. Kiitos hyvästä kir­jas­ta. Vahinko vaan, että min­ul­la on vain yksi ääni käytössä. En voi teitä kaikkia äänestä. Tuos­ta Hitak­sen siu­nauk­sel­lisu­ud­es­ta olen kyl­lä täysin eri mieltä. Se nyt vaan on väärin, että yhteisiä varo­ja käytetään joidenkin mut­ta ei kaikkien ihmis­ten asumisen subventoimiseen.

  20. Henk.koht. vasem­mis­tos­ta ärsyt­tää eniten ohjaus­mak­su­jen vas­tus­t­a­mi­nen perus­teel­la että ne ovat köy­hiltä pois. Ikään kuin ei olisi mitään keinoa kom­pen­soi­da vaiku­tus­ta saatavil­la tuloil­la. Kään­täen tuo on ihan yhtä idioot­ti­maista kuin oikeis­ton vas­tus­tus perus­teel­la nos­taa vero­ja, vaik­ka veroaste ei tietenkään riipu siitä mitä verote­taan vaan kuin­ka suuret julkiset menot ovat.

  21. Jari: Mik­si autoilua pitää vähen­tää? Ei per­he voi elää ilman autoilua Suomes­sa. Mik­sei tehoste­ta liikennettä? 

    Pam­fletin koko ensim­mäi­nen osa on käytet­ty kysymyk­seen siitä, mil­lä eri tavoin kaupungis­sa voi elää, ja mikä on auton rooli eri elämän­tavois­sa. Suosit­te­len eri­tyis­es­ti luku­ja “Kaupunki­laiset elämän­ta­vat” ja “Pär­jääkö lap­siper­he elää ilman autoa?” aihep­i­iri­in tutustumiseen.

    Tiivis­te­tysti: auton tarve määräy­tyy ennen kaikkea asuin­paikan mukaan. Tiivi­im­mäl­lä alueel­la tarve on vähäisem­pi. Lap­siper­heet omis­ta­vat auto­ja toki jonkin ver­ran mui­ta enem­män kaikil­la alueil­la, mut­ta yhteys näyt­täisi ole­van heikompi.

    Havain­nol­lis­ta­va graafi tässä. (lähde: yhdyskun­tarak­en­teen vyöhyk­keet ‑tutkimus)

    Liiken­teen tehost­a­mi­nen autoilu­un perustuen taas ei yksinker­tais­es­ti toi­mi kas­vav­il­la kaupunkiseuduil­la, vaan lisään­tyvä tieka­p­a­siteet­ti lisää liiken­net­tä, kunnes tiet ovat taas tukos­sa. Pam­fletin luku V, “Keino­ja helpot­taa autoilua Helsingis­sä” käsit­telee tätä aihet­ta. Viherinssin tiivistys aiheesta yllä vas­taa aika hyvin tulok­sia, mihin empi­iris­sä tutkimuk­sis­sa on päädytty.

  22. Eero Saas­ta­moinen: Kukaan ei tule kaipaa­maan Suomes­sa enään suurem­paa Helsinkiä.

    Aika mon­et ihmiset kuitenkin on valmi­ita mak­samaan varsin korkei­ta hin­to­ja Helsingis­sä asumis­es­ta. Myös helsinkäläisi­in oppi­laitok­si­in on kovem­pi tunku kuin maalaisopis­toi­hin. Ihmiset eivät näköjään siis tiedä mikä heille on itselleen paras­ta. Kiva kun tulit sen tänne kertomaan.

  23. Gre­jus:
    Valmi­ik­si julk­isil­la kulke­vat rikkaat tai ruuhka­mak­susetelit eivät poista sitä tosi­asi­aa, että huu­tokau­pat ja suuret ruuhka­mak­sut tekevät autoilun mah­dot­tomak­si vähä­tu­loisille, vaik­ka todel­li­nen tarve auton käyt­töön olisi ole­mas­sa. Suu­rit­u­lois­t­en autoilu sen sijaan jopa lisään­tyy, kos­ka köy­hät pysyvät pois­sa väyliltä.

    Ei hyvää poli­ti­ikkaa, ei ainakaan yhteiskun­nan eri­ar­vois­tu­misen kannalta. 

    Noh, tätäkin asi­aa on tutkit­tu Ruotsin ruuhka­mak­su­jen osalta, tiivis­telmä keskeisim­mistä havain­noista tässä:
    http://www.regjeringen.no/upload/SD/Vedlegg/Veg%20og%20vegtrafikk/070522_foredrag_eliasson.pdf

    Sivut 33 ja 34 käsit­televät vaiku­tus­ta tulo­ryh­mit­täin. Mak­su osui kaik­ista eniten suu­rit­u­loisi­in, eli se on käytän­nössä pro­gres­si­ivi­nen tulonsiirto. 

    Toisaal­ta, kaikkein pienin muu­tos autoilu­un oli pien­im­mässä tulolu­okas­sa, mikä ei tuk­isi väitetä, että se tek­isi autoilun “mah­dot­tomak­si” köy­hille. Eniten autoilua näyt­täi­sivät vähen­täneen keskituloiset.

    Kari

  24. Markku Juti­la: Ruuhkat ovat paras yksi­ty­isautoilun hillitsijä!

    No itseasi­as­sa ruuhkat ovat ihan yhtä hyvä tapa hillitä autoilua kuin Neu­vos­toli­it­to-tyy­li­nen jonot­ta­mi­nen on hyvä tapa hillitä elin­tarvikkei­den kysyntää.

    Tai oikeas­t­aan vielä surkeampi. Nimit­täin, kun väylät ruuhkau­tu­vat, niiden väl­i­tyskyky piene­nee. Tämä tarkoit­taa, että se kallis väyläin­vestoin­ti on vajaakäytössä.

    Karkeasti ongel­ma on siinä, että autoil­i­ja huomioi kyl­lä sen, että ruuhkaan tuhrautuu aikaa, mut­ta ei sitä, että sinne ruuhkaan men­e­m­i­nen tuh­laa myös muiden (tois­t­en autoil­i­joiden) aikaa. Tästä syys­tä yksit­täis­ten ihmis­ten valin­nat eivät joh­da opti­maaliseen ratkaisu­un. Sitä kut­su­taan ulkoisvaikutukseksi.

    Kari

  25. Kysymyk­sen voi toki kään­tää väit­te­lyk­si siitä, onko kaikil­la oikeus autoil­la, mut­ta täl­lainen peri­aatekeskustelu ei ratkaise mitään. Kaikkien mah­dol­lis­ten ennustei­den mukaan meil­lä on edessä tilanne, jos­sa Helsin­gin seudun liiken­nepoli­ti­ikas­sa on ker­ta kaikki­aan pakko tehdä jotain val­in­to­ja. Autoilun kas­vami­nen lin­eaaris­es­ti joko ruuhkaut­taa tiet pysähdyk­si­in tai edel­lyt­tää sel­l­aisia väyläin­vestoin­te­ja, joi­hin ei iki­maail­mas­sa ole varaa. Mielel­läni näk­isin, että tähän väistämät­tömyy­teen varaudut­taisi­in ennal­ta sen sijaan, että pide­tään kynsin ham­pain kiin­ni 60-luvun ihanteista.

    On siis aivan sama, onko kaikil­la yhtäläi­nen oikeus autoilu­un, kos­ka todel­lisu­udessa kaik­ki eivät voi autoil­la, sel­l­aista infraa ei ole eikä tule. Siitä, miten valikoin­ti tapah­tuu, voidaan tietysti keskustel­la, mut­ta jos lähtöko­htana on, ettei mikään saa mak­saa mitään, päädytään jonot­tamiseen eli ruuhkaan — ne aja­vat, joil­la on aikaa odot­taa. Mikäli tämä on ratkaisu, pitää ainakin joukkoli­ikenne saa­da eris­tet­tyä omille väylilleen.

    Olen sosi­aalisen tasa-arvon kan­nat­ta­ja viimeiseen asti ja pidän tasa-arvoko­rtin heilut­telua tässä yhtey­dessä harhaan­jo­hta­vana, jos samal­la uno­hde­taan, että nyky­poli­ti­ikas­sa kaik­ki — myös ne vähä­varaiset, joiden autoilus­ta ollaan huolis­saan — joutu­vat niin asuinkus­tan­nuk­sis­saan kuin kun­nal­lisvero­tuk­ses­sakin osal­lis­tu­maan Särelän oivasti kuvaa­man noidanke­hän kiihdyt­tämiseen ilman mitään valin­nan­varaa, oli autoa tai ei. Ei ole köy­hän etu mak­saa naa­purin parkkipaikas­ta tai lapi­oi­da rahaa Kehä I:n kaltaiseen Moolokin kitaan.

  26. Ville: Kos­ka kaupungis­sa pär­jää ilman autoakin, toimivin kek­sit­ty ratkaisu on verot­taa autol­la ajamista kaupungissa

    Mut­ta nimeno­maan sitähän tämä “ruuhkamaksu”-hanke ei tule ole­maan. Sitä puuhataan GPS-valvon­ta­jär­jestelmänä (eikä kaupun­gin rajan tietul­li­na) juuri sik­si, että päästään verot­ta­maan niitä, jot­ka eivät pär­jää ilman autoa (maaseudul­la jne).

  27. tpyy­lu­o­ma: vaik­ka veroaste ei tietenkään riipu siitä mitä verote­taan vaan kuin­ka suuret julkiset menot ovat.

    Höpön­löpön sentään.

    Jos näin on, niin mik­si Osmon sano­jenkin mukaan Van­hasen hal­li­tus piilot­ti hyv­inä aikoina eduskunnal­ta osan yli­jäämästä mak­samal­la ylisu­uria eläke­mak­su­ja (vai miten se nyt menikään…).

    Vai meniskä se niin että kaik­ki käytössä ole­vat rahat käytetään aina ja jos tarvi­taan lisää, nos­te­taan vero­ja? Ts. veroaste kyl­lä nousee rivakasti, mut­ta sen laskem­i­nen on työn ja tuskan takana kos­ka hyv­inä aikoina julki­nen sek­tori ei pienene, vaan paisuu yhtä tah­tia tulo­jen kanssa.

  28. Gre­jus: Ruuhka­mak­su Jakomäestä Rautatiease­malle olisi huo­mat­tavasti enem­män kuin Eiras­ta. Siel­lä on myös vähem­män ruuhkia ja käve­ly­matkan sisäl­lä paljon vähem­män kaup­po­ja kuin Aleksin eteläpuolel­la. Päiväkoti­paik­ka saat­taa aue­ta viereis­es­tä lähiöstä, johon ei ole julk­isia yhteyksiä.

    Avaan argu­ment­tia vähän. Otan ver­tailu­un sen vähän syr­jem­mässä asu­van ja naa­purikaupungi­nosaan lapsen vievän ihmisen tilanteen. Hänen kannal­taan ajankäyt­tö yhden suun­nan työ­matkalle kom­mer­venkkei­neen ruuhkassa:

    Nykyti­lanne:
    * Autol­la: 45 min
    * Bus­sil­la: 75 min

    Tule­vaisu­udessa ilman ruuhkamaksuja:
    * Autol­la: 60 min
    * Bus­sil­la: 90 min

    Tule­vaisu­udessa ruuhkamaksuilla:
    * Autol­la: 35 min
    * Bus­sil­la: 60 min

    Ruuhka­mak­su­ti­lanteessa sekä autoilu että julki­nen nopeu­tu­vat, kos­ka tiet vetävät parem­min. Julki­nen nopeu­tuu enem­män sik­si, että lisään­tynyt kysyn­tä kan­nat­taa parem­paa tar­jon­taa, ja ruuhka­mak­su­ista tule­va raha edelleen lisää palvelutasoa.

    Kaik­ki voit­ta­vat jotain ver­rat­tuna ruuhka­mak­sut­tomaan tilanteeseen:

    Autoil­i­ja: Mak­saa lisää, saa nopeam­man matkan.

    Autos­ta luop­u­va: Mak­saa vähem­män, saa yhtä nopean matkan.

    Julk­isia nytkin käyt­tävä: Mak­saa saman, saa nopeam­man matkan.

    Ruuhka­mak­su kos­kee nimeno­maan niitä aiko­ja ja paikko­ja, jois­sa on ruuhkaa. Lapsen voi viedä päiväkoti­in autol­la ilman ruuhka­mak­sua ja jatkaa siitä sit­ten bus­sil­la. Jos siis päikkäri on sekin hil­jaises­sa lähiössä, jos­sa autoille on ylimääräistä tilaa.

    Point­ti­ni varakkaimpi­en kohdal­la on se, että ruuhka­mak­su ei sinän­sä ihmeem­min muu­ta varakkaimpi­en tilan­net­ta. He toki mak­sa­vat enem­män, mut­ta heil­lä on aina varaa vali­ta asuin­paikkansa. Liiken­teel­lis­es­ti huonom­mat paikat jäävät vähä­varaisem­mille aika lail­la väistämät­tä. Ruuhka­mak­sut­to­muus tai ‑mak­sullisu­us ei muu­ta mah­dol­lisuuk­sien tasa-arvoa varakkaiden ja muiden välillä.

  29. KKK: Aika mon­et ihmiset kuitenkin on valmi­ita mak­samaan varsin korkei­ta hin­to­ja Helsingis­sä asumis­es­ta. Myös helsinkäläisi­in oppi­laitok­si­in on kovem­pi tunku kuin maalaisopis­toi­hin. Ihmiset eivät näköjään siis tiedä mikä heille on itselleen paras­ta. Kiva kun tulit sen tänne kertomaan.

    Min­un mielestäni Saas­ta­moi­sel­la on kom­men­tis­saan osit­tain ihan hyväkin point­ti, jota tämä KKK:n sinän­sä oikea havain­to ei kumoa. 

    Suurkaupunkien kasvu on mielestäni myön­teistä sil­loin, kun se poh­jau­tuu niiden omaan vetovoimaan enem­män kuin esim. työl­listymis- tai koulut­tau­tu­misongelmi­in muual­la. Pääkaupunkiseudun kasvus­ta toki paljon selit­tyy näil­lä posi­ti­ivisil­la vetovoi­matek­i­jöil­lä ja on tietysti selvää, että suur­ta erikois­tu­mista vaa­ti­vat työt ja koulu­tus ovat järke­viä jär­jestää pääkaupunkiseudul­la, jos­sa on paljon ihmisiä lähellä.

    Tästä huoli­mat­ta oma koke­muk­si­in poh­jau­tu­va käsi­tyk­seni on se, että Suomes­sa huo­mat­ta­va osa pääkaupunkiseudun kasvus­ta johtuu myös sel­l­ai­sista julkisen val­lan tekemi­sistä tai tekemät­tä jät­tämi­sistä, joille ei vält­tämät­tä ole perustei­ta. Ellei sit­ten pääkaupunkiseudun kiin­teistön omis­ta­jien ja päät­täjien val­lan kas­vat­ta­mi­nen ole täl­lainen peruste.

    On lukuisia tapauk­sia, jois­sa ihmis­ten on pakko muut­taa pääkaupunkiseudulle, kos­ka muual­la edessä olisi työt­tömyys. Tämä ker­too mielestäni siitä, että yri­tys­toimin­nan ja elinkeino­toimin­nan edel­ly­tyk­sistä muual­la maas­sa ei ole huole­hdit­tu riit­tävästi. Jous­tavu­ut­ta tarvit­taisi­in lisää. Työe­htosopimuk­set on esimerkik­si tehty siten, että monil­la aloil­la on kaikkial­la maas­sa pakko mak­saa samaa palkkaa, vaik­ka pääkaupunkiseudun ulkop­uolel­la vas­taavaan elin­ta­soon riit­täisi vähempikin. Tämä siitä huoli­mat­ta, että työn­tek­i­jöi­den palkkavaa­timuk­set maakun­nis­sa ovat pienem­mät ja mon­et tyy­ty­i­sivät vaa­ti­mat­tomam­paan palkkaan kun­han vain hei­dän ei tarvit­sisi muut­taa työn perässä pääkaupunkiseudulle. Osmo taisi täl­laisi­in jous­to-ongelmi­in joskus viitatakin jos­sain kir­joituk­ses­sa. Siitä hatun­nos­to hänelle.

    Toisek­si, onko siinä mitään mieltä, että val­tio keskit­tää myös maakun­nista kerä­ty­il­lä verovaroil­la sel­l­aisi­akin toim­into­ja pääkaupunkiseudulle, jot­ka eivät eri­tyisem­min hyödy sijain­nista Helsin­gin alueel­la. Tämä vain heiken­tää yksi­tyisen sek­torin ja teknolo­gia-alo­jen kil­pailukykyä pääkaupunkiseudul­la, lisää ruuhkia ja nos­taa tila- ja asumiskus­tan­nuk­sia (ja siten koti­talouk­sien velka­an­tu­mista). Myös kansakun­nan tasol­la nämä ruuhkat, ja val­ta­va, osin tarpee­ton, uud­is­rak­en­t­a­mi­nen syövät voimavaro­ja. Val­tio ikään kuin antaa perus­teet­tomasti etu­lyön­ti­ase­man yhdelle alueelle, vaik­ka tämä lop­ul­ta aiheut­taa ongelmia val­ti­olle ja Suomelle kokonaisuutena.

    Kiihkeimpi­en pääkaupunkiseudun kasvuin­toil­i­joiden olisi hyvä kiin­nit­tää huomio­ta edel­lä mainit­tui­hin seikkoi­hin. (Lisääkin esimerkke­jä olisi, mut­ta ehkä asian ydin tuli näil­läkin selväksi.)

    1. Vaik­ka osal­la asukkaista muut­to suuri­in kaupunkei­hin on työt­tömyy­den pakot­ta­maa, niille työ­paikoille se on vapaae­htoista. Ei ole sat­tumaa, että osaamis­in­ten­si­iviset työ­paikat keskit­tyvät kaupunkeihin.

  30. Pekka Taipale: Mut­ta nimeno­maan sitähän tämä “ruuhkamaksu”-hanke ei tule ole­maan. Sitä puuhataan GPS-valvon­ta­jär­jestelmänä (eikä kaupun­gin rajan tietul­li­na) juuri sik­si, että päästään verot­ta­maan niitä, jot­ka eivät pär­jää ilman autoa (maaseudul­la jne).

    Odota… Kenen ruuhka­mak­suhanke? Liiken­ne­m­i­nis­ter­il­lä on ihan omat jut­tun­sa, Helsin­gin kaupun­gin tahol­ta taas on ihan toiset jutut, poli­itikoil­ta kuulee seit­semän eri versiota.

    Kun lain­säädän­töä ei ole, sitäkään ei ole määritel­ty, kenelle rahat menevät. Mut­ta kos­ka ruuhka­mak­sut näyt­tävät aika vääjäämät­tömältä kehi­tys­su­unnal­ta, niin olisi var­maankin syytä olla aika proak­ti­ivi­nen sen suh­teen, että jär­jestelmistä tulee hyviä hyö­ty­suh­teeltaan (keruukus­tan­nus vs. tuot­to) ja liikennevaikutuksiltaan.

    Jos tässä vai­heessa jäämme makaa­maan, jostain löy­tyy vielä se liiken­ne­m­i­nis­teri, joka tilaa toim­i­mat­toman jär­jestelmän, jon­ka tuo­tot menevät val­ti­olle ja kulut kaupungille.

    Oma suosikki­ni on rek­ister­i­laat­toi­hin ja selkeisi­in vyöhykkeisi­in perus­tu­va jär­jestelmä, jos­sa mak­su­ta­sol­la pide­tään liikenne suju­vana. Voidaan asia tehdä puomeil­la ja transpon­dereil­lakin, ei sekään mah­dot­toman kallista ole. Maail­mal­la eri­tyis­es­ti rapakon takana on paljon esimerkke­jä toimivista mak­su­jär­jestelmistä. (Siel­lä tosin mak­su­ja kerätään eri syys­tä ja eri tavoittein.)

  31. KKK: Aika mon­et ihmiset kuitenkin on valmi­ita mak­samaan varsin korkei­ta hin­to­ja Helsingis­sä asumis­es­ta. Myös helsinkäläisi­in oppi­laitok­si­in on kovem­pi tunku kuin maalaisopis­toi­hin. Ihmiset eivät näköjään siis tiedä mikä heille on itselleen paras­ta. Kiva kun tulit sen tänne kertomaan.

    Ei nyt tilanne aivan näin ole. Mon­et joutu­vat liian keskit­tämisen vuok­si muut­ta­maan Helsinki­in. Olen itsekin opiskel­lut ja asunut Helsingis­sä ja muut­tanut sieltä pois. Ja tyy­tyväi­nen olen ollut niinkuin useim­mat, asum­i­nenkin on paljon halvem­paa. Tietääk­seni näis­sä iso­jen kaupunkien suosi­tu­im­muusver­tailus­sa voit­ta­ja on yleen­sä ollut Tam­pere eikä Helsinki. 

    Oikeas­t­aan tässä main­os­te­tus­sa kir­jas­sa on väärin koko lähtöko­h­ta, mik­si pitäisi asut­taa 400000 lisää Helsinki­in. Peruste­taan vaik­ka uusia val­tion viras­to­ja keskite­tysti Riihimäen seudulle, jos­sa on tilaa ja halvem­pia tont­te­ja. Monis­sa maail­man mais­sa­han (USA, Hol­lan­ti, Brasil­ia, Kana­da ym.ym.)pääkaupunki ei ole suurin kaupunki.

    1. Pääkaupun­gin siirtämi­nen pois Helsingistä vapaut­taisi kym­meniä tuhan­sia asun­to­ja yri­tys­ten henkilökun­nalle, mikä joudut­taisi­in suuresti yri­tys­ten muut­toa Helsin­gin seudulle.

  32. Osmo Soin­in­vaara:
    Vaik­ka osal­la asukkaista muut­to suuri­in kaupunkei­hin on työt­tömyy­den pakot­ta­maa, niille työ­paikoille se on vapaae­htoista. Ei ole sat­tumaa, että osaamis­in­ten­si­iviset työ­paikat keskit­tyvät kaupunkeihin.

    En väit­tänytkään, että se olisi sattumaa. 

    Mut­ta tuo on kyl­lä has­su väite, että se olisi “työ­paikoille vapaae­htoista”. Mitä tarkoi­tat täl­lä? Onko niinkin abstrak­til­la käsit­teel­lä kuin työ­paik­ka tästä jokin mielipide?

    Sekä yksi­ty­is­ten että julk­isten työ­paikko­jen sijain­tia koske­vi­in päätök­si­in vaikut­taa moni asia. Ja väitän kyl­lä, että pääkaupunki­in sijoit­tumista tue­taan joko suo­rasti tai epä­suo­rasti julkisen sek­torin toimin enem­män ja use­am­min kuin muualle sijoittumista.

    1. Kyl­lä rahaa tuki­aiset muo­dos­sa kul­kee aina suurista kaupungeista per­ife­ri­aan. Ei myöskään ole mikään luon­non­la­ki, että men­estyvän alueen on olta­va pääkaupun­ki. Haag/Amsterdam, Bern/Zurich Washington/New York.

  33. Viherinssi:
    Ruuhka­mak­su kos­kee nimeno­maan niitä aiko­ja ja paikko­ja, jois­sa on ruuhkaa. 

    Niin­hän sitä nimestä päätellen voisi luul­la, minäkin kuvit­telin pitkään juuri noin. 

    Kuitenkin kaik­ki Helsinki­in kaavailut sys­teemit joista olen lukenut, perus­tu­vat kiin­teisi­in kel­lon­aikoi­hin. Riip­pumat­ta siitä onko ruuhkaa vai kadut käytän­nössä tyhjinä. 

    Ja se taas ei ole ruuhka­mak­su vaan tietulli.

  34. Pekka Taipale: Mut­ta nimeno­maan sitähän tämä “ruuhkamaksu”-hanke ei tule ole­maan. Sitä puuhataan GPS-valvon­ta­jär­jestelmänä (eikä kaupun­gin rajan tietul­li­na) juuri sik­si, että päästään verot­ta­maan niitä, jot­ka eivät pär­jää ilman autoa (maaseudul­la jne).

    Eiköhän se GPS-hai­hat­telu ole jo kuopat­tu, ja hyvä niin.

    Mitä jär­jestelmän tarkoituk­seen ja käyt­töalueeseen tulee, niin en ole kuul­lut kenenkään esit­tävän maaseudul­la ajamisen verot­tamista. Mitä järkeä siinä olisikaan, kun ruuhka­mak­sun tarkoi­tus on helpot­taa ruuhkia ja sitä kaut­ta vähen­tää painet­ta kalli­isi­in väyläinvestointeihin.

    Kun mak­su por­raste­taan sekä ajan että paikan mukaan, saadaan vaikutet­tua siihen suurim­mat ongel­mat aiheut­tavaan liiken­teeseen (lue: ruuh­ka-aiko­jen pen­delöin­ti) juurikaan hait­taa­mat­ta niitä, joiden ajami­nen ei vas­taavasti hait­taa muita.

  35. Osmo Soin­in­vaara:
    Vaik­ka osal­la asukkaista muut­to suuri­in kaupunkei­hin on työt­tömyy­den pakot­ta­maa, niille työ­paikoille se on vapaae­htoista. Ei ole sat­tumaa, että osaamis­in­ten­si­iviset työ­paikat keskit­tyvät kaupunkeihin. 

    Yliopis­to­jen ja yleisen keskit­tymishyö­dyn vuok­si kaupunkien vah­va ase­ma var­masti säi­lyy, mut­ta toisaal­ta inter­net on mah­dol­lis­tanut monien osaamis­in­ten­si­ivis­ten töi­den tekemisen myös maal­la. Eri­tyis­es­ti mon­et vapaae­htoisu­u­teen perus­tu­vat pro­jek­tit toimi­vat jo verkos­sa maail­man­laa­juisi­na. Niis­sä on aivan saman­tekevää, asuuko Helsingis­sä vai Utsjoel­la. Voisi olet­taa, että tämä tyyli tehdä työtä kas­vaa sekä vapaae­htoi­sis­sa että kau­pal­li­sis­sa hankkeissa.

  36. Eri­tyisen huolis­sani olen siitä, että Suomes­sa muut suurkaupunkialueet ja maakun­takeskuk­set kuin pääkaupunkiseu­tu eivät jostain syys­tä men­esty kovin hyvin työ­paikko­jen luomises­sa. Luulen, että tämä johtuu osin julkisen val­lan toimista ja alue­hallinnon rak­en­teesta. Olisi Suomen ja myös pääkaupunkiseudun tas­apain­oiselle kehit­tymiselle erit­täin tärkeää, että maas­samme voisi olla muitakin men­estyviä keskuksia.

    Tässä yksi tilas­toti­eto, joka toiv­ot­tavasti herät­tää pääkaupunkiseudun jatku­vaa ja raja­ton­ta kasvua toivo­vat Vihreätkin: suo­ma­lai­sista jo läh­es 29% asuu Uudel­la­maal­la, kun taas esimerkik­si ruot­salai­sista vain noin 22% asuu Tukhol­man läänissä.

  37. Viherinssi: Odota… Kenen ruuhka­mak­suhanke? Liiken­ne­m­i­nis­ter­il­lä on ihan omat jut­tun­sa, Helsin­gin kaupun­gin tahol­ta taas on ihan toiset jutut, poli­itikoil­ta kuulee seit­semän eri versiota.

    Kun lain­säädän­töä ei ole, sitäkään ei ole määritel­ty, kenelle rahat menevät. 

    Fak­ta: ruuhka­mak­su­ja ei tule ilman lain­säädän­töä, ergo rahat menevät val­ti­olle joka tapauk­ses­sa. Helsinkiläis­ten aja­tus tietulleista on fan­tasi­aa, min­is­ter­iö Kyl­lösen johdol­la kerää ruuhka­mak­sua Nuorgamin ja Kut­turan välillä.

    Fak­tis­es­ti­han kysymys ei tietenkään ole ruuhk­ista, vaan siitä, että kun autot ennen pitkää käyvät sähköl­lä eikä ben­sal­la, pitää jol­lain kon­stil­la saa­da täytet­tyä ben­sa- ja die­selveron tuo­ton jät­tämä fiskaa­li­nen reikä, joka on aika iso. Ja mikäs sen parem­pi jos onnis­tu­taan vähän aikaa keräämään kah­ta veroa ja totut­ta­maan kansaa vielä nyky­istä korkeam­paan vero­tuk­seen. (Ja ei, täl­lä ei keven­netä työn­teon vero­tus­ta, kos­ka siinäkin kerätään niin paljon kuin vain saadaan.)

  38. Osmo Soin­in­vaara: Ei ole sat­tumaa, että osaamis­in­ten­si­iviset työ­paikat keskit­tyvät kaupunkeihin.

    Eikä ole sat­tumaa, että val­tion­hallintoon ja poli­ti­ikkaan sidok­sis­sa ole­vat työ­paikat (joi­ta on sitä enem­män mitä suurem­pi julkisen sek­torin osu­us on eli mitä hyv­in­voivem­pi val­tio meil­lä on) sijoit­tuvat pääkaupunki­in, kos­ka muuten ne ovat toiv­ot­toman syr­jässä tarvit­tavas­ta “verkos­toi­tu­mis­es­ta”.

  39. Osmo Soin­in­vaara:
    Vaik­ka osal­la asukkaista muut­to suuri­in kaupunkei­hin on työt­tömyy­den pakot­ta­maa, niille työ­paikoille se on vapaae­htoista. Ei ole sat­tumaa, että osaamis­in­ten­si­iviset työ­paikat keskit­tyvät kaupunkeihin.

    Aika moni on joutunut muut­ta­maan sen vuok­si, että val­tion hallintoa ja tutkimus­laitok­sia on keskitet­ty Helsinki­in. Suun­ta on ollut enem­män pääkaupunki­in kuin sieltä pois, vaik­ka Hesaria luke­mal­la ei sitä uskoisikaan.

  40. Pekka Taipale: Eikä ole sat­tumaa, että val­tion­hallintoon ja poli­ti­ikkaan sidok­sis­sa ole­vat työ­paikat (joi­ta on sitä enem­män mitä suurem­pi julkisen sek­torin osu­us on eli mitä hyv­in­voivem­pi val­tio meil­lä on) sijoit­tuvat pääkaupunki­in, kos­ka muuten ne ovat toiv­ot­toman syr­jässä tarvit­tavas­ta “verkos­toi­tu­mis­es­ta”.

    Tietääk­seni Suomen väestölli­nen pain­opiste on jos­sakin Tam­pereenn seudulla.

  41. Nukku­Mat­ti: Tässä yksi tilas­toti­eto, joka toiv­ot­tavasti herät­tää pääkaupunkiseudun jatku­vaa ja raja­ton­ta kasvua toivo­vat Vihreätkin: suo­ma­lai­sista jo läh­es 29% asuu Uudel­la­maal­la, kun taas esimerkik­si ruot­salai­sista vain noin 22% asuu Tukhol­man läänissä.

    Suo­ma­lai­sista noin 38 % asuu Uudel­la­maal­la ja Pirkan­maal­la, joiden yhteen­las­ket­tu pin­ta-ala on 6,4 % Suomen pinta-alasta. 

    Ruot­salai­sista noin 39 % asuu Tukhol­mas­sa ja Län­si-Götan­maal­la, joiden yhteen­las­ket­tu pin­ta-ala on 3,8 % Ruotsin pinta-alasta.

    Eli kun ote­taan kak­si suur­in­ta keskit­tymää, niiden mukaan ruot­salaiset asu­vat huo­mat­tavasti keskit­tyneem­min. Pätee muuten pelkälle Tukhol­man läänillekin, sen pin­ta-ala on 1,4 % Ruotsin pin­ta-alas­ta, kun Uuden­maan pin­ta-ala on 2,7 % Suomen pinta-alasta.

    Ja saa ottaa vielä Satakun­nan (Turku) ja Skå­nen (Malmö) mukaan tarkastelu­un, kuva ei muu­tu. Mie­lenki­in­toisen tarkastelun saisi otta­mal­la maid­en tilas­toru­udut ja kat­so­ma­l­la niiden väen­ti­heys­jakau­ma. (Hel­posti saatavil­la ole­val­la datal­la tuon voi tehdä maakun­tata­sol­la, mut­ta nyt en ehdi.)

    Sen Ruotsin esimerk­ki ker­too, että kymmenel­lä miljoon­al­la naa­mal­la saa kolme kohtu­ullista keskit­tymää, joskin Skånea aut­taa Tan­skan läheisyys. Samal­la mallil­la maaseudun saa suo­ma­laista maaseu­tua tyh­jem­mäk­si, ja Suomes­sa voi juuri ja juuri saa­da kak­si metropo­lialuet­ta aikaan.

    Olen aikaisem­minkin sanonut, että kan­natan kah­den metropolin ratkaisua, jot­tei pääkaupunkiseu­tu pääse ilman kil­pailua. Nyt pitäisi vain vali­ta Tam­pereen ja Turun välillä.

    1. Nyt pitäisi vain vali­ta Tam­pereen ja Turun välillä.

      Turkuilaiset ovat jo valin­neet Tam­pereen. Turku riidel­lään pois maailmankartalta.

  42. Coun­try­boy: Tietääk­seni Suomen väestölli­nen pain­opiste on jos­sakin Tam­pereenn seudulla. 

    Weberin piste taitaa olla Hämeen­lin­nas­sa (Sappeen kylässä). Piste matkaa hitaasti lounaaseen.

  43. Osmo Soin­in­vaara:
    Kyl­lä rahaa tuki­aiset muo­dos­sa kul­kee aina suurista kaupungeista per­ife­ri­aan. Ei myöskään ole mikään luon­non­la­ki, että men­estyvän alueen on olta­va pääkaupun­ki. Haag/Amsterdam, Bern/Zurich Washington/New York.

    En tarkoit­tanut niinkään per­ife­ri­aa, vaan Suomen mui­ta suuria kaupunke­ja. Mielestäni niiden poten­ti­aalia ei maas­samme osa­ta hyö­dyn­tää täysimääräis­es­ti. Ja muutenkin Suo­mi tuh­laa resursse­jaan, mis­tä ker­too esim. länsi­naa­puria alhaisem­pi työllisyysaste.

    Sitähän juuri pyrin tuo­maan esi­in, että muual­la maail­mas­sa men­estyviä kaupunkiseu­tu­ja on monis­sa pienis­säkin mais­sa usei­ta (esim. Ruot­si, Sveit­si, Hol­lan­ti), mut­ta Suomes­sa on jotenkin val­lal­la täl­lainen yhden keskuk­sen ideologia.

    Ymmär­rän, että Helsin­gin kaupung­in­val­tu­utet­tu­jen ja kun­nal­lis­vaaliehdokkaiden päähuomio on kotiseu­tun­sa kehit­tämisessä, ja Vihreil­lä on pääkaupunkiseudun osalta siihen joitain hyviä ajatuk­sia. Mut­ta sinä Osmo olet myös kansane­dus­ta­ja, ja toivoisin, että siinä roolis­sa ajateltaisi­in ensin koko Suomen etua ja vas­ta seu­raavak­si oman vaalipiirin.

    1. Olisin oikein iloinen, jos Suomen muut kaupun­git men­esty­i­sivät ja imi­sivät yri­tys­toim­intaa puoleen­sa, mut­ta niiden pitää itse tehdä kaupungis­taan parem­pi. Turku esimerkik­si on tuhon­nut omat mah­dol­lisuuten­sa huonol­la poli­ti­ikalla ja kun­nal­lisen itsemääräämisoikeu­den saanei­den lähiöi­den har­joit­ta­mal­la osaoptimoinnilla.

  44. Viherinssi,
    ei nuo läänien maap­in­ta-alat ole tässä oleellisia. 

    Kysymys on merkit­tävien kaupunkikeskusten lukumäärästä. 

    On tot­ta, että niitä voi 9.5 miljoo­nan asukkaan maas­sa olla enem­män kuin 5.5 miljoo­nan maas­sa. Pääväit­teeni on kuitenkin se, että väk­iluku­jen erot huomioidenkin Ruot­si on mon­i­na­paisem­pi yhdyskun­tarak­en­teeltaan kuin Suomi.

  45. Osmo Soin­in­vaara: Turkuilaiset ovat jo valin­neet Tam­pereen. Turku riidel­lään pois maailmankartalta.

    Keskus­tan kotikun­ta-maakun­ta-mallil­la saataisi­in ehkä jopa turku­lais­ten riidat loppumaan 🙂

  46. Ode:

    Ei ole sat­tumaa, että osaamis­in­ten­si­iviset työ­paikat keskit­tyvät kaupunkeihin.

    Eiköhän täl­laiset (ainakin yksi­tyisen sek­torin) työ­paikat löy­dy lähin­nä lähiöistä ja pikkukaupungeista. Esimerkkejä:
    Apple (Cuper­ti­no), Microsoft (Red­mond), Google (Moun­tain View), IBM (Armonk).

    Suurkaupungeista löy­tyy lähin­nä julkisen sek­torin byrokraatit ja finanssisektori.

  47. Coun­try­boy: Tietääk­seni Suomen väestölli­nen pain­opiste on jos­sakin Tam­pereenn seudulla. 

    Hauhol­la.

    Poli­it­tisen päätök­sen­teon vaikut­tamisen pain­opiste taas ei ole kovin kaukana eduskun­nan kuppilasta.

  48. Viherinssi,

    Pääa­jatuk­seni voisi siis tiivistää seu­raavasti: Vaik­ka Ruot­si on kaupungis­tuneem­pi kuin Suo­mi ja siel­lä on vähem­män todel­la vähäväk­isiä kun­tia, niin siel­lä ei kuitenkaan suurkaupungeis­sa asu niin suuri osa väestöstä kuin Suomessa.

    Yli 150000 asukkaan kun­nis­sa asuu noin 1900000 ruot­salaista, joka on 20% väestöstä. Suomes­sa yli 150000 asukkaan kun­nis­sa asuu noin 1457000 ihmistä, joka on 27% väestöstä. Tämä osu­us vielä nousee ensi vuon­na, kun Oulu ylit­tää 150000 asukkaan rajan kun­tali­itok­sen vuoksi.
    (Läh­teet:
    http://sv.wikipedia.org/wiki/Lista_%C3%B6ver_Sveriges_kommuner
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_kunnista_v%C3%A4kiluvun_mukaan
    )

    Keskus­tan kun­tau­ud­is­tus­malli edis­täisi kaikkien kun­tien kehit­tymistä, ja etenkin se vahvis­taisi maakun­takeskuk­sia sekä pieniä ja keskisu­uria kaupunke­ja. Malli toimisi samaan tapaan kuin vas­taa­va malli on toimin­ut Ruotsissa.

  49. Osmo Soin­in­vaara:
    Olisin oikein iloinen, jos Suomen muut kaupun­git men­esty­i­sivät ja imi­sivät yri­tys­toim­intaa puoleen­sa, mut­ta niiden pitää itse tehdä kaupungis­taan parempi. 

    Ei pidä silti väheksyä eduskun­nan roo­lia. Juuri eduskun­nan säätämien lakien takia näi­hin pat­ti­ti­lanteisi­in on suurkaupunkialueil­la joudut­tu (siis muual­la pait­si Keskus­tan vahvoil­la alueil­la Rovaniemel­lä, Oulus­sa ja Jyväskylässä, jois­sa liitok­set on saatu aikaan). 

    En usko, että ne turku­laiset oikeasti ovat sen riidan­haluisem­pia kuin naa­purin­sa Ahve­nan­maal­la tai Tukholmassa.

    Kat­soin juuri tv:stä Kataisen haas­tat­telun, ja hän kai vakavis­saan väit­ti, että Suomeen riit­täisi hallinto­ta­soik­si val­tio ja kun­nat. Sikäli vähän erikoinen käsi­tys, että tiheäm­mästi asute­tuis­sakaan Euroopan mais­sa ei ole näin kar­sit­tua mallia kansan­val­taisen päätök­sen­teon toteut­tamiseen. Ja ihme­tyt­tää, että eikö päämin­is­teri ole pros­essin aikana ja saadun palaut­teen poh­jal­ta oppin­ut mitään, vaan pitää jääräpäis­es­ti kiin­ni tästä “vah­van peruskun­nan” ideas­ta. Jos asiantun­ti­jat eivät mil­lään saa sovitet­tua kun­tak­en­tän palvelu­iden jär­jestämistä tähän Kataisen saplu­u­naan, niin eikö olisi parem­pi miet­tiä asi­aa uud­es­ta näkökulmasta.

    Katainen selit­tää, että Keskus­tan malli lisäisi hallintoa. Mik­sei hän käy Ruot­sis­sa kuun­tele­mas­sa sikäläisiä koke­muk­sia, että onko siel­lä raskas ja toim­i­ma­ton hallinto tai huonot ter­veyspalve­lut? Ylipään­sä olen pet­tynyt koko hal­li­tuk­seen ja eri­tyis­es­ti Kokoomuk­seen, puolue­jo­htoa myö­den argu­men­toidaan pelkil­lä mielikuvil­la ja ennakkolu­u­loil­la, eikä kuun­nel­la asiantuntijoita.

  50. Nukku­Mat­ti:
    Viherinssi,
    ei nuo läänien maap­in­ta-alat ole tässä oleellisia. 

    Kysymys on merkit­tävien kaupunkikeskusten lukumäärästä. 

    On tot­ta, että niitä voi 9.5 miljoo­nan asukkaan maas­sa olla enem­män kuin 5.5 miljoo­nan maas­sa. Pääväit­teeni on kuitenkin se, että väk­iluku­jen erot huomioidenkin Ruot­si on mon­i­na­paisem­pi yhdyskun­tarak­en­teeltaan kuin Suomi. 

    Ruot­sis­sa on kolme merkit­tävää kaupunkialuet­ta, Tukhol­ma, Göte­borg ja Malmö. Lop­ut ovat sit­ten kakkossarjaa.

    Siinä olen samaa mieltä, että Ruot­si on mon­i­na­paisem­pi kuin Suo­mi. Pienem­mäl­lä väk­ilu­vul­la kuitenkin on vähän han­kalaa kehrätä kasaan kolmea vah­vaa keskus­ta. Lisäk­si Ruot­sis­sa län­sir­an­nikko on hyvin tiuhasti asut­tua, ja asut­tu vyöhyke jatkuu sekä Tan­skaan että Nor­jaan. Ruot­si­akin voisi siinä mielessä sanoa kaksi­na­paisek­si, Tukhol­ma vas­taan länsirannikko.

    Mut­ta meil­lä voisi kak­si keskus­ta toimia hyvin. Se kuitenkin edel­lyt­täisi sitä, ettei Suomes­sa yritet­täisi tasaisen tasa-arvois­es­ti rak­en­taa kaik­ista alueista yhtä vahvo­ja vaik­ka väk­isin, kos­ka sil­loin sitä vakavas­tiotet­tavaa kil­pail­i­jaa pääkaupunkiseudulle ei pääse nousemaan.

    Tarvi­taan siis vah­va kansalli­nen strate­gia, jol­la raken­netaan kil­pailua pääkaupunkiseudulle. Se vain valitet­tavasti tarkot­taisi sitä, että rajal­lis­ten resurssien maail­mas­sa tukea pitäisi suun­na­ta vaikka­pa Tam­pereelle. Ei tai­da löy­tyä ihan heti poli­it­tista tah­toa tähän.

    Ja tosi­aan toinen aluer­a­hoituk­seen liit­tyvä asia on kyl­lä se, että Ruot­sis­sa pienem­pi osa porukas­ta asuu har­vaan asu­tu­il­la alueil­la kuin meil­lä. Tämä helpot­taa palvelu­iden järjestämistä.

  51. Nukku­Mat­ti:
    Pääa­jatuk­seni voisi siis tiivistää seu­raavasti: Vaik­ka Ruot­si on kaupungis­tuneem­pi kuin Suo­mi ja siel­lä on vähem­män todel­la vähäväk­isiä kun­tia, niin siel­lä ei kuitenkaan suurkaupungeis­sa asu niin suuri osa väestöstä kuin Suomessa. 

    Ver­tailukelvot­to­mia luku­ja on vaikea ver­tail­la. Ainakin kun­tara­jo­jen kanssa tulee vaikeaa, kos­ka niitä voidaan vetää kovin monel­la taval­la. Hiukan parem­min (joskaan ei hyvin) toimi­van ver­tailun saa siitä, paljonko pop­u­laa majailee metropolialueilla.

    Ruot­sis­sa näyt­täisi siltä, että merkit­tävil­lä metropo­lialueil­la asuu 3,7 miljoon­aa ihmistä (Tukhol­ma 2,1 miljoon­aa, Göte­borg 900 000, Malmö 700 000). Tämä tekee väestöstä 39 %.

    Suomes­sa metropo­lialueil­la asuu 1,9 miljoon­aa ihmistä (Helsin­ki 1,3 miljoon­aa, Tam­pere 350 000, Turku 280 000) ihmistä eli 36 % väestöstä. Tosin tässä on huomioita­va, että tarkastelus­sa metropo­lialueen väk­iluku­ra­ja pitää vetää aika pienek­si, kun ei meil­lä oikeasti ole tois­taisek­si kuin yksi metropoli.

    Ruot­salais­ten suurin kil­pailue­tu tässä suh­teessä näkyy hyvin, jos ver­tailee maid­en väen­ti­heyskart­to­ja. Meil­lä ei ole mis­sään sel­l­aista luon­taista tihen­tymää, jonne kakkoskeskus olisi syntynyt.

  52. Lenin-puis­to Lin­nan­mäen kupeessa, Kult­tuu­ri­talon vier­essä oli maamme ensim­mäi­nen japani­lainen puu­tarha. En ole käynyt aikoi­hin, mut­ta tiet­ty med­i­taa­tion paik­ka se, tosin hie­man ränstynyt.

    Nimen­sä se sai 1970, Leninin syn­tymän 100-vuo­tisjuh­lien yhteydessä.

    Olisi hyvä tietää kuin­ka paljon puis­tossa on kävi­jöitä. Hehän eivät pidä melua itsestään.

    Muis­tat­teko Josafatin kallioi­ta puo­lus­ta­neen liik­keen 70-luvulla?

  53. Osmo Soin­in­vaara: Turkuilaiset ovat jo valin­neet Tam­pereen. Turku riidel­lään pois maailmankartalta.

    Myös RKP on tehnyt osansa pitäessään mutkit­tel­e­van rantaradan puol­ta. Tam­pereelle men­nään junal­la alle 1,5 tun­nis­sa ja Turku­un kahdessa.

  54. Osmo Soin­in­vaara: Olisin oikein iloinen, jos Suomen muut kaupun­git men­esty­i­sivät ja imi­sivät yri­tys­toim­intaa puoleen­sa, mut­ta niiden pitää itse tehdä kaupungis­taan parempi. 

    Kyl­lä ne imevätkin aika tehokkaasti, mut­ta Helsin­ki on luon­nol­lis­es­ti tässä leikissä tehokkain. Muiden taa­jamien pitää olla selvästi Helsinkiä “parem­pia” jos ne halu­a­vat olla yhtä imu­voimaisia. Paljolti kyse on koos­ta eikä muiden taa­jamien huonoudesta.

    On hyvä, että Suomes­sa on kasvukeskuk­sia. Ihmis­ten jakau­tu­mi­nen täysin tasais­es­ti ympäri Suomea olisi talouden kannal­ta huonom­pi ratkaisu. Toisaal­ta liika keskit­tymi­nenkin on haitak­si. Koko muun maan jät­tämi­nen puureser­vaatik­si voisi olla Helsin­gin intres­seis­sä, mut­ta koko Suomen taloudelle tuo malli ei olisi hyvä.

    Tilan­net­ta voi ver­ra­ta monop­o­lisoi­tu­miseen. Vaik­ka talous ja val­ta keskit­tyvätkin itsek­seen, Suomen kokon­aistalouden kannal­ta voi olla parem­pi estää monop­o­lisoi­tu­mi­nen ja jakaa kehi­tys­tä hal­li­tusti koko maa­han. Val­tio voi siis ohja­ta kehi­tys­tä akti­ivis­es­ti (toimien automaat­tista keskit­tymiske­hi­tys­tä vas­taan). Ja toimi­ihan se nytkin näin, vaikka­pa ylläpitämäl­lä yliopis­to­ja myös muual­la kuin pääkaupunkiseudulla.

    Tilan­net­ta voi tarkastel­la talouden näkökul­man lisäk­si myös viihtyvyy­den kannal­ta. Tästäkin näkökul­mas­ta tiivistymisel­lä on hait­tansa (ruukkien ja savupi­ip­putaa­jamien aika on jo ohi) — ja toki myös etun­sa, vaikka­pa hyvän palve­lu­tar­jon­nan ja oop­per­an muodossa.

    Poli­i­itikko­jen tehtävä on kai opti­moi­da yhteiskun­taa tas­apain­ot­ta­mal­la keskit­tymi­nen sopi­valle tasolle, sekä talouden että muun hyv­in­voin­nin kannal­ta. Muidenkin kaupunkien ja maaseudun tulee pitää huoli omas­ta kil­pailukyvys­tään, mut­ta val­tio on vas­tu­us­sa yleis­es­tä tasapainosta.

  55. Viherinssi: Ruot­sis­sa on kolme merkit­tävää kaupunkialuet­ta, Tukhol­ma, Göte­borg ja Malmö. Lop­ut ovat sit­ten kakkossarjaa.

    Siinä olen samaa mieltä, että Ruot­si on mon­i­na­paisem­pi kuin Suo­mi. Pienem­mäl­lä väk­ilu­vul­la kuitenkin on vähän han­kalaa kehrätä kasaan kolmea vah­vaa keskusta. 

    Hyvä, että jostain ollaan samaa mieltäkin 🙂

    Sit­ten näi­hin erimielisyyksiin…

    Muut Ruotsin kaupun­git voivat olla “kakkos­sar­jaa” väk­ilukun­sa puoles­ta, mut­ta muil­la mittareil­la mon­et niistä ovat varsin hyv­in­voivia ja kehit­tyviä paikko­ja. Ei suuri kaupun­gin koko ole mikään itseis­ar­vo. Ruot­sis­sa sitä ei myöskään ihan­noi­da samal­la taval­la kuin Suomessa. 

    Muu­ta­ma esimerk­ki ja kommentti:

    - Maail­man 500 parhaan yliopis­ton joukkoon on lis­tat­tu 11 yliopis­toa Ruot­sista, ja näistä 5 sijait­see edel­lä mainit­semiesi suurkaupunkien ulkop­uolel­la (Upp­sala 2, Lund 1, Umeå 1, Linköping 1). Näistä Lund toki sijait­see Malmön kupeessa, mut­ta on silti oma kaupunkikeskuk­sen­sa, jos­sa on selkeästi oma keskus­ta. Upp­salan yliopis­to sijoit­tuu muuten listal­la parem­min kuin Suomen paras yliopis­to. Suomes­ta listalle on kelpu­utet­tu kaikki­aan 5 yliopis­toa, ja keskimäärin nämäkin 5 sijoit­tuvat listal­la selvästi huonom­min kuin em. ruot­salaiset yliopis­tot. Suomes­sa usein kuvitel­laan, että ain­oa tapa saavut­taa men­estys on keskit­tää voimavarat muu­ta­maan yliopistoon.

    - Väitätkö, että Suomes­sa yritetään “tasaisen tasa-arvois­es­ti rak­en­taa kaik­ista alueista yhtä vahvo­ja vaik­ka väk­isin”? Mihin tämä väite perus­tuu? Ruot­sis­sa aluei­den hyv­in­voin­ti eri puo­lil­la maa­ta on tasaisem­paa kuin Suomes­sa. Tätä väitet­tä tuke­vat esim. alueel­liset ostovoimako­r­jatut BKT-luvut.
    Kat­so eri­tyis­es­ti seu­raa­van sivun kuvat:
    http://epp.eurostat.ec.europa.eu/statistics_explained/index.php/GDP_at_regional_level

    Minus­ta vaikut­taa siltä, että Helsin­gin seudul­la on niin vah­vat usko­muk­set keskit­tämisen eduista ja niin voimakas suu­ru­u­den ihan­noin­ti, että vaik­ka pöytään latoisi mil­laiset fak­tat tahansa, niin tuskin se mon­takaan “kasvu-usko­vaista” käännyttäisi. 

    Onhan se selvä, että mon­et pääkaupun­gin nykyiset asukkaat hyö­tyvät kaupun­gin kasvus­ta. Kiin­teistö­jen ja asun­to­jen hin­nat nou­se­vat, päät­täjien vaiku­tus­val­ta kas­vaa, nopea kasvu tar­joaa raken­nus­li­ikkeille ja muille pelureille rahas­tamisen paikko­ja, työ­paikko­jen keskit­tämi­nen työn­tek­i­jöitä nopeam­min saa palkat nousu­un, ja niin edelleen. Joten ei se ihme, jos täm­möi­nen metropoli­hur­mos voi syn­tyä, mut­ta kyl­lä olisi hyvä välil­lä nähdä myös kokon­aisu­us, ja koko Suomen etu.

  56. Viherinssi

    Mut­ta meil­lä voisi kak­si keskus­ta toimia hyvin. 

    Tarvi­taan siis vah­va kansalli­nen strate­gia, jol­la raken­netaan kil­pailua pääkaupunkiseudulle. Se vain valitet­tavasti tarkot­taisi sitä, että rajal­lis­ten resurssien maail­mas­sa tukea pitäisi suun­na­ta vaikka­pa Tam­pereelle. Ei tai­da löy­tyä ihan heti poli­it­tista tah­toa tähän.

    Luu­len­pa, että on hyvä ettei tuol­laiseen suun­nitel­mat­alouteen (tai pitäisikö sanoa komen­to­talouteen) ja päät­tömyy­teen löy­dykään poli­it­tista tah­toa. Parem­pi olisi kysyä, että onko edes pääkaupunkiseudun voimakas­ta kasvua tarpeen kiihdyt­tää val­tion toimin. 

    Riit­täisi, että pie­nille ja keskisu­urille kaupungeille tar­jot­taisi­in pelisään­töjä muut­ta­mal­la edes peri­aat­teessa saman­laiset toim­intaedel­ly­tyk­set kuin suurille. Sosi­aali- ja ter­veyspalvelu­iden siirtämi­nen suurem­mille maakun­nal­lisille har­tioille olisi täl­lainen ratkaisu.

    Oletko muuten kuul­lut, että monop­o­lin lisäk­si on myös sel­l­ainen käsite kuin oli­gop­o­li? Näi­den ter­mien lisäk­si on sit­ten tietenkin vielä metropoli, joka ainakin suo­ma­laises­sa keskustelus­sa saat­taa olla enem­män haitalli­nen kuin hyödylli­nen käsite 😉

  57. Markku af Heurlin: Olisi hyvä tietää kuin­ka paljon puis­tossa on kävi­jöitä. Hehän eivät pidä melua itsestään.

    Kos­ka sisäänkäyn­nit puis­toon on naamioitu niin taitavasti kävi­jöitä on aika vähän. Toisaal­ta tämä on hyvä asia, kos­ka puis­to pysyy siistinä. Samal­la kuitenkin huono tun­net­tuvu­us saat­taa vaaran­ta koko puis­ton ole­mas­saolon tule­vaisu­udessa. Kos­ka Leninille on omis­tet­tu puis­to, tasa-arvon nimis­sä Helsinki­in pitää perus­taa myös Stal­in­in aukio ja Hit­lerin puisto.

  58. Nukku­Mat­ti: — Väitätkö, että Suomes­sa yritetään “tasaisen tasa-arvois­es­ti rak­en­taa kaik­ista alueista yhtä vahvo­ja vaik­ka väk­isin”? Mihin tämä väite perus­tuu? Ruot­sis­sa aluei­den hyv­in­voin­ti eri puo­lil­la maa­ta on tasaisem­paa kuin Suomes­sa. Tätä väitet­tä tuke­vat esim. alueel­liset ostovoimako­r­jatut BKT-luvut.

    Olisi mie­lenki­in­toista tietää, miten nämä luvut on las­ket­tu. Kuin­ka suuri osu­us esim. Nokian aikaisemp­ina vuosin tehdys­tä tulok­ses­ta on las­ket­tu Salon piikkiin?

  59. Kor­jauk­se­na aiem­paan kom­ment­ti­i­ni, että uusim­mas­sa ARWU-ver­tailus­sa suo­ma­laisia yliopis­to­ja on kuusi maail­man 500 parhaan joukos­sa, eikä 5 kuten edel­lä kir­joitin (ks. http://www.arwu.org). Päävi­estiä tämä ei kuitenkaan muu­ta. Ruot­salai­syliopis­tot sijoit­tuvat parem­min. Maail­man 300 kärkiyliopis­ton joukkoon on lis­tat­tu 9 yliopis­toa Ruot­sista ja 1 Suomesta.

  60. Nukku­Mat­ti: Luu­len­pa, että on hyvä ettei tuol­laiseen suun­nitel­mat­alouteen (tai pitäisikö sanoa komen­to­talouteen) ja päät­tömyy­teen löy­dykään poli­it­tista tah­toa. Parem­pi olisi kysyä, että onko edes pääkaupunkiseudun voimakas­ta kasvua tarpeen kiihdyt­tää val­tion toimin.

    Niin kauan kuin pieni osa Suomea mak­saa ison osan Suomea kulut, kysymys val­tion toimista on vähän kyseenalainen. En ole puhu­mas­sa siitä, että pien­ten kun­tien pitäisi verovaroin tukea vaikka­pa Tam­pereen kasvua. Mut­ta kysymys val­tion kohdal­la on esimerkik­si infrain­vestoin­tien suun­taamis­es­ta ja vas­taav­ista asioista. Ja voihan se olla vaik­ka toim­into­jen alueel­lis­tamista valit­tuun kakkoskeskukseen.

    En siis ole puhunut siitä, että val­tio­val­lan pitäisi kiihdyt­tää pääkaupunkiseudun kasvua. Jos sitä saadaan kanavoitua vaikka­pa juuri Tam­pereen seudulle, se on toden­näköis­es­ti hyödyl­listä kum­mankin kannal­ta. Real­is­mia on kuitenkin, ettei sitä kasvua ja keskit­tymistä voi­da kovin paljon keskit­tää pieni­in ja syr­jässä sijait­se­vi­in kaupunkeihin.

    Riit­täisi, että pie­nille ja keskisu­urille kaupungeille tar­jot­taisi­in pelisään­töjä muut­ta­mal­la edes peri­aat­teessa saman­laiset­toim­intaedel­ly­tyk­set kuin suurille. Sosi­aali- ja ter­veyspalvelu­iden siirtämi­nen suurem­mille maakun­nal­lisille har­tioille olisi täl­lainen ratkaisu.

    Jos “saman­laiset toim­intaedel­ly­tyk­set” eivät tarkoi­ta tulon­si­ir­to­jen lisäämistä suuril­ta pie­nille, niin olen samaa mieltä. Ja tulon­si­ir­to­jenkin osalta olen ehdot­tomasti sitä mieltä, että jos pienet alka­vat mak­saa suurten kus­tan­nuk­sia, ollaan pahasti met­sässä. Suurem­pi­en kokon­aisuuk­sien pitää olla niin paljon tehokkaampia, että ne tule­vat hyvin toimeen omil­laan ja jää vielä ylikin.

    Oletko muuten kuul­lut, että monop­o­lin lisäk­si on myös sel­l­ainen käsite kuin oligopoli?

    Jos toimi­va suuri talousalue vaatii tietyl­lä pin­ta-alal­la vaikka­pa puoli miljoon­aa ihmistä, niin niitä on vaikea Suomeen kovin mon­ta rakentaa.

    Niiltä osin kuin minä tiedän, kan­sain­välis­es­ti kil­pailukyky­isiä keskuk­sia ei kovin paljon ole tuo­ta puol­ta miljoon­aa pienemp­inä, ellei sit­ten lähel­lä ole jotain suur­ta talousaluet­ta joko omas­sa maas­sa tai muual­la. Hyv­in­voivia yliopis­tokaupunke­ja on pienem­piäkin, mut­ta nekin tup­paa­vat sijait­se­maan mak­simis­saan tun­nin matkan päässä miljoonakaupungista.

    Suomes­sa voidaan kyl­lä tasoit­taa pk-seudun ja muiden aluei­den kil­pailukykyä tehokkail­la toimil­la. Ongel­mana on, että ne toimet samal­la heiken­tävät Suomen kokonaiskilpailukykyä.

    Noin muuten voimakkaat ja hyv­in­voivat aluekeskuk­set ovat ilman muu­ta koko maan etu. Siinä kohdas­sa kuitenkin keskit­tymisen pitää tapah­tua aluekeskuk­sien ympäristöstä aluekeskuk­si­in, ei niinkään pääkaupunkiseudun ja aluekeskuk­sien välillä.

  61. Krtek: Myös RKP on tehnyt osansa pitäessään mutkit­tel­e­van rantaradan puol­ta. Tam­pereelle men­nään junal­la alle 1,5 tun­nis­sa ja Turku­un kahdessa.

    Här­regud. Ker­ras­saan akksi tun­tia Helsingistä Turku­un, Kirkkon­u­meml­ta 1½. Rantara­ta palvelee samal­la ran­nikkoa ja tar­joaa hyvät yhtey­det Kar­jaalle. Tam­pereen jäl­keen aukeaa laa­ja maa. Turku­un rata päät­tyy- Voiko liikenet­tä muuten vielä nopeut­taa paranata­mal­la rataa?

    Suo­ra rata on yksinker­tais­sti helkkarin kallis. Saatu raken­nus­maa — jon­ka arvol­la eräs talousunero arvelee voita­van rahan rahoit­taa ihan ilmat­teeks — vie elin­voimaa muil­ta alueil­ta ja hajot­taa yhdyskuntarakennetta.

  62. KKK: Kos­ka sisäänkäyn­nit puis­toon on naamioitu niin taitavasti kävi­jöitä on aika vähän. Toisaal­ta tämä on hyvä asia, kos­ka puis­to pysyy siistinä. Samal­la kuitenkin huono tun­net­tuvu­us saat­taa vaaran­ta koko puis­ton ole­mas­saolon tule­vaisu­udessa. Kos­ka Leninille on omis­tet­tu puis­to, tasa-arvon nimis­sä Helsinki­in pitää perus­taa myös Stal­in­in aukio ja Hit­lerin puisto.

    Nämähän ovat niitä puis­to­ja, jot­ka alueel­la elävät tietävät ja muut ovat ehkä kuulleet. Kuten myös Alp­pipuis­to, johon oikeas­t­aan tutus­tu­in vas­ta Ker­sant­ti Pip­purin Yksinäis­ten Sydän­ten Ker­hon vappupiknikillä.

  63. Saako paperiver­sio­ta mitenkään muuten kuin tilaamalla?

  64. Kir­jaa vielä luke­mat­ta lai­tan tähän pari näkökulmaa,
    joi­ta varsinkin viime päivien tapah­tu­mat on tuoneet
    mieleen.
    Sandy-myrsky: jos ilmas­ton­muu­tos on tapah­tu­va ilmiö,
    onko viisas­ta keskit­tää val­ta­vat väetömäärät tääl­läkään ran­nikolle? Sähkön­jakelu, metro on herkkiä häir­iöille, jäteve­den­puhdis­tuk­ses­sa on
    kai nykyäänkin ongelmia tul­vien ja merive­den nousun
    aikana?
    Toinen jut­tu on tsaari­naikaisen pääkaupunkimme
    his­to­ria. Kehi­tys on varsin val­tiove­toista ollut
    ensim­mäiset reilut kolme­sa­taa vuot­ta. Nyt jos
    sil­tarumpu­ra­hat siir­retään metroi­hin ja muun maan
    tier­a­hat moot­toritei­den muut­tamiseen bulevardeiksi,onko kyse aidos­ta kehi­tyk­ses­ta vai vain alue­poli­ti­ikan muu­tok­ses­ta? Vuosaaren sata­ma kaikkine val­tion osuuksi­neen on oiva esimerk­ki siitä, ettei edes kaupun­gin liike­laitoskaan kovin ‘luon­tais­es­ti’ kehi­ty. Mut­ta metropo­li­a­han ne globaal­i­markki­nat vaatii, ja saapi kyl­lä niin käy­däkin, mut­ta kehit­tyköön markki­noiden ehdoilla.

Vastaa käyttäjälle NukkuMatti Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.