Vaaliohjelmaani: Hallinnon keventäminen

Keskustelu siitä, saa­vatko perusk­oulua kor­vaa­vat yksi­tyiset koulut enem­män vai vähem­män rahaa kuin kun­nan omat koulut, on pal­jas­tanut ainakin yhden asian. Ne voivat käyt­tää ja käyt­tävät rahansa parem­min. Kun koulu päät­tää sisäis­es­ti han­k­in­nois­taan ja tilo­jen­sa kehit­tämis­es­tä sekä saa itse päät­tää opet­ta­jis­taan, se voi opti­moi­da toim­intansa paljon parem­min kuin kun­nan perusk­oulut. Mik­si kun­nan perusk­oulut eivät voisi toimia yhtä jous­tavasti? Voisiko yksiköi­den sisäisen autono­mi­an paran­t­a­mi­nen tehostaa toim­intaa ylipäänsä?

Helsin­gin on harkit­ta­va uud­estaan, onko järkevää keskit­tää han­k­in­nat ja onko järkevää keskit­tää tilo­jen käyt­tö tilakeskuk­selle.  Hukkuuko kuvitel­tu skaalae­tu jäykkyy­den tuot­ta­maan haaskauk­seen? Ainakin viras­tot valit­ta­vat, että ne joutu­vat nyt mak­samaan keskite­ty­istä palveluista selvästi enem­män kuin nämä tehtävät mak­soi­vat omana toimintana.

Helsin­gin tulee tila­ta ulkop­uo­li­nen arvio toim­intansa tehokku­ud­es­ta.

 

59 vastausta artikkeliin “Vaaliohjelmaani: Hallinnon keventäminen”

  1. Tähän pitää kom­men­toi­da, kun on yhdis­tyk­sen ylläpitämän yksi­tyisen päiväkodin hallinnos­ta koke­mus­ta. Kun­tani suosii, ainakin ajatuk­sen tasol­la, yksi­ty­istä päivähoitoa, ettei kun­ta jou­tu­isi investoimaan päivähoitopaikkoi­hin vaan mak­saisi vain tuke­na käytöstä. Jotkut päiväkodit toimi­vat kun­nan tilois­sa, kuten tämä mei­dänkin — keskus­taan ei ihan noin vaan uut­ta raken­neta. Kyseessä on tois­tasa­taa vuot­ta van­ha puu­ta­lo, niinkuin kaupunkialueemme useim­mat muutkin koulu­raken­nuk­set. Näitähän tääl­lä riittää.

    Päiväkodin oma hallinto on superkevyt, mut­ta pelkästään päiväkoti­las­ten van­hem­mista ja parista hoita­jas­ta koos­t­u­va kan­na­tusy­hdis­tys on hie­man heikko pyörit­tämään esimerkik­si päiväkodin talout­ta. Kun kyseessä on vierask­ieli­nen kielikylpypäiväkoti, toimii tässä tietyn­lainen elit­is­mi. Vaikkei hin­ta ole 20 euron kielil­isää luku­unot­ta­mat­ta käyt­täjälle sen kum­mem­pi kuin kun­nan omis­sa päiväkodeis­sa, valikoitu­vat lapset aika lail­la van­hempi­en akti­ivi­su­u­den mukaan. Tämä tuo tul­lessaan ongel­man: kan­na­tusy­hdis­tyk­sen jäse­nil­lä on tukuit­tain sidon­naisuuk­sia eri­lai­sis­sa jär­jestöis­sä ja monel­la usei­ta yri­tyk­siä pyöritet­tävänä per­heen lisäk­si. On oikeasti vaikeaa löytää kovimpi­in vas­tu­un paikkoi­hin (puheen­jo­hta­ja ja rahas­ton­hoita­ja) vapaae­htoisia tekijöitä.

    Hoita­jien akti­ivi­su­us on usko­ma­ton­ta, kun he saa­vat asioi­ta itse päät­tää ja jär­jestää. Ruo­ka tulee samas­ta keit­tiöstä kuin kun­nal­lisi­in (lähin on seinän takana), mut­ta esimerkik­si askartelu- ja kokkaus­ma­te­ri­aalit ja sen sel­l­aiset han­ki­taan itse las­ten kanssa tehdy­il­lä retkil­lä lähikaup­paan — usko­mat­toman vähillä rahal­lis­ten resurssien käytöllä.

    Mut­ta: samal­la kun kun­ta halu­aisi lisää kaltaisi­amme yksi­ty­isiä päiväkote­ja käyt­tämään kun­nan tilo­ja, ovat tilavuokrat ja kun­nan päivähoit­o­mak­su­o­su­udet keskenään täysin epä­sopivia. Kun­nan osu­us tulee per lap­si, puolipäiväis­es­tä vähem­män kuin täyspäiväis­es­tä. Tilavuokra sen sijaan on koko tilas­ta riip­pumat­ta las­ten määrän fluk­tu­aa­tios­ta. Nämä rahat on kun­nan puolelta mitoitet­tu siten, että omil­laan ollaan, jos päiväkoti on täyn­nä, mut­ta tämähän edel­lyt­tää että oven ulkop­uolel­la on jonos­sa lap­sia kärkkymässä vapau­tu­via (täyspäivä)paikkoja — eli hyv­in­voin­ti­tap­pi­o­ta jonon muo­dos­sa. Kun kielikylpypäiväkoti on vain 3–6 vuo­ti­aille ja esik­oulu jär­jestetään jos ikälu­okas­sa on use­ampi lap­si, on las­ten määrän fluk­tu­aa­tio melkoinen. 

    Tilakeskus ajat­telee asi­aa täysin tois­es­ta näkökul­mas­ta: täysin ymmär­ret­tävä tavoite hei­dän kannal­taan on, että tilas­ta saata­va vuokra kat­taa tämän his­to­ri­al­lisen raken­nuk­sen ylläpi­to- ja remont­tiku­lut. Se, onko edes mah­dol­lista löytää näin kovaa vuokraa mak­savaa vuokralaista, on sit­ten toinen juttu.

    Kun­nal­liset päiväkodithan ratkai­se­vat nämä ongel­mat kahdel­la taval­la: 1) jono­jen aiheut­ta­mi­nen liian vähäl­lä tar­jon­nal­la, jot­ta päästäisi­in 100% käyt­töas­teeseen, 2) lain rikkomi­nen “väli­aikaises­ti” liian suuril­la lap­simääril­lä per hoita­ja. Näistä edelli­nen keino onnis­tuu joil­takin yksi­ty­isiltä päiväkodeil­ta (kielikylpy ei edis­tä tätä), jälkim­mäi­nen on käytän­nössä tiukasti kiel­let­ty. Yksi­tyi­nen joutuu nou­dat­ta­maan sään­töjä samal­la kun kun­ta saa lip­sua miten sattuu.

  2. Kes­ki-Uuden­maan kris­till­i­nen koulu yrit­tää juuri romunkeräyk­sel­lä han­kkia 90 000 €, joka vaje kuulem­ma johtuu kun­tien avun viivästymis­es­tä. Yleen­sä näis­sä yksi­tyisk­ouluis­sa on toimi­vat kan­na­tusy­hdis­tyk­set valmi­ina talkootöi­hin. Tämä onkin ymmär­ret­tävää, kos­ka koul­u­lais­ten van­hem­mat ovat eri­tyisen akti­ivisia. Perusk­oulus­sa tämä perinne on jo aiko­ja sit­ten hävin­nyt. Jatku­vien säästö- ja kuris­tus­päätösten joh­dos­ta intoa ei enää löy­dy talkootöi­hin. On vain asen­noidut­ta­va peri­aat­teel­la: olen vain töis­sä täällä.

    Suuris­sa yksiköis­sä, kuten Helsingis­sä on ainakin kiin­teistö­jen kor­jaus- ja kun­nos­s­api­to ollut surkuhu­paista seu­rat­tavaa. Työn jäl­ki usein ala-arvoista. Liekö sit­ten työn­jo­hdol­lisia puut­tei­ta kun tämä vain näyt­tää jatku­van. Yksi­tyi­nen liikeyri­tys ei var­maan tätä menoa kestäisi.

    1. Nämä Helsin­gin entiset yksi­tyiset oppik­oulut eroa­vat noista kri­t­il­li­sistä kouluista siinä, että ne ovat perusk­oulua kor­vaavia koulu­ja, jot­ka saa­vat rahansa suo­raan valtiolta.

  3. Out­sider:
    Kes­ki-Uuden­maan kris­till­i­nen koulu yrit­tää juuri romunkeräyk­sel­lä han­kkia 90 000 €, joka vaje kuulem­ma johtuu kun­tien avun viivästymis­es­tä. Yleen­sä näis­sä yksi­tyisk­ouluis­sa on toimi­vat kan­na­tusy­hdis­tyk­set valmi­ina talkootöi­hin. Tämä onkin ymmär­ret­tävää, kos­ka koul­u­lais­ten van­hem­mat ovat eri­tyisen akti­ivisia. Perusk­oulus­sa tämä perinne on jo aiko­ja sit­ten hävinnyt.

    Akti­iviset van­hem­mat ovat liian vaar­al­lisia. Tässä lie­nee se syy mik­si demar­it halu­a­vat lop­ullis­es­ti eroon yksi­tyisk­ouluista. Siel­lä saat­taa kas­vaa porukkaa, joka ajat­telee vaar­al­lis­es­ti omil­la aivoil­laan eikä ymmär­rä heit­täy­tyä lekot­tele­maan yhteiskun­nan varaan.

  4. Hallinnon keven­tämi­nen on siitä haus­ka ter­mi, että se kuul­lostaa järkevältä,mutta tarkem­pi tarkastelu osoit­taa ‚ettei oikein tiede­tä mitä se tarkoittaa

    Yksi­tyisessä koulus­sa saadaan hel­posti etuuk­sia kun van­hem­mat osal­lis­tu­vat koulun toim­intaan ja jär­jestävät suhtei­den­sa avul­la esim mate­ri­aalia halvemmalla.Nämäovat kuitenkin rajat­tu­ja eriä joi­ta voidaan pien­imuo­toiseti hyödyntää.Jos kysyn­tä kas­vaa niin tämä etu häviää.

    Yksi­tyiset koulut eivät ole myöskään sidok­sis­sa kaupun­gin his­to­ri­al­lisi­in kiin­teistöi­hin, joiden vuokrat ovat tolkuttomia.

    Jos kun­nan koulu voisi päät­tää esim kiin­teistöstään niin joku Ressu muut­taisi välit­tömästi johonkin edullisem­paan kiinteistöön.Kaupungille jäisi “arvoki­in­teistö” käsiin.

    Yksi­tyi­nen voi myös pela­ta opet­ta­jien tunneilla/palkalla esim Ruot­sis­sa yksi­tyi­nen koulu tar­joaa pienem­pää tun­tipalkkaa mut­ta enem­män tunteja.

    Kokon­aisuute­na koulun ylläpitäjä ‘on voit­ta­ja ja niin­pä Ruotsin koul­u­laitos on hyvää vauh­tia siir­tymässä kan­sain­välis­ten sijoit­ta­jien käsiin.

    Samal­la laatu on kärsinyt sil­lä kil­pailu on johtanut siihen,että koulun on jaet­ta­va hyviä arvosano­ja helpol­la säi­lyt­tääk­seen hyvän koulun maineen

    1. Ressu ei min­un mielestäni ole kaupun­gin vaan val­tion koulu. Nämä yksi­tyiset oppik­oulut eivät ole van­hempi­en talkoohen­gel­lä ylläpi­det­tyjä vaan veron­mak­sajien ylläpitämiä.

  5. Noin yleis­es­ti ja muuten Helsinkiä ja muu­ta kun­nal­liselämää seu­ran­neena on kir­joit­ta­jan huomio ihan oikea.

    Hallinto paisuu ja paisuu. Sama taipumus on yri­ty­selämässä. Siel­lä kil­pail­jan paineen vuok­si pitää hallintoakin tarkastel­la kriittisesti.
    Tehdään välil­lä saneer­aus­ta keski­jo­h­dos­sa. Annetaan samal­la enem­män päätös­val­taa työtä tekeville. 

    Eli ammat­ti­laiset tekemään työt ja heille mah­dol­lisim­man paljon päätösvaltaa. 

    Mah­dol­lisim­man vähän hallintoportaita.

    Mon­tako por­ras­ta muuten esimerkik­si Helsin­gin koulus­sa on?
    Mon­tako kier­rosta pien­tenkin asioiden pitää kiertää hallinnos­sa ja paljonko menee aikaa?

  6. OS kir­joit­ti edel­lä: “… Ainakin viras­tot valit­ta­vat, että ne joutu­vat nyt mak­samaan keskite­ty­istä palveluista selvästi enem­män kuin nämä tehtävät mak­soi­vat omana toimintana.”

    Kaikille pitäisi olla jo selvää, että Suomen koko julki­nen sek­tori pitää saneer­a­ta kan­sain­välis­es­ti kil­pailukykyiselle tasolle.

    Viimeisen 5 vuo­den aikana yksi­tyiseltä, tehokku­uskil­pailus­sa mukana ole­val­ta puolelta on hävin­nyt 40 000 työ­paikkaa ja tuot­ta­mat­toma­lle, kil­pailul­ta suo­jas­sa ole­valle julkiselle sek­to­rille tul­lut lisää 70 000.

    Samal­la ote­taan vas­tu­ut­tomasti lisää julk­ista velkaa mil­jardi­tolkul­la, jol­la tämä kustannetaan.

    Nyt on muo­tia kri­ti­soi­da yri­tyk­siä ilman eti­ikkaa toimiviksi, ahneik­si kvar­taali-toim­i­joik­si ja verohuijareiksi.

    Kuitenkin selkäran­gat­tomat pop­ulisti-poli­itikkomme itse muut­ta­vat puheit­ten­sa suun­taa päivit­täin, iltale­htien lööp­pi­en mukaan.

    Nämä poli­itikot eivät siten kykene hoita­maan varsi­naisia tehtäviään, eli lait­ta­maan julk­ista sek­to­ri­amme kuntoon.

    Tämän seu­rauk­se­na Suo­mi onkin kovaa vauh­tia muut­tumas­sa yri­tysvi­hamielisek­si eläkeläis­maak­si, jos­ta van­haan tar­rautu­jat aja­vat tuot­tavaa työtä tar­joa­vat pois ja syök­sevät nuoret traagiseen joukkotyöttömyyteen.

    The Econ­o­mist kir­joit­ti hil­jan jotenkin näin: Euroop­palaiset poli­itikot ovat tyy­tyväisiä siitä, että hei­dän toimien­sa ansios­ta talous ei enään menekään suurel­la, vaan pienel­lä vaudil­la päin helvettiä.

    Sep­po Korppoo
    Yrit­täjä, joka yrit­tää olla optimisti

  7. Yksi­tyiset palve­lut tuo­vat parhaim­mil­laan jous­tavu­ut­ta toimintaan.

    Omat muk­sut kävivät yksi­tyisen Montes­sori-päiväkodin, jos­sa oli panos­tet­tu siihen että hoitajia/lapsi on mah­dol­lisim­man paljon. Hoita­jien kokon­ais­määrä oli kuitenkin samaa luokkaa kuin muual­lakin, asia oli jär­jestet­ty siten että päivät oli­vat lyhyem­piä. Tämä sopi tiety­ille per­heille lois­tavasti, mut­ta ei tietenkään kaikille. Läheltä löy­tyi koitenkin yksi­tyi­nen päiväkoti jos­sa hoitopäivä oli tun­nin pidem­pi, ja kaupun­gin päiväkoti jos­sa päivä oli kolme tun­tia pidempi.

    Päiväkodin muut­to ja pieni pintare­mont­ti hoidet­ti­in per­hei­den voimin, viikon­lop­un rutis­tuk­ses­ta tuli ihan merkit­tävä säästö.

  8. Ilkeä kysymys: Luuletko että kaupun­gin byrokra­ti­aa pystytään oikeasti keven­tämään? Eli jos esimerkissäs koulut ja päiväkodit ottaisi­vat vas­tu­un han­k­in­nois­taan ja tilankäytöstään, niin käyn­nis­tetäänkö ja Han­k­in­ta — ja Tilakeskuk­ses­sa YT-neu­vot­te­lut tarpeet­toman henkilöstön vähentämiseksi?

  9. Helsinkiläis­ten yksi­ty­is­ten koulu­jen (vaikka­pa Munkkiniemen yhteisk­oulu, Apol­lon yhteisk­oulu Malminkar­tanos­sa, Maunulan matem­ati­ikkalukio, Kulosaaren yhteisk­oulu) kri­ti­soin­ti­in on seu­raavia syitä:

    1. Ei sovi ideologiaan.

    2. Sotke­taan uskon­nol­lisi­in kouluihin.

    3. Ovat kovin elitistisiä.

    4. Saa­vat niin paljon enem­män rahaa kuin julkiset koulut.

    Tuos­sa­han noi­ta. Nelo­nen yleen­sä esitetään kol­mosen kanssa sil­lä, että yksi­tyisk­oulut saa­vat liikaa rahaa, kos­ka niis­sä on vähem­män eri­ty­is­tukea tarvit­se­via oppi­lai­ta. Näiltä osin ei puhuta lop­ul­ta kovin suurista rahamääristä, ja asi­as­ta on esitet­ty vain bia­soitunei­ta selvi­tyk­siä. (Yksi kum­mas­takin suunnasta.)

    Elit­is­tisiä osa yksi­tyisk­ouluista toki on, mut­ta ilman lukukausi­mak­sua elit­is­mi tulee oppi­la­sainek­sen valikoi­tu­mis­es­ta muil­la perusteil­la (van­hempi­en kiin­nos­tus, lapsen lah­jakku­us, asuinalue). Jos täl­lä perus­teel­la ale­taan ajaa koulu­ja yht­enäiseen muot­ti­in, kan­nat­taa tarkkail­la sitä pesu­vet­tä tarkasti, jot­tei siinä kel­lu lapsia.

    Jos kaupun­ki olisi fik­su, se teet­täisi mah­dol­lisim­man puolueet­toman selvi­tyk­sen siitä, saavute­taanko samal­la ainek­sel­la ja rahal­la parem­pia vai huonom­pia tulok­sia yksi­tyisk­ouluis­sa. Sen selvi­tyk­sen tulok­sil­la voisi jopa saa­da kaupun­gin rahat riit­tämään pidemmälle.

    Asi­as­sa voi tehdä mon­ta type­r­yyt­tä. Yksi on ajaa koulut voit­toa tuot­tavien yri­tys­ten pyöritet­täviksi. Ruot­salaisil­ta voi kysyä, mitä tapah­tuu, kun koulu menee konkurssi­in. Toinen on se, että alen­netaan yksi­tyisk­oulu­jen tukea ja ale­taan ottaa lukukausi­mak­su­ja. Sen varmem­paa seg­re­gaa­tiokon­s­tia ei ihan heti tule mieleen. Kun­nal­lis­t­a­mi­nen on kol­mas hölmöys, jolle ei ole perusteita.

  10. Noin toimi­vat kyläk­oulut ennen van­haan, kun isäni oli johtokun­nas­sa. Nyt sit­ten kun itsekin jouduin johtokun­taan, niin eipä johtokun­nal­la ollut juuri mitään tekemistä. Kaik­ki asi­at päätet­ti­in kun­nan keskus­toimis­tossa. Opet­ta­jatkin kysyivät kaik­ki asi­at koulu­toimis­tos­ta, kun ennen ne piti kysyä johtokunnal­ta. Kait se oli sitä hallinnon kehit­tämistä. No, sit­ten johtokun­nat lakkautet­ti­i­in kokon­aan tarpeet­tom­i­na ja lop­ul­ta koulutkin.

  11. Poli­it­tisia jakolin­jo­ja on havaittavissa:

    Demar­it vas­tus­ta­vat jyrkästi kaikkea vapaam­min nor­mitet­tua ja vähem­män rapor­toitua toim­intaa. man­ta “palvelu­iden tasa-arvo”, siis nor­mi­tus & raskas valvon­ta takaa­vat samanlaisuuden.

    Jos jollekin annetaan val­tuuk­sia ja rahaa, suurin epäko­h­ta näyt­tää ole­van, että niitä myös käytetään.

    Julki­nen keskustelus aati­in aikaan muu­ta­mas­ta teo­reet­tis­es­ta eurosta per lap­si — ikäänkuin asial­la olisi oikeasti kun­nal­listaloudelle mitään merk­i­tys­tä. “Yksi­tyisk­ouluis­sa” on yleen­sä jotain lisäak­tivi­teet­tia, joka yleen­sä tarkoit­taa jotain kustannuksia.

    Vihreil­lä on kum­man sekavia ajatuk­sia — fikusmpia ajatuk­sai on antaa edes mah­dol­lisu­us jonkin­laiseen valin­nan­va­pau­teen kun jotain mis­tä edes valita.

    Kun­nan hallinnol­la kuten muul­lakin hllinnol­la on taipumus työl­listää itse itseään, mikä aina johtaa lisään­tyvän rapor­toin­ti­in ja seurantaan.

  12. Erikoinen poli­it­ti­nen mantra ovat liikun­ta & taide erikoisk­oulut sekä tarve lisätä luovia ainei­ta kaikessa opetuksessa.

    Jos lap­si sat­tuu suh­tau­tu­maan liikun­taan muuten kuin ammat­tiurheil­ja eikä ole ollut neliv­uo­ti­aas­ta musikkiopis­tossa tai piirtänyt sar­jaku­via viisivuo­ti­aas­ta, niin lisä­tun­nit ovat ihan yhtä hel­vettiä ja nolaamista.

    Samaan aikaan suh­taudu­taan poli­iti­ikopäät­täjien joukos­sa enem­män kuin nur­jamielis­es­ti tiede ja it-aineisi­in, kun ovat niin nörttiä.

    Syy on, että puolueet lähet­tävät koulu­a­sioista päät­tämään palk­in­tomielessä mukavia hyvää­tarkoit­tavia hörhöjä, joil­la on yli­maal­liset taidot laulus­sa ja liiku­nas­sa ja työt kunnalla. 

    Vaalien jäl­keen olisi ihan ter­veel­listä vai­h­taa vaik­ka ope­tus­lau­takun­nan ja yleis­ten töi­den lau­takun­nan ihmiset keskenään. Kun­ta­laiset hyötyisivät.

  13. Osmo Soin­in­vaara:
    Ressu ei min­un mielestäni ole kaupun­gin vaan val­tion koulu. Nämä yksi­tyiset oppik­oulut eivät ole van­hempi­en talkoohen­gel­lä ylläpi­det­tyjä vaan veron­mak­sajien ylläpitämiä.

    Wikipedi­as­ta.

    “Ressu vai­h­tui vuon­na 1978 viimeisenä Suomes­sa poikak­oulus­ta yhteisk­ouluk­si; täl­löin se myös siir­tyi val­ti­ol­ta Helsin­gin kaupungille.”

    Norssit eli Helsin­gin ja Viikin nor­maa­lik­oulut taita­vat olla Helsin­gin yliopis­ton ylläpitämiä, kos­ka ne ovat yliopis­ton opet­ta­jak­oulu­tuk­sen har­joi­tusk­oulu­ja. Statuk­ses­ta en tarkem­min tei­dä, kos­ka yliop­stio ei enää ole val­tion tilivirasto.

    nimi. Onneton ent. ausku

  14. Osmo Soin­in­vaara:
    Ressu ei min­un mielestäni ole kaupun­gin vaan val­tion koulu. Nämä yksi­tyiset oppik­oulut eivät ole van­hempi­en talkoohen­gel­lä ylläpi­det­tyjä vaan veron­mak­sajien ylläpitämiä.

    Tai­dat sekoit­taa Ressun Norssiin.Ressu löy­tyy Ope­tusvi­ras­ton alai­sista kouluista .

    http://helsinginopetusvirasto.wordpress.com/page/2/

    Tosin Norssikin Yliopis­ton alainen yksikkö nykyään

    Näis­sä yksi­ty­i­sis­sä kouluis­sa van­hempi­en osal­lis­tu­mi­nen koulun toim­intaan ja eri­tyis­es­ti resurssien han­k­in­taan ja toimin­nan ohjauk­seen on toista kuin kaupungin/valtion kouluissa

  15. Sep­po Korp­poo:
    ‘snip’
    Kaikille pitäisi olla jo selvää, että Suomen koko julki­nen sek­tori pitää saneer­a­ta kan­sain­välis­es­ti kil­pailukykyiselle tasolle.
    ‘snip’

    Sep­po Korppoo
    Yrit­täjä, joka yrit­tää olla optimisti

    Selvähän tämä.
    Julkisen sek­torin osu­us on 55,9% BKT:stä ja se on tosi­aan kas­vanut 30 vuodessa 15,7 pros­ent­tiyk­sikköä. Suur­in­ta kasvu on ollut tulon­si­ir­rois­sa koti­talouk­sille, joka on läh­es tuplaan­tunut 20,9 pros­ent­ti­in. Muu­ta turhaa­han siel­lä on sosi­aali- ja ter­veyspalve­lut, ope­tus- ja kult­tuuri­palve­lut. Ja onhan siel­lä maat­alous- ja yri­tys­tuki­akin ja muu­ta sälää.
    EU-maista matal­in BKT-osu­us on Bul­gar­i­as­sa 35,2%, jos­sa asi­at ovat niin hyvin, että se sopi­nee mallimaaksi.
    Nyt ei tarvi­ta muu­ta kuin rehelli­nen yrit­täjä, joka ker­too, mis­tä ale­taan karsia!

    1. Raimo K
      Tulon­si­ir­rot koti­talouk­sille ovat kas­va­neet, kos­ka eläkeläisiä on enem­män ja he saa­vat parem­paa eläkettä.

  16. Tehokku­us­selvi­tys ja selvi­tyk­sen tulok­si­in reagoin­ti on ehdot­toman hieno tavoite. 

    Helsin­gin yksi­tyisk­ouluthan ovat todel­lisu­udessa vain byrokra­ti­as­ta vapaampia kaupun­gin kouluja.

    Koulu­toimes­sa olen omin sormin kokenut miten byrokra­tia on viimeisen kymme­nen vuo­den aikana kas­vanut. Nykyi­nen ope­tus­toimen johta­ja on byrokraat­ti parhaas­ta päästä ja hänen käden­jälken­sä näkyy. Koulu­ja on yhdis­tel­ty irra­tionaal­isin perustein — ilman tutkimus­ta toimin­nan lap­sille tuo­mas­ta hyödys­tä tai kus­tan­nussäästöistä. Isom­mat yksiköt ovat myös paper­in­tuotan­tote­htai­ta, sil­lä niiden hallinta on muuten hankalaa.

    Tiukat byrokraat­tiset sään­nöt heiken­tävät moti­vaa­tio­ta, luovu­ut­ta ja tar­moa etsiä paras­ta ratkaisua.

    Koulu­toimen huul­luuk­sia on mm. se että ope­tus­toimen johta­ja hyväksyy henkilöko­htais­es­ti jokaisen opet­ta­jan ulko­maan­matkat — vaikka­pa leirik­oulut tai han­k­in­tapros­es­si joka pitäää läpikäy­dä, kun ensim­mäisen luokan opet­ta­ja halu­aisi pussin vehnä­jauho­ja luokkaansa leipomista varten. Kir­jalli­nen han­k­in­ta-aloite rehto­rille. Päätös ja han­k­in­nan syöt­tämi­nen jär­jestelmään. Toisen henkilön hyväksyn­tä. Ostolu­van tulost­a­mi­nen ja toimit­ta­mi­nen opet­ta­jalle. Ost­a­mi­nen — mielum­min laskul­la — sil­lä käteisos­toista pitää tehdä vielä omat eril­liset paperin­sa. Oston kir­jaami­nen jär­jestelmään. Välis­sä pitäisi tietysti vielä kat­soa viral­li­sista han­k­in­ta­paikoista, josko niistä saisi jauho­pussin halvemmalla. 

    Pienis­sä asiois­sa val­lan ja valvon­nan pitäisi olla mah­dol­lisim­man lähel­lä toimintaa.

  17. Itse asi­as­sa Ressu suun­nitelti­in siir­ret­täväk­si Ilmalaan halvem­pi­in tiloihin,mutta sit­ten tuo per­in­tei­den vaal­im­i­nen voit­ti ja tilat ovat kalliit,hankalat ja epä­tarkoituk­sen­mukaiset eikä niitä voi muut­taa suo­jelun vuoksi.

    Jos halu­taan säästöjä tilois­sa niin kaupun­gin pitäisi luop­ua kaik­ista keskus­tan tiloista,myydä ne ja muut­taa halvem­pi­in tiloihin .

    Kaupun­ki käyt­tää vielä kop­pikont­to­ria mut­ta siir­tymi­nen avokont­tori­in ja liikku­vien osalta vakiopaikat­tomi­in toimistotiloihin.

    Sil­loin toimis­toti­lan tarve las­kee n 20 m² tuonne 10 m² per työntekijä,säästö on melkoinen.

    Samalal helpot­tuu työn­tek­i­jöi­den pysäköiminenkin

    1. Liian Van­ha
      Voisitko joskus ottaa huomioon, että yhteiskun­nas­sa olisi jotain järkevääkin. Hyvä paik­ka koul­ulle on suun­nilleen siel­lä, minne kan­nat­taa rak­en­taa tavarat­a­lo, jonne ei pääse autol­la. Har­val­la koul­u­laisel­la on varaa palkata autonkul­jet­ta­jaa tai tul­la koulu­un tak­sil­la. Ilmala voi olla keskel­lä, mut­ta sinne ei kelvol­lisel­la joukkoli­iken­ney­htey­del­lä pääse kovinkaan moni. Kelvolli­nen joukkoli­iken­ney­hteys tarkoit­taa, että matkaan kuluu alle puoli tun­tia ja että vuoroväli ei ole yli kym­men­tä minuuttia.

  18. Juuri näin Ode, olet löytänyt asi­as­ta pihvin. Jos koulus­sa tarvi­taan vaik­ka asen­taa jokin piuha, yksi­tyisk­oulun rehtori soit­taa asen­nus­li­ik­keeseen, kaupungilla hom­ma hoituu kol­men hallintokun­nan kautta.

  19. “Koulu­toimen huul­luuk­sia on mm. se että ope­tus­toimen johta­ja hyväksyy henkilöko­htais­es­ti jokaisen opet­ta­jan ulko­maan­matkat – vaikka­pa leirik­oulut tai han­k­in­tapros­es­si joka pitäää läpikäy­dä, kun ensim­mäisen luokan opet­ta­ja halu­aisi pussin vehnä­jauho­ja luokkaansa leipomista varten”

    Ei tuo ole sen helpom­paa nykyään pörssiyhtiössäkään.
    Käteisos­to­jakaan ei saa peri­aat­teessa tehdä,mutta kun mon­es­sa maas­sa se on edelleen ain­oa mak­su­ta­pa niin pienet mak­satuk­set saa veloit­taa sähköisessä työaikailmoituksessa.Tositteet toimite­taan ker­ran vuodessa arkistoon .

    Nykyään tosite­silp­pua ker­tyy niin paljon,ettei niitä kukaan ehdi tutkia,niinpä ne ark­istoidaan nippuina

  20. Jos nyt sivu­ute­taan hallinnon keven­tämi­nen, niin han­k­in­to­jen keskit­tämi­nen nyt ainakin yleen­sä johtaa haasku­useen. Kun joku pikkuyk­sikkö tarvit­see neliön­muo­toisen palikan, se joutuu tilaa­maan palikat keskitet­ty­jen han­k­in­to­jen yksiköltä, joka han­kkii kaikille yksiköille tarkalleen saman määrän saman muo­toisia palikoi­ta, yleen­sä kolmion­muo­toisia tai pyöreitä. 

    Vaik­ka tämä sivu­utet­taisi­in, niin sit­ten on vielä nämä han­ki­ta­sopimuk­set, jot­ka eivät ole mitään muu­ta kuin virkami­esten keino siirtää veron­mak­sajien rahaa kaverei­den tasku­un. Sopimuk­set tehdään “kevyel­lä hallinnol­la” eli oste­taan kym­me­nil­lä miljoonil­la parin miljoo­nan han­k­in­nat ja samal­la säästetään muu­ta­man hen­gen työ­tun­nit. Iso sopimus on rahakas ja sen allekir­joit­tanut kun­nan virkamie­skin on pol­leaa poikaa kun on päässyt iso­ja raho­ja siirtelemään. Näyt­tää hyvältä CV:ssäkin, jos joskus haetaan vähän ras­vaisem­paa paikkaa. 

    Tämä on kun­tien, val­tion­hallinnon, jne, kaikkien iso­jen yksiköi­den (myös iso­jen fir­mo­jen) han­k­in­ta­porukan normihommaa. 

    En edes ymmär­rä, mik­si kun­nan pitää ylipäätään tehdä ja mikro­man­ageroi­da kaik­ki. Sil­lä on velvoite, se voi ostaa palvelun. Ai niin, mut­ta sehän on kauheaa oikeistolaisuutta.

  21. Osmo Soin­in­vaara:
    Raimo K
    Tulon­si­ir­rot koti­talouk­sille ovat kas­va­neet, kos­ka eläkeläisiä on enem­män ja he saa­vat parem­paa eläkettä.

    Näin­hän se on — ja lisäk­si tarvi­taan hoitoa ja hoivaa. Ehkä rehelli­nen yrit­täjä aloit­taa byrokra­ti­atalkoot näistä?
    Jos lakkaute­taan tulon­si­ir­rot koti­talouk­sille, niin päästään jopa Bul­gar­i­an alle!

  22. Pia Pakari­nen:
    Juuri näin Ode, olet löytänyt asi­as­ta pihvin. Jos koulus­sa tarvi­taan vaik­ka asen­taa jokin piuha, yksi­tyisk­oulun rehtori soit­taa asen­nus­li­ik­keeseen, kaupungilla hom­ma hoituu kol­men hallintokun­nan kautta.

    Mikähän kaupun­ki tämä on?
    Kyl­lä yleen­sä puhe­lin­soit­to kin­teistön­hoitoon riit­tää. Nyky­isin, 20 vuot­ta sit­ten oli toisin.

  23. Ei tuo han­k­in­to­jen keskit­tämi­nen aina joh­da huonoon lop­putu­lok­seen. Isäni oli töis­sä pienen kaupun­gin ammat­tik­oulus­sa ja siel­lä kun­nan kanssa yhteiseen han­k­in­taan siir­tymi­nen romaut­ti hinnat.

  24. Yksi kont­tori­ni oli Ilmalas­sa ja toinen Met­sälässä sinne pääsi hyvin junal­la ja bussilla.Sehän on suuri työ­paik­ka keskit­tymä, joten ei se syr­jässä ole.

    Ja vier­essä on Hart­wall-areenakin eikä sekään mis­sään kuusikos­sa ole

    Enkä minä tuo­ta Ilmalaa ole keksinyt, Ressun sivuil­la se mainit­ti­in niin,että on sitä joku alku­peräi­nen hesalainenkin koulun paikak­si miet­tinyt jo paljon ennen minua.

    Ja eipä tuo SYK:kään minkään suuren julkisen liiken­neväylän vier­essä ole.

    Mut­ta se varsi­nainen asi­a­han oli säästö kiinteistöissä.Seinät maks­vat paljon ja tiivistämäl­lä ja val­it­se­mal­la ei aivan keskus­ta sijoi­tu­s­paikak­si saavute­taan suuria säästöjä.

    Ja kyl­lä Helsingistä löy­tyy hyviä julk­isil­la liiken­teel­lä saavutet­tavis­sa ole­via paikko­ja muual­takin kuin Kaup­pa­torin laidasta

    1. Ihmetten suuresti, mik­si Stock­mann ei ole keksinyt siirtää myymälän­sä kalli­ista keskus­tas­sa Ilmalaan jos sen niin ylivoimainen sijain­nil­taan ja yhteyksiltään.

  25. Tässä hiukan toisen­laista näkökul­maa hallinnon keventämiseen:
    http://www.juhasipila.fi/blogi.html
    (Kir­joi­tus on ilmeis­es­ti julka­istu myös Maaseudun Tule­vaisu­udessa 5.10.)

    Ja jos Osmoa kauhis­tut­taa tuo kir­joituk­ses­sa mainit­tu aja­tus ter­veyskeskuk­ses­ta joka kun­nas­sa, niin kan­nat­taa miet­tiä het­ki, että onko se sit­tenkään huono aja­tus, jos nämä ter­veyskeskuk­set oli­si­vat kuitenkin osa isom­paa maakun­nal­lista organ­isaa­tio­ta. Pienet yksiköt ovat usein tehokkai­ta ja vähen­tävät myös tarpee­ton­ta liiken­net­tä pitkien etäisyyk­sien maas­sa. Ja eivät­pä ne ter­veyskeskuk­set pienis­sä kun­nis­sa ole Ruotsin kun­tien talout­takaan romut­ta­neet, vaik­ka siel­läkin on asukaslu­vul­taan varsin pieniä ja har­vaana­sut­tu­ja kun­tia (http://sv.wikipedia.org/wiki/Lista_%C3%B6ver_Sveriges_kommuner). Päin vas­toin, sikäläi­nen kun­tat­alous on hyvässä jamas­sa suo­ma­laiseen ver­rat­tuna ja myös tule­vaisu­u­den näkymät ovat siel­lä melko myönteiset.

    1. Ruotsin yhdyskun­tarak­en­teel­lis­es­ti on huo­mat­tavasti keskit­tyneesti kuin Suomen. Minus­ta ter­veysase­man maakun­nal­lises­sa organ­isaa­tios­sa tulisi tehdä ilman kun­tara­jo­jen yhdyskun­tarak­en­teel­lis­es­ti perus­teel­la pyrkien opti­moimaan yksiköi­den toinin­nal­lisu­us ja matkus­tamisen yhteis­määrä. On aika vaikea ajatel­la, että Saloon liit­teitä entisil­lä kun­takeskuk­sil­la oli lähtöko­htainen taka-ase­ma ulkop­uolelle jääneisi­in kun­ti­in. On paljon alle tuhan­nen asukkaan kun­tia, joista matkat ovat paljon pienem­piä, kuin tois­t­en kun­tien syrjäkyliltä.

  26. Kun Helsingis­sä viimek­si yhdis­tet­ti­in 3 lukio­ta yhdek­si talok­si, joudu­taan käyt­tämään vain yhdelle luki­olle suun­nitel­tua ruokalaa ja juh­lasalia. Johtaa siihen,että ruokailu jae­taan useisi­in vuoroi­hin. Yliop­pi­lasjuh­lat ei mah­du omaan taloon. Muutkaan juh­lat ei ole koko talolle. Nämä ovat vain osa yhdis­tämisen aiheut­tamista haitoista, joille ei tietysti tarvitse mitään hin­ta­lap­pua aset­taa. Hoitakoot koulus­sa itse ja kärsikööt.

  27. Isol­la han­k­in­taor­gan­isaa­ti­ol­la on var­maankin voimaa, kun han­ki­taan paljon hel­posti speksat­tavia asioi­ta. Har­mi vaan että täl­laisia asioi­ta ovat bulkki­tuot­teet, ja isoim­mat rahat menee nimeno­maan ei bulkki­in. Sit­ten kun han­ki­taan jotain pien­tä ja erikoista, niin tuleekin huo­mat­tavasti kalliimmaksi.

    Mut­ta kun tarvi­taankin pieniä asioi­ta tarpeen mukaan niin haaskaus­ta syn­tyy. Jos pitää tam­miku­us­sa lyödä lukkoon mon­tako kynää vuo­den aikana menee, on luke­ma taa­tusti todel­lisu­ut­ta isom­pi, tai sit­ten kynät voi lop­pua kesken. 

    Ja kun se han­k­in­taor­gan­isaa­tio hel­posti säästää väärästä paikas­ta. Mis­täs se han­k­in­taosas­to tietää että tin­kiäkö hin­nas­ta, määrästä vai omi­naisuuk­sista, jos kaikkea ei voikaan saa­da käytet­täväl­lä rahamääräl­lä? Lop­pukäyt­täjä voi päät­tää asian oikein sekunnissa.

    Esimerkik­si eräässä koulus­sa on kak­si pylväs­po­raa, joista kumpikin on hyvin huono, kos­ka osto­por­ras on ostanut halvem­mal­la. Ennem­min olisi kan­nat­tanut jät­tää toinen pois kokonaan.

    Juu, ja se että nykyään pörssi­fir­matkin hoitaa asi­at type­r­äl­lä taval­la ei ole mikään syy tehdä yhtä hölmösti julkisel­la puolella.

  28. Osmo Soin­in­vaara: Ihmetten suuresti, mik­si Stock­mann ei ole keksinyt siirtää myymälän­sä kalli­ista keskus­tas­sa Ilmalaan jos sen niin ylivoimainen sijain­nil­taan ja y

    Stock­mann ei ole hal­pa­hal­li mut­ta kaupun­gin pitäisi olla.Ei ole järkeä pistää verora­ho­ja seini­in ja kun­nal­lispäät­täjien palatseihin
    Stoc­mann pystyy pistämään kalli­in seinän tuot­tei­den hin­taan, kaupun­ki ei

    Helsingis­säon Osmon mukaan hyvä ja kat­ta­va julki­nen liikenne,joten kyl­lä muitakin sijoi­tu­s­paikko­ja on kuin keskusta

    Eivät hekään aivan keis­are­i­ta ole vaik­ka kuvittelevatkin

    Eikä Ressun sijoit­tamien Ilmalaan ole min­un ideani vaan jonkun helsinkiläisen aikanaan kehittämä

    http://www.hel.fi/hki/ressul/fi/Koulun+esittely/Koulun+historiaa

    “Helsin­gin keskus­tas­sa kah­den muun tun­netun raken­nuk­sen Van­han Kirkon ja Tornin välis­sä aina toimin­ut­ta Ressua on vain ker­ran uhan­nut siir­to muualle. Val­tion talouden ollessa 1960-luvun lop­ul­la ahtaal­la suun­nitelti­in kalli­in ydinkeskus­tan ton­tin myyn­tiä ja koulun siirtämistä Ilmalan alueelle. Koulun sil­lois­t­en opet­ta­jien ja oppi­laiden sekä ennen kaikkea entis­ten ressu­jen pon­te­va vas­tar­in­ta aiheut­ti han­kkeen raukeamisen.”

  29. Osmo,
    Toki Ruot­sis­sa kokon­aisuute­na on keskimäärin tiivi­impi yhteiskun­tarakenne kuin Suomes­sa, onhan väestöti­heyskin suurem­pi. Mut­ta keskiar­vo ei ker­ro kaikkea ja tiivis yhdyskun­tarakenne ei tarkoi­ta samaa kuin suuret kun­nat. Ruot­sis­sa on yli 150000 asukkaan kun­tia jopa vähem­män kuin Suomes­sa (läh­teet http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_kunnista_v%C3%A4kiluvun_mukaan ja http://sv.wikipedia.org/wiki/Lista_%C3%B6ver_Sveriges_kommuner ). Itse asi­as­sa Oulun seudun kun­tali­itok­sen jäl­keen vuon­na 2013 Suomes­sa on 6 kun­taa, jois­sa on reilusti yli 150000 asukas­ta, kun Ruot­sis­sa niitä on vain 4.

    Ja mikä tärkein­tä, Ruot­sis­sa ei tietääk­seni pyritä kas­vat­ta­maan suurkaupunke­ja heiken­tämäl­lä elämisen ja elinkeino­toimin­nan edel­ly­tyk­siä harvem­min asu­tu­il­la seuduil­la, vaan Ruot­sis­sa kaupungis­tu­misen ja elinkeino­rak­en­teen muu­tok­sen annetaan ede­tä luon­nol­lis­es­ti ja huole­hdi­taan myös pien­ten kaupunkien ja maaseudun elin­voimas­ta. Ja tämä tehdään oikeal­la taval­la tukien paikkakun­tien omia vahvuuk­sia ja huole­hti­mal­la, että alue­hallintoma­lli on järkevä ja mah­dol­lis­taa pien­tenkin kaupunkien pärjäämisen.

    Tun­tuu, että Suomes­sa väki pyritään keskit­tämään suurkaupunkei­hin hävit­tämäl­lä työt ja yrit­teliäisyys muual­ta, kun taas Ruot­sis­sa suurkaupun­git kas­va­vat, kos­ka niihin syn­tyy uusia työ­paikko­ja. Ikävim­mil­lään tästä voi olla seu­rauk­se­na, että Suomes­sa väki siir­tyy tiivi­in ja tehokkaan yhdyskun­tarak­en­teen pikkukaupungeista jon­nekin Van­taan tai Oulun pel­loille raken­net­tui­hin hajanaisi­in lähiöi­hin, jois­sa pahim­mil­laan kär­sitään vielä kohtu­ullisen kovas­ta työt­tömyy­destä. Esimerkik­si Oulus­sa on jo pitkään ollut erit­täin korkea nuorisotyöttömyys.

    Oman näke­myk­seni mukaan Ruot­sis­sa ei ole sel­l­aista keskit­tämisen ide­olo­giaa kuin Suomes­sa ja siel­lä halu­taan pitää kaik­ki alueet elin­voimaisi­na ja tämä on varsin ymmär­ret­tävää mon­es­takin syys­tä. Eikä vähiten kestävän kehi­tyk­sen näkökulmasta:
    — on tehokas­ta hyö­dyn­tää jo valmi­ik­si raken­net­tu infrastruktuuri
    — on haaskaus­ta autioit­taa viihty­isät pikkukaupun­git ja sit­ten rak­en­taa neit­seel­liselle maalle uudet asun­not ja työpaikat
    — tutkimusten mukaan Suomes­sa suurkaupunkien ympäristössä ja etenkin Uudel­la­maal­la on kaikkein pisim­mät työ­matkat (ks. kart­ta sivul­la 23 oheises­sa julka­is­us­sa: http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=38822&lan=fi)

    On selvää, että kaupungis­tu­mi­nen Suomes­sakin ete­nee, ja toiv­ot­tavasti myös yhdyskun­tarakenne tiivistyy. Eikä tämä ole paha asia eikä Keskustapuolue sitä käsit­tääk­seni vas­tus­ta. Mut­ta tärkeää on myös se, että miten tämä tapah­tuu, ja olisi hal­li­tuk­senkin syytä huo­ma­ta, että myös pikkukaupun­git voivat olla osa tätä kaupungis­tu­mista. Nykyisen Suomen hal­li­tuk­sen tavoite tun­tuu ole­van saa­da Helsinki­in ne 400000 uut­ta asukas­ta hin­nal­la mil­lä hyvän­sä. Sinän­sä en vas­tus­ta Helsin­gin kasvua, ja jos se tapah­tuu posi­ti­ivis­ten seikko­jen vuok­si, niin mikäs siinä, mut­ta itseis­ar­vo se ei voi olla. Nyt kuitenkin tun­tuu, että pääkaupunkiseu­tu ja muutkin suurkaupun­git kas­va­vat nuoriso­työt­tömyy­destä ja syr­jäy­tymisuhas­ta huoli­mat­ta, kos­ka muual­la maas­sa ei ole työmah­dol­lisuuk­sia senkään ver­taa, etenkään nuo­rille. Ja nimeno­maan tähän ongel­maan voisi yrit­tää puut­tua otta­mal­la Ruot­sista mallia jois­sakin asioissa.

    Pääpi­irteis­sään Vihrei­den lin­ja on hyvä pääkaupunkiseudun kehit­tämisessä, mut­ta koko Suomen kehit­tämisen kokon­aisku­va on mielestäni joskus teiltä hukassa.

  30. Osmo Soin­in­vaara:
    Ruotsin yhdyskun­tarak­en­teel­lis­es­ti on huo­mat­tavasti keskit­tyneesti kuin Suomen. Minus­ta ter­veysase­man maakun­nal­lises­sa organ­isaa­tios­sa tulisi tehdä ilman kun­tara­jo­jen yhdyskun­tarak­en­teel­lis­es­ti perus­teel­la pyrkien opti­moimaan yksiköi­den toinin­nal­lisu­us ja matkus­tamisen yhteis­määrä. On aika vaikea ajatel­la, että Saloon liit­teitä entisil­lä kun­takeskuk­sil­la oli lähtöko­htainen taka-ase­ma ulkop­uolelle jääneisi­in kun­ti­in. On paljon alle tuhan­nen asukkaan kun­tia, joista matkat ovat paljon pienem­piä, kuin tois­t­en kun­tien syrjäkyliltä.

    Mitä tulee tähän ter­veysasemien sijain­nin opti­moin­ti­in, niin joitakin kom­ment­te­ja vielä:

    - Ymmärtääk­seni Sip­ilä juuri toteaa kir­joituk­ses­saan (http://www.juhasipila.fi/blogi.html), että maakun­nal­lises­sa mallis­sa kokon­aisop­ti­moin­tia hait­taa­vat kun­nan­ra­jat pois­tu­isi­vat ja näin ollen ter­veysasemien palvelu­alueet voisi­vat ylit­tää kun­tien rajat, eli ihmi­nen voi käy­dä myös naa­purikun­nan terveysasemalla.

    - Nähdäk­seni Sip­ilä ei kir­joit­tanut, että joka ain­oa nykyi­nen ter­veyskeskus pitää säi­lyt­tää tai että ter­veysasemien palvelu­alueet oli­si­vat kiveen hakat­tu. Mut­ta mielestäni on Sip­ilän tavoin aiheel­lista korostaa, että maakun­nal­lises­sa mallis­sa lähikun­tien ter­veysase­mat pääsään­töis­es­ti säi­ly­i­sivät, eli vaik­ka sote-palvelu­iden jär­jestämis- ja rahoi­tus­vas­tuu keskitet­täisi­in maakun­nal­liselle tasolle, niin lähipalve­lut sinän­sä eivät keskit­ty­isi (kuten eivät ole Ruot­sis­sakaan tehneet vaan ter­veysasemia on pienis­säkin kunnissa). 

    - Hal­li­tuk­sen suun­nitelmi­in liit­tyen ei sen sijaan ole lainkaan selvää, että miten tässä ns. isän­täkun­ta­mallis­sa syr­jäis­ten tai pien­ten kun­tien ter­veysase­mat edes voisi­vat säi­lyä. Jos Osmo tiedät tämän, niin kerro.

  31. Nukku­Mat­ti:- Nähdäk­seni Sip­ilä ei kir­joit­tanut, että joka ain­oa nykyi­nen ter­veyskeskus pitää säi­lyt­tää tai että ter­veysasemien palvelu­alueet oli­si­vat kiveen hakat­tu. Mut­ta mielestäni on Sip­ilän tavoin aiheel­lista korostaa, että maakun­nal­lises­sa mallis­sa lähikun­tien ter­veysase­mat pääsään­töis­es­ti säi­ly­i­sivät, eli vaik­ka sote-palvelu­iden jär­jestämis- ja rahoi­tus­vas­tuu keskitet­täisi­in maakun­nal­liselle tasolle, niin lähipalve­lut sinän­sä eivät keskit­ty­isi (kuten eivät ole Ruot­sis­sakaan tehneet vaan ter­veysasemia on pienis­säkin kunnissa). 

    Tässähän se piru juuri piileekin. Kuten itse san­ot, keskuskaupun­gin pitäisi Keskus­tan (maakun­nal­lises­sa) mallis­sa rahoit­taa lähipalvelu riip­pumat­ta kus­tan­nusten suu­ru­ud­es­ta. Mik­si ihmeessä muut kuin Keskusta­laiset syr­jäkun­tien asukkaat kan­nat­taisi­vat tätä mallia?

  32. ij: Tässähän se piru juuri piileekin. Kuten itse san­ot, keskuskaupun­gin pitäisi Keskus­tan (maakun­nal­lises­sa) mallis­sa rahoit­taa lähipalvelu riip­pumat­ta kus­tan­nusten suu­ru­ud­es­ta. Mik­si ihmeessä muut kuin Keskusta­laiset syr­jäkun­tien asukkaat kan­nat­taisi­vat tätä mallia?

    Olet ymmärtänyt maakun­nal­lisen mallin aivan väärin. Se on hyvin pitkälle samankaltainen malli kuin Ruot­sis­sa on ja maakun­nan keskuskaupun­ki hyö­tyy siitä vähin­tään yhtä paljon kuin koko muukin maakun­ta. Kus­tan­nus jakau­tuu yhden­ver­tais­es­ti asukkaille maakun­nan eri osissa.

  33. Liian van­ha: “Stock­mann ei ole hal­pa­hal­li mut­ta kaupun­gin pitäisi olla.Ei ole järkeä pistää verora­ho­ja seini­in ja kun­nal­lispäät­täjien palatseihin”

    Mik­si kaupun­gin pitäisi olla hal­pa­hal­li. Eikö paikan arvokku­u­den ja halut­tavu­u­den tee juuri se että siel­lä on mielekästä toim­intaa ja kul­je kiin­nos­tavia kaikenikäisiä ihmisiä. Yliopis­to­ja ja oppi­laitok­sia, yri­tyk­siä, kaup­pa­paikko­ja jne. Joku toim­inta itsessään voi nos­taa kaupun­gin arvoa.

  34. Vaik­ka kun­ta­hallintoon ei liitykään, niin oikeuskans­lerin ja eduskuskun­nan oikeisas­i­amiehen virat pitäisi kaiken uskot­tavu­u­den nimis­sä yhdistää.

    p.s. Näi­den oikeuselin­ten uskot­tavu­ud­es­ta sen ver­ran, että kun min­is­teri Päivi Räsä­nen nimit­ti Päivi Ner­gin kansli­apääl­likök­si, hän sanoi varmis­ta­neen­sa nim­i­tyk­sen oikeuskans­ler­il­ta, joka tote­si, että “Päivi hyvä, nim­i­tys on OK!”

    Sit­ten kun, Nergiä pätevämpi­en hak­i­joiden olisi pitänyt valit­taa päätök­ses­tä koke­muk­seen, tutk­in­toi­hin ja mm. siihen viitat­en, että valit­tu oli samaa uskon­lahkoa Päivi Räsäsen kanssa, niin val­i­tuk­set tössä­sivät siihen, että val­i­tusvi­ra­nomainen eli oikeuskans­leri oli Päivi Räsäselle antanut puh­taat paper­it vali­ta enti­nen puolue- ja uskon­sir­ar virkaan.

  35. ij,
    tuos­ta kom­men­tis­tasi välit­tyy luk­i­jalle muuten sel­l­ainen käsi­tys, että nimeno­maan näi­den syr­jäkun­tien menot oli­si­vat jokin rahareikä, jota eri­tyis­es­ti keskuskaupun­gin asukkaiden pitäisi rahoit­taa. En tiedä, että mik­si täl­lainen käsi­tys elää Suomes­sa ja eri­tyis­es­ti pääkaupunkiseudul­la erit­täin sitkeästi. Se ei kuitenkaan pidä paikkaansa.

    Ohes­sa on kak­si tutkimus­ta tästä aiheesta eri tek­i­jöiltä ja eri insti­tuu­tioista. Kan­nat­taa lukea molem­mista tutkimuk­sista johtopäätök­set viimeis­es­tä luvusta.

    http://www.vatt.fi/file/vatt_publication_pdf/m69.pdf

    http://www.kaks.fi/sites/default/files/1158-Tutkjulk_57_net.pdf

  36. Raimo K: Julkisen sek­torin osu­us on 55,9% BKT:stä ja se on tosi­aan kas­vanut 30 vuodessa 15,7 pros­ent­tiyk­sikköä. Suur­in­ta kasvu on ollut tulon­si­ir­rois­sa koti­talouk­sille, joka on läh­es tuplaan­tunut 20,9 prosenttiin.

    Eiköhän tuos­sa mene kak­si asi­aa sekaisin. BKT:n julkisen talouden koko ei väl­itä siitä, miten paljon maas­sa tehdään tulon­si­ir­to­ja. Jos henkilöltä A ote­taan rahaa veroina ja annetaan se henkilölle B, joka ostaa sil­lä jotain yksi­tyis­es­ti tuotet­tua, niin tämä ei kas­va­ta julk­ista sek­to­ria. Julki­nen sek­tori kas­vaa sil­lä, että henkilöltä A ote­taan rahaa veroina ja tuote­taan sil­lä julkises­ti jotain.

  37. Nukku­Mat­ti: Olet ymmärtänyt maakun­nal­lisen mallin aivan väärin. Se on hyvin pitkälle samankaltainen malli kuin Ruot­sis­sa on ja maakun­nan keskuskaupun­ki hyö­tyy siitä vähin­tään yhtä paljon kuin koko muukin maakun­ta. Kus­tan­nus jakau­tuu yhden­ver­tais­es­ti asukkaille maakun­nan eri osissa. 

    Keskuskaupun­gin asukkaiden kannal­ta ei ole mitään järkeä ryhtyä mak­samaan lähipalvelu­ja niille, jot­ka halu­a­vat asua syr­jäkylil­lä. Eiköhän se ole niiden syr­jäkylien asukkaiden oma asia. Varsinkin näinä aikoina, joina lääkäre­itä on edes rahal­la vaikea houkutel­la syr­jäkylille töi­hin, on jär­jetön­tä pistää keskuskaupun­gin asukkaat edes osal­lis­tu­maan tämän rahoit­tamiseen. Kas kun ei pidä vielä rahoit­taa sinne päivystystäkin.

    Jos siel­lä kylil­lä halu­taan itse rahoit­taa kyläk­oulu ja ter­veysase­ma niin siitä vaan. Mik­si kukaan sitä kieltäisi? Turha siihen on maakun­tara­hoi­tus­ta sotkea.

    Min­ul­la ei ole mitään sitä vas­taan että joku halu­aa syr­jem­mässä asua, mut­ta syr­jässä asumisel­la on hin­tansa (siel­lä asuville), se nyt vain on hyväksyttävä.

    Tästä kun­tien välis­es­tä tai maakun­ta­mallista olemme saa­neet nähdä lois­tavia esimerkke­jä niin Kain­u­us­sa, kun joku kun­ta ei kat­sonut saa­vansa aivan niin paljon maakunnal­ta kuin halusi, kuin Pohjois-Savos­sa, mis­sä Juankos­ki ja Kaavi tap­pel­e­vat jo rönt­gen­lait­teen paikas­takin. Riita poik­ki: maakun­nan rahal­la kum­malekin oma?

  38. ij,
    argu­men­toit enem­män mielikuvil­la kuin faktoilla. 

    Yhtä hyvin voisin alkaa luet­tele­maan val­ta­van määrän suurten kaupunkien välisiä riito­ja, mut­ta mielestäni sel­l­aiseen ei kan­na­ta lähteä. Jos uskot, että ratkaisu Suomen julkisen talouden tai kun­tat­alouden ongelmi­in löy­tyy keskit­tämäl­lä väki ja palve­lut suuri­in yli 100000 asukkaan kaupunkei­hin, niin toden­näköis­es­ti olemme eri mieltä asi­as­ta perus­ta­van­laa­tuisel­la taval­la, ja yksi­tyisko­hdista on melko turha kinata.

    Ylipään­sä en oikein ymmär­rä tätä suo­ma­laista maaseudun ja kaupun­gin ja toisaal­ta pien­ten ja suurten kun­tien välistä vas­takkainaset­telua alku­unkaan. Molem­pia tarvi­taan, ja sekä suurten ja pien­ten kaupunkien että maaseudun kehit­tymisen edel­ly­tyk­sistä pitää huolehtia.

    Pari kom­ment­tia kuitenkin:

    - Keskus­tan malli on kehit­tynyt Kain­u­un mallin ajoista ja kehit­tyy kaiken aikaa.

    - Syr­jäis­ten kun­tien ongel­mat eivät johdu niinkään siitä, että kaikkien perus­palvelu­jen jär­jestämi­nen olisi siel­lä paljon kalli­im­paa per asukas kuin suurkaupungeis­sa, vaan siitä, että huolto­suhde on heiken­tynyt, johtuen pääasi­as­sa siitä, että nuoret ovat muut­ta­neet ja eläkeläiset jääneet. Oletko todel­la sitä mieltä, että tulon­tasaus aluei­den välil­lä ei ole perustel­tua ja oikeu­den­mukaista ja kohtu­ullista, vaik­ka näi­den maaseudun mum­mo­jen lapset nyt mak­sa­vat veron­sa Helsinki­in? Pitäisikö nämä mum­mot ehkä rah­da­ta sieltä Helsin­gin kalli­isi­in hoito­laitok­si­in ja asun­toi­hin? Onko tulon­tasaus maaseudun ja kaupun­gin välil­lä jotenkin enem­män väärin kuin tulon­tasaus vaikka­pa kaupungi­nosien välil­lä? Vai ajat­teletko, että kukin vas­tatkoon itses­tään? Kuin­ka pitkälle yhteis­vas­tu­us­ta pitäisi mielestäsi luopua?

  39. jee­jee:
    Ilkeä kysymys: Luuletko että kaupun­gin byrokra­ti­aa pystytään oikeasti keven­tämään? Eli jos esimerkissäsk­oulut ja päiväkodit ottaisi­vat vas­tu­un han­k­in­nois­taan ja tilankäytöstään, niin käyn­nis­tetäänkö ja Han­k­in­ta – ja Tilakeskuk­ses­sa YT-neu­vot­te­lut tarpeet­toman henkilöstön vähentämiseksi?

    Eiköhän hallinnon keven­tämi­nen käytän­nössä tarkoi­ta sitä että hallinnon työkuor­maa keven­netään. YT-neu­vot­te­lut veisi työkuor­man väärään suun­taan, joten kek­sitään ennem­min lisää veroja.

    VATT pomoi­neen jälleen ker­ran näyt­tää suun­tavi­ivat julk­ispuolen kehitykselle.

  40. Nukku­Mat­ti:
    Syr­jäis­ten kun­tien ongel­mat eivät johdu niinkään siitä, että kaikkien perus­palvelu­jen jär­jestämi­nen olisi siel­lä paljon kalli­im­paa per asukas kuin suurkaupungeis­sa, vaan siitä, että huolto­suhde on heiken­tynyt, johtuen pääasi­as­sa siitä, että nuoret ovat muut­ta­neet ja eläkeläiset jääneet. Oletko todel­la sitä mieltä, että tulon­tasaus aluei­den välil­lä ei ole perustel­tua ja oikeu­den­mukaista ja kohtu­ullista, vaik­ka näi­den maaseudun mum­mo­jen lapset nyt mak­sa­vat veron­sa Helsinki­in? Pitäisikö nämä mum­mot ehkä rah­da­ta sieltä Helsin­gin kalli­isi­in hoito­laitok­si­in ja asun­toi­hin? Onko tulon­tasaus maaseudun ja kaupun­gin välil­lä jotenkin enem­män väärin kuin tulon­tasaus vaikka­pa kaupungi­nosien välil­lä? Vai ajat­teletko, että kukin vas­tatkoon itses­tään? Kuin­ka pitkälle yhteis­vas­tu­us­ta pitäisi mielestäsi luopua? 

    Tämä onkin sit­ten erit­täin hyvä kysymys, ja tästä voimme jopa olla samaa mieltä. Sen sijaan en mis­sään tapauk­ses­sa pidä sopi­vana, jos maakun­ta­malli tarkoit­taa sitä, että maakun­ta sit­ten velvoite­taan jär­jestämään esimerkik­si lääkäripäivystys joka kun­takeskuk­seen mak­soi mitä mak­soi. Jos rahoi­tus­vas­tuu siir­retään maakun­taan, pitää päätös­val­takin siirtää sinne. Sil­loin lääkäripäivystys ei toden­näköis­es­ti toteudu muual­la kuin alue­sairaalas­sa, mut­ta niin­hän se nykyään menee kaupungis­sakin. Saat­taa jopa olla kan­nat­tavam­paa kuska­ta ne poti­laat kaupunki­in lääkäril­lä käymään, tai kier­rät­tää lääkäriä käymässä määräa­join paikalli­sis­sa vanhainkodeissa.

    Lääkärit eivät enää halua asua syr­jäkylil­lä, ja sik­si syr­jäkun­ti­in on hyvin han­kala saa­da palkat­tua virka­suhteisia. Miten maakun­nan värväämi­nen palka­n­mak­sa­jak­si aut­taisi tähän, muuten kuin ehkä palkko­ja entis­es­tään nos­ta­mal­la — täl­lä ker­taa entistäkin enem­män muiden rahal­la? Ongel­ma kos­kee pieniä kaupunke­jakin, tot­ta puhui se keskisu­uren tehtaan ulko­maalainen toim­i­tusjo­hta­ja, joka valit­ti sitä, ettei 20 tuhan­nen asukkaan kaupungista löy­tynyt Rossoa kum­mem­paa ruokar­avin­to­laa. Mitähän kuu­luu kaupungis­sa sijait­se­van sairaalan rekrytoinnille? 

    Val­takun­nan tasol­la täy­tyy jokin tulotasaus olla, mut­ta ei täl­läkään taval­la saa houkutel­tua tek­i­jöitä syr­jäseudulle. Kun­tien velvoite ylläpitää eläin­lääkäriä (elin­tarvike­tur­val­lisu­u­den kannal­ta vält­tämätön­tä) on myös joutunut tästä syys­tä vaikeuksiin.

    Lisäk­si pitää ottaa huomioon kun­tien väli­nen kaavoituskil­pailu. Jot­ta maakun­ta­malli kor­jaisi nykyisen kun­tarak­en­teen aiheut­ta­mat ongel­mat, täy­ty­isi myös kaavoitus­val­ta siirtää maakun­tata­solle. Aika vähi­in kävi­sivät kun­nan tehtävät, ja jo nyt meil­lä on kun­tia, jois­sa ei tah­do löy­tyä ehdokkai­ta kun­nan­val­tu­us­toi­hin. Päätök­sen­teon tason tur­vak­si pitäisi val­tu­us­to­jen olla niin houkut­tele­via vaikut­tamisen paikko­ja, että äänestäjil­lä olisi valin­nan­varaa. Jär­jestöpuolel­la on aika lail­la esimerkke­jä siitä, että hal­li­tuk­seen joudu­taan val­it­se­maan jäseniä puolipakolla.

    Dis­claimer: en minä vaa­di maaseudun tyh­jen­tämistä, mut­ta rajansa him­melin­raken­nuk­sel­lakin. Koti­mainen elin­tarvike­tuotan­to on tur­val­lisu­us­poli­it­ti­nen asia, enkä siitä luopuisi. Valitet­tavasti emme silti kykene mil­lään jär­jestämään kaupun­gin tasoisia palvelui­ta sinne talous­met­sään, vaik­ka miten haluaisimme.

  41. Julki­nen sek­tori kas­vaa myös sil­lä, että val­tio tekee palvelun ja myy sen markkinoilla.

  42. Samuli Saarel­ma: Eiköhän tuos­sa mene kak­si asi­aa sekaisin. BKT:n julkisen talouden koko ei väl­itä siitä, miten paljon maas­sa tehdään tulon­si­ir­to­ja. Jos henkilöltä A ote­taan rahaa veroina ja annetaan se henkilölle B, joka ostaa sil­lä jotain yksi­tyis­es­ti tuotet­tua, niin tämä ei kas­va­ta julk­ista sek­to­ria. Julki­nen sek­tori kas­vaa sil­lä, että henkilöltä A ote­taan rahaa veroina ja tuote­taan sil­lä julkises­ti jotain.

    Ker­ropa tämä tilastokeskukselle.

  43. ij,
    ennen kuin vas­taan yksi­tyisko­htaisem­min kom­ment­tei­hisi maakun­ta­mallista, niin otan esille joitakin yleis­lu­on­toisia havaintojani.

    Mielestäni kun­tau­ud­is­tusasi­as­sa näyt­tää nyt siltä, että Kokoomuk­sen har­ras­ta­ma mieliku­va­markki­noin­ti keskit­tämisen kuvitel­luista eduista ja Keskus­tan kun­tal­in­jausten taan­tu­muk­sel­lisu­ud­es­ta on men­nyt erit­täin hyvin per­ille. Eri­tyisen surullista on, että mon­et varsin yleiset käsi­tyk­set kun­tat­aloud­es­ta ja palveluista poh­jau­tu­vat enem­män mieliku­vi­in kuin fak­toi­hin, tutkimuk­seen ja koke­muk­si­in. Pääosin tämä mieliku­va­markki­noin­ti ei ole tahal­lista harhaan­jo­htamista, vaan luulen, että mon­et Kokoomuk­sen äänestäjistä ja poli­itikois­takin aidosti usko­vat keino­jen­sa toimivu­u­teen. Johtavien poli­itikko­jen pitäisi tietysti tietää parem­min ja olla per­il­lä asioista, mut­ta olen alka­nut yhä enem­män epäil­lä, että hekin toimi­vat samo­jen mieliku­vien ja ide­olo­gioiden ohjaa­mana kuin äänestäjänsä.

    Itse uskon, että tämä ongel­ma ei ole pelkästään Kokoomuk­sen, vaan muil­la puolueil­la on vas­taavia aukko­ja ja usko­muk­si­in poh­jau­tu­via mieliku­via sit­ten jois­sain muis­sa asioissa.

    Luu­lenkin, että ongel­ma ei ole pelkästään poli­ti­ikas­sa vaan ylipään­sä suo­ma­laises­sa hallinto- ja keskustelukult­tuuris­sa ja se kos­ket­taa myös tiedo­tusvä­lineitä. Suomes­sa ei esimerkik­si osa­ta hyö­dyn­tää tutkimusti­etoa päätök­sen­teon poh­jana samal­la taval­la kuin vaik­ka Ruot­sis­sa. Samoin Suomes­sa mielip­i­teet ja toim­inta­pe­ri­aat­teet lyödään käytän­nössä lukkoon hyvin varhaises­sa asioiden valmis­telun vai­heessa (hal­li­tu­so­hjel­ma!), eikä osa­ta kollek­ti­ivisen keskustelun keinoin kehit­tää ongelmi­in ratkaisu­ja yhdessä. Päin vas­toin, mielip­i­teen ja suun­nitelmien muut­ta­mi­nen nähdään jonkin­laise­na heikkoute­na, ja neu­vot­te­lu­ti­lanteet pelinä, jos­sa aina joku häviää ja joku toinen voit­taa. Yleen­sä voit­ta­jak­si tulk­i­taan se, joka jääräpäisim­min pitää kiin­ni omas­ta kan­nas­taan ja oman taus­taryh­män­sä eduista. Seu­rauk­se­na on, että Suomen kokon­aise­tu yleen­sä häviää ja lop­ul­ta pitkäl­lä tähtäimel­lä häviää myös voit­ta­jak­si tulkit­tu osapuoli.

    Toinen eri­tyi­nen piirre suo­ma­laises­sa poli­it­tises­sa kult­tuuris­sa on eri­laisille edun­valvon­taryh­mille annet­tu asiantun­ti­ja-ase­ma ja suuri vaiku­tus­val­ta päätök­si­in. Myös virkami­esten val­ta on koros­tunut, ja heitä käytetään asiantun­ti­joina erit­täin usein, vaik­ka heitä ei monis­sa tapauk­sis­sa voi pitää täysin riip­pumat­tom­i­na johtuen hei­dän roolis­taan men­nei­den ja tule­vien päätösten valmis­telijoina ja toimeen­pani­joina. Suomes­sa taval­lis­ten virkami­esten ase­ma on myös poikkeuk­sel­lisen suo­jat­tu, ja riit­tävää tulos­vas­tu­u­ta ei mielestäni ole. Toimin­nan sisäl­löl­lä ja tavoit­tei­den saavut­tamisel­la ei ole niin väliä, tärkein­tä ja tur­val­lis­in­ta on, että ei riko muodol­lisia pykäliä. Edel­lä mainit­tu­jen taho­jen aset­ta­mi­nen asiantun­ti­joik­si tarkoit­taa samal­la myös sitä, että aka­teemis­es­ti mer­i­toitunei­den ja tieteel­lis­ten asiantun­ti­joiden rooli ja hyö­dyn­tämi­nen päätök­sen­teossa on vähäisem­pää kuin vaikka­pa Ruot­sis­sa. Tämä myös näkyy lopputuloksissa.

    Kaikissa edel­lä mainit­se­mis­sani seikois­sa on mielestäni suuri ero esimerkik­si Ruotsin julk­ishallintoon ja pelkään, että näil­lä “pie­nil­lä” eroil­la onkin lop­ul­ta suuri merk­i­tys Suomen hyvinvointiin.

    Olisin taipu­vainen tulk­it­se­maan niin, että suo­ma­laises­sa keskustelus­sa päät­tämät­tömyy­dek­si ja heikkoudek­si leimat­tu ruot­salainen “disku­teer­aamisen kult­tuuri” onkin itse asi­as­sa naa­puri­maallemme vahvu­us. Päätök­sen­teon nopeus ei nimit­täin vält­tämät­tä ker­ro sen viisaudesta. 

    Vaik­ka edel­lä esit­tämäni näke­myk­set ovat varsin sub­jek­ti­ivi­nen ja henkilöko­htainen käsi­tyk­seni eroista suo­ma­laises­sa ja ruot­salaises­sa päätök­sen­tekokult­tuuris­sa, niin täy­tyy lopuk­si kuitenkin tode­ta, että esimerkik­si VATT:in johta­ja Juhana Var­ti­ainen on lausunut julk­isu­udessa joitain mielestäni hyvin samankaltaisia näkemyksiä.

  44. ij: Valitet­tavasti emme silti kykene mil­lään jär­jestämään kaupun­gin tasoisia palvelui­ta sinne talous­met­sään, vaik­ka miten haluaisimme.

    Tuskin­pa tätä kukaan odot­taakaan tai mikään puolue ohjel­mas­saan ajaa. Päin vas­toin, maaseudun asukkaat ovat usein tyy­tyväisiä jopa varsin vaa­ti­mat­tomaan palve­lu­ta­soon, joka ei kaupungis­sa tulisi edes kysymykseen.

    Kom­men­tis­sasi oli lisäk­si hyviä huomioi­ta ja kysymyk­siä, ja tässä käsi­tyk­siäni niihin.

    - Maakun­ta­malli aut­taa lääkärien rekry­toin­nis­sa muo­dosta­mal­la kun­tia isom­man organ­isaa­tion, jos­sa on mah­dol­lisuuk­sia jär­jestää parem­pi työhön ohjaus, koke­neem­pi­en spe­sial­istien apu, vai­htel­e­vampi työn kuva ja monipuolisem­mat tehtävät sekä jous­tavampi töi­den jär­jestämi­nen kunkin työn­tek­i­jän toivei­den ja kyky­jen mukaan. Isom­mas­sa organ­isaa­tios­sa on myös parem­mat ural­la kehit­tymisen mah­dol­lisu­udet, ja vaa­ti­vampia tehtäviä niitä halu­aville. Näke­myk­seni on, että pien­ten kun­tien lääkärirekry­toin­tion­gel­mat eivät johdu niinkään pien­ten kun­tien asum­isvi­ihtyvyysongelmista kuin työn sisältöön ja työjär­jeste­ly­i­hin liit­tyvistä asioista. Jos et usko, min­ua niin kat­so mitä Lääkärili­iton edus­ta­ja sanoo Ruotsin mallista oheises­sa uutises­sa: http://www.hs.fi/talous/L%C3%A4%C3%A4k%C3%A4riliitto+ei+n%C3%A4e+ongelmaa+verosuunnittelussa/a1305605173378

    - Näi­hin rekry­toin­tion­gelmi­in liit­tyen on hyvä myös tode­ta, että ei lääkärin tarvi vält­tämät­tä asua paikkakun­nal­la. Kuten itsekin hyvin sanoit, niin lääkäriä voi kier­rät­tää asi­akkaiden luona (esim. van­hainkodil­la), ja joskus tämä voi jopa tul­la halvem­mak­si, kuin kul­je­tut­taa suuri joukko asi­akkai­ta lääkärin luokse.

    - Nähdäk­seni maakun­ta­malli tarkoit­taa juuri sitä, että maakun­nan jär­jestämis­sä palveluis­sa päätös­val­ta siir­tyy maakun­nal­liselle tasolle (ks. sivut 49–53 kir­jases­sa http://www.juhasipila.fi/45 ), mut­ta tiheästi asu­tu­il­la seuduil­la tämän “maakun­nan” ei mielestäni vält­tämät­tä tarvi olla maanti­eteel­lis­es­ti kovin laa­ja. Pääkaupunkiseudun metropo­lialue voisi min­un mielestäni olla oma maakuntansa.

    - Maakun­ta­mallis­sa maakun­nan tason maankäyt­tö, liikenne ja kaavoitusasi­at siir­ty­i­sivät maakun­nalle, mut­ta kun­nille jää kyl­lä siitä huoli­mat­ta tehtäviä (http://www.juhasipila.fi/blogi.html).

    - Se, että 20000 asukkaan kaupungis­sa ei ole Rossoa kum­mem­paa ruokar­avin­to­laa ei johdu yksin kaupun­gin pienu­ud­es­ta, vaan kau­pan ja rav­in­to­la-alan keskit­tymis­es­tä (Rosso kuu­luu S‑ryhmään) sekä pienyrit­täjyy­den ongelmista ja työn tekemisen ja teet­tämisen vaikeuk­sista ja kus­tan­nuk­sista Suomes­sa. (Näitä ongelmia ja ratkaisu­ja niihin käsitel­lään myös edel­lä maini­tus­sa Sip­ilän kirjasessa.)

    - Mitä hallinto­him­melei­hin tulee, niin min­un on vaikea nähdä, että kuin­ka niitä hal­li­tuk­sen mallis­sa voisi olla vähem­män kuin Keskustan/Ruotsin mallis­sa. Kokoomus kyl­lä mielel­lään näin väit­tää, mut­ta uskoo ken halu­aa. Esimerkik­si tuoreessa Talouselämä-lehdessä oli hyvä artikke­li kun­tau­ud­is­tuk­sen kohtaamista käytän­nön ongelmista hal­li­tuk­sen mah­dot­tomien suun­nitelmien poh­jal­ta. Kan­nat­taisi tutkia ennen kuin hutkitaan.

  45. Nukku­Mat­ti:
    Ylipään­sä en oikein ymmär­rä tätä suo­ma­laista maaseudun ja kaupun­gin ja toisaal­ta pien­ten ja suurten kun­tien välistä vas­takkainaset­telua alkuunkaan.

    Eikö se muka ole päivän­selvää? Mak­sa­ja­jien ja saa­jien välil­lä on aina perus­ta­van­laa­tu­inen eturistiriita. 

    Sitä ei mil­lään “me ollaan kaik­ki samas­sa veneessä”-höpinä poista, että jos joltain ote­taan ja toiselle annetaan, se on ensim­mäiseltä pois ja toiselle enem­män. Jos ote­taan vähem­män niin saama­puolel­la resurssit vähe­nee ja mak­supuolel­la nousee ja jos ote­taan enem­män, niin päinvastoin.

    Ei tuol­laista ris­tiri­itaa voi mitenkään selit­tää pois.

  46. Sylt­ty: Eikö se muka ole päivän­selvää? Mak­sa­ja­jien ja saa­jien välil­lä on aina perus­ta­van­laa­tu­inen eturistiriita. 

    Sitä ei mil­lään “me ollaan kaik­ki samas­sa veneessä”-höpinä poista, että jos joltain ote­taan ja toiselle annetaan, se on ensim­mäiseltä pois ja toiselle enem­män. Jos ote­taan vähem­män niin saama­puolel­la resurssit vähe­nee ja mak­supuolel­la nousee ja jos ote­taan enem­män, niin päinvastoin.

    Ennen van­haan sel­l­aiset asi­at kuin epäit­sekkyys, kohtu­ullisu­us ja heikom­mista huole­htimi­nen oli­vat vielä hyveitä, mut­ta eivät ilmeis­es­ti enää, kun täl­laisia kom­ment­te­ja tulee vas­taan yhä useammin.

    Mut­ta jos ker­ran vält­tämät­tä halu­at täl­laista vas­takkainaset­telua herätel­lä, niin ker­rotko vielä, että ketkä ovat siel­lä mak­supuolel­la ja ketkä saamapuolella:

    http://yle.fi/uutiset/yksityislaakarien_kela-korvaukset_valuvat_etelan_rikkaille_kunnille/6330393

    http://www.hs.fi/talous/Ty%C3%B6ntekij%C3%B6ille+miljoonalasku+johtajatason+lis%C3%A4el%C3%A4kkeist%C3%A4/a1305553425960

  47. Osmo Soin­in­vaara:
    Mitä vikaa on VATT:ssa ja sen pomon­sa. Ter­rveelli­nen tapa ottaa lyhyet nokoset? Minäkin otan, jos on mahdollista.

    OK, nyt ymmär­rän “hallinnon keven­tämisen” paremmin.

  48. Raimo K: Ker­ropa tämä tilastokeskukselle. 

    Mis­sä Tilas­tokeskus las­kee julkisen talouden osu­u­teen BKT:sta tulon­si­ir­rot? Kat­selin nopeasti sivua

    http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_valtiontalous.html

    eikä siel­lä ainakaan käytet­ty tuol­laista ilmaus­ta. Siel­lä oli kyl­lä esil­lä luku “vero­tu­lo­jen osu­us BKT:sta”, mut­ta tämä on siis eri asia kuin julkisen talouden osuus.

Vastaa käyttäjälle NukkuMatti Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.