Terveyskeskukset kuntoon

Tarkoituk­seni on julk­istaa lyhyt vaalio­hjel­mani näil­lä sivuil­la. Pro­jek­ti on muiden kiirei­den vuok­si viivästynyt pahasti. Hyväl­lä onnel­la se kuitenkin valmis­tuu jo ennen kun­nal­lis­vaale­ja. Ajan tietysti vihrei­den yhteistä vaalio­hjel­maa. Oma ohjel­mani on siihen vain täydennys.
= = =

Ter­veyskeskuk­set kuntoon!

Huonos­ti hoidet­tu peruster­vey­den­hoito ei ole vain ter­vey­den­hoidon tasa-arvokysymys. Se on myös silkkaa rahan haaskaus­ta. Jos ter­veyskeskuk­set eivät toi­mi kun­nol­la, erikois­sairaan­hoidon menot kas­va­vat ja lop­putu­los on aiem­paa kalli­impi. Se on myös tasa-arvokysymys, sil­lä hyvil­lä työ­nan­ta­jil­la töis­sä ole­vat saa­vat lääkärin vas­taan­oton nyt, heti ja ilmaisek­si. Eniten hoitoa tarvit­se­vat jäävät ilman. 

Kan­natin aikanaan ter­veyskeskus­mak­sun käyt­töönot­toa, mut­ta nyt aika on kulkenut sen ohi. Mak­sus­ta on syytä luop­ua. Lääkärin­vas­taan­oton väärinkäyt­tö yksinäisyy­den hoitoon ratkaistakoon jotenkin muuten.

Ei ole hyväksyt­tävää, että joil­lain Helsin­gin ter­veysasemil­la lääkärin työ on niin raskas­ta, että virko­ja on vaikea saa­da täyte­tyk­si. Jos väestö­vas­tu­ut ovat liian suuria, niitä on pienennettävä.

Helsin­gin ter­veyskeskuk­sen pitäisi tar­jo­ta myös työter­vey­den­huol­lon palvelu­ja yri­tyk­sille, jot­ta lääkärien työpäivä olisi vähän monipuolisem­pi. On hyväksyt­tävä se, ettei työter­veyspoti­las ei odota tun­tikau­sia vas­taan­otol­la. Työter­veyshuolto tuo rahat mukanaan, joten taloudel­liset edel­ly­tyk­set tämän toimin­nan laa­jen­tamiseen ovat olemassa.

Kan­natan ter­veysase­maverkon har­ven­tamista, jos uudet isot ter­veysase­mat ovat liiken­teel­lis­es­ti hyvil­lä paikoil­la. Isol­la ter­veysase­mal­la oli­si­vat sekä lab­o­ra­to­ri­opalve­lut että keskeisem­pi­en erikois­lääkärien vas­taan­otot. Eri­no­mainen paik­ka Helsin­gin, ellei koko pääkaupunkiseudun suurim­malle ter­veysase­malle olisi entisessä Pos­ti­talos­sa Sokok­sen vieressä.

Joka kaupungi­nosas­sa tar­jol­la ole­vana lähipalvelu­na voisi olla ter­veyskios­ki eli ter­vey­den­hoita­jan vastaanotto.

34 vastausta artikkeliin “Terveyskeskukset kuntoon”

  1. Tot­ta. Huonos­ti hoidet­tu ter­veyskeskusjär­jestelmä on rahan haaskausta.

    Ter­veyskeskus toimii kun:
    1) Vas­tavalmis­tuneil­la on vank­ka ja hyvin jär­jestet­ty ohjaus van­hem­man lääkärin toimes­ta. Aikanaan käytet­ty ns. ori­en­toi­va vai­he lail­lis­tamien edel­ly­tyk­senä oli hyvä.
    2)Avustava henkilökun­ta on riit­tävä. Tästä lääkärit puhu­vat. He tekevät monien muiden ammat­tiryh­mien töitä.
    3) Tietotekni­ik­ka saadaan toimi­vak­si. 600 lääkärin työ­panos menee vuodessa hukkaan toim­i­mat­tomien jär­jestelmien vuok­si. Isom­piakin arvioi­ta on esitet­ty. Turhaut­taa varmasti.
    4) Lääkärik­oulu­tuk­sen lisäyk­ses­tä luovu­taan ja nyky­isille koulu­tus­määrille resurssit nos­te­taan riit­täviksi. Nyt ne eivät ole. Opiske­li­jat eivät pääse har­joit­tele­maan eivätkä edes näkemään asioi­ta, joi­ta ter­veyskeskuk­ses­sa tulee vas­taan. Lisäk­si niiden erikois­lääkärien koulu­tus­ta pitää lisätä, joista on kova pula. Erikois­lääkärin koulu­tus perus­tutkin­non jäl­keen vie vähim­mil­lään 6 vuotta,käytännössä muu­ta­man vuo­den enemmän.

    Kun lääkärien koulu­tus on hyväl­lä tasol­la ja ohjaus sekä olo­suh­teet ter­veyskeskuk­sis­sa on kor­jat­tu, hom­ma pyörii. Hyviä esimerkke­jä on, mut­ta myös esimerkke­jä, jois­sa kaik­ki on päin…
    Poli­itikot ja maal­likot ne usein hom­man sotke­vat, esim nyt Siuntiossa.

  2. Toki tuo­ta ehdo­tus­ta voisi kan­nat­taa — helsinkiläistä en kuitenkaan saa äänestää.

  3. Ter­veyskeskuk­ses­ta pitäisi löy­tyä myös pysäköin­tipaik­ka henkilöau­tolle. Pos­ti­talol­ta ei oikein löydy.

  4. Hyviä ajatuk­sia ja hyvä ohjel­ma. Valitet­tavasti en vain henkilöko­htais­es­ti voi antaa ään­täni Vihreille ennen kuin hal­li­tuk­sen kun­tau­ud­is­tus saadaan parem­mille raiteille, eli pois Kokoomuk­sen aja­mas­ta keskit­tävästä ja yksi­ta­sois­es­ta “vah­van peruskun­nan” mallista kohti Vihrei­den ja Keskus­tankin esit­tämää kak­si­ta­soista mallia.

  5. Ter­veyskeskuk­sis­sa on paljon muitakin kuin lääkäre­itä. Itse asi­as­sa niis­sä työsken­tele­vistä suurin osa taitaa olla mui­ta kuin lääkäre­itä. Silti ain­oa näkökul­ma keskustelu­un ter­veyskeskuk­sista on usein jostain syys­tä vain lääkärit, ja näi­den rekry­toin­ti tai työn sisältö (kuten nyt monipuolis­t­a­mi­nen), tai sit­ten terveyskeskusmaksut.

    Kai ter­veyskeskuk­sis­sa muu­takin pitäisi kehit­tää??? Ter­veyskeskusasi­akkaan näkökul­mas­ta merk­i­tys­tä on mm. sil­lä, mitä tapah­tuu, kun astuu ter­veyskeskuk­sen oves­ta sisään. Siis muual­lakin kuin lääkärin huoneessa. Siinä, mis­sä kaup­pakeskuk­set yms. ovat muut­ta­neet käsi­tyk­sen siitä, mitä on kau­pas­sa käyn­ti, ja niihin sijoit­tuneet ter­vey­den­hoitopalvelukeskuk­set käsi­tyk­set siitä, mitä voi olla viihty­isä odotusti­la, viihty­isä hoitokoke­mus yms., ter­veyskeskuk­set ovat tältä osin vielä viime vuosi­tuhan­nel­la. Liekö syynä juuri se, että on pysähdyt­ty kehit­tämään vain jotain työolo­ja, sen sijaan että olisi lähdet­ty kehit­tämään asioi­ta siltä kannal­ta, miten kun­ta­laiset saisi­vat mah­dol­lisim­man hyvät palve­lut. Palvelua on muukin kuin vain sul­je­tun oven sisäl­lä tapah­tu­va muu­ta­man min­uutin kuulem­i­nen, vaik­ka se muu osu­us usein unohdetaankin.

    Mon­et val­it­se­vat yksi­tyisen sek­torin hoitopaikat juuri sen “muun” takia. On aika eri­laista odot­taa hoitoa paikas­sa, joka on kalus­tet­tu viihty­isäk­si kuin paikas­sa, joka muis­tut­taa enem­män vanki­laa tai armei­jaa. Koulute­tun hoito­henkilökun­nan tieto­taito­han on vaa­timuk­set täyt­tävä joka hoitopaikassa.

  6. Jatkan vielä. Kir­joitin edellä:

    “Mon­et val­it­se­vat yksi­tyisen sek­torin hoitopaikat juuri sen “muun” takia. On aika eri­laista odot­taa hoitoa paikas­sa, joka on kalus­tet­tu viihty­isäk­si kuin paikas­sa, joka muis­tut­taa enem­män vanki­laa tai armei­jaa. Koulute­tun hoito­henkilökun­nan tieto­taito­han on vaa­timuk­set täyt­tävä joka hoitopaikassa.”

    Väitän nimit­täin, että jos ter­veyskeskuk­set olisi sis­ustet­tu viihty­isik­si, rekry­toin­tion­gel­matkin pois­tu­isi­vat niistä ter­veyskeskuk­sista, jois­sa näin on tehty. Ainakin Helsingis­sä. Työym­päristön viihty­isyys on tärkeä tek­i­jä sekä työn­tek­i­jöille että poti­laille. Siihen on silti kiin­nitet­ty häm­mästyt­tävän vähän huomio­ta puhut­taes­sa vaikka­pa rekry­toin­tion­gelmista, vaik­ka muil­la aloil­la tiede­tään varsin hyvin, että viihty­isässä työym­päristössä poruk­ka pysyy parem­min töis­säkin. Ja karuista ympäristöistä väki läh­tee etsimään parem­pia lai­tu­mia. Siis sil­loinkin vaik­ka palk­ka ja työmäärä muuten olisi toisaal­la ihan sama.

  7. Tässä suures­sa kun­tau­ud­is­tus­to­hi­nas­sa on uno­htunut, että vuon­na 2014 ter­veyskeskuk­sen saa vali­ta mis­tä kun­nas­ta haluaa.

    Nyt ollaan tekemässä kaare­via, pitkien etäisyyk­sien per­ife­ri­akun­tia, jois­sa use­am­min käy­dään maakun­nan keskuk­ses­sa kuin toisel­la syr­jäl­lä olevas­sa keinotekoises­sa kuntakeskuksessa.

    Helsin­gin ym. keskuskaupunkien ter­veyskeskuk­si­in tulee val­tavasti uusia asi­akkai­ta ja per­ife­ri­akeskusten ter­veyspalvelu­iden käyt­tö näivet­tyy. Voi olla, että sitä ei ole uud­is­tuk­ses­sa ajatel­tu lainkaan.

    Sitä en tiedä, mitä ter­veyskeskus­mak­sus­ta on säädet­ty. Per­itäänkö se asuin­paikan vai palvelu­paikan mukaan.

    1. Tähän vapaaseen hakeu­tu­miseen perus­tuu ajatuk­seni, että Helsin­gin kan­nat­taisi rak­en­taa iso­ja, toim­intakyky­isiä ter­veysase­ma hyville paikoille. Jotenk­in­han sitä Espoo­ta on päästävä rahastamaan. 🙂

  8. Jos sieltä luo­las­ta esteet­tömästi sisäkaut­ta pääsee niin mikäs siinä. Esim. samoin kuin Itik­ses­tä pääsi.

  9. Minkä takia veron­mak­sajien pitäisi ylläpitää peruster­vey­den­huol­lon kivi­seiniä? Län­si-Euroopas­sa edulli­nen, laadukas ja toimi­va peruster­vey­den­huolto rak­en­tuu aina yksityislääkärijärjestelmään.

  10. Osmo Soin­in­vaara:
    Kun vielä ker­rot, mik­si et voi äänestää vihre­itä, kun kokoomus ajaa epävihreää mallia kuntauudistukseen.

    Mielestäni nämä Vihrei­den lin­jauk­set eivät kovin painavasti näy hal­li­tuk­sen tähän asti­sis­sa kun­tau­ud­is­tus­su­un­nitelmis­sa enkä näe myöskään mitään syytä olet­taa, että ne näky­i­sivät myöhem­minkään parem­min (siis tämän hal­li­tuk­sen toimis­sa) ja tämän hal­li­tuk­sen jäl­keen voi olla jo myöhäistä.

    Koen, että pystyn parem­min ja varmem­min vaikut­ta­maan muun muas­sa kun­tau­ud­is­tuk­sen suun­taan äänestämäl­lä Vihrei­den sijaan toista vihreän sävy­istä puoluetta.

    1. Miten keskus­tan lin­jauk­set näkyvät kuntauudistussuunnitelmissa?
      Me muuten aiomme saa­da kak­si­ta­soisen mallin läpi suurim­mis­sa kaupunkikeskuksissa.

  11. A63,
    olet muuten oike­as­sa, mut­ta lääkärik­oulu­tuk­sen lisäämisen suh­teen olet väärässä. Toki koulu­tuk­sen resurssit pitää nos­taa kul­loinkin koulutet­tavalle määrälle riit­täviksi, mut­ta sen lisäk­si myös koulu­tus­määriä pitää nos­taa. Ota huomioon Suomen väestöen­nuste ja siitä sekä ikään­tymis­es­tä seu­raa­va ter­veyspalvelu­jen kysyn­nän odotet­tavis­sa ole­va kasvu. Tämä keskustelu on jo ker­taalleen Osmon blo­gin kom­menteis­sa käy­ty ja siel­lä on lisää hyviä argu­ment­te­ja koulu­tuk­sen lisäämisen puolesta:

    http://www.soininvaara.fi/2012/05/06/laakareille-vuorotyo/

  12. Kari N: Ter­veyskeskuk­ses­ta pitäisi löy­tyä myös pysäköin­tipaik­ka henkilöau­tolle. Pos­ti­talol­ta ei oikein löydy.

    Onhan siinä Elielin hal­li vier­essä. Ihan ase­man ympäristössä on muuten lukuisia yksi­ty­isiä lääkärikeskuk­sia, lab­o­ra­to­ri­oi­ta ja jopa veri­palvelun piste. Ihan julki­nenkin toim­i­ja kyl­lä sopii.

  13. Pahoit­telu­ni, että tulee off topicia:

    Viit­taan Hesarin julkaise­maan gallupi­in. Olisiko nyt (heti) aika kaivaa esille eduskun­tavaalien jälkeinen “mikä meni pieleen” keskustelu ja tehdä jotain? Muuten tei­dän pitää käy­dä samaa keskustelu reilun 3 viikon päästä uudelleen. 

    Mitä oleel­lista Vihreät ovat saa­neet aikaisek­si viimeisen 4 vuo­den aikana, että Helsin­ki on parem­pi paik­ka ihmisille? Minus­ta tämä kan­nat­taisi ker­toa isol­la vaalilu­pausten rinnalla.

  14. Osit­tain kyse on myös asen­neil­mas­ton muu­tok­ses­ta. Ter­veyskeskus­lääkärin työ on sikäli raskas­ta, että hän ei tiedä poti­laan diag­noosia etukä­teen. Poti­laan pään­särky voi johtua nuhaku­umeesta, lihasjän­ni­tyk­ses­tä, aivokalvon­tule­hduk­ses­ta tai aivokas­vaimes­ta. Kaikkia poti­lai­ta ei voi lähet­tää mag­neet­tiku­vaan. Pitää tehdä päätös käytet­tävis­sä ole­van tiedon perus­teel­la ja hyväksyä, että uran aikana muu­ta­ma poti­las kuolee virheel­lisen päätök­sen takia.

    Täm­möistä vas­tu­u­ta van­han kansan kun­nan­lääkärit, joista moni oli sodan käyneitä miehiä, kan­toi­vat luon­tev­asti. Vielä Osmonkin sukupolves­sa tuom­moi­sen vas­tu­un kan­ta­jia löy­tyi. Nykypäivänä pitkä rauhan kausi on tehnyt meistä sen ver­ran pehmeitä, että useim­mat lääkäritkään eivät ole halukkai­ta käyt­tämään työk­seen val­taa elämän ja kuole­man yli.

  15. komm:
    ‘snip’
    Mon­et val­it­se­vat yksi­tyisen sek­torin hoitopaikat juuri sen “muun” takia. On aika eri­laista odot­taa hoitoa paikas­sa, joka on kalus­tet­tu viihty­isäk­si kuin paikas­sa, joka muis­tut­taa enem­män vanki­laa tai armeijaa.
    ‘snip’

    Ilmeis­es­ti ei ole tul­lut käy­tyä terveyskeskuksessa?
    Siinä ter­veyskeskuk­ses­sa ja siinä yksi­tyisessä (erit­täin hyvin voit­toa tuot­ta­va), jois­sa minä olen käynyt ulkoiset puit­teet ovat täs­mälleen samantasoiset.
    Vanki­las­sa en ole ollut ja armei­jas­ta on niin pitkä aika, että en kommentoi.

  16. Tämä kansan­ter­veystyö on se osa perus­palvelu­ja, joka suurem­mis­sa kun­nis­sa on hoidet­tu luokat­tomasti. Pienet kun­nat hoita­vat sen paljon parem­min. Lait­takaa keskuskun­nat ihmeessä tämä asia kun­toon, niin sit­ten ehkä liit­tyjiäkin olisi tulos­sa. Nyky­is­in­hän pelätään, että keskuskun­nat levit­tävät omat huonot käytän­tön­sä liitoskun­ti­inkin. Tämä ei todel­lakaan vetele kauem­pana keskuk­sista, jos­sa yksi­ty­isiä ja työter­veyspalvelu­ja ei ole paikkaa­mas­sa aukkoja.

  17. Osmo Soin­in­vaara:
    Miten keskus­tan lin­jauk­set näkyvät kuntauudistussuunnitelmissa?
    Me muuten aiomme saa­da kak­si­ta­soisen mallin läpi suurim­mis­sa kaupunkikeskuksissa.

    Niin­pä, vain “suurim­mis­sa kaupunkikeskuk­sis­sa”, sitä vähän arvelinkin…

    Ker­ro Osmo, että mik­si Suomes­sa ollaan pää­tymässä täl­laiseen huonoon puo­livil­laiseen ratkaisu­un, joka hal­li­tuk­sen suun­nitelmista käy ilmi, vaik­ka niinkin läheltä kuin Ruot­sista löy­ty­isi koko Suomeen sopi­va malli? Mik­si pienet taa­ja­mat ja kun­nat laite­taan kär­si­jöik­si aivan turhaan? Tämäkö se on sitä kestävää kaupunkipolitiikkaa?

    Nykyi­nen suun­nitel­ma on pie­nille kun­nille tuhoisa, eikä edes suurim­mille kaupunkikeskuk­sille mitenkään opti­maa­li­nen, vaik­ka siel­lä ehkä niin kuvitel­laankin. Ruotsin malli olisi molem­mille parem­pi ja myös enem­män kestävän kehi­tyk­sen mukainen ratkaisu. Nyky­su­un­nitel­ma johtaa kiihdytet­tyyn raken­nemuu­tok­seen, tarpeet­tomaan uud­is­rak­en­tamiseen ja keskit­tymiseen, joista seu­raa myös suurem­mat liiken­netarpeet ja ruuhkat, ja tämän päälle tule­vat vielä sosi­aaliset ongel­mat. (Suo­mi joudu­taan rak­en­ta­maan aivan liian nopeasti uudelleen ja aivan turhaan.)

    Enkä ole mielip­iteineni yksin:
    http://www.kaks.fi/node/1028
    http://yle.fi/uutiset/kuntauudistukselle_taas_tyrmays_kunnanjohtajilta/6325130?ref=leiki-es
    http://yle.fi/uutiset/jaita_hattuun_kuntauudistuksessa_vaativat_oikeusoppineet/5056310

  18. Osmo Soin­in­vaara:
    Miten keskus­tan lin­jauk­set näkyvät kuntauudistussuunnitelmissa?

    Sitä pait­si, kuin­ka Keskus­tan lin­jauk­set voisi­vatkaan näkyä tämän hal­li­tuk­sen suun­nitelmis­sa, kun Kokoomus on ilmeis­es­ti tarkoituk­sel­la halun­nut sulkea oppo­si­tion pois han­kkeen valmistelusta?

  19. Itse kan­natan nykyään sitä, että lääkik­seen otet­taisi­in kaik­ki sisälle. Val­tio huole­htisi koultusmääristä.

    Vas­taavasti työn­tek­i­jäpuoli hoitaisi palkkausasi­aa työ­tais­teluin lähem­mäs EU-keskiar­voa. TES-palkko­jen tulisi nous­ta nykyis­es­tä suh­teessa mui­hin ammatei­hin selvästi.

    Työ­nan­ta­ja ottaisi töi­hin ihmiset vaik­ka arvosanoin, ja työt­tömäk­si jääneet etsi­sivät uuden ammatin.

  20. En kan­na­ta suuria ter­veyskeskuk­sia, niistä tulee täl­löin laitos­maisia ja ankei­ta paikko­ja. Sak­sas­sa on lääk­ereil­lä omat pienet vas­taan­ot­ton­sa ja jär­jestelmä (vaku­u­tus­po­h­jainen) näyt­tää toimi­van hyvin. Sitä­pait­si lab­o­ra­to­ri­otoim­inta on jo aiko­ja sit­ten keskitet­ty suuri­in yksiköi­hin, ter­veyskeskuk­sis­sa ote­taan vain näyt­teitä ja tehdään aivan yksinker­taisia pikatestejä.

    Kan­nat­taisi kuun­nel­la, mitä THL ehdot­taa. Käsit­tääk­seni perus- ja erkois­ter­vey­den­huol­lon yhdis­tämistä ja täl­löin kun­ta on liian pieni yksikkö ehkä Helsinkiä lukuunottamatta.

    Nykyi­nen ter­veyskeskusjär­jestelmä toimii parhait­en iso­jen kaupunkien lähistöl­lä. Lääkäre­itä saadaan sinne hyvin ja eikä ole pitk­iä jono­ja kuten suuris­sa kaupungeissa.

  21. Julki­nen ter­vey­den­hoito ei ole liike­taloudel­lis­es­ti perusteltavis­sa. Täten oikeistopoli­itikko leikkaa siltä var­muu­den vuok­si joka vuosi rahaa, kunnes ei ole enää mitään leikattavaa.

    Kaup­pako­rkeak­oulus­sa opete­taan liike­talout­ta eikä markki­na­t­alout­ta, oikeis­to luulee että kkk:sta valmis­tuu taloudel­lis­es­ti tehokkai­ta ihmisiä kos­ka valmis­tuneet ovat opiskelleet markki­na­t­alout­ta. Lisäk­si oikeis­tol­la on taakkanaan Kylmän sodan amerikanpropaganda. 

    Kaup­pako­rkeak­oulu on hyödylli­nen paik­ka ja toim­i­tusjo­hta­jat ovat hyödyl­lisiä ihmisiä yri­tysjo­htamis­te­htävis­sä. Oikeistopoli­ti­ikot, väärinkäyt­täessään yri­tysjo­htamisoppe­ja, pilaa­vat yrittämisen/yrittäjien mainet­ta, ja pilaa­vat poli­ti­ikkaa kos­ka toim­i­tusjo­hta­jat luule­vat että koko eduskun­ta on täyn­nä oikeistopoli­itikon tasoisia ihmisiä.

  22. Hörhöi­lyä taas ker­ran. Peesaan OS:aa tuos­sa Euroop­palaisen ter­vey­den­huol­lon “halpu­udessa”. Joka tapauk­ses­sa itse pidän tk:n kokoa tärkeäm­pänä kysymys­tä peruster­vey­den­huol­lon itsel­lisyy­destä suh­teessa erikois­sairaan­hoitoon. Ongel­mana on usein se, että kun peruster­vey­den­huolto toimii tehokkaasti, nos­taa erikois­sairaan­hoito hin­to­ja. Perus- ja erikois­sairaan­hoidon fuu­sio ei kuitenkaan oletet­tavasti ratkaise mainit­tua ongel­maa. Tk:n opti­maa­li­nen koko taas voi olla yllät­tävän pieni, riip­puen tietenkin mm. palkkio­jär­jestelmästä, lääkärei­den koulu­tuk­ses­ta, muun henkilöstön koulu­tuk­ses­ta jne. Pitää muis­taa, että noin 80 % tk:n menoista on palkko­ja, jol­loin työn­tek­i­jöi­den vapaa­matkus­tamisen ongel­ma kas­vaa nopeasti talon organ­isaa­tion kasvaessa.

  23. Osmo Soin­in­vaara:
    Kes­ki-Euroopan ter­vey­den­huol­losta voi käyt­tää kaikkia mui­ta attribu­ute­ja, mut­ta ei “edulli­nen”.

    Nos­te­taan­pa hoita­jien ja lääkärien palkat sekä hoidon saatavu­us muun Län­si-Euroopan tasolle ja tarkastel­laan Suomen jär­jestelmän halpu­ut­ta sen jälkeen…tietysti, jos ter­vey­den­huolto­jär­jestelmän pää­tavoite on halpuus…

    http://www.oecd-ilibrary.org/social-issues-migration-health/health-at-a-glance_19991312;jsessionid=1vrw0n6a2x314.epsilon

  24. Ter­veyskeskuk­sis­sa on paljon muitakin kuin lääkäreitä. 

    Tietenkin on! Ja näitä mui­ta on liian vähän. Mut­ta ter­vey­den­hoit­o­mme perus­ta on lääketi­eteelli­nen. Sik­si lääkärien tehtävä, sairauk­sien diag­nosoin­ti ja hoidon suun­nit­telu ja seu­ran­ta on keskeisin. Hei­dän on koulutet­tu siihen. Muu­ta henkilökun­taa tarvi­taan toteut­ta­maan ja tuke­maan tätä. Ammat­taitaitoinen hoito­henkilökun­ta on vält­tämätön. Turhaa asetel­la asioi­ta vas­takkain. Kuitenkin ilman lääkäriä ter­veyskeskus hal­vaan­tuu. Sosi­aalipuolen toim­inta on sit­ten asia erikseen.

  25. “Itse kan­natan nykyään sitä, että lääkik­seen otet­taisi­in kaik­ki sisälle. Val­tio huole­htisi koultusmääristä.”

    Mieletön aja­tus. Lääketi­eteelli­nen koulu­tus on pitkä ja raskas, se vaatii opiske­li­jal­ta paljon ja mak­saa opiske­li­jalle paljon, mut­ta se mak­saa myös yhteiskun­nalle paljon. Type­rä aja­tus koulut­taa huonos­ti paljon, resusrssit ovat nytkin alakant­ti­in. Sen sijaan kaikkien etu on koulut­taa sopi­vasti ja hyvin. Se on yhteiskun­nalle edullis­in­ta. Hyvin kouluet­tu lääkäri säästää ter­vey­den­huol­lon meno­ja, huonos­ti koulutet­tu lisää niitä.

  26. Nukku­Mat­ti “A63,
    olet muuten oike­as­sa, mut­ta lääkärik­oulu­tuk­sen lisäämisen suh­teen olet väärässä.”
    .. Ota huomioon Suomen väestöen­nuste ja siitä sekä ikään­tymis­es­tä seu­raa­va ter­veyspalvelu­jen kysyn­nän odotet­tavis­sa ole­va kasvu. ”

    En tai­da olla väärässä. Kun tiedämme, että 

    1)vähintään 600 lääkärin työ­panos vuosit­tain menee tietotekni­ikan ongelmiin
    2)lääkärit tekevät monien muiden ammat­tiryh­mien töitä, kuten sairaan­hoita­jan, sih­teerin, siis­ti­jän ja lähetin
    3) riit­tävä ja hyvin jär­jestet­ty senior­itu­ki ja 4) sopi­va yksikkökoko, jos­sa päiviystys­r­a­situs on siedet­tävä saa nuoret lääkärin hakeu­tu­maan ter­veyskeskustyöhön (esimerkke­jä on)
    5)hyvä koulu­tus säästää ter­vey­den­huol­lon kustannuksia
    6) täl­lä het­kel­lä kan­dit joutu­vat tais­tele­maan päästäk­seen har­joit­tele­maan tai edes näkemään olen­naisia asioi­ta kos­ka mm ryh­mäkoot ovat aivan liian suuria, siis koulu­tus­resurssit alimitoitettuja.
    7)tietotekniikan yli­val­ta kaksinker­tais­taa käyte­tyn ajan/potilas esim sairaaloiden poliklinikoilla.

    on jär­jen köy­hyyt­tä olla kor­jaa­mat­ta näin yksinker­taisia perusasioi­ta ensin. Vas­ta sen jäl­keen on aika kat­soa koulutusmääriä. 

    Kaik­ki nämä ongel­mat voidaan hoitaa. Jos halutaan.
    Mut­ta kaiken­laisia mui­ta him­meleitä vain kehitel­lään ja men­nään täysin sivuraiteelle.

  27. “Minkä takia veron­mak­sajien pitäisi ylläpitää peruster­vey­den­huol­lon kivi­seiniä? Län­si-Euroopas­sa edulli­nen, laadukas ja toimi­va peruster­vey­den­huolto rak­en­tuu aina yksityislääkärijärjestelmään.”

    Koet­takaa taju­ta, että vas­tavalmis­tunut nuori lääkärin ei mis­sään tapauk­ses­sa pitäisi voi­da toimia yksi­ty­is­lääkärinä tai yksin jos­sakin ter­veyskeskuk­ses­sa. Siihen tarvi­taan pitkä koke­mus. Ymmärtäkää, että ter­veyskeskustyö on vaa­tiv­in­ta lääkärin­työtä. Ei siis aloit­teli­jan työtä! (Ilman kun­non ohjaus­ta!) Erikois­tu­misen jäl­keen vain oma­l­la alal­la toim­imi­nen on helpompaa.

  28. A63:
    “Itse kan­natan nykyään sitä, että lääkik­seen otet­taisi­in kaik­ki sisälle. Val­tio huole­htisi koulutusmääristä.”

    Mieletön aja­tus. Lääketi­eteelli­nen koulu­tus on pitkä ja raskas, se vaatii opiske­li­jal­ta paljon ja mak­saa opiske­li­jalle paljon, mut­ta se mak­saa myös yhteiskun­nalle paljon. Type­rä aja­tus koulut­taa huonos­ti paljon, resurssit ovat nytkin alakanttiin.
    ‘snip’

    Eihän se niin mene. Ensim­mäisen puolen vuo­den aikana kar­si­taan suurin osa, sit­ten vuosit­tain niin että valmis­tuu sopi­va määrä.
    Tosin “kaikkia” ei voi ottaa eikä tämä ratkaise lääkärien määrää.
    Sopii parem­min jollekin muulle alalle?

Vastaa käyttäjälle tpyyluoma Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.