Kaupunkisuunnittelu

Uudenmaan liitolla perussopimusta koskeva kriisi

Kuntauudistukseen liittyvät hankkeet pääkaupunkiseudun hallinnon organisoimisesta koskevat toki myös Uudenmaan liittoa. Jos metropolihallintoon on tarkoitus ottaa 14 kuntaa, voisi koko asian siirtää oikeastaan Uudenmaan liiton hoiviin. Tai jos maankäytön suunnittelu siirretään erilliselle metropolihallinnolle, mitä tehtäviä jää maakuntaliitolle?

Uudenmaan liitossa on ollut käytössä äänileikkuri, jolla on rajoitettu Helsingin valtaa. Tässä on se ongelma, että näin on rajoitettu äänivaltaa niiltä, jotka kannattavat joukkoliikennettä ja ehyttä yhdyskuntarakennetta nyt esimerkiksi ja annettu sitä niille, jotka ajavat autoiluun perustuvaa hajarakennetta.

Liikenteen kehittämistä varten on perustettu Uudenmaan liiton ulkopuolelle erillinen HSL, missä on esimerkiksi se ongelma, että maankäytön suunnittelu ja liikenteen suunnittelu ovat nyt eri paikoissa. Mutta ei siitäkään mitään tulisi, että joukkoliikenne toimii pääasiassa Helsingin rahoilla, mutta tuon rahan käyttämisestä päättäisivät aivan muut. Koska Uudenmaan liittoa vaivaa äänileikkurista johtuva demokratiavaje, tehtävä toisensa jälkeen on siirretty siiloutuneille erillisorganisaatioille ja maakuntaliiton tehtävät ovat käyneet aika vähiin.

Maakuntaliiton tulevaisuutta selvittäneen Keravan entisen kaupunginjohtajan Rolf Pagvalinin selvitysmiesraportissa ehdotettiin äänileikkurin lieventämistä. Tätä on yritetty ja tähän tähtäävä perussopimuksen muutos on ollut kuntien hyväksyttävänä, mutta se on kaatunut määrävähemmistön äänin. Tämä on johtanut Uudenmaan liiton pieneen kriisiin, sillä on selvä, että näillä säännöillä toimivan maakuntaliiton on turha odottaa kovin kummoista roolia kuntauudistuksen yhteydessä. Uhkaa käydä niin, että maakuntaliiton tärkeimmäksi tehtäväksi jää päättäminen vuoden uusmaalaisesta kylästä.

Jos Uudenmaan liitto saisi tehtäväkseen huolehtia niistä asioista, joita on ajateltu antaa metropolihallinnolle, ei uusikaan perussopimus toimisi. Johtoon tulisi tietysti suorilla vaaleilla valittu valtuusto.

Uudenmaan liiton hallituksen seminaarissa Berliinissä pohdittiin myös tätä asiaa. Konsensuksena tuntui olevan yrittää vedota vielä niihin kuntiin, jotka ovat päättäneet äänestää perussopimusta vastaan. Mitä tehdään maakuntaliitolla, jolla ei ole muuta tehtävää kuin valita Vuoden uusmaalainen kylä?

21 thoughts on “Uudenmaan liitolla perussopimusta koskeva kriisi

  1. Kuvaakohan tämä yleisemminkin etäisyyttä relaatiossa kansalaiset vs. hallintokoneisto ja luottamusmiehet: “Uudenmaanliiton hallituksen seminaarissa Berliinissä pohti myös tätä asiaa”?

    Terveisin Kalevi Kämäräinen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Olen kuvitellut, että kuntauudistuksen myötä pääsisimme eroon kaikenkarvaisista hallintohimmeleistä. Tässä postauksessa mainittiin ainakin Uudenmaanliitto, sen hallitus, kovapalkkainen selvityskonsultti sekä HSL. Nämä kaikki pitää loppua, jotta kuntauudistuksesta saadaan tuottavuushyötyä. Samat hommat pitää pystyä hoitamaan merkittävästi pienemmällä porukalla kuin nykyisin.

    Mikäli nämä ei poistu, niin alan “vastustanmuunmuassakaikkea” -kepulaiseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Kalevi Kämäräinen:
    Kuvaakohan tämä yleisemminkin etäisyyttä relaatiossa kansalaiset vs. hallintokoneisto ja luottamusmiehet: “Uudenmaanliiton hallituksen seminaarissa Berliinissä pohti myös tätä asiaa”?

    Kuvaahanb tuo sitäkin, että Uudenmaan liitolla on muutakin tärkeää tehtävää kuin valita vuoden uusmaalainen kylä. Se lennättää päättäjiä ympäri maailmaa pitämään “seminaareja” veronmaksajien rahoilla.

    Lentäminen kun on niin ympäristöystävällistäkin…

    Helsingin ja Uudenmaan poliittinen eliitti (johon Osmokin kuuluu) kokee ilmiselvästi olevansa hallintokoneiston osa, ei alueen asukkaiden puolustapuhuja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Aika moniin kunnallisiin yhteistyöelimiin ja -järjestöihin on viritetty sääntöjä tai vakiintuneita käytäntöjä, jotka leikkaavat joko Helsingille tai yleensä suurille kaupungeille annettavaa rahaa tai valtaa. Hymyilyttäisi jos ei niin harmittaisi taannoinen “voitto” saada joukkoliikenteen tukirahaa Helsinkiin – ensi kertaa koskaan. Täällä joukkoliikenne ihan oikeasti kilpailee suurten joukkojen päivittäisistä työmatkakuljetuksista, joten tervetuloa näilläkin pennosilla mukaan ilmastourakkaan… Ja valtavat määrät asukkaita asuu Helsingissä meluisilla alueilla, mutta valtion raha meluaitojen rakentamiseen on priorisoitu muualle. Mitähän muuta Suomen osaa sallittaisiin samalla tavalla systemaattisesti syrjittävän?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. > Uudenmaanliitossa on ollut käytössä äänileikkuri, jolla on rajoitettu Helsingin valtaa.

    Onko tästä järjestelmästä tarkempaa julkista tietoa jossain?

    > Tässä on se ongelma, että näin on rajoitettu äänivaltaa niiltä, jotka kannattavat joukkoliikennettä ja ehyttä yhdyskuntarakennetta nyt esimerkiksi ja annettu sitä niille, jotka ajavat autoiluun perustuvaa hajarakennetta

    Jaa siis ongelma ei ollut järjestelmä itse, vaan ketä se suosii.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Ongelma on järjestelmässä itse. Tuo oli vain esimerkki siitä, että tämä johtaa erilaisiin päätöksiin kuin se, että kaikilla ihmisillä on sama äänioikeus. Tämä ajatus suitsia suurimpien kaupunkien äänivaltaa vastaa ajatuksena samaa kuiun juos jokin puolue saa liikaa ääni, osa äänimäärästä leikataan pöois. Voisi panna leikkurin vaikka 20 prosenttiin.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Äänileikkurilla on rajoitettu Helsingin valtaa.

    Toisaalta: “Kuntien maksuosuudet määräytyvät asukaslukujen suhteessa, kuitenkin niin että Helsingille suurimpana kuntana on määritelty katoksi 31 prosenttia kokonaismenoista”

    Suur-Tukholma ja Tukholman lääni mielessäin, niin Uudellamaalla pitäisi tehdä pysyvä ratkaisu sopimuksenvaraisen ja riitaisan? metropolihallinnon sijaan:

    – Himmelit hemmettiin.
    – Kaikki kunnat yhteen.
    – Vaaleilla valittava maakuntavaltuusto.
    – Kaikki tulo- ja yhteisöverot maakunnalle.
    – Toimiva subsidiariteettiperiaate, mitä eri ulottuvuuksia sillä sitten onkin; Nurmijärvi olkoon edelleen Nurmijärvi yms.

    Eturistiriidat ovat lähtökohtaisen sisäänrakettuja metropolihallintoonkin. Ajan kuluessa, joku voisi jälleen todeta:

    “Mitä tehdään metropolihallinnolla, jolla ei ole muuta tehtävää kuin valita Vuoden uusmaalainen kylä?”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Hyvä kirjoitus Osmolta tämä.

    Mitäpä jos hetkeksi unohdettaisiin nämä puoluerajat ja hallituksen ja opposition mallit, ja hahmoteltaisiin Uudenmaan maakunnalle tehtävät, joita tälle paljon puhutulle metropolihallinnolle pitäisi kuulua, ja sitten mietittäisiin, että voisiko tätä maakuntaa hallita ja rahoittaa esimerkiksi Ruotsin mallin mukaan. Ehkä yllättäen saatettaisiinkin sitten huomata, että samanlainen malli sopisi muillekin maakunnille, ja koko maahan itse asiassa kävisikin samanlainen kaksitasoinen kotikunta-maakuntamalli.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Osmo Soininvaara:
    Tämä ajatus suitsia suurimpien kaupunkien äänivaltaa vastaa ajatuksena samaa kuiun juos jokin puolue saa liikaa ääni, osa äänimäärästä leikataan pöois. Voisi panna leikkurin vaikka 20 prosenttiin.

    Kun samassa liitossa on vaikkapa Myrskylä (2k asukasta) ja Helsinki(reilut 600k asukasta) on varmaan luonnillista että jonkinlainen leikkuri on.

    Toisin sanoen, en usko että vastustat vaikkapa suurien jäsenmaiden äänivallan leikkuria EU:ssa.

    Enivei, mielenkiintonen kysymys no millainen se leikkuri sitten on. Ilmeisesti tämä on voimassaoleva sopimus: http://www.uudenmaanliitto.fi/files/4/Perussopimus.pdf

    Jos tulkitsen tuota oikein, Helsingillä on 20 ääntä ja nyt vaikka sillä Myrskylällä 1 ääni. Ehdotettu muutos on että Myrskylällä olisi 1 ääni ja Helsingillä 300 ääntä.

    Taas Helsinkiä ja Espoota verratessa, Helsinki saa 600k asukkaalla 20 ääntä ja espoo 250k asukkaalla 10 ääntä. Uudessa mallissa Helsinki saisi 4 ääntä lisää.

    Itseasiassa olis kiva tehdä matriisi jäsenistä ja äänimääristä, no ehkä myöhemmin.

    (Ja tämä taas ilmeisesti ehdotettu uusi versio: http://www.lapinjarvi.fi/easydata/customers/lapinjarvi/files/Khallpk/khall28052012liite_89.pdf)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Osmo Soininvaara:
    HSL nyt ainakin otetaan mukaan suurkuntaan tai metropolihallintoon. Uudenmaan liitto joutuu ehkä yhdistymään muiden Etelä-Suomen maakuntaliittojen kanssa.

    Tarkastin HSL:n sivuilta: Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) jäsenkuntia ovat Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi ja Sipoo.

    Hallinnossa näyttää olevan väkeä kuin pipoa.

    Jos Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi ja Sipoo yhdistyvät, niin mihin hittoon tuota hallintohimmeliä tarvitaan? Tuhlaamaan verorahoja? Eikö tuon tehtävät tule hoidettua tavallisilla kuntalaisen etua ajattelevilla virkamiehillä ja yhdellä luottamusmiehistä koostuvalla lautakunnalla?

    Kuntauudistuksesta pitää tulla sekä säästöjä että järkevämpää maankäyttöä!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Perustavanlaatuinen ongelma on, ellei järjestelmää muuteta, että esim Nurmijärvelle HSL liittyminen tulisi maksamaan noin 3-4 miljoonaa euroa enemmän mitä nykyään maksamme yksityiselle yrittäjälle, joka toimii kunan sisällä ilmeisesti maksaen veroja.

    Miten malli, jossa liikennehallinto olisi kattava, ja pystyisi käyttämään yrityksiä järkevällä tavalla, esim eri linjat mitkä on sovittu kilpailutetaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Osmo Soininvaara:
    Minulle kerrottiin Nurmijärvellä, että kuntalaisista vain 400 käyttää joukkoliikennettä työmatkoillaan. Koska autoliikenteestä syntyy7 merkittäviä ulkoisia haittoja muille – ennen kaikkea muille autoilijoille – tuo luku on järkyttävä, jos se on totta.

    Voi pitää hyvinkin paikkansa, mutta suurimmat käyttäjäryhmät ovat nuoret opiskelijat sekä vanhukset.

    HSL tapauksessa toinen ongelma on ettei se parantaisi liikenneyhteyksien määrää vaan päinvastoin pelko on että liikenneyhteydet huononevat.

    Varmaan koko uudenmaata kattava liikennesuunnitelma ja sitten kunnille jätetään lisävuorojen ostaminen kunnan sisällä tai vst olisi ok, vrt Nurmijärven kunnan kivenkyyti-palvelulinja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Osmo Soininvaara:
    Minulle kerrottiin Nurmijärvellä, että kuntalaisista vain 400 käyttää joukkoliikennettä työmatkoillaan. Koska autoliikenteestä syntyy7 merkittäviä ulkoisia haittoja muille – ennen kaikkea muille autoilijoille – tuo luku on järkyttävä, jos se on totta.

    Tietoläde kuulostaa vähän serkunkumminkaimalta.

    Joka tapauksesa Klaukkalasta Helsinkkin lähtee 5.20 – 9.00 välisenä aikana n 30 la-vuoroa, useat 5-10 minuutin välein. Matka-aika Helsigin la-asemalle on aikataulun mukaan 35 – 40 min.

    Periaatteessa niihin mahtuu 1500 matkustajaa Ja Klaukkala on vain yksi Nurmijärven taajamista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Tietolähde oli paikallislehden toimittaja. Sanamuodosta oli tarkoitus ymmärtää, että vähän epäilin tiedon paikkaansapitävyyttä. Tiedolla on kuitenkin suuri POLIITTINEN merkitys, sillä se lienee totuus monelle nurmijärveläisellä päättäjälle siitä, onko järkevää maksaa kunnan liittymisestä HSL:n jäseneksi.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Tuo 40 ei välttämättä ole kaukana totuudesta. Mutta täytyisi tietää Nurmijärven – 40.000 asukasta – työpaikkaomavaraisuuden aste sekä se, missä ihmiset käyvät työssä. Esim-. kehä III:n varrella?

    On sanottava, että klo 16-17 kyllä Klaukkalaan autoa tuppaa. Kun joskus siellä on liikkunut.

    Liittyminen HSL:ään ja sen mukanaan tuoma kilpailtus voi tuhota pitäjän oman liikennöitsijän Korsisaaren. Ja samalla huonontaa palvelutasoa.

    Mutta enpä halua sanoa mitään varmaa. Idea keksutelussahan on, että sellaisesa tieto ja ajatukset voivat kehittyä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Jos Uudenmaan sisälle syntyisi uusi metropolikunta, sen äänestäjiä tuskin voitaisiin eduskuntavaaleissakaan erotella eri vaalipiireihin. Uudenmaan liitto menettäisi valtakunnallisesti sen viimeisenkin rippeen vaikutusvallastaan, jonka suuri Uudenmaan vaalipiirin kansanedustajajoukko on tuonut. Valta- ja voimasuhteet uusiutuisivat arvaamattomalla tavalla. (Helsinkiläisiä kansanedustajiahan ei ole valtakunnassa voinut pitää helsinkiläisten äänestäjien etujen ajajina, yleispoliitikkoja kun ovat pääosin)

    Ne kunnat, jotka estivät liiton perussopimuksen uudistamisen, ovat ampuneet itseään jalkaan. Äänestäjille pitäisi nyt kertoa niiden järjen jättiläisten nimet, jotka olivat vastuussa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.