Parantaako median murros tiedonvälityksen laatua

28.9.2012 · Aihe: _ 

(Vastaukseni HS-raadin kysymykseen 28.9.2012)

Parantaa

Tämä kääntyy ennen pitkää voitoksi. Juuri nyt laatujournalismi on suurissa vaikeuksissa Internet-tarjonnan kanssa. Se on vaikuttanut heikentävästi myös journalismin tasoon. Onhan Hesarikin alkanut kosiskella yleisöä kovin kevein konstein. Lehdistön perinteinen ansaintalogiikka on hukassa.

Ihmisten välinen tiedollinen eriarvoisuus myös kasvaa, kun asiajournalismin tilalle voi halutessaan valita silkkaa roskaa ja jotkut myös valitsevat. Tämä näkyy Yhdysvalloissa kansalaisten tietoisuuden jakautumisena, kun jokainen voi seurata sitä mediaa, joka välittää hänen haluamaansa maailmankuvaa. Jostain syystä olen joutunut Teekutsu-liikkeen postituslistalle, enkä voi kuin päivitellä viesteistä välittyvää kollektiivisen tyhmyyden tasoa.

Ennen radiota ja lehdistön voimakasta esiinmarssia huhupuheet muodostivat merkittävän osan tiedonvälityksestä. Sosiaalinen media on tuonut huhut takaisin. Tämä on valtava haaste esimerkiksi terveysvalistukselle.

Tietoa on nyt kuitenkin saatavilla valtavasti ja maailman parhaat artikkelit ovat edullisesti kaikkien saatavilla. Kansainväliset laatujulkaisut saattavat syrjäyttää pienten valtioiden kuten Suomen journalismia. Paha sitä on kotimaisten toimitusten kilpailla Paul Krugmanin kolumnien kanssa.

Valtava tiedon tarjonta vaatii suodattajansa. Uskon, että järjestyksen myyminen tietotulvaan on journalistin  tulevaa työsarkaa. Päivittäisestä tietotulvasta suodatetaan olennainen ja kiinnostavin, kerrotaan siitä olennainen ja tarjotaan linkki alkuperäiseen lähteeseen.

Paperityöläisen työpaikka tässä vaarantuu, mutta journalistin taitoja tarvitaan entistä enemmän. Kun asiakkaan ei tarvitse maksaa paperista eikä postin kannosta, suurempi osa hänen rahoistaan menee journalistin taskuun.

Kommentit

54 Vastausta artikkeliin “Parantaako median murros tiedonvälityksen laatua”

  1. Tiedemies kirjoitti 28.9.2012 kello 6:55

    Journalismi, jos se yrittää perustua ajatukselle, että myydään bittejä, ei todennäköisesti tule onnistumaan. Krugman kirjoittaa, koska hän haluaa kirjoittaa ja hänellä on aatteen paloa.

    Tulemme näkemään tiedonvälityksessä todennäköisesti yhä enemmän tyhmentymistä ja pirstaloitumista, ja sosiaalisen median huhumyllyn pyöritystä. Journalismin puolustaminen on minusta vähän väärää konservatiivisuutta.

    Siis, toki uskon minäkin, että jokin professio tästä mahdollisesti nousee, mutta perinteisen tiedonvälityksen aika on ohi. Suodattajina toimivat tahot voivat menestyä, mutta aika rajallisesti. Lisäksi ihmiset valitsevat kyllä yleensä ilmaisen maksullisen sijaan, ja ovat valmiita hyväksymään sen, että ilmaisen tarjoajalla on jokin agenda. Näin on pitkälti jo nyt. Oli oma poliittinen katsontakanta mikä hyvänsä, niin Krugmania seuraavat saavat talousanalyysinsä kyljessä aimo annoksen ideologiaa ja poliittista retoriikkaa. Jos jotain, tämä tulee lisääntymään.

    Ja siis, vaikka olen teekutsulaisista varmaan samaa mieltä, niin aidan toisella puolella “vasemmistolainen media” näyttää aivan yhtä tyhmältä. Ja kyllähän valtamedian bias esimerkiksi Perussuomalaisten käsittelyssä on jo Suomessa aika säälittävää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Hermiitti kirjoitti 28.9.2012 kello 7:53

    Onnittelut Osmo Soininvaara hyvästä raati-vastauksesta.

    Tekivät itsestään idiootteja kaikki ei-vastanneet. Makutuomarina on helppo olla, mutta mikä on vaihoehto. Etenkin ihmettelen somessa paljon viihtyvän Erkki Tuomiojan kantaa tähän kysymykseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Masi kirjoitti 28.9.2012 kello 8:41

    Yrität ilmeisesti sanoa, että tarvittaisiin eräänlaisia “tietomanagereja”, joilla kynän ei tarvitse olla niin kovasti hallussa, kunhan he pystyvät luontevasti ohjaamaan asiakaat todellisten kynäniekkojen tuotosten ääreen.

    Tarjolla olevan informaation kattava ja objektiivinen läpikäynti vaatii kuitenkin kovasti työtä ja siitä veloittaminen on vaikeaa. Siksi tuo olennaisen ja kiinnostavan suodatus taitaa jäädä erilaisten blogistien harrastuneisuuden varaan. Itse kukin joutuu sitten valitsemaan, kenen harrastuneisuuteen ja objektiivisuuteen luottaa.

    Onhan se tietenkin ikävää, että osa väestöstä päätyy luottamaan poliittisesti epäkorrekteihin blogisteihin, mutta mitää sitä muuta voi kuin (tässäkin yhteydessä) sopeutua väistämättömään monikulttuuriin? Journalistiseen Impivaaraan ei taida olla paluuta.

    Ongelmallista on sekin, että liian monien ammattijournalistienkin ambitiot ovat enemmän mielipidejohtajuuden kuin analyysin puolella. Valmiiden ideologisten silmälasien lisäksi asiaan vaikuttaa tietenkin sekin, että julistaminen on paljon vaivattomampaa kuin pikkutarkka tutkimustyö.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. KKK kirjoitti 28.9.2012 kello 9:02

    Aluksi mennään huonompaan suuntaan. Asiajournalismin taso laskee. On trendikkäämpää uskoa värikästä kieltä käyttävää bloggaaja kuin tylsän ja harmaan viranomaisen suosituksia. Uskon kuitenkin, että ajan myötä ihmiset huomaavat kuinka paljon roskaa internet on tulvillaan oppivat suhtautumaan bloggaajiin kriittisesti. Myös viranomaisille pitää antaa koulutusta uuden median käytössä. Hyvän esimerkkin uuden median omaksumisesta tarjoaa poliisi, joka on huomannut sosiaalisen median merkityksen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. ilkka kirjoitti 28.9.2012 kello 9:14

    Suodattamisen voi hoitaa journalistien lisäksi myös tietokone. Kotimainen Scoopinion on tästä hyvä esimerkki.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Jone kirjoitti 28.9.2012 kello 9:27

    Onko Suomessa edes ikinä ollut “laatujournalismia” ? Hesarikin on vaan luottanut isoon kokoonsa ja lehti ollut täynnä aina silloisen oman agendansa ajamista. Internetin myötä ihmiset voivat itse hakea oikeaa tietoa eri asioista, eikä tarvitse olla valtamedian luomassa informaatiotyhjiössä. Ehkäpä jos olisi ollut monipuolista laatujournalismia edes viime vuodet, niin ihmiset eivät etsisi niin paljon puolueetonta tietoa ominpäin netistä. Valtamedia kerää nyt sitä satoa vuosikymmenien kansan ohjailusta ja mielipiteen muokkauksesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Ila I kirjoitti 28.9.2012 kello 10:03

    Kenen voitoksi ja millaiseksi voitoksi tämä ennen pitkää kääntyy – journalistiseksi, poliittiseksi vaiko taloudelliseksi? Muuttuuko tämän blogin lukeminen jatkossa maksulliseksi? Tämähän on media, ja maksullisuus olisi Soininvaaran markkinaideologian mukaista. Blogisti lienee jossakin kirjoittanut, että tällä sivustoilla on enemmän lukijoita kuin Demarilla.

    Hommaforumi (huomio koskee suomalaisen viestinnän historiaa eikä sisältöä) syntyi Halla-ahon henkilökohtaisen blogin keskustelupalstasta, ja nyt se on selvästi media. Ehkä suomalaisen sanomalehdistön syntyvaiheiden aatteelliset kamppailut toistuvat, ja tulevaisuuden suuria,, mahd. monikansallisia mediatoimijoita ovat Hommaforumi-konserni ja Soi.fin-haarakonserni.

    Varmaan pitää paikkansa se, että ”Kansainväliset laatujulkaisut saattavat syrjäyttää pienten valtioiden kuten Suomen journalismia.” Siitä kaiketi seuraa pienen maan journalismin laadun laskua ja tietoisuuden jakautumista, jos asioista kiinnostuneet ihmiset lukevat kansainväliset uutiset joka tapauksessa NYT:sta tai Die Weltistä. Suuremmalla kielialueella on aina potentiaalisesti suurempi lukijapohja ja enemmän resursseja

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Liian vanha kirjoitti 28.9.2012 kello 10:13

    Näiden krugmanienkin tekemien artikkeleiden ongelmana on,että nykyään tutkijatkin ovat yhä riippuvaisempia monista intressiryhmistä.

    Monet ns laatukirjoittajanakin pidetyt henkilöt ovat huoria, jotka kirjoittavat mitä maksaja haluaa.

    Intressiryhmien vaikutus on tullut yliopistomaailmaankin, ei esim Eskoa Ahoa valittu Harvardiin sen vuoksi,että hän on Esko Aho vaan , että hänellä on oikeat suhteet.

    Jorma Ollila Shellin hallituksen puheenjohtajana osti/painosti Aholle vakanssin

    Mutta kertomalla olevansa Harvardin edustaja hän saa Suomessa julkisuutta ja voi välittää Ollilan ja hänen taustaryhmänsä viestiä Suomeen Harvard leimalla varustettuna.

    Ei ns laatuvietintäkään ole enää riippumatonta, jos se nyt koskaan on sitä ollut

    Riippuvuussuhteiden selvittäminen on vain vaikeampaa suurissa ympyröissä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Masi kirjoitti 28.9.2012 kello 10:49

    Varmaan pitää paikkansa se, että ”Kansainväliset laatujulkaisut saattavat syrjäyttää pienten valtioiden kuten Suomen journalismia.”Siitä kaiketi seuraa pienen maan journalismin laadun laskua ja tietoisuuden jakautumista, jos asioista kiinnostuneet ihmiset lukevat kansainväliset uutiset joka tapauksessa NYT:sta tai Die Weltistä. Suuremmalla kielialueella on aina potentiaalisesti suurempi lukijapohja ja enemmän resursseja

    Mielenkiintoista on myös se, että mielenkiintoiset linkit näihin muiden maiden mielenkiintoisiin uutisiin tarjoaa nykyään usein ensimmäisenä sosiaalinen media. Voipi käydä niinkin, että klassisen suomalaisen median kautta noita uutisia ei löydä lainkaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Veijo Åberg kirjoitti 28.9.2012 kello 11:30

    “Paperityöläisen työpaikka tässä vaarantuu, mutta journalistin taitoja tarvitaan entistä enemmän. Kun asiakkaan ei tarvitse maksaa paperista eikä postin kannosta, suurempi osa hänen rahoistaan menee journalistin taskuun.”

    Olen vähän skeptisempi. Kun tarjolla on ilmaista tai laatua, aika moni valitsee ilmaisen ja maksajien määrä voi jäädä vähiin.

    Ehkä huono vertaus, mutta kuitenkin: Ruokakaupan parkkipaikan kyselyssä kaikki kannattavat luomua, lähiruokaa, reilua kauppaa. Kaupan sisällä ylivoimainen valintakriteeri on hinta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. anonyymi kirjoitti 28.9.2012 kello 11:47

    Minusta juuri vanhalle journalismille on enenevässä määrin tarvetta. Ei tarvita lehtiä jne. ohjaamaan ihmisiä blogeja lukemaan vaan tarvitaan journalisteja analysoimaan, kritisoimaan, varmistamaan, aggregoimaan ja tiivistämään tietoa helposti sisäistettävään muotoon. Lisäksi juuri saatavilla olevan tiedon suuri määrä vaatii tutkivaakin journalismia aikaisempaa enemmän.

    Sanomalehdet tekevät tällä hetkellä täysin väärin ohentaessaan ja viihteellistäessään uutistarjontaansa. Sitä huttuahan internet tarjoaa ilmaiseksi enemmän kuin kukaan kykenee vastaanottamaan. Miksi kukaan maksaisi siitä? Sen sijaan tutkivaa ja muuta laatujournalismia ei tahdo nyt enää rahallakaan saada, vaikka juuri se on vapaan yhteiskunnan tiedonvälityksen perusta.

    Kansainväliset laatujulkaisut saattavat syrjäyttää pienten valtioiden kuten Suomen journalismia.

    Toivottavasti näin ei käy. Tämä olisi toinen askel tiellä yksipuolistuvaan ja kenties sitä kautta enenevästi propagandistiseen tieodnvälitykseen. Nythän lehdistö tekee pitkälti pelkkää STT:n, ATT:n ja Reutersin tiedoitteiden julkaisua. Seuraava looginen askel on karsia julkaisukanavia, koska sisältö on samaa. Mieluummin näkisin enemmän todellista uutistuotantoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. anonyymi kirjoitti 28.9.2012 kello 11:54

    Veijo Åberg: Kaupan sisällä ylivoimainen valintakriteeri on hinta.

    Kaupan sisällä luomut jne. on usein siirretty erilliseen nurkkaukseen, joten asiakas ei edes joudu valintatilanteeseen, mikäli ei ole juuri luomua ostamassa. Kenties asiaa voidaan tutkia myös toiselta kantilta: Jos kollektiivisesti kuitenkin ollaan sitä mieltä, että kaiken pitäisi olla luomua, miksei yhteiskunta voisi sitä myös tukea tai jopa vaatia?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Sepi kirjoitti 28.9.2012 kello 12:23

    Jos kollektiivisesti kuitenkin ollaan sitä mieltä, että kaiken pitäisi olla luomua, miksei yhteiskunta voisi sitä myös tukea tai jopa vaatia?

    Kyllä minäkin haluan Porschen, joten voitaisiin varmaan tukea verovaroista Porschen ostoa niin, että niitä saa samalla hinnalla kuin Toyota Corolloja.

    Luomua ja laatua halutaan, kunhan joku muu maksaa laskun. Sitten kun pitäisi itse maksaa oma kulutus, niin hinta alkaakin kiinnostaa ja tyydytään vähän vaatimattomampaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Syltty kirjoitti 28.9.2012 kello 12:24

    anonyymi: Jos kollektiivisesti kuitenkin ollaan sitä mieltä, että kaiken pitäisi olla luomua

    Kun ei olla. Se, että jotkut haluavat popsia luomua, ei ole mikään syy maksattaa moista pelleilyä meillä muilla.

    Kaikkein järjettömimpiä puheenvuoroja ovat luomukouluruokailua vaativat höpötykset. Osoittakaa minulla luomukouluruokaa, niin minä osoitan teille kouluruoan, jossa ei ole grammaakaan proteiinia tai lihaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Henri Weijo kirjoitti 28.9.2012 kello 13:14

    Ajatus median roolista “neljäntenä valtiovaltana” perustuu vahvasti tiettyjen politiikan filosofien, ennen kaikkea Jürgen Habermasin ja John Deweyn ajatuksiin siitä, miten demokratian pitäisi käytännössä toimia. Habermas ja Dewey molemmat näkivät, että aidosti toimiakseen demokratia vaatii julkista keskustelua, koska kansalaisilla on hyvä olla yhteinen ymmärrys ja hyväksyntä että mistäs tässä nyt ollaan äänestämässä. Habermas lanseerasi käsitteen “public sphere” (kääntynee huonosti suomeksi), jolla hän tarkoitti erilaisia abstrakteja tai ihan ‘oikeitakin’ tiloja, jonne kansalaiset voivat saapua keskustelemaan politiikan suunnasta välittämättä statuksesta ja muista eroista. Habermasille tärkeää oli, että tällaisia tiloja pyritään luomaan ja ylläpitämään, hän mm. kritisoi että porvaristolla oli tapana ‘omia’ nämä keskustelujen tilat (jälleen, abstraktit ja oikeat) itselleen ja rajoittaa niihin pääsyä muilta. Sanomalehtien ja YLE:n kaltaisten valtiollisten medioiden synty siis nojaa hyvin vahvasti tähän ajatukseen, eli meillä on areena, joissa käydä tätä julkista keskustelua.

    Kun digitaalinen murros kunnolla lähti käyntiin joskus 90-luvulla, ei mennyt kauaa että filosofit ja tutkijat innostuivat ajatuksesta, että internethän tarjoaa mahdollisuuden luoda ns. täydellinen public spheren. idea oli, että vihdoin kuka tahansa voisi tulla internetin suurelle torille keskustelemaan pelkkänä ‘mielenä’, eli ketään ei ennakkoon tyrmättäisi ulkonäön tai muita ennakkoluuloja aiheuttavan seikan takia, oli kantava ajatus tässä hypessä. samalla päästäisiin eroon valtakunnanmedioiden kuten Hesarin ja YLE:n ‘yhden totuuden’ ongelmasta ja tavasta pönkittää olemassaolevia valtahierarkioita, koska heillä on näihin niin selkeät suhteet. internetin piti siis pelastaa demokratia, tai oikeistaan tuoda se mahdollisimman lähellä sen ideaalia.

    jos katsoo mitä esimerkiksi media- ja poliitiikan tutkimuksessa maailmalla on viime aikoina aiheesta kirjoitettu, niin kriittiset puheenvuorot internetin mahdollisuuksista ovat lisääntyneet merkittävästi, kun ne varsinkin 90-luvulla ja 00-luvun alussa olivat enemmän marginaalissa. on alettu ymmärtää, että internet ei luonut YHTÄ julkisen keskustelun tilaa, vaan useita, niinkuin Osmo jo ylempänä kirjoitti. tästä seuraa se, että keskustelussa on useimpia näkökulmia ja painotuksia, joka sinänsä ei ole huono juttu, mutta ongelmaksi on alkanut muodostua, että nämä keskustelut ovat alkaneet irtautua toisistiin ikäänkuin kielellisesti. Hesarin ja YLE:n valtakaudella keskustelu oli tosiaan rajoittuneempaa ja tiettyä hegemoniaa edustavaa ‘yhtä totuutta’, mutta se mitä nyt on nyt alettu ymmärtää, että tämä sentään mahdollisti, että asioista puhuttiin samoilla käsitteillä ja termeillä.

    summa summarum: mitä pidemmälle keskustelu eriää näihin erilaisiin internetin foorumeihin ja heimoihin, sitä vaikeampi näiden heimojen on lopulta ymmärtää toisiaan, koska he eivät lopulta enää puhu politiikasta samoilla käsitteillä. mitä väliä on eri näkökulmien suurella määrällä, jos näitä näkökulmia ei eri ihmiset enää pysty ymmärtämään tai niistä keskustelemaan? tämä pirstaloituminen kenties lisää esimerkiksi puolueiden ideologista puhtautta kun ei “saa” ymmärtää toisia puolueita ja kompromisseja on vaikea ymmärtää, mutta päätöksenteolle tämä voi olla todella, todella ongelmallista.

    en siis välttämättä jaa Osmon optimismia että tämä jossain vaiheessa väistämättä kääntyisi voitoksi, eli ihmiset palaisivat yhteisen keskustelun ääreen samaa kieltä puhuen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. JouniL kirjoitti 28.9.2012 kello 13:24

    Olen blogin kirjoittajan kanssa ihan samaa mieltä.

    Tietoa on määrättömästi saatavilla ja tärkeätä on siitä oleellisen suodattaminen helposti omaksuttavaan muotoon. Se on juuri journalismin työsarkaa.

    Toinen tärkeä on vahtikoiran rooli, eli seurata mitä päättäjät ja julkiset organisaatiot tekevät.

    Minä olen valmis maksamaan siitä ettei kaikkea mahdollista pidä itse suodattaa ja vielä arvioida voiko Googlattuun tietoon kuitenkaan lopulta luottaa.
    Menee paljon aikaa ja vaivaa hukkaan jota voi käyttää johonkin parempaan.

    Parasta että jokainen tekee mitä osaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Hanna-Leena Ylinen kirjoitti 28.9.2012 kello 13:45

    JouniL:

    Toinen tärkeä on vahtikoiran rooli, eli seurata mitä päättäjät ja julkiset organisaatiot tekevät.

    Vahtikoiran rooli on tärkeä, mutta enpä luottaisi yhteenkään mediaan tämän roolin hoitamisessa. Media kyllä paljastaa mielellään hyvä veli -kerhoja. Paitsi silloin, kun se on itse niissä mukana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. jrn kirjoitti 28.9.2012 kello 13:54

    Henri Weijo:
    en siis välttämättä jaa Osmon optimismia että tämä jossain vaiheessa väistämättä kääntyisi voitoksi, eli ihmiset palaisivat yhteisen keskustelun ääreen samaa kieltä puhuen.

    Ihmiset eivät koskaan ole puhuneet samaa kieltä. Perinteisesti tätä ei ole ollut niin helppo huomata, koska kommunikaatiolla on ollut moninaisia esteitä. Minusta oli jännä huomata miten isona shokkina “edistyksellisille” tuli huomio suomalaisten konservatiivisuudesta. Tässä suhteessa mikään ei muutu, nykyään on vain helpompi huomata mitä mieltä ihmiset oikeasti ovat.

    Ymmärrän hyvin vallanpitäjien kaipuun takaisin Kekkosen aikaan, jolloin maassa oli yksi johtaja ja yksi totuus. Olihan sellaista helpompi päsmäröidä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. ij kirjoitti 28.9.2012 kello 14:57

    Päivän Krugman (linkki) kertoo meille rivien välistä, miksi kansallisella uutistoimituksella on väliä. Euroalueen talousongelmissa selitetään kyllä hienosti, miksei nykypolitiikka toimi ja miten politiikkaa tulisi muuttaa – sekä miksi Saksan tulisi suostua sitä rahoittamaan. Sen sijaan ei Krugmanille tule lainkaan mieleen, että Suomen kaltainen maa joutuu siinä sivussa sijaiskärsijäksi.

    On varmaan ihan totta, ettei Etelä-Euroopan säästöpolitiikka toimi. On sen sijaan aika lailla epäselvää, kenen pitäisi suostua säästämättömyyttä rahoittamaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Poth1ue1 kirjoitti 28.9.2012 kello 15:10

    anonyymi:
    Toivottavasti näin ei käy. Tämä olisi toinen askel tiellä yksipuolistuvaan ja kenties sitä kautta enenevästi propagandistiseen tieodnvälitykseen. Nythän lehdistö tekee pitkälti pelkkää STT:n, ATT:n ja Reutersin tiedoitteiden julkaisua. Seuraava looginen askel on karsia julkaisukanavia, koska sisältö on samaa. Mieluummin näkisin enemmän todellista uutistuotantoa.

    Surullisintahan tässä on se, että esim. tiede- ja teknologiauutisten kohdalla uutistoimistojen välittämät “uutiset” ovat useimmiten pelkkiä lyhennelmiä tutkimuslaitosten ja yritysten lehdistötiedotteista. Kyse ei siis varsinaisesti olekaan tiedonvälityksestä vaan ensisijaisesti “uutisen” lähteen mielikuvamarkkinoinnista ja oman tärkeyden korostamisesta.

    Omalla tavallaan sinänsä hämmästyttävää kuinka itsensä kaiken yläpuolelle korottaneet toimittajat antautuvat täysin ehdoitta yritysten, laitosten ja järjestöjen äänitorviksi – mutta ilmeisesti valmis materiaali on aikataulukiireiden painaessa päälle kuin taivaan lahja…

    Tiedon vastaanottajan kannalta tilanne tulee silloin, kun kyse on suuria tunteita herättävästä, tärkeänä pidetystä asiasta. Tällöin “valistustehtäväänsä” hoitava toimittaja valikoi uutisvirrasta omaa kantaansa tukevat “uutiset” ja mahdollisesti vielä värittää niitä korostamalla mahdollisia riskejä ja uhkia. Tällöin tavalliselle kansalaiselle syntyy helposti ensinnäkin täysin vääristynyt käsitys esim. tutkimuksen valtavirran näkemyksistä biasoituneen uutisvalinnan vuoksi ja toisekseen väärä käsitys siitä mitä ko. uutisen aiheena ollut tutkimus itseasiassa väittääkään.

    Käytännössä tiede- ja teknologia uutisointiin ei nykyään kannatakaan luottaa ainakaan enempää kuin kuin keskivertoblogistin kirjoituksiin – jos oikeasti haluaa tietää mistä on kyse, niin ainoa vaihtoehto näyttää monasti olevan seurata “uutisen” polkua lähteelle (lehtijuttu -> uutissähke -> lehdistötiedote -> artikkeli) ja lukea itse mitä tutkimuksessa oikeastaan haivaittiin ja mitä kirjoittajat itse väittävät. (Tämä tietysti olisi helpompaa, jos lehdet tarjoaisivat edes verkkoversioissaan linkit lähteisiin, mutta sehän vaatisi vaivaa – ja osoittaisi helposti miten viherpunahumanistitoimittaja pistää täydellisen tietämättömyyden takaamalla vankalla itseluottamuksella ihan omiaan jutun sekaan…)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Henri Weijo kirjoitti 28.9.2012 kello 15:28

    jrn: Ihmiset eivät koskaan ole puhuneet samaa kieltä. Perinteisesti tätä ei ole ollut niin helppo huomata, koska kommunikaatiolla on ollut moninaisia esteitä.

    Ei tietenkään, mutta pointti olikin että julkisessa keskustelussa piti omaksua ja käyttää sitä yhteistä HS/YLE kieltä jos mieli osallistua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. KKK kirjoitti 28.9.2012 kello 15:32

    Henri Weijo: summa summarum: mitä pidemmälle keskustelu eriää näihin erilaisiin internetin foorumeihin ja heimoihin, sitä vaikeampi näiden heimojen on lopulta ymmärtää toisiaan, koska he eivät lopulta enää puhu politiikasta samoilla käsitteillä. mitä väliä on eri näkökulmien suurella määrällä, jos näitä näkökulmia ei eri ihmiset enää pysty ymmärtämään tai niistä keskustelemaan? tämä pirstaloituminen kenties lisää esimerkiksi puolueiden ideologista puhtautta kun ei “saa” ymmärtää toisia puolueita ja kompromisseja on vaikea ymmärtää, mutta päätöksenteolle tämä voi olla todella, todella ongelmallista.

    Suomalaiseen keskustelukulttuurin valitettavasti kuuluu, ettei politiikasta saa puhua esim. työpaikkojen kahvipöydissä. Tämän vuoksi keskustelu sirpaloituu samanmielisten kuppikuntien väliseksi nyökyttelyksi. Itse toivoisin avoimempaa keskustelukulttuuria. Olemme vähän liian poliittisesti korrekteja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. anonyymi kirjoitti 28.9.2012 kello 16:43

    Sepi: Kyllä minäkin haluan Porschen, joten voitaisiin varmaan tukea verovaroista Porschen ostoa niin, että niitä saa samalla hinnalla kuin Toyota Corolloja.

    Miksei. Toisaalta luomu ei ole ihan pelkkää peniksenjatketta. Tuotantotavalla on merkitystä. Blogi-isäntä osannee puoluekirjan väristä päätellen kertoa enemmän.

    Jos peniksenjatkeille kuitenkin on suurempaa yhteiskunnallista tarvetta, niin niitä saa varmaan tuotettua sarjatuotantona muovista reilusti alle eurolla per kappale. Tullee halvemmaksi kuin Porche-tukiaiset.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Shakeem kirjoitti 28.9.2012 kello 17:52

    Median murros merkinnee ainakin sitä, että riippumaton YLE on tarpeellinen.

    Luultavasti väitteet YLE:n riippumattomuudesta puolestaan yleistyvät, jos ihmiset kerran tottuvat lukemaan ainoastaan omaa ajatusmaailmaansa tukevia tekstejä (suosikki bloggaajia tms.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Poth1ue1 kirjoitti 28.9.2012 kello 18:06

    anonyymi: Toisaalta luomu ei ole ihan pelkkää peniksenjatketta.

    Niin. Se on myös silkaa huuhaata.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. KKK kirjoitti 28.9.2012 kello 18:46

    anonyymi: Miksei. Toisaalta luomu ei ole ihan pelkkää peniksenjatketta. Tuotantotavalla on merkitystä.

    Tuotantotavalla tosiaan tosiaan on merkitystä. Tehottomat tuotantotavat kuten luomu vievät enemmän maapinta-alaa saman satomäärän tuottamiseen kuin normaali maanviljely. Luomuviljely kuormittaa enemmän ympäristöä kuin normaaliviljely. Siksi en ekologisesti ajattelevana ihmisenä enää osta luomua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. MIVa kirjoitti 28.9.2012 kello 20:26

    Antakaa luomu-ihmisten maksaa tuotteistaan reilusti luomulisää ja uskoa, kuinka hienoa ja terveellistä se on; kunhan eivät ala vaatimaan muiden osallistumista heidän kustannuksiinsa.
    Tulee oleman erinomaisen vaikeata pystyä rahastamaan netin palveluksista kenenkään. Tuntuu, että aina löytyy korvike, jos joku alkaa maksaa. Mikäli kaikki maailman lehdet yms. alkavat jotain veloittaa, saattaa homma onnistua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Evert The NeveRest kirjoitti 28.9.2012 kello 21:06

    Edellä kirjoitettiin postauksissa mediasta neljäntenä valtiomahtina ja että onneksi on riipumaton YLE.

    Yleisradion tiedonvälityksestä voidaan puhua neljäntenä valtiomahtina sikäli kuin YLE pystyy tekemään yhtä itsenäistä ja riippumatonta harkinta kuin riippumaton oikeuslaitos.

    Oikeuslaitoksen itsenäinen asema on turvattu siten, että se on riippumaton lainsäädäntövallasta eli eduskunnasta ja toimeenpanovallasta eli ministeriöistä.

    Sitä vastoin Yleisradio päätettiin alistaa sekä eduskunnalle että ministeriölle. Yleisradiota valvoo eduskunnan (keskukuudestaan) valitsema hallintoneuvosto ja rahat ovat tilillä ministeriössä.

    Tässä konstellaatiossa YLE:n on hirveän vaikea uskottavasti ja luotettavasti tuottaa puolueetonta ja riipumatonta journalismia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Aapo Parviainen kirjoitti 28.9.2012 kello 22:50

    Emme voi enää puhua tiedon välittämisestä, tai jostain määrittelemättömästä tiedonvälityksestä. Jäljellä on kuvitelmien ja kopiointien loputonketjujokaeipäätykoskaanmihinkään.
    Kuka hakeutuu enää alkuperäisen lähteen äärelle tarkistaakseen, onko kerrottu totta? Kuka enää edes tietää, mikä on totta?
    Raamattu? Koraani? Skepsis? Yle? Ode? Tuomioja? Kekkonen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Mikael M. kirjoitti 29.9.2012 kello 3:20

    Henri Weijo:
    summa summarum: mitä pidemmälle keskustelu eriää näihin erilaisiin internetin foorumeihin ja heimoihin, sitä vaikeampi näiden heimojen on lopulta ymmärtää toisiaan, koska he eivät lopulta enää puhu politiikasta samoilla käsitteillä. mitä väliä on eri näkökulmien suurella määrällä, jos näitä näkökulmia ei eri ihmiset enää pysty ymmärtämään tai niistä keskustelemaan? tämä pirstaloituminen kenties lisää esimerkiksi puolueiden ideologista puhtautta kun ei “saa” ymmärtää toisia puolueita ja kompromisseja on vaikea ymmärtää, mutta päätöksenteolle tämä voi olla todella, todella ongelmallista.

    Juuri tämän takia pidän erittäin tärkeänä vilpitöntä halua ymmärtää niitäkin, joiden kanssa on täysin eri mieltä. Valitettavasti on paljon ihmisiä, jotka eivät kerta kaikkiaan halua. Ihminen pääsee kyllä halutessaan sisälle itselleen täysin vieraisiinkin ajattelutapoihin, jos vain oikeasti yrittää.

    Tiedonvälityksen nykytila on silti mielestäni monin verroin toivotumpi kuin kapean eliitin tiedonvälitysmonopoli, eivätkä ne asiat ennenkään niin seesteisiä olleet. Sekä oikeistoradikalismia että vasemmistoradikalismia on ollut Suomessakin ihan jo pelkkien painokoneiden aikana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Kasvissyöjä kirjoitti 29.9.2012 kello 6:15

    KKK: Siksi en ekologisesti ajattelevana ihmisenä enää osta luomua.

    Pyydän anteeksi blogistilta että eksyn alkuperäisestä aiheesta… Paljon tärkeämpää on pidättäytyä liharuuasta, jos mielii olla ekologinen ja on huolissaan ruuan riittävyydestä köyhille kuin valinta luomun ja väkilannoitetun välillä. Naudanlihassa esimerkiksi “hyötysuhde” on luokkaa 1/30 eli rehua vaaditaan 30 kg nautakilon tuottamiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Hermiitti kirjoitti 29.9.2012 kello 7:01

    Täydensin hieman omaa vastaustani Hesarin älyraadille:

    Hesarin raatilaiset haluavat palata menneisyyteen?
    28.9.2012 19:49 Kimmo Hoikkala Kotimaa Media nettiviestintä Sosiaalinen media
    HS-raati on makutuomarien idioottiraati, josta osoituksena menneisyyttä kaipaavat ei-vastaukset kysymykseen: Parantaako median murros tiedonvälityksen laatua?

    Onnittelut kumminkin Osmo Soininvaara hyvästä raati-vastauksesta.

    Tekivät mielestäni itsestään idiootteja kaikki ei-vastanneet. Makutuomarina on helppo olla, mutta mikä on vaihtoehto median nykyiselle tilanteelle? Etenkin ihmettelen somessa paljon viihtyvän Erkki Tuomiojan kantaa tähän kysymykseen, jossa hän toteaa muun muassa seuraavaa: “Hallitseva trendi on ilman tätä uutta kilpailuakin ollut uutistarjonnan ja -analyysin pinnallistuminen, viihteellistyminen ja kaupallistuminen.”

    Vaihtakaa jo ei-älymystö levyä vai ettekö pysy matkassa mukana?

    Tietenkin on määrittelykysymys mitä tarkoitetaan laadulla ja tiedonvälityksellä?

    Itse määrittelisin laadun tiedonvälityksessä siten, että tarjotaan tietoa paljon määrällä eikä vaikenemalla kuten älymystö tekee lähes poikkeuksetta.

    http://hermiitti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/118677-hesarin-raatilaiset-haluavat-palata-menneisyyteen

    Ps. Osmo Soininvaara, oikein tämän päivän Aamulehti 29.9. oli siteerannut sinun tätä blogimerkintääsi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. tcrown kirjoitti 29.9.2012 kello 8:52

    Kasvissyöjä: Paljon tärkeämpää on pidättäytyä liharuuasta, jos mielii olla ekologinen ja on huolissaan ruuan riittävyydestä köyhille

    Ekologisuuteen en ota kantaa mutta minun lauantaimakkarallani ja ruuan riittämisellä tämän päivän köyhille ei kyllä ole yhtään mitään tekemistä toistensa kanssa. Ruokaa tuotetaan tässä maailmassa liikaa. Ongelma on sen ruuan jakaminen. Ja jos joskus (kaukaisessa?) tulevaisuudessa maapallon lihan kysyntä alkaa ylittämään tarjonnan, markkinat kyllä aika nopeasti siirtävät ihmisiä kasvissyöjiksi. Soijabolognese alkaa kummasti maistua kun jauhelihapaketista pitää maksaa päivän palkka.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Heikki Mattila kirjoitti 29.9.2012 kello 10:14

    Kärjistäen voisi sanoa, että suuri osa ihmisistä seuraa mediaa jotta tietäisi mistä nyt puhutaan ja että voisi osallistua keskusteluun. Tämä pitää siis sisällään ajankohtaisia tapahtumia eli uutisia, siis paljon muutakin kuin laadukkaita artikkeleita. Ihmiset haluavat tietää liikenneonnettomuuksista, rikoksista, talousasioista ja muista oman lähipiirin asioista ja uutisista, ja niistä muutkin lähipiirin ihmiset puhuvat.

    Kansainväliset laatujulkaisut tuskin paljoakaan vaivautuvat kertomaan Suomen lapsisieppauksista tai muista pienemmistä uutisista, saati pienempien paikkakuntien asioista, kuten vaikkapa kuntayhdistymisistä. Pelkkiä blogisteja seuraamalla tuskin saisi ajantasaista tietoa näistä, sillä blogisteilla harvoin on resursseja toimia pääasiallisena tiedonlähteenä. Eli jonkun täytyy tehdä se “raakatyö”, kerätä niitä paikallisia ihmisiä kiinnostavia tietoja. Journalismi ei siis ole pelkästään näitä kolumneja, joissa analysoidaan jotain asiaa syvemmin eli ns. “laatujournalismia”.

    Uskon siis, että Internetin vaikutus perinteiseen uutismediaan eli sanomalehtiin ei ole niin suuri kuin harvemmin ilmestyviin aikakauslehtiin. Internetin kolumnit ja muut vastaavat osuvat enemmän tiede-, harraste- ja kuvalehtien alueelle. Joten jos Hesari ja muut valtalehdet pitävät oman uutistuotantonsa kunnossa, niin siinä sivussa ne voivat ehkä tarjota laatujournalismia. Eli kun ihmiset käyvät hakemassa päivittäisen ajankohtaispäivityksensä, niin siitä ehkä myöhemmin tajutaan taas maksaa, kun sitä ei ilmaiseksi Internetistä saa.

    Jos näin kävisi, niin se ehkä muuttaisi journalistien työtä enemmän pernteiseksi uutisten hakutyöksi, ja näiden palkattujen laatujournalistien määrä ehkä vähenisi. Kolumneja ja yhden alan julkaisuja löytyy taas Intenetistä laaja määrä aivan ilmaiseksi, sillä ihmiset haluavat tuoda omaa näkemystään esille (aivan kuten minä nyt). Sanomalehdet tosiaan voisivat vain suodattaa näitä, ilman laajaa omaa tuotantoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Antti_A kirjoitti 29.9.2012 kello 12:05

    Ihan hyviä pointteja tuolta raadilta löytyi kuten museonjohtaja Janne Gallen-Kallela-Sirén:

    Median murros ei välttämättä paranna tiedonvälityksen laatua, mutta se rajoittaa median kykyä käyttää valtaa, joka automaattisesti kuuluu ‘tiedon välittäjille’. Perinteisesti mediasta on puhuttu vallan vahtikoirana. Nyt myös vallan vahtikoiralla on vahtikoira, tai oikeastaan monta sellaista. Painettu sana ei samalla tavalla ole ‘laki ja totuus’ kuten se joskus on ollut. …

    Tai toimittaja Timo Harakka.

    Median ammattilaisena on myönnettävä, että lisääntynyt sananvapaus on tuonut esiin paljon aiheita, näkökulmia ja uutisia, jotka vanhentunut ja sisäsiittoinen kiltakuntamme on järjestelmällisesti ylenkatsonut. Oma valikoivuutemme, vallan ja viranomaisten myötäilymme sekä lyhytnäköisyytemme ovat tulleet selvästi esiin, eivätkä mairittele ammattikuntaamme. Laiska ja rutiininomainen journalismi on kriisissä. …

    Median valta-aseman leikkaaminen on mainio asia. Nykyään asiavirheet on mahdollista korjata nopeasti ja kansalle valehtelemisesta tulee vaikeampaa. Mieleen tulee HS: juttu, jonka mukaan elämä Itä-Suomessa on vaarallisempaa kuin Keski-Afrikassa. Uutisen alla olevassa keskustelussa väitteen kumoavat faktat kaivettiin esitettiin lähes heti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Kimmo kirjoitti 29.9.2012 kello 12:20

    Vilpittömästi ihmettelen jos jonkun mielestä vanhan ajan aamun hesari ja illan uutiset ovat edes lähellekään vertailukelpoinen nykyajan uutistarjontaan.

    Ymmärrän periaatteessa, että vähentyneet lehtien tilaajamäärät aiheuttavat painetta pienentää toimituksia ja sen johdosta EHKÄ myös vaativamman journalistiikan määrä pienenee. Mutta vastapainona nykyään on mahdollista lukea tuhansien eri tietolähteiden uutisia kaikkialta maailmasta (kiitos esim. Google News’n), mahdollisuuden päästä käsiksi primäärilähteisiin ja vielä lukea myös muiden kuin toimittajien analyysiä uutisista. Jos sentin olemme menettäneet, niin miljoonan olemme saaneet.

    Selvää on, että nettiaika vaatii huomattavasti enemmän kriittistä medialukutaitoa, mutta olisi täydellinen katastrofi, jos joutuisi palaamaan 80-luvun uutismaailmaan.

    Ja mitä tulee viihdeuutisiin: ei niitä oikeasti tarvitse lukea. Esim ampparissä on helppo blokata kaikki itselle tarpeettomat aiheet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. KKK kirjoitti 29.9.2012 kello 13:14

    Heikki Mattila: Jos näin kävisi, niin se ehkä muuttaisi journalistien työtä enemmän pernteiseksi uutisten hakutyöksi, ja näiden palkattujen laatujournalistien määrä ehkä vähenisi. Kolumneja ja yhden alan julkaisuja löytyy taas Intenetistä laaja määrä aivan ilmaiseksi, sillä ihmiset haluavat tuoda omaa näkemystään esille (aivan kuten minä nyt).

    Yleensä nämä ilmaiseksi tehdyt kolumnit eivät vaan ole kovin korkeatasoisia. En usko, että laatujournalistien määrä vähenee. Hyvät kolumnit luovat positiivista imagoa ja ovat oiva keino markkinoida medioita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Kääpäeläin kirjoitti 29.9.2012 kello 18:53

    Olen lopen pettynyt kotimaisiin ‘laatumedioihin’. Mitä on laatujournalismi – onko se lipevää rähmälläänoloa milloin mihinkin? Poliittisen korrektiuden nimissä ikävistä (tosi)asioista ei voida puhua. ‘Hyvä’ agendahan oikeuttaa sensuurin ja piilopolitikoinnin. Vakavaksi asian tekee se, että edelleenkin monet pitävät medioita objektiivisina tiedonvälittäjinä, vaikka kovin moni toimittaja ajaa jotain ‘piilo’poliittista agendaa.

    On tragikoomista seurata kun (laatu)journalisteiksi tituleeraavat keskittävät massiivisia progandatykistöhyökkäyksiä ‘yhden’ poliittisen puolueen kimppuun? Kolmas Valtakunta, fasismi ja hihamerkit – näilläkö kaukaa haetuilla kliseillä ‘laatu’journalistit kirkastavat sädekehäänsä? Ajattelin samalla tavalla, naiivisti, vielä viitisen vuotta sitten ollessani erään vasemmisto- puolueen nuorisoaktiivi – sittemmin olen kasvanut henkisesti ulos “uskonnollisluonteisesta” ajattelutavasta. Mielestäni kaikesta on voitava puhua, etenkin omaa maailmankuvaa ravistelevat ajatukset/argumentit ovat hyväksi.

    Osmo Soininvaaran blogissa keskustelu on poikkeuksellisen laadukasta, sillä Ode ei juurikaan sensuroi kipeitä tosiasioita. Helsingin Sanomat sensuroivat suuren osan kommenteistani, mutta Ode antaa myös epäkorrekteille argumenteille tilaa.

    Median yhtenäiskulttuurin mureneminen on samanlaatuinen murros kuin katolisen yhtenäiskulttuurin mureneminen kirjapainotaidon ja kopernikaanisen vallankumouksen myötä. Edistystä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. kasvissyöjä kirjoitti 29.9.2012 kello 18:56

    tcrown: Ekologisuuteen en ota kantaa mutta minun lauantaimakkarallani ja ruuan riittämisellä tämän päivän köyhille ei kyllä ole yhtään mitään tekemistä toistensa kanssa. Ruokaa tuotetaan tässä maailmassa liikaa. Ongelma on sen ruuan jakaminen. Ja jos joskus (kaukaisessa?) tulevaisuudessa maapallon lihan kysyntä alkaa ylittämään tarjonnan, markkinat kyllä aika nopeasti siirtävät ihmisiä kasvissyöjiksi. Soijabolognese alkaa kummasti maistua kun jauhelihapaketista pitää maksaa päivän palkka.

    Ei ole kovin syvällistä tuo analyysisi. Markkinat eivät auta köyhää, kun rahaa ei ole. Jos jostakin hyödykkeestä (esim. vilja) on niukkuutta, niin silloin vain varakkaat syövät. Tämä niukkuus on keinotekoista siinä mielessä, että syötämme mieluummin lihakarjaa kuin ihmisiä.

    “Maailmassa esimerkiksi tuotetaan tällä hetkellä jo niin paljon viljaa, että tasaisesti jaettuna viljasta riittäisi 3 500 kcal jokaiselle maailman ihmiselle. Arviolta noin 40 % maailman viljasadosta käytetään kotieläinten rehuviljana, eikä ihmisten ruokkimiseen sitä taloudellisista syistä voida käyttää” (Lappe ym., 2000).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. tcrown kirjoitti 29.9.2012 kello 21:28

    kasvissyöjä: Ei ole kovin syvällistä tuo analyysisi. Markkinat eivät auta köyhää, kun rahaa ei ole.

    En ymmärrä. Yritin sanoa, että tällä hetkellä ruokaa tuotetaan reippaasti yli maailman tarpeen, jolloin nälän näkeminen tässä maailmassa johtuu aivan jostakin muusta kuin siitä että minä syön lauantaimakkaraa aamupalalla. Tyypillisesti se johtuu köyhyydestä. Jota ruuan hinnan laskeminen (mitä se lauantaimakkaran syömisen lopettaminen siis tarkottaisi) ei mitenkään itsestäänselvästi vähennä ainakaan lyhyellä tähtäimellä, merkittävä osa maailman köyhistä kun saa elantonsa ruuan alkutuotannosta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Kasvissyöjä kirjoitti 30.9.2012 kello 1:37

    tcrown: En ymmärrä. Yritin sanoa, että tällä hetkellä ruokaa tuotetaan reippaasti yli maailman tarpeen, jolloin nälän näkeminen tässä maailmassa johtuu aivan jostakin muusta kuin siitä että minä syön lauantaimakkaraa aamupalalla. Tyypillisesti se johtuu köyhyydestä. Jota ruuan hinnan laskeminen (mitä se lauantaimakkaran syömisen lopettaminen siis tarkottaisi) ei mitenkään itsestäänselvästi vähennä ainakaan lyhyellä tähtäimellä, merkittävä osa maailman köyhistä kun saa elantonsa ruuan alkutuotannosta.

    Mistä päätellen ruokaa tuotetaan enemmän kuin kysyntä olisi? Mihin tämä ylijäämäruoka oikein menee? Ruuan hinta on noussut voimakkaasti viime vuosina, mikä ei myöskään kieli siitä, että ruuan tuotanto ylittäisi kysynnän, vaan pikemminkin päinvastoin. Suomalaisen syömä lauantaimakkara lisää epäsuorasti mutta voimakkaasti viljan ja soijan kysyntää maailmalla, jolloin köyhällä on vähemmän varaa ruokaan. Tutkimusten mukaan nimenomaan naiset ja lapset kärsivät nälästä, kun perheessä raha ei riitä ruokaan.

    Ruuantuotannossa tulee olemaan monta ongelmaa, kuten veden riittävyys ja lannoitteiden hinnannousu sekä tietysti maapainta-alan käyttö biopolttoaineiden tuottamiseen.

    Maailmanpankin raportin mukaan väestö kasvaa viljelyn hehtaarituottoa nopeammin seuraavat 40 vuotta. Tulevaisuuden satojen vaihtelu tulee myös lisäntymään mm. ilmastonmuutoksen vuoksi.

    International Water Management Institute -tutkimuslaitoksen raportin mukaan seuraavan 40 vuoden aikana koko maailman väestön tulisi siirtyä kasvisruokaan kasteluveden riittämättömyyden vuoksi.

    En siis millään pysty näkemään, että suomalaisen lauantaimakkaran syönnillä ei olisi mitään yhteyttä kansainväliseen ruokapulaan ja aliravitsemukseen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että suomalaisten ruokavaliomuutoksilla ratkaistaisiin kaikki ongelmat.

    Laitan tähän lähteet, joihin viittasin ylempänä.

    http://www-wds.worldbank.org/external/default/WDSContentServer/WDSP/IB/2012/06/10/000333037_20120610235753/Rendered/PDF/684200REVISED00olatility0Web0Final2.pdf

    http://www-wds.worldbank.org/external/default/WDSContentServer/WDSP/IB/2008/06/30/000333038_20080630001046/Rendered/PDF/438410BR0REVIS10and0IDAR20081016212.pdf

    http://www.guardian.co.uk/global-development/2012/aug/26/food-shortages-world-vegetarianism

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. åke kirjoitti 30.9.2012 kello 8:07

    Itse uskon, että median murron parantaa tiedonvälityksen laatua.

    Minä ainakin olen lopen kyllästynyt esimerkiksi hesarin harrastamaan lasten kasvatukseen.

    Oikaisemalla muutaman mutkan suoraksi voi sanoa, että perussuomalaisten nousu on myös vanhanaikaisten tiedotusvälineiden “ansiota”. Perussuomalaisten suosio perustuu nimittäin vanhojen puolueiden ja tiedotusvälineiden poliittiseen korrektiuteen, jossa tärkeintä on se, mitä jätetään sanomatta. Internetin keskustelupalstat ovat tässä aiheuttaneet positiivisen muutoksen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. tiedemies kirjoitti 30.9.2012 kello 10:21

    Luomua? Miksi pitäisi tukea saastuttavaa ja epäterveellistä tuotantoa???

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. tcrown kirjoitti 30.9.2012 kello 10:59

    Kasvissyöjä: Mistä päätellen ruokaa tuotetaan enemmän kuin kysyntä olisi? Mihin tämä ylijäämäruoka oikein menee?

    Se jää pellolle, menee roskikseen tai muuten huonoksi. Osa ylensyödään. Ja nykyään tietysti osa poltetaan auton moottorisssa.

    http://www.siwi.org/sa/node.asp?node=343

    Ei ole ollenkaan poikkeuksellista, että alueella, jolla on nälänhätä, ruuan tuotettu määrä on muuttunut korkeintaan prosentteja, ja alueelta viedään ruokaa. (Ks. Amartya Sen, Development as Freedom. Tuolla on esitetty paljon minua vakuuttavammin miksi aliravitsemusongelma on ennen kaikkea poliittinen ongelma, ei maapallon kantokykyyn liittyvä ongelma. Malthus ennusti jo 300 vuotta sitten, että ruoka loppuu kun väestö kasvaa. En pidättäisi henkeä odotellessani, että tämä jo 300 vuotta pieleen mennyt ennustus toteutuisi aivan lähiaikoina.)

    Kasvissyöjä: Tutkimusten mukaan nimenomaan naiset ja lapset kärsivät nälästä, kun perheessä raha ei riitä ruokaan.

    Niin. Ja miten tarkkaan ottaen sen köyhän kehitysmaalaisen maanviljelijäperheen tilanne paranee siitä, että viljan hinta laskee?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. kasvissyöjä kirjoitti 30.9.2012 kello 15:58

    Ei ole ollenkaan poikkeuksellista, että alueella, jolla on nälänhätä, ruuan tuotettu määrä on muuttunut korkeintaan prosentteja, ja alueelta viedään ruokaa. (Ks. Amartya Sen, Development as Freedom. Tuolla on esitetty paljon minua vakuuttavammin miksi aliravitsemusongelma on ennen kaikkea poliittinen ongelma, ei maapallon kantokykyyn liittyvä ongelma. Malthus ennusti jo 300 vuotta sitten, että ruoka loppuu kun väestö kasvaa. En pidättäisi henkeä odotellessani, että tämä jo 300 vuotta pieleen mennyt ennustus toteutuisi aivan lähiaikoina.)

    Ruuan määrä ei siis ole ongelma, tuon mainitsemasi viitteen mukaan, hyväksyn sen. Mutta sitä suurin osa ihmisistä ei pysty hyväksymään, että ruokaa hukkuu kaikkein eniten lihansyönnissä? Tuossakin linkissä mainittiin, että 30 % ruuasta menee rikkaissa maissa roskiin, mutta ei sitä että lihansyönti haaskaa 2-29 kiloa lihakiloa kohti. Tosin biopolttoaineet voivat olla jo lähes yhtä suuri tekijä, olisi kiva nähdä oikein kunnon analyysi asiasta? Siinä on oikeastaan vain toinen tapa, millä rikas länsimaalainen hiukan kärjistäen vie leipää köyhän suusta. Malthus ei huomioinut teknologian kehitystä, “fossiilisten” typpilannoitteiden tuloa, mikä muutti kuvan. Nyt tosin teknologian kehityksestä lähes kaikki on otettu irti ja ilmastonmuutos heikentää lisäksi satoja.

    Niin. Ja miten tarkkaan ottaen sen köyhän kehitysmaalaisen maanviljelijäperheen tilanne paranee siitä, että viljan hinta laskee?

    Siten, että se vilja jää viljelijälle eikä mene vietäväksi länsimaalaisille. Intiasta viedään riisiä samaan aikaan kun omia kansalaisia kärsii nälästä. Näin ei tehtäisi jos riisin markkinahinta ei olisi korkea. En olisi lainkaan varma, että viljan korkea markkinahinta koituu läheskään kaikkialla köyhän viljelijän eduksi. Täydellisessä maailmassa ja oppikirjojen teorioiden mukaan näin tietysti kävisi, mutta miten on laita käytännössä?

    Pointtini oikeastaan oli se, että vaikka nälkäinen köyhä on kaukana meistä niin fyysisesti kuin monella muullakin tavalla, niin lihansyönti vie viljaa köyhän syystä juuri tuosta huonosta “hyötysuhteesta johtuen”. Kasvisruokavalion tulisi yleistyä kulovalkean tavoin. Päätän keskustelun omalta osaltani tähän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. tcrown kirjoitti 30.9.2012 kello 16:28

    kasvissyöjä: Siten, että se vilja jää viljelijälle eikä mene vietäväksi länsimaalaisille. Intiasta viedään riisiä samaan aikaan kun omia kansalaisia kärsii nälästä. Näin ei tehtäisi jos riisin markkinahinta ei olisi korkea. En olisi lainkaan varma, että viljan korkea markkinahinta koituu läheskään kaikkialla köyhän viljelijän eduksi. Täydellisessä maailmassa ja oppikirjojen teorioiden mukaan näin tietysti kävisi, mutta miten on laita käytännössä?

    Ei se viljelijä halua, että se vilja jää hänelle. Se haluaa vaihtaa sen proteiinilähteisiin, polttoaineeseen tai ties mihin. Ja jos sillä viljasäkillä ei enää saakaan torilta kahta kanaa, vaan yhden, niin viljelijä perheineen on todellisissa ongelmissa.

    Ja ei, tämä ei ole näin yksinkertaista. Sille lähikaupungin hikipajatyöntekijälle jää enemmän rahaa sukan varteen jos riisipussi halpenee.

    Suosittelen tuota Amartya Senin kirjaa.

    kasvissyöjä: Kasvisruokavalion tulisi yleistyä kulovalkean tavoin.

    Siihen varmasti on monta syytä. Mutta on hyvin kyseenalaista, että sillä saataisiin maailman köyhyysongelma ratkaistua, tai edes helpotettua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. tiedemies kirjoitti 30.9.2012 kello 16:30

    Jos maassa ei ole maan omilla ihmisillä rahaa ostaa kotimaisia elintarvikkeita, sehän tarkoittaa että elintarvikealasta elantonsa tekevät eivät halua ostaa muilta palveluita joiden arvo ylittäisi ruoan hinnan. Miksi siitä syytetään ulkomaalaisia? No, siksi että ulkomaalaiset ostavat sitä ruokaa. Jos hinta laskee, niin tosiaan joillain voi olla varaa. Paitsi että silloin niillä maanviljelijöillä ei ole senkään vertaa rahaa, joten miksi niillä muilla olisi senkään vertaa mitään mitä viljelijä heiltä haluaisi?

    Köyhyyden suurin ongelma on, että köyhällä ei ole paljon mitään rahanarvoista. Suosittelen sitä Poor Economicsia. Se selkeyttää ajatuksia niin vasemmalla kuin oikealla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. jrn kirjoitti 30.9.2012 kello 19:44

    kasvissyöjä:
    Siten, että se vilja jää viljelijälle eikä mene vietäväksi länsimaalaisille.

    Kyllä se paikallinen gepardisuikka vie saman kuin ennenkin, eli kaiken mitä irti lähtee. Markkinahinnalla ei ole mitään merkitystä: jossei viljaa myydä maailmanmarkkinoilla sillä pönkätään naapurivaltion gepardisuikkaa. Minun on täysin mahdotonta käsittää miten millään meidän toimenpiteillämme on reaalista merkitystä sen suhteen, että kleptokraatit varastavat kaiken. Mugabe pysyy Mugabena, oli lauantaimakkaraa eli ei.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Krtek kirjoitti 30.9.2012 kello 21:00

    tiedemies:
    Luomua? Miksi pitäisi tukea saastuttavaa ja epäterveellistä tuotantoa???

    Jotta eläimiä piinattaisiin ruuan tuotannossa edes vähän vähemmän?

    Vai puhuitko luomu-peltoviljelystä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. kommentaattori kirjoitti 30.9.2012 kello 21:12

    > Tietoa on määrättömästi saatavilla ja tärkeätä on siitä oleellisen suodattaminen helposti omaksuttavaan muotoon.

    Ratkaisusi on NetNarrow:

    http://www.satirewire.com/news/0010/international.shtml

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. Outernetti kirjoitti 30.9.2012 kello 21:37

    Onko internetin vaikutusta liioiteltu vai ovatko muut laatua uhkaavat tekijät vain unohdettu?

    Median viihteellistyminen alkoi jo ennen netin tuloa. Viihteellistyminen oli seurausta jostakin, joka sitten ilmiönä ruokki itseään, niin katson.

    Taustalla oli mielestäni ihmisten tietty väsyminen tai väsyttäminen vakavaan ja usein poliittissävyiseen tiedonvälitykseen: yleisöltä vaadittiin kannan muodostamista milloin mihinkin, etukäteistietoja ja yleistä yhteiskunnallista valppautta ja myös ymmärtääkseen tarjontaa.

    Tämä median esittämä “vaatimus” ei ollut sen itsensä keksintöä: yleisö – valtaosa siitä – aidosti halusi pätevää tietoa, jonka välitykseen taas vaadittiin sitä laatujournalismia. Kysyntä loi tarjontaa.

    Kysyntää oli, koska tietoa tarvittiin johonkin tärkeään, jota ei sitä ilman voisi saavuttaa. Tieto oli valtaa ja vaikutusvaltaa läpipolitisoituneessa yhteiskunnassa, jossa vielä takavuosina lattiatasolla kamppailtiin mm. oikeudenmukaisesta tulonjaosta ja hyvinvoinnista.

    Nyt tuo hyvinvointi on melkolailla järjestetty ainakin länsimaissa ja vanhalle journalismille ei ole enää toistaiseksi tilausta. Nyt nautitaan aiemman työn hedelmiä – aikansa. Tuntuu, että vastuusta vapaan ja viihteellisen median avulla niitä jo tuhotaankin.

    Niissä maissa, jossa hyvinvointi ja demokratia ei ole meidän tasollamme, media lehdistö mukaan lukien on yhtäti vaikutusvaltainen ja vaarallinen niin, että toimittajia tapetaan ja vangitaan.

    Netti ja vapaa sana vain sattui syntymään tähän aikaan. Jos se olisi syntynyt aiemmin erilaiseen maailmaan, sitä käytettäisiin meillä toisin sekä median, ei-ammattilaisten että yleisön puolelta.

    Tuo alussa mainittu “väsyminen” oli siis taisteluväsymystä. Tarjonta – välineet piti pitää pystyssä ja tuloskunnossa – vain vaihdettiin toiseen. Kun niin kävi, viihteen tarjoajiksi keplasivat vähän vähemmän valveutuneet toimittajat. Media-ala tyttöistyi, kaupallistui ja “kansanopistui” kun jokainen maalaiskunnan kristillinen kansanopisto ryhtyi kouluttamaan “journalisteja” mistä tahansa käsiinsä saamastaan aineksesta. Monilla oli pyrkimyksenä päästä seksikkäälle alalle tekemään sama mitä tahansa. Mikään suurempi yhteiskunnallinen eetos ei ollut ammatinvalinnan vaikutin ja sitä ilman saattoi pärjätä. Aiemmin se oli mielestäni ratkaiseva tekijä.

    Ala menetti itsearvostuksensa ja hukkasi korkeat standardinsa. Toimittajan työstä oli tullut aika heikosti palkattua ja epävarmaa pätkätyötä viihdyttämisen parissa. Aikakauslehtien toimituksissa ei ole kenties kuin pari-kolme ihmistä, joista yksi on taittaja eli ei journalisti ensikään.

    Tällä toimittajakunnalla mihinkään parempiin vaatimuksiin on vaikeaa vastata. Lisäksi vaikka fiksua väkeä olisi, se on hajaantunut moniaalle ja yhtä tai muutamaa läpilinjan laadukasta ja puoleensavetävää viestintä (kuten HS aiemmin) ei synny synnyttämättä. Sellaisen synnyttäminen ei ole edes taloudellisesti houkuttelevaa. Ja olisiko se kustantajille yhteiskunnallisestikaan palkitsevaa, sillä tiedostuminen taitaisi lisätä muun muassa kaupallisuuden kritiikkiä. Mielestäni ainakin pitäisi…

    Nyt sitten sosiaalisen median monenkirjavat toimijat yrittävät ottaa ja tarjota osansa viihteestä ja vakavasta tiedonvälityksestä, koska oli syntynyt sekä väline että vapaata pelikenttää.

    “Vanha media” ei ole vielä keksinyt, kuinka pärjätä tuossa joukossa. Mutta etenkään se ei ole keksinyt, miten pärjätä toistensa joukossa, kun mainospottia ja yleisöä on jakamassa ennenkuulumaton määrä viestimiä. Ennen oli toisin, oli ne pari tv- ja radiokanavaa ja muutama lehdykkä. Netti ei siis ole niin suuri syyllinen mediatalojen heikentyneisiin tuloksiin kuin tavataan katsoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. Syltty kirjoitti 5.10.2012 kello 14:49

    kasvissyöjä:
    Ei ole ollenkaan poikkeuksellista, että alueella, jolla on nälänhätä, ruuan tuotettu määrä on muuttunut korkeintaan prosentteja, ja alueelta viedään ruokaa.

    Kunnon nälänhädät vaativat aina poliittisia toimia toteutuakseen eli jonkinsrottista sotaa, kahinaa tai sortoa.

    Ainoa ratkaisu näihin poliittisiin ongelmiin olisi ottaa harteille valkoisen miehen taakka ja hankkia siirtomaat takaisin, jotta niissä voitaisiin laittaa asiat kuntoon voimatoimin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. lurkki kirjoitti 5.10.2012 kello 17:15

    ‘Ainoa ratkaisu näihin poliittisiin ongelmiin olisi ottaa harteille valkoisen miehen taakka ja hankkia siirtomaat takaisin, jotta niissä voitaisiin laittaa asiat kuntoon voimatoimin.’ (Syltty)
    Niinkuin vanhoina hyvinä aikoina: http://en.wikipedia.org/wiki/Timeline_of_major_famines_in_India_during_British_rule

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. Pekka Taipale kirjoitti 12.10.2012 kello 18:42

    Vähän tiedonvälityksen laatuun ja aika paljon HS-raatiin liittyen, lukaiskaapa Harri Vanhalan kolumni päivän T&T:ssä, s. 15. Aika hauska. Valitettavasti – ja hieman paradoksaalisesti – ei saatavissa netissä.

    Lyhyesti: mielipidetehtailun bulkkituotannossa lehti kysyy eri alojen spesialisteilta näkemystä asioista, joihin spesialistin erikoisosaaminen ei anna mitään kompetenssia vastata. Saamme lukea kielitieteilijän tai runoilijan käsityksen ydinturvallisuudesta, ja nyt suurnopeuskameraspesialisti odottelee, milloin häneltä kysytään näkemystä shiiojen ja sunnien välisistä ristiriidoista.

    (Todettakoon, että OS on varmasti raadissa laaja-alaisempi kaikkien alojen erikoisasiantuntija kuin muut.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus