Hassin direktiiviehdotus aikaisti eteläisen Euroopan velvoitteita

16.9.2012 · Aihe: _ 

Julkisuudessa ja tälläkin blogilla on valitettu sitä, että rikkidirektiivi kohtelee Itämeren maita ankarammin kuin Välimeren maita. Tästä on syytetty direktiiviluonnoksen esitellyttä Satu Hassia. Asia on Hassin osalta täysin päinvastoin. Hassi poikkesi IMO-sopimuksesta Välimeren osalta aikaistaen sopimuksen mukaista 0,5 prosentin velvoitetta Välimerellä vuodesta 2025 vuoteen 2020.

Itämeren osalta Hassin esitys vastasi tarkalleen sopimusta. Hän olisi voinut poiketa sopimuksesta vain kireämpään suuntaan, mutta ei koskenut Itämeren osalta sopimukseen lainkaan. Itämeren osalta Satu ei siis voi ottaa kunniaa päästöjen vähentämisestä itselleen – eikä vastuuta.

Satu hassi on kommentoinut itse keskustelua kipakasti Iltalehden blogissa. Kirjoituyksen pääsee tästä. Kannattaa lukea, ettei väitä ihan mitä sattuu.

Kommentit

28 Vastausta artikkeliin “Hassin direktiiviehdotus aikaisti eteläisen Euroopan velvoitteita”

  1. JouniL kirjoitti 16.9.2012 kello 20:06

    Ajoitus on joka tapauksessa moka ja valitettavasti imagotappio Vihreille.

    Jos ei kovin hyvä selityksiä löydy.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.9.2012 kello 20:38

    Häh! Ajoitus?
    Olisiko direktiivin hyväksymistä europarlamentissa pitänyt jotenkin ajoittaa Suomen vaalien mukaan? Hei haloo!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. JouniL kirjoitti 16.9.2012 kello 21:17

    Hei haloo vain.

    Eikös alkuperäinen päätös ole nousukauden huumassa. Kun viive on muutama vuosi osuu se lamaan.

    vrt sikasykli

    Joka tapauksessa se on nyt käsissä ja imagotappio, jos ei saada jotain ratkaisua jolla saadaan muutamalla vuodella siirrettyä negatiivista vaikutusta talouteen. Seuraavaan nousun huumaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. papparainen (ps.) kirjoitti 16.9.2012 kello 22:02

    Kuinka suuret lisäkustannukset aiheutuu – kurjuudessa tarpoville oliivimaille – Hassin tiukennuksesta Välimeren rikkidirektiiviin? Oliivimaille aiheutettavat lisäkustannukset lankeavat yhteisvastuullisesti hiukan paremmin talouttaan hoitaneiden euromaiden kontolle, joihin vielä Suomikin kuuluu.

    Kannatan kustannustehokasta luonnonsuojelua, mutta rikkidirektiivi on tarpeettoman tiukka. Olisi älykästä kohdentaa panostukset suurimman hyödyn tuottaviin luonnonsuojelutoimenpiteisiin – kyse on kasvavasta rajakustannuksesta. Viimeistä pisaraa ei kannata niistää aina pois, koska fiksusti allokoimalla samalla panostuksella voitaisiin saavuttaa suurempi hyöty.

    Olen keskustellut luonnonsuojelun periaatteista muutamien älykkäiden tiedevihreiden kanssa. Havaitsin yllättäen olevani monesta asiasta samaa mieltä heidän kanssaan, myös he suhtautuivat ymmärtävästi moniin puolueeni ajamiin tavoitteisiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.9.2012 kello 22:09

    papparainen
    Tuo IMO-sopimus oli sellainen kuin se oli. Minusta olisiollut paljon parempi säätäävero rikille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Puolueeton tarkkailija kirjoitti 16.9.2012 kello 22:30

    Asiat voidaan nähdä monella tavoin. Osmo kehuu Hassia siitä, että Hassi nopeutti rikkisäännön voimaantuloa Etelässä 25 vuodesta 20 vuoteen.

    Itse luen tämän uuden tiedon siten, ettei IMOn päätös ollutkaan ehdoton ja lopullinen. Siihen oli käytännössä mahdollista tehdä muutoksia. Puhe siitä, ettei päätös Itä- Pohjanmerestä ollut Hassin tekemä, oli siis valhetta, Jostain syystä Hassi katsoi tarpeelliseksi muuttaa vain yhtä, Etelän aikataulua.

    Kuvastaako Hassin päätös pitää Suomea koskeva aika ennallaan, hänen ymmärtämättömyyttään Suomen taloudesta, vai oliko kyseessä VIHREIDEN puoluepäätös?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.9.2012 kello 23:37

    Onko nyt niin vaikea ymmärtää, että jokin alue voi päättää sopimuksia PIENEMMISTÄ päästöistä, mutta ei sopimuksia SUUREMMISTA päästöistä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Jussi kirjoitti 17.9.2012 kello 8:25

    Tässä on mukana aikamoista sumutusta. Direktiiviä on perusteltu sillä, että Itämeri on herkkä merialue. Tämä on totta. Rikki ei kuitenkaan meressä aiheuta mitään merkittäviä vaikutuksia. Samalla logiikalla voisi säätää, että Itämerellä saa käyttää vain luomupuuvillasta tehtyjä vaatteita kun se on niin herkkä. Vaikutus meren tilaan olisi sama kuin rikkidirektiivillä, mutta sateella voisi tulla hankalat olot.

    Rikki vaikuttaa ihmisiin. Siksi sitä pitäisi vähentää rannikoiden läheisyydessä tiheästi asutuilla alueilla. Ainakin Pohjanlahti on tällä perusteella tosi outo valinta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Syltty kirjoitti 17.9.2012 kello 9:13

    Selvästikään vihreitä ei kiinnosta pätkän vertaa suomen teollisuus. Isot metsäfirmat siirtävät tuotantoaan Keski-Eurooppaan, siitä tulee niitä negarikkitonneja kun laivalastia ei tarvita ollenkaan.

    Luonto ja keski-eurooppa voittavat, mutta jälleen kerran musta pekka jää käteen suomalaiselle teollisuuspaikkakunnalle.

    Säästöhän se on niitä kaikkein parasta, eiks niin? En vaan ymmärrä millä rahalla täällä tuonti vihreiden visioissa maksettaisiin, kun vientiteollisuus sammuttaa valot koska ydinvoima kiellettäisiin ja sähkön hinta ajettaisiin kattoon pelleilemällä uusiutuvan energian kanssa, kaivokset suljettaisiin ja siirryttäisiin palveluyhteiskuntaan. Paitsi että vuosikymmenessä tai parissa tuotannon katoamisen mukana menee se insinööriosaaminenkin koska pidemmällä aikavälillä ilman omaa tuotantoa ei ole myöskään insinööritaitoa. Tämän voi helposti todeta mm. muovituotteiden osalta. Ensin meni muottivalmistus, sen jälkeen insinöörien työt muottien suunnittelusta. Sitten meni muovituotevalmistus ja sen mukana lopulta tuotesuunnittelukin.

    Eli kun muovituotteiden valmistus ja siihen liittyvät muottialmistus meni Kiinaan, niin muutaman vuoden kuluessa myös muovimuottien ja muovituotteiden suunnittelu meni perässä. Tämä sama juttu tulee tapahtumaan minkä tahansa tuotteen kohdalla, jonka koko valmistus siirtyy muualle, siirtyipä se valmistus sitten Saksaan tai Kiinaan.

    Paljonko Suomessa on jäljellä siitä tekstiilialan insinööriosaamisesta, mitä täällä oli ennenkuin vaatetuotanto katosi Kiinaan? Ei oiekastaan mitään. Kyläl se osaaminen menee tuotannon perässä.

    Suomen top 10-T&K-panostajien lista:
    1. Nokia
    2. ABB (konepajateollisuus)
    3. Wärtsilä (konepajateollisuus)
    4. Metso (konepajateollisuus)
    5. Orion
    6. Kone (konepajateollisuus)
    7. Stora Enso (perusteollisuus)
    8. OP-Pohjola
    9. Amer Sprots
    10. Cargotec (konepajateollisuus)

    Kun perus- ja konepajateollisuus saastuttavina on ajettu pois, mitä jää jäljelle? Ei paljoa mitään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. JouniL kirjoitti 17.9.2012 kello 9:17

    Eikä tuosta ykkösestä, eli Nokiasta ole paljoa jäljellä….

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. tiedemies kirjoitti 17.9.2012 kello 11:56

    Miten konepajateollisuus tästä kärsii? Tai softateollisus? Paljonko paperiteollisuuden kustannusvaikutus on?

    Kun en tajua tätä talousalarmismia näiden luonnonsuojelun direktiivien osalta. Vero olisi tässäkin paremi, ja se voitaisiin vieläpä palauttaa alentamalla vaikka samalla summalla muita veroja. Mutta jotenkin se ei käy koska teollisuus sammuttaa valot.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. tpyyluoma kirjoitti 17.9.2012 kello 12:42

    Niin siis ne päästöalueet tulee Amerikan kummallekin rannalle sekä Itämerelle ja Pohjanmerelle 2015, Välimerelle 2020 ja leviävät muuallkein. Todennäköisesti tässä käy niin että koko maailman laivarahti kulkee jatkossa rikittömästi, mikä on hieno homma, koska on tuskin järkevää tehdä erillisiä laivoja Yhdysvaltain ja Euroopan kauppaan. Vähän niin kuin REACH, joka on voimassa vain EU:ssa, johti muutoksiin koko maailman elektroniikkateollisuudessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. tpyyluoma kirjoitti 17.9.2012 kello 12:47

    Syltty, mun on nyt vähän vaikea pysyä sun ajatuksenjuoksussa mukana. Jos kuljetuskustannukset kallistuvat niin teollisuus siirtyy Kiinaan? 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Tuomas S. kirjoitti 17.9.2012 kello 13:49

    Syltty:

    Suomen top 10-T&K-panostajien lista:
    1. Nokia

    Ööh, eikös Tekes ja Sitra ole hoitaneet suurimman osan Nokian R&D- toiminnoista?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Syltty kirjoitti 17.9.2012 kello 15:33

    tpyyluoma:
    Syltty, mun on nyt vähän vaikea pysyä sun ajatuksenjuoksussa mukana. Jos kuljetuskustannukset kallistuvat niin teollisuus siirtyy Kiinaan?

    Tuossa yllä taisin kyllä puhua Keski-Euroopasta.

    Ja ei, ei teollisuus millään yksittäisellä toimella kokonaan lakkaa. Tekstiiliteollisuuden ja muovituotteiden valmistuksen kohtalo kuitenkin kiistatta osoittaa, että kokonaiset toimialat muutamie niche-juttuja huolimatta, voivat siirtyä pois Suomesta noin kymmenen vuoden aikaskaalalla. Toisin sanoen “vientiteollisuus katoaa alalta X” ei oikeasti ole pelkkää puhetta, vaan näin on Suomen teollisuuden historiassa käynyt jo useammankin kerran. Mitään syytä vauhdittaa tätä kehitystä semmoisila toimilla, joita voi verrata lähinnä omaan jalkaan ampumiseen, ei ole.

    Tuomas S.: Ööh, eikös Tekes ja Sitra ole hoitaneet suurimman osan Nokian R&D- toiminnoista?

    Oliko tämä joku vitsi? Nokian T&K panostukset vuonna 2011 olivat yli 5 miljardia euroa (ei tietenkään kaikkia Suomessa), TEKESin koko budjetti vuodelta 2011 oli 607 miljoonaa ja Sitran kaikki sijoitukset yhteensä vuonna 2011 noin 600 miljoonaa (eikä näitä tietenkään pelkästään NOkialle jaettu).

    Tämmöisellä tietotasollako näitä äänestyspäätöksiä tehdään? Ei mikään ihme että höpinä palvelualoista graalin maljana ja uusiutuvien energioiden autuaaksitekevästä vaikutuksesta uppoaa kuin veitsi voihin…

    Mutta ei hätää, Nokian T&K tulee kyllä loppumaan. Ei tartte siihenkään suunnata varoja.

    Ja Tekesin rahoituksen NOkialle voi kläydä tsekkaamssa osoitteesta:
    http://www.tekes.fi/fi/community/Rahoitetut%20yritykset/655/Rahoitetut%20yritykset/1580

    Näyttäisi vuonna 2011 olevan Nokialle huimat 10 miljoonaa euroa ja NSN:lle 5 miljoonaa. Näin ohimennen mainiten, miten ihmeessä Tekesin tuki voi muka olla oikeasti noin vähän??? Tosin kehuskelevat että 60% tukirahoista menee pk-yrityksille. Nokia ei luonnollisesti ole mikään pk-yritys.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. JTS kirjoitti 17.9.2012 kello 16:37

    Syltty, tuntuma on, että EK ei ole kovinkaan kiinnostunut teollisuuden tulevaisuudesta vaan pikemminkin menneisyydestä.

    Kertauksena – legenda on mediassa aina uskottavampi kuin histoialliset dokumentit.

    Satu Hassin blogissa olevat asiat valitettavasti voi tarkistaa ulkopuolisistakin lähteistä:

    http://blogit.iltalehti.fi/satu-hassi/2012/09/14/rikin-jalkikatkua-seka-taitavia-ja-suoraselkaisia-suomalaisia/

    Vähän omituista on jättää siirtynäaika kokonaan hyödyntämättä ja sitten viimehetkellä alkaa itkemään tukiaisia ja helpotuksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. JTS kirjoitti 17.9.2012 kello 16:42

    Syltty, oletetaan, että hmiset ovat yhtä älykkäitä kaikkialla maailmassa.

    Teollisuus sijoittuu joku raaka-aineiden tai markkinoiden lähelle. Jos muovituotteiden tai paperin markkinat ovat Kiinassa, teollsiuus muuttaa sinne. Sen ohella on kysmys vain kauanko kestää kouluttaa osaavia kiinalaisia muotin suunnittelijoita tai elektroniikkasuunnittelijoita tai paperimiehiä.

    Vanhaan tekemiseen pitäytymällä ei täällä pärjätä markkinoilla. Toki, voihan Suomi olla joku teollisudeen perinnemuseo, jonne tullaan katsomaan wanhaa tuotantoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Syltty kirjoitti 17.9.2012 kello 19:38

    JTS:
    Vähän omituista on jättää siirtynäaika kokonaan hyödyntämättä ja sitten viimehetkellä alkaa itkemään tukiaisia ja helpotuksia.

    En nyt oikein ymmärrä miten esimerkiksi meikäläinen tai firma jossa työskntelen täällä metalliteollisuudesa olisi voinut hyödyntää siirtymäaikaa. Ei meillä ole ainuttakaan konttialusta eikä näillänäkymin ole tulemassakaan.

    Onko sitten isommilla metalli ja paperifirmoilla paljonkin omia laivoja?

    Jos laivanvarustajat ei tee mitään, niin mitä helvettiä konepajafirmat voivat tehdä? Sorvit myyntiin, jollat tilalle ja merille?

    JTS:
    Teollisuus sijoittuu joku raaka-aineiden tai markkinoiden lähelle. Jos muovituotteiden tai paperin markkinat ovat Kiinassa, teollsiuus muuttaa sinne.

    Eikö tuolla sinun logiikallasi kaikkien älypuhelintehtaiden pitäisi sijaita länsimaissa? Mikseivät ole?

    Kumma vaan kun vanha kunnon uusliberalistinen laissez-faire kapitalismi on ihan jees silloin kun reunaehtoja kiristämällä teollisuus siirtyy muualle. Sensijaan jostian kumman syystä laissez faire ei kelpaa enää kun puhutaan uusiutuvasta energiasta. Sinne pitää suunnata valtion tukaisia eikä voida sanoa että antaa Kiinalaisten hoitaa uusiutuvat kun ei ne täällä pärjää.

    Vanhaan tekemiseen pitäytymällä ei täällä pärjätä markkinoilla.

    No ei varmasti voi, jos kaikki vanhat systeemit kielletään, niiden vaatimat raaka-aineille lätkitään tajuttomat verot, logistiikkakustannukset nostetaan tappiin ja tehdään kaikilla muillakin keinoilla investoiminen kannattamattomaksi. Samaan aikaan uusiin, mutta taloduellisesti kannattamattomiin projekteihin suunnataan valtion tukiaisia. Silloin on päivänselvää että vanha tekeminen loppuu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. hiukkasia laskemaan kirjoitti 17.9.2012 kello 21:06

    Hassin kirjoituksessa esitetään, että ulkoilman pienhiukkaspitoisuudet alenevat rikkidirektiivin seurauksena 10-30 prosenttia jopa satojen kilometrien päässä rannikolta. Tämän seurauksena pienhiukkaset aiheuttaisivat EU:ssa 16500 kuolemaa vuodessa vähemmän.

    Ainakin pienhiukkaspitoisuudet on asia, jota voitaneen verraten tarkasti mitata. Onko suunnitteilla mittausohjelmaa, jolla todennetaan rikkidirektiivin perusteena olevat laskelmat?

    Mittaukset pitäisi suorittaa mahdollisimman syrjäisillä alueilla, jotta paikalliset päästölähteet ja niiden muutokset eivät haittaisi rikkidirektiivin vaikutusten todentamiseksi tehtäviä mittauksia. Suomessa tämä tarkoittanee esim. ulkosaaristoa ja sisämaan laajimpia erämaa- ja suoalueita kaukana Ruuhka-Suomen keskuksista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Joo joo kirjoitti 19.9.2012 kello 0:14

    Miten ja kuka tuota rikkidirektiiviä käytännössä itämerellä valvoo?
    Onko Venäjä mukana sopimuksessa, ja jos on, niin kuka sen laivoja tarkastaa?
    Mihin mahtuvat oliivimaiden mafiosojen rahat joita ne saavat ajaessaan kallistuneita rahteja entiseen tapaan halvalla “jäteöljyllä”
    Näyttää vahvasti siltä että sinisilmäisille Pohjolan pellavapäille on taas tehty kallis jäynä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Countryboy kirjoitti 21.9.2012 kello 15:21

    hiukkasia laskemaan:
    Hassin kirjoituksessa esitetään, että ulkoilman pienhiukkaspitoisuudet alenevat rikkidirektiivin seurauksena 10-30 prosenttia jopa satojen kilometrien päässä rannikolta. Tämän seurauksena pienhiukkaset aiheuttaisivat EU:ssa 16500 kuolemaa vuodessa vähemmän.

    Ainakin pienhiukkaspitoisuudet on asia, jota voitaneen verraten tarkasti mitata. Onko suunnitteilla mittausohjelmaa, jolla todennetaan rikkidirektiivin perusteena olevat laskelmat?

    Mittaukset pitäisi suorittaa mahdollisimman syrjäisillä alueilla, jotta paikalliset päästölähteet ja niiden muutokset eivät haittaisi rikkidirektiivin vaikutusten todentamiseksi tehtäviä mittauksia. Suomessa tämä tarkoittanee esim. ulkosaaristoa ja sisämaan laajimpia erämaa- ja suoalueita kaukana Ruuhka-Suomen keskuksista.

    Pienhiukkasia voidaan kyllä mitata ja mitataankin nykyisinkin koko ajan. Kyseessä on pölyn PM2.5 fraktio. Pienhiukkaspitoisuudet ovat Suomessa hyvin pienet, Helsingissäkin keskimäärin 7 ug/m3, maaseudulla noin 2 ug/m3. EU:n raja-arvosuositus on 25 ug/m3 ja WHO:n 10 ug/m3. Rikkidirektiivi ei tule laskemaan näitä pitoisuuksia juurikaan paitsi aivan jossakin satamien lähellä.

    Toinen paljon epävarmempi asia on vähenevätkö kuoleman tapaukset juurikaan. Laskelmat 16500 ovat aika tyhjän päällä, koska annos-vastesuhdetta ei tunneta tarkkaan varsinkaan riikkipitoiselle öljylle.

    Kaikki ilman epäpuhtaudet lyhentävät ihmisen elinikää Suomessa ja Euroopassa joitakin kuukausia (EU:n CAFE raportin mukaan), tästä 10-30% olisi ehkä viikko-kaksi. Kuitenkin suomalaisten elinikä kasvaa koko ajan nopeasti, ei tule näkymään tilastoissa mitenkään !

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. pekka kirjoitti 22.9.2012 kello 10:36

    Hesari kertoi tänään, että rikkidirektiivi saa jatkoa kun EU suunnittelee yksipuolisen laivaliikenteen päästökaupan aloittamista. Tämä uusi esitys sentään kohtelee Euroopan maita samalla tavalla, mutta silti se tulee olemaan yksi kohtuullisen merkittävä tekijä, joka siirtää vientiteollisuutta pois Suomesta.
    Esimerkiksi metsäteollisuudessa Suomessa logistiikkakustannukset ovat n. 20% liikevaihdosta ja Keski-Euroopassa n. 10%.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Osmo Soininvaara kirjoitti 22.9.2012 kello 10:54

    pekka,
    Metsäteollisuudessa logistiikkakustannuksista suurin osa tulee puun kuljettamisesta metsästä tehtaalle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. pekka kirjoitti 22.9.2012 kello 12:23

    Ode:

    Metsäteollisuudessa logistiikkakustannuksista suurin osa tulee puun kuljettamisesta metsästä tehtaalle.

    Ei nyt sentään.
    Kuljetukset metsästä tehtaille/sahoille maksoivat 2009 n. 300 miljoonaa (lähde Metla) ja viennin laivakuljetukset n. 550 miljoonaa (lähde Metsäteollisuus ry).
    linkit lähteisiin:
    http://www.metla.fi/metinfo/tilasto/julkaisut/vsk/2010/vsk10_05.pdf
    http://www.logistiikkamessut.fi/liitetiedostot/editori_materiaali/1803.pdf

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. TTK kirjoitti 22.9.2012 kello 15:00

    Mikä vaikutus 0,1 % rikkiä sisältävään polttoaineeseen siirtymisellä on laivojen koneiden voiteluöljy-, kulumis- ja huoltokustannuksiin? Käsittääkseni se että yleensä voitiin aloittaa runsasrikkisen raskaan polttoöljyn käyttö laivadieseleissä vaati alkalisten voiteluöljyjen kehittämisen, sylinterien korroosion hallitsemiseksi.

    Ilmeisesti kustannussäästö on tällä hetkellä pienempi kuin lisäkustannus pidemmälle jalostetusta polttoaineesta, mutta kuinka paljon?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Joo joo kirjoitti 22.9.2012 kello 20:33

    Jos/kun laivat alkavat tuhlaamaan koneissaan dieseliä niin kyllä ne kuljetukset metsästä tehtaisiinkin kallistuvat, dieselhän on rajallinen ja arvokas luonnonvara verrattuna laivojen nyt käyttämään “jalostamojen jäteöljyyn”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. R kirjoitti 25.9.2012 kello 20:58

    Voisiko joku nyt vielä yrittää selittää minullekin, miksi ihmeessä on törkeän väärin hillitä laivojen rikkipäästöjä, kun oikeastaan kaikkiin muihin rikin päästölähteisiin on puututtu jo aikoja sitten? Ihan samalla periaatteellahan Suomen selluteollisuudenkin kilpailukykyä pitäisi parantaa siten, että kaikki jätteet laskettaisiin suoraan järviin, kuten tehtiin vielä muutama kymmenen vuotta sitten.

    Toinen kysymys: Miksi laivojen pitäisi saada polttaa jalostamojen jäteöljyä, kun se käytännössä kielletään jo voimalaitoksissakin, joihin sentään on ihan erilaiset mahdollisuudet asentaa erityisiä puhdistusjärjestelmiä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. JTS kirjoitti 25.9.2012 kello 22:42

    Laivanvarustajat eivät ole tyhmiä.
    Keskustelusta puuttuu enää valitusvirsi, että poltaine on Suomessa kallista koska Itämerellä tankkereissa on kaksoispohja.

    Perustietoa on Porterin näkemys http://en.wikipedia.org/wiki/Porter_Hypothesis ympäristömääräysten myönteisestä vaikutuksesta innovaatioihin ja tuottavuutteen.

    Syltty:
    No ei varmasti voi, jos kaikki vanhat systeemit kielletään, niiden vaatimat raaka-aineille lätkitään tajuttomat verot, logistiikkakustannukset nostetaan tappiin ja tehdään kaikilla muillakin keinoilla investoiminen kannattamattomaksi.

    Niin, Suomi olisi varmaan edelelenkin purjelaivojen käyttämän tervan tuotannon ykkösmaa maailmassa, jos perus-kesktalainen politiikka olisi tunnettu 1800-luvun päättyessä.

    Paperiteollisuus oli jo vaikeuksissa Suomessa 1990-luvun alussa ja nykyinen kehitys tiedettiin jo ihan tarkkaan silloin.

    Kännykkätehtaat lähtevät markkinoiden luokse Itään. Paperin kulutus vähenee ja samalla tehtaat vähenevät roimasti, kierrätyspaperi tehdään siellä missä ihmiset kierrättävät paperia ja sinne sellu tulee vaikkapa Etelä-Amerikasta.

    EK on uusi MTK – ruikuttajien joukko. Toistona – mediassa menee ilmeisesti ihan kaikki siellä keksitty sellaisenaan läpi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus