Hassin direktiiviehdotus aikaisti eteläisen Euroopan velvoitteita

Julk­isu­udessa ja täl­läkin blogilla on valitet­tu sitä, että rikkidi­rek­ti­ivi kohtelee Itämeren mai­ta ankaram­min kuin Välimeren mai­ta. Tästä on syytet­ty direk­ti­ivilu­on­nok­sen esitel­lyt­tä Satu Has­sia. Asia on Has­sin osalta täysin päin­vas­toin. Has­si poikke­si IMO-sopimuk­ses­ta Välimeren osalta aikaistaen sopimuk­sen mukaista 0,5 pros­entin velvoitet­ta Välimerel­lä vuodes­ta 2025 vuo­teen 2020. 

Itämeren osalta Has­sin esi­tys vas­tasi tarkalleen sopimus­ta. Hän olisi voin­ut poike­ta sopimuk­ses­ta vain kireäm­pään suun­taan, mut­ta ei koskenut Itämeren osalta sopimuk­seen lainkaan. Itämeren osalta Satu ei siis voi ottaa kun­ni­aa päästö­jen vähen­tämis­es­tä itselleen – eikä vastuuta.

Satu has­si on kom­men­toin­ut itse keskustelua kipakasti Iltale­hden blo­gis­sa. Kir­joituyk­sen pääsee tästä. Kan­nat­taa lukea, ettei väitä ihan mitä sattuu.

28 vastausta artikkeliin “Hassin direktiiviehdotus aikaisti eteläisen Euroopan velvoitteita”

  1. Ajoi­tus on joka tapauk­ses­sa moka ja valitet­tavasti imago­tap­pio Vihreille.

    Jos ei kovin hyvä seli­tyk­siä löydy.

    Vastaa

    1. Häh! Ajoi­tus?
      Olisiko direk­ti­ivin hyväksymistä europar­la­men­tis­sa pitänyt jotenkin ajoit­taa Suomen vaalien mukaan? Hei haloo!

      Vastaa

  2. Hei haloo vain.

    Eikös alku­peräi­nen päätös ole nousukau­den huumas­sa. Kun viive on muu­ta­ma vuosi osuu se lamaan.

    vrt sikasyk­li

    Joka tapauk­ses­sa se on nyt käsis­sä ja imago­tap­pio, jos ei saa­da jotain ratkaisua jol­la saadaan muu­ta­mal­la vuodel­la siir­ret­tyä negati­ivista vaiku­tus­ta talouteen. Seu­raavaan nousun huumaan.

    Vastaa

  3. Kuin­ka suuret lisäkus­tan­nuk­set aiheutuu — kur­ju­udessa tar­poville oli­ivi­maille — Has­sin tiuken­nuk­ses­ta Välimeren rikkidi­rek­ti­ivi­in? Oli­ivi­maille aiheutet­ta­vat lisäkus­tan­nuk­set lankea­vat yhteis­vas­tu­ullis­es­ti hiukan parem­min talout­taan hoi­tanei­den euro­maid­en kon­tolle, joi­hin vielä Suomikin kuuluu. 

    Kan­natan kus­tan­nuste­hokas­ta luon­non­suo­jelua, mut­ta rikkidi­rek­ti­ivi on tarpeet­toman tiuk­ka. Olisi älykästä kohden­taa panos­tuk­set suurim­man hyö­dyn tuot­tavi­in luon­non­suo­je­lu­toimen­piteisi­in — kyse on kas­vavas­ta rajakus­tan­nuk­ses­ta. Viimeistä pis­araa ei kan­na­ta niistää aina pois, kos­ka fik­susti allokoimal­la samal­la panos­tuk­sel­la voitaisi­in saavut­taa suurem­pi hyöty. 

    Olen keskustel­lut luon­non­suo­jelun peri­aat­teista muu­tamien älykkäi­den tiede­vihrei­den kanssa. Havaitsin yllät­täen ole­vani mon­es­ta asi­as­ta samaa mieltä hei­dän kanssaan, myös he suh­tau­tu­i­v­at ymmärtävästi moni­in puolueeni ajami­in tavoitteisiin.

    Vastaa

  4. Asi­at voidaan nähdä monel­la tavoin. Osmo kehuu Has­sia siitä, että Has­si nopeut­ti rikkisään­nön voimaan­tu­loa Etelässä 25 vuodes­ta 20 vuoteen.

    Itse luen tämän uuden tiedon siten, ettei IMOn päätös ollutkaan ehdo­ton ja lop­ulli­nen. Siihen oli käytän­nössä mah­dol­lista tehdä muu­tok­sia. Puhe siitä, ettei päätös Itä- Poh­jan­mer­estä ollut Has­sin tekemä, oli siis val­het­ta, Jostain syys­tä Has­si kat­soi tarpeel­lisek­si muut­taa vain yhtä, Etelän aikataulua.

    Kuvas­taako Has­sin päätös pitää Suomea koske­va aika ennal­laan, hänen ymmärtämät­tömyyt­tään Suomen taloud­es­ta, vai oliko kyseessä VIHREIDEN puoluepäätös?

    Vastaa

    1. Onko nyt niin vaikea ymmärtää, että jokin alue voi päät­tää sopimuk­sia PIENEMMISTÄ päästöistä, mut­ta ei sopimuk­sia SUUREMMISTA päästöistä?

      Vastaa

  5. Tässä on mukana aikamoista sumu­tus­ta. Direk­ti­iviä on perustel­tu sil­lä, että Itämeri on herkkä meri­alue. Tämä on tot­ta. Rik­ki ei kuitenkaan mer­essä aiheuta mitään merkit­täviä vaiku­tuk­sia. Samal­la logi­ikalla voisi säätää, että Itämerel­lä saa käyt­tää vain luomupu­uvil­las­ta tehtyjä vaat­tei­ta kun se on niin herkkä. Vaiku­tus meren tilaan olisi sama kuin rikkidi­rek­ti­ivil­lä, mut­ta sateel­la voisi tul­la han­kalat olot.

    Rik­ki vaikut­taa ihmisi­in. Sik­si sitä pitäisi vähen­tää ran­nikoiden läheisyy­dessä tiheästi asu­tu­il­la alueil­la. Ainakin Poh­jan­lahti on täl­lä perus­teel­la tosi outo valinta.

    Vastaa

  6. Selvästikään vihre­itä ei kiin­nos­ta pätkän ver­taa suomen teol­lisu­us. Isot met­sä­fir­mat siirtävät tuotan­toaan Kes­ki-Euroop­paan, siitä tulee niitä negarikki­ton­ne­ja kun laivalas­tia ei tarvi­ta ollenkaan. 

    Luon­to ja kes­ki-euroop­pa voit­ta­vat, mut­ta jälleen ker­ran mus­ta pekka jää käteen suo­ma­laiselle teollisuuspaikkakunnalle.

    Säästöhän se on niitä kaikkein paras­ta, eiks niin? En vaan ymmär­rä mil­lä rahal­la tääl­lä tuon­ti vihrei­den visiois­sa mak­set­taisi­in, kun vien­ti­te­ol­lisu­us sam­mut­taa val­ot kos­ka ydin­voima kiel­let­täisi­in ja sähkön hin­ta ajet­taisi­in kat­toon pelleilemäl­lä uusi­u­tu­van ener­gian kanssa, kai­vok­set sul­jet­taisi­in ja siir­ryt­täisi­in palveluy­hteiskun­taan. Pait­si että vuosikymme­nessä tai paris­sa tuotan­non katoamisen mukana menee se insinööriosaami­nenkin kos­ka pidem­mäl­lä aikavälil­lä ilman omaa tuotan­toa ei ole myöskään insinööri­taitoa. Tämän voi hel­posti tode­ta mm. muovi­tuot­tei­den osalta. Ensin meni muot­ti­valmis­tus, sen jäl­keen insinöörien työt muot­tien suun­nit­telus­ta. Sit­ten meni muovi­tuote­valmis­tus ja sen mukana lop­ul­ta tuotesuunnittelukin.

    Eli kun muovi­tuot­tei­den valmis­tus ja siihen liit­tyvät muot­tialmis­tus meni Kiinaan, niin muu­ta­man vuo­den kulues­sa myös muovimuot­tien ja muovi­tuot­tei­den suun­nit­telu meni perässä. Tämä sama jut­tu tulee tapah­tu­maan minkä tahansa tuot­teen kohdal­la, jon­ka koko valmis­tus siir­tyy muualle, siir­tyipä se valmis­tus sit­ten Sak­saan tai Kiinaan. 

    Paljonko Suomes­sa on jäl­jel­lä siitä tek­sti­il­ialan insinööriosaamis­es­ta, mitä tääl­lä oli ennenkuin vaate­tuotan­to katosi Kiinaan? Ei oiekas­taan mitään. Kyläl se osaami­nen menee tuotan­non perässä.

    Suomen top 10‑T&K‑panostajien lista:
    1. Nokia
    2. ABB (konepa­ja­te­ol­lisu­us)
    3. Wärt­silä (konepa­ja­te­ol­lisu­us)
    4. Met­so (konepa­ja­te­ol­lisu­us)
    5. Orion
    6. Kone (konepa­ja­te­ol­lisu­us)
    7. Sto­ra Enso (perus­te­ol­lisu­us)
    8. OP-Pohjola
    9. Amer Sprots
    10. Car­gotec (konepa­ja­te­ol­lisu­us)

    Kun perus- ja konepa­ja­te­ol­lisu­us saas­tut­tavina on ajet­tu pois, mitä jää jäl­jelle? Ei paljoa mitään.

    Vastaa

  7. Eikä tuos­ta ykkös­es­tä, eli Noki­as­ta ole paljoa jäljellä.…

    Vastaa

  8. Miten konepa­ja­te­ol­lisu­us tästä kär­sii? Tai sof­t­a­te­ol­lis­us? Paljonko paperi­te­ol­lisu­u­den kus­tan­nus­vaiku­tus on? 

    Kun en tajua tätä talousalarmis­mia näi­den luon­non­suo­jelun direk­ti­ivien osalta. Vero olisi tässäkin pare­mi, ja se voitaisi­in vieläpä palaut­taa alen­ta­mal­la vaik­ka samal­la sum­mal­la mui­ta vero­ja. Mut­ta jotenkin se ei käy kos­ka teol­lisu­us sam­mut­taa valot.

    Vastaa

  9. Niin siis ne päästöalueet tulee Amerikan kum­mallekin ran­nalle sekä Itämerelle ja Poh­jan­merelle 2015, Välimerelle 2020 ja lev­iävät muual­lkein. Toden­näköis­es­ti tässä käy niin että koko maail­man laivarahti kul­kee jatkos­sa rikit­tömästi, mikä on hieno hom­ma, kos­ka on tuskin järkevää tehdä eril­lisiä laivo­ja Yhdys­val­tain ja Euroopan kaup­paan. Vähän niin kuin REACH, joka on voimas­sa vain EU:ssa, johti muu­tok­si­in koko maail­man elektroniikkateollisuudessa.

    Vastaa

  10. Sylt­ty, mun on nyt vähän vaikea pysyä sun ajatuk­sen­juok­sus­sa mukana. Jos kul­je­tuskus­tan­nuk­set kallis­tu­vat niin teol­lisu­us siir­tyy Kiinaan? 🙂

    Vastaa

  11. Sylt­ty:

    Suomen top 10‑T&K‑panostajien lista:
    1. Nokia

    Ööh, eikös Tekes ja Sitra ole hoi­ta­neet suurim­man osan Nokian R&D- toiminnoista?

    Vastaa

  12. tpyy­lu­o­ma:
    Sylt­ty, mun on nyt vähän vaikea pysyä sun ajatuk­sen­juok­sus­sa mukana. Jos kul­je­tuskus­tan­nuk­set kallis­tu­vat niin teol­lisu­us siir­tyy Kiinaan? 

    Tuos­sa yllä taisin kyl­lä puhua Keski-Euroopasta. 

    Ja ei, ei teol­lisu­us mil­lään yksit­täisel­lä toimel­la kokon­aan lakkaa. Tek­sti­ili­te­ol­lisu­u­den ja muovi­tuot­tei­den valmis­tuk­sen kohta­lo kuitenkin kiis­tat­ta osoit­taa, että kokon­aiset toimi­alat muu­tamie niche-jut­tu­ja huoli­mat­ta, voivat siir­tyä pois Suomes­ta noin kymme­nen vuo­den aikaskaalal­la. Toisin sanoen “vien­ti­te­ol­lisu­us katoaa alal­ta X” ei oikeasti ole pelkkää puhet­ta, vaan näin on Suomen teol­lisu­u­den his­to­ri­as­sa käynyt jo use­am­mankin ker­ran. Mitään syytä vauhdit­taa tätä kehi­tys­tä sem­moisi­la toimil­la, joi­ta voi ver­ra­ta lähin­nä omaan jalka­an ampumiseen, ei ole.

    Tuo­mas S.: Ööh, eikös Tekes ja Sitra ole hoi­ta­neet suurim­man osan Nokian R&D- toiminnoista?

    Oliko tämä joku vit­si? Nokian T&K panos­tuk­set vuon­na 2011 oli­vat yli 5 mil­jar­dia euroa (ei tietenkään kaikkia Suomes­sa), TEKESin koko bud­jet­ti vuodelta 2011 oli 607 miljoon­aa ja Sitran kaik­ki sijoituk­set yhteen­sä vuon­na 2011 noin 600 miljoon­aa (eikä näitä tietenkään pelkästään NOkialle jaettu).

    Täm­möisel­lä tieto­ta­sol­lako näitä äänestyspäätök­siä tehdään? Ei mikään ihme että höpinä palvelu­aloista graalin mal­jana ja uusi­u­tu­vien ener­gioiden autu­aak­sitekevästä vaiku­tuk­ses­ta uppoaa kuin veit­si voihin…

    Mut­ta ei hätää, Nokian T&K tulee kyl­lä lop­pumaan. Ei tartte siihenkään suun­na­ta varoja.

    Ja Tekesin rahoituk­sen NOkialle voi kläy­dä tsekkaamssa osoitteesta:
    http://www.tekes.fi/fi/community/Rahoitetut%20yritykset/655/Rahoitetut%20yritykset/1580

    Näyt­täisi vuon­na 2011 ole­van Nokialle huimat 10 miljoon­aa euroa ja NSN:lle 5 miljoon­aa. Näin ohi­men­nen mainiten, miten ihmeessä Tekesin tuki voi muka olla oikeasti noin vähän??? Tosin kehuskel­e­vat että 60% tuki­ra­hoista menee pk-yri­tyk­sille. Nokia ei luon­nol­lis­es­ti ole mikään pk-yritys.

    Vastaa

  13. Sylt­ty, tun­tu­ma on, että EK ei ole kovinkaan kiin­nos­tunut teol­lisu­u­den tule­vaisu­ud­es­ta vaan pikem­minkin menneisyydestä.

    Ker­tauk­se­na — leg­en­da on medi­as­sa aina uskot­tavampi kuin his­toial­liset dokumentit.

    Satu Has­sin blo­gis­sa ole­vat asi­at valitet­tavasti voi tark­istaa ulkop­uoli­sis­takin lähteistä:

    http://blogit.iltalehti.fi/satu-hassi/2012/09/14/rikin-jalkikatkua-seka-taitavia-ja-suoraselkaisia-suomalaisia/

    Vähän omi­tu­ista on jät­tää siir­tynäai­ka kokon­aan hyö­dyn­tämät­tä ja sit­ten viime­hetkel­lä alkaa itkemään tuki­aisia ja helpotuksia.

    Vastaa

  14. Sylt­ty, olete­taan, että hmiset ovat yhtä älykkäitä kaikkial­la maailmassa.

    Teol­lisu­us sijoit­tuu joku raa­ka-ainei­den tai markki­noiden lähelle. Jos muovi­tuot­tei­den tai paperin markki­nat ovat Kiinas­sa, teoll­si­u­us muut­taa sinne. Sen ohel­la on kys­mys vain kauanko kestää koulut­taa osaavia kiinalaisia muotin suun­nit­telijoi­ta tai elek­tron­i­ikka­su­un­nit­telijoi­ta tai paperimiehiä.

    Van­haan tekemiseen pitäy­tymäl­lä ei tääl­lä pär­jätä markki­noil­la. Toki, voihan Suo­mi olla joku teol­lisudeen perin­nemuseo, jonne tul­laan kat­so­maan wan­haa tuotantoa.

    Vastaa

  15. JTS:
    Vähän omi­tu­ista on jät­tää siir­tynäai­ka kokon­aan hyö­dyn­tämät­tä ja sit­ten viime­hetkel­lä alkaa itkemään tuki­aisia ja helpotuksia. 

    En nyt oikein ymmär­rä miten esimerkik­si meikäläi­nen tai fir­ma jos­sa työskn­te­len tääl­lä met­al­li­te­ol­lisu­ude­sa olisi voin­ut hyö­dyn­tää siir­tymäaikaa. Ei meil­lä ole ain­ut­takaan kont­tialus­ta eikä näil­länäkymin ole tulemassakaan.

    Onko sit­ten isom­mil­la met­al­li ja paper­i­fir­moil­la paljonkin omia laivoja? 

    Jos laivan­varus­ta­jat ei tee mitään, niin mitä hel­vettiä konepa­jafir­mat voivat tehdä? Sorvit myyn­ti­in, jol­lat tilalle ja merille?

    JTS:
    Teol­lisu­us sijoit­tuu joku raa­ka-ainei­den tai markki­noiden lähelle. Jos muovi­tuot­tei­den tai paperin markki­nat ovat Kiinas­sa, teoll­si­u­us muut­taa sinne. 

    Eikö tuol­la sin­un logi­ikallasi kaikkien äly­puhe­lin­te­htaiden pitäisi sijai­ta län­si­mais­sa? Mik­seivät ole?

    Kum­ma vaan kun van­ha kun­non uus­lib­er­al­isti­nen lais­sez-faire kap­i­tal­is­mi on ihan jees sil­loin kun reunae­hto­ja kiristämäl­lä teol­lisu­us siir­tyy muualle. Sen­si­jaan jos­t­ian kum­man syys­tä lais­sez faire ei kel­paa enää kun puhutaan uusi­u­tu­vas­ta ener­gias­ta. Sinne pitää suun­na­ta val­tion tukaisia eikä voi­da sanoa että antaa Kiinalais­ten hoitaa uusi­u­tu­vat kun ei ne tääl­lä pärjää.

    Van­haan tekemiseen pitäy­tymäl­lä ei tääl­lä pär­jätä markkinoilla.

    No ei var­masti voi, jos kaik­ki van­hat sys­teemit kiel­letään, niiden vaa­ti­mat raa­ka-aineille lätk­itään tajut­tomat verot, logis­ti­ikkakus­tan­nuk­set nos­te­taan tap­pi­in ja tehdään kaikil­la muil­lakin keinoil­la investoimi­nen kan­nat­ta­mat­tomak­si. Samaan aikaan uusi­in, mut­ta talo­du­el­lis­es­ti kan­nat­ta­mat­tomi­in pro­jek­tei­hin suun­nataan val­tion tuki­aisia. Sil­loin on päivän­selvää että van­ha tekem­i­nen loppuu.

    Vastaa

  16. Has­sin kir­joituk­ses­sa esitetään, että ulkoil­man pien­hiukkaspi­toisu­udet alenevat rikkidi­rek­ti­ivin seu­rauk­se­na 10–30 pros­ent­tia jopa sato­jen kilo­me­trien päässä ran­nikol­ta. Tämän seu­rauk­se­na pien­hiukkaset aiheut­taisi­vat EU:ssa 16500 kuole­maa vuodessa vähemmän.

    Ainakin pien­hiukkaspi­toisu­udet on asia, jota voita­neen ver­rat­en tarkasti mita­ta. Onko suun­nit­teil­la mit­tau­so­hjel­maa, jol­la toden­netaan rikkidi­rek­ti­ivin perus­teena ole­vat laskelmat? 

    Mit­tauk­set pitäisi suorit­taa mah­dol­lisim­man syr­jäisil­lä alueil­la, jot­ta paikalliset päästöläh­teet ja niiden muu­tok­set eivät hait­taisi rikkidi­rek­ti­ivin vaiku­tusten toden­tamisek­si tehtäviä mit­tauk­sia. Suomes­sa tämä tarkoit­ta­nee esim. ulkosaaris­toa ja sisä­maan laa­jimpia erä­maa- ja suoaluei­ta kaukana Ruuh­ka-Suomen keskuksista.

    Vastaa

  17. Miten ja kuka tuo­ta rikkidi­rek­ti­iviä käytän­nössä itämerel­lä valvoo?
    Onko Venäjä mukana sopimuk­ses­sa, ja jos on, niin kuka sen laivo­ja tarkastaa?
    Mihin mah­tu­vat oli­ivi­maid­en mafioso­jen rahat joi­ta ne saa­vat ajaes­saan kallis­tunei­ta rahte­ja entiseen tapaan hal­val­la “jäteöljyl­lä”
    Näyt­tää vah­vasti siltä että sin­isilmäisille Pohjolan pellavapäille on taas tehty kallis jäynä.

    Vastaa

  18. hiukka­sia laske­maan:
    Has­sin kir­joituk­ses­sa esitetään, että ulkoil­man pien­hiukkaspi­toisu­udet alenevat rikkidi­rek­ti­ivin seu­rauk­se­na 10–30 pros­ent­tia jopa sato­jen kilo­me­trien päässä ran­nikol­ta. Tämän seu­rauk­se­na pien­hiukkaset aiheut­taisi­vat EU:ssa 16500 kuole­maa vuodessa vähemmän.

    Ainakin pien­hiukkaspi­toisu­udet on asia, jota voita­neen ver­rat­en tarkasti mita­ta. Onko suun­nit­teil­la mit­tau­so­hjel­maa, jol­la toden­netaan rikkidi­rek­ti­ivin perus­teena ole­vat laskelmat? 

    Mit­tauk­set pitäisi suorit­taa mah­dol­lisim­man syr­jäisil­lä alueil­la, jot­ta paikalliset päästöläh­teet ja niiden muu­tok­set eivät hait­taisi rikkidi­rek­ti­ivin vaiku­tusten toden­tamisek­si tehtäviä mit­tauk­sia. Suomes­sa tämä tarkoit­ta­nee esim. ulkosaaris­toa ja sisä­maan laa­jimpia erä­maa- ja suoaluei­ta kaukana Ruuh­ka-Suomen keskuksista.

    Pien­hiukka­sia voidaan kyl­lä mita­ta ja mitataankin nyky­isinkin koko ajan. Kyseessä on pölyn PM2.5 frak­tio. Pien­hiukkaspi­toisu­udet ovat Suomes­sa hyvin pienet, Helsingis­säkin keskimäärin 7 ug/m3, maaseudul­la noin 2 ug/m3. EU:n raja-arvo­su­osi­tus on 25 ug/m3 ja WHO:n 10 ug/m3. Rikkidi­rek­ti­ivi ei tule laske­maan näitä pitoisuuk­sia juurikaan pait­si aivan jos­sakin satamien lähellä. 

    Toinen paljon epä­varmem­pi asia on vähenevätkö kuole­man tapauk­set juurikaan. Laskel­mat 16500 ovat aika tyhjän pääl­lä, kos­ka annos-vaste­suhdet­ta ei tun­neta tarkkaan varsinkaan riikkip­i­toiselle öljylle.

    Kaik­ki ilman epäpuh­taudet lyhen­tävät ihmisen elinikää Suomes­sa ja Euroopas­sa joitakin kuukau­sia (EU:n CAFE raportin mukaan), tästä 10–30% olisi ehkä viikko-kak­si. Kuitenkin suo­ma­lais­ten elinikä kas­vaa koko ajan nopeasti, ei tule näkymään tilas­tois­sa mitenkään !

    Vastaa

  19. Hesari ker­toi tänään, että rikkidi­rek­ti­ivi saa jatkoa kun EU suun­nit­telee yksipuolisen laivali­iken­teen päästökau­pan aloit­tamista. Tämä uusi esi­tys sen­tään kohtelee Euroopan mai­ta samal­la taval­la, mut­ta silti se tulee ole­maan yksi kohtu­ullisen merkit­tävä tek­i­jä, joka siirtää vien­ti­te­ol­lisu­ut­ta pois Suomesta.
    Esimerkik­si met­sä­te­ol­lisu­udessa Suomes­sa logis­ti­ikkakus­tan­nuk­set ovat n. 20% liike­vai­h­dos­ta ja Kes­ki-Euroopas­sa n. 10%.

    Vastaa

    1. pekka,
      Met­sä­te­ol­lisu­udessa logis­ti­ikkakus­tan­nuk­sista suurin osa tulee puun kul­jet­tamis­es­ta met­sästä tehtaalle.

      Vastaa

  20. Ode:

    Met­sä­te­ol­lisu­udessa logis­ti­ikkakus­tan­nuk­sista suurin osa tulee puun kul­jet­tamis­es­ta met­sästä tehtaalle.

    Ei nyt sentään.
    Kul­je­tuk­set met­sästä tehtaille/sahoille mak­soi­vat 2009 n. 300 miljoon­aa (lähde Met­la) ja vien­nin laivakul­je­tuk­set n. 550 miljoon­aa (lähde Met­sä­te­ol­lisu­us ry).
    linkit lähteisiin:
    http://www.metla.fi/metinfo/tilasto/julkaisut/vsk/2010/vsk10_05.pdf
    http://www.logistiikkamessut.fi/liitetiedostot/editori_materiaali/1803.pdf

    Vastaa

  21. Mikä vaiku­tus 0,1 % rikkiä sisältävään polt­toaineeseen siir­tymisel­lä on laivo­jen konei­den voiteluöljy‑, kulu­mis- ja huoltokus­tan­nuk­si­in? Käsit­tääk­seni se että yleen­sä voiti­in aloit­taa run­sas­rikkisen raskaan polt­toöljyn käyt­tö laivadiese­leis­sä vaati alka­lis­ten voiteluöljy­jen kehit­tämisen, sylin­te­rien kor­roo­sion hallitsemiseksi.

    Ilmeis­es­ti kus­tan­nussäästö on täl­lä het­kel­lä pienem­pi kuin lisäkus­tan­nus pidem­mälle jaloste­tus­ta polt­toaineesta, mut­ta kuin­ka paljon?

    Vastaa

  22. Jos/kun lai­vat alka­vat tuh­laa­maan koneis­saan dieseliä niin kyl­lä ne kul­je­tuk­set met­sästä tehtaisi­inkin kallis­tu­vat, diesel­hän on rajalli­nen ja arvokas luon­non­va­ra ver­rat­tuna laivo­jen nyt käyt­tämään “jalosta­mo­jen jäteöljyyn”.

    Vastaa

  23. Voisiko joku nyt vielä yrit­tää selit­tää min­ullekin, mik­si ihmeessä on törkeän väärin hillitä laivo­jen rikkipäästöjä, kun oikeas­t­aan kaikki­in mui­hin rikin päästölähteisi­in on puu­tut­tu jo aiko­ja sit­ten? Ihan samal­la peri­aat­teel­la­han Suomen sel­l­u­te­ol­lisu­u­denkin kil­pailukykyä pitäisi paran­taa siten, että kaik­ki jät­teet las­ket­taisi­in suo­raan järvi­in, kuten tehti­in vielä muu­ta­ma kymme­nen vuot­ta sitten.

    Toinen kysymys: Mik­si laivo­jen pitäisi saa­da polt­taa jalosta­mo­jen jäteöljyä, kun se käytän­nössä kiel­letään jo voimalaitok­sis­sakin, joi­hin sen­tään on ihan eri­laiset mah­dol­lisu­udet asen­taa eri­ty­isiä puhdistusjärjestelmiä?

    Vastaa

  24. Laivan­varus­ta­jat eivät ole tyhmiä.
    Keskustelus­ta puut­tuu enää val­i­tusvir­si, että poltaine on Suomes­sa kallista kos­ka Itämerel­lä tankkereis­sa on kaksoispohja.

    Perusti­etoa on Por­terin näke­mys http://en.wikipedia.org/wiki/Porter_Hypothesis ympäristömääräys­ten myön­teis­es­tä vaiku­tuk­ses­ta inno­vaa­tioi­hin ja tuottavuutteen.

    Sylt­ty:
    No ei var­masti voi, jos kaik­ki van­hat sys­teemit kiel­letään, niiden vaa­ti­mat raa­ka-aineille lätk­itään tajut­tomat verot, logis­ti­ikkakus­tan­nuk­set nos­te­taan tap­pi­in ja tehdään kaikil­la muil­lakin keinoil­la investoimi­nen kannattamattomaksi. 

    Niin, Suo­mi olisi var­maan edele­lenkin pur­je­laivo­jen käyt­tämän ter­van tuotan­non ykkös­maa maail­mas­sa, jos perus-kesk­ta­lainen poli­ti­ik­ka olisi tun­net­tu 1800-luvun päättyessä.

    Paperi­te­ol­lisu­us oli jo vaikeuk­sis­sa Suomes­sa 1990-luvun alus­sa ja nykyi­nen kehi­tys tiedet­ti­in jo ihan tarkkaan silloin.

    Kän­nykkäte­htaat lähtevät markki­noiden luokse Itään. Paperin kulu­tus vähe­nee ja samal­la tehtaat vähenevät roimasti, kier­rä­tys­pa­peri tehdään siel­lä mis­sä ihmiset kier­rät­tävät pape­ria ja sinne sel­lu tulee vaikka­pa Etelä-Amerikasta.

    EK on uusi MTK — ruikut­ta­jien joukko. Tois­tona — medi­as­sa menee ilmeis­es­ti ihan kaik­ki siel­lä kek­sit­ty sel­l­aise­naan läpi.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.