Asuntoluento, osa 13/13: Miksi tehdään huonoja päätöksiä?

On ole­mas­sa mon­ta teo­ri­aa hyvästä kaupunki­rak­en­teesta. Ne poikkea­vat toi­sis­taan paljon, mut­ta yhteistä niille on, että ne ovat kaik­ki parem­pia kuin todel­lisu­us. Onnis­tuneen kaupunki­rak­en­teen esteet ovat muual­la kuin ammat­ti­lais­ten osaamises­sa. Vika on juris­teis­sa ja talouden pelisäännöissä.

Järkevä kaupunki­rakenne ei toteudu markki­nae­htois­es­ti. Teo­ri­as­sa syn­ty­isi, jos pelaisimme markki­nae­htoista kaavoitus­peliä lop­ut­toman pitkään ja jos parem­paan tas­apain­oon voisi päästä kumoa­mal­la kitkat­tomasti ja kus­tan­nuk­sit­ta aiem­mat teot. Mis­sä on saatu aikaan hyvää kaupunkia, julkisen val­lan ote on ollut vah­va. Meil­lä on mon­ta vinout­tavaa tek­i­jää, joiden vuok­si kehi­tys ei oikeas­t­aan voi men­nä kuin vikaan.

Kun­tien osa-optimointi

Kun­tien väli­nen mii­nus­sum­mak­il­pailu tuot­taa pahaa jälkeä. Tämä on tärkein syy hal­li­tuk­sen kun­tau­ud­is­tuk­seen. En ymmär­rä, mik­si kun­t­a­min­is­teri ei puhu tästä, vaan palveluista, joiden osalta kun­tarak­en­teen ongel­mat ovat vähäisiä – tai siis kos­ket­ta­vat asukaslu­vul­taan pien­tä osaa maasta.

Alkeelli­nen maapolitiikka

Kun tont­ti­maan hin­ta määräy­tyy markki­nae­htois­es­ti, rak­en­t­a­mi­nen järkevään ja jär­jet­tömään paikkaan on keskimäärin yhtä edullista. Järkevän paikan edullisu­us kap­i­tal­isoituu maan hin­taan. Sik­si on yksi­ty­istaloudel­lis­es­ti järkevää rak­en­taa jär­jet­tömi­in paikkoi­hin. Sak­sas­sa näin ei käy, kos­ka yhteiskun­ta tar­joaa maan ja rak­en­t­a­mi­nen jär­jet­tömi­in paikkoi­hin on kiellettyä.

Suomes­ta puut­tuu urbaanei­hin oloi­hin sovel­tu­va maapoli­it­ti­nen lain­säädän­tö – tai jos sel­l­ainen onkin, sitä ei sovel­leta. Bel­gias­sa aatelis­to omis­taa koko maan. Kos­ka aatelis­tol­la on vaaleis­sa vähän ääniä, aatelis­ton maao­maisu­us on käytän­nössä nol­lat­tu, eli maan on tosi­asi­as­sa yhteiskun­nan omis­tuk­ses­sa. Mon­es­sa Sak­san osaval­tios­sa on kiel­let­tyä rak­en­ta­mas­ta kaupunki­maista asu­tus­ta muualle kuin kaupun­gin omis­ta­malle maalle. Näis­sä olois­sa kaupun­gin on aika help­poa han­kkia raaka­maa­ta sieltä, mis­tä se sitä tarvit­see. Sveit­sis­sä maan ansiot­tomas­ta arvon­nousus­ta leikataan yhteiskun­nalle 90 pros­ent­tia. Anglosak­si­sis­sa mais­sa maapo­h­jan ansioton arvon­nousu kon­fiskoidaan yhteiskun­nalle kiin­teistöverol­la. Suo­ma­lainen käytän­tö, jos­sa kaavoituk­sel­la jae­taan miljoonien pikavoit­to­ja sinne tänne, aiheut­taisi mis­sä muus­sa maas­sa hyvän­sä laa­jamit­taista korruptiota. 😀

Se, ettei vaikka­pa raidey­htey­den rak­en­tamis­es­ta tule­va maan ansioton arvon­nousu koidu täysimääräis­es­ti yhteiskun­nalle, johtaa liiken­nein­fra­struk­tu­urin alim­i­toituk­seen. Helsin­ki investoi aikanaan 250 miljoon­aa markkaa Ruo­ho­lah­den metroon, mut­ta sai rahansa enem­män kuin kokon­aan takaisin maan hin­nas­sa. Jos Helsin­ki ei olisi omis­tanut maa­ta, metroa ei olisi tul­lut. (Minä tosin äänestin päätöstä vas­taan ain­oana kaupung­in­hal­li­tuk­ses­sa, kos­ka olisin halun­nut metron Espooseen Töölön kautta.)

Maan­omis­tu­solot vaikut­ta­vat meil­lä aivan liikaa kaavoituk­seen. Ei kai kenenkään päähänkään pälkähtäisi rak­en­taa isoa autokaupungi­nosaa His­taan, jos sama taho omis­taisi kaiken maan. Huonoon ratkaisu­un joudu­taan myös, jos raken­netaan vain kaupun­gin maalle, mikäli kaupun­ki omis­taa maa­ta kovin sirpaleisesti.

Sanoin joskus vähän hark­it­se­mat­tomasti, että suo­ma­lainen maapoli­ti­ik­ka on Lati­nalaisen Amerikan tasol­la. Olli Rehnin mek­siko­lainen tyt­töys­tävä lähet­ti kipakkaa palautet­ta sanoen, että on se Lati­nalaises­sa Amerikas­sa paljon parem­mal­la tasolla.

Sak­san yli lennet­täessä näkee, että asu­tus on jok­seenkin kokon­aan tiivi­is­sä taa­jamis­sa. Sen ansios­ta maalaiskylis­säkin palve­lu­ta­so on korkea. On lähikaup­paa ja kapakkaa. Ajoin kauan sit­ten ennen gps-aikakaut­ta fil­lar­il­la kohti Kööpen­ham­i­naa. Luulin ole­vani eksyk­sis­sä, kos­ka matkamit­tarin mukaan kaupun­gin keskus­taan piti olla enää kymme­nen kilo­metriä ja olin keskel­lä maaseu­tua. Seu­raa­van nyppylän jäl­keen alkoi ruu­tukaa­va. Meil­lä kaupunkien ympäril­lä ei ole kun­nol­lista maaseu­tua lainkaan vaan erään­laista vai­het­tumisvyöhyket­tä. Tämän seu­rauk­se­na pääkaupunkiseudul­la käytetään ihmis­ten liikut­tamiseen paikas­ta toiseen kak­si ker­taa niin paljon ener­giaa kuin samankokoi­sis­sa euroop­palai­sis­sa kaupungeis­sa on tavanomaista.

Syr­jäisyy­den kus­tan­nusten ulkoistaminen

Kaukana asumis­es­ta aiheutuu paljon kus­tan­nuk­sia, mut­ta niistä suurin osa on ulkois­tet­tu yhteiskun­nalle. Pitk­iä julkisen liiken­teen matko­ja sub­ven­toidaan enem­män kuin lyhy­itä. Työ­matkas­ta saa verovähen­nyk­sen sen lisäk­si, että autoilun ulkoisia kus­tan­nuk­sia ei kaupunkili­iken­teessä verote­ta riit­tävästi. Jot­ta emme taas alka­isi väitel­lä tästä, väit­teeni on siis, että autoilu on kaupungeis­sa aliv­erotet­tua ja maaseudul­la räikeästi yliverotettua)

Kun­ta on velvolli­nen kul­jet­ta­maan lapset koulu­un paikas­ta riip­pumat­ta. Koti­palvelu on saman­hin­taista, joutu­u­pa koti­avus­ta­ja kulke­maan 30 metriä tai 30 kilo­metriä. Sähkö‑, vesi- ja viemäri­laskuis­sa taa­jamien asukkaat sub­ven­toi­vat haja-asu­tusaluei­den asukkaita.

Syr­jässä asumisen tukem­i­nen on perustel­tua tyh­jenevän maaseudun van­han asu­tuk­sen osalta, mut­ta ei kas­vavien kaupunkien uusien asun­to­jen osalta. Joka halu­aa asua kaukana, mak­sakoot itse tästä aiheutu­vat kustannukset.

Huo­mat­takoon, että jos syr­jäisyy­den kus­tan­nusten ulkois­tamis­es­ta luovut­taisi­in, se nos­taisi maan hin­taa järke­vis­sä paikois­sa entis­es­tään. Tätä kaut­ta menetet­täisi­in suuri osa yhdyskun­tarak­en­teel­lis­es­ta hyödys­tä. On kuitenkin aluei­ta, jois­sa raken­nu­soikeu­den arvo menisi nol­laan eli alueet jäi­sivät kaupunki­maisen rak­en­tamisen ulkopuolelle.

= = = =

Tämä oli viimeinen osa. En tien­nyt, mihin sitouduin, kun lupasin julka­ista luen­toni pilkot­tuna. Puo­lessatoista tun­nis­sa ehtii sanomaan aika paljon.

53 vastausta artikkeliin “Asuntoluento, osa 13/13: Miksi tehdään huonoja päätöksiä?”

  1. “Suo­ma­lainen käytän­tö, jos­sa kaavoituk­sel­la jae­taan miljoonien pikavoit­to­ja sinne tänne, aiheut­taisi mis­sä muus­sa maas­sa hyvän­sä laa­jamit­taista korruptiota.”

    Hyvä veli,

    Maan tapa on se, että meil­lä ei ole korruptiota.

  2. Syr­jässä asumisen tukem­i­nen on perustel­tua tyh­jenevän maaseudun van­han asu­tuk­sen osalta, mut­ta ei kas­vavien kaupunkien uusien asun­to­jen osalta.

    Jos se on perustel­tua, niin ker­ro ne perus­teet. Puhutaanko nyt taloudel­li­sista, inhimil­li­sistä vai äänestäjien fiilik­si­in vetoav­ista perusteista?

  3. Anglosak­si­sis­sa mais­sa maapo­h­jan ansioton arvon­nousu kon­fiskoidaan yhteiskun­nalle kiinteistöverolla.

    Vaik­ka noin yleis­es­ti anglosak­si­sis­sa mais­sa on iso joukko pähkähul­lun tun­tu­isia toim­intat­apo­ja, ääni tälle!

    Onko siihen jokin peri­aat­teelli­nen syy, että meil­lä ei kiin­teistövero kuu­lu verova­likoimaan? Sehän on sekä yleis­es­ti varsin oikeu­den­mukaises­ti koet­tu vero että kovin vaikeasti kierrettävissä.

    1. Kiin­teistö vero on epäedulli­nen vart­tuneelle väelle, kos­ka se tulee oikeas­t­aan sen mak­set­tavak­si, joka omis­taa kiin­teistön (asun­non) sil­lä het­kel­lä, kun ver­roa korote­taan ja edulli­nen nuo­rille, jot­ka ovat tulos­sa asun­tomarkki­noille osta­ji­na. Vart­tunut väki (sd) ei sik­si sitä hyväksy ja kokoomus sik­si, että kokoomus ei sitä hyväksy.

  4. > Kun­tien väli­nen mii­nus­sum­mak­il­pailu tuot­taa pahaa jälkeä. Tämä on tärkein syy hal­li­tuk­sen kun­tau­ud­is­tuk­seen. En ymmär­rä, mik­si kun­t­a­min­is­teri ei puhu tästä vaan palveluista, joiden osalta kun­tarak­en­teen ongel­mat ovat vähäisiä – tai siis kos­ket­ta­vat asukaslu­vul­taan pien­tä osaa maasta.

    Ehkä to ei ole kun­t­a­min­is­ter­ille se keskeisin syy. Huonos­ti tuo olisi perusteltavis­sakin. Eivät uudet rajat poista kun­tien välistä kil­pailua. Tietenkin jos Helsin­ki saisi itse­leen niin ison suo­javyöhyk­keen, että kenenkään ei kan­nat­taisi enää tul­la töi­hin nykyisen Helsin­gin alueelle tuon suo­javyöhyk­keen rajo­jen ulkop­uolelta, tässä tilanteessa nykyisen Helsin­gin alueel­la työsken­televät eivät pää­sisi karkaa­maan itselleen parem­pi­in oloi­hin suo­javyöhyk­keen ulkop­uolelle muiden verotet­tavak­si. Mut­ta van­hat ongel­mat jatkuisi­vat tietenkin uusil­la rajoil­la, nyt vain entisen Helsin­gin aluet­ta koske­mat­ta. Tosin sosi­aal­i­ta­pauk­set voisi lähet­tää Helsinki­in kauem­paakin. Lop­ulli­nen ratkaisu olisi muo­dostaa Suomeen yksi kun­ta. Kai se olisi Helsin­ki nimeltään.

    Min­un mielestäni tuol­laiset kus­tan­nusten jakamiseen liit­tyvät ongel­mat tulisi ratkaista kus­tan­nusten jakoa muut­ta­mal­la, ei rajo­jen muu­tok­sil­la. Se on selvä, että helsinkiläisiä ärsyt­tää moni asia sen naa­pureis­sa. Mut­ta eläköön se pieni ero. Hyvä että suo­ma­laisil­la on mah­dol­lisu­us valita.

    Kun­tau­ud­is­tuk­sen todel­lisia moti­ivei­ta olisikin syytä pohtia. Yhtään perustel­tua syytä en ole vielä näh­nyt. Ilmeis­es­ti kukaan ei olikein uskalla ker­toa todel­lisia moti­iveitaan. Hal­li­tu­so­hje­maan kir­jat­tu tavoite on tietenkin yksi keskeinen syy sille, mik­si min­is­teri Virkkunen han­ket­ta noin kovasti ajaa. Mut­ta ei tuo tietenkään mikään järkevä syy ole.

  5. On vain kehit­tyviä maakun­tia ja vastaavia. 🙁

    Kaakon-Kul­mal­ta:
    “Suo­ma­lainen käytän­tö, jos­sa kaavoituk­sel­la jae­taan miljoonien pikavoit­to­ja sinne tänne, aiheut­taisi mis­sä muus­sa maas­sa hyvän­sä laa­jamit­taista korruptiota.”

    Hyvä veli,

    Maan tapa on se, että meil­lä ei ole korruptiota.

  6. CO2 päästöjä joudu­taan laskemaan.Se tulee tarkoit­ta­maan asu­tuk­sen tiivistämistä. 

    Samal­la kus­tan­nuk­setkin laske­vat, joten ekono­mia ja ekolo­gia ovat win-win tilanteessa.

    Kysymys on vain mik­si sitä ei ole jo tehty????
    Suo­ma­lais­ten­han pitäisi ole­man ratio­naal­isia ihmisiä.

  7. Et puhu maaseudusta. 

    Siel­lä on paljon van­haa väkeä pitkin met­sä­taipalei­ta. Heille pitää kun­tien jär­jestää palvelu­ja. Ne rahat tule­vat siir­toina kaupungeista tasausjär­jestelmän kautta.

    Van­huk­set ovat yksin kos­ka lapset ovat läht­e­neet asutuskeskuksiin.
    Mik­si he eivät myös muu­ta lähelle lap­sia ja palvelu­ja. Eikö siinä koko Suo­mi voittaisi.

    Eikö pitäisi houkutel­la muut­ta­maan siinä vai­heessa kun se vielä onnistuu.

  8. “Suo­ma­lainen käytän­tö, jos­sa kaavoituk­sel­la jae­taan miljoonien pikavoit­to­ja sinne tänne, aiheut­taisi mis­sä muus­sa maas­sa hyvän­sä laa­jamit­taista kor­rup­tio­ta. :-D”

    Tulk­it­sen tek­stin lopus­sa ole­van hymiön niin, ettei kir­joit­ta­ja itsekään usko, että Suo­mi tässä suh­teessa poikkeaisi mitenkään niistä kaik­ista muista maista.

    Toim­inta­pa voi olla kyseenalainen, vaikkei varsi­naisia lahjuk­sia annet­taisikaan. Kun piir­it ovat pienet, syn­tyy ris­ti­inkytken­töjä ja yhteis­toim­inta­malle­ja, jois­sa joidenkin taho­jen toivei­ta kuun­nel­laan turhankin herkil­lä korvilla.

    Rak­en­teel­lista kor­rup­tio­ta eivät siinä mukana ole­vatkaan osaa vält­tämät­tä tunnistaa.

  9. Nykyi­nen tilanne perus­tuu öljyn, ja raa­ka-ainei­den huokeaan hin­taan. Tule­vaisu­udessa tämä muut­tuu todel­la rajusti, ja rak­en­teet tul­laan talous­re­ali­teetin pakot­ta­mana muut­ta­maan yhä kaupunkimaisemmiksi.

    Syynä on kysyn­nän, ja tar­jon­nan laki. Kun kaikkia raa­ka-ainei­ta on maail­mas­sa yhä vähem­män ja han­kalam­min saatavis­sa, sekä ostovoimaisia ihmisiä yhä enem­män, niin kaik­ki kallis­tuu. Tai parem­min san­ot­tuna kaikkea on vähem­män, ja sit­ten kar­si­taan rakenteista.

  10. Muuten noin, mut­ta tuo nyt on ihan höp­sistä ettei kaupunki­rak­en­teel­lisil­la koulukun­nil­la olisi väliä. Niitä on tasan kaksi. 

    Kaupunkivi­hamielisen koulukun­nan mielestä ter­vey­del­listä, agraarip­sykol­o­gi­sista, autoli­iken­teel­listä tai ihan vaan ihmisvi­hamieli­sistä syistä kaupun­ki on ongel­ma joka pitää ratkoa pilkko­ma­l­la se lähiöhin, funk­tion­aal­isi­in alueisi­in, puu­tarhakaupunkei­hin tai ties mihin him­melei­hin, kun­han ne eivät vaan mil­lään muo­toa muis­tu­ta kaupunkia. Asi­aan kuu­luu myös ett­tä kaupunkia ei voi verot­taa liikaa.

    Sit­ten on niitä joiden­ka mielestä kaupun­ki on ihan hyvä juttu.

    Ottaen huomioon että kaupunkien vas­tus­tamisel­la on tehty ihan kivasti uraa ja rahaa, tämäkin on toki maan tapa.

  11. Sak­sas­sa ei tain­nut olla iso­jakoa, joka Suomes­sa rikkoi kylärak­en­teen aika tekokkaasti.

  12. “En tien­nyt, mihin sitouduin, kun lupasin julka­ista luen­toni pilkot­tuna. Puo­lessatoista tun­nis­sa ehtii sanomaan aika paljon.”

    Jo mon­ta osaa sit­ten olin aikeis­sa kom­men­toi­da, ettet var­mas­tikaan ollut mitenkään voin­ut ehtiä käsit­telemään kaikkea tätä yhdessä luen­nos­sa. Ilmeis­es­ti olit. Nyt har­mit­taa vielä enem­män etten tul­lut kuun­tele­maan vaan tein mui­ta työjuttuja. 

    Tai ei har­mi­ta, kun ker­ran jaoit ajatuk­sesi näin myös meille, jota­ka emme vaivau­tuneet paikalle.

    Olet todel­la ehtinyt sanomaan paljon, val­ot­ta­maan yhteiskun­ta­su­un­nit­telua ja ‑poli­ti­ikkaa mon­es­ta eri näkökul­mas­ta. Tämä viimeinen kir­joi­tus on hyvä kiteytys.

    Paljon hyvää tarkoit­tavaa työtä tehdään, mut­ta pelisään­nöt ovat kauhean vaikei­ta ja ohjaa­vat hyvätkin yri­tyk­set monas­ti ihan metsään.

    Ja viime kädessä: “vika on juris­teis­sa ja talouden pelisäännöissä”.

    jep-jep-jep. Mut­ta nyt kyl­lä moni juristi var­maakin her­mostuu. Ehkä siinäkin vika on juridi­ikas­sa, juris­teis­sa vain sikäli kun osal­lis­tu­vat “yhteiskunta”-nimiseen peli­in pelatak­seen eivätkä muokatak­seen sään­töjä kokon­aisu­u­den palvelu tavoitteenaan.

    1. Juris­tit ovast kyl­lä myös tuomiois­tu­in tulkin­noil­la muut­ta­neet lain­tuolk­in­taa. Esimerkik­si maa­ta lunastet­taes­sa pitää nyky­isin mak­saa mös odotusar­vos­ta, mitä eduskun­ta ei kyl­lä ole koskaan tarkoittanut.

  13. Osmo Soin­in­vaara:
    Kiin­teistö vero on epäedulli­nen vart­tuneelle väelle, kos­ka se tulee oikeas­t­aan sen mak­set­tavak­si, joka omis­taa kiin­teistön (asun­non) sil­lä het­kel­lä, kun ver­roa korote­taan ja edulli­nen nuo­rille, jot­ka ovat tulos­sa asun­tomarkki­noille osta­ji­na. Vart­tunut väki (sd) ei sik­si sitä hyväksy ja kokoomus sik­si, että kokoomus ei sitä hyväksy.

    Näin­hän se on. Min­ua häm­mästyt­tää kiin­teistöveron kohdal­la se, että nuorem­pi sukupolvi ei ole sitä vaa­ti­mas­sa. Esimerkik­si pääkaupunkiseudul­la per­heit­ten var­al­lisu­usase­ma perus­tuu paljolti siihen, minkälaisel­la het­kel­lä on sat­tunut pääsemään asun­to­rum­baan kiin­ni. Ehkä ihmiset pelkäävät kiin­teistöveroa tajua­mat­ta, että toinen vai­h­toe­hto on käytän­nössä tuloveron korotus.

    Jyrkät muu­tok­set ovat toki han­kalia, mut­ta pitkäl­lä siir­tymäa­jal­la kiin­teistöveros­ta pitäisi tehdä hyvinkin merkit­tävä vero­muo­to. Mut­ta taitaa olla niin, että poli­it­tises­sa real­is­mis­sa se het­ki tulee tasan sil­loin, kun maa alkaa olla konkurssis­sa. Ja sil­loin siir­tymäai­ka ei ole pitkä.

    Jostain syys­tä ain­oa kiin­teistö­jen vero­tuk­si­in näkyvis­sä ole­va muu­tos on täysin vesipäi­nen varain­si­ir­toveron nos­to. (Se ei ole vesipäi­nen lainao­su­u­den huomioimisen osalta, eikä toki verokan­to­jen yht­enäistämi­nenkään ole huono, mut­ta koko vero on huono.)

  14. Muis­tan näh­neeni joskus taulukon, jos­sa oli lis­tat­tu eri maid­en liikku­misen osu­us brut­tokansan­tuot­teesta. Se oli todel­la havainnollinen. 

    Ei liene yllä­tys, että Yhdys­val­lois­sa ihmis­ten liikut­tamiseen tuh­lataan paljon enem­män, kuin liiken­teel­lis­es­ti tehokkaissa Kes­ki-Euroopan mais­sa, puhu­mat­takaan Japanista. Suo­mi oli Euroopan perän­pitäjiä johtuen räjähtäneestä kaupunkirakenteesta.

  15. Osmo Soin­in­vaara:
    Kiin­teistö vero on epäedulli­nen vart­tuneelle väelle, kos­ka se tulee oikeas­t­aan sen mak­set­tavak­si, joka omis­taa kiin­teistön (asun­non) sil­lä het­kel­lä, kun ver­roa korote­taan ja edulli­nen nuo­rille, jot­ka ovat tulos­sa asun­tomarkki­noille osta­ji­na. Vart­tunut väki (sd) ei sik­si sitä hyväksy ja kokoomus sik­si, että kokoomus ei sitä hyväksy.

    Niin­pä. Kokoomus ja SDP ovat kuitenkin puhei­den tasol­la myös nuorten asial­la. Hei­dän use­at edus­ta­jat lausu­vat ihan jul­ki, että asun­to­lainan korko­jen verovähen­nysoikeus on ole­mas­sa nuorten asun­nonos­ton helpot­tamisek­si. Eräskin SDP:n edus­ta­ja puo­lusti tele­vi­sios­sa rai­vokkaasti korkovähen­nys­tä sik­si, ettei nuorten ase­maa saa heikentää.

  16. Osmo Soin­in­vaara:
    Juris­tit ovast kyl­lä myös tuomiois­tu­in tulkin­noil­la muut­ta­neet lain­tuolk­in­taa. Esimerkik­si maa­ta lunastet­taes­sa pitää nyky­isin mak­saa mös odotusar­vos­ta, mitä eduskun­ta ei kyl­lä ole koskaan tarkoittanut.

    Kun eduskun­ta tekee lain, jota tulk­i­taan aivan eri taval­la kuin mitä on muka tarkoitet­tu, niin syyl­liset löy­tyvät kyl­lä eduskunnasta.

    Kun täl­lainen asia huo­mataan, niin mik­siköhän lakia ei sit­ten täs­men­netä, jot­ta sitä tulkit­taisi­in eduskun­nan halu­a­mal­la tavalla?

    Se on kyl­lä toinen jut­tu, että kuin­ka yht­eneväi­nen eduskun­nan tulk­in­ta on. Eri puolueet kun eivät tah­do oikein ymmärtää tois­t­en­sa yksinker­taisimpiakaan lausun­to­ja sil­lä taval­la kuin lausu­ja on tarkoit­tanut sen ymmärrettävän.

  17. Kaakon-Kul­mal­ta:
    Hyvä veli,
    Maan tapa on se, että meil­lä ei ole korruptiota. 

    Jon­ka lisäk­si maan tapana on jael­la niitä miljoonien pikavoittoja.

  18. “Sehän on sekä yleis­es­ti varsin oikeu­den­mukaises­ti koet­tu vero että kovin vaikeasti kierrettävissä.”

    Se on syn­nyt­tänyt mm USA:ssa trail­er­park­it. Perä­vaunuista ei per­itä kiinteistöveroa.

    Maapo­h­jan vero­tuskin saadaan kier­ret­tyä vähäarvoisella/verovapaalla käyttömuodolla

    Suomes­sa Rasti­la alkaa muis­tut­taa täl­laista asumismuotoa

  19. Osmo Soin­in­vaara:
    Kiin­teistövero on epäedulli­nen vart­tuneelle väelle, kos­ka se tulee oikeas­t­aan sen mak­set­tavak­si, joka omis­taa kiin­teistön (asun­non) sil­lä het­kel­lä, kun veroa korote­taan ja edulli­nen nuo­rille, jot­ka ovat tulos­sa asun­tomarkki­noille osta­ji­na. Vart­tunut väki (sd) ei sik­si sitä hyväksy ja kokoomus sik­si, että kokoomus ei sitä hyväksy.

    Siis meil­lä on kiin­teistövero ja se on sama van­hoille ja nuo­rille, jot­ka omis­ta­vat kiinteistöjä.
    Toki voidaan sanoa, että se on edulli­nen nuo­rille — mut­ta eipä heil­lä sil­loin ole kiinteistöäkään.
    Vero on aika alhainen, mut­ta sen korot­tamista vas­tuste­taan, kos­ka se korot­taa asumiskus­tan­nuk­sia. Niin­hän se tekee, mut­ta vaiku­tus on marginaalinen.

  20. Itse asi­as­sa Kepu­lan­di­as­sa on kyet­ty yhteiskun­nan toimes­ta vaikut­ta­maan asun­to­tuotan­toon tarkoite­tun maan hintaan.
    Kun­tien väli­nen kil­pailu on johtanut siihen, että kun­ta han­kkii raaka­maa­ta kohtu­uhin­nal­la, joko osta­mal­la vapaae­htoisil­la kaupoil­la tai lunastamalla,kaavoittaa sen , rak­en­taa kun­nal­lis­tekni­ikan ja myy suurin piirtein omakus­tan­nush­in­taan rakentamiseen.

    Pääkaupunkiseudul­la toim­i­taan toisin ja kun­nat ovat toimi­vat osana hin­to­jen vedätystä.

    Ei tuo kaavoitus­toim­inta Kepu­lan­di­as­sakaan kor­rup­tio­va­paa­ta ole vaan vaan kaavoitus ja ostot suun­tau­tu­vat poli­ti­ikan sisäpi­irin lähipi­irien eduksi.

  21. Liian van­ha:

    Pääkaupunkiseudul­la toim­i­taan toisin ja kun­nat ovat toimi­vat osana hin­to­jen vedätystä.

    Jos laa­jen­netaan tarkastelua kehyskun­ti­in, löy­tyy kyl­lä eri­laisia käytän­töjä — myös kun­tia, jot­ka eivät suos­tu maankäyt­tö­sopimuk­si­in ja osta­vat maan raaka­maan hin­nal­la, tarvit­taes­sa käyt­tävät lunas­tus­ta. Olen ymmärtänyt, että esim. Helsingis­sä isoin puolue on vas­taan edes lunas­tuk­sel­la uhkaamista, mis­tä syys­tä raaka­maas­takin mak­se­taan huo­mat­tavasti enem­män kuin vier­essä naapurikunnissa.

  22. Viherinssi: Näin­hän se on. Min­ua häm­mästyt­tää kiin­teistöveron kohdal­la se, että nuorem­pi sukupolvi ei ole sitä vaa­ti­mas­sa. Esimerkik­si pääkaupunkiseudul­la per­heit­ten var­al­lisu­usase­ma perus­tuu paljolti siihen, minkälaisel­la het­kel­lä on sat­tunut pääsemään asun­to­rum­baan kiin­ni. Ehkä ihmiset pelkäävät kiin­teistöveroa tajua­mat­ta, että toinen vai­h­toe­hto on käytän­nössä tuloveron korotus. 

    Nuoret eivät osaa vaa­tia paran­nuk­sia, kos­ka asi­as­ta ei käy­dä juuri minkään­laista julk­ista keskustelua, ja kos­ka useim­mat nuoret poli­itikot ovat lisäk­si ihan höh­liä, täysiä pyrkyre­itä tai molempia.

    Asumisen hin­ta ja laatu ja niiden taustal­la ole­vat syyt pitäisi pakot­taa jatku­vaan julkiseen keskustelu­un vaik­ka väk­isin. Saat­taisi­pa asial­la tien­ata jokusen äänestäjänkin.

    Asun­toluen­nos­sa maini­tut asi­at ovat ainakin min­ulle tärkein syy, mik­si koen edelleen vihreät puolueena itsel­leni läheisim­mäk­si, vaik­ka tilanne onkin käynyt viime vuosi­na hyvin ristiriitaiseksi.

  23. Osmo Soin­in­vaara:
    Kiin­teistö vero on epäedulli­nen vart­tuneelle väelle, kos­ka se tulee oikeas­t­aan sen mak­set­tavak­si, joka omis­taa kiin­teistön (asun­non) sil­lä het­kel­lä, kun ver­roa korote­taan ja edulli­nen nuo­rille, jot­ka ovat tulos­sa asun­tomarkki­noille osta­ji­na. Vart­tunut väki (sd) ei sik­si sitä hyväksy ja kokoomus sik­si, että kokoomus ei sitä hyväksy.

    Hmm. Kiin­teistöveron mak­saa suo­raan se, joka kiin­teistön omis­taa. Eli esim. taloy­htiön tapauk­ses­sa taloy­htiö, joka puolestaan veloit­taa kiin­teistöveroa vas­taa­van sum­man osana yhtiö­vastiket­ta. Ja esim. vuokranan­ta­ja puolestaan vuokran suu­ru­ut­ta määrit­täessään huomioi myös yhtiö­vastik­keen… käytän­nössä kiin­teistöveron mak­saa läh­es aina lop­ul­ta se, joka kiin­teistöä käyt­tää. Kiin­teistön omis­ta­ja välit­tää vero­tu­lot verot­ta­jalle. Mut­ta perii kiin­teistöverostakin aiheutu­vat kulut kiin­teistön käyt­täjältä, mikäli tämä on vuokralainen.

    Suo­ma­lainen kiin­teistöverosys­tee­mi, joka ei ole kor­vamerkat­tu, on kohta­laisen hyvä. Amerikas­sa­han kiin­teistövero on kor­vamerkat­tu vero. Kiin­teistövero­tu­lot käytetään julkisen koulu­tuk­sen jär­jestämiseen. Ja köy­hillä asuinalueil­la on sen seu­rauk­se­na huonot koulut, ja rikkail­la asuinalueil­la selvästi parem­mat oppimisolo­suh­teet. Tämä kär­jistää entis­es­tään tulo­ero­ja ja tekee sosi­aalis­es­ta ase­mas­ta herkem­min perinnöllisen.

  24. Eiköhän se vero mene suo­raan kustannuskiin.

    Jos omis­taa niin mak­saa suo­raan ja jos on vuokral­la, mak­saa vuokrassa.

    Raimo K: Siis meil­lä on kiin­teistövero ja se on sama van­hoille ja nuo­rille, jot­ka omis­ta­vat kiinteistöjä.
    Toki voidaan sanoa, että se on edulli­nen nuo­rille – mut­ta eipä heil­lä sil­loin ole kiinteistöäkään.
    Vero on aika alhainen, mut­ta sen korot­tamista vas­tuste­taan, kos­ka se korot­taa asumiskus­tan­nuk­sia. Niin­hän se tekee, mut­ta vaiku­tus on marginaalinen.

    1. Kiin­ter­istövero kap­i­tal­isoituu hin­taan ja sik­si se ei oik­eras­taan asun­non osta­jalle mak­sa mitään. Hän joutuu mak­samaan veroa joka vuosi, mut­ta saa asun­non vas­taavasti halvem­mal­la. Eräs tut­ta­vani ihmetteli, mik­si hänen asun­ton­ta Manhatt6anilla on halvem­pi kuin Espoos­sa. Ymmär­si, kun sai ensim­mäisen kiinteistöverolipun.

  25. Kepu vas­tus­taa, koskaa maa­ta ja kiin­teistöjän on hei­dän äänestäjil­lään paljon.

    Kumpi sit­ten on parem­pi. Kun­nal­isvero palka­s­ta vai kiinteistövero/vero maanomistuksesta.

    Osmo Soin­in­vaara:
    Kiin­teistö vero on epäedulli­nen vart­tuneelle väelle, kos­ka se tulee oikeas­t­aan sen mak­set­tavak­si, joka omis­taa kiin­teistön (asun­non) sil­lä het­kel­lä, kun ver­roa korote­taan ja edulli­nen nuo­rille, jot­ka ovat tulos­sa asun­tomarkki­noille osta­ji­na. Vart­tunut väki (sd) ei sik­si sitä hyväksy ja kokoomus sik­si, että kokoomus ei sitä hyväksy.

  26. Olen jutel­lut muu­ta­man vart­tuneen henkilön kanssa, jot­ka asu­vat maal­la, että vihovi­imeisenä he kaupun­gin slum­mi­in halu­a­vat muuttaa. 

    He kyl­lä kiroa­vat sitä että Suo­mi avus­taa Kreikkaa ja Espan­jaa jne mut­ta pitävät itses­tään­selvyytenä että Suomen pitää tukea omia kehi­tysalueitaan ja maaseutua. 

    Jos kävisi niin että öljyn ja ener­gian saatavu­us heikkenisi niin hei­dän mielestään ihmis­ten pitää oppia tule­maan toimeen kuten maaseudul­la elet­ti­in 1930–1950-luvulla hei­dän ollessa nuo­ria, eli ihmisil­lä ei käytän­nössä ollut mitään muu­ta kuin kat­to pään pääl­lä ja huonoa ruokaa ja paljon, paljon työtä.

  27. Mis­sä on saatu aikaan hyvää kaupunkia, julkisen val­lan ote on ollut vahva.

    Esimerkke­jä kiitos. Zurich (tuskin­pa), Lon­too (ei kai nyt sen­tään ?) New York (vah­va ja vahva). 

    Mis­sä ylipään­sä julkisen val­lan ote on vahvem­pi kuin Suomessa? 

    Entäs jos kyse onkin siitä mikä on ihmis­ten mielestä hyvää kaupunkia ja miten tämä näke­mys yhtyy Soin­in­vaaran tai Vihrei­den näkemyksiin?

    Sveit­sis­sä maan ansiot­tomas­ta arvon­nousus­ta leikataan yhteiskun­nalle 90 prosenttia.

    Olet viitan­nut tähän ennenkin. Asun Sveit­sis­sä ja olen yrit­tänyt selvit­tää mis­tä on kyse, mut­ta ainakaan fir­mamme lakimiehet, Sveit­siläiset ystäväni, eivätkä myöskään kant­ton­imme verot­ta­jan sivut moi­ses­ta puhu.

    Eli mis­tä on kyse, kuka on verot­ta­ja (kylä, kant­toni, vai val­tio) ? Jos kylä tai kant­toni, niin oletko var­ma että käytän­tö ei ole vain paikallinen ?

    1. Ymmärtääk­seni kyse Sveit­sis­sä on kaavoitus­mak­sus­ta. Jos tietoni on väärä tai van­hen­tunut, se täy­tyy tietysti kor­ja­ta. Tieto on peräisin errästä alan sem­i­naarista vuosia sitten.

  28. Suurin osa suo­ma­lai­sista ajt­telee, että kiin­teistövero on yksinker­tais­es­ti väärin kos­ka miljoo­nan euron asun­nos­sa asu­va köy­hä (sic!) mum­mo ei kykene pienel­lä eläk­keel­lään mak­samaan kiinteistöveroja.

  29. viherinssi:

    ode:

    Anglosak­si­sis­sa mais­sa maapo­h­jan ansioton arvon­nousu kon­fiskoidaan yhteiskun­nalle kiinteistöverolla. 

    Vaik­ka noin yleis­es­ti anglosak­si­sis­sa mais­sa on iso joukko pähkähul­lun tun­tu­isia toim­intat­apo­ja, ääni tälle!

    Onko siihen jokin peri­aat­teelli­nen syy, että meil­lä ei kiin­teistövero kuu­lu verovalikoimaan? 

    Kuin­ka niin ei kuu­lu meil­lä verovalikoimaan?
    Kiin­teistöveroa Suomes­sa on nos­tet­tu tasaisel­la tahdil­la ja vielä val­tio­val­lan toimen­pitein pakotet­tu kun­tia nos­ta­maan vero­ja sal­lit­tu­ja alara­jo­ja korottamalla.

    Toki USAs­sa kiin­teistövero on yleen­sä meikäläistä korkeampi (vai­htelee alueit­tain voimakkaasti 0,2–4%), mut­ta ei se ero nyt niin järisyt­tävän suuri ole.

    Yhdys­val­lois­sa koko maan 2009 medi­aaniki­in­teistövero oli $1917 (1,07% asunnon/kiinteistön arvosta).
    Suomes­sa 2012 yleinen kiin­teistövero oli keskimäärin 0,9%, vak­i­tuisen asuin­raken­nuk­sen 0,4% ja muun raken­nuk­sen 1,0% (esim omakoti­talos­sa tont­ti verote­taan yleisel­lä ja raken­nus ao. raken­nuk­sen käyt­tö­tarkoituk­sen mukaan)

    Vero­tus on kuitenkin pitkän ajan kulues­sa syn­tynyt mon­imutkainen kokon­aisu­us. Vähän huolestut­taa kepeys, jol­la Ode (viherinssin säestämänä) on viime aikoina esit­tänyt vero­tuk­sen pain­opis­teen rajua siirtämistä asumisen verot­tamisen suun­taan (kiin­teistövero, asun­to­tu­lon vero).

    Pitäisi kuitenkin muis­taa, että val­tio­val­ta on toimen­piteil­lään saanut aikaan tilanteen jos­sa val­taosa kansas­ta asuu omistusasunnossa.
    Nyt siitä sit­ten pitäisi alkaa rangaista.
    Kuin­ka oikeu­den­mukaista täl­lainen on, puhu­mat­takaan han­kkeen vaarallisuudesta.

    Jos asum­ista ale­taan ran­gaista rajul­la vero­tuk­sel­la se luon­nol­lis­es­ti las­kee asun­to­jen hin­to­ja. Muis­telkaa nyt vähän mis­tä viime aikaiset finanssikri­isit ovat yleen­sä läht­e­neet liik­keelle (vih­je: asun­to­jen hin­to­jen laskusta).

    lähde usan kiinteistöverotiedoille:
    http://taxfoundation.org:81/sites/taxfoundation.org/files/docs/proptaxbystate-2005–2009-20100928.pdf

    1. Kiin­teistöveron suu­ru­ut­ta ei ratkaise yksin pros­ent­ti. Huomioon on otet­ta­va myös, mis­tä tuo pros­ent­ti las­ke­taan. Meil­lä vero­tusar­vot ovat kaukana käyvistä arvoista.

  30. Osmo Soin­in­vaara:
    Kiin­teistöveron suu­ru­ut­ta ei ratkaise yksin pros­ent­ti. Huomioon on otet­ta­va myös, mis­tä tuo pros­ent­ti las­ke­taan. Meil­lä vero­tusar­vot ovat kaukana käyvistä arvoista.

    Teil­lä voi olla, mut­ta meil­läpäin moni kun­ta on palkan­nut kon­sultin käymään läpi vero­tusar­vo­ja ja saanut aikaan hyviä tulok­sia. Lain mukaan veron poh­jana on käypä arvo.

  31. Minäkään en lähtisi kiin­teistöveron pros­ent­tia pilkun­paikan ver­ran nos­ta­maan. Suu­ru­us­lu­okkana 1,5 — 2 % todel­lis­es­ta käyvästä arvos­ta tun­tu­isi järkevältä, 5 % on jo selvästi liikaa.

    Jos tämä muu­tos tehtäisi­in yön yli, se löisi kaikkein pahim­min korville niille, jot­ka osti­vat isol­la velal­la asun­non edel­lisenä päivänä. Jot­ta tältä väl­tyt­täisi­in, muu­tok­sen pitää olla ennakoita­va ja riit­tävän pitkäl­lä siirtymäajalla.

    Kiin­teistöveron korot­ta­mi­nen lask­isi kiin­teistö­jen hin­to­ja ver­rat­tuna siihen tilanteeseen, jos­sa kiin­teistöveroa ei korote­ta. Ja tämä juuri on tarkoi­tus. Samoil­la tuloil­la olisi edelleen varaa siihen samaan asun­toon, mut­ta rahat meni­sivät eri paikkaan. Olen­nais­es­ti net­to­tu­los olisi tulon­si­ir­to hal­val­la ton­tin aikanaan saaneil­ta verottajalle.

    Olisi­han tässä häviäjiä. Pak­i­lan mum­mo asuu huonokun­toises­sa talos­sa van­hal­la rin­ta­mamieston­til­la, eikä pienel­lä eläk­keel­lä saa yli viis­inu­meroista kiin­teistöveroa mak­set­tua. Sit­ten lohko­taan tont­ti, jon­ka jäl­keen kiin­teistövero las­kee ja myyn­ti­tuo­toil­la saa mak­set­tua kiin­teistöveron vaik­ka parin seu­raa­vankin sukupol­ven eli­na­jan yli.

    Entäpä se Pihtiputaan mum­mo siel­lä takamet­sis­sä? Kiin­teistön arvo parikym­men­tä tuhat­ta, kiin­teistövero muu­ta­ma sata­nen. Voidaan huomioi­da alim­mis­sa eläkkeissä.

    Kiin­teistövero nykyisel­lään on ital­ialaistyyp­pinen vero, jon­ka todel­li­nen suu­ru­us riip­puu her­ro­jen suopeud­es­ta arvon arvioin­nis­sa. Jos siitä saataisi­in jol­lain aikavälil­lä ihan oikeisi­in arvoihin perus­tu­va vero, se myös vai­men­taisi kiin­teistö­jen hin­to­jen heilahtelu­ja ja ehkäi­sisi kuplia. Se myös kan­nus­taisi nyky­istä enem­män myymään tont­te­ja niiden pääl­lä istu­misen sijaan.

    1. Van­han mum­mon kiin­teistövero-ongela voidaan hoitaa niin, että hän ei sitä mak­sa vaan se jää velak­si kun­nalle ja per­itään kuolin­pesältä. Toki saman voi pankkikin hoitaa, mut­ta pankki­lainan ottamista voi pelätä. Kun­ta ei van­huk­sen eli­naikana velkaa perisi.

  32. Toisin kuin Osmo, itse uskon markki­na­t­alouden (kysyn­tä vs tar­jon­ta) voivan toimia myös suo­ma­laises­sa “suurkaupungis­sa”. Mikäli päätet­täisi­in, että tar­jon­taa olisi enem­män kuin kysyn­tää, asumisen hin­ta lask­isi siedet­tävälle tasolle. Jostain kum­man syys­tä tähän ei usko juuri kukaan. Mik­si? Asumisen hin­nan laskul­la olisi suurem­pi posi­ti­ivi­nen vaiku­tus kuin kiin­teistöveron korotuksella.

    Tosi­aal­ta, jokaisen kan­nat­taa miet­tiä het­ki, mis­tä nykyisen korkei­den asun­to­hin­to­jen aikana tapah­tu­van kasvun
    vaa­ti­ma uusi raha tulee? Se tulee 30–40 v. keski­t­u­lois­t­en pankista ottamista asun­to­lain­oista. Niitä on yhteen­sä noin 100 mil­jar­dia eli enem­män kuin val­ti­ol­la on lainaa vuo­den 2013 lopus­sa. Nämä lainamil­jardit on sidot­tu lyhy­een korkoon eli velka­pom­mi voi iskeä yhtäaikaa kahdelta suunnalta. 

    Lisäk­si: Kiin­teistöverokeskustelus­ta uno­htuu aina rak­en­ta­mat­toman (mut­ta kaavoite­tun) maan kiin­teistövero. Mitähän tapah­tu­isi hin­noille ja tar­jon­nalle, jos vero olisi 20% maan markkinahinnasta?

  33. Osmo Soin­in­vaara: Van­han mum­mon kiin­teistövero-ongela voidaan hoitaa niin, että hän ei sitä mak­sa vaan se jää velak­si kun­nalle ja per­itään kuolin­pesältä. Toki saman voi pankkikin hoitaa, mut­ta pankki­lainan ottamista voi pelätä. Kun­ta ei van­huk­sen eli­naikana velkaa perisi.

    Mik­si van­ha mum­mo ei voi yksinker­tais­es­ti muut­taa pienem­pään asun­toon? En näe siinä mitään järkeä, että jär­jestelmä tukee sitä että asun­not ovat epä­tarkoituk­sen­mukaises­sa käytössä.

  34. KKK taitaa olla vähän nuori.

    Van­ha mum­mo ei usein kestä muut­toa, vaan muu­tos­ta on seu­rauk­se­na laitoshoito, joka se vas­ta on ikävä mum­molle ja kallisi yhteiskunnalle.

    KKK: Mik­si van­ha mum­mo ei voi yksinker­tais­es­ti muut­taa pienem­pään asun­toon? En näe siinä mitään järkeä, että jär­jestelmä tukee sitä että asun­not ovat epä­tarkoituk­sen­mukaises­sa käytössä.

  35. Voisiko kun­nal­lisveroa siirtää kiinteistöveroon.

    Briteis­sä kun­nal­liset palve­lut rahoite­taan kiin­teistöverol­la. Siinä oli eri luokkia riip­puen kiin­teistöstä ja tontista.

    Onko syytä mik­si Suomes­sa ei voitaisi men­nä samaan suuntaan?

    Osmo Soin­in­vaara:
    Kiin­teistöveron suu­ru­ut­ta ei ratkaise yksin pros­ent­ti. Huomioon on otet­ta­va myös, mis­tä tuo pros­ent­ti las­ke­taan. Meil­lä vero­tusar­vot ovat kaukana käyvistä arvoista.

  36. JouniL: KKK taitaa olla vähän nuori.
    Van­ha mum­mo ei usein kestä muut­toa, vaan muu­tos­ta on seu­rauk­se­na laitoshoito, joka se vas­ta on ikävä mum­molle ja kallisi yhteiskunnalle.

    Riip­puu vähän siitä kuin­ka van­ha on van­ha. Mon­et muut­ta­vat eläk­keel­lä vapaae­htois­es­ti esim. Espan­jan auringon alle. Se, että muu­tos­ta seu­raa usein laitoshoito, ei tarkoi­ta sitä että muut­to olisi laitoshoidon syy. Moni voi muut­taa asun­toa esim. heiken­tyneen liikku­miskyvyn takia.

  37. JouniL:

    Voisiko kun­nal­lisveroa siirtää kiinteistöveroon.

    Briteis­sä kun­nal­liset palve­lut rahoite­taan kiinteistöverolla. 

    No ei ihan. 25% kun­tien menoista UK:ssa rahoite­taan kiin­teistöverol­la (Coun­cil Tax).
    Ja siel­lä kun­nat eivät hoi­da sosi­aali- ja ter­veystoimen rahoitusta.

  38. Tot­ta toinen puoli. Espan­jaan muut­ta­jat tosin eivät tai­da olla niitä mis­tä alun­perin puhutaan. He jär­jestelevät muutenkin asiansa samal­la uud­estaan ja var­masti vielä kun tule­vat takaisin.

    Kyl­lä muut­to on tietyssä vai­heessa laitoshoidon syy. Se on nähty mon­et kerrat.

    KKK: Riip­puu vähän siitä kuin­ka van­ha on van­ha. Mon­et muut­ta­vat eläk­keel­lä vapaae­htois­es­ti esim. Espan­jan auringon alle. Se, että muu­tos­ta seu­raa usein laitoshoito, ei tarkoi­ta sitä että muut­to olisi laitoshoidon syy. Moni voi muut­taa asun­toa esim. heiken­tyneen liikku­miskyvyn takia.

  39. Tot­ta.
    Saa­vathan tääl­läkin kun­nat paljon valtionosuuksia.
    Olsiko kuitenkin parem­pi malli.

    Eipä tuo ter­vey­den­huol­lon ja sairaan­hoidon jär­jestämi­nen näytä kovin häävisti tääl­lä onnistuvan.

    pekka:
    JouniL:

    No ei ihan. 25% kun­tien menoista UK:ssa rahoite­taan kiin­teistöverol­la (Coun­cil Tax).
    Ja siel­lä kun­nat eivät hoi­da sosi­aali- ja terveystoimenrahoitusta.

  40. Tero: Asumisen hin­nan laskul­la olisi suurem­pi posi­ti­ivi­nen vaiku­tus kuin kiin­teistöveron korotuksella.

    Kiin­teistöverol­la ei pitkäl­lä aikavälil­lä ole tiuhaan asu­tu­il­la alueil­la juuri mitään tekemistä asumisen hin­nan kanssa. Asukkaan kannal­ta hin­ta siir­tyy han­k­in­tahin­nas­ta kiin­teistöveroi­hin. Kaik­ki liikenevät rahat menevät asumiseen kuitenkin.

    Täl­lä olisi kuitenkin se hyvä puoli, että ihmis­ten velkataak­ka kevenisi, kos­ka asun­to­jen han­k­in­tahin­ta olisi edullisem­pi. Velka­riski­in kiin­teistöverol­la siis olisi vaikutusta.

    Tar­jon­nan lisäämi­nen on näistä erilli­nen kysymys, vaik­ka toki Helsingis­sä voisi kaavoite­tun mut­ta rak­en­ta­mat­toman tont­ti­maan veron lait­taa sille tasolle, että sen pääl­lä istu­mi­nen ei ole kivaa.

    (Muuten siitä Espan­jas­ta: Tut­tu mum­mo myi ton­til­taan puu­tarhansa asun­tomaak­si ja muut­ti saamil­laan rahoil­la etelän aurinkoon synkeäm­mäk­si ajak­si vuot­ta. Jot­ta sitäkin tapahtuu.)

Vastaa käyttäjälle Viherinssi Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.