Asuntoluento, osa 13/13: Miksi tehdään huonoja päätöksiä?

16.9.2012 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

On olemassa monta teoriaa hyvästä kaupunkirakenteesta. Ne poikkeavat toisistaan paljon, mutta yhteistä niille on, että ne ovat kaikki parempia kuin todellisuus. Onnistuneen kaupunkirakenteen esteet ovat muualla kuin ammattilaisten osaamisessa. Vika on juristeissa ja talouden pelisäännöissä.

Järkevä kaupunkirakenne ei toteudu markkinaehtoisesti. Teoriassa syntyisi, jos pelaisimme markkinaehtoista kaavoituspeliä loputtoman pitkään ja jos parempaan tasapainoon voisi päästä kumoamalla kitkattomasti ja kustannuksitta aiemmat teot. Missä on saatu aikaan hyvää kaupunkia, julkisen vallan ote on ollut vahva. Meillä on monta vinouttavaa tekijää, joiden vuoksi kehitys ei oikeastaan voi mennä kuin vikaan.

Kuntien osa-optimointi

Kuntien välinen miinussummakilpailu tuottaa pahaa jälkeä. Tämä on tärkein syy hallituksen kuntauudistukseen. En ymmärrä, miksi kuntaministeri ei puhu tästä, vaan palveluista, joiden osalta kuntarakenteen ongelmat ovat vähäisiä – tai siis koskettavat asukasluvultaan pientä osaa maasta.

Alkeellinen maapolitiikka

Kun tonttimaan hinta määräytyy markkinaehtoisesti, rakentaminen järkevään ja järjettömään paikkaan on keskimäärin yhtä edullista. Järkevän paikan edullisuus kapitalisoituu maan hintaan. Siksi on yksityistaloudellisesti järkevää rakentaa järjettömiin paikkoihin. Saksassa näin ei käy, koska yhteiskunta tarjoaa maan ja rakentaminen järjettömiin paikkoihin on kiellettyä.

Suomesta puuttuu urbaaneihin oloihin soveltuva maapoliittinen lainsäädäntö – tai jos sellainen onkin, sitä ei sovelleta. Belgiassa aatelisto omistaa koko maan. Koska aatelistolla on vaaleissa vähän ääniä, aateliston maaomaisuus on käytännössä nollattu, eli maan on tosiasiassa yhteiskunnan omistuksessa. Monessa Saksan osavaltiossa on kiellettyä rakentamasta kaupunkimaista asutusta muualle kuin kaupungin omistamalle maalle. Näissä oloissa kaupungin on aika helppoa hankkia raakamaata sieltä, mistä se sitä tarvitsee. Sveitsissä maan ansiottomasta arvonnoususta leikataan yhteiskunnalle 90 prosenttia. Anglosaksisissa maissa maapohjan ansioton arvonnousu konfiskoidaan yhteiskunnalle kiinteistöverolla. Suomalainen käytäntö, jossa kaavoituksella jaetaan miljoonien pikavoittoja sinne tänne, aiheuttaisi missä muussa maassa hyvänsä laajamittaista korruptiota.  😀

Se, ettei vaikkapa raideyhteyden rakentamisesta tuleva maan ansioton arvonnousu koidu täysimääräisesti yhteiskunnalle, johtaa liikenneinfrastruktuurin alimitoitukseen. Helsinki investoi aikanaan 250 miljoonaa markkaa Ruoholahden metroon, mutta sai rahansa enemmän kuin kokonaan takaisin maan hinnassa. Jos Helsinki ei olisi omistanut maata, metroa ei olisi tullut. (Minä tosin äänestin päätöstä vastaan ainoana kaupunginhallituksessa, koska olisin halunnut metron Espooseen Töölön kautta.)

Maanomistusolot vaikuttavat meillä aivan liikaa kaavoitukseen. Ei kai kenenkään päähänkään pälkähtäisi rakentaa isoa autokaupunginosaa Histaan, jos sama taho omistaisi kaiken maan. Huonoon ratkaisuun joudutaan myös, jos rakennetaan vain kaupungin maalle, mikäli kaupunki omistaa maata kovin sirpaleisesti.

Sanoin joskus vähän harkitsemattomasti, että suomalainen maapolitiikka on Latinalaisen Amerikan tasolla. Olli Rehnin meksikolainen tyttöystävä lähetti kipakkaa palautetta sanoen, että on se Latinalaisessa Amerikassa paljon paremmalla tasolla.

Saksan yli lennettäessä näkee, että asutus on jokseenkin kokonaan tiiviissä taajamissa. Sen ansiosta maalaiskylissäkin palvelutaso on korkea. On lähikauppaa ja kapakkaa. Ajoin kauan sitten ennen gps-aikakautta fillarilla kohti Kööpenhaminaa. Luulin olevani eksyksissä, koska matkamittarin mukaan kaupungin keskustaan piti olla enää kymmenen kilometriä ja olin keskellä maaseutua. Seuraavan nyppylän jälkeen alkoi ruutukaava. Meillä kaupunkien ympärillä ei ole kunnollista maaseutua lainkaan vaan eräänlaista vaihettumisvyöhykettä. Tämän seurauksena pääkaupunkiseudulla käytetään ihmisten liikuttamiseen paikasta toiseen kaksi kertaa niin paljon energiaa kuin samankokoisissa eurooppalaisissa kaupungeissa on tavanomaista.

Syrjäisyyden kustannusten ulkoistaminen

Kaukana asumisesta aiheutuu paljon kustannuksia, mutta niistä suurin osa on ulkoistettu yhteiskunnalle. Pitkiä julkisen liikenteen matkoja subventoidaan enemmän kuin lyhyitä. Työmatkasta saa verovähennyksen sen lisäksi, että autoilun ulkoisia kustannuksia ei kaupunkiliikenteessä veroteta riittävästi. Jotta emme taas alkaisi väitellä tästä, väitteeni on siis, että autoilu on kaupungeissa aliverotettua ja maaseudulla räikeästi yliverotettua)

Kunta on velvollinen kuljettamaan lapset kouluun paikasta riippumatta. Kotipalvelu on samanhintaista, joutuupa kotiavustaja kulkemaan 30 metriä tai 30 kilometriä. Sähkö-, vesi- ja viemärilaskuissa taajamien asukkaat subventoivat haja-asutusalueiden asukkaita.

Syrjässä asumisen tukeminen on perusteltua tyhjenevän maaseudun vanhan asutuksen osalta, mutta ei kasvavien kaupunkien uusien asuntojen osalta. Joka haluaa asua kaukana, maksakoot itse tästä aiheutuvat kustannukset.

Huomattakoon, että jos syrjäisyyden kustannusten ulkoistamisesta luovuttaisiin, se nostaisi maan hintaa järkevissä paikoissa entisestään. Tätä kautta menetettäisiin suuri osa yhdyskuntarakenteellisesta hyödystä. On kuitenkin alueita, joissa rakennusoikeuden arvo menisi nollaan eli alueet jäisivät kaupunkimaisen rakentamisen ulkopuolelle.

= = = =

Tämä oli viimeinen osa. En tiennyt, mihin sitouduin, kun lupasin julkaista luentoni pilkottuna. Puolessatoista tunnissa ehtii sanomaan aika paljon.

Kommentit

53 Vastausta artikkeliin “Asuntoluento, osa 13/13: Miksi tehdään huonoja päätöksiä?”

  1. Kaakon-Kulmalta kirjoitti 16.9.2012 kello 11:11

    “Suomalainen käytäntö, jossa kaavoituksella jaetaan miljoonien pikavoittoja sinne tänne, aiheuttaisi missä muussa maassa hyvänsä laajamittaista korruptiota.”

    Hyvä veli,

    Maan tapa on se, että meillä ei ole korruptiota.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.9.2012 kello 11:36

    Hyvä on, käyn lisäämässä hymiön, jotta viesti tulisi ymmärretyksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Koditon kirjoitti 16.9.2012 kello 11:36

    Mainio kirjoitus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Viherinssi kirjoitti 16.9.2012 kello 12:13

    Syrjässä asumisen tukeminen on perusteltua tyhjenevän maaseudun vanhan asutuksen osalta, mutta ei kasvavien kaupunkien uusien asuntojen osalta.

    Jos se on perusteltua, niin kerro ne perusteet. Puhutaanko nyt taloudellisista, inhimillisistä vai äänestäjien fiiliksiin vetoavista perusteista?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Viherinssi kirjoitti 16.9.2012 kello 12:15

    Anglosaksisissa maissa maapohjan ansioton arvonnousu konfiskoidaan yhteiskunnalle kiinteistöverolla.

    Vaikka noin yleisesti anglosaksisissa maissa on iso joukko pähkähullun tuntuisia toimintatapoja, ääni tälle!

    Onko siihen jokin periaatteellinen syy, että meillä ei kiinteistövero kuulu verovalikoimaan? Sehän on sekä yleisesti varsin oikeudenmukaisesti koettu vero että kovin vaikeasti kierrettävissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.9.2012 kello 15:34

    Kiinteistö vero on epäedullinen varttuneelle väelle, koska se tulee oikeastaan sen maksettavaksi, joka omistaa kiinteistön (asunnon) sillä hetkellä, kun verroa korotetaan ja edullinen nuorille, jotka ovat tulossa asuntomarkkinoille ostajina. Varttunut väki (sd) ei siksi sitä hyväksy ja kokoomus siksi, että kokoomus ei sitä hyväksy.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Juho Laatu kirjoitti 16.9.2012 kello 12:45

    > Kuntien välinen miinussummakilpailu tuottaa pahaa jälkeä. Tämä on tärkein syy hallituksen kuntauudistukseen. En ymmärrä, miksi kuntaministeri ei puhu tästä vaan palveluista, joiden osalta kuntarakenteen ongelmat ovat vähäisiä – tai siis koskettavat asukasluvultaan pientä osaa maasta.

    Ehkä to ei ole kuntaministerille se keskeisin syy. Huonosti tuo olisi perusteltavissakin. Eivät uudet rajat poista kuntien välistä kilpailua. Tietenkin jos Helsinki saisi itseleen niin ison suojavyöhykkeen, että kenenkään ei kannattaisi enää tulla töihin nykyisen Helsingin alueelle tuon suojavyöhykkeen rajojen ulkopuolelta, tässä tilanteessa nykyisen Helsingin alueella työskentelevät eivät pääsisi karkaamaan itselleen parempiin oloihin suojavyöhykkeen ulkopuolelle muiden verotettavaksi. Mutta vanhat ongelmat jatkuisivat tietenkin uusilla rajoilla, nyt vain entisen Helsingin aluetta koskematta. Tosin sosiaalitapaukset voisi lähettää Helsinkiin kauempaakin. Lopullinen ratkaisu olisi muodostaa Suomeen yksi kunta. Kai se olisi Helsinki nimeltään.

    Minun mielestäni tuollaiset kustannusten jakamiseen liittyvät ongelmat tulisi ratkaista kustannusten jakoa muuttamalla, ei rajojen muutoksilla. Se on selvä, että helsinkiläisiä ärsyttää moni asia sen naapureissa. Mutta eläköön se pieni ero. Hyvä että suomalaisilla on mahdollisuus valita.

    Kuntauudistuksen todellisia motiiveita olisikin syytä pohtia. Yhtään perusteltua syytä en ole vielä nähnyt. Ilmeisesti kukaan ei olikein uskalla kertoa todellisia motiiveitaan. Hallitusohjemaan kirjattu tavoite on tietenkin yksi keskeinen syy sille, miksi ministeri Virkkunen hanketta noin kovasti ajaa. Mutta ei tuo tietenkään mikään järkevä syy ole.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. JouniL kirjoitti 16.9.2012 kello 12:45

    On vain kehittyviä maakuntia ja vastaavia. 🙁

    Kaakon-Kulmalta:
    “Suomalainen käytäntö, jossa kaavoituksella jaetaan miljoonien pikavoittoja sinne tänne, aiheuttaisi missä muussa maassa hyvänsä laajamittaista korruptiota.”

    Hyvä veli,

    Maan tapa on se, että meillä ei ole korruptiota.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. JouniL kirjoitti 16.9.2012 kello 12:48

    CO2 päästöjä joudutaan laskemaan.Se tulee tarkoittamaan asutuksen tiivistämistä.

    Samalla kustannuksetkin laskevat, joten ekonomia ja ekologia ovat win-win tilanteessa.

    Kysymys on vain miksi sitä ei ole jo tehty????
    Suomalaistenhan pitäisi oleman rationaalisia ihmisiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. JouniL kirjoitti 16.9.2012 kello 12:52

    Et puhu maaseudusta.

    Siellä on paljon vanhaa väkeä pitkin metsätaipaleita. Heille pitää kuntien järjestää palveluja. Ne rahat tulevat siirtoina kaupungeista tasausjärjestelmän kautta.

    Vanhukset ovat yksin koska lapset ovat lähteneet asutuskeskuksiin.
    Miksi he eivät myös muuta lähelle lapsia ja palveluja. Eikö siinä koko Suomi voittaisi.

    Eikö pitäisi houkutella muuttamaan siinä vaiheessa kun se vielä onnistuu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.9.2012 kello 15:27

    Et puhu maaseudusta.

    Luennon aihe oli pääkaupunkiseudun asuntopolitiikka.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Hanna-Leena Ylinen kirjoitti 16.9.2012 kello 12:56

    “Suomalainen käytäntö, jossa kaavoituksella jaetaan miljoonien pikavoittoja sinne tänne, aiheuttaisi missä muussa maassa hyvänsä laajamittaista korruptiota. :-D”

    Tulkitsen tekstin lopussa olevan hymiön niin, ettei kirjoittaja itsekään usko, että Suomi tässä suhteessa poikkeaisi mitenkään niistä kaikista muista maista.

    Toimintapa voi olla kyseenalainen, vaikkei varsinaisia lahjuksia annettaisikaan. Kun piirit ovat pienet, syntyy ristiinkytkentöjä ja yhteistoimintamalleja, joissa joidenkin tahojen toiveita kuunnellaan turhankin herkillä korvilla.

    Rakenteellista korruptiota eivät siinä mukana olevatkaan osaa välttämättä tunnistaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Heikki kirjoitti 16.9.2012 kello 13:07

    Nykyinen tilanne perustuu öljyn, ja raaka-aineiden huokeaan hintaan. Tulevaisuudessa tämä muuttuu todella rajusti, ja rakenteet tullaan talousrealiteetin pakottamana muuttamaan yhä kaupunkimaisemmiksi.

    Syynä on kysynnän, ja tarjonnan laki. Kun kaikkia raaka-aineita on maailmassa yhä vähemmän ja hankalammin saatavissa, sekä ostovoimaisia ihmisiä yhä enemmän, niin kaikki kallistuu. Tai paremmin sanottuna kaikkea on vähemmän, ja sitten karsitaan rakenteista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Leo Stranius kirjoitti 16.9.2012 kello 13:16

    Kiitos kiinnostavasta luento- ja kirjoitussarjasta!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. tpyyluoma kirjoitti 16.9.2012 kello 13:17

    Maan tapa on kaikkien etu!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. tpyyluoma kirjoitti 16.9.2012 kello 13:28

    Muuten noin, mutta tuo nyt on ihan höpsistä ettei kaupunkirakenteellisilla koulukunnilla olisi väliä. Niitä on tasan kaksi.

    Kaupunkivihamielisen koulukunnan mielestä terveydellistä, agraaripsykologisista, autoliikenteellistä tai ihan vaan ihmisvihamielisistä syistä kaupunki on ongelma joka pitää ratkoa pilkkomalla se lähiöhin, funktionaalisiin alueisiin, puutarhakaupunkeihin tai ties mihin himmeleihin, kunhan ne eivät vaan millään muotoa muistuta kaupunkia. Asiaan kuuluu myös etttä kaupunkia ei voi verottaa liikaa.

    Sitten on niitä joidenka mielestä kaupunki on ihan hyvä juttu.

    Ottaen huomioon että kaupunkien vastustamisella on tehty ihan kivasti uraa ja rahaa, tämäkin on toki maan tapa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. newyorkista kirjoitti 16.9.2012 kello 14:25

    Saksassa ei tainnut olla isojakoa, joka Suomessa rikkoi kylärakenteen aika tekokkaasti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Erinomainen luento kirjoitti 16.9.2012 kello 14:44

    “En tiennyt, mihin sitouduin, kun lupasin julkaista luentoni pilkottuna. Puolessatoista tunnissa ehtii sanomaan aika paljon.”

    Jo monta osaa sitten olin aikeissa kommentoida, ettet varmastikaan ollut mitenkään voinut ehtiä käsittelemään kaikkea tätä yhdessä luennossa. Ilmeisesti olit. Nyt harmittaa vielä enemmän etten tullut kuuntelemaan vaan tein muita työjuttuja.

    Tai ei harmita, kun kerran jaoit ajatuksesi näin myös meille, jotaka emme vaivautuneet paikalle.

    Olet todella ehtinyt sanomaan paljon, valottamaan yhteiskuntasuunnittelua ja -politiikkaa monesta eri näkökulmasta. Tämä viimeinen kirjoitus on hyvä kiteytys.

    Paljon hyvää tarkoittavaa työtä tehdään, mutta pelisäännöt ovat kauhean vaikeita ja ohjaavat hyvätkin yritykset monasti ihan metsään.

    Ja viime kädessä: “vika on juristeissa ja talouden pelisäännöissä”.

    jep-jep-jep. Mutta nyt kyllä moni juristi varmaakin hermostuu. Ehkä siinäkin vika on juridiikassa, juristeissa vain sikäli kun osallistuvat “yhteiskunta”-nimiseen peliin pelatakseen eivätkä muokatakseen sääntöjä kokonaisuuden palvelu tavoitteenaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.9.2012 kello 15:25

    Juristit ovast kyllä myös tuomioistuin tulkinnoilla muuttaneet laintuolkintaa. Esimerkiksi maata lunastettaessa pitää nykyisin maksaa mös odotusarvosta, mitä eduskunta ei kyllä ole koskaan tarkoittanut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Viherinssi kirjoitti 16.9.2012 kello 16:09

    Osmo Soininvaara:
    Kiinteistö vero on epäedullinen varttuneelle väelle, koska se tulee oikeastaan sen maksettavaksi, joka omistaa kiinteistön (asunnon) sillä hetkellä, kun verroa korotetaan ja edullinen nuorille, jotka ovat tulossa asuntomarkkinoille ostajina. Varttunut väki (sd) ei siksi sitä hyväksy ja kokoomus siksi, että kokoomus ei sitä hyväksy.

    Näinhän se on. Minua hämmästyttää kiinteistöveron kohdalla se, että nuorempi sukupolvi ei ole sitä vaatimassa. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla perheitten varallisuusasema perustuu paljolti siihen, minkälaisella hetkellä on sattunut pääsemään asuntorumbaan kiinni. Ehkä ihmiset pelkäävät kiinteistöveroa tajuamatta, että toinen vaihtoehto on käytännössä tuloveron korotus.

    Jyrkät muutokset ovat toki hankalia, mutta pitkällä siirtymäajalla kiinteistöverosta pitäisi tehdä hyvinkin merkittävä veromuoto. Mutta taitaa olla niin, että poliittisessa realismissa se hetki tulee tasan silloin, kun maa alkaa olla konkurssissa. Ja silloin siirtymäaika ei ole pitkä.

    Jostain syystä ainoa kiinteistöjen verotuksiin näkyvissä oleva muutos on täysin vesipäinen varainsiirtoveron nosto. (Se ei ole vesipäinen lainaosuuden huomioimisen osalta, eikä toki verokantojen yhtenäistäminenkään ole huono, mutta koko vero on huono.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Shakeem kirjoitti 16.9.2012 kello 17:01

    Muistan nähneeni joskus taulukon, jossa oli listattu eri maiden liikkumisen osuus bruttokansantuotteesta. Se oli todella havainnollinen.

    Ei liene yllätys, että Yhdysvalloissa ihmisten liikuttamiseen tuhlataan paljon enemmän, kuin liikenteellisesti tehokkaissa Keski-Euroopan maissa, puhumattakaan Japanista. Suomi oli Euroopan peränpitäjiä johtuen räjähtäneestä kaupunkirakenteesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Shakeem kirjoitti 16.9.2012 kello 17:19

    Osmo Soininvaara:
    Kiinteistö vero on epäedullinen varttuneelle väelle, koska se tulee oikeastaan sen maksettavaksi, joka omistaa kiinteistön (asunnon) sillä hetkellä, kun verroa korotetaan ja edullinen nuorille, jotka ovat tulossa asuntomarkkinoille ostajina. Varttunut väki (sd) ei siksi sitä hyväksy ja kokoomus siksi, että kokoomus ei sitä hyväksy.

    Niinpä. Kokoomus ja SDP ovat kuitenkin puheiden tasolla myös nuorten asialla. Heidän useat edustajat lausuvat ihan julki, että asuntolainan korkojen verovähennysoikeus on olemassa nuorten asunnonoston helpottamiseksi. Eräskin SDP:n edustaja puolusti televisiossa raivokkaasti korkovähennystä siksi, ettei nuorten asemaa saa heikentää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. epäpätevyytttä kirjoitti 16.9.2012 kello 17:29

    Osmo Soininvaara:
    Juristit ovast kyllä myös tuomioistuin tulkinnoilla muuttaneet laintuolkintaa. Esimerkiksi maata lunastettaessa pitää nykyisin maksaa mös odotusarvosta, mitä eduskunta ei kyllä ole koskaan tarkoittanut.

    Kun eduskunta tekee lain, jota tulkitaan aivan eri tavalla kuin mitä on muka tarkoitettu, niin syylliset löytyvät kyllä eduskunnasta.

    Kun tällainen asia huomataan, niin miksiköhän lakia ei sitten täsmennetä, jotta sitä tulkittaisiin eduskunnan haluamalla tavalla?

    Se on kyllä toinen juttu, että kuinka yhteneväinen eduskunnan tulkinta on. Eri puolueet kun eivät tahdo oikein ymmärtää toistensa yksinkertaisimpiakaan lausuntoja sillä tavalla kuin lausuja on tarkoittanut sen ymmärrettävän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. toke kirjoitti 16.9.2012 kello 17:39

    Kaakon-Kulmalta:
    Hyvä veli,
    Maan tapa on se, että meillä ei ole korruptiota.

    Jonka lisäksi maan tapana on jaella niitä miljoonien pikavoittoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Liian vanha kirjoitti 16.9.2012 kello 18:23

    “Sehän on sekä yleisesti varsin oikeudenmukaisesti koettu vero että kovin vaikeasti kierrettävissä.”

    Se on synnyttänyt mm USA:ssa trailerparkit. Perävaunuista ei peritä kiinteistöveroa.

    Maapohjan verotuskin saadaan kierrettyä vähäarvoisella/verovapaalla käyttömuodolla

    Suomessa Rastila alkaa muistuttaa tällaista asumismuotoa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Raimo K kirjoitti 16.9.2012 kello 18:24

    Osmo Soininvaara:
    Kiinteistövero on epäedullinen varttuneelle väelle, koska se tulee oikeastaan sen maksettavaksi, joka omistaa kiinteistön (asunnon) sillä hetkellä, kun veroa korotetaan ja edullinen nuorille, jotka ovat tulossa asuntomarkkinoille ostajina. Varttunut väki (sd) ei siksi sitä hyväksy ja kokoomus siksi, että kokoomus ei sitä hyväksy.

    Siis meillä on kiinteistövero ja se on sama vanhoille ja nuorille, jotka omistavat kiinteistöjä.
    Toki voidaan sanoa, että se on edullinen nuorille – mutta eipä heillä silloin ole kiinteistöäkään.
    Vero on aika alhainen, mutta sen korottamista vastustetaan, koska se korottaa asumiskustannuksia. Niinhän se tekee, mutta vaikutus on marginaalinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Liian vanha kirjoitti 16.9.2012 kello 18:41

    Itse asiassa Kepulandiassa on kyetty yhteiskunnan toimesta vaikuttamaan asuntotuotantoon tarkoitetun maan hintaan.
    Kuntien välinen kilpailu on johtanut siihen, että kunta hankkii raakamaata kohtuuhinnalla, joko ostamalla vapaaehtoisilla kaupoilla tai lunastamalla,kaavoittaa sen , rakentaa kunnallistekniikan ja myy suurin piirtein omakustannushintaan rakentamiseen.

    Pääkaupunkiseudulla toimitaan toisin ja kunnat ovat toimivat osana hintojen vedätystä.

    Ei tuo kaavoitustoiminta Kepulandiassakaan korruptiovapaata ole vaan vaan kaavoitus ja ostot suuntautuvat politiikan sisäpiirin lähipiirien eduksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Ville kirjoitti 16.9.2012 kello 19:31

    Liian vanha:

    Pääkaupunkiseudulla toimitaan toisin ja kunnat ovat toimivat osana hintojen vedätystä.

    Jos laajennetaan tarkastelua kehyskuntiin, löytyy kyllä erilaisia käytäntöjä – myös kuntia, jotka eivät suostu maankäyttösopimuksiin ja ostavat maan raakamaan hinnalla, tarvittaessa käyttävät lunastusta. Olen ymmärtänyt, että esim. Helsingissä isoin puolue on vastaan edes lunastuksella uhkaamista, mistä syystä raakamaastakin maksetaan huomattavasti enemmän kuin vieressä naapurikunnissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Mikael M. kirjoitti 16.9.2012 kello 23:01

    Viherinssi: Näinhän se on. Minua hämmästyttää kiinteistöveron kohdalla se, että nuorempi sukupolvi ei ole sitä vaatimassa. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla perheitten varallisuusasema perustuu paljolti siihen, minkälaisella hetkellä on sattunut pääsemään asuntorumbaan kiinni. Ehkä ihmiset pelkäävät kiinteistöveroa tajuamatta, että toinen vaihtoehto on käytännössä tuloveron korotus.

    Nuoret eivät osaa vaatia parannuksia, koska asiasta ei käydä juuri minkäänlaista julkista keskustelua, ja koska useimmat nuoret poliitikot ovat lisäksi ihan höhliä, täysiä pyrkyreitä tai molempia.

    Asumisen hinta ja laatu ja niiden taustalla olevat syyt pitäisi pakottaa jatkuvaan julkiseen keskusteluun vaikka väkisin. Saattaisipa asialla tienata jokusen äänestäjänkin.

    Asuntoluennossa mainitut asiat ovat ainakin minulle tärkein syy, miksi koen edelleen vihreät puolueena itselleni läheisimmäksi, vaikka tilanne onkin käynyt viime vuosina hyvin ristiriitaiseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. kommentti kirjoitti 17.9.2012 kello 1:01

    Osmo Soininvaara:
    Kiinteistö vero on epäedullinen varttuneelle väelle, koska se tulee oikeastaan sen maksettavaksi, joka omistaa kiinteistön (asunnon) sillä hetkellä, kun verroa korotetaan ja edullinen nuorille, jotka ovat tulossa asuntomarkkinoille ostajina. Varttunut väki (sd) ei siksi sitä hyväksy ja kokoomus siksi, että kokoomus ei sitä hyväksy.

    Hmm. Kiinteistöveron maksaa suoraan se, joka kiinteistön omistaa. Eli esim. taloyhtiön tapauksessa taloyhtiö, joka puolestaan veloittaa kiinteistöveroa vastaavan summan osana yhtiövastiketta. Ja esim. vuokranantaja puolestaan vuokran suuruutta määrittäessään huomioi myös yhtiövastikkeen… käytännössä kiinteistöveron maksaa lähes aina lopulta se, joka kiinteistöä käyttää. Kiinteistön omistaja välittää verotulot verottajalle. Mutta perii kiinteistöverostakin aiheutuvat kulut kiinteistön käyttäjältä, mikäli tämä on vuokralainen.

    Suomalainen kiinteistöverosysteemi, joka ei ole korvamerkattu, on kohtalaisen hyvä. Amerikassahan kiinteistövero on korvamerkattu vero. Kiinteistöverotulot käytetään julkisen koulutuksen järjestämiseen. Ja köyhillä asuinalueilla on sen seurauksena huonot koulut, ja rikkailla asuinalueilla selvästi paremmat oppimisolosuhteet. Tämä kärjistää entisestään tuloeroja ja tekee sosiaalisesta asemasta herkemmin perinnöllisen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. JouniL kirjoitti 17.9.2012 kello 9:12

    Eiköhän se vero mene suoraan kustannuskiin.

    Jos omistaa niin maksaa suoraan ja jos on vuokralla, maksaa vuokrassa.

    Raimo K: Siis meillä on kiinteistövero ja se on sama vanhoille ja nuorille, jotka omistavat kiinteistöjä.
    Toki voidaan sanoa, että se on edullinen nuorille – mutta eipä heillä silloin ole kiinteistöäkään.
    Vero on aika alhainen, mutta sen korottamista vastustetaan, koska se korottaa asumiskustannuksia. Niinhän se tekee, mutta vaikutus on marginaalinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Osmo Soininvaara kirjoitti 17.9.2012 kello 9:17

    Kiinteristövero kapitalisoituu hintaan ja siksi se ei oikerastaan asunnon ostajalle maksa mitään. Hän joutuu maksamaan veroa joka vuosi, mutta saa asunnon vastaavasti halvemmalla. Eräs tuttavani ihmetteli, miksi hänen asuntonta Manhatt6anilla on halvempi kuin Espoossa. Ymmärsi, kun sai ensimmäisen kiinteistöverolipun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. JouniL kirjoitti 17.9.2012 kello 9:15

    Kepu vastustaa, koskaa maata ja kiinteistöjän on heidän äänestäjillään paljon.

    Kumpi sitten on parempi. Kunnalisvero palkasta vai kiinteistövero/vero maanomistuksesta.

    Osmo Soininvaara:
    Kiinteistö vero on epäedullinen varttuneelle väelle, koska se tulee oikeastaan sen maksettavaksi, joka omistaa kiinteistön (asunnon) sillä hetkellä, kun verroa korotetaan ja edullinen nuorille, jotka ovat tulossa asuntomarkkinoille ostajina. Varttunut väki (sd) ei siksi sitä hyväksy ja kokoomus siksi, että kokoomus ei sitä hyväksy.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. R. Silfverberg kirjoitti 17.9.2012 kello 9:19

    Olen jutellut muutaman varttuneen henkilön kanssa, jotka asuvat maalla, että vihoviimeisenä he kaupungin slummiin haluavat muuttaa.

    He kyllä kiroavat sitä että Suomi avustaa Kreikkaa ja Espanjaa jne mutta pitävät itsestäänselvyytenä että Suomen pitää tukea omia kehitysalueitaan ja maaseutua.

    Jos kävisi niin että öljyn ja energian saatavuus heikkenisi niin heidän mielestään ihmisten pitää oppia tulemaan toimeen kuten maaseudulla elettiin 1930-1950-luvulla heidän ollessa nuoria, eli ihmisillä ei käytännössä ollut mitään muuta kuin katto pään päällä ja huonoa ruokaa ja paljon, paljon työtä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. hupsis kirjoitti 17.9.2012 kello 13:55

    Missä on saatu aikaan hyvää kaupunkia, julkisen vallan ote on ollut vahva.

    Esimerkkejä kiitos. Zurich (tuskinpa), Lontoo (ei kai nyt sentään ?) New York (vahva ja vahva).

    Missä ylipäänsä julkisen vallan ote on vahvempi kuin Suomessa?

    Entäs jos kyse onkin siitä mikä on ihmisten mielestä hyvää kaupunkia ja miten tämä näkemys yhtyy Soininvaaran tai Vihreiden näkemyksiin?

    Sveitsissä maan ansiottomasta arvonnoususta leikataan yhteiskunnalle 90 prosenttia.

    Olet viitannut tähän ennenkin. Asun Sveitsissä ja olen yrittänyt selvittää mistä on kyse, mutta ainakaan firmamme lakimiehet, Sveitsiläiset ystäväni, eivätkä myöskään kanttonimme verottajan sivut moisesta puhu.

    Eli mistä on kyse, kuka on verottaja (kylä, kanttoni, vai valtio) ? Jos kylä tai kanttoni, niin oletko varma että käytäntö ei ole vain paikallinen ?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Osmo Soininvaara kirjoitti 17.9.2012 kello 15:20

    Ymmärtääkseni kyse Sveitsissä on kaavoitusmaksusta. Jos tietoni on väärä tai vanhentunut, se täytyy tietysti korjata. Tieto on peräisin errästä alan seminaarista vuosia sitten.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Syltty kirjoitti 17.9.2012 kello 14:04

    Suurin osa suomalaisista ajttelee, että kiinteistövero on yksinkertaisesti väärin koska miljoonan euron asunnossa asuva köyhä (sic!) mummo ei kykene pienellä eläkkeellään maksamaan kiinteistöveroja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. pekka kirjoitti 17.9.2012 kello 19:18

    viherinssi:

    ode:

    Anglosaksisissa maissa maapohjan ansioton arvonnousu konfiskoidaan yhteiskunnalle kiinteistöverolla.

    Vaikka noin yleisesti anglosaksisissa maissa on iso joukko pähkähullun tuntuisia toimintatapoja, ääni tälle!

    Onko siihen jokin periaatteellinen syy, että meillä ei kiinteistövero kuulu verovalikoimaan?

    Kuinka niin ei kuulu meillä verovalikoimaan?
    Kiinteistöveroa Suomessa on nostettu tasaisella tahdilla ja vielä valtiovallan toimenpitein pakotettu kuntia nostamaan veroja sallittuja alarajoja korottamalla.

    Toki USAssa kiinteistövero on yleensä meikäläistä korkeampi (vaihtelee alueittain voimakkaasti 0,2-4%), mutta ei se ero nyt niin järisyttävän suuri ole.

    Yhdysvalloissa koko maan 2009 mediaanikiinteistövero oli $1917 (1,07% asunnon/kiinteistön arvosta).
    Suomessa 2012 yleinen kiinteistövero oli keskimäärin 0,9%, vakituisen asuinrakennuksen 0,4% ja muun rakennuksen 1,0% (esim omakotitalossa tontti verotetaan yleisellä ja rakennus ao. rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan)

    Verotus on kuitenkin pitkän ajan kuluessa syntynyt monimutkainen kokonaisuus. Vähän huolestuttaa kepeys, jolla Ode (viherinssin säestämänä) on viime aikoina esittänyt verotuksen painopisteen rajua siirtämistä asumisen verottamisen suuntaan (kiinteistövero, asuntotulon vero).

    Pitäisi kuitenkin muistaa, että valtiovalta on toimenpiteillään saanut aikaan tilanteen jossa valtaosa kansasta asuu omistusasunnossa.
    Nyt siitä sitten pitäisi alkaa rangaista.
    Kuinka oikeudenmukaista tällainen on, puhumattakaan hankkeen vaarallisuudesta.

    Jos asumista aletaan rangaista rajulla verotuksella se luonnollisesti laskee asuntojen hintoja. Muistelkaa nyt vähän mistä viime aikaiset finanssikriisit ovat yleensä lähteneet liikkeelle (vihje: asuntojen hintojen laskusta).

    lähde usan kiinteistöverotiedoille:
    http://taxfoundation.org:81/sites/taxfoundation.org/files/docs/proptaxbystate-2005-2009-20100928.pdf

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Osmo Soininvaara kirjoitti 17.9.2012 kello 21:50

    Kiinteistöveron suuruutta ei ratkaise yksin prosentti. Huomioon on otettava myös, mistä tuo prosentti lasketaan. Meillä verotusarvot ovat kaukana käyvistä arvoista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Raimo K kirjoitti 17.9.2012 kello 21:57

    Osmo Soininvaara:
    Kiinteistöveron suuruutta ei ratkaise yksin prosentti. Huomioon on otettava myös, mistä tuo prosentti lasketaan. Meillä verotusarvot ovat kaukana käyvistä arvoista.

    Teillä voi olla, mutta meilläpäin moni kunta on palkannut konsultin käymään läpi verotusarvoja ja saanut aikaan hyviä tuloksia. Lain mukaan veron pohjana on käypä arvo.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Viherinssi kirjoitti 17.9.2012 kello 23:27

    Minäkään en lähtisi kiinteistöveron prosenttia pilkunpaikan verran nostamaan. Suuruusluokkana 1,5 – 2 % todellisesta käyvästä arvosta tuntuisi järkevältä, 5 % on jo selvästi liikaa.

    Jos tämä muutos tehtäisiin yön yli, se löisi kaikkein pahimmin korville niille, jotka ostivat isolla velalla asunnon edellisenä päivänä. Jotta tältä vältyttäisiin, muutoksen pitää olla ennakoitava ja riittävän pitkällä siirtymäajalla.

    Kiinteistöveron korottaminen laskisi kiinteistöjen hintoja verrattuna siihen tilanteeseen, jossa kiinteistöveroa ei koroteta. Ja tämä juuri on tarkoitus. Samoilla tuloilla olisi edelleen varaa siihen samaan asuntoon, mutta rahat menisivät eri paikkaan. Olennaisesti nettotulos olisi tulonsiirto halvalla tontin aikanaan saaneilta verottajalle.

    Olisihan tässä häviäjiä. Pakilan mummo asuu huonokuntoisessa talossa vanhalla rintamamiestontilla, eikä pienellä eläkkeellä saa yli viisinumeroista kiinteistöveroa maksettua. Sitten lohkotaan tontti, jonka jälkeen kiinteistövero laskee ja myyntituotoilla saa maksettua kiinteistöveron vaikka parin seuraavankin sukupolven elinajan yli.

    Entäpä se Pihtiputaan mummo siellä takametsissä? Kiinteistön arvo parikymmentä tuhatta, kiinteistövero muutama satanen. Voidaan huomioida alimmissa eläkkeissä.

    Kiinteistövero nykyisellään on italialaistyyppinen vero, jonka todellinen suuruus riippuu herrojen suopeudesta arvon arvioinnissa. Jos siitä saataisiin jollain aikavälillä ihan oikeisiin arvoihin perustuva vero, se myös vaimentaisi kiinteistöjen hintojen heilahteluja ja ehkäisisi kuplia. Se myös kannustaisi nykyistä enemmän myymään tontteja niiden päällä istumisen sijaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Osmo Soininvaara kirjoitti 18.9.2012 kello 8:18

    Vanhan mummon kiinteistövero-ongela voidaan hoitaa niin, että hän ei sitä maksa vaan se jää velaksi kunnalle ja peritään kuolinpesältä. Toki saman voi pankkikin hoitaa, mutta pankkilainan ottamista voi pelätä. Kunta ei vanhuksen elinaikana velkaa perisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Tero kirjoitti 18.9.2012 kello 9:08

    Toisin kuin Osmo, itse uskon markkinatalouden (kysyntä vs tarjonta) voivan toimia myös suomalaisessa “suurkaupungissa”. Mikäli päätettäisiin, että tarjontaa olisi enemmän kuin kysyntää, asumisen hinta laskisi siedettävälle tasolle. Jostain kumman syystä tähän ei usko juuri kukaan. Miksi? Asumisen hinnan laskulla olisi suurempi positiivinen vaikutus kuin kiinteistöveron korotuksella.

    Tosiaalta, jokaisen kannattaa miettiä hetki, mistä nykyisen korkeiden asuntohintojen aikana tapahtuvan kasvun
    vaatima uusi raha tulee? Se tulee 30-40 v. keskituloisten pankista ottamista asuntolainoista. Niitä on yhteensä noin 100 miljardia eli enemmän kuin valtiolla on lainaa vuoden 2013 lopussa. Nämä lainamiljardit on sidottu lyhyeen korkoon eli velkapommi voi iskeä yhtäaikaa kahdelta suunnalta.

    Lisäksi: Kiinteistöverokeskustelusta unohtuu aina rakentamattoman (mutta kaavoitetun) maan kiinteistövero. Mitähän tapahtuisi hinnoille ja tarjonnalle, jos vero olisi 20% maan markkinahinnasta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. KKK kirjoitti 18.9.2012 kello 10:09

    Osmo Soininvaara: Vanhan mummon kiinteistövero-ongela voidaan hoitaa niin, että hän ei sitä maksa vaan se jää velaksi kunnalle ja peritään kuolinpesältä. Toki saman voi pankkikin hoitaa, mutta pankkilainan ottamista voi pelätä. Kunta ei vanhuksen elinaikana velkaa perisi.

    Miksi vanha mummo ei voi yksinkertaisesti muuttaa pienempään asuntoon? En näe siinä mitään järkeä, että järjestelmä tukee sitä että asunnot ovat epätarkoituksenmukaisessa käytössä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. JouniL kirjoitti 18.9.2012 kello 11:00

    KKK taitaa olla vähän nuori.

    Vanha mummo ei usein kestä muuttoa, vaan muutosta on seurauksena laitoshoito, joka se vasta on ikävä mummolle ja kallisi yhteiskunnalle.

    KKK: Miksi vanha mummo ei voi yksinkertaisesti muuttaa pienempään asuntoon? En näe siinä mitään järkeä, että järjestelmä tukee sitä että asunnot ovat epätarkoituksenmukaisessa käytössä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. JouniL kirjoitti 18.9.2012 kello 11:05

    Voisiko kunnallisveroa siirtää kiinteistöveroon.

    Briteissä kunnalliset palvelut rahoitetaan kiinteistöverolla. Siinä oli eri luokkia riippuen kiinteistöstä ja tontista.

    Onko syytä miksi Suomessa ei voitaisi mennä samaan suuntaan?

    Osmo Soininvaara:
    Kiinteistöveron suuruutta ei ratkaise yksin prosentti. Huomioon on otettava myös, mistä tuo prosentti lasketaan. Meillä verotusarvot ovat kaukana käyvistä arvoista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. KKK kirjoitti 18.9.2012 kello 11:29

    JouniL: KKK taitaa olla vähän nuori.
    Vanha mummo ei usein kestä muuttoa, vaan muutosta on seurauksena laitoshoito, joka se vasta on ikävä mummolle ja kallisi yhteiskunnalle.

    Riippuu vähän siitä kuinka vanha on vanha. Monet muuttavat eläkkeellä vapaaehtoisesti esim. Espanjan auringon alle. Se, että muutosta seuraa usein laitoshoito, ei tarkoita sitä että muutto olisi laitoshoidon syy. Moni voi muuttaa asuntoa esim. heikentyneen liikkumiskyvyn takia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. pekka kirjoitti 18.9.2012 kello 14:29

    JouniL:

    Voisiko kunnallisveroa siirtää kiinteistöveroon.

    Briteissä kunnalliset palvelut rahoitetaan kiinteistöverolla.

    No ei ihan. 25% kuntien menoista UK:ssa rahoitetaan kiinteistöverolla (Council Tax).
    Ja siellä kunnat eivät hoida sosiaali- ja terveystoimen rahoitusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. JouniL kirjoitti 18.9.2012 kello 14:31

    Totta toinen puoli. Espanjaan muuttajat tosin eivät taida olla niitä mistä alunperin puhutaan. He järjestelevät muutenkin asiansa samalla uudestaan ja varmasti vielä kun tulevat takaisin.

    Kyllä muutto on tietyssä vaiheessa laitoshoidon syy. Se on nähty monet kerrat.

    KKK: Riippuu vähän siitä kuinka vanha on vanha. Monet muuttavat eläkkeellä vapaaehtoisesti esim. Espanjan auringon alle. Se, että muutosta seuraa usein laitoshoito, ei tarkoita sitä että muutto olisi laitoshoidon syy. Moni voi muuttaa asuntoa esim. heikentyneen liikkumiskyvyn takia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. JouniL kirjoitti 18.9.2012 kello 14:37
  51. JouniL kirjoitti 18.9.2012 kello 15:33

    Totta.
    Saavathan täälläkin kunnat paljon valtionosuuksia.
    Olsiko kuitenkin parempi malli.

    Eipä tuo terveydenhuollon ja sairaanhoidon järjestäminen näytä kovin häävisti täällä onnistuvan.

    pekka:
    JouniL:

    No ei ihan. 25% kuntien menoista UK:ssa rahoitetaan kiinteistöverolla (Council Tax).
    Ja siellä kunnat eivät hoida sosiaali- ja terveystoimenrahoitusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. Viherinssi kirjoitti 19.9.2012 kello 18:15

    Tero: Asumisen hinnan laskulla olisi suurempi positiivinen vaikutus kuin kiinteistöveron korotuksella.

    Kiinteistöverolla ei pitkällä aikavälillä ole tiuhaan asutuilla alueilla juuri mitään tekemistä asumisen hinnan kanssa. Asukkaan kannalta hinta siirtyy hankintahinnasta kiinteistöveroihin. Kaikki liikenevät rahat menevät asumiseen kuitenkin.

    Tällä olisi kuitenkin se hyvä puoli, että ihmisten velkataakka kevenisi, koska asuntojen hankintahinta olisi edullisempi. Velkariskiin kiinteistöverolla siis olisi vaikutusta.

    Tarjonnan lisääminen on näistä erillinen kysymys, vaikka toki Helsingissä voisi kaavoitetun mutta rakentamattoman tonttimaan veron laittaa sille tasolle, että sen päällä istuminen ei ole kivaa.

    (Muuten siitä Espanjasta: Tuttu mummo myi tontiltaan puutarhansa asuntomaaksi ja muutti saamillaan rahoilla etelän aurinkoon synkeämmäksi ajaksi vuotta. Jotta sitäkin tapahtuu.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. toke kirjoitti 23.9.2012 kello 3:05

    JouniL:
    Tässä uusia ajatuksia kaupunkisuunnitteluun.

    Autokin kehittyy….

    http://www.ted.com/talks/kent_larson_brilliant_designs_to_fit_more_people_in_every_city.html

    !!!
    Tsekatkaa kaikki!
    Peukkua!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus