Asuntoluento, osa 11: Missä ihmiset haluavat asua?

Eri ihmiset halu­a­vat asua vähän eri­lai­sis­sa paikois­sa, onnek­si, kos­ka kaik­ki eivät voi asua samas­sa paikassa.

Hyvässä kaupungis­sa on eri­laisia asuinaluei­ta. Helsin­gin sosi­aalisen sekoit­tamisen peri­aate peit­tää aika-ajoin alleen mon­imuo­toisu­u­den hyveen. Erik Allardt sanoi joskus, että erään­lainen ghet­tois­tu­mi­nen on hyväk­si, kun­han ei tule eril­lisiä kur­jal­is­ton slum­me­ja. Asukkaiden yhteiselämästä tulee paljon parem­paa, kun henkises­ti saman­laiset asu­vat tois­t­en­sa naa­pureina. Helsingis­sä on suurin piirtein samal­la sosi­aalisel­la statuk­sel­la aluei­ta, jois­sa äänestetään kokoomus­ta ja aluei­ta, jois­sa äänestetään vihre­itä. Näi­den pakot­ta­mi­nen tois­t­en­sa sekaan ei tuot­taisi mitään hyvää.

Hin­nat ker­to­vat siitä, minkälaista asum­ista halu­taan enem­män. Kaik­ki eivät halua asua Töölössä, mut­ta mitä ilmeisim­min nyky­istä use­ampi halu­aisi. Sel­l­aista, mis­tä mak­se­taan hyvin, kan­nat­taa tehdä lisää. Tämä ei tarkoi­ta, että Töölö kan­nat­taisi pila­ta rak­en­ta­mal­la se täysin umpeen vaan, että kan­takaupunki­maista ker­rostaloa­sum­ista ratikkalin­jan äärel­lä kan­nat­taa tehdä lisää. Yritetäänkin tehdä esimerkik­si Jätkäsaa­reen, mut­ta töölömäisen asuinympäristön rak­en­t­a­mi­nen on siis kiellettyä.

Ker­rostalolähiöt kaukana eivät ole kovin suosit­tu­ja. Kun lähiöitä alet­ti­in tehdä insinööri­ti­eteen keinoin inhimil­lisik­si ja ter­veel­lisik­si, niistä tuli huonom­pia. Pih­la­jamä­ki on suo­jel­tu arkkite­htorise­na mes­tar­inäyt­teenä, mut­ta Elien Saarisen hengessä edes vähän raken­net­tu Munkkinie­mi on lähiönä toimi­vampi, vaik­ka siinä nykynormien mukaan onkin hirveitä virheitä. Sik­si sitä kut­su­taankin esikaupunkialueek­si. Munkkiniemeen on raken­net­tu myös uut­ta ja se uusi näyt­tää lähiöltä.

Hin­nan käyt­tämistä mit­ta­ri­na tietysti häir­it­see vähän se, että ihmiset ovat halukkai­ta mak­samaan myös hyvistä naa­pureista, mut­tas usein se ker­too samas­ta asi­as­ta. Tulota­so on Munkkiniemessä nyt hyvin korkea, mut­ta ei ollut 50 vuot­ta sit­ten. Vapail­la markki­noil­la rikkaat osta­vat itselleen kaiken hyvän.

Omako­tialuei­ta tarvi­taan. Niis­säkin ollaan valmi­it mak­samaan keskeis­es­tä sijain­nista. Pitäisi tehdä kun­nol­lista puu­tarhakaupunkia radan var­teen. Yhden ase­man ympäristöön mah­tuu 0,3:n aluete­hokku­udel­la jopa miljoona ker­rosneliötä eli 20 000 asukas­ta, käytän­nössä 10 000 – 15 000. Mik­si Espoo ei tee täl­laista vaik­ka Ker­an ase­man ympäristöön tai Van­taa Mar­jaradan var­relle? Ker­rostalot Mar­jaradan maas­tossa eivät tule ole­maan mikään suuri menestystarina.

(Lop­pu häämöt­tää, enää kak­si osaa luen­toa tulossa)

41 vastausta artikkeliin “Asuntoluento, osa 11: Missä ihmiset haluavat asua?”

  1. Town House on parem­min kaupunki­a­sum­is­muo­to kuin omakotitalo.

    Sii­ni yhdis­tyy tehokas maan käyt­tö ja kuitenkin oma piha yms. Samal­la talot muo­dosta­vat melu ja pölyesteen kat­ua vas­teen, piha on rauhalli­nen vaik­ka vier­essä on katu.

  2. Peri­aat­teessa ase­man vier­essä pitäisi olla korkeam­paa ja palvelu­ja Siitä ulospäin voi muut­tua matalammaksi.

  3. “Helsin­gin sosi­aalisen sekoit­tamisen peri­aate peit­tää aika-ajoin alleen mon­imuo­toisu­u­den hyveen. Erik Allardt sanoi joskus, että erään­lainen ghet­tois­tu­mi­nen on hyväk­si, kun­han ei tule eril­lisiä kur­jal­is­ton slum­me­ja. Asukkaiden yhteiselämästä tulee paljon parem­paa, kun henkises­ti saman­laiset asu­vat tois­t­en­sa naapureina.”

    Olen luul­lut, että vihreät ovat kan­nat­ta­neet sosi­aalisen sekoit­tamisen peri­aatet­ta. Onhan sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa sijoitet­tu Helsin­gin parhaille merel­lisille alueille, esim. Vuosaari, Hert­toniemen ranta, Jätkäsaari, Kalasa­ta­ma jne. Tämä suvait­se­vainen sosi­aalisen sekoit­tamisen peri­aate hyväksytään yleis­es­ti kun­han vaan Stadin kämp­piä, vam­mais­ten tai päi­hdekuntoutu­jien asun­toloi­ta ei tule omaan naapurustoon. 

    Nämä samat sosi­aalisen sekoit­tamisen kan­nat­ta­jat joko asu­vat varakkaampi­en asuinalueil­la tai pyrkivät hin­nal­la mil­lä hyvän­sä niille muut­ta­maan. Kil­pailun nos­taes­sa hin­to­ja, monien muut­toaikeet jäävät haaveek­si. Lapset kuitenkin halu­taan ns. parem­pi­en aluei­den koului­hin. Lap­sille aiheutetaan usein suun­na­ton­ta rasitus­ta pitkien ja usein vaar­al­lis­ten koulumatko­jen muodossa.

  4. > Hin­nat ker­to­vat siitä, minkälaista asum­ista halu­taan enemmän.

    Kom­men­toin samaa asi­aa jo ehkä kymme­nen­nen ker­ran, mut­ta menköön vielä :-). Sana “halu­taan” antaa virheel­lisen mieliku­van siitä, että kalli­iden asun­to­jen asuinympäristö olisi aina viihty­isä ja sik­si “halut­tu”.

    Helsin­gin vierekkäisiä kaupungi­nosia voi kyl­lä ver­tail­la näin, etenkin jos artikke­lin ehdot­ta­maan tapaan huomioidaan myös hyvien naa­purei­den ja maineen vaikutus.

    Mut­ta Helsin­gin ja muun maan ver­tailu ei enää toi­mi. Kun joku muut­taa fir­man sisäisen korkeampi­palkkaisem­man posi­tion perässä maakun­tapääkaupungista Helsinki­in, Helsin­gin asun­nos­ta voi hyvin mak­saa van­haa korkeam­man hin­nan, jos palk­ka nousee tuo­ta ero­tus­ta enem­män. Viihty­isyy­den lisäk­si on siis myös monia mui­ta syitä, mik­si asun­to­jen hin­nat ovat pil­vis­sä. On myös täysin mah­dol­lista, että tuo muut­ta­ja muut­ti itselleen epämiel­lyt­täväm­pään ympäristöön, kos­ka korkeampi palk­ka kom­pen­soi riit­tävästi ympäristön huononemista.

    Kysyn­nän ja tar­jon­nan lait toimi­vat kyl­lä, mut­ta asun­to­jen hin­toi­hin vaikut­ta­vat siis myös muut seikat kuin kaupungi­nosan viihty­isyys. Ehkä toisen ter­min käyt­tö antaisi oikeam­man kuvan. => “Hin­nat ker­to­vat siitä, mil­lä asun­noil­la on enem­män kysyn­tää.” Menee jo vähän triv­i­aa­lik­si ilman tuo­ta haluamisoletusta.

    - — -

    Siitä olen samaa mieltä, että “töölömäi­nen” asum­i­nen on mon­es­sa mielessä hienoa. Myös uut­ta täl­laista tiivistä kaupunkia tulisi rak­en­taa, eikä autopaikkanormien yms. tulisi antaa jar­rut­taa rak­en­tamista. Siel­lä mis­sä liiken­teen halu­taan perus­tu­van yksi­ty­isautoilu­un, autoille on varat­ta­va tilaa. Ja asun­to­jen rak­en­tamista auto­jen metelialueelle on syytä pääsään­töis­es­ti vält­tää. Mut­ta tämä ei saisi estää sitä, että järkevyy­den ja kysyn­nän mukaan raken­netaan myös tiivistä kaupunkia.

  5. “Omako­tialuei­ta tarvi­taan. Niis­säkin ollaan valmi­it mak­samaan keskeis­es­tä sijain­nista. Pitäisi tehdä kun­nol­lista puu­tarhakaupunkia radan var­teen. Yhden ase­man ympäristöön mah­tuu 0,3:n aluete­hokku­udel­la jopa miljoona ker­rosneliötä eli 20 000 asukas­ta, käytän­nössä 10 000 – 15 000. Mik­si Espoo ei tee täl­laista vaik­ka Ker­an ase­man ympäristöön tai Van­taa Mar­jaradan var­relle? Ker­rostalot Mar­jaradan maas­tossa eivät tule ole­maan mikään suuri menestystarina.”

    Iha hyvä aja­tus — jos vain Ker­an ase­man ympäristöstä löy­ty­isi se neliök­ilo­metri rak­en­tam­a­ton­ta maa­ta. Alueel­la on teol­lisu­ut­ta ja varas­to­ja — niitäkin tarvi­taan — ja sitä ympäröivät omako­tialueet, mm. Viherlaakso 

    Mar­ja-radan ympäristön rak­en­tamis­ert­sa min­ul­la ei ole mielipi­det­tä, kun on epä­selvää, voidaanko alueelle lentomelun vuok­si ylipäätän­sä rak­en­taa asu­tus­ta. Epäilemät­tä OS on käynyt Berli­inis­sä, Brys­selis­sä tai Lon­tossa aihet­ta käsit­televässä kan­sain­välisessä kok­ouk­ses­sa lento­ken­tän kongressikeskuksessa.

  6. Hin­nan käyt­tämistä mit­ta­ri­na tietysti häir­it­see vähän se, että ihmiset ovat halukkai­ta mak­samaan myös hyvistä naa­pureista, mut­tas usein se ker­too samas­ta asiasta.

    Naa­puri­asi­as­sa on kak­si puol­ta. Ihmiset voivat olla valmi­ita mak­samaan mieluisien naa­purien saamis­es­ta tai epämielui­sista eroon pääsemisestä.

    Hyvistä naa­pureista mak­sami­nen tarkoit­taa käytän­nössä trendikkyyttä.

    Huonoista naa­pureista eroon­pääsemis­es­tä mak­sami­nen voi ääri­ta­pauk­ses­sa tarkoit­taa ‘white flight’:ia.

    Helsin­gin tapauk­ses­sa mutu-tun­tu­ma väit­tää, että ihmiset mak­sa­vat huo­mat­tavasti mielu­um­min huonoista naa­pureista eroon­pääsemis­es­tä kuin eri­tyisen hyvien naa­purien saamis­es­ta. Tämä voisi olla yksilö­ta­sol­la ajatel­tuna niin, että yksi huono naa­puri pilaa paljon enem­män kuin yksi hyvä pelastaa.

  7. OS: “Helsingis­sä on suurin piirtein samal­la sosi­aalisel­la statuk­sel­la aluei­ta, jois­sa äänestetään kokoomus­ta ja aluei­ta, jois­sa äänestetään vihre­itä. Näi­den pakot­ta­mi­nen tois­t­en­sa sekaan ei tuot­taisi mitään hyvää.”

    Lop­putu­lok­se­na saat­taisi olla niinkin epämiel­lyt­täviä asuinaluei­ta kuin Punavuori, Ullan­lin­na, Eira ja Töölö jois­sa ei-kieliäänet jakau­tu­vat käytän­nössä kokoomuk­sen ja vihrei­den kesken. Urbaanilib­er­al­is­min ydi­naluei­ta, siis.

    Jos lauseessa “Näi­den pakot­ta­mi­nen tois­t­en­sa sekaan ei tuot­taisi mitään hyvää.” on jokin aja­tus, niin mikä se on? Mitä ylipäätään tarkoit­taa pakot­ta­mi­nen asuinaluei­den yhtey­dessä? Luovutet­tavien tont­tien kor­vamerk­it­semistä olete­tun puoluekan­nan perusteella?

  8. Eivätkös läh­es kaik­ki ihmiset halua asua, joko (kanta)kaupungissa tai sit­ten pien­taloalueel­la. Kään­täen, lähiö tuskin on juuri kenenkään suosik­ki asuinympäristö. Mik­si lähiöitä sit­ten raken­netaan? Näin­hän ei ole aina ollut…

  9. Ode:

    Omako­tialuei­ta tarvi­taan. Niis­säkin ollaan valmi­it mak­samaan keskeis­es­tä sijain­nista. Pitäisi tehdä kun­nol­lista puu­tarhakaupunkia radan var­teen. Yhden ase­man ympäristöön mah­tuu 0,3:n aluete­hokku­udel­la jopa miljoona ker­rosneliötä eli 20 000 asukas­ta, käytän­nössä 10 000 – 15 000.

    Oletko ihan var­ma, että on mah­dol­lista toteut­taa omako­ti­val­taista asuinaluet­ta radan var­teen siten, että ihmiset eivät (pääsään­töis­es­ti) käyt­täisi omaa autoa vaik­ka junakin kulkisi?
    Itse en ole vielä näh­nyt omako­tialuet­ta jos­sa liikenne ei perus­tu­isi henkilöau­toon. Radan var­res­sa ker­rostaloalueil­lakin kyn­nelle kykenevät kulke­vat oma­l­la autol­la, ellei työ­paik­ka sit­ten satu ole­maan juuri Helsin­gin rautatiease­man vier­essä. Mat­ka asun­nol­ta ase­malle tup­paa ole­maan turhan pitkä rän­täsateessa käveltäväk­si ja useim­mil­la työ­mat­ka edel­lyt­täisi ainakin yhtä vaihtoa.

  10. Sokos omis­taa varas­tom­aat Ker­an seisak­keen eteläpuolel­la. Logis­ti­ikkakeskus muut­taa ja alue kaavoite­taan asumiseen. Kyl­lä tässä on Espool­la tuhan­nen taalan paik­ka, kun päät­tävät mil­lainen alue tähän kaavoitetaan.

    Entisenä espoolaise­na kan­natan ehdot­tomasti Oden esit­tämää aja­tus­ta tiivi­istä pien­talo­mais­es­ta keskit­tymästä tähän. Kaupunkip­i­en­to­ja täy­teen koko alue.JEE! Voisin harki­ta jopa muut­tamista alueelle.

  11. OS: “Pitäisi tehdä kun­nol­lista puu­tarhakaupunkia radan varteen.”

    Espool­la ja Van­taal­la olisi val­ta­vat poten­ti­aalit rak­en­taa tiivi­isti radan asemien läheisyy­teen. Valitet­tavasti seu­tulip­pu­jen kaavail­tu uusi vyöhyke­jako ei tue tätä kehi­tys­tä. Edulliselle B‑vyöhykkeelle ollaan siirtämässä kalli­in bus­sili­iken­teen varas­sa ole­via pien­taloaluei­ta, mut­ta joukkoli­iken­teen kannal­ta edullisia asemia ollaan jät­tämässä C‑vyöhykkeelle.

    Kai tämä moka on vielä kor­jat­tavis­sa? Eli pääkaupunkiseudun kaik­ki rautatiease­mat tulisi siirtää B‑vyöhykkeelle. Toinen tapa hoitaa sama asia, olisi määritel­lä kaik­ki rautatiease­mat yhdek­si vyöhyk­keek­si, jol­loin matkus­ta­ja voisi ostaa esimerkik­si A‑vyöhykkeen + rautatievyöhyk­keen lipun.

    Tämä uud­is­tus var­maan mak­saisi jotakin, mut­ta luul­tavasti vähem­män kuin Kau­ni­ais­ten ja Matinkylän omako­tialuei­den sisäl­lyt­tämi­nen B‑vyöhykkeeseen!

    Teknis­es­ti tälle uud­is­tuk­selle ei ole estet­tä, kos­ka se on jo nyky­isin ole­mas­sa (seu­tulip­pu + VR:n vyöhyke­lip­pu), mut­ta erit­täin kalliina.

  12. Osmo Soin­in­vaara: Helsingis­sä on suurin piirtein samal­la sosi­aalisel­la statuk­sel­la aluei­ta, jois­sa äänestetään kokoomus­ta ja aluei­ta, jois­sa äänestetään vihre­itä. Näi­den pakot­ta­mi­nen tois­t­en­sa sekaan ei tuot­taisi mitään hyvää.

    (Lop­pu häämöt­tää, enää kak­si osaa luen­toa tulossa) 

    Taitaa olla hyvä, että lop­pu häämöt­tää, kos­ka eihän täl­laisia aluei­ta ole, jois­sa kan­natet­taisi­in vain jom­paa kumpaa.
    Eli kun ovat jo sekoitet­tu­ja, niin tämä ei ole tuot­tanut mitään hyvää?
    Eikö suvait­se­vaisu­u­teen kas­vamista edis­tä juuri se, että elää eri­lais­ten ihmis­ten keskellä?
    Enää puut­tuu, että Hal­la-Aho alkaa siteer­a­ta näitä juttuja…

  13. pekka:
    Ode:
    Oletko ihan var­ma, että on mah­dol­lista toteut­taa omako­ti­val­taista asuinaluet­ta radan var­teen siten, että ihmiset eivät (pääsään­töis­es­ti) käyt­täisi omaa autoa vaik­ka junakin kulkisi?
    Itse en ole vielä näh­nyt omako­tialuet­ta jos­sa liikenne ei perus­tu­isi henkilöau­toon. Radan var­res­sa ker­rostaloalueil­lakin kyn­nelle kykenevät kulke­vat oma­l­la autol­la, ellei työ­paik­ka sit­ten satu ole­maan juuri Helsin­gin rautatiease­man vier­essä. Mat­ka asun­nol­ta ase­malle tup­paa ole­maan turhan pitkä rän­täsateessa käveltäväk­si ja useim­mil­la työ­mat­ka edel­lyt­täisi ainakin yhtä vaihtoa. 

    Perus­tuuko pien­ta­lo- tai vaik­ka town­house­lähiö henkilöau­toon, jos sille on säi­ly­ty­s­paik­ka tai sil­lä kul­je­taan liityntäparkkikselle?

    Onko se henkilöau­to nyt lähtöko­htais­es­ti saatanas­ta, vaik­ka olisi ekologi­nen töpseli­hy­bri­di ja sitä käytet­täisi­in vain mur­to-osaan liikkumisesta?

    Pitäsköhän ihan vaan yksinker­tais­es­ti säätää laki, että vain parhait­en tien­aa­va 10% väestöstä saa omis­taa henkilöau­ton (kuten wan­hoina hyv­inä aikoina oli ihan taloudel­lis­es­ta pakos­ta), kos­ka heil­lä on varaa säi­lyt­tää sitä Töölön alla luolassa?

    Kuinkas mon­ta prossaa muuten Töölöstä on viher­aluet­ta ja paljonkos Jätkäsaa­reen on suunniteltu?

  14. Janne:
    Eivätkös läh­es kaik­ki ihmiset halua asua, joko (kanta)kaupungissa tai sit­ten pientaloalueella. 

    Itse olen var­maan sit­ten poikkeusyk­silö (tai tuos­ta muu­ta­man metrin päästä kyl­lä löy­tyy käsit­tääk­seni toinenkin). Ja ehkä use­at tässä samas­sa talos­sa yli 40 v asuneet eivät hekään ihan vaan pakos­ta ole viitsi­neet esikaupun­gin pienker­rostalos­sa asua?

    Arvostan sekä ker­rostaloa­sumisen huo­let­to­muut­ta, että ympäristön kohtu­ullista vehreyt­tä ja avaru­ut­ta kuten myös esikaupunkikeskuk­ses­ta löy­tyviä hyviä palvelu­ja. Lisää aiheesta vehrey­den osalta: http://jounimartikainen.wordpress.com/2012/09/09/puut-tekevat-puutarhakaupunkia/

  15. pekka: Oletko ihan var­ma, että on mah­dol­lista toteut­taa omako­ti­val­taista asuinaluet­ta radan var­teen siten, että ihmiset eivät (pääsään­töis­es­ti) käyt­täisi omaa autoa vaik­ka junakin kulkisi?
    Itse en ole vielä näh­nyt omako­tialuet­ta jos­sa liikenne ei perus­tu­isi henkilöau­toon. Radan var­res­sa ker­rostaloalueil­lakin kyn­nelle kykenevät kulke­vat oma­l­la autol­la, ellei työ­paik­ka sit­ten satu ole­maan juuri Helsin­gin rautatiease­man vier­essä. Mat­ka asun­nol­ta ase­malle tup­paa ole­maan turhan pitkä rän­täsateessa käveltäväk­si ja useim­mil­la työ­mat­ka edel­lyt­täisi ainakin yhtä vaihtoa.

    Tapani­la? Puistola?

    Pien­taloalueil­lakin saavute­taan aika hyvä väestöti­heys, esim. Tapani­la on noin 5 000 as./km2. Toi on sen ver­ran paljon että junalle on matkus­ta­jia, jos tek­isi ratikan varaan niin olisi tietenkin vielä helpom­paa. Perus­palveluille eli kau­palle, koul­ulle, jne. on riit­tävästi käyt­täjiä kävelyetäisyydellä.

    Näitäkään ei vaan oikein osa­ta enää tehdä. Tapani­las­sa ton­tit on kom­pak­te­ja, mut­ta niin ne on aika monel­la muul­lakin uudel­la alueel­la. Olen­nainen ero on siinä että Tapani­lan ruu­tukaa­va koos­t­uu kapeista kaduista jois­sa ei ole erotel­tu eri liiken­nemuo­to­ja esim. jalka­käytävil­lä, toimii parem­min ja vie paljon vähem­män tilaa.

  16. “Insinööri­tiede” on käytän­nön­läheistä ongel­man­ratkaisua. Sil­loin, kun se menee met­sään, syytä ei pitäisi aina val­ut­taa ratkaisun tehnei­den insinöörien niskaan vaan niiden, jot­ka ovat määritelleet ongel­man väärin. (GIGO)

  17. toke: Perus­tuuko pien­ta­lo- tai vaik­ka town­house­lähiö henkilöau­toon, jos sille on säi­ly­ty­s­paik­ka tai sil­lä kul­je­taan liityntäparkkikselle?

    Onko se henkilöau­to nyt lähtöko­htais­es­ti saatanas­ta, vaik­ka olisi ekologi­nen töpseli­hy­bri­di ja sitä käytet­täisi­in vain mur­to-osaan liikkumisesta?

    Se henkilöau­to vie kuitenkin parikym­men­tä neliöä kallista tont­tia siel­lä liityn­tä­park­ista, vaik­ka se kulk­isi pyhäl­lä hengellä.

    Asi­at pitää ajatel­la jotenkin toisin. Ehkä ihmiset tule­vat sähköskoot­tereil­la ase­malle. Tai sit­ten aja­vat neljän hen­gen ryh­mis­sä autoil­laan ase­malle. Tai vaik­ka per­ille asti.

    Skarp­paamista on vaikka­pa siinä, että kun fil­lar­in jät­tää aamul­la ase­malle, sen kun­to ja ole­mus voi olla vähän tuurista kiin­ni illal­la. Tai sen sähköskootterin.

    Pitäsköhän ihan vaan yksinker­tais­es­ti säätää laki, että vain parhait­en tien­aa­va 10% väestöstä saa omis­taa henkilöauton

    Kerätään henkilöau­toilus­ta sen ver­ran rahaa, että hai­tat ja hyödyt ovat halu­tus­sa tas­apain­os­sa. Ei tarvitse lähtöko­htais­es­ti rajoit­taa kenenkään auton­o­mis­tamista. Rahankeru­ul­la voidaan myös ohja­ta autokan­taa sopi­vaan suun­taan ja liikku­miskäyt­täy­tymistä johonkin suuntaan.

    Ja kyl­lä, se tarkoit­taa sitä, että osa pien­i­t­u­loi­sista ruuhkas­sa seisoske­li­joista saa tule­vaisu­udessa tul­la julk­isil­la. Toisaal­ta sit­ten ne suu­rit­u­loisem­mat mak­sa­vat nyky­istä enem­män veroja.

    Kuinkas mon­ta prossaa muuten Töölöstä on viher­aluet­ta ja paljonkos Jätkäsaa­reen on suunniteltu?

    Taka-Töölöstä voi kävel­lä viher­aluei­ta pitkin vaik­ka Nur­mi­järvelle tai Nuuksioon. 

    (Jos et usko, niin esimerkik­si: Urheilukadun pohjois­päästä puskaan. Siitä Hakamäen­tien ali Haa­gan kaut­ta Pirkko­laan. Kehän yli, Palo­heinän majan ohi Pitkäkoskelle. Vetokankaan jäl­keen vasem­malle Mätäjoen lähteille, siitä puis­ton poik­ki ja Louhe­lantien yli Myyr­mäen keskus­puis­ton hal­ki ja Raap­pavuoren­tien yli Myyr­mäen vesi­tornille. Siitä Petikkoon ja kesäisin ihan oikean met­sän poik­ki Kor­pil­am­melle, jos­ta Vihd­in­tien yli Luukki­in. Nuuk­sio nenän edessä. Melkein sama reis­su onnis­tuu talvel­la suk­sil­la, jos lumi.)

  18. toke: Onko se henkilöau­to nyt lähtöko­htais­es­ti saatanas­ta, vaik­ka olisi ekologi­nen töpseli­hy­bri­di ja sitä käytet­täisi­in vain mur­to-osaan liikkumisesta?

    Jos vihreiltä kysyt, niin vas­taus on kyl­lä. Vaik­ka henkilöau­to käy­dessään pois­taisi ilmansaastei­ta, niin se on suo­raan saatanas­ta. Se nyt ei käy päin­sä, että yksi­ty­nen ihmi­nen voi vai­vat­tomasti liikkua juuri sinne minne halu­aa omien aikataulu­jen mukaan. Mat­ka-aikaa täy­tyy kulua vähin­tään tun­ti hukkaan odot­telu­un ja bussien vai­h­toon. Lisäk­si matkaan täy­tyy kuu­lua pari kil­saa reipas­ta kävelyä.

    Toki tämä ei koske tärkeitä ihmisiä, kuten Vihrei­den johta­jia, jot­ka liikku­vat tak­seil­la tai heil­lä on peräti kus­ki autoi­neen käytössä. (Melkein voisin lyödä vetoa, että tää jää sensuuriin)

    1. Auton ongel­mat eivät enää liity niinkään siihen, mitä tulee pakop­utkesta vaan sen vaa­ti­maan kaupunki­ti­laan. Sähköau­to vie tilaa ihan yhtä paljon. Maaseudul­la tilan viem­i­nen ei tietenkään ole ongelma.

  19. Osmo Soin­in­vaara:
    Auton ongel­mat eivät enää liity niinkään siihen, mitä tulee pakop­utkesta vaan sen vaa­ti­maan kaupunki­ti­laan. Sähköau­to vie tilaa ihan yhtä paljon. Maaseudul­la tilan viem­i­nen ei tietenkään ole ongelma.

    Yritin siis kysyä mit­ta­suhdet­ta auton säi­lyt­tämisen ja käyt­tämisen vaa­ti­vaan tilaan.
    Jos val­taosa kaupunki­lai­sista halu­aisi omis­taa ja säi­lyt­tää autoa, niin ei kai ole mitään järkeä hajot­taa kaupunki­raken­net­ta sen takia, jos auton käytön vähen­tämisel­lä voitaisi­in säästää moninker­tais­es­ti tilaa?

    Keskus­puis­to on kyl­lä hyvin tut­tu, kiitos vaan Viherinssi.

    1. toke.
      Voisiko ajatel­la, että tehtäisi­in tiivis ja hyv­in­toimi­va kaupungi­nosa, joka perus­tuu siihen, että kau­pat ja koulut ja ratikkapysäk­ki ovat käve­lyetäisyy­del­lä sille koti­talouk­sien enem­mistölle, jol­la ei ole autoa kan­takaupungis­sa, ja vas­taavasti parkkikent­tien ympäröimät talot niille, joil­la pitää olla se auto.

  20. Opetin yhdyskun­ta­su­un­nit­telun perustei­ta Otaniemessä yli kymme­nen vuot­ta. Ilman auton vaa­ti­man tilan huomioon ottamista har­joi­tustyöt oli­si­vat olleet help­po­ja. Hyvin yleinen kom­ment­ti oli: “ei tämä mikään yhdyskun­ta­su­un­nit­telun peruskurssi ole, tämä on autopaikkalaskemisen kurssi.
    Autot vaa­ti­vat lev­eäm­mät kadut. Yhden auton pysäköin­ti vaatii noin 27 neliötä tilaa, joka pitää yleisim­min löy­tyä yhdestä taos­ta eli vie maa-alaa. Autot vaiku­ta­vat suun­nit­telu­ratkaisui­hin, kos­ka mis­sä on autoli­iken­net­tä, siel­lä on liikenneonnettomuuksia.
    Ris­tiri­itaisin vas­taan­ot­to auton käytöstä ja sen oikeu­tuk­ses­ta tulee autoil­i­joil­ta itseltään. Kan­nate­taan vapaa­ta autoilua. Jos kuitenkin aikoo ajaa ja osa autoil­i­joista siir­ty­isi joukkoli­iken­teeseen tai pyöräi­lyyn, kadut oli­si­vat vähem­män ruuhkaisia. Autot nimit­täin aiheut­ta­vat ruuhkat, ei mikään muu

  21. Osmo Soin­in­vaara:
    toke.
    Voisiko ajatel­la, että tehtäisi­in tiivis ja hyv­in­toimi­va kaupungi­nosa, joka perus­tuu siihen, että kau­pat ja koulut ja ratikkapysäk­ki ovat käve­lyetäisyy­del­lä sille koti­talouk­sien enem­mistölle, jol­la ei ole autoa kan­takaupungis­sa, ja vas­taavasti parkkikent­tien ympäröimät talot niille, joil­la pitää olla se auto. 

    Voisiko ajatel­la, että kul­tainen keski­tie olisi löy­det­tävis­sä ääripäi­den sijas­ta jostain niiden väliltä?

    Vajaa 20 vuot­ta helsinkiläis­ten henkilöau­to­jen lukumäärä on nous­sut 4 % vuodessa. Samaan aikaan väk­iluku kas­vaa alle 1 % vuodessa eli auto­jen lukumäärä kas­vaa yli 4 ker­taa väk­ilukua nopeammin.

    Tässä tilanteessa auto­jen säi­lyt­tämistä vas­taan tais­telu on varsi­naista tuulimyl­lyjä vas­taan tais­telua ja huomio pitäisi suun­na­ta henkilöau­ton käytön vähen­tämiseen. Ihan sama kuin autoilun vero­tuk­ses­sa; han­k­in­tahin­nan verot­tamis­es­ta käytön verottamiseen.

    Asi­aan ei vaiku­ta vaik­ka Otaniemessä opetet­taisi­in, että skoot­terin säi­lyt­tämiseen tarvi­taan sata neliötä meren­pin­nan alaista täyttömaata.

  22. ‘Voisiko ajatel­la, että kul­tainen keski­tie olisi löy­det­tävis­sä ääripäi­den sijas­ta jostain niiden väliltä?’ (toke)
    Eli sen sijaan, että tehtäisi­in jon­nekin jotain, jos­ta joku tykkää, tehdään joka paikkaan kom­pro­mis­si, joka ei ole sitä eikä tätä ja jota kukaan ei oikeas­t­aan halua. Eikö tuo­ta ole jo kokeiltu?

  23. lurk­ki:
    ‘Voisiko ajatel­la, että kul­tainen keski­tie olisi löy­det­tävis­sä ääripäi­den sijas­ta jostain niiden väliltä?’ (toke)
    Eli sen sijaan, että tehtäisi­in jon­nekin jotain, jos­ta joku tykkää, tehdään joka paikkaan kom­pro­mis­si, joka ei ole sitä eikä tätä ja jota kukaan ei oikeas­t­aan halua. Eikö tuo­ta ole jo kokeiltu? 

    Ikävä kyl­lä kaupunkisu­un­nitelua ei voi tehdä jonkun omien miel­tymys­ten mukaan. Eli jokainen uusi kaupungi­nosakin on lähtöko­htais­es­ti useil­la tasoil­la kompromissi.
    Jos kohtu­uhin­tai­sista parkkipaikoista halu­taan päästä eroon, sil­lä savuste­taan vain autol­liset keski­t­u­loiset per­heet pois kaupungista. Tämä johtaa lisäru­uhki­in, kansan­taloudel­liseen tuh­lauk­seen, epäekol­o­gisu­u­teen, jne.
    Sen sijaan jos keski­tyt­täisi­in palk­it­se­maan henkilöau­ton käyt­tämät­tä jät­tämistä sen omis­tamisen han­kaloit­tamisen sijaan, saataisi­in paljon parem­pia tulok­sia kaikil­la edel­la­maini­tu­il­la mittareilla.
    Varsinkin kun työ­matkaru­uhkat aiheut­ta­vat moninker­taisen maankäytön parkkipaikkoi­hin nähden.
    Tuol­la osa13:ssa linkat­tu Ted-video näyt­tää posi­ti­ivisen kehi­tyk­sen mallia, sen sijaan, että yritetään pakot­taa muu­tok­sia han­kaloit­tamisen kaut­ta. Yhteiskäytössä ole­vien parkissa kutis­tu­vien auto­jen säi­ly­tys vie vain kahdek­sasosan siitä tilas­ta mitä yksi­tyis­es­ti omis­tet­tu normi­au­to. Mik­si kaupunkisu­un­nit­telu ei kan­nus­ta tällaiseen?

  24. Kor­jaus edel­liseen parkki­ti­hey­teen: yhteiskäyt­tö nelink­er­tais­taa yhden lait­teen käytön. Kutis­tu­va auto vähen­tää parkki­ti­lan seit­semä­sosaan. Kun nämä yhdis­tetään päästään 28-ker­taiseen parkkitehokkuuteen.

  25. toke:
    Jos kohtu­uhin­tai­sista parkkipaikoista halu­taan päästä eroon, sil­lä savuste­taan vain autol­liset keski­t­u­loiset per­heet pois kaupungista. Tämä johtaa lisäru­uhki­in, kansan­taloudel­liseen tuh­lauk­seen, epäekol­o­gisu­u­teen, jne. 

    Jos halu­aa omis­taa auton ja asua paikas­sa, jos­sa on eri­no­maiset julkiset liiken­ney­htey­det, mut­ta ei ole riit­tävän varakas mak­samaan auton­sa pysäköin­nin markki­nae­htoisia kus­tan­nuk­sia, näen tässä sel­l­aisenkin vai­h­toe­hdon, että se auto pide­tään jos­sain muual­la kuin siel­lä asuinalueel­la, ja noude­taan käyt­töön sil­loin kun sitä oikeasti tarvitaan.

    Minä en sit­ten mitenkään ymmär­rä, mik­si MUIDEN tarvit­sisi mak­saa keski­t­u­lois­t­en per­hei­den pysäköin­ti, sikäli kun he eivät sitä itse pysty mak­samaan. Ja nimeno­maan muuthan sen mak­sa­vat, jos kaupun­ki on täyn­nä pysäköin­tipaikko­ja, joiden kus­tan­nus asukkaille on mur­to-osa markkinahinnasta.

  26. toke: Yhteiskäytössä ole­vien parkissa kutis­tu­vien auto­jen säi­ly­tys vie vain kahdek­sasosan siitä tilas­ta mitä yksi­tyis­es­ti omis­tet­tu normi­au­to. Mik­si kaupunkisu­un­nit­telu ei kan­nus­ta tällaiseen? 

    Tarkoi­tatko että asun­toaluei­den liepeille kaavoitet­taisi­in pari pysäköin­ti­taloa, jois­sa olisi ehkä neljä­sosa nyky­is­ten kaavamääräys­ten vaa­timista paikoista? Eikö Jätkässä siihen suun­taan juuri pyritä? Tosin pysäköin­ti­talot ovat asukkaiden tarpeisi­in ylim­i­toitet­tu­ja, mut­ta Län­sisa­ta­man laut­ta­matkus­ta­jille pysäköin­tipaikat var­maankin kelpaavat?

  27. Tapio Pel­to­nen:
    Minä en sit­ten mitenkään ymmär­rä, mik­si MUIDEN tarvit­sisi mak­saa keski­t­u­lois­t­en per­hei­den pysäköin­ti, sikäli kun he eivät sitä itse pysty mak­samaan. Ja nimeno­maan muuthan sen mak­sa­vat, jos kaupun­ki on täyn­nä pysäköin­tipaikko­ja, joiden kus­tan­nus asukkaille on mur­to-osa markkinahinnasta. 

    Tässä on vain 3 muttaa.
    1. Mitään “todel­lista” markki­nahin­taa ei ole. Kyse on kaupun­gin omaisu­ud­es­ta (maa) jota on tar­jol­la äärim­mäisen vähän ja jota voivat ostaa vaan muu­ta­mat toim­i­jat, joille hin­ta ei merk­itse mitään, kos­ka se siir­retään ostajalle.
    2. Jos kaavoit­ta­ja päät­tää tehdä pysäköin­nistä mah­dol­lisim­man kallista (meren­pin­nan alle täyt­tö­mal­la), ei ole asukkaan syy, jos pysäköin­ti on kallista.
    3. Kaupun­gin tehtävä ei ole tahkoa mah­dol­lisim­man paljon voit­toa, vaan aikaansaa­da mah­dol­lisim­man muka­va asuinympäristö.

    Sääli, että esim. se, mikä oli mah­dol­lista Län­si-Pasi­las­sa, ei enää ole “taloudel­lista”. Kun koko saari on keinotekoinen ja raken­netaan yhdel­lä rysäyk­sel­lä, niin parkkilu­olien nos­t­a­mi­nen meren­pin­nan yläpuolelle yleisen katu­ta­son korkeu­den nos­tamisel­la olisi ollut mah­dol­lista. Toinen käsi ei väl­itä kus­tan­nuk­sista ja toinen käsi sit­ten valit­taa kuin­ka kallista on…

    1. toke
      Sin­un pitäisi har­joitel­la kysymys­tä vaihtoehtoiskustannuksista.
      Jos kak­si autoa vie mah­dol­lisuyu­den yhden asun­non rak­en­tamis­es­ta paikkaan, se on kallis ratkaisu. Olen­naista ei ole, että se on kallis maanomik­sta­jalle, vaan niille, jot­ka joutu­vat unel­ma-asun­non sijas­ta jon­nekin jorpakkoon.

  28. Osmo Soin­in­vaara:
    Voisiko ajatel­la, että tehtäisi­in tiivis ja hyv­in­toimi­va kaupungi­nosa, joka perus­tuu siihen, että kau­pat ja koulut ja ratikkapysäk­ki ovat käve­lyetäisyy­del­lä sille koti­talouk­sien enem­mistölle, jol­la ei ole autoa kan­takaupungis­sa, ja vas­taavasti parkkikent­tien ympäröimät talot niille, joil­la pitää olla se auto.

    Voisi ja pitäisi. Pitää olla mah­dol­lista vali­ta halu­aako asua ilman autoa puis­to­jen, umpiko­rt­telei­den ja kivi­jalka­kaup­po­jen ympäröimänä, vai auton kanssa parkkikent­tien, liiken­neru­uhkien ja saastei­den ympäröimänä — näin kär­jistäen. Kum­mallekin vai­h­toe­hdolle löy­tyy otta­jansa, eikä jälkim­mäisen vai­h­toe­hdon rasit­teil­la tule kuor­mit­taa niitä, jot­ka suos­tu­vat elämään ilman autoa.

    Niiden, jot­ka halu­a­vat parhaat palat molem­mista vai­h­toe­hdoista, on olta­va valmi­ita mak­samaan tästä etuoikeud­es­ta sen ver­ran, kuin sen jär­jestämi­nen maksaa.

    (Mei­dän ruokakun­nas­samme on yksi auto.)

  29. ‘Ikävä kyl­lä kaupunkisu­un­nitelua ei voi tehdä jonkun omien miel­tymys­ten mukaan.’ (toke)
    Joten kaik­ki pitää tehdä lin­jat­tomana kom­pro­missi­na, joka ei vas­taa oikeas­t­aan kenenkään miel­tymyk­siä, sen sijaan, että olisi eri­laisia aluei­ta eri­laisille mieltymyksille.

    1. Minus­ta ei olisi mitään estet­tä tehdä viihty­isää, pienimit­takaavaista kaupungi­nosaa autot­tomille ja autoil­i­joiden ihantei­den mukaista kaupungi­nosaa autoil­i­joille. Molem­mat oli­si­vat tyy­tyväisiä. Nyt ei ole kukaan.

  30. Osmo Soin­in­vaara: Minus­ta ei olisi mitään estet­tä tehdä viihty­isää, pienimit­takaavaista kaupungi­nosaa autot­tomille ja autoil­i­joiden ihantei­den mukaista kaupungi­nosaa autoil­i­joille. Molem­mat oli­si­vat tyy­tyväisiä. Nyt ei ole kukaan.

    Per­in­teis­es­ti nämä tun­netaan nimel­lä kort­te­likaupun­ki ja pien­taloalue. Pien­taloalueenkin voi tehdä sen ver­ran tiivi­isti että on mah­dol­lisa jär­jestää kohtu­ulliset lähipalve­lut ml. joukkoli­ikenne. Ker­rostalos­sa viihtyvil­lä kah­den auton asuinkun­nille lie­nee jo riit­tävästi kysyn­tää vas­taavaa tarjontaa.

  31. toke: Tässä on vain 3 muttaa.
    1. Mitään “todel­lista” markki­nahin­taa ei ole. Kyse on kaupun­gin omaisu­ud­es­ta (maa) jota on tar­jol­la äärim­mäisen vähän ja jota voivat ostaa vaan muu­ta­mat toim­i­jat, joille hin­ta ei merk­itse mitään, kos­ka se siir­retään ostajalle. 

    Ja niille osta­jillekaan hin­ta ei sit­ten muka merk­itse mitään, vai.…?

  32. Mis­tä päät­telet Munkkiniemen tulota­son ole­van jotenkin “eri­tyisen korkean”?

    Munkkiniemen medi­aan­i­t­u­lo oli vuon­na 2007 22.097 Euroa.
    http://www.palomaki.info/paikkainfo/00330

    Vas­taavasti medi­aan­i­t­u­lo Espoon Nöykkiössä met­sän keskel­lä oli 27.008 Euroa.
    http://www.palomaki.info/paikkainfo/02300

    Tai Van­taan Hämeenkylässäkin Munkkaa korkeampi, 23.406 €.

    Uudem­pia tieto­ja en löytänyt.

    Munkkiniemessä asuu huo­mat­ta­van paljon nuo­ria vuokralaisia ja eläkeläisiä. Mieliku­vat voivat joskus olla muu­ta kuin totuus.

    Toki Helsin­gin mit­ta­pu­ul­la Munkkiniemen tulota­so on korkea. Sosi­aa­li­nen sekoit­ta­mi­nen on tehnyt tehtävän­sä ja vero­tu­lot ovat karan­neet. Se poli­ti­ik­ka tulee myös slum­mi­ut­ta­maan Helsin­gin nopeasti. 

    Tämä Sin­un kan­nat­taisi lukea:
    http://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/thread.jspa?threadID=203645

    Ystävyy­del­lä
    Mara

  33. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: Ja niille osta­jillekaan hin­ta ei sit­ten muka merk­itse mitään, vai….? 

    Asun­nonos­ta­jalle ei ole ton­tin hin­nal­la väliä, jos se ei kor­reloi asun­non neliöhin­to­jen kanssa merkit­tävästi ja ovat mutenkin pienessä sivu­osas­sa kokonaishinnasta.

  34. Saara: Voisi ja pitäisi. Pitää olla mah­dol­lista vali­ta halu­aako asua ilman autoa puis­to­jen, umpiko­rt­telei­den ja kivi­jalka­kaup­po­jen ympäröimänä, vai auton kanssa parkkikent­tien, liiken­neru­uhkien ja saastei­den ympäröimänä – näin kär­jistäen. Kum­mallekin vai­h­toe­hdolle löy­tyy otta­jansa, eikä jälkim­mäisen vai­h­toe­hdon rasit­teil­la tule kuor­mit­taa niitä, jot­ka suos­tu­vat elämään ilman autoa.
    Niiden, jot­ka halu­a­vat parhaat palat molem­mista vai­h­toe­hdoista, on olta­va valmi­ita mak­samaan tästä etuoikeud­es­ta sen ver­ran, kuin sen jär­jestämi­nen maksaa.
    (Mei­dän ruokakun­nas­samme on yksi auto.) 

    Oikeas­t­aan min­ua häir­it­see tässä keskustelus­sa eniten se näkäalat­to­muus, ettei muka ole mah­dol­lista yhdis­tää näistä molem­mista maail­moista parhai­ta paloja.
    Aikaisem­min moot­tori­ti­et oli­vat suuri paha, nyt jo parkkipaikat ehkä seu­raavak­si polkupyörät vievät liikaa tilaa?
    Keskustelu vel­loo ääripäi­den välil­lä ja oikeaa todel­lista kaupun­kisuun­nit­telua eli ongelmien älykästä ratkaisua kehit­tämäl­lä uusia vai­h­toe­hto­ja ei sit­ten kuvitel­la voivan ool­e­van olemassakaan.
    Kyl­lä tässä ollaan vah­vasti men­neisyy­den vankeina, jos uudelle asuinalueelle vai­h­to­he­dot ovat joko täysi “omien liiken­nevä­linei­den kiel­to, jos ovat jotain muu­ta kuin kak­sipyöräi­nen polku­ve­hje” tai sit­ten äärim­mäisen kallis parkkilu­o­la meren­pin­nan ala­puolelle täyttömaalle.
    Mil­lä tavoin kaupun­gin­su­un­nit­telu on päät­tänyt tukea pien­ten sähkökäyt­töis­ten 2‑paikkaisten mini­au­to­jen omis­tus­ta? Saako puo­likkaan parkkipaikan puoleen hin­taan? Entä sähköavusteis­ten kin­nerei­den ole­mas­sao­lo? Ollaanko niistä edes tietoisia?

    Val­taosa ihmi­sistä rakas­taa vapau­den­tun­net­ta, joka tulee liikku­misvä­li­neen omis­tamis­es­ta. Miten Vihreät kuvit­tel­e­vat tämän katoavan?

    Fik­su­ja ideoita on esitet­ty myös uudem­pi­en kir­joi­tusten kom­menteis­sa. Ikävää, että Ode käyt­tää vain näin alkukan­taista blo­gialus­taa, ettei kom­ment­tei­hin voi linka­ta tai muo­dostaa varsi­naisia keskusteluryhmiä.
    Lois­toidea oli mm. erään­lainen “päällekkäiset riv­i­taloa­sun­not” eli ain­oa mitä pitää muut­taa on hissin koko, jot­ta auto mah­tuu siihen. Kaikissa asun­nois­sa on sit­ten sekä muun­neltavaa ulkoti­laa että sisäti­laa, jon­ka voi käyt­tää sit­ten vaik­ka autopaikkana, puu­tarhana, auto­tal­li­na, kasvi­huoneena, fil­lar­iver­staana, saunana, kun­tos­ali­na jne.
    Oikeas­t­aan ain­oa huono puoli tässä on se, että kel­lar­i­ti­lat jäävät täl­lai­sis­sa talois­sa kokon­aan hyö­dyn­tämät­tä, jos ei sit­ten alimpi­en ker­rosten asun­to­ja laite­ta use­am­paan tasoon.

  35. toke: Oikeas­t­aan min­ua häir­it­see tässä keskustelus­sa eniten se näkäalat­to­muus, ettei muka ole mah­dol­lista yhdis­tää näistä molem­mista maail­moista parhai­ta paloja.

    No tämähän on Suo­ma­laisen kaupunkisu­un­nit­telun pitkä lin­ja, eikä siinä muuten mitään mutta…

    Aikaisem­min moot­tori­ti­et oli­vat suuri paha, nyt jo parkkipaikat ehkä seu­raavak­si polkupyörät vievät liikaa tilaa?Keskustelu vel­loo ääripäi­den välil­lä ja oikeaa todel­lista kaupun­kisuun­nit­telua eli ongelmien älykästä ratkaisua kehit­tämäl­lä uusia vai­h­toe­hto­ja ei sit­ten kuvitel­la voivan ool­e­van olemassakaan.

    …jokaikisen liiken­neon­gel­man voi ratkoa rahal­la. Kyl­lä niitä auto­hisse­jä ja auton kan­tavia parvekkei­ta voi tehdä siinä kuin parkkilu­o­li­akin, samoin voidaan kaivaa motar­it maan alle ja niin edelleen. Tuo vaan sit­ten mak­saa, jos nyt vetää hie­man mutkia suo­rak­si niin käytän­nössä sem­moinen yhdis­telmä lähiöli­ikken­net­tä ja kan­takaupunkia tarkoit­taa että tehdään maanalainen liiken­nek­er­ros kaupun­gin alle. Ja se mak­saa suurin piirtein saman ver­ran kuin se kaupun­ki siinä päällä.

    Juuri tätä on eri visionäärit ehdotelleet Leonar­do da Vin­cistä alka­en, ja käytän­nössä tätä ei ole juuri koskaan tehty mis­sään. Mikä on se ikävin puoli, kun jääräpäiset visiot tör­mää rahoi­tus­re­al­is­mi­in niin ei tehdä mitään.

    Kyl­lä tässä ollaan vah­vasti men­neisyy­den vankeina, jos uudelle asuinalueelle vai­h­to­he­dot ovat joko täysi “omien liiken­nevä­linei­den kiel­to, jos ovat jotain muu­ta kuin kak­sipyöräi­nen polku­ve­hje” tai sit­ten äärim­mäisen kallis parkkilu­o­la meren­pin­nan ala­puolelle täyttömaalle.Millä tavoin kaupun­gin­su­un­nit­telu on päät­tänyt tukea pien­ten sähkökäyt­töis­ten 2‑paikkaisten mini­au­to­jen omis­tus­ta? Saako puo­likkaan parkkipaikan puoleen hin­taan? Entä sähköavusteis­ten kin­nerei­den ole­mas­sao­lo? Ollaanko niistä edes tietoisia?

    Ei täyskiel­toa autoille kai kukaan ole aja­mas­sa, ehkä jotain yksit­täisiä kort­telei­ta. Ihan kort­te­likaupungis­sakin san­o­taan nyt vaik­ka 20% liiken­teestä voi kulkea henkilöau­toil­la ilman isom­pia pul­mia (Helsin­gin kan­takaupungis­sa noin 30% tai alle, vähän miten sen laskee).

    Mut­ta muuten juuri noin kun kir­joi­tat, kun tila on kor­tilla niin kek­sitään mui­ta liikku­mistapo­ja kuten joukkoli­ikenne, fil­lar­it ja mik­sei vaik­ka mini­au­tot. Tämä on se vai­h­toe­hto, luote­taan siihen että ihmiset osaa­vat tehdä valintoja.

    Val­taosa ihmi­sistä rakas­taa vapau­den­tun­net­ta, joka tulee liikku­misvä­li­neen omis­tamis­es­ta. Miten Vihreät kuvit­tel­e­vat tämän katoavan?

    Entä vapaus olla liikku­mat­ta, eli se että joka asian perään ei tarvitse ajaa kilometrejä?

    Kat­telin tossa juuri yhtä esi­tys­tä siitä mitä ihmiset arvosta­vat asuinalueessas­an, ja jostain syys­tä liikku­mi­nen ylipään­sä on aika mata­lal­la, varsinkin suju­va autol­la liikku­mi­nen. Kts. esim. dia 21, http://www.helsinki.fi/henvi/yvv/sciencedays12/17042012_08_Kytta.pdf

Vastaa käyttäjälle Eläkevaari Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.