Rikkidirektiivi on enää hienosäätöä

Kan­sain­vä­li­nen merenkulku­jär­jestö IMO hyväksyi suun­nitel­mat alen­taa laivo­jen rikkipäästöjä vuon­na 2008, jol­loin vas­tu­umin­is­ter­inä oli Anu Vehviläi­nen (kesk).

Päästöjä on tarkoi­tus alen­taa kaikessa liiken­teessä, mut­ta eri­tyis­es­ti haavoit­tuvim­mil­la meri­alueil­la, esimerkik­si Itämerel­lä ja Englan­nin kanaalis­sa polt­toaineen rikkip­i­toisu­u­den tulee alen­tua 0,1 pros­ent­ti­in vuon­na 2015. Atlantin val­tameri ja Tyyni val­tameri eivät ole mer­inä Itämeren tavoin uhanalaises­sa tilas­sa, mut­ta Yhdys­val­lat ja Kana­da halu­si­vat omille ran­nikoilleen 370 kilo­metrin vyöhyk­keen, jol­la on myös nou­datet­ta­va 0,1:n pros­entin sään­töä. Siel­lä ajatelti­in ilmeis­es­ti ran­nikol­la asu­van väestön ter­veyt­tä. Rikkip­i­toinen polt­toaine syn­nyt­tää palaes­saan epäter­veel­lisiä yhdisteitä.

Laivali­iken­teen päästö­jen alen­t­a­mi­nen on hyvin perustel­tua. Mais­sa rikkipäästöt on saatu kuri­in ajat sit­ten, mut­ta merien vapaus on sallinut myös vastuuttomuutta.

Päästö­jen alen­tamiselle annet­ti­in pitkä siir­tymäai­ka, jot­ta varus­ta­moil­la olisi aikaa uusia kalus­toaan ja asen­taa van­hoi­hin aluk­si­in rikkipesurit, jos sel­l­aiset aluk­seen sopi­vat. Rikkipesuria ei saa kun­nol­la mah­tu­maan kuin osaan van­hoista laivoista. Seit­semässä vuodessa val­taosa kalus­tos­ta uusi­taan joka tapauksessa.

Mitä tekivät varus­ta­mot kuul­tuaan määräa­jas­ta? Eivät mitään. Ne ovat osta­neet ilmoituk­sen jäl­keenkin laivo­ja, joil­la rikkipesurien jälki­asen­nus on han­kalaa. Nyt kun vuosi 2015 on kaikkien yllä­tyk­sek­si lähel­lä, maris­taan, että siir­tymäai­ka on liian pieni.

EU-par­la­ment­ti ei kallis­tanut kor­vaansa Suomen ja Ruotsin mari­noille. Vas­taus oli lähin­nä, että niin makaa kuin petaa. EU-par­la­ment­ti hyväksyi rikkidi­rek­ti­ivin selvin numeroin äänin 606 – 55. Se, että tahal­laan haaskaa annetun siir­tymäa­jan, on huono ja vähän epä­moraa­li­nenkin peruste saa­da siihen piden­nys­tä. Epä­moraa­li­nen, kos­ka se kohtelisi aivan väärin niitä, jot­ka ovat toim­i­neet oikein ja asen­ta­neet rikkipesurit. Ja väärin myös niitä yri­tyk­siä, esimerkik­si Wärt­silää kohtaan, jot­ka ovat investoi­neet pesuritekni­ikan kehittämiseen.

Teol­lisu­u­den lob­baus asi­as­sa vähän kismit­tää sen epäre­hellisyy­den vuok­si. Rikkidi­rek­ti­ivin hin­naksi on las­ket­tu 600 miljoon­aa euroa vuodessa ikään kuin ain­oa mah­dol­lisu­us olisi käyt­tää vähärikkistä polt­toainet­ta. Paljon halvem­mal­la pääsee, kun asen­taa laivaansa rikkipesurit. Niiden toimin­nas­sa on ollut las­ten­taute­ja, mut­ta Wärt­silä vaku­ut­taa saa­vansa ne toimimaan.

Suo­mi ei muutenkaan saa eri­ty­is­tarpeilleen oikein ymmär­rystä EU:n päätök­sen­tekoe­limis­sä kovin eri­lai­sista vakuuk­si­in liit­tyvistä syistä. EU:lla ei edes ole asi­as­sa jous­ton­va­raa, sil­lä uusia siir­tymäaiko­ja voisi teo­ri­as­sa myön­tää ain­oas­taan IMO.

Suo­ma­laisille varus­ta­moille rikkidi­rek­ti­ivi on ter­ve­tul­lut, vaik­ka niitä pesure­i­ta ei vielä olekaan riit­tävästi. Nehän tule­vat saa­maan liki monop­o­lin Itämeren liiken­teeseen, sil­lä sat­un­nais­es­ti tänne poikkeavalle aluk­selle ei kan­na­ta pesure­i­ta asentaa.

Kokon­aan toinen asia on, että on myös väitet­ty, että jäykkä rikki­nor­mi ei ole kus­tan­nuste­hokas­ta ympäristöpoli­ti­ikkaa. Jos päästö­jen alen­t­a­mi­nen tapah­tuu vähärikkiseen öljyyn siir­tymäl­lä, val­taosa kus­tan­nuk­sista tulee siir­tymis­es­tä 0,5 pros­entin tasos­ta 0,1 pros­entin tasoon, mut­ta val­taosa hyödy­istä saadaan siir­tymis­es­tä 2,5 pros­entin tasos­ta 0,5 pros­entin tasoon.  Nuo viimeiset hyödyt ovat niin kalli­ita, että sama raha uhrat­tuna ympäristön hyväk­si muuten olisi järkevämpää.

Tästä pääsenkin mieli­ai­heeseeni. Ympäristöpoli­ti­ikkaa ei pitäisi hoitaa normein vaan hait­taveroin. Rikkivero toimisi järkeväm­min. Sään­nöl­lis­es­ti Itämerel­lä seilaa­va lai­va asen­taisi pesurit ja tilapäis­es­ti tänne poikkea­va lai­va käyt­täisi ehkä tuo­ta 0,5 pros­entin polt­toainet­ta ja mak­saisi lopusta.

Elinkei­noelämä on jostain syys­tä vas­tus­tanut vero-ohjaus­ta, vaik­ka se olisi kansan­taloudel­lis­es­ti selvästi edullisempaa.

95 vastausta artikkeliin “Rikkidirektiivi on enää hienosäätöä”

  1. EK:n lob­bausvoima medi­aan tässä on näkynyt täl­läkin viikol­la. Tavoit­teet ovat lähin­nä hie­man kummalliset.

    EK ei halua laivoille halvem­paa polt­toaine­ta ti uut­ta teknolo­giaa. Se halu­aa vain tuki­aisia eli rah­naa kouraan van­han menon jatk­maiseen. Kummallista.

    UMP taas lähin­nä huo­masi hyvän seli­tyk­sen odote­tulle paper­ituotan­topaikkakun­nan vai­h­dolle. Hyvä heille, syyt vain ovat aivan nor­maalit, kier­rä­tys­pa­peri­sta valmis­tet­ta­vat laadut on kan­nat­tavaa tejdä lähel­lä raa­ka-ainet­ta ja kuluttajia.

    Hyvin menee medi­as­sa läpi kaik­ki hömppä.

  2. Tämä päätös voi olla ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­nan kannal­ta aika huono juttu.

  3. “Tästä pääsenkin mieli­ai­heeseeni. Ympäristöpoli­ti­ikkaa ei pitäisi hoitaa normein vaan hait­taveroin. Rikkivero toimisi järkeväm­min. Sään­nöl­lis­es­ti Itämerel­lä seilaa­va lai­va asen­taisi pesurit ja tilapäis­es­ti tänne poikkea­va lai­va käyt­täisi ehkä tuo­ta 0,5 pros­entin polt­toainet­ta ja mak­saisi lopusta.”

    Noiden vero­jen toteu­tus olisi todel­la vaikeaa, kuten lentoli­ikenne on osoit­tanut. Jos veroa veloite­taan yhdessä maas­sa, mut­ta ei toises­sa, lentokone tankataan ylitäy­teen ei-verote­tus­sa maas­sa. His­to­ri­al­li­sista syistä johtuen lentoli­ikenne on yhä polt­toain­everova­paa­ta, mikä on mielestäni täysin käsit­tämätön­tä, kun samaan aikaan paljon vähem­män päästöjä tuot­ta­vat kulku­vä­li­neet joutu­vat mak­samaan huo­mat­tavia polt­toain­evero­ja. Mut­ta keskeinen kysymys nois­sa verois­sa on aina se, kenelle se pitäisi maksaa? 

    Siihen liit­tyvien vaikeuk­sien takia pitäisi olla joko erit­täin kat­ta­va maail­man­laa­juinen sopimus vero­tuk­ses­ta, tai sit­ten tehdä juuri alueko­htaisia määräyk­siä, joi­hin nyt on laivali­iken­teen kohdal­la päädytty.

    Lentoli­iken­teen polt­toain­everoratkaisu sen sijaan odot­taa yhä. Veikkaan, ettei sel­l­aista saa­da vuosi­in aikaan, kos­ka ala on niin lobat­tu. Edes EU:n sisäis­ten lento­jen kohdal­la vero­tus­ta ei taide­ta saa­da aikaan.

  4. Seu­raavak­si sit­ten odote­taankin direk­ti­iviä, joka määrit­telee laivo­jen rikkipesurei­den tuo­tok­set ongel­ma­jät­teik­si ja kieltää niiden dump­paamisen mereen. Eiköhän sil­lä kuole lop­utkin vieti­te­ol­lisu­ud­es­ta — jos sel­l­aista tämän päätök­sen jäl­keen on enää jäljellä.

    Koh­ta mei­dän päävi­en­ti­tuote on var­maankin liito-ora­van papanat — jos niitäkään saa “uhanalaisen” eläi­men tuo­toksi­na viedä maasta…

  5. Ymmärsinkö oikein: Yhdys­val­to­jen ja Kanadan ran­nikoille ei ole asi­aa laivoil­la, jot­ka eivät saavu­ta tuo­ta 0,1 pros­entin tasoa?

    Ja siis tämä menee niin, että jos tietyl­lä meri­alueel­la on voimas­sa 0,1 pros­entin raja-arvo, ei po. meri­alueel­la saa siis ajaa, ei ylit­tää, eikä tehdä yhtikäs mitään, laival­la, joka ei saavu­ta vaa­dit­tua tasoa? Mites muuten Välimeri? 

    Yritän tässä hah­mot­taa, että jou­tu­isi­vatko varus­ta­mot kaikesta huoli­mat­ta investoimaan pesurei­hin tms., jos meinaa­vat kul­jet­taa tavar­avir­to­ja Euroopas­ta tai Pohjois-Amerikasta.

  6. Min­ulle on ainakin jäänyt hie­man epä­selväk­si IMO:n päätök­sen ja EU:n direk­ti­ivin keskinäi­nen suhde. Kun ker­ran IMO:n päätös oli jo ole­mas­sa, mihin tuo­ta direk­ti­iviä tarvit­ti­in? Vai onko tuo direk­ti­ivi jonkin­lainen IMO:n päätök­sen EU-tasoinen ratifiointi?

  7. Kyl­lähän teol­lisu­us tietysti omaa etu­aan ajaa, vaik­ka vaikea on uskoa, että kaik­ki kir­joituk­ses­sa olisi tot­ta. Suo­ma­laisia ehkä kismit­tää kaikkein eniten se, että Itämeri ja Poh­jan­meri joutu­vat eri ase­maan kuin Välimeri, jol­la seilan­nee mon­ta ker­taa suurem­pi määrä laivoja.

    Samoin väite, että direk­ti­ivi säästäisi 50000 kuole­maa vuodessa on huonos­ti perustel­tu. Lasken­nas­sa on niin monia ole­tuk­sia ja vai­hei­ta, että lop­putu­los on täysin hihas­ta vedet­ty vaik­ka sitä totuute­na medi­as­sa esitetäänkin. Kyse on ensin­näkin sydänko­htauk­sia laukai­sev­as­ta tek­i­jästä, ei primääris­es­tä syistä (näitä laukai­se­via tek­i­jöitä on mm. ylen­syömi­nen ja katupö­ly jne.).

    Rikkihappo/SO2 hiukkaset hidas­ta­vat yleisen käsi­tyk­sen mukaan ilmas­ton läm­pen­e­mistä, joten siinäkään mielessä direk­ti­ivil­lä ei olisi ollut niin kiire. Rikin aiheut­ta­va hap­pamoi­tu­mi­nenkaan ei ole niin suuri ongel­ma Itämerel­lä kuin vielä 20 vuot­ta sit­ten ajateltiin.

  8. Satu Has­si kir­joit­taa tuoreessa blogissaan:

    “Kyseessä lie­nee tämän par­la­ment­tikau­den merkit­tävin ter­vey­su­ud­is­tus. Tätä nykyä laivo­jen aiheut­tamien ilmansaastei­den arvioidaan aiheut­ta­van noin 50 000 ennenaikaista kuole­maa vuodessa. Kun laivo­jen rikkipäästöt nyt vähenevät melkein kymme­ne­sosaan entis­es­tä, säästetään kym­meniä­tuhan­sia ihmishenkiä vuodessa.”

    Onko tämä fak­taa vai fik­tio­ta? Eräs Suomen johta­va alan tutk­i­ja on toden­nut sen fik­tiok­si ja kon­sult­ti­fir­man läpäksi.

    Ahve­nan­maal­la ainakin asuu Suomen ter­vein ja pitkäikäisin kansanosa — miten ter­veitä ja pitkäikäisiä heistä tuleekaan, kun siel­lä seilaa­vat lai­vat eivät enää rikkipäästöil­lään jou­da­ta hei­dän kuolemaansa.

  9. Ovat varus­ta­mot toim­i­neet tyh­mästi tai järkevästi, tosi­a­sia kuitenkin on, että Suomen — mut­ta ei kil­pail­i­ja­maid­en — vien­ti­te­ol­lisu­udelle tulee sato­jen miljoonien lisälasku. Luulisi, että edes hiukan huolestut­taisi nykyti­lanteessa. Mut­ta ei, syyl­lisiä vain haetaan samaan aikaan, kuin viimeiset valmis­tau­tu­vat sam­mut­tele­maan valoja.

    Ja varus­ta­moil­la on tietysti omat syyn­sä, jot­ka eivät ole saman­su­un­taisia Suomen kansan­talouden edun kanssa kuin sat­tumal­ta. Turha niille on kiukutella.

  10. Tahti:
    Ovat varus­ta­mot toim­i­neet tyh­mästi tai järkevästi, tosi­a­sia kuitenkin on, että Suomen – mut­ta ei kil­pail­i­ja­maid­en — vien­ti­te­ol­lisu­udelle tulee sato­jen miljoonien lisälasku. 

    Niin, täl­lainen seu­raus tyh­mäilystä yleen­sä on. Tyh­myys ei ole valitet­tavasti maail­mas­sa laiton­ta mut­ta en oikein ymmär­rä mik­si EU:n tai Suomen val­tion pitäisi pelas­taa tyh­miä ratkaisu­ja tehneitä yri­tyk­siä. Sitä kai se yrit­täjyys­riskikin on, että jos mokaa niin… mokaa.

  11. IMO:n rikkipäätös ei ymmärtääk­seni rajoi­ta rikkip­i­toisen polt­toaineen käyt­töä kaikil­la laiva­matkoil­la. Pitkäl­lä Atlantin matkalla voi kai keskel­lä val­tamer­ta sinän­sä käyt­tää halvem­paa, rikkip­i­toista polt­toainet­ta. Siel­lä sen ter­veyshai­tat jäävät vähäisik­si. Pesurei­hin siir­tyvis­sä laivois­sa päästöt kai vähenevät koko matkalla, vaik­ka rajoi­tus olisi vain osal­la matkaa, mut­ta maail­man­laa­juis­es­ti kai lop­ul­ta vähem­mistö laivakalus­tos­ta siir­tyy pesureihin.

    Ran­nikoil­la rikkip­i­toisu­u­den vähen­tämis­es­tä saata­vat ter­veyshyödyt taas ylit­tävät sen kus­tan­nuk­sen, joka tulee (tai no, tulisi) ilmas­ton­muu­tok­sen tor­ju­mis­es­ta muil­la keinoin. Jos (ja valitet­tavasti tois­taisek­si kun) poli­it­ti­nen tah­to ilmas­ton suo­jelemisek­si on kan­sain­välisel­lä tasol­la riit­tämätön­tä, melko suurel­la toden­näköisyy­del­lä ei kovin suur­ta katas­trofia väl­tet­täisi pelkil­lä ran­nikko­jen rikkipäästöil­lä. Pitkäl­lä aikavälil­lä hiilid­iok­si­di kuitenkin domi­noi, ja jos rikkiä halu­taan hujaut­taa riit­tävästi ilmake­hään esim. joskus 2040 tai 2050, siihen tarvi­taan ehkä mui­ta välineitä kuin rannikkolaivat.

    Lause “— — tilapäis­es­ti tänne poikkea­va lai­va käyt­täisi ehkä tuo­ta 0,5 pros­entin polt­toainet­ta ja *mak­saisi lopus­ta*” on minus­ta ehkä hie­man epäin­tu­iti­ivi­nen lukea. (Mis­tä “lopus­ta”?) Tarkoit­ta­nee: “lai­va mak­saisi ehkä ensin kohtu­ullisen kus­tan­nuk­sen 0,5 pros­entin polt­toaineeseen siir­tymis­es­tä ja sit­ten pien­tä veroa tuon polt­toaineen käyt­tämis­es­tä”. Vero kai perus­tu­isi suo­raan rikkipitoisuudelle.

    Vaik­ka vero­tus on minus­takin lähtöko­htais­es­ti tehokkaampi työkalu, en rehellis­es­ti san­ot­tuna usko, että suo­ma­laisen tai euroop­palaisen teol­lisu­u­den vas­tus­tus on keskeinen este sille, että IMOssa ei ole sovit­tu kan­sain­välis­es­tä rikkiveros­ta. 🙂 Mut­ta ehkä IMOssa olisi voitu sen sijaan sopia polt­toain­er­a­jo­jen sijaan rikkipäästö­jen kiin­tiöistä, jot­ka val­tiot sit­ten oli­si­vat voineet toteut­taa aluevesil­lään halu­a­mal­laan taval­la, vaikka­pa veroilla.

  12. Aika vähän on koti­maises­sa medi­as­sa puhut­tu Pohjois-Amerikan päästöra­joituk­sista. Ei tämä pelkästään suo­ma­lainen rajoi­tus ole. EK:n tiedot­teet julka­istaan uutisina?

  13. Kyl­lä nyt Satu Has­si var­maan on aikaansaan­nok­seen­sa tyy­tyväi­nen ja vihreil­lä riemua riit­tää. Mitäs heräsi teol­lisu­us liian myöhään, siitäs sai­vat. Vale­htel­e­vatkin vielä eivätkä edes älyn­neet vaa­tia vero-ohjausta!

    Entäpä jos tämä todel­la nopeut­taa teol­lisu­u­den pois­muut­toa merkit­tävästi? Mitä sanoo Has­si — en uskonut/tiennyt/arvannut? Asia ei kor­jaan­nu anteeksipyytämisellä. 

    Mik­si valit­ti­in juuri 0,1 %:n raja? Jos tämä ker­ran syn­nyt­tää uusia inno­vaa­tioi­ta ja uut­ta vihreää teol­lisu­ut­ta, niin eikö olisi kan­nat­tanut laskea raja saman tien nol­laan? Olisi sit­ten var­maan 100 000 ihmistä kuol­lut eri syystä.

    Mik­si vihreät muuten syyt­tävät Vehviläistä tapah­tuneesta? Eikö tämä olekaan hyvä jut­tu? Ollaanko nyt katumapääl­lä — mitä tulikaan tehtyä. Voi voittajia.

    1. Minus­ta on vähän erikoista syyt­tää Vehviläisen sopimuk­ses­ta Satu Has­sia. Satu Has­si esit­teli par­la­men­tille yksi­tyisko­h­dat siitä, miten tuo sopimus imple­men­toidaan EU:ssa, mut­ta hän ei vaikut­tanut mitenkään siihen, mitä tuo sopimus sisäl­si. Satu Has­sin kanssa 90 pros­ent­tia europar­la­men­tista oli hyväksymässä tuo­ta direk­ti­iviä. Sitä, miten ne lop­ut oli­si­vat sopimuk­sen imple­men­toin­nin suorit­ta­neet, en tiedä.

  14. Satu Has­si on akti­ivis­es­ti ajanut tätä rajoi­tus­ta. Vehviläi­nen voi olla tietämätön, mut­ta turha vihrei­den on tässä asi­as­sa hurskastel­la ja heit­täy­tyä tyh­mik­si tai tietämättömiksi.

  15. Luulisin, että laivo­jen rikkipäästöt pelas­ta­vat kym­meniä tuhan­sia henkiä yhtä var­masti, kuin naiset omis­ta­vat alle pros­entin maail­man var­al­lisu­ud­es­ta, kuten Has­si on myös kivenko­vaan väit­tänyt. Täy­tyy tosin muis­taa, että EU:lla ei tässä asi­as­sa ole sel­l­aista päätös­val­taa, että sen tai Has­sin haukku­miseen kan­nat­taisi kovin paljon ruu­tia tuhlata.

    Mut­ta varsi­nais­es­ti piti ihme­tel­lä sitä, että todel­lako suo­ma­laiset ja kump­pan­it saisi­vat monop­o­lin kul­je­tuk­si­in, kun­han han­kki­vat rikkipesurit (tai uudet lai­vat joi­hin sel­l­aisen sopii), kuten Soin­in­vaara yllä väit­tää. Eikö laivoille muka riitä, että ne siir­tyvät käyt­tämään tätä samaa dieseliä, jota autot käyt­tävät sik­si aikaa kun seilaa­vat Itämerellä. 

    Jos ja kun näin on, kil­pailue­tu siir­tyykin niille laivoille, jot­ka seilaa­vat mah­dol­lisim­man paljon sel­l­aisil­la mer­il­lä, joil­la voi käyt­tää halvem­paa polt­toainet­ta. Yllät­täen etu olisikin siinä tapauk­ses­sa nimeno­maan muil­la kuin suo­ma­laisil­la varus­ta­moil­la. Suo­ma­laisethan seilaa­vat pääasi­as­sa Sak­saan, Ruot­si­in, Englan­ti­in ja Viroon eivätkä var­maankaan pysty kovin hyvin kil­paile­maan kaukoli­iken­teessä, jos­sa men­nään pääosin mukavu­us­lipun alla.

  16. Tuo­mas S: “Tyh­myys ei ole valitet­tavasti maail­mas­sa laiton­ta mut­ta en oikein ymmär­rä mik­si EU:n tai Suomen val­tion pitäisi pelas­taa tyh­miä ratkaisu­ja tehneitä yrityksiä.”

    Suomes­sa on tuhan­sia yri­tyk­siä, jot­ka eivät ole voineet vaikut­taa sitä tai tätä sen parem­min IMO:n kuin varus­ta­mo­jenkaan päätök­si­in. Silti ne mak­sa­vat laskun, lopet­ta­vat toim­intansa tai muut­ta­vat maas­ta pois. 

    Tai sit­ten Suomen val­tio eli me veron­mak­sa­jat tulemme häti­in ja tasoita­mme peliken­tän niin, että suo­ma­laiset fir­mat eivät kohtu­ut­tomasti kärsi. 

    Toki voimme vedo­ta myös yrit­täjäriskin vaaroi­hin ja muut­taa Välimerelle.

  17. EK:n läp­pä “laivakul­je­tusten rajus­ta kallis­tu­mis­es­ta” on vähän kyseenalainen, kun muis­taa ylipäätään laivarahdin ole­van eri­no­maisen hal­paa ja parin sodan lop­pumisen ansios­ta myös tar­jon­taakin on roimasti. Edelleen on halvem­paa rah­da­ta tänne lam­paan­li­haa Uud­es­ta-See­lan­nista laival­la kuin kas­vat­taa täällä.

    Ennen syksyn kun­nal­is­vaale­ja tämä on ihan näp­pärää läp­pää Vihrei­den mol­laamises­sa epäisän­maal­lisik­si ja mitä nyt tapana onkin. 

    Perus­teet EK:n lob­baamiselle ovat sit­ten hie­man huterammat.

    Samaan aikaan Sumen pitäisi olla edis­tyk­sel­lisen ympäristötekni­ikan viejä globaal­isti ja juuri clean­techin pitää met­al­li­te­ol­lisu­us pystyssä. Kuka ostaa clean­techia, joka ei mene kau­pak­si koti­markki­noil­laan? Sik­si epäisän­maal­lisu­ud­es­ta ja teol­lisu­u­den men­neisyy­den ylläpitämis­es­tä olisi syytä syyt­tää EK:ta.

    Rik­ki ei ole poltooaineen ener­gialähde. Vähärikkisem­män polt­toaineen tuot­tamisen ja tar­joamisen luulisi kiin­nos­ta­van enem­män kuin van­han menon ylläpitämi­nen val­tion rahoilla.

    (Maan­pin­nan lähel­lä ole­vat hiukak­set aika nihkeästi tor­ju­vat ilmastomuutosta.)

    Kuka kek­si, että EK:n lob­baus on sama kuin uutinen?

  18. Ainakin Hesarin uuti­soin­nista saa sen käsi­tyk­sen, että IMO:n päätöstä on valmis­tel­tu jo kauan ennen Vehviläisen aikaa ja ilmeis­es­ti ilman mitään poli­it­tista ohjaus­ta puh­taasti virkamiestyönä.

    Kun tässä on jo vuosia seu­ran­nut miten mil­loin mis­täkin kv. ‑organ­isaa­tios­ta pul­lah­taa meille ikäviä päätök­siä “tää on ihan pakko hyväksyä” ‑leimal­la, niin ei voi vält­tyä ajat­telemat­ta, että onko meil­lä paljonkin virkamiehiä, jot­ka ovat näis­sä valmis­teluis­sa aja­mas­sa enem­män omaa tai taus­taryh­män­sä agen­daa kuin Suomen asi­aa. Ase­mas­sa, jos­sa yksi tai muu­ta­ma akti­ivi­nen virkamies toimii täysin häikäilemät­tömästi oman pään­sä mukaises­ti ja alis­taa kansan­val­lan pelkäk­si omien uto­pi­oiden­sa kumileimaisimek­si, on kyl­lä jotain aivan perus­ta­van­laista väärää.

    Min­is­te­rien ja kansane­dus­ta­jien pitäisikin ottaa itseään niskas­ta kiin­ni ja määril­tel­lä tiukasti ja selkeästi mil­lä man­daatil­la ja mil­lä tavoit­teel­la virkamiehet kv.-valmisteluissa esi­ityvät. Lisäk­si toim­intaa pitäisi valvoa pros­essin joka vai­heessa — ja kaik­ki kyökinkaut­ta sisään ujute­tut “tää on nyt vain ihan pakkopakko hyväksyä het­i­heti” ‑sopimuk­set ja ‑direk­ti­iv­it pitäisi heit­tää suo­raan roskako­ri­in ja valmis­tel­e­va virkamies pas­sit­taa sen kum­mem­pia kyse­lemät­tä leivät­tömän pyödän eteen vas­taa­maan maan­petossyyt­teisi­in tms.

  19. Ode:

    Teol­lisu­u­den lob­baus asi­as­sa vähän kismit­tää sen epäre­hellisyy­den vuok­si. Rikkidi­rek­ti­ivin hin­naksi on las­ket­tu 600 miljoon­aa euroa vuodessa ikään kuin ain­oa mah­dol­lisu­us olisi käyt­tää vähärikkistä polt­toainet­ta. Paljon halvem­mal­la pääsee, kun asen­taa laivaansa rikkipesurit.

    Vaan kun pesurei­den asen­nus ei onnis­tu kuin noin kol­ma­sosaan nyky­laivoista. Lisäk­si kus­tan­nuk­set ovat todel­la rajut. 20 miljoo­nan arvoiseen laivaan ei hevil­lä investoi­da 5 miljoo­nan pesuria.
    On käsit­tämätön­tä, että EU:ssa joka taval­lis­es­ti pitää tarkkaa huol­ta, ettei kil­pailua vääris­tetä, menee läpi direk­ti­ivi, jos­sa Pohjoisen ja Etelän teol­lisu­ut­ta rasite­taan rajusti eri­laisil­la kustannuksilla.
    Ei Suomen teol­lisu­udel­la olisi mitään rikkidi­rek­ti­iviä vas­taan, jos edes koko Euroop­pa olisi samal­la viivalla.

    On käsit­tämätön­tä, että min­is­ter­iöi­hin on päässyt pesiy­tymään ympäristövirkami­esten lau­mo­ja, jot­ka voivat täl­laisia tarkoituk­sel­lisia munauk­sia tehdä. Hehän eivät väl­itä kus­tan­nuk­sista ja kil­pailukyvys­tä mitään, kun­han vaan kirka­sot­sais­es­ti voidaan pelas­taa maailmaa.
    Ja min­is­ter­it (tässä tapauk­ses­sa Vehviläi­nen ja Lehtomä­ki) ovat liian tietämät­tömiä tai laisko­ja heitä kuris­sa pitämään.

    1. Pesurin asen­t­a­mi­nen van­haan laivaan on usein han­kalaa. Sik­si IMO antoi sopimuk­seen vuosien siir­tymäa­jan, jona aikana järkevä yhtiö olisi uus­in­ut laivakan­tansa tai ei ainakaan olisi ostanut laivaa, johon pesuria ei voi asentaa.

      Toisek­si. Tämä EI OLLUT EU:n päätös vaan IMO:n, eikä EU voin­ut poike­ta IMOn sopimuk­ses­ta rikko­mat­ta kan­sain­välistä lakia. Suo­mi sitou­tui tähän vuon­na 2008, eikä siitä sil­loin urputet­tu mitenkään.

  20. Olin vähän aikaa sit­ten kuun­tele­mas­sa Aspo Oyj:n toimis­tusjo­hta­ja Aki Ojasen esi­tys­tä. Aspol­la on Itämer­ta seilaa­va pieni laivasto.

    Ojasen mukaan he ovat erit­täin tyy­tyväisiä rikkiveroon, kun se estää juuri noi­ta sat­un­nais­es­ti Itämerelle tule­via laivo­ja. Maail­mal­la on kuitenkin hur­ja ylika­p­a­siteet­ti ton­nis­tois­sa. Hän sanoi, että Aspo sijoit­taa heti rikkipesurei­hin, kun tekni­ikkaa on saatavil­la. Eli Aspon mukaan teknolo­gia ei ole vielä toimintavalmista!

    Oja­nen lisäsi myös, että odot­taa hei­dän laivas­ton­sa tulok­sen paran­tu­van merkit­tävästi ton­nis­tovero­tuk­seen siir­tymisen vuok­si. Teol­lisu­us ei tai­da muis­taa maini­ta tuo­ta, kun rikkiveros­ta valit­taa samalla.

  21. Tai sit­ten Suomen val­tio eli me veron­mak­sa­jat tulemme häti­in ja tasoita­mme peliken­tän niin, että suo­ma­laiset fir­mat eivät kohtu­ut­tomasti kärsi. 

    Eikös tämä olisi lähin­nä kommunismia?

  22. Rahdin kul­jet­tamisen suh­teen Suo­mi on saari. Täältä on täysin jär­jetön­tä kul­jet­taa suuria tavaramääriä maitse vähänkään kauem­mak­si. Kart­taa kat­so­ma­l­la tulee selväk­si, että muista Itämeren rantaval­tioista on paljon lyhyem­pi mat­ka maitse markki­noille Kes­ki-Euroop­paan tai sen kaut­ta muualle maail­maan. Suostues­saan nyt meri­rah­taamisen kus­tan­nusten olen­naiseen nos­tamiseen Suo­mi aiheut­taa itselleen paljon suurem­man vahin­gon kuin muut sopimuk­seen liit­tyneet val­tiot. Suo­ma­laiset eivät kuitenkin hyödy tästä mui­ta enem­pää. Useim­mat val­tiot eivät ole näis­sä rajoituk­sis­sa mukana lainkaan tai eivät ole yhtä riip­pu­vaisia ulko­maankau­pas­ta. Täl­laisel­la toimin­nal­la voi kur­jis­taa koko maan, mut­ta maail­ma ei sil­lä silti pelas­tu kun kaik­ki eivät lähde mukaan. Tämäkö on vas­tu­ullista vihreää poli­ti­ikkaa? Tätähän Satu Has­si ja kump­pan­it ovat halunneet.

    1. esko nie­mi
      Satu Has­si 605 muun europar­la­men­taarikon kanssa piti päätöstä hyvänä, mut­ta asia ratkaisti­in kyl­lä jo vuon­na 2008. Direk­ti­ivi määrit­teli vain yksityiskohtaisia.

  23. Tuleeko Itämeren ulkpuolis­es­ta Etelä-Ruotsin Göte­bor­gista Suomen tärkein vien­ti ja tuon­ti­sa­ta­ma? Ovatko Venäjän lähisa­ta­mat sopimuk­sen ulkop­uolel­la? Pohjoinen reitti?

    Vai tuleeko Itämeren EU-satami­in bi-fuel laivo­ja, jois­sa rikkip­i­toinen polt­toaine vai­hde­taan vähärikkisen puolelle kun aje­taan Itämerellä?

    Tuleeko Itämeren EU-satami­in hin­aus­palvelu van­hoille aluksille…

    Onhan niitä höyty­laivo­jakin vielä liiken­teessä. Tekevätkö ne renesanssin?

    Joka tapauk­ses­sa, Suo­mi on EU maista se, jolle tämä tulee kalli­ik­si. Mut­ta pelas­tam­me­han vuosit­tain tuhan­sia ihmisiä rikkikuolemilta…

  24. Vaik­ka kuin tietäisi asioiden laidoista ja kykenisi perustele­maan omia näke­myk­siään parem­mik­si kuin muiden näke­myk­set ovat, tulisi ihan todel­la ja todis­tet­tavasti tuo­da raa’at datat pöytään, että mik­si väit­täjän näke­myk­set pesevät asi­aan pere­htymät­tömi­enn peruste­lut — jos perustelui­ta ylipäätään em. on olemassa.

    Mut­ta näin piiri pieni Suomes­sa pyörii ja työt­tömätkin n. ker­ran 10 vuodessa saa­vat inflaa­tioko­r­jaus­ta työttömyyskovauksiinsa.

  25. Jos paperi­te­ol­lisu­u­den kus­tan­nus­lak­sel­mat pitävät paikkansa, kan­nat­taa EU:n ulkop­uolelta tuo­tu tavarakonttiEU:n yhteisöalueel­la, mis­sä se on halvinta. 

    Voi esimerkik­si perus­taa Sak­saan fir­ma ja mak­saa Sak­saan tul­lit ja ALV:t ja vetää kont­ti Suomeen rekalla.

    Suomen val­tio ei saa tulle­ja eikä (täys­määräisiä) alveja.

    1. EU on tullili­it­to. Rahat menevät yhteiseen pot­ti­in, tulee tavara sisään mis­tä vain. Arvon­lisävero mak­se­taan siihen maa­han, mis­tä lop­pukäyt­täjä sen ostaa. Rikkidi­rek­ti­ivil­lä ei ole vaiku­tus­ta kumpaankaan.

  26. Jos paperi­te­ol­lisu­u­den kus­tan­nus­lak­sel­mat pitävät paikkansa, kan­nat­taa EU:n ulkop­uolelta tuo­tu tavarakont­ti tul­la­ta EU:n yhteisöalueel­la siel­lä, mis­sä se on halvinta. 

    Voi esimerkik­si perus­taa Sak­saan fir­man ja mak­saa Sak­saan tul­lit ja ALV:t ja vetää kont­ti Suomeen rekalla.

    Suomen val­tio ei saa täysimääräisiä mak­su­ja vaan ne jäävät Saksaan.

    Jo nyt varsin arvokas määrä EU-tul­lauk­sista tapah­tuu Hol­lan­nis­sa ja Hol­lan­ti saa pitää tulleista 25 % osuuden.

  27. Direk­ti­ivi­hän iskee lähin­nä sel­l­aisille aloille kuten met­sä­te­ol­lisu­u­teen, jos­sa rahtikus­tan­nuk­set ovat merkit­tävät. Mut­ta lisäku­lut eivät tietenkään jää pelkästään rasit­ta­maan yri­tyk­siä. Met­säsek­to­ril­la kus­tan­nuk­sia voidaan merkit­tävästi siirtää metsänomistajille.

    Met­sän­o­mis­ta­jien hakku­u­tu­lot Suomes­sa ovat luokkaa 2 mil­jar­dia euroa. Erään (toden­näköis­es­ti ylim­i­toite­tun) arvion mukaan rikkidi­rek­ti­ivi lisäisi met­säsek­torin kus­tan­nuk­sia 200 miljoon­aa euroa. Eli met­sän­o­mis­ta­jien tulot met­sistään saat­taisi­vat pudo­ta kymmenel­lä pros­en­til­la. Se olisi kova kolaus kepulaisille.

    Erään arvion mukaan sahatavaran vien­tikus­tan­nuk­set kas­va­vat 10 euroa kuu­ti­ol­ta. Tukkipu­un kan­to­hin­nois­sa se ehkä merk­it­sisi 7 euron pudo­tus­ta kuu­ti­ol­ta. Kun tukkien kan­to­hin­nat liikku­vat 50–60 euron tienoil­la, pudo­tus olisi run­saat 10 pros­ent­tia. Osa sahatavaras­ta kuitenkin käytetään Suomessa.

    Sel­l­un ja paperin vien­tikus­tan­nusten nousu tulee laske­maan kuitupu­un hin­to­ja. Veikkaan noin 2 euron pudo­tus­ta kuu­ti­ol­ta eli siinäkin run­sas­ta kym­men­tä pros­ent­tia 15–20 euron kan­to­hin­toi­hin. Tosin vaiku­tus­ta on vaikea arvioi­da ja se saat­taa olla suurempikin. 

    Kuitupu­un kan­to­hin­to­jen pudo­tus tek­isi puun myyn­nin ener­gia­puuk­si monin paikoin entistä kil­pailukykyisem­mäk­si vaihtoehdoksi.

    Mut­ta met­sä­te­ol­lisu­us han­kkii puu­ta melkois­es­ti myös ulko­mail­ta. Sen osalta kus­tan­nuk­sia lie­nee vaikeampi siirtää puun tuot­ta­jille. Joten kyl­lä direk­ti­ivi tulee heiken­tämään met­sä­te­ol­lisu­u­den ase­maa, mut­ta mon­es­takin syys­tä ei läh­eskään niin paljon kuin lob­bar­it kauhuku­vis­saan esittävät.

  28. Sinän­sä okset­ta­va arvo­maail­ma, että ihmis­ten ter­veys ei ole ensim­mäi­nen asia mis­tä poli­itikot ovat huolis­saan. Kaikille syöpä ja sydän­vai­va, niin ensim­mäisek­si tulisi me, eikä ainakaan minä?

    Luulen, että EK luuli ymmärtämät­tömyyt­tään, että lob­baa­mal­la tämäkin kaa­tu­isi ja kehot­ti odot­ta­maan tekemät­tä mitään. Nyt kuitenkin näyt­tää siltä, että kaik­ki puheet clean­techista ja muus­ta vihreästä on pelkkää viher­pe­sua. Joku saa onnis­tua sil­läkin alal­la, että saadaan yksi keu­laku­va viemään huomion saas­tut­ta­jil­ta, mut­ta tärkeäm­pää on tuot­taa mil­lä tahansa keinol­la lisää rahaa ja joku muu saa kär­siä seu­rauk­set tulevaisuudessa.

    Wärt­silän mah­dol­lisuuk­si­a­han tässä pitäisi nyt hehkut­taa ja lopet­taa itkem­i­nen. Olisi ollut aikaa tehdä investoin­te­ja, joten jos poli­itikot suos­tu­vat nyt lypset­täviksi, niin ei mitään uut­ta. Kyl­lä nyt vih­doin tulisi suur­fir­mo­jenkin tehdä itse, eikä aina marssia VM:n ovista itkemään. 

    Nyt vielä vero­ja kiertävät vien­tiy­htiöt pain­os­ta­vat maan hal­li­tus­ta alen­ta­maan vero­ja ja lob­baa­vat ympäristön­suo­jelua vas­taan. Kuin­ka kauan kestää taju­ta, ettei nämä yhtiöt ja niiden johto ole rak­en­ta­mas­sa maa­ta, vaan keräämässä kaikin keinoin rahaa omis­ta­jilleen? Veronalen­nuk­sil­la rikkaille ja yhtiöoiden paapomisel­la ei saa muu­ta aikaan, kuin kier­teen, joka johtaa nyk­yarvo­maail­mas­sa val­tion­talouden rap­pi­ooon, kulu­tuk­sen lasku­un ja lisään­tyvi­in ympäristöon­gelmi­in. Kulu­tuk­sen laskukaan ei hyödytä, kun se ei ole hallittua.

    Johan se lukee lais­sakin, ettei fir­man tarkoi­tus ole muu kuin tehdä rahaa omis­ta­jilleen. Onko ihme, että tässä tilanteessa fir­mo­jen joh­dos­sa moraali rapau­tuu ja suur­ta mis­sio­ta pyritään toteut­ta­maan kaikin keinoin? Joku muu tulee tilalle, jos johta­jan moraali alkaa potki­maan takaraivossa.

    Koskako­han muuten ympäristöpoli­itikot siir­tyvät Suomes­sakin näyt­tämään saman­laista hapan­ta naa­maa, kuin nämä vien­tifir­mo­jen itkupil­lit, ja lopet­taisi­vat epäuskot­ta­van hymyssä­suin hih­hu­loin­nin? Ei pitäisi olla mitään hauskaa ilmas­ton­muu­tok­ses­sa tai ympäristömyrkyis­sä. Har­va ihmi­nen tajuaa tulos­sa ole­van jotain ikävää, jos siitä ker­to­va näyt­tää lottovoittajalta.

  29. Oli muuten min­ulle ihan uut­ta tietoa että Suomen met­sä- ja met­al­li­te­ol­lisu­u­den pahim­mat kil­pail­i­jat olisi Välimeren maat. Voi voi, viekö Kreikan paperite­htaat nyt suo­ma­lais­ten asi­akkaat? Ja että Ruotsin puolel­la Poh­jan­lahtea ole­vat paperi- ja teräste­htaat alka­vat kul­jet­taa tuot­teen­sa mei­tien sijas­ta rautateitse Göte­borgi­in kauheal­la kus­tan­nuste­hokku­udel­la… Mik­sei kukaan toimit­ta­ja viit­si kysyä täl­laisia tyth­miä kysymyksiä?

  30. Sem­mo­nen jut­tu on aina noiden direk­ti­ivien ja EU:n laa­juis­ten sopimusten kanssa, että niihin ei vält­tämät­tä luote­ta ennen kuin on pakko.

    Ver­taa haja-asu­tusalueen jätevesi­farssi: onnekkai­ta oli­vat ne suurin osa ihmi­sistä, jot­ka venyt­tivät investoin­te­ja, kunnes määräyk­set taas muuttuivat.

    Samoin Euroopas­sa asu­vat ystäväni ihmettelevät suo­ma­lais­ten intoa toteut­taa mitä mieli­v­al­taisem­pia direk­ti­ive­jä. Maan tapa muual­la tun­tuu ole­van, että jär­jet­tömät tai muuten epä­var­mat direk­ti­iv­it vaan hil­jais­es­ti uno­hde­taan, ja sit­ten vas­ta toim­i­taan, kun on oikeasti pakko.

    Rikkidi­rek­ti­ivi ei ole jär­jetön, mut­ta en yhtään ihmettele, että aikoinaan varus­ta­mot ovat yhdessä jääneet odot­tele­maan, että mis­tä suun­nas­ta tuulee seu­raavak­si ennen kuin tekevät investoin­te­ja. Tuol­lainen yhteishyvään investoin­ti kan­nat­taa yri­tyk­selle vain, kun kaik­ki muutkin yri­tyk­set hyväksyvät, että se on pakko tehdä. Sil­loin toteu­tus on kaikille vain cost of doing busi­ness, mut­ta jos taas vain osa yri­tyk­sistä investoi, ne investoi­neet kär­sivät tap­pi­on ver­rat­tuna yri­tyk­si­in, jot­ka eivät investoi. Parhaas­sa tapauk­ses­sa investoimat­ta jät­täneet yri­tyk­set kär­sivät myöhem­min vielä suurem­man tap­pi­on, mut­ta lain­säädän­nön ja ‑tulkin­nan volatili­teet­ti ja yleinen omas­sa ahdin­gos­saan ole­vien yri­tys­ten pään­silit­te­ly ja voiv­ot­telu aiheut­ta­vat sen, että niin ei vält­tämät­tä kuitenkaan käy.

  31. JTS:
    EK:n läp­pä “laivakul­je­tusten rajus­ta kallis­tu­mis­es­ta” on vähän kyseenalainen, kun muis­taa ylipäätään laivarahdin ole­van eri­no­maisen hal­paa ja parin sodan lop­pumisen ansios­ta myös tar­jon­taakin on roimasti.

    Eihän tässä itketä nyt pelkästään absolu­ut­tis­es­ta hin­nas­ta, vaan hin­nas­ta suh­teessa kil­pail­i­joi­hin. Jos suo­ma­lais­ten logis­ti­ikkakus­tan­nuk­set nou­se­vat enem­män kuin muiden, niin kyl­lä siitä seu­raa että teol­lisu­u­den kil­pailukyky heikke­nee. Jos yri­tys­ten tulok­set eivät kiin­nos­ta, niin kyl­lä noista kus­tan­nuk­sista lop­pu­peleis­sä osa lankeaa myös palka­nsaa­jille kos­ka palkanko­ro­tus­vara piene­nee ja val­ti­olle, kos­ka yri­tys­ten tulok­set ja niistä mak­set­ta­vat tuloverot pienenevät.

    Ennen syksyn kun­nal­is­vaale­ja tämä on ihan näp­pärää läp­pää Vihrei­den mol­laamises­sa epäisän­maal­lisik­si ja mitä nyt tapana onkin. 

    Mil­lä perus­teel­la vihreät muka sit­ten oli­si­vat isän­maal­lisia? Isän­maal­lisu­uskin on suh­teel­lista, amerikas­sa repub­likaanien sydän­mail­la poh­jan­maal­ta kotoisin ole­va keskimääräi­nen kokoomus­lainen vaikut­taisi var­maan epäisän­maal­liselta pasifistihipiltä.

    Kum­ma kyl­lä vaalien alla kaik­ki ovat patri­oot­te­ja, mut­ta heti kun puhutaan kehi­tysavus­ta, rajo­jen avaamis­es­ta tai armei­jan rahoituk­ses­ta, niin patri­ot­tisu­us on niin passé, 1900- tai ehkä jopa 1800-luku­laista eikä kenenkään pitäisi miet­tiä val­tion tai hui kauhis­tus, siinä asu­van kansan parasta.

    Samaan aikaan Sumen pitäisi olla edis­tyk­sel­lisen ympäristötekni­ikan viejä globaal­isti ja juuri clean­techin pitää met­al­li­te­ol­lisu­us pystyssä. 

    Kenen mukaan Suomen pitäisi olla clean­techissa ykkö­nen? Lähin­nä lehdis­tön, vihrei­den sekä tietenkin EK:n ja Teknolo­gia­te­ol­lisu­u­den pr-osas­ton mielestä. Kyl­lä ainakin tääl­lä teol­lisu­udessa, mis­sä minä toimin, tuo­hon ei liiko­ja uhra­ta ajatusta. 

    Kuka ostaa clean­techia, joka ei mene kau­pak­si kotimarkkinoillaan?

    Raha se on joka ratkaisee, jos clean­tech on perusteltavis­sa rahal­la niin se myy ja sitä han­ki­taan. Ei kuitenkaan ole mitään järkeä lähteä esimerkik­si sille tielle jos­sa suo­ma­lais­es­ta teol­lisu­ud­es­ta tehdään maail­man eko­huip­pua tiuken­ta­mal­la säädök­siä niin paljon, että suurin osa toim­i­joista yksinker­tais­es­ti lyö han­skat tiski­in kus­tan­nusten nousun takia.

    Vähärikkisem­män polt­toaineen tuot­tamisen ja tar­joamisen luulisi kiin­nos­ta­van enem­män kuin van­han menon ylläpitämi­nen val­tion rahoilla.

    Gimme a break. Ihan yhtä hyvin voisi argu­men­toi­da, että vihrei­den äänestäjiä pitäisi kiin­nos­taa enem­män humaanisti kas­vatet­tu­jen turk­isten tuot­ta­mi­nen kuin koko touhun kieltämi­nen. Lie­nee päivän­selvää että konepa­ja­te­ol­lisu­ut­ta ei hirveästi napos­ta korot­taa öljyn­jalosta­jien mar­gin­aale­ja tai hypätä itse öljyn­jalostus­bis­nek­seen muu­ta­man mil­jaardin panos­tuk­sel­la. Kuinka­han innois­saan ympäristö­va­ki olisi siitä, että joku oikeasti rak­en­taisi Suomeen uuden öljynjalostamon?

  32. Osmo Soin­in­vaara:
    Evert
    Viros­ta on ihan yhtä pitkä mat­ka Atlantille.

    Tot­ta, mut­ta Viro ei ole pääk­il­pail­i­jamme eikä Atlant­ti ain­oa markkina-alue.

    Mikä muu maa joutu mak­samaan Suomea enem­män rikkidi­rek­ti­ivistä saadak­seen tuot­teen­sa Kes­ki-Euroopan markkinoille?

    Epäreilua tässä on, että sopimus ei koske kaikkia ollenkaan samal­la tavalla.

  33. Kyl­lähä Osmo selit­tää osaa. Ker­too vain omaa kan­taansa myön­teis­es­ti puoltavista asioista. Ei se Suomen talouselämän tule­vaisu­us VIHREILLE mitenkään tärkeää ole. Ymmär­ret­tävä näköko­h­ta pääasi­as­sa yhteiskunnal­ta suo­raan palkkansa saav­il­ta jäse­niltä. Saat­taisi kan­ta muut­tua, jos myös näil­lä aloil­la olisi tosi­asial­lista kil­pailua ja vai­h­toe­htoina olisi joko tulos tai ulos.

    Sään­nös kos­kee osmon mukaan siis Itämer­ta ja Englan­nin kanaalia. Miten on Välimeren lai­ta? Entäs Suez ja punainen meri? Pana­man kana­van ympäristö? miten on säädöks­det Venäjän laa­joil­la kanavasysteemeillä?

    Uskoak­seni näil­lä alueil­la asuu enem­män ihmisiä kuion Itämeren piiris­sä. Mut­ta ne taita­vat olla VIHREIDEN mielestä “alem­piar­voisia”, joten ei niistä kan­na­ta välittää.ymmärrän viitauk­sen Tyyneen mereen tai Atlant­ti­in, mut­ta en näi­hin mui­hin pikkuisi­in vilkkaasti käytet­ty­i­hin vesireitteihin. 

    Mik­siköhän IMO ei vaat­in­ut samaa myös näiltä laivare­it­eiltä. Vaikut­taa siltä, että sään­nös kos­keekin vain niitä vesialuei­ta, joiden omis­ta­javbal­tioiden edus­ta­jat eivät viitsi­neet puo­lus­taa maansa etu­ja tai jopa ajoi­vat kyseistä sään­nöstä oman maansa taloud­es­ta välit­tämät­tä, Siis vihreitä.

    1. Puoluee­ton tarkkailija?
      Mis­tä kek­sit, että tuo IMOn sopimus oli vihrei­den aikaansaan­nos? Osaako hän maini­ta jonkun vihreän jos­sain maas­sa, joka olisi ollut vas­tu­us­sa näistä neu­vot­teluista? Vihre­itä ei merenku­lun organ­isaa­tiois­sa kolvin vil­jalti ole.
      Yhdys­val­lat halusi suo­javyöhyk­keen omille ran­noilleen 200 mer­i­mailan matkalta. Vihreät val­las­sa Yhdysvalloissakin?

  34. Evert:

    Tuleeko Itämeren ulkpuolis­es­ta Etelä-Ruotsin Göte­bor­gista Suomen tärkein vien­ti ja tuon­ti­sa­ta­ma? Ovatko Venäjän lähisa­ta­mat sopimuk­sen ulkop­uolel­la? Pohjoinen reitti?

    Onnek­si Ruot­si sen­tään on osit­tain samas­sa veneessä (kos­ka myös Poh­jan­meri on tiukan rikki­ra­jan piiris­sä, ei myöskään Ruot­sil­la ole satamia joi­ta voisi käyt­tää rikkidi­rek­ti­ivin kus­tan­nuk­sia alen­ta­maan). Ruot­sil­la tosin on paljon parem­mat mah­dol­lisu­udet vai­h­toe­htoisi­in kul­je­tuk­si­in (lyhyem­mät maantie/rautatiekuljetukset).
    Rikkidi­rek­ti­ivi iskee pahasti vain Suomeen ja Ruot­si­in. Mis­sään muus­sa maas­sa kaik­ki sata­mat eivät ole rikki­ra­joi­tusalueel­la ja samaan aikaan maan talous ole voimakkaasti vien­ti­te­ol­lisu­u­den laivakul­je­tusten varassa.

  35. Ymmär­rän kyl­lä säädök­set ja pykälät, mut­ta mik­si etelässä saa olla eri­laiset rajoituk­set (lievem­mät) ja siir­tymäai­ka on pidem­pi kuin Itämerel­lä? Välimerel­lä ei tule ole­maan mis­sään vai­heessa samaa 0.1% rajoi­tus­ta ja tässä tehti­in taas oiva tulon­si­ir­to sekä kil­pailukyvyn siir­to Suomes­ta Etelään. Ruot­sille­han tilanne ei ole niin kri­it­ti­nen sil­lä Ruot­sis­sa ongel­maa voidaan kiertää esim. Göte­bor­gin kaut­ta sekä esim. Oslon kautta.

    Tiedos­sa on, että logis­ti­ik­ka ala suun­nit­telee suur­ta siir­toa laivoista kumipyörille. Se lisää ehdot­tomasti var­masti tur­val­lisu­ut­ta sekä vähen­tää päästöjä — eikös vain?

    Toisaal­ta elävä esimerk­ki: kun nyt lisätään sit­ten kulut­ta­jien kus­tan­nuk­sia eli nämä kus­tan­nuk­set siir­tyvät kulut­ta­jien mak­set­tavak­si, niin osaa­jat häipyvät Suomes­ta. Eräs asiantun­ti­jafir­ma ilmoit­ti kaikille työn­tek­i­jöilleen, että kaik­ki toim­inta lopete­taan Suomes­ta ja kaik­ki saa­vat siir­tyä van­hoina työn­tek­i­jöinä toiseen EU maa­han ja fir­ma mak­saa muu­tot. Yli 25 per­het­tä lähti Suomes­ta pois ja yksikään ei jäänyt van­hoista työn­tek­i­jöistä. Meil­lä tehdään sama päätös syksyl­lä ja se on jo lop­pu­un valmis­tel­tu. Tiedos­sa on, että ainakin 40 per­het­tä läh­tee ja toden­näköis­es­ti yhtään ei jää Suomeen. Kaik­ki ovat korkeasti koulutet­tu­ja ja erit­täin osaavaa työvoimaa. Suurin osa sanoo, että eivät aio osal­lis­tua enää muiden maid­en velko­jen mak­samiseen ja samal­la Suomes­sa ruoan hin­ta, ener­gia ja kaik­ki muukin kallis­tuu. Lisäk­si kun tämän päätök­sen seu­rauk­se­na diesel kallis­tuu vähin­tään 20 sent­tiä litra veroseu­raa­muksi­neen, on elämä Suomes­sa vähin­tään yhtä kallista kuin Nor­jas­sa. Sil­lä ero­tuk­sel­la, että nor­jalaiset ansait­se­vat tuplas­ti enemmän.

  36. pekka: Vaan kun pesurei­den asen­nus ei onnis­tu kuin noin kol­ma­sosaan nyky­laivoista. Lisäk­si kus­tan­nuk­set ovat todel­la rajut. 20 miljoo­nan arvoiseen laivaan ei hevil­lä investoi­da 5 miljoo­nan pesuria.

    No kuka ihmeen pahvi sel­l­aisia laivo­ja on han­kkin­ut? Alan ammat­ti­laiset tar­joaa esimerkik­si täl­laista ennuste­työkalua, jos ei laske sen ver­ran että merenku­lus­sa jatkos­sakin saa tehdä ihan mitä huvit­taa, http://www.lr.org/Images/LR_Environmental_Roadmap_May_2012_tcm155-237120.pdf

    Laa­jem­min http://www.lr.org/sectors/marine/focus/Sustainability/sate.aspx

  37. Esimerkik­si sel­l­ais­ten pien­ten teol­lisu­us­maid­en kuin Sak­sa ja Yhdys­val­lat joka iki­nen sata­ma on ihan samo­jen rajoi­tusten piiris­sä. Rajoi­tusalueet tule­vat laa­jen­e­maan Välimerelle ja toden­näjöis­es­ti myös Aasi­aan, jne.

  38. Uskokaa nyt, että tämä perustelu 50000 pelaste­tus­ta ihmishengestä vuodessa on lähin­nä lasken­nal­lista teo­ri­aa ! Perus­tu­vat epi­demi­ol­o­gisi­in tutkimuk­si­in, jot­ka eivät erot­tele eri altistei­ta ja kaikkia kuole­man syitä.

    Jos ihmishenkiä halut­taisi­in perus­taa Suomen pitäisi kieltää metano­lin käyt­tö kulut­ta­jatuot­teis­sa. Kun metano­li tuli EU:n myötä Suomes­sa las­in­pe­sunesteisi­in 1995 , metano­likuolemat nelink­er­tais­tu­i­v­at, eivätkä ole merkit­tävästi laske­neet sen jäl­keen. Ruot­si, Tan­s­ka ja Puo­la eivät sal­li metano­lia kulut­ta­jatuot­teis­sa. Laskelmieni mukaan metano­li on aiheut­tanut 1995–2010 välil­lä yli 200 ylimääräistä myrky­tyskuole­maa. Näistä ovat mielestäni vas­tu­us­sa Suomen vira­nomaiset ja tänä aikana toim­i­neet sosi­aali- ja ter­veysmin­is­ter­it. Eduskun­taky­selu­jäkin on ollut aiheesta, mut­ta mitään ei ole uskallet­tu tehdä Suomen toimesta.

    1. Nuo ilmansaasteisi­in kuol­e­vat ovat saman­lainen tilas­tolli­nen luku kuin laskel­mat tupakan väite­tys­tä vaar­al­lisu­ud­es­ta. Tupakka­te­ol­lisu­us onnis­tui vuosikymmenet vaku­ut­ta­maan, että kyse on type­r­ästä tilas­toti­eteestä, ei oikeasti kuolleista ihmisistä.

  39. Laivois­sa on aina kak­sipolt­toaine­jär­jestelmä. Dieseliä tarvi­taan pääkonei­den käyn­nistyk­seen ja apukonei­den polt­toaineek­si. Diesel ei siis tarvitse lisäin­vestoin­te­ja. Mikä on varus­ta­molle halvin tapa toimia?

    Aje­taan dieselil­lä ja nos­te­taan kul­je­tuk­sen hin­taa. Kun lai­va on muil­la vesil­lä, vai­hde­taan raskaaseen polttoöljyyn.

    Noin 10% tavara­ton­nis­tos­ta kul­kee suo­ma­laisil­la laivoil­la. Pääosa laivoista siis kul­kee muual­lakin kuin vain Itämerel­lä, joka edelleen vähen­tää halua investoi­da pesurei­hin. Täy­tyy myös muis­taa, että pesurin jälki­asen­nus ei aina edes onnis­tu, kos­ka tila pitää ottaa pois rahtikannes­ta. Mon­es­sa laivas­sa rahdin kulku laivan sisäl­lä estyy tai vaikeu­tuu kohtuuttomasti.

    Jos logi­ikas­sa ei ole paho­ja virheitä, niin kyl­lä tämä on puh­das­ta kus­tan­nusten kasvua ja niitä pesure­i­ta ei paljon raken­nel­la. Tilanne on kohtu­u­ton, kos­ka Suomes­sa logis­ti­ikan osu­us tuot­teen kus­tan­nuk­sista on jo nyt kak­sik­er­tainen Sak­saan ver­rat­tuna. Jatkos­sa kolminkertainen.

    Suomen pitäisi yksipuoleis­es­ti irtosanoutua tästä sopimuk­ses­ta. Vas­taavasti muis­taak­seni toi­mi Puo­la uusi­u­tu­van ener­gian osalta ja sai muu­tok­sia EU:n määräyksiin.

    1. Jos vain kol­ma­sosa maail­man laivoista on kätevästi varustet­tavis­sa pesureil­la, niin kai se riit­tää Itämerelle. Suh­teel­lisen edun peri­aat­teen mukaan tänne valikoitu­vat ne joka kolmas.

      Vien­tikul­je­tuk­sista vain 1/10 menee suo­ma­laisil­la laivoil­la. Vaik­ka suo­ma­laiset lai­vat varuste­taan pesureil­la, se ei vaiku­ta kuin kymme­ne­sosaan kol­je­tuk­sista.” Olen suo­raan sanoak­seni huolestunut, jos elinkei­noelämän talousosaami­nen on täl­lä tasol­la. Varus­ta­mot ovat jo huo­man­neet, että suo­ma­lais­ten laivo­jen osu­us vien­tikul­je­tuk­sista ei voi rikkidi­rek­ti­ivin takia kuin nousta.

  40. tpyy­lu­o­ma:
    Esimerkik­si sel­l­ais­ten pien­ten teol­lisu­us­maid­en kuin Sak­sa ja Yhdys­val­lat joka iki­nen sata­ma on ihan samo­jen rajoi­tusten piirissä.

    Hie­man yllät­täen Sak­sas­sa ei tarvi­ta laivarah­tia mikäli tuot­tei­ta halu­taan myy­dä Kes­ki-Euroop­paan ja Suomen vien­ti­te­ol­lisu­u­den yksi pää­markki­na-alue on Saksa.

    Rikki­ra­joituk­set ovat ihan hyviä, mut­ta tuo 0,1% sekä aikataulut suh­teessa kil­pail­i­joi­hin ovat aivan jär­jet­tömiä. Ei mitään järkeä, ei sit­ten mitään!

    No kuka ihmeen pahvi sel­l­aisia laivo­ja on hankkinut?

    Ei kai se ole suo­ma­laisen perus­te­ol­lisu­u­den vika jos varus­ta­jat ovat porukas­sa töppöilleet? 

    Suo­ma­laiselle vien­tieol­lisu­udelle tulee sato­jen iljoonien lask, mut­ta ei hätää, sehän johtuu vain laivan­varus­ta­jien töp­päilystä! Paljon­pa se lohdut­taa kilo­metrite­htaille joutuvia.

  41. Poth1ue1:
    ei voi vält­tyä ajat­telemat­ta, että onko meil­lä paljonkin virkamiehiä, jot­ka ovat näis­sä valmis­teluis­sa aja­mas­sa enem­män omaa tai taus­taryh­män­sä agen­daa kuin Suomen asiaa. 

    Muis­sa Euroopan mais­sa ajatel­laan, että virkami­esten tehtävä on ajaa ensisi­jais­es­ti yhteiskun­nan kokon­aise­t­ua — eikä esimerkik­si jonkin elinkei­noelämän haaran taloudel­lista etua siirtämäl­lä sen toimin­nas­ta johtu­vat ulkois­vaiku­tuk­set muun yhteiskun­nan maksettaviksi.

    “Enem­män taus­taryh­män­sä agen­daa kuin Suomen asi­aa” on kan­sain­välisessä päätök­sen­teossa aivan jär­jetön kah­ti­a­jako, kos­ka siel­lä myös Suo­mi on yhtä lail­la vain yksi taus­taryh­mä kym­me­nien tai sato­jen muiden joukos­sa. Vas­takkainen ajat­te­lu­ta­pa miel­letään kan­sain­välisil­lä foo­rumeil­la parhaim­mas­sakin tapauk­ses­sa hellyt­tävän nai­iviksi, pahim­mas­sa tapauk­ses­sa taas merkik­si korruptiosta.

    EK tun­tuu saa­neen EVA:lta jonkin tar­tun­nan niin, että siel­läkin eletään nykyään jos­sain ihmeel­lisessä Elinkei­noelämän Korkea­jän­ni­tys ‑maail­mas­sa. Siel­lä yri­tysjo­hta­jat ovat aikamme suuria moraal­isia sankare­i­ta ja jonkin­laisia vain­ot­tu­ja uhre­ja, ja EU on ole­mas­sa ensisi­jais­es­ti pelas­taak­seen hei­dät kaik­il­ta velvoit­teil­ta ympäröivän yhteiskun­nan ja esimerkik­si ympäristön suh­teen. Jos Brys­seli­in menee lob­baa­maan täl­lä asen­teel­la, niin virkamiehet todel­lisu­udessa lähin­nä pidät­televät nau­ru­aan. Tämä on se EU, johon liit­tymisen tärkeyt­tä EK:n edeltäjä TT aikoinaan suureen ääneen toitot­ti. Niin makaa kuin petaa, kuten Osmo kiteytti.

    ja valmis­tel­e­va virkamies pas­sit­taa sen kum­mem­pia kyse­lemät­tä leivät­tömän pyödän eteen vas­taa­maan maan­petossyyt­teisi­in tms. 

    Nyt kyl­lä mopo keulii jo todel­la komeasti. Maan­petos tarkoit­taa, että Suomen kansalainen on “Suomea koske­van sodan, aseel­lisen selkkauk­sen tai miehi­tyk­sen aikana tai sel­l­aisen välit­tömästi uhates­sa” soti­laal­lises­sa yhteistyössä vihol­lis­maan kanssa (RL 12:3). Joko koh­ta lähtevät mus­tat helikopter­it Brys­selistä tänne?

  42. pekka:

    Vaan kun pesurei­den asen­nus ei onnis­tu kuin noin kol­ma­sosaan nykylaivoista. 

    Muis­te­len hämärästi silmi­i­ni osuneen Finnlines-Grimaldin TV-haas­tat­telun jo aika kauan sit­ten, jos­sa hän argu­men­toi että tulee halvem­mak­si rak­en­taa rikinerot­telukyky man­tereelle (jalosta­moi­hin) kuin rou­da­ta erot­telukykyä laivo­jen kyy­dis­sä ympäri maailmaa.

    Asi­aan arvatenkin vaikut­taa kuin­ka paljon helpom­paa on erot­taa rik­ki savukaa­su­ista kuin öljys­tä — pun­taroitu­na mit­takaavae­t­ua vas­taan: yksi värk­ki joka puhdis­taa 100 000 ton­nia öljyä vuodessa vs. 100 värkkiä joista kukin puhdis­taa 1000 öljy­ton­nin savukaa­sut vuosittain.

  43. Osmo Soin­in­vaara:
    Nuo ilmansaasteisi­in kuol­e­vat ovat saman­lainen tilas­tolli­nen luku kuin laskel­mat tupakan väite­tys­tä vaar­al­lisu­ud­es­ta. Tupakka­te­ol­lisu­us onnis­tui vuosikymmenet vaku­ut­ta­maan, että kyse on type­r­ästä tilas­toti­eteestä, ei oikeasti kuolleista ihmisistä.

    Ei aivan pidä paikkaansa mielestäni, kos­ka tupakan vaiku­tus keuhkosyöpä- ym. sairas­tavu­u­teen oli niin selvä (10–15 ker­tainen ris­ki). Täl­löin häir­it­se­vien tekijöiden/confounderien vaiku­tus jää pienek­si. Näis­sä ilmansaaste/väestötutkimuksissa on se ongel­ma, että melko pieniä suh­teel­lisia riske­jä yleis­tetään koko väestöön. Täl­löin esim riskiä suh­teel­lisel­la riskil­lä 1,06 saadaan suuria kuolleisu­us­luku­ja. Epi­demi­ol­o­giset tutkimuk­set ovat parhaim­mil­laan sil­loin kun ris­ki on tasoa 3–10x. Jos se on yli 10, havaitaan ris­ki yleen­sä jo muutenkin. Jos ris­ki on alle 3x, mon­et sotke­vat tek­i­jät tule­vat ongelmaksi.

    Kat­soin WHO:n ilmansaaster­a­portin ja siinä kyl­lä rikkid­iok­sidia koske­via epi­de­mil­o­gisia tutkimuk­sia pidet­ti­in melko epälu­otet­tavina mm. sen vuok­si, että niis­sä menevät sekaisin kaikkien ilman saastei­den rikkid­iok­sidin vaiku­tuk­set. Samaises­sa WHO:n rapor­tis­sa oli yhdyskun­tail­malle raja-arvo 50 ug/m3. Suomes­sa, mm. Helsingis­sä pitoisu­udet ovat selvästi alle 5 ug/m3, Har­javal­lasakin tasoa 5 ug/m3. Lisäk­si tren­di on ollut koko ajan laske­va ! Joten mis­tä moinen hop­pu nyt ?

  44. Soin­in­vaara: “Tahti, Vähän logi­ikkaa, toivon. Laskepa huolel­lis­es­ti tuo väit­teesi läpi.”

    Ilmeis­es­ti väit­teessäni ei ollut logi­ikan häivää, kos­ka kukaan ei ole sitä peukut­tanut ja itse OS dis­sailee. Olisi kuitenkin muka­va tietää, mis­sä menin vikaan. Oli­han vies­ti­ni laa­dit­tu alun­perin kysymykseksi.

    Kokeil­laan uud­estaan, jos valkenisi (olet­taen, että dis­saus kos­ki tätä eikä jotain muu­ta mis­tä kirjoitin): 

    Opponoin siis tätä Soin­in­vaaran väitet­tä vas­taan: “Suo­ma­laisille varus­ta­moille rikkidi­rek­ti­ivi on ter­ve­tul­lut, vaik­ka niitä pesure­i­ta ei vielä olekaan riit­tävästi. Nehän tule­vat saa­maan liki monop­o­lin Itämeren liiken­teeseen, sil­lä sat­un­nais­es­ti tänne poikkeavalle aluk­selle ei kan­na­ta pesure­i­ta asentaa.”

    Ehdotin, että asia saat­taa olla juurikin päin­vas­toin, kos­ka rikkidirektiivistä 

    1) hyö­tyvät sel­l­aiset varustamot/laivat, jot­ka seilaa­vat suuren osan ajas­taan hal­val­la polt­toaineelle ja pienen tai olemat­toman osan kalli­il­la ja

    2) kär­sivät taas sel­l­aiset, jot­ka seilaa­vat paljon kalli­il­la ja vähän tai ei lainkaan halvalla.

    (Kol­man­nek­si voisi ottaa mukaan lai­vat, joi­hin pesuri on asen­net­tu, mut­ta ohi­tan ne, kos­ka niin teki Soininvaarakin.)

    Tyyp­illi­nen hyö­tyjä Suomeen tapah­tu­van merenku­lun osalta voisi olla vaik­ka nige­ri­alainen lai­va, joka matkaisi Kiinas­ta Välimeren kaut­ta Ran­skaan hal­val­la polt­toaineel­la, ja vas­ta viimeinen kym­menys men­täisi­in vähärikkisel­lä ja kalli­il­la polt­toaineel­la Suomeen. Mitään rikkipesure­ita­han moi­sen laivan ei tarvit­sisi eikä kan­nat­taisi asentaa.

    Tyyp­illi­nen häviäjä taas olisi vaikka­pa suo­ma­lainen lai­va, joka seilaa parin, kol­men sata­man väliä Itämerel­lä ja Pohjanmerellä/Kanaalissa. Tämä on siis suo­ma­lais­ten varus­ta­mo­jen ydinbisnes.

    Täl­lainen — vah­vasti yksinker­tais­tet­tu — tilanne johtaisi siihen, että nigerialaisvarustamo/laiva voisi vaikka­pa polkumyyn­nil­lä hin­noitel­la suo­ma­laisen pois markkinoilta.

    Myön­nän, että tässä ske­naar­ios­sa on jätet­ty mon­ta keskeistä muut­tu­jaa pois, mut­ta logi­ikkavirhet­tä en huo­maa. Varsinkin jos vielä ote­taan huomioon se viimeinen olet­ta­mus, jon­ka mukaan suo­ma­laiset lai­vat eivät pysty kil­paile­maan kaukoli­iken­teessä — ja hädin tuskin lähiliikenteessäkään.

    No, tätä voisi pyöritel­lä lisää: ovatko suo­ma­lais­varus­ta­mot esimerkik­si valmis­tau­tuneet siir­tymään mukavu­us­lip­pu­jen alle ja lähtemään pois Itämereltä pyöriskelemästä juuri täl­lai­sista kus­tan­nussy­istä eli jät­täneet sik­si han­kki­mat­ta ne miljoo­nia mak­sa­vat huonos­ti toimi­vat pesurit.

    Mut­ta lopetan tähän, kos­ka voi tosi­aan olla, että teen nyt jonkun logi­ikkavirheen, jota en vain tajua. Ja sehän vas­ta olisi noloa.

  45. Yritin sela­ta keskusteluketjua. Edelleenkään en ymmär­rä, mik­si juuri Suomen kil­pailukyky heikke­nee suh­teessa mui­hin niin radikaalisti. 

    Argu­ment­ti pidem­mistä merikul­je­tuk­sista toimii vähärikkisen polt­toaineen osalta, kos­ka sil­loin korkeam­paa hin­taa joudu­taan mak­samaan mat­ka perus­teel­la. Tässä tapauk­ses­sa Suomen suh­teelli­nen ase­ma useisi­in mui­hin mai­hin heikke­nee siitä, mitä se on ennen ollut.

    Sitä en sen sijaan ymmär­rä, mik­si varus­ta­mon investoin­ti rikkipesuri­in tai uuteen laivaan tuhoaa Suomen kil­pailukyvyn, mut­ta ei sen sijaan vaikka­pa Sak­san, Ruotsin tai Venäjän kilpailukykyä? 

    Ovatko varus­ta­mot ilmoit­ta­neet korot­ta­vansa suh­teel­lis­es­ti enem­män pidem­pi­en mer­i­matko­jen kul­je­tuk­sia johtuen investoin­neista, joi­ta he ovat pakotet­tu­ja tekemään? Vai perus­tuuko aiheutu­va kus­tan­nus siihen, että varus­ta­mo­jen kil­pailu­ti­lanne helpot­tuu ja neu­vot­telu­ase­ma suh­teessa teol­lisu­u­teen para­nee, kos­ka vaikka­pa indone­sialaiset lai­vat eivät enää voi poike­ta Itämerelle? 

    Ker­tokaa joku nyt ihan yksi­tyisko­htais­es­ti, että mis­tä se 600 miljoo­nan kus­tan­nus nimeno­maan Suomelle johtuu. Tämä ei ole sarkas­mia. Uskon kyl­lä, jos se nyt selväsanais­es­ti perustel­laan. Link­ki asial­liseen tietoläh­teeseen riittää.

  46. Vään­netään ihan rauta­lan­gas­ta: Sak­sa (ja Kes­ki-Euroop­pa) on Suomelle suuri vien­tialue, jos­sa kil­pailemme mm. sak­salaisen ja ruot­salais­ten teol­lisu­us­tuot­tei­den kanssa markki­noista. Suo­mi ei ole Sak­salle suuri markki­na-alue. Sik­si suo­ma­lainen teol­lisu­us joutuu mak­samaan tästä direk­ti­ivistä paljon enem­män kuin Saksalainen.

    Vas­taa­va ongel­ma oli aikanaan vaa­timus kier­rä­tys­ma­te­ri­aalin osu­ud­es­ta paper­in­tuotan­nos­sa. Sel­l­ainen vaa­timus läh­es krim­i­nal­isoi paperin net­tovi­en­nin eikä suinkaan kohtele eri mai­ta tasapuolisesti.

  47. Tahti: Tyyp­illi­nen hyö­tyjä Suomeen tapah­tu­van merenku­lun osalta voisi olla vaik­ka nige­ri­alainen lai­va, joka matkaisi Kiinas­ta Välimeren kaut­ta Ran­skaan hal­val­la polt­toaineel­la, ja vas­ta viimeinen kym­menys men­täisi­in vähärikkisel­lä ja kalli­il­la polt­toaineel­la Suomeen.

    Suo­ma­laiset varus­ta­mot eivät Kiinan liiken­teessä muutenkaan ole vahvoil­la, miehi­tyskysymyk­set ja koko logis­ti­ikkaketjun toim­inta. Ennem­min suo­ma­laiset varus­ta­mot kul­jet­ta­vat ja hake­vat rahtin­sa Poh­jan­meren satami­in, Ham­puri, Rot­tis jne., mis­tä kon­tit rah­dataan Kiinan lin­jan laivoille jos sin­nepäin ovat menos­sa. Ehkä joku kolilasti aus­tralias­ta voisi men­nä tuol­laiselle villille laivalle, mut­ta ei näis­säkään rahdeis­sa suo­ma­lainen lip­pu mitenkään yleinen ole.

  48. Sha­keem: Sitä en sen sijaan ymmär­rä, mik­si varus­ta­mon investoin­ti rikkipesuri­in tai uuteen laivaan tuhoaa Suomen kil­pailukyvyn, mut­ta ei sen sijaan vaikka­pa Sak­san, Ruotsin tai Venäjän kilpailukykyä? 

    Siten, että Venäjän-liiken­teen ei tarvitse piita­ta direk­ti­ivistä, Ruot­si siirtää kaup­paa kumipyörille ja Sak­san ei tarvitse kul­jet­taa tavaraa mer­itse muualle Eurooppaan.

    Kyse ei tietenkään ole siitä, että kil­pailukyky kokon­aan tuhou­tu­isi. Se vain heikke­nee. Hiukan tulee lisää työt­tömyyt­tä ja toim­intaa siir­tyy muualle, ja vero­tu­lot hie­man heikkenevät ainakin lyhyel­lä aikavälil­lä. Venet­tä keikute­taan, vaik­ka tietysti yksit­täisenä asiana tämä ei venet­tä upota.

  49. tpyy­lu­o­ma: 20 miljoo­nan arvoiseen laivaan ei hevil­lä investoi­da 5 miljoo­nan pesuria.

    No kuka ihmeen pahvi sel­l­aisia laivo­ja on hankkinut?

    Joku, jol­la ei ollut kristallipalloa. 

    Sat­un­nais­es­ta tilas­tos­ta googlat­en bulkki­tavar­alaivo­jen kes­ki-ikä on 15 vuot­ta, OBO-bulkki­laivo­jen 22 vuot­ta, yleis­rah­tialus­ten 25 vuot­ta. Vuon­na 1990 han­k­in­tapäätöstä tehnyt pahvi ei ole tosi­aankaan osan­nut huomioon jotain, joka päätetään 2008. Eikä se nytkään hän­tä paljon yleen­sä kir­paise, kos­ka liikenne vähe­nee Suomeen mut­ta kas­vaa sit­ten jos­sain muualla.

    Suo­ma­lainen teol­lisu­us tietysti valit­taa kus­tan­nuk­sista, kuten rooli­in kuu­luu, mut­ta eipä tuo nimit­te­lykään eri­tyisem­min luo mieliku­vaa kiihkot­tomas­ta ja järkevästä ympäristön­suo­jelus­ta. Tai tietysti voi tode­ta, että jos nyt joku jääkin työt­tömäk­si, niin mitäs on niin hölmö että on men­nyt työsken­telemään jos­sain vien­ti­te­ol­lisu­udessa, kun olisi voin­ut han­kkia julkisen sek­torin hommiakin.

  50. jiipee: Oja­nen lisäsi myös, että odot­taa hei­dän laivas­ton­sa tulok­sen paran­tu­van merkit­tävästi ton­nis­tovero­tuk­seen siir­tymisen vuok­si. Teol­lisu­us ei tai­da muis­taa maini­ta tuo­ta, kun rikkiveros­ta valit­taa samalla.

    Eihän tässä mitään eri­ty­istä ris­tiri­itaa ole. Aspo saa siir­ret­tyä kus­tan­nuk­set hin­toi­hin­sa, kil­pailun vähen­tymisen myötä ehkä jopa enem­män kuin täysimääräis­es­ti eli kat­teet paranevat. 

    Aspon asi­akkaat eli teol­lisu­us sit­ten mak­sa­vat. Tai ei mak­sa, sikäli kuin jokin osa toimin­nas­ta siir­tyy muualle.

    Rikin vähen­tämi­nen on mon­es­sa suh­teessa hyvä asia, mut­ta meikäläiseltä jää ymmärtämät­tä se logi­ik­ka, että IMO:n meitä tietenkin sito­va sopimus tietenkin toteutetaan EU-direk­ti­ivil­lä, joka tietenkään ei kuitenkaan koske eteläisen Euroopan EU-maita.

    1. IMO:n sopimus pan­naan sel­l­aise­naan toimeen EU-direk­ti­ivil­lä. Sopimus kos­kee myös eteläisen Euroopan mai­ta, mut­ta kos­ka Välimeri ei ole yhtä katas­tro­faalises­sa tilas­sa kuin Itämeri, IMOn sopimuk­ses­sa vaa­timuk­set ovat siel­lä höllem­piä. Voi myös olla, että nuo maat pani­vat aikanaan sopimus­ta tehtäessä vas­taan, Itämeren val­tiot eivät panneet.

  51. Osmo Soin­in­vaara: Varus­ta­mot ovat jo huo­man­neet, että suo­ma­lais­ten laivo­jen osu­us vien­tikul­je­tuk­sista ei voi rikkidi­rek­ti­ivin takia kuin nousta.

    Täs­mälleen ja tämä lie­nee syy siihen, ettei varus­ta­moy­hdis­tys aikoinaan loban­nut IMO-päätöstä vas­taan. Vahigonkär­si­joinä ovat muut kuin varustamot.

    Lam­pun­valmis­ta­jat tuskin lob­ba­si­vat hehku­lamp­pukiel­toa vas­taan, kun pää­sivät myymään uusia kalli­impia tuot­tei­ta lop­pu­un saak­ka kil­pail­tu­jen hehku­lamp­pu­jen sijaan. 

    Kan­nat­taa olla tarkkana, ketä näis­sä asiois­sa uskoo.

  52. Tom­mi Uschanov: Muis­sa Euroopan mais­sa ajatel­laan, että virkami­esten tehtävä on ajaa ensisi­jais­es­ti yhteiskun­nan kokon­aise­t­ua – eikä esimerkik­si jonkin elinkei­noelämän haaran taloudel­lista etua siirtämäl­lä sen toimin­nas­ta johtu­vat ulkois­vaiku­tuk­set muun yhteiskun­nan maksettaviksi.

    Tarkoi­tatko “Muul­la yhteiskun­nal­la” tässä tapauk­ses­sa koko EU:ta ja kes­ki-euroop­palaisia? Eli Suomen teol­lisu­ushaarat laite­taan mak­samaan siitä, että kes­ki-euroopas­sa on hyvä ilma? 

    Min­un mielestäni suo­ma­lais­ten virkami­esten pääte­htävä ei ole ajatel­la kes­ki-euroop­palais­ten keuhko­ja. Kyl­lä, sitäkin voi tehdä, mut­ta jokin tolkku kus­tan­nusten ja hyö­ty­jen jakau­tu­mises­sa pitää olla. Tähän voi tietenkin sanoa, että kyl­lä nykyaikana pitää olla inter­na­tion­al­isti, mut­ta sit­ten ei tosin voi verokeskusteluis­sa vedo­ta isän­maal­lisu­u­teen vaan oikein toiv­ot­taa yri­tyk­set ter­ve­men­neek­si Viroon, kos­ka siel­lä sitä vau­raut­ta tarvi­taan sil­lä maan elin­ta­so on matalampi.

    En todel­lakaan ymmär­rä sitä logi­ikkaa että mei­dänkin pitää osal­lis­tua ison rahan talkoisi­in jot­ta sak­salaiset voivat rak­en­taa lisää hiilivoimaloi­ta ilman että kokon­aiskuolleisu­us lisään­tyy. Vai toimi­iko ne uudet ja tule­vat hiilivoimalaitok­set ilman pienhiukkasia?

    Sha­keem: Sitä en sen sijaan ymmär­rä, mik­si varus­ta­mon investoin­ti rikkipesuri­in tai uuteen laivaan tuhoaa Suomen kil­pailukyvyn, mut­ta ei sen sijaan vaikka­pa Sak­san, Ruotsin tai Venäjän kilpailukykyä? 

    Kun sak­salainen myy euroop­paan, tavaraa ei tarvitse kul­jet­taa laivarahdil­la. Jopa ruot­sista voi viedä tavaraa rekois­sa Kes­ki-Euroopp­paan. Suomess­sa tavarakaup­pa Kes­ki-Euroop­paanil­man laivarah­tia on vähin­täänkin haasteellista.

    1. Eli Suomen teol­lisu­ushaarat laite­taan mak­samaan siitä, että kes­ki-euroopas­sa on hyvä ilma? 

      Oletko todel­la sitä mieltä, että meil­lä täy­tyy olla vapaa oikeus pila­ta ilmaa Keski-Euroopassa?

  53. “Jos vain kol­ma­sosa maail­man laivoista on kätevästi varustet­tavis­sa pesureil­la, niin kai se riit­tää Itämerelle. Suh­teel­lisen edun peri­aat­teen mukaan tänne valikoitu­vat ne joka kolmas.”

    Tämä voi olla tot­ta tai olla olemat­ta. Eikö pesurin asen­tamisen järkevyys selviä vas­ta, kun tekee kus­tan­nus­laskel­man? Sel­l­aisen tekem­i­nen taas vaatii asiantun­te­mus­ta ja rohkeut­ta ennus­taa tulevaisuutta. 

    Min­ul­la ei tietenkään ole hajuakaan esimerkik­si siitä, miten vähärikkisen polt­toaineen hin­ta kehit­tyy, miten luotet­taviksi pesurit osoit­tau­tu­vat, mikä on Itämeren rahtikul­je­tusten tule­vaisu­us jne.

    Tääl­lä on esitet­ty tieto­ja, joista voi päätel­lä, että varus­ta­mot eivät osaa kus­tan­nus­laskelmia tehdä. 

    Tai sit­ten osaa­vat ja ovat arvioi­neet (nykyiset) pesurit huonok­si tai erit­täin huonok­si investoin­niksi. Ajat­tel­e­vat ehkä, että vähän pitem­mäl­lä tähtäimel­lä — laivan käyt­töaika­han on vuosikym­meniä — on halvem­paa “pestä” se rik­ki pois öljys­tä jalosta­moissa. Eihän autois­sakaan ole rikkipesure­i­ta. Muitakin tapo­ja vält­tää pesurin asen­t­a­mi­nen on.

    Lyhyel­lä tähtäimel­lä, joka tapauk­ses­sa ja itse asi­aan palatak­seni, entis­es­tään korkeam­mat rahtikus­tan­nuk­set Suomes­ta nou­se­vat kil­pail­i­ja­mai­ta enem­män. Tämä ei tienkään kiin­nos­ta varus­ta­mo­ja kuin yht­enä muut­tu­jana kus­tan­nus­laskelmis­sa. Suo­ma­laisen teol­lisu­u­den tule­vaisu­us ei kuu­lu niiden murheisi­in, kos­ka lai­vat voi hal­val­la siirtää sinne, mis­sä rah­tia on.

    Suo­ma­laista teol­lisu­ut­ta se sen sijaan rahdin hin­ta kiin­nos­taa sikäli, että tehtai­ta on kallista siirtää nopeasti pois Suomes­ta halvem­pi­en yhteyk­sien äärelle. Sik­si ne kiukut­telee. Jos nyt vähän saa liioitel­la: eihän rahdin hin­ta nyt sen­tään niin kri­it­ti­nen kus­tan­nustek­i­jä ole, ei ainakaan kaikille firmoille.

  54. “Välimeri ei ole yhtä katas­tro­faalises­sa tilas­sa kuin Itämeri, ”

    Laivo­jen rikkipäästöl­lä ei lyhyen googlauk­sen perus­teel­la ole paljoakaan merk­i­tys­tä Itämeren tilan kannal­ta. Hap­pamoi­tu­mi­nen tosin lisään­tyy, mut­ta vaiku­tus on ilmeis­es­ti mar­gin­aa­li­nen ver­rat­tuna mui­hin lähteisi­in kuten ilmake­hän hiilidioksidiin.

    Kyl­lä pää­tarkoi­tus ilmeis­es­ti on säästää “sak­salais­ten keuhkoja”.

  55. Sha­keem: Ker­tokaa joku nyt ihan yksi­tyisko­htais­es­ti, että mis­tä se 600 miljoo­nan kus­tan­nus nimeno­maan Suomelle johtuu. Tämä ei ole sarkas­mia. Uskon kyl­lä, jos se nyt selväsanais­es­ti perustel­laan. Link­ki asial­liseen tietoläh­teeseen riittää.

    En het­keäkään usko tuo­ta 600:n miljoo­nan euron hin­taa, mut­ta yritetään ava­ta kus­tan­nuk­sen muodostumista.

    Monil­la kom­men­toi­jil­la tun­tuu ole­van hukas­sa joko kart­ta tai tieto sopimuk­sen sisäl­löstä. Ensin­näkään rajoi­tus ei koske vain Suomea, vaan Itämer­ta, Poh­jan­mer­ta ja Englan­nin kanaalia sekä USAa ja Kanadaa 200 mer­i­mailin etäisyy­del­lä ran­nikos­ta. Myöhem­min mukaan tulee Välimeri ja mah­dol­lis­es­ti muita.

    Varus­ta­mot ovat tun­netusti erit­täin hanakoi­ta siirtämään kus­tan­nuk­sia hin­toi­hin, joten direk­ti­ivin paran­taes­sa rahdin myyjän ase­maa, voidaan odot­taa rahti­ta­soon nousua. 

    Rikkip­i­toisu­ut­ta on rajoitet­tu Itämerel­lä jo aiemmin.
    http://www.imo.org/ourwork/environment/pollutionprevention/specialareasundermarpol/Pages/Default.aspx

    Tästä aiheutunut ns. Mar­pol-lisä on kont­tili­iken­teessä n. 5–10 euroa / TEU, eli kus­tan­nuk­seltaan samaa luokkaa kuin 9/11 jäl­keen tulleet tur­vamääräyk­set. Esim Adenin lah­den merirosvolisät tai Pietarin talvil­isät ovat tähän ver­rat­tuna moninker­taiset. Jää toki nähtäväk­si mitä uudet määräyk­set tule­vat rahdis­sa maksamaan.

    En tunne ro-ro-liiken­net­tä tai bulkkia, mut­ta niitä koske­vat var­maan samat periaatteet. 

    Varus­ta­mot ovat erit­täin inno­vati­ivisia kek­siessään jos jonkin­laisia lisä­mak­su­ja, mut­ta ei tämän pitäisi Suomen teol­lisu­ut­ta rau­nioit­taa. Öljyn­hin­nan muu­tok­sil­la on moninker­tainen kus­tan­nus­vaiku­tus, ja rahdit muutenkin “hie­man” elävät.

    http://en.sse.net.cn/indices/scfi.jsp

  56. Jos mietitään sitä, että mik­si esim. UPM siirtäisi teol­lisu­ut­ta Sak­saan, niin vas­taus­ta­han on ilmi­selvä. Sak­sas­ta rahti siir­tyy kätevästi kisko­ja pitkin Rot­ter­dami­in jos­ta ne lähtevät muualle maail­maan. Tai Sak­sas­ta sama tavara voidaan siirtää kisko­ja pitkin joka paikkaan muualle (pait­si Suomeen jos­sa on eri raide­väli). Venäjä taas ei ole direk­ti­ivin alainen ja IMO johon direk­ti­ivi perus­tuu, ei tai­da määritel­lä noi­ta rajo­ja niin tarkkaan. Tosin en ole ihan var­ma, että onko tuo direk­ti­ivi nyt IMO:n kumileimasin vai mikä?

    Kun ja jos mietitään EU:n äänestys­tä asi­as­ta, niin Etelä-Euroop­paa ja Kes­ki-Euroop­paa ei JOSTAIN ihmeen syys­tä kiin­nos­ta pätkääkään jos Suo­mi joutuu sitou­tu­maan tiukem­paan aikataulu­un sekä tiukem­paan päästöra­joituk­seen kuin ISOT etelän maat. Välimeren liiken­teel­lä on isom­pi merk­i­tys EU:n taloudelle (erään Suezin kana­van takia, liekö kukaan kuul­lut moi­ses­ta) kuin jol­lain Itämerellä. 

    Sak­salaiset roudaa­vat tavaransa Bre­mer­havenin (jos­sa taitaa olla Euroopan jopa kol­man­nek­si suurin sata­ma) ja Ham­purin sekä Rot­ter­damin kaut­ta. Ei rikkidi­rek­ti­ivi vaiku­ta hei­dän hin­toi­hin­sa mitenkään käytännössä.

    Suo­ma­laiset taasen joutu­vat siirtämään tule­vat ja menevät hyödyk­keet Rot­ter­damin kaut­ta, joka vaikut­taa merkit­tävästi sekä tuon­ti- että vien­ti­hin­toi­hin. Suo­mi ei ole kovin omavarainen mil­lään alueel­la nimit­täin. Esim. pelkästään polt­toaineen ja öljyn roudaami­nen Suomeen saa yleisen hin­tata­son nouse­maan, kos­ka se vaikut­taa kaik­keen ja Neste Oil ei ole hyväntekeväisyysjärjestö.

    Vaiku­tuk­set ovat erit­täin suuret, sitä ei vain ymmär­retä. Kun sop­paan lisätään vielä se, että Suomen vel­ka on 5 vuodessa käytän­nössä kaksinker­tais­tunut, Suo­mi ottaa velkaa jot­ta muut maat voivat mak­saa velka­nsa ja Suomen velka­määrä on tätä menoa 10 vuo­den päästä sama kuin Kreikalla nyt, niin onnea Suo­mi ja suomalaiset!

    1. UPM osti uuden tehtaan Sak­sas­ta. Nyt se ilmoit­taa, että aikoo myös käyn­nistää sen koneet, kos­ka rikkidi­rek­ti­ivi. Oliko alun­perin todel­la tarkoi­tus ostaa tehdas sei­so­maan? Ei pidä uskoa kaikkea soopaa.

  57. Osmo Soin­in­vaara: Mihin perus­tuu väite, ettei IMO-sopimus koskisi Venäjää, tietoon vai ennakkoluuloon?

    Sopimus kos­kee Venäjää venäläiseen tapaan. Suuri maa, suuret toleranssit.

    (Lupaan juo­da lasin votkaa, jos sitä tosi­asial­lis­es­ti sovel­letaan samal­la lail­la kuin Suomessa.)

  58. Osmo Soin­in­vaara:
    Varus­ta­mot eivät ole vas­tus­ta­neet IMO-sopimusta. 

    Eivät tietenkään, kos­ka sopimus voi hyvinkin paran­taa niiden kat­tei­ta. Teol­lisu­u­den kus­tan­nuk­sis­sa­han tämä kus­tan­nusten nousu näkyy, varus­ta­mot voivat laskut­taa sen läpi ja kil­pailu varus­ta­mo­jen keskinäi­nen kil­pailu hiukan vähenee.

    Jos teol­lisu­us onnis­tuu myymään enem­män tavaraa Kes­ki-Euroop­paan ympäristö­markki­noin­nil­la tyyli­in “kul­jetet­tu Itämeren yli ympäristöys­täväl­lisen rikkidi­rek­ti­ivin mukaan toimi­val­la laival­la” niin sit­ten teol­lisu­uskin voi hyö­tyä. Se olisi oikein hienoa. Vähän vain han­kalaa dif­fer­oitua tuol­la taval­la kil­pail­i­joista, jot­ka eivät tarvitse merikul­je­tuk­sia ollenkaan. 

    En sano että rikkidi­rek­ti­ivi olisi vain huono asia. Ihmette­len vain mm. poikkeuk­sia EU:n sisällä.

  59. tpyy­lu­o­ma:

    Esimerkik­si sel­l­ais­ten pien­ten teol­lisu­us­maid­en kuin Sak­sa ja Yhdys­val­lat joka iki­nen sata­ma on ihan samo­jen rajoi­tusten piirissä.

    Yhdys­val­to­jen talouden riip­pu­vu­us vien­nistä on merkit­tävästi pienem­pi kuin Suomes­sa (BKT osu­us 10%, kun Suomes­sa läh­es 40%). Suomen vien­tikul­je­tuk­sista val­taosa kul­kee laivare­it­eil­lä jot­ka ovat kokon­aan rikkirajoitusalueella.
    Sitä vas­toin jenkkien vien­nistä (tuhan­sien kilo­me­trien val­tamerikul­je­tuk­sia) vain ensim­mäi­nen 300 km on rajoi­tusten piiris­sä. Se voidaan ihan hyvin ajaa dieselil­lä ja vai­h­taa polt­toainet­ta kun ollaan rajan ulkopuolella.

  60. Luin Satu Has­sin sivuil­ta ja sen tan­skalais­es­ta linkistä perustelu­ja direk­ti­ivin ter­veysväit­tömille. Melko usko­ma­ton­ta, että peruste­taan päätök­set vain täl­laisen raport­ti­in. Tarvit­taisi­in laa­jem­pi tieteelli­nen kon­sen­sus, toki taustal­la on CAFE raport­ti. Tan­skalaises­sa rapor­tis­sa on esitet­ty jopa kätkytkuolemien syyk­si rikkid­iok­sidia, mikä on melkoisen kyseenalainen asia. Jotenkin tulee kuva, ettei insinööri ole ymmärtänyt etteivät ter­veysasi­at ole niin suo­ravi­ivaisia ja lin­eaarisil­la annos-vate­suhteil­la las­ket­tavia. Samoin on viitat­tu THL:n yksit­täisen tutk­i­jan kan­taan. Hänen mukaansa näyt­tää kuitenkin siltä, että ter­veysvaiku­tuk­set tule­vat ensisi­jais­es­ti pien­hiukkas­ten vähen­e­mis­es­tä, ei niinkään rikistä.

  61. Osmo Soin­in­vaara: Oletko todel­la sitä mieltä, että meil­lä täy­tyy olla vapaa oikeus pila­ta ilmaa Keski-Euroopassa?

    Onko meil­lä muka vapaa oikeus pila­ta ilmaa Kes­ki-Euroopas­sa? Mitä ihmettä nämä päästökau­pat ja se aiem­pi rikki­ra­jat sit­ten olivat?

    Onko tosi­aan niin, että tämä oli laat­u­aan aivan ensim­mäi­nen tapaus ikinä, jos­sa suo­ma­laisetkin tule­vat mukaan ilman­laadun paran­tamiseen? Onko Suo­mi elänyt tätä ennen kuin siat pel­los­sa pilat­en Kes­ki-Euroopan koko ilman?

    Minä olen sitä mieltä, että suo­ma­lais­ten virkami­esten tehtävänä ei ole ajatel­la ensim­mäisek­si muiden kuin suo­ma­lais­ten hyv­in­voin­tia. Ongel­ma on tässä liian kovat rajat sekä eri aikataulu ver­rat­tuna muhin alueisiin.

    Ja ilmeis­es­ti ne hiukkaset sekä rik­ki ei lei­jaile Välimereltä min­nekään, kun siel­lä pelaa­vat täysin eri säännöt.

    1. Sylt­ty
      Enen ei ollut mitään rikki­ra­jo­ja, vaan merenku­lus­sa sai elää kuin pel­los­sa. Nyt IMO on tehnyt sopimuk­sen, jon­ka mukan laivo­jen oikeut­ta tuho­ta maa­pal­loa rajoitetaan. 

      Jos kaikkien maid­en vira­nomais­ten ensisi­jainen (ja ain­oa?) tehtävä olisi ajatel­la vain oman maansa hyv­in­voin­tia, siinä häviävät kaik­ki. Jos mitään kan­sain­välisiä sopimuk­sia siitä, miten saa tuho­ta naa­puri­maa­ta ei olisi, mais­sa, jois­sa on val­lit­se­va tuuli, raken­net­taisi­in tietysti esimerkik­si kaik­ki hiilivoimalat ilman mitään puhdis­tustekni­ikkaa tuulen ala­puolelle naa­puri­maan murheek­si. Tuhan­sia kuolee, mut­ta ei kuu­lu meille.
      Sil­loin­han venäläi­nen lan­noitete­hdas esimerkik­si toi­mi aivan oikein, kun ei haaskan­nut venäläistä rahaa Itämeren suojeluun.
      Täl­laista maail­maako haluat?

  62. Keit­toke­hoi­tus:
    Toisaal­ta elävä esimerk­ki: kun nyt lisätään sit­ten kulut­ta­jien kus­tan­nuk­sia eli nämä kus­tan­nuk­set siir­tyvät kulut­ta­jien mak­set­tavak­si, niin osaa­jat häipyvät Suomesta. 

    Jep. Alka­a­han esim. tuo tänään pos­tiluukus­sa kolis­sut TEK-lehti (Tekni­ikan aka­teemis­ten jäsen­le­hti) olla aika oireelli­nen — pääkir­joi­tus oli otsikoitu “Työ ulko­mail­la on real­isti­nen vai­h­toe­hto” ja lehteä nopeasti pläräil­lessä sat­tui silmi­in otsikoi­ta malliin:
    “Sak­sa hamuaa ulko­maalaisia insinöörejä”
    “Insinöörip­u­la vaivaa myös Nor­jaa ja Hollantia”
    “Kiin­nos­taako ulko­mail­la työskentely?”
    “Uudet lakimuu­tok­set täs­men­tävät työttömyysturvaa”
    “Akti­ivi­su­us helpot­taa irti­san­otun tuskaa”

    Aiem­min nähdyt heikot sig­naalit tilanteesta alka­vat näem­mä real­isoi­tu­maan toden­te­ol­la ja lie­neekin varsin toden­näköistä, että Suomen päävi­en­tiar­tikkelei­ta tulee jatkos­sa ole­maan liito-ora­van papanoiden rin­nal­la 30–40-vuotiaiden jo kan­sain­välistä ja pro­jek­t­in­hallintakoke­mus­ta han­kkinei­den dip­painssien aiv­ot. Tämä on sinän­sä hirveän surullista, kos­ka maamme tarvi­tisi juuri meikäläis­ten kaltaisia tyyppe­jä takaa­maan hyv­in­voin­ti­val­tion ja eläkeketjukir­jeen toim­intaedel­ly­tyk­set jatkossa.

    Kyl­lä tässä alkaa vähän itses­täkin tun­tu­maan siltä, että siinä vai­heessa kun kv. pro­jek­ti­jo­hta­jan ser­ti­fikaat­ti on plakkaris­sa ja väikkäri viimeis­te­lyä vaille kasas­sa, alkaa olla aika hakeu­tua johonkin vähän inhimil­lisem­pään ja järkeväm­pään maahan.

    Jo se, että yksilölli­nen reaali-inflaa­tio laukkaa jatku­vasti palkanko­ro­tuk­sia suurem­pana, riit­tä kor­pea­maan jo ihan mukavasti. Tähän päälle kun iskee vielä eri­laisia pienem­piä ja suurem­pia hatu­tuk­sen kohtei­ta, kuten Jutan lois­ta­va autovero­tukse kiristys (joka las­kee val­tion vero­tu­lo­ja jo tänä vuon­na n. neljänes mil­jardin), jon­ka ansios­ta auton­va­i­h­to siir­tyy ainakin vuodel­la ellei kauem­mak­sikin (vai­h­dos­sa päästöt oli­si­vat tod. näk. tip­puneet 250 g/km -> 120 g/km, mut­ta kun ei DI:lläkään ole enää varaa autonvaihtoon).

    Lisäk­si päivän T&T muis­tut­ti uud­is­rak­en­tamiseen iskevästä idioot­ti­mai­sista E‑rajoista, jot­ka tekevät käytän­nössä järkevän kokoi­sista (>150m^2) pas­si­iv­iomakoti­taloista mah­dot­to­mia. Siinä siis katosi se DI:n viimeinen toive päästä irtau­tu­maan ker­rostalo­jen (joiden ener­gianku­lus­ta ko. kaa­vat eivät käytän­nössä rajoi­ta pätkääkään) ja epäkäytän­nöl­lis­ten rivarei­den gryn­deer­aamiseen keskit­tyneen kaavoitus-raken­nus-mafi­an otteesta.

    Täy­tyy vis­si­in kysel­lä työ­nan­ta­jan koulu­tus­si­h­teereiltä, että olisiko syksyn sak­san kurs­seil­la peru­u­tu­s­paikko­ja — tai olisiko vuo­den­vai­h­teen jäl­keen tulos­sa intensiivikursseja…

  63. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos kaikkien maid­en vira­nomais­ten ensisi­jainen (ja ain­oa?) tehtävä olisi ajatel­la vain oman maansa hyv­in­voin­tia, siinä häviävät kaikki. 

    Var­maankin kaik­ki voivatkin hävitä — mut­ta mik­si ihmeessä Suo­mi näyt­tää ole­van ain­oa val­tio maail­mas­sa, joka tieten­tah­toen joko ampuu itseään omaan jalka­ansa tai sit­ten nöyr­tyy vas­taansanomat­ta p**ser**skattavaksi?

    Kaik­ki mitä me olemme viime­vuodet saa­neet niel­lä suurem­pi­en maid­en pakot­ta­mana tun­tuu osoit­ta­van vain siihen suun­taan, että meidän(kin) pitäisi hoitaa kaik­ki asi­amme päin naaraspuolisen vuo­hieläi­men ulkosyn­nyt­tim­iä. Esim.:
    — Suo­mi on teol­lisu­us­maista ennä­tys­ta­sol­la uusi­tu­van ener­gian (mustal­ipeä ja van­hat vesivoimalat) suh­teen, mut­ta tästä huoli­mat­ta meille iski kaikkein mah­dot­tomin tavoite bioen­er­gian lisäämiseen
    — Suomen teol­lisu­us on monil­ta osin maail­man mod­ernein­ta ja ener­giate­hokkain­ta, mut­ta p*skaa tuli tupaan tässäkin
    — Pankki­valvon­ta ja tal­letus­takauk­set meil­lä kun­nos­sa, mut­ta rahat ryöstetään etelänvetelille
    — jne.

    Samaan aikaan on aiva päivän selvää, ettei Sak­sa aio mis­sään nimessä nou­dat­taa päästövähen­nys- tai bioen­er­giatavoit­teitaan — nousee­han teu­tonien kotikon­nuille lähivu­osi­na kym­meniä suuria rusko­hi­ili- ja maakaa­su­voimaloi­ta (ger­maaneil­la on ilmeis­es­ti jokin sisäsyn­tyi­nen oikeus tuho­ta mei­dän ilmas­toa CO2-päästöil­lä, mut­ta meil­lä ei vas­taavasti oikeuk­sia SO2-päästö­jen suh­teen??). Tuskin­pa etelän­vetelätkään paljoa asi­aan enää panos­ta­vat, kun val­tion kas­sat kumi­se­vat tyhjyt­tään eikä siten mafi­an diese­la­gre­gaateil­la aurinkopaneli“voimaloiden” yhtey­dessä tuot­ta­mas­ta sähköstä ole juurikaan varaa mak­saa ylihintaa.

    Eli siis ihan oikeasti — ale­taanko meil­lä pika­puoli­in tekemään ympäristöhäröilyssä reaalipoli­ti­ikaa — vai aje­taanko tämä maa jok­sikin suurek­si ulkoil­ma­muumi­maak­si kiinalaisia ja venäläisiä tur­is­te­ja varten?

  64. Pitääkö tämä “puun­polt­todi­rek­ti­ivi” paikkansa. Se on samaa sar­jaa kuin hehkulamppudirektiivi.

    Tut­ta­va osti uuden puuläm­mit­teisen kiukaan. Asen­si sen ohjei­den mukaan.

    Kiuas oli muuten aivan hyvä, mut­ta se ei läm­men­nyt eikä läm­men­nyt saunakaan. Entisel­lä kiukaal­la sauna oli läm­men­nyt pesäl­lisel­lä. Tämä kiuas tun­tui kor­vausil­mal­laan jäähdyt­tävän saunaa ja hehkut­ta­van piippua.

    Kiukaan ilmaluukun tai pellin säätö ei auttanut.

    Tut­ta­va soit­ti kiukaan valmis­ta­jalle. Valmis­ta­ja vas­tasi että kiuas on tehty jonkin EU:n polt­todi­rek­ti­ivin mukaises­ti siten, että polt­to on mah­dol­lisim­man ympäristöys­täväl­listä ja
    puhdasta.

    Tut­ta­va oli polt­tanut mon­ta ympäristöys­täväl­listä pesäl­listä puu­ta aivan turhaan. Saunas­ta ei löy­lyjä saanut.

    Hän lähet­ti kiukaan valmis­ta­jalle ja asen­si takaisin van­han kiukaan. Polt­ti pesäl­lisen pui­ta ja meni löylyihin.

  65. Osmo Soin­in­vaara:
    Syltty
    Enen ei ollut mitään rikki­ra­jo­ja, vaan merenku­lus­sa sai elää kuin pel­los­sa. Nyt IMO on tehnyt sopimuk­sen, jon­ka mukan laivo­jen oikeut­ta tuho­ta maa­pal­loa rajoitetaan. 

    Ja lasku loankeaa suh­teet­toman paljon suomalaisille.

    Jos kaikkien maid­en vira­nomais­ten ensisi­jainen (ja ain­oa?) tehtävä olisi ajatel­la vain oman maansa hyv­in­voin­tia, siinä häviävät kaikki. 

    Jos suo­ma­lais­ten vira­nomais­ten ensisi­jainen tehtävä on miet­tiä ulko­maalais­ten keuhko­ja niin Suomes­ta häviää teollisuus.

    Jos mitään kan­sain­välisiä sopimuk­sia siitä

    Älä nyt viit­si olk­iukkoil­la, kun ei tässä kan­sain­väli­sistä sopimuk­sista valite­ta, vaan liian kovista rajoista.

    Miten voi olla mah­dol­lista että rik­ki on Itämerel­lä on 5x haitallisem­paa kuin Välimerel­lä? Ja että Välimerel­lä rikkiä ale­taan rajoit­ta­maan vas­ta viisi vuot­ta myöhemmin? 

    Kyl­lä näis­sä ympäristötalkois­sa pitää kaikil­la olla samat sään­nöt, ei voi olla niin että suo­ma­laiset sitoutu­vat aina vähen­tämään päästön­sä viides­osaan siitä mitä mon­et muut. Sama rikki­ra­ja eli 0,5% vuon­na 2020 kuin Välimerel­lä olisi ihan ok. Vai onko tosi­aan niin että sak­salais­ten keuhkot ovat 5x arvokkaampia kuin italialaisten?

  66. Poth1ue1:
    Jo se, että yksilölli­nen reaali-inflaa­tio laukkaa jatku­vasti palkanko­ro­tuk­sia suurem­pana, riit­tä kor­pea­maan jo ihan mukavasti.

    Älä nyt sen­tään liioit­tele. Mikäli sat­ut asumaan pankin torp­pa­ri­na, niin korko­jen lasku var­masti nol­laa inflaa­tion kun asun­to­jen hin­takäp­pyrä ei tuos­sa vai­heessa enää merkkaa mitään.

    Autovero kyl­lä hatut­taa, pers**iistä mut­ta sitä ei sen­tään kerätä tulo­jen mukaan.

    E‑rajoista, jot­ka tekevät käytän­nössä järkevän kokoi­sista (>150m^2) pas­si­iv­iomakoti­taloista mahdottomia. 

    Olen aika rajusti eri mieltä tästä.

    1. pas­si­iv­i­ta­lo ei kyl­lä mitenkään ole järkevä raktaisu
    2. omakoti­talon järkevä koko on ei-lesta­di­o­lais­per­heelle var­masti keskimäärin tuo 150 m² (järkevä koko on tässä per­heen mak­sukykyyn suh­teutet­tu koko)

  67. Rikkidi­rek­ti­ivi voi olla hyväkin asia ympäristön­suo­jelun nimis­sä. Askel oikeaan suuntaan.

    Has­sin siteer­aa­ma 50 000 on var­maan tem­pais­tu hatus­ta jol­lain lasken­nal­lisel­la kaaval­la savolaiseen tapaan. Eli vas­tuu siir­tyy kuulijalle.

    Har­mi on vain se, että vien­tiri­ip­pu­vaiselle maalle tulee ilmeis­es­ti lisää ongemlmia ja kus­tan­nuk­sia nimeno­maan vien­nille, joka jo nyt tun­tuu yskivän. Aiem­min teol­lisu­us on selviy­tynyt mm. hajukaa­su­jen poltos­ta ja akti­ivili­ete­laitok­sista, mut­ta miten käynee täl­lä kertaa. 

    Rikkidi­rek­ti­ivi on tietysti taas yksi naula lisää uus­in­vestoin­tien arkku­un. Mut­ta ehkäpä sil­lä ei ole käytän­nön merk­i­tys­tä, sil­lä eihän tänne muutenkaan enää näytä uus­in­vestoin­te­ja tulevan.

  68. “Voi pojat kun tietäisitte, miten vähillä tiedoil­la suuria päätösiä on tehty EU:ssa” Näin sanoi muis­taak­seni Six­ten Kork­man joku aika sit­ten TV:ssä.

    Samaa voisi sanoa tästä rikkidi­rek­ti­ivistä, niin epämääräi­nen peruste sille on tämä tan­skalainen raport­ti (joka ei ole käynyt läpi ver­tais­arvioin­tia). Medi­as­sa puhutaan 50000 kuole­man estämis­es­tä ymmärtämät­tä miten luku on saatu. Ensin­näkin se luku tarkoit­taa ennenaikaista kuole­maa (ei primääri­nen syy) lähin­nä sydän­sairauk­si­in. Kaik­ki ilman epäpuh­taudet kuitenkin lyhen­tävät ihmis­ten elinikää Suomes­sa vain 1–2 kk (CAFE raportti)ja kes­ki-Euroopas­sakin kkukau­sia. Suomes­sa tämä (kaikkien ilman saastei­den pois­t­a­mi­nen) hukkuu täysin siihen, että ihmis­ten ka. elinikä nousee huimasti, noin 1 vuosi/ 4 vuotta. 

    Tot­takai me halu­aisimme aina olla hyvän puolel­la pahaa vas­taan. Mut­ta jos tämä pieni ter­veyshyö­ty aiheut­taa paljon työt­tömyyt­tä, en ole enää var­ma. Lisäk­si suo­ma­laisia tun­tuu tässä ärsyt­tävän lähin­nä se, että Välimeren mai­ta kohdel­laan taas lievem­min. Jos ensisi­jainen kri­teeri direk­ti­iville on tämä ter­veyshyö­ty (Satu Has­sin puhe), kyl­lä suurim­mat hyödyt saataisi­in juuri siel­lä. Välimeren ran­noil­la asuu paljon ihmisiä ja lai­vat käyvät siel­läkin satamis­sa ja lähel­lä ran­nikkoa. Esim. Istan­bu­lin (15 milj. asukas­ta) läpi kul­kee jatku­va laivavir­ta Mustal­tamereltä. Enem­män ter­veyshai­tat väheni­sivät juuri sieltä, mis­sä paljon ihmisiä altistuu.

    No, ehkä tästä jotenkin selvitään, niin on aina käynyt. Ja eiköhän tämä syyt­te­lykam­pan­ja olisi syytä lopet­taa puolin ja toisin. Ja onhan tässä se hyvä puoli, että myös tuon­ti­tavaran rahti nousee (jos laivo­jen polt­toainekäyt­töä valvotaan).

  69. EK:n näk­we­myk­sen mukaan kil­pailu ei toi­mi mer­ili­iken­teessä? Oletet­tavasti varus­ta­moil­la on eri­laisia toim­intat­apo­ja omi­in kut­san­nuk­si­in­sa. Kokoaisu­udessaan hin­to­jen nos­t­a­mi­nen tuskin onnis­tuu kaik­il­ta, joten tukien saami­nen täy­dimääräis­es­ti on paljon parem­pi case.

    Samo­ja perustelu­ja taisi olla aikoinaa, kun laivo­jen jätevesien dump­paamista yritet­ti­in kieltää… kauhea kil­pailuhait­ta ja kustannus.

    Ylipäätään EK:n lob­barei­den mielestä paras­ta on kun­han mikään ei muu­tu ja tehdään samo­ja kat­ti­lankan­sia kuin ennenkin samal­la taval­la. EK on uusi MTK.

  70. Poth1ue1: Jutan lois­ta­va autovero­tukse kiristys (joka las­kee val­tion vero­tu­lo­ja jo tänä vuon­na n. neljänes mil­jardin), jon­ka ansios­ta auton­va­i­h­to siir­tyy ainakin vuodel­la ellei kauem­mak­sikin (vai­h­dos­sa päästöt oli­si­vat tod. näk. tip­puneet 250 g/km -> 120 g/km, mut­ta kun ei DI:lläkään ole enää varaa autonvaihtoon).

    Sivu­juonne, mutta.

    1. Ajat nyt korkeapäästöisel­lä autol­la. Jutan ver­ou­ud­is­tuk­ses­sa vas­taa­van uuden vero­tus nousi rankasti. Kos­ka mui­ta vero­muu­tok­sia ei tehty, tämä nos­taa vas­taa­van van­han arvoa.

    2. Aikaisem­pi vero­pros­ent­ti olisi halu­a­mal­lasi autol­la (120 g/km) ollut 19,52, nyt 20,1.

    Ihanko tosis­sasi väität, että satasen tai kah­den veronko­ro­tus uudessa autossa (joka vielä kom­pen­soituu osit­tain van­han arvon­nousul­la) siirtää auton­va­i­h­toa vuodel­la? Aja­mal­la kuukau­den pidem­pään van­hal­la olet jo säästänyt pääo­maku­luis­sa tuon verran…

  71. Sylt­ty:

    E‑rajoista, jot­ka tekevät käytän­nössä järkevän kokoi­sista (>150m^2) pas­si­iv­iomakoti­taloista mahdottomia. 

    Olen aika rajusti eri mieltä tästä.

    1. pas­si­iv­i­ta­lo ei kyl­lä mitenkään ole järkevä raktaisu
    2. omakoti­talon järkevä koko on ei-lesta­di­o­lais­per­heelle var­masti keskimäärin tuo 150 m² (järkevä koko on tässä per­heen mak­sukykyyn suh­teutet­tu koko) 

    Eikös ener­giamääräys­ten kiristymi­nen pako­ta jo aika lähi­t­ule­vaisu­udessa tekemään kaik­ista omakoti­taloista passiivitaloja.

    Point­ti on kai se, että aivan äly­va­paa E‑luku (pri­maariener­giak­er­toimil­la leikit­te­ly) rankaisee sähköläm­mi­tys­tä siten, että yli 120 m² omakoti­talois­sa sähköläm­mi­tys ei ole käytän­nössä sal­lit­tu. Pas­si­iviener­giat­a­lo taas tarvit­see läm­mi­tys­tä niin vähän, että vai­h­toe­htoiset läm­mi­tys­muodot (maaläm­pö, pel­let­ti, jne…) ovat täysin epätaloudellisia.

  72. Poth1ue1: tänään pos­tiluukus­sa kolis­sut TEK-lehti (Tekni­ikan aka­teemis­ten jäsen­le­hti) olla aika oireelli­nen – pääkir­joi­tus oli otsikoitu “Työ ulko­mail­la on real­isti­nen vai­h­toe­hto” ja lehteä nopeasti pläräil­lessä sat­tui silmi­in otsikoi­ta malliin:
    “Sak­sa hamuaa ulko­maalaisia insinöörejä”
    “Insinöörip­u­la vaivaa myös Nor­jaa ja Hollantia”
    “Kiin­nos­taako ulko­mail­la työskentely?”
    “Uudet lakimuu­tok­set täs­men­tävät työttömyysturvaa”
    “Akti­ivi­su­us helpot­taa irti­san­otun tuskaa”

    Aiem­min nähdyt heikot sig­naalit tilanteesta alka­vat näem­mä real­isoi­tu­maan toden­te­ol­la ja 

    Ajat­telin­pa täs­mälleen samal­la tavoin kun k.o. TEKin artikke­li osui omi­inkin silmi­i­ni: justi­in tuol­laista on kan­tau­tunut korvi­in hil­jaisi­na sig­naaleina mon­elta suunnal­ta. Toiv­ot­tavasti ei Kataisen hal­li­tuk­selle tule vielä uut­ta tuli­paloa sam­mutet­tavak­si, tähä­nas­ti­sis­sakin var­maan riit­tää päänvaivaa. 

    Sinä ja “Keit­toke­hoi­tus” tun­nutte ajat­tel­e­van riviku­lut­ta­jan ja ‑työssäkäyjän lisä­taakkaa, tänään Talous­sanomis­sa otet­ti­in esi­in irti­sanomiset, itseäni ras­saa mm. se että OS:n SATA-komiteakri­ti­ik­istä huoli­mat­ta mitään ei tapah­du kan­nustin­loukuille ja tukibyrokratiaryteikölle.

    Osaat­teko muuten lonkalta sanoa miten käy lähti­jän jo ker­tyneelle eläk­keelle, jos lop­pu-uransa tekee ulko­mail­la? Kun itseni ikäisil­lä on jo noin puo­let työuras­ta takana, sel­l­ais­ten pitää pun­taroi­da hyödyt ja hai­tat, esim. vieläkö lähtö haukkuu hin­tansa jos tähä­nas­tis­es­ta duu­nista ker­tyneet “säästöt” joutuu heit­tämään men­emään. Nuorem­mil­la­han sem­moista hidastet­ta ei ole.

    1. Ansioeläket­tä mak­se­taan vaik­ka Tim­buk­tu­un. Jos on työsken­nel­lyt Suomes­sa kym­mme­nen vuo­ta, saa eläkein­dek­sil­lä korotet­tuna aikanaan sen eläk­keen, jon­ka on Suomes­sa ansain­nut siinä iässä, jos­sa sen aikanaan Suoes­sakin saa. Nyt ilmeis­es­ti siis 63-vuotiaana.

  73. Vulka­a­ni­nen eteläi­nen Euroop­pa päästelee rikkipäästöjä ilman laivojakin. 

    Islannin Eyjafjöllin purkaus vuon­na 2010 oli niin sakea, että lentoli­ikenne Euroopas­sa pysähtyi.

    Ovat kuulem­ma edelleen hengis­sä siel­lä Islannis­sa. Pankkikri­i­sistäkin selvisivät.

    Rikil­lä on myös ter­veyt­tä edis­täviä vaiku­tuk­sia. Onko tämä huomioitu ao. tutkimuksessa?

  74. Myyt­ti voit­taa medi­asa todel­lisu­u­den. His­to­ri­as­ta kiin­nos­tuneille link­ki Satu Has­sin IL blogiin
    http://blogit.iltalehti.fi/satu-hassi/2012/09/14/rikin-jalkikatkua-seka-taitavia-ja-suoraselkaisia-suomalaisia/

    Blo­gin kuvaa­mat asi­at pystyy tark­ista­maan riip­pumat­tomista lähteistä. Toden­näköis­es­tis e ei ole ihan koko tarina.

    Ilmeis­es­ti tässä EK käyt­ti vain tilaisu­ut­ta ajaa omia poli­it­tisia tavoit­teitaaan ennen kun­nal­is­vaale­ja. Suurim­man eurovaali­ra­hoituk­sen saanut Eija-Riit­ta Korholan tari­na ilmeis­es­ti vas­taa rahoit­ta­jien toivei­ta ja on men­nyt läpi legan­dak­si sel­l­aise­naan hyväuskois­t­en luot­to­toimit­ta­jien ansios­ta — kiva puku var­maan on taas Itsenäisyyspäivän juh­lis­sa kuvat­tavis­sa ajoissa.

    Rikkidi­rek­ti­ivi minus­ta kuu­luu Itämerel­lä aivan nor­maali­in kehi­tyk­seen, joka on myös osana tekni­ikan kehit­tymistä. Savukaa­sun rikkipesure­i­ta on kehitet­ty ainakin jo 80-luvul­la ja rikkiä pyty­tytäöän pois­ta­maan polttoaineista.

  75. Mihin nämä rikkidi­rek­ti­ivin mukaiset laivo­jen päästö­mak­sut maksetaan? 

    Suomeen?

    Lentoli­iken­teessä Yhdys­val­to­jen senaat­ti on hyväksynyt lakiesi­tyk­sen, joka suo­jaa maan lentoy­htiöitä EU:n päästöverolta. 

    Senaatin mukaan päätös varmis­taa, ettei yhdys­val­ta­laiset lentoy­htiöt ja matkus­ta­jat mak­sa Euroopan velko­ja veron kautta.

  76. Mie­lenki­in­toinen jut­tu Vihreässä Langassa:
    “Rikkidi­rek­ti­ivi kiihdyt­tää ilmastonmuutosta”

    Eikös se ilmas­ton­muu­tok­sen vas­tus­t­a­mi­nen pitänyt olla ensisi­jaista :-), onko Has­sil­ta ja ympäristövirkamiehiltä jäänyt jotain muu­takin kuin teol­lisu­u­den tule­vaisu­us huomioon ottamatta?

    Ter­veyshyödyt ovat siis vähin­täänkin kyseenalaiset, teol­lisu­us kär­sii ja nyt vielä ilmastonmuutos…

    link­ki:
    http://www.vihrealanka.fi/uutiset/rikkidirektiivin-kielteinen-seuraus-kiihdytt%C3%A4%C3%A4-ilmastonmuutosta

  77. AM:
    Tämä päätös voi olla ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­nan kannal­ta aika huono juttu.

    Rikin puhdis­t­a­mi­nen pakokaa­su­ista ei vaiku­ta mitenkään ilmas­ton­muu­tok­seen. Hiilid­iok­si­di mm vaikut­taa. Rikin ja rikki­hapon luon­not­toman suuri määrä ilmas­sa, esimerkik­si Bel­gian ran­nikol­la on todel­li­nen ter­veysongel­ma sekä hap­posatei­den muo­dos­sa kasvien kiusa. Rikkidi­rek­ti­iviä perustelti­inkin 50 000 hen­gen pelas­tamisel­la hen­gi­tysil­man parane­misen seurauksena.

Vastaa käyttäjälle pekka Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.