Jos kaavoitettaisiin paljon enemmän

Tulisiko asum­i­nen halvem­mak­si, jos kaavoitet­taisi­in paljon enem­män niin, että kaavoitet­tua tont­ti­maa­ta olisi tar­jol­la yllin kyllin?

Asun­to­jen hin­nat eivät muut­tuisi juuri lainkaan, jos ihmiset käyt­täy­tyvät markki­noil­la ratio­naalis­es­ti. Asun­to­jen hin­ta määräy­tyy sen mukaan, paljonko on valmi­ita asun­to­ja. Kaavoituk­sen nopeut­ta­mi­nen lask­isi asun­to­jen hin­taa vain, jos myös raken­net­taisi­in enem­män. Nytkään ei saa­da kaikkia tar­jol­la ole­via tont­te­ja raken­netuk­si. Sitä en tiedä, mis­tä tämä pul­lonkaula oikein johtuu. Jos avataan suuri määrä asuinaluei­ta yhtä aikaa ja raken­netaan yhtä vähän kuin ennenkin, alueet ovat rak­en­teil­la pitkään.

Tont­ti­maan hin­ta tietysti lask­isi. Jos valmi­in asun­non hin­ta pysyy ennal­laan, rak­en­tamis­es­ta tulisi kan­nat­tavam­paa. Kun raken­nusy­htiöt nyt perivät taval­lis­es­ta ker­rostalosta itselleen 4000 euroa neliöltä, sit­ten ne peri­sivät 5000 euroa neliöltä. Ehkä tässä vai­heessa tieto kiirisi maail­malle ja rak­en­tamiseen ilmaan­tu­isi lisää kap­a­siteet­tia. Tätä kaut­ta se voisi toimia.

Ongelmi­akin syntyisi.

Hitas-tuotan­to ja sosi­aa­li­nen rak­en­t­a­mi­nen lop­puisi­vat kokon­aan, kos­ka kovan rahan tuotan­nos­ta saa niin suuret katteet.

Verot nousi­si­vat, kos­ka niin mon­ta asuinaluet­ta on yhtä aikaa auki. Pitäisi rak­en­taa kun­nal­lis­tekni­ik­ka, koulut, päiväkodit, eikä näitä investoin­te­ja voisi enää rahas­taa ton­tin hin­nas­sa. Kun moni alue on ehkä vuosikymmenet kesken­eräi­nen, asum­isvi­ihty­isyys on rajal­lista eikä julk­ista liiken­net­tä voitaisi puoli­ty­hjille uusille alueil­la jär­jestää, kos­ka asukkai­ta ei ole tarpeeksi.

77 vastausta artikkeliin “Jos kaavoitettaisiin paljon enemmän”

  1. Syy mik­si kaikkia ole­mas­sa ole­via tot­te­ja ei saa­da raken­net­taviksi on se, että ne ovat yksipuolis­es­ti alueil­la jois­sa hin­nat ovat jo pil­vis­sä, siis kalli­ita kohtei­ta. Yksipuolisu­us ja kaavoit­ta­jan monot­o­ni­nen käsi­tys hyvästä kaupunkiym­päristöstä (jon­ka asukkaat koke­vat vähem­män hyväk­si) on johtanut tilanteeseen, että asun­non osta­jat menevät mielu­um­min Nur­mi­järvelle kuin jäävät Helsinkiin.

    Kaavoit­ta­jan tulisi lisätä tont­ti­tar­jon­nan monipuolisu­ut­ta, kaavoit­taa myös kohtu­uhin­taisen tuotan­non mah­dol­lis­tavia kohtei­ta. Pelko uusien “huono­jen” aluei­den syn­nyt­tämis­es­tä on johtanut vain siihen, että ole­mas­sa ole­vien asuinaluei­den väliset sta­tus erot ovat huimas­sa kasvussa.

    1990 luvulle saak­ka Helsingis­sä osat­ti­in kaavoit­taa monipuolis­es­ti, sen jäl­keen mam­mut­ti­tau­ti on val­lan­nut päät­täjät ja koete­taan tehdä vain huip­puko­htei­ta. Mik­si ei kaavoite­ta enää Meri-Rasti­lan kaltaisia taval­lis­ten työssäkäyvien ihmis­ten tuloil­la saavutet­tavis­sa ole­via omis­tusasun­to­ja. Mik­si ei tehdä pelk­iste­t­ympiä aluei­ta jois­sa arkkite­htooni­nen ja muu kikkailu jätet­täisi­in vähem­mälle. Van­taa teki Kar­tanonkosken alueen aivan Helsin­gin rajalle, alue viehät­tää asukkai­ta ja onkin todel­lisu­udessa viihty­isä ja ihmis­läheinen, vain arkkite­hdit ja arkkite­htien pro­pa­gan­dan uhrit ppitävät aluet­ta epäon­is­tuneena. Kartononkosken tyyp­pisiä ratkaisu­ja pitäisi pystyä tekemään Helsinki­inkin, ja ylipäätään mon­imuo­tois­ta­maan tont­ti- ja talotarjontaa.

    1. KariS
      Poista mielestäsi kun­tara­jat. Niitä tavis­lähiöitä kaavoite­taan esimerkik­si Van­taalle ihan tarpeek­si. Helsingiltä on vähän puutet­ta maas­ta. Öster­sun­domi­in päästään rak­en­ta­maan vas­ta, kun sinne on raideyhteys.

  2. Vaan jos kaavoitet­taisi­in sel­l­aisia asun­to­ja joi­hin ei tarvi­ta raken­nut­ta­ja-raken­nus­li­ikkeitä rahas­taviksi portinvartijoiksi. 

    Jos kaavamääräyk­sllä vaa­di­taan että julk­i­sivu­jen on olta­va frak­taali­ge­ometris­es­ti leikat­tua spek­troli­it­tiä, ei kun­non kil­pailua syn­ny ja hin­nat nou­se­vat enem­män kuin mikä tuon “laadukkaan” mate­ri­aalin osu­us oikeasti on. 

    Toki pelkona voi olla että jos gryn­deri saa kyhätä lähiön käyte­ty­istä merikon­teista, se myös tekee niin ja silti rahas­taa lop­putu­lok­sen samoila neliöhin­noil­la kui­hn nykyään (tämä edel­lyt­tää että osta­jat ovat type­r­iä ja valitet­tavasti jotkut sitä ovatkin).

    Mut­ta kos­ka kuka tahansa saa tila­ta sen merikon­tin tont­tin­sa nurkalle suo­raan ilman välikäsiä, ei välikäsir­a­has­tus ole niin help­poa (merikon­tin tilalle saa kuvitel­la myös älväri­talon tai minkä tahansa vas­taa­van parakin joka tehdään pääosin jos­sain muual­la ja myös hin­noitel­laan sen jos­sain muual­la ole­van markki­nan mukaises­ti ilman Suomen erityisolosuhdelisiä).

    Vihrei­den lähtöko­htana on joskus ollut omae­htoinen grass­roots-toim­inta jos­sa kansalainen on keskiössä. Valitet­tavasti nykyään toim­inta on lähempänä suo­ma­laisklas­sista sulle/mulle ‑kuvioi­ta jos­sa sup­peat muka­markki­nat ja innokkaat virkamiehet opti­moi­vat keskenään rahas­tus- ja valvon­taau­tomaatin joka takaa molem­mille osa­puo­lille sekä rahaa että valtaa.

  3. “Nytkään ei saa­da kaikkia tar­jol­la ole­via tont­te­ja raken­netuk­si. Sitä en tiedä, mis­tä tämä pul­lonkaula oikein johtuu.”

    Jotenkin tässä haiskah­taa kartel­li. Kiinan esimerk­ki osoit­taa, että rak­en­t­a­mi­nen ei ole kovin vaikea­ta ja että rak­en­tamista voi lisätä hyvinkin nopeasti.

  4. En tiedä mis­tä kiikas­taa, mut­ta var­masti avaimet ovat kaupungilla. Lait­takaa sopi­vat ehdot rak­en­ta­jille, antakaa ton­tit halvem­mal­la tms.

  5. Aluer­ak­en­t­a­mi­nen veny­isi jonkin verran,Oulun seudul­la tyyp­il­lis­es­ti alue raken­netaan 3–5 vuoteen.

    Yli kaavoituk­sen tulos olisi kuitenkin enem­män vai­h­toe­hto­ja ja tont­te­ja riit­täisi usem­malle toimijalle.Myöspienille.

    Kyseessä on sama ilmiö, jol­la Osmo on yrit­tänyt todis­tel­la työvoiman tar­jon­nan lisäämisen posi­ti­ivisia vaiku­tuk­sia työ­paikko­jen määrään.

    Kepu­lan­di­an esim Oulun vero % on 19 % ja Helsin­gin 18,5 % joten voisin hyväksyä tuon nousun jos asumisen hin­ta laskee.

    Mitä tulee rak­en­tam­sien kului­hin niin Oulus­sa ja Hel­sngis­sä raken­netaan toivon mukaan samoil­la stan­dard­eil­la ja samoil­la materiaaleilla
    Peri­aat­teessa Oulus­sa rak­en­t­a­mi­nen on kalli­im­paa talvi­rak­en­tamisen ja suurem­man eristys­tarpeen vuoksi.

    Jos Oulus­sa raken­netaan talo 2000–3000 euroa/m2 niin en ymmär­rä mik­sei samaa saavute­ta Helsingissä ???

  6. Voihan lait­taa velvoit­teen rak­en­taa jos­sain sopi­vas­sa ajassa.

    Ei valmi­in hin­ta pysy samana jos on enem­män tar­jon­taa. Kat­so kaup­paopis­ton peru­sopin­not. Kysyn­nän ja tar­jon­nan laki.

    Minkähän takia öljyn tai ruuan hin­ta las­kee kun tuotan­to lisään­tyy ja toisin päin.
    Niin­hän ei pitäisi tapah­tuu jos asi­at menevät kuten esität.

    Siis onko niin että asun­not tar­jo­taan raken­net­tavak­si vain muu­ta­mal­la fir­malle eikä oikeasti julkises­ti ja avoimesti. Vai mihinkä perus­tuu tuo väite ettei rak­en­t­a­mi­nen lisään­ty­isi ja että Hitas ja sosi­aa­li­nen pysähtyy. 

    Onko ole­mas­sa kartel­li joka jar­rut­taa rak­en­tamista jot­ta saa hin­taa ylöspäin. Siltä tuo kyl­lä kuullostaa.

    Raken­netaan­han muual­la Suomes­sa halvem­mal­la, mik­si ei Helsingis­sä. Ollaan samas­sa maas­sa ja mate­ri­aali ja palkat ovat hinnal­taan samat. Varsinkin palkat, perustuen kolmikantaan. 

    Oletko tosis­saan vain onko tuos­sa jopa jotain laiton­ta takana. Pitäisikö Grekon tai jonkun kuitenkin tutkia kuviot.

    Lop­pupäät­te­lyyn ei minus­ta kan­na­ta otta kan­taa ennen kuin näi­hin kysymyk­si­in on vastaukset.

  7. Lisäkaavoitus­ta pitäisi kohden­taa alueille, jois­sa työ­paikat ovat suh­teel­lisen var­mo­ja. Mikäli raken­netaan paljon alueelle, jos­ta työ­paikat katoa­vat, niin katoa­vat asukkaatkin, ja muo­dos­tuu hirvit­tävä asun­to­jen ylitarjonta.

    Tässä ske­naar­ios­sa kaik­ki sijoituk­set muut­tuvat tap­pi­ol­lisik­si ainakin seu­raavak­si vuosikymmenek­si, eivätkä ihmiset ole sel­l­aisia otuk­sia jot­ka kykeni­sivät otta­maan täl­läisen suo­ras­taan hölmön riskin.

  8. Kum­ma jut­tu jos tuos­sa ase­mas­sa ei muka tiedä mis­tä pul­lonkaula johtuu. Kun mate­ri­aalit ja (viro­lais­ten) työmis­ten palk­ka on suun­nilleen sama riip­pumat­ta siitä raken­netaanko paljon vai vähän, mut­ta sit­ten taas myytävien asun­to­jen hin­ta ja raken­nus­li­ik­keen kate on huimasti korkeampi kun raken­netaan vähän, ei var­maan tarvitse ihme­tel­lä mik­si kan­nat­taa rak­en­taa vähem­män. Markki­na­t­alous tietysti kor­jaisi tilan­net­ta jol­lain aika­jak­sol­la jos raken­nusalal­la olisi markki­na­t­alout­ta, mut­ta kil­pailua ei tule niin kauan kun kaavoitus on nyky­tyyli­in säädeltyä.

  9. KariS: Syy mik­si kaikkia ole­mas­sa ole­via tot­te­ja ei saa­da raken­net­taviksi on se, että ne ovat yksipuolis­es­ti alueil­la jois­sa hin­nat ovat jo pil­vis­sä, siis kalli­ita kohteita. 

    Muuten hyvä, mut­ta Alp­pikylän tont­te­ja olisi vieläkin saatavil­la. Kaupun­gin vuokra­tont­te­ja, 10 km Helsin­gin keskus­tas­ta. Hin­ta 19 e/krs.m2/a, ton­tille saa rak­en­taa 180 m² talon. Ei siis ole mitenkään järkyt­tävän kallis, mut­ta ei silti kelpaa.

  10. Tun­tuu hul­lul­ta että aikanaan saati­in asutet­tua kaiken maail­man evakot, vaik­ka taloudelli­nen tilanne oli ihan eri. Nykytekni­ikalla ja välineil­lä selais­ten pien­ten ja yksinker­tais­ten betoni neliöi­den valmis­t­a­mi­nen pitäisi olla puoli-ilmaista. Helsin­gin seudul­la on paljon asun­not­to­mia eika kaik­ki ole todel­lakaan mitään alko­holisoitunei­ta narko­maane­ja tai mui­ta pum­me­ja. Edulliste asun­to­jen tarve on suuri.

    Eläkey­htiöt on sijoit­tanut aika paljon raho­ja asun­toi­hin. Olisi har­mi jos sijoi­tusten arvo lask­isi. Tun­tuu että asun­top­u­laa pide­tään keinotekois­es­ti yllä.

  11. JouniL:
    Ei valmi­in hin­ta pysy samana jos on enem­män tar­jon­taa. Kat­so kaup­paopis­ton peru­sopin­not. Kysyn­nän ja tar­jon­nan laki.

    Kysyn­näl­lä ja tar­jon­nal­la on hin­ta­jous­toon liit­tyvä käyrä; kumpikin on hin­nan funk­tioi­ta, ja kau­pat syn­tyvät käyrien leikkaus­pis­teessä. Kat­so Aal­to-yliopis­ton perusopinnot.

    Asun­to­jen kysyn­nän hin­ta­jous­ton käyrä on hyvin laakea, ts. muu­ta­ma tuhat tont­tia sinne tai tänne ei muu­ta kysyn­nän hin­taa paljonkaan, kos­ka kysyjiä on erit­täin paljon. Pohjim­mil­taan tämä läh­tee siitä, että koti­talouk­sien käytet­tävis­sä ole­vien tulo­jen käyrä on keskilu­okas­sa hyvin tasainen, ja halu investoi­da asumiseen on kova.

    Kysyn­nän tyy­dyt­tämi­nen siten, että hin­nat putoaisi­vat merkit­tävästi vaatisi uut­ta asum­ista kym­me­nille tai jopa sadoille tuhan­sille ihmisille.

    Minkähän takia öljyn tai ruuan hin­ta las­kee kun tuotan­to lisään­tyy ja toisin päin.

    Näis­sä hyödykkeis­sä on “pakko saa­da”, kysyn­nän määrälli­nen jous­to on hyvin pien­tä, jol­loin hin­ta­jous­to pienel­läkin tar­jon­nan muu­tok­sel­la on raju. Käyrä on siis pikem­min pysty­suo­ra, kun ton­teis­sa se on vaakasuora.

    Raken­netaan­han muual­la Suomes­sa halvem­mal­la, mik­si ei Helsingis­sä. Ollaan samas­sa maas­sa ja mate­ri­aali ja palkat ovat hinnal­taan samat. Varsinkin palkat, perustuen kolmikantaan. 

    Ammat­timi­estä tuskin saa Helsingis­sä samal­la hin­nal­la kuin syr­jem­mässä. Sekä palkat että kyvyt jous­ta­vat, valitet­tavasti vas­takkaisi­in suun­ti­in. Kolmikan­ta huole­htii vähim­mäis­palkoista, ei enimmäispalkoista.

    Ja kun työvoimas­ta on pula, työ­nan­ta­jat joutu­vat hyväksymään huonom­paa ammat­ti­taitoa ja käytöstä työn­tek­i­jöiltä. Työn­tek­i­jöi­den pysyvyys on heikom­paa, ja ali­hankki­joiden sitou­tu­mi­nen esimerkik­si aikataului­hin lipsuu.

    Tai mik­si kajaani­lainen pien­talo­rak­en­ta­japoruk­ka tekee töitä etelässä, jos palk­ka olisi kotona sama?

    Ei ole mitenkään ihmeel­listä, että raken­nustyön tuot­tavu­us kasvukeskuk­sis­sa on paljon huonom­paa kuin siel­lä, mis­sä työn ja työvoiman suhde on toinen. Itsekin kun olen joutunut sotkeu­tu­maan rak­en­tamiseen pääkaupunkiseudul­la, niin itku siinä tulee silmään sitä ammat­ti­taidot­to­muut­ta seuratessa.

    Pääkaupunkiseudulle voisi saa­da kil­pailua ulko­mail­ta, mut­ta kil­pail­i­jan pitäisi tuo­da oma työvoima mukanaan. Se taas ei ole ihan hal­paa, jos tarkoituk­se­na on nou­dat­taa lakia.

  12. Kom­ment­ti­ni ei suo­raan liity tähän aiheeseen, mut­ta kaavoit­tamiseen ja sin­ulle hyvin tut­tuun alueeseen eli Katajanokkaan.

    Itseäni on pitkään pohdi­tut­tanut, mik­si Kata­janokan ranta-alueet ovat niin epä­tarkoituk­sen­mukaises­sa ja taloudel­lis­es­ti tehot­ta­mas­sa käytössä. Parhaana esimerkkinä tästä on mielestäni se, että kun Nes­teen enti­nen palveluhuoltoase­ma muutet­ti­in kylmäase­mak­si tehti­in osas­ta tankkaupis­teitä mak­sullisia ja yksi­ty­isiä parkkipaikko­ja. Ase­man olisi voin­ut purkaa kokon­aan ja rak­en­taa tilalle asun­to­ja. Maaperän puhdis­t­a­mi­nen on kallista, mut­ta naa­puri­in raken­netus­sa talos­sa myy­dään asun­to­ja 10 000 euron neliöhin­taan, joten kus­tan­nustekjiät tuskin ovat esteenä.

    Satam­a­toim­inta on toinen asia, mitä voi vaan ihme­tel­lä. Matkus­ta­jalai­vat kyl­lä tuo­vat tur­is­te­ja ja elävyyt­tä, mut­ta auto- ja rekkali­ikenne ei. Hehtaare­it­tain ranta-aluet­ta menetetään jono­tuskaistoille ja parkkipaikoille, eikä kaupun­ki saa edes merkit­täviä tulo­ja tästä. Rekkakuskitkaan eivät var­maan tykkää siitä, että täysperä­vau­nun kanssa pääsee seikkaile­maan keskus­tan kapeille kaduille. Vai­h­toe­htoiskus­tan­nuk­set huomioiden hyv­in­voin­ti­tap­pio on merkit­tävä. Näkymä Klip­panille ja Suomen­lin­naan voisi kiin­nos­taa niitä kai­vat­tu­ja hyvä­tu­loisia veron­mak­sajia, puhu­mat­takaan yleis­es­tä viihtyvyy­den parantamisesta.

    Ja pitääkö jään­mur­ta­jia (vaik­ka komei­ta ovatkin) säi­lyt­tää kaupun­gin keskus­tas­sa? En ainakaan ole kuul­lut vas­taavia argu­ment­te­jä, että aurauskalus­toa olisi hyvä säi­lyt­tää kesäisin Kaup­pa- ja Senaatintorilla.

    1. Tein aikanaan eduskun­ta-aloit­teen jään­mur­ta­jien siirtämisek­si lähem­mäs jäätä. Se meinasi aiheut­taa laa­jan merenku­lun lakon.
      Olen täysin samaa mieltä siitä, että ran­nat Helsingis­sä, ei ain­oas­taan Kata­janokalla, ovat täysin jär­jen­vas­taises­sa käytössä.

  13. ” Nytkään ei saa­da kaikkia tar­jol­la ole­via tont­te­ja raken­netuk­si. Sitä en tiedä, mis­tä tämä pul­lonkaula oikein johtuu.”

    Tiede­tääkö yleis­es­ti val­tu­us­tossa asi­aan pere­htyneet val­tu­ute­tut tähän syytä? Onko asi­aa selvitetty?

  14. Osmo Soin­in­vaara:
    KariS
    Poista mielestäsi kun­tara­jat. Niitä tavis­lähiöitä kaavoite­taan esimerkik­si Van­taalle ihan tarpeek­si. Helsingiltä on vähän puutet­ta maas­ta. Öster­sun­domi­in päästään rak­en­ta­maan vas­ta, kun sinne on raideyhteys.

    Ongelma­han onkin juuri se, että Van­taan tavis­lähiöt täyt­tyvät niistä, jot­ka halu­aisi­vat asua Helsingis­sä mut­ta eivät voi hin­tata­son vuok­si. Sieltä Van­taal­ta he sit­ten autoil­e­vat ihan vaan vihrei­den kiusak­si Helsinki­in töi­hin. Vai­h­toe­htoa ei oikein ole.

    Helsingis­sä ei ole pulaa maas­ta. Jos pää­sisimme Kööpen­ham­i­nan tihey­teen, mah­tu­isi Van­taan ja Espoon asukkaat Helsin­gin rajo­jen sisään, siis rajo­jen ennen Öster­sun­domin liitos­ta. Eikä Kööpen­ham­i­na ole kauhean tiheään rakennettua. 

    Maas­ta ei voi olla pulaa kun Kehä ykkösen sisäl­lä on varaa pitää sel­l­aisia toim­into­ja kuin golf-kent­tä (Tali), use­at siir­to­la­pu­u­tarhat (Vallila, Kumpu­la, Tali, Hert­tonie­mi), kesä­ma­ja-alue (Kivi­nok­ka), suuri maati­la (Viik­ki) ja niin edelleen. On turha nurista hajaan­tu­vas­ta yhdyskun­tarak­en­teesta ja lisään­tyvästä autoilus­ta niin kauan kun Helsin­gin päät­täjät ovat itse akti­ivis­es­ti vauhdit­ta­mas­sa tuo­ta kehi­tys­tä. Ja jos nim­by­il­i­jöi­den pelos­sa noi­hin alueisi­in ei päät­täjien uskallus riitä, niin esim. Koske­lan varikkoalueelle saisi hel­posti hyvinkin paljon asun­to­ja, ja maan arvon­nousul­la voitaisi­in rahoit­taa varikon siir­to kauemmaksi.

    Hyvä esimerk­ki kaavoit­ta­jan ja päät­täjien osaa­mat­to­muud­es­ta on town­house pro­jek­tit, jot­ka on viety kauas Helsin­gin keskus­tas­ta, vaik­ka town­house olisi nimeno­maan keskus­tan läheisyy­den asum­is­muo­to. Vallilan tai Tal­in siir­to­la­pu­u­tarho­jen muut­ta­mi­nen town­house alueik­si olisi järkevää, niiden viem­i­nen Alp­pikylään silkkaa tyhmyyttä.

  15. Kaavoituk­sen nopeut­ta­mi­nen lask­isi asun­to­jen hin­taa vain jos myös raken­net­taisi­in enemmän.

    Jos olisi enem­män rak­en­tamis­mah­dol­lisuuk­sia, niin markki­noil­letu­lokyn­nys olisi alhaisem­pi, eli enem­män raken­nut­ta­jia, eli enem­män rakentamista.

  16. KariS:Koske­lan varikkoalueelle saisi hel­posti hyvinkin paljon asuntoja. 

    Nöi­den asun­toai­hei­den kom­menteis­sa oli link­ki jenkkiläiseen blogi­in jos­sa oli sijoitel­tu Jakri­bor­gin ilmaku­vaa jonkin paikallisen parkkipaikan tilalle. Leikin itse vas­taaval­la taval­la googlemap­sil­la ja siirsin van­han Por­voon heit­tämäl­lä Koske­lan varikon paikalle. Mah­tui melkein yks-yhteen, muo­tokin oli melkein sama 🙂 

    Noiden ilmeis­ten täy­den­nys­raken­nusaluei­den lisäk­si on vaik­ka kuin­ka paljon muu­ta­malle talolle riit­täviä yksit­täisiä länt­te­jä jois­sa on täl­lä het­kel­lä joku vihear­aluekaa­va. Käytän­nössä paikat ovat ryteikköä, mut­ta tietenkin lähistön asukkaille se ain­oa mie­len­ter­vey­teen vaikut­ta­va henkireikä jon­ka raiskaami­nen ahneu­den nimis­sä ei tietenkään ole mahdollista. 

    Tai sit­ten ne ovat osa laa­jem­paa ove­lasti harkit­tua vyöhyket­tä jon­ka tarkoituk­se­na oikeasti on eristää asuinalueet toi­sis­taan jot­ta kukaan ei vahin­gos­sakaan asioisi naa­purin puolel­la. Sil­loin­han saat­taisi syn­tyä lisää paikallispalvelu­ja joka kaik­ki olisi pois keskus­li­ikkei­den pel­tomar­keteil­ta ja ulko­mais­ten sijoit­ta­jien kauppakeskuksilta. 

    Hauss­man­nin päämääränä oli luo­da hel­posti tyk­istöl­lä hal­lit­tavia akse­lei­ta ja päästä eroon keski­aikaises­ta kaupunkisokkelosta jon­ka val­taami­nen vaatisi kaupunki­sis­siso­taa ja paljon miehiä. Nykyi­nen metro-moot­tori­tie ‑kaavoitus edus­taa saman­laista val­ta­su­un­nit­telua jos­sa halu­taan vain kon­trol­loi­da ylhäältä mas­so­jen rahan- ja ajankäyttöä.

    - taus­ta­musi­ikki­na Ebba Grön: Stat­en och Kap­i­talet (dom sit­ter i sam­ma båt…!)

  17. Sin­ga­porn pin­ta-ala on suurin piirtein Helsin­gin, Van­taan, Espoon maap­in­ta-alan suuruinen

    Aluel­la asuu Sin­ga­pores­sa 5,2 miljoon­aa asukas­ta, Pääkaupunkiseudul­la n 1 miljoona

    Tuskin­pa näin paljon tilaa tarvi­taan lumenkeruuseen ?

  18. Osmo kir­joit­ti:
    “Helsingiltä on vähän puutet­ta maasta.”

    Kööpen­ham­i­nal­la on maa­ta vain 41% Helsingistä, ja siel­lä on melkein yhtä paljon (90%) asukkai­ta kuin Helsingissä.

    Pari­isil­la on maa­ta 49% Helsingistä, ja siel­lä on 3.6‑kertaisesti Helsin­gin asukasmäärä.

    Jos Helsin­ki olisi raken­net­tu Kööpen­ham­i­nan tihey­del­lä, mah­tu­isi Helsinki­in kaksinker­tais­es­ti nykyi­nen asukas­määrä. Jos Pari­isin tihey­del­lä, mah­tu­isi 7‑kertaisesti nykyi­nen asukasmäärä.

    Ei Helsingillä voi olla puutet­ta maas­ta, vaan halus­ta ottaa maa­ta käyt­töön ihmis­ten kodeiksi.

    Helsin­ki: maa­ta 215 km², asukkai­ta 598 000
    Pari­isi: maa­ta 105 km², asukkai­ta 2 181 000
    Kööpen­ham­i­na: maa­ta 88 km², asukkai­ta 539 000

    Lähde: Wikipedia

  19. “Muuten hyvä, mut­ta Alp­pikylän tont­te­ja olisi vieläkin saatavil­la. Kaupun­gin vuokra­tont­te­ja, 10 km Helsin­gin keskus­tas­ta. Hin­ta 19 e/krs.m2/a, ton­tille saa rak­en­taa 180 m² talon. Ei siis ole mitenkään järkyt­tävän kallis, mut­ta ei silti kelpaa.”

    Vier­essä kul­kee Lah­den­väylä ja toisel­la puolel­la on Tat­tarisuon teollisuusalue.
    Pääl­lä pör­rää Malmin lentoliikenne .
    Palve­lut ovat kaukana

    Ei ole ihme jos ei kelpaa

    Ehkäpä tarkoi­tus onkin vain vaalien alla osoit­taa, ettei kan­na­ta kaavoit­taa kun kukaan ei halus tontteja ?

  20. Onhan kaupun­gin helpom­pi lisätä rak­en­tamista jos kaavoitet­tu­ja tont­te­ja on run­saasti saatavil­la. Kaupun­ki voi esimerkik­si raken­nut­taa itse, antaa tont­te­ja tule­vien asukkaiden raken­net­tavak­si tai akti­ivis­es­ti etsiä halukkai­ta rak­en­ta­jia sekä koti- että ulkomailla.

    Tilanteessa jos­sa tont­tien määrän ei voi odot­taa muo­dos­tu­van rajoit­tavak­si tek­i­jäk­si, rak­en­tamista pant­taa­va raken­nus­li­ike alkaa menet­tää markkinaosuuttaan.

  21. Viherinssi: Muuten hyvä, mut­ta Alp­pikylän tont­te­ja olisi vieläkin saatavil­la. Kaupun­gin vuokra­tont­te­ja, 10 km Helsin­gin keskus­tas­ta. Hin­ta 19 e/krs.m2/a, ton­tille saa rak­en­taa 180 m² talon. Ei siis ole mitenkään järkyt­tävän kallis, mut­ta ei silti kelpaa.

    Lah­den­väylä ja Jakomä­ki vier­essä itäpuolel­la. Län­nessä Tat­tarisuo. Ihmetteletkö ihan oikeasti, mik­si ei kelpaa?

  22. KariS: Hyvä esimerk­ki kaavoit­ta­jan ja päät­täjien osaa­mat­to­muud­es­ta on town­house pro­jek­tit, jot­ka on viety kauas Helsin­gin keskus­tas­ta, vaik­ka town­house olisi nimeno­maan keskus­tan läheisyy­den asum­is­muo­to. Vallilan tai Tal­in siir­to­la­pu­u­tarho­jen muut­ta­mi­nen town­house alueik­si olisi järkevää, niiden viem­i­nen Alp­pikylään silkkaa tyhmyyttä.

    Min­ulle taas tulee Alp­pikylästä mieleen van­ha kun­non Aster­ix-sar­ja “Jumal­tenran­nan nousu ja tuho”… Tässä veikkauk­sia siitä, mikä voi mättää:

    - ton­teille tulee niin iso­ja talo­ja, että investoin­ti on luokkaa 400+ k€, jol­loin investoi­jil­la on paljon vai­h­toe­hto­ja (pienem­pi tai van­hempi talo toises­sa ympäristössä)

    - sijain­ti on naa­pu­rus­tosy­istä niin huono, että elin­ta­sokuilu epäi­lyt­tää rakentajakandidaatteja

    - vuokra­ton­tit ovat psykol­o­gis­es­ti vähem­män houkut­tele­via kuin ostet­ta­vat tontit

    - town­house ajatuk­se­na ei tun­nu hyvältä (yhteinen seinä naapuriin)

    - vaik­ka ton­tit ovat kohtu­uhin­taisia raken­nu­soikeu­teen näh­den, ne ovat kalli­ita neliömäärään­sä nähden

    Ei tietenkään tässä vai­heessa pidä teila­ta asi­aa, kun ton­teille kuitenkin jonkin ver­ran on löy­tynyt otta­jia. Näyt­täisi kuitenkin siltä, että tont­tip­u­la kos­kee nimeno­maan hyvil­lä paikoil­la ole­via tont­te­ja. Veikkaisin, että Tam­pereen­väylän var­rel­la vas­taaval­la etäisyy­del­lä keskus­tas­ta ole­va alue olisi men­nyt samoil­la ehdoil­la hyvin liukkaasti.

    Kaupun­ki muuten itse väit­tää tont­tien hin­nan ole­van 343 €/krs.m2, jol­loin vuokra on 19 €/krs.m2/a. Aika kova on pääo­man tuot­to-odotus kaupungilla…

    1. Mik­si Alp­pikylä Jakomäen ja Tat­tarisuon välil­lä ei ole men­nyt kau­pak­si voisi vaa­tia selvi­tys­tä. Yksi mah­dol­lisu­us on, ettei siitä ole ker­rot­tu kenellekään. Toinen on se, että jos käy paikan pääl­lä, koko alua vaikut­taa aika surkeal­ta. Pitäisi ymmärtää, että valmi­ina se näyt­tää ihan toiselta. Mut­ta mik­si town­house rak­en­tamista viedään näin kauas, on hyvä kysymys.

  23. Eipä nuo alueet Oulun seudul­la kauaa tyhjänäseiso.
    Alueen täyt­tymi­nen on tietysti hitaampaa,mutta 3–5 vuo­den rak­en­tamisi­ai­ka ei ole kohtuuton

    Eikä se näy verois­sakaan , Oulus­sa vero % on 19, Helsingis­sä 18,5 %, joten ei reilu kaavoit­ta­mi­nen juurikaan näy veroissa.

    Ja mitä tulee rak­en­tamisku­lui­hin niin määräyk­set, menetelmät, raa­ka-aineet ja tek­i­jöi­den palkat ovat peri­aat­teessa samoja.

    Kun Oulus­sa talvi­rak­en­tamisen osu­us on suurem­pi ja eristys­vaa­timuk­set kovem­mat niin peri­aat­teessa Oulus­sa rak­en­t­a­mi­nen on kalliimpaa

  24. Osmo Soin­in­vaara: Mik­si Alp­pikylä Jakomäen ja Tat­tarisuon välil­lä ei ole men­nyt kau­pak­si voisi vaa­tia selvi­tys­tä. Yksi mah­dol­lisu­us on, ettei siitä ole ker­rot­tu kenellekään. Toinen on se, että jos käy paikan pääl­lä, koko alua vaikut­taa aika surkeal­ta. Pitäisi ymmärtää, että valmi­ina se näyt­tää ihan toiselta. Mut­ta mik­si town­house rak­en­tamista viedään näin kauas, on hyvä kysymys.

    Sen lisäk­si ettei kukaan tiedä mis­sä se on, se on huit­san tuu­nas­sa teol­lisu­usalueen ja motarin välis­sä ja joukkoli­iken­ney­htey­det on huonot. Tämän lisäk­si noil­la ryh­märak­en­ta­jil­la on kuulem­maa ollut vaikeuk­sia saa­da rahoi­tus­ta, ja kyse oli nyt siitä että nimeno­maan ne ryh­märaken­nus­ton­tit eivät men­neet kau­pak­si. Ja 180 neliön uud­is­as­un­noille nyt vaan on aika rajal­liset markinat.

  25. Olisi hienoa jos päästäisi­ihin siihen että kaupunkia raken­netaan kort­teli ker­ral­laan keskeltä ulospäin. Kokon­ai­sis­sa uud­is­alueis­sa on sekin huono puoli, että siel­lä asu­taan sit­ten parikym­men­tä vuot­ta raken­nustyö­maal­la ilman palveluja.

  26. Osmo Soin­in­vaara:
    Mik­si Alp­pikylä Jakomäen ja Tat­tarisuon välil­lä ei ole men­nyt kau­pak­si voisi vaa­tia selvi­tys­tä. Yksi mah­dol­lisu­us on, ettei siitä ole ker­rot­tu kenellekään. Toinen on se, että jos käy paikan pääl­lä, koko alua vaikut­taa aika surkeal­ta. Pitäisi ymmärtää, että valmi­ina se näyt­tää ihan toiselta. Mut­ta mik­si town­house rak­en­tamista viedään näin kauas, on hyvä kysymys.

    Kun miet­tii mik­si town­house tuos­sa paikas­sa ei kel­paa, pitää pohtia minkä kanssa se kil­pailee. Alp­pikylän town­houset ovat vai­h­toe­hto omakoti- tai riv­i­talokodeille kaukana Helsin­gin keskus­tas­ta. Alue kil­pailee siis Espoon ja Van­taan sekä joidenkin pohjois-Helsin­gin (omakoti)lähiöiden kanssa. Mik­si sinne tehdään vaikear­ak­en­teisia, pie­nil­lä pihoil­la varustet­tu­ja suo­ma­laisille vierai­ta talo­tyyppe­jä? Jo talo­tyypin nimi — town­house — ker­too, että niidne paik­ka on keskus­tan­läheisyy­den täy­den­nys­rak­en­tamises­sa. Ker­rop­pa mik­si niitä ei voisi tehdä esim Vallilan siir­to­la­pu­u­tarhan paikalle (siir­to­la­pu­u­tarhan voisi siirtää Hal­tialan pelloille)

    Town­house kon­sep­ti on ylipäätään suo­ma­laiseen asumiskult­tuuri­in väk­isin tuo­tu ilmiö, kaupunkisu­un­nit­telijoiden ja arkkite­htien keskieu­roop­palai­sista kaupungeista kopi­oima ja roman­ti­soima malli, jon­ka tes­taus mei­dän oloi­hin tehdään vielä aivan nurinkuris­es­ti tuol­la Tat­tarisuon kupeessa. Ei lupaa hyvää tulevaisuutta.

  27. Marko V: Lah­den­väylä ja Jakomä­ki vier­essä itäpuolel­la. Län­nessä Tat­tarisuo. Ihmetteletkö ihan oikeasti, mik­si ei kelpaa?

    Analysoinkin tuol­la aiem­min syitä, mik­si mah­dol­lis­es­ti hom­ma meni pieleen.

    Jos ihan näp­pitun­tu­mal­ta heitän, niin tuonne yritetään tehdä sijain­ti­in näh­den liian kallista tuotan­toa. Ton­tit olisi pitänyt tehdä sel­l­aisik­si, että Sami Sairaan­hoita­ja ja Armi Automekaanikko voivat tehdä sinne 250 000 euron talon, jol­la on se 2000 e/vuosi tonttivuokraa.

    Täl­löin vai­h­toe­htoina ovat ker­rostaloa­sum­i­nen, pien­taloa­sum­i­nen jos­sain Klaukkalan­perän­taus­tas­sa, van­han rin­ta­mami­estalon ikire­mont­ti tai muka­va uusi talo Helsingis­sä hyvien liiken­ney­hteyk­sien var­rel­la joskin vähän vähem­män arvokkaas­sa naa­pu­rus­tossa. Sen jäl­keen eri ihmis­ten pref­er­enssit tuot­ta­vat tuos­sa valin­nas­sa eri­laisia tuloksia.

    Nyt yritetään saa­da Jakik­sen naa­puri­in motarin penkalle muut­ta­maan joku, jol­la on varaa asial­lis­es­ti 600 000 euron investoin­ti­in (joskin siis 400 000 + tont­ti ‑ajatuk­sel­la). Samal­la rahal­la saa aika paljon muutakin.

  28. Tuos­ta Helsin­gin maan­pu­ut­teesta: pitäisikö kaivaa esi­in Ilask­iv­en asun­to­selvi­tys vuodelta 1989? Siinä osoitet­ti­in muis­taak­seni aika ron­skil­la kädel­lä Helsingistä ja pääkaupunkiseudul­ta run­saasti poten­ti­aal­ista rakennusmaata.

  29. tpyy­lu­o­ma:ja kyse oli nyt siitä että nimeno­maan ne ryh­märaken­nus­ton­tit eivät men­neet kaupaksi. 

    Niin­pä. Väitän, että jos ne paljon kai­vatut maakun­tien pienet raken­nus­fir­mat saisi­vat tul­la apa­jille, niin nämäkin ton­tit meni­sivät vauhdilla.

  30. On aika selvää, että asun­to­jen hin­toi­hin vaikut­taa kysyn­nän ja tar­jon­nan laki enem­män kuin kaavoittaminen.
    Rak­en­ta­jil­la on todel­li­nen syy pitää tar­jon­ta niukkana ja hin­nat korkealla.
    Ruot­salaiset rak­en­ta­jat Skan­s­ka ja NCC näyt­tävät hyvin sopeu­tuneen tähän.
    Kon­sernien rak­en­teesta johtuen on aika vaikea saa­da selville, kuin­ka kan­nat­tavaa rak­en­t­a­mi­nen on, sil­lä kiin­teistö­jen omis­tus on erotet­tu omik­si yhtiöik­seen eikä niiden tieto­ja ja mah­dol­lisia kon­ser­ni­avus­tuk­sia kerrota.

  31. Onko mado­ton­ta tehdä use­ampi uusi asia yhtäaikaa? Siis ei pelkkää kaavoituk­sen lisäämistä. 

    Voisitko analysoi­da mitä tapah­tu­isi seu­raavas­sa liioitel­lus­sa aja­tusleikissä uusien asun­to­jen hin­noille (ja toisaal­ta keski­t­u­loiselle palka­nsaa­jalle sekä kaupun­gin taloudelle), mikäli …

    - sekä Jätkäsaaren että Kalasa­ta­man jok’ iki­nen tont­ti huu­tokau­pat­taisi­in yhden talon eris­sä eniten tar­joavalle samana päivänä (pienis­sä eris­sä, jot­ta myös piene pääsee kisaan mukaan)
    — jokaises­sa ton­tis­sa olisi ehto, että raken­nuk­sen on olta­va vas­taan­ot­to­tarkastet­tu jouluku­us­sa 2014 tai raken­nus­li­ike jou­tu­isi mak­samaan tzil­jardin suu­ruisen sakon

    Nousisiko asun­to­jen myyn­ti­hin­ta? Olisiko pieni mah­dol­lisu­us, että asukkaista kil­pail­taisi­in myös muul­la kuin hin­nal­la, esim. var­masti kuiv­il­la rakenteilla?
    Miten kävisi van­ho­hen asun­to­jen hinnoille?

  32. KariS:
    Mik­si ei tehdä pelk­iste­t­ympiä aluei­ta jois­sa arkkite­htooni­nen ja muu kikkailu jätet­täisi­in vähem­mälle. Van­taa teki Kar­tanonkosken alueen aivan Helsin­gin rajalle, alue viehät­tää asukkai­ta ja onkin todel­lisu­udessa viihty­isä ja ihmis­läheinen, vain arkkite­hdit ja arkkite­htien pro­pa­gan­dan uhrit ppitävät aluet­ta epäon­is­tuneena. Kartononkosken tyyp­pisiä ratkaisu­ja pitäisi pystyä tekemään Helsinki­inkin, ja ylipäätään mon­imuo­tois­ta­maan tont­ti- ja talotarjontaa

    Kar­tanonkoskessa itsessään ei ole mitään vikaa. Mut­ta se Tuusu­lan­väylä. Aluet­ta rajaa motariväylä. Tien ylit­tämi­nen ei aina ole tur­val­lisen oloista. Joukkoli­iken­netar­jon­ta ei myöskään vaku­ut­tanut. Pitää kat­soa mitä tehti­in oikein ja mitä tehti­in väärin. Tam­mis­tos­ta vähän eteläm­pänä näkee vielä selvem­min mikä itseäni hait­tasi Kar­tanonkoskessa. Pari riv­iä talo­ja vilkkaan väylän vier­essä. Val­imotie on sel­l­ainen , etten usko monien van­hempi­en uskalta­van päästävän pienem­piä lap­si­aan ylit­tämään tietä. Toisaal­ta hirveän mon­ta kohdet­ta ei ole mihin Tam­mis­tos­ta kävellen menisi tuo­hon suun­taan. Melkein kiven­heiton päässä Van­taan­joen toisel­la puolel­la ole­va Helsin­gin puoli. Ilman autoa mat­ka on aivan järkyt­tävä ver­ratu­na siihen mitä se voisi olla.

    Jos raken­net­taan vaan pien­tä , niin aika paljon tulee täl­läisiä lähiötilkkutäkke­jä. Palveluitakaan ei tule jos alue on pieni ja rak­en­t­a­mi­nen vielä kestää mon­ta vuotta.

  33. Kar­tanonkosken ilme on peräisin kaavoit­ta­jan kynän­jäl­jestä. Ja kyl­lä tuokin kaavoit­ta­ja oli koulu­tuk­seltaan arkkite­hti. Ilmeen idea lie­nee ruot­salainen, sil­lä muis­te­len että kaa­van ideak­il­pailun voit­ti ruot­salainen toimis­to. Mut­ta kyl­lä varsi­nainen kaa­va ja eri­ty­ses­ti kaa­van toteu­tuk­sen ohjaus on koti­mas­ta perää.

    Laskin ker­ran ihan vain ver­tail­lak­seni — kun helsinkiläisiä kaavo­ja jatku­vasti par­jataan liial­lis­es­ta yksi­tyisko­htaisu­ud­es­ta — Kar­tanonkosken kaavas­sa on 16 eri­laista määräys­tä jot­ka koske­vat julk­i­sivu­jen ulkonäköä. Enpä ole itse Helsin­gin puolel­la tör­män­nyt samaan.

    Kar­tanonkoskea kri­ti­soidaan pait­si tästä uus­van­has­ta (?) ilmeestä myös siitä että oikeasti kyseessä on toimin­nal­lis­es­ti yksipuo­li­nen lähiö. Alueen kaa­va sal­li kivi­jal­ka­li­iketilo­jen toteut­tamisen, mut­ta ei vaat­in­ut sitä. Ja jos kukaan ei vaa­di, ei sel­l­aisia tilo­ja toteu­ta kukaan, joille ei ole otta­jaa tai osta­jaa heti kun kohde valmistuu.

    Ja jum­bon vier­essä ei kau­pal­lis­ten asiantun­ti­joiden mielestä ole mitään syytäkään kil­paileville liiketiloille. Kaik­ki kävelkööt parkkipaikko­jen keskelle Jumboon.

    En tosin ole itse koskaan käynyt Jum­bossa niin en voi sitä ehkä kauheasti arvostel­la. Kar­tanonkoskel­la kyl­lä olen käynyt, mon­takin kertaa. 

    Jonkin ver­ran ehkä häir­it­see “sofistikoitunut­ta” arkkite­hdin silmääni nuo hie­man köm­pelöt yksi­tyisko­h­dat. Mon­ta asi­aa alueel­la on kuitenkin min­un mielestäni tehty aivan oikein. On selkeästi osoitet­tu portein ja maan­pin­nan mate­ri­aalein mis­sä on puoli­julkisen ja julkisen tilan raja. Mit­takaa­va on miel­lyt­tävä jalankulk­i­jalle ja alueel­la on yhteinäi­nen ilme — kiitos erit­täin tarkan kaaval­lisen ohjauksen.

    Itse toivoisin enem­mänkin täl­laisia — ihan sama mil­laisia — oma­leimaisia aluei­ta, joiden ilme olisi… no, eri­lainen kuin muil­la samaan aikaan raken­ne­tu­il­la alueilla!

    Sel­l­ainen ei syn­ny muuten kuin kaavas­sa määräämäl­lä. Kaavoit­ta­ja saisikin min­un mielestäni ottaa taiteel­lis­es­tikin enem­män kan­taa rak­en­tu­van alueen ilmeeseen.

  34. Osmo Soin­in­vaara: Tein aikanaan eduskun­ta-aloit­teen jään­mur­ta­jien siirtämisek­si lähem­mäs jäätä. Se meinasi aiheut­taa laa­jan merenku­lun lakon.
    Olen täysin samaa mieltä siitä, että ran­nat Helsingis­sä, ei ain­oas­taan Kata­janokalla, ovat täysin jär­jen­vas­taises­sa käytössä.

    Voisiko kehit­tämis­toimis­to tai vas­taa­va tehdä ver­tailu­laskel­man, mitkä ovat suo­rat ja välil­liset kustannukset/hyödyt satam­a­toimin­nas­ta Eteläsa­ta­mas­sa ja Län­sisa­ta­mas­sa. Jos ker­ran Sörnäis­ten sata­makin kan­nat­ti muut­taa asuinalueek­si, voisi otak­sua, että satam­a­toimin­nan net­to­tuot­to kaupun­gin taloudelle on pienem­pi kuin jos saataisi­in “hyviä veron­mak­sajia” tilalle ennem­min kuin että nämä karkaa­vat kehyskuntiin… 😉
    Satam­a­toim­inta­han vie tilaa pait­si varsi­naiselle toimin­nalle, myös parkkipaikko­jen ja liiken­neväylien muo­dos­sa, minkä lisäk­si aiheut­taa mat­ka-aikat­ap­pi­oi­ta keskus­tas­sa liikkuville ja aiheut­taa melu‑, tärinä- ja ilman­laatuhait­to­ja, mil­lä on negati­ivisia terveysvaikutuksia…
    Kaiken lisäk­si Helsin­gin Sata­man käytössä ole­vat raken­nuk­set tun­tu­vat ole­van melkoises­sa vajaakäytössä, ja epäilen, että niiden tilo­jen vuokrat eivät ole samaa tasoa kuin markki­nahin­ta vapail­la markkinoilla.
    Piste i:n pääl­lä on kyl­lä Arc­tic Ship­pin­gin kel­lu­va kont­ti-pääkont­tori Kata­janokan kär­keen. Se ei edes nau­ra­ta, itket­tää vain.

  35. Tiivistysin­nos­tuk­ses­sa pitää kuitenkin muis­taa, ettei työ­paikko­ja kan­na­ta lähet­tää asun­to­jen tieltä muualle. Ei ole järkeä siirtää ihmisiä työ­paikko­jen lähelle kaupunki­in ja työ­paikko­ja samal­la kehille autoy­hteyk­sien päähän.

    Tässäkin on ollut havait­tavis­sa ongel­maa, kos­ka kaupun­gin mak­si­moidessa tont­tien (omien ja yksi­ty­is­ten) arvon, kaavoite­taan monille alueille vain asun­to­ja. Siten ei kuitenkaan syn­ny järkevää aluey­hdyskun­taa ja siinä mielessä työ­paikka­tont­te­ja pitää jois­sain tapauk­sis­sa suosia ja subventoida.

    Tiivis­tet­tävää riit­tää silti yllin kyllin, tule­vien kaupunkibule­var­di­en reunat, moot­toritei­den kan­net, kaupunki­rak­en­teen sokeat pis­teet, tehot­tomat työ­paik­ka-alueet, vrt. Koskela.

  36. Hiukan huvit­taa kun vuosi kaudet päät­täjät kyse­levät kansalaisil­ta, että mikä mei­dän yhteiskun­ta­muo­dos­samme on niin mah­dot­toman väärin, että emme saavu­ta oikei­den hyv­in­voin­ti­val­tioiden tasoa kansalais­temme elintasossa.

    No jos meil­lä on n. 400k virkami­estä kek­simässä palkkansa perus­teek­si tekemistä — velvoit­tamista kansalaisille, niin eihän tästä mihinkään hyvään tulok­seen päästä. Jutun jauhan­ta jatkuu lop­ut­tomi­in ääri­in­sä asti. Kuten on jatkunut …

  37. Liian Van­ha: Sin­ga­pore tun­netaan myös nimel­lä “Gar­den city”, tääl­lä on paljon viher­aluei­ta, puis­to­ja, jne virk­istyskäytössä ole­vaa maa­ta. Onpa saarel­la pari ihan kivan kokoista luon­non­puis­toa jot­ka kas­va­vat sademet­sää. Kävin viikko sit­ten patikoimas­sa sademetsässä.

  38. Ketkä täl­lä het­kel­lä rak­en­ta­vat Helsingissä?
    Skan­s­ka, NCC, Sato, onko muita.
    Kuin­ka paljon tekevät urakoi­ta ris­ti­in. Ainakin Skan­s­ka tekee Satolle talo­ja. Entäs muut yhdistelmät.

    Jos tuon verkos­ton selvit­täisiä, pal­jas­tuuko ettei ole yhtään erilistä Grynderiä.
    Sil­loin­han on aika selvä että on kartel­li tilanne. Todel­lisu­udessa vain yksi taho neu­vot­telee ton­teista ja rak­en­taa talot.
    Itse asi­as­sa jo kak­si suur­ta riittää.
    Sil­loin olisi ihan selvä mik­si kul­taa vuolee rak­en­ta­ja kaupun­gin ja asukkaan kustannuksella.

    Voisiko joku valaista joka tietää asiasta?

    Raimo K:
    On aika selvää, että asun­to­jen hin­toi­hin vaikut­taa kysyn­nän ja tar­jon­nan laki enem­män kuin kaavoittaminen.
    Rak­en­ta­jil­la on todel­li­nen syy pitää tar­jon­ta niukkana ja hin­nat korkealla.
    Ruot­salaiset rak­en­ta­jat Skan­s­ka ja NCC näyt­tävät hyvin sopeu­tuneen tähän.
    Kon­sernien rak­en­teesta johtuen on aika vaikea saa­da selville, kuin­ka kan­nat­tavaa rak­en­t­a­mi­nen on, sil­lä kiin­teistö­jen omis­tus on erotet­tu omik­si yhtiöik­seen eikä niiden tieto­ja ja mah­dol­lisia kon­ser­ni­avus­tuk­sia kerrota.

  39. Tot­ta kysyn­tä ja tar­jon­ta on niin paljon vinoitunut, että tar­jon­taa pitää lisätä aika paljon ennen kuin päästään tas­apain­oon. Tuon tasaisu­u­teen taitaa vaikut­taa vah­vasti rahan saan­ti. On raja jon­ka yli pank­ki ei rahaa anna. Ja toisaal­ta kuukausi­mak­su jon­ka yli ei otta­jakaan uskalla men­nä. Mata­la korko las­kee kuukausi­mak­sua ja tyyp­il­lis­es­ti val­uu asun­to­jen hin­toi­hin. Se saat­taa nykyti­lanteessa olla aiheut­ta­mas­sa hin­taku­plaa Suomessa.

    Öljyssä ja ruaas­sa on kysyn­tä ja tar­jon­ta tas­apain­os­sa ja tosi­aan sen vuok­si reagoi parem­min muutoksiin. 

    Helsingis­sä on halvem­pia ammat­timiehiä, paljon ulko­maisia ja var­masti saa­vat usein lait­toman mata­laa palkkaa. Helsin­ki on lähim­pänä näitä halpo­ja työmarkkinoita.
    Itse asi­as­sa epäilen että työkus­tan­nuk­set ovat todel­lisu­udessa mata­lam­mat nykyään. Ennen var­masti tilanne oli kuten kuvasit.
    Olen myös huo­man­nut saman asian työn laadus­ta. Se on huonom­pi kuin muual­la Suomes­sa. Ollut jo kym­meniä vuosia.

    Viherinssi: Kysyn­näl­lä ja tar­jon­nal­la on hin­ta­jous­toon liit­tyvä käyrä; kumpikin on hin­nan funk­tioi­ta, ja kau­pat syn­tyvät käyrien leikkaus­pis­teessä. Kat­so Aal­to-yliopis­ton perusopinnot.

    Asun­to­jen kysyn­nän hin­ta­jous­ton käyrä on hyvin laakea, ts. muu­ta­ma tuhat tont­tia sinne tai tänne ei muu­ta kysyn­nän hin­taa paljonkaan, kos­ka kysyjiä on erit­täin paljon. Pohjim­mil­taan tämä läh­tee siitä, että koti­talouk­sien käytet­tävis­sä ole­vien tulo­jen käyrä on keskilu­okas­sa hyvin tasainen, ja halu investoi­da asumiseen on kova.

    Kysyn­nän tyy­dyt­tämi­nen siten, että hin­nat putoaisi­vat merkit­tävästi vaatisi uut­ta asum­ista kym­me­nille tai jopa sadoille tuhan­sille ihmisille.

    Näis­sä hyödykkeis­sä on “pakko saa­da”, kysyn­nän määrälli­nen jous­to on hyvin pien­tä, jol­loin hin­ta­jous­to pienel­läkin tar­jon­nan muu­tok­sel­la on raju. Käyrä on siis pikem­min pysty­suo­ra, kun ton­teis­sa se on vaakasuora.

    Ammat­timi­estä tuskin saa Helsingis­sä samal­la hin­nal­la kuin syr­jem­mässä. Sekä palkat että kyvyt jous­ta­vat, valitet­tavasti vas­takkaisi­in suun­ti­in. Kolmikan­ta huole­htii vähim­mäis­palkoista, ei enimmäispalkoista.

    Ja kun työvoimas­ta on pula, työ­nan­ta­jat joutu­vat hyväksymään huonom­paa ammat­ti­taitoa ja käytöstä työn­tek­i­jöiltä. Työn­tek­i­jöi­den pysyvyys on heikom­paa, ja ali­hankki­joiden sitou­tu­mi­nen esimerkik­si aikataului­hin lipsuu.

    Tai mik­si kajaani­lainen pien­talo­rak­en­ta­japoruk­ka tekee töitä etelässä, jos palk­ka olisi kotona sama?

    Ei ole mitenkään ihmeel­listä, että raken­nustyön tuot­tavu­us kasvukeskuk­sis­sa on paljon huonom­paa kuin siel­lä, mis­sä työn ja työvoiman suhde on toinen. Itsekin kun olen joutunut sotkeu­tu­maan rak­en­tamiseen pääkaupunkiseudul­la, niin itku siinä tulee silmään sitä ammat­ti­taidot­to­muut­ta seuratessa.

    Pääkaupunkiseudulle voisi saa­da kil­pailua ulko­mail­ta, mut­ta kil­pail­i­jan pitäisi tuo­da oma työvoima mukanaan. Se taas ei ole ihan hal­paa, jos tarkoituk­se­na on nou­dat­taa lakia.

  40. Tänään oli Hesaris­sa taas aiheesta mukavasti ja Osmon ja Män­nistön nimet vilahti taas. Nos­taisin sieltä esi­in kuitenkin yhden pointin:

    Helsin­gin 75 neliömetrin keskimääräis­vaa­timus on liian suuri. Ymmär­rän, että täl­lä pyritään estämään sitä pelät­tyä Helsin­gin muut­tumista sinkkuhotel­lien sar­jak­si, mut­ta päät­täjiltä on jäänyt huo­maa­mat­ta että varsinkin nuorem­mat sukupol­vet eivät koe pieniä asun­to­ja ahdis­taviksi, ei vaik­ka siel­lä asu­isi per­heenä. San­o­taan, että “kaupun­ki on ihmisen koti”, eli kaupunki­lainen sietää pien­tä asun­toa kos­ka koti on henkises­ti myös sen asun­non ulkopuolella.

    Lisäk­si ihmis­ten naimaikä on nous­sut jatku­vasti, eli ihmiset asu­vat pidem­pään yksin tai pariskun­tana kahdestaan, lapset han­ki­taan reilusti myöhempänä. Sinkku­jen (tai van­ho­jen­poikien ja ‑piiko­jen) määrä on myös nousussa. 

    Onko näitä seikko­ja ja tren­de­jä huomioitu lainkaan kaupungilla?

    1. Espoos­sa uusien asun­to­jen keskikoko on 91 neliötä.
      Tuos­ta keskikoko­vaa­timuk­ses­ta on aina joustet­tu vuokrat­alo­jen kohdal­la ja se on nyt muutet­tu muo­toon, jos­sa vaa­di­taan riit­tävä osu­us kah­den maku­uhuoneen huoneis­to­ja. Käytän­nösä keskikoko las­kee 60 neliöön. Minus­ta tässä on men­ty huonoon suun­taan, vaik­ka tuo aiem­pi sään­te­ly oli rak­en­teeltaan epäter­vet­tä. Parem­pi olisi, että niitä kah­den maku­uhuoneen asun­to­ja vaa­dit­taisi­in vähän enem­män. Siinä voisi kuitenkin olla kaupungi­nosako­htaisia ero­ja. Punavuores­sa on vähän eri jut­tu kuin Östersundomissa.

  41. Miten tämä yhtälö toi­mi 60- ja 70-luvul­la kun raken­neti­in paljon?

  42. En osaa sanoa rak­en­tamisen kus­tan­nuk­sista, mut­ta rak­en­tamisen laatu on helsingis­sä erit­täin heikkoa.

    Eikä tälle näköjään kukaan mitään voi tehdä.

  43. Niin kauan kun rak­en­t­a­mi­nen on iso­jen raken­nus­li­ikkei­den käsis­sä ei muu­tos­ta tule tapah­tu­maan, vaik­ka kuin­ka kaavotet­taisi­in. Muut­tovoit­tokaupungeis­sa hin­tata­so ei suinkaan määräy­dy uuden rak­en­tamisen perus­teel­la vaan uuden rak­en­t­a­mi­nen määräy­tyy hin­tata­son perus­teel­la. Jos voit­toa ei ole tulos­sa tarpeek­si (luokkaa vähin­tään 30%), niin rak­en­tamista ei aloite­ta. Piste.
    Myös varsi­naisen rak­en­tamisen kus­tan­nuk­set ovat karan­neet käsistä.

    Näin suun­nit­teli­jan näkökul­mas­ta kaavoitus­ta voitaisi­in yksinker­tais­taa run­saal­la kädel­lä. Tärkein­tä kaavoituk­ses­sa olisi mielestäni saa­da syn­tyvästä kaupungi­nosas­ta tehtyä oma­leimainen, ja muu­tok­si­in mukau­tu­va. Nykyisel­lä rak­en­tamis­taval­la se ei onnis­tu. 1900-luvun alun kaupungis­sa idea oli se, että kaiken tulee olla lähel­lä, kos­ka liikku­mi­nen oli han­kalaa. Sik­si raken­nusten alak­er­ta hyö­dyn­net­ti­in aina liiketi­lak­si. Otsal­lakin kat­so­ma­l­la näkee, että tätä peri­aatet­ta ei ole käytet­ty enää vuosikymmeniin…

    Oikeas­t­aan ain­oa kun­non tapa mur­taa iso­jen raken­nus­li­ikkei­den yli­val­ta on panos­taa lain­säädän­nössä asun­to-osakey­htiön alku­peräisen tarkoituk­sen palaut­tamiseen: ryh­märaken­nut­tamiseen. Siinä raken­nut­ta­jat (eli tule­vat asukkaat vaik­ka sit­ten kon­sultin tai kun­nal­lisen toim­i­jan avus­tuk­sel­la) perus­ta­vat asun­to-osakey­htiön ja talo raken­netaan asukkaiden rahoil­la ja ehdoil­la. (ja myös suun­nitel­laan siten) Tätä varten­han asun­to-osakey­htiö on alun perin tarkoitet­tu. Jol­lakin lain­säädän­nöl­lä tätä seikkaa voitaisi­in var­maan edis­tää. (vero­helpo­tuk­set, määräyk­set tms…?)
    Raken­nusyri­tyk­sen hom­ma sit­ten on rak­en­taa talo kil­pailu­tuk­sen jälkeen.

    Raken­nuskus­tan­nusten alen­t­a­mi­nen vaatii puolestaan teol­lisen rak­en­tamisen edelleen kehit­tämistä ja/tai yri­tys­ten kat­tei­den laskua. Kaavoituk­sel­la sen asian kanssa ei ole juuri mitään tekemistä.

  44. Osmo Soin­in­vaara: Parem­pi olisi, että niitä kah­den maku­uhuoneen asun­to­ja vaa­dit­taisi­in vähän enem­män. Siinä voisi kuitenkin olla kaupungi­nosako­htaisia ero­ja. Punavuores­sa on vähän eri jut­tu kuin Östersundomissa.

    Öster­sun­domis­sa lie­nee raken­nut­ta­jankin etu tehdä enem­män iso­ja per­hea­sun­to­ja, sil­lä alueelle tuskin tulee edes keski­t­u­lois­t­en sinkku­jen ryntäystä.

    Silti, Helsin­gin asukkaista joka toinen on yksi­na­su­va. Kaik­ki yksi­na­su­vat eivät ole van­huk­sia, opiske­li­joi­ta eivätkä edes työt­tömiä tai pienituloisia.

    Neliöra­joituk­sen var­jop­uole­na pien­ten asun­to­jen rin­nalle tulisi rak­en­taa aivan val­tavia — ja taas, käsi ylös monel­lako keski­t­u­loisel­la on varaa sadan neliön per­hea­sun­toon Helsin­gin hintatasolla.

    Kuulem­ma Jätkäsaaren Hitasin pien­im­mät asun­not oli­vat 50 neliöisiä / 200 k€. Jos pitää paikkansa, niin voisi sanoa yhden oleel­lisen asukas­ryh­män — keski­t­u­lois­t­en yksi­na­su­jien — jääneen kokon­aan huomioimatta.

    1. Anteek­si, että janku­tan. Jätkäsaa­res­sa on raken­net­ta­va 0,7 autopaikkaa asun­toa kohden. Pienelle yksiölle tämä on aika kova rasite. Sik­si pieniä yksiöitä ei kannna­ta rakentaa.

  45. åke:
    En osaa sanoa rak­en­tamisen kus­tan­nuk­sista, mut­ta rak­en­tamisen laatu on helsingis­sä erit­täin heikkoa.

    Eikä tälle näköjään kukaan mitään voi tehdä.

    Onko ehdo­tuk­sia?

    Rak­en­tamisen heikko laatu johtuu siitä, että tilaa­ja on altavas­taa­jana. Alan kult­tuuri on keskimäärin täysin luoka­ton­ta. Sopimuk­set eivät pidä, aikataulut venyvät ja työn laatu vai­htelee tyyp­il­lis­es­ti täysin onnet­tomas­ta hätäis­es­ti tyy­dyt­tävään. Ammat­tiylpeys on useim­mille täysin vieras käsite. Lisäk­si tilaa­ja on usein siinä tilanteessa, että hänen ammat­ti­taiton­sa ja/tai sitkeyten­sä ei riitä riit­tävän jäl­jen vaatimiseen.

    Jos alal­la olisi pulaa töistä ja yli­tar­jon­taa tek­i­jöistä, tilanne voisi muut­tua. Mut­ta kun ei ole, niin tila ei muu­tu. Mukana olevil­la muu­tamil­la rehellisil­lä, taitavil­la ja ammat­tiylpeil­lä tek­i­jöil­lä on kädet täyn­nä töitä, eikä muu­ta­ma pääsky kesää tee.

    Rak­en­tamisen laatu on ollut per­in­teis­es­ti surkeaa, ei se ihmeel­listä ollut mis­sään kul­taisel­la 70-luvul­lakaan. TTKK:n 90-luvun lop­ul­la tekemän tutkimuk­sen mukaan 10 % suo­ma­laisen rak­en­tamisen kus­tan­nuk­sista menee suden ja sekun­dan paikkailu­un. Tek­isi mie­leni epäil­lä, että tuokin on pääkaupunkiseudul­la opti­misti­nen arvio…

  46. Poro:
    Miten tämä yhtälö toi­mi 60- ja 70-luvul­la kun raken­neti­in paljon?

    Laadun suh­teen huonos­ti, raken­nuk­sil­la oli run­saasti ammat­ti­taido­ton­ta työvoimaa, ja jälk­iä paikat­ti­in ja paikataan jopa edelleen.

    Työvoiman suh­teen tilanne oli sikäli posi­ti­ivisem­pi, että muual­ta Suomes­ta oli maaseudun raken­nemuu­tok­sen takia run­saasti työkyky­istä ja ‑haluista työvoimaa tarjolla.

    Maa­ta oli run­saasti tar­jol­la, eikä ketään har­mit­tanut perin­nemaisemapel­lon täyt­tämi­nen ele­ment­ti­taloil­la. Kaavoituk­sen kannal­ta julkisen liiken­teen yhtey­det oli­vat nyky­istä olen­naisem­pia, kos­ka harvem­mal­la etenkään 60-luvul­la oli autoa.

  47. Osmo Soin­in­vaara:
    Anteek­si, että janku­tan. Jätkäsaa­res­sa on raken­net­ta­va 0,7 autopaikkaa asun­toa kohden. Pienelle yksiölle tämä on aika kova rasite. Sik­si pieniä yksiöitä ei kannna­ta rakentaa.

    Höpö höpö taas. Mik­si annat väärää tietoa??

    Autopaikkanor­mi esim Saukon­lai­turin kaavas­sa asuinker­rostaloille on sidot­tu neliömäärään, ei asun­to­jen määrään. Helsin­gin äly­va­paa keskikoko­vaa­timus ajaa lähelle tuo­ta 0,7 (sekin siis oikeasti 0,65). Eli pois­ta­mal­la tai löy­sen­tämäl­lä tuo­ta asun­to­jen keskikoko­vaa­timus­ta voitaisi­in hel­posti tehdä yksiöitä ilman autopaikko­ja (tai autopaik­ka joka kol­man­nelle yksiölle). 

    Siis kaa­va ja sen autopaikkanor­mi ei estä rak­en­ta­mas­ta yksiöitä, este on Helsin­gin poli­it­tis­ten päät­täjien aset­ta­ma vaa­timus asun­to­jen keskikoolle. Osmo, katse peili­in taas kerran!

  48. Kaavoit­ta­jas­ta sankari:

    Kar­tanonkoskea kri­ti­soidaan pait­si tästä uus­van­has­ta (?) ilmeestä myös siitä että oikeasti kyseessä on toimin­nal­lis­es­ti yksipuo­li­nen lähiö. Alueen kaa­va sal­li kivi­jal­ka­li­iketilo­jen toteut­tamisen, mut­ta ei vaat­in­ut sitä. Ja jos kukaan ei vaa­di, ei sel­l­aisia tilo­ja toteu­ta kukaan, joille ei ole otta­jaa tai osta­jaa heti kun kohde valmistuu.

    Tääl­lä aina nos­tal­gisoidaan kivi­jal­ka­li­iketilo­jen perään. Voisiko joku ker­toa onnis­tuneen esimerkin uud­es­ta asuinalueesta, jos­sa olisi onnis­tuneesti toteutet­tu van­han Helsin­gin kan­takaupun­gin kivi­jalka­kaup­po­jen ja kahviloiden idylli?

    Vai olisiko niin, että aika on vain ajanut moist­en ohi. Niihin kun vielä pitäisi saa­da asi­akkaitakin. Se nyt vaan on niin, että Suomen rän­täsateessa on mukavam­paa shop­pail­la kaup­pakeskuk­ses­sa ja hin­tata­sokin on väk­isin pienessä kivi­jal­ka­li­ik­keessä korkeampi.

  49. Osmo Soin­in­vaara:
    Autopaikkanorme­ja on kak­si. Toinen koske neliötä ja toinen asun­to­jen lukumäärää. Ankarampi voittaa.

    Ei ainakaan KSV:n sivuil­la olevas­sa hyväksy­tyssä kaavas­sa, ilmeis­es­ti julk­isu­u­teen ei anneta kaikkia tieto­ja, vaan teil­lä lau­takun­nas­sa on salaista tietoa

  50. Olen asunut Lon­toos­sa ja siel­lä aina kaavoite­taan lähelle asun­to­ja ryh­mä kaup­pati­laa. Juuri pikkukaup­po­ja, kioske­ja yms. lähipalvelu­ja varten. Ne ovat yleen­sä yhdessä ryh­mässä, eikä hajal­laan kuten Suomes­sa. Kuitenkin lyhyen käve­ly­matkan päästä asun­noista. Autoa ei tarvita.

    Siel­lä pikkukau­patkin men­estyvät. Eivät kuu­lu samoi­hin ketjui­hin kuin mar­ketit (Tesco, Sainds­bury). Siel­lä ei muutenkaan ole duop­o­lia kuten täällä.

    Tääl­lä taitaa olla niin että Duop­o­li (80%) pitää parem­pana että ihmiset aja­vat suo­raan hei­dän varas­toilleen autoil­la osta­maan, kuin että jakaisi­vat tavaran lähikauppoihin.
    Tääl­lä ei ole vahvo­ja kil­pail­i­joi­ta lähikaupassa. 

    Mitäs vihreät tästä mah­ta­vat ajatella.
    Eikös tääl­läkin pitäisi saa­da lähipalve­lut pelaa­maan, jos se muual­lakin onnis­tuu. Vähen­tää auton käyt­töä ja sitä kaut­ta parkkipaikko­jen tarvettakin.

    pekka:
    Kaavoit­ta­jas­ta sankari:

    Tääl­lä aina nos­tal­gisoidaan kivi­jal­ka­li­iketilo­jen perään. Voisiko joku ker­toa onnis­tuneen esimerkin uud­es­ta asuinalueesta, jos­sa olisi onnis­tuneesti toteutet­tu van­han Helsin­gin kan­takaupun­gin kivi­jalka­kaup­po­jen ja kahviloiden idylli?

    Vai olisiko niin, että aika on vain ajanut moist­en ohi. Niihin kun vielä pitäisi saa­da asi­akkaitakin. Se nyt vaan on niin, että Suomen rän­täsateessa on mukavam­paa shop­pail­la kaup­pakeskuk­ses­sa ja hin­tata­sokin on väk­isin pienessä kivi­jal­ka­li­ik­keessä korkeampi.

  51. KariS: Höpö höpö taas. Mik­si annat väärää tietoa??Autopaikkanormi esim Saukon­lai­turin kaavas­sa asuinker­rostaloille on sidot­tu neliömäärään, ei asun­to­jen määrään. Helsin­gin äly­va­paa keskikoko­vaa­timus ajaa lähelle tuo­ta 0,7 (sekin siis oikeasti 0,65). Eli pois­ta­mal­la tai löy­sen­tämäl­lä tuo­ta asun­to­jen keskikoko­vaa­timus­ta voitaisi­in hel­posti tehdä yksiöitä ilman autopaikko­ja (tai autopaik­ka joka kol­man­nelle yksiölle). Siis kaa­va ja sen autopaikkanor­mi ei estä rak­en­ta­mas­ta yksiöitä, este on Helsin­gin poli­it­tis­ten päät­täjien aset­ta­ma vaa­timus asun­to­jen keskikoolle. Osmo, katse peili­in taas kerran!

    No joo, tarpeek­si pie­nil­lä asun­noil­la ei tarvitse tehdä kuin yksi paik­ka kah­ta asun­toa kohden. Tont­tite­hol­la 2,0 ja 30 neliön asun­noil­la toi tarkoit­taa tont­tia suurem­paa parkki­hal­lia. Mie­lenki­in­toinen kysymys on että jos tehtäisi­in jopa 3,0 — 4,0 tont­tite­hoil­la malli­in kan­takaupun­ki, mut­ta noin ei tehdä kos­ka, niin no…

    1. Sor­ry, muistin tuon pysäköinti­normin väärin. Se on yksi autopaikka/120 neliötä, kuitenkin vähin­tään 0,6/asunto, ei siis 0,7. Jos tehtäåisi­in 24 neliön yksiöitä, vaa­timus olisi siis 1 autopaikka/40 ker­rosneliötä. Nor­mi löy­tyy kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan sivuil­ta helmiku­un ensim­mäisen kok­ouk­sen kohdalta.

  52. pekka: Kaavoit­ta­jas­ta sankari:Täällä aina nos­tal­gisoidaan kivi­jal­ka­li­iketilo­jen perään. Voisiko joku ker­toa onnis­tuneen esimerkin uud­es­ta asuinalueesta, jos­sa olisi onnis­tuneesti toteutet­tu van­han Helsin­gin kan­takaupun­gin kivi­jalka­kaup­po­jen ja kahviloiden idylli?Vai olisiko niin, että aika on vain ajanut moist­en ohi. Niihin kun vielä pitäisi saa­da asi­akkaitakin. Se nyt vaan on niin, että Suomen rän­täsateessa on mukavam­paa shop­pail­la kaup­pakeskuk­ses­sa ja hin­tata­sokin on väk­isin pienessä kivi­jal­ka­li­ik­keessä korkeampi.

    Kivi­jalka­kau­pas­ta Ässäkeskuk­sen S‑Market Alek­sis Kiv­en kadul­la nyt tulee ekana mieleen. Ja myös esimerkkinä siitä ettei kivi­jal­ka­li­iketi­lan ole pakko olla pieni. Eril­laisia anniskeluli­ikkeitä paljonkin, samoin pienem­piä ruokakaup­po­ja. Säätä suurem­pi ongel­ma on vero­tus, mut­ta ennen kaikkea se että asukasti­hey­det on turhan pieniä, asi­akkaat ne kau­pat ja kahvi­lat pystyssä pitää. Ja sil­loinkin kun asukasti­heys riit­täisi niin tehdään koko alueen keskelle yksi mas­si­ivi­nen ostari.

  53. pekka:
    Vai olisiko niin, että aika on vain ajanut moist­en ohi. Niihin kun vielä pitäisi saa­da asiakkaitakin. 

    Siinä mielessä joku on kyl­lä ajanut ohi että enää ei raken­neta sel­l­aista kaupunkia jos­sa olisi niitä käveli­jöitä. Mut­ta ohi­a­ja­ja ei vält­tämät­tä ole pas­si­ivi­nen aika vaan akti­ivi­nen päätök­sen­teko ja ihmiset on ohjat­tu kaup­pakeskuk­si­in ihan tarkoituksella.

    Hyvä aja­tusleik­ki on ripeä ja nykyaikainen metro Hert­toniemen ja Siil­i­tien välil­lä. Matkaa puoli­toista kilo­metriä. Metron ikku­nas­ta näkee kyl­lä siinä välil­lä ole­vat palve­lut mut­ta kukaan ei var­masti nouse het­ken mieli­jo­hteesta pois kävel­läk­seen itäväylän toiselle puolen asioimaan. 

    Ja sit­ten hidas ja han­kala ratik­ka oop­per­al­ta tullinpuomille, matkaa saman ver­ran. Kat­so­ma­l­la ratikan ikku­nas­ta ulos näkee eri­laista pien­fir­maa joista joku saat­taa olla juuri se jota sil­lä het­kel­lä kaipaat (kenkiä, kal­jaa, kyn­siä, kel­lo­ja jne.). Voit hypätä seu­raaval­la pysäkil­lä pois ja pala­ta puoli kort­telia takaisin­päin jatkaak­sesi asioin­nin jäl­keen kotiin. 

    Man­skun pikku­fir­mo­jen ei paljoa tarvitse main­os­taa kuin ole­mas­saolol­laan. Hert­toniemen ja Siil­i­tien aluei­den yrit­täjät oli­si­vat iloisia jos edes promille metro­matkus­ta­jista pysähty­isi asioimaan. Sen sijaan matkus­ta­jat menevät Itik­seen, Colum­buk­seen ja koh­ta Kalasa­ta­man kaup­pakeskuk­seen kun eivät muus­ta tiedä putkessa istuessaan.

    Toisaal­ta, mihin niitä kaup­pakeskuk­si­akaan tarvit­see kun meil­lä on ker­ran tämä inter­ak­ti­ivi­nen tietotekniikka?

  54. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos se ei ole kaavamääräyk­sessä, se ei ole. Määräyk­senä se on turha, jos asun­non keskikokoa on säädelty.

    Kyl­lä kaavoitus­pros­es­sis­sa mukana ole­val­ta päät­täjältä edel­lyt­täisi hie­man parem­paa osaamista.

    Ei kaavas­sa ole sään­nel­ty asun­non kokoakaan. Mitään maankäyt­tö- ja raken­nus­lain tarkoit­ta­maa sito­vaa juridista estet­tä tehdä yksiöitä ei ole. Kyseessä on ihan poli­itikko­jen ton­tin­lu­ovu­tuse­htoi­hin kek­simä ehto. Sen pois­t­a­mi­nen ei luulisi ole­van iso jut­tu. Pien­ten asun­to­jen rak­en­tamisen este on päät­täjis­sämme, ei mis­sään muual­la. Mitäs jos kokeil­isitte yhtä tont­tia ilman noi­ta keskikokoehtoja.

  55. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja:
    Toki pelkona voi olla että jos gryn­deri saa kyhätä lähiön käyte­ty­istä merikon­teista, se myös tekee niin… 

    Nopeaa toim­intaa — tämän päivän Kaup­pale­hdessä oli jut­tu STX Fin­landin ideoimas­ta ratkais­us­ta jos­sa merikont­ti­in oli sis­ustet­tu 23-neliöi­nen opiskelija-asunto 🙂

  56. Osmo Soin­in­vaara:
    Sor­ry, muistin tuon pysäköinti­normin väärin. Se on yksi autopaikka/120 neliötä, kuitenkin vähin­tään 0,6/asunto, ei siis 0,7. Jos tehtäåisi­in 24 neliön yksiöitä, vaa­timus olisi siis 1 autopaikka/40 ker­rosneliötä. Nor­mi löy­tyy kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan sivuil­ta helmiku­un ensim­mäisen kok­ouk­sen kohdalta.

    Mut­ta esimerkik­si Saukon­lai­turille lau­takun­ta on jo pari vuot­ta sit­ten ase­makaa­van, jos­sa on eri­lainen määräys kuin viime helmiku­un ohjeessa. Eikös täl­löin nou­date­ta ase­makaavaa eikä ohjetta?

  57. Nyk­yarkkite­htu­urista ker­too ehkä jotakin se, että ensim­mäi­nen mieliku­va merikon­teista kyhä­tys­tä lähiöstä on että tuskin se Ruo­ho­lahtea tai Pikku-Huopalahtea rumem­pi sen­tään voi olla.

  58. tpyy­lu­o­ma: Ja sil­loinkin kun asukasti­heys riit­täisi niin tehdään koko alueen keskelle yksi mas­si­ivi­nen ostari. 

    Raha vie ja viihty­isä kaupun­ki vikisee.

    - Kaup­pakeskus lie­nee “kah­den suuren” etu, ei tule mui­ta päivit­täis­tavaraketju­ja saman katon alle häiriköimään.
    — Kaup­pakeskuski­in­teistön omis­ta­ja kiit­tää, liiketilo­jen vuokrara­hat tule­vat omaan tasku­un sen sijaan että ne tipahtelisi­vat alueen taloyhtiöille.
    — Kan­sain­väliset kaup­paketjut kiit­tävät. Kaup­pakeskusten ehdot ovat sel­l­aiset, että ne suo­si­vat mm. suuria vaatekaup­paketju­ja pienyri­tys­ten sijaan. Mm. vaa­timus sun­nun­ta­iauki­olosta on tällainen.

    Suurten kaup­pakeskusten viihtyvyyt­tä nävertävä vaiku­tus ei rajoitu niiden sisälle ja alueen kivi­jalka­an. Kaup­pakeskusten etupi­ha on niiden sisäl­lä ja usein ne eivät avaudu ulospäin ollenkaan, vrt. Itäkeskus tai Fisketorvet/Köpis, Mare/Tallinna ja pitkälti myös Kamp­pi. Koko ulkop­uolel­la ole­va alue muut­tuu takapi­hak­si. Tämä on tietysti kaup­pakeskuk­sen etu­jen mukaista, ihmiset halu­taan sisäpuolelle.

    Kaup­pakeskuk­set ovat usein masen­tavia myös niiden anonyymisu­u­den ja kli­in­isyy­den suh­teen. Jos heräisit mis­tä tahansa saman kaa­van mukaan toteutetus­ta kaup­pakeskuk­ses­ta ympäri maail­maa, et pysty­isi sanomaan mis­sä olet. Samat kau­pat, sama arkkite­htu­uri, sama tyyli.

    Kaup­pakeskusten pseu­do-julkises­ta tilas­ta on julk­isu­udessakin puhut­tu. Kulut­ta­jat ter­ve­tu­loa, muut älköön vaivautuko.

  59. Marko Hami­lo:
    Nyk­yarkkite­htu­urista ker­too ehkä jotakin se, että ensim­mäi­nen mieliku­va merikon­teista kyhä­tys­tä lähiöstä on että tuskin se Ruo­ho­lahtea tai Pikku-Huopalahtea rumem­pi sen­tään voi olla. 

    Eipä tuo nyt niin hul­lul­ta näytä. Amersfoort/Hollanti:
    http://farm2.staticflickr.com/1245/639355148_93f4dfb779_b.jpg

    Keskustelu on ihan turha, ei tuol­laisia voi mitenkään saa­da rak­en­taa Suomeen. Kysykää vaik­ka gryndereiltä=rakennustarkastukselta.

  60. Marko Hami­lo:
    Nyk­yarkkite­htu­urista ker­too ehkä jotakin se, että ensim­mäi­nen mieliku­va merikon­teista kyhä­tys­tä lähiöstä on että tuskin se Ruo­ho­lahtea tai Pikku-Huopalahtea rumem­pi sen­tään voi olla.

    Onko tälle perustelu­ja? Tun­tuu, että tämä taitaa taas lip­sah­taa mus­tavalkoisen ajat­telun puolelle. Ruo­ho­lahti ja Pikku-Huopalahti kun ovat nimeno­maan juuri sitä mitä tämänkin blo­gin luk­i­jat aina ovat halun­neet: katu­un ja muuhun kaupunki­rak­en­teeseen kiin­ni raken­net­tu­ja, värikkäitä ja ilmeikkäitä kaupungi­nosia. Kadun­var­ren liiketilo­jakin on esim. Itämerenkadul­la run­saasti. Ja molem­mis­sa on upea merelli­nen ranta, viihty­isä jalankulkuym­päristö, komeat puis­tot, ja ratikkakin on molem­mis­sa. Jostain syys­tä ei vain kel­paa. Myön­net­tävä toki on, että arkkite­htu­uri on näil­lä alueil­la monin paikoin keskik­er­taista. Mut­ta ei todel­lakaan rumaa, se on rankkaa liioittelua.

    Jotenkin tun­tuu, että helsinkiläisille mikään ei kel­paa, kun puhutaan nyk­yarkkite­htu­urista ja nykykaavoituk­ses­ta. On todel­la kovat vaa­timuk­set sille, että aluet­ta ei julis­te­ta täysin epäon­nis­tuneek­si. Hiukan toivoisin suh­teel­lisu­u­den­ta­jua ja armeli­aisu­ut­ta näitä uusia aluei­ta kohtaan… Suomes­sa kaik­ki uusi hauku­taan aina pataluhak­si ja samaan aikaan Kiinas­sa raken­netaan kokon­aisia uusia kaupunke­ja, jot­ka ovat otta­neet vaikut­tei­ta nimeno­maan Ruoholahdesta.

  61. Mitä muuten pitää tapah­tua, että uut­ta asuinaluet­ta päästään rak­en­ta­maan? Kaiketi kaupun­gin­su­un­nit­telu­vi­ras­to ensin tekee kaavae­hdo­tuk­sen ja kaupun­gin­su­un­nit­telu­lau­takun­ta siu­naa sen, mut­ta mitä tapah­tuu sen jälkeen?

    Kaupun­gin raken­nusvi­ras­to suun­nit­telee sen jäl­keen infran, tai ainakin miten kadut toteutetaan. Yleis­ten töi­den lau­takun­ta siu­nan­nee nämä jutut. Mis­sä päätetään miten kun­nal­lis­tekni­ik­ka, vesi, viemäröin­ti, kaukoläm­pö ja sähkö toteutetaan? Entä teley­htey­det? Miten näi­den toteu­tus on yhtey­dessä kun­nan byrokra­ti­aan? Raken­nusvi­ras­to ja YTLK asial­la taas? Kaupun­gin­su­un­nit­telu­vi­ras­to vas­taa näköjään kaavoit­tamisen lisäk­si liiken­teen suunnitelusta. 

    Pysäköin­nin toteut­tamis­es­ta vas­taa puolestaan raken­nusvi­ras­to. Ovatko alueel­liset pysäköin­tiy­htiöt, niin kuin Hert­toniemen pysäköin­ti Oy myös rakennusviraston/YTLK:n alaisia?

    Kiin­teistövi­ras­to ja kiin­teistölau­takun­ta ilmeis­es­ti vas­taa sit­ten tont­tien myymis­es­tä tai luovut­tamis­es­ta eri rak­en­ta­jille. Miten esimerkik­si ATT on täl­löin edustettuna?

    Seu­raa­vana ketjus­sa kaupun­gin puolel­la on raken­nut­ta­jana toimi­va Asun­to­tuotan­to­toimis­to, jota hoivaa asun­to­tuotan­to­toimikun­ta. Se raken­nut­taa kiin­teistövi­ras­ton luovut­tamille ton­teille asuintaloja.

    ATT:n ja muiden raken­nut­ta­jien toim­intaa taas valvoo raken­nus­valvon­tavi­ras­to ja raken­nus­lau­takun­ta, ne myön­tävät kohteille rakennusluvat.

    Helsin­gin val­tu­us­to on aset­tanut ATT:lle tavoit­teet asun­to­tuotan­toon maankäytön ja asumisen toteu­tu­so­hjel­mas­sa. ATT:n toim­intak­er­to­muk­sen mukaan sil­lä on nihkeästi toteu­tuskelpoisia tont­te­ja varsinkin ARA-vuokrat­alo­ja varten. Onko ongel­ma kiin­teistövi­ras­tossa? Raken­nusvi­ras­tossa? Kaupun­gin­su­un­nit­telu­vi­ras­tossa? Lautakunnissa? 

    Kuka vas­taa siitä, että ATT jää joka vuosi tavoit­teis­taan? Han­nu Pent­tilä? Pekka Sauri? Vai ovatko nämä MA-ohjel­man luvut enim­mäis­määriä, joiden alle ATT:n on jäätävä? ARA-asun­to­jen osu­udek­si (joi­ta tänä vuon­na on ilmeis­es­ti aloitet­tu 0 kap­palet­ta) määrät­ti­in MA-ohjel­mas­sa vähin­tään 50 %.

    1. Lau­takun­nan hyväksyt­tyä kaa­van, se pan­naan nähtäville ja siitä tule­vat lausun­not ja muis­tu­tuk­set. Niiden jäl­keen se juut­tuu muutya­mak­si kuukaudek­si Kaj:n rooteli­in, minkä jäl­keen se siir­tyy kaupung­in­hal­li­tuk­sen käsit­te­lyyn ja sieltä val­tu­us­toon. Val­tu­us­ton jäl­keen sen käsit­telee val­i­tusten poh­jal­gta hallinto-oikeus ja sen jäl­keen KHO. Kaa­va tulee lain­voimaisek­si pari vuot­ta val­tu­us­ton käsit­te­lyn jäl­keen, ellei KHO kumoa sitä.
      Lau­takun­ta hyväksyy liiken­nesu­un­nitel­man ase­makaa­van yhtey­dessä, mut­ta se ei mene val­tu­us­toon. HSL suun­nit­telee ja toteut­taa joukkoli­iken­teen, pait­si jos on kyse ratikoista, jol­loin raiteet rak­en­taa kaupunki.
      Kaupun­ki rak­en­taa tiet, ener­gialaitos sähkö- ja kaukoläm­pöverkon. Pysäköin­tipaikoista ovat vas­tu­us­sa rfaken­net­ta­vat kiin­teistöt, ei kaupun­ki. Teley­htiöt rak­en­ta­vat tietoliikenneverkon.

  62. pekka:
    Kaavoit­ta­jas­ta sankari:

    Tääl­lä aina nos­tal­gisoidaan kivi­jal­ka­li­iketilo­jen perään. Voisiko joku ker­toa onnis­tuneen esimerkin uud­es­ta asuinalueesta, jos­sa olisi onnis­tuneesti toteutet­tu van­han Helsin­gin kan­takaupun­gin kivi­jalka­kaup­po­jen ja kahviloiden idylli?

    Vai olisiko niin, että aika on vain ajanut moist­en ohi. Niihin kun vielä pitäisi saa­da asi­akkaitakin. Se nyt vaan on niin, että Suomen rän­täsateessa on mukavam­paa shop­pail­la kaup­pakeskuk­ses­sa ja hin­tata­sokin on väk­isin pienessä kivi­jal­ka­li­ik­keessä korkeampi.

    Ker­ro yksikin alue, joka on raken­net­tu esim. Punavuoren, Ullan­lin­nan tai Kallion asukasti­hey­del­lä viimeisen 50 vuo­den aikana. Vaikea niiden lähipalvelu­iden on men­estyä, kun raken­netaan hajanaista autolähiösekamelskaa.

  63. Osmo: ei tarvitse enää ihme­tel­lä. Kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­to on tutk­in­ut ja toden­nut, että tyhjien tont­tien kaavoituk­sen vähyys on syynä asun­top­u­laan. Yli puo­let Helsin­gin raken­nu­soikeud­es­ta on täy­den­nys­raken­nuskaavo­ja, jot­ka rak­en­tu­vat noin 1% vuositahtia. 

    Ehkäpä Helsin­ki ulos­mit­taa liian suuren osan kaa­van hyödys­tä? Tai ehkäpä täy­den­nyskaavoite­tun maan vero on liian alhaal­la? Tai molemmat?
    http://mikkosarela.blogspot.fi/2012/09/vaikuttaako-kaavoitus-asuntotuotantoon.html

  64. Sami:
    pekka:
    Kaavoit­ta­jas­ta sankari:

    Tääl­lä aina nos­tal­gisoidaan kivi­jal­ka­li­iketilo­jen perään. Voisiko joku ker­toa onnis­tuneen esimerkin uud­es­ta asuinalueesta, jos­sa olisi onnis­tuneesti toteutet­tu van­han Helsin­gin kan­takaupun­gin kivi­jalka­kaup­po­jen ja kahviloiden idylli?

    Vai olisiko niin, että aika on vain ajanut moist­en ohi. Niihin kun vielä pitäisi saa­da asi­akkaitakin. Se nyt vaan on niin, että Suomen rän­täsateessa on mukavam­paa shop­pail­la kaup­pakeskuk­ses­sa ja hin­tata­sokin on väk­isin pienessä kivi­jal­ka­li­ik­keessä korkeampi.

    Ker­ro yksikin alue, joka on raken­net­tu esim. Punavuoren, Ullan­lin­nan tai Kallion asukasti­hey­del­lä viimeisen 50 vuo­den aikana. Vaikea niiden lähipalvelu­iden on men­estyä, kun raken­netaan hajanaista autolähiösekamelskaa.

    Oma esimerkki­ni ei ole täy­del­lis­es­ti onnis­tunut, mut­ta pääsee lähelle: Lep­pä­vaara — eri­tyis­es­ti Ruusu­torp­pa eli se Sel­l­on puo­li­nen alue. Asukasti­heys noin 15000 asukas­ta / km2 ja kokoa juuri ja juuri riit­tävästi, että tuol­ta löy­tyy mm. itsenäisiä kahvi­layrit­täjiä ja rav­in­toloi­ta. Kymme­nen tuhat­ta asukas­ta lisää naa­purin pel­loille ja se olisi ihan oikeaa kaupunkia. 

    Ei valitet­tavasti ole ihan Kallion tai Punavuoren asukasti­heyt­tä tuokaan.

  65. Viherinssi:
    Jos alal­la olisi pulaa töistä ja yli­tar­jon­taa tek­i­jöistä, tilanne voisi muut­tua. Mut­ta kun ei ole, niin tila ei muu­tu. Mukana olevil­la muu­tamil­la rehellisil­lä, taitavil­la ja ammat­tiylpeil­lä tek­i­jöil­lä on kädet täyn­nä töitä, eikä muu­ta­ma pääsky kesää tee. 

    Laadun sat­un­naisu­u­den varmis­taa lop­ut­tomat ali­hankki­jaketjut, joiden hän­nil­lä toteut­ta­va työvoima sit­ten tulee ties mis­tä ja ties mil­lä koulu­tuk­sel­la ja ammattiylpeydellä.
    Ei paljon auta suo­ma­laisen koulu­tuk­sen taso, kun valmis­tu­taan suo­raan kortis­toon tai sit­ten men­nään siihen ali­hank­in­taketjun johonkin koloon välistä vetämään itse kuitenkaan mitään konkreet­tista jälkeä tekemättä.

    Eräskin insti­tu­tion­aalisen raken­nut­ta­jan pomo taan­noin ker­toi, että heille alkaa tämä laat­u­ar­von­ta riit­tää, kos­ka kel­lään ei riitä resurssit tarkas­taa ja kor­ja­ta ja ovatkin keksi­neet ryhtyä tais­tele­maan ongelmia vas­taan byrokratialla!
    Kaik­ista toimen­piteistä vaa­di­taan kaik­il­ta ali­hankki­japor­tail­ta niin paljon kir­jal­lista selvi­tys­tä, että pienem­mil­lä nyrkkipa­joil­la ei riitä resurssit mas­si­iviseen paperinpyörritykseen.

    Kaavoituk­ses­ta vielä sen ver­ran, että män­nävi­ikol­la eräässä sem­i­naaris­sa eräs van­hem­man pol­ven kokenut yri­tysjo­hta­ja tote­si aika hyvin: tuot­tavu­us ja tehokku­us on kak­si eri asi­aa; jos halu­aa tehokku­ut­ta, niin kan­nat­taa lähteä Kiinaan sitä vuole­maan. Jos taas halu­aa toimia Suomes­sa, niin vai­h­toe­htona on tuot­tavu­u­den nos­to suun­nit­telul­la, kehi­tyk­sel­lä ja inno­vaa­tioil­la. Tarpeek­si hyvää tuotet­ta ei tarvitse tuot­taa äärim­mäisel­lä tehokkuudella.

  66. Lentokoneeseen men­nessä oli jaos­sa ilmainen the Wall Street Jour­nal, joten tuli­pa luet­tua. Lop­pupäässä oli Sothe­by’s in kokoaukea­man ilmoi­tus luk­susasun­noista kuvien kera (ei siis mikään lehden asun­to-osas­to, vaan erilli­nen mak­set­tu kokoaukea­man main­os). Eimerkkejä:

    Brook­lyn NY, nelik­er­roksi­nen town­house (ilmeis­es­ti sem­moinen jol­lai­sis­sa näkee pidet­tävän parem­man väen juh­lia Woody Allenin eloku­vis­sa ja Sinkkuelämässä). Sataneliöi­nen puu­tarha takapi­hal­la. Hin­ta $2.1 miljoon­aa = 1.6M€.

    New York / Colum­bus Cir­cle , koko ker­roksen loft-asun­to, näköalat neljään suun­taan, kolme teras­sia (parveket­ta?). Hin­ta $4 milj. = 3.1M€.

    Hon­olu­lu, Havai­ji, huikeat mer­inäkymät Dia­monds Head­’in jyrkän­teiltä, neljä maku­uhuonet­ta, oma uima-allas, pore­al­las jne. Hin­ta $5.9 milj. = 4.5M€.

    ‘Mörskiä’ Venet­si­as­ta kiven­heiton päässä San Mar­con auki­ol­ta, $950 000 — $2 650 000.

    Onko­han meil­lä asun­to­jen hin­taku­pla tääl­lä pääkaupunkiseudulla?

Vastaa käyttäjälle KariS Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.