Asuntoluento, osa 5: Kuka pääsee asumaan?

9.9.2012 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

Ellei mitään asuntopolitiikkaa harjoitettaisi, asunnot menisivät niille, joilla on varaa maksaa niistä eniten. Kun Helsingissä uustuotanto maksaa yli 5000 euroa neliöltä, pienituloisilla ei kaupunkiin olisi asiaa.

Entä kun suurituloinen sairastuu ja joutuu sairaalaan. Mistä sairaalaan saadaan perushoitajia? Mistä saadaan kauppoihin kassoja ja niin edelleen? Huoli palvelualojen työvoimasta on saanut myös elinkeinoelämän vaatimaan sosiaalista asuntotuotantoa kaupunkiin.

Tähän asiaan on toinenkin ratkaisu. Jos kaikki asuminen olisi kallista, perushoitajalle ja kaupan kassalle pitäisi maksaa parempaa palkkaa. Helsingin asuntopula nostaisi alueellista palkkatasoa ja siten myös paikallisesti tuotettujen palvelujen hintoja.

Helsingin korkeampi palkkataso ehkäisisi työpaikkojen siirtymistä seudulle ja yritykset yrittäisivät ulkoistaa mahdollisimman paljon toimintojaan muualle Suomeen. Se pitäisi alueellisen tasapainon paremmassa kunnossa.

Vielä 1960-luvulla baariruoka oli jo Lahdessa selvästi halvempaa kuin Helsingissä. Sen jälkeen palkka- ja hintataso on yhtenäistynyt maassa.

Suurin osa asuntokannasta on markkinaehtoista ja suurimmassa osassa palkkoja on enemmän tai vähemmän Helsinki-lisää. On hoitoalan palkoissakin. Työmarkkinatuesta kalliinpaikan lisä on poistettu. Siksi työmarkkinatuella ei tule toimeen Helsingissä, vaan sitä joudutaan säännönmukaisesti tukemaan toimeentulotuella.

Työvoimapulaa ei tulisi, vaikka sosiaalista asuntotuotantoa ei harjoitettaisi, mutta moni asia pitäisi järjestää maassa toisin. Koko valtakunnallinen lainsäädäntö lähtee oletuksesta, että Suomessa on yhtenäinen hinta- ja palkkataso. Esimerkiksi kuntien välinen tulontasaus ei voisi perustua enää verotulojen euromääriin, vaan erot palkkatasossa pitäisi ottaa huomioon. Pitäisi muuten ottaa huomioon jo nyt. Vantaa on verotulojen tasauksessa rikas kunta, mutta ei todellisuudessa. Sama koskee tuloveroa, sosiaaliturvan suuruutta ja niin edelleen.

Ilman asuntopolitiikkaa asuinalueet erilaistuisivat jyrkästi tulotason mukaan. Tätä jokseenkin kaikki asiaa tutkineet pitävät pahana ja kansakuntaa heikentävänä asiana – kansakuntaa heikentävänä, koska se tarkoittaisi huono-osaisuuden jyrkempää periytymistä ja sitä, että lahjakkuudet huonoilta alueilta haaskautuisivat, koska väärä osoite merkitsisi estettä edetä elämässä.

Helsingin kaupungin alueella keskituloisten lapsiperheiden asumista tuetaan Hitas-säännöstelyllä ja vähävaraisempia aravavuokra-asunnoilla.

Aravavuokra-asunto on omistajalleen kannattava. Omaa pääomaa tarvitaan hyvin vähän. Siksi esimerkiksi VVO:lla oman pääoman tuotto on ARA-asunnoissa yli 30 prosenttia. Suuria rahasummia tässä ei siirry, koska omaa pääomaa on hyvin vähän.

Vuokralaiset maksavat vuokrissaan korot, hoitokulut ja lainojen lyhennykset ja voipa yhtiö varautua rahastoimalla myös peruskorjaukseen. Neljänkymmenen vuoden päästä velaton kerrostalo vapautuu kaikesta säännöstelystä. Tämä ei kuitenkaan rakennuttajille riitä. He haluavat tämän tapahtuvan 20 vuodessa. Mihin näitä ”yleishyödyllisiä” mutta ahneita rakennuttajia ylipäänsä tarvitaan? Kunnat ja valtio voisivat rakennuttaa asuntoja aivan yhtä hyvin.

Minuun otti yhteyttä yksityinen yrittäjä, joka sanoi, että hänelle nämä nykyisetkin ehdot ovat riittävän houkuttelevia, mutta tontteja annetaan vain näille institutionaalisille rakennuttajille.

Ara-asuntoja ei viime aikoina ole saatu aloitetuksi juuri lainkaan. En pidä tätä aivan uskottavana. Kunnilta taitaa puuttua asiassa motivaatio.

Hitas-järjestelmään liittyy suuria ongelmia, koska asuntojen jälleenmyynnin sääntely estää muuttamista ja pitää siksi asuntokannan epätarkoituksenmukaisessa käytössä. Yleiseksi on tullut ostaa itselleen uusi asunto ja jättää Hitas-asunto sijoitusasunnoksi. Sen saa vuokrata markkinahintaan.

Hitas-asuntojen arvonta on hyvin hankala asia. Ostaja ei voi mitenkään ilmaista preferenssejään sijainnin suhteen – koska työpaikka on tässä vieressä, haluaisin asunnon juuri tältä alueella. Markkinoilla näin voi tehdä.

Yhdysvaltalaisten tutkimusten mukaan säännellyt asuntomarkkinat lisäävät liikennettä, koska asunnon saa sieltä mistä sen saa, jolloin työpaikan tai muun usein vierailtavan kohteen sijainti ei riittävällä painolla pääse vaikuttamaan asunnon sijaintiin.

Kommentit

34 Vastausta artikkeliin “Asuntoluento, osa 5: Kuka pääsee asumaan?”

  1. Leena kirjoitti 9.9.2012 kello 10:12

    “Hitas-asuntojen arvonta on hyvin hankala asia. Ostaja ei voi mitenkään ilmaista preferenssejään sijainnin suhteen”

    Eikös hitas-asunnot arvota kohteittain? Espoolainen tuttavani sai juuri Jätkäsaaresta hitas-asunnon. Hän kertoi, että voi hakea kahta eri asuntoa(samasta talosta siis).

    Ja jos tuttavani tiedot pitävät paikkansa, lapsiperheitä ei juuri ole taloon tulossa vaan enemmänkin eläkeikää lähestyviä, jotka tällä hetkellä asuvat ympäri pääkaupunkiseutua. Arvontaanhan sai osallistua kuka vain ja mistä kunnasta tahansa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. JouniL kirjoitti 9.9.2012 kello 10:12

    Se siitä saa kun poliitikot puuttuvat luonnollisiin mekanisemeihin.

    Kun rajoitetaan asuntojen määrää syntyy kaikki nuo ongelmat.

    Lisätään vain tuotantoa niin että saadaan hinnat alas.

    Kyllä väkeä mahtuu. Tässä lainaus päivän Hesarista:

    Yk­sin Uu­del­le­maal­le mah­tui­si noin kah­dek­san Hong­kon­gia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Ville kirjoitti 9.9.2012 kello 10:24

    Yhdysvaltalaisten tutkimusten mukaan säännellyt asuntomarkkinat lisäävät liikennettä, koska asunnon saa sieltä mistä sen saa, jolloin työpaikan tai muun usein vierailtavan kohteen sijainti ei riittävällä painolla pääse vaikuttamaan asunnon sijaintiin.

    Liikenteen lisääntymisessä on syypäänä myös kaavoitus tai oikeastaan liikennesuunnittelu, jonka lähtökohtana on (ainakin ollut), että asuminen ja työpaikat sijaitsevat täysin sattumanvaraisesti eikä sille ole mitään tehtävissä, ja tästä syystä liikennejärjestelmä pitää rakentaa niin, että kaikkialta pääsee kaikkialle mahdollisimman hyvin. Vaihtoehto olisi esim. että suunnitellaan liikennejärjestelmä, joka suosii hidasta liikkumista (kävely, pyöräily) ja lyhyitä matkoja, ja sen jälkeen rakentaminen tapahtuu automaattisesti vain siellä, minne liikennejärjestelmän puitteissa on mahdollista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. kommentti kirjoitti 9.9.2012 kello 11:14

    “Ellei mitään asuntopolitiikkaa harjoitettaisi, asunnot menisivät niille, joilla on varaa maksaa niistä eniten. Kun Helsingissä uustuotanto maksaa yli 5000 euroa neliöltä, pienituloisilla ei kaupunkiin olisi asiaa.”

    Näin tai sitten ei. Tuo harjoitettu asuntopolitiikka kun nostaa kaikkien asuntojen hintoja, myös uudistuotannon. Jos asuntomarkkinat toimisivat markkinaehtoisesti, Helsingistä saisi asuntoja selvästi nykyistä halvemmalla.

    Mutta kun hyvin merkittävä osa vuokra-asujista saa vuokransa jonkun muun maksamana (valtion, kunnan, avustusjärjestön, armeijan, työnantajan jne.), tai ainakin tuettuna (esim. opiskelija-asunnot). Tämän seurauksena se osa väestöstä, joka “luontaisesti” asuisi halvemmissa asunnoissa, ei asukaan näin. Vaan vuokranantajat voivat näidenkin kohdalla veloittaa korkeita vuokria, ja nostattaa näin vuokrien markkinahintaa, joka muutoin asettuisi selvästi alemmalle tasolle kysynnän ja tarjonnan “lakien” mukaisesti. Helsingistä puuttuu jokseenkin kokonaan edullisten asuntojen markkinat. Tämä on Helsingin ero moneen muuhun vastaavan kokoiseen kaupunkiin nähden maailmalla. Ja osin tämän seurauksena Helsingin keskimääräinen hintataso on pilvissä vastaavan kokoisiin ja isompiin muihin kaupunkeihin nähden.

    Ratkottaessa sitä, miten vähätuloiset voitaisiin saada asutettua, on itse asiassa pahennettu ongelmaa. Nykyinen tukijärjestelmä menee aika suoraan asuntojen hintoihin, ja aiheuttaa hintakuplaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Juho Laatu kirjoitti 9.9.2012 kello 11:35

    Tuosta tuli hieman sellainen olo, että kaupunki haluaa ohjailla markkinoita monilla erilaisilla kikoilla. Pelkään että nuo kikat turhan usein vääristävät markkinoita Hitasin tapaan. Yksinkertainen malli olisi siis paras.

    Mitä Helsinki sitten haluaa säädellä vapaaseen markkinaan verrattuna?

    Köyhille pitää tarjota katto pään päälle, mutta siinä Helsinki ei ole erityisasemassa muuhun maahan verrattuna. Hoidettakoon nämä asiat siis valtion asettaman politiikan mukaan.

    Tämän lisäksi Helsingissä on ollut tahto olla olematta pelkästään rikkaiden Helsinki. Tämä on ihan kaunis periaate. Helsinki on tässä profiloitunut hieman omalla tavallaan. Monien vaikeasti hallittavien kikkojen sijaan (Hitas yms.) olisi kuitenkin parempi hoitaa ohjaus reilummin, yhdellä tasaavalla toimenpiteellä. Jos laki sallisi, Helsinki voisi vaikka periä kunnallisveroa progressiivisesti. Mieluummin siis tasaista ohjausta kuin Hitas-arvontaa. Kaavoitus voi myös tukea tätä Helsingin valitseman politiikkaa, esimerkiksi varmistamalla vuokratalojen tulon jokaiseen kaupunginosaan.

    Näiden lisäksi en havainnut muita hyviä syitä, miksi kaupungin pitäisi ohjailla markkinoita. Ei ole oikein mahdollista mennä niin pitkälle, että rakennettaisiin Suomen kallein kaupunki, ja sitten haluttaisiin, että kaikkien vähätuloisistenkin pitäisi voida asua sen keskustassa. Valitettavasti luonnonlakien mukaan esim. siivoojat joutunevat jatkossakin asumaan paljolti ympäryskuntien halvemmissa asunnoissa, ja matkustamaan sieltä töihin Helsingin keskustaan. Nimimerkki åke toi rinnakkaisketjussa myös esiin sen faktan, että toisella kädellä Helsinki haalii itselleen kaikki mahdolliset virastot, eikä tue esimerkiksi uusien työpaikkojen hajasijoitusta. No, kukin tavallaan. Hesinki siis tekee kaikkensa nostaakseen keskustansa mahdollisimman kalliiksi alueeksi, mutta samalla etsii keinoja joko asuttaa alueelleen myös esimerkkiköyhiä. Siis erilaistutaan tulotason mukaan (erityisesti verrattuna muuhun Suomeen), ja samalla vältetään erilaistumista. Vinha viritys. Onnea toteutukseen. Suosittelen nykyistä yksinkertaisempia keinoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Rakentamisessa jo nyt Helsinki-lisä kirjoitti 9.9.2012 kello 11:53

    Yllätät aina!
    Olen itse pitänyt sitä huonona, että rakentajat lisäävät urakkatarjouksiinsa Helsinki-lisän. Toisin sanoen hinnoittelevat työnsä ja tavarat kalliimmiksi, jos niitä käytetään rakentamaan talo Helsinkiin, kuin miten hinnoittelevat perä-hikiälle. Olen siis sisäistänyt olettamuksen, että hintojen tulisi olla jotenkin kustannuksia vastaavia.

    Nyt esittämäsi ajatus kääntääkin asian päälaelleen. Kun kerran hinnatkin niin sitten täysimääräisesti palkat ja tuetkin! Totta. Ongelmallista onkin juuri se että eri tilanteissa noudatetaan erilaista logiikkaa.

    Nykytilanteessa tarvitsemme asuntopoliittisia tukitoimia ara-tuotannon ja hitaksen muodossa, mutta systeemi vuotaa urakkatarjouksissa, joiden kautta rakentamisen kalleus PKS-seudulla hyödyttää ensisijaisesti rakennusliikkeitä.

    Ja ahneus on alalla niin rapeaa, että nämä säännellyt voitot eivät oikein tahdo edes kiinnostaa. Ero vapaarahoitteisen tuotannon voittoihin on niin muhkea.

    Tämä kiinnostamattomuuden vaje menee muuten läpi organisaation: edes työntekijät eivät halua näille vähemmän tuottoisille työmaille, kun niissä on jaossa vähemmän gloriaa ja kannuksia. Tämä ongelma ei häviäisi mihinkään ehdottamassasi “uudessa” järjestelmässä vaan saattaisipa entisestään kärjistyä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Osmo Soininvaara kirjoitti 9.9.2012 kello 13:56

    Nyt esittämäsi ajatus kääntääkin asian päälaelleen. Kun kerran hinnatkin niin sitten täysimääräisesti palkat ja tuetkin!

    En ehdottanut mitään. Yritin vain kuvata, miten markkinat toimivat nyt.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. mikko kirjoitti 9.9.2012 kello 13:02

    Osmo,
    ongelmat sääntelystä luettelitkin. Pois taisi jäädä mm. että vuokra-asuntojen tulorajoja kai tutkitaan vain sopimusta tehtäessä. Ja kitkaa syntyy muuttamiseen. Kysynkin Sinulta: Jos tulet valituksi valtuustoon, mitä ‘sosiaalisen asuntotuotannon’ muotoa edistät? Ylläolevasta tulkitsen ettet ainakaan HITASta, kun se ei sellainen ole…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Ville kirjoitti 9.9.2012 kello 15:29

    kommentti: Helsingistä puuttuu jokseenkin kokonaan edullisten asuntojen markkinat.

    Yksi nykyisen asuntomarkkinan epäterveistä piirteistä on, että laadun vaikutus hintaan on niin vähäinen. On olemassa tietty sijaintiin perustuva hinta ja tuolla hinnalla saa sitten hyvin vaihtelevantasoisia ja -kokoisia asuntoja. Jos markkinat toimisivat terveellä pohjalla, vaikuttaisi asunnon ja taloyhtiön kunto enemmän asuntojen hintoihin. Nyt ei paljon tunnu olevan merkitystä edes sillä, onko vuokratontti vai ei tai paljonko vuokra-aikaa on jäljellä tai kuinka iso vastike on.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. toke kirjoitti 9.9.2012 kello 16:30

    Osmo Soininvaara:
    Ilman asuntopolitiikkaa asuinalueet erilaistuisivat jyrkästi tulotason mukaan. Tätä jokseenkin kaikki asiaa tutkineet pitävät pahana ja kansakuntaa heikentävänä asiana – kansakuntaa heikentävänä, koska se tarkoittaisi huono-osaisuuden jyrkempää periytymistä ja sitä, että lahjakkuudet huonoilta haaskautuisivat, koska väärä osoite merkitsisi estettä edetä elämässä.

    Mutta kuitenkin kaupungin pitää myydä huutokaupalla ja markkinalogiikalla uusien kaupunginosien tontit?
    Missä logiikka?

    Asuntojen korkea hinta tukee huono-osaisuuden periytymistä. Kun valtaosa elämän tuloista kuluu asumiseen, niin asunnon perineet ovat korostuneesti paremmassa tilanteessa.

    Mihin näitä ”yleishyödyllisiä” mutta ahneita rakennuttajia ylipäänsä tarvitaan? Kunnat ja valtio voisivat rakennuttaa nämä aivan yhtä hyvin.

    Sato, VVO, jne. lakkasivat olemasta “yleishyödyllisiä” jo hyvän aikaa sitten ryhdyttyään toimimaan osakeyhtiöinä täysin kaupallisten periaatteiden mukaan. Asuntopolitiikan olisikin jo vihdoin tehtävä jotain näiden entisten yleishyödyllisten puljujen jättämän aukon paikkaamiseksi.

    Hitas-asuntojen arvonta on hyvin hankala asia. Ostaja ei voi mitenkään ilmaista preferenssejään sijainnin suhteen – koska työpaikka on tässä vieressä, haluaisin asunnon juuri tältä alueella. Markkinoilla näin voi tehdä.

    Ei markkinoilla voi ostaa miltä alueelta huvittaa. Hinta rajoittaa.

    Lisäksi kannattais ottaa ehkä hieman selvää Hitas-järjestelmästä, ennen kuin alkaa sitä toisille opettaa. Uusien kohteiden arvonta tapahtuu talokohtaisesti, joten todellakin voi valita hyvin tarkasti asumispaikan. Muiden kuin ATT:n rakentamia hitas-asuntoja ei yleensä edes mitenkään arvota. Kämpät myydään kuten muutkin eli ostajat jonoon ja eka joka suostuu ostamaan, saa.
    Vanha hitas-asunto myydään myös ihan niinkuin mikä tahansa kämppä.

    Kovasti hitasta kritisoidaan, mutta pienellä säädöllä siitä saataisiin paljon toimivampi. Hinnat voisivat vapautua vähitellen kohti markkinahintoja ja jälleenvuokraus voitaisiin kieltää.

    Olis myös ihan kiva, jos hitaksesta pitäis päästä eroon, että ehdotettaisiin jotain ihan konkreettista sen tilalle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Osmo Soininvaara kirjoitti 9.9.2012 kello 17:48

    Osmo Soininvaara:
    Ilman asuntopolitiikkaa asuinalueet erilaistuisivat jyrkästi tulotason mukaan. Tätä jokseenkin kaikki asiaa tutkineet pitävät pahana ja kansakuntaa heikentävänä asiana – kansakuntaa heikentävänä, koska se tarkoittaisi huono-osaisuuden jyrkempää periytymistä ja sitä, että lahjakkuudet huonoilta haaskautuisivat, koska väärä osoite merkitsisi estettä edetä elämässä.
    toke:
    Mutta kuitenkin kaupungin pitää myydä huutokaupalla ja markkinalogiikalla uusien kaupunginosien tontit?
    Missä logiikka?

    Missä on kysymyksesi logiikka. Se, millä hinnalla kaupunki antaa rakennusliikkeelle maan, ei vaikuta mitään siihen, millä hinnalla rakennusliike myy asunnon eteenpäin, ellei myyntihintaa säädellä.
    Mutta sitä säätelyähän Helsinki juuri tekee Hitas-tuotannossa. Tontti luovutetaan alihintaan ja edellytetään, että se edullisuus siirretään asunnon ostajalle.

    Hitasarvonnassa ei kerrallaan saa osallistua kuin yhden kohteen arvontaan. Tässä arvonnassa ei saa kuitenkaan mitään etua siitä, että työpaikka sattuu olemaan vieressä. Markkinoilla sen, jolle asunnon sijainnista on enemmän etu akuin muille, voi tarjota enemmän ja saada asunnon.
    Noihin hitasarpajaisiin muuten kannattaisi kaikkien osallistua. Jos arpaoni on hyvä, saa erittäin edullisen sijoitusasunnon halvalla. Jos oikein hyvin käy, voi saada jopa sellaisen asunnon, johon voi muuttaa itse.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Rakentamisessa jo nyt Helsinki-lisä kirjoitti 9.9.2012 kello 16:40

    Ode:

    Hyvä, että olet täsmällinen, toki vain kuvasit puhdasoppisesti erilaisia kokonaismalleja. Poliitikkona on hyvä että täsmennät minnoin olet esittämässä jotain ja milloin pyrit kuvaamaan teoreettisiä kokonaismalleja. Teoreettinen viitekehys auttaa ymmärtämään kokonaisuuden toimintalogiikkaa. Sikäli ajattelusi onkin niin kiinnostavaa, et juutu ja jumiudu nykykäytäntöihin niin kuin me suossa rämpijät.

    Nimimerkki Kommentti:
    “Ratkottaessa sitä, miten vähätuloiset voitaisiin saada asutettua, on itse asiassa pahennettu ongelmaa. Nykyinen tukijärjestelmä menee aika suoraan asuntojen hintoihin, ja aiheuttaa hintakuplaa.”

    Rakentamisen kalleus on systeemissä hyväksytty luonnonlaiksi. Vuokra-auntojen rakentaminen on mahdollista enää vain, mikäli omistaa jo laajan kiinteistökannan johon uudistuotannon kustannukset saadaan tasattua. VVO:llahan tämä toimii toisinpäin, Helsingin vuokria lypsämällä ylläpidetään kantaa muualla.

    Mutta tasaaminen Helsingin sisällä on mahdollistanut rakentamisen hintojen nousut kasvukeskuksissa. Vapaarahoitteisessa vuokratuotannossa uustuotannon kustannusrakenne edellyttää yli 20 euron neliövuokria.

    Arvostan sitä, että rakennamme pääkaupunkiamme korkeatasoisesti. Mutta miten estämme rakentamisen urakoihin valuvat hinnat, jos ARA:n investointikustannusten valvonta poistetaan, kuten asuntohallituksen entinen pääjohtaja Kiurulle laatimassaan selvityksessään ehdottaa ja tarkasteluun otetaan vain tuleva vuokrataso? Olemassa olevassa kannassa on omaakin korjausvelkaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. mertsi kirjoitti 9.9.2012 kello 16:50

    Se hesarin eilinen kartta kyllä kertoo hyvän keinon alentaa asumiskustannuksia Helsingissä. Korkeakoulut esimerkiksi voitaisiin aivan hyvin siirtää kokonaan pois pääkaupunkiseudulta Tampereelle, Jyväskylään Turkuun Lahteen Hämeenlinnaan. Näissä kaupungeissa julkisen sektorin osuus oli kyllä vielä suurempi kuin Helsingissä mutta siellä se ei aiheuta asuntokuplaa. Maailmanlaajuisesti parhaat yliopistot (Eton Cambridge) ovat pienillä paikkakunnilla.

    Nythän juuri on kova keskittäminen käynnissä kun ammattikorkeakoulupaikatkin pyritään keskittämään keskuskaupunkeihin, esim ähtärin metsäkoulutus viedään peltojen keskelle Seinäjoelle. Sinipuna pyrkii pumppaamaan pääkaupunkiseudun ja muiden kaupunkien kuplataloutta kaikilla mahdollisilla julkisilla resursseilla, vaikka se hesarin kartta kertoo että keskuskaupunkien talous perustuu jo nyt suurelta osin julkisiin tulonsiirtoihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. toke kirjoitti 9.9.2012 kello 18:09

    mertsi:
    Maailmanlaajuisesti parhaat yliopistot (Eton Cambridge) ovat pienillä paikkakunnilla.

    Ja kun top10 on: Harvardi, Stanford, MIT, Berkeley, Cambridge, Caltech, Princeton, Columbia, Chicago ja Oxford, niin pikkukaupunkien osuus on?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Maan arvo fiskaalisesti kunnalle kirjoitti 9.9.2012 kello 18:18

    Osmo Soininvaara: Tontti luovutetaan alihintaan…Noihin hitasarpajaisiin muuten kannattaisi kaikkien osallistua. Jos arpaoni on hyvä, saa erittäin edullisen sijoitusasunnon halvalla. Jos oikein hyvin käy, voi saada jopa sellaisen asunnon, johon voi muuttaa itse.

    En ole koskaan ennen oikein mieltänyt tätä hitas-tonttien alihintaisuutta. Näin siksi että tonttihinnat vapaarahoitteisillakaan tonteilla eivät ole olleet kovin päätä huimaavia. Eroa hitas-asuntojen tontteihin ei ole oikein huomannut.

    Ennemminkin on ollut niin, että hitas-tonttien tontinvuokrat ovat olleet melko korkeita kun on verrannut vanhempiin alueisiin. Tonttivuokrat jäävät aina jälkeen hintakehityksestä koska ovet sidottuja elinkustannusindeksiin ja maan arvo on noussut tätä ripeämmin.

    Maan hinnan ottaminen kunnalle voisi olla oikea kehityssuunta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Osmo Soininvaara kirjoitti 9.9.2012 kello 18:21

    Vapaarahoitteiset tontit luovutetaan liian halvalla. Se on lahjoitus rakennusliikkeille. Ne pitäisi kilpailuttaa.
    Tällä vapaarahoitteisten tonttien alennusmyynnillä on vielä sekin vika, että se tekee kovanrahan tuotannosta nyt niin kannattavaa, etteivät rakennusliikkeet viitsi tehdä säädellystä tuotannoista edes tarjouksia tai jos tekevät, vaativbat niihinkin huimat katteet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Kaikki lottaomaan! kirjoitti 9.9.2012 kello 18:21

    Hitas-arvontaan kannattaa kaikkien osallistua! Se on helpompi tapa yrittää saada itselle soveltuva asunto kuin ryhmärakennuttaminen. Samoin jokaisen kannattaa hankkia itselleen asumisoikeusasunnon jonotusnumero. Jos perheessä on yksi yli 55-vuotias aso-asumiseen ei sovelleta varallisuusrajoja, joten sitäkin kautta voi päästä kiinni itselle soveliaaseen asuntoon.

    Eroja näissä on lähinnä siinä että omaa varallisuuttaan voi kasvattaa nopeimmin rakennuttamalla – jos hyvin käy ja viitsii nähdä moisen vaivan. Sillä työtä siinä kyllä on. Hitaksissa joutuu odottamaan 30 vuotta, että pääsee realisoimaan omaisuutta ja asumisoikeusasunnossa sitä ei pääse tekemään koskaan. Omaisuutta ei kerry.

    Vanhoja jo hitas-asunnoissa asujiahan tämä ei koske. Jos sääntely puree eikä nykyasunnon hinnalla pääse kiinni uuteen hitakseen, ei auta kuin tyytyä asumaan siinä missä on. Tai kannattaa tietysti, jos on halukas realisoimaan nykyasunnon, ottamaan lisälainaa ja muuttamaan siihen arvonnassa saatuun. Vanha hitashan tulee myydä ennen kuin saa omistusoikeuden uuteen.

    Käsitykseni mukaan kuitenkin käytännössä noin 60 % hitaksista sijaitsevat markkina-alueilla, joissa hitas-enimmäishinta ylittää käyvän hinnan. Eli mitään sääntelyä näiden suhteen ei enää ole olemassa.

    Siis arpajaisiin osallistumaan! Joku aina voittaa lotossakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. toke kirjoitti 9.9.2012 kello 18:27

    Osmo Soininvaara: Missä on kysymyksesi logiikka. Se, millä hinnalla kaupunki antaa rakennusliikkeelle maan, ei vaikuta mitään siihen, millä hinnalla rakennusliike myy asunnon eteenpäin, ellei myyntihintaa säädellä.
    Mutta sitä säätelyähän Helsinki juuri tekee Hitas-tuotannossa. Tontti luovutetaan alihintaan ja edellytetään, että se edullisuus siirretään asunnon ostajalle.

    Hitas-tuotanto on niin vähäistä, ettei sillä ole merkittävää merkitystä kokonaisuuteen.
    Kysymykseni logiikka on se, ettei kaupungin pitäisi myydä maata huutokaupalla markkinahintaan, koska se ei ainakaan laske asuntojen hintaa. Jos kaupunki myisi maan suoraan taloyhtiölle ja jättäisi rakennuttajan kokonaan ulos yhtälöstä, maan hinta siirtyisi suoraan asunnon hintaan ja siten asumiskustannuksiin.

    Hitasarvonnassa ei kerrallaan saa osallistua kuin yhden kohteen arvontaan. Tässä arvonnassa ei saa kuitenkaan mitään etua siitä, että työpaikka sattuu olemaan vieressä. Markkinoilla sen, jolle asunnon sijainnista on enemmän etu akuin muille, voi tarjota enemmän ja saada asunnon.

    Toistan: arvontaa tapahtuu vain ATT:n hitaksissa, joka on vain osa hitas-tuotantoa. Fiksua tietty olis, jos arvontaan liitettäisiin joku missikilpailu. Tämä tietty vaatis tosi rohkeaa virkamiestä joka uskaltais päätöksiä tehdä ja niitä sitten puitais vuosikymmeniä hallinto-oikeuksissa. Toisaalta arvontoja ei yleensä ole yhdellä alueella samanaikaisesti montaa, joten jos tähtäät työpaikan lähelle, niin useaan arvontaan osallistumisesta ei ole hyötyä.

    Hitaksen hintahäiriköinnistä saa todellisen kuvan, kun katsoo mitä on tarjolla:
    http://www.hitaskoti.fi/haku_hakutulokset
    Tuossa tietty vain pieni murto-osa tarjonnasta, kun valtaosa kaupitellaan ihan normiteitse (oikotie, etuovi, välittäjät), mutta kun 17 vuotta vanha kämppä maksaa 5-6k€/m2, niin ei ne nyt ihan hirveesti yleisestä hintatasosta poikkea.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Sampo Smolander kirjoitti 9.9.2012 kello 18:29

    mertsi kirjoitti:
    “Maailmanlaajuisesti parhaat yliopistot (Eton Cambridge) ovat pienillä paikkakunnilla.”

    Shanghain listan 10 parhaasta yliopistosta 4 (Harvard, MIT, Columbia, Chicago) on suurkaupungeissa, 3 on Kaliforniassa perin kaliforniamaisella alueella joka on liian lähellä suurkaupunkeja ollakseen kunnolla pikkukaupunkia, mutta ehkä liian kaukana ollakseen kunnolla lähiötäkään (Stanford, Berkeley, Caltech), ja 3 on pikkukaupungeissa (Cambridge, Princeton, Oxford).

    Sijoilla 11–20 olevista yliopistoista 8 on suurkaupungeissa (tai 7 jos Wisconsinin pääkaupungin Madisonin ei katsota olevan suurkaupunki).

    http://www.shanghairanking.com/ARWU2012.html

    Mainitsemasi Eton ei ole yliopisto, vaan yläaste + lukio.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. JouniL kirjoitti 9.9.2012 kello 19:19

    Pikkukaupunkeja ovat muutaman sadan tuhannen paikat noin yleensä, eli Hesa, Turku, Tampere ja Oulu

    toke: Ja kun top10 on: Harvardi, Stanford, MIT, Berkeley, Cambridge, Caltech, Princeton, Columbia, Chicago ja Oxford, niin pikkukaupunkien osuus on?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. pekka kirjoitti 9.9.2012 kello 20:00

    Sampo Smolander:

    Shanghain listan 10 parhaasta yliopistosta 4 (Harvard, MIT, Columbia, Chicago) on suurkaupungeissa,

    Harvardin ja MITin sijaintipaikkakunta on Cambridge, MA, asukasluku n. 100000, ei siis varsinainen suurkaupunki (toki lähellä Bostonia).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Kalle kirjoitti 9.9.2012 kello 20:55

    Hyvä yliopisto yhdistää aina opetuksen, asumisen ja sosiaalisen elämän. Tämä voidaan toteuttaa joko pienellä paikkakunnalla tai tiiviillä kampuksella suuressa kaupungissa. Oulu ja Turku ovat esimerkkejä ensinmainitusta. Pääkaupunkiseudulla oli kaksi toimivaa kampusta: TKK ja MPKK.

    Nyt Aalto on levällään pitkin ja poikin seutukuntaa. Aalto saadaan kilpailukykyiseksi vain keskittämällä toiminnat ml. asuminen ja oppilaskunnat tms. Otaniemeen. HY:n kampusten tilanne on vielä ongelmallisempi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Liian vanha kirjoitti 9.9.2012 kello 21:50

    “Vapaarahoitteiset tontit luovutetaan liian halvalla. Se on lahjoitus rakennusliikkeille. Ne pitäisi kilpailuttaa.”

    Markkinahintakin on manipuloistavissa. Hyvä esimerkki on Oulun seutu, jossa kunnat tonttien ylitarjonnalla pitävät rakennusmaan hinnan kohtuullisena.
    Kuunat saavat edullista raakamaata kun maanomistajalle ei synny odotusarvoa maan hinnan noususta tulevaisuudessa. Aina kannattaa myydä kun vain kunta ostaisi

    Ja kun rakennusliikkeet eivät pääse määräävään asemaan markkinoilla niin ei myöskään muu rakentaminen ole kallista .

    Kun pääkaupunkiseudulla rakentamisen hinta on 5000 euroa m2 mutta muualla maassa 2000m2
    Mikään rakentamiseen liittyvä selitys ei kerro eroa, syy löytyy vedätyksestä

    Poliitikot ja rakennusliikket yhdessä vedättävät asumisen hinnan taivaisiin pääkaupunkiseudulla

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. JTS kirjoitti 9.9.2012 kello 23:20

    Tuntuma on, että hallintokeslittymä on harvoin samalla teollisuuskesittymä.

    Helsingin vetovoima perustui satamien ja telakoiden luomaan kaupallisiin ja tekniikan massatyöpaikkoihin. HY tuotti hallinnon virkamiehet.

    Tampere oli teollisuuden keskittymä. Oulu on puuklusterin ydinaluetta. Turku kaupan.

    Luultavasti liian lavea aluepolitiikka keskitti kaiken Helsinkiin. Mikään muu alue ei saanut erikoistua luonnollisesti vaan kaikki muut tasapäistettiin.

    Tällä vuosituhannella Aalto yliopiston valtion extralisärahoitus ja kasvu olisi ehkä pitänyt ohjata Ouluun ja Tampereelle. Samalla koko pk seudun AMK tarjontaa olisi voinut supistaa.
    Ihmiset tulevat opintojen jälkeen Helsinkiin, jos tarpeen.

    Kehitys on ollut pitkä ja muutokset ovat hitaita. Pk-seudun asuntotilanne ei muutu vuosikymmeniin helpommaksi. Silti voisi miettiä, josko Helsinki suuntautuisi hallinnon keskukseksi? Ehkä ei onnistu, bisnes tarvitsee monipuolisen ja monikulttuurisen keskuksen hyvillä kansainvälisillä yhteyksillä.

    Entä jos virastot hajautettaisiin välille Tikkurila Hämeenlinna? Ei liian kauas mutta asuminen mahdollistuisi muuallakin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Sampo Smolander kirjoitti 10.9.2012 kello 1:37

    pekka kirjoitti:
    “Harvardin ja MITin sijaintipaikkakunta on Cambridge, MA, asukasluku n. 100000, ei siis varsinainen suurkaupunki (toki lähellä Bostonia).”

    MIT on 3 km ja Harvard 5 km päässä Bostonin ydinkeskustasta, ja molempiin pääsee paikallisella ratikalla (Bostonin T), joten kyllä ne minkä tahansa järkevän määritelmän mukaan ovat Bostonin suurkaupunkialueella.

    Muutenhan Teknillinen korkeakoulu Otaniemessä sijaitsisi kanssa pikkukaupungissa (Espoo, väkiluku 250 000), jos jätetään huomiotta miten lähellä Otaniemi ja Espoo on Helsinkiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. JouniL kirjoitti 10.9.2012 kello 8:22

    Juuri näin.

    Kyseessä on vedätys.
    Rakennusliikkeet ymmärtää, mutta miksi poliitikot. Sokaiseeko oman asunnon hinnan nousu.

    Toisaalta romahduskaan ei ole hyvä, mutta tavoitteeksi voisi ottaa ettei hinnat nouse ennään pitkään aikaan. Näin elintason nouse ratkaisee pikkuhiljaa ostokykyyn nähden liian korkeat hinnat.

    Liian vanha:
    “Vapaarahoitteiset tontit luovutetaan liian halvalla. Se on lahjoitus rakennusliikkeille. Ne pitäisi kilpailuttaa.”

    Markkinahintakin on manipuloistavissa. Hyvä esimerkki on Oulun seutu, jossa kunnat tonttien ylitarjonnalla pitävät rakennusmaan hinnan kohtuullisena.
    Kuunat saavat edullista raakamaata kun maanomistajalle ei synny odotusarvoa maan hinnan noususta tulevaisuudessa. Aina kannattaa myydä kun vain kunta ostaisi

    Ja kun rakennusliikkeet eivät pääse määräävään asemaan markkinoilla niin ei myöskään muu rakentaminen ole kallista .

    Kun pääkaupunkiseudulla rakentamisen hinta on 5000 euroa m2 mutta muualla maassa 2000m2
    Mikään rakentamiseen liittyväselitys ei kerro eroa, syy löytyy vedätyksestä

    Poliitikot ja rakennusliikket yhdessä vedättävät asumisen hinnan taivaisiin pääkaupunkiseudulla

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Jep kirjoitti 10.9.2012 kello 9:20

    Liian vanha:
    Markkinahintakin on manipuloistavissa. Hyvä esimerkki on Oulun seutu, jossa kunnat tonttien ylitarjonnalla pitävät rakennusmaan hinnan kohtuullisena.

    Mitä ihmeen ylitarjontaa se on jos hinnat pysyvät kurissa?

    Joko ihmisen asenteetkin ovat muuttuneet sellaisiksi, että mikäli tonteista ei ole valtava pula ja niistä huudeta älyttömiä hintoja, on kyseessä automaattisesti “ylitarjontatilanne”? 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Osmo Soininvaara kirjoitti 10.9.2012 kello 9:31

    Asuntojen hintataso Oulussa on niin matala, ettei se kata uustuotannon rakentamiskuluja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. pekka kirjoitti 10.9.2012 kello 11:46

    Sampo:

    Muutenhan Teknillinen korkeakoulu Otaniemessä sijaitsisi kanssa pikkukaupungissa (Espoo, väkiluku 250 000), jos jätetään huomiotta miten lähellä Otaniemi ja Espoo on Helsinkiä.

    Eikö tällä palstalla vallitseva helsinkiläisten nurkkapatrioottien mielipide ole, että Espoo ei ole kaupunki ollenkaan, joten TKK ei missään nimessä sijaitse suurkaupungissa 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Jouni Martikainen kirjoitti 10.9.2012 kello 13:00

    Osmo Soininvaara:
    Asuntojen hintataso Oulussa on niin matala, ettei se kata uustuotannon rakentamiskuluja.

    Vanhojen asuntojen kuulukin olla halvempia kuin uusien. Suhteellisesti sitä enemmän, mitä pienempi rakennusoikeuden arvo-osuus on hinnassa. Uudiskohteita Oulussa rakennetaan ihan reippaasti: Oikotie näyttää tällä hetkellä 869 asuntoa valinnoilla “vain uudiskohteet” ja “Oulu”. Rohkenen epäillä, että ne ovat kuitenkin ihan kohtuullinen bisnes tekijöilleen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. toke kirjoitti 10.9.2012 kello 15:08

    Osmo Soininvaara:
    Asuntojen hintataso Oulussa on niin matala, ettei se kata uustuotannon rakentamiskuluja.

    Eli koska asiat on Oulussa huonosti, mutta eri tavalla kuin Helsingissä, niin mitään ei tarvii pk-seudulla muuttaa?

    Kansantaloustilastotieteilijät voisivat joskus hieman aprikoida mitä maamme hyvinvointiin vaikuttaa se, että tosi isolle osalle väestöstä menee koko elämä ja sen tavoite oman kodin maksamiseen. Mihin kaikkeen tuottavempaan nämä sadat miljardit voisi sijoittaa, jos asuntojen hinnat olisivat kohtuullisempia. Suomihan on täynnä huippuosaamista ilman että sitä voitaisiin taloudellisesti hyödyntää, koska ei ole investoijia. Rivariunelmasta bisnesenkeliksi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. T. kirjoitti 10.9.2012 kello 18:34

    Onpa muuten mukava punavuoren rannan toimiston ikkunasta seurata kun jätkäsaareen rakennetaan sosiaalista asuntotuotanto ja hitaksi joillekin onnekkaille ja samalla taas miettiä omaa suuntaansa tunnin työmatkaa kehä-III:n maisemiin. Viimeiset sosiaaliasujat jäävät pois jossain puolivälin jälkeen. Toimiston vieressä olisi uusia asuntoja myynnissä, mutta ei vaan mahdollisuutta sijoittaa 700.000 euroa kaksioon (10.000 eur/m2). Mutta onhan se hienoa käyttää pari tuntia päivässä hyvään tarkoitukseen että sosiaaliasujat voivat elää keskustassa eivätkä syrjäydy jossain kehätien varrella. Matkoineen kymmenen tunnin päivän jälkeen itse tuskin jaksan alkaa rettelöimään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Tavallinen Teknikko kirjoitti 10.9.2012 kello 23:34

    Jotenkin on alkanut tuntumaan siltä, että Osmo sivustonsa jutuissaan on ryhtynyt samaistumaan Helsingin Sanomien nykyiseen linjaan, että “saa sitä heittää kiukaalle mitä sitten heitetään”.

    Niin asuntojen hintatasosta.

    Ellen väärin muista, niin aikoinaan hollantilaiset n. 1990-luvun alussa olivat kotimaassaan hyvinkin tyytyväisiä asuntojensa tuottamisen politiikaan, kun kuulemma (hollantilaiset kertoivat) hollannissa ei ole niin raha-ahneita asuntojen rakentajia/tuottajia, tuottamassa tavallisille ihmisille asuntoja kohtuu hinnalla.

    Meillähän liki kaikki asunnot tuotetaan sikavarusteluhintaan, mitä ylihintaa kaikilta omaan asuntoon pyrkiviltä pyritään rahastamaan.

    Mutta kun pankit eivät lainoita muita kuin ennalta määrittämiään (rekennutamiaan kohteita), myöntämillään lainoillaan, joita myöntävät ainoastaan niihin omiin ennalta määritettyihin kohteisiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. ij kirjoitti 17.9.2012 kello 15:19

    T.:
    Onpa muuten mukava punavuoren rannan toimiston ikkunasta seurata kun jätkäsaareen rakennetaan sosiaalista asuntotuotanto ja hitaksi joillekin onnekkaille ja samalla taas miettiä omaa suuntaansa tunnin työmatkaa kehä-III:n maisemiin.

    Se, että oikealla kaupunkialueella Helsingissä perheasuminen (käytännössä ratikka-alue) vaatii keskiluokkaiselta joko perintöä tai menestystä lotossa tai Hitas/ASO-arpajaisissa, on todella demoralisoivaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus