Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 11.9.2012

En pääse kok­ouk­seen, kos­ka lente­len hallinto­valiokun­nan kanssa rajavar­tios­ton helikopterin kyy­dis­sä. Mikko Särelä menee sinne puolestani. Hän on esitel­lyt lis­taa monipuolis­es­ti blo­gis­saan.

Kuninkaan­tam­men kaava

Tärkein päätös kos­kee Kuninkaan­tam­men kaavaa. Keskus­puis­ton ja Van­taan­joen kainaloon – joidenkin mielestä var­maankin keskus­puis­toon – tulee viiden­tuhan­nen asukkaan mie­lenki­in­toiselta vaikut­ta­va lähiö. Siel­lä pysäköin­ti on maan alla ja itse alueesta suuri osa on voitu toteut­taa ihmisen, ei auton mit­takaavas­sa käve­lykaupunk­i­na. Tämä on juuri sitä autot­to­muut­ta, jota olen halun­nut edistää.

Bus­sipysäkille Nur­mi­jär­ven­tielle on matkaa yli puoli kilo­metriä. Nur­mi­jär­ven­tien toiselle puolelle matkaa tulee 200 metriä lisää, kun ei ole suo­jati­etä, vaan pitää kiertää sil­lan kaut­ta. Lisä­mat­ka tulee alen­ta­maan joukkoli­iken­teen suo­sio­ta merkittävästi.

Lausun­to ELY-keskuk­sen tien­pidon suunnitelmasta

Mar­mate­taan siitä, että moni tärkeä kohde lykkäy­tyy, mikä vaaran­taa koko seudun kehi­tys­tä. Sanon taas ker­ran, että olisi parem­pi, jos val­tio vetäy­ty­isi koko alueen infrarak­en­tamis­es­ta ja kor­vauk­se­na tästä antaisi seudun kun­nille 150 miljoon­aa euroa vuodessa. Kun­nat ajoit­taisi­vat investoin­nit paljon järkevämmin.

28 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 11.9.2012”

  1. Taasko on pilat­tu vääräl­lä mit­takaaval­la hyvä idea? 5000 asukas­ta on liian vähän ylläpitämään palvelui­ta. Noi­ta pitäisi olla neljä kiin­ni toisissaan.

  2. OS: “Siel­lä pysäköin­ti on maan alla ja itse alueesta suuri osa on voitu toteut­taa ihmisen, ei auton mit­takaavas­sa käve­lykaupunk­i­na. Tämä on juuri sitä autot­to­muut­ta, jota olen halun­nut edistää.”

    Nyt herä­tys. Autokaupun­ki raken­netaan nyky­isin ihmisen mit­takaavas­sa. Kirkkon­um­mel­la näyt­tää tältä, Espoos­sa tältä ja tältä. Yhteisenä nimit­täjänä toimii irral­lisu­us kaupunki­rak­en­teesta, eli ain­ut jatku­mo on moot­tori­tie autoetäisyy­del­lä, ja loogi­nen ratkaisu logis­ti­ikkaon­gelmi­in yksi kaista lisää sitä mukaa kun tarvet­ta ilme­nee (vrt. Espoonlahti-Kirkkonummi).

    Autot­to­muus Kuninkaan­tam­men etäisyy­del­lä kaupunki­jatku­mos­ta tarkoit­taa kylän halkai­se­vaa ja mieluiten alit­tavaa raskas­raidet­ta (raskas­raide merk­i­tyk­sessä nopea myös kaupunkialueel­la), ja kun­nol­lista palve­lu­ta­soa ase­man ympäristössä. Toisek­seen, autot­to­muus tavoit­teena kuu­lostaa jotenkin dog­maat­tiselta, konkreet­tisel­la tasol­la kuvit­telisin poten­ti­aal­isille asukkaille riit­tävän sisään­tu­lotei­den ruuhkissa sei­somista miel­lyt­tävämpi ja nopeampi vai­h­toe­hto. Tätä ei ole Hämeen­lin­nantien pysäk­ki 500 metrin päässä ja alueen etelästä kiertävä jok­eri 2 ehkä joskus.

  3. Onpa harv­inaisen for­mal­isti­nen suun­nitel­ma, harpil­la piir­ret­ty sim­puk­ka. Saat­taa­han se näyt­tää hauskalta lentokoneen ikku­nas­ta. Mikään ympäröivässä kaupunki­rak­en­teessa ei kuitenkaan perustele valit­tua muo­toa, se on silkkaa matematiikkaa.Kovin moni asukas tuskin kuitenkaan ymmärtää motiivia,Pythagoraan teoreemaa.
    Kaare­vat muodot ovat ongel­mallisia pie­nil­mas­ton kannal­ta, tuuli kiihtyy kuper­il­la sivuil­la (ven­turi-ilmiö).
    Alueen sisäl­lä on pienipi­irteisyyt­tä, kuitenkin pitkät kaare­vat lamel­lit ovat aika massiivisia.
    Toimin­not on sijoitet­tu hier­arkises­ti väärin. Fokuk­se­na on muu­ta raken­net­ta korkeampi pyöreä umpi­mas­sa, asuin­ta­lo, joka lisäk­si tukkii alueen sisäosan atmos­fäärin. Kylä­ta­lo ja piaz­za on sen sijaan sijoitet­tu alueen reunalle, pitäisi olla juuri päin­vas­toin. Asukkai­ta kokoa­va julki­nen raken­nus ja sinän­sä sym­pa­at­tisen kokoinen pikku aukio tulisi sijoit­taa keskelle kylää.
    Uuteen valmis­telu­un vaan, kyl­lä Sini parem­paankin pystyy!

  4. Mikä tuo iso har­maa laatikko luo­teessa on? Ei näytä kauhean ihmismittakaavaiselta…

  5. Sep­po Honka­nen:
    Kylä­ta­lo ja piaz­za onsen sijaan sijoitet­tu alueen reunalle, pitäisi olla juuri päin­vas­toin. Asukkai­ta kokoa­va julki­nen raken­nus jas­inän­sä sym­pa­at­tisen kokoinen pikku aukio tulisi sijoit­taa keskelle kylää. 

    Var­maan tot­ta, että jos aukio vält­tämät­tä pitää tehdä, niin toimin­nan ytimessä sen pitäisi olla. Mielestäni varoit­tavas­ta esimerk­istä näpersin peräti blo­gi-artikke­lin: http://jounimartikainen.wordpress.com/2012/09/10/aukiot-nuo-kaupunkielaman-sykkivat-sydamet/

  6. Komp­paan ylläole­via, tää on liian pieni kaupungi­nosa tar­jo­tak­seen itsenäis­es­ti palvelui­ta. Mihin liit­tyen, kun se tunneli/kate ker­rankin olisi äkkiseltään oikea liiken­ner­atkaisu, niin onko sitä edes harkit­tu? Tarkoi­tan että tehdään toi liit­tymä kar­tan vasem­mas­sa alakul­mas­sa niin että Hämeen­lin­nan motari on ihan kun­nol­la maan alla. Siihen saisi lisää asu­tus­ta päälle ja jatku­vaa kaupunki­raken­net­ta Malminkar­tanoon ja etelään päin.

  7. Kuninkaan­tam­mi tulee ole­maan pitkälti palveluri­ip­pu­vainen Myyr­mäestä, joka on rajan vääräl­lä puolel­la eli sinne joutuu mak­samaan seu­tulipun jos menee sinne Jok­eri kakkosel­la. Toinen vai­h­toe­hto olisi Kan­nelmä­ki, jonne ilmeis­es­ti sen­tään entisen Per­hekun­nan tien jat­keesta vede­tään bus­si, sekin tosin silpoo Keskus­puis­toa. Kol­man­te­na vai­h­toe­htona on Malminkar­tano, jonne tuol­ta ei ole mitään yhteyt­tä. Ellei sit­ten men­nä hake­maan kaup­pakasse­ja Itäkeskuk­ses­ta asti… 

    Ei täm­möisiä his­to­ja Helsinki­in pidä tuoda.

  8. Oma

    Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja:
    Mikä tuo iso har­maa laatikko luo­teessa on? 

    Ai, se on nähtävästi Edi­tan van­ha teol­lisu­uski­in­teistö. Luulin ensin että siihen ollaan tuo­mas­sa jotain markettia.

    Tuo sim­pukka­muo­to kuvaa sitä ongel­maa joka on jo useis­sa kom­menteis­sa tääl­lä todet­tu — tuo alue ei mil­lään taval­la sulaudu ympäröivään kaupunki­in vaan on oma erilli­nen ja eris­tet­ty kokon­aisuuten­sa. Kuten kaik­ki asumiskonelähiöt mod­ernismin kek­simis­es­tä alka­en. Sil­lä erutuk­sel­la että niistä yritet­ti­in omana aikanaan tehdä itsenäisiä palvelu­iden ja liiken­teen suhteen.

  9. Moitiske­lin ere­hdyk­sessä Siniä kyseis­es­tä Kuninkaan­tam­men taide­teok­ses­ta. Spi­raal­ista menee pää pyörälle keneltä tahansa. Kaa­van laati­ja taitaa kuitenkin olla Suvi. Olen nolona.
    Ehkä ere­hdyk­seni tekee ymmär­ret­täväk­si se, että näitä Tyynilän tyt­täriä on niin mon­ta, kak­si jopa samal­ta arkkite­htikurssil­ta. Ja tämä tari­na ei ole sat­ua eikä tarua. Ter­veisiä. Seppo

  10. Sep­po Honka­nen: Toimin­not on sijoitet­tu hier­arkises­ti väärin. Fokuk­se­na on muu­ta raken­net­ta korkeampi pyöreä umpi­mas­sa, asuin­ta­lo, joka lisäk­si tukkii alueen sisäosan atmos­fäärin. Kylä­ta­lo ja piaz­za on sen sijaan sijoitet­tu alueen reunalle, pitäisi olla juuri päin­vas­toin. Asukkai­ta kokoa­va julki­nen raken­nus ja sinän­sä sym­pa­at­tisen kokoinen pikku aukio tulisi sijoit­taa keskelle kylää.

    Se aukio on var­maan siinä mis­sä on sik­si että Jok­eri 2 pysäk­ki on vier­essä, eli ilmeis­es­ti ajatel­tu että tuo on keskeinen kulku­väylä. Selviää liiken­nesu­un­nitel­mas­ta, http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2012/Ksv_2012-09–11_Kslk_24_El/220F37C1-74ED-403B-86F3-7AD4B848C22B/Liite.pdf

    Se on sit­ten eri jut­tu onko pysäk­it oikeis­sa paikoissa.

  11. Hienoa että han­ke ete­nee saman­laisia läm­päre­itä on pil­vin pimein PKS alueella.
    80–90-luvun tait­teen tont­tip­u­las­sa Ilask­ivi otti kar­tan käteen­sä ja piir­si virkamiehille muu­ta­man tyhjän län­ti kaavoitettavaksi.
    Moniko­han niistä on eden­nyt valmi­ik­si, siis sel­l­aisia jot­ka eivät sil­loin olleet prosessissa.

  12. Kohtu­uhin­taisen asumisen edis­tämisek­si lau­takun­ta voisi pyytää esit­telijältä selvi­tyk­sen alueen luvuista.
    Siis asun­to­jakau­ma jota on aikuis­ten oikeasti toteutet­tavis­sa, ilman että mikään talon kaavas­sa sidot­tu runk­osyvyys tms. estää hyvän suunnitelman.

    Onnis­tuuko mata­laen­er­gia­rak­en­t­a­mi­nen, raken­nusten muo­to ja autoko­tuk­set onko selvitet­ty kaavavai­heessa, yliläm­pö on vaka­va ongel­ma ja johtaa hel­posti jäähdy­tyk­seen. Var­maa on että vira­nomais­määräyk­set ja ihmis­ten vaa­timus­ta­so kas­va­vat tämän suh­teen raken­nuk­sen elinkaaren aikana, ikkunoiden suun­taus on tärkeä seikka.

    Ja tärkein kysymys alus­ta­vat kus­tan­nus­ta­sot han­kkeista. kaa­van poh­jal­ta pystyy mas­soit­tele­maan lasken­tayk­sikkö Euroa / brut­toneliö. Jos kaa­va syö brut­to­ja net­toneliöi­den kus­tan­nuk­sel­la tulee kallista, samoin kallis­ta­vat tek­i­jät help­po arvioi­da viitesuunnitelmasta.

  13. Juuri tänään (11.9.2012) saimme lukea Hesarista (A10), että kovan rahan vuokra-asun­to­ja ei juuri PK-seudulle raken­net­ta. Tätä ei ongel­maa ei helpota tämän päivän kaavamääräykset. 

    Tässä Kuninkaan­tam­men kaa­van määräyk­sis­sä tode­taan mm. seu­raavaa: “Tulee ton­tin ase­makaa­van mukaises­ta asun­tok­er­rosalas­ta vähin­tään 50 % toteut­taa asun­toina, jois­sa on kak­si maku­uhuonet­ta tai enem­män. äiden asun­to­jen keskip­in­ta-alan tulee olla vähin­tään 80 h‑m2. Määräys ei koske kaupun­gin vuokratuotantoa.”

    Vielä toinen koh­ta: “Jos ton­til­la on kaupun­gin vuokra-asun­to­ja, voidaan autopaikko­jen määrää niiden osalta vähen­tään 20 %:lla”.

    Näil­lä kahdel­la määräyk­sel­lä tehdään käytän­nössä mah­dot­tomak­si muiden kuin kaupun­gin vuokra-asun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen alueelle. Mik­siköhän näin?

    Alue rak­en­tu­isi nopeam­min eli kaupun­ki saisi investointin­sa takaisin nopeam­min sekä asun­to- ja asukaskan­ta olisi monipuolisem­pi, jos myös muu kuin kaupun­gin vuokra-asun­not ja vapaara­hoit­teiset asun­not oli­si­vat mahdollisia.

    Näitä asioi­ta voi sään­nel­lä myös maankäyt­tö­sopimuk­sis­sa ja ton­tin­lu­ovu­tuse­hdois­sa. Kaavamääräyk­sil­l­lä ohjaami­nen jäyk­istää alueen rakentamista.

    Vielä on mah­dol­lisu­us vaikuttaa.

    1. Nuo määräyk­set ovat kaavas­sa, kos­ka maa on yksi­tyisessä omis­tuk­ses­sa. Jos kaupun­ki omis­taisi maan, ne laitet­taisi­in ton­tin­lu­ovu­tuse­htoi­hin. Tuolle alueelle syn­tyy per­hea­sun­to­ja kyl­lä ilman kaa­van nimeno­maista vaa­timus­takin. Parkkipaikkavaa­timus kaupun­gin vuokrat­aloil­ta on tämän jäl­keenkin liian kova. Paikat ovat maan alla ja sik­si aika kalliita.

  14. tpyy­lu­o­ma: Se aukio on var­maan siinä mis­sä on sik­si että Jok­eri 2 pysäk­ki on vier­essä, eli ilmeis­es­ti ajatel­tu että tuo on keskeinen kulkuväylä. 

    IMHO oikeaan osunut sijain­ti on aukioille ensiar­voisen tärkeää, ja sinäl­lään tuo liiken­nea­spek­ti on osaltaan ihan rel­e­vant­ti. En ole kyl­lä ihan vaku­ut­tunut, riit­tääkö tuol­la kuitenkaan poten­ti­aali toimi­vaan piaz­za­an. Aiem­mas­sa viestis­säni linkkasin mielestäni varoit­tavaan esimerkki­in aukios­ta, joten linkataan nyt tas­a­puolisu­u­den vuok­si mielestäni onnis­tuneeseenkin: http://jounimartikainen.wordpress.com/2012/09/10/aukiot-nuo-kaupunkielaman-sykkivat-sydamet-osa-ii/

  15. Michael Perukan­gas: Kuninkaan­tam­mi tulee ole­maan pitkälti palveluri­ip­pu­vainen Myyr­mäestä, joka on rajan vääräl­lä puolel­la eli sinne joutuu mak­samaan seu­tulipun jos menee sinne Jok­eri kakkosella.

    Uskooko joku oikeasti että kaup­pa­matkat hoi­tu­isi bus­sil­la tai spo­ral­la? Oikeasti Kuninkaan­tammes­ta tul­laan aja­maan autol­la Kantsun Pris­maan, osu­uskau­pan markki­nao­suuk­sien varmis­tamisek­si kaavoite­taan tont­ti pari alepalle ja siwalle.

    1. antti
      Mei­dän viisi­henk­i­nen per­he on aina tehnyt kaup­pa­matkat spo­ral­la. Tek­isimme, vaik­ka meil­lä olisi auto. Ratikkapysäk­ki on Stock­kalla lähempänä kuin auto­hal­li, ratik­ka kul­kee autoa nopeam­min eikä tarvitse met­sästää pysäköintipaikkaa.

  16. antti: Uskooko joku oikeasti että kaup­pa­matkat hoi­tu­isi bus­sil­la tai sporalla?

    Ei se ole uskon asia, vaan hyvin yksinker­tainen ja vai­va­ton toimen­pide. Har­va sieltä kau­pas­ta viikot­tain raa­haa mitään jääkaappipakastimia.

  17. antti: Oikeasti Kuninkaan­tammes­ta tul­laan aja­maan autol­la Kantsun Prismaan

    Ihmeen paljon on aikaa ihmisil­lä: ensin kävel­lä autolle, sit­ten ajaa Kan­nelmä­keen, sit­ten kävel­lä kilo­metri­tolkul­la Pris­mas­sa ympäri­in­sä ja sit­ten autolle ja ajaa ja autol­ta koti­in. Huh!

    Min­ul­la ei olisi ikinä moi­seen aikaan. Paljon parem­pi ostaa ruo­ka lähikau­pas­ta, johon on lyhyem­pi mat­ka kuin Pri­mas­sa ulko-ovelta maitokaapille. 

    Täy­tyy olla tosi per­sauki­nen, jot­ta on varaa käy­dä Kuninkaan­tammes­ta (tai jostain yhtä) kaukaa autol­la Kan­nelmäen Pris­mas­sa ostoksilla.

  18. Mitä tulee ole­mas­sa ole­vi­in palvelui­hin tuos­sa Kuninkaan­tam­men lähistöl­lä, niin kun­nan­ra­jan toisel­la puolel­la Kai­vok­se­las­sa on täl­lä het­kel­lä kak­si ruokakaup­paa (S‑market ja Lidl). Kar­tan mukaan matkaa noi­hin tulee Kuninkaan­tammes­ta noin kilo­metrin verran.

    Kai­vok­se­lan muista kau­pal­li­sista palveluista voidaan myös maini­ta laa­ja valikoima autokaup­po­ja Hämeen­lin­nan­väylän molem­min varsin.

  19. Jari V: Ei se ole uskon asia, vaan hyvin yksinker­tainen ja vai­va­ton toimen­pide. Har­va sieltä kau­pas­ta viikot­tain raa­haa mitään jääkaappipakastimia. 

    Kukin tyylil­lään. Itse olen tyy­tyväi­nen on kohtu­ullisen kokoisen kau­pan maito­hyl­ly on suu­nilleen yhtä kaukana kuin se olisi hyper­mar­ketin ulko-ovelta. Sielä tulee käy­tyä läh­es päivit­täin. Jos matkaan pitäisi käyt­tää bus­sia — pois­lukien luon­tu­vasti työstä­palu­umatkan yhtey­dessä tehtävät ostok­set, ostok­sil­la luul­tavasti halu­aisi käy­dä harvem­min, jol­loin lap­siper­heel­lisel­lä ker­taos­tok­sen paino ja tilavu­us kas­vaisi kuitenkin sel­l­aisek­si, että voisi hyvinkin alkaa houkutel­la käy­dä vielä vähän harvem­min — ja tehdä se autolla.

  20. …Kuten kaik­ki asumiskonelähiöt mod­ernismin kek­simis­es­tä alka­en. Sil­lä erutuk­sel­la että niistä yritet­ti­in omana aikanaan tehdä itsenäisiä palvelu­iden ja liiken­teen suhteen. 

    Jos uno­hde­taan Suomes­sa, Venäjäl­lä, Ruot­sis­sa ja DDR:ssä 60-luvul­la raken­netut ker­rostalolähiöt, joiden elinkaari alkaa olla tien­sä päässä, on muual­la tehty asi­at fik­sum­min. Lähiöt on raken­net­tu pien- ja riv­i­taloista, jol­loin suo­ma­lais­ten lähiöi­den käsit­tämät­tömän iso­ja taloudel­lisia riske­jä, jot­ka tule­vat real­isoi­tu­maan koh­ta, on hajautet­tu ter­veesti. Se joka ostaa asun­non 60-luvul­la raken­netus­ta ele­ment­tik­er­rostalolähiöstä, on joko rikas tai ottaa kohtu­ullisen kovan riskin. 

    Län­si-Euroopas­sa lähiö raken­netaan ole­mas­sa ole­van raskaan ratain­fran var­teen. Lähiöön kaavoite­taan 10 000 asukas­ta käve­lyetäisyy­delle ase­mas­ta pien­taloi­hin ja/tai rivarei­hin. Yleen­sä se vielä erote­taan heti omak­si kun­nakseen, jot­ta palve­lut voidaan taa­ta. Suomes­sa ei vain osa­ta. Ajakaa junal­la vaik­ka Pasi­las­ta Kirkkon­um­melle. Matkalla on vain kak­si edes jotenkin ter­veesti kaavoitet­tua aluet­ta: Lep­pä­vaara ja Grani.

    1. Yleen­sä se vielä erote­taan heti omak­si kun­nakseen, jot­ta palve­lut voidaan taata.

      Tosin näis­sä mais­sa kun­ta ei vas­taa palveluista. Siis ter­vey­den­huol­losta, tai opetuk­ses­ta. Paikallispoli­i­sista ehkä.

  21. Kalle: Jos uno­hde­taan Suomes­sa, Venäjäl­lä, Ruot­sis­sa ja DDR:ssä 60-luvul­la raken­netut ker­rostalolähiöt, joiden elinkaari alkaa olla tien­sä päässä, on muual­la tehty asi­at fiksummin. 

    Kyl­lä “com­mieblock” ‑ele­ment­tilähiöitä ongelm­i­neen löy­tyy ihan kaikkialta. 

    — Ran­skas­ta (kuka muis­taa Pari­isin mel­lakat muu­ta­man vuo­den takaa)
    — Englan­nista (näitä näkee joskus jopa tv:n poli­i­sis­ar­jois­sa eli luulisi ole­van suo­ma­laisillekin tuttuja)
    — Län­si-Sak­sas­ta (mis­säs Chris­tiane F. asuikaan)
    — jopa sieltä tiivi­istä ja mata­las­ta Hollannista:

    http://binged.it/PCgJlG

  22. Osmo Soin­in­vaara: Tosin näis­sä mais­sa kun­ta ei vas­taa palveluista. Siis ter­vey­den­huol­losta, tai opetuk­ses­ta. Paikallispoli­i­sista ehkä. 

    Itse asi­as­sa kun­nat vas­taa­vat yleen­sä opetuk­ses­ta. Se on tot­ta, ettei DDR:stä lainat­tu­ja ter­veyskeskuk­sia ole nor­maaleis­sa län­si­mai­sis­sa yhteiskun­nis­sa kun­tien riesana.

    1. Kun­nat vas­taa­vat yleen­sä alak­ouluista, mut­ta eivät yleen­sä lukioista, ammazt­tik­ouluista tai ammat­tiko­rkeak­ouluista, kuten Suomessa.

Vastaa käyttäjälle Osmo Soininvaara Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.