Asuntopolitiikkaluento, osa 1: Miksi asunnot ovat kalliita?

40 vastausta artikkeliin “Asuntopolitiikkaluento, osa 1: Miksi asunnot ovat kalliita?”

1. Onko Sak­sas­sa muuten Helsin­gin seu­tu­un ver­rat­tavaa muut­tovoit­toaluet­ta? Sak­sas­sa­han siir­ret­ti­in pääkaupun­ki his­to­ri­al­li­sista syistä “kehi­tysalueelle” entisen Itä-Sak­san keskelle. Miten vaikut­taisi Suomes­sa, jos pääkaupungik­si päätet­täisi­in palaut­taa Turku?

   Vastaa

2. Jos maaseudul­ta muute­taan Helsinki­in, niin yhteiskun­ta tarvit­see vähem­män öljyä, ja vähem­män kaiken­laisia rak­en­tei­den ylläpi­tokus­tan­nuk­sia. Eli jos hin­nat nou­se­vat, niin vau­raus nousee vielä enemmän.

   Tyhjil­lään ole­vista asun­noista voi tehdä sen huomion, että USAs­sa niitä on läh­es vähem­män kuin ker­taakaan vuosikymme­neen. Tämä tarkoit­taa sitä, että talous tulee lähikuukausi­na elpymään voimakkaasti, ja tuo­maan kovan inflaa­tion mukanaan. 

   Suurin syy kiin­teistösek­torin vah­vaan vaiku­tuk­seen on sen ker­ran­nais­vaiku­tuk­set. Jos ihmi­nen ostaa talon, niin sinne oste­taan kodinkoneet ja sis­us­tuk­set ja muut samal­la ker­taa. Tämä työl­listää aivan val­ta­van määrän ihmisiä. Tai jos alueelta muute­taan pois, niin työ katoaa siinä samalla.

   Vastaa

3. “Sil­lä, raken­netaanko esimerkik­si Helsin­gin kaupun­gin alueelle vuosit­tain 4000 vai 6000 asun­toa ei ole juuri mitään vaiku­tus­ta asun­to­jen hin­toi­hin, kos­ka tuli­joi­ta riittää.”

   En ole kuul­lut tätä argu­ment­tia aiem­min. Onko näin tapah­tunut jos­sain muual­la maail­mas­sa vetovoimaiselle keskuk­selle? Teo­ri­as­sa se tietysti on mah­dol­lista, mut­ta luulisi että jos vetovoima olisi noin suur­ta, ihmiset pen­delöi­sivät Helsinki­in vielä enemmän.

   Vastaa

   1. Jos Helsingis­sä ei olisi asun­top­u­laa, tänne tulisi paljon työ­paikko­ja muu­la­ta maas­ta. Sik­si tuo asun­top­u­la on pysyvä.

      Vastaa

4. Tuos­sa on markki­na-ajat­telu vinksah­tanut, niin kuin usein julkisel­la puolen. Olen tör­män­nyt samaan mon­es­sa paiassa.

   Kyl­lä oikeasti lisäämäl­lä reilusti tar­jon­taa hin­nat lask­i­si­vat. Sitä vain ei halu­ta tehdä. Syitä monia.

   Onhan se kivan tun­tu­ista kun oman asun­non hin­ta nousee ajat­telee niin kaavoit­ta­ja kuin päättäjä.

   Olen aika mon­es­sa paikas­sa asunut ja nyt Turus­sa uud­estaan 30 vuo­den jäl­keen. Tääl­lä on aina kaavoitet­tu paljon asun­to­ja ja sik­si hin­nat ovat pysyneet kohtuullisena. 

   Helsingis­sä valite­taan ettei ole maa­ta. Osit­tain tot­ta mut­ta ei 8‑kerroksen jäl­keen myöskään kuu tör­mää taloon tai muuta.

   Jos laite­taan kym­menker­taine ker­rosmäärä saadaan nykyisen 20 000 asukkaan alue­seen mah­tu­maan melkein koko Helsin­ki. Sil­loin ale­taan olla oikean pil­ven­pi­irtäjän korkeudella.

   Helsin­ki on oikeasti pikkukaupun­ki jopa Euroop­palaisit­tain, kai juuri juuri kaupungik­si laskettava.

   Vastaa

5. Mik­si yleen­sä jar­rut­taa luon­nol­lista kehi­tys­su­un­taa, eli väestön keskittymistä.

   Mik­si vihreä sitä vas­tus­taa, kos­ka kiis­tat­tomasti se on ympäristön etu. Lisäk­si se on taloudel­lis­es­ti järkevintä. 

   Win-Win ekolo­gia ja ekonomia.

   Vastaa

6. Mitä aikakaut­ta kos­kee tieto, jon­ka mukaan Berli­i­ni olisi muut­to­tap­pioaluet­ta? Vuo­den 2011 lop­ul­la Berli­inin asukasluku (3,49 miljoon­aa) oli suurem­pi kuin ker­taakaan sit­ten vuo­den 1990. Pudo­tuk­si­akin on väestö­taulukos­sa toki ollut, kuten

   joulukuu 1944 4 361 398 asukas­ta mutta
   elokuu 1945 enää 2 807 405 asukas­ta väestölasken­nan mukaan,

   mut­ta tässä kyseessä ei ollut olen­nais­es­ti ”muut­to­tap­pio” vaan yleen­sä tappio.

   Niitä vapai­ta asun­to­ja löy­tynee län­sisu­unnal­ta esim. Span­daus­ta tai idästä yhtä kaukaa. Liiken­n­ev­erkko har­ve­nee laidoil­la ja matkus­t­a­mi­nen käy hitaak­si ja hankalaksi.

   Hyvä että äänikuningas ja vas­tu­unkan­ta­ja kuitenkin myön­tää, että ”Kun asun­to­ja on liian vähän, niitä on raken­net­ta­va lisää”. Jos raken­net­taisi­in kohtu­uhin­taisia vuokra-asun­to­ja halvem­malle maalle Itä- ja Pohjois-Helsinki­in, tot­ta kai tämä tar­jon­ta alen­taisi asumisen kus­tan­nuk­sia. Vaikea kuvitel­la, että sadat tuhan­net ihmiset heti ryn­täi­sivät pääkaupunkiseudulle työn ja parem­min palkan perässä, kun ei niitä töitä useim­mil­la aloil­la ole.

   Vastaa

7. Taisi olla 1970-luvul­la, kunn Don­ner valit­teli, että kaiken maail­man maalaiset muut­ta­vat Helsinki­in. Pää­timme muut­taa Espooseen, ettemme häir­itse stadi­laisia. Nyt Helsin­ki on vaa­ti­mas­sa Espoo­ta itselleen. 

   Asun­to­jen hin­noista: Pääkaupunkiseudul­ta löy­tyy edullisia asun­to­ja mut­ta ihmiset halu­a­vat vaalia imagoa ja sta­tus­ta. Katu­osoit­teesta ollaan valmi­ita mak­samaan mitä vain. Asun­non muus­ta tasos­ta ollaan valmi­ita tinkimään.

   Vastaa

8. “Jos asun­not oli­si­vat pyöril­lä, Helsinki­in muut­taisi läh­es välit­tömästi sato­ja tuhan­sia ihmisiä työn ja korkeampi­en palkko­jen perässä – ja sen jäl­keen yhä lisää, kos­ka ansain­tamah­dol­lisu­udet muual­la Suomes­sa katoaisi­vat väen vähetessä ennestään.”

   Epäilen tuo­ta sato­jen tuhan­sien muut­to­halukku­ut­ta. Helsin­gin palkkaero muuhun maa­han­han kytkey­tyy osin asun­top­u­laan. Jos asun­top­u­la ratkeaisi, myös palkkaero (ainakin nykyiseen suun­taan) katoaisi. Ja samal­la palkkaeros­ta johtu­vat muut­to­ha­lut muus­ta maas­ta väheni­sivät. Jos asun­not oli­si­vat pyöril­lä, moni asun­to jatkaisi matkaa Helsingistä myös eteenpäin.

   Mitä mainit­se­maasi Berli­ini­in tulee, siel­lä tyhjistä asun­noista suuri osa on OLLUT itä-Sak­san aikaisia betonikolosse­ja kaupun­gin itäosas­sa. Hin­tata­so on noin puo­let län­si-Berli­inin hin­tata­sos­ta. Mut­ta väki ei haluN­NUT muut­taa halpoi­hin asun­toi­hin, vaik­ka niitä oLI tar­jol­la. Kunnes nyt, kun kaupun­ki kär­sii taas asuntopulasta.

   Tietosi siitä, että Berli­i­ni olisi muut­to­tap­pioaluet­ta on myös jo van­hen­tunut. Ei todel­lakaan pidä paikkaansa, että:

   “Muut­to­tap­piokun­nis­sa tilanne on tietysti toinen. Myös Berli­i­ni on muut­to­tap­pioaluet­ta. Siel­lä on 200 000 asun­toa tyhjänä, joten hin­nas­ta tai vuokras­ta on help­po neuvotella.”

   Tilanne on kään­tynyt päin­vas­taiseen suun­taan. Viime vuon­na Berli­i­ni sai peräti 150 000 hen­gen muut­tovoiton. Se muut­ti samal­la kaupun­gin asun­toti­lanteen asun­to­jen yli­tar­jon­nas­ta asun­top­u­laan, ja heilaut­ti asun­to­jen hin­nat ja vuokrat reip­paaseen nousuun.

   Kuten Tekni­ik­ka & Talous ‑lehdessä alku­vuodes­ta todettiin,

   “- Vielä jokin vuosi sit­ten kaupungis­sa oli sata tuhat­ta tyhjää asun­toa, mut­ta ne ovat nyt läh­es jär­jestään täyt­tyneet. Jopa Hohen­schön­haus­enin ja Hönowin kaltaiset ele­ment­tilähiöt ovat täyt­tyneet asukkaista.”

   http://www.tekniikkatalous.fi/rakennus/asuntojen+hinnat+laukkaavat+berliinissa+yllattavasta+syysta/a790998

   Vastaa

9. Tuo on muuten erit­täin kyseenalainen ver­tailu­ta­pa, että ver­rataan “ker­rostalokak­sioiden” hin­to­ja. Pitäisi ver­ra­ta edes saman vuosikymme­nen ker­rostalokak­sioiden hin­to­ja, jot­ta puhut­taisi­in yhtään samas­ta asi­as­ta. Tai edes van­ho­jen asun­to­jen kaup­paa, ellei rak­en­tamisvu­osikymme­nen (tai viimeisen ison perus­paran­nuk­sen, jon­ka hin­ta voi olla 1000 euroakin neliöltä, ajanko­hdan) perus­teel­la ero­ja halu­ta tehdä. 

   Asun­tokan­ta­han on myös hyvin eri­lainen eri kaupungeis­sa. Jois­sain kaupungeis­sa ei ole juurikaan raken­net­tu viimeiseen 20 vuo­teen. Nuo vähän yli 1000 euron ker­rostaloneliöhin­to­jen asun­not ovat aika lail­la toisen kun­toisia ja toisen ikäisiä kuin muut­tovoit­tokaupunkien asun­not. Eikä niitä valitet­tavasti usein remon­toidakaan, kun remont­ti ei nos­ta asun­non arvoa edes remon­tin hin­nan ver­taa. Esim. merkit­tävää putkire­mont­tia, jon­ka hin­ta on 500‑1000 euroa neliöltä, ei purku­tuomio­ta odot­tele­vis­sa 1000 euron neliöhin­nan talois­sa tehdä.

   Vas­taavasti Helsingis­sä on todet­tu perusko­r­jauk­sen tai perus­paran­nuk­sen vaiku­tuk­sen ole­van asun­non hin­taan 500‑1500 euroa neliöltä.

   http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/71353-vanhojen-asuntojen-hinnat-ovat-nousussa-helsingissa

   Perusko­r­jauk­sis­sa­han kiin­toisaa on myös se, että ne eivät vaiku­ta vain perusko­r­jatun kiin­teistön hin­taan — vaan myös seudun muiden talo­jen hin­toi­hin. Jos maise­mat asun­non ikku­nas­ta paranevat, kun naa­puri­raken­nuk­sen julk­i­sivu remoin­toidaan, myös tuon asun­non arvo nousee…

   Vastaa

10. Liian vauras­ta väkeä, kun ei enää vuokra­ta opiske­li­joille sun muille ylimääräistä huonet­ta, tai jopa asun­toa, kun omat kakarat ovat otta­neet siivet alleen. Ihan läm­mitet­ty­inä kuu­tioina ajatel­tuna asun­top­u­la pääkaupunkiseudul­la on kum­malli­nen ilmiö. Lisää raken­netaan, vaik­ka van­haakin on tyhjänä. Potkii pahasti päähän han­ket­ta saa­da kulu­tus­ta laskettua.

    Taas kai­vat­taisi­in arkkite­htien mukaan­tu­loa siinä, ettei tyhjää tilaa jäisi. Kiinas­sa 60 miljoon­aa tyhjää asun­toa ja sen talout­ta ihail­laan? Myös las­ten puhal­telemat saip­puaku­plat ovat het­ken aikaa ihan kivo­ja. Ehkäpä ne mum­mot ja pap­at tulisikin Thaimaan sijas­ta ohja­ta Kiinaan? 

    Kult­tuuriko pakot­taa siihen, että jokaiselle tarvi­taan oma ulko-ovi? Oven takana ehkä 150 neliötä ja kak­si ihmistä. Samal­la ker­ro­taan maa­pal­loa syötävän velak­si, jota ei pysty mak­samaan takaisin. Kum­mallista. Mielu­um­min näk­isi vaik­ka avo­hakkui­ta, kuin asun­toaluei­den lev­iämistä turhu­u­den päiten. Ainakin ne kas­va­vat takaisin ja ovat usein hyviä mar­japaikko­ja, mut­ta met­sälähiöön on turha men­nä puolukoi­ta äyskäröimään tois­t­en takapihalle.

    Mitäköhän, jos rak­en­taisi siitä kaupunki­ti­las­ta olo­huonet­ta ja jätet­täisi­in turha tila rak­en­ta­mat­ta niiden ulko-ovien sisäpuolelle? Säi­ly­isi min­ullekin muu­ta­ma mar­japaik­ka, kun ei tah­do ehtiä kiireisimpi­en edelle Keskus­puis­toon. Joutuu vain sotke­maan sanko­jen kanssa aina vain kauem­mak­si, kun ilmestyy noi­ta uusia asuinaluei­ta pitkin metsiä.

    Vastaa

11. Aja­tus­ta siitä, että Helsin­gin seudun asun­to­jen korkeat hin­nat johtu­vat siitä, että niin moni halu­aa muut­taa sinne voisi ava­ta hie­man enemmän.

    Halu (tai neu­traal­im­min ten­denssi) muut­taa Helsin­gin seudulle johtuu monista (posi­ti­ivi­sista, negati­ivi­sista ja neu­traaleista) tekijöistä.

    - seudul­la on työ­paikko­ja (ja muual­la ehkä ei)
    — seudul­la on korkeakouluja
    — seudul­la on korkeasti palkat­tu­ja työpaikkoja
    — Suomen pääkaupun­gin toiminnot

    - jotkut pitävät tiivi­istä kaupunki­mais­es­ta asumisesta
    — joillekin laa­ja kult­tuuri- tai viihde­tar­jon­ta on tärkeää
    — pääkaupun­gin sta­tus vetää puoleen­sa (ja nos­taa hintoja)
    — alueen asun­to­jen viihty­isyys (eri tek­i­jät eri kun­nil­la ja alueilla)
    — joillekin suurehko kaupun­ki tar­joaa myös anonymiteettia

    - alhainen veroäyri

    Urao­hjuk­sille Helsin­gin seu­tu on kan­nat­tavin sijoit­tau­tu­mi­s­paik­ka, eri­tyis­es­ti hallinnon alal­la. Helsin­ki toimii myös astin­lau­tana työte­htävi­in ulkomaille.

    Monop­o­lisoi­tu­miske­hi­tys ja keskit­tymi­nen on luon­nol­lista. Jos asioiden annetaan kehit­tyä vapaasti, suurim­mat talouskeskuk­set ja suurim­mat fir­mat kas­va­vat suurim­mik­si. Tämä varmis­taa myös Helsin­gin seudun kasvun läh­es rajat­ta. Suo­mi voi vali­ta joko vapaan keskit­tymisen tai sen jar­rut­tamisen. Blo­gia­r­tikke­li viit­taili siihen mah­dol­lisu­u­teen, että korkei­ta hin­to­ja käytetään myös muut­toa rajoit­ta­vana tek­i­jänä. Muitakin tapo­ja on, mut­ta ne kaik­ki lienevät jos­sain määrin kivuliaita.

    Suomen talouden ja suo­ma­lais­ten viihtyvyy­den kokon­aise­tu ei vält­tämät­tä ole kaiken keskit­tämi­nen yhteen paikkaan. Tämä vaikut­taa myös asumisen hintaan.

    Kun­nat pyrkivät yleis­es­ti kas­vat­ta­maan kokoaan. Tämäkin on kovin luon­taista. Helsin­ki ilmeis­es­ti ennus­taa ja halu­aa 400 000 asukas­ta lisää. Samoin kun­tien välil­lä on kil­pailua rikkaista asukkaista, työ­nan­ta­jista ja pääkont­tor­eista. Täl­lainen taloudelli­nen kasvu nos­taa asun­to­jen hin­taa. Mut­ta liian pitkälle vietynä täl­lainen raja­ton kasvu voi myös laskea asun­to­jen hin­taa ruuhkau­tu­misen ja “slum­mi­u­tu­misen” myötä.

    Nuo keskustel­lut tek­i­jät siis kas­vat­ta­vat asun­to­jen hin­to­ja suuris­sa kaupungeis­sa, pääkaupungis­sa, kil­pailukyky­i­sis­sä kun­nis­sa ja viihty­i­sis­sä kunnissa.

    > Sil­lä, raken­netaanko esimerkik­si Helsin­gin kaupun­gin alueelle vuosit­tain 4000 vai 6000 asun­toa ei ole juuri mitään vaiku­tus­ta asun­to­jen hin­toi­hin, kos­ka tuli­joi­ta riittää.

    Toki asun­top­u­la myös nos­taa hin­to­ja. Vaik­ka paine olisi jatku­va, asun­top­u­la voi olla joko suuri tai pieni. Eivät kaik­ki kuitenkaan ker­ral­la Helsin­gin seudulle muu­ta. Rak­en­t­a­mi­nen kysyn­nän tahdis­sa tai lähel­lä sitä siis alen­taa hin­to­ja. Tilaakin riit­tää, jos Helsin­gin seudun käsitet­tä laa­jen­netaan kasvun mukana.

    Pitäisi myös ver­ra­ta asun­to­jen ja työ­paikko­jen suhdet­ta. Helsin­gin keskus­tan korkeat hin­nat johtu­vat osin siitä, että osa keskus­tan työn­tek­i­jöistä joutuu matkus­ta­maan töi­hin kaukaa. Kaavoitus voisi kor­ja­ta tuo­ta suhdetta.

    Jos asun­to­jen hin­to­ja halut­tasi­in alas, tästä jutustelus­ta jäisi kai käteen ainakin mah­dol­lisu­udet jar­rut­taa luon­taista keskit­tymistä (tai tukea muiden aluei­den kehi­tys­tä) val­tion tasol­la, rak­en­taa lisää asun­to­ja, kor­ja­ta asun­to­jen ja työ­paikko­jen epä­tas­apain­oa, ja luop­ua kun­tien välis­es­tä asukas- ja työpaikkakilpailusta.

    Vastaa

12. Joku viikko tästä samas­ta aiheesta puhut­ti­in uutis­lähetyk­sis­sä ja sil­loin ker­rot­ti­in, että Helsin­gin seudulle muute­taan vain vähän muual­ta Suomes­ta. Sen sijaan ulko­mail­ta muut­tavia on moninker­tainen määrä.

    Ja trendin san­ot­ti­in jatku­van saman­laise­na — väk­ilu­vun oletet­tu kasvu johtuu syn­tyvyy­den lisään­tymis­es­tä ja ulko­mail­ta muu­tos­ta, ei maan sisäis­es­tä muuttoliikkeestä.

    Mikä siis on totta?

    Vastaa

    1. Joku viikko tästä samas­ta aiheesta puhut­ti­in uutis­lähetyk­sis­sä ja sil­loin ker­rot­ti­in, että Helsin­gin seudulle muute­taan vain vähän muual­ta Suomes­ta. Sen sijaan ulko­mail­ta muut­tavia on moninker­tainen määrä.

       Osit­tain näin, mut­ta uutis­toim­i­tusten kyky analysoi­da tilas­to­ja ei aina ole täydellistä.
       Jos savos­ta tulee Helsinki­in kak­si nuor­ta pariskun­taa, jot­ka molem­mat pyöräyt­tävät kak­si las­ta, minkä jäl­keen toinen pariskun­ta muut­taa takaisin Savoon, on Helsin­gin asukasluku lisään­tynyt neljäl­lä, mut­ta Savon ja Helsin­gin muut­to­tase on tasapainossa.
       On tot­ta, että ulko­maalais­peräi­nen väestö lisään­tyy Helsin­gin seudul­la nopeasti, mut­ta nuo muut­toli­iketi­las­tot liioit­tel­e­vat tätäkin kos­ka ulko­maa­ialset tule­vat Suomeen usein Helsin­gin kaut­ta. Jos viro­lainen muut­taa Tallinnas­ta ja Helsinki­in ja koh­ta Helsin­ngistä Tam­pereelle, on Helsingillä muut­tovoit­toa ulko­mail­ta ja muut­to­tap­pi­o­ta Tampereelle.
       Tot­ta on myös se, että vaik­ka Suomes­sa kiel­let­täisi­in muut­ta­mi­nen kun­nas­ta toiseen, Helsin­gin seudun asukasluku kas­vaisi paljon ja moni kun­ta menet­täisi muu­ta­mas­sa vuosikymme­nessä melkein koko väestön­sä. Onhan meil­lä kun­tia, jois­sa medi­aani-ikä on kuu­den kymme­nen paikkeilla.

       Vastaa

13. Kat­selin kiin­nos­tuk­ses­ta Tam­pereen ker­rostalokak­sioiden vas­taavia hin­to­ja postinu­meroalueit­tain. Vapaara­hoit­teis­ten ker­rostalokak­sioiden neliöhin­nat vai­hte­liv­at näköjään viime vuon­na postinu­meroalueit­tain Tam­pereel­la 1090 eurosta neliöltä 3630 euroon neliöltä. Kalleim­mat hin­nat oli­vat keskus­tan alueel­la (yksit­täis­ten uudehko­jen asun­to­jen neliöhin­nat saat­toi­vat ylit­tää 6000 euroakin, kuten esim. perusko­r­ja­tus­sa Com­mercen talos­sa keskus­torin laidal­la neliöhin­nat ovat), mut­ta van­ho­jen perusko­r­jaa­mat­tomien, heikkokun­tois­t­en asun­to­jen osu­us las­kee keski­hin­to­ja)- Vas­taavasti halvim­mat hin­nat oli­vat kaueam­pana keskus­tas­ta niil­lä asuinalueil­la, jois­sa on paljon van­haa ja huonokun­toista kiinteistökantaa.

    Esimerkik­si Tam­pereen pohjoiso­sis­sa, kuten vaikka­pa yli 40 kilo­metrin ajo­matkan päässä keskus­tas­ta pohjoiseen sijait­sevas­sa Velaatas­sa, asun­to­jen hin­nat ovat aika eri tasoa kuin keskus­tas­sa. Tosin on sinän­sä kyseenalaista, tuleeko Teiskon yms. kun­tali­itok­sista johtuen Tam­pereeseen liitet­ty­jen maaseu­tu­aluei­den asun­to­jen hin­nat huomioi­da Tam­pereen keskiar­vo­ja laskettaessa. 

    Helsin­gin maap­in­ta-ala­han on blo­giver­tailun pien­impiä. Esim. Lappeen­ran­nan Kuo­pi­on, Oulun ja mah­dol­lis­es­ti jopa Jyväskylän nykyi­nen maap­in­ta-ala on huo­mat­tavasti suurem­pi kuin Helsin­gin, Van­taan, Espoon ja Kau­ni­ais­ten yhteensä.

    Selvää on se, että tule­vien kun­tali­itosten yksi seu­raus on asun­to­jen neliöhin­to­jen lasku entis­es­tään — tilas­to­ja tarkasteltaes­sa. Ydinkeskus­to­jen hin­tata­sot — etenkin uud­is­raken­nuk­sen kohdal­la — vaan alka­vat olla aika kaukana kaupunkien tilas­tol­li­sista neliöhin­takeskiar­voista, kos­ka jälkim­mäisi­in tilas­toituu mukaan hyvinkin kaukana keskus­tas­ta ole­via alueita.

    Vastaa

14. Tim­oT:
    Onko Sak­sas­sa muuten Helsin­gin seu­tu­un ver­rat­tavaa muut­tovoit­toaluet­ta? Sak­sas­sa­han siir­ret­ti­in pääkaupun­ki his­to­ri­al­li­sista syistä “kehi­tysalueelle” entisen Itä-Sak­san keskelle. Miten vaikut­taisi Suomes­sa, jos pääkaupungik­si päätet­täisi­in palaut­taa Turku?

    Onhan Sak­sas­sa muut­tovoit­toalueitakin. Esimerkik­si München, Nürn­berg jne. Deutche Bank on laat­in­ut aika kuvaavia ennustei­ta jatkon suh­teen täl­lä sar­al­la, ks. sivu 6 linkistä
    http://www.dbresearch.de/PROD/DBR_INTERNET_EN-PROD/PROD0000000000271958/Regional+population+forecasts+for+Germany%3A+Uncertain+and+unstable,+but+valuable+nevertheless.pdf

    Sak­san väk­iluku kokon­aisu­udessaan taisi saavut­taa huip­pun­sa vuon­na 2005, mis­tä väk­iluku on alen­tunut joitain sato­ja tuhan­sia. Koti­talousten määrä on kuitenkin kas­vanut jatku­vasti. Syynä tähän eroon on koti­talouskoon jatku­va pienen­e­m­i­nen. Etenkin yhden hen­gen talousten määrä on kasvanut.

    Mut­ta samaan aikaan kehi­tys, jos­sa ihmiset halu­a­vat isom­pia asun­to­ja ja myös use­am­min kakkosasun­to­ja, on jatkunut — mikä on tarkoit­tanut asun­to­tarpeen jatku­vaa kasvua. Tar­jon­ta on siel­läkin laa­han­nut koko ajan kysyn­tää jäl­jessä kasvukeskuk­sis­sa. Lisärak­en­t­a­mi­nen kuluu jo keskimääräisen asuin­pin­ta-alan kasvu­un, minkä takia se ei mon­es­sakaan kaupungis­sa tar­joa juuri mah­dol­lisuuk­sia lisä­muu­tolle. Muut­to­tap­pioalueille puolestaan jää yhä enem­män tyhjää asuntokantaa.

    Vastaa

15. Mil­laiset vaiku­tuk­set Helsin­gin asun­toti­lanteeseen olisi sosi­aal­i­toimen mak­samien “hyväksyt­tävien asum­is­meno­jen” laskul­la? Täl­löin kymmenet­tuhan­net ohjat­taisi­in muut­ta­maan ruuh­ka-Suomes­ta edullisem­paan muut­to­tap­pio-Suomeen? Näin mata­la­palkkaisil­la työläisil­läkin olisi varaa asua ekol­o­gis­es­ti lähel­lä työpaikkojaan. 

    Vuokrien lasku vaikut­taa alen­tavasti omis­tusasumisenkin hin­taan, lisäk­si markki­noille vapau­tu­isi sijoi­tusasun­to­ja. Nykyi­nen tilanne on nurinkurinen.

    Vastaa

16. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos Helsingis­sä ei olisi asun­top­u­laa, tänne tulisi paljon työ­paikko­ja muu­la­ta maas­ta. Sik­si tuo asun­top­u­la on pysyvä.

    Mut­ta asun­to­jen hin­nat lask­i­si­vat siinä vai­heessa, kun innokkaim­mat muut­ta­jat oli­si­vat muut­ta­neet, ja enää vähem­män innokkaat oli­si­vat muual­la maas­sa. Asun­top­u­la olisi siis hin­noil­la mitat­tuna lievempi.

    Vastaa

17. Mus­ta tässä uno­htuu mit­takaa­va. Jos kaupun­gin asukaspo­ten­ti­aali on n, niin asun­to­jen saatavu­us rajoit­taa sitä sikäli kun ylipään­sä on käytän­nässä mah­dol­lista asut­taa kaupungis­sa n asukas­ta. Se mikä on mah­dol­lista riip­puu poli­ti­ikas­ta, maanti­eteestä, liiken­n­ev­erkos­ta, jne. tapausko­htais­es­ti, mut­ta on siinä nyt vis­si ero että onko n 1,5, 3, 6 vai 12 miljoonaa.

    Vastaa

18. Osmo Soin­in­vaara:

    Mut­ta asun­to­jen hin­nat lask­i­si­vat siinä vai­heessa, kun innokkaim­mat muut­ta­jat oli­si­vat muut­ta­neet, ja enää vähem­män innokkaat oli­si­vat muual­la maas­sa. Asun­top­u­la olisi siis hin­noil­la mitat­tuna lievempi

    Jotenkin suh­taudun tähän ajatuk­seen epäillen. Maail­ma on täyn­nä kaupunke­ja, jois­sa ei ole asun­top­u­laa. Mut­ta ei niihin työ­paikko­ja satele. Sen sijaan asun­top­u­lakaupun­git ovat yleen­sä kohta­laisen hyvin työl­lis­tet­tyjä — johtuen siitä, että asun­top­u­la pitää köy­hälistöä kaupungista loitol­la, jol­loin asukkaat ovat keskimääräistä parem­pit­u­loisia. Näin­hän on Helsingis­säkin. Kalleim­mil­la asuinalueil­la asu­vien keskimääräiset tulot ovat aivan eri luokkaa kuin jonkun Itä-Helsin­gin lähiön. Jos asun­top­u­laa Helsingis­sä ei olisi, asukkai­ta tulisi jonkin ver­ran lisää, ehkä etenkin etelän suun­nas­ta. Mut­ta yhteyt­tä sen välille, että muun Suomen työ­paikat siir­ret­täisi­in Helsinki­in on vaikea nähdä. Out­okum­mun teräste­hdas pysynee jatkos­sakin Tornios­sa, paperite­htaat jok­ien var­rel­la siel­lä, mis­sä on saatavil­la puu­ta, ja siivoustyö­paikat siel­lä, mis­sä on kiin­teistöjä siivottavana.

    Asukkaiden määrän kasvu toisi mukanaan lisää ter­vey­den­hoidon työ­paikko­ja ja ehkä jonkin ver­ran lisää siivousalan työ­paikko­jakin. Mut­ta esim. ole­mas­saol­e­vaa teol­lisu­ut­ta ei var­maan Helsinki­in kovin paljoa silti siir­ty­isi. Teol­lisu­u­den työ­paikko­jen sijoi­tu­s­paikan määräävät pääasi­as­sa muut asi­at kuin asuntopula.

    Asun­to­jen hin­nan romaut­ta­mi­nen voisi kyl­läkin tehdä ison loven Helsin­gin kaupun­gin kiin­teistövero­tu­loi­hin. Käytän­nössä asun­to­jen hin­to­jen romau­tus voisi johtaa myös Helsingis­sä esim. remon­toin­nin vähen­e­miseen. Tosin en usko asun­to­jen hin­to­jen yleiseen rom­ah­duk­seen edes asun­to­jen määrän tar­jon­nan kaut­ta. 1960-luvun mur­ju­jen hin­nat voisi­vat sil­loin kyl­lä rom­ah­taa, mut­ta muun asun­tokan­nan hin­nat heilunevat jatkos­sakin sen mukaan, kuin­ka ison asun­to­lainan ihmi­nen pystyy otta­maan. Jos korot nou­se­vat olen­nais­es­ti tai palkko­jen nousu hidas­tuu, myös asun­to­jen hin­take­hi­tys tästä johtuen muuttuu.

    Iso vaiku­tus voisi olla myös sosi­aalisen asumisen tukien muu­tok­sil­la. Nythän Helsingis­säkin todel­la moni asun­to on jol­lain taval­la tuet­tua asum­ista. Joko val­tion (ara­va, korkotuet, omis­tusasumisen tuet, opiske­li­joiden asum­is­lisät, yleiset asum­istuet, armei­jas­sa ole­vien asum­istuet jne.), jonkun säätiön (myös opiske­li­ja-asun­not) tai kun­nan toimes­ta. Lisäk­si moni asuu fir­man lasku­un. Puh­tai­ta asukkaiden itse kokon­aan mak­samia asuinkus­tan­nuk­sia on yllät­tävän vähän.

    Vastaa

19. Tätä taus­taa vas­ten onkin vähän outoa, että helsin­ki kynsin ham­pain haalii val­tion viras­to­ja ja vas­tus­taa hajasi­joi­tus­ta hen­keen ja vereen.

    Vastaa

20. tilas­tokeskuk­sen sivuil­ta voi käy­dä kat­so­mas­sa kuin­ka paljon suomea tai ruot­sia ja sit­ten toisaal­ta mui­ta kieliä puhu­vien määrät ovat muut­tuneet täl­lä vuosi­tuhan­nel­la Helsingis­sä. Ensim­mäiodot­ta­mas­sa on muut­tunut hyvin vähän; Helsin­gin kasvu on ulko­mail­ta tullutta.

    Vastaa

21. Neliöhin­to­jen perus­teel­la kan­nat­taa muut­taa tietenkin Lah­teen ase­man viereen ja kulkea oiko­radal­la alle tun­nis­sa Hesaan, jos vielä työ­matkoista hyvitet­täisi­in täysimit­tais­es­ti 100 km suun­taansa. Lahti kun ei ole mikään nukku­malähiö, vaan tiivi­is­sä keskus­tas­sa on kult­tuuri ja muutkin palve­lut lähellä.

    Vastaa

22. Kaupunkien kasvulle ei ole rajo­ja näkyvis­sä. Ain­oa kasvua hillit­sevä seik­ka onkin juuri tuo asun­to­jen kallistuminen. 

    Maaseudulle on luvas­sa vain köy­htymistä, kur­jis­tu­mista ja asu­jaimis­ton van­hen­e­mista. Ei tätä kehi­tys­tä mikään ole pysäyt­tämässä lähi­t­ule­vaisu­udessa. Maaseudul­la ole­va teolli­nen tuotan­tokin näyt­tää ole­van supis­tu­mas­sa ennem­min kuin laa­jen­e­mas­sa. Tämä johtaa toisaal­ta brasil­ias­sa faveloi­hin ja helsingis­sä klaukkaloihin.

    Mut­ta hyviä uutisia: varmin sijoi­tus kelle tahansa lähi­t­ule­vaisu­udessa onkin asun­to helsingis­sä. Ja tietysti vielä niin, että ei tarvitse itse asua siinä, vaan arvon­nousun voi myymäl­lä lunas­taa joku päivä. Näin sitä uudet helsinki­in muut­ta­vat yliop­pi­laspol­vet luo­vat vau­raut­ta sijoi­tusasun­toa pitäville.

    Vastaa

23. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos Helsingis­sä ei olisi asun­top­u­laa, tänne tulisi paljon työ­paikko­ja muu­la­ta maas­ta. Sik­si tuo asun­top­u­la on pysyvä. 

    Vaik­ka pula olisi pysyvä, niin sen määrän ei tarvit­sisi olla vakio.

    Lisäk­si pitäisi saa­da hie­man perustelui­ta sille, mik­si juuri asun­tokaup­pa on sel­l­ainen poikkeus markki­na­t­alouden kysyn­nän ja tar­jon­nan lais­sa, että hin­nat eivät muu­tu mihinkään kunnes kysyn­tä on täysin sama kuin tarjonta.
    Edelleenkään se, ettei täy­del­lisyyt­tä ole ole­mas­sa, ei riitä perusteluk­si olla tekemät­tä mitään paremmin.

    Vastaa

24. Osmo Soin­in­vaara: Osit­tain näin, mut­ta uutis­toim­i­tusten kyky analysoi­da tilas­to­ja ei aina ole täydellistä.
    Jos savos­ta tulee Helsinki­in kak­si nuor­ta pariskun­taa, jot­ka molem­mat pyöräyt­tävät kak­si las­ta, minkä jäl­keen toinen pariskun­ta muut­taa takaisin Savoon, on Helsin­gin asukasluku lisään­tynyt neljäl­lä, mut­ta Savon ja Helsin­gin muut­to­tase on tasapainossa. 

    Miten sit­ten selität tämän:

    Helsin­gin suomenkieliset 2001: 490 418 ja 2011: 491 472

    vierask­ieliset 2001: 33 382 ja 2011: 68 323

    Huo­mat­tavaa on lisäk­si, että ruotsin- ja suomenkielis­ten määrä on Helsingis­sä vähen­tynyt läh­es joka vuosi sit­ten vuo­den 2011. Ajan­jak­solle osu­us myös Sipoon val­taus. Ilman sitä suomen- ja ruotsinkielis­ten määrä olisi reilusti nyky­istä pienem­pi ja eri­tyis­es­ti se olisi pienem­pi kuin vuo­den 2001 luku.

    Lähde: http://tinyurl.com/8olodkb

    Vastaa
25. Paluuviite: Päivän heitto 9.9.2012: Asuntojen hinnat Turussa | Zygomatica

26. Ylem­pänä oli puhet­ta kun­tali­itosten ja kai yleisem­minkin etäisyy­den vaiku­tuk­ses­ta asun­to­jen hin­to­jen tilas­toi­tu­i­hin muu­tok­si­in. Kaivelin pikaises­ti Turun alueen ker­rostalokak­sioiden (pyynti)hintoja ja plot­tasin etäisyy­den funktiona. 

    Hin­ta muut­tuu selvästi, tosin pie­nil­lä etäisyyk­sil­lä hajon­ta on aika suur­ta. Tästä voisi ehkä päätel­lä, että muual­lakin kuin Helsingis­sä voisi käyt­tää noi­ta vyöhykkeitä, vaik­ka aika nopeasti res­oluu­tion kas­vaes­sa kap­palemäärät jäävät pieniksi.

    Kuvia: http://www.zygomatica.com/2012/09/09/paivan-heitto‑9–9‑2012-asuntojen-hinnat-turussa/

    Vastaa

27. Osmo, mikä on sin­un mielip­i­teesi siitä, että pitäisikö nimeno­maan maakun­nis­sa pääkaupunkiseudun ulkop­uolel­la paran­taa elinkeino­toimin­nan edel­ly­tyk­siä, jot­ta täl­laiselta (liian?) nopeal­ta ja kus­tan­nuk­sia aiheut­taval­ta raken­nemuu­tok­selta väl­tyt­täisi­in? Muual­la maas­sa täysin kelpo infra­struk­tu­uri on osin vajaakäytössä, ja tuplaka­p­a­siteetin rak­en­t­a­mi­nen pääkaupunkiseudulle erit­täin nopeasti syö kansakun­nan voimavaro­ja. Itse olen sitä mieltä, että maakun­tien vaikeus men­estyä ja luo­da työ­paikko­ja johtuu osit­tain huonos­ta hallintoma­llista. Maakun­tien voimavarat pitäisi parem­min koo­ta yhteen demokraat­tisen maakun­nal­lisen hallinnon alle. Mielestäni Ruotsin men­estys johtuu osit­tain sikäläisen kolmi­por­taisen hallintoma­llin toimivu­ud­es­ta (kom­mun, land­st­ing, stat). Ruot­sis­sa myös mon­et muut alueet kuin Tukhol­ma men­estyvät ja ovat vetovoimaisia, ja niis­sä on elin­voimaista ja kehit­tyvää korkean teknolo­gian yritystoimintaa.

    Vastaa

28. Seu­raa­van linkin takana asi­aa mah­dol­lis­es­ta asun­to­jen hin­taku­plas­ta: http://hermiitti.blogspot.fi/2012/06/asuntojen-hinnoissa-ei-ole-suurta.html

    Rohkenin lait­taa tuon, kun sain siihen peräti yhden kom­men­toi­jankin itseni lisäksi.

    Vastaa

    1. Tuo­ta tuota.
       Onko tässä kyse koko maan keskimääräi­sistä hin­noista vain hin­noista Helsin­gin keskus­tas­sa? Ei kai kukaan ole väit­tänyt, että Poris­sa olisi asun­to­jen hin­taku­plaa, mut­ta mak­se­taanhko Helsingis­sä asun­noista liikaa, onkin sit­ten mie­lenki­in­toisem­pi kysymys.

       Vastaa

29. Osmo Soin­in­vaara, eihän tuo min­un linkki­ni kai varsi­nais­es­ti liit­tynyt tähän keskustelu­un muu­ta kuin asun­to­jen hin­ta­teemas­sa. Kysyn­nän ja tar­jon­nan laki on kylmä laki asun­tomarkki­noil­la. Toisin sanoen yhdis­tän tuon edel­lisen kom­ment­ti­ni aasin­sil­lal­la tähän keskustelu­un siten että pk-seudul­la on liian kova kysyn­tä asun­noista huonon yhteiskun­tapoli­ti­ikan ansios­ta täl­lä het­kel­lä. Lisäk­si asun­to­vau­raus ja osin myös kat­tee­ton arvon­nousu keskit­tyy nimeno­maan Helsin­gin seudun asuntoihin.

    Vastaa

30. Kupla on sanon­ta joka san­o­taan aina lamas­sa kun hin­nat on tulleet alas.

    Kos­ka ja paljonko kupla ei kukaan kerro.

    Jälkivi­isaut­ta.

    Osmo Soin­in­vaara:
    Tuo­ta tuota.
    Onko tässä kyse koko maan keskimääräi­sistä hin­noista vain hin­noista Helsin­gin keskus­tas­sa? Ei kai kukaan ole väit­tänyt, että Poris­sa olisi asun­to­jen hin­taku­plaa, mut­ta mak­se­taanhko Helsingis­sä asun­noista liikaa, onkin sit­ten mie­lenki­in­toisem­pi kysymys.

    Vastaa

31. “Muut­tovero” toimii myös kään­täen. Lähipi­iris­sä yllät­tävän moni 30–40 ‑vuo­tias per­hey­tynyt aka­teem­i­nen on muut­tanut tai muut­ta­mas­sa pois Helsingistä. Osa rak­en­taa omakoti­talon kehyskun­taan Uudel­la­maal­la; osa muut­taa töi­den perässä Jyväskylään, Kuo­pi­oon tai Oulu­un. Yhteisenä nimit­täjänä pois­muut­ta­jil­la on kohon­nut elin­ta­so, lyhenevät työ­matkat ja koti-isyys/-äitiys. Mie­lenki­in­toista kyl­lä, muut­ta­jia tun­tu­vat ole­van nimeno­maan “hyväo­saiset” syn­type­r­äiset stadi­laiset. Heikom­pio­saisia muut­ta­mi­nen har­voin kiin­nos­taa, vaik­ka mah­dol­lisu­us olisi yhtä lail­la tarjolla.

    Vastaa

32. “Myös Berli­i­ni on muut­to­tap­pioaluet­ta. Siel­lä on 200 000 asun­toa tyhjänä, joten hin­nas­ta tai vuokras­ta on help­po neuvotella.” 

    Joudun kyl­lä osa-aikaise­na berli­iniläisenä kor­jaa­maan tämän nykyään jo täysin virheel­lisen käsi­tyk­sen, vaik­ka ehkä ohi varsi­nais­es­ta aiheesta meneekin. 

    1) Kuten Berli­inin tilas­tovu­osikir­jakin ker­too, on kaupun­gin väk­iluku ollut hitaas­sa kasvus­sa jo pitkään (s. 33): 

    http://www.statistik-berlin-brandenburg.de/PRODUKTE/jahrbuch/jb2011/JB_2011_BE.pdf

    2) S‑baanaringin sisäpuolel­la (so. kan­takaupungis­sa) ei ole enää tyhjiä asun­to­ja juuri lainkaan, kysyn­tä kun on nykyään sen ver­ran kovaa ja hin­natkin sitä myöten nousussa: 

    http://www.spiegel.de/fotostrecke/grafiken-zum-preisantieg-bei-immobilien-fotostrecke-85630–2.html

    Ja viime aikoina­han oman melansa Berli­inin kiin­teistö­sop­paan ovat tietenkin vielä työn­täneet euron hajoamisen alta rahansa tur­vaan siirtävät eteläeu­roop­palaisetkin. Ja hin­nat ne senkun nousevat…

    Vastaa

    1. Hyvä. Tietoni siitä, että asun­not ovat Berli­inis­sä halpo­ja ja niitä on paljon tyhjil­lään on siis van­hen­tunut molem­mil­ta osin. Se ei oikeas­t­aan kumoa väit­tämääni riip­pu­vu­ut­ta muut­tovoiton ja asun­to­jen hin­to­jen välillä.

       Vastaa

33. Oheisen linkin takaa löy­tyy ver­tailu suh­teel­lis­es­ta kasvus­ta 2005–2010 .

    Oulus­sa kasvu on ollut voim­maakkaam­paa kuin esim Helsingis­sä mut­ta Osmon lis­tas­sa se on viimeinen.

    Kyl­lä tämä ker­too sen, että hin­nan nousu riip­puu enem­män har­joite­tus­ta asun­to-ja tont­tipoli­ti­ikas­ta , ei muut­toli­ik­keen voimakkuudesta

    http://www.timoaro.net/files/20%20suuren%20kaupungin%20muuttovetovoima%202005–2010.pdf

    Vastaa

34. Pääkaupunkiseudun muut­tovoit­to tulee saman selvi­tyk­sen mukaan maahanmuutosta .

    Täy­tyy ihmetellä,miten heil­lä on varaa asumiseen,kun a) työt­tömyys on moninker­tainen b ) palkkata­so on kan­taväestöä alempi

    Vastaa

    1. Viro­laisil­la ja venäläisil­lä on omat verkos­ton­sa Helsingis­sä. He ovat myös valmi­ita aika mata­laan asumisen tasoon. Eri­tyis­es­ti viro­laiset raken­nus­miehet asu­vat usein enem­män tai vähem­män asuntolamaisesti.

       Vastaa

35. Juuri näin.

    Kaupun­ki on ihan samas­sa ase­mas­sa kuin Opec. Jos antaa luvan isom­malle tuotan­nolle hin­ta las­kee ja jos kiristää niin hin­ta nousee.

    Liian van­ha:
    Oheisen linkin takaa löy­tyy ver­tailu suh­teel­lis­es­ta kasvus­ta 2005–2010 .

    Oulus­sa kasvu on ollut voim­maakkaam­paa kuin esim Helsingis­sä mut­ta Osmon lis­tas­sa se on viimeinen.

    Kyl­lä tämä ker­too sen, että hin­nan nousu riip­puu enem­män har­joite­tus­ta asun­to-ja tont­tipoli­ti­ikas­ta , ei muut­toli­ik­keen voimakkuudesta

    http://www.timoaro.net/files/20%20suuren%20kaupungin%20muuttovetovoima%202005–2010.pdf

    Vastaa