Esteettömyydestä

En kade­h­di toimit­ta­jan työtä, kun pitää hyvin pie­neen tilaan lait­taa paljon asi­aa nasev­asti. Tämä­naa­muinen Hesarin uuti­nen esteet­tömyy­destä oli aika help­po lukea väärin, kos­ka luk­i­jan oli vaikea mieltää, mikä oli min­un mielipi­det­täni ja mikä toimit­ta­jan. Ei siinä ollut onnis­tunut otsikonkirjoittajakaan.

Selvi­tys­mies Syr­jäsen esi­tyk­set rak­en­tamisen hin­taa nos­tavien normien kar­simis­es­ta koske­vat myös rak­en­tamisen esteet­tömyyt­tä. Tämä asia on vihreille vaikea. Esteet­tömyyt­tä tulee edis­tää, eikä uut­ta esteel­listä rak­en­tamista tule hyväksyä. Pien­talo­jen osalta rajan­ve­to kul­kee siinä, onko koko asun­non olta­va esteetön vai riit­tääkö, että pyörä­tuo­lil­la pääsee kylään.

Ker­rostaloista kaik­ki uudet talot raken­netaan esteet­tömik­si, eikä muus­sa olisi mitään järkeä.

Toimit­ta­ja ker­toi Kes­ki-Euroopas­sa nou­datet­tavas­ta käytän­nöstä vuokrat­alois­sa, jois­sa vain osa asun­noista on esteet­tömiä. Vuokrat­alos­sa on mah­dol­lista muut­taa hel­posti asun­nos­ta toiseen. Ymmärtääk­seni tämä kos­kee kuitenkin vain van­ho­jen talo­jen perusko­r­jaus­ta. Jotain täl­laista voisi harki­ta suo­jel­lun käärmet­alon perusko­r­jauk­ses­sa. Uusi­in ker­rostaloi­hin tulee aina hissi, eikä kukaan raken­na hissiä niin, ettei sil­lä pää­sisi ylimpi­in kerroksiin.

Kaiken esteet­tömyy­destä on luovut­tu myös hyvässä yhteisym­mär­räk­sessä opiske­li­ja-asun­tolois­sa. Har­va asuu niis­sä van­hu­u­den heikkouteen saak­ka, eikä sik­si invaves­saa tarvi­ta jokaises­sa asunnossa.

110 vastausta artikkeliin “Esteettömyydestä”

  1. Käytän­nössä esteet­tömyys on suun­nit­telu­on­gel­ma pienis­sä asun­nois­sa. Jos nyt vaan elet­täisi­in sen kanssa että esteet­tömyyt­tä tarvit­sevil­la on isom­mat asunnnot? Eli asun­non koko­ra­ja normeihin.

  2. Sääli että oli toimit­ta­jan omaa tek­stiä. Sitä keski­aikaista ihmis­mit­takaavaista auto­ton­ta ympäristöä kun ei voi rak­en­taa jos kuusimetrisel­lä invatak­sil­la on pakko päästä joka paikkaan.

  3. Itse ainakin olisin tyy­tyväisem­pi, jos kahdes­ta ves­sas­tamme edes toinen olisi per­in­teinen ‘peru­ut­ta­mal­la sisään.’ Jos joskus läh­tee jalat alta, olen tyy­tyväi­nen kun pääsen ves­saan ja suihku­un. Siihen pie­neen ves­saan ei mun sit­ten tarvitse men­nä. Niille lisäneliöille olisi parem­paakin käyttöä.

  4. Yksi ulot­tuvu­us asi­aan on vam­mais­palvelu­la­ki: “Kun­nan on kor­vat­ta­va vaikeavam­maiselle henkilölle asun­non muu­tostöistä sekä asun­toon kuu­lu­vien välinei­den ja lait­tei­den han­kkimis­es­ta hänelle aiheutu­vat kohtu­ulliset kus­tan­nuk­set, jos hän vam­mansa tai sairaut­en­sa joh­dos­ta vält­tämät­tä tarvit­see näitä toimen­piteitä suo­ri­u­tu­ak­seen tavanomai­sista elämän toiminnoista.”

    Eli jos ei edel­lytetä esteet­tömyyt­tä rak­en­tamis­vai­heessa, niin tarvit­taes­sa muu­tok­set sit­ten tehdään kun­nan kus­tan­nuk­sel­la myöhem­min. Kos­kee muuten niitä pien­talo­jakin. Itse asi­as­sa ilmeis­es­ti jopa merkit­tävässä määrin. Kyse kun nimeno­maan yksit­täis­ten asun­to­jen muutoksista.

  5. Olen täysin samaa mieltä esteettömyydestä. 

    Pien­asun­to­jen tuotan­nos­sa halu­aisen kuitenkin täs­men­tää esteet­tömyy­teen liit­tyvien ohjaus­normien vaiku­tus­ta asun­to­jen kokon­aispin­ta-aan ja tilo­jen toimivuuteen.

    Asun­nonkylpy­huoneen / WC tilan mitoi­tus­ta ohjataan tiety­il­lä normeil­la, vira­nomaiset eivät lainkaan hyväksy tapausko­htaista harkintaa.

    Nämä sinän­sä tarpeel­liset ohjeet johta­vat siihen että asun­non kalli­ista märkäti­las­ta tulee “hehtaar­i­hal­li”, nos­taen kus­tan­nuk­sia ja vieden tilaa asun­non muil­ta tiloilta.

    Toivoisin sinän­sä tärkei­den normien tuek­si tapausko­htaista hark­in­taa viranomaisohjaukseen.

    Oma koke­muk­seni eri­ty­is­ryh­mien asun­noista (van­hyk­set, vam­maiset) on se että ihmiset eivät muu­toinkaan sovi normei­hin (lihavia, lai­ho­ja, pitkiä…
    Asun­to jos­sa on valmi­udet esteet­tömään asumiseen olisi opti­mi, yksi­tyisko­h­dat räätälöitäisi­in sit­ten asukaskohtaisesti.

    Nykyisel­lään tehdään ves­sas­ta iso hal­li ja mum­mon käsi ei taivu takavasem­mal­la ole­vaan WC paperite­lineeseen. Tai hygien­i­as­ta huole­htimi­nen on vaikeaa kaikille käyt­täjille kun bidet­ta suihku sijait­see ns. invaympyrän ulkop­uolel­la ja ihmisel­lä ei ole kol­men metrin mit­taista kättä.

  6. Jär­ki täy­tyis pitää mukana. On esim. ihan älytön­tä pila­ta 20–35 neliön yksiöitä 10 neliön vessalla.

  7. Todel­lakin järky­tyin Hesaria lukies­sani. Mielessä kävivät niin kivet kuin tuliaseetkin. Edes nyt uudem­man ker­ran jutun luet­tuani, en ole aivan var­ma, mitä mieltä Soin­in­vaara on esteettömyydestä.
    Toisaal­ta esteet­tömyy­destä tin­kimi­nen sopii hyvin autot­tomaan ympäristöön. Jos auto pitää pysäköidä kaupungin(osan) ulkop­uolelle, ei kaupun­ki toden­näköis­es­ti ole esteetön.
    Joskus tun­tuu, että kun raken­netaan esteetön­tä, samal­la mietitään miten tehdä pikku kiusaa. Esim. Vuosaa­res­sa on uusi ker­rosta­lo, jos­sa pihan ulko-ovi on esteetön. Pääoven takana ole­vat ovipuhe­limet ovat sit­ten por­taiden takana. Häh­hää! Ilmeis­es­ti ajatel­laan, että esteet­tömyys kos­kee vain asukas­ta, ei mah­dol­lista vierasta.

  8. Ongel­ma on enem­mänkin siinä, että ihmisil­lä on vara avain kanikoppeihin.
    Pienen tilaan on vaikea rak­en­taa estett­tömyyt­tä ja tilaa tuh­laan­tuu näen­näis­es­ti tar­pet­tomi­in toimintoihin

  9. Kiersin kesäl­lä vuokra-asun­toe­sit­te­lyis­sä kun haimme eräälle nuorelle yksiötä.

    Tar­jol­la oli myös upou­usi asun­to. Nuoren, joka ei rak­en­tamis­määräyk­sistä mitään ymmär­rä, oli mah­do­ton­ta käsit­tää mik­si vas­tavalmis­tuneessa asun­nos­sa asut­tavu­us ja viihty­isyys oli­vat niin surkei­ta. Seli­tys kun on tämä esteet­tömyys. Eteinen ja kylpy­huone vievät aivan suh­teet­tomasti tilaa, eikä keit­tiötäkään voi erot­taa asuin­tiloista järkevästi, joten “keit­tiö” on sijoitet­tu ain­oan asuin­huoneen yhdelle seinälle. 

    Ver­tailuko­htana oli 70 luvul­la raken­net­tu yksiö, jos­sa oli näp­pärän kokoinen kylp­päri, seinäl­lä muus­ta asuin­ti­las­ta erotet­tu keit­tiö jon­ka jat­keena vielä ruokailu­ti­la. Olo­huonekin oli asut­ta­van kokoinen toisin kuin samat neliöt oman­neessa uudessa asunnossa.

    Var­masti olisi jär­jestet­tävis­sä joku yhteiskun­nan tukimuo­to jol­la esteet­tömyyt­tä tarvit­se­va voisi han­kkia isom­man asun­non ja tehtäisi­in yksiöistä ja kak­sioista vas­taavasti muille asuttavampia.

  10. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: Sääli että oli toimit­ta­jan omaa tek­stiä. Sitä keski­aikaista ihmis­mit­takaavaista auto­ton­ta ympäristöä kun ei voi rak­en­taa jos kuusimetrisel­lä invatak­sil­la on pakko päästä joka paikkaan.

    Mä olen käynyt aika mon­es­sa keski­aikasen mit­takaa­van kaupungis­sa jos­sa niil­lä kaduil­la aje­taan tarvit­taes­sa kuor­ma-autol­lakin. Toki niin että jakeluli­ikenne on jär­jestet­ty esim. 8 — 10 aamul­la, ja tämäkin on Helsingis­sä ilmeis­es­ti ilmas­tos­ta johtuen jotenkin ihan mahdotonta.

  11. Hesarin jutus­sa mainit­ti­in väestön­suo­jat. Ne todel­la vievät raken­nusalas­ta 2 %. Väestön­suo­ja on talon kallein tila, se on kuitenkin yleen­sä tois­ar­voises­sa käytössä ”kanakop­pina” tai pyörä­varas­tona. Joku taloy­htiö on sen­tään uskaltanut vuokra­ta sen bänditilaksi.
    Väestö­suo­jat tuli­vat raken­nus­määräyk­si­in sotien jäl­keen. Itse asi­as­sa koko lähiöide­olo­gia, sekä meil­lä että Euroopan ytimessä on perua 2. maail­man­so­dan mas­s­apom­mi­tuk­sista (kts. Lewis Mum­ford). Met­sälähiötä on vaikeampi tuho­ta kuin tiivistä Berli­iniä. Mut­ta olem­meko me nyt tsaari Putinin val­las­sa ollessa valmi­ita luop­umaan VSS-normista? Kaa­vat­alous on moni­u­lot­teinen kom­plek­si, se on myös psykolo­giaa, siihen pitää laskea myös tur­val­lisu­u­den tunne (eur??).
    Hesarin jutus­sa pisti silmään myös main­in­ta kaupunkisu­un­nit­telun ”voimakak­sikos­ta”, Lasse Män­nistö ja Osmo Soin­in­vaara. Osmon per­spek­ti­ivin Helsin­gin suun­nit­telus­sa toki tiedämme, mut­ta mikä tekee kymme­nen vuot­ta sit­ten Mikke­listä muut­ta­neesta, 30v-kaup­pati­eteen kan­di­daatista Helsinkiläisen kaupunkisu­un­nit­telu­osaa­jan. En ole huo­man­nut hänen run­saan vuo­den kestäneen ”kaupunkisu­un­nit­teli­jakär­riäärin­sä” aikana aset­ta­neen kyseenalaisek­si yhtäkään KSV:n kaavae­hdo­tus­ta. Sen­si­jaan mitä lasisem­paa, korkeam­paa — tyyli­in Jätkäsaari — kaavoite­taan, sitä lev­eämpi ”alexan­der stubb”-hymy Män­nistöl­lä näyt­tää ole­van. Keskus­tatun­nelia hän onnek­seen sen­tään kannattaa.
    Enti­saikaan raati­in valit­ti­in kokenei­ta van­hempia ”val­tiomiehiä”, joil­la oli näke­mys­tä ja per­spek­ti­iviä kaupun­gin rak­en­tamis­es­ta. Nyt meil­lä on Män­nistön lisäk­si lau­takun­nas­sa mm. 30+ tele­vi­sion musi­ikkio­hjel­mas­sa mer­i­toitunut toimit­ta­ja, 20+ teolo­gian yliop­pi­las, lennon­jo­hta­ja, ever­stilu­un­tant­ti, etc. Vara­jäse­nenä on sen­tään kokenut seu­tukaa­va-arkkite­hti. Näil­lä mennään.
    Sep­po Honkanen

  12. Sep­po Honka­nen:
    Vara­jäse­nenä on sen­tään kokenut seutukaava-arkkitehti. 

    Eiköhän riitä että virkamiehinä on niitä mer­itoutunei­ta arkkite­hte­ja (SAFA) joiden ajat­telu ja tuo­tok­set on var­masti viral­lis­es­ti hyväksyt­tyä ja ammat­tikun­nan vel­jel­lis­es­ti valvomaa.

    Poli­itikon ja äänestäjän tärkeimpiä edel­ly­tyk­siä sen sijaan on monipuo­li­nen koke­mus ihmisenä olemisesta.

  13. tpyy­lu­o­ma: Mä olen käynyt aika mon­es­sa keski­aikasen mit­takaa­van kaupungis­sa jos­sa niil­lä kaduil­la aje­taan tarvit­taes­sa kuorma-autollakin. 

    Ehkä kuor­ma-autoista saa sit­ten jael­tua myös pyörä­tuole­ja hiiapil­la suo­raan ikku­nas­ta sisään. Yleen­sä vaa­di­taan kuitenkin lev­eitä ramppe­ja, kaitei­ta ja luiskia. Ja vam­maisen elämää rajoit­taa kovasti jos koti­in pääsee vain parin tun­nin ajan aamulla.

  14. Haas­tan tätä blo­gia luke­vat arkkite­hdit ja mik­sei muutkin asun­to­su­un­nit­telus­ta kiin­nos­tuneet seu­raavaan tehtävään: Suun­nitelkaa mah­dol­lisim­man pieni wc/kylpyhuone, jos­sa on lähtöko­htana ulko-ovi ja pyörähdysympyrä. Epäilen nimit­täin hie­man, että kaikkein pien­in­tä toteu­tus­ta ei ole vielä nähty.

  15. Ter­veet saa­vat vali­ta asun­ton­sa miel­tymys­ten­sä mukaan, vam­maisille luukut osoite­taan. Mis­sä on tasa-arvo? Ja onko tila­va kylpy­huone todel­la jonkun mielestä huono jut­tu sil­loinkin kun oma jal­ka on poik­ki, tai rol­laat­tori­mum­mo tulee kylään? Elinkaari­rak­en­t­a­mi­nen kun­ni­aan: asun­non pitää olla hel­posti muun­neltavis­sa eri elämän­ti­lanteisi­in, myös pitkäaikaisen sairau­den tai vam­mau­tu­misen yllät­täessä (ja yllät­täen­hän se tilanne aina tulee). Siinä vai­heessa on kohtu­u­ton taak­ka muun sopeu­tu­misen ohel­la ryhtyä hake­maan uut­ta esteetön­tä kämp­pää, varsinkin kun niitä on vähän.

  16. Tähän var­maan voisi laina­ta suuren määrän kom­ment­te­ja noista pysäköin­ti­janku­tuk­sista ja markkinaehtoisuudesta.

    Juu, juu, Ihan Eri Asia.

  17. Olen ollut tilanteessa jos­sa en pystynyt kävelemään kuin sauvo­jen kanssa 20 metriä ker­ral­laan, jal­ka suo­rak­si kip­sat­tuna. Asuin opiske­li­ja-asun­nos­sa, kakkosker­rokses­sa, ves­sa niin pieni ettei pyörä­tuo­lil­la sinne päässyt. En pystynyt tuol­la asumaan yli kah­teen kuukauteen.

    Mut­ta enpä olisi pystynyt siel­lä asumaan myöskään ter­veenä siinä tapauk­ses­sa, että talos­sa olisi ollut hissi sekä esteetön kylpy­huone, sil­lä vuokraan ei olisi ollut varaa. 

    esteet­tömiä asun­to­ja on aivan turha toteut­taa hissit­tömään taloon. Hissi­talos­sa voisi riit­tää esteetön WC rapussa.

  18. hup­sis:
    Tähän var­maan voisi laina­ta suuren määrän kom­ment­te­ja noista pysäköin­ti­janku­tuk­sista ja markkinaehtoisuudesta.

    Juu, juu, Ihan Eri Asia. 

    Itseasi­as­sa Ihan Sama Asia. Eroa tulee lähin­nä mit­takaavas­ta — pysäköinti­normin kus­tan­nus on moninker­tainen esteet­tömyy­teen näh­den — ja toki kyseessä on myös arvo­val­in­ta. Tuen itse mielu­um­min, jos­sain järke­vis­sä rajois­sa, liikun­takyvyt­tömän (yleen­sä val­in­ta jota kukaan ei tee itse) asum­ista kuin autoil­i­jan henkilöko­htaisen kulkuneu­von varas­toin­tia ja ulkoishait­to­jen tuot­tamista kaupunkiini.

    Eri mieltäkin saa olla, ei siinä mitään.

  19. Jus­si Lin­de­vall: Elinkaari­rak­en­t­a­mi­nen kun­ni­aan: asun­non pitää olla hel­posti muun­neltavis­sa eri elämän­ti­lanteisi­in, myös pitkäaikaisen sairau­den tai vam­mau­tu­misen yllät­täessä (ja yllät­täen­hän se tilanne aina tulee). 

    Halu­aako hel­posti eri elämän­ti­lanteisi­in muun­nelta­van asun­non vai ei, on mielestäni samoin kuin koti­vaku­u­tuk­sen otta­mi­nen jokaisen oma val­in­ta. Ensi­a­sun­toa ostaes­sa tuskin kovin moni miet­tii, että tääl­lä asu­taan loppuelämä.

  20. Nakkiput­ka: Suun­nitelkaa mah­dol­lisim­man pieni wc/kylpyhuone, jos­sa on lähtöko­htana ulko-ovi ja pyörähdysympyrä. Epäilen nimit­täin hie­man, että kaikkein pien­in­tä toteu­tus­ta ei ole vielä nähty.

    No ei ole paha tehtävä. Ympyrän­hän voi nelöidä.

  21. Jus­si Lin­de­vall:
    pitkäaikaisen sairau­den tai vam­mau­tu­misen yllättäessä 

    Nois­sa tilanteis­sa muut­tuu koko elämän­meno ja siis myös muut asumiseen vaikut­ta­vat seikat kuten työ­paik­ka ja har­ras­tuk­set joten kyl­lä se asun­non vai­h­t­a­mi­nen var­maan mieleen tulee joka tapauksessa.

    Ellei sit­ten ale­ta vaa­tia myös että jokaisen asuin­talon kivi­jalas­sa on olta­va kir­jas­toa, ruokakaup­paa ja rav­in­to­laa (joka saat­taisi kyl­lä hyvin men­nä läpikin kun vaan vedot­taisi­in että nämä perus­tu­vat siihen esteettömyyteen…).

  22. KKK: Halu­aako hel­posti eri elämän­ti­lanteisi­in muun­nelta­van asun­non vai ei, on mielestäni samoin kuin koti­vaku­u­tuk­sen otta­mi­nen jokaisen oma val­in­ta. Ensi­a­sun­toa ostaes­sa tuskin kovin moni miet­tii, että tääl­lä asu­taan loppuelämä.

    Jos vai­h­toe­hdot ovat, että sinä ja minä mak­samme sen muun­telun jälkikä­teen tehtynä 100 % verovaroin kus­tan­net­tuna (kts. aiem­pi vies­ti­ni tässä ketjus­sa: vam­mais­palvelu­la­ki) vai mak­sa­vatko asun­to­jen ostajat/vuokraajat ne rak­en­tamiskus­tan­nuksi­na (pakot­ta­va esteet­tömyys­normis­to) olen taipu­vainen kan­nat­ta­maan sitä, että kulut olkoon mieluim­min asun­to­jen ostajien/vuokraajien kontolla.

  23. Koko esteet­tömyys on nykyisel­lä taval­la ymmär­ret­tynä vain hyödytön kuluerä. Kuluerä jon­ka mak­sa­vat asun­non osta­jat. Joku tolkku tähän pitää saada. 

    Hyvä suun­nit­telu tuot­taa esteetöstä ympäristöä. Invaves­so­ja tms. tarvi­taan jos­sain pros­en­tis­sa asun­to­ja. Onko pros­ent­ti sit­ten 1,2 vai 12 pitää selvit­tää. Toden­näköis­es­ti lähempänä ensinmainittua.

  24. On myös vähän kyseenalaista, että miks kalli­in omakoti­talon sisätilo­ja ei sais rak­en­taa ahtaaks jos niin halu­aa. Jos jol­lain liikun­taesteisel­lä on varaa ostaa esim. miljoo­nan euron talo, niin sil­lä lie­nee varaa tehdä myös tarvit­ta­vat muu­tostyöt tai raken­nut­taa koko talo alus­ta lop­pu­un mie­len­sä mukaan. Ylipäätään sil­lä on valin­nan­varaa niin paljon, että jos ei ihan älyt­tömän nir­so ole, niin siedet­tävän esteet­tömän käm­pän luulis löy­tyvän ihan markkinaehtoisestikin.

    Vähin­tään pitäis olla niin, että oman talon­sa saa rak­en­taa niin ahtaaks kuin halu­aa, kun­han se on remon­toitavis­sa esteet­tömäks kohtu­ullisin kus­tan­nuksin. Ker­rostaloy­htiöi­hin taas vois miet­tiä jotain esteet­tömien kämp­pi­en kiin­tiötä. Kai se nyt on turhaa määrätä jokaiseen luukku­un se 10 neliön ves­sa, jos liikun­taesteisiä on kuitenkin pieni mur­to-osa väestöstä.

  25. Ettei olla sovin­is­te­ja, niin kyl­lä pien­talois­sa syn­tyy ja asuu myös lapsia.(myös opiske­li­ja perheasunnoissa)
    Ei voi oikein ajatel­la että vam­maisen lapsen syn­tymän takia pitäisi ruve­ta asun­tokaup­poi­hin, kun tilanne on muutenkin riit­tävän vaikea.
    Pien­talois­sa asuu van­haa väestöä joka usein yllät­täen joutuu liikun­tara­joit­teisek­si varsinkin talviliukkailla.
    Hei­dänkin pitää pystyä asumaan asunnossaan.
    Tai lie­nee niin että kaupun­ki joutuu sit­ten omil­la rahoil­laan tekemään kalli­it esteet­tömyys muutokset.

  26. Toivoisi kun­nan päät­täjiltä kat­somista kapean putken ulkop­uolelle. Eli otta huomioon kaik­ki mikä tulee verorahoilla.

    Jouni Mar­tikainen:
    Yksi ulot­tuvu­us asi­aan on vam­mais­palvelu­la­ki: “Kun­nan on kor­vat­ta­va vaikeavam­maiselle henkilölle asun­non muu­tostöistä sekä asun­toon kuu­lu­vien välinei­den ja lait­tei­den han­kkimis­es­ta hänelle aiheutu­vat kohtu­ulliset kus­tan­nuk­set, jos hän vam­mansa tai sairaut­en­sa joh­dos­ta vält­tämät­tä tarvit­see näitä toimen­piteitä suo­ri­u­tu­ak­seen tavanomai­sista elämän toiminnoista.”

    Eli jos ei edel­lytetä esteet­tömyyt­tä rak­en­tamis­vai­heessa, niin tarvit­taes­sa muu­tok­set sit­ten tehdään kun­nan kus­tan­nuk­sel­la myöhem­min. Kos­kee muuten niitä pien­talo­jakin. Itse asi­as­sa ilmeis­es­ti jopa merkit­tävässä määrin. Kyse kun nimeno­maan yksit­täis­ten asun­to­jen muutoksista.

  27. Mil­lä rahal­la. Kerrotko.

    Tulot lop­puu jos työt loppuu.

    Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: Nois­sa tilanteis­sa muut­tuu koko elämän­meno ja siis myös muut asumiseen vaikut­ta­vat seikat kuten työ­paik­ka ja har­ras­tuk­set joten kyl­lä se asun­non vai­h­t­a­mi­nen var­maan mieleen tulee joka tapauksessa.

    Ellei sit­ten ale­ta vaa­tia myös että jokaisen asuin­talon kivi­jalas­sa on olta­va kir­jas­toa, ruokakaup­paa ja rav­in­to­laa (joka saat­taisi kyl­lä hyvin men­nä läpikin kun vaan vedot­taisi­in että nämä perus­tu­vat siihen esteettömyyteen…).

  28. Rogue:
    On myös vähän kyseenalaista, että miks kalli­in omakoti­talon sisätilo­ja ei sais rak­en­taa ahtaaks jos niin halu­aa. Jos jol­lain liikun­taesteisel­lä on varaa ostaa esim. miljoo­nan euron talo, niin sil­lä lie­nee varaa tehdä myös tarvit­ta­vat muu­tostyöt tai raken­nut­taa koko talo alus­ta lop­pu­un mie­len­sä mukaan. 

    Jos esteel­lisessä asun­nos­sa asu­va henkilö X liikun­taesteistyy, niin hän saa joko:

    1. Muu­tok­set ilmaisek­si, niin että kun­ta (=veron­veron­mak­sa­jat) mak­sa­vat kaik­ki muu­tok­set (kts. aiem­pi vies­ti­ni tähän ketju­un: vammaispalvelulaki)

    tai

    2. Teet­tää muu­tok­set oma­l­la kustannuksellaan

    Kum­manko­han vai­h­toe­hdon useim­mat mah­ta­vat vali­ta? Vaik­ka itsel­lä olisikin mas­sia vai­h­toe­htoon 2.

  29. Esteet­tömyy­den vuok­si uudessa 80-neliömetrin kolmios­sa on vähem­män elin­ti­laa kuin 1960-luvun 60-neliömetrisessä.

    Iso ves­sa on toki kiva ja avara eteinenkin ihan OK, mut­ta en minä ainakaan toht­in­ut niistä mak­saa 100000 euroa. Sik­si ostin van­han asunnon.

  30. Har­mi, että oli vain toimit­ta­jan tulk­in­taa, ja toivoin että tässä olisi ollut odotet­tavis­sa vähän järkeä vihrei­den kan­nan­ot­toi­hin. Esteet­tömyys­vaa­timuk­set menevät jär­jet­tömyyk­si­in. Joka paikkaan nyt vain ei ole tarkoituk­sen­mukaista rak­en­taa pyörä­tuo­lil­la pääsyä. Esi­tys, että alim­man ker­roksen asun­not oli­si­vat esteet­tömiä, ja muut “järkevästi” suun­nitel­tu­ja on eri­no­maisen kannatettava.

    Aja­tus, että ihmi­nen elää vau­vas­ta vaari­in samas­sa kodis­sa on varsin van­hanaikainen. Liikun­takyvyn heiketessä pitää siir­tyä asun­toi­hin, jois­sa pär­jää. Van­hus­ten tapauk­ses­sa tarkoituk­sen­mukaista on siir­tyä palve­lu­taloi­hin kun­non heiketessä. Liikun­tavam­mais­ten kan­nat­taa liikun­takyvyn heiketessä vas­taavasti muut­taa esteet­tömämpi­in koteihin.

    Vaik­ka jokainen jos­sain van­he­nee tai muus­ta syys­tä liikku­miskyky rajoit­tuu, on suurin osa ihmi­sistä varustet­tu ter­veil­lä jaloil­la. Nykyiset esteet­tömyys­vaa­timuk­set ovat pahim­man­laa­tu­ista vähem­mistön tyranniaa.

  31. Mil­laiset esteet­tömyys­määräyk­set säätelevät opiske­li­joiden vuokra-asun­noik­si tarkoitet­tu­jen talo­jen rak­en­tamista ja perusko­r­jaus­ta? Olen kuul­lut väitet­tävän, että Turus­sa 1950-luvul­la raken­netut 20 neliön opiske­li­jayk­siöt toimi­vat ihan hyvin 2000-luvul­la tehtyyn perusko­r­jauk­seen saak­ka. Perusko­r­jauk­ses­sa oli sit­ten pakko suurentaa wc:tä, kos­ka pyörä­tuoliympyrä, ja lop­putu­lok­se­na asumiseen käytet­tävis­sä ole­va tila pieneni merkittävästi.

    Toisaal­ta Jyväskylässä raken­net­ti­in vuon­na 2010 uusi opiske­li­jat­a­lo, Rat­api­ha. KOAS onnis­tui neu­vot­tele­maan raken­nusvi­ra­nomais­ten kanssa, että alimpi­in ker­roksi­in tehti­in kun­nol­la invavarustel­tu­ja asun­to­ja enem­män kuin niille on täl­lä het­kel­lä kysyn­tää, ja ylimpi­in ker­roksi­in tehti­in 25 neliön yksiöitä, joiden wc:t ovat esteet­tömyys­normia pienem­piä. Kaik­ki voit­ti­vat: ne, jot­ka tarvit­se­vat esteet­tömän asun­non, saa­vat kun­nol­lisen sel­l­aisen, ja muut saa­vat vähem­män hukkaneliöitä ja toimi­van pohjaratkaisun.

    Kir­joitit, että “Kaiken esteet­tömyy­destä on luovut­tu myös hyvässä yhteisym­mär­räk­sessä opiske­li­ja-asun­tolois­sa.” Onko nyky­isin siis voimas­sa sel­l­ainen val­takun­nalli­nen raken­nus­nor­mi, että jos samal­la omis­ta­jal­la on enem­män kuin N opiske­li­joille tarkoitet­tua vuokra-asun­toa, ja asukkaat voivat vai­h­taa asun­toa sisäisen siir­ron kaut­ta, niin riit­tää, että x% asun­noista täyt­tää esteettömyysvaatimukset?

  32. Jus­si Lin­de­vall:
    Ter­veet saa­vat vali­ta asun­ton­sa miel­tymys­ten­sä mukaan, vam­maisille luukut osoite­taan. Mis­sä on tasa-arvo?

    No minä olen tässä tarkoite­tus­sa merk­i­tyk­sessä ter­ve, mut­ta en ole koskaan saanut vali­ta asun­toa pelkästään miel­tymyk­seni mukaan. Aina olen joutunut tin­kimään, useim­miten ihan merkit­tävästi, jo taloudel­li­sis­takin syistä (muitakin syitä on, mut­ta ei niistä enem­pää tässä). Kahdesti olen muut­tanut huonos­ti sopi­vaa asun­toa enem­män miel­tymys­teni mukaisek­si — oma­l­la kus­tan­nuk­sel­lani tietenkin.

    Ymmär­rän, että on ongel­ma jos esteet­tömiä asun­to­ja on tar­jol­la niin vähän, että asukkaat eivät pääse val­it­se­maan asun­toaan mil­lään muil­la kri­teereil­lä kuin tuon esteet­tömyy­den mukaan. Ratkaisu ei kuitenkaan mielestäni voi olla sän­täämi­nen toiseen ääripäähän, jos­sa _kaikista_ uusista ja saneer­at­tavista asun­noista pyritään tekemään esteet­tömiä kus­tan­nuk­sista piit­taa­mat­ta. Kus­tan­nuk­sia aiheutuu ainakin neliöi­den hukkakäytöstä ja usein myös asun­non viihtyvyy­den ja/tai toimivu­u­den pysyvästä heikken­e­mis­es­tä, kun sitä kat­soo ter­veen näkökul­mas­ta. Ter­veen ja esteet­tömyyt­tä tarvit­se­van näkökul­mat voivat tässä asi­as­sa poike­ta niin paljon toi­sis­taan, että on tuh­laus­ta yrit­tää pakot­taa kaikkia samaan muottiin.

    Kuten KKK sanoi, tulisi olla jokaisen oma val­in­ta, halu­aako jo raken­nus- tai saneer­aus­vai­heessa tehdä asun­nos­taan sopi­van myös liikun­taesteiselle henkilölle. Jotkut var­masti halu­a­vat varmis­taa että voivat huo­let­ta asua samas­sa asun­nos­sa mah­dol­lisim­man pitkään ja myös yllät­tävän vam­mau­tu­misen sattues­sa. Toisille voi olla tärkeää varmis­taa, että asun­toa myytäessä osta­jae­hdokkaiden joukko on mah­dol­lisim­man laa­ja. Sit­ten on ihmisiä, jot­ka halu­a­vat ottaa enem­män riskiä ja pain­ot­taa vaikka­pa neliöi­den tehokas­ta käyt­töä niin kauan kuin se on mah­dol­lista. Minkään näistä ei tulisi olla kiellettyä.

    Jos esteet­tömiä asun­to­ja syn­tyy vapail­la markki­noil­la liian vähän, voitaisi­inko esteet­tömyy­den kus­tan­nusten kat­tamiseen tarkoitet­tu­ja varo­ja suun­na­ta niille, jot­ka vapaae­htois­es­ti rak­en­ta­vat sel­l­aisia? Kor­vauk­sen suu­ru­us on sopi­va sil­loin, kun esteetön­tä raken­netaan riit­tävästi. Mikä on riit­tävästi? Selvästi vähem­män kuin 100% asun­noista, mut­ta kuitenkin moninker­tais­es­ti esteet­tömyyt­tä tarvit­se­vien ruokakun­tien määrä. Joku voinee kek­siä tarkem­man määritelmän.

  33. Kalle:
    Koko esteet­tömyys on nykyisel­lä taval­la ymmär­ret­tynä vain hyödytön kuluerä. Kuluerä jon­ka mak­sa­vat asun­non osta­jat. Joku tolkku tähän pitää saada. 

    Hyvä suun­nit­telu tuot­taa esteetöstä ympäristöä. Invaves­so­ja tms. tarvi­taan jos­sain pros­en­tis­sa asun­to­ja. Onko pros­ent­ti sit­ten 1,2 vai 12 pitää selvit­tää. Toden­näköis­es­ti lähempänä ensinmainittua.

    Juuri näin. Tässä esteet­tömyysasi­as­sakin olisi hyvä luot­taa siihen, että suun­nit­teli­jat ihan mielel­lään tekevät hyvää ympäristöä, eikä kankeil­la normeil­la pakot­taa puo­livil­laisi­in ratkaisuihin.

  34. Jouni Mar­tikainen: Jos vai­h­toe­hdot ovat, että sinä ja minä mak­samme sen muun­telun jälkikä­teen tehtynä 100 % verovaroin kus­tan­net­tuna (kts. aiem­pi vies­ti­ni tässä ketjus­sa: vam­mais­palvelu­la­ki) vai mak­sa­vatko asun­to­jen ostajat/vuokraajat ne rak­en­tamiskus­tan­nuksi­na (pakot­ta­va esteet­tömyys­normis­to) olen taipu­vainen kan­nat­ta­maan sitä, että kulut olkoon mieluim­min asun­to­jen ostajien/vuokraajien kontolla.

    Hmm. Minus­ta vam­mais­ten elämän­laadun paran­t­a­mi­nen, jos mikä, on yhteiskun­nan ja veron­mak­sajien asia. Lisäk­si en tiedä kumpi tulee kalli­im­mak­si: 1. se, että joka ikises­tä uud­es­ta asun­nos­ta varataan osa tilas­ta hukkaneliöik­si (käytän­nöl­lisik­si­hän nuo neliöt muut­tuvat vas­ta sit­ten, kun joku pyörä­tuolis­sa liikku­va muut­taa asun­toon) ikuisek­si ajak­si, asukkaista ja olo­suhteista riip­pumat­ta, vai 2. se, että asun­to­ja muute­taan vam­maisille sopiviksi tarpeen mukaan.

    Jos yhteiskun­ta tuk­isi vapaae­htoista esteetön­tä rak­en­tamista sen ver­ran, että esteet­tömiä asun­to­ja on riit­tävästi, esteet­tömyyt­tä saataisi­in juuri sinne mis­sä siitä on eniten hyö­tyä, ja kokon­aiskus­tan­nuk­set jäi­sivät pienem­mik­si kuin kum­mas­sakaan esit­tämistäsi vai­h­toe­hdoista. Pehmeästi määritel­tynä riit­tävästi olisi sil­loin, kun muut­ta­mas­sa ole­va löytää itselleen sopi­van esteet­tömän asun­non kohtu­ullises­sa ajas­sa ja valin­nan­varaa on kohtuullisesti.

  35. Mun mielestä on ihan käsit­tämätön aja­tus, että pitäisi tehdä _kaikki_ asun­not sopiviksi _ihan kaikille_ eri ryh­mille. Mun mielestä ei ole mitenkään mah­do­ton vaa­timus, että ihmiset muut­ta­vat asun­toon, joka vas­taa hei­dän elämän­ti­lan­net­taan. Jos joku inva­lidis­oituu ja täten tarvit­see pyörä­tuolin, eikä van­ha kämp­pä sovel­lu siihen, on vaan paljon järkeväm­pää, että muute­taan pyörä­tuolin käyt­täjälle suun­nitel­tu­un kämp­pään (ml. pöytä­ta­so­jen korkeudet jne)kuin että lähde­tään muut­ta­maan van­haa kämp­piä sovel­tuvak­si — tai vaa­di­taan että kaik­ki käm­pät alun­perink­in­su­un­nitel­laan pyörä­tuolien käyt­täjille. Toden­näköis­es­ti halvem­pi ratkaisu pyöratuo­livieraiden san­i­teet­ti­tilo­jen hoita­misek­si olisi se että ker­rostalo­jen jokaises­sa rapus­sa olisi yhteisves­sa pyörä­tuo­livierai­ta varten — kuin se että rapun jokaises­sa asun­nos­sa olisi ylisu­uret märkätilat.

  36. Esteet­tömyys ja invavarustelu ovat kak­si eri asi­aa, jälkim­mäi­nen on suun­nitel­tu nimeno­maan vam­maiskäyt­töön eri­ty­i­tarpei­neen, ensim­mäisessä asun­to on “nor­maali” ilman aske­lia, korkei­ta kyn­nyk­siä tai taval­lista kapeampia ovia. Täl­laiset ratkaisut eivät merkit­tävästi nos­ta yhdenkään asun­non hintaa.

  37. JouniL:
    Mil­lä rahal­la. Ker­rotko. Tulot lop­puu jos työt loppuu. 

    Ker­ronpa kerron.

    Vam­maisil­lakin on omaisu­ut­ta. Varsinkin jos yllät­tävä vam­mau­tu­mi­nen on syn­tynyt vas­ta kun työelämää on jo jonkin ver­ran takana. Nythän ei nimit­täin puhuta syn­tymästä asti vam­mai­sista ja hei­dän tuki­a­sun­to­jen­sa mitoituk­sista vaan nimeno­maan taval­li­sis­sa asun­nois­sa asu­vien ihmis­ten elämänmuutoksesta.

    Vam­mau­tuneen omaisu­us voi olla esimerkik­si omis­tusasun­to joka on mah­dol­lista myy­dä jollekin halukkaalle osta­jalle vapail­la markki­noil­la ja näin saaduil­la varoil­la ostaa itselle sel­l­ainen asun­to jon­ka varuste­ta­so on sopi­vampi ja ehkä myös sijain­ti toisen­lainen kun työ­mat­ka ei ole enää sen suh­teen määräävä.

    Sama pätee myös jos kyse ei ole varsi­nais­es­ta yllät­tävästä vam­mas­ta vaan van­hu­u­den hil­jalleen tuo­mas­ta liikun­takyvyn muu­tok­ses­ta (esimerkkinä oma suku­laiseni kyl­lästyi 83-vuo­ti­aana rin­ta­mami­estalon por­taiden käve­lyyn ja lumitöi­hin, myi sen ja osti asun­non ker­rostalosta jos­sa hissi kul­kee katu­ta­sos­ta ja lähikaup­pa sijait­see naapurikorttelissa).

  38. Koko kinastelu esteet­tömyy­destä ja sen kus­tan­nuk­sista on hölmöä. Pieni säästö tänään on iso kus­tan­nus tule­vaisu­udessa. Raken­nuk­set ovat kansal­lis­var­al­lisu­ut­ta, joiden tulisi kestää käytössä reilusti yli 100 vuot­ta. Kenenkään ei pitäisi rak­en­taa asun­toa pelkästään itselleen. Asun­non elinkaaren aikana asukkaat ehtivät vai­h­tua mon­esti. Kukaan ei tiedä seu­raavaa asu­jaa. Se tiede­tään, että väestö van­he­nee varsin nopeaa tah­tia. Asun­not pitää rak­en­taa niin tilaviksi, että asuin­ti­laa on henkeä kohti vähin­tään 50 m². Sil­loin riit­tää pari neliötä ves­saan, johon rol­laat­tori­mummokin mahtuu.

  39. Esteet­tömyys on ongel­ma lähin­nä pienis­sä asun­nois­sa. Niitä on eniten isois­sa kaupungeis­sa, joís­sa asum­i­nen on kallista — ja jois­sa on paljon pieniä asun­to­ja, jot­ka ovat joko varsi­naisia tuki­a­sun­to­ja tai ainakin asum­istuel­la tuet­tu­ja. Voisi ehkä ajatel­la, että kun yhteiskun­nan rahaa pieni­in asun­toi­hin kulute­taan jo ennestään paljon, voitaisi­in sub­ven­toi­da esteet­tömyys­vaa­timuk­sista johtu­vat lisäneliöt ja käytän­nössä samal­la nos­taa asun­non min­imikokoa. Esimerkik­si Helsingis­sä tähän ei varsi­nais­es­ti tarvit­sisi käyt­tää rahaa, vaan tont­tien hin­ta lask­isi kun vaa­timuk­sia muutet­taisi­in — hin­tamekanis­mi sama, kuin autopaikko­jen kohdal­la. Nykyisel­lä asun­non min­imikool­la on käytän­nössä mah­do­ton­ta täyt­tää kaik­ki laki­in kir­jatut vaa­timuk­set siitä, että asun­nos­sa pitäisi olla eril­liset tilat kaikki­in eri elämän toimintoihin.

  40. Jouni Mar­tikainen: Eli jos ei edel­lytetä esteet­tömyyt­tä rak­en­tamis­vai­heessa, niin tarvit­taes­sa muu­tok­set sit­ten tehdään kun­nan kus­tan­nuk­sel­la myöhemmin.

    On hyvin paljon mah­dol­lista, että olisi yhteiskun­nal­lis­es­ti halvem­paa rak­en­taa jokaiselle esteet­tömyyt­tä tarvit­se­valle vaik­ka oma 300 m² talo kuin rak­en­taa joka ikises­tä raken­net­tavas­ta asun­nos­ta esteetön. Lukumäärien ero on kuitenkin aika suuri.

  41. Sään­te­ly vaan kokon­aan pois, kyl­lä markki­nat hoitaa kysyn­nän, tar­jon­nan ja hin­nan kohdilleen.
    (Näin­hän se pitäisi väit­tää anal­o­gis­es­ti parkkidilem­maan nähden…)

  42. Esteet­tömyys mak­saa ain­oas­taan pienis­sä asunnoissa.

    Suomes­sa raken­net­taisi­in vai kanikoppe­ja ‚jos vihreät saisi­vat päättää

    1. Suomes­sa raken­net­taisi­in vai kanikoppe­ja ‚jos vihreät saisi­vat päättää

      En tiedä, kauanko jak­sa julka­ista näitä Liian Van­han käsit­tämät­tömiä purkauk­sia. Mihin tuokin nyt perus­tuu? Vihreät ovat tiukasti vaati­neet kaavoihin asun­to­jen keskikokoa, jot­ta Helsinki­in tulisi per­hea­sun­to­ja eikä pelkkiä kanakoppeja.

  43. Esteet­tömyyt­tä tulee edis­tää, eikä uut­ta esteel­listä rak­en­tamista tule hyväksyä.

    Nyt kun kuitenkin olet autoilun kohdal­la toden­nut, että muiden ei pidä autoilua mak­saa, niin mik­si ihmeessä muiden pitää mak­saa pyörä­tuo­lil­la kulkeminen? 

    No, tuo oli tietenkin pro­vokati­ivi­nen totea­mus, mut­ta mik­si esteet­tömyy­den pitäisi olla 100% vaa­timus kaikessa rak­en­tamises­sa? Kuin­ka moni suo­ma­lainen kul­kee pyörä­tuo­lil­la? Ja mik­si esteet­tömyyt­tä pitäisi mil­lään taval­la vaa­tia pien­talo­jen rak­en­tamises­sa? Eikö pien­talon rak­en­ta­ja itse voi päät­tää mil­laisen talon rak­en­taa ja ketä halu­aa kylään?

    Oma taloni on raken­net­tu 70-luvun alus­sa, ja se ei todel­lakaan ole esteetön. Taan­noin eräs suku­lainen oli vakavasti sairas ja jou­tui liikku­maan pyörä­tuo­lil­la. Kyl­lä tästä tiet­ty ongelmia tuli, mut­ta aja­tus että min­un olisi tämän takia ollut pakko investoi­da tuhan­sia tai kym­meniä tuhan­sia ja uhra­ta tilaa lev­eämpi­in ovi­aukkoi­hin, isom­pi­in ves­soi­hin, jne, on kyl­lä aika hur­ja. Meil­lä kyläil­lessä nyt vaan sit­ten kan­net­ti­in tai autet­ti­in muil­la tavoin kyn­nys­ten yli ja ves­sas­sakäyn­ti myös. 

    Jos kaavoituk­ses­sa asete­taan ker­rostaloi­hin vaik­ka tietyn pros­entin (joka on alle 100) esteet­tömyys­vaa­timus, niin en näe tässä mitään kauhean suur­ta ongel­maa. Pikem­minkin sekoit­ta­van asun­topoli­ti­ikan tavoit­tei­ta voidaan jopa tukea täl­lä, kun ei väestön ikään­tyessä syn­ny pelkästään van­hem­man väestön asut­tamia ker­rostalo­ja. Ylem­mis­sä ker­roksis­sa ja huonom­min esteet­tömyy­den hoitavis­sa kämp­is­sä voi sit­ten asua muita. 

    Kuten Gre­jus yllä sanoo, voi olla että tulee halvem­mak­si tyyli­in rak­en­taa esteetön asun­to ilmaisek­si kaikille sitä tarvit­seville kuin pakot­taa ylipäätään kaik­ki rak­en­ta­maan raken­nuk­sen­sa esteettömiksi. 

    En halua vähätel­lä esteet­tömyyt­tä ja liikun­tara­joit­teis­ten tms pär­jäämiseen liit­tyviä ongelmia, mut­ta jotenkin tun­tuu että monis­sa tämänkaltai­sis­sa asiois­sa kus­tan­nusten ja hyö­ty­jen suh­teet ollaan valmi­ita heit­tämään kokon­aan roski­in ja ain­oas­taan 100% panos­t­a­mi­nen kel­paa. Täl­lainen puh­da­sop­pisu­us iskee takaisin, kos­ka se muokaaa asen­tei­ta negati­iviseen suun­taan. En halu­aisi vielä maa­han­muut­tokri­it­tisyy­den (joka on pitkälti luo­tu juuri puh­da­sop­pisel­la “rasis­min” vas­tus­tamisel­la) lisäk­si “vam­maiskri­it­tistä” liike­hd­in­tää Suomeen. 

    Sik­si näis­sä pitää laskea kus­tan­nuk­set ja hyödyt aika tarkkaan. Ei voi olla niin, että ympäristöa­siois­sa men­nään ratio­naalis­es­ti ja sit­ten sosi­aal­i­sis­sa asiois­sa tarkoituk­sen­mukaisu­us heit­etään romukop­paan ja vede­tään ide­ol­o­gisel­la hurlumheillä.

  44. Muista tämä sit­ten kun vam­maudut kolaris­sa tai työssä, eikä vaku­u­tus mak­sa mitään. Samak­ka tulot katoaa.

    Älä siiten rupea valittamaan

    Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: Ker­ronpa kerron.

    Vam­maisil­lakin on omaisu­ut­ta. Varsinkin jos yllät­tävä vam­mau­tu­mi­nen on syn­tynyt vas­ta kun työelämää on jo jonkin ver­ran takana. Nythän ei nimit­täin puhuta syn­tymästä asti vam­mai­sista ja hei­dän tuki­a­sun­to­jen­sa mitoituk­sista vaan nimeno­maan taval­li­sis­sa asun­nois­sa asu­vien ihmis­ten elämänmuutoksesta.

    Vam­mau­tuneen omaisu­us voi olla esimerkik­si omis­tusasun­to joka on mah­dol­lista myy­dä jollekin halukkaalle osta­jalle vapail­la markki­noil­la ja näin saaduil­la varoil­la ostaa itselle sel­l­ainen asun­to jon­ka varuste­ta­so on sopi­vampi ja ehkä myös sijain­ti toisen­lainen kun työ­mat­ka ei ole enää sen suh­teen määräävä.

    Sama pätee myös jos kyse ei ole varsi­nais­es­ta yllät­tävästä vam­mas­ta vaan van­hu­u­den hil­jalleen tuo­mas­ta liikun­takyvyn muu­tok­ses­ta (esimerkkinä oma suku­laiseni kyl­lästyi 83-vuo­ti­aana rin­ta­mami­estalon por­taiden käve­lyyn ja lumitöi­hin, myi sen ja osti asun­non ker­rostalosta jos­sa hissi kul­kee katu­ta­sos­ta ja lähikaup­pa sijait­see naapurikorttelissa).

  45. Minä asun talos­sa, jos­sa on määräys­ten mukainen kylpyhuone.
    WC-pön­tön vier­essä on suihku. Niit­ten välis­sä on sen ver­ran tilaa että saa pönttöharjan.

    Ihan oikeasti en ymmär­rä mis­tä tässä oikein valite­taan. Hyväl­lä suun­nit­telul­la eipä tuos­sa mitään ylimääräistä tilaa ole. Lop­puhin­nas­sa ei var­masti näy. Ehkä hiukan pienen­tää gryn­derin voit­toa, mut­ta ei paljoa.

    Kuin­ka moni teistä yleen­sä on näh­nyt hyvin suun­nitel­lun WC-kylpyhuoneen???

  46. Pien­ten asun­to­jen kylpy­huoneis­sa on ongel­mana myös pyyk­in­pe­su ja ‑kuiv­aus, jos­ta tulee paljon kos­teuskuor­maa. Tästä seu­raa ris­ki, että rak­en­teisi­in tulee kos­teut­ta ja homet­ta, mis­tä seu­raa ter­veyshait­to­ja ja kalli­ita remont­te­ja. Yksinker­tainen ratkaisu olisi tehdä esim. ker­rosko­htais­es­ti pieni pesu­tu­pa, joka samal­la olisi invami­toitet­tu wc. Asun­toi­hin riit­täisi pieni suihku- ja wc-tila. Sen viereen voi sijoít­taa esim. säi­ly­tys­ti­laa (johon mah­tu­isi vaikka­pa arvokas polkupyörä), joka mah­dol­lis­taa laa­jen­tamisen inva-wc:ksi.

  47. Antti Lehtoran­ta: Jos joku inva­lidis­oituu ja täten tarvit­see pyörä­tuolin, eikä van­ha kämp­pä sovel­lu siihen, on vaan paljon järkeväm­pää, että muute­taan pyörä­tuolin käyt­täjälle suun­nitel­tu­un kämp­pään (ml. pöytä­ta­so­jen korkeudet jne)kuin että lähde­tään muut­ta­maan van­haa kämp­piä sovel­tuvak­si — tai vaa­di­taan että kaik­ki käm­pät alun­perink­in­su­un­nitel­laan pyörä­tuolien käyttäjille. 

    Sori että janku­tan, mut­ta Suomes­sa on vam­mais­palvelu­la­ki, jos­sa: “Kun­nan on kor­vat­ta­va vaikeavam­maiselle henkilölle asun­non muu­tostöistä … …hänelle aiheutu­vat kohtu­ulliset kustannukset”

    Mitä se on: Jos asun­toa ei ole toteutet­tu esteet­tömik­si, ja sinne syn­tyy vam­mainen lap­si tai siel­lä asukas muuten vam­mau­tuu, niin ei kotoaan min­nekkään esteet­tömään kamp­pään tarvitse muut­taa. Se esteelli­nen kämp­pä muute­taan kun­nan (=sin­un ja min­un ja muiden veron­mak­sajien) rahoil­la esteettömäksi.

  48. Juuri näin.

    On parem­pi ettei väestö iän mukaan jakaudu kauas toisistaan.
    Per­in­teis­es­ti koko suku on asunut samas­sa yhtey­dessä. On syyn­sä mik­si ne ovat selvin­neet jot­ka ovat näin eläneet vuosi­tuhan­net joka puolel­la maapalloa.

    Edelleen minus­ta olisi toiv­ot­tavaa että suku olisi edelleen suh­teel­lisen lähel­lä toisi­aan ja ainakin kaikenikäiset asu­isi­vat samoil­la alueilla.

    Osmo Soin­in­vaara: En tiedä, kauanko jak­sa julka­ista näitä Liian Van­han käsit­tämät­tömiä purkauk­sia. Mihin tuokin nyt perus­tuu? Vihreät ovat tiukasti vaati­neet kaavoihin asun­to­jen keskikokoa, jot­ta Helsinki­in tulisi per­hea­sun­to­ja eikä pelkkiä kanakoppeja.

  49. JouniL:
    Muista tämä sit­ten kun vam­maudut kolaris­sa tai työssä, eikä vaku­u­tus mak­sa mitään. Samak­ka tulot katoaa. Älä siiten rupea valittamaan 

    Min­un asiani ovat kyl­lä sil­loinkin kun­nos­sa, kiitos vaan vil­pit­tömästä huolen­pidos­ta. Siitä ei tain­nut nyt kuitenkaan varsi­nais­es­ti olla kyse tässä keskustelussa…

    Alku­peräiseen aiheeseen liit­tyen, olisi mie­lenki­in­toista saa­da tilastotietoa:

    — Kun­ka paljon Suomes­sa on niitä pyörä­tuo­lia tms. tarvit­se­via liikun­tara­joit­teisia ihmisiä joiden tarpeista nyt puhutaan?
    — Kuin­ka moni heistä on vam­mau­tunut yllättäen?
    — Kuin­ka moni asuu joka tapauk­ses­sa tarkoituk­seen suun­nitel­lus­sa eri­ty­isas­un­nos­sa tai laitoksessa?
    — Kuin­ka moni asuu yksin?
    — Vas­taa­vat ikään­tynei­den liikun­tara­joit­teis­ten osalta (ja tule­vaisu­u­den arvio)?
    — Paljonko yhteiskunnal­ta kuluu varo­ja van­ho­jen asun­to­jen muutoksiin?
    — Mitkä ovat tyyp­il­liset muu­tok­set (ves­san ovi, mata­la keit­tiö­ta­so, ramp­pi, por­rashissi) ja niiden kustannukset?
    — Paljonko tiukem­mat (väl­jem­mät) nor­mit ovat nos­ta­neet rak­en­tamisen kustannuksia?

  50. Estööt­tymyys voidaan mah­dol­lis­taa toteutettvak­si myöhem­min. Nyky­isin ei huoneis­to­jen sisäl­lä ole kan­tavia rak­en­tei­ta joten väli­seinät, myös kylp­pärin seinät tarvit­taes­sa, voidaan siirtää. Muun­to­jous­tavu­us on varsin hel­posti saavutet­tavis­sa kun se ote­taan jo suun­nit­telus­sa huomioon

    Nyt lain­säädän­tö ja sitä eri­tyis­es­ti Helsingis­sä ahtaasti tulk­it­se­va vira­nomaiskoneis­to vaa­ti­vat esteet­tömyy­den jo uud­is­raken­nus­vai­heessa. Itse raken­nutin oman asun­toni, kak­sik­er­roksisen huoneis­ton. Siinä on kaik­ki vesip­is­teet ja muut “kiin­teät” rak­en­teet sijoitet­tu niin, että huone­järjestys­tä voi suh­teel­lisen vapaasti muut­taa myöhem­min. Tot­takait ikku­na­jako ja ulko-ovet aset­taa omat rajoituk­sen­sa. Huoneis­ton sisäl­lä on myös varaudut­tu jopa pyörä­tuoli­hissi­in ker­rosten välil­lä (vaatii tosin myös por­taan vai­h­tamisen). Mut­ta nyt kun asunos­sa asuu nor­maal­isti liikku­maan kykeneviä, huone­järjestys on tehty asut­tavu­u­den ehdoil­la, ei esteet­tömyy­den ehdoil­la. Helsin­gin kaupun­ki ei (tietenkään!!) meinan­nut suos­tua tähän, mut­ta menis­ter­iöstä saati­in lupa toteut­taa esteet­tömyys tarvit­taes­sa myöhemmin 

    Jos asun­not velvoitet­taisi­in suun­nit­tele­maan muun­to­jous­taviksi ja myöhempi­in vam­mau­tu­mis­es­ta tai sairas­tu­mis­es­ta aiheutu­vi­in muu­toskus­tan­nuk­si­in kehitet­täisi­in joku yleinen vaku­u­tustyyp­pinen rahas­toin­ti, esim uuden asun­non myyn­ti­hin­nas­ta pieni osa siir­ret­täisi­in invavaku­u­tuk­seen, mah­dol­lis­tet­taisi­in estet­tömyy­den toteut­ta­mi­nen mut­ta ei raken­net­taisi toim­i­mato­mia asun­to­ja vammattomille.

  51. Jouni Mar­tikainen: Jos vai­h­toe­hdot ovat, että sinä ja minä mak­samme sen muun­telun jälkikä­teen tehtynä 100 % verovaroin kus­tan­net­tuna (kts. aiem­pi vies­ti­ni tässä ketjus­sa: vam­mais­palvelu­la­ki) vai mak­sa­vatko asun­to­jen ostajat/vuokraajat ne rak­en­tamiskus­tan­nuksi­na (pakot­ta­va esteet­tömyys­normis­to) olen taipu­vainen kan­nat­ta­maan sitä, että kulut olkoon mieluim­min asun­to­jen ostajien/vuokraajien kontolla.

    Hei­vataan esteet­tömyys­vaa­timuk­set romukop­paan ja asete­taan yleinen esteet­tömyyski­in­teistövero, jon­ka tuo­tol­la hoide­taan vam­mais­palvelu­lain vaa­ti­mat muu­tok­set. Tai esitetään laskel­mat, joiden mukaan jokaisen asun­non esteet­tömyys tulee halvem­mak­si kuin noiden har­vo­jen muutostyöt.

  52. Kari N:
    Koko kinastelu esteet­tömyy­destä ja sen kus­tan­nuk­sista on hölmöä. Pieni säästö tänään on iso kus­tan­nus tulevaisuudessa.

    Joo, mut­ta 30v päästä tapah­tu­van ei edes var­man 50 000 euron rem­pan vält­tämis­es­tä ei kan­na­ta tänä päivänä kovinkaan paljoa maksaa. 

    Ja muu­ta­man neliön hukkaami­nen ei ole mikään pieni sat­saus vaan voi olla aivan tajut­toman suuri, riip­puen tietenkin asun­non koosta.

    Tyyp­il­lis­es­ti van­huk­setkin muut­ta­vat pois omakoti­talois­taan paljon ennen kuin jalat pet­tää, itseasi­as­sa aika lail­la sil­loin kun pihan hoito ei omin voimin enää onnistu.

  53. Näin maal­likkona voin vas­ta­ta osaan.
    Ei mitään vaiku­tus­ta myyn­ti­hin­taan. 1 000€ ei ole edes alen­nus­määrä 460 000€:sta. Alen­nus on vähin­tään 5 000€. Ros­teri jääkaapin ovet ovat kallimmat.

    Kat­so esimerk­ki alla

    Omas­sa WC:ssä on n. 1 neliö ylimääräistä.
    Raken­nuskus­tan­nus n, 1000€ neliö: http://www.rakennuslehti.fi/uutiset/lehtiarkisto/6992.html

    Punavuori pikkua­sun­to 460 000€

    http://asuntojen.hintatiedot.fi/haku/?c=Helsinki&r=1&sf=4&so=d

    Raken­nuskus­tan­nus sama asun­to 59 000€ 

    Jos ilmaa on 400 000€, niin vaikut­taako 1 000€ raken­nuskus­tan­nuk­sis­sa yhtään mitään myyntihintaan.
    Enem­män vaikut­ta jos jääkaapin ovet on rosteria.

    Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: Min­un asiani ovat kyl­lä sil­loinkin kun­nos­sa, kiitos vaan vil­pit­tömästä huolen­pidos­ta. Siitä ei tain­nut nyt kuitenkaan varsi­nais­es­ti olla kyse tässä keskustelussa…

    Alku­peräiseen aiheeseen liit­tyen, olisi mie­lenki­in­toista saa­da tilastotietoa:

    – Kun­ka paljon Suomes­sa on niitä pyörä­tuo­lia tms. tarvit­se­via liikun­tara­joit­teisia ihmisiä joiden tarpeista nyt puhutaan?– Kuin­ka moni heistä on vam­mau­tunut yllät­täen?– Kuin­ka moni asuu joka tapauk­ses­sa tarkoituk­seen suun­nitel­lus­sa eri­ty­isas­un­nos­sa tai laitok­ses­sa?– Kuin­ka moni asuu yksin?– Vas­taa­vat ikään­tynei­den liikun­tara­joit­teis­ten osalta (ja tule­vaisu­u­den arvio)?– Paljonko yhteiskunnal­ta kuluu varo­ja van­ho­jen asun­to­jen muu­tok­si­in?– Mitkä ovat tyyp­il­liset muu­tok­set (ves­san ovi, mata­la keit­tiö­ta­so, ramp­pi, por­rashissi) ja niiden kus­tan­nuk­set?– Paljonko tiukem­mat (väl­jem­mät) nor­mit ovat nos­ta­neet rak­en­tamisen kustannuksia?

  54. “En tiedä, kauanko jak­sa julka­ista näitä Liian Van­han käsit­tämät­tömiä purkauk­sia. Mihin tuokin nyt perus­tuu? Vihreät ovat tiukasti vaati­neet kaavoihin asun­to­jen keskikokoa, jot­ta Helsinki­in tulisi per­hea­sun­to­ja eikä pelkkiä kanakoppeja.”

    Asumisen kalleus on todel­li­nen este nor­maalille asuntokoolle.

    Eri­tyis­es­ti pääkaupunkiseudulla,jossa vihreät ovat avainase­mis­sa asumisen kalleus on ongel­ma eikä sille tehdä mitään.

    Vihrei­den pitäisi lunas­taa poli­it­tisen voiman kasvun tuo­ma mah­dol­lisu­us vaikuttaa

  55. KariS:
    Nyt lain­säädän­tö ja sitä eri­tyis­es­ti Helsingis­sä ahtaasti tulk­it­se­va vira­nomaiskoneis­to vaa­ti­vat esteet­tömyy­den jo uud­is­raken­nus­vai­heessa. Itse raken­nutin oman asun­toni, kak­sik­er­roksisen huoneis­ton. Siinä on kaik­ki vesip­is­teet ja muut “kiin­teät” rak­en­teet sijoitet­tu niin, että huone­järjestys­tä voi suh­teel­lisen vapaasti muut­taa myöhem­min. Tot­takait ikku­na­jako ja ulko-ovet aset­taa omat rajoituk­sen­sa. Huoneis­ton sisäl­lä on myös varaudut­tu jopa pyörä­tuoli­hissi­in ker­rosten välil­lä (vaatii tosin myös por­taan vai­h­tamisen). Mut­ta nyt kun asunos­sa asuu nor­maal­isti liikku­maan kykeneviä, huone­järjestys on tehty asut­tavu­u­den ehdoil­la, ei esteet­tömyy­den ehdoil­la. Helsin­gin kaupun­ki ei (tietenkään!!) meinan­nut suos­tua tähän, mut­ta menis­ter­iöstä saati­in lupa toteut­taa esteet­tömyys tarvit­taes­sa myöhemmin 

    Kieltämät­tä kannal­tasi edulli­nen ratkaisu. Varsinkin kun niiden mah­dol­lis­es­ti myöhem­min tarvit­tavien muu­tosten kus­tan­nusten ris­ki jää 100 % Helsin­gin kaupungille.

  56. Jep:
    Tyyp­il­lis­es­ti van­huk­setkin muut­ta­vat pois omakoti­talois­taan paljon ennen kuin jalat pet­tää, itseasi­as­sa aika lail­la sil­loin kun pihan hoito ei omin voimin enää onnistu. 

    Niin van­huk­set muut­ta­vat. Ja eikös tavoite ole, että vanhukset(kin) voisi­vat asua koton­aan niin pitkään kuin mah­dol­lista. Eli van­huk­set muut­ta­vat omakoti­talois­taan kaupunki­a­sun­toon. Ja sil­loin olisi hyvä, että asun­to olisi sel­l­ainen, että huonom­pi­jalkainenkin siel­lä selviäisi. Aina se halvem­mak­si tulee kuin laitosasuminen.

  57. No ei ole paha tehtävä. Ympyrän­hän voi nelöidä.

    Ympyrän tosi­aan voi neliöidä. Ongel­mana on ain­oas­taan muinaisen kreikkalaisen geome­tri­an tehtävä­naset­telu, joka sal­lii ain­oas­taan harpin ja viivoit­ti­men käytön ongel­man ratkais­us­sa. Jos sal­li­taan myös muiden, korkeam­manasteis­ten käyrien käyt­tö, on ympyrän neliöin­ti helppoa.

  58. Kun halu­taan että kaik­ki uudet asun­not ovat valmi­ik­si liikun­tara­joit­teisille sopivia niin tok­i­han tämä ote­taan huomioon myös pysäköinnissä. 

    Eli jokaisen asun­non yhtey­dessä tulisi olla oma inva­paik­ka — kos­ka koskaan ei voi tietää vaik­ka jonkun asun­toy­htiön kaik­ki asukkaat jou­tu­isi­vat vam­mautues­saan tai ikään­tyessään tur­vau­tu­maan omaan invavarustet­tuun autoon.

    http://www.hs.fi/asuminen/artikkeli/Invapaikka+olisi+hyv%C3%A4+merkit%C3%A4+yhti%C3%B6j%C3%A4rjestykseen/HA20080511SI1FA037ke

  59. Jouni Mar­tikainen: Kieltämät­tä kannal­tasi edulli­nen ratkaisu. Varsinkin kun niiden mah­dol­lis­es­ti myöhem­min tarvit­tavien muu­tosten kus­tan­nusten ris­ki jää 100 % Helsin­gin kaupungille.

    Puhu­mat­takaan niistä Punavuoren tai Töölön kämp­istä, paikois­sa joi­ta aina ihastel­laan eri­tyisen muka­vana kaupunkielämän alueena… ja jois­sa samainen ris­ki on myöskin sat­apros­ent­tis­es­ti kaupungilla, kun kaik­ki asun­not on raken­net­tu kauan ennen esteet­tömyys­norme­ja. Nyt siis mielestäsi kaupungille lain­säädän­nöl­lä asetet­tu ris­ki pitäisi pois­taa siten, että rak­en­ta­jille ja uuden asun­non osta­jille asete­taan riskin ase­mes­ta var­muus lisäkustannuksista?

    Laki ei ole mikään kiveen­hakat­tu asia. Jos vam­mais­palvelu­lain sään­nöt on kir­joitet­tu tyh­mästi niin, että pitää muut­taa asun­to­ja sen sijaan että ihmiset voivat muut­taa asun­nos­ta toiseen — mitä he tekevät muutenkin — niin muute­taan lakia.

    Vam­maisia voi tukea ja aut­taa muunkin­laisel­la lain­säädän­nöl­lä kuin sil­lä, että itsepäis­es­ti hakataan päätä pyöreän puolen yksiön kokoisen ves­san seinään. 

    Minus­ta voitaisi­in rak­en­taa eri­laisia asun­to­ja ja aluei­ta niin esteet­tömyy­den kuin vaikka­pa niiden paljon puhut­tu­jen autopaikko­jen suh­teen. Esimerkik­si Jätkäsaari kan­nat­taisi rak­en­taa autot­tomasti. Kai­vat­taisi­in myös lisää Kallio­ta, jos­sa on pieniä asun­to­ja joiden ves­sas­sa ei mah­du pitämään pyörä­tuo­liki­ihdy­tyskiso­ja. (Kallios­sa on sivu­men­nen san­ot­tuna jopa asun­to­ja, jois­sa ei ole kylpy­huonet­ta; pohdiske­limme joskus sel­l­aisen yksiön ostamista.)

  60. Kari N: Eli van­huk­set muut­ta­vat omakoti­talois­taan kaupunki­a­sun­toon. Ja sil­loin olisi hyvä, että asun­to olisi sel­l­ainen, että huonom­pi­jalkainenkin siel­lä selviäisi

    Kukaan ei kai ole kieltämässä esteet­tömien asun­to­jen rak­en­tamista. Kehi­tys näyt­tää päin­vas­taiselta: eri­laisia juuri van­huk­sille suun­nitel­tu­ja asun­to­ja ja kokon­aisia talo­ja raken­netaan entistä enemmän. 

    Helsingis­sä tosin on Eiran ja Töölön kaltaisia slum­me­ja, jois­sa suuri osa asun­noista ei ole esteet­tömiä, mut­ta van­huk­semme tai hei­dän omaisen­sa eivät liene niin pahan­tah­toisia tai tyh­miä, että he ihan ehdoin tah­doin etsivät omakoti­talosta pois muut­taes­saan juuri sel­l­aisia ker­rostaloa­sun­to­ja, jot­ka heille eivät sovi.

    (Sivu­men­nen san­ot­tuna, on kuitenkin todet­ta­va, että hissien rak­en­t­a­mi­nen ei vält­tämät­tä ole ihmisille kokon­aisuute­na hyväk­si. Por­raski­ipeily pitää osaltaan porukkaa kun­nos­sa. Sit­ten kun por­tais­sa kul­jetel­laan pyörä­tuo­li­van­hus­ta, ne ovat tietysti ongelma.)

  61. Suurim­mat esteet­tömyysongel­mat ovat koke­muk­seni mukaan van­henevan väestön asut­tamis­sa kak­si- tai use­ampik­er­roksis­sa omakoti- ja rivitaloissa.

    Lie­nee ajan kysymys mil­loin näi­hin pitää ruve­ta rak­en­ta­maan hissejä 😛

  62. Jouni Mar­tikainen: Kieltämät­tä kannal­tasi edulli­nen ratkaisu. Varsinkin kun niiden mah­dol­lis­es­ti myöhem­min tarvit­tavien muu­tosten kus­tan­nusten ris­ki jää 100 % Helsin­gin kaupungille.

    Mah­dolli­nen muu­toskus­tan­nus jää osta­jalle, ei kaupungille. 

    Rak­en­teet on suun­nitel­tu siten, että nyky­is­ten esteet­to­myyssään­nösten min­i­mi vaatisi kah­den välioven muu­tok­sen (lev­en­tämisen), WC pön­tön kään­nön 90 astet­ta ja yhden noin 1,5 m seinän pois­tamisen. Siis 3000 — 4000 euroa nyky­hin­noin. Asia on doku­men­toitu niin, että se tulee näkymään isän­nöit­si­jä­todis­tuk­ses­sa, siis mah­dolli­nen osta­ja voi ottaa asian huomioon.

  63. Osmo Soin­in­vaara: Uusi­in ker­rostaloi­hin tulee aina hissi, eikä kukaan raken­na hissiä niin, ettei sil­lä pää­sisi ylimpi­in kerroksiin. 

    Kovasti oli ennen muo­tia rak­en­taa hissi kulke­maan vain toisek­siylimpään ker­rokseen. 80-luvul­la raken­ne­tuis­sa lähiöis­sä kuten vaik­ka Espoon keskuk­ses­sa tämä oli erit­täin suosittua.
    Mik­siköhän moinen jär­jen­vas­tainen järjestely?
    No, kun kaupunkisu­un­nit­telu määräsi räys­täsko­rkeu­den ja his­seis­sä oli vielä kone­huone, niin gryn­deri kek­si lait­taa vielä kone­huoneen viereen pari kämp­pää. Hyvät on näkymät, joskin hissin kone­huone äir­it­see herkkäunisia…

    1. Hissi pan­ti­in toisek­si ylimpään ker­rokseen, kos­ka Espoon kaavoitus ei sallinut kone­huonet­ta ylim­män ker­roksen yläpuolelle. Sitä ei enää tarvita.

  64. Osmo Soin­in­vaara: Vihreät ovat tiukasti vaati­neet kaavoihin asun­to­jen keskikokoa, jot­ta Helsinki­in tulisi per­hea­sun­to­ja eikä pelkkiä kanakoppeja. 

    Ihan turhaa puuhaa, markki­nat kyl­lä löytävät bal­anssin huoneis­to­jen koon suh­teen. Sääte­ly aiheut­taa vain markkinahäiriön.

  65. Pekka Taipale:
    (Sivu­men­nen san­ot­tuna, on kuitenkin todet­ta­va, että hissien rak­en­t­a­mi­nen ei vält­tämät­tä ole ihmisille kokon­aisuute­na hyväk­si. Por­raski­ipeily pitää osaltaan porukkaa kun­nos­sa. Sit­ten kun por­tais­sa kul­jetel­laan pyörä­tuo­li­van­hus­ta, ne ovat tietysti ongelma.) 

    Non­nii, löy­ty­hän se ratkaisu tähänkin: kiel­letään kaik­ki muut pyörä­tuolit, pait­si sel­l­aiset, jot­ka pystyvät kiipeämään portaita.
    Samat tuolit pää­sevät kyl­lä kyn­nys­tenkin yli.
    Seu­raavak­si kiel­letään hissit, kansan kun­to nousee, huolto­va­je pois­tuu ja maail­ma pelastuu!

  66. Osmo Soin­in­vaara:
    Hissi pan­ti­in toisek­si ylimpään ker­rokseen, kos­ka Espoon kaavoitus ei sallinut kone­huonet­ta ylim­män ker­roksen yläpuolelle. Sitä ei enää tarvita.

    Oli­pas has­susti muo­toil­tu. Eli jos ylimpään ker­rokseen raken­netaan vain kone­huone, eikä yhtään asun­toa, niin sit­ten ollaan normitilanteessa?
    (Btw. Kirkko­järvel­lä raken­net­ti­in samaan aikaan sekä talo­ja, jois­sa hissi menee ylimpään että toisek­si ylimpään…)

  67. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: Poli­itikon ja äänestäjän tärkeimpiä edel­ly­tyk­siä sen sijaan on monipuo­li­nen koke­mus ihmisenä olemisesta.

    Lau­takun­nas­sa on hyvä olla myös asian toista puol­ta tun­te­via henkilöitä. Jos näil­lä ei ole ammat­ti­laisen kol­le­giaal­ista agen­daa, niin he ovat pain­on­sa arvoisia kul­las­sa. He kykenevät esit­tämään kri­it­tisiä kysymyk­siä, tuot­ta­maan vai­h­toe­htoisia ratkaisu­ja virkami­esten ehdo­tuk­si­in ja edis­tämään lau­takun­nan muiden jäsen­ten asiantuntemusta.

  68. KariS: Mah­dolli­nen muu­toskus­tan­nus jää osta­jalle, ei kaupungille. 

    Rak­en­teet on suun­nitel­tu siten, että nyky­is­ten esteet­to­myyssään­nösten min­i­mi vaatisi kah­den välioven muu­tok­sen (lev­en­tämisen), WC pön­tön kään­nön 90 astet­ta ja yhden noin 1,5 m seinän pois­tamisen. Siis 3000 – 4000 euroa nyky­hin­noin. Asia on doku­men­toitu niin, että se tulee näkymään isän­nöit­si­jä­todis­tuk­ses­sa, siis mah­dolli­nen osta­ja voi ottaa asian huomioon.

    Rohke­nen epäil­lä, että jos asun­nos­sa asu­va pokkana vaatii muu­tok­sia tehtäväk­si vam­mais­palvelu­lain perus­teel­la kaupun­gin kus­tan­nuk­sel­la, niin hän on isän­nöit­si­jä­todis­tuk­sen kir­jauk­sista huoli­mat­ta vahvoil­la. Edel­lyt­täen tietenkin, että asun­nos­sa asu­va on tul­lut lain tarkoit­ta­mal­la taval­la vammautuneeksi.

  69. ‘Varsinkin kun niiden mah­dol­lis­es­ti myöhem­min tarvit­tavien muu­tosten kus­tan­nusten ris­ki jää 100 % Helsin­gin kaupungille.’ (Jouni Martikainen)
    Ja kos­ka kaik­ki, mitä tilaajan/päättäjän ei tarvitse itse mak­saa, on ilmaista, esteet­tämyy­den rak­en­t­a­mi­nen kaikki­in asun­toi­hin ei mak­sa mitään.

  70. Sel­ven­nän vielä: Kirkko­järvel­lä reg­u­laat­tori oli kai määrän­nyt räyst.koroksi P+6. Osa taloista on P+5 ja hissi­huone katol­la ja sit osa on P+5+1 hissitön ker­ros ja hissi­huone tässä hissittömässä.

    Havain­non tarkoituk­se­na oli kuitenkin korostaa sitä, kuin­ka kum­mallisia päätök­siä rajoituk­set ja niiden kiertämi­nen voi aiheut­taa. Ja sit­ten taas toisaal­ta kuin­ka näistä kum­mallisuuk­sista voi ajan saatossa tul­la halut­tu­ja esikuvia.

    Jos vielä pitäis pala­ta tohon kansan­ter­vey­den kohen­nuk­seen yhtä kieli poskessa kuin aikaisem­minkin, niin kun ker­sana tuli jaet­tua main­ok­sia noi­hin “hissillä-ei-ylimpään”-rappuihin, niin sepä vas­ta oli kun­toilua, niin main­os­ten­jako­han pitäisi kieltää alle 65-vuo­ti­ail­ta. Johan alka­is eläkeläis­ten kun­to kohota!

  71. Jouni Mar­tikainen:
    Mitä se on: Jos asun­toa ei ole toteutet­tu esteet­tömik­si, ja sinne syn­tyy vam­mainen lap­si tai siel­lä asukas muuten vam­mau­tuu, niin ei kotoaan min­nekkään esteet­tömään kamp­pään tarvitse muut­taa. Se esteelli­nen kämp­pä muute­taan kun­nan (=sin­un ja min­un ja muiden veron­mak­sajien) rahoil­la esteettömäksi. 

    Ja seu­raavak­si var­maan voisi sit­ten päät­tää, että jokaisen asun­non pitäisi olla sel­l­ainen, että niis­sä voi liikkua sairaalasängyl­lä, johon on kiin­nitet­ty hengityskone…

    Äkil­lis­es­ti vam­mau­tunei­den pyörä­tuo­lia käyt­tävien ihmis­ten, jot­ka muuten ovat riit­tävän hyväkun­toisia elämään omas­sa asun­nos­sa, ei voi tässä maas­sa olla niin suuri, että koko yhteiskun­nan (=val­tio, kun­ta ja niiden asukkaat) kannal­ta kus­tan­nuste­hokkain tapa hei­dän etu­jen­sa riit­tävään tur­vaamiseen on määrätä, että joka ain­oan uuden asun­non pitää olla tälle pienelle vähem­mistölle soveltuva.

  72. hei

    Tääl­läkin on paljon väärää tietoa esteet­tömy­den kus­tan­nuk­sista (on myös oikeata).
    Esteet­tömyys uud­is­rak­e­namises­sa on todel­la mar­gin­aa­li­nen kus­tan­nus. Esteetön ves­sa on hyvin 1–1,5 m² suurem­pi kuin tavalli­nen wc. Kyse ei ole hehtaar­i­hal­lista niinkuin proba­gan­dis­tis­es­ti tääl­läkin heitetään.

    Väestöstä 15% on taval­la tai toisel­la vam­maisia ja huon­soti liikku­via ja aika monel­la on isoäi­ti tai isä, jot­ka liikku­vat huonosti.
    Täl­lähetkel­lä suuri altaosa asuin­noista on sel­l­aisia ettei niihin pääse edes sisälle.
    Toisaal­ta väestö van­he­nee ja huonos­ti liikku­vien määrä kas­vaa nopeasti joten esteet­tömyys on entistä tärkeämpää.

    Kalle Könkkölä

  73. Esteet­tömyys on paljon muu­takin kuin vam­maisu­ut­ta ja tähän liit­tyvää pyörä­tuoleil­la ajoa. Esteet­tömyys voi liit­tyä toki esim. syn­nyn­näiseen vam­maisu­u­teen, mut­ta esimerkik­si myös heikkoon näköön, las­ten­vaunui­hin (monis­sa ennen esteet­tömiä suun­nit­telu­vaa­timuk­sia raken­ne­tuis­sa talois­sa ei pääse las­ten­vaunu­jen kanssa edes asun­toon, pait­si kan­ta­mal­la ne kasat­tuina por­tai­ta pitkin), äkil­lisi­in tap­atur­mi­in jne., jot­ka tekevät liikku­misen het­kel­lis­es­ti vaikeak­si. Ja estävät ilman esteetön­tä suun­nit­telua esim. tap­atur­man käyneen vierailut mon­een asuntoon.

    Ongel­ma on kuitenkin se, että moni suun­nit­teli­ja ei osaa suun­nitel­la hyvää esteetön­tä ympäristöä. Piir­rel­lään vaan pyörähdysympyröitä, mut­ta ei osa­ta miet­tiä kokon­aisuuk­sia. Sil­loin tulok­se­na on niitä yli-iso­ja aulo­ja yms. Kyl­lä esteetön suun­nit­telukin voi olla tilankäytön kannal­ta suh­teel­lisen fik­sua. Ei sen suuren pyörähdyk­sen ole suun­nit­telumääräys­ten mukaan pakko juuri eteisessä tapahtua.

    Esim. hano­jen, ves­s­apa­perir­ul­lien sijoituk­ses­sa ongel­ma ei ole aina edes suun­nit­telupäässä, kos­ka tarkat sijain­nit niiden osalta saat­taa päät­tää asen­ta­va työmies. Jos hän ei ymmär­rä sijoit­tamisen logi­ikkaa, lop­putu­los on mitä on. Epäkäytet­tävien suun­nit­telu­ratkaisu­jen kanssa olen itsekin elänyt, vaikkei mikään asum­is­tani taloista ole tähän men­nessä ollut vielä esteet­tömäk­si edes suunniteltu.

  74. Kari N: Niin van­huk­set muut­ta­vat. Ja eikös tavoite ole, että vanhukset(kin) voisi­vat asua koton­aan niin pitkään kuin mah­dol­lista. Eli van­huk­set muut­ta­vat omakoti­talois­taan kaupunki­a­sun­toon. Ja sil­loin olisi hyvä, että asun­to olisi sel­l­ainen, että huonom­pi­jalkainenkin siel­lä selviäisi. Aina se halvem­mak­si tulee kuin laitosasuminen.

    Ja tämän mah­dol­lisu­u­den takia jokaikises­tä kaupunki­a­sun­nos­ta on pakko tehdä sel­l­ainen, että siel­lä voi pyörä­tuoli­mummokin asua, kus­tan­nuk­sista viis? 

    Ei tuos­sa tai­da olla kokonaiskustannus/kokonaishyötysuhde ihan kohdillaan.

    Mitä seu­raavak­si, automaat­ti­vai­h­teet pakol­lisik­si uusi­in autoi­hin, kos­ka 20v kulut­tua sen saat­taa ostaa joku, joka ei voi ajaa manuaalivaihteisella?

  75. Itse kyseenalais­tan pyörä­tuolin tarpeen tule­vaisu­udessa kokon­aan. Jaap­pani­laiset kehit­televät jo innol­la eri­laisia motorisoitu­ja tuk­i­jalko­ja van­henevan väestön­sä käyt­töön, ja väitän että joskus muu­ta­man kymme­nen vuo­den kulut­tua pyörä­tuoli on todel­la todel­la harv­inainen apu­vä­line liikuntaesteisille. 

    Ihan jo senkin vuok­si että pyörä­tuolin kanssa se kylpy­huoneen pyörähdysympyrä ei tosi­aankaan ole suurin ongel­ma, vaan myös esimerkik­si keit­tiön käyt­tö istu­al­taan on käytän­nössä mahdotonta.

    Väljä asun­to on help­po suun­nitel­la est­teet­tömäk­si, ilman että siinä asut­tavu­u­den tarvit­see kär­siä. Ongel­ma on nimeno­maan pien­ten asun­to­jen kohdal­la, jois­sa on nykymääräys­ten vuok­si paljon huonom­mat poh­jaratkaisut kuin van­hois­sa taloissa.

  76. Jep, taitaa elää jos­sa peräkammarissa.

    Automaat­ti­au­tot kulut­ta­va nykyään vähem­män ja ovat ensisijaisia.
    Sähköau­tossa ei edes ole vaihteita.

    Rak­en­tamises­sa on paljon halvem­pi tehdä heti hyvä kuin lähteä huonoa korjaamaan.

    Jep: Ja tämän mah­dol­lisu­u­den takia jokaikises­tä kaupunki­a­sun­nos­ta on pakko tehdä sel­l­ainen, että siel­lä voi pyörä­tuoli­mummokin asua, kus­tan­nuk­sista viis? 

    Ei tuos­sa tai­da olla kokonaiskustannus/kokonaishyötysuhde ihan kohdillaan.

    Mitä seu­raavak­si, automaat­ti­vai­h­teet pakol­lisik­si uusi­in autoi­hin, kos­ka 20v kulut­tua sen saat­taa ostaa joku, joka ei voi ajaa manuaalivaihteisella?

  77. Kalle Könkkölä:
    hei

    Tääl­läkin on paljon väärää tietoa esteet­tömy­den kus­tan­nuk­sista (on myös oikeata).
    Esteet­tömyys uud­is­rak­e­namises­sa on todel­la mar­gin­aa­li­nen kus­tan­nus. Esteetön ves­sa on hyvin 1–1,5 m² suurem­pi kuin tavalli­nen wc. Kyse ei ole hehtaar­i­hal­lista niinkuin proba­gan­dis­tis­es­ti tääl­läkin heitetään.

    Väestöstä 15% on taval­la tai toisel­la vam­maisia ja huon­soti liikku­via ja aika monel­la on isoäi­ti tai isä, jot­ka liikkuvathuonosti.
    Täl­lähetkel­lä suuri altaosa asuin­noista on sel­l­aisia ettei niihin pääse edes sisälle.
    Toisaal­ta väestö van­he­nee ja huonos­ti liikku­vien määrä kas­vaa nopeasti joten esteet­tömyys on entistä tärkeämpää.

    Kalle Könkkölä

    Sen ver­ran tarken­nus­ta, että esteet­te­myy­den tilavaa­timuk­set koske­vat pait­si wc/kylpyhuonetta, myös eteis­tilo­ja, keit­tiötä ja joka asun­nos­sa ainakin yhtä maku­uhuonet­ta. Lisäk­si on eri­laisia vaa­timuk­sia ovien, käytävien jne lev­eyk­sille sekä taso­ero­jen luiskille 

    Ongel­maa ei ole isois­sa per­hea­sun­nois­sa, jois­sa esim keit­tiö tulee luon­nos­taankin esteet­tömyys­vaa­timusten mukaisek­si, niihin tehdään use­ampi wc/kylppäri ja eteiseenkin jää tilaa.

    Lisäkus­tan­nus on kuitenkin suh­teessa merkit­tävä kun puhutaan pienistä yksiöistä ja kak­sioista. Niis­sä se ain­oa kylp­päri on mitoitet­ta­va ammeelle (vaik­ka sitä ei tarvitse asen­taa), 1,5 x 1,5 m:n vapaa lat­ti­ati­la on löy­dyt­tävä ja ovi­aukon olta­va riit­tävän lev­eä. Eteisessä on olta­va säi­ly­tys­ti­la ulkopy­örä­tuo­lille ja tilaa vai­h­taa pyörä­tuolista toiseen, keit­tiön kaap­pi­en edessä on olta­va 1400 tai 1500 mm vapaa­ta tilaa (sokke­lin sisäänve­dos­ta riip­puen) jne. 

    Yhdessä noista kaik­ista vaa­timuk­sista tulee hel­posti 5 m², joka 25 m²:n yksiössä on paljon. Tai sit­ten tilat suun­nitel­laan niin, että keit­tiö on olo­huoneen seinäl­lä tai muuten asut­tavu­ut­ta heikentävästi

    Kuten aim­min kir­joitin, esteet­tömyys voitaisi­in toteut­taa suun­nit­tele­mal­la muun­to­jous­tavia tila­ratkaisu­ja, jois­sa nuo määräyk­set ote­taan huomioon niin, että ne on suh­teel­lisen pienel­lä vaival­la toteutet­tavis­sa jos asun­to tulee liikun­tara­joit­teisen käyt­töön. Pienis­sä yksiöis­sä esim läpikul­jet­ta­va keit­tiö kapeam­mal­la käytäväl­lä kuin tuo 1500 mm tulisi sal­lia, samoin kuin kylp­päri ilman ammeva­raus­ta poikeuk­se­na määräyk­si­in. Näin saataisi­in toimi­vampia pieniä vuokra-asun­to­ja nuorille.

  78. Jos esteetön ves­sa on vain 1–1.5 m² suurem­pi kuin tavalli­nen, niin voisiko sel­l­ais­es­ta saa­da suun­nit­telu­o­hjeen? Siis ihan vain ref­er­enssipo­h­ja, jos­sa on neliömäi­nen 4 m² huone, jon­ka yhdel­lä seinäl­lä on ovi ja vas­takkaisel­la seinäl­lä optio ikku­nalle, ja suihku ja pönt­tö sijoitel­tu piirus­tuk­seen valmiiksi?

    Pakol­lisek­si oppimääräk­si pääsuunnittelijoille.

  79. Eiköhän noin pienessä yksiössä avoin ratkaisu ole joka tapauk­ses­sa paras. Ei keit­tiö sil­loin ylimäärästä tilaa tarvitse.

    Onko amme tosi­aan vält­tämätön. Eikö voi käyt­tää tuo­lia suihkussakäyntiin?

    KariS: Sen ver­ran tarken­nus­ta, että esteet­te­myy­den tilavaa­timuk­set koske­vat pait­si wc/kylpyhuonetta, myös eteis­tilo­ja, keit­tiötä ja joka asun­nos­sa ainakin yhtä maku­uhuonet­ta. Lisäk­si on eri­laisia vaa­timuk­sia ovien, käytävien jne lev­eyk­sille sekä taso­ero­jen luiskille 

    Ongel­maa ei ole isois­sa per­hea­sun­nois­sa, jois­sa esim keit­tiö tulee luon­nos­taankin esteet­tömyys­vaa­timusten mukaisek­si, niihin tehdään use­ampi wc/kylppäri ja eteiseenkin jää tilaa.

    Lisäkus­tan­nus on kuitenkin suh­teessa merkit­tävä kun puhutaan pienistä yksiöistä ja kak­sioista. Niis­sä se ain­oa kylp­päri on mitoitet­ta­va ammeelle (vaik­ka sitä ei tarvitse asen­taa), 1,5 x 1,5 m:n vapaa lat­ti­ati­la on löy­dyt­tävä ja ovi­aukon olta­va riit­tävän lev­eä. Eteisessä on olta­va säi­ly­tys­ti­la ulkopy­örä­tuo­lille ja tilaa vai­h­taa pyörä­tuolista toiseen, keit­tiön kaap­pi­en edessä on olta­va 1400 tai 1500 mm vapaa­ta tilaa (sokke­lin sisäänve­dos­ta riip­puen) jne. 

    Yhdessä noista kaik­ista vaa­timuk­sista tulee hel­posti 5 m², joka 25 m²:n yksiössä on paljon. Tai sit­ten tilat suun­nitel­laan niin, että keit­tiö on olo­huoneen seinäl­lä tai muuten asut­tavu­ut­ta heikentävästi

    Kuten aim­min kir­joitin, esteet­tömyys voitaisi­in toteut­taa suun­nit­tele­mal­la muun­to­jous­tavia tila­ratkaisu­ja, jois­sa nuo määräyk­set ote­taan huomioon niin, että ne on suh­teel­lisen pienel­lä vaival­la toteutet­tavis­sa jos asun­to tulee liikun­tara­joit­teisen käyt­töön. Pienis­sä yksiöis­sä esim läpikul­jet­ta­va keit­tiö kapeam­mal­la käytäväl­lä kuin tuo 1500 mm tulisi sal­lia, samoin kuin kylp­päri ilman ammeva­raus­ta poikeuk­se­na määräyk­si­in. Näin saataisi­in toimi­vampia pieniä vuokra-asun­to­ja nuorille.

  80. Kalle Könkkölä:
    hei

    Tääl­läkin on paljon väärää tietoa esteet­tömy­den kus­tan­nuk­sista (on myös oikeata).
    Esteet­tömyys uud­is­rak­e­namises­sa on todel­la mar­gin­aa­li­nen kus­tan­nus. Esteetön ves­sa on hyvin 1–1,5 m² suurem­pi kuin tavalli­nen wc. 

    ja pien­ten uusien asun­to­jen keit­tiöt­tömyy­del­läkän ei ole mitään tekemistä esteet­tömyy­den kanssa..?

    Väestöstä 15% on taval­la tai toisel­la vam­maisia ja huon­soti liikkuvia

    Itsekin olen var­masti vakaasti osa tuo­ta 15%:a — mut­ta mitä täl­lä on tekemistä sen kanssa, että jokaisen asuon­non pitäisi olla pyörä­tuoliy­h­teen­sopi­va? Heitä ei ole 15%:a, ei edes 1%:a, var­maankin pieni mur­to-osa jälkim­mäis­es­tä, jos vielä rajataan tarkastelu­un vain ne, joille tilanne on tul­lut yllät­täen ja jot­ka edes esteet­tömässä asun­nos­sa kykenevät tule­maan toimeen.

    Täl­lähetkel­lä suuri altaosa asuin­noista on sel­l­aisia ettei niihin pääse edes sisälle.

    Niin, puolueesi juuri kiel­si hissien rak­en­tamisen joukkoon talo­ja, jois­sa sitä ei ole. Se sen­tään on tarpeelli­nen kapis­tus aika paljon vähem­män mar­gin­aaliselle osalle väestöä (juu, ja por­taat var­maan hyvästä yleen­sä niille, jot­ka niitä pystyvät käyttämään).

  81. KariS:

    Kuten aim­min kir­joitin, esteet­tömyys voitaisi­in toteut­taa suun­nit­tele­mal­la muun­to­jous­tavia tila­ratkaisu­ja, jois­sa nuo määräyk­set ote­taan huomioon niin, että ne on suh­teel­lisen pienel­lä vaival­la toteutet­tavis­sa jos asun­to tulee liikun­tara­joit­teisen käyt­töön. Pienis­sä yksiöis­sä esim läpikul­jet­ta­va keit­tiö kapeam­mal­la käytäväl­lä kuin tuo 1500 mm tulisi sal­lia, samoin kuin kylp­päri ilman ammeva­raus­ta poikeuk­se­na määräyk­si­in. Näin saataisi­in toimi­vampia pieniä vuokra-asun­to­ja nuorille.

    Se mihin Kalle Könkköläkin viit­tasi, eli että suuri osa asun­tokan­nas­ta on sel­l­aista, ettei sovi liikun­taesteisille, on hyvin tot­ta. Ja tätä ei voi­da muut­taa edes perusko­r­jausten ja muu­tosten yhtey­dessä, kos­ka ne van­hat talot nyt vaan ovat niin ahtai­ta ja sokkeloisia, että esim. kylpy­huoneet voivat olla pahim­mil­laan vain 60 cm lev­eitä ja ovet vielä kapeampia.
    Tosin on myös niin, että ei-pyörä­tuolis­sa ole­valle, mut­ta huonos­ti liikku­valle ihmiselle kapeat tilat ovat itse asi­as­sa parem­pia, kos­ka niis­sä on helpom­pi ottaa tukea molem­min puolin. Eli edes kaikille huonos­ti liikkuville ei ole yhtä oikeaa tapaa rak­en­taa ympäristöä. Kepeil­lä liikku­valle pitäisi oikeas­t­aan tehdä kapei­ta tilo­ja, jois­sa on kaiteet. Ja pyörä­tuo­lil­la liikku­valle pyörä­tuolin vaa­ti­ma tila. Jos oltaisi­in tas­a­puolisia esteet­tömyy­dessä, pitäisi tehdä sekä kapei­ta että lev­eitä kulkure­it­te­jä. Tämä on tietenkin mah­do­ton­ta, joten jotaku­ta aina sor­re­taan, tehti­in miten päin vain. Ja mie­len­ter­vey­den kannal­ta miniyk­siöt voivat tul­la hyvin kalli­ik­si, oli niis­sä invami­toite­tut tilat tai ei.

  82. Pekka Taipale: Jos esteetön ves­sa on vain 1–1.5 m² suurem­pi kuin tavalli­nen, niin voisiko sel­l­ais­es­ta saa­da suun­nit­telu­o­hjeen? Siis ihan vain ref­er­enssipo­h­ja, jos­sa on neliömäi­nen 4 m² huone, jon­ka yhdel­lä seinäl­lä on ovi ja vas­takkaisel­la seinäl­lä optio ikku­nalle, ja suihku ja pönt­tö sijoitel­tu piirus­tuk­seen valmiiksi?

    Pakol­lisek­si oppimääräk­si pääsuunnittelijoille.

    Esim. Väinö Kor­pisel­la on esimerk­ki-lay­out 4 m² kylpy­huoneesta inva­lidikäyt­töön. Siinä tosin on hiukan oikaistu ihan tiukim­mista vaa­timuk­sista, mut­ta on oikein kelvolli­nen ratkaisu. Todel­lisu­udessa ihmiset kuitenkin halu­a­vat hyvältä näyt­tävän kylpy­huoneen ennem­min kuin inva-kylpy­huoneen, joten esteet­tömyys ei käytän­nössä toteudu, vaik­ka poh­japi­irus­tuk­ses­sa pyörä­tuolin pyörähdysympyrä olisi esitet­ty. Oven edessä pitäisi olla tarpeek­si tilaa, oves­sa tukikah­va, pesu­al­taan tarpeek­si alhaal­la eikä tilaa saisi ahtaa täy­teen kalus­teil­la jne. Hyvin har­va uusis­takaan asun­noista on todel­la esteet­tömiä, varsinkaan sit­ten kun asukkaat ovat ne kalustaneet.

  83. TM, mulle ainakaan asukaspysäköin­nin omakus­tan­neisu­us ole mikään peri­aatekysymys. Jonkun haja-asu­tusalueen par­i­taloy­htiön parkkipaikko­jen rak­en­t­a­mi­nen mak­saa jotain pari ton­nia per asun­to, eli samaa suu­ru­us­lu­okkaa kuin isom­pi esteetön kylp­päri. Se nyt on ihan sama miten toi jae­taan. Kon­tek­sti niis­sä pysäköin­tipaikoista huudet­taes­sa on 50 000 hallipaikat.

    Esteetön pysäköin­ti on hoidet­tu niin että sitä tarvit­sevil­la on erik­seen merkit­tyjä paikko­ja. Jos vaik­ka niiden hal­li­paikko­jen pitäisi olla esteet­tömiä niin puhut­taisi­in kym­me­nien tuhan­sien lisäkus­tan­nuk­sia kap­paleelta, miet­tikää minkä kokoisa ne ruudut olisi jos kul­jet­ta­jan paikalla pitäisi päästä pyörätuolilla.

  84. Nakkiput­ka:
    Haas­tan tätä blo­gia luke­vat arkkite­hdit ja mik­sei muutkin asun­to­su­un­nit­telus­ta kiin­nos­tuneet seu­raavaan tehtävään: Suun­nitelkaa mah­dol­lisim­man pieni wc/kylpyhuone, jos­sa on lähtöko­htana ulko-ovi ja pyörähdysympyrä. Epäilen nimit­täin hie­man, että kaikkein pien­in­tä toteu­tus­ta ei ole vielä nähty. 

    Var­maan löy­tyy, etsi Suomen pienin ves­sa. Se on kokoa pönt­tö ja jalkati­la, eli toden­näköis­es­ti aukeaa isom­paan huoneeseen jos­sa mah­tu­unee liikku­maan pyörätuolilla.

  85. Asun­to­jen kokon­ais­määrä val­takun­nas­sa on n 2,5 miljoonaa

    Vuodessa raken­netaan arvi­ol­ta 30000 uut­ta asuntoa.
    En etsinyt tarkkaa historia/ennuste lukua,mutta tuokin anta­nee riit­tävän kuvan suuruusluokkasta

    Esteet­tömäk­si perusko­r­ja­tus­ta kan­nas­ta ei ole tietoa.

    Kun esteet­tömyys on ollut nykyisessä muo­dos­sa kri­teer­inä vähän yli 10 vuot­ta niin asun­tokan­nas­ta ehkä n 20–30 % on esteetön­tä eli suurin osa kan­nas­ta on edelleen ns esteellistä.

    Mut­ta ei esteet­tömyy­destä hyödy ain­oas­taan rul­latuolin käyttäjät.

    Myös rol­laat­torin varas­sa liikku­vat, avustet­ta­vat ‚kepin, sauvan ym kanssa liikku­vat ja isokokoiset hyö­tyvät esteettömyydestä.

    Ja moni halu­aa ja arvostaa väljiä wc-pesutiloja.

    Esteet­tömyy­den suurin este on asun­to­jen kallis hinta,mikä ajaa ihmisiä val­it­se­maan liian pieniä asuntoja

    Asumisen hin­nan nousua kohdis­te­taan vielä niin,että sitä ei voi kiertää.

  86. JouniL:
    Jep, taitaa elää jos­sa peräkammarissa.

    Automaat­ti­au­tot kulut­ta­va nykyään vähem­män ja ovat ensisijaisia.
    Sähköau­tossa ei edes ole vaihteita.

    Pari sivuhu­u­toa:
    Automaat­ti­vai­h­teet mak­sa­vat esim VW Golff­is­sa 2000 euroa. Kulu­tusero on niin pieni, tuol­la perus­teel­la automaat­tia kan­na­ta lait­taa kos­ka samal­la han­kkii itselleen poten­ti­aalisen hajoa­van kohteen. 

    Sähköau­to se vas­ta kallis onkin.

  87. JouniL:
    Eiköhän noin pienessä yksiössä avoin ratkaisu ole joka tapauk­ses­sa paras. Ei keit­tiö sil­loin ylimäärästä tilaa tarvitse.

    Van­hois­sa talois­sa asia ei ole ollenkaan noin yksinkertainen.

    Itse saneerasin itsel­leni yksiön kan­takaupungista juuri noi­hin aikoi­hin kun esteet­tömyys­määräyk­set tuli­vat voimaan. Min­ua ne eivät vielä koske­neet, ja hyvä niin. Tuos­sa yksiössä on sel­l­ainen poh­ja, jos­sa kan­ta­va, seinäkemäi­nen pilari muo­dostaa toiselle sivulle käytävän, joka alkaa ulko-oven läheltä. Pilari ei ala aivan seinästä, vaan sen pää­dyn ja asun­toa rajaa­van seinän väli­in mah­tui juuri ja juuri 70 cm lev­eä kph:n ovi. Käyn­ti kylp­päri­in on siis eteis­es­tä. Keit­tiö puolestaan on tuon maini­tun käytävän var­rel­la, ja käytävän tois­es­ta päästä pääsee pie­neen huoneeseen.

    Esteet­tömyys­määräyk­set kieltäi­sivät täl­laisen ratkaisun, ja niitä nou­dat­taen sekä kylp­pärin oven että keit­tiön pitäisi olla huoneen puolel­la. Ja sen käytävämäisen tilan, jos­sa nyt on varsin kätevä keit­tiö, tulisi olla ihan vain tyhjänä. Ehkä joku vaate­naulakko mah­tu­isi seinälle..

    Kuten tiedämme, ovet syövät tilaa siitä huoneesta, jos­sa ovat, kos­ka heti oven eteen ei voi aset­taa esim. sohvaa tai muu­ta huonekalua. Noil­la spek­seil­lä tämä yksiö olisi pelkkä ves­salli­nen keit­tiö kahdel­la sisäovel­la ja eteiskäytäväl­lä. Sen käyt­töar­vo olisi todel­la paljon nyky­istä huonom­pi, enkä tiedä halu­aisiko sel­l­aiseen asun­toon kukaan pyörä­tuo­lil­la liikku­vakaan muut­taa. Onko tämä sit­ten hyvä syy pila­ta asun­to kaikkien muidenkin näkökul­mas­ta? Minus­ta ei ole.

    Sosial­isti­nen “kaikille sama” ‑men­tal­i­teet­ti on toki reilumpaa sil­loin, kun kaikki­in sisäl­lytetään myös vam­maiset. Mut­ta suurin vika on tuos­sa tas­apäistämisen ide­olo­gias­sa itsessään, jos­ta tulisi pyrk­iä eroon, sen sijaan että eri­laisia paper­il­la hyvältä näyt­täviä vaa­timuk­sia vain lisätään.

  88. Hyvin suun­nitel­lus­sa esteet­tömässä asun­nos­sa ei ole hukkaneliöitä. Itse asun arkkite­hti­toimis­to A6 suun­nit­tele­mas­sa 2000-luvun ker­rostalos­sa jos­sa on lev­eä eteinen ja pyörä­tuo­lille mitoitet­tu kylpy­huone. Ei todel­lakaan tun­nu että tilaa olisi jotenkin hukat­tu. Isom­pi kylpy­huone ja tila­va eteinen eivät palvele vain pyörä­tuolin käyt­täjiä vaan myös esim lap­siper­heitä. Ja ei kaik­ki lap­siper­heet eivät asu isois­sa asun­nois­sa, jois­sa on muutenkin tilaa. Pienessä asun­nos­sa aputilo­jen monikäyt­töisyys ja kalus­tet­tavu­us on iso­ja asun­to­ja tärkeäm­pää. Tun­tuu että suuri osa ihmi­sistä ei ymmär­rä että oma elämän­ti­lan­nekin voi muut­tua. Esim jal­ka men­nä poik­ki tai syn­tyä lap­si. Ei sel­l­aises­sa tilanteessa heti vält­tämät­tä voi tai kan­na­ta muut­taa esteettömään/isompaan asun­toon. Hyvin suun­nitel­tu esteetön ympäristö on etu kaikille. Van­ho­jen pie­nien asun­to­jen muut­ta­mi­nen esteet­tömäk­si on tosin turhaa.

  89. Minäkin luulin, että tässä oli nyt vih­doin vihreiltä tul­lut myön­ny­tys ehdot­tomaan esteettömyysnäkemykseen. 

    Esteet­tömiä ympäristöjä tarvi­taan. Toisaal­ta kaik­ki eivät tarvitse saman­laista esteet­tömyyt­tä ja myös liikku­mis­es­teis­ten tarpeet ovat eri­laisia ja räätälöin­tiä tarvi­taan heillekin.

    Mon­imuo­toisu­us myös tässä asi­as­sa olisi ter­ve­tul­lut­ta. Olisi hyvä jos ker­rostalo­rak­en­tamises­sa lähdet­täsi­in siitä että kaikkialle täy­tyy päästä esteet­tömästi kylään, mut­ta esteetön­tä asum­ista tarvit­sisi toteut­taa vaik­ka vain 70 % kunkin kohteen asun­noista. Näin saataisi­in var­masti aivan riit­tävää tar­jon­taa esteet­tömiä asuinympäristöjä. Pien­talois­sa pros­ent­tio­su­us saisi olla reilusti pienempikin.

    Asi­as­ta on tehty yhteistyössä ympäristömin­is­ter­iön kanssa selvi­tyskin. http://www.hel2.fi/ksv/julkaisut/julk_2008-12.pdf

  90. Juuri näin.

    Tui­jote­taan vain tätä päivää ja omaa napaa. Elämää on huomen­nakin. Mut­ta minkälaista? Sitä ei kukaan tiedä.

    Taitaa olla tyyp­il­lisiä pikavip­paa­jia täl­läkin pal­stal­la suuri osa.

    SM:
    Hyvin suun­nitel­lus­sa esteet­tömässä asun­nos­sa ei ole hukkaneliöitä. Itse asun arkkite­hti­toimis­to A6 suun­nit­tele­mas­sa 2000-luvun ker­rostalos­sa jos­sa on lev­eä eteinen ja pyörä­tuo­lille mitoitet­tu kylpy­huone. Ei todel­lakaan tun­nu että tilaa olisi jotenkin hukat­tu. Isom­pi kylpy­huone ja tila­va eteinen eivät palvele vain pyörä­tuolin käyt­täjiä vaan myös esim lap­siper­heitä. Ja ei kaik­ki lap­siper­heet eivät asu isois­sa asun­nois­sa, jois­sa on muutenkin tilaa. Pienessä asun­nos­sa aputilo­jen monikäyt­töisyys ja kalus­tet­tavu­us on iso­ja asun­to­ja tärkeäm­pää. Tun­tuu että suuri osa ihmi­sistä ei ymmär­rä että oma elämän­ti­lan­nekin voi muut­tua. Esim jal­ka men­nä poik­ki tai syn­tyä lap­si. Ei sel­l­aises­sa tilanteessa heti vält­tämät­tä voi tai kan­na­ta muut­taa esteettömään/isompaan asun­toon. Hyvin suun­nitel­tu esteetön ympäristö on etu kaikille. Van­ho­jen pie­nien asun­to­jen muut­ta­mi­nen esteet­tömäk­si on tosin turhaa.

  91. Eihän sitä tiedä autonkaan kanssa, siis­pä pysäköin­tipaikko­ja on rakn­net­ta­va “tarpeek­si” myös tule­vaisu­u­den käyt­töä varten.

  92. Tästä pienu­us-huipun saavut­tamis­es­ta pitävät asun­toraken­nut­ta­jat huolen.

  93. Esteet­tämyy­del­lä varaudu­taan väestön ikään­tymiseen. Van­hainkoti­in pää­sevät vain onnekkaasti, enem­mistö elää asun­nos­saan lop­pu­un saakka. 

    Rol­laat­to­ril­la pitäisi päästä ves­saan ja istu­al­taan laitet­tua ruokaa lämpiämään. 

    Van­ho­ja van­huk­sille sopi­mat­to­mia asun­to­ja on niin paljon, että tilanne on aika paha.

  94. Ville:
    Tosin on myös niin, että ei-pyörä­tuolis­sa ole­valle, mut­ta huonos­ti liikku­valle ihmiselle kapeat tilat ovat itse asi­as­sa parem­pia, kos­ka niis­sä on helpom­pi ottaa tukea molem­min puolin. Eli edes kaikille huonos­ti liikkuville ei ole yhtä oikeaa tapaa rak­en­taa ympäristöä. Kepeil­lä liikku­valle pitäisi oikeas­t­aan tehdä kapei­ta tilo­ja, jois­sa on kaiteet. Ja pyörä­tuo­lil­la liikku­valle pyörä­tuolin vaa­ti­ma tila. Jos oltaisi­in tas­a­puolisia esteet­tömyy­dessä, pitäisi tehdä sekä kapei­ta että lev­eitä kulkure­it­te­jä. Tämä on tietenkin mah­do­ton­ta, joten jotaku­ta aina sor­re­taan, tehti­in miten päin vain. Ja mie­len­ter­vey­den kannal­ta miniyk­siöt voivat tul­la hyvin kalli­ik­si, oli niis­sä invami­toite­tut tilat tai ei. 

    Ei ole mitenkään mah­do­ton­ta tehdä käytävästä lev­eää pyörä­tuolin korkeudelle asti ja sit­ten siitä ylöspäin kapeam­paa, jos­sa vois sit­ten olla vaik­ka kaide apua tarvit­se­valle pystyssä kulke­valle. Esim. kaapit voisi­vat olla alem­mal­ta puoliskol­ta vähem­män syvyyt­tä omaavia. Esteet­tisyy­destä voitaisi­in sit­ten olla tiet­ty mon­taa mieltä…

  95. Ifa Kytösa­ho: Mon­imuo­toisu­us myös tässä asi­as­sa olisi ter­ve­tul­lut­ta. Olisi hyvä jos ker­rostalo­rak­en­tamises­sa lähdet­täsi­in siitä että kaikkialle täy­tyy päästä esteet­tömästi kylään, mut­ta esteetön­tä asum­ista tarvit­sisi toteut­taa vaik­ka vain 70 % kunkin kohteen asun­noista. Näin saataisi­in var­masti aivan riit­tävää tar­jon­taa esteet­tömiä asuinympäristöjä. Pien­talois­sa pros­ent­tio­su­us saisi olla reilusti pienempikin.

    Peri­aate, että samas­sa asun­nos­sa pitäisi voi­da asua koko ikän­sä, on todel­lisu­udelle vieras. Varsinkin pääkaupunkiseudul­la ihmiset muut­ta­vat paljon kaiken aikaa, ihan omas­ta tah­dostaan, ja muut­ta­mi­nen elämän­ti­lanteen muuttues­sa on nor­maali käytän­tö. Kun huonokun­toiset van­huk­set muut­ta­vat esteet­tömi­in palvelu­a­sun­toi­hin tai van­hainkotei­hin, esteel­liset asun­not vapau­tu­vat niille, joi­ta esteel­lisyys ei hait­taa. Elinkaari­a­jat­telua tulisi soveltaa koko raken­nuskan­taan, eikä yrit­tää tehdä jokaises­ta asun­nos­ta elinkaariasunto.

  96. Ville:

    Ehdot­tomasti myös näin.
    Esteet­tömyy­destä keskustelem­i­nen on ääret­tömän vaikeaa. Asia on eri­tyis­es­ti vam­maisjär­jestöille tun­tei­ta herät­tävä ja kuo­hut­ta­va. Asialli­nenkin kri­ti­ik­ki esteet­tömyys­vaa­timusten loiven­tamis­es­ta koetaan hel­posti henkilöko­htaise­na ja loukkaavana.

    Mon­imuo­tois­t­a­mi­nen, jota peräänku­u­lu­tan edel­lyt­täisikin nykykäytän­tö­jen tark­istamista hie­man sal­li­vam­paan suun­taan. Olen ollut asun­to­tuotan­to­toimis­ton edus­ta­jana aikoinaan Helsin­ki kaikille ‑pro­jek­tis­sa.
    http://www.hel.fi/hki/HKR/fi/Helsinki+kaikille

    Kyseessä on yleis­es­ti hyvä ja kan­natet­ta­va asia, raken­netun ympär­sitön toteut­ta­mi­nen siten että se sopii kaikille. Slo­gan, jon­ka mukaan esteetön ympäristö on hyvä kaikille, ei kuitenkaan käytän­nössä ole aivan totta.

    Liikku­miseen ja heikkonäköisyy­teen liit­tyvät rajoit­teet eivät ratkea todel­lisu­udessa samoil­la tem­puil­la. Keskusteluketjus­sa joku jo toikin tämän ansiokkaasti esi­in. Huonos­ti liikku­va, joka käyt­tää apu­vä­lineitä, tarvit­see riit­tävää väljyyt­tä. Toisaal­ta ilman apu­vä­lineitä vielä pär­jäävä selviää parem­min ympäristössä, jos­sa seinät eivät karkaa niin kauas, ettei niistä saa tukea.

    Kir­joitin jo läh­es kymme­nen vuot­ta sit­ten johonkin Helsin­gin kaupu­g­in asun­topoli­it­tisen tek­stin taus­toituk­seen, että esteeet­tömyy­den pahin este on asun­to­jen yleinen ahtaus. Tämä asia ei ole vuosien var­rel­la mihinkään pois­tunut. Asun­to­jen kokon­aiskoko ei kas­va, kos­ka kulut­ta­jat pyrkivät min­i­moimaan kus­tan­nuk­sen­sa eivätkä ehkä ymmär­rä että entisi­in neliöi­hin ei enää mah­du sama toimin­nal­lisu­us kuin ennen. Asun­non aputilo­jen kas­vat­ta­mi­nen on syönyt tilaa asuin­huonei­den käytettävyydeltä.

    Yksi pikkuinen tekni­nen jip­po, jon­ka halu­aisin nähdä yleistyvän: lev­ei­den o10-ovien sijaan voisimme tehdä käytet­tävämpiä asun­to­ja, mikäli ottaisimme käyt­töön par­i­ovet. Toiselta nimeltään näitä kut­su­taan vasikallisik­si oviksi: o7-käyn­tiovi varustet­tuna o3-sivuovel­la. Tavalli­nen tal­laa­ja voisi pitää vasikan aina kii­ni, apu­vä­li­neen kanssa kylään saa­pu­va mah­tu­isi oves­ta kun avat­taisi­in vasikka.

    Edel­lisessä on sisään kir­joitet­tuna myös toinen toiveeni: on aivan eri asia suun­nitel­la asun­non kaik­ki tilat esteet­tömik­si tai suun­nitel­la asun­non yhteiset tilat ( eteinen, yksi wc ja oleske­lu­ti­la sekä ehkä parveke) sel­l­aisik­si, että niihin pääsee pyörä­tuo­lil­lakin kylään. Se että kaikkialle pää­sisi kylään olisi jo paran­nus 10-vuo­den takaiseen tilanteeseen.

    Nyky­vaa­timusten mukaan toteu­tamme koko uus­tuotan­toa esteetön­tä asum­ista varten. Eikä se aina ole ilmaista eikä myöskään aina tuo­ta kaikille opti­maal­ista tuotantoa.

  97. Kyl­lä näinkin.

    Kysymys on lop­pu­peleis­sä samas­ta asi­ast kuin sukupuolten tasa-arvos­sa. Muis­taak­seni ihan samas­sa lausel­mas­sa puhutaan sekä YK.ssa että EU:ssa.

    Kas kun ei ehdote­ta ettei keit­tiö­tarvikkei­ta tarvit­sisi joka asun­nos­sa olla, kun eri­tyis­es­ti miehistä kaik­ki ei osaa tehdä ruokaa. Turha varsinkin pienessä yksiössä.

    Ajatel­la mikä säästö. Keit­tiö on kallein huone.

    Mitä sitä suihkuakaan, kun osa on niin likaisia. Voisi ker­ran viikos­sa käy­dä jos­sain yleisessä pesu­paikas­sa. Niin ja työ­paikoil­la on useim­miten pesumahdollisuus.

    Ja ves­sat voisi siirtää takaisen talon yhteiksi.

    Kyl­lä tulisi säästöä paljon.

    Ollaanko me edelleen sivistysy­hteiskun­nas­sa palataanko takaisin metsäläiseksi.

    Ifa Kytösa­ho:
    Ville:

    Ehdot­tomasti myös näin.
    Esteet­tömyy­destä keskustelem­i­nen on ääret­tömän vaikeaa. Asia on eri­tyis­es­ti vam­maisjär­jestöille tun­tei­ta herät­tävä ja kuo­hut­ta­va. Asialli­nenkin kri­ti­ik­ki esteet­tömyys­vaa­timusten loiven­tamis­es­ta koetaan hel­posti henkilöko­htaise­na ja loukkaavana.

    Mon­imuo­tois­t­a­mi­nen, jota peräänku­u­lu­tan edel­lyt­täisikin nykykäytän­tö­jen tark­istamista hie­man sal­li­vam­paan suun­taan. Olen ollut asun­to­tuotan­to­toimis­ton edus­ta­jana aikoinaan Helsin­ki kaikille ‑pro­jek­tis­sa.
    http://www.hel.fi/hki/HKR/fi/Helsinki+kaikille

    Kyseessä on yleis­es­ti hyvä ja kan­natet­ta­va asia, raken­netun ympär­sitön toteut­ta­mi­nen siten että se sopii kaikille. Slo­gan, jon­ka mukaan esteetön ympäristö on hyvä kaikille, ei kuitenkaan käytän­nössä ole aivan totta.

    Liikku­miseen ja heikkonäköisyy­teen liit­tyvät rajoit­teet eivät ratkea todel­lisu­udessa samoil­la tem­puil­la. Keskusteluketjus­sa joku jo toikin tämän ansiokkaasti esi­in. Huonos­ti liikku­va, joka käyt­tää apu­vä­lineitä, tarvit­see riit­tävää väljyyt­tä. Toisaal­ta ilman apu­vä­lineitä vielä pär­jäävä selviää parem­min ympäristössä, jos­sa seinät eivät karkaa niin kauas, ettei niistä saa tukea.

    Kir­joitin jo läh­es kymme­nen vuot­ta sit­ten johonkin Helsin­gin kaupu­g­in asun­topoli­it­tisen tek­stin taus­toituk­seen, että esteeet­tömyy­den pahin este on asun­to­jen yleinen ahtaus. Tämä asia ei ole vuosien var­rel­la mihinkään pois­tunut. Asun­to­jen kokon­aiskoko ei kas­va, kos­ka kulut­ta­jat pyrkivät min­i­moimaan kus­tan­nuk­sen­sa eivätkä ehkä ymmär­rä että entisi­in neliöi­hin ei enää mah­du sama toimin­nal­lisu­us kuin ennen. Asun­non aputilo­jen kas­vat­ta­mi­nen on syönyt tilaa asuin­huonei­den käytettävyydeltä.

    Yksi pikkuinen tekni­nen jip­po, jon­ka halu­aisin nähdä yleistyvän: lev­ei­den o10-ovien sijaan voisimme tehdä käytet­tävämpiä asun­to­ja, mikäli ottaisimme käyt­töön par­i­ovet. Toiselta nimeltään näitä kut­su­taan vasikallisik­si oviksi: o7-käyn­tiovi varustet­tuna o3-sivuovel­la. Tavalli­nen tal­laa­ja voisi pitää vasikan aina kii­ni, apu­vä­li­neen kanssa kylään saa­pu­va mah­tu­isi oves­ta kun avat­taisi­in vasikka.

    Edel­lisessä on sisään kir­joitet­tuna myös toinen toiveeni: on aivan eri asia suun­nitel­la asun­non kaik­ki tilat esteet­tömik­si tai suun­nitel­la asun­non yhteiset tilat ( eteinen, yksi wc ja oleske­lu­ti­la sekä ehkä parveke) sel­l­aisik­si, että niihin pääsee pyörä­tuo­lil­lakin kylään. Se että kaikkialle pää­sisi kylään olisi jo paran­nus 10-vuo­den takaiseen tilanteeseen.

    Nyky­vaa­timusten mukaan toteu­tamme koko uus­tuotan­toa esteetön­tä asum­ista varten. Eikä se aina ole ilmaista eikä myöskään aina tuo­ta kaikille opti­maal­ista tuotantoa.

  98. Esteet­tömyyskeskustelun vaikeud­es­ta yksi pikkuinen esimerkki:

    Julk­isten raken­nusten INVA-wc:n taakse edel­lytetään 300 mm tilaa. Sitä on min­ulle perustel­tu sil­lä, että 

    a) avus­ta­ja menee pytyn taakse ja nos­taa sieltä käsin avustettavaa
    b) jot­ta pyörä­tuolin saa rul­lat­tua pytyn viereen, pytyn tulee olla riit­tävän kaukana seinästä, jot­ta pyörä­tuolin pyörät eivät estä pyörä­tuolin työn­tämistä pytyn viereen. Pyörät kun ovat niin isot että ulot­tuvat kovin taakse istu­imes­ta mitattuna.

    Koh­ta a) on aivan has­su. Kuka voisi selkään­sä rikko­mat­ta nos­taa jotaku­ta wc-pytyn vesisäil­iön takaa? Asi­aa ovat myös jo vuon­na 2002 tutki­neet Pir­jo Sip­iläi­nen ja Maar­it Suokonautio:
    http://www.sskk.fi/tuotteet/tuotekortti?p_p_id=ProductDetail_WAR_sskkportlets&productId=db186ab3-dca4-11dc-aa5e-1b5dd590728e&campaignId=

    Kah­denkaan avus­taes­sa pytyl­lä asioi­jaa ei tarvi­ta kuin 15 sent­tiä tilaa pytyn taakse. Tuo tila tarvi­taan avus­ta­jan jalalle, kun hän ottaa tuke­van haara-asen­non kyetäk­seen nos­ta­maan painavaa nostettavaa.

    Koh­ta b) voi olla todel­li­nen tarve. Toisaal­ta edel­lä maini­tus­sa tutkimuk­ses­sa muis­telisin selvite­tyn että pyörä­tuolin käyt­täjistä vain 2 % siir­tyy pytylle suo­raan sivul­ta ja suurin osa pyörä­tuolin käyt­täjistä heistäkin sijoit­taa pyörä­tuolin­sa vinot­tain pyt­tyyn näh­den ja siir­tyy siitä.

    Edel­lä ole­val­la pyrin vain avaa­maan sitä, että viime kädessä on kyse tekni­sistä ratkaisu­ista ja meille on jo syn­tynyt paljon käsi­tyk­siä, jot­ka eivät ehkä pidä ihan kuti­aan. Esteet­tömyy­den nimis­sä toteutetaan ratkaisu­ja, jot­ka eivät oikein toi­mi hyvin kenellekään.

    Asioista tulisi voi­da keskustel­la käytän­nön tasol­la ilman tun­nekuo­hu­ja ja tun­nistaa myös tilanteet, jois­sa usko­muk­set kaipaa­vat uudelleen arviointia.

    Ja vään­net­täköön oikein rauta­lan­gas­ta, yllä ole­va esimerk­ki ei koske asun­to­jen wc-tilo­jen vaa­timuk­sia. Se on RakMk F1:sessä kohdas­sa 3.2.2 ja kos­kee julk­isia inva-wessoja.
    http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=24296

    Asuin­huonei­den hygien­i­atilo­jen mitoituk­ses­ta on RakMk F1:sessä ole­mas­sa ohjetek­sti: Asuin­huoneis­tossa wc-pesu­ti­la sovel­tuu pyörä­tuolin ja pyöräl­lisen käve­lyte­lineen käyt­töön esimerkik­si sil­loin, kun tilaan sijoite­taan pesu­al­las ja wc-istu­in siten, että wc-istu­imen toiselle puolelle jää 800 mm vapaa tila, johon voi sijoit­taa suihkun ilman suihkual­las­ta; ja wc-isuimen, pesu­al­taan ja muiden kalus­tei­den eteen jää ainakin pyörä­tuolin kään­tymisympyrän mitoit­ta­ma vapaa tila.

    Lev­ei­den ovien ovi­härdel­lit ovat niitä asioi­ta, joi­ta itse eniten har­mit­te­len esteet­tömyy­teen tästäävässä rak­en­tamises­sa. Ne vievät seinäti­laa lev­eämpi­en ovi­aukko­jen muo­dos­sa ja avates­sa myös kalus­tet­tavaa lat­ti­ati­laa ovien edestä.

    Menipäs teknisek­si ja yksityiskohtaiseksi =).

  99. JouniL: Kyl­lä näinkin.

    Kysymys on lop­pu­peleis­sä samas­ta asi­ast kuin sukupuolten tasa-arvos­sa. Muis­taak­seni ihan samas­sa lausel­mas­sa puhutaan sekä YK.ssa että EU:ssa.

    Kas kun ei ehdote­ta ettei keit­tiö­tarvikkei­ta tarvit­sisi joka asun­nos­sa olla, kun eri­tyis­es­ti miehistä kaik­ki ei osaa tehdä ruokaa. Turha varsinkin pienessä yksiössä.

    Ajatel­la mikä säästö. Keit­tiö on kallein huone.

    Mitä sitä suihkuakaan, kun osa on niin likaisia. Voisi ker­ran viikos­sa käy­dä jos­sain yleisessä pesu­paikas­sa. Niin ja työ­paikoil­la on useim­miten pesumahdollisuus.

    Ja ves­sat voisi siirtää takaisen talon yhteiksi.

    Kyl­lä tulisi säästöä paljon.

    Ollaanko me edelleen sivistysy­hteiskun­nas­sa palataanko takaisin metsäläiseksi.

    Asuin­huonet­ta ilman keit­tiötä voidaan nimit­tää esim. asun­to­lahuoneek­si tai hotel­li­huoneek­si. Molem­mis­sa ihmiset pystyvät elämään, jos se sil­lä het­kel­lä on heille sovel­tu­va majoittumismuoto.
    Enkä ryhty­isi moit­ti­maan met­säläisik­si ihmisiä, jot­ka nykypäivänäkin Helsin­gin keskus­tas­sa asu­vat talois­sa, jois­sa on yhteiskäytössä ole­via wc:itä — sel­l­aisi­akin vielä löy­tyy. Kun­nol­liset pesu­ti­lat puut­tuvat monista pienasunnoista.
    Lop­pu­jen lopuk­si nor­mi­tuk­ses­sa on paljon kyse siitä, miten paljon ihmiset saa­vat itse päät­tää elämästään ja miten paljon aiheutetaan hyv­in­voin­ti­tap­pi­oi­ta. Kaavoitus ja nor­mit aiheut­ta­vat esim. sen, että ihmiset joutu­vat asumaan eri paikas­sa, kuin mikä olisi heille opti­maal­is­in­ta. Liikenne lisään­tyy, ihmiset kulut­ta­vat enem­män aikaa liikku­miseen ja infra­struk­tu­uri­in kuluu paljon resursseja.

  100. Jos ihmiset saisi­vat vapaasti päät­tä niin tulisi paho­ja ongelmia.

    Kuten tutkimuk­sista tiede­tään Suo­ma­laisen peruste on hal­pa, hal­pa, halpa.
    Se on sama kuin huono, huono, huono.

    Ker­takäyt­töa­sun­to­ja jos edes niitä, kun­han saa jotain pisteitä.

    Ville: Asuin­huonet­ta ilman keit­tiötä voidaan nimit­tää esim. asun­to­lahuoneek­si tai hotel­li­huoneek­si. Molem­mis­sa ihmiset pystyvät elämään, jos se sil­lä het­kel­lä on heille sovel­tu­va majoittumismuoto.
    Enkä ryhty­isi moit­ti­maan met­säläisik­si ihmisiä, jot­ka nykypäivänäkin Helsin­gin keskus­tas­sa asu­vat talois­sa, jois­sa on yhteiskäytössä ole­via wc:itä – sel­l­aisi­akin vielä löy­tyy. Kun­nol­liset pesu­ti­lat puut­tuvat monista pienasunnoista.
    Lop­pu­jen lopuk­si nor­mi­tuk­ses­sa on paljon kyse siitä, miten paljon ihmiset saa­vat itse päät­tää elämästään ja miten paljon aiheutetaan hyv­in­voin­ti­tap­pi­oi­ta. Kaavoitus ja nor­mit aiheut­ta­vat esim. sen, että ihmiset joutu­vat asumaan eri paikas­sa, kuin mikä olisi heille opti­maal­is­in­ta. Liikenne lisään­tyy, ihmiset kulut­ta­vat enem­män aikaa liikku­miseen ja infra­struk­tu­uri­in kuluu paljon resursseja.

  101. JouniL:
    Jos ihmiset saisi­vat vapaasti päät­tä niin tulisi paho­ja ongelmia. 

    Joo. Tämähän on se kaikkien pelkkää hyvää tarkoit­tavien sosial­istien, kon­ser­vati­ivien ja vihrei­den pahin pään­särky. Parem­pi vain pitää hallintoala­maiset tiukasti kuris­sa ja nuh­teessa — tarvit­taes­sa vaik­ka väkipakolla.

  102. Poth1ue1

    : Joo. tarvit­taes­sa vaik­ka väkipakolla.

    Jaa­ha. Eiköhän tuom­moinen väki­val­lan liet­somi­nen mene turhan pitkälle. 

    Pitäisi suh­tau­tua sivistyneesti niihin jot­ka ovat saanet kul­tami­talle­jakin lympialaisista.

  103. Ker­ropa yksikin sivistyneen val­tion kaupun­ki jos­sa saa vapaasti rak­en­taa mitä vain.

    Kehi­tys­maista löy­tyy esimerkke­jä vapaas­ta rak­en­tamis­es­ta. Sinne Pot­holen sopisi elämään vapaudessa sosial­is­teista, kon­ser­vati­iveista ja vihreistä.
    Back to basic.

    Poth1ue1: Joo. Tämähän on se kaikkien pelkkää hyvää tarkoit­tavien sosial­istien, kon­ser­vati­ivien ja vihrei­den pahin pään­särky. Parem­pi vain pitää hallintoala­maiset tiukasti kuris­sa ja nuh­teessa – tarvit­taes­sa vaik­ka väkipakolla.

  104. JouniL:
    Kehi­tys­maista löy­tyy esimerkke­jä vapaas­ta rak­en­tamis­es­ta. Sinne Pot­holen sopisi elämään vapaudessa sosial­is­teista, kon­ser­vati­iveista ja vihreistä. 

    Just. Jos ei kel­paa, niin muu­ta Somaliaan.

    No, sinän­sä kom­ment­ti­ni ei suun­tau­tunut mitenkään pelkkään rak­en­tamisen sääte­lyyn vaan kip­inäk­si riit­ti ihan vain tuo yksit­täi­nen irroit­ta­mani lause — joka niin hyvin kuvaa (usein jopa tiedostam­a­ton­ta?) asen­net­ta, joka löy­tyy läh­es jokaisen “vil­pit­tömästi ihmis­ten Omaa Paras­ta” mielestään ajavien parem­minti­etäjien otsalu­un takaa.

  105. Tuol­lainen yhden lauseen irroit­ta­mi­nen kokon­aisu­ud­es­ta sopii parem­min kehi­tys­maan asukille.

    Tai sit­ten todel­la ilkeälle panettelijalle.

    Onko sin­ul­la jotain min­ua vas­taan vai mik­si esität tuom­moisia kommentteja.

    Poth1ue1: Just. Jos ei kel­paa, niin muu­ta Somaliaan.

    No, sinän­sä kom­ment­ti­ni ei suun­tau­tunut mitenkään pelkkään rak­en­tamisen sääte­lyyn vaan kip­inäk­si riit­ti ihan vain tuo yksit­täi­nen irroit­ta­mani lause – joka niin hyvin kuvaa (usein jopa tiedostam­a­ton­ta?) asen­net­ta, joka löy­tyy läh­es jokaisen “vil­pit­tömästi ihmis­ten Omaa Paras­ta” mielestään ajavien parem­minti­etäjien otsalu­un takaa.

Vastaa käyttäjälle Jussi Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.