Suomessa yksityishenkilöiden verotiedot ovat julkisia. Tämä pohjautuu aikaan, jolloin verotus oli lähinnä harkintaverotusta. Kansalla oli oikeus valvoa, vetivätkö verolautakuntien jäsenet kotiin päin. Vaikka verotus perustuu nykyisin täsmällisiin verolakeihin, verotietojen julkisuus on säilytetty osana yhteiskunnallista kansalaisvalvontaa.
Avoimuus koskee kuitenkin vain yksityisiä henkilöitä, ei yrityksiä. Jos on yhteiskunnallisesti tärkeätä, että voin tarkistaa, maksaako naapurini tarpeeksi veroja, miksi olisi vähemmän tärkeätä tietää, miten Suomessa toimivat yritykset maksavat veroja?
Muistelen lukeneneeni, että myös yritysten verotiedot saisi verotoimiston päätteiltä nähtäväkseen Y‑tunnus yksilöintitietona.
Osakeyhtiöiden tilinpäätöstiedot ovat julkisia. Sieltä nämä veroasiatkin käyvät ilmi. Tiedot saa kuka tahansa netistä tilaamalla, jos asia kiinnostaa.
Yksityishenkilön on yritystä vaikeampaa, ei kuitenkaan mahdotonta siirtää tulojaan verotettavaksi muualle EU-alueelle. Kun toiminta on täysin laillista, en näe ongelmaa. Tyhmähän ihminen tai yritys on, jos se ei suunnittele verojen maksua järkevimmällä tavalla. 😉
Totta.
Toisaalta koko julkisuus on aika monitahoinen asia.
Rikollisetin näkevät tiedot. Yksi lapsikaappaus on ollut, mutta kun tänne rantautuu muutakin ikävää, niin voiko olla varma ettei verotietojen perusteella rikolliset keksi tienausmahdollisuuden.
Voisiko ainakin tehdä niin että jäisi jälki siitä ketkä ovat tietoja selanneet.
Jos olet ammattirikollinen, joka on jäänyt kiinni ilmiannosta, josta on maksettu vihjepalkkio, olet ymmärrettävästi erittäin kiinnostunut lähipiirisi ihmisten verotiedoista, kenen tulot nousivat yhtenä vuotena 50 000 eurolla.
Mitä hyötyä verotietojen julkisuudesta oikein on?
Se aiheuttaa vain turha kateutta ihmisten välillä.
Jos ammattini olisi murtovaras olisin verotietojen julkisuuden kannalla.
Totta. Ei vaatisi edes liikesalaisuuksien paljastamista. Yksityisillä on enemmän tarvetta yksityisyyteen.
Laki verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta 30.12.1999/1346
2 luku
Verohallinnon julkiset tiedot
5 § (1.10.2010/851)
Tuloverotuksen julkiset tiedot
…
Vuosittain toimitetussa verotuksessa yhteisöjen ja yhteisetuuksien verotustiedoista julkisia ovat verovelvollisen nimi, kotikunta sekä yritys- ja yhteisötunnus. Lisäksi julkisia ovat tiedot:
1) verotettavasta tulosta;
2) maksuunpannun veron yhteismäärästä;
3) ennakoiden yhteismäärästä;
4) veronkannossa maksettavasta tai palautettavasta määrästä.
Edellä tässä pykälässä tarkoitetut tiedot ovat julkisia verotuksen päättymishetken mukaisina ja tulevat julkisiksi verovuotta seuraavan kalenterivuoden marraskuun alussa.
Yhteiskunnallinen valvonta onnistuu harvoin jossain kiinteistökuningaatar-kaisa tyyppisissä tapauksissa, jossa tulot ovat kadopnneet km-korvauksiin ja vastaavaan.
Verotietojen ongelma on, että ne kertovat varsin vähän ja senkin voi ymmärtää väärin. Yksityshenkilöillä lähtökohta on selkeä, mutta suuret satunnaiset ja kerran elämässä tapahtuvat tulot yritysmyyneistä ja vastaavista vääristävät lopputulosta.
Yrityksen ja samalla eömäntyön myynnin lisäksi optio-ohjelman toteutuminen ja tänä vuonna vaikka Nokian irtisanoutumiskorvausten näkyminen “tuloissa” antaa helposti väärän kuvan todellisista tuloista tulotasosta.
Yritysverotuksen kohdalla sekä verotus on monimutkaista. Sen vuoksi myös maksettujen verojen määrä suhteessa tulokseen vaihtelee ja selitys ei ole lyhyt ja yksinkertainen.
Yrityksen perustilinpäätöstiedot (liikevaihto, henkilöstön määrä ja tulos) ovat parempaa tietoa.
Konserniverotuksen osalta oikea verotuspaikak ei ole ihan yksiselitteinen käsite eteenkin patenttien ja vastaavien osalta.
Yrityksistä hyödyllinen tieto on, että käyttääkö yhtiö rakenteesssaan tunnetuissa veroparatiiseissa (=harmaan talouden maissa) olevia yhtiöitä. Jollakin toki voi olla Maltalla ja Cayman saarilla merkittäövää toimintaa, mutta sen pystyy jo kertomaan yleisölle.
Tämän verosuunnittelumahdollisuduen käyttömahdollisuuden kertominen jo lisäisi avoimuutta.
Verotiedoista lopputulos on kuitenkin, että varakkaista on todella vähän ja Suomessa tuloerot ovat todella pienet työssäolevien kesken.
Onko vihjepalkkio noin suuri? Paljon mennyt ohi.
Onpa erikoinen perustelu. Ikään kuin varkaat ja kaappaajat tekisivät toimintasuunnitelmiaan verotietojen perusteella. Eiköhän kohteiden valinta tapahdu aivan muiden syiden ohjaamana ja ihan tavallinen juorujen, iltapäivälehtien ja asuinalueiden seuranta riitä kertomaan kenellä on varallisuutta ja kenellä ei.
Olisiko näitä tapauksia paljonkin vuodessa? Jos vastoin luuloani tämä on suurikin ongelma, siitä päästään tekemällä vihjepalkkiot verottomiksi.
Olisi myös hyvä, että sossun ja kelan maksamat tuet olivat julkisia. Nämähän maksetaan “yhteisistä” rahoista, joten olisi mukavaa, että väärinkäyttäjät narahtaisivat.
Onko tutkittu sitä kuinka paljon yritysten veronmaksuhalukkuuden kasvu johtuu yritysjohtajien bonuspalkkiosopimusten yleistymisestä?
Jeah. Osmo on äärimmmäisen oikeassa.
Tev.
N.
http://niklasherlin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/87376-suomessa-ei-ole-varaa-solidaarisuuteen
Soininvaara kirjoitti:
“Avoimuus koskee kuitenkin vain yksityisiä henkilöitä, ei yrityksiä. Jos on yhteiskunnallisesti tärkeätä, että voin tarkistaa, maksaako naapurini tarpeeksi veroja, miksi olisi vähemmän tärkeätä tietää, miten Suomessa toimivat yritykset maksavat veroja?”
Julkisiahan nuo tiedot ovat jo nyt. Tiedot ovat saatavissa maksullisina esim. osoitteesta http://www.finder.fi (hakemalla jonkin yrityksen nimellä ja ostamalla sitten halutun asiakirjan nähtäväksi) ja maksutta suoraan PRH:sta (ilmaisuus edellyttää kuitenkin paikan päällä käymisen). Itse olen jonkun firman taloustiedot ostanutkin joskus Kauppalehden vastaavan palvelun kautta. Kiinnostuksen kohteenani ei tosin ollut silloin verot, vaan tiettyjen yritysten tilinpäätöstiedoista se, paljonko oli tuloslaskelmaan kirjattujen henkilökuntakulujen määrä ja osuus ja paljonko materiaalikulujen määrä ja osuus yms.
Juuri sen takiahan nuo Mehiläis-kohut yms. ovat syntyneetkin, kun Suomessa yritysten verotietojakin voi kuka tahansa tarkistaa. Ja toimittajat ovat sitten näitä lukuja tarkastaneetkin, ja uutisoineet niistä.
Ihan samalla tavalla ne eivät ole julkisia kuitenkaan kuin yksityishenkilöiden verotiedot, joista on luotu erilaisia listaustietokantoja.
Toisin on esim. USA:ssa, jossa presidentinvaalikampanjan osaksi nostettiin jossain vaiheessa riitelyä siitä, paljonko Romneyn firma on maksanut veroja. Siellä kun verotiedot eivät ole julkisia, toisin kuin Suomessa.
“Yksityishenkilön on yritystä vaikeampaa, ei kuitenkaan mahdotonta siirtää tulojaan verotettavaksi muualle EU-alueelle. ”
helpointa on jättää kaikki verot maksamatta. Liikkumalla ahkerasti ei synny kiinteää asemapaikkaa,ei ainakaan sellaista,jonka verottaja huomaisi.
EU-säännöt edellyttävät rekisteröitymistä kun 180päivää täytyy,mutta jos teet töitä kolmen maan alueella niin verotusoikeus on epäselvä.Ja harvan maan verotarkastus yltää sille tasolla, että veroja aletaan periä.
Yrittäjiä, rakennusmiehiä ‚matkailuaaln ihmisä etc liikkuu vilkkaasti rajojen yli ja kiertää veroja.
Yritykset ostavat kuluksi kuitteja.
EU verottajien yhteistoiminta on 0 tasolla,koska veropohja ja ‑järjestelmät poikkeavat toisistaan niin oleellisesti
Siis vain suurituloisten verotiedothan näytetään joka vuosi iltapäivälehdissä. Nykyisin ei enää myydä verokalentereita jotka olivat takavuosien best-sellereitä. Mikä laki estää myymästä niitä?
Millä logiikalla verotettavat tulot, maataloustuet, ja yritystuet (esim. TEKES) ovat julkisia, mutta sosiaalituet eivät? Onko sillä jotain tekemistä tasa-arvon kanssa?
“Tietäjälle” maksettava vihjepalkkio on jo nykyisellään verovapaata tuloa tuloverolain 92b § toisen kohdan mukaan:
Veronalaista tuloa eivät ole
– –
2) viranomaisen maksama tai välittämä korvaus tai palkkio rikoksen estämistä, rikoksen selvittämistä, rikoksentekijän kiinni saamista tai rikoksella saadun hyödyn takaisin saamista edesauttaneesta tiedosta.
Erastotenes
Kiitos täsmennyksestä. Tästä oli puhetta jokin vuosi sitten. Verovapautta perusteliin juuri tuolla verotietojen julkisuudella.
Sosiaalitukien vastaanottamisen liitty usein häpeä. Niiden tekeminen julkiseksi on vähän niin kuin veitsen kääntämistä haavassa. Maatalous- ja yritystukien vastaanottamiseen taas ei liity minkäänlaista häpeää.
ij
Pitäisikö julkista tietoa esimerkiksi, kenen abortin kunta on maksanut keskussairaalassa.
Ihmettelen, mistä toisenkäden lähteestä on syntynyt Osmolle ajatus yritysten ja yksityishenkilöiden verotietojen erilaisesta kohtelusta. Lisäksi haluaisin huomauttaa kaikille, jotka ajattelevat, että verotiedot ovat maksullisia. Vain, jos haluat ne omalle tietokoneellesi. Patentti- ja reksiterihallituksen asiakaspäätteeltä voit tarkastella yritysten verotietoja täysin veloituksetta.
Ohessa PRH:n palvelussa olevat tiedot Osmo Soininvaaran omasta yrityksestä Tietokeino Oy:stä. Tilikausi päättyy 30.6. Maksetut verot: 2011 9523,66 2010 6665,03 2009 3237,93 2008 2463,73 2007 200,00 2006 0,00 2005 0,00 2004 0,00
Harhaanjohtavan tiedon levittäminen kumuloituu usein jopa tiedotusvälineisiin asti. Siksi olisi hyvä, että Osmo korjaisi myös itse antamansa virheellisen tiedon.
Verotietojen julkisuus on tärkeä asia.
Mistä johtuu, että tästä yritysten verotietojen julkisuudesta on keskusteltu kiivaasti julkisuudessa, jos ne jo ovat julkisia?
Vai onko asiasta muualla tapahtunut keskustelu ollut JULKISTAMISESTA, ei julkisuudesta? Kaukaa haettuna vertailukohtana: kaikki käräoikeudessa tuomioita saaneiden nimetkin ovat julkisia, mutta niitä ei ole ollut tapana tuoda esiin julkisuuteen.
Liittyisiköhän tämä näihin viime aikojen veroparatiisikeskusteluihin? Verot saa selville, mutta sen selvittäminen onkin hankalampaa miten paljon tulosta on kikkailtu sopivammaksi.
Tämä keskustelu on hieman turhaa.
En osaa sanoa, onko OS:n esittämä perustelu verotieojen julkisuudelle historiallisesti paikkansapitävä. Veroluettelot ovat käsittääkseni olleet julkisia ikimuistoisista ajoista saakka. Yksi syy on tietenkin se, että kansalaisen on voitava saada tarkistaa oma verotukensa. Ja verotus on osa respublicaa.
Sitäpaitsi joskus on ihan hyödyllistä tietää jonkun henkilön, vaikkapa kananedustaja ja tieto (vai luulo?)kirjailija Osmo Soininvaaran tulot. Ettei tarvitse vaibn arvuutella. Ja joskus jossain asiassa hyödyllistä taustatietoa.
Yksikäsitteistä vastausta tähän kysymyskeen ei voi mistään korkeammasta periaatteesta johtaa. Järjestelmä on mielestäni nykyisellään hyvä. (Tiedon joutuu hakemaan verotoimistosta).
Vaikka naapurin asioista onkin mahdollista tietää, ei aina pidä ryhtyä uteliaisuuttaan katsomaan. Ihmisen yksityisyys lähtee viime kädessä kunnioituksesta hänen persoonaansa kohtaan.
Osakeyhtiöiden tilinpäätökset ovat julkisia**. Niistöä voi katsoa, mitä firma joutuu maksamaan veroja.- Maksettavat verot pitää muuten kirjapidossa vähentää firman voitosta*, josta muodostuvat voitonjakokelpoiset varat.
*Pelkistetysti: Verotettava tulo määräytyy tuloksesta, josta vähennetään mahdolliset aikaisempien vuosien tappiot. Erilaisia tappionvähennsyvarauksia on verotuksessa poistettu samalla kun ythiöverokantaa alennettiin kun veropohjaa voitiin nostaa. En tunne, eikä minun tarvitse tuntea yksityiskohtia
** Tämä selittää, miksi esim. Lidl on Ky.
Johtunee siitä, että sellaiset henkilöt, jotka eivät ole perehtyneet talous- ja veroasioihin, saavat näkyvyyttä puheenvuoroineen. Missään talousalan julkaisussa (Suomessa esim. Kauppalehti, Talouselämä, Taloussanomat) en moista keskustelua ole nähnyt. Niissä päinvastoin jatkuvasti nimenomaan on julkaistu näitä verotietoja, ja herätetty keskustelua siitä, paljonko esim. Google tai jotkut terveydenhoitoalan yritykset ovat maksaneet veroja Suomeen.
Se on toinen asia, pitäisikö erilaisten kikkailujen olla läpinäkyvämpiä. Käsittääkseni esim. Google tulouttaa ison osan Suomen myynnistään ohi Suomen yksikkönsä (suomalaisille tai suomalaisyrityksille tarjottavat mainostilat myydään esim. Irlannin tai muun maan yksikön kautta; netti kun ei paikkarajoja tunne, ja verot ovat muissa maissa alempia). Suomessa aiheutuvia menoja se kyllä kirjauttaa kyllä tämän maan tytäryhtiönsä kirjanpitoon. Kysymys kuuluu: mitä tietoja yhtiön pitäisi julkaista, jotta tämä verokikkailu vähenisi? Tai vaikuttaisiko tietojen laajempi julkisuus asiaan ylipäätään?
Google on tunnettu vero-optimoija, joten esimerkkitapaus on kansainvälisestikin mielenkiintoinen, ja monen maan verottaja on joutunut miettimään, miten saisi Googlen maksamaan enemmän veroja omaan maahansa.
Suomessa on kansainvälisesti korkea verotus. Tämä syö mm. yrityselämää. Koska saadaan maksuautomaatti, että verot lankeavat valtion maksettavaksi ja kansan elintaso nousee. Sehän olisi vaan matemaattista kikkailua. Tällä hetkellä vaan näyttää siltä, että verotus tulee kasvamaan tulevaisuudessa, esim. joku metropolin veroäyri voi yllättäen olla yli 25% joskus 10 vuoden sisällä.
Voisihan toki tehdä niin, että mitään veroja ei tarvitse maksaa, mutta keskuspankki painaa rahaa valtion menoihin. Näinhän keskuspankit tavallaan rahoittavat omat menonsakin.
Tässä on ehkä vaan se ongelma, että jos keskuspankkiraha menettää arvoaan liian nopeasti, joku voi keksiä tehdä omaa rahaa, josta tulee luotettavampi kuin keskuspankin rahasta. Suomessakin oli markan alkuaikoina pankkeja, jotka tekivät omaa rahaa — silloin syy tosin taisi olla liikkeellä olevan oikean rahan puute.
Kuka on keskustellut ja missä.
Minä en ole sellaista huomannut.
Verotietojen julkisuus suomessa on melko hämmentävää. Pääasiallinen käyttö tuntuu olevan julkisten tulojen julkistaminen iltalehdissä.
Toisaalta taas esim. maahanmuuttajien valtavista sosiaalituloista liikkuu kaiken maailman väitteitä, jotka sosiaalitulojen julkisuudella voitaisiin helposti osoittaa vääräksi.
Samanaikaisesti kulutetaan miljardeja terveydenhuollon tietojärjestelmiin (kun joka kunnalla pitää olla omat), koska keskitetty tietojärjestelmä olisi yksityisyyden vastaista.
Kansalaisten yksityisyydestä puuttuu selkeästä punainen lanka. Jossain englannissa mellakoitaisiin kaduilla jos verotiedot olisi julkisia…
Miksi yhtiöiden tietojen saamisesta omalle tietokoneelle pitää maksaa? Tiedothan ovat jo verotoimiston tietokoneella. Miksei niitä laiteta yleiseen jakeluun, koska tämä ei aiheuttaisi verottajalle mitään (merkittäviä) kuluja? Onko kyseessä salailuyritys, joka perustuu siihen, ettei kaikilla ole mahdollisuutta tai motivatiota tutkia kaikkien yritysten tietoja verotopimistossa?
“Suomessa on kansainvälisesti korkea verotus. Tämä syö mm. yrityselämää. Koska saadaan maksuautomaatti, että verot lankeavat valtion maksettavaksi ja kansan elintaso nousee. ”
On kumma,että muualla sama raha pistettynä samanlaisiin firmoihin ei hyödytäkään yrityselämää esim suomalainen pakollinen eläkevakuutus ei hyödytä yrityselämää samalla tavalla kuin Englannissa vapaaehtoisesti sivuun pistetty eläkeraha ?
Onko laki Suomessa eläkeläisen puolellaja Englannissa eläkeraha on vain rahastuskeino ?
Tarkoitin lähinnä yritysverotusta, että yritysten on vähemmän kannattavaa investoida Suomeen kuin johonkin muuhun maahan. Sehän on nyt konkreettisestikin havaittu, kun työpaikat karkaavat käsistä muualle. Jollakin Nokialla on vielä pääkonttori Suomessa, mutta onko näitä yritteliäitä kotimaisia firmoja enää kovinkaan monta jäljellä? Nykyaikana kun ei ketään enää pakoteta yrittäjäksi, vaan elanto on mahdollista saada monella muulla eri tavalla. Toisaalta ihan järkevääkin.
Tähän löytyy kaksi syytä:
1. Suomessa ei suojella tarpeeksi olemassaolevia työpaikkoja — niiden siirtäminen pois on halpaa.
2. Suomessa ei voida kilpailla palkoissa halpatuotantomaiden kanssa. Laatua olisi tarjota tilalle, mutta se ei tunnu kelpaavan. Johtuisiko siitä, että kotimaista työvoimaa säännönmukaisesti haukutaan samalla kun kiinalaista ja intialaista kehutaan taivaisiin.
Yritysverotus lienee reaalisesti matalampaa kuin monessa muussa paikassa.
Miksei verotietojen julkisuutta vaadita tuen kynnysehtona euromailta, joilla on todistettavasti ongelmia omien verojensa keräämisessä?