Vuokra-Hitas?

Helsin­ki yrit­tää pitää kaupunk­in­sa avoime­na kaikille sosi­aaliryh­mille. Sik­si uusille asuinalueille ei raken­neta vain kovan rahan asun­to­ja, joista joutuu mak­samaan 5000 euroa neliöltä ja enem­mänkin. On sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa – tai ainakin yrit­tää olla, ja on Hin­tasäädel­tyä tuotan­toa, jos­sa asun­non pitäisi saa­da ainakin peri­aat­teessa raken­nuskus­tan­nuk­sia vas­taaval­la hin­nal­la. Jos ei saa, on kil­pailu­olo­suhteis­sa jotain vial­la.  Nuo­ria, työssä käyviä aikuisia ei kaupungis­sa paljon näky­isi, jos asun­toa ei saisi alle viidel­lä ton­nil­la neliöltä.

Tuo Hitas sään­te­ly on tuot­tanut kaupungille kokon­aisu­udessaan paljon hyvää, mut­ta on siinä ongel­mansa. Kun asun­non säädel­ty myyn­ti­hin­ta on paljon alle markki­nahin­nan, sitä ei kan­na­ta myy­dä. Joko asu­taan per­heen kokoon ja työ­paikan sijain­ti­in näh­den väärässä asun­nos­sa tai pan­naan Hitas-asun­to vuokralle ja oste­taan parem­min per­heen tilanteeseen sovel­tu­va kovan rahan asun­to. Toista Hitas-asun­toa ei enää saa.  Sään­nöste­ly tuot­taa paljon hait­taa sil­loin, kun hin­taero vapaisi­in markki­noi­hin on suuri.

Entä jos tätä nuorten aikuis­ten asun­to-ongel­maa yritet­täisi­in ratkoa ”vuokra-Hitasil­la”, omakus­tan­teisel­la, täysin sub­ven­toimat­toma­l­la vuokra-asun­nol­la, jon­ka vuokra johdet­taisi­in noista omis­tushi­tas-asun­to­jen pääo­ma-arvoista.  Asumiskus­tan­nus vas­taisi sitä, että on ostanut kokon­aan velal­la Hitas-asun­non, kuitenkin ilman lainan lyhen­nys­tä, kos­ka asun­to ei jää omak­si. Vuokra aset­tuisi tuol­laiselle VVO-tasolle. Sen lyhen­nyk­sistä säästyvän rahan voi pan­na vaik­ka tilille sitä omis­tusasun­non han­k­in­taa vastaan.

Nämä asun­not omis­taisi kaupun­gin omis­ta­ma yhtiö, kos­ka yksi­ty­istä omis­tus­ta täl­laiseen on vaikea sotkea. Ver­taa VVO ja ara-vuokratalot.

Tässä on yksi vika. Jos Helsingis­sä tehtäisi­in näin laa­ja-alais­es­ti, se merk­it­sisi, että helsinkiläiset alka­isi­vat mak­saa val­ti­ol­lisia vero­ja paljon enem­män. Jäi­siväthän val­tion omis­tusasumiseen kohdis­ta­mat verotuet sivu suun.  Uno­hde­taan ne lainan korot. Voisiko ajatel­la, että täl­laises­sa tapauk­ses­sa kaupun­gin yhtiön saa­ma vuokrat­u­lo olisi verova­paa­ta. Hyvinkin voisi, sil­lä tätä tarkoit­ta­va laki on ole­mas­sa ja Helsingillä oli aikanaan täl­lainen yhtiö, Asun­non Han­k­in­ta Oy, joka osti asun­to­ja van­has­ta kan­nas­ta vuokra-asunnoiksi.

Kaupun­gin han­k­in­tay­htiö rahoit­taisi asun­to­jen han­k­in­nan pitkäaikaisel­la lainal­la. Kos­ka vuokra ei sisäl­lä lyhen­nyk­siä, ei yhtiökään voisi juuri lain­o­jaan lyhen­tää. Vähän kuitenkin, sil­lä kaupun­ki saa lainaa halvem­mal­la kuin kansalaiset. Yhtiön voitok­si jäisi sil­loin tuo korko­ero JA INFLAATIO. Lisäk­si tulee tietysti varautua tule­vi­in kor­jauk­si­in pois­toa vas­taaval­la sum­mal­la, mikä sekin jää muodol­lis­es­ti voitok­si, jos HITAS-yhtiö on asunto-osakeyhtiö.

Olisi tärkeää, että kaupun­gin yhtiöltä ei kiel­let­täisi asun­to­jen myymistä. Osta­ja voisi olla esimerkik­si vuokralainen, mut­ta täl­löin myyn­ti­hin­ta olisi markki­nahin­taa vastaava.

33 vastausta artikkeliin “Vuokra-Hitas?”

  1. Eikö olisi parem­pi vaan lisätä reilusti asun­to­tuotan­toa, että pos­ket­tomat hin­nat palaisi­vat enem­män nor­maal­i­ta­solle? Kehä I:n sisäl­lä riit­tää siihen tilaa kyllä.

    Jos ei olisi, niin sit­ten pitäisi pystyä perustele­maan, miten HITAS-asun­toi­hin pääs­sei­den nuorten työssäkäyvien aikuis­ten tukem­i­nen tuo enem­män posi­ti­ivisia ulkois­vaiku­tuk­sia muille Helsingis­sä asuville kuin siitä on heille haittaa.

    Vastaa

  2. Helsin­gin kaupun­ki omis­taa jo nyt asum­isoikeusy­htiön joka on käytän­nössä sama asia. Pistäkää se rak­en­ta­maan enem­män kämp­piä niin syn­tyy edes vähän hin­tak­il­pailua alan suurim­paan toim­i­jaan Asoa­sun­not Oy nähden.

    Vastaa

  3. Eikö koko Hitas-jär­jestelmästä voisi pikkuhil­jaa luop­ua. Se merk­it­see tulon­si­ir­toa muil­ta kaupunki­laisil­ta keski­t­u­loisille joil­la on varaa ostaa Hitas-asun­to. Esimerkik­si Jätkäsaa­res­sa Hitas-asun­nonkin hin­ta on niin korkea, että täy­tyy olla jo kohtu­ullisen varakas saadak­seen asun­non sieltä.

    Mitä tulee vuokra-Hitasi­in, en ymmär­rä miten tuo eroaa nor­maaleista kaupun­gin vuokra-asun­noista. Edelleen tulon­si­ir­toa muil­ta kaupunki­laisil­ta… kenelle? Nuo­rille työssäkäyville aikuisille? 

    Kaiken­lainen asun­to­jen välit­tämi­nen muuhun kuin markki­nahin­taan ain­oas­taan nos­taa markki­nahin­taa. Ain­oas­taan keinot, jot­ka tähtäävät markki­nahin­nan alen­tamiseen voivat koskaan olla tehokkai­ta. Täl­laisia ovat esimerkik­si uusien asun­to­jen rakentaminen/kaavoittaminen huo­mat­tavasti aggres­si­ivisem­mal­la tahdil­la, turhas­ta sään­telystä luop­umi­nen (autopaikkaki­in­tiö, yms.) ja asun­to­tuotan­non vapaut­ta­mi­nen kil­pailulle (eli antaa niitä pro­jek­te­ja muillekin kuin kahdelle suurim­malle rakennusfirmalle).

    Vastaa

    1. L.E.
      Mil­lainen tulon­si­ir­to se olisi ver­rat­tuna siihen, että asun­to myy­dään, eikä kaupun­ki saa myymis­es­tä mitään?

      Vastaa

  4. Aloitekyvyn puut­teesta Osmoa ei ainakaan voi syyttää. 

    Suurten kaup­paketju­jen johta­jat kan­nat­ta­vat myöskin kaikkia julkisen val­lan toimia asumisen hin­nan alen­tamisek­si Helsingis­sä. Keskon Halmes­mä­ki oli jo vuosia sit­ten huolis­saan korkeista asun­to­jen hin­noista ja siitä, ettei hei­dän työn­tek­i­jöil­lään ole koh­ta varaa enää asua Helsingissä.

    Vastaa

  5. Julk­isil­la varoil­la tue­tus­sa vuokra-asun­to­tuotan­nos­sa sisäl­tyvät ymmärtääk­seni vuokraan myös lain­o­jen lyhennykset.

    Sik­si olisikin mie­lenki­in­toista nähdä minkä suu­ruiset oli­si­vat vuokrat asun­nois­sa, jot­ka raken­netaan markki­nahin­taa edullisem­mille ton­teille ja joiden vuokri­in ei sisäl­ty­isi lain­o­jen lyhennyksiä.

    Nyt halpo­jen korko­jen ja pitkien laina-aiko­jen aikana aikana moni on laskenut, että oma asun­to lyhen­nyksi­neen mak­saa täl­lä het­kel­lä läh­es saman kuukaudessa kuin jos asu­isi pääkaupunkiseudun vuokrata­sol­la vuokra-asunnossa.

    Vastaa

    1. Granbpal­go­rin huo­mau­tus on hyvä.
      Se kan­nat­taa muis­taa, kun kuvit­telee, että veron­mak­sa­jat jotenkin tuk­i­si­vat Ara-asun­to­ja. Ne ovat omis­ta­jilleen lois­to­bisnes, kos­ka paned­mat­ta juuri laink­jaan omaa rahaa omis­taa 40 vuo­den kulut­tua sään­nöstelystä vapaan velat­toman kiinteistön.

      Vastaa

  6. “Entä jos tätä nuorten aikuis­ten asun­to-ongel­maa yritet­täisi­in ratkoa ”vuokra-Hitasil­la”,”.

    Eikös olisi paljon helpom­pi ratkoa asi­aa, jos kaupun­gin vuokra-asun­toi­hin olisi tulo­ra­jan lisäk­si ikära­ja. Jostain syys­tä kaupun­ki ei mitenkään val­vo vuokralaisek­si päässeen tulo­ja myöhem­min, mut­ta tämä ikä olisi help­po asia: kun täyt­tää vaik­ka 37 vuot­ta saa kau­ni­in onnit­teluko­rtin: irtisanomiskirjeen.

    Vastaa

  7. “Asumiskus­tan­nus vas­taisi sitä, että on ostanut kokon­aan velal­la Hitas-asun­non, kuitenkin ilman lainan lyhennystä.”

    Siis korkoku­lut + hoitokukut

    Raken­nuskus­tan­nus (todel­li­nen, ei se mitä gryn­der­it veloit­taa) ker­roat­alois­sa on alle 3000 neliö, mut­ta käytetään tuo­ta kolmeaton­nia. 75 neliön asun­non rak­en­t­a­mi­nen siis mak­saa 225000, 2,5% lainako­rol­la (jol­la nyt saa asun­to­lainaa) kuukausi­mak­su olisi n. 470 euroa, siihen 100 euroa kaupun­gin kisko­maa ton­tin­vuokraa ja 150 hoitoku­lu­ja, ves­i­mak­su­ja ym niin vuokra olisi 720 euroa kuussa. 

    Siis varsin kohtu­ulli­nen. Vajaa kymp­pi neliöltä, mikä on siis se todel­li­nen vuokra, jota VVO perisi ilman pääo­maku­lu­ja ja voittoa. 

    Vaik­ka kaupun­ki ottaisi pari euroa neliöltä omaan pus­si­in, olisi vuokrata­so edelleenkin asiallinen. 

    Esi­tyk­sesi on sen ver­ran hyvä ja kan­natet­ta­va, että se var­masti tulee aloit­teena val­tu­us­toon, vai mitä?

    Vastaa

  8. Ongel­ma Helsin­gin asun­to­tuotan­nos­sa on että niihin eivät pääse kuin rikkaat ja köy­hät. Verotet­tu keskilu­ok­ka muut­taa kehyskuntiin.

    Kiitos ja näkemiin.

    Vastaa

  9. Kyl­lä nuo Jätkäsaaren Hitas-asun­notkin on tarkoitet­tu hyvätuloisille.
    Kohtu­ulli­nen per­hea­sun­to on 70 m² kokoinen ja noil­la hin­noil­la asun­non hin­ta kipuaa jo reilusti yli 300000euron

    Ei sel­l­aisia siivoojan/kauppapiian rahoil­la hankita

    Vastaa

  10. Jos perit­ty vuokra on hoitoku­lut + korkomenot, eikä lain­o­ja lyhen­netä, niin miten tähän mitään verova­paut­ta tarvi­taan? Korkomenot ja hoitoku­lut on vähen­net­täviä menoja.

    Vastaa

  11. Poro:
    Ongel­ma Helsin­gin asun­to­tuotan­nos­sa on että niihin eivät pääse kuin rikkaat ja köy­hät. Verotet­tu keskilu­ok­ka muut­taa kehyskuntiin.

    Kiitos ja näkemiin.

    Noin­han se juuri on. Kaupun­gin ei kan­nat­taisi lähteä verokil­pailu­un niistä suur­tu­loi­sista, jota Osmokin on jo vuosia ajanut, vaan tulee luo­da olo­suh­teet kohtu­uhin­tais­ten asun­to­jen tuotan­nolle. Jätetään ne huip­pukalli­it meren­ran­ta­ton­tit rikkaiden asuinalueik­si, ja kaavoite­taan taval­liselle ansio­työssä käyvälle porukalle per­hea­sun­to­ja halvem­mille tonteille. 

    Kehä ykkösen sisäl­lä ei tarvi­ta sel­l­aisia suuria maa-alui­eta vaa­tivia toim­into­ja kuin golf-kent­tä, siir­to­la­pu­u­tarhat tai Kivi­nokan kesä­ma­jat. Noille alueille voisi nopeasti kaavoit­taa kohtu­uhin­taista asun­toa, samoin mm. Koske­lan varikon voisi siirtää vaik­ka Tat­tarisuolle ja rak­en­taa hal­lien tilalle asun­to­ja. Samal­la tulisi tehtyä ratikkakiskoa Viikkiä, Pih­la­jamäkeä ym varten.

    Vastaa

  12. “Olisi tärkeää, että kaupun­gin yhtiöltä ei kiel­let­täisi asun­to­jen myymistä. Osta­ja voisi olla esimerkik­si vuokralainen, mut­ta täl­löin myyn­ti­hin­ta olisi markki­nahin­taa vastaava.”

    Siis joko niin, että asun­not ovat koko ajan kau­pan kaikille halukkaille markki­nahin­taan. Tai niin että, vain vuokralaiset voivat ostaa. Mikä tuol­loin olisi ‘markki­nahin­ta’ kun kysyn­tä on noin ohut? Voisiko ostanut vuokralainen myy­dä edelleen? Mihin hintaan?

    Eli vas­tas­sa ovat sään­te­lyn pul­mat — taas.

    Vastaa

  13. Jos tarkoituk­se­na on saa­da Jätkäsaares­ta kohtu­uhin­taista asun­toa tar­jolle, se tulee mak­samaan yhteiskun­nalle paljon. Jos alueen markki­nahin­ta on 6000+ e/m2, niin siihen tai sen osoit­ta­maan vuokraan (esimerkik­si 30+ e/m2/kk) ei taval­lisel­la keskilu­okkaisel­la kansalaisel­la ole­va varaa — saati sit­ten nuorel­la tai muuten keski­t­u­loista jäävällä.

    Välis­sä ole­va raha tulee sit­ten taval­la tai toisel­la kaikkien muiden kuin muu­ta­man onnel­liset asun­tolot­tovoit­ta­jan kukkaros­ta joko menetet­ty­inä tont­ti­t­u­loina tai korkeina tukikustannuksina.

    Mik­si tue­tul­la asumisel­la pitäisi päästä luk­susalueelle, kun ei sinne ylivoimais­es­ti suurim­mal­la porukalla ole mitään mah­dol­lisu­ut­ta mil­lään kon­stil­la? Suurimpia häviäjiä eivät vält­tämät­tä ole sys­teemin rahoit­ta­jat, vaan ne muut tuet­tua asum­ista tarvit­se­vat, joille ei ole tar­jol­la kohtu­uhin­taisia asun­to­ja. Jätkäsaaren käm­pän hin­nal­la saa kak­si keskilu­okkaisen omis­tusasun­toalueen kämppää.

    Ja vielä seu­raa­va kysymys: Mik­si meil­lä pitää olla erik­seen hitas-talo­ja ja vuokrat­alo­ja? Entä jos asi­at tehtäsi­inkin asun­topo­h­jais­es­ti, ei talopo­h­jais­es­ti. Lain­säädän­tö toki tekee omat rajoit­teen­sa, mut­ta sitäkin voidaan muut­taa, jos perustel­tu­ja tarpei­ta on.

    Siitä olen Osmon kanssa samaa mieltä, että hitas ei ole hyvä. Se tar­joaa aivan liikaa peli­paikkaa. Vuokra-asun­not ovat huo­mat­tavasti parem­pia tässä mielessä.

    Vastaa

  14. Karis, muuten hyvä, mut­ta lait­taisin ton­tin­vuokran korkeam­mak­si. 100€/kk, 75 m² asun­to = 1 200 v / 85 ker­rosneliötä = 14€/k‑m2 joka imp­likoi 4% tuo­tol­la 350€/k‑m2 ton­tin­hin­taa. Eli san­o­taan nyt 250€/kk ton­tin­vuokra, ~900€/k‑m2, toi on kak­si euroa neliöltä lisää eli ei pitäisi olla ongelma.

    Muutenkin sen 20% HITASin ton­tin­vuokra-alen­nuk­sen voisi vaan ottaa pois kun ei sil­lä ole juuri mitään väliä, ei niitä sen takia oste­ta. Vas­taa 10–20 millin vuosi­menoa kaupungille.

    Vastaa

  15. Helsin­gin alueelle min­imiko­rkeus uusille asuin­raken­nuk­sille 100 m ja jätkäsaa­res­sa 150 m.
    Sit­ten voitaisi­inkin miet­tiä minne se asun­top­u­la hävisi.

    Ehdo­tuk­seen liit­tyen: Eikö nykyään kaupun­ki vah­vasti tue tiet­ty­jen ihmis­ten asum­ista kaupun­gin vuokrat­alois­sa. Puoli-ilmainen vuokra houkut­telee tuhan­sia jonoon ja sit­ten se tulk­i­taan asun­top­u­lak­si. San­o­taan, että ilmaisia lounai­ta ei ole, mut­ta kyl­lä Helsin­gin vuokrakäm­pät ovat …

    Läh­es joka kuudes helsinkiläi­nen asuu kaupun­gin tuke­mas­sa asun­nos­sa. Lisääkö niitä vielä pitäisi rakentaa? 

    HELSINGIN KAUPUNKI ON SUOMEN SUURIN VUOKRANANTAJA

    Helsin­gin kaupungilla on noin 43 000 vuokra-asun­toa. Näis­sä kodeis­sa asuu noin 90 000 helsinkiläistä.

    http://www.hel.fi/hki/kv/fi/Asuntoasiat/Vuokra-asunnot

    Vastaa

  16. Rei­dar:
    Helsin­gin alueelle min­imiko­rkeus uusille asuin­raken­nuk­sille 100 m ja jätkäsaa­res­sa 150 m.
    Sit­ten voitaisi­inkin miet­tiä minne se asun­top­u­la hävisi. 

    Ja lisäk­si myös sitä, mihin ne lap­siper­heet hävisivät. 

    Kysyn­nän vähen­tämi­nen tietenkin alen­taa hin­to­ja mut­ta tarkoituk­sel­la huonon asuinympäristön tekem­i­nen ei ole kauhean kestävää…

    Vastaa

  17. Raken­nuskus­tan­nus (todel­li­nen, ei se mitä gryn­der­it veloit­taa) ker­roat­alois­sa on alle 3000 neliö, mut­ta käytetään tuo­ta kolmeaton­nia. 75 neliön asun­non rak­en­t­a­mi­nen siis mak­saa 225000, 2,5% lainako­rol­la (jol­la nyt saa asun­to­lainaa) kuukausi­mak­su olisi n. 470 euroa, siihen 100 euroa kaupun­gin kisko­maa ton­tin­vuokraa ja 150 hoitoku­lu­ja, ves­i­mak­su­ja ym niin vuokra olisi 720 euroa kuussa. 

    Hoitokus­tan­nuk­set ovat tuos­sa alakant­ti­in. Aivan uudessa talos­sa noil­la voidaan selvitä, mut­ta elinkaaren yli las­ket­tuna ylläpi­tokus­tan­nuk­set ovat 7–10 e/m2/kk sisältäen hoidon ja asun­non ja kiin­teistön perusko­r­jauk­set (keit­tiöt, kylp­pärit, putket, julk­i­sivut, jne.).

    Lisäk­si tosi­aan ton­tin­vuokra riip­puu alueesta. Kalli­il­la alueel­la ton­tin hin­ta voi olla 3000 e/asm2, jol­loin vuokra korko­jen mukaan las­ket­tuna on 5 e/m2/kk.

    Haaruk­ka täl­laisen asun­non omakus­tan­nushin­nalle on siis alueesta ja asun­to­jen laadus­ta (uute­na ja van­hempana) riip­puen 10–20 e/m2/kk, ehkä 750‑1500 e/kk. Erona yksi­tyiseen vuokranan­ta­jaan on se, että tuo­hon ei ole las­ket­tu riskil­isää, asun­non tyhjänäoloaikaa eikä vaivanpalkkaa.

    Kos­ka vuokralaiset voivat muut­taa, vuokran pitää hei­jas­taa asun­non kunkin het­ken kun­toa pikem­min kuin pitkän aikavälin tasaista kun­nos­s­api­tokus­tan­nus­ta. Täl­löin uud­es­ta talosta pitää ottaa enem­män vuokraa, lähempänä remont­te­ja sit­ten vähem­män. Käytän­nössä siis Jätkäsaa­res­sa olev­as­ta käm­pästä oikea omakus­tan­nusvuokra voi uute­na olla läh­es 2000 e/kk. Halvem­mal­la paikalla lähempänä perusko­r­jaus­ta vuokrata­so voi sit­ten pudo­ta sinne 750 euroon.

    Kaupun­ki voi välikäsiä katko­ma­l­la tehdä omakus­tan­nush­in­tais­es­ta asumis­es­ta vähän halvem­paa kuin mitä vapail­ta markki­noil­ta saa. Ei siihen kuitenkaan kovin mon­en kymme­nen pros­entin eroa saa.

    Vastaa

  18. Jot­ta voisi päät­tää kan­nat­taako pyörä kek­siä jälleen ker­ran uudelleen, niin olisiko tässä vuokra-hitak­ses­sa muu­ta eroa haso-asun­toi­hin kuin se, että käm­pän vois ostaa itselleen tai jollekin toiselle jol­lain mon­imutkaisel­la menettelyllä?

    Vastaa

  20. Hin­tasään­nöste­ly tuot­taa aina hyv­in­voin­ti­tap­pi­on. HITAS ei ole poikkeus. Sen myymi­nen kalli­im­mal­la on kiel­let­ty, joten se tap­pio syn­tyy siitä ettei myy­dä vaik­ka olisi joku joka halu­aisi ja tarvit­sisi enem­män ja olisi valmis mak­samaan enemmän. 

    Sin­ga­pore tekee hom­man toisin. HDB:n saa ostaa sosi­aal­isin perustein, mut­ta sen saa myy­dä vapail­la markki­noil­la, kun­han on asunut asun­nos­sa riit­tävän kauan. 

    HITAS sys­teemiä voisi aivan hyvin löy­hen­tää tähän suun­taan. Parem­pi tietysti olisi jos vaan raken­net­taisi­in enemmän.

    Vastaa

  21. R. Sil­fver­berg:
    Helsin­gin kaupun­ki omis­taa jo nyt asum­isoikeusy­htiön joka on käytän­nössä sama asia. Pistäkää se rak­en­ta­maan enem­män kämp­piä niin syn­tyy edes vähän hin­tak­il­pailua alan suurim­paan toim­i­jaan Asoa­sun­not Oy nähden.

    Moi, sitä tulin sanomaan, että asun kaupun­gin Haso-käm­pässä ja olen tyy­tyväi­nen. Kyn­nys­ra­ha ja käyt­tö­vastike ovat kohtu­ulliset. Ero mui­hin asum­isoikeusy­htiöi­hin on mekit­tävä, esimerkik­si Haso vs pahamaineisen VVO:n ja Saton yhteisyri­tys Asokodit. 

    Kuten vuokra-asun­nois­sa myös asum­isoikeudessa kaupun­gin käm­pät pesevät (ja linkoa­vat) VVO/Sato-leirin vuokrien kohtuullisuudessa. 

    Näitä Hason asun­to­ja tarvi­taan enem­män, jot­ta Sari sairaan­hoita­jat saa­vat kohtu­uhin­taista asum­ista. Kynnysraha/maksumuuri pitää pahim­mat örveltäjät pois­sa taloista ja näin talot lienevät rauhal­lisem­pia kuin aravavuokratalot. 

    Vastaa

  22. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: Ja lisäk­si myös sitä, mihin ne lap­siper­heet hävisivät. 

    Johtuuko lap­siper­hei­den pelko korkei­ta raken­nuk­sia kohtaan:
    1.) Lapsen putoamista alle kym­menker­roksisen talon parvek­keelta ei pide­tä turvallisuusriskinä.
    2.) Jos talon pin­ta-ala ton­tista jää kovin pienek­si, niin jää liikaa tilaa vaar­al­lisille pihoille, puis­toille ja puutarhoille.
    3.) Lapset oppi­vat auringon, val­on ja var­jon kon­septin vas­ta kun osaa­vat itse siir­tyä korkean talon var­jos­ta pois.

    Vastaa

  23. toke: Johtuuko lap­siper­hei­den pelko korkei­ta raken­nuk­sia kohtaan: 

    Ehkä siitä että 150-ker­roksisen talon yläk­er­roksi­in on han­kala huudel­la että äääitiituuikkunaan-täälähuutaajenniiii!

    Puhu­mat­takaan siitä että ves­sahädän sattues­sa saat­taa 150 metrin ver­tikaa­li­nen mat­ka hiekkalaatikol­ta kotipytylle käy­dä liian pitkäk­si (vaik­ka kone tekeekin aika nopei­ta hisse­jä ja alle 12-vuo­ti­aat ovat nykyään oikeutet­tu­ja painele­maan itse hissin nappe­ja toisin kuin takavuosina).

    Mik­si muuten puis­toille jäisi yhtään enem­män tilaa jos ker­ran yliko­rkean rak­en­tamisen tarkoituk­se­na on tiivistämisen kaut­ta hävit­tää asuntopula…?

    Vastaa

  24. Hitas on selvästi huonos­ti toimi­va jär­jestelmä. En tiedä olisiko parem­pi hah­mot­taa hin­tasäädel­lyt asun­not osin kaupun­gin omis­tamik­si. Näin myös vuokrat­u­loista vas­taa­va osa jäisi kaupungille. Tosin vuokraami­nen voi jo sotkea alku­peräisiä tavoitei­ta, ja vuokraamisen voisi sik­si hyvin kieltääkin, eli asun­to myyn­ti­in, kun ei enää itse tarvitse.

    Siitä en pidä, että täl­laiset jär­jestelmät arpo­vat voit­to­ja muu­tamille onnekkaille kalli­ille alueille pää­seville “malliköy­hille”. Kai myös “vuokra-Hitas” toimisi samaan tapaan arpo­ma­l­la. Arpomisen sijaan kaupun­ki voisi tukea asum­ista tasaisem­min, esmerkik­si tuke­mal­la use­ampia ihmisiä, mut­ta kutakin vain tietyn rajal­lisen ajan. Sovi­tun ajan kulut­tua kaupun­ki voisi vaik­ka nos­taa vähitellen vuokraa/maksuja.

    Vastaa

  25. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: Ehkä siitä että 150-ker­roksisen talon yläk­er­roksi­in on han­kala huudel­la että äääitiituuikkunaan-täälähuutaajenniiii!

    Puhu­mat­takaan siitä että ves­sahädän sattues­sa saat­taa 150 metrin ver­tikaa­li­nen mat­ka hiekkalaatikol­ta kotipytylle käy­dä liian pitkäk­si (vaik­ka kone tekeekin aika nopei­ta hisse­jä ja alle 12-vuo­ti­aat ovat nykyään oikeutet­tu­ja painele­maan itse hissin nappe­ja toisin kuin takavuosina).

    Mik­si muuten puis­toille jäisi yhtään enem­män tilaa jos ker­ran yliko­rkean rak­en­tamisen tarkoituk­se­na on tiivistämisen kaut­ta hävit­tää asuntopula…?

    Lapsetkin osaa­vat käyt­tää nykyään kännyköitä.
    Ves­sahädän voi myös hoitaa pesu­tu­van tai ker­ho­huoneen ves­sas­sa tms. Jotenkin ne (myös minä aikanaan) lapset onnis­tu­in hoita­maan tarpeet, vaik­ka asu­taan hissit­tömän talon 4:ssä ker­rokses­sa… Taitaa hissi men­nä nopeam­min vaik­ka ker­rokseen 25…
    Lisäk­si talo­ja osa­taan myös rak­en­taa korkeudelle jotain muu­ta kuin alle 10, mut­ta yli 100.

    Mut­ta siinä olet oike­as­sa, ettei yliko­rkeas­ta rak­en­tamis­es­ta ole mitään hyö­tyä asukkaalle, jos käyt­tämät­tä jäänyt­tä pin­ta-alaa ei sit­ten käytetä viihty­isän ympäristön luomiseksi.

    Vastaa

  26. Edelleen olis mie­lenki­in­toista kuul­la miten vuokra-hitas eroaisi Hasosta?

    Vastaa

  27. Mitä järkeä täm­möisessä on? Mitä jos ne hitas-härdel­li­in aikansa käyt­tänei­den virkami­esten määrära­hat ohjat­taisi­in vaikka­pa asuntotuotantoon?

    Vastaa

  28. “Tuo Hitas sään­te­ly on tuot­tanut kaupungille kokon­aisu­udessaan paljon hyvää, mut­ta on siinä ongelmansa. ”

    Ongel­mat ovat selviä, mut­ta minkälaista hyvää se on tuot­tanut? Onko se hyvää, että yksit­täiset ihmiset tulolu­okkaan kat­so­mat­ta ovat saa­neet asun­non hal­val­la, kun kaik­ki muut mak­sa­vat enemmän? 

    Jäi myös hie­man hämäräk­si, mitä hyö­tyä olisi tuo­da uusi käytän­nössä tuet­tu vuokra-asun­to­muo­to tar­jolle ja miten se eroaisi olemassaolevista.

    Vastaa

  29. Oliko­han tämän blogikir­joituk­sen idea vain heit­tää aja­tus­raak­ile sosi­aalisen medi­an jatkokehitykseen?

    Vastaa

  30. Vaikut­taa, että tässä hitaskeskustelus­sa pais­taa läpi pankkien huoli siitä kun ihmisilä on muitakin keino­ja asun­to­jen han­kkimiseen kuin huip­pukalli­it asun­to­lainat ennal­ta aav­is­ta­mat­tomine korkoi­neen. Monis­sa hitas-omis­tu­a­sun­nois­sa on jo yli puo­let asun­non hin­nas­ta mak­set­tu ennen sisään muut­toa sään­nöl­li­sis­sä määräe­sis­sä ja asun­toy­htiön lainaakin voi pienen­tään mak­samal­la hita­sy­htiölle tietyn sum­man aina sil­loin täl­löin. Eli ei ole kovinkaan tot­ta, että kaikil­la Hitak­sen ostaneil­la on rasit­teenaan val­taisat yhtiölainat asun­non vas­taan­ot­taes­saan. Kuka tahansa joka halu­aa päästä omis­tusasun­toon voi hitas jär­jestelmäl­lä koo­ta helpom­min asun­non mak­su­un aika ajoin koot­ta­vat summat.
    Tot­ta, että ainakin Helsingis­sä hitas­tont­ti on kaupun­gin vuokra­tont­ti, mut­ta toiv­ot­tavasti kaupungilla on riit­tävästi järkeä sään­nöstel­lä tont­tien vuokria, jot­ta helsinkiläiset pysyvät kaupungis­sa. Kaupun­ki ilman ihmisvil­inää ei olisi kaupunki.

    Vastaa

Vastaa käyttäjälle toke Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.