Vuokra-Hitas?

31.8.2012 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

Helsinki yrittää pitää kaupunkinsa avoimena kaikille sosiaaliryhmille. Siksi uusille asuinalueille ei rakenneta vain kovan rahan asuntoja, joista joutuu maksamaan 5000 euroa neliöltä ja enemmänkin. On sosiaalista asuntotuotantoa – tai ainakin yrittää olla, ja on Hintasäädeltyä tuotantoa, jossa asunnon pitäisi saada ainakin periaatteessa rakennuskustannuksia vastaavalla hinnalla. Jos ei saa, on kilpailuolosuhteissa jotain vialla.  Nuoria, työssä käyviä aikuisia ei kaupungissa paljon näkyisi, jos asuntoa ei saisi alle viidellä tonnilla neliöltä.

Tuo Hitas sääntely on tuottanut kaupungille kokonaisuudessaan paljon hyvää, mutta on siinä ongelmansa. Kun asunnon säädelty myyntihinta on paljon alle markkinahinnan, sitä ei kannata myydä. Joko asutaan perheen kokoon ja työpaikan sijaintiin nähden väärässä asunnossa tai pannaan Hitas-asunto vuokralle ja ostetaan paremmin perheen tilanteeseen soveltuva kovan rahan asunto. Toista Hitas-asuntoa ei enää saa.  Säännöstely tuottaa paljon haittaa silloin, kun hintaero vapaisiin markkinoihin on suuri.

Entä jos tätä nuorten aikuisten asunto-ongelmaa yritettäisiin ratkoa ”vuokra-Hitasilla”, omakustanteisella, täysin subventoimattomalla vuokra-asunnolla, jonka vuokra johdettaisiin noista omistushitas-asuntojen pääoma-arvoista.  Asumiskustannus vastaisi sitä, että on ostanut kokonaan velalla Hitas-asunnon, kuitenkin ilman lainan lyhennystä, koska asunto ei jää omaksi. Vuokra asettuisi tuollaiselle VVO-tasolle. Sen lyhennyksistä säästyvän rahan voi panna vaikka tilille sitä omistusasunnon hankintaa vastaan.

Nämä asunnot omistaisi kaupungin omistama yhtiö, koska yksityistä omistusta tällaiseen on vaikea sotkea. Vertaa VVO ja ara-vuokratalot.

Tässä on yksi vika. Jos Helsingissä tehtäisiin näin laaja-alaisesti, se merkitsisi, että helsinkiläiset alkaisivat maksaa valtiollisia veroja paljon enemmän. Jäisiväthän valtion omistusasumiseen kohdistamat verotuet sivu suun.  Unohdetaan ne lainan korot. Voisiko ajatella, että tällaisessa tapauksessa kaupungin yhtiön saama vuokratulo olisi verovapaata. Hyvinkin voisi, sillä tätä tarkoittava laki on olemassa ja Helsingillä oli aikanaan tällainen yhtiö, Asunnon Hankinta Oy, joka osti asuntoja vanhasta kannasta vuokra-asunnoiksi.

Kaupungin hankintayhtiö rahoittaisi asuntojen hankinnan pitkäaikaisella lainalla. Koska vuokra ei sisällä lyhennyksiä, ei yhtiökään voisi juuri lainojaan lyhentää. Vähän kuitenkin, sillä kaupunki saa lainaa halvemmalla kuin kansalaiset. Yhtiön voitoksi jäisi silloin tuo korkoero JA INFLAATIO. Lisäksi tulee tietysti varautua tuleviin korjauksiin poistoa vastaavalla summalla, mikä sekin jää muodollisesti voitoksi, jos HITAS-yhtiö on asunto-osakeyhtiö.

Olisi tärkeää, että kaupungin yhtiöltä ei kiellettäisi asuntojen myymistä. Ostaja voisi olla esimerkiksi vuokralainen, mutta tällöin myyntihinta olisi markkinahintaa vastaava.

Kommentit

32 Vastausta artikkeliin “Vuokra-Hitas?”

  1. Jaakko Särelä kirjoitti 31.8.2012 kello 9:20

    Eikö olisi parempi vaan lisätä reilusti asuntotuotantoa, että poskettomat hinnat palaisivat enemmän normaalitasolle? Kehä I:n sisällä riittää siihen tilaa kyllä.

    Jos ei olisi, niin sitten pitäisi pystyä perustelemaan, miten HITAS-asuntoihin päässeiden nuorten työssäkäyvien aikuisten tukeminen tuo enemmän positiivisia ulkoisvaikutuksia muille Helsingissä asuville kuin siitä on heille haittaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. R. Silfverberg kirjoitti 31.8.2012 kello 9:24

    Helsingin kaupunki omistaa jo nyt asumisoikeusyhtiön joka on käytännössä sama asia. Pistäkää se rakentamaan enemmän kämppiä niin syntyy edes vähän hintakilpailua alan suurimpaan toimijaan Asoasunnot Oy nähden.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. L.E. kirjoitti 31.8.2012 kello 9:51

    Eikö koko Hitas-järjestelmästä voisi pikkuhiljaa luopua. Se merkitsee tulonsiirtoa muilta kaupunkilaisilta keskituloisille joilla on varaa ostaa Hitas-asunto. Esimerkiksi Jätkäsaaressa Hitas-asunnonkin hinta on niin korkea, että täytyy olla jo kohtuullisen varakas saadakseen asunnon sieltä.

    Mitä tulee vuokra-Hitasiin, en ymmärrä miten tuo eroaa normaaleista kaupungin vuokra-asunnoista. Edelleen tulonsiirtoa muilta kaupunkilaisilta… kenelle? Nuorille työssäkäyville aikuisille?

    Kaikenlainen asuntojen välittäminen muuhun kuin markkinahintaan ainoastaan nostaa markkinahintaa. Ainoastaan keinot, jotka tähtäävät markkinahinnan alentamiseen voivat koskaan olla tehokkaita. Tällaisia ovat esimerkiksi uusien asuntojen rakentaminen/kaavoittaminen huomattavasti aggressiivisemmalla tahdilla, turhasta sääntelystä luopuminen (autopaikkakiintiö, yms.) ja asuntotuotannon vapauttaminen kilpailulle (eli antaa niitä projekteja muillekin kuin kahdelle suurimmalle rakennusfirmalle).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Osmo Soininvaara kirjoitti 31.8.2012 kello 10:45

    L.E.
    Millainen tulonsiirto se olisi verrattuna siihen, että asunto myydään, eikä kaupunki saa myymisestä mitään?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Shakeem kirjoitti 31.8.2012 kello 9:58

    Aloitekyvyn puutteesta Osmoa ei ainakaan voi syyttää.

    Suurten kauppaketjujen johtajat kannattavat myöskin kaikkia julkisen vallan toimia asumisen hinnan alentamiseksi Helsingissä. Keskon Halmesmäki oli jo vuosia sitten huolissaan korkeista asuntojen hinnoista ja siitä, ettei heidän työntekijöillään ole kohta varaa enää asua Helsingissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. GranpaIgor kirjoitti 31.8.2012 kello 10:26

    Julkisilla varoilla tuetussa vuokra-asuntotuotannossa sisältyvät ymmärtääkseni vuokraan myös lainojen lyhennykset.

    Siksi olisikin mielenkiintoista nähdä minkä suuruiset olisivat vuokrat asunnoissa, jotka rakennetaan markkinahintaa edullisemmille tonteille ja joiden vuokriin ei sisältyisi lainojen lyhennyksiä.

    Nyt halpojen korkojen ja pitkien laina-aikojen aikana aikana moni on laskenut, että oma asunto lyhennyksineen maksaa tällä hetkellä lähes saman kuukaudessa kuin jos asuisi pääkaupunkiseudun vuokratasolla vuokra-asunnossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Osmo Soininvaara kirjoitti 31.8.2012 kello 10:42

    Granbpalgorin huomautus on hyvä.
    Se kannattaa muistaa, kun kuvittelee, että veronmaksajat jotenkin tukisivat Ara-asuntoja. Ne ovat omistajilleen loistobisnes, koska panedmatta juuri lainkjaan omaa rahaa omistaa 40 vuoden kuluttua säännöstelystä vapaan velattoman kiinteistön.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Mikko kirjoitti 31.8.2012 kello 10:36

    “Entä jos tätä nuorten aikuisten asunto-ongelmaa yritettäisiin ratkoa ”vuokra-Hitasilla”,”.

    Eikös olisi paljon helpompi ratkoa asiaa, jos kaupungin vuokra-asuntoihin olisi tulorajan lisäksi ikäraja. Jostain syystä kaupunki ei mitenkään valvo vuokralaiseksi päässeen tuloja myöhemmin, mutta tämä ikä olisi helppo asia: kun täyttää vaikka 37 vuotta saa kauniin onnittelukortin: irtisanomiskirjeen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. KariS kirjoitti 31.8.2012 kello 11:29

    “Asumiskustannus vastaisi sitä, että on ostanut kokonaan velalla Hitas-asunnon, kuitenkin ilman lainan lyhennystä.”

    Siis korkokulut + hoitokukut

    Rakennuskustannus (todellinen, ei se mitä grynderit veloittaa) kerroataloissa on alle 3000 neliö, mutta käytetään tuota kolmeatonnia. 75 neliön asunnon rakentaminen siis maksaa 225000, 2,5% lainakorolla (jolla nyt saa asuntolainaa) kuukausimaksu olisi n. 470 euroa, siihen 100 euroa kaupungin kiskomaa tontinvuokraa ja 150 hoitokuluja, vesimaksuja ym niin vuokra olisi 720 euroa kuussa.

    Siis varsin kohtuullinen. Vajaa kymppi neliöltä, mikä on siis se todellinen vuokra, jota VVO perisi ilman pääomakuluja ja voittoa.

    Vaikka kaupunki ottaisi pari euroa neliöltä omaan pussiin, olisi vuokrataso edelleenkin asiallinen.

    Esityksesi on sen verran hyvä ja kannatettava, että se varmasti tulee aloitteena valtuustoon, vai mitä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Poro kirjoitti 31.8.2012 kello 11:42

    Ongelma Helsingin asuntotuotannossa on että niihin eivät pääse kuin rikkaat ja köyhät. Verotettu keskiluokka muuttaa kehyskuntiin.

    Kiitos ja näkemiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Liian vanha kirjoitti 31.8.2012 kello 12:17

    Kyllä nuo Jätkäsaaren Hitas-asunnotkin on tarkoitettu hyvätuloisille.
    Kohtuullinen perheasunto on 70 m2 kokoinen ja noilla hinnoilla asunnon hinta kipuaa jo reilusti yli 300000euron

    Ei sellaisia siivoojan/kauppapiian rahoilla hankita

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. antti kirjoitti 31.8.2012 kello 12:48

    Jos peritty vuokra on hoitokulut + korkomenot, eikä lainoja lyhennetä, niin miten tähän mitään verovapautta tarvitaan? Korkomenot ja hoitokulut on vähennettäviä menoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. KariS kirjoitti 31.8.2012 kello 12:49

    Poro:
    Ongelma Helsingin asuntotuotannossa on että niihin eivät pääse kuin rikkaat ja köyhät. Verotettu keskiluokka muuttaa kehyskuntiin.

    Kiitos ja näkemiin.

    Noinhan se juuri on. Kaupungin ei kannattaisi lähteä verokilpailuun niistä suurtuloisista, jota Osmokin on jo vuosia ajanut, vaan tulee luoda olosuhteet kohtuuhintaisten asuntojen tuotannolle. Jätetään ne huippukalliit merenrantatontit rikkaiden asuinalueiksi, ja kaavoitetaan tavalliselle ansiotyössä käyvälle porukalle perheasuntoja halvemmille tonteille.

    Kehä ykkösen sisällä ei tarvita sellaisia suuria maa-aluieta vaativia toimintoja kuin golf-kenttä, siirtolapuutarhat tai Kivinokan kesämajat. Noille alueille voisi nopeasti kaavoittaa kohtuuhintaista asuntoa, samoin mm. Koskelan varikon voisi siirtää vaikka Tattarisuolle ja rakentaa hallien tilalle asuntoja. Samalla tulisi tehtyä ratikkakiskoa Viikkiä, Pihlajamäkeä ym varten.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Mikko kirjoitti 31.8.2012 kello 13:56

    “Olisi tärkeää, että kaupungin yhtiöltä ei kiellettäisi asuntojen myymistä. Ostaja voisi olla esimerkiksi vuokralainen, mutta tällöin myyntihinta olisi markkinahintaa vastaava.”

    Siis joko niin, että asunnot ovat koko ajan kaupan kaikille halukkaille markkinahintaan. Tai niin että, vain vuokralaiset voivat ostaa. Mikä tuolloin olisi ‘markkinahinta’ kun kysyntä on noin ohut? Voisiko ostanut vuokralainen myydä edelleen? Mihin hintaan?

    Eli vastassa ovat sääntelyn pulmat – taas.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Viherinssi kirjoitti 31.8.2012 kello 14:11

    Jos tarkoituksena on saada Jätkäsaaresta kohtuuhintaista asuntoa tarjolle, se tulee maksamaan yhteiskunnalle paljon. Jos alueen markkinahinta on 6000+ e/m2, niin siihen tai sen osoittamaan vuokraan (esimerkiksi 30+ e/m2/kk) ei tavallisella keskiluokkaisella kansalaisella oleva varaa – saati sitten nuorella tai muuten keskituloista jäävällä.

    Välissä oleva raha tulee sitten tavalla tai toisella kaikkien muiden kuin muutaman onnelliset asuntolottovoittajan kukkarosta joko menetettyinä tonttituloina tai korkeina tukikustannuksina.

    Miksi tuetulla asumisella pitäisi päästä luksusalueelle, kun ei sinne ylivoimaisesti suurimmalla porukalla ole mitään mahdollisuutta millään konstilla? Suurimpia häviäjiä eivät välttämättä ole systeemin rahoittajat, vaan ne muut tuettua asumista tarvitsevat, joille ei ole tarjolla kohtuuhintaisia asuntoja. Jätkäsaaren kämpän hinnalla saa kaksi keskiluokkaisen omistusasuntoalueen kämppää.

    Ja vielä seuraava kysymys: Miksi meillä pitää olla erikseen hitas-taloja ja vuokrataloja? Entä jos asiat tehtäsiinkin asuntopohjaisesti, ei talopohjaisesti. Lainsäädäntö toki tekee omat rajoitteensa, mutta sitäkin voidaan muuttaa, jos perusteltuja tarpeita on.

    Siitä olen Osmon kanssa samaa mieltä, että hitas ei ole hyvä. Se tarjoaa aivan liikaa pelipaikkaa. Vuokra-asunnot ovat huomattavasti parempia tässä mielessä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. tpyyluoma kirjoitti 31.8.2012 kello 14:20

    Karis, muuten hyvä, mutta laittaisin tontinvuokran korkeammaksi. 100€/kk, 75m2 asunto = 1 200 v / 85 kerrosneliötä = 14€/k-m2 joka implikoi 4% tuotolla 350€/k-m2 tontinhintaa. Eli sanotaan nyt 250€/kk tontinvuokra, ~900€/k-m2, toi on kaksi euroa neliöltä lisää eli ei pitäisi olla ongelma.

    Muutenkin sen 20% HITASin tontinvuokra-alennuksen voisi vaan ottaa pois kun ei sillä ole juuri mitään väliä, ei niitä sen takia osteta. Vastaa 10-20 millin vuosimenoa kaupungille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Reidar kirjoitti 31.8.2012 kello 14:39

    Helsingin alueelle minimikorkeus uusille asuinrakennuksille 100 m ja jätkäsaaressa 150 m.
    Sitten voitaisiinkin miettiä minne se asuntopula hävisi.

    Ehdotukseen liittyen: Eikö nykyään kaupunki vahvasti tue tiettyjen ihmisten asumista kaupungin vuokrataloissa. Puoli-ilmainen vuokra houkuttelee tuhansia jonoon ja sitten se tulkitaan asuntopulaksi. Sanotaan, että ilmaisia lounaita ei ole, mutta kyllä Helsingin vuokrakämpät ovat …

    Lähes joka kuudes helsinkiläinen asuu kaupungin tukemassa asunnossa. Lisääkö niitä vielä pitäisi rakentaa?

    HELSINGIN KAUPUNKI ON SUOMEN SUURIN VUOKRANANTAJA

    Helsingin kaupungilla on noin 43 000 vuokra-asuntoa. Näissä kodeissa asuu noin 90 000 helsinkiläistä.

    http://www.hel.fi/hki/kv/fi/Asuntoasiat/Vuokra-asunnot

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 31.8.2012 kello 16:01

    Reidar:
    Helsingin alueelle minimikorkeus uusille asuinrakennuksille 100 m ja jätkäsaaressa 150 m.
    Sitten voitaisiinkin miettiä minne se asuntopula hävisi.

    Ja lisäksi myös sitä, mihin ne lapsiperheet hävisivät.

    Kysynnän vähentäminen tietenkin alentaa hintoja mutta tarkoituksella huonon asuinympäristön tekeminen ei ole kauhean kestävää…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Viherinssi kirjoitti 31.8.2012 kello 16:41

    Rakennuskustannus (todellinen, ei se mitä grynderit veloittaa) kerroataloissa on alle 3000 neliö, mutta käytetään tuota kolmeatonnia. 75 neliön asunnon rakentaminen siis maksaa 225000, 2,5% lainakorolla (jolla nyt saa asuntolainaa) kuukausimaksu olisi n. 470 euroa, siihen 100 euroa kaupungin kiskomaa tontinvuokraa ja 150 hoitokuluja, vesimaksuja ym niin vuokra olisi 720 euroa kuussa.

    Hoitokustannukset ovat tuossa alakanttiin. Aivan uudessa talossa noilla voidaan selvitä, mutta elinkaaren yli laskettuna ylläpitokustannukset ovat 7-10 e/m2/kk sisältäen hoidon ja asunnon ja kiinteistön peruskorjaukset (keittiöt, kylppärit, putket, julkisivut, jne.).

    Lisäksi tosiaan tontinvuokra riippuu alueesta. Kalliilla alueella tontin hinta voi olla 3000 e/asm2, jolloin vuokra korkojen mukaan laskettuna on 5 e/m2/kk.

    Haarukka tällaisen asunnon omakustannushinnalle on siis alueesta ja asuntojen laadusta (uutena ja vanhempana) riippuen 10-20 e/m2/kk, ehkä 750-1500 e/kk. Erona yksityiseen vuokranantajaan on se, että tuohon ei ole laskettu riskilisää, asunnon tyhjänäoloaikaa eikä vaivanpalkkaa.

    Koska vuokralaiset voivat muuttaa, vuokran pitää heijastaa asunnon kunkin hetken kuntoa pikemmin kuin pitkän aikavälin tasaista kunnossapitokustannusta. Tällöin uudesta talosta pitää ottaa enemmän vuokraa, lähempänä remontteja sitten vähemmän. Käytännössä siis Jätkäsaaressa olevasta kämpästä oikea omakustannusvuokra voi uutena olla lähes 2000 e/kk. Halvemmalla paikalla lähempänä peruskorjausta vuokrataso voi sitten pudota sinne 750 euroon.

    Kaupunki voi välikäsiä katkomalla tehdä omakustannushintaisesta asumisesta vähän halvempaa kuin mitä vapailta markkinoilta saa. Ei siihen kuitenkaan kovin monen kymmenen prosentin eroa saa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. toke kirjoitti 31.8.2012 kello 16:46

    Jotta voisi päättää kannattaako pyörä keksiä jälleen kerran uudelleen, niin olisiko tässä vuokra-hitaksessa muuta eroa haso-asuntoihin kuin se, että kämpän vois ostaa itselleen tai jollekin toiselle jollain monimutkaisella menettelyllä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. toke kirjoitti 31.8.2012 kello 16:48

    Reidar:
    Lähes joka kuudes helsinkiläinen asuu kaupungin tukemassa asunnossa. Lisääkö niitä vielä pitäisi rakentaa?
    http://www.hel.fi/hki/kv/fi/Asuntoasiat/Vuokra-asunnot

    Eiköhän perinteisesti markkinahäiriöksi katsota toimijaa jolla on yli 50% markkinoista?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. tiedemies kirjoitti 1.9.2012 kello 12:28

    Hintasäännöstely tuottaa aina hyvinvointitappion. HITAS ei ole poikkeus. Sen myyminen kalliimmalla on kielletty, joten se tappio syntyy siitä ettei myydä vaikka olisi joku joka haluaisi ja tarvitsisi enemmän ja olisi valmis maksamaan enemmän.

    Singapore tekee homman toisin. HDB:n saa ostaa sosiaalisin perustein, mutta sen saa myydä vapailla markkinoilla, kunhan on asunut asunnossa riittävän kauan.

    HITAS systeemiä voisi aivan hyvin löyhentää tähän suuntaan. Parempi tietysti olisi jos vaan rakennettaisiin enemmän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Jani vaan kirjoitti 1.9.2012 kello 12:57

    R. Silfverberg:
    Helsingin kaupunki omistaa jo nyt asumisoikeusyhtiön joka on käytännössä sama asia. Pistäkää se rakentamaan enemmän kämppiä niin syntyy edes vähän hintakilpailua alan suurimpaan toimijaan Asoasunnot Oy nähden.

    Moi, sitä tulin sanomaan, että asun kaupungin Haso-kämpässä ja olen tyytyväinen. Kynnysraha ja käyttövastike ovat kohtuulliset. Ero muihin asumisoikeusyhtiöihin on mekittävä, esimerkiksi Haso vs pahamaineisen VVO:n ja Saton yhteisyritys Asokodit.

    Kuten vuokra-asunnoissa myös asumisoikeudessa kaupungin kämpät pesevät (ja linkoavat) VVO/Sato-leirin vuokrien kohtuullisuudessa.

    Näitä Hason asuntoja tarvitaan enemmän, jotta Sari sairaanhoitajat saavat kohtuuhintaista asumista. Kynnysraha/maksumuuri pitää pahimmat örveltäjät poissa taloista ja näin talot lienevät rauhallisempia kuin aravavuokratalot.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. toke kirjoitti 1.9.2012 kello 15:07

    Pyöräilijäautoilijajalankulkija: Ja lisäksi myös sitä, mihin ne lapsiperheet hävisivät.

    Johtuuko lapsiperheiden pelko korkeita rakennuksia kohtaan:
    1.) Lapsen putoamista alle kymmenkerroksisen talon parvekkeelta ei pidetä turvallisuusriskinä.
    2.) Jos talon pinta-ala tontista jää kovin pieneksi, niin jää liikaa tilaa vaarallisille pihoille, puistoille ja puutarhoille.
    3.) Lapset oppivat auringon, valon ja varjon konseptin vasta kun osaavat itse siirtyä korkean talon varjosta pois.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Osmo Soininvaara kirjoitti 1.9.2012 kello 16:50

    Lapsia kuolee parvekkeelta putoamiseen paljon vähemmän kuin vaikkapa vanhempiensa aseisiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 1.9.2012 kello 17:26

    toke: Johtuuko lapsiperheiden pelko korkeita rakennuksia kohtaan:

    Ehkä siitä että 150-kerroksisen talon yläkerroksiin on hankala huudella että äääitiituuikkunaan-täälähuutaajenniiii!

    Puhumattakaan siitä että vessahädän sattuessa saattaa 150 metrin vertikaalinen matka hiekkalaatikolta kotipytylle käydä liian pitkäksi (vaikka kone tekeekin aika nopeita hissejä ja alle 12-vuotiaat ovat nykyään oikeutettuja painelemaan itse hissin nappeja toisin kuin takavuosina).

    Miksi muuten puistoille jäisi yhtään enemmän tilaa jos kerran ylikorkean rakentamisen tarkoituksena on tiivistämisen kautta hävittää asuntopula…?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Juho Laatu kirjoitti 1.9.2012 kello 18:49

    Hitas on selvästi huonosti toimiva järjestelmä. En tiedä olisiko parempi hahmottaa hintasäädellyt asunnot osin kaupungin omistamiksi. Näin myös vuokratuloista vastaava osa jäisi kaupungille. Tosin vuokraaminen voi jo sotkea alkuperäisiä tavoiteita, ja vuokraamisen voisi siksi hyvin kieltääkin, eli asunto myyntiin, kun ei enää itse tarvitse.

    Siitä en pidä, että tällaiset järjestelmät arpovat voittoja muutamille onnekkaille kalliille alueille pääseville “malliköyhille”. Kai myös “vuokra-Hitas” toimisi samaan tapaan arpomalla. Arpomisen sijaan kaupunki voisi tukea asumista tasaisemmin, esmerkiksi tukemalla useampia ihmisiä, mutta kutakin vain tietyn rajallisen ajan. Sovitun ajan kuluttua kaupunki voisi vaikka nostaa vähitellen vuokraa/maksuja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. toke kirjoitti 1.9.2012 kello 22:18

    Pyöräilijäautoilijajalankulkija: Ehkä siitä että 150-kerroksisen talon yläkerroksiin on hankala huudella että äääitiituuikkunaan-täälähuutaajenniiii!

    Puhumattakaan siitä että vessahädän sattuessa saattaa 150 metrin vertikaalinen matka hiekkalaatikolta kotipytylle käydä liian pitkäksi (vaikka kone tekeekin aika nopeita hissejä ja alle 12-vuotiaat ovat nykyään oikeutettuja painelemaan itse hissin nappeja toisin kuin takavuosina).

    Miksi muuten puistoille jäisi yhtään enemmän tilaa jos kerran ylikorkean rakentamisen tarkoituksena on tiivistämisen kautta hävittää asuntopula…?

    Lapsetkin osaavat käyttää nykyään kännyköitä.
    Vessahädän voi myös hoitaa pesutuvan tai kerhohuoneen vessassa tms. Jotenkin ne (myös minä aikanaan) lapset onnistuin hoitamaan tarpeet, vaikka asutaan hissittömän talon 4:ssä kerroksessa… Taitaa hissi mennä nopeammin vaikka kerrokseen 25…
    Lisäksi taloja osataan myös rakentaa korkeudelle jotain muuta kuin alle 10, mutta yli 100.

    Mutta siinä olet oikeassa, ettei ylikorkeasta rakentamisesta ole mitään hyötyä asukkaalle, jos käyttämättä jäänyttä pinta-alaa ei sitten käytetä viihtyisän ympäristön luomiseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. toke kirjoitti 1.9.2012 kello 22:20

    Edelleen olis mielenkiintoista kuulla miten vuokra-hitas eroaisi Hasosta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Syltty kirjoitti 2.9.2012 kello 9:31

    Mitä järkeä tämmöisessä on? Mitä jos ne hitas-härdelliin aikansa käyttäneiden virkamiesten määrärahat ohjattaisiin vaikkapa asuntotuotantoon?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Johannes kirjoitti 7.9.2012 kello 9:58

    “Tuo Hitas sääntely on tuottanut kaupungille kokonaisuudessaan paljon hyvää, mutta on siinä ongelmansa. ”

    Ongelmat ovat selviä, mutta minkälaista hyvää se on tuottanut? Onko se hyvää, että yksittäiset ihmiset tuloluokkaan katsomatta ovat saaneet asunnon halvalla, kun kaikki muut maksavat enemmän?

    Jäi myös hieman hämäräksi, mitä hyötyä olisi tuoda uusi käytännössä tuettu vuokra-asuntomuoto tarjolle ja miten se eroaisi olemassaolevista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. toke kirjoitti 9.9.2012 kello 13:21

    Olikohan tämän blogikirjoituksen idea vain heittää ajatusraakile sosiaalisen median jatkokehitykseen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus