Pysäköinti

(Tästä artikke­lista on tarkoi­tus jalostaa osak­si kaupunkisu­un­nit­telua käsit­televää pam­flet­tia, jon­ka Otso Kivekäs, Mikko Särelä ja minä aiomme julka­ista vielä ennen kun­nal­lis­vaale­ja. Tätä artikke­lia muokataan vielä saadun palaut­teen perus­teel­la. Pam­flet­ti­in tulos­sa ole­via jo aiem­min julka­istu­ja tek­ste­jä on  Liikku­mis­tarpeista ja Kolme tapaa elää. Olen julkaissut tämän myös Ihmis­ten kaupun­ki ‑blo­gis­sa, jos­sa muu­toinkin käy­dään mie­lenki­in­toista keskustelua kaupunkisuunnittelusta.)

Helsingis­sä on noin 230 000 autoa. Niiden säi­ly­tys vie tilaa noin seit­semän miljoon­aa neliömetriä eli seit­semän neliök­ilo­metriä joko asfalt­tikent­tää tai raken­net­tua pysäköin­ti­laitos­ta. Tilan raivaami­nen pysäköin­nille on vaikeimpia kaupunkisu­un­nit­telun haastei­ta. Osa autoista vaatii kak­si pysäköin­tipaikkaa, toisen työ­paikan luona. Lisäk­si kaup­po­jen yhtey­dessä on pysäköintitilaa.

Kaupun­ki toimii sitä parem­min, mitä tiivi­im­min raken­net­tu se on. Tiiveys tietysti myös mak­saa, kun puis­tot jäävät pieniksi ja las­ten leikkei­hin ei ole tilaa. Pysäköin­ti alen­taa tiiviyt­tä ilman, että lapset saisi­vat tilaa leikeilleen tai tilaa jäisi puis­toille ja istu­tuk­sille. Väljästi rak­en­t­a­mi­nen piden­tää matko­ja – ja lisää auton tarvet­ta. Punavuori ja Töölö ovat suosi­tu­impia asuinaluei­ta Helsingis­sä, mut­ta sel­l­aista ei saa enää rak­en­taa, kos­ka ne eivät täytä pysäköintinormia.

Viikkiläi­nen pihanäkymä

Talvisin lumi mah­du ei kan­takaupungis­sa oikein min­nekään, kos­ka pysäköidyt autot vievät alun­perin lumelle tarkoite­tun tilan.

Maanalaiset pysäköin­tipaikat pois­ta­vat pysäköin­nin hai­tat, mut­ta ne mak­sa­vat paljon, olo­suhteista riip­puen 20 000 – 70 000 euroa. Todel­lisu­udessa maan­päälli­nen paik­ka on vielä kalli­impi, kun las­ke­taan mukaan menete­tyn raken­nu­soikeu­den arvo. Kadun­var­teen pysäköidyt autot lisäävät katu­jen ylläpi­don ja lumen pois­ton kus­tan­nuk­sia huo­mat­tavasti. Syr­jäi­sis­sä lähiöis­sä hal­val­la toteutet­tu pysäköin­ti maan pääl­lä on perustel­tua, mut­ta ei kan­takaupungis­sa. Kyse ei ole mis­tään speku­lati­ivista arvoista, vaan siitä, että moni halu­aa asua kan­takaupungis­sa ja pysäköin­ti kil­pailee tilas­ta ihmis­ten kanssa. Yksi pysäköin­tipaik­ka vie tilaa noin 25–35 m², eli läh­es saman ver­ran kuin keskimääräisel­lä helsinkiläisel­lä on asuintilaa.

Kan­takaupungis­sa van­ho­jen talo­jen alle ei ole raken­net­tu pysäköin­ti­halle­ja eikä pihoil­la ole ainakaan viral­lis­es­ti tilaa autoille. Asukkail­la on oikeus saa­da hal­lus­saan oleville autoille läh­es ilmainen asukaspysäköin­ti­tun­nus, yhden jokaista ajoko­rtin omaavaa per­heen­jäsen­tä kohden. Se oikeut­taa mak­sut­tomaan pysäköin­ti­in kadun var­res­sa. Muil­la pysäköin­ti mak­saa paikas­ta riip­puen kahdes­ta neljään euroa tun­nis­sa. Pysäköin­ti­tun­nus mak­saa 105 euroa vuodessa, eli 8,75 euroa kuus­sa. Tun­nus on ostet­ta­va koko vuodeksi.

Asukaspysäköin­tipaikko­ja on noin 19 000 ja tun­nuk­sia on liik­keel­lä noin 27 000. Tun­nuk­sen ost­a­mi­nen ei siis takaa parkkipaikkaa. Jot­ta ongel­ma ei uud­is­rak­en­tamisen myötä pahenisi, uusi­in kiin­teistöi­hin vaa­di­taan pysäköin­tipaikko­ja noin kak­si pysäköin­tipaikkaa kolmea asun­toa kohden. Tämä vaa­timus lisää tiivi­isti raken­ne­tu­il­la alueil­la raken­nuskus­tan­nuk­sia keskimäärin noin 500 eurol­la asuinneliöltä.

Uudet ja van­hat kiin­teistöt ovat siis kovin eri­ar­voises­sa ase­mas­sa keskenään. Toiset saa­vat pysäköidä käytän­nössä ilmaisek­si, toiset joutu­vat mak­samaan pysäköin­nistä enem­män kuin autostaan. Pienem­pi­inkin eri­ar­voisuuk­si­in ovat oikeu­sop­pi­neet puut­tuneet, mut­ta tämän he hyväksyvät tai eivät ole sitä huo­man­neet. Eri­ar­voisu­us ei ole pysäköin­nin ongelmista suurin. Pahin­ta on, että nyky­poli­ti­ik­ka pakot­taa kalli­isi­in ja tehot­tomi­in investointeihin.

Pysäköin­ti­tun­nuk­sen hal­vas­ta hin­nas­ta valit­ta­vat myös mon­et autoil­i­jat, kos­ka tun­nuk­sel­la ei nyt saa paikkaa. Pelkästään kesäl­lä käytössä ole­vaa autoa on edullis­in­ta seisot­taa muu aika kadul­la oven edessä. Talvel­la lumi pal­jas­taa, ettei osaa kadun­var­teen pysäköidy­istä autoista ole liikutet­tu tal­ven aikana ker­taakaan. Yli kol­me­tuhat­ta autoil­i­jaa luopui tun­nuk­ses­taan, kun sen hin­ta nos­tet­ti­in 36 eurosta sataan euroon vuodessa. Pieni on siis pysäköin­tioikeud­es­ta koet­tu hyö­ty ollut. Kol­me­tuhat­ta pysäköi­tyä autoa vie kadun­vart­ta 40 kilo­metrin ver­ran, kun ote­taan huomioon port­tikäytävät ja risteysalueet. Jos asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sen hin­ta nos­tet­taisi­in real­is­tiselle tasolle, sen lunas­ta­neet voisi­vat olla paljon varmem­pia paikan löy­tymis­es­tä. Olisi myös järkevää, että tun­nuk­sen voisi ostaa vain osak­si vuodes­ta ja että tun­nus mak­saisi lumise­na aikana selvästi enem­män kuin muul­loin, jot­ta kesäau­tot vietäisi­in muualle säilytettäväksi.

Asukaspysäköin­ti­tun­nus­ta vaa­di­taan vain osas­sa kaupunkia. Muual­la kadun var­teen saa pysäköidä ilmaisek­si. Jos tämän ei kat­so­ta loukkaa­van yhden­ver­taisu­ut­ta, voisiko ajatel­la, että tun­nuk­sen hin­ta vai­htelisi alueit­tain sen mukaan, kuin­ka suuri ylikysyn­tä alueen paikkoi­hin kohdis­tuu?  Vai­htelee­han pysäköintimaksukin.

Raken­nus­la­ki määrää asuinki­in­teistöt toteut­ta­maan tarpeel­lisen määrän pysäköin­tipaikko­ja. Tuo määrä päätetään kaavoituk­sen yhtey­dessä. Helsingis­sä asia on nor­mitet­tu niin, että (tähän ne tarkat luvut, en muista ulkoa).

Miten on mah­dol­lista, ettei pysäköin­tipaikko­jen opti­maa­li­nen määrä riipu lainkaan niiden hin­nas­ta? Voisi ajatel­la, että siel­lä, mis­sä paikko­jen jär­jestämi­nen mak­saa tuhat euroa paikkaa kohden, niitä kan­nat­taisi tehdä enem­män kuin siel­lä, mis­sä paikan hin­naksi tulee seit­semänkym­men­tä­tuhat­ta euroa. Talousti­eteis­sä oikeak­si pysäköin­tipaikkamääräk­si määritel­lään se määrä, jon­ka autoil­i­jat ovat valmi­it lunas­ta­maan tuotantokustannushintaan.

Pysäköin­nin ongel­ma ei ole huu­ta­va siel­lä, mis­sä sen jär­jestämi­nen on hal­paa. Tilanne on aivan toinen raken­net­taes­sa Helsin­gin ranto­ja. Esimerkik­si Jätkäsaa­reen on tulos­sa asuin­pin­ta-alaa 600 000 ker­rosneliötä, jol­loin asum­ista palvele­via pysäköin­tipaikko­ja vaa­di­taan raken­net­tavak­si noin 4500. Investointi­na tämä on luokkaa 200 miljoon­aa euroa. Yhteen­sä Helsingis­sä ollaan kaikessa hil­jaisu­udessa tekemässä jät­ti-investoin­tia pysäköin­ti­in. Pelkästään Jätkäsaa­res­sa, Kalasa­ta­mas­sa ja Kru­unuvuoren­ran­nas­sa pysäköin­ti mak­saa vähin­tään 600 miljoon­aa euroa, eikä pysäköin­ti­vaa­timusten takia menetet­ty raken­nu­soikeus ole mukana luvus­sa. Investoin­ti on jär­jet­tömän kallis siitä saa­tu­i­hin hyö­ty­i­hin näh­den. Lisäk­si tule­vat työ­paikko­jen pysäköin­tipaikat, mut­ta niiden rak­en­t­a­mi­nen on vapaae­htoista, joten jos haaskaavaa rahankäyt­töä esi­in­tyy, se on investoi­jan oma vika. Maanalaiset paikat ovat sata­mal­ta vapau­tuvil­la alueil­la kalli­ita, kos­ka ne joudu­taan tekemään meren pin­nan alapuolelle.

Nykyi­nen pysäköin­tipoli­ti­ik­ka johtaa sato­jen miljoonien euro­jen tuh­lauk­seen Helsin­gin ranto­ja raken­net­taes­sa. Talousjär­jestelmämme perus­tuu peri­aat­teeseen, jon­ka mukaan on järkevää tuot­taa vain hyödykkeitä, joi­ta joku halu­aa ostaa tuotan­tokus­tan­nuk­set peit­tävään hin­taan. Tästä poikkeuk­se­na ovat vain koulu­tuk­sen tai ter­vey­den­huol­lon kaltaiset hyödyk­keet, joi­ta sub­ven­toidaan yhteiskun­nal­li­sista syistä. Autoa ei täl­laise­na pide­tä liikun­tavam­mais­ten auto­ja luku­un otta­mat­ta, joten autopaikkaakaan ei voi sel­l­aise­na pitää. Jos autopaikan rak­en­t­a­mi­nen mak­saa 50 000 euroa, mut­ta sen käyt­täjä pitää sitä vain 10 000 euron arvoise­na, syn­tyy 40 000 euron hyv­in­voin­ti­tap­pio. Kaik­ki myön­tävät, ettei uusien asuinaluei­den pysäköin­tipaikkoi­hin löy­dy mitenkään tarpeek­si vapaae­htoisia mak­sajia. Jos mak­suhalukku­ut­ta on vain kol­men­sadan miljoo­nan euron ver­ran, autopaikkavaa­timus tuot­taa siis vähin­tään kol­men­sadan miljoo­nan menetyksen.

Esitämme, että Helsingis­sä siir­ry­tään käytän­töön, jos­sa asun­to-osakey­htiöitä ei velvoite­ta rak­en­ta­maan pysäköin­tipaikko­ja, vaan asia annetaan markki­noiden ratkaistavak­si. Raken­net­taes­sa kaupun­gin maalle ton­tin­lu­ovu­tuse­htoi­hin laite­taan, ettei pysäköin­nin kus­tan­nuk­sia saa sälyt­tää asun­to­jen hin­taan, vaan asun­not ja parkkipaikat myy­dään tai vuokrataan erik­seen. Kaavoituk­sen tulee kuitenkin mah­dol­lis­taa riit­tävän parkkipaikkamäärän rak­en­t­a­mi­nen joko heti tai myöhem­min. Pysäköin­nin jär­jestämis­es­tä alueel­la voisi huole­htia alueelli­nen pysäköin­tiy­htiö, joka voi oma­l­la kus­tan­nuk­sel­laan vas­ta­ta pysäköin­ti­hal­lien rak­en­tamis­es­ta myös uud­is­raken­nusten alle. Se aset­taisi pysäköin­ti­mak­sut omakus­tan­nus­pe­ri­aat­teen mukaan niin, että saa pääo­ma- ja käyt­tökus­tan­nuk­sen­sa kate­tuk­si. Monop­o­li­hin­noit­telun ehkäisemisek­si kyse voisi olla vaik­ka alueen auton­o­mis­ta­jien muo­dosta­mas­ta osuuskunnasta.

Ilmeis­es­ti tämän toteut­tamisek­si tarvi­taan muu­tos­ta raken­nus­laki­in. Asuinki­in­teistöille asetet­tu velvoite rak­en­taa pysäköin­tipaikko­ja tulee pois­taa joko koko maas­ta tai kohden­ne­tu­il­la alueil­la. Autopaikkavelvoite voi olla järkevä muual­la, mut­ta tiivi­is­sä kaupunki­rak­en­teessa se on kohtuuton.

Paikallaan olisi myös tarken­nus laki­in asun­to-osakey­htiöistä. On erit­täin yleistä, että jokainen asukas on mak­sanut autopaikoista asun­ton­sa hin­nas­sa huo­mat­ta­van sum­man, mut­ta paikat on jaet­tu käytän­nössä ilmaisek­si joillekin asukkaista. Jo nyky­istä lakia tulkiten täl­laista käytän­töä voi pitää lain­vas­taise­na, kos­ka se aset­taa osakkaat eri­ar­voiseen ase­maan keskenään. Oikeu­den­mukaista olisi huu­tokau­pa­ta paikat vuosit­tain vaikka­pa niin, että mak­sim­i­hin­ta olisi raken­nuskus­tan­nuk­sista johdet­tu hinta.

On vahvo­ja argu­ment­te­ja pakot­taa rak­en­ta­maan pysäköin­tipaikko­ja. Niiden rak­en­t­a­mi­nen on pakol­lista mon­es­sa maas­sa. Yleen­sä pakkoa ei ole sidot­tu asumiseen vaan auton omis­tamiseen. Näin on esimerkik­si Japanis­sa, jos­sa autoa ei voi han­kkia osoit­ta­mat­ta, mis­sä sitä on tarkoi­tus säilyttää.

Pysäköin­nin irrot­tamiseen asun­non hin­nas­ta on esitet­ty lukuisia vas­taväit­teitä. Kom­men­toimme tässä niistä yleisimpiä.

Nor­mi on liian väljä eikä tiuk­ka. Monin paikoin, esimerkik­si Ara­bi­an­ran­nas­sa, pysäköin­tipaikko­ja on määrät­ty raken­net­tavak­si liian vähän eikä liian paljon ja nyt niistä on pulaa. Näin on käynyt, kos­ka käyt­täjälleen pysäköin­tipaik­ka on läh­es ilmainen. Pysäköin­nin kysyn­tä riip­puu sen hin­nas­ta kuten minkä tahansa hyödyk­keen kysyn­tä. Kun pysäköin­tipaikko­jen hin­ta on ensin sisäl­lytet­ty kaikkien asun­to­jen hin­taan, paikan vuokraa­ja mak­saa siitä vain sym­bol­isen vuokran. Kol­men pros­entin korkokan­nal­la ja kol­menkymme­nen vuo­den kuo­le­tuk­sel­la 50 000 euroa mak­sa­neen paikan oikea vuokra on run­saat 200 euroa kuukaudessa pääo­mavuokraa ja hoitoku­lut päälle. Paikat oli­si­vat riit­täneet main­ios­ta, jos niistä olisi perit­ty oikeaa vuokraa. Itse asi­as­sa Ara­bi­an­ran­nas­ta saa autopaikan paljon halvem­mal­la kau­pal­lis­es­ta pysäköin­ti­hal­lista. Niitä ai halu­ta käyt­tää, kos­ka ne ovat kalli­ita, mut­ta enem­män ne oli­si­vat mak­sa­neet, jos kaavoit­ta­ja olisi määrän­nyt asun­to-osakey­htiöt rak­en­ta­maan paikat oma­l­la kustannuksellaan.

Kysyn­tä kas­vaa ajan myötä. Uut­ta asun­toa osta­vat ovat pien­i­t­u­loisia ja velois­saan. Tulo­jen ja per­heen kas­vaes­sa auton han­k­in­ta on edessä. Pysäköin­tipaikko­jen rak­en­t­a­mi­nen talon alle jälkikä­teen on kallista, ellei suo­ras­taan mah­do­ton­ta. Kau­palli­nen pysäköin­tiy­htiö ei voi toteut­taa paikko­ja etu­pain­ot­teis­es­ti, kos­ka ensim­mäiset vuodet tuot­ta­vat tappiota.

Tässä on järkeä, mut­ta asi­aa ei pidä liioitel­la. Talouselämässä on selvit­ty han­kalam­mis­takin asioista. Jos kau­palli­nen investoi­ja ei pysty arvioimaan pysäköin­tipaikko­jen tarvet­ta, mis­tä kaavoit­ta­ja sen tietää? Kaavoit­ta­ja voi tul­la asi­as­sa vas­taan kaavoit­ta­mal­la pysäköin­ti­ti­laa – esimerkik­si maan­pääl­lisen pysäköin­ti­talon – toteutet­tavak­si myöhem­min. Kan­nat­taa joka tapauk­ses­sa tehdä hyvä arvaus siitä, mikä tulee ole­maan paikko­jen kysyn­tä tule­vaisu­udessa. Jätkäsaa­res­sa 4500 autopaikkaa on hyvin huono arvaus, jos paikas­ta joutuu mak­samaan 250 – 300 euroa kuussa.

Duu­nar­in on voita­va ostaa auto. Demarien vas­taväite on, ettei autopaikkaa ei voi myy­dä erik­seen, kos­ka siitä tulisi niin kallis, ettei duu­nar­il­la olisi varaa pitää autoa. Argu­ment­ti on suo­ras­taan kum­malli­nen. Autopaik­ka ei muu­tu sil­lä halvem­mak­si, että sen ost­a­mi­nen on pakol­lista asun­non yhtey­dessä. Sen sijaan autopaikan hin­nan lisäämi­nen asun­non hin­taan karkot­taa nekin vähä­varaiset, joil­la ei ole autoa ja jot­ka jou­tu­isi­vat mak­samaan varakkaampi­en autopaikoista.

Tarvi­taan yhteis­vas­tu­ullisu­ut­ta. Kokoomuk­sen Ris­to Rauta­va sanoi Helsin­gin Sanomien pal­stoille, että opet­ta­japariskun­nal­la ei ole varaa mak­saa itse autopaikas­taan. Tarvi­taan asun­to-osakey­htiön sisäistä sol­i­daarisu­ut­ta autopaikan kus­tan­nusten jakamiseen. Kum­malli­nen argu­ment­ti tämäkin. Köy­hän perushoita­jan, jol­la ei ole varaa omaan autoon, pitää mak­saa opet­ta­japariskun­nan kahdes­ta autopaikas­ta? Jätkäsaa­reen opet­ta­japariskun­nalle ei ole varaa vaik­ka per­he ei tarvit­sisi autoa, kos­ka heil­lä ei ole varaa mak­saa muiden autopaikoista.

Valikoi väärän­laisia asukkai­ta. Jos autopaikan mak­sami­nen ei olisi pakol­lista, Helsin­gin ran­noille kasau­tu­isi autot­to­mia ja hyvät veron­mak­sa­jat kaikkoaisi­vat Espooseen. Tätä se kun­tien väli­nen kil­pailu teet­tää. Kokoomuk­sen kan­nat­taisi pere­htyä tarkem­min Kata­janokan ja Kru­u­nun­haan tulota­soon. Autopaikko­jen puute ei ole pro­le­tarisoin­ut niitä.

Pysäköivät sit­ten muualle. Tämä pitää paikkansa, jos raken­netaan uud­is­raken­nus van­ho­jen viereen alueel­la, jos­sa on asukaspysäköin­tiä, mut­ta ei päde vaikka­pa Jätkäsaa­res­sa, jos­sa niitä asukaspysäköin­tipaikko­ja ei ole eikä tule. Kadun­var­teen pysäköin­ti mak­saa neljä euroa tun­nis­sa ja luvat­tomille paikoille pysäköin­ti 80 euroa ker­ta. Ongel­mana tässä on asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sen aivan liian mata­la hinta.

Van­hoil­la alueil­la täy­den­nys­rak­en­tamises­sa voisi ajatel­la, että uusien talo­jen asukkail­la ei ole oikeut­ta asukaspysäköin­ti­tun­nuk­seen. Tätä on pidet­ty syr­jivänä. Miten se olisi sen syr­jiväm­pää kuin uusille taloille asetet­tu velvoite rak­en­taa tolkut­toman kalli­ita pysäköin­tipaikko­ja, tarvi­taan niitä tai ei.

Hyödyt

Jos pysäköin­nin kus­tan­nuk­set kohden­net­taisi­in auton käyt­täjille, saavutet­taisi­in huo­mat­tavia taloudel­lisia hyö­tyjä. Kyse on aivan oppikir­jat­alousti­eteestä eikä asi­aa sik­si oikeas­t­aan tarvit­sisi selostaa enem­pää. Hin­ta saa ihmiset sopeu­tu­maan niukku­u­teen järkevästi. Jos pysäköin­tipaikan rak­en­t­a­mi­nen mak­saa 10 000 euroa, siitä perit­tävä oikeu­den pääo­mavuokra on 42 euroa kuus­sa. Jos paikan rak­en­tamiskus­tan­nuk­set ovat 50 000 euroa, oikea pääo­mavuokra on 200 euroa kuus­sa ja niin edelleen, kun koroksi olete­taan kolme pros­ent­tia ja investoin­ti kuo­lete­taan 30 vuodessa. Mitä pysäköin­nin oikea hin­noit­telu saisi aikaan?

Kan­takaupungis­sa asu­vista koti­talouk­sista puolel­la ei ole autoa. Sinne, mis­sä pysäköin­ti on hyvin kallista, valikoi­tu­isi tietysti suh­teessa enem­män niitä, jot­ka tule­vat toimeen ilman autoa, kos­ka ovat töis­sä lähel­lä eivätkä tarvitse autoa muual­la liikku­mista varten. Tämä on täysin kansan­talousti­eteen perus­pi­lar­in, suh­teel­lisen edun peri­aat­teen mukaista.

Moni helsinkiläi­nen ei tarvitse autoa Helsin­gin sisäisessä liiken­teessä, vaan auto on han­kit­tu, kun sil­loin täl­löin matkuste­taan muualle. Jos pysäköin­tipaik­ka on kak­si ker­taa kalli­impi kuin auto, auton vuokraamisen kan­nat­tavu­us auton omis­tamiseen näh­den kas­vaisi olen­nais­es­ti. Helsingis­sä toimii auto­jen yhtei­somis­tamista sovelta­va yhtiö City­Car­Club, jon­ka toim­inta muut­tuisi olen­nais­es­ti kan­nat­tavam­mak­si, ellei auto­jen säi­lyt­tämistä tuettaisi.

Pysäköin­nin sub­ven­toin­ti on autoilun sub­ven­toin­tia yleen­sä. Eri­tyis­es­ti se syr­jii pie­neen tilaan mah­tu­via kak­sipyöräisiä ajoneu­vo­ja. Tule­vaisu­u­den kaupunkikulkuneu­vo saat­taa olla sähkö­mopo, joka vie mur­to-osan auton vaa­ti­mas­ta tilas­ta. Jos tuo­ta auton tilankäyt­töä ei sub­ven­toitaisi, sähkö­mopo voisi syr­jäyt­tää köm­pelöt autot nopeam­min. Jos sähkö­mopo joka tapauk­ses­sa syr­jäyt­tää suuren osan autoista kaupunkili­iken­teessä, mil­jardin investoin­ti pysäköin­tipaikkoi­hin osoit­tau­tuu aivan hölmöksi.

Ruu­tukaa­va-alueel­la pysäköin­ti maan alle

Helsin­ki rajoit­taa toimis­to­talo­jen pysäköin­tipaikko­jen määrää tor­juak­seen työ­matkali­iken­teen ruuhkia. Lähtöko­htamme on, ettei asukaspysäköin­tiä tule rajoit­taa. Asun­to­jen yhtey­teen raken­net­takoon niin paljon paikko­ja kuin halu­taan, mut­ta vain niin paljon – tietysti oma­l­la kustannuksella.

Kan­takaupun­gin alueelle tarvi­taan suuria maanalaisia pysäköin­ti­laitok­sia, kos­ka asukaspysäköin­tipaikoista on pulaa ja kos­ka pysäköin­tiä kadun­var­res­sa tulee rajoittaa.

Useimpi­en töölöläis­ten autoil­i­joiden etu olisi, että alueelle tulisi maan­laista pysäköin­ti­tar­jon­taa, vaik­ka autoil­i­jat jou­tu­isi­vatkin sen mak­samaan. Kukaan ei kuitenkaan halua mak­saa tästä itse, vaan toivoo muiden osta­van kalli­ita hal­li­paikko­ja ja vapaut­ta­van näin ilmaista tilaa maan päältä. Hal­li­paik­ka mak­saa 200 euroa kuus­sa ja kadun­var­si­paik­ka 105 euroa vuodessa. Tähän tilanteeseen näh­den selvä paran­nus melkein kaikkien kannal­ta olisi, että asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sen hin­taa nos­tet­taisi­in ja lisään­tyvä tuot­to kor­vamerkit­täisi­in asukaspysäköin­ti­in tarkoitet­tu­jen hal­li­paikko­jen hin­to­jen tukemiseen. Näin hal­li­paik­ka halpenisi ja kadun­var­sipysäköin­ti muut­tuisi kalli­im­mak­si. Tässä yhtey­dessä on mah­dol­lista pois­taa maan­pääl­lisiä pysäköin­tipaikko­ja sieltä, mis­sä niistä on eniten haittaa.

Pysäköin­tiä tulisi ohja­ta maan alle niin paljon, että katu­ti­laa saisi vapaute­tuk­si pysäköin­niltä. Nyt pysäköin­tiken­täk­si uhrat­tu Töölön­tori on kaupunki­ti­lana pilat­tu mah­dol­lisu­us. Sat­un­nainen pysäköi­jä löytäisi lyhy­taikaisen paikan helpom­min, elleivät kadun­var­ret olisi täyn­nä pitkäaikaissäi­ly­tyk­sessä ole­via auto­ja. Lumi­talvista selvit­täisi­in helpom­min, jos joka kort­telista jokunen pysäköin­tipaik­ka siir­ret­täisi­in lumika­so­jen varas­toin­tia varten.

Ruu­tukaavas­sa osa kaduista kan­nat­taisi vara­ta pihakaduik­si niin, että niitä pitkin voisi ede­tä kävellen pitk­iäkin matko­ja autoli­iken­teen häir­it­semät­tä. Pihakaduista tulisi nopeasti suosit­tu­ja sekä käve­ly-yhteyksinä että oleske­lu­tiloina. Kuvitelkaa mikä mahdollisuus!

Auto­ton kaupunginosa

Olisi kohtu­ullista, että edes yksi kaupungi­nosa Helsingis­sä raken­net­taisi­in autot­tomak­si. Autot­to­muus ei tarkoi­ta vain pysäköin­nistä ja sen mak­su­ista luop­umista, vaan mah­dol­lisu­ut­ta suun­nitel­la koko kaupungi­nosa pienimit­takaavaisek­si, pien­ten kujien yhdis­tämäk­si euroop­palaistyyp­pisek­si kaupungik­si. Kun puo­let kan­takaupun­gin ruokakun­nista nytkin on autot­to­mia, ei tulisi ole­maan vaikea­ta löytää kaupungi­nosaan asukkai­ta. Päin­vas­toin, siitä tulisi suosit­tu sta­tusalue kuten nyt ovat van­hat autoille kovin ahtaat kesku­s­tat Balt­ian kaupungeis­sa. Kokon­aan aluet­ta ei kiel­let­täisi auton­o­mis­ta­jil­ta. Alueen ulkop­uolelle voisi rak­en­taa pysäköin­ti­laitok­sia, joista pysäköin­ti­ti­laa saa markkinahintaan.

155 vastausta artikkeliin “Pysäköinti”

  1. Helsin­gin uusil­la alueil­la pysäköin­ti toteutetaan alueel­lisen pysäköin­tiy­htiön toimes­ta, jos­ta kiin­teistöt velvoite­taan mak­samaan kaavamääräyk­sen mukainen määrä autopaikko­ja. Tilas­tol­lis­es­ti on niin että varakkail­la on auto­ja enem­män kuin varat­tomil­la. Varakkaat myös asu­vat use­am­min mois­tusasun­nos­sa ja varat­tomat use­am­min vuokral­la. Olen miet­tinyt mis­sä määrin vuokra-asukkaat mak­sa­vat omis­tusasu­ji­nen autopaikko­ja, ts vuokris­sa per­itään osu­ut­ta pysäköin­ti-investoin­neista mut­ta vuokralai­sista auto­ja on vain har­val­la. Toki on sinän­sä sama asuuko autopaikan sub­ven­toi­ja vuokral­la vai mak­saako asun­to­lainaa, mut­ta kun kovasti pohdi­taan miten taa­ta kohtu­uhin­taisia vuokra-asun­to­ja, niin on varsin kohtu­u­ton­ta sälytää vuokralaisille autopaikko­jen mak­sa­jan rooli.

  2. Yksi numero­jut­tu, kan­takaupun­gin asukkaista auto on noin 30–40%, vähän läh­teestä ja lasken­tame­todista riippuen.

  3. Min­er­va, mis­sä noin tehdään? Puhutko sä nyt tos­ta kir­joituk­sen mallista, sen­hän idea oli että tuon pysäköin­tiy­htiön osakkai­ta ovat sen käyttäjät.

  4. Ara­bi­an­ran­taan on nous­sut muka­van kaupunki­ta­lo-fiilik­sen anta­va talo Kaanaankadulle. Iso, mut­ta sopusuh­tainen. Ihmeelli­nen ero heti silmään, kun talon kat­to on näkyvis­sä käveli­jälle, eikä talo lopu vain yhteen tasaiseen viivaan. Sama ero ottaa silmään jo uusis­sa Jätkäsaaren talois­sa, kun niitä ver­taa sinän­sä mod­erni­in Ruo­ho­lah­den­ran­nan kul­mat­aloon. Van­has­sa vara parempi. 

    Tuon Ara­bi­an talon ympäristö antaa hyvän esimerkin siitä, kuin­ka autot vievät tilaa ihmisiltä. Sisäpi­ha beto­nia ja asfalt­tia, kadun­puoli parkkiru­u­tua. Parkki­hal­li kai vielä siinä alla.

    Muu­ta­ma ikävystyneen näköi­nen lap­si kat­seli alas kalter­i­maisen parvek­keen takaa. Voin kuvitel­la, että jos van­hempi ei jak­sa lähteä valvo­jik­si, ei lapsetkaan pääse ulos, kos­ka pieniä lap­sia ei uskalla lähet­tää kauem­mak­si pihal­ta ja pihal­la pelkona on jonkun park­keer­aus­taidot. Suun­nit­teli­jat ja nyky­val­tu­us­to toteut­ta­vat kiitet­tävästi kepu­lais­ten kuvaus­ta Helsingistä.

    Muutenkin Ara­bi­an­ran­nan kaupung­in­puoli on niin pyhitet­ty autoille, ettei oikein usko miten parkkiru­uduista voi olla pulaa, kun alue on jo kas­vanut kiin­ni kan­takaupunki­in ja yhteyk­siäkin on. Mitä kaikkea elämää tuol­la voisikaan olla talo­jen välit täyn­nä, jos ne ei olisi täyn­nä parkkiruutuja.

    Elämän­ta­pa vaatii sanoo joku ja hyväksyy uuden busi­ness parkin kehälle ja automar­ketin muualle. Voisi joku kaavoit­taa ihmisille halvem­paa ja aikaa säästävää elämän­ta­paa. Ja samal­la kaavoit­taa vapaa­ta olo­huonet­ta pihalle, ettei ain­oa olo­huoneen­jatke ole pieni parveke, jos­ta näkee parkkiru­u­tu­ja pihallaan.

    Jos Ara­bi­an­ran­ta olisikin keskel­lä tiivistä kaupunkiaraken­net­ta, eikä luon­non­suo­jelu­alueen vier­essä, niin aika vähän olisi ihmisil­lä mah­dol­lisuuk­sia oleskel­la vapaasti alueel­la. Varsinkin, kun tasaka­totkaan ei tai­da olla ihmis­ten käytössä, saati­ka vil­jelyssä. Kun kaupunkia pitäisi vielä tiivistä lisää, niin jos­sain muual­la, mis­sä ei ole kokon­aista luon­non­suo­jelu­aluet­ta, tiivistämi­nen vie lop­utkin vapaat alueet ja jää vain parkkiru­udut ja talot. Kivikaupunki­hel­vetti ilman elämää onkin sit­ten syntynyt.

  5. Ympärivuoti­nen mopoilu on suo­ma­laisit­tain haihattelua.

    Toisek­si, jenkki­malli voisi tosi­aan olla hyvä: kun keskus­tois­sa ei voi tai kan­na­ta autoa pitää, muute­taan lähiöi­hin. Kesku­s­tat autioitu­vat, rappeu­tu­vat ja slum­mi­u­tu­vat ja hyvä niin. Sil­lä mik­si muka aina pitäisi ajatel­la siltä kan­til­ta, että mikä on hyvä keskus­toille? Jos eivät omil­laan pär­jää, vajotkoon kuol­e­vais­ten tasolle.

  6. Viik­istä ker­to­va kuva ker­too vain osato­tu­u­den — tai oikeas­t­aan tämän kir­joituk­sen yhtey­dessä kuva ei yllä edes siihen. Mikäli olet käynyt paikan pääl­lä, niin olet huo­man­nut kuvan lähet­tyvil­lä on usei­ta las­ten leikkipaikko­ja ja autot aje­taan oma­lle “aidat­ulle” alueelle. Ei täy­delli­nen, mut­ta toimi­va. Samat­en Viikin Latokar­tano on hyvin tiivis­tii raken­net­tu, ja kuvan lähi­maas­tossa sijait­se­vat main­iot ulkoilualueet.

    Tiedok­si, että kuvas­sa näkyvät parkkipaikat mak­sa­vat enem­män kuin Soin­in­vaaran main­os­ta­mat sata euroa vuodessa. Kir­joituk­sen kuvi­tuk­seen sopi­vam­mat kadun­var­si­paikat löy­tynevät keskustasta.

    Autot­to­muud­es­ta: Suosit­te­len kurk­ista­maan minkä tahansa HOAS:in opiske­li­ja-asun­tolan parkkialuet­ta, ja ihastel­la pien­i­t­u­lois­t­en opiske­li­joiden “autot­to­muut­ta”.

  7. Ehkä tässä tarvi­taan jotain prag­maat­tisia ehdotuksia:

    - var­toitu (kam­er­at, aita) säi­ly­tysalue jos­sakin syr­jässä (mut­ta joukkoli­iken­teen saavutet­tavis­sa) auto­jen talvisäi­ly­tys­tä varten. Henkilöau­ton säi­ly­tys esim 10 e/kk, jol­loin kadun­var­sisäi­ly­tys ei ole tarpeen ja kannattavaa.

    - pysäköin­tilu­van hin­ta luokkaa 20 eur/kk, siis 220 eur/ vuosi. Lupa mah­dol­lista yhdis­tää talvisäi­ly­tyk­seen, jol­loin alen­nus 10 eur/kk jol­loin ei ole käytössä. Käytän­nössä alen­nus tulee siitä, että lumi­työt helpottuvat.

    Mak­sulli­nen pysäköin­ti on hel­posti jo 10 eur/päivä ja asukaspysäköin­nin vai­h­toe­htokus­tan­nuk­sek­si tulee hel­postikin 200 euroa kuukaudessa vaik­ka auto välil­lä olisi ilmai­s­paikalla kauempana.

    Auton käyt­tö­tarvet­ta voi tul­la työn ja elämän­ti­lanteen muuttues­sa nopeastikin. Osal­la taas auto on aivan tarpeel­lista mutat vähän sat­un­naisem­paa tarvet­ta varten, jol­loin halvem­pi etäpysäköin­ti ja parkek­er­aus las­tauk­sen ja purun ajak­si asun­non lähistölle on ihan hyvä ratkaisu.

    Joka tapauk­ses­sa pam­flet­ti­in toivon myös autoilulle ja auton omis­tamiselle ymmärtämistä.

  8. Pelkästään Jätkäsaa­res­sa, Kalasa­ta­mas­sa ja Kuu­ru­vuoren ran­nas­sa pysäköin­ti mak­saa vähin­tään 600 000 euroa

    Tuos­ta ilmeis­es­ti puut­tuu nol­lia. Kuu­ru­vuori olisi kyl­lä hieno lisä nimistöön.

    Itse asi­as­sa Ara­bi­en ran­nas­ta saa autopaikan

    Ara­bi­en ranta taitaa olla jonkun muun meren kuin Itämeren reunaa.

  9. Eipä fil­larinkaan pysäköin­ti aivan hal­paa ole. Laske­lin mielessäni, että yksi fil­lari, tarvit­ta­va liikku­mati­la huomioonot­taeen vaatii 2 m² säi­ly­tys­ti­laa, alakan­ti­ina rvioitu­na. Esitey­il­lä para­me­treil­la n 4000 e / kpl parhaim­mil­laan investoin­tikus­tan­nuksi­na ja ja 250 e vuotuiskustannuksina.

  10. Teemu, Min­er­va,

    Tuo kuu­lostaa öbaut suun­nilleen Hert­toniemen­rannal­ta. Asukkaat, mukaan­lukien autot­tomat vuokralaiset, mak­saa noin neljäkymp­piä per kuukausi per hal­li­paik­ka, ja autopaikan­vuokraa­jat sit­ten siihen päälle kolmekymp­piä sil­loin kun vuokraa­vat sen paikan.

  11. Mikko Mallikas:

    Autot­to­muud­es­ta: Suosit­te­len kurk­ista­maan minkä tahansa HOAS:in opiske­li­ja-asun­tolan parkkialuet­ta, ja ihastel­la pien­i­t­u­lois­t­en opiske­li­joiden “autot­to­muut­ta”.

    Kyl­läpäs on ajat muut­tuneet! Kun itse vajaa kymme­nen vuot­ta sit­ten asuin opiske­li­ja-asun­nos­sa Helsin­gin Koske­las­sa, oli taloy­h­tion parkkipaik­ka aina huo­mat­ta­van tyhjä. Isän­nöit­si­jäl­lä taisi olla use­ampi auto ja ainakin yhden opiskelukaverin äiti mak­soi autot­toma­lle tyt­tärelleen edullisen vuosi­paikan, kos­ka vieraili itse autol­la Helsingis­sä use­am­man ker­ran vuodessa.

  12. Mikko Mallikas:
    Tiedok­si, että kuvas­sa näkyvät parkkipaikat mak­sa­vat enem­män kuin Soin­in­vaaran main­os­ta­mat sata euroa vuodessa. 

    Mut­tei kuitenkaan sitä todel­lista sataa tai kah­ta sataa euroa kuukaudessa?

  13. “Nor­mi on liian väljä eikä tiuk­ka. Monin paikoin, esimerkik­si Ara­bi­an­ran­nas­sa, pysäköin­tipaikko­ja on määrät­ty raken­net­tavak­si liian vähän eikä liian paljon ja nyt niistä on pulaa. ”

    Ara­bi­an­ran­nas­sa on parhail­laankin myyn­nis­sä joukko hal­li­paikko­ja hin­taan 17000–18000euroa.Kun ne vihreän käsi­tyk­sen mukaan ovat alihinnoiteltuja,kun kukaan ei halua mak­saa täyt­tä hin­taa niin tuskin­pa siel­lä pulaa parkkipaikoista on ?

    1. Ara­bi­an­ran­nan net­ti­sivu­jen keskustelu­pal­stal­ta löy­tyi täl­lainen viesti:

      Her­man­nis­sa valmis­tui juuri uusi taloy­htiö. Pysäköin­tipaikan kel­lar­ista sai 22 asukas­ta, ulkopaikan sai 6 asukas­ta ja 6 autoa jäi ilman paikkaa. Yhtiöön muut­tanut tut­ta­vani olisi tietenkin halun­nut autopaikan hal­lista kos­ka käyt­tää työ­matkoi­hin joukkoli­iken­net­tä eikä halua talvisin kaivaa autoa lumi­hanges­ta. No hänel­lä oli kuitenkin tuuria kun sen­tään sai paikan. Kuusi yhtiöön muut­tanut­ta joutuu pyörit­telemään kiekkoa ja siirtelemään autoaan paikas­ta toiseen 2h välein. Kiitos tästä vihreille ja demareille, jot­ka halu­a­vat auto­jen pör­räävän kaduil­la jatkuvasti.

      Ilmeis­es­ti tämä henkilö soit­ti myös min­ulle, kos­ka esit­ti jok­seenkin saman­sisältöisen val­i­tuk­sen. Yritin sanoa hänelle, että sen kun ostaa sen paikan siitä viereis­es­tä hal­lista mur­to-osahin­nal­la siitä, mitä lisä­paikko­jen rak­en­t­a­mi­nen olisi vaat­in­ut. Hänestä ne oli­vat hal­lis­sa liian kalli­ita. Yritin sanoa, että jos kaaval­la olisi käs­ket­ty taloy­htiö rak­en­ta­maan hal­li­paikat talon­sa alle kah­teen ker­rokseen, ne oli­si­vat tulleet paljon kalli­im­mak­si kuin se 46 000 euroa, mitä ainakin viereisessä kohteessa oli. Hänestä oli kuitenkin demarien ja vihrei­den vika, ewt­tei hän saanut paikkaa. Sekään ei kel­van­nut seli­tyk­sek­si, ettei kaupun­ki mitenkään kieltänyt rak­en­ta­mas­ta pakko­ja enem­män, sil­lä tuo pysäköinti­nor­mi on vain min­imi­nor­mi. Se, ettei yhtiä razken­tanut paikko­ja enem­pää, oli taloy­htiön oma päätös.

      Silti kir­joit­ta­ja on oike­as­sa siinä, että hän­tä on kohdel­tu väärin. Hän on nimit­täin mak­sanut pysäköin­nistä asun­ton­sa hin­nas­sa yhtä paljon kuin ne, jot­ka paikan ovat saa­neet. Sit­ten talon johtokun­ta on jakanut paikat pärstäk­er­toimen perus­teel­la käytän­nössä ilmaisek­si joillekin. Minus­ta tämä on asun­to-osakey­htiö lain vas­taista, sil­lä osakkai­ta ei saa aset­taa eri­ar­voiseen ase­maan keskenään. Ne pitäisi huu­tokau­pa­ta vuosit­tain. Silti paikko­ja sub­ven­toitaisi­in, sil­lä kun vier­essä on kau­pan puoli-ilmainen pak­ka siinä kau­pal­lises­sa hal­lis­sa, ei taloy­htiö voi saa­da huu­tokau­pal­la omi­aan pois. pysäköinnistä.

  14. Kan­takaupunki­in riit­tää aivan var­masti halukkai­ta asukkai­ta vaik­ka pysäköin­ti mak­saisi 400€ kuus­sa. Alen­nus­ta voisi myön­tää niille joille oma auto on vält­tämätön työhön.

  15. Itse ajoin pitkään nur­mi­järveltä töi­hin Kehä I:lle. Ja se riit­tää. Autol­la kehä I:n sisäpuolelle ajami­nen on jo nyt yhtä tuskaa. Ei sitä halua.

    SIIS: pyrkimys muut­taa kehä I:n sisäpuoli pikkuhil­jaa autot­tomak­si on min­ulle ok. Ken­ties Helsin­gin synkeä keskus­takin siitä viehkoon­tu­isi. Kan­natan! Autoil­i­joille riit­tää kehä I:n ulkop­uo­li­nen alue.

  16. “Jenkki­malli, jos­sa kesku­s­tat autioitu­vat. Tarkoi­tat var­maankin Manhattania?”

    Kir­joitin muis­taak­seni: autioitu­vat, rappeu­tu­vat ja slum­mi­u­tu­vat. Autioi­tu­mi­nen tarkoit­ta sitä, kun USA:n kaupunkikeskuk­set tup­paa­vat tyh­jen­emään iltaisin, kun asukkaat pen­delöivät lähiöihinsä.

    Man­hat­tan ei ole paras mah­dolli­nen esimerk­ki eikä etenkään ver­tailukelpoinen Helsinki­in. Mut­ta, joo, kyl­lä New Yorkin tärkein keskuskin on kokenut pahaa rappeu­tu­mista ja slum­mi­u­tu­mista: Hel­l’s Kitchen, Times Square, Lit­tle Italy, Harlem ja pis­tetään vielä Bronx, jonne ulkop­uolisen ei kan­na­ta nykyäänkään eksyä, kuten ei Harlemin pohjoisosiinkaan.

    Parem­pia esimerkke­jä keskus­to­jen rap­pios­ta löy­tyy kuitenkin muista kaupungeista, kuten USA:ssa matkus­ta­neet tietävät. 

    En tietenkään väitä, että autopaikko­jen sub­ven­toin­nin puute olisi yksinään vas­tu­us­sa. Mut­ta eiköhän se niin väistämät­tä ole, että mitä kalli­im­mak­si ja han­kalam­mak­si autoa tarvit­se­van keskilu­okan asum­i­nen tulee, sitä toden­näköisem­min keskilu­ok­ka muut­ta muualle. Tämä aja­tus perus­tuu siihen spon­taani­in tun­teeseen, että ainakin minä vakavasti hark­it­sisin muut­tamista, jos autopaikas­ta pitäisi mak­saa paljon nyky­istä enemmän. 

    Ja kun auton­sa tarvit­se­va keskilu­ok­ka muut­taa, tilalle ei ole tulos­sa autoa tarvit­se­ma­ton eli­it­ti. Heikäläisetkin nimit­täin kaikkoa­vat pian, kuten mon­en jenkkikaupun­gin esimerk­ki kertoo. 

    Ja mitäs väliä siinä? Ei se lähiöelämä niin kauheaa ole, kun­han se shop­ping mall on käve­ly­matkan päässä. Vielä parem­mak­si se muut­tuisi, jos autoilu ja omakoti­talot oli­si­vat yhtä halpo­ja kuin USA:ssa. Mut­ta se on tietenkin utopi­aa. Toden­näköisemin hin­nat ovat vain nousus­sa — mikä on, muuten, sub­ven­tio­ta keskus­to­jen hyväosaisille. 

    Turhaa hai­hat­telua tämä jenkki­mallin kaipuu tietysti on. Keskus­to­jen kiin­teistö­mas­so­jen arvo on aivan liian korkea ja kaavoit­tavien poli­itikko­jen sidok­set liian vahvo­ja, että markki­noiden annet­taisi­in ratkaista, kuten tässä Soin­in­vaaran ja kump­panei­den visios­sa hahmotellaan.

    1. Harlem on muuten paran­tunut aivan olen­nais­es­ti viimeisen kymme­nen vuo­den aikana. Slum­mit ovat kaikon­neet Man­hat­tinin ulkopuolelle.

  17. Pes­si, kiitos.

    Jenkki­malli tarkoit­taa sitä että keskus­taa elävöitetään motareil­la ja pysäköin­tiken­til­lä, minkä jäl­keen liiken­neon­gel­mat ratkea­vat ihan sil­lä että sinne ei enää kukaan halua men­nä. Detroit on klas­siko aiheesta.

    Yleis­es­ti ottaen, niin meil­lä kuin muual­la, kaupunkialueen viihty­isyys, arvos­tus, kiin­teistö­jen hin­nat, jne. kor­reloi kään­teis­es­ti sen kanssa kuin­ka help­poa ja hal­paa siel­lä ajaa ja pysäköidä. Tämä ei johdu siitä että autoilun vaikeut­ta­mi­nen paran­taa kaupunkia vaan siitä että autoilun helpot­ta­mi­nen huonon­taa kaupunkia. Kun kaikkea ei voi saa­da niin sit­ten pitää vali­ta. Minä tykkään enem­män kaupungeista kuin autoista, ja eikä se autoilukaan niin hirveätä ole kaupungis­sa, vähän hidas­ta vaan.

  18. Osmo Soin­in­vaara:
    Jenkki­malli, jos­sa kesku­s­tat autioitu­vat. Tarkoi­tat var­maankin Manhattania? 

    Nyt taisi osua kir­sik­ka haavi­in, Man­hat­tan kuu­luu muu­ta­maan har­vaan poikkeuk­seen Yhdys­val­lois­sa. Helsin­gin kokoi­sis­sa kaupungeis­sa tuol­laisia anom­aloi­ta on vähemmän… 

    Tyyp­il­lisem­pi malli on se, jos­sa koko roskan keskel­lä on CBD (cen­tral busi­ness dis­trict), jos­sa kukaan ei asu. Sen ulkop­uolel­la on inner city, jos­sa aikanaan asui työväen­lu­ok­ka, mut­ta nykyään pikem­min työt­tömän­väen­lu­ok­ka. Suurim­mat sosi­aaliset ongel­mat ovat tuol­la alueella.

    Käytän­nössä tämä tarkot­taisi Helsingis­sä sitä, että Kol­men sepän ympäril­lä olisi pelkkiä kaup­po­ja ja yri­tyk­siä (niinkuin onkin), ja Töölö-Ruo­ho­lahti ‑vyöhyke olisi slum­mia (onnek­si ei).

    Amerikkalaisen mallin syn­tymiseen on ole­mas­sa run­saasti sel­l­aisia his­to­ri­al­lisia tek­i­jöitä ja mui­ta taus­tatek­i­jöitä, joi­ta meil­lä ei ole. Mut­ta jos kaupunki­rakenne lähtisi rakoile­maan tuol­la taval­la, sitä vas­taan kan­nat­taisi tais­tel­la aika voimakkaasti, kos­ka kehi­tyk­sen kään­tämi­nen on vaikeaa.

  19. Hyvä pam­flet­ti mon­es­sa suh­teessa, mut­ta moitin kyl­lä aluk­si yhtä laskutapaa:

    Kol­men pros­entin korkokan­nal­la ja kol­menkymme­nen vuo­den kuo­le­tuk­sel­la 50 000 euroa mak­sa­neen paikan oikea vuokra on run­saat 200 euroa kuukaudessa pääo­mavuokraa ja hoitoku­lut päälle.

    Kuo­le­tus? Se tulisi kyseeseen, jos olisi perustel­tu syy olet­taa autopaikan murenevan tomuk­si 30 vuodessa.

    Oikea lasku­ta­pa on ottaa autopaikan hin­nan todel­li­nen kehi­tys, autopaikan kaik­ki ylläpi­toku­lut sekä vas­taaval­la riski­ta­sol­la ole­van vai­h­toe­htosi­joituk­sen arvon kehi­tys. Kiin­teistösi­joituk­set ovat yleen­sä varsin mata­lan riskin sijoituk­sia pitkäl­lä aikavälil­lä, joten vai­h­toe­htosi­joituk­sen korko­ero ei ole kovin korkea. Olisiko pari prosenttiyksikköä?

    Autopaikan ylläpi­toku­lut ovat ihan merkit­täviä, mut­ta neliöä kohti paljon mata­lam­mat kuin asun­noil­la (ei vet­tä, ei juuri sähköä, ei remon­toitavia märkätilo­ja). Näistä saa muu­ta­man satasen vuodessa.

    Näil­lä laske­mal­la autopaikan todel­li­nen hin­ta kokon­aiskus­tan­nuksi­na on 50–150 e/kk riip­puen suuresti hallin rak­en­tamiskus­tan­nuk­sista. Jos tuos­sa halu­aa käyt­tää paljon korkeam­paa pääo­man korkoa, siihen olisi hyvä nähdä perusteita.

    (Tähän tosin sel­l­ainen poikkea­ma, että jos hal­li on raken­net­tu vaikeaan paikkaan huonos­ti, kus­tan­nuk­set voivat raken­nusvirhei­den takia räjähtää käsiin.)

    = = =

    Toinen jut­tu on tämä, jota ei markki­na­t­alouden suun­nas­ta kat­sot­tuna ihan heti ymmärrä:

    Asukaspysäköin­tipaikko­ja on noin 19 000 ja tun­nuk­sia on liik­keel­lä noin 27 000. Tun­nuk­sen ost­a­mi­nen ei siis takaa parkkipaikkaa. 

    Asia olisi hel­posti kor­jat­tavis­sa näin net­ti­aikakaudel­la. Jos jol­lain alueel­la on aina käytet­tävis­sä 1 000 paikkaa, niin sit­ten huu­tokau­pataan netis­sä ne 1 000 paikkaa. Kuka hyvän­sä saa paikan huu­taa, hin­tata­so löytää markki­nahin­tata­son. Paikat voidaan myy­dä jopa kort­teleit­tain, jol­loin ihmiset saa­vat paikan aika lail­la läheltä kotiaan.

    Autoil­i­joiden kannal­ta palve­lu­ta­so paranisi merkit­tävästi, turha pör­räämi­nen vähenisi ja kaupun­ki saisi rahaa. Rahas­ta osan voisi kanavoi­da talvikun­nos­s­api­toon, mikä edelleen paran­taisi palve­lu­ta­soa ja vähen­täisi haittoja.

  20. Tahti:
    Amerikkalai­sis­sa keskus­tois­sa, paria poikkeusta luku­unot­ta­mat­ta, nimeno­maan on varmis­tet­tu se että kaik­ki tehdään autoilun ehdoil­la. Keskus­ta on ympyröi­ty moot­toriteil­lä ja van­hat raken­nuk­set on puret­tu parkkipaikoiksi.

    Yleen­sä kesku­s­tat ovat vain busi­nesskeskit­tymiä, sil­lä ostok­set voidaan tehdä autoil­e­van “elämän­muodon” mukaises­ti mis­sä vain.

    Lisäk­si amerikkalainen elämän­tyyli vaatii sen että asum­isväljyys koko ajan kas­vaa ja että talot ovat mah­dol­lisim­man uusia, sen takia van­hat omakoti­talot tai ker­rostaloa­sun­not lähel­lä keskus­taa eivät keskilu­okalle kelpaa.

  21. Markku af Heurlin:
    Eipä fil­larinkaan pysäköin­ti aivan hal­paa ole. Laske­lin mielessäni, että yksi fil­lari, tarvit­ta­va liikku­mati­la huomioonot­taeen vaatii 2 m² säi­ly­tys­ti­laa, alakan­ti­ina rvioitu­na. Esitey­il­lä para­me­treil­la n 4000 e / kpl parhaim­mil­laan investoin­tikus­tan­nuksi­na ja ja 250 e vuotuiskustannuksina.

    Hyvä point­ti. Tosin tähänkin se motko­tus lasku­tavas­ta. Tavanomaisen 5 x 2,5 m² autopaikan hin­ta todel­lisu­udessa on noin 100 e/kk. Autopaikalle menee fil­lare­i­ta parikym­men­tä (tiedän koke­muk­ses­ta), joskin sil­loin ovat polkimet pin­no­jen välis­sä ja jar­ru­vai­jer­it kaverin sarvis­sa. Eli vitosen kuus­sa kuitenkin.

    Jos joku ihan oikeasti lask­isi näin, pyörien säi­ly­tysjär­jeste­lyis­säkin tapah­tu­isi nopeasti jotain fik­sua. Kukaan tuskin halu­aisi mak­saa avo­hässäkässä säi­lytet­tävistä fil­lareista tuo­ta hin­taa. Pyöriä menee hel­posti kak­si päällekkäin, ja lukit­tu pyöräkaap­pi olisi aika lail­la siel­lä toivelis­tan yläpäässä.

    Voisin muuten sen vitosen kuus­sa mak­saakin! Se huole­htisi siitäkin, että ne raatofil­lar­it häipy­i­sivät tieltä. Ei pöl­jem­pätä — jos ei olisi aja­tus­maail­mani vas­taista, raken­nus­määräyk­sis­sä pitäisi olla yksi lukit­ta­va ja hel­posti saatavil­la ole­va fil­lar­i­paik­ka per asunto…

  22. Tahti: Mut­ta, joo, kyl­lä New Yorkin tärkein keskuskin on kokenut pahaa rappeu­tu­mista ja slum­mi­u­tu­mista: Hell’s Kitchen, Times Square, Lit­tle Italy, Harlem ja pis­tetään vielä Bronx, jonne ulkop­uolisen ei kan­na­ta nykyäänkään eksyä, kuten ei Harlemin pohjoisosiinkaan.

    Times Square on hyvä esimerk­ki siitä, miten Atlantin takanakin osa­taan tehdä jalankulkualuei­ta ja rajoite­taan autoli­iken­net­tä keskus­tas­sa. Ympäristöstä tulee paljon viihty­isämpi ja vas­toin epäi­lyk­siä liik­keet hyö­tyvät muu­tok­ses­ta ja saa­vat enem­män asiakkaita.
    Toinen keino vähen­tää liiken­teen hait­to­ja on kieltää liikenne keskus­ta-alueil­la muil­la kuin sähköau­toil­la. Ensi vai­heessa tämä las­kee toden­näköis­es­ti myös liiken­teen määrää, mut­ta joukkoli­iken­teen tar­jon­taa pitää paran­taa, että vaiku­tus olisi pysyvä.

  23. Jenkki­malli, jos­sa kesku­s­tat autioitu­vat. Tarkoi­tat var­maankin Manhattania?

    Kyl­lä ilmiö on silmi­in­pistävä mon­es­sa kaupungis­sa. Esimerkik­si Pitts­burghissa (Mass­a­chu­setts, USA) kel­lo viiden jäl­keen ydinkeskus­ta on täysin autio; sen sijaan keskus­taa ympäröivis­sä kaup­pakeskuk­sis­sa (hir­muiset parkkiken­tät ympäril­lä) on keila- ja luistin­rataa, teemar­avin­to­laa ja vilkas sosi­aa­li­nen pöhinä päällä.

    Sit­ten toisaal­ta vaik­ka Utrechtis­sa, Hol­lan­nis­sa, ydinkeskus­ta on tosi tiivis ja kuhisee iloista elämää iltaisin — ja kaik­ki tun­tu­vat liikku­van fillarilla.

    Arvaan sum­ma­mu­tikas­sa että kyseessä on posi­ti­ivi­nen takaisinkytken­tä, joka ajaa kaupunkisys­teemin jom­paan kumpaan kahdes­ta ääripäästä. Jos auto­jen määrä alkaa jostain syys­tä lisään­tyä tapah­tuu lumivyörymäi­nen kehi­tyskulku jon­ka päässä on Pitts­burgh-mainen ren­gaskaupun­ki. Vas­taavasti auto­jen vähen­e­m­i­nen käyn­nistää vyöryn kohti Utrechtia: kun autot vähenevät, ne eivät vie enää tilaa, kaupun­ki tiivistyy, kiin­nos­ta­vat paikat eivät ole enää liian kaukana fil­lar­il­la tavoitet­tavak­si, joten auto­jen määrä vähe­nee lisää.

    Näin siis nai­ivi­isti yksinker­tais­taen. Kaupunki­han ei tiivisty ja har­vene kumi­pal­lo­mais­es­ti joka päivä vaan sadan vuo­den aikaskaalal­la. Ja asi­aan vaikut­taa moni muukin tek­i­jä, mukaan­lukien fil­laroin­nin epämiel­lyt­tävyys pimeänä talvi­aikana meilläpäin.

  24. Kun kat­se­lee kan­takaupunkin asun­to­jen hin­take­hi­tys­tä, tun­tu­vat nuo ske­naar­i­ot keskus­tan slum­mi­u­tu­mise­ta lievästi ilmais­tu­na yliampuvil­ta. Jos joku tarvit­see työssään autoa, mielestäni tästä aiheutu­vat kus­tan­nuk­set kuu­lu­vat työ­nan­ta­jalle eivät naapureille.

  25. Viherinssi:
    Asia olisi hel­posti kor­jat­tavis­sa näin net­ti­aikakaudel­la. Jos jol­lain alueel­la on aina käytet­tävis­sä 1 000 paikkaa, niin sit­ten huu­tokau­pataan netis­sä ne 1 000 paikkaa. Kuka hyvän­sä saa paikan huu­taa, hin­tata­so löytää markki­nahin­tata­son. Paikat voidaan myy­dä jopa kort­teleit­tain, jol­loin ihmiset saa­vat paikan aika lail­la läheltä kotiaan.

    Autoil­i­joiden kannal­ta palve­lu­ta­so paranisi merkit­tävästi, turha pör­räämi­nen vähenisi ja kaupun­ki saisi rahaa. Rahas­ta osan voisi kanavoi­da talvikun­nos­s­api­toon, mikä edelleen paran­taisi palve­lu­ta­soa ja vähen­täisi haittoja.

    Huu­tokaup­paa yksinker­taisem­paa olisi muut­taa asukaspysäköin­nin veloi­tus vuosi­ta­sol­ta kuukausit­taisek­si. Tuulilasi­in kiin­nitet­tävät tun­nuk­set kun ovat muutenkin jäämässä his­to­ri­aan ja tarkas­tus hoituu rekisterinumerosta.

    Kun samal­la tuplat­taisi­in hin­ta, niin paikat pää­ty­i­sivät niitä oikeasti tarvitseville. 

    Hin­nanko­ro­tuk­sen tuot­to voitaisi­in käyt­tää lyhen­tämät­tömänä katu­jen (talvi)kunnossapitoon.

  26. “Amerikkalai­sis­sa keskus­tois­sa, paria poikkeusta luku­unot­ta­mat­ta, nimeno­maan on varmis­tet­tu se että kaik­ki tehdään autoilun ehdoilla.”

    Ehdotin sel­l­aista hypo­teesiä, että autopaikko­jen markki­nae­htoinen hin­ta ja sijoit­tumi­nen oli­si­vat osaltaan kiihdyt­täneet jenkkikaupunkien keskus­to­jen rappiota. 

    Tiedä siitä sit­ten, mut­ta var­maan asi­aa pitää pohtia: onko autopaikko­jen sub­ven­tio perustel­tua, jos sil­lä on kuvaa­mani ulkois­vaiku­tus eli se pitää riit­tävän määrää keskilu­okkaa keskustassa. 

    Itse ainakin taitaisin häip­päistä lähiöön, jos autopaik­ka mak­saisi tuol­laisen suurkaupunkien tyyp­il­lisen jenkki­hin­nan eli pari sataa taalaa kuus­sa ja sijait­sisi vielä hyvässä lykyssä mon­en kort­telin päässä. Mut­ta eihän se vielä mitään tietenkään todista.

  27. JTS:
    Ehkä tässä tarvi­taan jotain prag­maat­tisia ehdotuksia:
    — var­toitu (kam­er­at, aita) säi­ly­tysalue jos­sakin syr­jässä (mut­ta joukkoli­iken­teen saavutet­tavis­sa) auto­jen talvisäi­ly­tys­tä varten. Henkilöau­ton säi­ly­tys esim 10 e/kk, jol­loin kadun­var­sisäi­ly­tys ei ole tarpeen ja kannattavaa.
    — pysäköin­tilu­van hin­ta luokkaa 20 eur/kk, siis 220 eur/ vuosi. Lupa mah­dol­lista yhdis­tää talvisäi­ly­tyk­seen, jol­loin alen­nus 10 eur/kk jol­loin ei ole käytössä. Käytän­nössä alen­nus tulee siitä, että lumi­työt helpottuvat.
    Mak­sulli­nen pysäköin­ti on hel­posti jo 10 eur/päivä ja asukaspysäköin­nin vai­h­toe­htokus­tan­nuk­sek­si tulee hel­postikin 200 euroa kuukaudessa vaik­ka auto välil­lä olisi ilmai­s­paikalla kauempana.
    Auton käyt­tö­tarvet­ta voi tul­la työn ja elämän­ti­lanteen muuttues­sa nopeastikin. Osal­la taas auto on aivan tarpeel­lista mutat vähän sat­un­naisem­paa tarvet­ta varten, jol­loin halvem­pi etäpysäköin­ti ja parkek­er­aus las­tauk­sen ja purun ajak­si asun­non lähistölle on ihan hyvä ratkaisu.
    Joka tapauk­ses­sa pam­flet­ti­in toivon myös autoilulle ja auton omis­tamiselle ymmärtämistä. 

    Sat­un tun­temaan kir­joit­ta­jat ja esimerkik­si Särelä kyl­lä ymmärtää omako­htais­es­ti autoilua, mis­tä se johtuu ja mitä sille voi tehdä.
    Ensim­mäi­nen ideasi on hyvä ja jo toteutet­tu. HKR:llä on Ruskea­suol­la kuvaa­masi palvelu tar­jol­la, taitaa tosin omakus­tan­nehin­taan mak­saa vähän enem­män, mut­ta ennen kaikkea se on kalli­im­paa kuin asukaspysäköin­ti kan­takaupungis­sa. Kyl­lä, kaupun­gin tar­joa­ma pysäköin­ti Tehtaankadul­la on halvem­paa kuin Ruskeasuolla.

    Mis­tä pääsen ehdo­tuk­seesi pysäköin­ti­mak­sun suu­ru­ud­es­ta. En tiedä onko suu­ru­us oikea, mut­ta olen­naisem­paa on ettei kukaan muukaan tiedä. Selitetään vaik­ka näin: 

    Jos halu­aisimme tehdä autoilus­ta mah­dol­lisim­man han­kalaa niin vaatisimme mak­su­ton­ta pysäköin­tiä. Autoli­ikenne keskus­taan rom­ah­taisi. Kun kaik­ki paikat oli­si­vat täyn­nä auto­ja kel­lon ympäri, niin mitä sinne aja­maan kun autoa ei saa mihinkään parkki­in. (Sivu­u­tan nyt sen että tuos­ta seu­raisi läpi­a­joli­iken­teen siir­tymistä kehäteiltä keskustaan.)

    Toinen ääripää voisi olla vaik­ka että pysäköin­ti mak­saa kympin tun­ti ja parkkisakko on ton­nin. Olisi san­gen tyhjät kadunvarret.

    Helsingis­sä ollaan huo­mat­tavasti lähempänä tuo­ta mak­su­ton­ta ääripäätä,. Opti­mi pysäköin­tipaikko­jen saatavu­u­den suh­teen on se hin­ta jol­la osa paikoista on aina vapaana, eli auton saa pysäköi­tyä. Yksi per kort­teli tai joka yhdek­säs paik­ka vapaa on yleisiä nyrkkisään­töjä. Jos on enem­män vapaana niin las­ke­taan hin­taa, jos vähem­män niin nostetaan.

    Eli tämä on ihan kokeelli­nen kysymys. Jos vaan päätetään joku kohtu­ullisek­si koet­tu hin­ta niin se on johonkin suun­taan pieleen, käytän­nössä ja yleen­sä alakant­ti­in. Siitä sit­ten seu­raa että paikat on lop­pu, eli rahoilleen ei saa vastinet­ta. Veikkaan että opti­m­i­hin­ta on yllät­tävän pieni, autoilun kysyn­tä jous­taa koke­mus­po­h­jais­es­ti aika hyvin.

    Kaup­paka­marik­lus­teri on tässäkin liiken­neasi­as­sa vaan yksinker­tais­es­ti väärässä. Keskus­tan kivi­jalka­kaup­pi­aan etu ei ole että se pysäköin­nin hin­taa pol­je­taan, vaan se että asi­akas saa auton­sa ylipään­sä parkkiin.

  28. Kir­joit­ta­jil­la on ilmeis­es­ti tarkoi­tus pudot­taa Vihrei­den kan­na­tus­ta tai sit­ten kyseessä on huomion siirtämi­nen tois­ar­voisi­in asioi­hin jot­ta oma saa­mat­to­muus ja osaa­mat­to­muus kapunkisu­un­nit­telus­sa ei pal­jas­tu­isi äänestäjille. 

    Kapunkisu­un­nit­telus­sa Helsingis­sä pitää nyt keskit­tyä keinoi­hin joil­la löy­de­tään tarpeek­si tont­te­ja niin vuokra-asun­to­tuotan­toon kuin kohtu­uhin­taisi­in omis­tusasun­toi­hin. Vai­h­toe­htona on keskilu­okkaisen väen kiihtyvä muut­toli­ike kehyskuntiin. 

    Tuol­laisel­la tyhjäpäisel­lä nyhjäämisel­lä autopaikko­jen ja pysäköin­nin kanssa Vihreät vain kiihdyt­tävät yhdyskun­tarak­en­teen hajoamista ja autoilu­un perus­tu­vaa työ­matkali­iken­net­tä. Kokoomus ja demar­it kiittää

  29. Osmo Soin­in­vaara: Kan­takaupun­gin alueelle tarvi­taan suuria maanalaisia pysäköin­ti­laitok­sia, kos­ka asukaspysäköin­tipaikoista on pulaa ja kos­ka pysäköin­tiä kadun­var­res­sa tulee rajoittaa.

    Peri­aat­teessa oikein hyvä, jos laitok­sen autopaikat myös menevät asukkaille. Mut­ta inho­re­al­is­mia on ajatel­la seuraavasti: 

    “Aluk­si autopaikat asukkail­la — ajat huononevat — asukkaas­ta paikan kuukausi­mak­su on liian kallis — asukas luop­uu paikas­ta — pysäköin­ti­laitok­sen on pakko saa­da tulon­sa — se vuokraa paikan yri­tyk­selle — paik­ka menee työ­matkapysäköin­ti­in — työ­matkali­ikenne lisään­tyy — ruuhkat pahenevat — ympäristö huononee, jne.”

    Kehi­tyk­sen ei tietysti tarvit­sisi men­nä tähän suun­taan, mut­ta voiko sen estää. Voi, jos halu­taan: laitok­sen rak­en­tamisen yhtey­dessä on lähialueelta myös ihan oikeesti vähen­net­tävä kadun­var­ren pitkäaikaispysäköin­tiä ja suun­nat­ta­va vapau­tu­va tila — kuten Osmokin esitää — jakelu­un, asioin­ti­in tai vaik­ka pyöräkaistoihin. 

    Näin taataan laitok­selle parem­mat markki­nat kaikissa olo­suhteis­sa ja myös paran­netaan ympäristöä, mikä onkin laitok­sen rak­en­tamisen per­im­mäi­nen tarkoitus.

  30. “Yksi pysäköin­tipaik­ka vie tilaa noin 25–35 m², eli läh­es saman ver­ran kuin keskimääräisel­lä helsinkiläisel­lä on asuintilaa.”

    Aiheeseen pere­htyneet var­maan tietävät mitä kaikkea tuo­hon luku­un sisäl­tyy, mut­ta maal­likko ihmettelee että ei ne autot nyt noin suuria ole (ja poli­it­ti­nen vas­tus­ta­ja voi nau­reskel­la että ei ne vihreät osaa edes laskea). Kan­nat­taa ehkä kir­joit­taa auki mitä tuo sisältää?

    1. Se sisältää ajoväylät parkkipaikoille, tästä tulee huo­mat­tavasti lisää. Kat­so jotain parkkikent­tää ja arvioi, kuin­ka suuri osa maas­ta on auto­jen alla. Jos pysäköin­ti­ta­lo on use­assa ker­rokses­sa, rampit vievät vielä lisää tilaa.

  31. tpyy­lu­o­ma:
    Yksi numero­jut­tu, kan­takaupun­gin asukkaista auto on noin 30–40%, vähän läh­teestä ja lasken­tame­todista riippuen.

    Asukkaista vai asuinkunnista?

  32. KariS: Kapunkisu­un­nit­telus­sa Helsingis­sä pitää nyt keskit­tyä keinoi­hin joil­la löy­de­tään tarpeek­si tont­te­ja niin vuokra-asun­to­tuotan­toon kuin kohtu­uhin­taisi­in omis­tusasun­toi­hin. Vai­h­toe­htona on keskilu­okkaisen väen kiihtyvä muut­toli­ike kehyskuntiin. 

    Tragikoomista on, että Helsingille on ongel­ma myös se, että keskilu­okkaiset lap­siper­heet eivät enää muu­ta kehyskun­ti­in kuten ennen. Päiväkote­ja ja koulu­ja on opti­mistis­es­ti lakkautet­tu tai suun­nitel­tu lakkaut­taa, mil­lä piti säästää paljon rahaa. Pääkaupunkiseudun kaikille kun­nille on ongel­ma, että uusia asuinaluei­ta raken­netaan, ja niihin yleen­sä muut­taa lap­siper­heitä, mitä varten pitää rak­en­taa palveluita.
    Jos halu­taan opti­moi­da kaupun­gin tulot, pitää keskit­tyä tuot­ta­maan asun­to­ja työssäkäyville nuo­rille sinkuille tai lapset­tomille pareille.

  33. Osmo Soin­in­vaara:
    Se sisältää ajoväylät parkkipaikoille, tästä tulee huo­mat­tavasti lisää. Kat­so jotain parkkikent­tää ja arvioi, kuin­ka suuri osa maas­ta on auto­jen alla. Jos pysäköin­ti­ta­lo on use­assa ker­rokses­sa, rampit vievät vielä lisää tilaa.

    Taas sama älylli­nen epärehellisyys. 

    Jos pysäköin­tiä ver­rataan asumisen neliöi­hin, niin asumisen vaa­ti­maan tilaan pitää laskea mukaan por­raskäytävät, kel­larikomerot, pesu­tu­vat, talosaunat, väestön­suo­jat, jne. Har­vaan asun­toon ainakaan kan­takaupungis­sa astu­taan suo­raan kadulta. 

    Yksi ramp­pi syöt­tää use­aa kym­men­tä autopaikkaa, samoin yksi yksisu­un­tainen ajoväylä kym­meniä parkkiru­u­tua. Ramp­pi­en viemä tila pitää jakaa parkkipaikko­jen määril­lä ja lisätä sit­ten vas­ta ayk­sit­täisen ruudun alaan niin saadaan oikea pinta-ala. 

    5x2,5 autopaik­ka vaatii muu­ta tilaa suun­nilleen puo­let ruudun koos­ta (tämä on mitoi­tus­nor­mi kun tehdään esim han­ke­su­un­nitelmia) eli yhden ruudun vaa­ti­ma kokon­ainala on alle 20 m². Kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­tossa on kyl­lä onnis­tut­tu tekemään enem­mänkin tilaa tuh­laavia ratkaisua, mut­ta ala-arvoisen suun­nitelun aiheut­tamia kus­tan­nuskia ei pidä lait­taa autoil­i­joiden piikkiin.

    1. KariS Nuo kaik­ki mainit­se­masi asi­at kuu­lu­vat kerrosneliöihin.
      Jos sin­ul­la on hehtaari tilaa, saat sinne mah­tu­maan noin 300–350 autopaikkaa.

  34. Markku af Heurlin:

    tpyy­lu­o­ma:
    Yksi numero­jut­tu, kan­takaupun­gin asukkaista auto on noin 30–40%, vähän läh­teestä ja lasken­tame­todista riippuen. 

    Asukkaista vai asuinkunnista? 

    Hyvin bon­gat­tu, tarkoitin asun­tokun­nista. Tosin kan­takaupungis­sa ero ei ole niin suuri, keskikoko kai jotain 1,6, tjsp.

    Tää asia ei ole ihan help­po, yhdet luvut saa rek­isteröidy­ista autoista per asun­to, siitä tosin puut­tuu liis­ar­it joi­ta on muis­taak­seni 8,7% autokan­nas­ta. Toisaal­ta helsinkiläisille rek­isteröi­tyjä auto­ja on säi­ly­tyk­sessä vaik­ka kesämökeil­lä. Sit­ten on vielä kesäau­tot jot­ka eivät ole koko vuot­ta rekisterissä.

    Yksi aivan väärä tapa on kat­soa kuin­ka paljon Helsinki­in on rek­isteröi­ty auto­ja ja jakaa se asun­to­jen määräl­lä. Tossa on mukana kaikkea bus­seista miehistönkul­je­tus­vaunu­jen kaut­ta tak­sei­hin, ja lisäk­si minus­ta on päivän­selvää että use­am­man ulkopaikkakun­ta­laisen työ­suhdeau­to on rek­isteröi­ty Helsinki­in kuin toisin päin sik­si että Helsingis­sä käy huo­mat­tavasti enem­män ulkopaikkakun­ta­laisia töis­sä kuin päin vas­toin, ja heil­lä toden­näköisem­min on auto.

    Asi­aa on selvitet­ty myös kyse­ly­tutkimuk­sil­la, ne antaa saman suun­taisia luku­ja. Olen taipu­vainen usko­maan niitä pienem­piä luku­ja ihan sik­si että ker­ta kaikki­aan tilaa säi­lyt­tää auto­ja kan­takaupungis­sa on kovin rajallisesti.

    Muuten Hesaris­sa oli jut­tu Kalasa­ta­man autot­tomas­ta talosta jon­ka vuokralaiset vaikut­ti kovin tyy­tyväisiltä. Siinä oli vaan yksi asi­avirhe, ei todel­lakaan ole Suomen ensim­mäi­nen autopaika­ton talo, noi­ta on Helsin­ki täyn­nä. Itse olen asunut yhdessä sen kum­mem­min asi­aa ajat­telemat­ta, raken­nusvu­osi 1936 eli 24 vuot­ta ennen parkkinormia.

  35. Tahti:
    “Amerikkalai­sis­sa keskus­tois­sa, paria poikkeusta luku­unot­ta­mat­ta, nimeno­maan on varmis­tet­tu se että kaik­ki tehdään autoilun ehdoilla.”

    Jenkeis­sä autopaikko­ja nimeno­maan ei ole, har­vo­ja poikkeuk­sia luku­unot­ta­mat­ta, tehty markki­nae­htois­es­ti, vaan Helsin­ki on kopi­oin­ut tämän pysäköin­tipoli­ti­ikan suo­raan Yhdys­val­loista. Val­tavien parkkipaikkamäärien vaa­tim­i­men on nimeno­maan syy amerikkalais­ten kaupunkikeskus­to­jen kuolemaan. 

    Helsingis­sä Smith-Polvisen suun­nitel­ma keskus­tan kort­telei­den jyräämis­es­tä autotei­den alta ei saanut kan­na­tus­ta toisin kuin vas­taa­vat suun­nitel­mat monis­sa amerikkalai­sis­sa kaupungeissa. 

    Oireel­lista onkin se, että amerikkalai­sista kaupungeista ne paikat, jois­sa parkkipaikat mak­sa­vat paljon, ovat niitä har­vo­ja kaupunke­ja, joiden kesku­s­tat ovat säi­lyneet kohtu­ullisen hyvin. Kaikkien muiden — autoille myötämielisem­pää poli­ti­ikkaa har­joit­tanei­den — kaupunkien kesku­s­tat on tuhottu. 

    http://www.uctc.net/papers/351.pdf on hyvä aloi­tus­paket­ti aiheesta, jos on kiin­nos­tus­ta tutustua.

  36. J:
    “Yksi pysäköin­tipaik­ka vie tilaa noin 25–35 m², eli läh­es saman ver­ran kuin keskimääräisel­lä helsinkiläisel­lä on asuintilaa.”

    Aiheeseen pere­htyneet var­maan tietävät mitä kaikkea tuo­hon luku­un sisäl­tyy, mut­ta maal­likko ihmettelee että ei ne autot nyt noin suuria ole (ja poli­it­ti­nen vas­tus­ta­ja voi nau­reskel­la että ei ne vihreät osaa edes laskea). Kan­nat­taa ehkä kir­joit­taa auki mitä tuo sisältää?

    Mielestäni taas kyseessä on aliarvio. Auto jota ajelisin ellen olisi muut­tanut kan­takaupunki­in ja siitä luop­unut olisi noin 4x2 metriä iso. Eli kahdek­san neliötä parkki­ti­laa on sille vähin­tään varat­ta­va, käytän­nössä ehkä 15 kun las­ke­taan mukaan parkkipaikan ajokaista ja vara naa­puri­in jne.

    Jos siihen päälle olisi rak­en­tanut viisik­er­roksisen talon, niin siinä olisi siis 75 asuin­neliötä ihmis­ten käytössä. Itse mak­san täl­lä het­kel­lä 60 neliöis­es­tä ton­nin kuus­sa vuokraa. Eli yksi maan­päälli­nen keskus­ta-autopaik­ka on melko arvokas.

    Jos tehtäisi­in niin että Helsin­ki olisi kaupun­ki, ja ne joille ei kaupungis­sa asum­i­nen kel­paa muut­takoot maalle, tätähän voisi kepu siir­tyä aja­maan elävän maaseudun nimis­sä, ja demar­it halpo­jen keskus­takämp­pi­en nimis­sä. Mut­ta ei.

  37. Ode:

    Silti kir­joit­ta­ja on oike­as­sa siinä, että hän­tä on kohdel­tu väärin. Hän on nimit­täin mak­sanut pysäköin­nistä asun­ton­sa hin­nas­sa yhtä paljon kuin ne, jot­ka paikan ovat saa­neet.

    Kyse oli uud­es­ta taloy­htiöistä. Raken­netaanko Helsingis­sä muka vielä yhtiöitä, jois­sa autopaikko­ja ei myy­dä erillisinä? 

    On surullista, kuin­ka Oden kaltainen fik­su poli­itikko uhraa merkit­tävän osan ajas­taan autoilun vas­tus­tamiseen. Autoilu nyt vaan sat­tuu ole­maan merkit­tävä osa suo­ma­lais­ten enem­mistön elämän­ta­paa. Helsin­ki ei ole suurkaupun­ki, ver­tailut Man­hat­tani­in ovat ontu­via. Autot mah­tu­vat Suomeen, myös Helsinki­in ihan hyvin.

    1. Vas­tus­tan juuri sitä asdi­anti­laa, jota pekka ihmettelee. Halu­an, että pysäköin­tipaik­ka myy­dään erik­seen ja halu­an, että taloy­htiöt saa­vat itse päät­tää, mon­tako paikkaa ne rakentavat.

  38. Osmo Soin­in­vaara:
    KariS Nuo kaik­ki mainit­se­masi asi­at kuu­lu­vat kerrosneliöihin.
    Jos sin­ul­la on hehtaari tilaa, saat sinne mah­tu­maan noin 300–350 autopaikkaa.

    Ver­t­a­sit suo­ma­lais­ten henkilöä kohden käytössä ole­vaa net­to asuin­pin­ta-alaa pysäköin­nin vaa­ti­maan brut­toalaan, joka sekin oli väärin.

    Kun asioi­ta ver­taa toisi­in­sa, kan­nat­taa käyt­tää samo­ja kri­teere­jä molemmissa.

    Ker­rosalaan las­ke­taan myös ulko­seinät jne, ker­rosala (siis raken­nu­soikeus) on täysin eri asia kuin henkilöä kohden käytet­tävis­sä ole­va asuin­pin­ta-ala. Mik­si koko ajan sotke­taan näitä ter­me­jä jot­ta oma asia saataisi­in näyt­tämään paremmalta?? 

    Jos joku arkkite­hti suun­nit­telee niin alhaisel­la tehokku­udel­la kuin 300 autopaikkaa 10000 neliöä (=hehtaari) kohden, on hänen syytä vai­h­taa ammat­tia. Vähin­tää 400 paikkaa, nor­maal­isti noin 500 paikkaa saadaan hyväl­lä suun­nit­telul­la mah­tu­maan. Mut­ta kuten sanoin, ala-arvoista suun­nit­telua esi­in­tyy aika paljon jopa kaupun­gin vira­nomais­ten tekemänä.

  39. Markku af Heurlin: Eipä fil­larinkaan pysäköin­ti aivan hal­paa ole. Laske­lin mielessäni, että yksi fil­lari, tarvit­ta­va liikku­mati­la huomioonot­taeen vaatii 2 m² säi­ly­tys­ti­laa, alakan­ti­ina rvioitu­na. Esitey­il­lä para­me­treil­la n 4000 e / kpl parhaim­mil­laan investoin­tikus­tan­nuksi­na ja ja 250 e vuotuiskustannuksina.

    Parikymp­piä kuus­sa nime­tys­tä polkupyörä­paikas­ta, johon voi ajaa (ei kan­taa pyörää tai yhdel­lä kädel­lä pitää ovea auki), jon­ka lähel­lä on vesip­iste ja hie­man tilaa pesu- ja huolto­toimia varten, ja johon ei pääse taloy­htiön ulko-oven avaimel­la. En usko että olisi kovin suuri ongel­ma saa­da kau­pak­si töölöläisessä taloy­htiössä, ainakaan ver­rat­tuna autopaikkaan samoil­la fasili­teeteil­la ja samal­la markkinahinnalla.

  40. Jot­ta autot­to­muus olisi real­isti­nen vai­h­toe­hto, tarvi­taan hyvät julkiset liiken­ney­htey­det. Tämä on halvem­paa tiivi­isti raken­netus­sa kaupungis­sa. Helsin­gin keskus­tas­sa tila on kuitenkin rajalli­nen luon­non­va­ra, mikä on johtanut kohtu­ut­toman kalli­iseen asumiseen.

    Ydinkeskus­tan lisäk­si tiivistä rak­en­tamista voidaan toteut­taa nopei­den raidey­hteyk­sien varaan. Täl­lä taval­la auto­ton­ta elämän­ta­paa voidaan tar­jo­ta paljon suurem­malle joukolle.

    Joukkoli­iken­teen tar­if­fipoli­ti­ikalla pitäisi ohja­ta asum­ista tiivistymään Helsin­gin keskus­taan tai rato­jen var­sille käve­ly­matkan päähän asemista. HSL:n kaavail­tu tule­va vyöhyke­jako ei tätä tee, vaan se suosii esimerkik­si Kehä I:n ulkop­uolel­la ole­via laa­jo­ja omakotialueita.

  41. Sähkö­mo­pos­sa on samat rajoit­teet, kuin taval­lises­sa mopos­sa, joten sen suo­sio tuskin tulee ole­maan nyky­isiä mopo­ja suurempi.

    Mie­lenki­in­toinen vai­h­toe­hto on sähköavusteinen polkupyörä, mitä saa ajaa kevyen liiken­teen väylil­lä ja kypäräk­si riit­tää kevyt pyöräi­lykypärä. Toisin kuin sähkö­mo­pos­sa, akun lop­pumista ei tarvitse pelätä, kos­ka lop­pumatkan voi aina tarvit­taes­sa polkea.

    Itse aje­len täl­laisel­la, mut­ta Suomen lakien rajoituk­set vähen­tävät sähkö­fil­lar­in käyt­tökelpoisu­ut­ta. Suomes­sa avus­tuk­sen tulee lop­pua nopeudessa 25 km/h ja moot­torin mak­simite­ho on 250 W. Nämä rajoit­teet aiheut­ta­vat sen, ettei sähköavusteisel­la pyöräl­lä pääse juurikaan nopeam­paa kuin hyväkun­toinen taval­lisel­la pyörällä.

    Mopon ja polkupyörän väli­in tarvit­taisi­in uusi ajoneu­volu­ok­ka (mikä Sak­sas­sa jo on): Suurin sal­lit­tu nopeus esim. 45 km/h ja moot­torite­ho korkein­taan 500 W. Ilman avus­tus­ta pyöräl­lä saisi ajaa kevyen­li­iken­teen väylil­lä. Täl­lainen pyörä vähen­täisi auton käyt­töä ainakin mei­dän per­heessä rajusti.

  42. Kir­joit­ta­jat: “Maanalaiset paikat ovat sata­mal­ta vapau­tuvil­la alueil­la kalli­ita, kos­ka ne joudu­taan tekemään meren pin­nan alapuolelle.”

    Täs­men­nyk­senä, katu­ta­son +4–5 m alle mah­tuu hyvin yksi pysäköin­tik­er­ros meren­pin­nan yläpuolelle ilman kalli­ita pato­seiniä. Jois­sakin tapauk­sis­sa, esim. Ara­bi­en ran­nas­sa, toinen parkki­ta­so on toteutet­tu ker­roksen ver­ran nos­te­tun pihan alle. (Kort­telin sisäpi­han pin­ta on ker­roksen katu­ta­soa ylempänä.)

    Maanalainen parkkilu­o­la taas on toteutet­tu ainakin Hert­toniemen ran­nas­sa, jos­sa (entisen satama-)alueen alla on kallioinen mäki, johon pysäköin­tilu­o­la on kaiverrettu.

    *

    Aina kuulee napu­tus­ta, kun rak­en­tei­ta yritetään järkevöit­tää ja uud­is­taa. Tässä on juuri Vihrei­den hienous ja heikkous. On han­kala puhua tule­vaisu­u­den ratkaisu­jen puoles­ta, jot­ka näyt­täy­tyvät jär­jel­lisiltä suurem­malle yleisölle vas­ta myöhemmin.

  43. San Fran­cis­cos­ta löytää autolle helpom­min parkkipaikan kuin Helsingistä.

    Helsingis­sä pitää olla auto senkin takia, että voi sil­lä käy­dä kotop­uo­lessa tai kesämökil­lä muu­ta­man ker­ran vuodessa. Auto seisoo pihal­la tai kadul­la suurim­man osan aikaa.

    San Fran­cis­cos­sa ei auto­ja makaa pihoil­la tai katu­jen var­sil­la, eikä siel­lä omis­te­ta autoa sat­un­naisia maaseu­tretk­iä varten.

    San Fran­cis­cos­sa on autovuokraamo­ja tui­ki tiheään ja tasais­es­ti koko alueel­la eikä vain lento­ken­täl­lä ja ydinkeskus­tas­sa, kuten Suomessa.

    Tein netis­sä koe­va­rauk­sen AVIS:n autoista. 

    Tila­van per­heau­ton saa Helsingistä viikok­si vuokralle hin­taan 1235 euroa.

    Vas­taa­van full size auton saa viikok­si San Fran­cis­cos­ta 233 dol­lar­il­la eli 185 eurol­la, joka pitää sisäl­lään 8,5 pros­entin veron.

    Helsin­gin parkkipaikkaon­gel­ma johtuu ainakin osak­si siitä, että auton vuokraami­nen on tehty mielet­tömän kalli­ik­si. Jopa tur­is­mi kär­sii tästä.

  44. Oikein hyvä kir­joi­tus. Jos täl­laista uskallus­ta tuo­daan Helsin­gin päätök­sen­tekoon, ehkä asi­aa val­uu myös meille tänne Espooseen (tosin hie­man epäilen…). Ehkä pienen­nä detaili­na voisin sanoa, että tuo huo­mau­tus las­ten leikki­ti­las­ta on hie­man kotiäi­ti-pop­ulis­mia ja tun­nemössöä. Mut­ta siis lois­ta­va kir­joi­tus joka tapauksessa!

  45. pekka:
    On surullista, kuin­ka Oden kaltainen fik­su poli­itikko uhraa merkit­tävän osan ajas­taan autoilun vas­tus­tamiseen. Autoilu nyt vaan sat­tuu ole­maan merkit­tävä osa suo­ma­lais­ten enem­mistön elämän­ta­paa. Helsin­ki ei ole suurkaupun­ki, ver­tailut Man­hat­tani­in ovat ontu­via. Autot mah­tu­vat Suomeen, myös Helsinki­in ihan hyvin.

    Kyse on oden kun­nal­lis­vaali­teemas­ta Helsingis­sä. Enem­mistö helsinkiläi­sistä ei nimeno­maan omista autoa, vaik­ka enem­mistö suo­ma­lai­sista nii­in tek­isikin (eikä ole sil­loinkaan mikään iso enem­mistö). Kaupunki­in autoilu ei mis­sään tapauk­ses­sa kuu­lu: jos kaupungista tehdään niin väljä, että sinne autot main­iosti mah­tu­vat, kyse ei ole enää kaupungista. Nykyiset nau­ret­ta­vat autopaikkanor­mit estävät käytän­nössä kaupun­gin rak­en­tamisen kokon­aan. Kaupunkisu­un­nit­telu joudu­taan tekemään läh­es kokon­aan autopaikkanormin perus­teel­la, eikä esimerkik­si sen mukaan mil­lainen olisi kiva kaupun­ki asua.

    Auto on väline, ei itseis­ar­vo. Jos autoilu on elämän­ta­pa, en voi kuin sääliä. Antakaa mei­dän, joille autoilu ei ole elämän­ta­pa, rak­en­taa Suomeen edes yksi kaupunki.

  46. Osmo Soin­in­vaara:
    KariS Nuo kaik­ki mainit­se­masi asi­at kuu­lu­vat kerrosneliöihin.
    Jos sin­ul­la on hehtaari tilaa, saat sinne mah­tu­maan noin 300–350 autopaikkaa.

    Per ker­ros?

  47. “Asukaspysäköin­ti­tun­nus­ta vaa­di­taan vain osas­sa kaupunkia. Muual­la kadun var­teen saa pysäköidä ilmaiseksi.”
    Mis­säspäin Helsinkiä voi park­keer­a­ta asuinalueil­la kadun­var­teen ilmaisek­si koko päiväk­si, liityn­täpysäköin­tiä mukaanlaskematta?

    Eikö kaikkial­la ole vain 2–3h vierasparkkeja?
    Turhaa ajoa jos on auto välil­lä hal­lus­sa, niin sil­lä on pakko lähteä liiken­teeseen ainakin liityntäparkkikselle.
    Vieras­parkkik­sia voi siis hyö­dyn­tää ne asukkaat, jot­ka vievät auton­sa päiväk­si työ/opiskelupaikalle, mut­ta yötyötä tekeville moinen ei sit­ten onnistukkaan…

  48. Heimo:
    Mopon ja polkupyörän väli­in tarvit­taisi­in uusi ajoneu­volu­ok­ka (mikä Sak­sas­sa jo on): Suurin sal­lit­tu nopeus esim. 45 km/h ja moot­torite­ho korkein­taan 500 W. Ilman avus­tus­ta pyöräl­lä saisi ajaa kevyen­li­iken­teen väylil­lä. Täl­lainen pyörä vähen­täisi auton käyt­töä ainakin mei­dän per­heessä rajusti. 

    Näin­hän se meil­lä menee, kep­piä, mut ei porkkanaa.
    45 km/h riit­täisi kaikille ruuhkissa alle 30km ajav­ille; ero mat­ka-ajas­sa täysnopeuk­siselle katu­maas­turille olisi marginaalinen.
    Tälle oikealle sähköpyörä-ajoneu­volu­okalle voitaisi­in lait­taa esim. 25 km/h‑nopeusrajoitus sähköavusteise­na (lihasvoimal­la saa pol­kee ylinopeut­ta…) kevyen liiken­teen väylil­lä, joil­la mopol­la ajo on kiel­let­ty (onko näitä vielä?) ja muual­la sit­ten sais vetää täyt­tä 45:tä…

  49. Mut­ta todel­li­nen ekologi­nen ja kun­toa ylläpitävä menopeli ympäri vuo­den olis Twike!

  50. toke:
    “Asukaspysäköin­ti­tun­nus­ta vaa­di­taan vain osas­sa kaupunkia. Muual­la kadun var­teen saa pysäköidä ilmaiseksi.”
    Mis­säspäin Helsinkiä voi park­keer­a­ta asuinalueil­la kadun­var­teen ilmaisek­si koko päiväk­si, liityn­täpysäköin­tiä mukaanlaskematta? 

    Mon­es­sakin paikas­sa kauem­pana ytimestä ja kaupungi­nosien osakeskuk­sista. Esim. vaikka­pa Ani­an­pel­lon­tiel­lä. Eikä se ole mikään ongel­ma. Paikko­ja on yleen­sä tyhjänä.

  51. Tpyy­lu­o­ma: “Kaup­paka­marik­lus­teri on tässäkin liiken­neasi­as­sa vaan yksinker­tais­es­ti väärässä. Keskus­tan kivi­jalka­kaup­pi­aan etu ei ole että se pysäköin­nin hin­taa pol­je­taan, vaan se että asi­akas saa auton­sa ylipään­sä parkkiin.”

    Min­ul­la on tut­tu anti­ikkikaup­pias Tarkk’am­pu­jamkadul­la, ollut jo kolmt­takym­men­tä vuot­ta. Nykyään hän on eläk­keel­lä, ja hänel­lä on vain pieni myyn­tivrarsto. Sopies­sani käynistä hän ker­toi sit­ten odot­ta­vansa kadul­la avatak­seen talon portin, jot­ta ssisin autoni parkkiin.

  52. toke: Näin­hän se meil­lä menee, kep­piä, mut ei porkkanaa.
    45 km/h riit­täisi kaikille ruuhkissa alle 30km ajav­ille; ero mat­ka-ajas­sa täysnopeuk­siselle katu­maas­turille olisi marginaalinen.

    Ero on mar­gin­aa­li­nen ain­oas­taan kun on kesä eikä sada vet­ta. Talvel­la ja sateel­la katu­maas­turil­la ja mopol­la on aika hel­vetin suuri ero.

  53. Evert The NeveR­est:
    San Fran­cis­cos­ta löytää autolle helpom­min parkkipaikan kuin Helsingistä.

    Helsingis­sä pitää olla auto senkin takia, että voi sil­lä käy­dä kotop­uo­lessa tai kesämökil­lä muu­ta­man ker­ran vuodessa. Auto seisoo pihal­la tai kadul­la suurim­man osan aikaa.

    San Fran­cis­cos­sa ei auto­ja makaa pihoil­la tai katu­jen var­sil­la, eikä siel­lä omis­te­ta autoa sat­un­naisia maaseu­tretk­iä varten.

    San Fran­cis­cos­sa on autovuokraamo­ja tui­ki tiheään ja tasais­es­ti koko alueel­la eikä vain lento­ken­täl­lä ja ydinkeskus­tas­sa, kuten Suomessa.

    Tein netis­sä koe­va­rauk­sen AVIS:n autoista. 

    Tila­van per­heau­ton saa Helsingistä viikok­si vuokralle hin­taan 1235 euroa.

    Vas­taa­van full size auton saa viikok­si San Fran­cis­cos­ta 233 dol­lar­il­la eli 185 eurol­la, joka pitää sisäl­lään 8,5 pros­entin veron.

    Helsin­gin parkkipaikkaon­gel­ma johtuu ainakin osak­si siitä, että auton vuokraami­nen on tehty mielet­tömän kalli­ik­si. Jopa tur­is­mi kär­sii tästä.

    Riip­puu kai tarpeesta. Ford Fies­tan saa edull­sim­mi­laan nyt syysku­us­sa vuokraan 275 e/viikko. ( http://www.rentalcars.com/SearchResults.do;jsessionid=C599CB3C19880619ACAB0516CC823095.node028a?phone=&locationName=Helsinki+Lentokenttä&flightNumber=&dropCity=Helsinki&creativeId=S8531907270&puYear=2012&selectedSupplierImageK )

    - Yhdys­val­loisa muuten avaku­tus on tietääk­seni henkilä eikä ajoneu­voko­htainen, joten tuo­hon San Fran­sis­con hin­taan on lisät­tävä vielä mahd., vakutuskulut. 

    San Fran­si­con metropo­lialueel­la (vajaat 9000 km²) asuu 7 miljoon­aa ihmistä, jos­ta urbaa­nialueel­la 3 miljoon­aa. Itse kaupun­gin väk­iluku on vain 800.000. San Fran­sis­con lento­kent­tää käyt­tä vuosit­tain 40 miljoon­aa matkus­ta­jaa, Helsin­gin elnt­poase­maa kai 12 miljoon­aa. Suh­teut­takaa tästä palvelutarjonta.

    Sak­sasa vuokrasin kesäl­lä serkku­ni Heikin ja vel­jeni kanssa n viikok­si Opel Zafi­ran, vuokra 2‑kuskilisineen ja 0‑omavastuulla 560 e. Se oli käytän­nölli­nen, kun matkuste­limme maaseudul­la. Tul­tuamme Berli­ini­in palau­tim­n­me koslan vuokraamoon. Lop­pumatkapäivät kuljimme S‑bahnalla tai tak­sil­la, joka Sak­sas­sa on lyhy­ilä matkoil­la edullinen. 

    Vaik­ka auto oli vuokrat­tu min­un nimis­säni, itse aen ajanut sitä yhtään, vain serkku­ni joka on maas­sa run­saasti matkustel­lut kaiken­laisil­la kulkuneu­voil­la. Out­ona on yllät­tävän vaikeaa ajaa vier­aal­la autol­la vier­aas­sa maassa.

  54. Jyväskylässä on muuten men­ty pysäköin­ti­mak­su­is­sa jär­jet­tömyyk­si­in. Mak­sulli­nen aika keskus­tas­sa on nykyään kel­lo 8–20 ja lauan­taisin 8–16.

    Lop­putu­lok­se­na kel­lo kuu­den jäl­keen ydinkeskus­tan parkkipaikat pääosin ammot­ta­vat tyhjyyt­tään jopa per­jan­tai-iltana kel­lo 18.00!! Mikähän jär­ki tässäkin on? 

    Menikö Keljon ja Palokan pel­tomar­keteil­la liian huonos­ti kun ydinkeskus­taan mah­dol­lis­es­ti ostok­sil­la ole­vat pitää häätää jär­jet­tömil­lä parkki­mak­suil­la sinne? Eihän kukaan täysi­järki­nen käy keskus­tas­ta hake­mas­sa esimerkik­si kiinalaista kun se mak­saa annok­sen päälle parkki­mak­sut kun voi ajaa paljon helpom­min Tou­ru­lan mäkkäri­in tai pel­tomar­ket­tien Hesburgereihin. 

    Itsekin kun kävin pyörähtämässä Jyväskylässä, kävin nois­sa pel­tomar­keteis­sa kos­ka en halun­nut mak­saa puoles­ta tun­nista ylimääräistä, vaik­ka majoi­tus oli keskus­tas­sa. No onnek­si keskus­tan sivukaduil­ta löy­tyikin ilmaista kiekkoparkki­ti­laa mut­ta jouduin kävelemään use­am­man korttelin.

    En vas­tus­ta pysäköin­ti­mak­su­ja ja niiden niitä tulee nos­taa niin kauan kun pysäköin­ti­ti­laa ei meinaa löy­tyä. Mut­ta jos keskus­ta on käytän­nössä tyhjä autoista ja mak­sulliset parkkipaikat puo­lik­si autioi­ta, niin eihän sil­loin ole mitään järkeä pyytää samaa pysäköin­ti­mak­sua joka on mitoitet­tu keskipäivän mukaan. Kyl­lä autoil­i­jat aja­vat sil­loin niihin peltomarketteihin.

    Että Jyväskylän kokoises­sa tup­pukylässä kel­lo 20 asti mak­sullista pysäköin­tiä? Ei hyvä­nen aika sen­tään, ei se ole mikään metropoli jos­sa pääsee ratikalla paikas­ta toiseen.

  55. toke:
    Mis­säspäin Helsinkiä voi park­keer­a­ta asuinalueil­la kadun­var­teen ilmaisek­si koko päiväk­si, liityn­täpysäköin­tiä mukaanlaskematta? 

    Laut­tasaa­res­sa nyt esimerkiksi.

  56. Markku af Heurlin: Riip­puu kai tarpeesta. Ford Fies­tan saa edull­sim­mi­laan nyt syysku­us­sa vuokraan 275 e/viikko. ( http://www.rentalcars.com/SearchResults.do;jsessionid=C599CB3C19880619ACAB0516CC823095.node028a?phone=&locationName=Helsinki+Lentokenttä&flightNumber=&dropCity=Helsinki&creativeId=S8531907270&puYear=2012&selectedSupplierImageK )

    - Yhdys­val­loisa muuten avaku­tus on tietääk­seni henkilä eikä ajoneu­voko­htainen, joten tuo­hon San Fran­sis­con hin­taan on lisät­tävä vielä mahd., vakutuskulut. 

    San Fran­si­con metropo­lialueel­la (vajaat 9000 km²) asuu 7 miljoon­aa ihmistä, jos­ta urbaa­nialueel­la 3 miljoon­aa. Itse kaupun­gin väk­iluku on vain 800.000. San Fran­sis­con lento­kent­tää käyt­tä vuosit­tain 40 miljoon­aa matkus­ta­jaa, Helsin­gin elnt­poase­maa kai 12 miljoon­aa. Suh­teut­takaa tästä palvelutarjonta.

    Sak­sasa vuokrasin kesäl­lä serkku­ni Heikin ja vel­jeni kanssa n viikok­si Opel Zafi­ran, vuokra 2‑kuskilisineen ja 0‑omavastuulla 560 e. Se oli käytän­nölli­nen, kun matkuste­limme maaseudul­la. Tul­tuamme Berli­ini­in palau­tim­n­me koslan vuokraamoon. Lop­pumatkapäivät kuljimme S‑bahnalla tai tak­sil­la, joka Sak­sas­sa on lyhy­ilä matkoil­la edullinen. 

    Vaik­ka auto oli vuokrat­tu min­un nimis­säni, itse aen ajanut sitä yhtään, vain serkku­ni joka on maas­sa run­saasti matkustel­lut kaiken­laisil­la kulkuneu­voil­la. Out­ona on yllät­tävän vaikeaa ajaa vier­aal­la autol­la vier­aas­sa maassa.

  57. Hal­li­tuk­sen esi­tyk­sessä (HE 101/1998) tuo­ta pysäköin­tipaikkapykälää perustel­laan mm. seuraavasti: 

    “Sään­nök­sessä on tah­dot­tu sitoa autopaikat juuri kyseisen kiin­teistön tarpeisi­in, jol­loin niiden vapaa luovu­tus tai osoit­ta­mi­nen muuhun tarpeeseen ei kävisi päinsä.” 

    Niin­pä. Asukkaiden tai ihmis­ten tarpeil­la ei ole merkitystä.

    Ase­makaavas­sa vaa­dit­tavien autopaikko­jen määrä asete­taan näem­mä Helsingis­sä kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan hyväksymän lasken­tao­hjeen mukaises­ti, joka puolestaan perus­tuu tietokeskuk­sen ja kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton laa­ti­maan ennus­teeseen eri aluei­den autoti­hey­den ja asum­isväljyy­den välis­es­tä suhteesta. 

    Mie­lenki­in­toista on se, että vuon­na 2007 päivite­tyn ennus­teen mukaan (en tiedä onko ole­mas­sa uudem­pia) autoti­hey­den olete­taan edelleen Helsingis­sä kas­va­van aina vain. Tiedot poimit­tu autopaikkatyöryh­mä lop­pu­ra­portista, joka saatavis­sa pdf-ver­siona täältä (liit­teessä 1 numeerista tietoa edel­lytet­tävistä autopaikkamääristä): 

    http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2009/Ksv_2009-04–02_Kslk_11_El/542F8043-0490–4D7A-9AE6-4B8FA277F87B/Autopaikkatyoryhman_loppuraportti.pdf

    Minus­ta pysäköin­tipaikko­jen tarvet­ta ei pidä yrit­tää ennus­taa eikä sik­si antaa asi­as­ta sitovia määräyk­siä. Perus­teena lähin­nä se, että sitä ei voi ennus­taa, ja se, että niitä on paljon helpom­pi rak­en­taa jälkikä­teen lisää kuin purkaa ja siten muut­taa kaupunki­raken­net­ta tiivim­mäk­si. Olisi pienem­pi vahinko huo­ma­ta jälkikä­teen, että tarvit­semme lisää pysäköin­tipaikko­ja, kuin huo­ma­ta, ettei tule­vaisu­us ollutkaan niin autoti­heä kaupunkialueil­la kuin virkamiehet aikanaan ennustivat.

  58. ‘Nykyiset nau­ret­ta­vat autopaikkanor­mit estävät käytän­nössä kaupun­gin rak­en­tamisen kokon­aan.’ (teekkari)
    Tämä ei vaan mene autop­uolueelle jakelu­un: he ovat tässä se suvait­se­ma­ton taho joka halu­aa estää pakko­toimil­la (jos olisin lib­er­taari, puhuisin tässä val­tion väki­val­takoneis­tos­ta) tois­t­en elämän­ta­van. Sitä haja-asu­tus­ta riit­tää tuonne Nor­jan rajaan saak­ka, ei se mihinkään ole lop­pumas­sa. Senkun asutte ump­iskuges­sa, jos kaupun­ki ahis­taa ja parkkipaikan hin­ta on keskeinen argu­ment­ti asuin­paikkaa valitessa.

  59. Olisi oikeas­t­aan kiva tietää mil­laiset ihmiset asu­isi­vat Oden suun­nit­tele­mas­sa kaupungis­sa ja miten se oikeasti toimisi.

    Minus­ta on kyl­lä huolestut­tavaa, että Suomes­sa ei ole kuin yksi poli­itikko, jota voisin äänestää hänen blo­gin­sa perus­teel­la (ei ole Vihreä). 90% muiden blo­geista saa ihmettelemään, että voiko joku olla noin nuija.

    Toki en ole lukenut kaikkien blogeja.

  60. pekka:
    On surullista, kuin­ka Oden kaltainen fik­su poli­itikko uhraa merkit­tävän osan ajas­taan autoilun vastustamiseen. 

    En ymmärtänyt tätä siten että Ode vas­tus­taisi autoilua, vaan että hän halu­aa mah­dol­lis­taa sel­l­ais­ten asun­to­jen rak­en­tamisen joiden autot­tomat asuk­it voisi­vat vält­tyä parkkipaikkamaksuilta.
    Autoilun rajoit­ta­mi­nenkin sinän­sä on OK, mut­ta sen tavoista ja määristä ollaan erimielisiä.

    Paria kir­joituk­sen aiheeseen liit­tyvää seikkaa halu­aisin korostaa:
    — Pyörien säi­ly­tys- ja huoltotilo­jen tulisi olla nor­mi­talo­jen huono­ja ja olemat­to­mia parem­mat. Olen­nais­es­ti paremmat.
    — Tilapäi­nen pysäköin­tipaik­ka — esim. vuokra-autolle — tulisi kuitenkin löy­tyä läheltä ja kohtu­ullisen var­masti. Vaik­ka muu­ta­ma tun­ti­tak­sal­la ennakkon varat­tavis­sa ole­va paik­ka yhtiölle.
    — Taloy­htiöl­lä voisi myös olla vaik­ka oma vuokra-auto, jota vuokrataan asukeille — jopa muu­ta­ma sem­moinen, ja ehkä myös paket­ti­au­to tai perä­vaunu. Hie­man huonom­pana vai­h­toe­htona P‑paikkoja joi­ta vuokrataan kimp­pa-autoille joil­la on esim. vähin­tään viisi osakas­ta talosta.
    — Taloy­htiöl­lä voisi olla myös oma rahtipyörä.
    — Autot­toman talon malli yleis­es­ti sopii parhait­en Helsin­gin kan­takaupun­gin tai pikkukaupun­gin keskus­tan asukeille. Ehkä myös Espoon Lep­pä­vaaran tapais­ten aluekeskusten asukeille.

    Terv JJ

  61. toke:
    Mis­säspäin Helsinkiä voi park­keer­a­ta asuinalueil­la kadun­var­teen ilmaisek­si koko päiväk­si, liityn­täpysäköin­tiä mukaanlaskematta?

    Eikös esim. Laut­tasaa­res­sa ole asuinkatu­ja, joil­la ei ole mitään rajoi­tus­ta pysäköin­nille? Koh­ta siel­lä on metrokin, jol­loin niitä voi hyö­dyn­tää liityntäpysäköintiin 😉

  62. QParkissa pysäköin­ti mak­saa ark­isin yli viisi euroa tunnilta.

  63. Evert The NeveR­est: Helsin­gin parkkipaikkaon­gel­ma johtuu ainakin osak­si siitä, että auton vuokraami­nen on tehty mielet­tömän kalli­ik­si. Jopa tur­is­mi kär­sii tästä.

    Tör­mäsin toiseekin ongel­maan. Autoa ei saa vuokralle, jos ajoko­r­rt­ti on alle vuo­den van­ha. Kes­ki-ikäisenä kortin han­kki­neet joutu­vat siis osta­maan auton, jot­ta ajo­taito ei katoaisi ja jot­ta voisi­vat ajaa autolla. 

    Omi­tu­ista.

  64. Utopi­al­ta kuu­lostaa auto­ton Helsin­ki. Väestö van­he­nee, eikä Suomes­sa ole kuin 3–4 kuukaut­ta vuodessa sel­l­aiset säät, että ulkona ilman kat­toa liikku­vat muut kuin nuoret hur­japäät. Onko tarkoi­tus, että apu­vä­lineitä käyt­tävät, rai­h­naiset muut­taisi­vat maalle? Mah­do­ton kuvitel­la, että tämänkin per­heen rou­va kul­jet­taisi fil­lar­il­laan 6 hen­gen ruokaos­tok­set, kaa­supul­lot ja Ellok­sen paketit. Kate­tut, tasaiset kadut ja kat­to päälle. Sit­ten voi onnistua!

  65. Ode, hyvä kir­joi­tus. Kyse auto­jen ja autoilun kri­ti­soin­nis­sa liit­tyy nimeo­mais­es­ti niiden vaa­ti­maan tilaan ei niiden tuot­tami­in päästöihin.

    Minäkin oikeasti pidän autol­la ajamis­es­ta! Ja sik­si vuokraan alleni hyvän sil­loin kun läh­den ajelemaan!

    Teekkari:
    “Kaupunki­in autoilu ei mis­sään tapauk­ses­sa kuu­lu: jos kaupungista tehdään niin väljä, että sinne autot main­iosti mah­tu­vat, kyse ei ole enää kaupungista.”

    Tästä on kyse. Meitä on paljon, jot­ka olemme valmi­it tin­kimään mon­es­ta muus­ta asi­as­ta, jot­ta ark­ili­ikku­mi­nen ja elämi­nen on help­poa. Help­pout­ta varten tarvi­taan tiiveyt­tä ja hyvää palvelu­raken­net­ta. Häm­mästellen kuun­telin ARA-päiville kut­sut­tua Tam­pere­laista vihreää puhu­jaa, joka ihkui ahtaasti asumisen puoles­ta — kun­han vain kaupun­gin kahvi­lat ja muut tilat ovat lähel­lä ja käytettävissä. 

    Mut­ta tästä on kyse. Kaiken elämiseeen tarvit­ta­van tilan ei tarvitse olla omas­sa asun­nos­sa, jos toimin­not on kuitenkin saavutet­tavis­sa kävellen tai pyäräl­lä. Kaupunki­maisu­ut­ta voi syn­tyä ain­oas­taan riit­tävän tiheään raken­net­taes­sa. Jokainen pysäköi­ty peltilehmä lisää matkaa, joka pitää las­ten­vaunu­ja työn­tää tai pien­tä las­ta talut­taa kohti määränpäätä. 

    Kaik­ki tämä on ole­mas­sa myös pikkukaupungeissa. 

    Hur­raa valin­nan­va­paus! Minä elän näin, ei kaikkien muiden tarvitse! Mut­ta sitä en ymmär­rä mik­si kaik­ki alueet tulee toteut­taa saman­laisi­na, keskiver­toepä­sopiv­ina kaikille. Mik­sei esimerkik­si puss­in­perä-Jätkäsaares­ta voin­ut tehdä aidosti vähäautoista?

  66. Jus­si:
    Kir­joit­ta­jat: “Maanalaiset paikat ovat sata­mal­ta vapau­tuvil­la alueil­la kalli­ita, kos­ka ne joudu­taan tekemään meren pin­nan alapuolelle.”

    Täs­men­nyk­senä, katu­ta­son +4–5 m alle mah­tuu hyvin yksi pysäköin­tik­er­ros meren­pin­nan yläpuolelle ilman kalli­ita patoseiniä.

    Aina kuulee napu­tus­ta, kun rak­en­tei­ta yritetään järkevöit­tää ja uud­is­taa. Tässä on juuri Vihrei­den hienous ja heikkous. On han­kala puhua tule­vaisu­u­den ratkaisu­jen puoles­ta, jot­ka näyt­täy­tyvät jär­jel­lisiltä suurem­malle yleisölle vas­ta myöhemmin.

    Tässä asi­as­sa ongel­ma ei kyl­lä ole tääl­lä Vihrei­den päässä. Se yksi maanalainen ker­ros ei riitä nyky­isil­lä parkki­normeil­la jos tont­tite­hokku­us on korkeampi kuin 1,8. Eli jos halu­taan rak­en­taa kaupunkia, niin ei riitä sit­ten millään. 

    Kalli­olu­o­laan raken­netut paikatkaan eivät mon­es­sa paikas­sa kel­paa norminikkareille sik­si, että parkkipaikalle saat­taa joutua kävelemään muu­ta­man metrin. 

    Eli kan­nat­taa osoit­taa se syyt­tävä sor­mi viras­ton ja muiden puoluei­den suuntaan.

  67. Evert The NeveR­est:
    San Fran­cis­cos­ta löytää autolle helpom­min parkkipaikan kuin Helsingistä.
    Helsingis­sä pitää olla auto senkin takia, että voi sil­lä käy­dä kotop­uo­lessa tai kesämökil­lä muu­ta­man ker­ran vuodessa. Auto seisoo pihal­la tai kadul­la suurim­man osan aikaa.
    San Fran­cis­cos­sa ei auto­ja makaa pihoil­la tai katu­jen var­sil­la, eikä siel­lä omis­te­ta autoa sat­un­naisia maaseu­tretk­iä varten.
    San Fran­cis­cos­sa on autovuokraamo­ja tui­ki tiheään ja tasais­es­ti koko alueel­la eikä vain lento­ken­täl­lä ja ydinkeskus­tas­sa, kuten Suomessa.
    Tein netis­sä koe­va­rauk­sen AVIS:n autoista.
    Tila­van per­heau­ton saa Helsingistä viikok­si vuokralle hin­taan 1235 euroa.
    Vas­taa­van full size auton saa viikok­si San Fran­cis­cos­ta 233 dol­lar­il­la eli 185 eurol­la, joka pitää sisäl­lään 8,5 pros­entin veron.
    Helsin­gin parkkipaikkaon­gel­ma johtuu ainakin osak­si siitä, että auton vuokraami­nen on tehty mielet­tömän kalli­ik­si. Jopa tur­is­mi kär­sii tästä. 

    Juurikin näin.
    Niille, joille auton omis­t­a­mi­nen on into­hi­mo ja har­ras­tus, tämä suo­takoon, mut­ta itse kus­tan­nuk­sen­sa maksakoon.
    Meille muille vuokra-auto olisi tilaa säästävä ratkaisu, jos se vaan olisi yhtä edulli­nen ja edes läh­es yhtä kätevä kuin oma kosla. Kun ajelee n. 2–3 päivänä viikos­sa yhteen­sä ehkä n. 50–100km, niin joku city­car­club mak­saisi n. tuplat ver­rat­tuna omaan.
    Lisäks tulis ongel­mat siitä, että auto pitäisi palaut­taa ajon jäl­keen tai joutuu mak­samaan vaik­ka puolen tun­nin ajos­ta vaik­ka koko viikon­lop­un. Tämä siis tuplaisi ajo­matkan ja ‑ajan esim. “mum­mo­las­sa” käydessä.

    Jouni Mar­tikainen: Mon­es­sakin paikas­sa kauem­pana ytimestä ja kaupungi­nosien osakeskuk­sista. Esim. vaikka­pa Ani­an­pel­lon­tiel­lä. Eikä se ole mikään ongel­ma. Paikko­ja on yleen­sä tyhjänä. 

    “Mon­es­sa paikas­sa” taitaa olla tark­in­ta dataa mitä kaupun­ki asi­as­ta tar­joilee. Kan­takaupungista kyl­lä löy­tyy pysäköin­tikart­ta, mut­ta ei muus­ta kaupungista.
    Ehkä raken­nusvi­ras­ton asenne asi­as­sa on se, ettei näitä tieto­ja julkises­ti retostel­la, ettei tulis ruuhkia vääri­in paikkoihin.
    Vähän samaa asen­net­ta kuin vähäpäästöis­ten auto­jen parkkialen­nus. Mis­sään ei kuitenkaan ole lis­taa varsinkaan käyte­ty­istä automa­lleista, jot­ka kri­teerin voisi­vat täyttää.
    (Ode!, wink wink, voisit vinka­ta asianomaisille vihreille kye­siessä lau­takun­nas­sa, et asialle vois tehdä jotaan…)
    Ehkä parkkialen­nuk­ses­sakin on tar­joi­tus, että mah­dol­lisim­man har­va sen han­kkii, kun­han nyt voidaan ylpeil­lä palvelun olemassaolosta.

  68. Ja tuo city­car­clu­bin kalleus tietysti sil­lä kehä1n-sisällä-lähiössä-15€/kk-autopaikalla. Yli satasen kuus­sa autopaikan hin­nal­la CCC alka­akin olla ei-päivit­täisautoil­i­jalle var­teenotet­ta­va vai­h­toe­hto. Varsinkin jos tuos­ta palau­tu­songel­mas­ta pää­sisi eroon.

    Sinän­sä toi Friscon viides­osa-Suomen-hin­noista kuvas­taa aika hyvin sitä mik­si kaik­ki on tääl­lä niin hankalaa.

    Sinän­sä olis mie­lenki­in­toista kuul­la mil­laisia kuvitelmia jo ole­mas­saole­vien taloy­htiöi­den autopaikko­jen irrot­tamis­es­ta asun­to-osakku­ud­es­ta kel­lään on?

    Vai tyy­dytäänkö luon­nol­liseen pois­tu­maan seu­raa­van parin­sadan vuo­den aikana ja keski­tytään vain mur­to-osaan kokon­aisu­ud­es­ta eli tule­vaisu­udessa suun­niteltavi­in uusi­in asuinalueihin?

  69. Tahti:
    Tämä aja­tus perus­tuu siihen spon­taani­in tun­teeseen, että ainakin minä vakavasti hark­it­sisin muut­tamista, jos autopaikas­ta pitäisi mak­saa paljon nyky­istä enemmän. 

    Autopaikko­jen ja pysäköin­nin hin­ta­han lask­isi nykyis­es­tä kun niitä raken­net­taisi­in markki­nae­htois­es­ti oikea määrä. Nyt ne pysäköin­nin jät­tisu­uret kulut mak­saa auto­ton, veron­mak­sa­ja ja kansalainen tehot­to­muustap­pi­ona, veroäyrin suu­ruute­na ja yliko­rkeina asuntohintoina.

    Käytän­nössähän raken­nuskus­tan­nus ei Helsin­gin asun­to­hin­to­ja sanele, vaan korkea kysyn­tä suh­teessa tar­jon­taan nos­taa hin­nat kyl­lä autopaikallisia hin­to­ja ylem­mäs. Autopaikkanormin aiheut­ta­ma poten­ti­aalisen ker­rosneliömäärän ja täten tar­jon­nan vähen­tymi­nen sen sijaan kyl­lä nos­taa hintoja.

  70. Typy­lu­o­ma, kiitos, asiaa.

    Jos keskus­tas­sa asioita­va asia on sen arvoinen, 5 e/h Qparkissa on ihan ok. P‑paikkoja olisi vain johonkin hin­taan olta­va jostain saatavissa. 

    Leen­to­ken­täl­lä pysäköin­nin vai­h­teo­hto­jen hin­noit­telu on jotenkin onnis­tunut — auton saa jätet­tyä halvem­mal­la kauem­mak­si parik­si viikkoa kun taas enem­män mak­samal­la saa hoidet­tua lyhyen haku/noutoreissun.

  71. toke:
    Mut­ta todel­li­nen ekologi­nen ja kun­toa ylläpitävä menopeli ympäri vuo­den olis Twike!

    vekkuli. Näin tuo­laisen Sak­sas­sa, oliko­han Berli­inis­sä vai Soestessa?

    Tosin vaatii parkki­ti­laa ½ auton ver­ran eli ratkaisee vain 50 % ongelmasta.
    http://www.twike.com/en/home/home.html

  72. Osmo Soin­in­vaara: Silti kir­joit­ta­ja on oike­as­sa siinä, että hän­tä on kohdel­tu väärin. Hän on nimit­täin mak­sanut pysäköin­nistä asun­ton­sa hin­nas­sa yhtä paljon kuin ne, jot­ka paikan ovat saa­neet. Sit­ten talon johtokun­ta on jakanut paikat pärstäk­er­toimen perus­teel­la käytän­nössä ilmaisek­si joillekin. Minus­ta tämä on asun­to-osakey­htiö lain vas­taista, sil­lä osakkai­ta ei saa aset­taa eri­ar­voiseen ase­maan keskenään.

    Tuli­pa­han vain mieleeni kysyä, että onko tätä kukaan tes­tannut oikeudessa? Entä voisiko näin tehdä? Voisiko oikeu­den anta­ma ennakko­ta­paus muut­taa sinän­sä kovin epäreilua politiikkaa?

    1. Tiedän taloy­htiön, jos­sa talon auto­tal­lit (3 kpl) annet­ti­in 1960-luvun alus­sa taloy­htiön hal­li­tuk­sen jäse­nille kor­vauk­se­na siitä työstä, jon­ka he ilmaisek­si taloy­htilölle tekivät. Hal­li­tus on sen jäl­keen kyl­lä vai­h­tunut mon­een ker­taan ja alku­peäiset asukkaat siir­tyneet hau­dan lep­oon, mut­ta edelleen nuo käytän­nössä ilmaiset auto­tal­lit on liitet­ty samoin­hin asuntoihin.

  73. ‘Onko tarkoi­tus, että apu­vä­lineitä käyt­tävät, rai­h­naiset muut­taisi­vat maalle?’ (KariN)
    Mitäs ne rai­h­naiset sit­ten tekevät, kun eivät saa enää ajaa, ja kaik­ki on raken­net­tu autol­la liikkuville, eikä mis­sään ole lähipalvelui­ta, kos­ka niille ei riitä maksajia?

  74. Mikko Särelä:
    Kalli­olu­o­laan raken­netut paikatkaan eivät mon­es­sa paikas­sa kel­paa norminikkareille sik­si, että parkkipaikalle saat­taa joutua kävelemään muu­ta­man metrin. 

    Jos on tarkoi­tus kuska­ta lap­si autol­la jon­nekin rän­täkeleil­lä (tai lap­siper­heen ruokasäk­it koti­in), on aika iso ero siinä, kan­netaanko taloy­htiön auto­hal­lis­sa 20 m hissistä autoon vai kuskataanko kadun­var­ren loskas­sa rat­tail­la 200 m ratikkaan (tai pysäköin­ti­hal­li­in). Nim­im. kum­mas­takin kokemusta.

    En tässä tarkoi­ta silti, että jonkun muun pitäisi sub­ven­toi­da 50 keur auto­hal­li­paik­ka taloy­htiöön. 30 keur mak­saisin kyl­lä jo itsekin. Nykyisessä taloy­htiössäni auto­tal­li­paik­ka näyt­täisi tuon ver­ran mak­sa­van, mut­ta menevät omis­ta­jien­sa asun­non kyl­jessä uusille asukkaille (tun­tu­vat ole­van kyn­nyskysymys mon­elle asunnonostajille).

  75. JTS: Typy­lu­o­ma, kiitos, asiaa.Jos keskus­tas­sa asioita­va asia on sen arvoinen, 5 e/h Qparkissa on ihan ok. P‑paikkoja olisi vain johonkin hin­taan olta­va jostain saatavissa. 

    Onhan niitä, tietääk­seni keskus­tan parkki­hal­lit eivät ole käytän­nössä koskaan täynnä.

    Leen­to­ken­täl­lä pysäköin­nin vai­h­teo­hto­jen hin­noit­telu on jotenkin onnis­tunut – auton saa jätet­tyä halvem­mal­la kauem­mak­si parik­si viikkoa kun taas enem­män mak­samal­la saa hoidet­tua lyhyen haku/noutoreissun.

    Kaavoit­ta­ja on suures­sa viisaudessaan kaavoit­tanut esimerkik­si Malmille sem­moi­sen määrän hal­li­paikko­ja ase­man viereen, että puo­let on tyhjänä ja hal­valle läh­tee. Esim. 54€/kk ja 100 metrin käve­ly junalai­turille. http://www.netshop.fi/nts/ntsserver.dll/general/hkkvto/2?db=150&id=1502056068&type=2 Toi hirvi­tys tosin pitäisi purkaa ja kor­va­ta asuintalolla.

  76. Auto­jen suh­teen tarvit­sisimme kokon­aisu­ud­is­tuk­sen: vapaan pysäköin­ti­rak­en­tamisen asun­torak­en­tamises­sa (parkkipaikko­jen määrälle ylära­ja puss­in­peräalueil­la kuten Jätkäsaari), alueit­tain huu­tokau­patut katu­jen asukaspysäköin­tilu­vat, ruuhka/tiemaksut, polt­toaine- ja sähköveron muu­tok­sia (?) ja auton han­k­in­taveron pois­ton (samoin kuin ehkä vuosiveron). 

    Mik­si jälkim­mäiset? Auton han­k­in­tavero, vuo­tu­inen käyt­tövero (ja lisälait­tei­den, kuten GPS, asen­nuk­seen perus­tu­vat tiemak­sut) eivät sovi yhteen ihmis­ten ja hei­dän tavaroiden­sa vapaan liikku­vu­u­den kanssa EU-alueel­la. Meil­lä ei täl­läkään het­kel­lä ole mah­dol­lista estää Helsinkiläistä pitämässä Viron rek­isteris­sä ole­vaa autoa.

    Polt­toainei­den vero­tuk­seen perus­tu­va “tienkäyt­tö­mak­su” tullee sekin tien­sä päähän lähivu­osien ja ‑kym­me­nien aikana sähköau­toilun yleistyessä.

    Toisaal­ta töpselistä ladat­ta­va sähköau­to on hie­man kum­malli­nen kapis­tus nykyjär­jestelmille. Järkevää olisi, ettei työ­mat­ka-auto tarvit­sisi lataus­ta koko päivän tarpeisi­in, vaan voisi lada­ta työ­paikalla lisää illan tarpeisi­in. Yksi ratkaisu­ta­pa olisi älykkäi­den sähköverkko­jen hyö­dyn­tämi­nen. Autoa ei voisi mis­tään töpselistä lada­ta ilman autoko­htaista sähkö­sopimus­ta. Toisaal­ta lasku kulute­tus­ta sähköstä tulisi auton omis­ta­jalle, ei töpselin. Kyseisi­in sähkö­sopimuk­si­in voisi sit­ten kuu­lua eri­laista auton akku­jen käyt­töä sähköverkon säätövoimana. Teknis­es­ti kaik­ki tämä on mah­dol­lista, mut­ta käytän­tö vaatii ainakin EU-tason stan­dar­d­oin­tia — saman auton on toimit­ta­va myös Suomen rajo­jen ulkop­uolel­la ja päin­vas­toin, ei pelkästään ihmis­ten liikku­vu­u­den, vaan myös tekni­ikan kehit­tämisen hin­nan vuoksi.

    Sum­ma sum­marum: autoilun tulo-menoarvio yhteiskun­nan osalta tulee men­emään lähivu­osikym­meninä täysin uusik­si. Onko eduskun­ta heräämässä muutokseen?

  77. tpyy­lu­o­ma: Kaavoit­ta­ja on suures­sa viisaudessaan kaavoit­tanut esimerkik­si Malmille sem­moi­sen määrän hal­li­paikko­ja ase­man viereen, että puo­let on tyhjänä ja hal­valle läh­tee. Esim. 54€/kk ja 100 metrin käve­ly junalai­turille. http://www.netshop.fi/nts/ntsserver.dll/general/hkkvto/2?db=150&id=1502056068&type=2

    On se nyt yksi­ty­ishenkilön pus­sista “sen­tään” 66,42€/kk. Toi 54 € on alv. 0 % hinta.

  78. Kiitos kir­joituk­ses­ta. Muu­ta­ma seik­ka kaipaa mielestäni tarkennusta:
    1. van­ha raken­nus­la­ki on kor­vat­tu Maankäyt­tö- ja raken­nus­lail­la (MRL) 2000-luvun alussa.

    2. raken­net­tavien pysäköin­tipaikko­jen määrä päätetään ase­makaa­van autopaikkamääräyk­sel­lä yhtä lail­la asuin- kuin työ­paikkako­rt­teleis­sakin. Raken­net­tavien pysäköin­tipaikko­jen määrä perus­tuu pysäköinti­normi­in (minkä nimi­nen se Helsingis­sä sit­ten onkaan), jon­ka vähin­tään kaupunkisu­un­nitelu­lau­takun­ta lie­nee hyväksynyt.

    3. asun­to-osakey­htiön ja gryn­derin vas­tu­ualuet­ta kan­nat­taa hie­man tarken­taa tek­stis­sä. Raken­nus­lu­van hak­i­jana lie­nee useim­miten perustet­ta­va asun­to-osakey­htiö, mut­ta ennen osakkei­den myyn­tiä sitä hallinnoi gryn­deri, jon­ka intres­seis­sä on tuot­taa voit­toa. Mikäli raken­nut­tamis­malli olisi eri­lainen (asukkaat perus­taisi­vat as.oy:n itse ja suun­nit­telu aloitet­taisi­in hei­dän toivei­den­sa poh­jal­ta) ratkaisut voisi­vat olla erilaisia.

    Pahoit­telu­ni, jos nämä tarken­nuk­set sisäl­tyivät jo johonkin aiem­paan kom­ment­ti­in. Niitä oli jo liikaa, jot­ta olisin jak­sanut lukea ne kaik­ki läpi.

  79. ij: Jos on tarkoi­tus kuska­ta lap­si autol­la jon­nekin rän­täkeleil­lä (tai lap­siper­heen ruokasäk­it koti­in), on aika iso ero siinä, kan­netaanko taloy­htiön auto­hal­lis­sa 20 m hissistä autoon vai kuskataanko kadun­var­ren loskas­sa rat­tail­la 200 m ratikkaan (tai pysäköin­ti­hal­li­in). Nim­im. kum­mas­takin kokemusta.

    En tässä tarkoi­ta silti, että jonkun muun pitäisi sub­ven­toi­da 50 keur auto­hal­li­paik­ka taloy­htiöön. 30 keur mak­saisin kyl­lä jo itsekin. Nykyisessä taloy­htiössäni auto­tal­li­paik­ka näyt­täisi tuon ver­ran mak­sa­van, mut­ta menevät omis­ta­jien­sa asun­non kyl­jessä uusille asukkaille (tun­tu­vat ole­van kyn­nyskysymys mon­elle asunnonostajille).

    Eihän tässä nyt puhut­tu siitä, että rak­en­t­a­mi­nen sinne talon alle pitäisi kieltää, vaan nimeno­maan siitä että pakote­taan rak­en­ta­maan niitä enem­män kuin mak­sukyky­isiä asukkai­ta on. 

    Jostain syys­tä autoil­i­jan pitää saa­da kym­me­nien tuhan­sien euro­jen tuki kaupungilta jot­ta ei tarvitse kävel­lä. Sen sijaan se tuen mak­sa­va auto­ton saa kävel­lä sinne joukkoli­iken­teen pysäkille. 

    Osmo ei esitä tuos­sa yllä että pitäisi kieltää rak­en­ta­mas­ta niitä autopaikko­ja. Niitä vaan ei pidä tehdä enem­pää kuin mis­tä ihmiset on valmi­ita mak­samaan. Ja jos osa halu­aa mielu­um­min halvem­man paikan vähän kauem­paa, niin ei tämäkään ole keneltäkään pois.

  80. En ota kan­taa pääai­heeseen, mut­ta lakatkaa nyt hyvät ihmiset nimit­telemästä hai­hat­teluk­si talvipyöräi­lyä ja ‑mopoilua. Olet­teko koskaan kokeilleet? Nykyään saa hyviä varustei­ta kas­tu­mista vas­taan, nastarenkaat talvek­si, vaik­ka mitä, ja ennen kaikkea: onko­han ihan var­masti järkevää suh­tau­tua noin pelokkaasti ulkona olemiseen aikana, jol­loin liikun­nan puute on val­ta­va ter­veysris­ki? Mukavu­us ja epä­mukavu­us on paljolti tot­tumuskysymys. Ei vält­tämät­tä kan­na­ta aset­taa normik­si sel­l­aista mukavu­uskäsi­tys­tä, jos­ta mon­en kohdal­la seu­raa rapakun­to ja elintasotauteja.

    Dis­claimer: Kyl­lä kyl­lä, mon­et tarvit­se­vat silti auton. Kyl­lä kyl­lä, on van­huk­sia ja liikun­tavam­maisia ja lap­siper­heitä joil­la on kolme koiraa ja neljä Ikean kas­sia ja pitää rou­da­ta piano keikalle ja työ­mat­ka on paha ja mökille ei pääse julk­isil­la. Eli tämä ei ollut mikään auto­jen­vi­haa­jahipin puheen­vuoro. Kun­han vain kom­men­toin pyöräi­lyn oletet­tua äärim­mäistä hirvit­tävyyt­tä talvi­o­lo­suhteis­sa, ole­tuk­se­na peruster­ve pyöräilijä. 🙂

  81. Juhani Salo­vaara: Tuon Ara­bi­an talon ympäristö antaa hyvän esimerkin siitä, kuin­ka autot vievät tilaa ihmisiltä. Sisäpi­ha beto­nia ja asfalt­tia, kadun­puoli parkkiru­u­tua. Parkki­hal­li kai vielä siinä alla.
    Muu­ta­ma ikävystyneen näköi­nen lap­si kat­seli alas kalter­i­maisen parvek­keen takaa. Voin kuvitel­la, että jos van­hempi ei jak­sa lähteä valvo­jik­si, ei lapsetkaan pääse ulos, kos­ka pieniä lap­sia ei uskalla lähet­tää kauem­mak­si pihal­ta ja pihal­la pelkona on jonkun parkkeeraustaidot.

    Todel­lisu­udessa ko. talon sisäpi­hal­la on varsin hyvin muuril­la parkkipaikas­ta eris­tet­ty piha nur­mikkoi­neen, istutet­tuine puineen, kiipeilyte­linei­neen ja muine här­päkkei­neen. Leikkiviä lap­sia on paljon.

    Kalteri­parvek­keet ovat talon kadun puolella.

    Onko sin­ul­la point­tisi esi­in tuovia esimerkke­jä myös todel­lis­es­ta maailmasta?

  82. Olen lukenut Osmon alustyk­sen ja käy­tyjä puheen­vuoro­ja. Ihan hyviä point­te­ja, mut­ta jotenkin en voi vält­tyä vaikutel­mal­ta, että kir­joit­ta­ja henkises­ti elää sarvikuono­jen maas­sa, jos­sa kyvyt­tömyyt­tä tarkastel­la asi­aa toisen kannal­ta pide­tään ansiona.

    Mis­sä määrin kir­joit­ta­jat muuten ovat keskustelleet tästä kysymyk­seestä taloy­htiöi­den isän­nöi­ti­jöi­den kanssa?

  83. Markku af Heurlin:
    Olen lukenut Osmon alustyk­sen ja käy­tyjä puheen­vuoro­ja. Ihan hyviä point­te­ja, mut­ta jotenkin en voi vält­tyä vaikutel­mal­ta, että kir­joit­ta­ja henkises­ti elää sarvikuono­jen maas­sa, jos­sa kyvyt­tömyyt­tä tarkastel­la asi­aa toisen kannal­ta pide­tään ansiona.

    Mikä tässä nyt sit­ten on se toinen näkökul­ma? Sekö, että autot­tomien nyt vain pitää sub­ven­toi­da pysäköin­tiä, ja että tämä pysäköin­nin sub­ven­toimi­nen nyt vain pitää jär­jestää asun­to­jen hinnannousun/maaomistajan (kaupun­gin) myyn­ti­tap­pi­on kautta?

    Nykyisenkaltaiselle pysäköin­tipaikkanormille ei ole mitään järkevää perustet­ta. Jos niille paikoille on oikeasti kysyn­tää, niin kyl­lä se järjestyy markki­na­t­alouden kaut­ta, kukaan kun ei ole kieltämässä pysäköin­tipaikko­jen rak­en­tamista. Jos markki­nahin­tainen pysäköin­ti on liian kallista, niin sen sub­ven­tios­ta voidaan keskustel­la. Mut­ta tässäkin tapauk­ses­sa ris­tisub­ven­tio on täysin idioot­ti­mainen ratkaisu.

    Jäykkä min­imi­nor­mi ain­oas­taan estää halvem­pi­en ja toisi­naan parem­pi­en ratkaisu­jen tekemisen, mis­sä ei ole mitään järkeä. 

    Rak­en­t­a­mi­nen on jo nyt sään­nel­ty kuo­li­aak­si Suomes­sa, vähän löysäämäl­lä saataisi­in paljon mie­lenki­in­toisem­pia ja viihty­isämpiä ympäristöjä paikkoi­hin jois­sa rak­en­t­a­mi­nen on nyky­isin mah­do­ton­ta pysäköin­ti­jär­jeste­ly­jen hin­nan vuoksi.

  84. OS: “Tiedän taloy­htiön, jos­sa talon auto­tal­lit (3 kpl) annet­ti­in 1960-luvun alus­sa … edelleen nuo käytän­nössä ilmaiset auto­tal­lit on liitet­ty samoin­hin asuntoihin.”

    Asun­to-osakey­htiölain mukaan osakkai­ta tulee kohdel­la tasaver­tais­es­ti. Osakkaat voivat tasaver­tais­es­ti päät­tää yhtiökok­ouk­ses­sa että nuo tal­lit ovat edelleen niil­lä joil­la pitääkin. Mut­ta kyl­lä yhtiökok­ous voi myös päät­tää että vaik­ka joka vuosi arvotaan tasaver­tais­es­ti kuka saa minkäkin tallin seu­raa­van vuo­den ajaksi.
    Tästä aiheesta on jut­tua kiin­teistäalan lehdis­sä aina sil­loin täl­löin. Peruslin­ja on, että jos autopaikko­ja on vähem­män kuin niiden tarvit­si­joi­ta, niin paikat tulee ennem­min tai myöhem­min jakaa uud­estaan. Tietääk­seni laki ei määrää jae­taanko ne arval­la vai mil­lä, mut­ta kuitenkin se tasaver­taisu­u­den vaa­timus on voimas­sa. Talos­sa asu­val­la vuokralaisel­la on sama oikeus paikkaan, kuin talos­sa asu­val­la osakkaal­lakin — muu olisi ko. vuokra-asun­non omis­ta­jan oikeuk­sien polkemista (huonom­pi vuokra, jos vuokralaisel­la ei oikeut­ta autopaikkaan).

    Mei­dän yhtiössä piha­paikko­ja on ainakin tois­taisek­si riit­tänyt kaikille tarvit­seville, ja kato­spaikko­ja on jaet­tu jono­tus­lis­tan mukaan. Käytän­nössä joka vuosi tulee joku kato­spaik­ka jakoon, mut­ta pikku hil­jaa ne kasaan­tu­vat talos­sa pisim­pään asuneille.

  85. teekkari: Mikä tässä nyt sit­ten on se toinen näkökul­ma? Sekö, että autot­tomien nyt vain pitää sub­ven­toi­da pysäköin­tiä, ja että tämä pysäköin­nin sub­ven­toimi­nen nyt vain pitää jär­jestää asun­to­jen hinnannousun/maaomistajan (kaupun­gin) myyn­ti­tap­pi­on kautta?

    Nykyisenkaltaiselle pysäköin­tipaikkanormille ei ole mitään järkevää perustet­ta. Jos niille paikoille on oikeasti kysyn­tää, niin kyl­lä se järjestyy markki­na­t­alouden kaut­ta, kukaan kun ei ole kieltämässä pysäköin­tipaikko­jen rak­en­tamista. Jos markki­nahin­tainen pysäköin­ti on liian kallista, niin sen sub­ven­tios­ta voidaan keskustel­la. Mut­ta tässäkin tapauk­ses­sa ris­tisub­ven­tio on täysin idioot­ti­mainen ratkaisu.

    Jäykkä min­imi­nor­mi ain­oas­taan estää halvem­pi­en ja toisi­naan parem­pi­en ratkaisu­jen tekemisen, mis­sä ei ole mitään järkeä. 

    Rak­en­t­a­mi­nen on jo nyt sään­nel­ty kuo­li­aak­si Suomes­sa, vähän löysäämäl­lä saataisi­in paljon mie­lenki­in­toisem­pia ja viihty­isämpiä ympäristöjä paikkoi­hin jois­sa rak­en­t­a­mi­nen on nyky­isin mah­do­ton­ta pysäköin­ti­jär­jeste­ly­jen hin­nan vuoksi.

    Suo­raan sanoen: Teekkarin vas­taus kom­ment­ti­i­ni oli itsessään perustelu esit­tämäl­leni mielip­i­teelle kesksutelus­sa poh­jan ole­vista hedelmät­tömistyä asenteista.

    Olemme samaa mieltä siitä, että pysäköinti­nor­mi on nykyisel­lään absur­di. Samoin samaa mieltä siitä, että parkkipaikak­su­tannsuetn tulee näkyä auton omis­ta­jan tai halti­jan omas­sa plakkaris­sa. — Mut­ta asi­as­ta pitää pääsä eteen­päin eikä vain marista, että minä joudun sub­ven­toimaan tiosien psyälöintiä.* 

    Raken­nus­määryk­set ovat toisaal­ta liian tiukat, toisaal­ta raken­nus­valvon­ta ei voi enää mitenkään valvoa miten jokin pytin­ki raken­netaan, kun­han se vain täyt­tää kaa­van ehdot. Asia taas ajanko­htais­tui mielessäni, kun kävin Tol­san uudel­la aus­ntoalueel­la asukassy­hdis­tyk­sen kok­ouk­ses­sa. “Kyl­lä, tuo hirvi­tys oli kaa­van mukainen eikä raken­nuslu­paa sik­si voin­ut evätä.” 

    * En voi olla olet­ta­mat­ta, että todenäköis­es­ti sama tyyp­pi valit­taa sit­ten 10 vuo­den päästä riit­tämät­tömiä parkkipaikko­ja ja/tai kalli­ita asukaspysäköintimaksuja.

  86. Markku af Heurlin: Suo­raan sanoen: Teekkarin vas­taus kom­ment­ti­i­ni oli itsessään perustelu esit­tämäl­leni mielip­i­teelle kesksutelus­sa poh­jan ole­vista hedelmät­tömistyä asenteista.

    Olemme samaa mieltä siitä, että pysäköinti­nor­mi on nykyisel­lään absur­di. Samoin samaa mieltä siitä, että parkkipaikak­su­tannsuetn tulee näkyä auton omis­ta­jan tai halti­jan omas­sa plakkaris­sa. – Mut­ta asi­as­ta pitää pääsä eteen­päin eikä vain marista, että minä joudun sub­ven­toimaan tiosien psyälöintiä.* 

    Yleen­sä keskustelus­sa eteen­päin men­nään siten, että toinen osa­puoli sanoo oman mielip­i­teen­sä, johon sit­ten vastapuoli vas­taa oma­l­laan. Tämän jäl­keen sit­ten lähde­tään tekemään kom­pro­mis­sia. En ole lainkaan pysäköin­nin sub­ven­toitia vas­taan kun­han sille löy­tyy järkevät perus­teet ja se tehdään avoimesti eikä piilot­ta­mal­la sub­ven­tio myyn­ti­tap­pi­oi­hin ja asun­to­jen hintoihin.

    Omas­ta mielestäni järkevä tapa men­nä eteen­päin olisi pois­taa tai ainakin lieven­tää normia, siir­tyä enem­män markki­nahin­noit­telu­un ja mah­dol­lis­taa kokon­aan autot­tomien kiin­teistö­jen rak­en­t­a­mi­nen sekä täy­den­nys­rak­en­t­a­mi­nen ilman kaiken hyvän tap­pamistä normeil­la. Mikä siinä oikein on “hedelmätön­tä asennetta”?

    Ja jos 10 vuo­den kulut­tua val­i­tan riit­tämät­tömistä parkkipaikoista ja/tai kalli­ista asukaspysäköin­nistä niin eikö se ole ihan oma asiani? Ymmärtääk­seni demokra­ti­aan kuu­luu oikeus mielip­i­teen vai­h­tamiseen elämän­ti­lanteen muut­tumisen yhtey­dessä, mut­ta voin­han olla väärässäkin. Saatan sil­loin äänestää jopa demare­i­ta (väristys), eikä se tee min­un tämän­hetk­i­sistä argu­menteis­tani yhtään vähem­män päteviä.

  87. Jyr­ki Jun­tu­maa: Talos­sa asu­val­la vuokralaisel­la on sama oikeus paikkaan, kuin talos­sa asu­val­la osakkaal­lakin – muu olisi ko. vuokra-asun­non omis­ta­jan oikeuk­sien polkemista (huonom­pi vuokra, jos vuokralaisel­la ei oikeut­ta autopaikkaan).

    Ei se kuitenkaan vuokralaisen oikeus ole, vaan osakkaan. Osakas voi esimerkik­si vuokra­ta asun­non ja autopaikan erikseen.

  88. teekkari: Omas­ta mielestäni järkevä tapa men­nä eteen­päin olisi pois­taa tai ainakin lieven­tää normia, siir­tyä enem­män markki­nahin­noit­telu­un ja mah­dol­lis­taa kokon­aan autot­tomien kiin­teistö­jen rak­en­t­a­mi­nen sekä täy­den­nys­rak­en­t­a­mi­nen ilman kaiken hyvän tap­pamistä normeilla.

    Nyt ollaan siir­tymässä jälki­au­tois­tuneeseen yhteiskun­taan. Sil­loin kun pysäköinti­nor­mit kek­sit­ti­in 60-luvul­la, olti­in autois­tu­misen aal­lon­har­jal­la. Päät­täjät oli­vat asen­teel­lis­es­ti asi­as­ta yhtä innos­tunei­ta kuin vaikka­pa kän­nykästä tänään. 

    Normin takana oli kak­si pelkoa; riit­tääkö autolle riit­tävästi tilaa kaavois­sa ja riit­tävätkö rahat uusien tilo­jen jär­jestämiseen ja rakentamiseen.

    Niin­pä sit­ten tehti­in nor­mi, jos­sa vas­tuu pysäköin­nin tilo­jen varaamis­es­ta tuli kun­nille kaavoit­ta­ji­na ja vas­tuu tilo­jen rahoituk­ses­ta tont­tien käyt­täjille. Pysäköin­tipaikat piti sijoit­taa val­taosin inte­groidusti tonteille.

    Normia sovel­let­taes­sa on matkan var­rel­la kehitel­ty usei­ta eri­laisia vir­i­tyk­siä, joil­la yritetään min­i­moi­da kaupunki­ti­larohmun auton hait­to­ja normi­maail­mas­sa. Nyt on tul­tu tämän tien päähän. 

    Jälki­au­tois­tuneessa yhteiskun­nas­sa läh­es kaik­ki tun­nus­ta­vat jo sen, että hyvää kaupunki­raken­net­ta ei syn­ny, jos jatke­taan entiseen tapaan. Auton on sopeudut­ta­va kaupunki­lais­ten tarpeisi­in eikä päinvastoin.

    Aikanaan kar­jan­pito kaupungeis­sa kiel­let­ti­in hygien­i­asy­istä. Auton­pitoa ei tarvitse kieltää, mut­ta sen käyt­töä on kaupungeis­sa ohjat­ta­va lem­peästi mut­ta var­mal­la otteel­la sel­l­aisek­si, että kaupungis­sa käve­ly, pyöräi­ly ja joukkoli­ikenne ovat val­takulku­muodot. Auton osa on sopeu­tu­mi­nen sivurooliin. 

    Pysäköin­ti­jär­jeste­lyt ovat nyt luupin alla. Pysäköin­ti­tilo­jen mitoi­tus, sijoi­tus, rahoi­tus ja käyt­töpe­ri­aat­teet on saata­va uud­is­tet­tua. Tie on pitkä, mut­ta vaivalloinen.

  89. Gre­jus:
    Onko sin­ul­la point­tisi esi­in tuovia esimerkke­jä myös todel­lis­es­ta maailmasta? 

    Tapi­o­laan gryn­dat­tua puutarhakaupunkia/metsälähiötä ennakko­markki­noiti­in aikanaan pam­fletil­la “Koti vaiko kasar­mi lap­sillemme” jos­sa nykynäkökul­mas­ta kat­sot­tuna jopa koomisen kär­jis­te­ty­il­lä kuvavalin­noil­la ja pro­pa­gan­dis­tisen lennokkail­la markki­noin­titek­steil­lä annet­ti­in vaikutel­ma että “kivikaupun­ki” kasvuym­päristönä johtaa nuorisorikol­lisu­u­teen ja huliganismiin. 

    Tuperkke­liä unohtamatta.

  90. lurk­ki:
    ‘Onko tarkoi­tus, että apu­vä­lineitä käyt­tävät, rai­h­naiset muut­taisi­vat maalle?’ (KariN)
    Mitäs ne rai­h­naiset sit­ten tekevät, kun eivät saa enää ajaa, ja kaik­ki on raken­net­tu autol­la liikkuville, eikä mis­sään ole lähipalvelui­ta, kos­ka niille ei riitä maksajia? 

    Jos rai­h­nainen ei saa itse ajaa autoa, pitää sit­ten käyt­tää tak­sia. Lähipalve­lut ovat usein­miten liian kaukana, ellei satu asumaan mar­ketin vieressä.

  91. Markku af Heurlin: vekkuli. Näin tuo­laisen Sak­sas­sa, oliko­han Berli­inis­sä vai Soestessa?

    Tosin vaatii parkki­ti­laa ½ auton ver­ran eli ratkaisee vain 50 % ongelmasta.
    http://www.twike.com/en/home/home.html

    50% olis jo aika merkit­tävä määrä, vaik­ka Suomes­sa­han nor­maal­isti ei sit­ten tehdä mitään, jos ei kaik­ki uni­ver­sum­in ongel­mat ratkea samal­la kertaa.
    Twike-tyyp­pinen ratkaisu toimis myös kaikil­la keleil­lä ja hoitais hyötyli­ikun­ta­puolenkin samal­la. Ja jos joskus tulis kiire, sil­lä pääsee ihan motarinopeuk­si­in. Aivan liian fik­su menopeli suomalaisille…

  92. Mikko Särelä: Eihän tässä nyt puhut­tu siitä, että rak­en­t­a­mi­nen sinne talon alle pitäisi kieltää, vaan nimeno­maan siitä että pakote­taan rak­en­ta­maan niitä enem­män kuin mak­sukyky­isiä asukkai­ta on.

    Kos­ka talon alle on huo­mat­ta­van paljon han­kalem­paa rak­en­taa sen jäl­keen, kun talo on raken­net­tu, pitäisi kel­lar­i­parkin olla se primääri­park­ki, pait­si sil­loin kun se on jär­jet­tömän kallista (meren­pin­nan alainen täyttömaa).

    Autoilu­tot­tumusten muu­tok­si­in vuo­sisato­jen saatossa voidaan sit­ten reagoi­da kadun­var­si­parkil­la ja maan­päälisel­lä parkki­laitok­sel­la, joi­ta sit­ten voidaan lisätä tai poistaa.

    Jos nyt mietitään tapakas­vatuk­sel­lis­es­ti yksi­ty­isautoilun vähen­tämistä, niin eikö juuri yksi­ty­isautoil­i­joille ja hei­dän jälkikasvulleen pitäisi tar­jo­ta mah­dol­lisu­us kokeil­la kan­takaupunki­a­sum­ista, jot­ta pää­si­sivät eroon yksi­ty­isautoilun ikeestä?

  93. Ode: “Punavuori ja Töölö ovat suosi­tu­impia asuinaluei­ta Helsingis­sä, mut­ta sel­l­aista ei saa enää rak­en­taa, kos­ka ne eivät täytä pysäköintinormia.”

    …Punavuori, Töölö, Krunikka, Eira, Kallio, Vallila, jne­jne. Ylipäätään kan­takaupun­ki ja suurin osa Euroopan mukav­ista kaupungeista.
    Ovat suosit­tu­ja asuinaluei­ta ja yhteinen nimit­täjä niille on kadun­var­sipysäköin­ti. Kun ton­til­la parkkipaik­ka vie tilaa 20–30 m² niin kadun var­res­sa parkkipaik­ka vie tilaa max 10 m². Täm­möis­ten katu­jen var­sille on muka­va perus­taa euroop­palaistyyp­pis­es­ti kivi­jalkoi­hin vaikka­pa huonekalu­ver­hoomo­ja, pieniä ruokakaup­po­ja, isom­pi­en tavaroit­ten myyn­tipaikko­ja, pien­työ­paikko­ja ym.
    Mut­ta kai se on niin, että pitää olla vain käve­lykatu­ja ja niis­sä sit­ten väki innokkaasti istuu kahvilois­sa ja teras­seil­la brut­tokansan­tuotet­ta nostamassa?
    Jos kadulle tulee jokat­a­pauk­ses­sa vaikka­pa katupui­ta niin niiden väli­in saa val­lan somasti myös autopaikko­ja. Halvalla.
    Mut­ta täm­möisiä kaupungi­nosia ei enää saa rak­en­taa kun kadun­var­sipysäköin­ti lie­nee jonkin­lainen synti?

  94. teekkari:
    Ja jos 10 vuo­den kulut­tua val­i­tan riit­tämät­tömistä parkkipaikoista ja/tai kalli­ista asukaspysäköin­nistä niin eikö se ole ihan oma asiani? Ymmärtääk­seni demokra­ti­aan kuu­luu oikeus mielip­i­teen vai­h­tamiseen elämän­ti­lanteen muut­tumisen yhtey­dessä, mut­ta voin­han olla väärässäkin.

    Ainakaan demokra­ti­aa ei voi käyt­tää tekosyynä pitkäaikaisvaiku­tuk­sia sisältävien päätösten lyhyt­näköiselle tekemiselle. Viimeiset 50 vuot­ta parkkipaikkaa on pidet­ty asuin­paikkaan kuu­lu­vana kansalaisoikeutena. Suurim­mat ongel­mat ovat olleet kaupungi­nosat, jois­sa ei ole suun­nitel­tua parkki­ti­laa. Tehdäänkö näitä nyt lisää? Kuten san­ot­tu, turhalle parkki­ti­lalle voidaan hel­posti kehit­tää muu­ta käyt­töä, mut­ta tois­in­päin tilanne on paljon hankalempi.
    Onko meil­lä jotain todis­tei­ta his­to­ri­an val­os­sa yksi­ty­isautoilun vähenemisestä?
    Kun yksi­ty­isautoilu sähköistymisen ansios­ta muut­tuu ekol­o­gisem­mak­si ja taloudel­lisem­mak­si, vähen­tääkö tämä yksi­ty­isautoilun suosiota?
    Jos kaupunki­laiset halu­a­vat autoil­la, mik­si kaupun­gin pitää nos­taa maansa hin­ta niin korkealle, ettei kaupunki­laiset voi enää autoa säilyttää.
    Toisaal­ta vaa­di­taan tiivistä kaupunkiku­vaa ja sit­ten taas aje­taan osa kaupunki­lai­sista yhä kauemmaksi.
    Tämä vain sik­si, että kaupun­gin pitää jostain syys­tä toimia kuin osakey­htiön maa­ta myydessään?

    Olen ehdot­tomasti sitä mieltä, että pitää rak­en­taa parkit­to­mia talo­ja, mut­ta samaan hen­gen­ve­toon sitä mieltä, ettei kaik­il­ta muil­ta pidä vetää markki­nae­htoista huip­puhin­taa tilanteesta, jota ei ole markki­noil­la päätet­ty (kaavoitus).

    1. Kaupunki­maan hin­ta määräy­tyy välil­lis­es­ti markki­noil­la. Paljonko ihmiset ovat valmi­it mak­samaan asun­toneliöstä ja mitä rak­en­t­a­mi­nen mak­saa. Edel­löi­nen määräy­tyy reaali­aikaises­ti joka sun­nun­tai ja jälkim­mäi­nen ei riipu tai senh ei pitäisi riip­pua ton­tin sijainnista.
      Kun paikoi­tus syr­jäyt­tää asun­to­ja, on aivan oikein hin­noitel­la autopaik­ka syr­jäytet­ty­jen asun­toneliöi­den mukaan. Joka muu­ta väit­tää on velvolli­nen jotenkin perustele­maan väitteensä.

  95. AH:

    …Punavuori, Töölö, Krunikka, Eira, Kallio, Vallila, jne­jne. Ylipäätään kan­takaupun­ki ja suurin osa Euroopan mukav­ista kaupungeista.
    Ovat suosit­tu­ja asuinaluei­ta ja yhteinen nimit­täjä niille on kadun­var­sipysäköin­ti. Kun ton­til­la parkkipaik­ka vie tilaa 20–30 m² niin kadun var­res­sa parkkipaik­ka vie tilaa max 10 m². Täm­möis­ten katu­jen var­sille on muka­va perus­taa euroop­palaistyyp­pis­es­ti kivi­jalkoi­hin vaikka­pa huonekalu­ver­hoomo­ja, pieniä ruokakaup­po­ja, isom­pi­en tavaroit­ten myyn­tipaikko­ja, pien­työ­paikko­ja ym.

    Ihan muka­van kuu­loista, mut­ta ei kel­paa autop­uolueelle. Ajatel­laan vaik­ka kort­telia, jon­ka koko on 100x100 metriä ja joka on raken­net­tu vaikka­pa tehokku­udel­la kak­si, siis ei mitään Kallio­ta vaan sel­l­aista väljää kaupunki­rak­en­tamista. Ker­rosneliöitä on siis noin 20 000. Normin mukaisia pysäköin­tipaikko­ja pitäisi olla noin 180. Kadun­var­si­paikko­ja viiden metrin välein olisi teo­ri­as­sa 80, mut­ta käytän­nössä noin viisikym­men­tä, kos­ka suo­ja­tien päälle eikä edes sen eteen saa pysäköidä eikä port­tikäytävän eteen sen paremmin.
    Jos asukaspysäköin­ti kiel­letään ver­hoomon edessä (kuten pitäisi) asuka­s­paikko­ja jää yhä vähemmän.
    Sadan metrin kort­teli on vähän pieni, mut­ta tilanne muut­tuu vain han­kalam­mak­si, jos kor­te­lia kas­vate­taan, kos­ka katu­jen suhde pin­ta-alaan pienenee. 

  96. Osmo Soin­in­vaara:
    Kaupunki­maan hin­ta määräy­tyy välil­lis­es­ti markki­noil­la. Paljonko ihmiset ovat valmi­it mak­samaan asun­toneliöstä ja mitä rak­en­t­a­mi­nen mak­saa. Edel­löi­nen määräy­tyy reaali­aikaises­ti joka sun­nun­tai ja jälkim­mäi­nen ei riipu tai senh ei pitäisi riip­pua ton­tin sijainnista.
    Kun paikoi­tus syr­jäyt­tää asun­to­ja, on aivan oikein hin­noitel­la autopaik­ka syr­jäytet­ty­jen asun­toneliöi­den mukaan. Joka muu­ta väit­tää on velvolli­nen jotenkin perustele­maan väitteensä.

    Puis­tot syr­jäyt­tävät myös asun­to­ja, joten niitä ei pitäisi kaavoit­taa ja nykyiset rak­en­taa asunnoiksi?
    Samantien tiet­ty myös päiväkodit, koulut ja ter­veyskeskuk­set pois tilaa viemästä vaik­ka jon­nekin Z‑junan pysäkille, jot­ta saadaan Kaupunki­in riit­tävän tiivis ilme ja mak­si­maa­li­nen tuot­to pinta-alalle!

    1. toke

      Maan arvon mak­si­moin­ti ei ole lainkaan huono tavoite, kos­ka maan arvo on peräisin asukkaiu­den pref­er­ens­seistä. Maa on arvokas­ta, jos asuinympäristö laadul­taan vas­taa ihmis­ten toivei­ta. Arvon mak­si­moin­ti merk­it­see mah­dol­lisim­man hyvää asum­ista mah­dol­lisim­man mon­elle, siis yksilöinä koe­tun arvon ja asukaslu­vun tuloa.
      Jos oikeus parkkipaikkaan on niin arvokas asia, että se nos­taa maan arvoa, sil­loin parkkipaikan rak­en­t­a­mi­nen on perustel­tua. Jos ei las­kee maan arvoa, mik­si se pitäisi rakentaa?
      Tätä voi käyt­tää perus­teena myös puis­to­jen ole­mas­saoloon, sil­lä puis­to lisää ympäröivän maan arvoa, vaik­ka juuri pouis­toon ei saakaan rak­en­taa. Maan arvoa mak­si­moitaes­sa kaupungista ei tehdä hedelmätön­tä kivierä­maa­ta, vaan siihen tulee myös puis­to­ja, hiekkalaatikoi­ta, urheilukent­tiä, koulu­ja ja päiväkote­ja. Myös oop­per­at­alo­ja, sta­dione­ja, jäähalleja.
      Tässä puhutaan ulkois­es­ta hyödys­tä, Naa­purin parkkipaikas­ta on aika vähän ulkoisia hyö­tyjä, tai joka muu­ta väit­tää, joutuu kan­ta­maan todistustaakan. 

  97. Osmo Soin­in­vaara: Ihan muka­van kuu­loista, mut­ta ei kel­paa autop­uolueelle. Ajatel­laan vaik­ka kort­telia, jon­ka koko on 100×100 metriä ja joka on raken­net­tu vaikka­pa tehokku­udel­la kak­si, siis ei mitään Kallio­ta vaan sel­l­aista väljää kaupunki­rak­en­tamista. Ker­rosneliöitä on siis noin 20 000. Normin mukaisia pysäköin­tipaikko­ja pitäisi olla noin 180. Kadun­var­si­paikko­ja viiden metrin välein olisi teo­ri­as­sa 80, mut­ta käytän­nössä noin viisikym­men­tä, kos­ka suo­ja­tien päälle eikä edes sen eteen saa pysäköidä eikä port­tikäytävän eteen sen paremmin.
    Jos asukaspysäköin­ti kiel­letään ver­hoomon edessä (kuten pitäisi) asuka­s­paikko­ja jää yhä vähemmän.
    Sadan metrin kort­teli on vähän pieni, mut­ta tilanne muut­tuu vain han­kalam­mak­si, jos kor­te­lia kas­vate­taan, kos­ka katu­jen suhde pin­ta-alaan pienenee. 

    Jos nyt kuitenkin laite­taan siihen kadun­var­teen 60 paikkaa, niin jää niille kahdelle por­tille ja kul­mis­sa oleville suo­jateille plus ver­hoomolle n. 50 m.
    Lop­ut 120 paikkaa á 20 m² sit­ten talon katu­ta­soon parkki­hal­li­in ilman mitään ramppe­ja tai puo­liks maan alle pienel­lä luiskalla.
    Ton­tin pin­ta-alas­ta kol­ma­sosa taloon ja 2/3 pihaan ja viher­alueeseen. Tal­lk­er­rokses­ta jää vielä kol­ma­sosa muuhun käyt­töön. Eli asuinker­roksia 6 ja siihen yks tai puo­likas autotallia.

    Mikäs tässä olikaan se ongelma?

    Jos sit­ten tule­vaisu­udessa parkki­normista tin­gitään ja talo huo­maa tallis­sa ole­van hukka­paikko­ja, niin tilaa käytetään johonkin muuhun, vaik­ka vuokrataan ulos liike- tai varastotilaksi.

    1. toke
      Jos auto­talle­ja ei voi käyt­tää autoitalleik­si, ei niitä saa käyt­tää mihinkään muuhunkaan, jos ne ovat näitä kaavoituk­sen velvoitepaikko­ja. Tuo token esi­tys kel­paisi min­ulle, mut­ta ei kel­paa autop­uolueelle. Minus­ta tehdään autopaikko­ja niin paljon kuin halu­a­vat, mut­ta minus­ta kaup­n­gin ei pitäisi määrätä niitä tekemään enem­pään kuin haluaa.
      token esi­tyk­sen var­jop­uole­na on, että ensimäi­nen ker­ros on puoli ker­rosta korkeam­mal­la. Tekee talosta paljon kalli­im­man, sil­lä miten hissin luo pääsee pyörä­tuo­lil­la. Lisäk­si, jos räys­täsko­rkeus on rajoitet­tu, huoneko­rkeut­ta joudu­taan vas­taavasti alentamaan.
      Kos­ka autopaik­ka kil­pailee asun­to­jen kanssa, voidaan tietysti ajatel­la, että ensim­mäiseen ker­rokseen raken­netaan asun­to­ja. Jos autopaikoista tulee mak­suhalukas­ta kysyn­tää, asun­to oy lunas­taa alim­man ker­roksen asun­not ja muut­taa ne autotalleiksi.

  98. OS kir­joit­ti:
    “Helsingis­sä raken­net­taisi­in autot­tomak­si. Autot­to­muus ei tarkoi­ta vain pysäköin­nistä ja sen mak­su­ista luop­umista, vaan mah­dol­lisu­ut­ta suun­nitel­la koko kaupungi­nosa pienimit­takaavaisek­si, pien­ten kujien yhdis­tämäk­si euroop­palaistyyp­pisek­si kaupungiksi. ”
    Mukaval­ta kuu­lostavia ajatuk­sia, mut­ta asia on syytä tarkastel­la myös ptak­tisell­s­ta , mm. palo­tur­val­lisu­u­den kannalta.

    Kun olen taloy­htiön hal­li­tuk­sen jäse­nenä kak­si ker­taa ollut selvit­tämässä asun­topaloa Töölössä, niin osaan ymmärtää, mik­si paloau­to­letkan pitää päästä hel­posti paikalle. — Yhdessä tapauk­ses­sa huoli­ma­ton kynt­tilänkäsit­te­ly aiheut­ti palon. Yläk­er­ran asukas havait­si savun hajua, ja hälyt­ti palokun­nan. Palokun­nan tul­lessa paikalle por­raskäytävä oli jo täyn­nä savua, ja asun­nos­ta pelastet­ti­in kolme läh­es taju­ton­ta ihmistä. Jos hän olisi ollut pois­sa, niin pikku-uutis­es­ta olisi tul­lut seu­raa­van päivän lehden pääotsikko.

    Mielölä muuten on jo parikin täl­laista aluet­ta: Puu- Kumpu­la. Tosin tiet ovat siel­lä palo­tur­val­lisu­u­den takia lev­eitä, ja auto­ja tien­vieret täyn­nä, mut­ta eivät­pähän ne par­keer­at­tuna kenenkään mie­len­rauhaa vie. Liikenne niin vähäistä ja hil­jaisel­la nopeudella
    (töyssyt) kulke­vaa, että voi ihan mukavasti ja huo­leti jät­tää lap­soset kul­jeskele­maan pitkin katuja.

    Toinen on sit­ten Län­si-Pasi­la. Lisätään vielä Ruskea­suo ja Tilkka.

  99. Markku af Heurlin: vekkuli. Näin tuo­laisen Sak­sas­sa, oliko­han Berli­inis­sä vai Soestessa?

    Tosin vaatii parkki­ti­laa ½ auton ver­ran eli ratkaisee vain 50 % ongelmasta.
    http://www.twike.com/en/home/home.html

    Miten käpy­isiä sähköpyöriä muka mah­tuu parkkiru­u­tu­un vain kak­si, kun poikit­tain park­keer­at­tu­ja Har­rikoitakin mah­tuu kuusi?

  100. OS kir­joit­ti:
    “Helsingis­sä raken­net­taisi­in autot­tomak­si. Autot­to­muus ei tarkoi­ta vain pysäköin­nistä ja sen mak­su­ista luop­umista, vaan mah­dol­lisu­ut­ta suun­nitel­la koko kaupungi­nosa pienimit­takaavaisek­si, pien­ten kujien yhdis­tämäk­si euroop­palaistyyp­pisek­si kaupungiksi. ”
    Mukaval­ta kuu­lostavia ajatuk­sia, mut­ta asia on syytä tarkastel­la myös prak­tisell­s­ta , mm. palo­tur­val­lisu­u­den kannalta.

    Kun olen taloy­htiön hal­li­tuk­sen jäse­nenä kak­si ker­taa ollut selvit­tämässä asun­topaloa Töölössä, niin osaan ymmärtää, mik­si paloau­to­letkan pitää päästä hel­posti paikalle. — Yhdessä tapauk­ses­sa huoli­ma­ton kynt­tilänkäsit­te­ly aiheut­ti palon. Yläk­er­ran asukas havait­si savun hajua, ja hälyt­ti palokun­nan. Palokun­nan tul­lessa paikalle por­raskäytävä oli jo täyn­nä savua, ja asun­nos­ta pelastet­ti­in kolme läh­es taju­ton­ta ihmistä. Jos hän olisi ollut pois­sa, niin pikku-uutis­es­ta olisi tul­lut seu­raa­van päivän lehden pääotsikko.

    Mielölä muuten on jo parikin täl­laista aluet­ta: Puu- Kumpu­la. Tosin tiet ovat siel­lä palo­tur­val­lisu­u­den takia lev­eitä, ja auto­ja tien­vieret täyn­nä, mut­ta eivät­pähän ne par­keer­at­tuna kenenkään mie­len­rauhaa vie. Liikenne niin vähäistä ja hil­jaisel­la nopeudella
    (töyssyt) kulke­vaa, että voi ihan mukavasti ja huo­leti jät­tää lapset kul­jeskele­maan pitkin katuja.

    Toinen on sit­ten Län­si-Pasi­la. Lisätään vielä Ruskea­suo ja Tilkka.

    1. Markku älä viitsi
      Eivät kapeat kadut tarkoi­ta niin kapei­ta, ettei paloau­tol­la mah­tu­isi. Pitäähän muut­toau­tonkin mah­tua ja kuor­ma-auton, jol­la raken­nus­tarvikkeet on tuo­tu paikalle.

  101. Ville: Tragikoomista on, että Helsingille on ongel­ma myös se, että keskilu­okkaiset lap­siper­heet eivät enää muu­ta kehyskun­ti­in kuten ennen. Päiväkote­ja ja koulu­ja on opti­mistis­es­ti lakkautet­tu tai suun­nitel­tu lakkaut­taa, mil­lä piti säästää paljon rahaa. Pääkaupunkiseudun kaikille kun­nille on ongel­ma, että uusia asuinaluei­ta raken­netaan, ja niihin yleen­sä muut­taa lap­siper­heitä, mitä varten pitää rak­en­taa palveluita.
    Jos halu­taan opti­moi­da kaupun­gin tulot, pitää keskit­tyä tuot­ta­maan asun­to­ja työssäkäyville nuo­rille sinkuille tai lapset­tomille pareille.

    Aivan, ja tähän suun­taan päästään muun muas­sa tekemäl­lä pysäköin­nistä kallista ja han­kalaa. Kyl­lä Krunikkaan ja Röperi­in jää sen ver­ran hip­ster­i­lap­siper­heitä että aina saadaan Hesari­in jut­tu onnel­li­sista autot­tomista lap­siper­heistä, mut­ta keski­t­u­loinen enem­mistö menee jo alun­perin muualle. 

    Esikaupungeis­sa asu­vat ne, jot­ka arvosta­vat asum­isväljyyt­tä ja liikku­misen vapaut­ta (=autoa), ja keskus­tas­sa ne jot­ka arvosta­vat lähipalvelui­ta, kaupunkikult­tuuria ja joi­ta ei hait­taa ahtaampi asum­i­nen ja auton­pidon vaikeus tai kalleus. Eri­laisia ratkaisu­ja eri­laisia asioi­ta arvostavl­lle kansalaisille, toisin sanoen. Mik­si kaikkien pitäisi asua saman­laises­sa normionnelassa? 

    Esimerkik­si käsi­tys Helsin­gin keskus­taan ostos­matkoille tunke­vista autoile­vista espoolai­sista on pelkkä myyt­ti. Ei Helsin­gin niemelle lähde kukaan täysi­järki­nen oma­l­la autol­la vapaa-aikanaan. Kaiken tarvit­se­mansa saa muual­takin pienem­mäl­lä rahal­la ja vaival­la. Jos autoilua rajoitet­taisi­in pysäköin­tiä rajoit­ta­mal­la, niin Helsin­gin keskus­tan kau­pat ja palve­lut aset­tuisi­vat sille tasolle, jota siel­lä asu­va ja julk­isil­la sinne tule­va asi­akas­määrä tuk­isi. Nyt osaa keskus­tan kaupoista sub­ven­toidaan veron­mak­sajien rahoil­la jär­jestämäl­lä pysäköintipaikkoja. 

    Aja­tus asukaspysäköin­tipaikko­jen huu­tokaup­paamis­es­ta on hyvä, ja pitäisi lait­taa kokeilu­un välit­tömästi. Kort­telita­soinen avoin huu­tokaup­pa vuosit­tais­es­ta pysäköin­tioikeud­es­ta, ja vielä niin että paikan voisi vuokra­ta edelleen jos ei sitä itse käytä. Esimerkksi Alek­sil­la tai Tehtankadun eteläpuolel­la sum­mat voisi­vat olla merkittäviäkin.

    Vihreä vai­h­toe­hto erot­tuu, ja se on hyvä.

  102. Markku afille. Paloku­jat tuli­vat keis­ar­il­lisel­la ase­tuk­sel­la puukaupunkien ase­makaavoihin Turun palon jäl­keen. Kuo­pios­sa niitä kut­su­taan rän­nikaduik­si, savolaiset eivät osaa ään­tää beetä. Har­vat säi­lyneet rän­nikadut ovat mitä viehät­täv­in­tä miljöötä, kuitenkin “tulj­torp­paa­ji­en­nii” ves­jau­tot mah­tu­vat sinne. Aimo

  103. ‘Lähipalve­lut ovat usein­miten liian kaukana, ellei satu asumaan mar­ketin vier­essä.’ (Kari N)
    Ne ovat kaukana, kos­ka asu­tus on hajal­laan, joka puolestaan johtuu tehot­tomas­ta rak­en­tamis­es­ta, jon­ka yhteen syy­hyn tässä halut­taisi­in puuttua.

  104. toke: Jos sit­ten tule­vaisu­udessa parkki­normista tin­gitään ja talo huo­maa tallis­sa ole­van hukka­paikko­ja, niin tilaa käytetään johonkin muuhun, vaik­ka vuokrataan ulos liike- tai varastotilaksi. 

    Osmo Soin­in­vaara: Jos auto­talle­ja ei voi käyt­tää autoitalleik­si, ei niitä saa käyt­tää mihinkään muuhunkaan, jos ne ovat näitä kaavoituk­sen velvoitepaikkoja. 

    Monikäyt­töti­la on hyvä aja­tus. Auto­talle­ja käytetään nykyäänkin yleis­es­ti ja ilmeisen hyväksy­tysti muidenkin tavaroiden kuin auton varas­toimiseen. Taloy­htiö voi kai vuokra­ta velvoiteau­to­tallinsa auto­tal­li­na eteen­päin, ja vuokraa­ja voi sit­ten säi­lyt­tää auto­tallis­saan auto­ja tai jotain muu­ta sään­tö­jen sal­li­maa. Ehkä jatkos­sa tilas­sa saa pitää myös kahvia naut­tivia asiakkaita.

    Kata­janok­ka on ilmeis­es­ti edel­läkävi­jä näis­sä asiois­sa, sil­lä Kanavaran­nas­sa Vic­tor Ekin entisen varas­ton kohdal­la ole­van talon alak­er­ta on jo raken­net­tu vähän tähän suuntaan.

  105. Evert The NeveR­est:
    San Fran­cis­cos­ta löytää autolle helpom­min parkkipaikan kuin Helsingistä.

    Tein netis­sä koe­va­rauk­sen AVIS:n autoista. 

    Tila­van per­heau­ton saa Helsingistä viikok­si vuokralle hin­taan 1235 euroa.

    Minä yleen­sä vuokraan tila­van per­heau­ton hin­taan 170 €/vko. Eivät ole ker­taakaan jät­täneet tien päälle. Automaat­ti­vai­htei­ta ei tuo­hon hin­taan saa, mut­ta ilmas­toin­nin kyllä.

  106. Ei mil­lään pahal­la. Kun­nal­lis­vaalit ovat 28.10. eli vajaan kah­den kuukau­den päästä. (Vahin­go­nilon lisäämisek­si mainit­takoon, että demareil­la on edelleen huo­mat­ta­va osa ehdokkaista haus­sa.) Julka­istun perus­teel­la tek­stisi tun­tunee edelleen ole­van vaiheessa.

    Kan­nat­taako julka­ista kansanomais­es­ti sanoen juosten kus­tua tek­stiä vain muu­ta­man äänen kalas­tamisek­si vai pistää ajan kanssa ajatuk­set koher­entim­paan muo­toon. Ja tehdä tarkastelus­ta monipuolisem­pi, sel­l­ainen, jota luke­vat myös me syn­tiset eli autolliset.

  107. Osmo Soin­in­vaara:
    Markku älä viitsi
    Eivät kapeat kadut tarkoi­ta niin kapei­ta, ettei paloau­tol­la mah­tu­isi. Pitäähän muut­toau­tonkin mah­tua ja kuor­ma-auton, jol­la raken­nus­tarvikkeet on tuo­tu paikalle.

    Olen aivan samaa amieltä. Arvelisn, että sil­loin sopi­va ja riit­tävä kadun­leveys on nor­maali Töölön sivukadun lev­eys (lie­nee 15 m) Kujak­si sitä ei voine luoonehtia. 

    Kort­telin sisäl­lä voi siten kulkea vapaasti, mut­ta on tiet­tyjä ongelmia: sel­l­aista tulee hel­posti vas­toin tarkoi­tus­ta oikopolku isom­malle väkimäärälle.

  108. Osmo Soin­in­vaara: Jos autopaikoista tulee mak­suhalukas­ta kysyn­tää, asun­to oy lunas­taa alim­man ker­roksen asun­not ja muut­taa ne autotalleiksi

    Kun ehdo­tuk­set ovat tätä luokkaa, ei ihme että autop­uolue on varpaillaan.

    Ajatuk­seen maan arvon mak­si­moin­nista ei oikein sovi mm. pien­i­t­u­lois­t­en tai eri­ty­is­ryh­mien asum­i­nen. Eriytetäänkö hei­dät “omille asuinalueilleen”, jot­ta HITAS-väki saisi hie­man edullisem­pia asun­to­ja Jätkäsaaresta?

    1. Grei­jus
      Esi­tys oli tarkoitet­tukin ole­maan jär­jen­vas­tainen. Se oli tarkoitet­tu havain­nol­lis­ta­maan, kuin­ka jär­jen­vas­taista on muut­taa asun­topin­ta-alaa auto­talleik­si. Myön­netään, että keit­tiön rak­en­tamisku­lut ja par­ket­ti ovat tässä ylimääräistä kulua, mut­ta muuten tuo jälkikä­teen lunas­ta­mainen on ihan sama asia kuin se, että muute­taan asun­not auto­talleik­si jo piirustuslaudalla.

  109. Lurk­ki, ymmär­rän. Toivon vain, että ei ihan kokon­aan uno­hde­ta, että Helsin­gin asukkaista taitaa pian olla joka neljäs yli 60-vuo­tias. Moni tätäkin nuorem­pi liikkuu huonos­ti. Polkupyöräi­ly asioin­tivä­li­neenä voi olla tältä ryh­mältä liikaa vaa­dit­tu. Näk­isin mielel­läni, että uusillekin alueille jätet­täisi­in edes jonkin­lainen pysäköin­timah­dol­lisu­us. Voisi joskus poike­ta kahville.

    1. KariN
      Jot­ta voisi poike­ta kahville, uusil­la alueil­la tulee olla MAKSULLISIA pysäköin­tipaikko­ja, jot­ka ovat mnaksullisia iltamyöhään saakka.

  110. Osmo, olkoon vaik­ka mak­sullisia, jos se ne pyhit­tää. Olen niin sosi­aa­li­nen, että sallin mak­samieni vero­jen käytön pysäköin­tipaikko­jen rak­en­tamiseen. Kuten myös leikkipuis­to­jen, urheilukent­tien ja vastaavien.

  111. Min­ul­la on kak­si autopaikkaa taloy­htiön ton­til­la, 20 eur/kk. Ei ihan keskus­tas­sa, kuitenkin metron varrella.
    Pidän niil­lä kat­sas­ta­mat­to­mia toy­ota­paket­ti­au­to­ja, syys­tä siitä että asun­to­su­un­nit­telus­sa talovarasto‑, ns. kanahäkki­nor­mi, min­i­mi 2 m²/asunto, näyt­tää ole­van mak­si­mi. Mis­sä muual­la säi­lyt­täisin sur­fi­lau­tani, talvirenkaat,purjelentokoneen siivet?

  112. Tot­ta puhut! Mak­sullisi­nakin paikat ovat aina täyn­nä. Ainakin Kaup­pa­to­ril­la ja Hakaniemen hallin liepeillä.
    Mie­lenki­in­toinen dilemma!

  113. Markku af Heurlin: Olen aivan samaa amieltä. Arvelisn, että sil­loin sopi­va ja riit­tävä kadun­leveys on nor­maali Töölön sivukadun lev­eys (lie­nee 15 m) Kujak­si sitä eivoine luoonehtia. 

    Kort­telin sisäl­lä voi siten kulkea vapaasti, mut­ta on tiet­tyjä ongelmia: sel­l­aista tulee hel­posti vas­toin tarkoi­tus­ta oikopolku isom­malle väkimäärälle.

    Katu­ti­lan tun­nel­ma riip­puu ihan täysin lev­ey­den suh­teesta korkeu­teen. Jos­sain Chicagos­sa 25 metriset kadut luo­vat hyvinkin inti­im­iä tun­nel­maa kun talot ovat sata metriä korkeita.

    Ja kyl­lä sen paloau­ton saa hyvinkin kapealle kadulle mah­tu­maan. Ei Van­haa Por­voo­ta olla julis­tet­tu asuinkelvot­tomak­si tur­vat­to­muu­den vuok­si, vaik­ka se ei vält­tämät­tä kaikkia norme­ja täytäkään. Muut­toau­totkin pää­sevät paikalle kun ei ole liikaa kadun­var­sipysäköin­tiä eikä kat­ua olla jaet­tu tarpeet­tomasti kaistoihin.

    Kyl­lä suun­nit­teli­jat osaa­vat mitoit­taa suun­nitel­mansa normien mukaan. Käytän­nössä tämä tarkoit­taa min­imis­sään kahdek­san metrin kat­ua (palon lev­iämi­nen, Rmk E1.9). Nykyisel­lään kuitenkin pysäköinti­nor­mi on se pul­lonkaula joka kaupunkisu­un­nit­telua viimekädessä ohjaa, ei esimerkik­si tuo paloturvallisuus.

  114. Osmo Soin­in­vaara:
    toke
    Jos auto­talle­ja ei voi käyt­tää autoitalleik­si, ei niitä saa käyt­tää mihinkään muuhunkaan, jos ne ovat näitä kaavoituk­sen velvoitepaikkoja. 

    Nyt vähän avarem­paa kat­set­ta; idea tietysti oli, että jos tule­vaisu­udessa havaitaan autopaikko­ja ole­van liikaa, muute­taan velvoitet­ta, jon­ka jäl­keen tilo­jen käyt­töä voidaan muuttaa.
    Tois­in­päin asi­aa ei voi tehdä; mikäli tilankäytön muu­tos­ta ei ote­ta huomioon ennen rak­en­tamista, on muu­tos liian han­kalaa, vaik­ka se kiin­tiöi­den muu­tok­sen jäl­keen olisi mahdollistakin.

    token esi­tyk­sen var­jop­uole­na on, että ensimäi­nen ker­ros on puoli ker­rosta korkeam­mal­la. Tekee talosta paljon kalli­im­man, sil­lä miten hissin luo pääsee pyörätuolilla. 

    Ihan vih­jeet­tömäk­si ei nyt ole ehkä edus­tavaa heittäytyä.
    Insinäärimme ovat jo usei­ta vuosikym­meniä pystyneet rak­en­ta­maan ihmeel­lisiä hisse­jä, jois­sa on ovet kahdel­la seinäl­lä. Eikä tämä voi edes nos­taa kus­tan­nuk­sia kuin mar­gin­aalis­es­ti, kos­ka itsekkin omis­tan hitas-osak­keen puo­likkaan talosta, jos­sa näin on tehty. Ja mon­tako­han sataa taloa pk-seudul­ta löy­tyy, jos­sa kadun ja pihan maan­pin­nat ovat eri korkeudella?
    Että jos nyt vielä kek­sit numeroar­von tuolle “paljon”-sanalle, oisko promillen murto-osa?

    Kos­ka autopaik­ka kil­pailee asun­to­jen kanssa, voidaan tietysti ajatel­la, että ensim­mäiseen ker­rokseen raken­netaan asun­to­ja. Jos autopaikoista tulee mak­suhalukas­ta kysyn­tää, asun­to oy lunas­taa alim­man ker­roksen asun­not ja muut­taa ne autotalleiksi. 

    Näin voitaisi­in tietysti tehdä, jos talo on suun­nitel­tu muun­tau­tu­miskykyisek­si ja täl­lä het­kel­lä parkkipaikko­ja raken­netaan liian vähän. Käsit­tääk­seni tilanne on kuitenkin nyt toisinpäin?

    Ja kyl­lä se autopaik­ka kil­pailee ihan kaikkien muidenkin kaupun­gin pin­ta-alaa käyt­tävien asioiden kanssa, kuten vaik­ka koira­puis­to­jen ja leikkikent­tien. Ei siis pelkästään asuinneliöiden.

  115. Vielä sivuka­neet­ti­na edel­liseen, Ode, oletko koskaan asunut kadun­puolel­la katu­ta­sos­sa tai tun­netko sil­lä­taval­la kan­takaupungis­sa asuvia?
    Oma koke­muk­seni on, että hyvin har­va tykkää siitä, että ohikulk­i­jat näkevät suo­raan sisään koti­isi. Sik­si katu­ta­so varsinkin kadun­puolelle on yleen­sä muus­sa kuin asumiskäytössä ja sik­si pulen ker­roksen nos­to itse asi­as­sa tuo puoli ker­rosta lisää asum­isti­laa, kun asum­i­nen ei ala vas­ta pohja+3,5m-korkeudesta.

  116. Osmo Soin­in­vaara:
    Tässä puhutaan ulkois­es­ta hyödys­tä, Naa­purin parkkipaikas­ta on aika vähän ulkoisia hyö­tyjä, tai joka muu­ta väit­tää, joutuu kan­ta­maan todistustaakan. 

    Ei kai ideana ole, että kadun­var­si­park­itkin oli­si­vat vain jollekin rek­ister­inu­merolle yksi­noikeudel­la pyhitettyjä?
    Eli toisin­sa­noen se naa­purin parkkipaik­ka on myös sin­un tai vieraitte­si parkkipaik­ka. Kaik­ki hyötyvät.

    Yleen­sä jonkun asian mak­si­moin­ti jyrää alleen kaikkien asioiden opti­moin­nin, vaik­ka sit­ten kyse olisi maan arvos­ta. Voidaan tiet­ty sanoa, että mak­si­maa­li­nen opti­moin­ti tuot­taa parhaan lop­putu­lok­sen, mut­ta tässä men­nään koh­ta kyl­lä semant­tiseen luuppiin.

    Asuinaluei­den suun­nit­telus­sa pitäisi vielä ottaa huomioon, että tämän päivän mak­si­moin­ti ei ehkä olekaan huomen­na sitä. Ja vaik­ka voidaan tois­tel­la hal­li­tuk­sen mantraa siitä, että “kukaan ei tiedä mitä tule­vaisu­udessa tapah­tuu”, niin ehkä kuitenkin olisi fik­sua jät­tää ovia auki ja sil­to­ja polttamatta.

    Jos nyt on koet­tu suuri ahaa-elämys, että auto­jen säi­ly­tys on yhteiskun­nalle liian kallista, niin seu­raavak­si var­maan sit­ten huo­mataan, että tiet vievät liikaa tilaa ja tiev­erkko pitää kokon­aisu­udessaan siirtää maan alle. Sit­ten ale­taan taas taivastele­maan, kuin­ka kallista onkaan rak­en­taa uut­ta kaupungi­nosaa, kun pitää louhia sata kil­saa tietä maan alle…

    Eli jos nyt vaan suo­si­ol­la kaavoitet­tais uudet alueet sen ver­ran löy­sem­min, että tiivistämisen varaa löy­tyis myöhem­min ja kato­taan asi­aa uud­estaan vaik­ka 50 vuo­den päästä. Siihen asti jou­tu­is sit­ten kärvis­telemään jol­lain ylimääräisel­lä viher­alueel­la ja/tai yksi asuin­ta­lo kor­vat­tais parkki­talol­la, joka sit­ten tarvit­taes­sa puret­tais pois tai siitä tulis seu­raa­va kaapelite­hdas tms.

    Aikamme suurin ongel­ma taitaa olla, että kaik­ista asioista yritetään puris­taa kaik­ki mehut pois tehokku­u­den nimis­sä ja sit­ten paljon myöhem­min vas­ta huo­mataan paljonko tuhoa tämä ide­olo­gia on tuottanut…

    1. toke
      Jos halu­at asua löy­hem­min lka­avoite­tu­il­la alueil­la, niitä on Suomes­sa yli 300 000 neliök­ilo­metriä. On mis­tä valita.

  117. Aimo: Miten käpy­isiä sähköpyöriä muka mah­tuu parkkiru­u­tu­un vain kak­si, kun poikit­tain park­keer­at­tu­ja Har­rikoitakin mah­tuu kuusi?

    Ehkä olis kan­nat­tanu vielä ihan oikein kurk­istaa sinne linkki­in, et mil­lases­ta menopelistä puhutaan?

  118. Osmo Soin­in­vaara:
    Olen asunut ensim­mäisessäå ker­rokses­sa Katajanokalla.

    Etkä kuitenkaan ole huo­man­nut mitään yleistä hyljin­tää katu­ta­sos­sa asumiselle?

  119. Aimo:
    Min­ul­la on kak­si autopaikkaa taloy­htiön ton­til­la, 20 eur/kk. Ei ihan keskus­tas­sa, kuitenkin metron varrella.
    Pidän niil­lä kat­sas­ta­mat­to­mia toy­ota­paket­ti­au­to­ja, syys­tä siitä että asun­to­su­un­nit­telus­sa talovarasto‑, ns. kanahäkki­nor­mi, min­i­mi 2 m²/asunto, näyt­tää ole­van mak­si­mi. Mis­sä muual­la säi­lyt­täisin sur­fi­lau­tani, talvirenkaat,purjelentokoneen siivet?

    Erit­täin hyvä huomio!
    Olen esim. lykän­nyt fil­lar­in peräkär­ryn ostoa, kos­ka sille ei yksinker­tais­es­ti ole säly­ty­s­paikkaa; olo­huone olis rapakeleil­lä ikävä, autopaik­ka kallis ja tuh­lais tilaa ja ovat varat­tu­ja, rap­pukäytävässä ei palo­tur­val­lisu­u­den takia saa säi­lyt­tää (arkkite­hdin käpy), terassin kat­toon vois lait­taa kil­lumaan, sit­ten joskus kun sen on saanut lasitet­tua, mut hel­lasäröä moinen him­meli aiheut­tais, jne…

  120. Head­banger: Aja­tus asukaspysäköin­tipaikko­jen huu­tokaup­paamis­es­ta on hyvä, ja pitäisi lait­taa kokeilu­un välit­tömästi. Kort­telita­soinen avoin huu­tokaup­pa vuosit­tais­es­ta pysäköin­tioikeud­es­ta, ja vielä niin että paikan voisi vuokra­ta edelleen jos ei sitä itse käytä. 

    Var­masti kan­nat­tais kokeilla.
    Mil­lähän ylipro­vi­sioin­nil­la katu­park­it kan­nat­tais kau­pa­ta, jot­ta osta­malleen vielä suurel­la toden­näköisyy­del­lä saisi vastinet­ta, mut­ta paikat eivät kuitenkaan olisi kovasti tyhjillään?

    Tai vois­han joku upporikas tiet­ty avar­taa ja rauhoit­taa kotikatun­sa huu­ta­mal­la kaik­ki parkkilu­vat pois.

  121. Osmo Soin­in­vaara:
    toke
    Jos halu­at asua löy­hem­min lka­avoite­tu­il­la alueil­la, niitä on Suomes­sa yli 300 000 neliök­ilo­metriä. On mis­tä valita. 

    Voiskos ajatel­la, että ne tule­vat 400.000 uut­ta asukas­ta rak­en­taisi­vat sen autot­toman parati­isin nille 300 000 neliök­ilo­metrille? Kun toiset jo autoi­neen asu­vat täällä.

  122. Osmo Soin­in­vaara:
    toke
    Jos halu­at asua löy­hem­min lka­avoite­tu­il­la alueil­la, niitä on Suomes­sa yli 300 000 neliök­ilo­metriä. On mis­tä valita.

    Jotenkin toi tukkoon kaavoit­ta­mi­nen ja rak­en­t­a­mi­nen sisältää mega­lo­maanisen ja omnipo­tentin kuvitel­man siitä, et kaik­ki olisi täy­del­lis­es­ti ja ikuis­es­ti mak­simpitu ja opti­moitu. Mitään peli­v­araa ei tarvi­ta, ottaen huomioon miten mah­do­ton­ta raken­net­tua on myöhem­min muuttaa.
    Ei tarvii siis edes varautua siihen, että sitä parkkivelvoitet­ta voitaisi­in tule­vaisu­udessa höllentää.

  123. ‘Mis­sä muual­la säi­lyt­täisin sur­fi­lau­tani, talvirenkaat,purjelentokoneen siivet?’ (aimo)
    Varas­toti­laa vuokraavia fir­mo­ja on ole­mas­sa. Toki niiden on vaikea kil­pail­la julkisen sek­torin ali­hin­noite­tun tilan kanssa.

  124. ‘Aikamme suurin ongel­ma taitaa olla, että kaik­ista asioista yritetään puris­taa kaik­ki mehut pois tehokku­u­den nimis­sä’ (toke)
    Odotan innol­la, että pysäköinti­normin puo­lus­ta­jat aloit­ta­vat ris­tiretken tehokku­us­vaa­timuk­sia ja markki­noi­ta vas­taan noin yleisem­minkin. Kom­mu­nisti­nen puolue tai joku vas­taa­va etsii var­maan parhail­laan kunnallisvaaliehdokkaita.

  125. Kari N:
    Lurk­ki, ymmär­rän. Toivon vain, että ei ihan kokon­aan uno­hde­ta, että Helsin­gin asukkaista taitaa pian olla­jo­ka neljäs yli 60-vuo­tias. Moni tätäkin nuorem­pi liikkuu huonos­ti. Polkupyöräi­ly asioin­tivä­li­neenä voi olla tältä ryh­mältä liikaa vaa­dit­tu. Näk­isin mielel­läni, että uusillekin alueille jätet­täisi­in edes jonkin­lainen pysäköin­timah­dol­lisu­us. Voisi joskus poike­ta kahville.

    Liikun­tara­joit­teinen ystäväni asuu kallios­sa. Kaik­ki tarvit­ta­va tai lähin ratikkapysäk­ki on sen ver­ran lähel­lä, että ei tarvitse liikkua jalka­isin pitk­iä matko­ja. Pysäköinti­nor­mi hajoit­taa kaupunki­raken­net­ta niin, että uudem­mil­la ja väl­jem­mil­lä alueil­la asum­i­nen liikun­tara­joit­teise­na ja ilman autoa ei onnis­tu mitenkään. Kaikkialle on liian pitkä käve­ly­mat­ka. Tämä taas rajoit­taa merkit­tävästi mm. jo ajo-oikeuten­sa menet­täneen van­hem­man väestön asumismahdollisuuksia.

  126. Tarpeena on siis rak­en­taa tiivistä ja riit­tävän hal­val­la, jon­ka vuok­si jostain pitää tin­kiä. Olkoon se sit­ten autopaik­ka. Tämän hyväksyn.

    Mut­ta mik­si liian tiivistä ja hal­val­la? Mielestäni kun­nal­is­tekni­ikan ja joukkoli­iken­teen kannal­ta riit­tävän tehokas rak­en­t­a­mi­nen voisi olla noin 0.4 tehokku­udel­la toteutet­tua town­house+ tyyp­pistä asu­jamis­toa omil­la pie­nil­lä puu­tarhoil­la. Siihen on tilaa, ja siihen pitäisi olla varaa, mut­ta siihen ei kuitenkaan ole varaa. 

    Pohjim­mil­taan siihen ei ole varaa poli­it­tis­ten arvo­val­in­to­jen vuok­si. Val­tio kat­soo tarvit­se­vansa koti­talouk­sien varo­ja kaiken­laisi­in hyvi­in tarpeisi­in siinä määrin, että niitä ei sit­ten tah­do riit­tää asumisen kaltaisi­in perustarpeisiin.

  127. Meil­lä Espoos­sa asun­to-osakey­htiö investoi tuhan­sia Park­ki Oy:n autopaikkoi­hin hui­jaa­mal­la osakkaat mukaan. Han­kkeeseen ryhtymis­es­tä oli äänestämässä 10 osakas­ta 34 osakkaas­ta. Vähem­mistö teki ison ratkaisun.

    Kun asi­as­ta äänestet­ti­in, ei kukaan tien­nyt yhden paikan hin­taa. Hal­li­tus sanoi sen mak­sa­van korkein­taan 17000€. Kului pari vuot­ta ja hal­li­tuk­sen piti vih­doin saa­da lupa ottaa lainaa. Hal­li­tus ilmaisi halun­sa ottaa kym­men­tä autopaikkaa kohden 320 000€ lainaa. Aikamoi­sen koron oli autopaikko­jen hin­ta kas­vanut muu­ta­mas­sa vuodessa. Kok­ouk­ses­sa olleet osakkaat ihmette­liv­ät kovin tilan­net­ta ja vas­tus­ti­vat asi­aa. Hal­li­tus vas­tusteli han­kkeesta perään­tymistä. Osakkaat halu­si­vat tietää tarkem­min laskelmista. Hal­li­tus ei saanut niistä puhua. Ilmapi­iri oli häm­men­tynyt ja hal­li­tus päät­ti, että laina ote­taan. Asi­as­ta ei äänestet­ty vaan hal­li­tus joh­dat­teli itse itsen­sä halu­a­maansa ratkaisuun.

    Alue jos­sa tämä han­ke toteutet­ti­in on main­os­tanut itseään autot­tomana alueena. Naa­pu­ri­taloy­htiöis­sä autopaikat myy­dään eril­lis­inä osakkeina. Use­ampi on ihme­tel­lyt autopaikko­ja kaikkien puoles­ta han­kki­van taloy­htiön päät­täjien vil­pit­tömyyt­tä. Autoiluhan on val­in­ta ja sen vali­nan kus­tan­nuk­set kuu­luu valitsijalle.

    Asun­to-osakey­htiö ei saa päät­tää han­kki­vansa kaikkien kus­tan­nuk­sel­la lau­taskanavia tai vuokra­ta mökkiä, miten ulkop­uolisen osake­htiön autopaikko­ja muka voi hankkia?

  128. Auto­ton:
    Asun­to-osakey­htiö ei saa päät­tää han­kki­vansa kaikkien kus­tan­nuk­sel­la lau­taskanavia tai vuokra­ta mökkiä, miten ulkop­uolisen osake­htiön autopaikko­ja muka voi hankkia? 

    Väärin, lau­taskana­vat (tai kaapeli-tv) kat­so­taan nykyään yleiseen asum­is­ta­soon kuu­lu­vak­si. Kuten myös tietoverkot (eli siis se intteerneetti).

  129. lurk­ki:
    ‘Aikamme suurin ongel­ma taitaa olla, että kaik­ista asioista yritetään puris­taa kaik­ki mehut pois tehokku­u­den nimis­sä’ (toke)
    Odotan innol­la, että pysäköinti­normin puo­lus­ta­jat aloit­ta­vat ris­tiretken tehokku­us­vaa­timuk­sia ja markki­noi­ta vas­taan noin yleisem­minkin. Kom­mu­nisti­nen puolue tai joku vas­taa­va etsii var­maan parhail­laan kunnallisvaaliehdokkaita. 

    Yhtä suurel­la innol­la odotamme, että puh­taan anark­istisen markki­na­t­alouden kan­nat­ta­jat vaa­ti­vat vaik­ka uusien talo­jen ET-normis­ton romut­tamista, kos­ka kvar­taal­i­talouden ker­takäyt­tökult­tuuri pitkäl­lä tähtäimel­lä kuitenkin toteut­taa onnel­lisu­u­den optimin.

    Hie­man vakavam­min voisi ihme­tel­lä sitä mus­tavalkoisu­u­den mak­simia, jos­sa valite­taan siitä, kuin­ka paljon mak­saa, kun kaavoit­ta­ja määrää parkkipaikat toteutet­tavak­si äärim­mäisen kalli­il­la taval­la “yhteisen hyvän” vuok­si. Toisaal­ta halu­taan mak­si­maa­li­nen ker­tatuot­to, mut­ta sit­ten valite­taan siitä, kuin­ka kalli­ik­si se tulee!

    Ehkä ääripäi­den välistä voisi löy­tyä myös se älykäs vaihtoehto?

  130. “Mis­säspäin Helsinkiä voi park­keer­a­ta asuinalueil­la kadun­var­teen ilmaisek­si koko päiväk­si, liityn­täpysäköin­tiä mukaanlaskematta?”

    Ainaskin tääl­lä Kumpu­las­sa. Ainakin peri­aat­teessa, kadun­var­rethan on aivan täy­teen ammut­tu met­siä myöten joka arkipäivä. Mut­ta teo­ri­as­sa rajoituk­sia ei ole.

  131. tpyy­lu­o­ma:
    Yksi numero­jut­tu, kan­takaupun­gin asukkaista auto on noin 30–40%, vähän läh­teestä ja lasken­tame­todista riippuen. 

    Olisi eri­tyis­sen mie­lenki­in­toista nähdä tutkimus liiken­nemääristä, kun­ka paljon liiken­teestä esimerk­isi maini­tus­sa Töölössä on muual­ta tule­vien ja paljonko muual­ta tule­vien aiehut­ta­maa. Eiköhän palvelu­jen ja tapah­tu­mien perässä liikku­vat edus­ta valtasoaa.

    Mik­si muiden aiheut­ta­mas­ta “ongel­mas­ta” ran­gais­taan asukkai­ta, jot­ka ovat valin­neet vihreäm­män tavan elää — hyvien julkisen liiken­teen yhtyk­sien var­rel­la, mut­ta kuitenkin tarvit­se­vat autoa satunnaisesti? 

    Kuka rak­en­si Fin­lan­di­at­alon, musi­ikki­talon, oop­per­an tuo­hon? Tuskin asukkaat vaan kaupunki. 

    Korostan että kan­natan tiivim­pää kaupunki­raken­net­ta, jot­ta julki­nen liikenne ja palve­lut paran­tu­vat. On kuitenkin kohtu­u­ton­ta vaa­tia että vain rajatun alueen asukkaat mak­sa­vat lieveilmiöt.

    Raken­nusjärjestys kieltää sisäpi­han autopaikat ja mon­es­sa paikas­sa ei maanallekkaan saa mennä.

  132. “Kyl­läpäs on ajat muut­tuneet! Kun itse vajaa kymme­nen vuot­ta sit­ten asuin opiske­li­ja-asun­nos­sa Helsin­gin Koske­las­sa, oli taloy­h­tion parkkipaik­ka aina huo­mat­ta­van tyhjä. ”

    Sama Turus­sakin. Aikoinaan kun muutin yliop­pi­laskylän viereen 2000-luvun alus­sa, yo-kylän parkkipaikkaa laa­jen­net­ti­in läh­es tuplakokoon. Yliopis­to ja kaup­pako­rkea alle kilo­metrin päässä. Kaipa sil­loin oli paljon opiske­li­joi­ta Salos­sa Nokial­la töissä..

Vastaa käyttäjälle teekkari Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.