Koti vai parkkipaikka?

28.8.2012 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu, _ 

Helsinki ei pysty toteuttamaan suunnitelmiaan vuokratuotannosta, koska kaupungin rakentamisen painopiste on rannoilla. Koska ei haluta keskittää vuokra-asuntotuotantoa joillekin seuduille, sitä on tasaisesti kaikkialla, mutta rannoille osoitettu tuotanto ei läpäise hintaseulaa, eikä siis saa ARAlta rahaa.

Jätkäsaaressa rakentamisen kalleus johtuu pakollisesta parkkipaikasta, joka lisää asunnon kustannuksia noin 500 euroa neliötä kohden.

Miten luulisitte potentiaalisten asukkaiden ratkaisevan ongelman? Jos valittavana on joko asunto ilman autopaikkaa tai ei asuntoa eikä autopaikkaa, mihin suuntaan vaaka kallistuu?

Kun suurella osalla vuokratalojen asukkaista ei ole autoa, voisiko ajatella, että rakennettaisiin rannoille aratalot autottomille ja autosta riippuvaiset hakeutuisivat lähiöihin, joissa pysäköinnin järjestäminen on halpaa?

Kommentit

115 Vastausta artikkeliin “Koti vai parkkipaikka?”

  1. KariS kirjoitti 28.8.2012 kello 10:10

    Tuo nyt oli onnettomin selitys mitä nolla vuokra-asunnon tuontannon syyksi on kukaan laittanut. Autopaikka on yksi pieni osatekijä, mutta suurin syy on päättäjissä itsessään.

    Täälläkin on puhuttu vuosikausia siitä, kuinka kaupunki vain vedättää asumisen hintaa ja antaa gryndereiden kuoria kermaa. Penttilä asian jo uskalsi sanoa Hesarissa tänään. Hyvä, että edes virkamiehet alkavat heräämään karuun todellisuuteen

    Vuokra-asuntoja voidaan tehdä muuallekin kuin Jätkäsaareen, kyse on vain siitä, että päättäjät ovat Osmon tavoin alistuneet gryndereiden etujen valvojiksi ja unohtaneet täysin tavalliset asunnontarvitsijat. Ei kaiken asuntotuotannon tarvitse olla huippupaikoilla ja älyttömän kallista, ei vuokra-asuntotuotannon eikä edes omistusasuntotuotannon.

    Kun kaavoituksessa on alistuttu gryndereiden tapaan toimia, korjaaminen kestää vuosia, aivan kuten Penttilä Hesarissa totesi. Vaaleissa toivotavasti saamme osaavampaa väkeä niin valtuustoon kuin lautakuntiinkin, nykyiset päättäjät ovat vieneet Helsingin sellaiseen asuntoahdinkoon joka tappaa muunkin toimeliaisuuden kaupungista ja hajoittaa yhdyskuntarakenteen pitkin poikin Uuttamaata

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Osmo Soininvaara kirjoitti 28.8.2012 kello 10:36

    Kun valtaosa tuotannosta on noilla huippupaikoilla, sosiaalisen asuntotuotannon keskittäminen muualle merkitsee, että muualle tulee jokseenkin pelkkää sosiaalista asuntotuotantoa. Ei hyvä ajatus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. tpyyluoma kirjoitti 28.8.2012 kello 10:30

    Voitaisiin tehdä vaikka semmoinen ihmiskoe, että perustetaan semmoinen haluaisin vuokra-asunnon kantakaupungista, mutta en kiitos autopaikkaa -jono. Ilmottaudun.

    Penttilä oli kovasti huolissaan siitä että kaupungin vuokraamat tontit eivät mahdu ARAn maksimihintohin. Kantakaupungissa se on ARAn mukaan 440€ kerrosneliötä, eli noin 520€ asuinneliöltä. Tuosta saa periä maks. 4% vuokrassa, eli 1,70€ asuinneliötä, esim. 50 neliön asunnosta 86€/kk vuokrasta olisi tonttia. Mulle käy että toi on vaikka tuplat ettei syytetä siipeilystä.

    Vertailun vuoksi 0,7 parkkipaikkaa asunto (tosiasiallinen normi) tarkoittaa vaikka Jätkäsaaren keskihinnalla (kuulemma) 55 000 €/kpl samaiseen 50 neliön asuntoon noin 770€ neliöltä eli . Tämä ei käy.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Petri kirjoitti 28.8.2012 kello 10:35

    Autopaikan kustannuksena 500 euroa asuinneliötä kohden kuullostaa tietysti uskomattoman kalliilta. Toisaalta sillä saa jotain konkreettista, eli autopaikan. Tonttikustannus asuinrakentamisessa lienee ihan normaalisti luokkaa 1000 euroa per neliö, eikä siis sillä saa muuta kuin oikeuden rakentaa johonkin paikkaan. Tontin hinta on siis tavallaan pelkkää ilmaa toisin kuin autopaikan hinta. Ja tuohon tontin kustannukseen meidän päättäjämme pystyisivät ihan konkreettisesti vaikuttamaan jos vaan haluaisivat. Hitas järjestelyllä tätä tietysti yritetäänkin, mutta valitettavan huonolla menestyksellä.

    Itse asunnon tarvitsijana valitsisin asunnon ja autopaikan halvemmalla tonttikustannuksella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Matti Kuronen kirjoitti 28.8.2012 kello 10:46

    tpyyluoma:
    Penttilä oli kovasti huolissaan siitä että kaupungin vuokraamat tontit eivät mahdu ARAn maksimihintohin. Kantakaupungissa se on ARAn mukaan 440€ kerrosneliötä, eli noin 520€ asuinneliöltä. Tuosta saa periä maks. 4% vuokrassa, eli 1,70€ asuinneliötä, esim. 50 neliön asunnosta 86€/kk vuokrasta olisi tonttia. Mulle käy että toi on vaikka tuplat ettei syytetä siipeilystä.

    Kyllä ARA sallii kovemmatkin hinnat kantakaupungissa, tosin erillispäätöksillä. Ns. IV-käyrä (eli sisin alue, jossa hinta on määritelty) kulkee Malmin ja Leppävaaran pohjoispuolitse ja siellä hinta on 425€/k-m2. Ks. http://www.ara.fi/default.asp?node=1204&lan=fi. Erikseen on lisäksi mainittu, että hyvät palvelut nostavat maksimihintaa 15% ja rantatontti 20%.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. KariS kirjoitti 28.8.2012 kello 10:46

    Osmo Soininvaara:
    Kun valtaosa tuotannosta on noilla huippupaikoilla, sosiaalisen asuntotuotannon keskittäminen muualle merkitsee, että muualle tulee jokseenkin pelkkää sosiaalista asuntotuotantoa. Ei hyvä ajatus.

    Miksi ihmeessä ei tehdä edes pientä määrää muualle?? Miksi ihmeessä tuotanto on tasan nolla (0)??

    Selityksesi menevät aina vaan hullummiksi.

    Kyllä Helsingissä tilaa on muissakin kaupunginosissa, tehdään vuokrataloja täydennysrakentamisena ja onhan noita uusiakin alueita joihiin mahtuu ilman että alueet slummiutuu.

    Hyvä, että nämä asiat tulevat näin vaalien alla esiin, saadaan todellinen käsitys nykyisten valtuutettujen ja lautakuntaedustajien saamattomuudesta ja suoranaisesta välinpitämättömyydestä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Osmo Soininvaara kirjoitti 28.8.2012 kello 13:52

    Minulla nyt sattuu olemaan tämän asian kanssa aika vähän tekimistä. Me kaavoitamme ja muut jakavat tontit ja saattavat ne rakennuskelpoiseksi. Sosiaaliseen asuntotuotqantoon tontteja on kaavoitettu aika paljon. Miksi niitä ei rakenneta, ihmetyttää minuakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. JiiVee kirjoitti 28.8.2012 kello 11:00

    Pysäköinti vaikuttaa ikuiselta ongelmalta.

    Herttoniemi on tyypillinen hankala paikka tulla vierailemaan autolla. Missään ei ole kuin parin tunnin paikkoja, ja rahallakaan ei saa jättää autoa tienvarteen. Asukkaille on paikat mutta kadunvarsipysäköinti on kriminalisoitu. Kaupunkisuunnittelu tekee sosiaalisen elämän ihmisille hankalaksi, kaikki tutut eivät tule käymään vain metrolla keskustasta, ja taloyhtiössä ei välttämättä ole vieraspaikkoja kuin pari.

    Mielestäni voidaan hyvin tehdä rajattu määrä asukaspysäköintiä ja maksullistakin, mutta oletus voisi olla että kadulle saa pysäköidä, maksullisuudella voidaan varmistaa se, että jokunen paikka on vapaana tarpeen vaatiessa.

    Jiivee

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Virtanen kirjoitti 28.8.2012 kello 11:13

    Antaisitte markkinoiden toimia: kaavassa olisi määrätty, että tontille saa rakentaa xxxx neliötä. Sen jälkeen olisi rakentajan ongelma päättää, rakentaako 100 % asuntoja vai 100 % pysäköintihallipaikkoja vai jotakin siltä väliltä. Asiakkaat sitten ostavat asuntoja, pysäköintihallipaikkoja tai molempia ja rakentaminen säätyy kysynnän mukaan.

    Toki katujen varsissa saisi sitten olla jonkin verran maksullista pysäköintitilaa liikkeissä, päiväkodeissa ym. asioimista ja vierailijoita varten.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Koditon kirjoitti 28.8.2012 kello 11:17

    Eikö kukaan ole etukäteen ajatellut, että vuokra-asuntotuotanto romahtaa nykyisessä tilanteessa? Luulisi, että asia olisi otettu huomioon, kun kyse on asuntotuotannon suurista linjoista. Tosiasia on, että rakentamattomia asuntoja ei tulevaisuudessakaan kiritä kiini, jos se on sidottu kovanrahantuotantoon. Toivottavasti se, joka on vastuussa munauksesta saa siirron tehtäviin, joissa asioiden ennakointi ei ole tarpeen. Pidän kuitenkin todennäköisempänä, että rakennusvirastossa ongelma on tiedetty, mutta poliittiset päättäjät ovat munanneet. Ehkä Osmolla on sisäpiirintietoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Osmo Soininvaara kirjoitti 28.8.2012 kello 13:48

    Kuntien välinen kilpailu ei erityisesti kannusta vuokra-asuntotuotantoon, ei tätä voi muutebn selittää. Aika pienellä huomiolla meni sekin, että Vantaa myi satoja vuokra-asuntojaan kovan rahan asunnoiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Syltty kirjoitti 28.8.2012 kello 11:30

    En ymmärrä kun itketään ettei kaupungilla ole rahaa rakentaa ja kaavoittaa, mutta sitten sitä rahaa kumminkin löytyy aina sosiaaliseen asuntotuotantoon.

    Mitä jos vaikka käytettäisiin kaikki resurssit siihen kaavoitukseen ja infran hoitamiseen? Jos halutaan suunnata resursseja siihen, että saadaan kaikkein parhaimmille paikoille persaukisia, , niin asuntojen hinnat todellakin jatkavat nousuaan kaikkien muiden, paitsi niiden onnekaiden kohdalla, jotka pääsevät kaupungin subventoimiin paraatipaikoille rakennetuihin alihintaisiin asuntoihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. JouniL kirjoitti 28.8.2012 kello 11:38

    Lontoossa kaavoitettiin isompia kohteita kerrallaa, kortteleita. Siinä velvoitettiin joku osuus sosialliselle asunnoille. Ilmeisesti kovanrahan asuntojen hinnalla rakennettiin näitä sosiaalisia. Varmaankaan kaupunki tai muu tontin omistaja ei käärinyt niin suuria voittoja täysin odotusarvosta. Siis ilmasta.

    En tiedä onko kenelläkään näkemystä kuinka se toimisi Suomessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. R. Silfverberg kirjoitti 28.8.2012 kello 11:56

    Jotenkin vaikuttaa siltä että vaikka vuokralla asuvia ja vuokrattavia asuntoja löytyy suurkaupungissa aika lailla niin kaupunkien ja yleishyödyllisten yhteisöjen harjoittama vuokra-asuntotuotanto alkaa olla katoavaa kansanperinnettä. Eli toisin sanoen vuokra-asuntobisnes on ulkoistettu yksityisille asuntosijoittajille. Hyvä niin, muta ongelma on lähinnä se että se bisnes on täysin villiä kun sitä ei valvota juuri lainkaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. happosai kirjoitti 28.8.2012 kello 12:56

    Älä jaksa syyttää pelkästään parkkipaikkoja asumisen kalleuden syynä. Parkkipaikkavaatimukset olivat samanlaisia silloin kun asuntojen hinnat olivat vielä paljon inhimillisemmät.

    Asuntojen hinnan taustalla on tonttien hinnan nousu (kaaavoittajan vika), työntekijöiden palkkojen, verojen, ja eläkemaksujen nousu (poliitikkojen ja ammattiliittojen vika) sekä kiristyneet rakennusmääräykset, mm. energiatehokkuusvaatimukset.

    Asunnon rakennuskustannuksista puolet on veroja ja muita veroluonteisia maksuja. Jos vielä rakennuksen tontti ostetaan kunnalta, suurin osa asunnon hinnasta menee julkisen talouden tukemiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Osmo Soininvaara kirjoitti 28.8.2012 kello 13:40

    Parkkipaikka nyt vain Maksaa Jätkäsaaressa 50 000 euroa, koska täyttömaalla meren pinnan alapuolelle rakentaminen on haasteellista. Toinen vaihtoehto on panna autot laajalle parkkikentlle, joka peittää 2/3 Jätkäsaaresta ja siirtää 10 000 asukasta jonnekin jorpakkoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. toke kirjoitti 28.8.2012 kello 13:12

    Parkkipaikkojen hinta on lähtenyt vielä pahemmin lapasesta kuin asuntojen. Ehkä kaupungin pitäisi jatkossa rakentaa yksi halpa parkkilaitos per kantakaupungin liepeillä oleva lähiö?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Osmo Soininvaara kirjoitti 28.8.2012 kello 13:37

    Miksi kaupungin pitäisi rakentaa tuo parkkilaitos. Jos toke osaa tehdä sen halvalla, tehköön hän sen itse. Parkkilaitos ei ole halpa rakentaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Niklas Hörlung kirjoitti 28.8.2012 kello 13:13

    Poliitikot ovat sääntelyllään saaneet viimeinkin tavoitteen saavutettua. Seuraava tavoite lienee vuokra-asuntojen määrän vähentäminen ja lopulta vuokra-asumisen kieltäminen koko suurpääkaupungin alueella.

    Lopulta vapaus aina voittaa. Kokemus balkkanilla on osoittanut, että kun valtiovalta on romahtanut ja anarkian aika koittanut, on kokonaisia kaupunginosia rakennettu ilman mitään kaavoitusta, lupaa tai viranomaisia. Suomen valtio ja kunnat velkaannuttavat iseään siihen malliin että tuo päivä, jolloin julkinen sektori tuhoutuu maksukyvyttömyyteen, koittaa myös meille. Silloin koittaa vapaus, ja kukin rakentelee niinkuin haluaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. kuhlmey kirjoitti 28.8.2012 kello 13:16

    Kysynnän ja tarjonnan lait ovat pahasti hukassa Helsingin asuntotuotannosta päättävillä. Aivan varmasti löytyy pilvin pimein sitä porukkaa, jolle kelpaa autopaikaton vuokrakämppä rannasta, pääkaupungin ydinkeskustan läheisyydestä. Käsittämätöntä touhua!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Osmo Soininvaara kirjoitti 28.8.2012 kello 13:38

    kuhlmey
    Hallintomenettelylain mukaisesti palautan valituksen väärään osoitteeseen toimitettuna ja kehotan osoittamaan sen kokoomuksen ja demarien päättäjille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. ij kirjoitti 28.8.2012 kello 13:33

    Tuo autopaikkanormi pitäisi poistaa, mutta samalla poistaa myös kadunvarsien asukaspysäköinnin nykyinen hintatuki. Silloin parkkipaikkojen rakentaminen muuttuisi oikeasti markkinaehtoiseksi. Eli kaupunginosittain (tai vielä tarkemmin jaettuna) huutokaupattaisiin vuosittain asukaspysäköintilupia vain todellisen alueella olemassaolevan paikkamäärän verran.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Poro kirjoitti 28.8.2012 kello 13:40

    Kappas, Jätkäsaaren kämpät ovat juuri tuon autopaikan hinnan verran (~50.000) liian kalliita että voisin harkita asuntoa tuolta. Toki kalliita ne olisivat ilmankin, kenellä keskituloisella on oikeasta varaa ostaa kämppä tuolta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. åke kirjoitti 28.8.2012 kello 14:09

    Vaikka itse olen autoilija niin voin kyllä hyvin ymmärtää, että jätkäsaareen ei oikeastaan kannattaisi autopaikkoja rakentaa ollenkaan. Aluehan on täysi pussinperä. Se pitäisi jättää vain joukkoliikenteen varaan. Voin kuvitella ruuhkat mitä siellä autoilusta syntyy. Ja samalla keskusta, joka on jo autoilulta pilattua ainakin Mannerheimintiellä, ruuhkautuu entistä pahemmin.

    Eli siis autoilijat voivat hankkia asunnon jostain muualta kuin tällaisilta alueilta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Virtanen kirjoitti 28.8.2012 kello 14:33

    Sitä saa mitä tilaa.

    Kun rakentaa sosiaalista asuntotuotantoa, saa humanitaarisia maahanmuuttajia ja kotimaisia syrjäytyneitä kunnallisveron maksajien kontolle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Niklas Hörlung kirjoitti 28.8.2012 kello 14:43

    Virosta saa halvalla asuntoja, työpaikathan ovat jo siellä. Minua ei ainakaan kiinnosta enä Soininvaaran yms. palkkojen makselu verorahoin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Anonymous A-H kirjoitti 28.8.2012 kello 14:44

    Kunnat kilpailevat rikkaista veronmaksajista, mutta vielä enemmän ne kilpailee siitä kuka ei saa loisijoita. (Matematiikka yksi rikas ei ylläpidä edes yhtä pummia.) Tämä on suurin syy asuntopulaan nyky säännöillä. Tähän ongelmaan pitäisi puuttua ministeri tasolta.

    Itse kaavoittaisin kaupungin hukkamaille pieniä 10-20 neliön vuokra omakotitaloja. Hukkamaita jonne ei mahdu mitään isompaa löytyy teiden ja radan varsilta sadoilletuhansille taloille ilman että menetetään yhtään järkevää tilaa. Monesta lähiöstäkin saisi viihtyisän kylvämällä ne täyteen tälläisia hauskoja mökkejä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Liian vanha kirjoitti 28.8.2012 kello 14:55

    “Parkkipaikka nyt vain Maksaa Jätkäsaaressa 50 000 euroa, koska täyttömaalla meren pinnan alapuolelle rakentaminen on haasteellista. Toinen vaihtoehto on panna autot laajalle parkkikentlle, joka peittää 2/3 Jätkäsaaresta ja siirtää 10 000 asukasta jonnekin jorpakkoon.”

    Monikerroksinenkin parkkitalo on keksitty.
    Ja pater-noster-laitoksessa ei tilaa tuhlaannu ajoväyliin.

    Maanalainen parkkilaitos on järjettömyyden huippu

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Liian vanha kirjoitti 28.8.2012 kello 14:56

    ” Toki kalliita ne olisivat ilmankin, kenellä keskituloisella on oikeasta varaa ostaa kämppä tuolta?”

    Helsingin hinnoilla asunnon ostavalla keskituloisella täytyy olla pimeitä tuloja,muuten ei onnistu

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. JouniL kirjoitti 28.8.2012 kello 15:21

    Ei kai koskaan kaupungille ole kuuluneet parkkipaikat, mutta sen sijaan kadut kyllä.

    Missä vaiheessa on kaupungit ottaneet pysäköinnin itselleen??

    Osmo Soininvaara:
    Miksi kaupungin pitäisi rakentaa tuo parkkilaitos. Jos toke osaa tehdä sen halvalla, tehköön hän sen itse. Parkkilaitos ei ole halpa rakentaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. JouniL kirjoitti 28.8.2012 kello 15:22

    Miksi???

    Eikö Suomessa osata rakentaa kerroksia taloon???

    Osmo Soininvaara:
    Parkkipaikka nyt vain Maksaa Jätkäsaaressa 50 000 euroa, koska täyttömaalla meren pinnan alapuolelle rakentaminen on haasteellista. Toinen vaihtoehto on panna autot laajalle parkkikentlle, joka peittää 2/3 Jätkäsaaresta ja siirtää 10 000 asukasta jonnekin jorpakkoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. JouniL kirjoitti 28.8.2012 kello 15:23

    Eikö se ole selvä.

    Miksi kilpailla menojen saamisesta kuntaan.
    Eikö mielluummin kannata kilpailla tuloista?

    Osmo Soininvaara:
    Kuntien välinen kilpailu ei erityisesti kannusta vuokra-asuntotuotantoon, ei tätä voi muutebn selittää. Aika pienellä huomiolla meni sekin, että Vantaa myi satoja vuokra-asuntojaan kovan rahan asunnoiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. KariS kirjoitti 28.8.2012 kello 15:35

    Osmo Soininvaara:
    Minulla nyt sattuu olemaan tämän asian kanssa aika vähän tekimistä. Me kaavoitamme ja muut jakavat tontit ja saattavat ne rakennuskelpoiseksi. Sosiaaliseen asuntotuotqantoon tontteja on kaavoitettu aika paljon. Miksi niitä ei rakenneta, ihmetyttää minuakin.

    Kyllä kaupunginvaltuutettu on 100%:sti vastuussa näistä asioista. Valtuusto vastaa viime kädessä kaikesta kaupungin toiminnasta. Myös siitä, että sopimuksista pidetään kiinni (Helsinkihän on sopinut rakentavansa tietyn määrän vuokra-asuntoja vuosittain).

    Muiden selän taakse piiloutuminen (“…muut jakavat tontit… on raukkamaisinta mitä valtuutettu voi tehdä puolustellessaan saamatomuuttaan

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Osmo Soininvaara kirjoitti 28.8.2012 kello 16:09

    Valtuusto on päättänyt MAL-ohhjelmasta ja on vastuussa tästä päätöksestä. Jos valtuuston päätöstä ei noudateta, siihen voi puuttua tarkastuskertomuksen yhteydessä, mutta valtuustolla ei ole mahdollisuutta valtuustona puuttua asiaan kuin kokouksessaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. jrn kirjoitti 28.8.2012 kello 16:46

    “Miten luulisitte potentiaalisten asukkaiden ratkaisevan ongelman?”

    Minä luulisin “potentiaalisten asukkaiden” edelleen menevän sinne minne sossu määrää. Kun kerran ongelma ei ollut asuminen yleensä vaan sosiaalinen asuntotuotanto erityisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. a_l kirjoitti 28.8.2012 kello 17:13

    åke: Vaikka itse olen autoilija niin voin kyllä hyvin ymmärtää, että jätkäsaareen ei oikeastaan kannattaisi autopaikkoja rakentaa ollenkaan. Aluehan on täysi pussinperä. Se pitäisi jättää vain joukkoliikenteen varaan. Voin kuvitella ruuhkat mitä siellä autoilusta syntyy. Ja samalla keskusta, joka on jo autoilulta pilattua ainakin Mannerheimintiellä, ruuhkautuu entistä pahemmin.Eli siis autoilijat voivat hankkia asunnon jostain muualta kuin tällaisilta alueilta.

    Jotenkin vaan ne Töölönkin vanhat asunnot menee kaupaksi, vaikka niihin ei ole aikanaan ymmärretty rakentaa parkkihalleja kellareihin…Johtuu varmaan siitä mitättömästä yksityiskohdasta, että kantakaupungissa ei mitenkään valtavan paljon autoja omisteta.

    Vastoin kaikkitietävän kunnallispäättäjän kristallipalloa kantakaupungissa silti haluavat enenevissä määrin asua jopa lapsiperheet. Voisiko olla peräti mahdollista, että parkkipaikkanormi osoittautuu paitsi kalliiksi myös ylimitoitetuksi? En tiedä millä robottiautoilla sitä kolmenkymmenen vuoden päästä ajellaan, eikä tiedä muuten kaavoittajakaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. KariS kirjoitti 28.8.2012 kello 18:17

    Osmo Soininvaara:
    Valtuusto on päättänyt MAL-ohhjelmasta ja on vastuussa tästä päätöksestä. Jos valtuuston päätöstä ei noudateta, siihen voi puuttua tarkastuskertomuksen yhteydessä, mutta valtuustolla ei ole mahdollisuutta valtuustona puuttua asiaan kuin kokouksessaan.

    No onko niissä kokouksissa esim Vihreät vaatineet kovaan ääneen ohjelmassa pysymistä? Tai onko joku muu ryhmä? Valtuusto voi vapauttaa johtavia virkamiehiä tehtävistään. Jos virkamieskunta ei saa aikaiseksi yhtään (siis nolla kappaletta) vuokraasuntoaloitusta vaikka kapungilla on sopimuksia asiasta, niin eikö silloin joku ole jättänyt työnsä hoitamatta ja olisi syytä vapauttaa tehtävistään. Tai sitten poliitikkojen ottaa selkeä vastuu saamattomuudestaan asian valvomisessa.

    Kaupunkisuunnittelulautakunta valvoo KSV:tä, jolle se antoi sitovan tavoitteen kaavoittaa 5000 uuden asunnon rakentamisen määrää vastaava kaavavaranto vuosittain. Onko Lautakunta varmistanut, että tänä vuonna ei jäädä tavoitteesta kuten aiempina vuosina?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. juminy kirjoitti 28.8.2012 kello 21:18

    Herttoniemenrannassa olisi paikka varmaankin noin 80 asunnolle (ammattitaidoton heittoni) tuossa:
    http://goo.gl/Cv4ko

    Tuo on täysin järjettömässä käytössä tuo maa nyt. Lähimmässä parkkihallissa on jo riittävästi tilaa majoittaa autot, joita tuossa pidetään. Yläkerros on Sisselenkujan hallissa käytännössä aina tyhjä. Lisäksi siellä on autoja ihan säilytyksessäkin, jokunen täysi romukin. Ilmeisesti 28e / kk on aivan liian vähän. Onhan se lähes ilmaista, olin todella yllättynyt miten halvalla Helsingissä voi pitää autoa sähkötolpilla varustetussa hallissa.

    JiiVee:
    Herttoniemi on tyypillinen hankala paikka tulla vierailemaan autolla. Missään ei ole kuin parin tunnin paikkoja, ja rahallakaan ei saa jättää autoa tienvarteen.

    Tässä on joku yrittäjä nähnyt markkinaraon, käypä tuolla vilkaisemassa: http://goo.gl/DYLHG (kuvan ottohetkellä vielä muussa käytössä)

    Myös nuo hallit voisi muuttaa sellaisiksi, että niihin saa ostaa pysäköintioikeutta vaikka euron tunti. Tai 50e / kk, jos asuu alueella. Silloin kun hallissa on vaikka 85% paikoista varattuna asukkaille, on vielä huomattava määrä euron per tunti -paikkoja vierailijoille. Hallin ovenpielessä voisi olla liikennevalo, joka kertoo onko vielä vierailijapaikkoja vapaana. Ei olisi aivan valtavan vaikeaa järjestää. Näin osa kadunvarsistakin voitaisiin vapauttaa muuhun käyttöön.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Pekka Pessi kirjoitti 28.8.2012 kello 23:24

    juminy:
    Herttoniemenrannassa olisi paikka varmaankin noin 80 asunnolle (ammattitaidoton heittoni) tuossa:
    http://goo.gl/Cv4ko

    Siihen on kaavoitettu kirjasto (ja parkkihalli).

    Tuo on täysin järjettömässä käytössä tuo maa nyt. Lähimmässä parkkihallissa on jo riittävästi tilaa majoittaa autot, joita tuossa pidetään. Yläkerros on Sisselenkujan hallissa käytännössä aina tyhjä. […] Ilmeisesti 28e / kk on aivan liian vähän.

    Taloyhtiöillä on ostatettu halleista kaavan määräämät paikat. Huhujen mukaan vuokrayhtiöillä on vapaita hallipaikkoja ja toisaalta taas lähempänä merta ja kauempana metrosta autopaikoista on pulaa. Kaivolahdenkadun hallia korotettiin tässä muutama vuosi sitten.

    Noista sähkötolpattomista paikoista maksettava vastike taitaa olla vitosen kuussa. Tuo 28 € on Herttoniemen pysäköinnin eli käytännössä kaupungin hallipaikoista perimä vastike/maanvuokra, joka on siis aivan liian paljon useille autonpitäjille.

    Yhteen hallipaikkaan oikeuttavien herttoniemen pysäköinnin osakkeiden hinta on nykyrahassa noin 20 000 €, pääomakustannus naapuritalossa maksetun velkaosuuden koron mukaan laskettuna on 43 €/kk, kuukausilipun verran. Jos autopaikasta joutuisi maksamaan sen kustannusten verran eli 70 €/kk, voisi käydä niin olla että sen Sisselenkujan hallinkin tontille voisi rakentaa jotain hyödyllistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. E kirjoitti 28.8.2012 kello 23:26

    Tässä kaavoittajalle vinkkiä. Päättäkää esim 8- kerroksisesta
    talosta, jossa 4 alinta kerrosta oleviin asuntoihin tulee parkkipaikka ja 4 ylimpään ei (tai päinvastoin?) ja hinnoitelkaa se sen mukaan? Ostaja sitten päättää mitä arvostaa ja mihin on mahdollisuuksia? Silloin tuo 0,5 tehokkuus vastaa todellisuutta!
    By the way luulisi, että jossain päin Helsinkiä tuo 0,5 muuttuu lähes 1,0 ksi? Senhän voi aina hinnoitella! Ottajia löytyy. Mutta missä?

    On jotenkin nurinkurista, että Helsinki pakottaa autoa tarvitsevat kehyskuntiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.8.2012 kello 8:34

    Minä en esitä parkkipaikkojen kieltämistä vaan päin vastoin parkkipaikkojen rakentamisen säätelyn lopettamista. Niitä saisi rakentaa juuri niin paljhon kuin asunnon ostajat niitä haluavat ostaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Viherinssi kirjoitti 29.8.2012 kello 0:41

    Osmo Soininvaara:
    Kun valtaosa tuotannosta on noilla huippupaikoilla, sosiaalisen asuntotuotannon keskittäminen muualle merkitsee, että muualle tulee jokseenkin pelkkää sosiaalista asuntotuotantoa. Ei hyvä ajatus.

    Kuisjos… Jos ATT rakentaa kaupungin maalle kovan rahan asunnon, tilille tulee plussana myyntihinta. Miinuksena menevät rakennuskustannukset. Jos myyntihinta on helsinkiläinen laadukkaan rakentamisen rantahinta, se lienee tuplat rakennuskustannuksiin verrattuna, noin öbaut.

    Jos Helsinki tekisi tällaista bisnistä, kassaan tulisi jokaiselta uudistuotannossa rakennetusta neliöstä sen verran rahaa, että sillä voisi ostaa joltain keskiluokkaiselta alueelta olemassaolevan asuinneliön. Jonka sitten voisi vuokrata sosiaalisena asuntotuotantona edelleen.

    Hajauttaminen olisi helppoa. Sosiaalisen asuntotuotannon työntäminen kaikkein kalleimmille paikoille pikemmin heikentää sosiaalisen asuntotuotannon asiakaskunnan keskinäistä tasa-arvoa kuin parantaa mitään tasa-arvoa. Sitä paitsi lienee parempi, että kaupungilla on vuokrata kaksi ihan mukavalta alueelta olevaa asuntoa kuin yksi ranta-asunto. Tai nolla, kuten tällä hetkellä.

    Autopaikkoja tai ei, nuo rannoille rakennettavat vuokra-asunnot ovat oikeasti todella kalliita kaupungille menetettyinä tuloina laskettuna. Olisi kokonaishyvinvoinnin kannalta parempi rahastaa rantatonteista maksukykyisiltä maksimimäärä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.8.2012 kello 8:32

    Viherinssi
    Sosiaalisen asuntotuotannon rahoittaminen on valtion, ei kunnan tehtävä. Kunnan tehtävä on tarjota tontteja, mutta ei rakentaa taloa budjettivaroin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Tiedemies kirjoitti 29.8.2012 kello 5:38

    Happosai, koeta nyt päättää mikä se syypää on. Vero ei voi olla syypää siihen, että rakentaminen on Helsingissä boutsilleen puolet kalliimpaa kuin muualla. Jos asunto maksaa Helsingissä 150 yksikköä ja periferiassa 100 yksikköä, niin vero ei nosta asunnon hintaa Helsingissä ennen kuin se on periferiassa noussut 150 yksikköön.

    Rakennuskustannus nyt vaan ei voi olla erilainen Kuusankoskella ja Helsingissä, eikä EU-aikana edes oikeastaan Tallinnassa ja Helsingissä. Jos ero on olemassa, niin joku vetää välistä. Eli, vero ei ole hintaeron syy. Syy on siis välistäveto, ja kuka vetää välistä, sitä en kyllä tiedä. Veikkaan että viranomaisten toiminta on tässä suurin syy.

    Verot tuottavat muita ongelmia tietenkin, mutta eivät ne voi nostaa hintoja Helsingissä muuhun maahan verrattuna. Joka väittää näin, on kyllä poltellut jotain kiellettyä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. tpyyluoma kirjoitti 29.8.2012 kello 9:04

    TM, muuten joo mutta Helsingissä on korkeampi palkkataso. Osittain johtuen siitä ettei työvoima liiku, koska sille ei ole asuntoja mihin liikkua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Jouni Martikainen kirjoitti 29.8.2012 kello 9:52

    Tiedemies: Rakennuskustannus nyt vaan ei voi olla erilainen Kuusankoskella ja Helsingissä

    Pikaisesti laskettuna samanlaisen (ja samanlaiseen rakentamisolosuhteeseen rakennetun) rakennuksen hinta hintatasossa 1/2012 tilaajalle on Helsingissä reilut 12 % suurempi kuin Kuusankoskella ja lähes 17 % kalliimpi kuin Kokkolassa. Lähde: http://www.haahtela.fi/Taku/Takutiedote%20I%202012.pdf

    Lisäksi Helsingissä olosuhdetekijöistä aiheutuu usein suuriakin lisäkustannuksia opimaalisempiin rakentamisolosuhteisiin nähden.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. E kirjoitti 29.8.2012 kello 10:21

    Odelle tiedoksi!
    Hermannin alueella rakentaja tekisi parkkipaikkoja, mutta kaavassa on pöhkösti määritetty minimaalinen määrä niitä. Tekisi ihan fiksusti maan alle – siis autot pois pihakaduilta – mutta ei saa! Jos Ode todella on ilmoittamaansa mieltä, miksi sanoma ei mene perille ja muutu todeksi? Tuskin olet yksin tuota mieltä vastuuelimissä? Eikä olisi lainkaan hullumpaa myydä/vuokrata niitä asialliseen hintaan ja erottaa ne asuinrakentamisen kustannuksista. Pitkällä sihdillä toiminta olisi jopa tuottavaa – siis yli omakustannuksen. Kaupunki voisi jopa edellyttää paikkaa alueelle muuttamisen ehdoksi. Autotontahan tämä ei koskisi. Tällä saataisiin alueesta todellinen “autoton” alue!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.8.2012 kello 11:03

    Missä meillä on asuinalueella kaavassa maksiminormi pysäköinnille. Liiketonteilla sellaisia on työmatka-autoilun rajoittamiseksi, mutta asuntotonteilla ei pitäisi olla. Kerro osoite!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Liian vanha kirjoitti 29.8.2012 kello 11:10

    “Minä en esitä parkkipaikkojen kieltämistä vaan päin vastoin parkkipaikkojen rakentamisen säätelyn lopettamista. Niitä saisi rakentaa juuri niin paljhon kuin asunnon ostajat niitä haluavat ostaa.”

    Jos kaavassa ei varata tilaa parkkitaloille niin sehän on käytännön todellinen rajoite.

    Esim kun muutin Helsinkiin niin naapuritalo oli parkkitalo,koska alueella ei kerta kaikkiaan ollut parkkitilaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.8.2012 kello 12:14

    Tontteja parkkitaloille olen minäkin esittänyt, koska ne voidaan rakentaa jälkikäteen. On kai kuitenkin selvää, ette maata voi antaa parkkitaloille halvemmalla kuin asuintaloille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. KariS kirjoitti 29.8.2012 kello 12:50

    Osmo Soininvaara:
    Missä meillä on asuinalueella kaavassa maksiminormi pysäköinnille. Liiketonteilla sellaisia on työmatka-autoilun rajoittamiseksi, mutta asuntotonteilla ei pitäisi olla. Kerro osoite!

    Esimerkki oman asuinalueeni kaavamääräyksistä, kaava on vahvistettu 2000 luvulla, ja alue rakentuu edelleen (tämän kortteli on 36096). Saman tyyppinen merkintä on kaikissa aluen kaavoissa, luvut hieman vaihtelee kohteen koon mukaan.

    “Autopaikkojen määrä: vähintään 1ap /160 kem2, enintään 1ap / 80 kem2. Autopaikat saa sijoittaa tontille”

    Tuossakin on selkeä maksimi vaikka normi on suhteellisen laajalla skaalalla laadittu. Monessa muussa kaavassa haarukka on tiukempi.

    Ehkä lautakuntajäsentenkin kannattaisi lukea niitä kaavamerkintöjä joskus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.8.2012 kello 13:17

    Tuollaisia ei enää tehdä. Jos haluaa rakentaa omalle tontilleen enemmän, kannattaa pyytää poikkeamislupaa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. Pekka Taipale kirjoitti 29.8.2012 kello 12:51

    Osmo Soininvaara: On kai kuitenkin selvää, ette maata voi antaa parkkitaloille halvemmalla kuin asuintaloille.

    Miten niin ei voi? Voihan maata antaa asuintaloja halvemmalla esimerkiksi teollisuusrakennuksille, kaupoille tai mille tahansa varastolle kunhan siinä ei varastoida autoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. Pekka Taipale kirjoitti 29.8.2012 kello 12:58

    JouniL: Lontoossa kaavoitettiin isompia kohteita kerrallaa, kortteleita. Siinä velvoitettiin joku osuus sosialliselle asunnoille

    Mutta niille on kuitenkin oma alueensa, jolle oma sisäänkäynti…

    http://www.telegraph.co.uk/finance/newsbysector/constructionandproperty/9497096/We-need-new-houses-built-on-fields-not-these-mixed-use-Soviet-estates.html

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. toke kirjoitti 29.8.2012 kello 16:47

    Osmo Soininvaara:
    Miksi kaupungin pitäisi rakentaa tuo parkkilaitos. Jos toke osaa tehdä sen halvalla, tehköön hän sen itse. Parkkilaitos ei ole halpa rakentaa.

    Samasta syysta kuin miksi kaupunki rakentaa vapaarahoitteisia asuntoja: koska rakentamisen kilpailu on niin vähäistä että katteet nousevat taivaisiin, jos joku ei rakenna ilman voitontavoittelua. Kaupunki on just rakentamassa vapaarahotteista rivaria Etelä-Haagaan puoleen hintaan siitä mitä yksityiset…

    Kaupunkilaiset haluavat kohtuullisia asuntoja ja parkkipaikkoja ja kaupunki on kai olemassa tätä varten?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. Jouni Martikainen kirjoitti 29.8.2012 kello 17:50

    toke: koska rakentamisen kilpailu on niin vähäistä että katteet nousevat taivaisiin

    Ketkä ovat vakuuttuneita tuosta, niin ei muuta kuin rakennusliikkeitä perustamaan ja kultaa vuolemaan! Ellei ole alan ihmisiä, niin ei haittaa: palkkaa vaan ammatti-ihmisiä tekemään varsinaiset työt ja keskittyy itse lapiomaan niitä voittoja pankkitililleen 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. Viherinssi kirjoitti 29.8.2012 kello 18:11

    Osmo Soininvaara:
    Viherinssi
    Sosiaalisen asuntotuotannon rahoittaminen on valtion, ei kunnan tehtävä. Kunnan tehtävä on tarjota tontteja, mutta ei rakentaa taloa budjettivaroin.

    Edellyttääkö valtio, että kunta luovuttaa sille ilmaiseksi kalleimpia tontteja parhaalta paikalta?

    Jos Helsingin tavoite on saada helsinkiläisille tarjolle kaupungin vuokra-asuntoja, niin onko jokin pakote keskittää tuotanto uusiin taloihin? Eikö olemassaolevasta omistusasuntokannasta hankkiminen olisi sekä edullisempaa että paremmin vuokra-asumista hajauttavaa?

    Edelleen luulisi, että kalleimmat tontit kannattaisi myydä kalliilla, jolloin olisi enemmän jaettavaa asukkaille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. Liian vanha kirjoitti 30.8.2012 kello 7:01

    “Edellyttääkö valtio, että kunta luovuttaa sille ilmaiseksi kalleimpia tontteja parhaalta paikalta?”

    Valtio edellyttää hintaa,jonka vaikutus tulevaan vuokraan on sellainen,että myös pienituloisella on mahdollisuus maksaa vuokra
    Asumistuessakin on katto,joten omavastuu kasvaa kun vuokra nousee yli normitason.

    Se,että vuokra-asuntoja ei rakenneta mihinkään kun niitä ei voi rakentaa 1 alueelle.
    Eihän niitä nytkään ole montaa 1 alueella, sosiaaliset vuokra-asunnot keskittyvät pohjoiseen ja itään Tilastokeskuksen mukaan.

    Eli kaupungin reuna-alueille.
    Nyt ristiriitaiset vaatimukset ovat johtaneet siihen ,että ei rakenneta mitään.

    Se pakottaa pienituloiset ihmiset ylivelkaantumaan , pitkiin työmatkoihin,pitkiin työpäiviin ja harmaan talouden piiriin.

    Tilanteeseen on johtanut ehkä 1.) Halvaantunut päätöksenteko 2.) Rakennusliikkeiden voittoja halutaan kasvattaa 3.) Köyhät halutaan karkottaa Helsingistä,ja vaihtaa ns parempaan väkeen .Palvelijat voivat kulkea Tampereeltakin.Tosin julkinen liikennekin on kallista Suomessa ja jos työaika on poikkeava niin oma autoon ainoa vaihtoehto.

    Ehkäpä taustalla ovat kaikki nämä ?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. JouniL kirjoitti 30.8.2012 kello 8:52

    Pitääkö paikkansa että Helsingissä vuokra-asunto on ikuinen oman tilanteen muuttumisesta huolimatta.

    Tarkoittaako tämä sitä vain Stadilaiset nuorena ja köyhänä menevät kaupungin asuntoon joka ulkoa tulleet sitten maksavat.

    http://uutisblogi.blogit.kauppalehti.fi/blog/28161

    Keskituloiset ulos kaupungin vuokra-asunnoista

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  60. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 30.8.2012 kello 9:31

    JouniL:
    Pitääkö paikkansa että Helsingissä vuokra-asunto on ikuinen oman tilanteen muuttumisesta huolimatta.

    Käsitetäänkö tuettu vuokra-asunto kohdistetuksi sosiaalitueksi vai keinoksi alentaa tarjonnan lisäämisen kautta alueen vuokratasoa myös vapailla markkinoilla.

    Jos se on kohdistettua sosiaalitukea, asunnon ei tulisi olla ikuinen (tämä tosin toisi vain yhden kannustinloukun lisää eli olisi hyvä syy pysyä syrjäytyneenä hyvällä omallatunnolla).

    Jos sillä taas halutaan lisätä tarjontaa, epäonnistuminen tavoitteessa on käynyt selväksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  61. Countryboy kirjoitti 30.8.2012 kello 18:21

    On se kumma, että kaupungeissa kaavoitetaan ja rakennetaan paljon juuri rannoille (esim. Tampere, Helsinki), kun taas maalla ei saisi rakentaa rannoille ollenkaan. Nyt vaikuttaa siltä, että rannat sulkeutuvat tavalliselta rahvaalta ja varakas väestö muuttaa sinne. Asuntojen hinnat ovat sellaiset Helsingissä, että tavallinen tallustaja pääsee rantojen lähelle asumaan vaan Vuosaaressa ja Espoon Kivenlahdessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  62. toke kirjoitti 31.8.2012 kello 1:27

    Jouni Martikainen: Ketkä ovat vakuuttuneita tuosta, niin ei muuta kuin rakennusliikkeitä perustamaan ja kultaa vuolemaan! Ellei ole alan ihmisiä, niin ei haittaa: palkkaa vaan ammatti-ihmisiä tekemään varsinaiset työt ja keskittyy itse lapiomaan niitä voittoja pankkitililleen

    Yhtä hyvin voisit ehdottaa puolijohdetehtaan perustamista kaikille halukkaille. Hiukka tarvitaan kapitaalia hommaan.

    Mut jotaan on kyllä vinksahtanut, jos autopaikan neliöt ovat huomattavasti kalliimpia kuin asuntojen.
    Osatekijöitä voi tietty olla myös se, että regulaattori määrää tekemään niistä tarpeettoman kalliita ja sitten tietty se, että toi 50k€, jota alati toistellaan on vain se normihinta vain silloin kun pitää rakentaa merenpinnan alapuolelle täyttömaaperään ja keskiarvohinnasta putookin sitten yksi nolla pois…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  63. Osmo Soininvaara kirjoitti 31.8.2012 kello 8:29

    Jos autopaikka maksaa 50 000 euroa ja vie ramppeineen tilaa 30 neliötä, tulee siitä vaivaiset 1600 euroa neliöltä. Asunnot alueella maksavat tämän kolminkertaisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  64. Jouni Martikainen kirjoitti 31.8.2012 kello 9:10

    toke: Yhtä hyvin voisit ehdottaa puolijohdetehtaan perustamista kaikille halukkaille. Hiukka tarvitaan kapitaalia hommaan.

    Jos firman liiketoiminnalle voi osoittaa huiman tuoton, niin totta kai sille löytyy ulkopuolista rahoitusta tällä hetkellä jopa kohtuuhintaan. Pääomathan hakevat parhaillaan hyvätuottoisia kohteita suorastaan epätoivoisesti (kts. viereinen blogi ja negatiivinen reaalikorko).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  65. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 31.8.2012 kello 9:15

    toke: Hiukka tarvitaan kapitaalia hommaan.

    Pääomaa löytyy kyllä Suomesta ja maailmalta. Helpostikin, jos kerran tuotto on niin varma.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  66. Maalla asuva kirjoitti 31.8.2012 kello 14:17

    On se kumma rutista korkeista vuokrista siellä kehäkolmosen sisäpuolella. Suomessa on varmasti kaikille maata mihin rakentaa ja halukkaitakin varmasti löytyy kun vaan tehdään asuinolot muualla järkeväksi.
    Aloittaa voisi vaikka järkeistämällä “paskalakia” ja polttoaineiden verotuskäytäntöä tai järkeistämällä julkisen liikenteen toimintaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  67. Liian vanha kirjoitti 31.8.2012 kello 15:14

    “Jos autopaikka maksaa 50 000 euroa ja vie ramppeineen tilaa 30 neliötä, tulee siitä vaivaiset 1600 euroa neliöltä. Asunnot alueella maksavat tämän kolminkertaisesti.”

    Arabianrannassa noita hallipaikkoja myytiin n 1000 euroa hyötym2 hintaan eli 17000-18000 euroa per paikka

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  68. Osmo Soininvaara kirjoitti 31.8.2012 kello 16:12

    Liian vanha todistaa esimerkillään juuri sitä, mitä olen yrittänyt sanoa. Auropaikkanormi pakottaa järjettömiin investointeihin.
    Arabianrannan hallipaikkojen hinta on markkinahinta, joka määräytyy sen perusteella, mitä niistä suostutaan maksamaan. En tiedä, mistä hallista puhut, mutta sinne on hallipaikkoja rakennettu pakolla, ei markkinaehtoisesti. Rakentajalleen nämä pakolliset paikat ovat perin tappiollisia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  69. toke kirjoitti 31.8.2012 kello 15:43

    Pyöräilijäautoilijajalankulkija: Pääomaa löytyy kyllä Suomesta ja maailmalta. Helpostikin, jos kerran tuotto on niin varma.

    Kuka tässä on varmasta tuotosta puhunut?
    Jos parkkipaikan tekeminen tehdään äärimmäisen hankalaksi, niin kyllähän se maksaa ja tekemisessä on vaikeusasteen takia normia suurempi riski.

    Mutta sinänsä tää ehdottelu on tasoa “pistä pystyyn oma Nokia, jos meidän luuri ei kelpaa”. Aika harvalla on mahdollisuuksia polkasta pystyyn suurta kapitaalia vaativaa bisnestä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  70. Osmo Soininvaara kirjoitti 31.8.2012 kello 16:08

    toke.
    Kerro miten teet parkkipaikan halvalla, kun lähtöoletukseksi otetaan, että menetetystä rakennusoiukeudesta pitää maksaa 1000 euroa neliöltä eikä räystäskorkeuksia voi nostaa, koska jos voisi, palataan uudestaan kysymykseen menetetystä rakennusoikeudesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  71. toke kirjoitti 31.8.2012 kello 15:57

    Osmo Soininvaara:
    Jos autopaikka maksaa 50 000 euroa ja vie ramppeineen tilaa 30 neliötä, tulee siitä vaivaiset 1600 euroa neliöltä. Asunnot alueella maksavat tämän kolminkertaisesti.

    Jos ajatellaan, että autopaikka tarvii suunnilleen saman varustelutason kuin moottoritie, niin paljonkos se moottoritie kustantaa per neliö?

    Jotenkin on jossain vaiheessa päässyt unohtumaan ettei autopaikan tarvitse olla kuin vain paikka sille liikennevälineelle, jolla välillä tarvii kuskata ihmisiä, eläimiä, tavaraa ja ostoksia.
    Sähköauto muuttaa tilannetta sen verran et pitää olla töpseli, mutta siellä missä on katuvalaistus, on myös sähköä.

    Henkilöautoa nyt kuitenkin välillä käyttää valtaosa helsinkiläisistäkin.

    Jos yksi autopaikka vie nykyaikaisessa “kehittyneessä” hallihässäkässä 30 neliötä tilaa, niin olis varmaan aika kannattavaa käyttää jotain robottihissejä, joilla tehokkuden sais vaikka kolminkertaistettua.

    Ja perinteistä budjettivaihtoehtoa vois myös katsoa niiden vuosikymmenien taloista, jolloin rahankäytöllä oli vielä joku kohtuus. Eli laitetaan se eka kerros puoliks maan alle ja parkkihalliksi, jolloin tarvitaan vain pieni luiska ja ensimmäinen asuttu kerros on puol kerrosta maantason yläpuolella, niin ei ohikulkijat töllää sisään ikkunoista.

    Tai sitten tuottavaa puuhaa kaupungille: keksitään tehdä kadunvarsiparkista uus muoti-ilmiö!
    Ei vie tilaa kuin sen 7 neliöö per auto ja tästä voidaan hyvin rahastaa vaikka 20k€ ja hinta on vielä niin halpa, että ostajia on jonoksi. Kuin lupa painaa rahaa!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  72. Osmo Soininvaara kirjoitti 31.8.2012 kello 16:07

    Jokin mittasuhde. Kadunvarsipaikat eivät riitä alkuunkaan täyttämään nykyistä pysäköintinormia.
    Sinänsä se normi, johon kadunvarsipaikat riittävät, riittää ainakin Katajanokalla aivan mainiosti. Asunnot eivät ole jääneet tyhjilleen, vaikka pysäköintipaikkoja ei ole.
    Sinänsä tuo kadunvarsipaikan hinta on tuossa hehtaarilla. Nythän se maksaa 8,75 euroa kuukaudessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  73. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 31.8.2012 kello 16:20

    toke: Kuka tässä on varmasta tuotosta puhunut?

    toke:koska rakentamisen kilpailu on niin vähäistä että katteet nousevat taivaisiin

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  74. tcrown kirjoitti 31.8.2012 kello 20:11

    toke: Ei vie tilaa kuin sen 7 neliöö per auto ja tästä voidaan hyvin rahastaa vaikka 20k€ ja hinta on vielä niin halpa, että ostajia on jonoksi. Kuin lupa painaa rahaa!

    Otapa nyt vielä uusiksi ja hitaammin että tällainen yksinkertainenkin ihminen pysyy kärryillä. Miksi kaupungin pitäisi myydä maata autopaikoiksi selvästi halvemmalla kuin tonttimaaksi?

    Helsinki näyttää myyneen Kampista tonttimaata n. 3500 euroa per tonttineliö. Todellisuudessa parkkipaikan koko on reilusti toistakymmentä neliötä. Eli sanotaan vaikka niin, että se keskustan parkkipaikka maksaisi 40 000 euroa. Vieläkö luulet jonoa löytyvän? Onko sadan euron vuosivuokra kohtuullinen 40 000 euron tontista?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  75. The Great Transformation | Jees Helsinki Jees kirjoitti 1.9.2012 kello 10:52

  76. JouniL kirjoitti 1.9.2012 kello 11:07

    Jos kaupunki myy halvemmalla tai tukee muuten parkkipaikkoja on se oikeasti gryndereiden tukemista ja voitin lisäämistä.
    Johtuuko erilaisista kytkökistä vai mistä että näin on.

    Eikö pitäisi olla niin että kavoittaja velvoittaa aina rakentajaa rakentamaan riittävät parkkipaikat, eikä muuta. Näin se on asunnon tai liiketilan kustannuksissa kuten kuuluu.

    Kadut kyllä kuuluvat kaupungille, mutta ei pysäköintilaitokset.

    tcrown: Otapa nyt vielä uusiksi ja hitaammin että tällainen yksinkertainenkin ihminen pysyy kärryillä. Miksi kaupungin pitäisi myydä maata autopaikoiksi selvästi halvemmalla kuin tonttimaaksi?

    Helsinki näyttää myyneen Kampista tonttimaata n. 3500 euroa per tonttineliö. Todellisuudessa parkkipaikan koko on reilusti toistakymmentä neliötä. Eli sanotaan vaikka niin, että se keskustan parkkipaikka maksaisi 40 000 euroa. Vieläkö luulet jonoa löytyvän? Onko sadan euron vuosivuokra kohtuullinen 40 000 euron tontista?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  77. JouniL kirjoitti 1.9.2012 kello 11:09

    Ei rakentajan tappiot kuulu kaupungille ihan perus markkinatalouden oppien mukaan.

    Osmo Soininvaara:
    Liian vanha todistaa esimerkillään juuri sitä, mitä olen yrittänyt sanoa. Auropaikkanormi pakottaa järjettömiin investointeihin.
    Arabianrannan hallipaikkojen hinta on markkinahinta, joka määräytyy sen perusteella, mitä niistä suostutaan maksamaan. En tiedä, mistä hallista puhut, mutta sinne on hallipaikkoja rakennettu pakolla, ei markkinaehtoisesti. Rakentajalleen nämä pakolliset paikat ovat perin tappiollisia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  78. Osmo Soininvaara kirjoitti 1.9.2012 kello 11:50

    Kyllä ne vähän ovat kaupungin asia, koska kaupunki on kaavamääräyksellä käskenyt tehdän järjenvastaisen investoinnin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  79. JouniL kirjoitti 1.9.2012 kello 11:10

    Kadunvarsipaikat saavat olla vain tilapäiseen käyttöön ei vakituiseen.

    Osmo Soininvaara:
    Jokin mittasuhde. Kadunvarsipaikat eivät riitä alkuunkaan täyttämään nykyistä pysäköintinormia.
    Sinänsä se normi, johon kadunvarsipaikat riittävät, riittää ainakin Katajanokalla aivan mainiosti. Asunnot eivät ole jääneet tyhjilleen, vaikka pysäköintipaikkoja ei ole.
    Sinänsä tuo kadunvarsipaikan hinta on tuossa hehtaarilla. Nythän se maksaa 8,75 euroa kuukaudessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  80. toke kirjoitti 1.9.2012 kello 15:17

    Osmo Soininvaara:
    toke.
    Kerro miten teet parkkipaikan halvalla, kun lähtöoletukseksi otetaan, että menetetystä rakennusoiukeudesta pitää maksaa 1000 euroa neliöltä eikä räystäskorkeuksia voi nostaa, koska jos voisi, palataan uudestaan kysymykseen menetetystä rakennusoikeudesta.

    Jos kadunvarsiparkkipaikka vie 7 neliötä ja kaupunki myy paikan 20k€:lla, niin eikö hinta ole aika paljon parempi kuin 1k€/m2?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  81. Osmo Soininvaara kirjoitti 1.9.2012 kello 16:49

    Rakennusoikeus oli siis kerrosneliöitä. Kahdeksankerroksessa talossa on kahdeksan kerrosta, jolloin maa-alalle tulee kahdeksankertainen hinta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  82. JouniL kirjoitti 1.9.2012 kello 16:33

    Jos tarktoita määräystä parkkipaikoista.

    Rakentaja vastaa omasta bisneksestään, eli rakentaa taloja jotka myy ja jolla toiminta on kannattavaa. Eli tekee vain mikä kannattaa tai kohta ei tee mitään.

    Jos on järjenvastaista niin sitten vain jää tekemättä. Tai sitten myymättä. Lopputulos on se että rakennukset jää rakentamatta.

    Jos asuntoja ja muuta ei ole tarvittavaa määrää on kai sitten kaupungin vastuulla.

    Eiköhän ole paras kaavoittaa hiukan reippaasti ja jos näyttää ettei rakennuksia tule pitää miettiä missä vika.

    Antaa markkinoiden toimia ainakin vähänkin isommassa paikassa jossa esimerkiksi rakennetaan vaikka useampi asunto vuodessa.
    Eiköhän Helsinki ole tämmöinen isompi.

    Osmo Soininvaara:
    Kyllä ne vähän ovat kaupungin asia, koska kaupunki on kaavamääräyksellä käskenyt tehdän järjenvastaisen investoinnin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  83. tcrown kirjoitti 1.9.2012 kello 19:28

    toke: Jos kadunvarsiparkkipaikka vie 7 neliötä ja

    Mikä ihmeen 7 neliötä? Eihän siihen mahdu edes farmarigolffi (ilman sivupeilejä 4.5 * 1.8 = 8m2. Se miten tuo farmarigolffi saadaan edes tuohon 8 neliön ruutuun ja/tai ovet auki, on mielenkiintoinen kysymys.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  84. toke kirjoitti 1.9.2012 kello 21:49

    tcrown: Mikä ihmeen 7 neliötä? Eihän siihen mahdu edes farmarigolffi (ilman sivupeilejä 4.5 * 1.8 = 8m2. Se miten tuo farmarigolffi saadaan edes tuohon 8 neliön ruutuun ja/tai ovet auki, on mielenkiintoinen kysymys.)

    Aa, okei, laitetaan sitten vaikka 11 m2 eli pituus 5,5m. Jos paikat ovat peräkkäin ja jokaiselta jää puol metrii tyhjää molempiin päihin, niin ehkä sullakin taskuparkki onnistuu 6,5m:n tilaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  85. Osmo Soininvaara kirjoitti 2.9.2012 kello 8:21

    toke. Lisäksi väylä, joita pitkin parkkiruutuun pääsee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  86. toke kirjoitti 1.9.2012 kello 21:59

    Pyöräilijäautoilijajalankulkija:

    En laittaisi yhtäläisyysmerkkiä kerrostaloasuntorakentamisen katteiden ja parkkiluolien tuoton välille.

    Ongelmahan tulee siitä, että asuntojen hinnat ovat niin hurjat, että ilman kummempia mukinoita suostutaan siihen, että parkkipaikka maksaa 50k€, eikä vaadita huokeampaa vaihtoehtoa tilalle.

    Mutta jos nyt hakis sitä huokeampaa vaihtoehtoa: kuinka monta parkkipaikkaa keskiverto Jätkäsaaren korttelin pitää rakentaa?
    Paljonko jää uupumaan, jos puolet rakennuspinta-alasta (puolet maantasaisesta kerroksesta ilman mitään ramppeja)) on autotallia ja lisäksi koko korttelia kiertää kadunvarsiparkkipaikat?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  87. toke kirjoitti 1.9.2012 kello 22:01

    Osmo Soininvaara:
    Rakennusoikeus oli siis kerrosneliöitä. Kahdeksankerroksessa talossa on kahdeksan kerrosta, jolloin maa-alalle tulee kahdeksankertainen hinta.

    Syökö parkkipaikka rakennusoikeutta?
    Entä autotalli asuinneliöiden rakennusoikeutta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  88. toke kirjoitti 1.9.2012 kello 22:09

    tcrown:
    Helsinki näyttää myyneen Kampista tonttimaata n. 3500 euroa per tonttineliö. Todellisuudessa parkkipaikan koko on reilusti toistakymmentä neliötä. Eli sanotaan vaikka niin, että se keskustan parkkipaikka maksaisi 40 000 euroa. Vieläkö luulet jonoa löytyvän? Onko sadan euron vuosivuokra kohtuullinen 40 000 euron tontista?

    Jos hinta tosiaan on 3500€/tonttineliö, niin kai silloin parkkiluola jo onkin taloudellinen vaihtoehto. Tai kellari heti maanpinnan alla, jos uutta taloa rakennetaan. Mutta onko millään näistä kyseessä olevista uusista asuinalueista tuollaista tonttihintaa?

    Ja jos on, niin vaikeahan se on kuvitella mitään kohtuuhintaista asumista alueelle, vaikka kokonaan ilman autopaikkoja.
    Toisaalta kaupunkihan itse määrittää tonttineliön hinnan ja voi siten myös mahdollistaa sekä halvemmat asunnot että parkkipaikat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  89. JouniL kirjoitti 2.9.2012 kello 8:33

    Tässä näytettään takerrutun rakentamiseen kustannuksiin joka on grynderin asia.

    Kannattaa muistaa että hinta määräytyy markkinoilla. Käytännössä hinta Helsingissä on niin korkea kuin pankki suostuu antamaan rahaa.

    Vertailuksi voitte katsoa Applen Iphone ja Nokian puhelimia. Kustannuksia ja hintoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  90. Osmo Soininvaara kirjoitti 2.9.2012 kello 9:08

    Helsingissä on myös Hitas-säänneltyjä asuntoja ja ARA-asuntoja, joiden hinnat ja vuokrat ovat kustannusperusteisia. Vaopaarahotteisten talojen maanvuokra tai myyntihinta kilpailutetaan, jolloin lasku järjettömistä kaavamääräyksistä menee kaupungille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  91. JouniL kirjoitti 2.9.2012 kello 9:18

    Siis mitenkä ne kustannukset menevät kaupungille?
    En valitettavasti tunne asiaa.
    Jos kaupunki omistaa tontin niin eikö kysymys ole nollasummapelista jossa olisi selkeämpi että Grynder vastaa rakentamisesta kokonaan parkkipaikkoineen. Muuten taitaa tulla sekametelisoppa.
    Kaupungin rooli on tarjota asukkailleen mahdollisimman hyvä asuinympäristö, eikä maksimoida omia katteita.

    Hitas ja ARA ovat varmasti eri asia. Jos puhutaan autopaikoista niin sitten minunkin mielestä voidaan niitten tarpeellisuudesta keskustella. Periaatteellisest en tiedä tarvitsisiko autopaikkoja olla ollenkaan. Voisiko vaikka alueellisesti olla yksityisiä pysäköinti laitoksia josta sitten markkinahintaan voi vuokrata. USA:ssa on ainakin pysäköintitaloja kaupungissa siellä sun täällä. Julkinenkin on joka tapauksessa varmasti joka puolella Helsinkiä olemassa. Julkinen kai lähtökohtaisesti pitäisi tarjota palvelu ainakin työssä käyntiä varten tämmöisillä alueilla. Iltahuvitukset on enemmän jokaisen oma asia.

    Osmo Soininvaara:
    Helsingissä on myös Hitas-säänneltyjä asuntoja ja ARA-asuntoja, joiden hinnat ja vuokrat ovat kustannusperusteisia. Vaopaarahotteisten talojen maanvuokra tai myyntihinta kilpailutetaan, jolloin lasku järjettömistä kaavamääräyksistä menee kaupungille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  92. JouniL kirjoitti 2.9.2012 kello 9:41

    Tietysti Helsingissä on myös erityisongelma. Lontoossa käyttivät nimitystä “Key Workers”. Esimerkiksi hoitohenkilökunta jonka tuloilla ei oikein asumista saa järjestettyä. Tai ainakin oli kymmenisen vuotta sitten kun jouduin mukaan ratkomaan asiaa.

    Jos antaa tukea valuu se helposti hintoihin ja käy hyödyttömäksii.

    Ainoa toimiva olisi tarjonnan lisääminen niin että hintataso saadaa siedettäväksi. Se on varmasti hidas prosessi ja vastustajiakin löytyy.

    Eli kaavoitetaan ja annetaan lupia hiukan yli tarjonnan, niin hintataso lähtee laskemaan. Kohtuullisest hinnat vain on lopulta parasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  93. lurkki kirjoitti 2.9.2012 kello 10:49

    ‘laitetaan sitten vaikka 11 m2’ (toke)
    Ihan parilla googletuksella löydän mittoja, jotka ovat aina kolmenkymmenen neliömetrin luokkaa per parkkipaikka, laskettuna niin, että jaetaan parkkialueen koko parkkipaikkojen kesken. Amerikkalaisia laskelmia, siis eivät mistään viherpiipertäjälandiasta vaan juurikin yksityisautoilevan vapaan valkoisen miehen paratiisista. Jos uskot laskelmiisi, sinulla on jopa kansainvälistä kiinnostusta herättävä keksintö, kun näytät koko maailmalle, miten niitä parkkialueita oikein pitää suunnitella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  94. tcrown kirjoitti 2.9.2012 kello 11:10

    toke: Aa, okei, laitetaan sitten vaikka 11 m2 eli pituus 5,5m. Jos paikat ovat peräkkäin ja jokaiselta jää puol metrii tyhjää molempiin päihin, niin ehkä sullakin taskuparkki onnistuu 6,5m:n tilaan?

    Sitten kun vielä otat huomioon, että jo se farmarigolffi peileineen on yli kaksi metriä leveä, ja liikenteeseen ja epätäydellisille taskuparkkeeraajille pitää jättää vähän enemmän kuin sunnuntaihesari marginaalia. Ja suojatien kohdalle ja eteen tilaa. Ja pihaanajot pitää jättää tyhjäksi. Ja tuskin nuo risteykset ja pihaanajot on mitoitettu niin, että parkkipaikat mahtuvat optimaalisesti.

    toke: Jos hinta tosiaan on 3500€/tonttineliö, niin kai silloin parkkiluola jo onkin taloudellinen vaihtoehto. Tai kellari heti maanpinnan alla, jos uutta taloa rakennetaan. Mutta onko millään näistä kyseessä olevista uusista asuinalueista tuollaista tonttihintaa?

    http://www.hel.fi/static/public/hela/Kiinteistolautakunta/Suomi/Paatos/2012/Kv_2012-06-28_Klk_13_Pk/BD8D48DB-1D60-49E7-8FD5-90875C932CB2/Leppasuon_kerrostalotonttien_13414-20_ja_13414-21_.html

    Tuosta voit laskea. Noissa numeroissa on jossain kohtaa itseasiassa virhe, tonttien 20 ja 21 numerot on jotenkin sekaisin. Tontti 21 joka tapauksessa on maksanut joko n 6000 tai 8000 euroa per tonttineliö. Tontti 20 joko sen 3500 tai 5000. Tuolla 6000 euron neliöhinnalla se kadunvarsiparkkipaikka on sitten sinunkin numeroillasi sellaiset 66 000 euroa (todellisuudessa 100 000 lienee lähempänä totuutta). Montako laitetaan pakettiin?

    Kyllä, parkkiluola on kilpailukykyinen vaitoehto. Kysymys on siitä, kuka edes sen maksaa, kadunvarsipaikoista puhumattakaan?

    Ja jos on, niin vaikeahan se on kuvitella mitään kohtuuhintaista asumista alueelle, vaikka kokonaan ilman autopaikkoja.
    Toisaalta kaupunkihan itse määrittää tonttineliön hinnan ja voi siten myös mahdollistaa sekä halvemmat asunnot että parkkipaikat.

    Eihän kerrosneliö noilla tonteilla ole kuin 1500-1700 euroa. Se matematiikka on tällä palstalla aiemminkin käyty läpi, että kun nuo muutetaan myyntineliöiksi poistamalla rappukäytävät ym, rakennetaan pakolliset parkkipaikat (500 eur/myyntineliö) ja rakennetaan se mökki siihen tontille (reilu pari tonnia per myyntineliö), niin kun rakennusyhtiö ei rakenna kun ei mene kaupaksi kymppitonnilla per neliö, niin selitykseksi jää joku kartellinomainen markkinavirhe.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  95. a_l kirjoitti 2.9.2012 kello 12:27

    Jos jokainen Jätkäsaareen normin mukaan rakennettu parkkipaikka tulee käyttöön, niin millä ilveellä nuo autot mahtuvat sieltä ruuhka-aikaan kulkemaan? Jätkähän on liikenteellisesti melkoinen sumppu.

    Toisin sanoen määrätään rakentamaan älyttömän kalliita parkkipaikkoja joista kukaan ei ole halukas maksamaan, autoille, jotka eivät mahdu kulkemaan. Tähän ei eläin pysty.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  96. spottu kirjoitti 2.9.2012 kello 13:46

    toke: Mutta jos nyt hakis sitä huokeampaa vaihtoehtoa: kuinka monta parkkipaikkaa keskiverto Jätkäsaaren korttelin pitää rakentaa?

    Tämäkin kysymyksenasettelu on seurausta vaikeasti ymmärrettävästä suunnittelun logiikasta:

    Lähtökohta: kantakaupungin kyljessä sijaitseva tasainen täytemaa josta esteetön läpivienti (ratakuilu) Kampin keskusta ja suunniteltua Pisara-asemaa sivuten rautatieasemalle.

    Ratkaisu: hyödynnetään ratakuilun syvyydestä kolmisen metriä kevyen liikenteen väylänä, rakennetaan hidasratikkayhteys taistelemaan pintatilasta autojen / lumen kanssa, ja irroitetaan Jätkäsaari kaupunkirakenteesta leventämällä Mechelininkatu moottoritien levyiseksi. Pisteenä i:n päälle Pisara-asemalta suunnitellaan vedettäväksi kuiluun yhteys jota ei saa käyttää eli nimetään se varauloskäynniksi. Ei ihme että auton hankinta alkaa kiinnostaa, ja parkkipaikkakysymys nousee keskiöön kun on rakennettu lähiö keskelle kaupunkia.

    Pysäköintikysymys muuttuu toisarvoiseksi heti kun yhteydet ovat hyvät eli käytännössä kävelyetäisyydellä palveluista ja raskasraiteesta. Kävelyetäisyys edellyttää kävely-ympäristöä, ja toteutuu esimerkiksi Punavuoressa ja Töölössä mutta ei välillä Jätkäsaari-Kamppi. Jätkäsaari-Ruoholahti on mukavampi, mutta sielläkin yksi uloskäynti lähempänä kanavaa parantaisi tilannetta, ja asemaan integroitu kanavan alitus tyyliin Greenwich – Isle of Dogs vielä lisää suojaamaan loppusyksyn ja alkutalven lounaistuulipäiviltä.

    Pysäköintipaikat lakkaavat olemasta ongelma kun niille on realistinen vaihtoehto siinä todellisuudessa missä kustannukset mielletään aikana, vaivana ja mielipahana eikä rahana. Tämän todellisuuden realiteetit tuntuvat vaan olevan Helsingin joukkoliikennesuunnittelussa täysin tuntemattomia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  97. tiedemies kirjoitti 2.9.2012 kello 17:29

    Kaupunki “määrittelee” hinnan? Jos kaupunki myy tai vuokraa maata halvemmalla kuin huutokauppaamalla saisi, se antaa veronmaksajan rahaa pois. Joka ikinen sentti joka jää keräämättä, oli kyse sitten hintasäännöstellyistä asunnoista tai tonttimaasta, on pois veronmaksajalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  98. toke kirjoitti 2.9.2012 kello 18:18

    JouniL:
    Kannattaa muistaa että hinta määräytyy markkinoilla.

    Onko tonttimaan neliöhinta Jätkäsaaressa, Kalasatamassa tai Ostersyndomissa määräytynyt markkinoiden mukaan? Jos, niin miten?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  99. Osmo Soininvaara kirjoitti 2.9.2012 kello 18:47

    toke
    Tonttejua luovutetaan tarjouskilpailun perusteella, siis säätelemättömään tuotantoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  100. tcrown kirjoitti 2.9.2012 kello 19:30

    Osmo Soininvaara: Tonttejua luovutetaan tarjouskilpailun perusteella, siis säätelemättömään tuotantoon.

    Siitä kuinka paljon tuolla prosessilla on tekemistä markkinoiden kanssa voinee olla useampaakin eri mieltä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  101. Viherinssi kirjoitti 2.9.2012 kello 21:22

    tiedemies:
    Kaupunki “määrittelee” hinnan? Jos kaupunki myy tai vuokraa maata halvemmalla kuin huutokauppaamalla saisi, se antaa veronmaksajan rahaa pois. Joka ikinen sentti joka jää keräämättä, oli kyse sitten hintasäännöstellyistä asunnoista tai tonttimaasta, on pois veronmaksajalta.

    Näin kyllä. Sen lisäksi kaupunki on samalla määräävässä markkina-asemassa oleva myyjä ja pääsee määrittelemään myytävän tavaran (krs-m2) määrän.

    Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että yksittäisten tonttien kaupassa kaupungin pitäisi heittää rahaa hukkaan. Jossain vaiheessa kuitenkin kaupunki joutuu optimoimaan jotain muutakin kuin omaa tonttikauppojensa tuottoa.

    Jossain määrin kuitenkin “kohtuuhintaisen asumisen” metsästäminen on vähän epärealististakin hommaa. Markkinatalous huolehtii siitä, että parhaisiin asuntoihin on varaa vain varakkaimmilla. Jos tätä systeemiä lähdetään sörkkimään, saadaan julmettu määrä epätasa-arvoa aikaan tuetun asumisen piirissä.

    Jos sairaanhoitajalla ei ole varaa asua riittävän lähellä sairaalaa, sairaalalle alkaa tulla vaikeuksia saada hoitajia. Sitten maksetaan hoitajille lisää rahaa, jonka jälkeen hoitaja itse voi valita, haluaako asua lähempänä vai kärsiikö lisärahalla pitkän työmatkan. Sama koskee sitä kaupan kassaa. Sitten voi käydä niin, että sairaalan kannattaa etsiä itselleen edullisempi sijainti. Kauppa joko nostaa hintojaan tai lopettaa toimintansa. Kummassakin tapauksessa tämä on alueen asuntojen hintoja hillitsevä tekijä.

    Tosin on tähän problematiikkaan toinenkin ratkaisu. Annetaan asuntokannan muuttua paikallisestikin sellaiseksi, että joukossa on väljää luksusta ja ahdasta muovimattoa. Sitten on herrasväen ja palvelijoiden kämpät. Tämäkin on historiallisesti ja maantieteellisesti nykyisestä poikkeavissa positioissa hyvinkin koeteltu ratkaisu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  102. Tiedemies kirjoitti 3.9.2012 kello 3:04

    Asunnontuotantoon liittyy tietty koordinaatio- ja ulkoisvaikutusproblematiikka. Periaatteessa kysyntä ja tarjonta määrittävät hintatason ja tuotettujen asuntojen määrän, mutta kun maata ei synny lisää mistään, niin sen hinta on se, joka eniten elää.

    Jos nyt ajatellaan kuntaa tai kaupunkia jonkinlaisena klubina tai osuuskuntana tms, jonka tehtävänä on tuottaa omille jäsenilleen hyvä lopputulos, niin homma muuttuu vähän erimoiseksi kuin mitä yllä kuvailin. Kun olennaista kuntalaisten kannalta on kaksi asiaa: Se, mitä siitä maapläntistä saadaan ja se, mitä siihen rakennetaan. Mitä enemmän tällaisia maaplänttejä on, ja mitä kauempana arvokkaimmista paikoista operoidaan, sitä vähemmän tätä jälkimmäistä periaatteessa pitää ajatella. Triviaali (ja vähän huono) esimerkki voisi olla, että jos joku haluaisi perustaa kaatopaikan keskustaan ja olisi siitä kovasti valmis maksamaan. Ulkoishaitta on ilmeinen, joten se pitää ottaa huomioon.

    Yleisestiottaen karsastan lähinnä sellaista ajatusta, että joku porukka jossain suunnittelee ja koettaa päättää millainen kaupunki pitäisi rakentaa. Ilmiöiden kustannuksia ja hyötyjä tietty pitää punnita. Osmo on minusta oikeassa kun vastustaa esimerkiksi pysäköintipaikkojen normittamista; on sangen hullua että “oikeistolla” on käsitys että suunnitelmatalous on tosi hyvä idea tässä asiassa.

    Normit ovat kuten miten tyydyttävästi toimiva ratkaisu sellaisten ongelmien ratkaisemisessa, jossa on ulkoisvaikutus joka jää muiden maksettavaksi mutta jossa sitä ei voi mitenkään hintaan sisällyttää tai mitata. Koska en yhtään tajua, miten auton omistamisella voisi olla edes periaatteessa positiivinen ulkoisvaikutus, niin en myöskään ymmärrä miksi ihmeessä normeilla auton omistamista pitäisi tukea. Kai tässä voidaan ajatella että on joku sellainen ajatusmalli, että ihmiset ovat niin tyhmiä ja lyhytnäköisiä, etteivät osaa tehdä päätöksiä itse. Mutta kun sekään ajatus ei oikein istu siihen retoriikkaan jota nämä kaverit yleensä harrastavat.

    Tämä siis kommentiksi siitä, että jos maasta saa paremman hinnan ilman autopaikkanormia kuin sen kanssa, niin normi on pois sairailta lapsilta ja vanhuksilta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  103. Osmo Soininvaara kirjoitti 3.9.2012 kello 9:52

    mutta kun maata ei synny lisää mistään, niin sen hinta on se, joka eniten elää.

    Maata ei synny lisää (Tosin Jätkäsaaressa tämänkään ei pidä paikkaansa) mutta kaupunkimaata voi valmistaa lisää. Tältä osin insentiivit ovat aivan vinksallaan, ellei kaupunki omista maata kokonaan. Jos jokin raideinvestointi tuo tiettömän erämään osaksi kaupunkimaata, aina löytyy niitä, joiden mielestä hyöty tästä kuuluu kokonaisuudedssaan sille yksityiselle maanomistajalle, jonka maat nyt vain sattuivat olemaan sen aseman vieressä. Asian on lainsäädännöllisesti harmaalla vyöhykkeellä, sillä osan kaavoituyshyödystä voi rahastaa yhteiskunnalle, mutta vain osan. Niinpä moni järkjevä hanke jää toteutumatta. Tästä syystä jää myös Histassa, koska yksityiset maanomistajat eivät suostu rahoittamaan riittävässä määrin infrainvestointeja. Tosin en muutenkkaan ole varma Histan järkevyydestä.

    Koska en yhtään tajua, miten auton omistamisella voisi olla edes periaatteessa positiivinen ulkoisvaikutus, niin en myöskään ymmärrä miksi ihmeessä normeilla auton omistamista pitäisi tukea.

    Tämä uskoisvaikutus oli alunperin negatiivisen ulkoisvaikutuksen torjuminen. Kun kadunvarsipysäköinti on käyhtännössä ilmaista ja kun kadunvarsipaikoista on pulaa, ei haluta uusien talojen autoilijoita lisäämään yhteismaan ongelmaa. Tässä on tietysti teoreettinen virhe. Negatiivista ulkoisvaikutusta ei pidä torjua tukemalla sen vaihtoehtoa vaan verottamjalla negatiivista ulkoisvaikutusta. On muuten myös sovellettavissa kysymykseen julkisen liikenteen subventoimisesta, jotta autoja käytettäisiin vähemmän.
    Tuo yhteismaan ongtelma menee rikki Jätkäsaaressa, koska siellä ei ole ilmaista asukaspysäköintiä, jota pysäköintipaikattomat voisivat sabotoida. Ulkoisvaikutuksiski jää kokoomuksen äänestäminen ja kuviteltu korkeampi tulotaso.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  104. Liian vanha kirjoitti 3.9.2012 kello 8:15

    “Jos sairaanhoitajalla ei ole varaa asua riittävän lähellä sairaalaa, sairaalalle alkaa tulla vaikeuksia saada hoitajia. Sitten maksetaan hoitajille lisää rahaa, jonka jälkeen hoitaja itse voi valita, haluaako asua lähempänä vai kärsiikö lisärahalla pitkän työmatkan.”

    Ei kun tuodaan hoitajat Espanjasta, Filippiineiltä, Venäjältä etc
    He tyytyvät asumaan kimppa-asunnoissa ,yksiössä 2-4 henkeä .Tällaiseen ei saa asumistukea

    .Ja maahanmuuttajan palkkakin on vain 60 % suomalaisen palkasta,joten silläkin säästetään

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  105. Liian vanha kirjoitti 3.9.2012 kello 8:19

    “toke. Lisäksi väylä, joita pitkin parkkiruutuun pääsee.”

    Maailmalla käytetään pater-noster tyyppisiäkin pysäköintitaloja,jos tilaa pitää säästää.

    Eli autot ovat varstopiluttuissa ja kone nostaa ja laskee auton alatasolle

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  106. Liian vanha kirjoitti 3.9.2012 kello 8:29

    “Liian vanha todistaa esimerkillään juuri sitä, mitä olen yrittänyt sanoa. Auropaikkanormi pakottaa järjettömiin investointeihin.
    Arabianrannan hallipaikkojen hinta on markkinahinta, joka määräytyy sen perusteella, mitä niistä suostutaan maksamaan. ”

    Ennemminkin se todistaa, että yksityinen parkkilaitos ei pärjää kilpailussa kaupungin “ilmaisten ” paikkojen kanssa.

    Markkinahinnnan määrää kaupunki,ei markkinat

    Arabianrannassakin pysäköintipaikat on levitelty maan pintaan ja tuhlattu maksimaalinen määrät tonttitilaa.

    Asia olisi voitu hoitaa muutamalla parkkitalolla kuten esim Singaporessa .

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  107. JouniL kirjoitti 3.9.2012 kello 9:43

    Oliko tuo vitsi?
    Minusta huono sellainen. Vielä nimettömänä, kun ei uskalla kertoa kuka on….

    Liian vanha:
    “Jos sairaanhoitajalla ei ole varaa asua riittävän lähellä sairaalaa, sairaalalle alkaa tulla vaikeuksia saada hoitajia. Sitten maksetaan hoitajille lisää rahaa, jonka jälkeen hoitaja itse voi valita, haluaako asua lähempänä vai kärsiikö lisärahalla pitkän työmatkan.”

    Ei kun tuodaan hoitajat Espanjasta, Filippiineiltä, Venäjältä etc
    He tyytyvät asumaan kimppa-asunnoissa ,yksiössä2-4 henkeä .Tällaiseen ei saa asumistukea

    .Ja maahanmuuttajan palkkakin on vain 60 % suomalaisen palkasta,joten silläkin säästetään

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  108. Mikko kirjoitti 3.9.2012 kello 10:54

    Jos Jätkäsaaren tonttien markkinahinta kiinnostaa: Kunhan Lemminkäinen saa pystyyn ja myyntiin Paasirannan vapaarahoitteiset talonsa, tiedämme enemmän. Nimittäin ‘melkein’ markkinahinnan. Lemminkäinen on sopinut maksavansa 33% asuntojen myyntihinnasta tonttimaksuna kaupungille. Tietenkin tuollainen sopimus on sinällään typerä, suora huutokauppa olisi ollut kaupungille parempi. Mutta: sopii veikata ao. merenrantatalojen hintatasoa, 9000-11000 e/m2? Eli tontin arvo yli 3000 e/m2? Ehkäpä…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  109. Osmo Soininvaara kirjoitti 3.9.2012 kello 11:36

    Tuo 33 % myyntihinnasta on funktiomuotona aivan väärä. Oikea olisi lähellä sataa prosenttia hinnasta, joka ylittää kohtuulliset rakennnuskusannukset. Jossain susirajalla (susi on nähty mm. Espoossa) on selvää, ettei tontti voi mkasaa puolta rakentamiskustannuksista ja taas Jätkäsaaren kärjessä tällainen hinnoittelu on arveluttava lahjoitus rakennusliikkeelle. Onko se muuten velattomasta hinnasta, vai voiko asiaa manipuloida lainoittamalla asunnon sataprosenttisesti, jolloin myyntihinta on lähellä nollaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  110. Mikko kirjoitti 3.9.2012 kello 13:24

    “Oikea olisi lähellä sataa prosenttia hinnasta, joka ylittää kohtuulliset rakennnuskusannukset”
    Niinpä. Tuohonhan taloustieteilijät ovat puuttuneet, katso esim. Marko Terviön ‘Kuinka (ei) myydä maata’, http://blog.hse-econ.fi/?p=4350 Tavoitteeseesihan päästäisiin huutokaupalla tontista, mutta jostain syystä kaupunki lanseerasi ‘prosenttihuutokaupan’. Kuulemma suurena uudistuksena.
    PS. Ensimmäinen prosenttitontti on muuten kaupan: Kaanaankatu 9, http://www.hel.fi/hki/kv/fi/Uutiset (juttu 30.12.2011). 28% noin 6200e/m2 keskihinnasta tekee n. 1800e/m2

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  111. Liian vanha kirjoitti 3.9.2012 kello 16:26

    “Oliko tuo vitsi?
    Minusta huono sellainen. Vielä nimettömänä, kun ei uskalla kertoa kuka on….”

    Ei ole, seuraa vähän maailman menoa

    “Hus palkkaa hoitajia Filippiineiltä”
    http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/hus-palkkaa-hoitajia-filippiineilta/2009/03/844697

    http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Hoitajia+tarjottu+Hyksiin+Kiinaa+ja+Intiaa+my%C3%B6ten/1135263058205

    “60 euroa 12 h työpäivästä – näin Suomi teettää töitä”

    http://www.taloussanomat.fi/tyomarkkinat/2010/08/18/60-euroa-12-h-tyopaivasta-nain-suomi-teettaa-toita/201011358/12

    “Ulkomaalainen saa huonompaa palkkaa useimmilla aloilla”

    http://www.stat.fi/artikkelit/2009/art_2009-04-14_001.html?s=0#4

    “Clapano ei kuitenkaan ole tuntenut oloaan yksinäiseksi, sillä hän jakaa asunnon muiden Filippiineiltä tulleiden kanssa.”

    http://www.tesso.fi/content/filippiinil%C3%A4inen-sairaahoitaja-p%C3%A4rj%C3%A4%C3%A4-hyvin-vanhusten-hoitokodissa

    http://www.iltalehti.fi/asuminen/2012081415951780_an.shtml

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  112. toke kirjoitti 5.9.2012 kello 1:37

    tiedemies:
    Kaupunki “määrittelee” hinnan? Jos kaupunki myy tai vuokraa maata halvemmalla kuin huutokauppaamalla saisi, se antaa veronmaksajan rahaa pois. Joka ikinen sentti joka jää keräämättä, oli kyse sitten hintasäännöstellyistä asunnoista tai tonttimaasta, on pois veronmaksajalta.

    Niin että raha ratkaisee taas kaiken?

    Ei kai kaupungin tehtävänä tässä ole rahastaa maksimaalisen paljon, vaan aikaansaada mahdollisimman hyvä kaupunginosa?

    Se ei ehkä synny nykyisellä parkkimitoituksella, mutta ei varmasti myöskään tuijottamalla vain maksimaalista rahatuottoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  113. toke kirjoitti 5.9.2012 kello 2:42

    Ihan vaan noviisi-out-of-the-box-thinking-pälkähdyksenä: jos tuosta tontinmyyntihinnan funktiosta on eriäviä mielipiteitä, niin onko koskaan ajateltu, ettei tonttia myytäisikään rakennuttajalle, vaan vasta osakeyhtiölle sen jälkeen kun rakennuttaja on sen asunto-osakkaille luovuttanut?

    Eli erotettaisiin talon ja tontin kaupat kokonaan toisistaan. Ei ainakaan tarttis spekuloida saiko rakennuttaja tontin liian halvalla tai mikä prosentti osakkeiden myyntihinnasta tai “kohtuullisista rakennuskustannuksista” ja “kohtuullisesta liikevoitosta” olisi oikea…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  114. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.9.2012 kello 8:11

    toke
    ON väöhän vaikea järjestää tarjouskilpailua tontista, kun talko on on rakjennettu.
    Minä en näe muuta korruptioepäilyt läpäisevää keinoa kuin huutokaupata kovanrahan tontit. Huutokauppa voi koskea kolema eri asiaa
    a) Myydään tontti euromääräisellä hinnalla
    b) vuokrataan tontti indeksiin sidotulla vuokralla
    c) myydään vuokrasopimus, jossa indeksisidonnainen vuokra on kiinteä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  115. toke kirjoitti 6.9.2012 kello 16:05

    Osmo Soininvaara:
    toke
    ON väöhän vaikea järjestää tarjouskilpailua tontista, kun talko on on rakjennettu.

    Jos tontti myydään sillä olevalle taloyhtiölle, niin mihin sitä huutokauppaa tarvitaan?

    ASuntokauppa helsingissä on muutenkin niin kauakana vapaista markkinoista, ettei ole mitään järkeä pitää kiinni kuvitteellisesta huutokaupan autuaallisesta markkinaehtoisuudesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus