Investointien ajoitus ja negatiivinen reaalikorko

Helsin­gin taloushallinto on paina­mas­sa pani­ikki­nap­pu­laa kaupun­gin velkataakan vuok­si. On paljon asioi­ta, joi­ta voitaisi­in tehdä halvem­mal­la tai jät­tää kokon­aan tehtäväk­si. Säästöko­hteek­si ollaan kuitenkin otta­mas­sa myös vält­tämät­tömien investoin­tien lykkäämi­nen. Sitä on vaikea pitää järkevänä aikana, jol­loin kaupun­ki saa lainaa negati­ivisel­la reaalikorolla.

Negati­ivisen reaa­liko­ron olois­sa investoin­tien lykkäämi­nen lisää meno­ja, vaik­ka tuona välikaut­e­na investoin­ti olisi täysin hyödytön. Kohoa­van kus­tan­nuk­sen lisäk­si menetetään hyö­ty, joka investoin­nista, vaikka­pa sil­las­ta, väli­aikana koituisi.

Uusien asuinaluei­den infra­struk­tu­uri­in kohdis­tu­vat lykkäyk­set ovat omaan jalka­an ampumista myös toista kaut­ta. Helsingillä on tekeil­lä erit­täin hieno­ja asuinaluei­ta sata­mal­ta vapau­tuvil­ta alueil­ta sekä Kru­unuvuoren rannal­ta ja toiv­ot­tavasti myös Öster­sun­domista. Niiden avul­la se tulee kohen­ta­maan ase­maansa yhä raais­tu­vas­sa verokil­pailus­sa. Kaupun­ki hyö­tyy aluei­den vetovoimaisu­ud­es­ta myös maanomistajana.

Tieto infra­hankkei­den jäämis­es­tä pitkäk­si aikaa kesken­eräisik­si heiken­tää aluei­den vetovoimaisu­ut­ta. Tämä tarkoit­taa alem­paa maan hin­taa tai vuokraa, mikä tarkoit­taa vähem­män vaa­ti­vaisia asukkaita.

Eri­tyis­es­ti Kru­unuvuoren­ran­nan ratikkasil­lan lykkäämi­nen oli val­lan hölmöä, mut­ta ei niin hölmöä kuin olisi sen jät­tämi­nen kokon­aan rak­en­ta­mat­ta. On vähäistä suurem­pi ero maan hin­nas­sa, jos alue on lyhyen ratikka­matkan päässä keskus­tas­ta, kuin jos se on 17 kilo­metriä keskus­tas­ta heikko­ta­soisen liityn­täli­iken­teen ja hyvin ruuhkaisen autoli­iken­teen varas­sa. Jos sil­taa ei tehdä lainkaan, koko alue pitäisi suun­nitel­la uud­estaan niin kuin suun­nitel­laan kumipyöräli­iken­teen varas­sa ole­vat syr­jäiset  lähiöt. Jos sil­ta tehdään myöhem­min, luovute­taan ton­tit ensin hal­val­la ja sit­ten saadaan kuitenkin taakak­si sil­lan investointikustannukset.

Entä se Öster­sun­domin metro? Pitäisikö sitäkin lykätä?

Sen voisi rak­en­taa ehkä pikaratikkana ja liit­tää Jok­eri­in, mut­ta lykätä sitä ei voi tai koko alue lykkäy­tyy.  KHO:n päätös His­tas­ta merk­it­see, ettei Öster­sun­do­mi­akaan saa rak­en­taa ilman raideyhteyttä.

Sit­ten vielä se pysäköin­ti. Uusille alueille tulee pysäköin­tiä 500 – 1000 miljoo­nan euron edestä. Tässä ei ole mitään vikaa, jos uudet asukkaat arvosta­vat pysäköin­tipaikkaa niin paljon, että ovat valmi­it mak­samaan kodis­taan pysäköin­tipaikan kanssa 50 000 euroa enem­män kuin ilman pysäköin­tipaikkaa, mut­ta se koituu kaupun­gin mak­set­tavak­si, jos täl­laista halukku­ut­ta mak­saa ei löydy.

Kyl­lä. Kaupun­gin mak­set­tavak­si, sil­lä kaupun­ki omis­taa maan. Kallis kaavamääräys kap­i­tal­isoituu maan hin­taan sitä alentaen.

107 vastausta artikkeliin “Investointien ajoitus ja negatiivinen reaalikorko”

  1. Niin siis taloushallinto on sitä mieltä, että säästösy­istä ei ole vaaraa investoi­da uusien aluei­den rak­en­tamiseen, eli velka­an­tu­misen kuri­in saamisek­si investoin­te­ja pitää lykätä. Täh? 

    Esimerkik­si Jätkäsaa­res­sa kaupun­ki omis­taa maan ja siitä äärim­mäisen varovais­es­tikin arvoiden noin 700€ ker­rosneliö eli rapi­at 600 miljoon­aa euroa tont­tien myyn­ti­t­u­lo­ja tai vas­taavia vuokrat­u­lo­ja. En tiedä tarkalleen paljonko Jätkäsaaren infra mak­saa, mut­ta ei se nyt noin paljoa ole. Esimerkik­si se ratik­ka oli var­maan jotain 30 mil­liä sil­toi­neen kaikki­neen, ja olisi muuten mak­sanut ihan saman ver­ran vaik­ka olisi tehty kunnolla.

    Kysymys on siitä että Helsin­gin julkisen talouden ihmemaail­mas­sa investoin­nit tarkoit­ta­vat jotain ihan muu­ta kuin nor­maalis­sa talous­sanas­tossa. Kun yri­tys investoi vaik­ka toim­i­tiloi­hin niin aja­tus on se että täl­lä saadaan kas­vatet­tua toim­intaa mikä tuot­taa rahaa, ja usein tämä pyritään laske­maan auki. Jos joku taas sanoo investoivansa kah­teen tuop­pil­liseen niin se on vitsi.

    Helsin­gin talousarvios­sa taas investoin­ti tarkoit­taa käytän­nössä että käytetään rahaa ker­ran. Täysin samal­la viival­la on esimerkik­si koulu­jen kor­jauk­sia, jot­ka ei suo­raan tuo­ta mitään kaupun­gin kas­saan, ja tont­ti­maan puhdis­tusku­lu­ja jot­ka tuot­ta­vat tont­ti­maa­ta jon­ka voi myy­dä tai vuokra­ta. Siis kir­jaimel­lis­es­ti siinä mas­si­ivises­sa bud­jet­tikir­jas­sa ei ole mitenkään eritel­ty noi­ta kah­ta investoin­ti­tyyp­piä, siel­lä ei ole mitään takaisin­mak­suaiko­ja, tuot­to­laskelmia, tms.

    Epäilen että tässä on kyseessä on joku vul­gaari aseve­likom­pro­mis­si. Eli jotenkin niin että vasem­mis­tokan­ta on että investoin­te­ja pitää tarkastel­la tarpeel­lisu­u­den mukaan, tai muuten tehtäisi­in vaan kan­nat­tavia investoin­te­ja eikä van­hainkote­ja. Ikään kuin lisära­ha kan­nat­tavien investoin­tien kaut­ta olisi pois muus­ta, mitä se taval­laan onkin, kos­ka oikeis­to taas ajat­telee niin että mikä tahansa julki­nen rahankäyt­tö on lähtöko­htais­es­ti tuh­laus­ta ja siten min­i­moita­va. Tuos­ta näkökul­mas­ta on ihan järkevää että tui­jote­taan sitä että paljonko ote­taan velkaa eikä sitä mihin sitä käytetään.

    Tästä saadaan syn­teesinä että kaupun­ki ei saa ottaa velkaa, ja ainakaan sil­lä velal­la rahoite­tut investoin­nit eivät saa tuot­taa mitään.

  2. Vaikut­taa siltä että kaavamääräyk­set kulke­vat pahasti jäl­jessä kehi­tyk­ses­tä. Viikon­lop­un hesari ker­toi, että alle puo­let 18-vuo­ti­aista helsinkiläi­sistä omis­taa ajoko­rtin. Osa han­kkii sen myöhem­min, mut­ta läh­eskään kaik­ki heistä eivät osta autoa vaan kulke­vat mielu­um­min julk­isil­la. Lähiöis­sä kävel­lessä huomio­ta kiin­nit­tävät jo nyt val­ta­vat, puoli­ty­hjät parkki­talot. Siinä menee tont­ti­ti­laa ja rahaa hukkaan val­tavia määriä.

  3. Jos 60–70 km päähän Kol­men Sepän ‑pat­saas­ta on mah­dol­lista rak­en­taa uusien ase­makaa­va-aluei­den kun­tain­fra täysin tont­tien mynnistä/vuokrauksesta saatavil­la tuloil­la, niin luulisi sen ole­van mah­dol­lista Helsingis­säkin? Eli että investoin­nit mak­se­taan niiden kaut­ta välil­lis­es­ti saatavil­la tuloil­la, joil­loin investoin­tien net­to­vaiku­tuk­sen ei pitäisi kai­her­taa talous­toimis­toa? Toki Helsinki­in tarvit­ta­va kun­tain­fra on vaa­ti­vam­paa kuin kehyskun­nis­sa, mut­ta niin on kyl­lä raken­nu­soikeu­den arvokin stratosfäärissä!

  4. Mitä sille Kru­unuvuoren sil­tak­il­pailulle tapah­tui? Olisi kiva jos pää­sisi näkemään kil­pailun tuo­tok­sia. Ihan vaik­ka ain­ut­takaan sil­taa ei rakennettaisi.

  5. Jos Helsin­gin “val­tio­varain­min­is­ter­iössä” on niin epäpätevää väkeä töis­sä, että ne halu­a­vat jät­tää Kru­unuvuoren ratikkasil­lan tekemät­tä, niin olisi paikallaan vai­h­taa se väki. Ei meil­lä veron­mak­sajil­la ole varaa pitää sel­l­aista porukkaa töissä.

    Maa­nar­von nousun lisäk­si ratik­ka-Kru­unuvuori tuot­taa kun­nal­lisvero­tu­lo­ja varovais­es­ti arvioiden noin 9 miljoon­aa euroa enem­män kuin puss­in­perä-Kru­unuvuori. Siis joka vuosi.

    1. Daniel
      Tästä päät­tävät lop­ul­ta vaaleil­la val­i­tut päät­täjät. Hei­dän vai­h­tamiseen­sa on oiva tilaisu­us lokakuussa.

  6. Ei nol­lako­rkois­takaan lainaa kan­na­ta mihin tahansa ottaa. Se pitää nimit­täin aikanaan mak­saa pois. Jos raken­netaan sil­ta, sil­lan käytön pitäisi tuot­taa Helsingille sil­lan kus­tan­nusten ver­ran vero­tu­lo­ja laina-ajan puit­teis­sa. Onko suun­nitel­tu­jen kohtei­den oletet­tu tuot­to kaupungille jo arvioitu?

  7. Osmo Soin­in­vaara:
    Daniel
    Tästä päät­tävät lop­ul­ta vaaleil­la val­i­tut päät­täjät. Hei­dän vai­h­tamiseen­sa on oiva tilaisu­us lokakuussa.

    Teo­ri­as­sa näin, mut­ta suh­taudun vähän penseästi. Val­tu­ute­tut ja lau­takun­nat pystyvät kyl­lä hidas­ta­maan ja estämään virkami­esten esi­tyk­siä. Eli jos virkamiehet halu­aisi­vat sil­lan ja luot­ta­mus­miehet eivät, niin luot­ta­mus­miehet voisi­vat päät­tää, että sil­taa ei tehdä. Sit­ten virkamiehet yrit­täi­sivät muu­ta­man vuo­den välein uudelleen niin kauan että saisi­vat tah­ton­sa läpi, mut­ta luot­ta­mus­miehet voisi­vat sen silti aina estää.

    Edis­tämisen kanssa hom­ma on huo­mat­tavasti vaikeam­paa. Virkamiehet ovat sille päälle sattues­saan viivyt­te­lyn ja este­lyn mestare­i­ta. Jos virkamies esit­tää, että ei tehdä sil­taa ja hänet äänestetään kumoon, niin seu­rauk­se­na on, että asia ei etene mihinkään, kos­ka virkamies ei sitä edis­tä. Korkein­taan virkamies yrit­tää kek­siä uusia syitä sille, mik­sei sitä sil­taa voi tehdä ja yrit­tää saa­da asian uuteen päätök­seen. Näin­hän tämän kanssa itse asi­as­sa jo nyt toim­i­taan: mitään ei tapah­du, vaik­ka val­tu­us­to­ta­son päätös on olemassa.

    Taita­vat luot­ta­mus­miehet kytk­i­sivät sil­lan johonkin sel­l­aiseen, jon­ka virkamiehet halu­a­vat. Vaikka­pa niin, että sil­lan on olta­va valmis siinä vai­heessa kun Kru­unuvuoren ensim­mäi­nen asuinker­rosta­lo on muut­to­valmis. Sil­loin virkamiehistö joutuu val­it­se­maan: joko talot ja sil­ta tai ei kumpaakaan. Siitä on virkamiehen jo huo­mat­tavasti vaikeam­paa keplotel­la itsen­sä ulos. Mei­dän luot­ta­mus­miehemme luot­ta­vat liikaa. Har­voin he näyt­tävät ham­paansa täl­lä tavoin.

    Todel­li­nen val­ta on Helsingis­sä luisunut virkamiehille jo aikapäivää sitten.

  8. migul: Mitä sille Kru­unuvuoren sil­tak­il­pailulle tapah­tui? Olisi kiva jos pää­sisi näkemään kil­pailun tuo­tok­sia. Ihan vaik­ka ain­ut­takaan sil­taa ei rakennettaisi.

    Val­i­tus hylät­ti­in markki­naoikeudessa viime kuus­sa, joten kil­pailu ete­nee. Aloi­tuskin tosin viivästyi vuodel­la par­il­la kun sil­lan kil­pailun rahoi­tus, jotenkin ihan vaan vahin­gos­sa tietenkin, hyy­tyi jon­nekin kaupun­gin talous­by­rokra­ti­aan. Toi piti käy­dä Vihrei­den toimes­ta erik­seen hake­mas­sa bud­jet­tineu­vot­teluis­sa, ja mun mielestä sovi­tus­ta rahankäytöstä kiin­ni pitämi­nen ei pitäisi olla poli­itikko­jen homma.

    1. Kaupungi­nosay­hdis­tys Kask­isaaren Nim­byt onnis­tui lykkäämään kasisaaren kevyen liiken­teen sil­taa vuosil­la valit­ta­mal­la muun muas­sa sen vaiku­tuk­sista kalakan­taan. Täl­lä ratikkasil­lal­la on edessään kivi­nen urak­ka. Samal­la tietysti naker­re­taan poh­jaa val­i­tu­soikeu­den hyväksyttävyydeltä.

  9. Osmo Soin­in­vaara: …pysäköin­tipaikan kanssa 50 000 euroa enem­män kuin ilman… 

    Tarvi­iko niitä parkkipaikko­ja Öster­sun­domis­sakin kaivaa kallioon meren­pin­nan alapuolelle?
    Vai mak­saako maa siel­lä 5 ton­nii neliö?

    1. Öster­sun­domin ase­makaavoitus­ta ei ole aloitet­tu, muta suurim­mas­sa osas­sa aluet­ta tehokku­us on alle 0,8, jol­loin on mah­dol­lista tgo­teut­taas pysäköin­ti paljon halvemmalla.

  10. Osmo Soin­in­vaara: Täl­lä ratikkasil­lal­la on edessään kivi­nen urak­ka. Samal­la tietysti naker­re­taan poh­jaa val­i­tu­soikeu­den hyväksyttävyydeltä.

    Toisaal­ta samaa naker­tamista on har­rastet­tu kaut­ta aikojen.

    Onko ken­ties ajatuk­se­nasi jotain sel­l­aista, että val­i­tu­soikeut­ta pitää raja­ta Hyviä Päätök­siä tehtäessä, ja val­i­tu­soikeut­ta on vahvis­tet­ta­va jos joku päät­täjä on tehnyt Huono­ja Päätöksiä?

  11. Daniel Fed­er­ley:
    Todel­li­nen val­ta on Helsingis­sä luisunut virkamiehille jo aikapäivää sitten.

    Rohke­nen väit­tää, että jos tilanne on noin, niin sil­loin se on päät­tävien poli­itikko­jen enem­mistön tah­to. Väitän, että jos jollekulle virkamiehelle on tul­lut erheel­lis­es­ti napoleon-fiilik­set poli­it­tiseen jär­jestelmään näh­den, niin viimekädessä hänkin on yksilö, jota poli­itikot HALUTESSAAN voisi­vat ohja­ta kepil­lä ja porkkanalla.

    Lin­jaor­gan­isaa­tiois­sa poli­itikot (edelleen halutes­saan) voivat ohja­ta pyra­mi­i­di­en kärk­iä em. taval­la ja antaa niille kär­jille vas­taa­vat ohjauskeinot organ­isaa­tiois­saan alaspäin aina palvelu­iden tilaa­ji­in ja käytän­nön työn tek­i­jöi­hin saakka.

  12. Pekka Taipale: Toisaal­ta samaa naker­tamista on har­rastet­tu kaut­ta aikojen.Onko ken­ties ajatuk­se­nasi jotain sel­l­aista, että val­i­tu­soikeut­ta pitää raja­ta Hyviä Päätök­siä tehtäessä, ja val­i­tu­soikeut­ta on vahvis­tet­ta­va jos joku päät­täjä on tehnyt Huono­ja Päätöksiä?

    Val­i­tu­soikeus on siihen että onko päätös tehty lain ja säädösten mukaises­ti. Mikä on eri­no­maisen hyvä asia, lail­lisu­us­valvon­ta on tärkeää.

    Ongel­ma on se että val­i­tusten asi­a­sisältö näyt­tää usein ole­van ettei pidä päätök­ses­tä. Tästä taas tulisi valit­taa päät­täjille eikä tuomiois­tu­imel­la, on ne päätök­set sit­ten hyviä tai huono­ja noin yleis­es­ti ottaen.

  13. Komp­paan jonkun muun jos­sain toises­sa ketjus­sa esit­tämää aja­tus­ta siitä, että vihrei­den tulisi käy­dä kun­nal­lis­vaa­likam­pan­jaa Helsingis­sä ensisi­jais­es­ti talous­teemoin. Saat­taisi olla vaal­i­tak­tis­es­ti perustel­tua astua kaupun­gin suurim­man puolueen revi­ir­ille, sil­lä keis­ar­il­la ei tai­da olla vaatteita.

    Kokoomuk­sen maail­mas­sa parkkilu­o­lat ja eri­ta­soli­it­tymät ovat ilmaisia, jokainen parhaal­la tont­ti­maal­la sijait­se­va autoro­mut­ta­mo on talouden tukipylväs, eikä ruuhka­mak­sul­la tai asukaspysäköin­nil­lä tien­at­ul­la rahal­la ole käyttöä.

  14. Vaiku­tuk­sista kalakantaan:

    Kru­unuvuorenseläl­lä verkkokalas­tuskiel­to lop­puu 15.9, jol­loin lohen­sukuis­ten nousu on kiivaim­mil­laan. Tek­isiköhän sil­ta sen mihin poli­itikot eivät ole pystyneet eli jee­saisi kaloille vapaa­ta väylää kohti jokea. Kukako­han on tämänkin nerokku­u­den keksinyt? Pohjoisen jok­isuiden pyyn­tiä jak­se­taan arvostel­la, mut­ta sit­ten min­is­ter­iön naa­puris­sa kalat joutu­vat kutu­matkalla verkkoi­hin ja kova talkootyö joel­la kutu­so­raikko­jen paris­sa (+rahaa) val­uu osit­tain hukkaan.

    Yhtä tyh­mää olisi vas­tus­taa Helsingistä käsin autokaup­paidea­parkke­jen rak­en­tamista pitkin pel­to­ja muual­la Suomes­sa ja rak­en­taa sit­ten sel­l­ainen esimerkik­si Pasi­laan keskelle tule­vaa kaupunkia. No, onnek­si täl­laiseen ei sorruta. 

    Kade­tit ovat kuulem­ma jo pulas­sa kengän­nauho­jenkin kanssa, joten verkon­paulat oli­si­vat heille hen­gen­vaar­al­lisia. Pajunenko­han se siel­lä sit­ten kulosaare­laise­na sil­ta-nim­by­na ja van­hana Kemi­jo­ki Oy:n miehenä sit­ten pitää verkko­ja vai mik­si tätäkään jär­jet­tömyyt­tä ei saa­da korjatuksi? 

    Olisi aikamoinen lisä Helsingille, jos joki saataisi­in tuot­ta­maan kalaa ihan omil­laan. Koh­ta tulisi var­maan jo porukkaa junal­la Rautatiease­malle ja siitä spåral­la kat­so­maan lohien hyp­pe­lyä kohti kosken niskaa ja samal­la jät­tämään muu­ta­ma sent­ti tur­is­mi­ra­haa. Samal­la reis­sul­la vierail­i­ja näk­isi Korkeasaaren. Pohjoisen mies tulisi kat­so­maan lohia Helsinki­in, eikä vain tois­in­päin. Pohjoisen kalo­ja näkee muuten webistä: http://www.oulunenergia.fi/ymparistovastuu/kalatie

    Nykyi­nen meno ei ole kestävää, vaik­ka ehkä pitääkin jotain kalankas­vat­ta­moa hengis­sä, jon­ka kas­vatit istute­taan jok­isu­uhun vain pyy­det­täväk­si leimaa­mat­ta niitä jokeen. No, läh­es jokainen Uuden­maan kun­ta käyt­tää jokea yhä vieläkin jäteröörinä, johon dump­paa­vat liiat jätevedet, joten mitäs näistä vonku­maan, kun poli­itikoil­la ei ole halua pikaisi­in toimi­in. Nakkaan utopi­akop­paan odottamaan. 

    Sit­ten asi­aan. Kaupun­ki saa luvan lopet­taa oman oksansa sahaamisen investoin­te­ja jäädyt­tämäl­lä ja tekemäl­lä täl­laista van­hus­val­taista autokaupunkia, johon tämä nyky­meno johtaa. Vuokrat­alo­ja ei syn­ny, asun­to­jen hin­nat karkaa­vat ja kaupunki­rakenne vaatii autoa toimi­ak­seen. Koh­ta enää koval­la työl­lä rahansa per­ineil­lä tai ammatik­seen rötöstelevil­lä on varaa muut­taa kaupunki­in. Kuka uskoo Espoon vas­taa­van myön­tävästi täl­laisen itseltään jalko­ja katko­van hölmöläisen kauneimpi­inkaan kosiskelui­hin? Tai sit­ten voi lopet­taa koko rak­en­tamisen ja siir­tyä johonkin lennokkaaseen utopiaan.

  15. Ja Osmo lupaa, että viereisen talon asun­to Jätkän­saa­res­sa jos­sa ei ole asukkaille ole­via parkkipaikko­ja mak­saa 50k euroo vähem­män, kuin saman­lainen asun­to naapuritalosta?

    Jos lupaa niin siitä vaan rak­en­ta­maan sel­l­aista. Olen sanonut tämän aikaisem­minkin, mut­ta tuo ero­tus siir­tyy läh­es kokon­aisu­udessaan myyjän pankki­tilille, eikä suinkaan asun­non hin­taan. Ei raken­nuk­sen raken­nuskus­tan­nuk­sista saata­vat säästöt osta­jalle mene vaan myyjälle. Jos menee osta­jalle niin se on sit­ten suur­in­pi­irtein ensim­mäi­nen tietämäni yri­tys joka toimii niin. Muut pyrkivät mak­si­moimaan voiton.

    Jos alueen hin­tata­so on 400k euroa tietyn­tyyp­pis­es­tä asun­nos­ta niin se on sen saman 400k euroa oli siinä auto­hal­li alak­er­ras­sa tai ei.

    1. hta
      Tun­nut ole­van sitä mieltä, että asun­non osta­ja ei lainkaan väl­itä siitä, onko parkkipaikko­ja vai ei. Eikö se osoi­ta, että paikat ovat turhia tai ettei niitä nyt kan­nat­taisi ainakaan rak­en­taan 50 000 euron kappalehintaan.
      Jokin raken­nus­li­ike muuten aikoo kokeil­la ja myy­dä osan asun­noista autopaikan kanssa ja osan ilman tes­tatak­seen, paljonko sitä autopaikkaa oikein arvostetaan

  16. Soin­in­vaara kirjoitti:

    “Tun­nut ole­van sitä mieltä, että asun­non osta­ja ei lainkaan väl­itä siitä, onko parkkipaikko­ja vai ei. Eikö se osoi­ta, että paikat ovat turhia tai ettei niitä nyt kan­nat­taisi ainakaan rak­en­taan 50 000 euron kappalehintaan.”

    Se osoit­taa jälkim­mäisen, mut­ta ei var­maan ensim­mäistä. Itse en Helsingis­sä asu, mut­ta ainakin tääl­läpäin on yleinen tilanne, että taloy­htiöi­den parkkipaikko­ja ei käytetä — mikäli on mah­dol­lista saa­da ilmai­s­paik­ka esim. kadun­var­res­ta. Eihän kukaan halua mak­saa 50 000 euroa asi­as­ta, jon­ka voi saa­da ilmaisek­sikin (tai siis jos yhteiskun­ta rak­en­taa riit­tävän lev­eät kadun­var­ret riit­tävän lähelle asun­toa). Tääl­lä on mon­et kadut aivan suo­raan pysäköin­tika­tu­ina, eli yhteiskun­nan mak­sam­i­na parkkipaikkoina.

    Ymmärtääk­seni tuo parkkipaikkavaa­timus johtuu juuri siitä, että ellei sitä asete­ta, ihmiset eivät halua parkkipaikoista mak­saa, vaan pysäköivät sinne, mis­sä se on halv­in­ta. Käytän­nössä siis jonkun muun maalle. Parkkisakko­jakin saa kerätä aika läjän ennen kuin 50 000 euroa tulee niistä täy­teen. Kos­ka pääo­ma­lle las­ke­taan kai jotain tuot­to­vaa­timus­takin, niin voisi väit­tää, että jos parkkisakot jäävät alle 1000–2000 euroon vuodessa, pysäköin­ti sakkopaikoille on halvem­paa kuin 50 000 euron parkkipaikalle.

    Mitä investoin­tei­hin tulee, niin olen samaa mieltä, että melkein nol­las­sa ole­vien nimel­lisko­rko­jen ja negati­ivisen reaa­liko­ron aikaan todel­lakin kan­nat­taa investoi­da, mikäli investoin­nin odote­taan tuot­ta­van jotain. Täl­lä het­kel­lä esim. infratyön kus­tan­nus on selvästi alem­pi kuin pari vuot­ta sit­ten (koven­tuneen kil­pailun ja vähem­män kysyn­nän takia), joten työtkin saisi suh­teessa aika hal­val­la. Kaupun­ki saa vielä kuluista osan takaisin suo­ri­na vero­tu­loina (ja osan tai ehkä moninker­tais­es­tikin epäsuorasti).

    1. Jätkäsaa­res­sa ei ole kadun­var­si­paikko­ja. Keskus­tas­sa pysäköin­ti kadun var­teen mak­saa nelöjä euroa tun­nil­ta — pait­si siis niiltä, joil­la on käytän­nössä ilmainen asukaspysäköin­ti­tun­nus. Jätkäsaa­res­sa asum­i­nen ei oikeu­ta pysäköintitunnukseen.

  17. Voisitko nyt ker­toa, mik­si ne parkkipaikat pitää kaivaa meren­pin­nan ala­puolelle. Eihän Mer­i­haas­sakaan ole tarvinnut:)

  18. hta:
    Jos alueen hin­tata­so on 400k euroa tietyn­tyyp­pis­es­tä asun­nos­ta niin se on sen saman 400k euroa oli siinä auto­hal­li alak­er­ras­sa tai ei.

    Kak­si ident­tistä asun­toa joista toiseen kuu­luu autopaik­ka läm­mite­tyssä tallis­sa ja toiseen ei? Sinäkö mak­saisit näistä saman ver­ran? Onnea vaan…

    Todel­lises­sa maail­mas­sa van­ho­jen talo­jen autopaikko­ja myy­dään ja vuokrataan ihan oikeal­la rahalla.

  19. Kun Kru­unuvuoren­ran­taa ale­taan myymään, niin pitää olla 100 %:n var­ma tieto osta­jil­la tuleeko sil­ta tai ei. Eri­tyis­es­ti jos asun­to­ja myy­dään peri­aat­teel­la sil­ta raken­netaan vuon­na x, niin on liki­main petos asun­non osta­jia kohtaan jät­tää sil­ta rak­en­ta­mat­ta (oli syy sit­ten mikä tahansa). Tämä sen takia, että sil­lal­la tulee ole­maan aivan olen­nainen vaiku­tus alueen kiin­nos­tavu­u­teen. Itsekin Kru­unuvuoren­ran­taa sil­lä silmäl­lä kat­soneena en edes hark­it­sisi asun­non ostamista sieltä ilman sil­taa, kos­ka (keskus­taan) liikku­misen osalta kuin ver­taisi Laut­tasaar­ta ja Kivikkoa.

  20. Soin­in­vaara väit­tää autopaikan hin­naksi 50.000€.

    *Hal­val­la* tuo YIT näyt­tää tar­joa­van autopaikko­ja Lauttasaaressa.
    autopaikka22 000 €
    Ennakkomarkkinoinnissa
    Laut­tasaari, Helsinki
    Melkonkatu 15 AH 60
    Auto­tal­li, 1965

    1. Lauit­tasaari on oikea saari. Jätkäsaaren alue on täyt­tö­maa­ta. Sik­si maanalaisen paikan rak­en­t­a­mi­nen sinne on eri­tyisen kallista. Maan päälli­nen pysäköin­ti on vielä kalli­im­paa, kos­ka sil­loin menetetään arvokas­ta raken­nu­soikeut­ta — eli joku menet­tää kodin Jätkäsaares­ta, jot­ta joku toinen saisi sinne autonsa.

  21. Ode, voisitko täs­men­tää mitä tarkoit­taa negati­ivi­nen realiko­rko. Onko se fak­ti­nen vaiko fik­ti­ivi­nen korko.

    Jos Helsin­ki saa tänään (fik­ti­ivisel­lä) negati­ivisel­la korol­la velkaa 50 miljoon­aa euroa, niin onko tämän laina fak­ti­nen korko sama myös ensi, seu­raa­vana vuon­na ja vuon­na sitä seu­raa­vana vuonna.

    Entä jos kaik­ki Suomen kun­nat riehaan­tu­vat tästänegati­ivis­es­ta koros­ta ja otta­vat nykyisen mil­jardilu­okan vuo­tuisen velan lisäk­si toisen moko­man mil­jardin velkaa.

    Täl­lä menet­te­lyl­lä Suomen luot­tolu­ok­i­tus voi laskea ja pelkästään sen takia negati­ivi­nen reaa­liko­rko voi tehdä posi­ti­ivisen korkoyl­lä­tyk­sen ja ollaan todel­la syväl­lä suos­sa ja taantumassa.

    1. Negati­ivi­nen reaa­liko­rko tarkoit­taa, että nimel­lisko­rko on pienem­pi kuin inflaatio.
      Jos jonkin han­kkeen rak­en­t­a­mi­nen mak­saa vuon­na 2013 miljoona euroa ja vuon­na 2014 kol­men pros­entin inflaa­tion vuok­si 1,03 miljoon­aa euroa, on järkevää rak­en­taa se vuon­na 2013 sil­lä miljoon­al­la ja ottaa sitä vas­taan vuodek­si miljoona euroa lainaa kah­den pros­entin korol­la, jol­loin vuon­na 2014 pitää mak­saa lainas­ta 1,02 miljoon­aa euroa.

  22. a_l:
    Komp­paan jonkun muun jos­sain toises­sa ketjus­sa esit­tämää aja­tus­ta siitä, että vihrei­den tulisi käy­dä kun­nal­lis­vaa­likam­pan­jaa Helsingis­sä ensisi­jais­es­ti talous­teemoin. Saat­taisi olla vaal­i­tak­tis­es­ti perustel­tua astua kaupun­gin suurim­man puolueen revi­ir­ille, sil­lä keis­ar­il­la ei tai­da olla vaatteita.

    Kokoomuk­sen maail­mas­sa parkkilu­o­lat ja eri­ta­soli­it­tymät ovat ilmaisia, jokainen parhaal­la tont­ti­maal­la sijait­se­va autoro­mut­ta­mo on talouden tukipylväs, eikä ruuhka­mak­sul­la tai asukaspysäköin­nil­lä tien­at­ul­la rahal­la ole käyttöä.

    Sen ver­ran hyvä idea, että lainaan kokon­aan. Lisäk­si muis­te­len, että joku kokoomuk­sen kun­nan­val­tu­utue­tu­ista oli hyvin eksplisi­it­tis­es­ti sitä mieltä, että autopaikko­jen kus­tan­nusten sosial­isoin­ti on hyvä aja­tus. Ikävä kyl­lä en muista lähdet­tä enkä nimeä.

  23. Osmo Soin­in­vaara:
    hta
    Tun­nut ole­van sitä mieltä, että asun­non osta­ja ei lainkaan väl­itä siitä, onko parkkipaikko­ja vai ei. Eikö se osoi­ta, että paikat ovat turhia tai ettei niitä nyt kan­nat­taisi ainakaan rak­en­taan 50 000 euron kappalehintaan.
    Jokin raken­nus­li­ike muuten aikoo kokeil­la ja myy­dä osan asun­noista autopaikan kanssa ja osan ilman tes­tatak­seen, paljonko sitä autopaikkaa oikein arvostetaan

    Autopaikalla ei ole mitään merk­i­tys­tä asun­non hin­taan, autopaikalli­nen asun­to on vain helpom­pi myy­dä. Gryn­der­itkin ovat valmi­ita tin­kimään kat­teestaan sen autopaikan ver­ran jot­ta varmis­ta­vat kohtei­den­sa 100% myyn­nin. Autopaikat kun on aina raken­nu­soikeu­den ulkop­uolel­la, eivätkä siis syö varsi­naista myytävää raken­nusalaa, sitä jol­la rahaa tehdään. Tuo inno­vaa­tio myy­dä osa asun­noista autopaikan kanssa ja osa ilman on vain gryn­derei­den uusi tapa lisära­has­taa. Saman­tyyp­pinen inno­vaa­tio kuin jois­sakin Hitas-kohteis­sa aiem­min myytävien neliöi­den lisäk­si asun­non käyt­töön osoitet­tu kel­lar­i­varas­to onkin muutet­tu asun­non yhtey­dessä samal­la por­ras­tas­an­teel­la ole­vak­si varas­tok­si — ja mukaan myytävi­in neliöi­hin. Näi­hin gryn­derei­den lisära­has­tusin­no­vaa­tioi­hin ksv ja lau­takun­ta läh­tee aina innol­la mukaan. Kukaan ei koeta ajaa sen asun­nonas­ta­jan etua.

    Jos autopaikat­tomat asun­not meni­sivät var­masti kau­pak­si, ei niitä ainakaan gryn­dere­it­ten toimes­ta tehtäisi yhtään. Sen ver­ran lob­bare­i­ta olisi ksv:ssä autopaikkanormia poistamassa.

    Keskimäärin Helsingis­sä autopaikan raken­nuskus­tan­nus (hin­ta on eri jut­tu) on 10 000 — 15 000 euron kieppeil­lä, joten gryn­der­ille tuo lisähin­ta kohteen myyn­nin varmis­tamisek­si on suh­teel­lisen pieni kulu. Jätkäsaaren 50 000 euroa on hin­ta, ei kus­tan­nus, silti kukaan täysjärki­nen ei kaavoit­taisi täyt­tö­maalle poh­jave­den­pin­nan ala­puolelle, mut­ta Helsingis­sä sekin näyt­tää ole­van mahdolista.

    Halvem­paa ja järkeväm­pää olisi tila­ta siitä naa­pu­rite­lakalta auto­lau­tan runko ja tehdä siitä kel­lu­va pysäköin­ti­ta­lo. Sel­l­ainen sopisi merel­liseen maise­maan, kan­nelle voisi sijoit­taa rantaa elävöit­tämään kahviloi­ta yms. Eikä veisi yhtään neliötä maata

  24. Kan­natan kel­lari­in raken­net­tu­ja parkki­halle­ja ja niihin vielä pari viera­s­paikkaa. Ihan vain sik­si, jos joku tut­tu tai suku­lainen sat­tuisi muut­ta­maan sel­l­aiseen taloon. Olisi muka­va päästä kylään.

  25. a_l: Komp­paan jonkun muun jos­sain toises­sa ketjus­sa esit­tämää aja­tus­ta siitä, että vihrei­den tulisi käy­dä kun­nal­lis­vaa­likam­pan­jaa Helsingis­sä ensisi­jais­es­ti talousteemoin. 

    Hyvä teema. Ainakin puo­let Vihrei­den val­tu­us­to­ryh­mästä vas­tusti koulu­ruokailun yksi­ty­istämistä. Nyt sit­ten huo­mataan miten yksi­tyiset tar­joa­vat halvem­mal­la parem­paa ruokaa kuin kaupun­ki itse.

  26. Autopaikkanor­mi myös käytän­nössä rajoit­taa raken­netun ker­rosalan määrää. Sitä enem­män parkkipaikko­ja ton­tille pitää tunkea, sitä kalli­im­mak­si ne muut­tuvat. Jos­sain menee se raja ettei ton­tille enää kan­na­ta lisää asun­to­ja ja niiden kaut­ta parkkipaikko­ja rakentaa.

    Lisäk­si pysäköin­ti­in liit­tyvät asi­at vievät arvi­ol­ta kol­ma­sosan kaavoit­ta­jien työa­jas­ta. Kos­ka asun­noista on niukku­ut­ta, tämä autopaikkanormista johtu­va teho­ton kaavoitus, itse autopaikko­jen lisäk­si, nos­taa asun­to­jen hintoja.

  27. Kun taloushuoli on kova, niin saisiko tästä jonkun meriseli­tyk­sen tänään kaupung­in­val­tu­us­tossa, asia nro 9 “Luet­te­lo vuon­na 2011 tehdy­istä kiinteistökaupoista”?

    Vuon­na 2011 Helsin­gin kaupun­ki sai kiin­teistö­jen myyn­neistä tulo­ja yhteen­sä 34,6 miljoon­aa euroa. Vuo­den 2011 talousarvion kiin­teistö­jen myyn­ti­t­u­lotavoite 85 miljoon­aa euroa alitet­ti­in 50,4 miljoon­al­la eurol­la (kas­sat­u­lol­la mitat­tuna 61,4 miljoon­al­la eurol­la). Kamp­pi – Töölön­lah­den tont­tien myyn­te­jä ei toteu­tunut vuon­na 2011. Talousarvio­tavoite siltä osin oli erik­seen 12 miljoon­aa euroa.

    Eli tavoit­teesta jääti­in vaa­ti­mat­tomat 50 miljoon­aa euroa, eli noin 60%. Kun “raken­nu­soikeusneliömetrin keskimääräi­nen hin­ta oli 1 092 euroa” myyti­in tai sikäli kun saan asi­akir­jas­ta selkoa jotenkin kai vuokrat­ti­in vas­taaval­la tuo­tol­la noin 35 000 k‑m2. Tavoite siis noin 85 000 k‑m2, mikä sekin kuu­losta pienentlä vaik­ka kaikkia kaavoitet­tu­ja tont­te­ja ei myy­dä, kun kaavoitus­tavoite on 500 000 k‑m2.

    Kuulin että myymät­tömät oli etupäässä toim­i­ti­la­tont­te­ja, joille ei löy­tynyt osta­jaa. No niiden kysyn­tä on var­maan pikkaisen nihkeätä, kun Pääkaupunkiseudul­la on miljoona ker­rosneliötä toim­i­ti­laa tyhjänä ja pelkästään Helsingis­sä pari miljoon­aa ker­rosneliötä kaavoitet­tua mut­ta rak­en­tam­a­ton­ta toim­i­ti­laa. Ja näitä ei voi siis muut­taa asuin­ton­teik­si, kos­ka elinkei­nop­o­li­ti­ik­ka ja pysäköintipolitiikka.

    Miten täm­möi­nen 50 miljoo­nan pikku­jut­tu ei muuten kiin­nos­ta ensim­mäistäkään tiedotusvälinettä?

    Val­tu­us­ton esi­tys­li­ta http://www.hel.fi/hki/helsinki/fi/P__t_ksenteko+ja+hallinto/P__t_ksenteko/Kaupunginvaltuusto/P__t_sasiakirjat/Asiakirja?ls=11&doc=Halke_2012-08–29_Kvsto_13_El

  28. Hta:n argu­ment­ti on muutenkin rikki. 

    Jos asun­non hin­ta on 400k sekä ilman autopaikkaa että autopaikan kanssa, ja jos se 50k kus­tan­nus siinä ei vaiku­takaan hin­taan, vaan kat­teisi­in, niin se ei kyl­lä mene rak­en­ta­jalle, ellei maa­ta myy­dä ali­hin­taan, vaan kyl­lä se menee maanomistajalle. 

    Tämä tietenkään ei tosi­asi­as­sa toteudu, kos­ka maan­omis­ta­jan eli usein kun­nan, tms edus­ta­ja antaa sen maan ali­hin­taan sille raken­nut­ta­jalle kos­ka se raken­nut­ta­jan edus­ta­ja on sen maan­omis­ta­jan edus­ta­jan opiskelu­aikainen juopot­telukaveri tai aviop­uoli­son serkku tms.

  29. KariS: Autopaikalla ei ole mitään merk­i­tys­tä asun­non hin­taan, autopaikalli­nen asun­to on vain helpom­pi myy­dä. Gryn­der­itkin ovat valmi­ita tin­kimään kat­teestaan sen autopaikan ver­ran jot­ta varmis­ta­vat kohtei­den­sa 100% myynnin. 

    Absur­di väite. Helsingis­sä kaik­ki asun­not menevät 100% kau­pak­si kun­han hin­ta on oikea. Riip­puu toki asun­non ja autopaikan hin­nas­ta, mut­ta jos se autopaikan osu­us asun­non hin­nas­ta on luokkaa 10% niin luulisin, että ensim­mäi­nen mikä tulisi mieleen olisi rak­en­taa se asun­to ilman autopaikkaa, jol­loin sen asun­non voi myy­dä 10% mata­lam­mal­la hin­nal­la, _ilman_ että se vaikut­taa katteisiin.

    Gryn­derei­den intres­seis­sä toki on että asun­to­jen hin­nat pide­tään korkeina. Ain­oa tapa purkaa tämä kupla tehostaa kaavoitus­ta ja kaavoitus­pros­es­sia. Ja se tehdään pois­ta­mal­la turhat normit.

  30. tcrown: Sen ver­ran hyvä idea, että lainaan kokon­aan. Lisäk­si muis­te­len, että joku kokoomuk­sen kun­nan­val­tu­utue­tu­ista oli hyvin eksplisi­it­tis­es­ti sitä mieltä, että autopaikko­jen kus­tan­nusten sosial­isoin­ti on hyvä aja­tus. Ikävä kyl­lä en muista lähdet­tä enkä nimeä.

    No ei nyt ihan mikä tahansa kokoomuspoliitikko:

    Kaupung­in­hal­li­tuk­sen puheen­jo­hta­jan Ris­to Rauta­van (kok) mielestä on. “Virkamies- tai opet­ta­japariskun­nal­la ei ole varaa mak­saa autopaikas­ta 40 000 euroa, mut­ta he saat­ta­vat silti tarvi­ta autoa. Sik­si autopaikko­jen kus­tan­ta­mises­sa on olta­va taloy­htiöis­sä yhteis­vas­tu­u­ta. Onhan taloy­htiössä myös mui­ta yhteisiä, kuten vaikka­pa pesu­tu­pa tai varas­tot. Niistäkin mak­sa­vat kaik­ki, vaikkei käyt­töä olisi.”

    http://omakaupunki.hs.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/autoton_saattaa_maksaa_satasia_kuussa_naapurin_autopaikasta/

    Tämän samoin kuin kaik­ki huonot argu­men­tit pysäköin­ti­sosial­is­min puoles­ta olen koon­nut, kos­ka ei jak­sa kir­joit­taa samo­ja asioi­ta uud­estaan ja uud­estaan, Rautaval­la numerot 6 ja 7 ja Hta:n argu­ment­ti nro 4, http://tolkku.blogspot.fi/2011/09/pitaako-pysakointi-sosialisoida.html

  31. Osmo Soin­in­vaara: Jätkäsaa­res­sa ei ole kadun­var­si­paikko­ja. Keskus­tas­sa pysäköin­ti kadun var­teen mak­saa nelöjä euroa tun­nil­ta – pait­si siis niiltä, joil­la on käytän­nössä ilmainen asukaspysäköin­ti­tun­nus. Jätkäsaa­res­sa asum­i­nen ei oikeu­ta pysäköintitunnukseen.

    On siel­lä kadun­var­si­paikko­ja suurin piirtein saman ver­ran kuin kan­takaupungis­sakin, ne on vaan nimik­keel­lä vierailu- ja asioin­tipaikat. Kos­ka liiken­neinsinöörin logi­ik­ka menee niin että ne on jotenkin ihan eri asia kuin asuka­s­paikat, ja niiden riit­tävyys taataan rak­en­ta­mal­la niin paljon asukaspysäköin­tipaikko­ja että asukasauto­ja ei ole sat­un­naisauto­jen paikoil­la. Se mitä tämä mak­saa on jonkun muun ongelma.

    On ehkä kohtu­u­ton­ta odot­taa liiken­nesu­u­nit­teli­jal­ta talousti­eteen perustei­ta, mut­ta kokeil­laan nyt ihan ark­i­jär­jel­lä: Jos hal­lis­sa on paikko­ja jot­ka mak­saa edes mur­to-osan kus­tan­nuk­sista, san­o­taan nyt vaik­ka 80€/kk, ja kadul­la on oven vier­essä paikko­ja jois­sa lukee viera­s­paik­ka ja joi­ta ehkä joskus vähän valvotaan, niin mihinköhän se asukas pysäköi?

  32. Asian kään­töpuoli on, että kaupun­ki jotu­uu huono­laa­tuisen lain­säädän­nön ja osin jopa maan tavan vuok­si tuh­laa­maan rahansa tarpeet­tomaan, osin jopa vahin­gol­liseen sosi­aal­i­toimeen sekä ter­vey­den­huoltoon, joka kuu­luu ihmis­ten itse kus­tan­taa. 😉 Hyviä huono­ja esimerkke­jä ovat mm. kun­nalli­nen ham­mashoito ja asumisen tukem­i­nen. Aikuis­ten ham­mashoi­dos­sa hoide­taan pääasi­as­sa ihmis­ten itsen­sä aiheut­tamia tapauk­sia. Kan­nat­taisi pestä ham­paat. Asumisen tukemis­es­ta taas tiede­tään, että kaik­ki tuki val­uu suo­raan hin­toi­hin. Esimerkke­jä on lukuisia. 

    Toki tarpeel­lis­takin sosi­aal­i­toin­ta ja ter­vey­den­huoltoa on, mut­ta hom­ma on läht­enyt täysin lapas­es­ta. Noin 30% pudo­tus sosi­aal­imäärära­hoi­hin ter­ve­hdyt­tää alaavälit­tömästi. Samoin ter­vey­den­huol­lon kar­simi­nen ja keskit­tymi­nen kun­nalle kuu­lu­vaan peruster­vey­den­huoltoon tuo säästöjä. DDR:stä laina­tus­ta ter­veyskeskusverkos­ta voi aloittaa. 🙂

    Tont­tien myymi­nen ja ennen kaikkea tarpeet­toman vuokra-asun­tokan­nan real­isoin­ti hil­jalleen on järkevää. Kaupun­gin tehtävä ei ole keinotel­la maal­la vaan luo­da edel­ly­tyk­siä. Mis­sä on Uusi-Kallio? Spåra­matkan päässä keskus­tas­ta ole­va kaupungi­nosa, jos­sa on vain pieniä asun­to­ja 20 000 asukkaalle tiukasti umpiko­rt­teleis­sa. Kaisaniemeenkin mah­tu­isi tuhan­sia opiskelija-asuntoja!

  33. Clepe: Absur­di väite. Helsingis­sä kaik­ki asun­not menevät 100% kau­pak­si kun­han hin­ta on oikea. Riip­puu toki asun­non ja autopaikan hin­nas­ta, mut­ta jos se autopaikan osu­us asun­non hin­nas­ta on luokkaa 10% niin luulisin, että ensim­mäi­nen mikä tulisi mieleen olisi rak­en­taa se asun­to ilman autopaikkaa, jol­loin sen asun­non voi myy­dä 10% mata­lam­mal­la hin­nal­la, _ilman_ että se vaikut­taa katteisiin.

    Gryn­derei­den intres­seis­sä toki on että asun­to­jen hin­nat pide­tään korkeina. Ain­oa tapa purkaa tämä kupla tehostaa kaavoitus­ta ja kaavoitus­pros­es­sia. Ja se tehdään pois­ta­mal­la turhat normit.

    Ei mene kaik­ki Helsingis­säkään kau­pak­si, Lep­pä­suo paraati­paikalla jäi suurelta osin myymät­tä. Siinä kohteessa gryn­derin ja kaupun­gin yhteen­las­ket­tu ahneus ylit­ti poten­ti­aal­is­ten asukkaiden mak­suhalukku­u­den. Autopaikoil­la tai ilman. Muitakin kohtei­ta on jäis­sä samoista syistä.

    Point­ti­ni on se, että alue ja ympäristö määrit­tää asun­non hin­nan, ei varustelu tai laatu­ta­so. Hin­taa ei muu­ta myöskään autopaik­ka tai sen puute. Ei ainakaan sen autopaikan väite­tyn hin­nan (tääl­lä puhutaan koko ajan 50 000 eurosta)vertaa.

    Sama ilmiö on ton­tin omis­tuk­sen kanssa. Vuokra­ton­til­la ole­van talon asun­not eivät käytän­nössä ole yhtään sen halvem­pia kuin oma­l­la ton­til­la ole­vien talo­jen asun­not. Taas sijain­ti ratkaisee hin­nan. Vuokra­ton­teis­sa kaupun­ki antaa gryn­dereille luvan per­iä ton­tin hin­ta asukkail­ta, ja kaupun­ki perii sen sit­ten vielä uudelleen asukkail­ta vuokrana. Hitak­ses­sa on vähän koetet­tu suit­sia tuo­ta kaupun­gin asukkaiden piikki­in har­joit­ta­maa gryn­derei­den lahjon­taa, mut­ta kuten tun­net­tua, Hitas tuotan­to ei enää kiin­nos­takkaan gryn­dere­itä. Hei­dät on kaupun­gin toimes­ta totutet­tu paljon parem­pi­in kat­teisi­in kuin mitä Hitas tarjoaa.

    Se on tot­ta, että kaiken alku on ala-arvoises­sa kaavoituk­ses­sa. Toiv­ot­tavasti kaupunkisu­un­nit­telu­un saadaan uuden val­tu­us­tokau­den koh­ta alka­es­sa, ja uuden viras­toipääl­likön astues­sa rem­min, oikeaa osaamista ja edes jotain paran­nuk­sia tähän surkeuteen

  34. Tiedemies:Hta:n argu­ment­ti on muutenkin rikki. 

    Jos asun­non hin­ta on 400k sekä ilman autopaikkaa että autopaikan kanssa, ja jos se 50k kus­tan­nus siinä ei vaiku­takaan hin­taan, vaan kat­teisi­in, niin se ei kyl­lä mene rak­en­ta­jalle, ellei maa­ta myy­dä ali­hin­taan, vaan kyl­lä se menee maanomistajalle. 

    Tämä tietenkään ei tosi­asi­as­sa toteudu, kos­ka maan­omis­ta­jan eli usein kun­nan, tms edus­ta­ja antaa sen maan ali­hin­taan sille raken­nut­ta­jalle kos­ka se raken­nut­ta­jan edus­ta­ja on sen maan­omis­ta­jan edus­ta­jan opiskelu­aikainen juopot­telukaveri tai aviop­uoli­son serkku tms.

    Hta ei kyl­lä edes väit­tänyt sum­man menevän rak­en­ta­jalle, vaan “myyjälle”. Eli et lukenut edes, mitä Hta kirjoitti.

    Maan­omis­ta­jalle menee arvon­nousus­ta jotain, mut­ta ei läh­eskään kaik­ki. Ylipäätään esim. vuokra­ton­teil­la ole­vien talo­jen kohdal­la iso osa talon arvos­ta tulee juurikin siitä sijain­nista, vaik­ka onkin kyse vuokra­ton­tista. Mut­ta asun­non myyn­tiar­voon siir­tyy taval­laan todel­lisen ton­tin arvon ja siitä pitkäl­lä tähtäimel­lä menos­sa ole­van vuokran ero­tus. Sik­si vuokra­maal­la ole­van talonkin myyn­tiar­vo on aivan jotain muu­ta kuin esim. pelkkä raken­nuk­sen tekni­nen arvo.

  35. Osmo Soin­in­vaara: Negati­ivi­nen reaa­liko­rko tarkoit­taa, että nimel­lisko­rko on pienem­pi kuin inflaatio.Jos jonkin han­kkeen rak­en­t­a­mi­nen mak­saa vuon­na 2013 miljoona euroa ja vuon­na 2014 kol­men pros­entin inflaa­tion vuok­si 1,03 miljoon­aa euroa, on järkevää rak­en­taa se vuon­na 2013 sil­lä miljoon­al­la ja ottaa sitä vas­taan vuodek­si miljoona euroa lainaa kah­den pros­entin korol­la, jol­loin vuon­na 2014 pitää mak­saa lainas­ta 1,02 miljoon­aa euroa.

    Kyse on siis pikavip­istä. Siinä tapauk­ses­sa kan­natet­ta­va menettely.

  36. antti: Hyvä teema. Ainakin puo­let Vihrei­den val­tu­us­to­ryh­mästä vas­tusti koulu­ruokailun yksi­ty­istämistä. Nyt sit­ten huo­mataan miten yksi­tyiset tar­joa­vat halvem­mal­la parem­paa ruokaa kuin kaupun­ki itse.

    Eli puo­let vihreistä ei vastustanut?

    En tietenkään halua väheksyä koulu­ruokailun merk­i­tys­tä kun­nal­listaloudelle, mut­ta paljonko­han rahaa on siir­tynyt vuokralääkärei­den kaut­ta veroparatiiseihin? 

    Espoost­a­han löy­tyy todel­li­nen kokoomus­laisen talouden­pidon klas­sikko ja finanssitekni­nen pelili­ike par excel­lence: myy­dään oma ener­giay­htiö (=luon­nolli­nen monop­o­li) ja rahas­toidaan varat myöhempää käyt­töä varten (=riskisi­joite­taan). Tulok­set ovat nyt kaikkien espoolais­ten maksettavissa.

  37. Ener­gialaitok­sen omis­tuk­sen autu­us perus­tuu suurelta osalta verokikkailu­un, voitot vaan siir­retään kaupun­gin omis­ta­man yhtiön kas­sas­ta kaupun­gin kas­saan, kun taas muis­sa tapauk­sis­sa val­tio vie osansa voitos­ta. Val­tio on pois­ta­mas­sa tätä veroe­tu­ut­ta, mikä vähen­tää oman ener­gialaitok­sen omis­tuk­sen hyö­tyjä. Ja joo, olisi Espoo voin­ut sijoit­taa myyn­ti­t­u­lon­sa vaik­ka For­tu­min osakkeisi­in, olisi osinko­tuot­to voin­ut olla tasaisem­paa, mut­ta kaksinker­tainen vero­tus siinäkin olisi tul­lut vastaan.

    Jos vuokralääkärit tulee kaupungille halvem­mak­si ja palve­lut parem­mik­si kuin omien ter­veyskeskus­lääkärei­den palkkaami­nen, niin mitä pahek­sut­tavaa siinä on?

  38. komm: Hta ei kyl­lä edes väit­tänyt sum­man menevän rak­en­ta­jalle, vaan “myyjälle”.

    hta puhui myyjästä yri­tyk­senä (jon­ka tehtävä on saa­da voittoa). 

    Jos maan­omis­ta­ja on Helsin­gin kaupun­ki, ei kyseessä ole yri­tys. Eikä asun­toa omas­ta käytöstään myyvä helsinkiläi­nenkään ole yritys.

    hta puhui myös tietyn tyyp­pisil­lä asun­noil­la ole­van sama hin­ta. Asun­to jon­ka yhtiössä on parkkipaikko­ja kel­laris­sa ei kuitenkaan ole saman tyyp­pinen kuin se toinen vas­taa­va jos­sa niitä ei ole lainkaan. 

    Sama jut­tu oman talon­miehen, uima-alla­sosas­ton, tai ratikkapysäkin etäisyy­den kanssa. Aina vaikut­taa kysyn­tään, tar­jon­taan ja hintaan.

  39. Osmo Soin­in­vaara:
    Lauit­tasaari on oikea saari. Jätkäsaaren alue on täyt­tö­maa­ta. Sik­si maanalaisen paikan rak­en­t­a­mi­nen sinne on eri­tyisen kallista. Maan päälli­nen pysäköin­ti on vielä kalli­im­paa, kos­ka sil­loin menetetään arvokas­ta raken­nu­soikeut­ta – eli joku menet­tää kodin Jätkäsaares­ta, jot­ta joku toinen saisi sinne autonsa.

    Eli kus­tan­nuk­sia säästävä lait­taisi Jätkäsaaren autopaikat luo­laan, joka olisi siinä kohtaa mis­tä pääsee edullis­es­ti peruskallioon käsik­si. Tai sit­ten nos­taisi yksinker­tais­es­ti keinotekoisen maan­pin­nan korkeutta.

    1. toke
      Mieti nyt vähän suu­ru­us­lu­okkia. Jätkäsaa­reen tulee pelkästään asum­ista palvele­via pysäköin­tipaikko­ja 4500 kap­palet­ta, jota vaa­ti­vat siis tilaa 14 hehtaaria.

  40. Peri­aat­teessa Osmo on oike­as­sa koskien investoin­te­ja ja negati­ivisia korko­ja. Mut­ta täy­del­liset investoin­ti­ana­lyysit ovat kyl­lä hie­man mon­imutkaisem­pia ja saat­ta­vat muut­taa lopputulosta.

    Laskelmis­sa pitäisi vai­h­toe­hto­jen osalta arvioi­da han­kkeen koko käyt­töiältä kaik­ki hyödyt ja kus­tan­nuk­set ja sit­ten nämä kas­savir­rat pitäisi diskon­ta­ta jol­lakin sopi­val­la korkokan­nal­la vaikka­pa tarkasteluhet­keen. Ei siis riitä, että tarkastel­laan vain investoin­nin korkokus­tan­nus­ta ja inflaa­tios­ta aiheutu­vaa raken­nuskus­tan­nuk­sen nousua. Lasken­tako­rossa voidaan ottaa huomioon myös tulo­eri­in liit­tyvät epä­var­muudet, jot­ka kas­va­vat, mitä pidem­mälle tule­vaisu­ut­ta ennustetaan.

    Jos esimerkik­si sil­tain­vestoin­nin hyödyt alka­vat juos­ta voimakkaam­min vas­ta viiden vuo­den kulut­tua, saat­taa olla järkevää lykätä sil­tain­vestoin­tia muu­ta­mal­la vuodel­la, vaik­ka negati­ivisel­la reaa­liko­rol­la saisikin lainaa.

    Kan­nat­taa muis­taa, että jos sil­ta raken­netaan vuot­ta aikaisem­min, niin myös sil­lan kun­nos­s­api­tokus­tan­nuk­set ja sil­lan uusimi­nen yleen­sä aikaistu­vat noin vuodella.

    Kru­unuvuoren­ran­nan sil­lan ajoit­tamises­sa pitää ottaa huomioon se, mil­loin Kru­unuvuoren­ran­nan tont­tien myyn­neistä syn­tyvät tulot real­isoitu­vat. Sil­taa ei vält­tämät­tä kan­na­ta rak­en­taa kovin paljon ennen kuin tuo­tot alka­vat syn­tyä. Mut­ta toisaal­ta ei niitä sil­las­ta saatavia lisä­tuot­to­ja kan­na­ta menettääkään.

    Nyt kun Helsingillä on tulos­sa raken­net­tavak­si paljon hyviä aluei­ta, niin kan­nat­taa ehkä hie­man jak­sotel­la niitä investoin­te­ja eri vuosille, eikä rak­en­taa kaikkia yhdessä rysäyk­sessä, vaik­ka negati­ivisel­la korol­la lainaa saisikin.

  41. antti: Ener­gialaitok­sen omis­tuk­sen autu­us perus­tuu suurelta osalta verokikkailu­un, voitot vaan siir­retään kaupun­gin omis­ta­man yhtiön kas­sas­ta kaupun­gin kas­saan, kun taas muis­sa tapauk­sis­sa val­tio vie osansa voitos­ta. Val­tio on pois­ta­mas­sa tätä veroe­tu­ut­ta, mikä vähen­tää oman ener­gialaitok­sen omis­tuk­sen hyö­tyjä. Ja joo, olisi Espoo voin­ut sijoit­taa myyn­ti­t­u­lon­sa vaik­ka For­tu­min osakkeisi­in, olisi osinko­tuot­to voin­ut olla tasaisem­paa, mut­ta kaksinker­tainen vero­tus siinäkin olisi tul­lut vastaan.Jos vuokralääkärit tulee kaupungille halvem­mak­si ja palve­lut parem­mik­si kuin omien ter­veyskeskus­lääkärei­den palkkaami­nen, niin mitä pahek­sut­tavaa siinä on?

    Ei vuokralääkäreis­sä sinän­sä mitään pahaa ole, kun­han ne eivät tule omaa tuotan­toa kalli­im­mak­si. Vero­su­un­nit­telus­ta voi olla mon­taa mieltä, mut­tei sekään laiton­ta ole. Enkä halua nyt puut­tua asian isom­paan kuvaan.

    Kri­ti­soin kokoomus­laista ide­ol­o­gista yksi­ty­istämistä jota tehdään kus­tan­nuk­sista piit­taa­mat­ta, esimerkkinä nyt vaik­ka se espoolainen ener­gialaitos. Perus­tuu ener­gian­laitok­sen omis­tuk­sen hyödyl­lisyys mihin tahansa, niin oli sen myyn­ti silti älytöntä.

    Asumisen kallis­tu­mi­nen parkkipaikko­ja sosial­isoimal­la jne on jo käsitel­ty tässäkin ketjus­sa mon­een kertaan.

  42. Autopaikko­jen nor­mit­tamiseen on vaikea löytää syitä, jos kaupun­ki huole­htii siitä, että alueen pysäköin­nistä noin muuten per­itään markki­nahin­ta (ei asukaspysäköin­tiä, tehokas pysäköinninvalvonta).

    Keskustelus­sa kuitenkin käytetään argu­ment­te­ja, jot­ka eivät ihan sel­l­aise­naan kestä naar­mut­tamista. Yleisim­mät argu­men­tit ovat se, että se mak­saa jollekulle (käytän­nössä maan­omis­ta­jalle) tai että niille autopaikoille ei ole enää käyt­töä, kun kul­jemme tele­por­taa­ti­ol­la (tai muul­la vähem­män tilaa vieväl­lä tavalla).

    En osta kumpaakaan argu­ment­tia. Tässä ihan vain numeroi­ta ja totea­muk­sia, joiden pitäisi pitää kohtu­usti paikkansa nykytiedoilla:

    * auto­hal­li­paikan tyyp­illi­nen myyn­ti­hin­ta: 20–25 k€
    * vilkkaan alueen autopaikan markki­nahin­ta: 20–50 k€
    * auto­hal­li­paikan raken­nuskus­tan­nus: 50 k€
    * auto­hal­li­paikan sub­ven­tio: 25–30 k€
    * reaa­liko­rko­ta­so pitkäl­lä ajal­la: 2 %
    * sub­ven­tion vuosimäärä: 500–600 €
    * sub­ven­tion mak­sa­ja: maanomistaja
    * kalli­is­sa asun­nos­sa asu­van autol­lisen ihmisen autoiluku­lut: 10000 €/vuosi
    * autol­la saavutet­ta­van vuokrat­ta­van lämpimän varas­toti­lan hin­ta Helsingis­sä: 30 €/m2/kk

    Nämä lienevät kohtu­usti tark­istet­tavia asioi­ta. Näi­hin voidaan lisätä se, että kos­ka auton pitämi­nen on kallista, autol­liset toden­näköis­es­ti joutu­vat ansait­se­maan selvästi enem­män tulo­ja kuin autot­tomat. Tämän takia he mak­sa­vat myös selvästi enem­män kun­nal­lisvero­ja. Jo 3000 €/vuosi ero­tus huonekun­nan tulois­sa riit­tää tekemään autopaikka­sub­ven­tion kaupun­gin kannal­ta tarpeel­lisek­si (vrt. se, että autol­liset osta­vat kalli­im­man asun­non ja mak­sa­vat 10 000 €/vuosi autoilustaan).

    Voi tietysti olla, että kyse on kaupun­gin sisäis­es­tä muut­toli­ikkestä. On kuitenkin toden­näköisem­pää, että autopaikan kanssa saadaan estet­tyä nur­mi­järveläistymistä tai houkutel­tua hyvä­tu­loinen espoolainen Helsinki­in kuin ilman autopaikkaa.

    Mekanis­mi näyt­tää numeroiden val­os­sa poten­ti­aal­isti niin voimakkaal­ta, että sitä ei ihan olanko­hau­tuk­sel­la voi ohit­taa. Eikä asian toden­t­a­mi­nen valitet­tavasti onnis­tu julkises­ti saatavil­la olevil­la tiedoil­la. Autopaikko­jen sub­ven­toimi­nen saat­taa olla vahin­gos­sa kaupun­gin kannal­ta ihan fik­su investoin­ti, vaik­ka kyse on vahin­gos­ta ja kun­tien väli­nen kil­pailu idiotismia.

    Ja toisaal­ta jos autopaikko­ja jää tulev­ina vuosikym­meninä liikaa, niin varas­toti­laa tuskin on liikaa. Tilalle siis löy­tyy sopi­va käyt­tö, jos se ote­taan suun­nit­telu­vai­heessa mah­dol­lisuute­na huomioon.

    Tämän san­ot­tuani tois­tan, etten kan­na­ta autopaikkanor­mi­tus­ta. Argu­ment­ti­nani on se, että meil­lä ei pitäisi olla mitään sel­l­aista sään­te­lyä, jolle ei ole tarvetta.

  43. tpyy­lu­o­ma: Tämän samoin kuin kaik­ki huonot argu­men­tit pysäköin­ti­sosial­is­min puoles­ta olen koon­nut, kos­ka ei jak­sa kir­joit­taa samo­ja asioi­ta uud­estaan ja uud­estaan, Rautaval­la numerot 6 ja 7 ja Hta:n argu­ment­ti nro 4, http://tolkku.blogspot.fi/2011/09/pitaako-pysakointi-sosialisoida.html

    Ehdotan, että joku™ lähet­tää tämän linkin sähkö­pos­til­la jokaiselle kun­nal­lis­vaaliedokkaalle helsingis­sä. Ohes­sa kysymys, kan­nat­taako ehdokas parkkipaikkakus­tan­nusten sosial­isoin­tia ja keskusjo­htoista suun­nitel­mat­alout­ta parkkipaikko­jen määrän suh­teen. Lisäk­si ilmoi­tus, että Hesarin etu­sivulle tulee ilmoi­tus, jos­sa eritel­lään ehdokkaat, jot­ka vas­taa­vat kieltävästi ja siis halu­a­vat vapaut­taa pysäköin­tipaikko­jen nor­mi­tus­ta niistä ehdokkaista, jot­ka joko eivät vas­taa tai vas­taa­vat myöntävästi.

  44. Mik­si ihmeessä parkkipaikas­ta on tehdä ongel­ma jos auto­ja on niin ne tarvit­se­vat parkkipaikat vihre­it­ten auto­vas­tais­es­ta poli­ti­ikas­ta huoli­mat­takin. vihre­it­en lisäk­si on myös taval­lisia autoile­via asukkai­ta ei henkilöau­toista päästä eroon estämäl­lä pysäköiminen.

    1. Vihrei­den mielestä saa rak­en­taa niin paljon kuin halu­aa, mut­ta oma­l­la kus­tan­nuk­sel­la. Nyt kaupun­ki pakot­taa rak­en­ta­maan paikko­ja ENEMMÄN kuin talon tule­vat asukkaat haluavat.

  45. Osmo Soin­in­vaara: Lauit­tasaari on oikea saari. Jätkäsaaren alue on täyt­tö­maa­ta. Sik­si maanalaisen paikan rak­en­t­a­mi­nen sinne on eri­tyisen kallista. Maan päälli­nen pysäköin­ti on vielä kalli­im­paa, kos­ka sil­loin menetetään arvokas­ta raken­nu­soikeut­ta – eli joku menet­tää kodin Jätkäsaares­ta, jot­ta joku toinen saisi sinne autonsa.

    Mikä ihmeen perustelu tämä on maanalaiselle parkki­hallille täyt­tö­maal­la meren­ran­nas­sa? Tämä raken­nu­soikeushan on ihmisen päätös eikä mikään luon­non­la­ki. Jos on järkevää rak­en­taa Jätkäsaaren auto­hal­lit maan­päälle, niin mik­si niin ei tehdä (ilman raken­nu­soikeu­den menetystä)?

    1. Kyse on vai­h­toe­htoiskus­tan­nuk­ses­ta. Jonkin ver­ran Jätkäsaa­res­sa on pysäkön­ti­talo­ja, mut­ta paikkaan, johon raken­netaan pysäköin­ti­ta­lo, ei voi rak­en­taa asuin­taloa. Sik­si tuon ton­tin vai­h­toe­htoiskus­tan­nus on sen asuin­talon raken­nu­soikeu­den arvo. Raken­nu­soikeu­den arvo taas määräy­tyy markki­noil­la sen mukaan, mitä asukkaat ovat valmi­it asun­noista tuol­la maksamaan.

  46. Osmo Soin­in­vaara: Kyse on vai­h­toe­htoiskus­tan­nuk­ses­ta. Jonkin ver­ran Jätkäsaa­res­sa on pysäkön­ti­talo­ja, mut­ta paikkaan, johon raken­netaan pysäköin­ti­ta­lo, ei voi rak­en­taa asuin­taloa. Sik­si tuon ton­tin vai­h­toe­htoiskus­tan­nus on sen asuin­talon raken­nu­soikeu­den arvo. Raken­nu­soikeu­den arvo taas määräy­tyy markki­noil­la sen mukaan, mitä asukkaat ovat valmi­it asun­noista tuol­la maksamaan.

    Tarkoitin, että mik­si ei alak­er­ta ole parkki­hal­lia ja talo vas­taavasti yhtä ker­rosta korkeampi. Minus­ta kuu­lostaa aika hyvältä vai­h­tokau­pal­ta. Maap­in­ta-alaa ei kulu. Tietenkin joku voi kysyä, että mik­si ei saman tien pil­ven­pi­irtäjiä. Mut­ta se ei ole sama asia.

    1. Jos talo voitaisi­in rak­en­taa ker­rosta korkeam­mak­si ilman, että se tuot­taisi var­joisia piho­ja ja niin edelleen, se kan­nat­taisi rak­en­taa ker­rosta korkeam­mak­si ja täyt­tää ensim­mäi­nen ker­ros asun­noil­la. Tai niiden auto­jen pitäisi mak­saa asun­non ver­ran, eli noin 5000 euroa neliöltä.
      Lisäk­si jos talos­sa on asuinker­roksia kuusi, alak­er­ta ei riitä parkkipaikoille, kos­ka niitä pitäisi olla 1½ ker­roksen verran.

  47. Viherinssi: * auto­hal­li­paikan tyyp­illi­nen myyn­ti­hin­ta: 20–25 k€
    * vilkkaan alueen autopaikan markki­nahin­ta: 20–50 k€
    * auto­hal­li­paikan raken­nuskus­tan­nus: 50 k€
    * auto­hal­li­paikan sub­ven­tio: 25–30 k€
    * reaa­liko­rko­ta­so pitkäl­lä ajal­la: 2 %
    * sub­ven­tion vuosimäärä: 500–600 €
    * sub­ven­tion mak­sa­ja: maanomistaja
    * kalli­is­sa asun­nos­sa asu­van autol­lisen ihmisen autoiluku­lut: 10000 €/vuosi
    * autol­la saavutet­ta­van vuokrat­ta­van lämpimän varas­toti­lan hin­ta Helsingis­sä: 30 €/m2/kk

    Mis­tä tuo 30 €/m2 hin­ta on peräisin? Helsin­gin kan­takaupungis­takin voi vuokra­ta läm­mintä tilaa (esim. van­haa katu­ta­son toim­i­ti­laa) 10€/m2/kk, jopa halvem­mal­la. Täl­läkin hin­nal­la tilo­ja jää aina välil­lä tyhjilleen.
    Yhden auton säi­ly­tys­ti­las­ta mak­se­taan pian enem­män kuin yhden ihmisen käyt­tämästä tilas­ta — sekä asun­toa että työ­paikkaa koskien. Lisäk­si autoli­iken­teen vaa­ti­mat liiken­neväylät vievät tilaa kaupungissa.

  48. tcrown: Ehdotan, että joku™ lähet­tää tämän linkin sähkö­pos­til­la jokaiselle kun­nal­lis­vaaliedokkaalle helsingis­sä. Ohes­sa kysymys, kan­nat­taako ehdokas parkkipaikkakus­tan­nusten sosial­isoin­tia ja keskusjo­htoista suun­nitel­mat­alout­ta parkkipaikko­jen määrän suh­teen. Lisäk­si ilmoi­tus, että Hesarin etu­sivulle tulee ilmoi­tus, jos­sa eritel­lään ehdokkaat, jot­ka vas­taa­vat kieltävästi ja siis halu­a­vat vapaut­taa pysäköin­tipaikko­jen nor­mi­tus­ta niistä ehdokkaista, jot­ka joko eivät vas­taa tai vas­taa­vat myöntävästi.

    No mä voin säästää vaivaa. Kokoomus nyt vaan on puolueena sitä mieltä että ihmisel­lä on auto, eli autopaik­ka on ihmisoikeus, ja tähän ei mikään argu­ment­ti, tilas­to tai muu pysty. Kato vaik­ka eili­nen val­tu­us­ton kokous.

    Ja kun mä nyt en ihan oikeasti tajua että kuka siitä sosial­is­mista edes lop­pu­jen lopuk­si hyö­tyy. Kaupungis­sa pysäköin­nin rajakus­tan­nus nousee sitä suurem­mak­si mitä suurem­mal­la osal­la ihmisiä on auto, ote­taan yksinker­tais­tet­tu esimerkki:

    Malli Kallio, noin 1 auto 4 — 5 asun­toa kohti. Nuo mah­tuu melkein kadun­var­teen, voi siel­lä ehkä jokunen hal­likin olla. Raken­nusus­tan­nus per paik­ka keskimäärin joitain ton­ne­ja, se on ihan se ja sama vaik­ka tämä mak­set­taisi­in kollek­ti­ivis­es­ti muuten, pait­si että jos noin tehdään niin paikoista on tietenkin pula. Malli Jätkäsaari taas on 7 hal­li­paikkaa 10 asun­toa kohti, 1–2 vielä kadun­var­res­sa. Kus­tan­nus per paik­ka jotain 50 000 €, mikä tulee autoil­i­jallekin hyvin kalli­ik­si taval­la tai toisella.

    Ja sit­ten tässä on vielä se että auton rajahyö­ty on vas­taavasti kään­teinen auto­jen määrään. Tom­mo­nen Jätkäsaari-malli imp­likoi sitä että Helsingis­sä auto­jen määrä puoli­tois­tak­er­tais­tuu, ei ole käytän­nössä mitään tapaa lisätä tiev­erkon kap­a­siteet­tia läh­eskään vas­taavasti, eli se hyö­ty siitä autos­ta las­kee radikaal­isti ruuhkaan­tu­misen myötä.

    Min­un on hyvin vaikea kek­siä mitään tapaa mil­lä voisi hai­ta­ta autoli­iken­net­tä enem­män kuin hin­noit­tele­mal­la se väärin. Enem­mistöläi­nen salali­it­to kiittää.

    Muuten, kun kir­joitin tämän niin yritin vali­ta niin absur­din esimerkin säätelystä kuin mahdollista:

    Virkamies jon­ka pitäisi päät­tää paljonko paikko­ja tehdään on kohtu­ut­toman tehtävän edessä, johon vielä kohdis­tuu poli­it­tisia painei­ta. Sama kuin hänen pitäisi päät­tää paljonko kumisaap­pai­ta valmis­te­taan. Suun­nitel­mat­alous nyt ei vaan toi­mi, virhe tehdään jom­paan kumpaan suun­taan. Ratkaisu asi­aan on antaa markki­noiden päät­tää siinä kuin senkin että mon­tako kahvi­laa kort­telin tarvitaan.

    Pieleen meni tämäkin. Kuulin juuri vas­tauk­se­na kysymyk­seen mik­sei Helsingis­sä ole sel­l­aisia pol­jet­tavia myyn­tikär­ryjä, että virkamiehiä askar­rut­taa liikku­vien kahviloiden kohdal­la se miten määritel­lään kahvi­latarve alueit­tain. Kumisaa­pas­normia alueel­lisel­la kos­teusvaki­ol­la kor­jat­tuna odotellessa.

  49. Ville: Mis­tä tuo 30 €/m2 hin­ta on peräisin? Helsin­gin kan­takaupungis­takin voi vuokra­ta läm­mintä tilaa (esim. van­haa katu­ta­son toim­i­ti­laa) 10€/m2/kk, jopa halvem­mal­la. Täl­läkin hin­nal­la tilo­ja jää aina välil­lä tyhjilleen.
    Yhden auton säi­ly­tys­ti­las­ta mak­se­taan pian enem­män kuin yhden ihmisen käyt­tämästä tilas­ta – sekä asun­toa että työ­paikkaa koskien. Lisäk­si autoli­iken­teen vaa­ti­mat liiken­neväylät vievät tilaa kaupungissa.

    Hin­ta on vuokravaras­ton hin­tata­so. Mut­ta voimme ihan hyvin ottaa hin­naksi vaik­ka vain 10 €/m2/kk. Autopaikan koko lie­nee noin 15 m². Vuokra olisi siis 150 €/kk, raken­nuskus­tan­nuk­set 50 000 €. Ylläpi­don hin­ta on joka tapauk­ses­sa alle 50 €/kk, joten vuokras­ta jää 100 €/kk. Käteen­jäävä reaa­li­nen vuosi­tuot­to on 2,4 %.

    Nämä luke­mat ovat sikäli alakant­ti­in, että seinälli­nen kymme­nen neliön varas­to on Helsingis­sä tyyp­il­lis­es­ti noin 250 €/kk, mut­ta sil­loinkaan varas­tokopin ovelle ei vält­tämät­tä pääse autol­la. Yhdelle autopaikalle saa yli 10 m² varas­toa, jon­ka eteen voi ajaa autol­la tai toden­näköis­es­ti lähem­mäs 20 m² varas­toa, jon­ka eteen pääsee pumppukärryillä.

    Eli jos autopaikat kon­struoidaan siten, että niistä saadaan tehtyä järkevästi varas­toti­laa, ne tuskin tule­vaisu­udessakaan jäävät tyhjäk­si tilak­si, vaik­ka autot vähenisivät.

    Kaupunki­rak­en­teen kannal­ta on ilman muu­ta ongel­ma, että kaupungis­sa on yksi­ty­isauto­ja. Ongel­ma tulee kuitenkin pikem­min helpon liikku­misen aiheut­ta­mas­ta hajaan­tu­mis­es­ta kuin tilankäytöstä. Tilankäyt­töä rajoit­ta­vat — kuten tässäkin keskustelus­sa on käynyt ilmi — val­okul­mat ja muut viihtyvyys­seikat. Viihtyvyy­den kannal­ta tietysti olisi parem­pi, että talo­jen välis­sä olisi jotain muu­ta kuin autotie.

  50. tpyy­lu­o­ma: Ja kun mä nyt en ihan oikeasti tajua että kuka siitä sosial­is­mista edes lop­pu­jen lopuk­si hyötyy.

    Minä olen tul­lut näis­sä asiois­sa (mukaan­lukien mut­ta ei rajoittuen autopaikkanormi­in ja ruuhka­mak­sui­hin) siihen tulok­seen, että kun­nal­lispoli­ti­ik­ka ei houkut­tele penaalin terävimpiä kyniä.

    Min­un nähdäk­seni on kolme syytä ryhtyä politiikkaan:

    1. tarve paran­taa maailmaa
    2. oman edun ajaminen
    3. tehtävän tuo­ma status

    Asi­as­ta saata­va kor­vaus on huono, ja työhönot­ta­jat ovat arvaa­mat­tomasti käyt­täy­tyviä keskiver­tokansalaisia, jol­loin kaik­ki argu­men­toin­ti pitää palastel­la pop­ulis­tisi­in suu­paloi­hin. Keskustelukump­pan­it ovat tyyp­il­lis­es­ti joko ihan pihal­la ja kyvyt­tömiä ratio­naaliseen argu­men­toin­ti­in, tai sit­ten ymmärtävät fak­tat mut­teivät halua tun­nus­taa sitä. (Esimerk­ki: En usko, että kaik­ki kokoomus­laiset ovat niin tyh­miä etteivät tajua riit­tävien ruuhka­mak­su­jen ole­van hyvin toimeen­tule­vien etu. Sen tun­nus­t­a­mi­nen ei kuitenkaan olisi hyvä vaaliar­gu­ment­ti, kos­ka äänestäjät eivät tuo­ta ymmärrä.)

    Useim­miten loogis-ratio­naaliset ihmiset pää­tyvät siihen, että maail­man­paran­nus on ain­oa asia, jos­sa poli­ti­ik­ka voi olla tehokas tapa tavoitel­la halu­a­maansa. Ja useim­miten etu­jen ja hait­to­jen suhde siinäkin on sel­l­ainen, että ide­olo­gian palon täy­tyy olla kova, että fik­su ryhtyy politiikkaan.

    Tämä koros­tuu kun­nal­lispoli­ti­ikas­sa, jos­sa työn ja kor­vauk­sen suhde on onneton. Ja siitä syys­tä poli­ti­ikkaan ker­tyy maail­man­paran­ta­jia ja kaiken maail­man egoaan tai etu­jaan pönkit­täviä vähän hönt­te­jä kelme­jä. Ide­ol­o­gi­sis­sa ihmi­sis­sä voi olla fik­su­ja joukos­sa, mut­ta vähem­mistöön jäävät siinäkin ryhmässä.

  51. Osmo Soin­in­vaara: Jos talo voitaisi­in rak­en­taa ker­rosta korkeam­mak­si ilman, että se tuot­taisi var­joisia piho­ja ja niin edelleen, se kan­nat­taisi rak­en­taa ker­rosta korkeam­mak­si ja täyt­tää ensim­mäi­nen ker­ros asun­noil­la. Tai niiden auto­jen pitäisi mak­saa asun­non ver­ran, eli noin 5000 euroa neliöltä.Lisäksi jos talos­sa on asuinker­roksia kuusi, alak­er­ta ei riitä parkkipaikoille, kos­ka niitä pitäisi olla 1½ ker­roksen verran.

    Noh, ei niiden auto­jen tarvitse mak­saa 5000 euroa neliöltä, kos­ka auto­hallin rak­en­t­a­mi­nen (maan päälle) on halvem­paa kuin asun­non. Toisaal­ta alim­man ker­roksen asun­noista ei saa vält­tämät­tä 5000 euroa neliöltä. Tai oli hin­ta mikä tahansa, se on paljon halvem­pi kuin ylem­mis­sä ker­roksis­sa. Katu­ta­so sopii hyvin autoille, mut­ta ei ole ihmis­ten toivelis­tan kärjessä.

    Mut­ta ei tämä ollut se point­ti­ni, vaan seu­raa­va: Katu­ja kuitenkin tarvi­taan, kos­ka ambu­lanssit, muut­tokuor­mat, työvä­li­neet ym. vält­tämätön kul­kee kumipyöril­lä. Kaavoitus var­maan läh­tee siitä, että alueelle ja ton­tille mitoite­taan infraan ja muuten sopi­va määrä asuin­neliöitä ja ihmisiä? Näi­den lisäk­si kan­nat­taa rak­en­taa parkkipaikko­ja tai hal­li­paikko­ja, kos­ka mon­et asukkaat tavit­se­vat auto­ja johonkin oikeasti hyödyl­liseen. Se on siis yhteiskun­nan kannal­ta järkevää, ja tuo yksioikoinen vai­h­toe­htoiskus­tan­nusasetel­masi on väärä. Pikem­minkin on kysymys siitä, että onko lisäkus­tan­nus parkki­hallin kaivamis­es­ta maan alle pienem­pi kuin tuo korkei­den talo­jen varjostushaitta.

    Eli asuin­neliö ja parkkineliö eivät saisi olla kaavamääräyk­sis­sä sama­nar­voisia (ovatko?), kos­ka molem­pia tarvi­taan. Oikea parkkipaikko­jen määrä ja sen määräy­tymi­nen jol­lain markki­namekanis­mil­la tai päät­tämi­nen on tietysti tosi kinkkistä, niin kuin tästä ja muista kir­joituk­sista voi päätel­lä, mut­ta ei se minus­ta ihan noin yksioikois­es­ti mene kokon­aisu­u­den kannal­ta opti­maalis­es­ti kuin mitä esität.

    Muis­tu­tan vielä, että alku­peräi­nen kysymyk­seni oli, että mik­si pitäisi kaivaa hal­li­paikat ran­nas­sa vesir­a­jan alapuolelle?

  52. Asian sivus­ta, mut­ta kysym­pä kuitenkin.

    Keskustelus­sa on esitet­ty virkami­esten val­taa ja tah­toa vas­tako­htana luot­ta­mus­mi­esten val­lalle ja tah­dolle. Peri­aat­teessa luot­ta­mus­mi­esten tah­to voit­taa, mut­ta käytän­nössä epäil­lään asian ole­van päinvastoin.

    Ainakin val­tion puolel­la poli­tikot käyt­tävät usein sanaa “virkavas­tuu”. Poli­itikko­jen sanas­tossa esi­in­tyy usein joku asia tehdyk­si “virkavas­tu­ul­la”, kun tarkoite­taan ehdot­toman tas­a­puolista jan rehellistä virkami­estyötä, jota ei voi kyseenalaistaa.

    Eroaako kun­nalli­nen “virkavas­tuu” ja val­tion hallinnon “virkavas­tuu” jotenkin? Jos eroaa, niin mik­si? Mik­si val­tion hallinnon “virkavas­tuu” on niin var­maa? Tekevätkö virkamiehet kaik­ki tehtävän­sä “virkavas­tu­ul­la”, vai nimitetäänkö val­tion hallinnos­sa jotkut tehtävät “virkavas­tu­ul­la” suoritettaviksi?

  53. a_l: Kri­ti­soin kokoomus­laista ide­ol­o­gista yksi­ty­istämistä jota tehdään kus­tan­nuk­sista piit­taa­mat­ta, esimerkkinä nyt vaik­ka se espoolainen ener­gialaitos. Perus­tuu ener­gian­laitok­sen omis­tuk­sen hyödyl­lisyys mihin tahansa, niin oli sen myyn­ti silti älytöntä.

    Poh­jan­maal­ta löy­tyy toisen­lainenkin esimerk­ki, Kauha­va vai mikä pikkukaupun­ki olikaan, myi takavu­osi­na vesivoimalansa For­tu­mille. Kauha­va otti vai­h­dos­sa For­tu­min osakkei­ta, ja sen jäl­keen osinko­tuo­tot ovat olleet paljon suurem­mat kuin vesivoimalan tuo­tot oli­si­vat olleet. Väärin yksityistetty?

  54. -e-: Katu­ta­so sopii hyvin autoille, mut­ta ei ole ihmis­ten toivelis­tan kärjessä.

    Ei todel­lakaan. Katu­ta­solle (siis talo­jen alimpi­in ker­roksi­in) sopi­vat auto­ja parem­min mm. kahvi­lat, kau­pat, fil­lar­i­pa­jat, gal­le­ri­at ja rav­in­to­lat. Toiseen ker­rokseen voisi sijoit­taa toimis­toti­laa, jot­ta työ­paikko­jakin olisi lähel­lä. Asun­to­ja sit­ten ylem­mäs. 10 ker­rosta, nii­in tilaa on eikä ihmisen tartte kovin kauas kotoaan päivit­täin. Tokaan ker­rokseen sopi­vat myös päiväkodit. Koulut katoille!

  55. antti: Poh­jan­maal­ta löy­tyy toisen­lainenkin esimerk­ki, Kauha­va vai mikä pikkukaupun­ki olikaan, myi takavu­osi­na vesivoimalansa For­tu­mille. Kauha­va otti vai­h­dos­sa For­tu­min osakkei­ta, ja sen jäl­keen osinko­tuo­tot ovat olleet paljon suurem­mat kuin vesivoimalan tuo­tot oli­si­vat olleet. Väärin yksityistetty? 

    Ja tästä esimerk­istä voimme päätel­lä, mitä?

  56. antti: Poh­jan­maal­ta löy­tyy toisen­lainenkin esimerk­ki, Kauha­va vai mikä pikkukaupun­ki olikaan, myi takavu­osi­na vesivoimalansa For­tu­mille. Kauha­va otti vai­h­dos­sa For­tu­min osakkei­ta, ja sen jäl­keen osinko­tuo­tot ovat olleet paljon suurem­mat kuin vesivoimalan tuo­tot oli­si­vat olleet. Väärin yksityistetty?

    En tunne yksi­tyisko­htia, mut­ta fik­sul­ta­han tuo kuulostaa.

    Vihrei­den moit­timi­nen yksi­ty­istämis­ten suh­teen on kyl­lä älytön­tä. Hehän näitä kaikkein prag­maat­tisim­min käsit­televät. Hin­nas­ta riip­pumat­ta vasem­mis­to ei halua yksi­ty­istää mitään, kun taas Kokoomus halu­aa yksi­ty­istää kaiken mahdollisen.

    Juuri yksi­ty­istämisen kaltais­ten asioiden vuok­si vihrei­den kan­nat­taisi pitää kun­nal­lispoli­ti­ikas­sa talousasioi­ta esillä.

  57. antti: Poh­jan­maal­ta löy­tyy toisen­lainenkin esimerk­ki, Kauha­va vai mikä pikkukaupun­ki olikaan, myi takavu­osi­na vesivoimalansa For­tu­mille. Kauha­va otti vai­h­dos­sa For­tu­min osakkei­ta, ja sen jäl­keen osinko­tuo­tot ovat olleet paljon suurem­mat kuin vesivoimalan tuo­tot oli­si­vat olleet. Väärin yksityistetty?

    Kurik­ka. Paik­ka on jän­nässä väl­i­ti­las­sa: muut­to­tap­pi­olli­nen per­släpi lähel­lä ei mitään, mut­ta kaupun­gin kas­sas­sa on kuitenkin kivasti rahaa ja talous tas­apain­os­sa. Kun­tali­itosten aikaan tämä kurikan omaisu­us oli ehkä suurin kivi kengässä- ympäryskun­nat kun ovat sit­ten tätä kun­tien paarialuokkaa.

  58. Viherinssi: Tämä koros­tuu kun­nal­lispoli­ti­ikas­sa, jos­sa työn ja kor­vauk­sen suhde on onneton. Ja siitä syys­tä poli­ti­ikkaan ker­tyy maail­man­paran­ta­jia ja kaiken maail­man egoaan tai etu­jaan pönkit­täviä vähän hönt­te­jä kelme­jä. Ide­ol­o­gi­sis­sa ihmi­sis­sä voi olla fik­su­ja joukos­sa, mut­ta vähem­mistöön jäävät siinäkin ryhmässä.

    Tätä jut­tua riit­tää poli­itikko­jen pönt­töy­destä. Lie­nee monel­la tarve korostaa omaa älyn säihket­tään näin. Oman koke­muk­seni mukaan kun­nal­liset luot­ta­mus­miehet ja ‑naiset ovat val­taosin asioi­hin paneu­tu­via ja hark­it­se­via tyyppejä. 

    Kun päätök­siä tehdään elimis­sä, jois­sa on mon­en puolueen edus­ta­jia, perushyveek­si muo­dos­tuu halukku­us saa­da aikaan kohtu­ullises­sa ajas­sa päätök­siä, jot­ta hom­mat eteni­sivät. Sil­loin on osat­ta­va tehdä kom­pro­mis­se­ja. Paras on hyvän viholli­nen. Tämä päätök­sen­tekokult­tuuri on vieras­ta useim­mille äänestäjille. Kom­pro­mis­sia pide­tään mahalaskuna. 

    En ole matkan var­rel­la huo­man­nut, että vihrei­den jalo peri­aate parhaan argu­men­tit käytöstä päätöstä muo­dostet­taes­sa olisi silmi­in­pistävä poikkeus yleis­lin­jas­ta päätök­siä muo­vat­taes­sa. Toki on niin, että keskustelun pain­oar­vo näyt­tää olevan
    merkittävä.

    Nyt kun kun­nal­lis­vaalit ovat taas ajanko­htaiset, toivoisi jo demokra­t­ian toimivu­u­den nimis­sä enem­män luot­ta­muste­htävi­in kan­nus­tavia puheen­vuoro­ja. Kun­nal­lisen luot­ta­muste­htävän hoit­a­mi­nen on har­ras­tuk­se­na tosi kan­natet­ta­va ja haas­teelli­nen. Olen tavan­nut motivoitunei­ta ja fik­su­ja kun­nal­lispoli­itikko­ja pil­vin pimein. Siinä on mah­dol­lisu­us saa­da merk­i­tys­tä vapaa-ajalleen.

  59. Antti_A: Ja tästä esimerk­istä voimme päätel­lä, mitä?

    Min­un mielestäni ener­giantuotan­non ei pitäisi kuu­lua kun­nan tai kaupun­gin ydin­toim­intaan. Okei, nyky­isin on vah­vat vero­tuk­sel­liset inten­si­iv­it kaupungille itse omis­taa ener­giay­htiöt. Kieltämät­tä itsekin mielu­um­min mak­san yli­hin­taa kaukoläm­möstä kun tiedän että rahat pää­tyvät kaupun­gin kas­saan, jos vai­h­toe­htona on kun­nal­lisveron koro­tus mis­sä tasaus­mekanis­mien takia ne rahat meni­sivät suurim­mak­si osak­si jon­nekin kri­isikun­nille eikä Helsingille. Mut­ta noin ideaal­i­maail­mas­sa pitäisi olla ihan se sama kuka sen veden keit­tää ja pump­paa kaukoläm­pöverkkoon, ver­taa esim sähkön­tuotan­to tai tietoli­ikenne. Ja kun elävästä elämästä löy­tyy yhtä lail­la hyviä kuin huonom­pia esimerkke­jä ener­giatuotan­non yksi­ty­istämis­es­tä, en sitä lähtisi kat­e­goris­es­ti kieltämään tai tuomitsemaan.

    Ja jos vihreää prag­maat­tisu­ut­ta on se että puo­let vas­tus­taa ja puo­let kan­nat­taa jonkin palvelun yksi­ty­istämistä, niin aika vaikea nähdä tuos­sa mitään linjaa.

    1. Mak­satko yli­hin­taa kaukolöäm­möstä. Tiedätkä, mikä tuol­laisen verkon jälleen­hank­in­tahin­ta on?
      Minus­ta sen nyk­yarvos­ta tulee mak­saa korkoa niin kuin paperikoneestakin.
      Kun­nil­la on ener­giay­htiöt juuri kaukoläm­män takia. Pait­si Espool­la, jon­ka mielestä monop­o­livoitot kuu­lu­vat yksi­ty­isille yrityksille.

  60. Tuos­ta löy­tyy hal­li­paikko­ja päivän hin­taan esim Ara­bi­an ran­nas­sa hin­ta jää alle 20000 euron.
    Ja Las­si­las­ta jopa 10000 euron hintaan.
    Toki kalli­impiakin on mut­ta 50000 ja + ovat harvinaisuuksia
    Jotenkin yritetään autopaikan hin­taakin vedät­tää tappiin

    http://kuluttaja.etuovi.com/crometapp/portal/eo/realties/residences/garages/search/public/item/itemlist.jsp?portal=eo&itemgroup_id=50.10&count=20&listorder=&list_id=13463272250000&cmd=move0

  61. “Ja kun elävästä elämästä löy­tyy yhtä lail­la hyviä kuin huonom­pia esimerkke­jä ener­giatuotan­non yksi­ty­istämis­es­tä, en sitä lähtisi kat­e­goris­es­ti kieltämään tai tuomitsemaan.”

    Hyviä esimerkke­jä ai tai­da löy­tyä. Yksi­tyi­nen monop­o­li on aina pahempi kuin julkinen .
    Julkises­sa monop­o­lis­sa voit­to sen­tään kotiu­tuu jos­sain muo­dos­sa maksajalle

  62. Sep­po Vep­säläi­nen: Tätä jut­tua riit­tää poli­itikko­jen pönt­töy­destä. Lie­nee monel­la tarve korostaa omaa älyn säihket­tään näin. Oman koke­muk­seni mukaan kun­nal­liset luot­ta­mus­miehet ja ‑naiset ovat val­taosin asioi­hin paneu­tu­via ja hark­it­se­via tyyppejä. 

    Juu, eikä se niistä hen­gen­lahjoista kai ole kiin­ni, joil­lain vähem­män lois­tavil­la on vaan yksinker­tais­es­ti liikaa mui­ta hom­mia tai joskus luot­ta­muste­htävä on pakkop­ul­laa joka ei motivoi.

    Mut­ta on tässä sit­ten sekin että virkamieskun­nan ydi­nosaamista ei vaiku­ta ole­van esit­tää mis­tä päätetään selkeästi. Ja väk­isin tulee ajoit­tain mieleen ettei ole edes tarkoi­tus, nehän pen­teleet vielä päät­tävät jotain jos ymmärtävät mis­tä on kysymys.

  63. Kaukoläm­möl­lä tai vesi­laitok­sel­la verot­ta­mi­nen aiheut­taa var­masti vähem­män tuhoa talouteen kuin kun­nal­lisvero­pros­entin ruu­vailu vas­taaval­la määräl­lä ylöspäin.

    (en nyt ota kan­taa siihen käytetäänkö niitä vero­tuk­seen vai ei)

  64. Liian van­ha:
    Julkises­sa monop­o­lis­sa voit­to sen­tään kotiu­tuu jos­sain muo­dos­sa maksajalle 

    Julk­ista monop­o­lia markki­noidaan ehkä mon­esti sil­lä ide­al­is­tisel­la ole­tuk­sel­la että “siitä on hyö­tyä koko yhteiskun­nalle eli siis meille kaikille”.

    Julkisen monop­o­lin voitotkin saat­ta­vat kuitenkin ennen kotiu­tu­mis­taan kado­ta päät­täjien kok­ous­palkkioi­hin ja edus­tusku­lui­hin, kokon­aan toisel­la puolel­la Suomea tapah­tu­van toimin­nan tap­pi­oiden kat­tamiseen tai turhien han­k­in­to­jen kaut­ta lop­ul­ta sinne yksi­ty­is­ten yri­tys­ten taskuihin.

  65. “Maan päälli­nen pysäköin­ti on vielä kalli­im­paa, kos­ka sil­loin menetetään arvokas­ta raken­nu­soikeut­ta – eli joku menet­tää kodin Jätkäsaares­ta, jot­ta joku toinen saisi sinne autonsa.”

    Näin käy joka paikas­sa , ei Jätkäsaari ole poikkeus eli Jakomäessä kin joku menet­tää asun­ton­sa kun raken­netaan pysäköin­tipaikko­ja maan päälle.

    Ja menee­hän niitä asun­to­ja kun raken­netaan puis­to­ja , ostare­i­ta, toimis­to­ja etc
    Ja kadutkin voisi kor­va­ta kinttupoluilla.

  66. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos talo voitaisi­in rak­en­taa ker­rosta korkeam­mak­si ilman, että se tuot­taisi var­joisia piho­ja ja niin edelleen, se kan­nat­taisi rak­en­taa ker­rosta korkeam­mak­si ja täyt­tää ensim­mäi­nen ker­ros asun­noil­la. Tai niiden auto­jen pitäisi mak­saa asun­non ver­ran, eli noin 5000 euroa neliöltä.
    Lisäk­si jos talos­sa on asuinker­roksia kuusi, alak­er­ta ei riitä parkkipaikoille, kos­ka niitä pitäisi olla 1½ ker­roksen verran.

    Voihan se koko pihakin olla sil­loin yhden ker­roksen korkeam­mal­la kuin maan­ta­so, jos sen alla on parkki­hal­li. Näin piha ei var­jos­tu yhtään enem­pää kuin ker­rosta mata­lam­man talon tapauk­sesa, vain kaduista toki tulee vähän varjoisampia.

    Tässä yksi esimerk­ki, silti on liiketi­laakin mah­tunut katu­ta­soon. Kaavas­sa pysäköin­ti oli kai alun­perin maan alla, mut­ta sai poikkeuslu­van tms. kos­ka olisi tul­lut liian kalli­ik­si rakentaa.
    https://maps.google.fi/maps?q=helsinki&hl=en&ll=60.155304,24.882231&spn=0.015548,0.049739&sll=60.15733,24.877253&sspn=0.031094,0.099478&hnear=Helsinki&t=m&z=15&layer=c&cbll=60.155386,24.88238&panoid=fb6308rFye0rg8NHYgpCZA&cbp=12,98.83„0,4.84

  67. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja:
    Julkisen monop­o­lin voitotkin saat­ta­vat kuitenkin ennen kotiu­tu­mis­taan kado­ta päät­täjien kok­ous­palkkioi­hin ja edus­tusku­lui­hin, kokon­aan toisel­la puolel­la Suomea tapah­tu­van toimin­nan tap­pi­oiden kat­tamiseen tai turhien han­k­in­to­jen kaut­ta lop­ul­ta sinne yksi­ty­is­ten yri­tys­ten taskuihin.

    Uno­htam­mat­ta palka­nsaa­jia, jot­ka kyl­lä osaa­vat ulos­mi­ta­ta monop­o­livoitot. Hyvänä esimerkkinä käyvät Finnair (nyky­isin nes­teessä tuon takia) ja VR.

  68. Ongel­ma on se, että autoil­i­jatkin ovat ihmisiä, eivätkä ihmiset yleen­sä viihdy pimeis­sä tun­neleis­sa tai pysäköin­tilu­olis­sa tai kan­sien alla tai edes pysäköin­ti­talois­sa. Jos on vai­h­toe­hto ole­mas­sa, ollaan mielu­um­min ulkoil­mas­sa. Ja kuten Itä-Pasi­la osoit­ti, ollaan mielu­um­min maan­pin­nal­la eikä sil­loil­la tai kan­sil­la sen yläpuolel­la. Kos­ka autot vievät niin paljon tilaa, kaiken­laisia maanalaisia tilo­ja ja pysäköin­ti­talo­ja raken­netaan, mut­ta se on epäin­himil­listä, vaik­ka tarkoi­tus on hyvä, eli vapaut­taa vapaa­ta maan­pin­taa ihmisille auto­jen sijaan. Ain­oa inhimilli­nen ratkaisu on sijoit­taa pysäköin­ti sinne, mis­sä maa­nar­vo on niin alhainen, että maan­päälli­nen pysäköin­ti on kan­nat­tavaa — ja sieltä tehokas raideli­ikenne sinne, mis­sä maa­nar­vo on korkea (eli mis­sä on paljon ihmisiä, jot­ka tarvit­se­vat tilaa käyttöönsä).

  69. “…paikkaan, johon raken­netaan pysäköin­ti­ta­lo, ei voi rak­en­taa asuin­taloa. Sik­si tuon ton­tin vai­h­toe­htoiskus­tan­nus on sen asuin­talon raken­nu­soikeu­den arvo…”

    Uusi­in kaupungi­nosi­in tehdään poikkeuk­set­ta iso­ja betonikiveyk­sel­lä pällystet­tyjä aukioi­ta. Esit­te­lyku­vis­sa aukioil­la pais­taa aurinko ja siel­lä käysken­telee hymy­ile­viä ihmisiä. Valmis­tut­tuaan aukiot ovat tuulisia kolkko­ja paikko­ja, jois­sa ihmisiä ei näe edes kesähel­teel­lä. Jos maa on niin arvokas­ta ettei sitä voisi sal­lia käytet­täväk­si pysäköin­ti­in, mik­si ihmeessä tehdään näitä iso­ja aukioi­ta joil­la ei ole edes sen pysäköin­nin ver­taa käyttötarkoitusta? 

    Jalka­pal­lo­ken­tätkin ovat mukavia, mut­ta kun maa on noin arvokas­ta, niin kan­nat­tako Jätkäsaa­reen sijoit­taa 3 jalka­pal­lo­kent­tää ja ne mon­et kori- lentopal­lo ja ten­nisken­tät joi­ta havain­neku­vis­sa on. Vai ennakoidaanko tässä sitä, että Mäkelänkadus­ta tehdään se kaupunkibule­var­di ja sieltä pois­tuu pari urheilukenttää?

  70. Ode:

    Kun­nil­la on ener­giay­htiöt juuri kaukoläm­män takia. Pait­si Espool­la, jon­ka mielestä monop­o­livoitot kuu­lu­vat yksi­ty­isille yrityksille.

    No ei sen­tään. Kun­nil­la on ollut sähkölaitok­set (joiden nimet vai­hdet­ti­in muodikkaasti ener­gialaitok­sik­si joskus 1990-luvul­la) paljon kauem­min kuin kaukoläm­pöli­ike­toim­inta on ollut merkittävää.

    Espoon Sähkö Oy:n yksi­ty­istämi­nen oli type­r­ää, mut­ta kaukoläm­möl­lä tehtävät monop­o­livoitot ovat oikeasti kil­pailu­vi­ra­nomais­ten kyvyt­tömyy­den osoi­tus. Luon­nol­lis­ten monop­o­lien (kuten sähkön jakelu) sään­nel­lään. Jostakin syys­tä kaukoläm­pö­mo­nop­o­lien voitot ovat kuitenkin sään­nöste­lyn ulkopuolella.

  71. antti: Min­un mielestäni ener­giantuotan­non ei pitäisi kuu­lua kun­nan tai kaupun­gin ydin­toim­intaan. Okei, nyky­isin on vah­vat vero­tuk­sel­liset inten­si­iv­itkaupungille itse omis­taa ener­giay­htiöt. Kieltämät­tä itsekin mielu­um­min mak­san yli­hin­taa kaukoläm­möstä kun tiedän että rahat pää­tyvät kaupun­gin kas­saan, jos vai­h­toe­htona on kun­nal­lisveron koro­tus mis­sä tasaus­mekanis­mien takia ne rahat meni­sivät suurim­mak­si osak­si jon­nekin kri­isikun­nille eikä Helsingille. Mut­ta noin ideaal­i­maail­mas­sa pitäisi olla ihan se sama kuka sen veden keit­tää ja pump­paa kaukoläm­pöverkkoon, ver­taa esim sähkön­tuotan­to tai tietoli­ikenne. Ja kun elävästä elämästä löy­tyy yhtä lail­la hyviä kuin huonom­pia esimerkke­jä ener­giatuotan­non yksi­ty­istämis­es­tä, en sitä lähtisi kat­e­goris­es­ti kieltämään tai tuomitsemaan.

    Ener­giantuotan­non ehkä ei, mut­ta sähkön­jakelun kyl­lä. Kos­ka sekä sähköverkko että kaukoläm­pöverkko ovat hitaasti kehit­tyviä luon­nol­lisia monopole­ja, on järkevää, että kun­ta omis­taa ne.

  72. Nyt kun on taas vaali edessä, niin ei voi olla huo­maa­mat­ta YLEn aktivoitu­mista asi­aan. Ja var­maankin Ylessä ollaan tyy­tyväisiä uuteen laki­in, että kun saa­vat rahaa mas­sot­tain toimintaansa.

    Eli poli­itikoille ja poli­ti­ikkaan pyrkiville avau­tuikin mah­dol­lisu­us päästä julk­isu­u­teen ilmaisek­si Ylen tul­lessa koko “kansan radioksi”.

    Näin pienistä asioi­ta tulee suuria ja suuret asi­at jäävät pimen­toon — ainakin sil­lä perus­teel­la mitä YLEstä radion väl­i­tyk­sel­lä olen kuul­lut ja kuunnellut.

  73. Viherinssi: Esimerk­ki: En usko, että kaik­ki kokoomus­laiset ovat niin tyh­miä etteivät tajua riit­tävien ruuhka­mak­su­jen ole­van hyvin toimeen­tule­vien etu

    Tai sit­ten he ovat riit­tävän fik­su­ja huo­matak­seen, että se mitä orwellilais­es­ti kut­su­taan ruuhka­mak­suk­si on todel­lisu­udessa ruuhkat­to­muus­mak­su, eli kehitetään jär­jestelmää jot­ta voitaisi­in rahas­taa kilo­metripe­rusteis­es­ti, kun joku ajaa sun­nun­ta­iaa­mu­na klo 4:42 Juu­pa­joelta Kih­niöön, ja samal­la tietysti kerätä muutenkin rek­isteri­in tiedot ihmis­ten liikkumisesta.

  74. “Julkisen monop­o­lin voitotkin saat­ta­vat kuitenkin ennen kotiu­tu­mis­taan kado­ta päät­täjien kok­ous­palkkioi­hin ja edus­tusku­lui­hin, kokon­aan toisel­la puolel­la Suomea tapah­tu­van toimin­nan tap­pi­oiden kat­tamiseen tai turhien han­k­in­to­jen kaut­ta lop­ul­ta sinne yksi­ty­is­ten yri­tys­ten taskuihin.”

    Aina on riskejä,mutta julki­nen hallinto on ainakin peri­aat­teessa avoin­ta ja läpinäkyvää ja tuol­lainen tulee ennen pitkää ilmi,jos kansalaiset/tiedotusvälineet ovat valveutuneita.

    Yksi­tyi­nen monop­o­li on liike­salaisu­u­den suo­jaa­maa eikä sen hallinnos­ta saa mitään tietoa,joten siel­lä voi tehdä suurem­pia kupruja

  75. “Kurik­ka. Paik­ka on jän­nässä väl­i­ti­las­sa: muut­to­tap­pi­olli­nen per­släpi lähel­lä ei mitään, mut­ta kaupun­gin kas­sas­sa on kuitenkin kivasti rahaa ja talous tasapainossa. ”

    Alun­perin Jyllinkok­sen voima fuu­sioiti­in Län­sivoimaan ja siinä kau­pas­sa menivät verkot ja vesivoimalat.
    For­tum nurkkasi Län­sivoiman ja fuu­sioi sen vuon­na 2000 itseen­sä. Kurik­ka omisti siivun Län­sivoimaa ja sai fuu­sios­sa For­tu­min osakkei­ta ja For­tu­min ja Nes­teen jaos­sa sit­ten molem­pi­en osakkeita.

    Näi­den arvo nousi tun­netusti ja Kurikan kas­sas­sa on nyt muhkea omaisu­us Fortumin/Nesteen osakkeita

    Mut­ta vesivoimaloid­nelisäk­si meni myös verkot ja kun­taliset mak­sa­vat nyt kallista veroa For­tu­mille espoolais­ten tapaan

  76. Ilmeis­es­ti OS ja hänen sukupol­ven­sa on hap­atet­tu lähiöarkkite­htu­uril­la ja val­on tärkeydellä.

    Itä-Pasi­las­sakin on val­on saamisek­si avat­tu sisäpi­hat, samal­la on avat­tu yksi­tyi­nen koko yhteisölle.
    http://media.tumblr.com/tumblr_lzyvdn9L551qkf6iw.jpg
    Valitet­tavasti arkkite­hdin paras ei tun­nu sopi­van ihmis­lu­on­nolle. Mikäli talol­la ei ole omaa pihaa, se ei tun­nu kuu­lu­van kenellekkään.

    Mikäli _kokonaan_ ulkop­uolisil­ta sul­je­tun sisäpi­han alle tehtäisi­in kan­nen alle parkki­hal­li, näyt­täisi se aivan eri­laiselta, tai parem­minkin kukaan ei näk­isi sitä.

    1. Kuto­ja
      Yritin sanoa, että on mak­simiko­r­fkeus talos­sa mikä tahansa, ensim­mäisen ker­roksen asun­to­jen muut­ta­mi­nen auto­talleik­si vie asun­not ensim­mäis­es­tä ker­rokses­ta, joten niiden oikea hin­ta on las­ket­tavis­sa noid­cen ensim­mäisen kedr­roksen asun­to­jen markkinahinnasta.

  77. KariS:

    Jalka­pal­lo­ken­tätkin ovat mukavia, mut­ta kun maa on noin arvokas­ta, niin kan­nat­tako Jätkäsaa­reen sijoit­taa 3 jalka­pal­lo­kent­tää ja ne mon­et kori- lentopal­lo ja ten­nisken­tät joi­ta havain­neku­vis­sa on. Vai ennakoidaanko tässä sitä, että Mäkelänkadus­ta tehdään se kaupunkibule­var­di ja sieltä pois­tuu pari urheilukenttää?

    Mitä varten niitä uusia kaupungi­nosia nyt raken­net­ti­inkaan? Jos esim. asum­ista varten, sitä varten tarvi­taan muu­takin kuin vain talo­ja — esim. virk­istys- ja liikun­ta-aluei­ta. Liikenne tulee talo­jen mukana vält­tämät­tömänä pahana, mut­ta sen tilan­tarpeeseen on mah­dol­lista vaikut­taa ennen kaikkea liiken­nemuo­to­jen jakau­man kautta.

  78. KariS:
    Uusi­in kaupungi­nosi­in tehdään poikkeuk­set­ta iso­ja betonikiveyk­sel­lä pällystet­tyjä aukioita. 

    Nämä ovat niitä arkkite­htien rakas­tamia “piaz­za-aihei­ta” jot­ka havain­neku­vien lisäk­si kuu­losta­vat niin iihanan keskieu­roop­palaisil­ta suun­nitelmien kuvailutekstissä. 

    Uusis­sa kaupungi­nosis­sa pysäköin­tiä ei myöskään juuri valvota joten käytän­nössä näistä “kansalai­s­tor­eista” muo­dos­tuu pysäköin­tipaikko­ja niille vapaille ja luoville yksilöille jot­ka eivät muutenkaan väl­itä naa­purin pahek­su­vas­ta katseesta.

  79. Liian van­ha: Tuos­ta löy­tyy hal­li­paikko­ja päivän hin­taan esim Ara­bi­an ran­nas­sa hin­ta jää alle 20000 euron.
    Ja Las­si­las­ta jopa 10000 euron hintaan.
    Toki kalli­impiakin on mut­ta 50000 ja + ovat harvinaisuuksia
    Jotenkin yritetään autopaikan hin­taakin vedät­tää tappiin

    Ruo­ho­lah­den toimis­toko­rt­telei­den pysäköin­tipaikat lienevät hin­tahuip­pua. Ne raken­net­ti­in 90-luvun laman jäl­keen talo­jen ja meren pin­nan alle. Nokialle kumar­ret­ti­in sil­loin niin syvään, että luovut­ti­in kan­takaupun­gin tiukahkos­ta pysäköinti­normista pääkont­torin toivos­sa. Jätkän pysäköin­ti lie­nee samoissa hintaluokissa.

    Asun Las­si­las­sa ja täältä saa hal­li­paikan ostet­tua kymp­pi­ton­nil­la. pysäköin­ti­laitos on raken­net­tu radan viereiselle ton­tille asun­toy­htiöi­den yhteisek­si kak­si­ta­so­laitok­sek­si help­poon maas­toon ja tuke­valle poh­jalle. Raken­nuskus­tan­nuk­set nyky­isin oli­si­vat var­masti yli kymp­pi­ton­nin, mut­ta kysyn­nän perus­teel­la hin­ta aset­tuu hyvin kohtuulliseksi.

    Vähän parem­mal­la suun­nit­telul­la laitok­ses­ta olisi saatu koko asun­to- ja työ­paik­ka-aluet­ta palvel­e­va päällekkäiskäyt­töhal­li, jos­sa asukkaiden, työ­paikko­jen, palvelu­jen ja liityn­täpysäköin­nin tarpeet olisi taloudel­lis­es­ti täytetty. 

    Tääl­lä tehokkaasti raken­ne­tu­il­la asuin­ton­teil­la myyti­in jo 80-luvul­la pihanalu­s­paikat eril­lis­inä osakkeina ja niidenkin myyn­ti­hin­nat pyörivät nyky­isin kymppitonnissa.

  80. Pekka Taipale: Tai sit­ten he ovat riit­tävän fik­su­ja huo­matak­seen, että se mitä orwellilais­es­ti kut­su­taan ruuhka­mak­suk­si on todel­lisu­udessa ruuhkat­to­muus­mak­su, eli kehitetään jär­jestelmää jot­ta voitaisi­in rahas­taa kilo­metripe­rusteis­es­ti, kun joku ajaa sun­nun­ta­iaa­mu­na klo 4:42 Juu­pa­joelta Kih­niöön, ja samal­la tietysti kerätä muutenkin rek­isteri­in tiedot ihmis­ten liikkumisesta.

    Minus­ta tuo kuu­lostaa kovasti helsinkiläisen hyvä­tu­loisen edun mukaiselta. Jos rahaa kerätään muual­lakin kuin Helsingis­sä, helsinkiläis­ten mak­su­o­su­us piene­nee. Juu­pa­joen ja Kih­niön suun­nal­la saat­taa sit­ten olla eri tilanne. Enkä kyl­lä oikein osaa olla Helsingis­sä huolis­sani autoil­i­joiden anonymi­teetista tässä suh­teessa, kos­ka katu­var­ret ovat jo nyt täyn­nä eri­laisia valvontakameroita.

    Mut­ta jos tuo on se kokoomus­lainen murhe kun­nal­lispoli­ti­ikas­sa, niin asioiden arvioin­ti on helpom­paa, kun mielip­i­teen­muo­dos­tuk­sen taustal­la ole­vat asi­at san­o­taan ääneen.

    Minä kaipaan poli­ti­ikalta sitä, että äänestäjät äänestävät arvoista. Sen jäl­keen poli­itikot sovelta­vat näitä arvo­ja päätök­sen­teossa. Siinä vai­heessa kerätään paras saatavil­la ole­va tieto, tehdään ole­tuk­set läpinäkyvästi ja parhaiden arvioiden mukaan ja val­i­taan vai­h­toe­hdoista parhait­en lop­putu­lok­seltaan äänestäjien arvoi­ja vas­taa­va vai­h­toe­hto. Ole­tuk­set ja lähtötiedot pide­tään julkisina.

    En ole väit­tämässä, että kaik­ki poli­itikot oli­si­vat tyh­miä. Fik­su­ja löy­tyy niin kun­nal­lispoli­ti­ikas­ta kuin min­is­tereistäkin. Mut­ta päätök­sen­teossa hyvinkin paljon men­nään sil­lä lin­jal­la, että val­i­taan äänestäjiä miel­lyt­tävä lop­putu­los, sit­ten kek­sitään argu­men­tit. Lop­ul­ta päädytään johonkin poli­it­tiseen kom­pro­mis­si­in, joka on lähin­nä nau­ret­ta­va ja tehty osa­puolten kasvo­jen säilyttämiseksi.

    Kokoomuk­sen ja ruuhka­mak­su­jen osalta arvaisin, että suuri osa kokoomuk­sen paikalli­sista päät­täjistä ymmärtää ruuhka­mak­sun hyödytkin. Mut­ta jos kokoomus alkaa kan­nat­taa ruuhka­mak­su­ja, äänestäjien siir­tymistä demarien taakse ei voi estää.

    1. Olen täl­lä ker­tasa Viherinssin kan­nal­la. Kilo­metri Helsin­gin keskus­tas­sa on kalli­impi kuin kilo­metri moot­toriteitä kehyskun­nis­sa. Niin kauan kun kun­nat ovat itsenäisiä, HSL ei voi suorit­taa tasoi­tus­ta eri kun­tien välil­lä, joten kilo­metrit tulee laskut­taa kun­nil­ta suurin piirtein aiheutu­vien kus­tan­nusten mukaan. Kun­ta sit­ten taas on hyvin ratkai­sevas­sa ase­mas­sa sen suh­teen, kuin­ka suuren osan se halu­aa mak­saa itse ja kuin­ka suuren osan laskut­taa lipun hin­toina omil­ta kuntalaisiltaan. 

  81. Osmo Soin­in­vaara:
    Kutoja
    Yritin sanoa, että on mak­simiko­r­fkeus talos­sa mikä tahansa, ensim­mäisen ker­roksen asun­to­jen muut­ta­mi­nen auto­talleik­si vie asun­not ensim­mäis­es­tä ker­rokses­ta, joten niiden oikea hin­ta on las­ket­tavis­sa noid­cen ensim­mäisen kedr­roksen asun­to­jen markkinahinnasta. 

    Mitäs jos muute­taan norme­ja niin, että ensim­mäiseen ker­rokseen ei saa rak­en­taa asun­to­ja jol­loin ensim­mäisen ker­roksen asun­to­jen hin­naksi saadaan nolla…

    Kaik­ki kun tun­tuu muutenkin ole­van kiin­ni pelkästään siitä mitä niiden pyhien mut­ta silti vain ihmisen kek­simien normien saa tehdä, ei siitä mikä on järkevää teknis­es­ti, taloudel­lis­es­ti tai asukkaiden mukavu­u­den kannalta.

    1. Pyöräil­i­jä­jalankulkia
      Yritä nyt opetel­la, mitä on vai­h­toe­htoiskus­tan­nus. Siitä ei päästä nor­mit­ta­mal­la vai­h­toe­hto pois. Sano se nyt suo­raan ja perustele, että sin­un auto­lal­isi on tärkeäpi kuin toisen asunto.
      Tuo­ta logi­ikkaa satan­malaitoskin käyt­ti perustel­lak­seen, mik­si Helsin­gin ran­nat kan­nat­taa käyt­tää kont­tien varas­toin­ti­in. Kun ne kaavoiet­taan kont­tien varas­toin­ti­in, ei syn­ny vaihtoehtoiskustanusta. 

  82. OS,

    Mikäli asuin­talon ensim­mäiseen ker­rokseen raken­netaan liiketi­laa, päiväkoti tai vaik­ka thai­hieronta­laitos, kuten meil­lä Kallios­sa, ja sisäpi­han kan­nen alle sisäpi­hankokoinen paikoi­tushal­li, ei talon poh­jap­in­ta-alaa kuluisi paikoitukseen.

    Valitet­tavasti 50–60-luvun edelleen val­las­sa ole­va suun­nit­telu­pe­ri­aate estää toim­into­jen sekoit­tamisen ja asum­i­nen, liike­toim­inta sekä kun­nal­ispalve­lut tulee sijoit­taa haju­raon päähän toisistaan.

    Mikäli tuos­ta ide­olo­gias­ta päästäisi­in eroon moni ongel­ma voitaisi­in ratkaista edullis­es­ti ja yksinkertaisesti.

  83. Osmo Soin­in­vaara:
    Siitä ei päästä nor­mit­ta­mal­la vai­h­toe­hto pois. 

    Kum­masti voidaan kuitenkin tehdä poli­it­tisia päätök­siä jois­sa vai­h­toe­htoiskus­tan­nuk­sia ei lainkaan huomioida. 

    Esimerkik­si metroa raken­net­taes­sa. Mik­sei siis tässäkin tapauksessa.

    Ja sel­ven­nyk­sek­si maini­tatkoon että olen autopaikkanormeista luop­umisen kan­nal­la. Ja monista muis­takin täysin joidenkin ryh­mien fiilik­seen perus­tu­vista type­r­i­stä normeista.

  84. Viherinssi: Minus­ta tuo kuu­lostaa kovasti helsinkiläisen hyvä­tu­loisen edun mukaiselta.

    Tässä on hiukan sitä aja­tus­ta, että kun ne ensin hake­vat sosial­is­tit, se ei hait­taa min­ua kos­ka en ole sosial­isti. Sit­ten ne hake­vat juu­ta­laiset, ja sekään ei hait­taa min­ua kos­ka en ole juu­ta­lainen. Jne.

    Jopa helsinkiläi­nen kokoomuk­se­lainen saat­taa ajatel­la myös juu­pa­joke­lais­ten etua. Kuten myös minä, vaik­ka en asu Juupajoella.

    (Minus­ta Helsin­gin niemelle voisi hyvin rak­en­taa pysäköin­tipaika­ton­ta Jätkäsaar­ta, ja mielel­lään vaik­ka auto­ton­ta keskus­taa, kun­han sen takia ei sit­ten ryhdytä mes­taroimaan rak­en­tamista ja liiken­net­tä muual­la, kun havaitaan että ihmiset ja talous eivät toimikaan utopi­an aat­teen mukaisesti.)

  85. Sin­ga­porea on käytet­ty mon­en asian esimerkkinä

    Sin­ga­pores­sa asuu n 5,2 miljoon­aa asukas­ta , auto­ja on n 600000 ja pin­ta-alaa on n 700 km².

    Pääkaupunkiseudul­la Vantaan,Espoon ja Helsin­gin pin­ta-alaon läh­es sama, asukkai­ta on n miljoona ja auto­ja jotain 600000,en tarkistanut.

    Mut­ta Sin­ga­pores­sakin suurin osa alueesta on puistoa/metsää ja siitä huoli­mat­ta on varaa rak­en­taa maan pääl­lisiä pysäköin­ti­laitok­sia keskelle kaupunkia esim Orchad Road­in viereen

    Ja vaik­ka alue on sup­pea, auto­ja paljon niin enpä ole kohdan­nut suuria ruuhkia.Tosin viimeis­es­tä ajelus­ta on jo hie­man aikaa.

    Inter­na­tion­al Build­ing Carpark Entrance­more info‎
    3A Clay­more Hill
    Sin­ga­pore 229567
    6732 3696

    1. Sin­ga­pores­sa joutuu osta­maan auton­o­mis­tus­lu­van, jon­ka hin­ta on jos­sain 45 000 euron paikkeil­la. Sik­si siel­lä autoilun ongel­mat on niin help­po ratkaista.

  86. Ville: Mitä varten niitä uusia kaupungi­nosia nyt raken­net­ti­inkaan? Jos esim. asum­ista varten, sitä varten tarvi­taan muu­takin kuin vain talo­ja – esim. virk­istys- ja liikun­ta-aluei­ta. Liikenne tulee talo­jen mukana vält­tämät­tömänä pahana, mut­ta sen tilan­tarpeeseen on mah­dol­lista vaikut­taa ennen kaikkea liiken­nemuo­to­jen jakau­man kautta.

    Kaupunki­laiseen elämän­muo­toon kuu­luu tiheä asu­tus, joten on hyvä, että raken­netaan eril­lisiä virk­istys- ja liikun­ta-aluei­ta, tai jätetään tore­ja ja aukioi­ta sinne tänne.

    On kuitenkin älyl­lis­es­ti epäre­hellistä laskea vain pysäköin­nin kus­tan­nuk­set sen alle jäävän maan vai­h­toe­htoisen arvon mukaan, myös nuo virk­istysalueet pitää hin­noitel­la samal­la peri­aat­tel­la. Jalka­pal­lo­ken­tät vievät paljon tilaa käyt­tömäärään näh­den, joten ne pitää kyseenalais­taa samoin perustein. 

    Siitä ei nyt vaan pääse mihinkään, että 2000 luvun kapunkiku­vaan kuu­luu autot ja yksi­ty­is­li­ikenne siinä mis­sä julki­nen liikenne ja fil­lar­it sekä jalankulk­i­jat. Kun kaik­ki osa­puo­let ote­taan jo lähtöko­hdis­sa tas­a­puolis­es­ti huomioon, syn­tyy myös tas­apain­oista kaupunkiku­vaa. Jos jotaku­ta pain­ote­taan vas­toin todel­lista tilan­net­ta, syn­tyy vääristynyt­tä kaupunkiku­vaa, jon­ka seu­rauk­se­na esim. paikoi­tus näyt­tää irral­liselta ja rumal­ta. Kyl­lä parkkipaikatkin saadaan näyt­tämään kaupunki­rak­en­teeseen siis­tisti kuu­lu­viksi jos ne suun­nitel­laan kokon­aisu­u­den osaksi.

  87. Kuto­ja:
    OS,

    Mikäli asuin­talon ensim­mäiseen ker­rokseen raken­netaan liiketi­laa, päiväkoti tai vaik­ka thai­hieronta­laitos, kuten meil­lä Kallios­sa, ja sisäpi­han kan­nen alle sisäpi­hankokoinen paikoi­tushal­li, ei talon poh­jap­in­ta-alaa kuluisi paikoitukseen.

    Tämä juuri oli point­ti­ni aiem­min. Ei sitä pidä sekoit­taa Mer­i­hakaan ja Itä-Pasi­laan, jois­sa julki­nen tila on sijoitet­tu mon­een tasoon betonikan­sille. Kyse oli siitä, että talo­jen omat sisäpi­hat voisi­vat olla katu­ta­son yläpuolel­la. Huom. katu­ta­son, ei maan­ta­son, kos­ka eihän Jätkäsaa­res­sa mitään maa­ta edes ole. Ihan samal­ta se pihakan­si näyt­tää parkki­hallin pääl­lä joka tapauksessa.

  88. Pekka Taipale: Tässä on hiukan sitä aja­tus­ta, että kun ne ensin hake­vat sosial­is­tit, se ei hait­taa min­ua kos­ka en ole sosial­isti. Sit­ten ne hake­vat juu­ta­laiset, ja sekään ei hait­taa min­ua kos­ka en ole juu­ta­lainen. Jne.

    (Hmm… Tääl­lä on jo lievä H‑kortin haju…)

    Eli aiheena ruuhka­mak­sut ja kokoomus. Tähän asti kerät­tyjä argu­ment­te­ja puolesta:

    * vähen­tää ruuhkaa, mikä nopeut­taa kokoomus­lais­ten autoil­i­joiden matkaa
    * tuo rahaa yhteiskun­nan kas­saan, mikä vähen­tää mui­ta painei­ta kokoomus­lais­ten kukkaroa kohtaan

    ja vas­taan:

    * on pois autoil­i­joiden kukkaros­ta (mut­ta kokoomus­ta äänestävälle keskimääräiselle autoil­i­jalle tuos­ta on vähem­män hait­taa kuin sosi­aalidemokraat­te­ja äänestävälle)
    * autoilun vero­tus­ta ei saa lisätä, kos­ka vapaa autoilu on ide­ol­o­gis­es­ti tärkeää
    * vaaran­taa yksityisyyden
    * on huono juupajokelaisille

    Alku­vai­heen pysyn kyy­dis­sä tuo­hon ide­olo­giaan asti. Sen sijaan nuo kak­si viimeistä argu­ment­tia ovat uhkaku­via, jot­ka liit­tyvät siihen, että jär­jestelmä voidaan tehdä huonosti. 

    On hölmöä vas­tus­taa asi­aa sen vuok­si, että se voidaan toteut­taa huonos­ti. Sil­loin voi vas­tus­taa ihan mitä hyvän­sä asi­aa, kos­ka kaik­ki voidaan kyl­lä huolel­lisel­la säh­läämisel­lä pilata.

    Juu­pa­jo­ki-argu­men­tis­sa on sekin vika, että ymmärtääk­seni helsinkiläiseen kokoomus­laisu­u­teen ei kuu­lu tulon­si­ir­to­jen lisäämi­nen Helsingistä Juupajoelle.

    (Argu­men­tit voivat siis olla ihan valide­ja erään nopeam­min puhu­van kuin ajat­tel­e­van min­is­terin kom­ment­te­ja vas­taan. Siitä ei kuitenkaan ollut nyt kysymys.)

    Ja tätä älköön tulkit­tako niin, että halu­aisin eri­tyis­es­ti kokoomus­laista ajat­telua mol­la­ta. Muut sor­tu­vat ihan saman­laiseen hut­tuun mon­es­sa asi­as­sa. Toden­näköis­es­ti sosi­aalidemokraatit vas­tus­ta­vat ruuhka­mak­su­ja pääosin ihan vain kon­ser­vati­ivi­su­ut­taan, vaik­ka vas­tus­tuk­selle olisi ratio­naal­is­takin pohjaa.

    Enkä myöskään väitä, että ruuhka­mak­su­jär­jestelmää pitäisi kaikkien ratio­naalis­es­ti ajat­tele­vien kan­nat­taa. Ei suinkaan, kos­ka pelis­sä on sekä voit­ta­jia että häviäjiä, ja jär­jestelmän toteu­tustapa sekä tar­if­fit määrit­tävät hyvin paljolti sitä, kuka voit­taa ja kuka häviää.

  89. ^ Nuo sinän­sä näp­pärästi otsikkoon piilote­tut linkit näkyvät hie­man epä­selv­inä ilmestyessään “tuor­eim­mat kom­men­tit” ‑lis­tauk­seen. Jos kom­ment­ti on tämän aiheen kannal­ta olen­nainen, sen voisi ehkä copy­pastet­taa tän­nekin luet­tavak­si joko kokon­aan tai osittain.

Vastaa käyttäjälle Joni Pelkonen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.