Huomioita Göteborgista

26.8.2012 · Aihe: _ 

Torstaina kävimme tutustumassa joukkoliikenteeseen käytännössä. Ajoimme ratikoilla, express-busseilla ja 24 metriä pitkällä kaksinivelisellä runkolinjabussilla. Kävimme kuuntelemassa Volvon käsityksiä tulevaisuuden bussista. Uskovat paljon täyssähköbusseihin tai ainakin plugin hybrideihin. Luottavat akkuihin. Kilpailijana ovat superkondensaattorit, joihin sähköä pitää imaista jokaiselta pysäkiltä.  

Ajelin aika paljon ratikoilla. Matkanopeus yli 20 km/h. Vaunu ei joutunut kertaakaan pysähtymään tai edes hidastamaan muun liikenteen takia – paitsi siis toisen ratikan vuoksi. Käy kateeksi. Näin se pitäisi tehdä meilläkin.

Göteborgin kaavoitus on joukkoliikenteelle suosiollisempi. Päätiet ovat leveitä, ja sikisi niihin mahtuu aidoilla rajatta ratikkakaista, 2+2 autokaistaa ja laidoilla vielä jalkakäytävä ja pyörätie erikseen. Vastaavasti pikkukadut ovat kapeita ja siksi inhimillisiä – eikä niille ole autolla asiaa.

Bensa maksoi 1,85 euroa litralta.  Joukkoliikennemaksut sama tasoa kuin Helsingissä.

Perjantaiaamuna oli erittäin hyvä hallituksen sisäinen seminaari kuntayhtymän toiminnasta.Hallituksen merkitys tulee kasvamaan, koska se joutuu tekemään päätöksiä reitistöistä ja tariffeista ihan itsenäisesti. Tämä siksi, etteivät kunnat pääse niistä sopuun keskenään.

Kommentit

28 Vastausta artikkeliin “Huomioita Göteborgista”

  1. tpyyluoma kirjoitti 26.8.2012 kello 18:59

    Ajelin aika paljon ratikoilla. Matkanopeus yli 20 km/h. Vaunu ei joutunut kertaakaan pysähtymään tai edes hidastamaan muun liikenteen takia – paitsi siis toisen ratikan vuoksi. Käy kateeksi. Näin se pitäisi tehdä meilläkin.

    Ei pitäisi olla ainakaan rahasti kiinni. Edes semmoinen 20km/h keskinopeudella toimiva ratikkaliikenne ilman häiriötä säästäisi jotain 15 milliä vuodessa Helsingissä. Vastaa 300 – 400 miljoonan kertainvestointia.

    Ja näin siksi että heman yksinkertaistaen joukkoliikenteen kustannustaso on suoraan kiinni sen keskinopeudesta. 10 min vuorovälillä suuntaansa 30 min pitkä linja maksaa 50% enemmän kuin 20 min pitkä linja. Sitten tossa on vielä muutakin, käytännössä samat asiat jotka pasrantavat nopeutta lisäävät luotettavuutta mikä myös vähentää kalustotarvetta, koska epätäsmälisellä linjalla varataan enemmän seisoma-aikaa päättäreitllä. Lisäksi kaluston huoltokustannukset korreloi radan laadun ja pysähdysten määrän välillä.

    Tolta pohjalta sanoin että kun nyt ratikoiden liikennöinti maksaa noin 46 miljoonaa vuodessa, niin se maksaisi jotain 30 milliä vuodessa jos asiat tehtäisiin edes suht hyvin. Ja toki nopeampi liikenne kerää myös enemmän matkustajia eli lipputuloja ja sillä voi korvata busseja enemmän, mikä on se varsinainen kustannuserä. Pelkkä Helsingin sisäinen bussiliikenne maksaa 111 miljoonaa vuodessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. JouniL kirjoitti 26.8.2012 kello 19:18

    Se kaavoitus asia voidaan ratkaista Hesassakin.
    Rajuin tapa on tehdä kuten Pariisissa Housman. Raakasti vain uudet kadut ja vanhat talot nurin.

    Rauhallisempi tahti olisi parempi. Muodostetaan selvät väylät läpikulkuun ja lisäksi ehkä tarvitaan tunneleita. Sivukaduilla estetään läpiajo.
    Lontoossa on mielestäni juuri tätä tapaa toteutttu.

    Hesassa pitäisi myös kantakaupungissakin siirtää autojen pysäköinti pois kaduilta maan alle. Katupysäköinti sopii pieneen kylään mutta ei enään Hesaan.

    Aikaa tietty vaatii toteutus, mutta suunnittelun voi aloittaa vaikka heti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Risto Vormala kirjoitti 26.8.2012 kello 19:35

    Hyvät ovat kaista- sekä liikennevaloetuudet myös busseilla. Ja minä olen kateellinen myös siitä. Kuten myös raitioteistä, jotka ovat joka suhteessa korkeatasoisempia kuin meillä Helsingissä, valitettavasti. Siellä ei ole “rahastusautomaattia” nimeltään metro ja sen uudet suunnitelmat.

    Toki on sanottava, että nykyään matalalattiaisella keskiosalla varustetut M31-sarjan nivelvaunut eivät ole mitään teollisen muotoilun kukkasia (minusta), epäsymmetrisine keuloineen ja perineen, mutta ovat varmasti tarkoitukseensa sopivia. Meidän modernisoidut ja myöskin matalalattiaisella välipalalla varustetut Nr-vaunut näyttävät ja tuntuvat jotenkin moderneimmilta. Nämä göteborgilaiset M31-vaunut (alunperin välipalattomina M21-sarjaa) toimitettiin vuosina 1984-92, joten ne ovat uudempia kuin meidän vanhempi nivelvaunusarjamme.

    Mutta uusien Sirio-vaunujen (M32-sarja) he painivat aikalailla samankaltaisten ongelmien kanssa kuin mekin Helsingissä Variotramien kanssa.

    Toivottavasti ette kuitenkaan tyydy vain kateellisena ihmettelemään Göteborgin joukkoliikennejärjestelmiä, vaan mukaan tarttui jotain ideoita ja suunnitelmia, joista voisi syntyä visioita myös HSL-alueen kehittämiseen.

    Ja kiitän sinua, Osmo, matkarapotteistasi ja toivoisin myös muiden matkanne osapuolien näkemyksiä näkemästänne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Daniel Federley kirjoitti 26.8.2012 kello 19:47

    “Ajelin aika paljon ratikoilla. Matkanopeus yli 20 km/h. Vaunu ei joutunut kertaakaan pysähtymään tai edes hidastamaan muun liikenteen takia – paitsi siis toisen ratikan vuoksi. Käy kateeksi. Näin se pitäisi tehdä meilläkin.”

    Mihin toimenpiteisiin HSL:n edustajat lupasivat ryhtyä asian tiimoilta? Mitä HSL:n hallituksen jäsenet aikovat asian eteen tehdä? Entä ks-lautakunnan jäsenet?

    Ratikoiden nopeuttamisesta on jauhettu meillä kohta 20 vuotta. Lopputulos on se, että ratikkaliikenne hidastuu hidastumistaan. Kympin keskinopeus ruuhka-aikaan on pudotettu jo 13,4 km:iin tunnissa. Nyt olisi aika siirtyä juhlapuheista ja selvittämisistä tekoihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Risto Vormala kirjoitti 26.8.2012 kello 20:06

    Daniel Federley:
    Mihin toimenpiteisiin HSL:n edustajat lupasivat ryhtyä asian tiimoilta? Mitä HSL:n hallituksen jäsenet aikovat asian eteen tehdä? Entä ks-lautakunnan jäsenet?

    [sarkasmia]
    Myhälivät tietysti vain, että ihan hienoja ratikoita, mutta meillähän on Helsingissä hieno ja nopea metro. Ja erityisolosuhteet…
    [/sarkasmia]
    😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Osmo Soininvaara kirjoitti 26.8.2012 kello 22:29

    KS-lautakunnassa yritetään vääntää. Asiasta oli puhetta viimeksi viikko sitten. HSL ei voi päättää ratikkaetuuksista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Mikko H kirjoitti 26.8.2012 kello 20:41

    Helsingin ratikoiden nopeuttamistoimet kaatuivat taannoin ainakin osin siihen, että nopeampi toiminta risteyksissä kuulemma aiheuttaa liikaa onnettomuuksia kevyen liikenteen kanssa. Jostain syystä nopeampi liikennöinti onnistuu göteborgilaisissa ja vaikka saksalaisissa risteyksissä ilman, että sairaalat täyttyvät loukkaantuneista. Mistä on Göteborgin risteykset tehty?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Osmo Soininvaara kirjoitti 26.8.2012 kello 22:26

    Göteborgissa ratikkakaista on suurelta osin suojattu korkealla aidalla. Kuin ratikkaa nopeutettiin Mannerheimintiellä, paljon todella tuli jalankulkuonnettomuuksia. Ne johtuivat siitä, että jalankulkijoille oli vihreä valo autokaistojen kohdalla ratikkakaistan molemmilla puolilla ja punainen vain ratikkakaistan kohdalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Risto Vormala kirjoitti 26.8.2012 kello 22:36

    Göteborgilainen ratikkapysäkki (huomatkaa aito nurmirata):

    https://fbcdn-sphotos-d-a.akamaihd.net/hphotos-ak-ash4/s720x720/183644_10151098339573320_821622549_n.jpg

    Ratikkapysäkin “suojatie”:

    https://fbcdn-sphotos-h-a.akamaihd.net/hphotos-ak-snc7/s720x720/409579_10151098338258320_635144995_n.jpg

    Keskustan ulkopuolella sikäläinen ratikkarata on käytännössä rautatietä, Vignol-kiskoineen sekä betonipölkkyineen. Itse rata kulkee yleensä täysin erillään muusta liikenteestä ja pysäkit ovat käytännössä “asemia”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Risto Vormala kirjoitti 26.8.2012 kello 23:15

    Risto Vormala:
    Keskustan ulkopuolella sikäläinen ratikkarata on käytännössä rautatietä, Vignol-kiskoineen sekä betonipölkkyineen. Itse rata kulkee yleensä täysin erillään muusta liikenteestä ja pysäkit ovat käytännössä “asemia”.

    Tässä esimerkki tällaisesta Angeredin radalta (Göteborgin raitiolinjat 4, 8 ja 9), joka on luonteeltaan ja rakenteeltaan kuin saksalaista pikaraitiotietä (Stadtbahn):

    http://www.tramways.com/webalbum/sweden/goteborg_tram_2010/pages/05.html

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Risto Vormala kirjoitti 26.8.2012 kello 23:34

    Tässä vielä linkki erinomaiselle youtube-sivustolle, jossa on paljon göteborgilaista raitiotiemateriaalia:

    http://www.youtube.com/user/LeifSpangberg/videos?sort=dd&query=göteborg&flow=grid&view=0&page=1

    Voi mielestäni käydä ihan opetusmateriaalista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Daniel Federley kirjoitti 27.8.2012 kello 1:12

    Risto Vormala: [sarkasmia]
    Myhälivät tietysti vain, että ihan hienoja ratikoita, mutta meillähän on Helsingissä hieno ja nopea metro. Ja erityisolosuhteet…
    [/sarkasmia]

    Niin, kyllä göteborgilaiset ovat simppeliä sakkia kun eivät ole ymmärtäneet, että tarvitsisivat metron. 😉

    Nuo Manskun mahdolliset jalankulkuonnettomuudet, jotka Osmo mainitsi, ovat tyypillinen esimerkki näistä paljon puhutuista “Helsingin erityisolosuhteista”. Mikä toimii muualla vallan hyvin ei muka toimi täällä. Eikä edes yritetä. Meikäläinen varova-valototeutuskin on harvinaisen epäonnistunut.

    Kuulostaa tietysti karulta, mutta ehkä se nopea ratikka vaatii aluksi muutaman jalankulkuonnettomuuden, jotta kansa oppii. Takseillekin tekisi hyvää, jos ratikat jatkuvan varomisen ja hidastelun sijaan välillä antaisivat pienen pusun. Kun peltiä korjataan viikottain niin luulisi paatuneimmankin taksisuharin oppivan.

    Jostain syystä ratikka ottaa itselleen muualla maailmassa ne oikeudet, jotka laki sille suo. Meillä ratikka on se joka väistää, hidastaa, pysähtyy ja varoo. Seurauksena kauniit kolaritilastot ja Euroopan hitain ratikkaliikenne.

    Toinen ääripää olisi tappokoneratikka, joka jyrää alleen kaiken. Eikö Helsingille löytyisi kultainen keskitie, jossa ratikat pääsevät kohtuullisesti liikkumaan ja muut oppivat kohtuullisesti sitä varomaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Jouni Martikainen kirjoitti 27.8.2012 kello 8:08

    Daniel Federley:
    Kuulostaa tietysti karulta, mutta ehkä se nopea ratikka vaatii aluksi muutaman jalankulkuonnettomuuden, jotta kansa oppii.

    Bussikuski sai potkut, kun ajoi hanhien päälle. Jos ratikkakuski ajaisi tahallaan ihmisen päälle, hänet pitäisi mielestäni tuomita uhrin kohtalosta riippuen törkeästä pahoinpitelystä + murhan yrityksestä tai murhasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. tpyyluoma kirjoitti 27.8.2012 kello 9:03

    Osmo Soininvaara: Göteborgissa ratikkakaista on suurelta osin suojattu korkealla aidalla. Kuin ratikkaa nopeutettiin Mannerheimintiellä, paljon todella tuli jalankulkuonnettomuuksia. Ne johtuivat siitä, että jalankulkijoille oli vihreä valo autokaistojen kohdalla ratikkakaistan molemmilla puolilla ja punainen vain ratikkakaistan kohdalla.

    Näinköhän. Pääkadun ajoneuvoliikenteen kannatal olisi kätetävää jaksoittaa jalankulkujoiden kulkua jotta sivuvihreä jää lyhemmäksi. Mutta jos näin tehdään, niin ei siinä nyt ensisijaisesti ratikan liikkumisesta ole kysymys.

    Kyse on siis siitä että yhtenäinen jalankulkuvalo kaikkien ajoratojen poikki kestää, se aika mikä jalankulkijoille varataan on ylitysaika + varoaika ja ensimmäinen on tietenkin sitä pidempi mitä pidempi matka jalankukijalla on ylitettävänään. Sivuhuomiona, tämän takia ei ole lainkaan selvää että kaistojen lisääminen edes nopeuttaa autoliikennettä, koska mitä leveämpi ajorata sen hitaampi valokierto.

    Ratikoiden kannalta yhtenäiset valot on mahdollinen ongelma lähinnä kahdessa paikassa. Pysäkiltä lähdettäessä ja sinne tultaessa, esimerkiksi ennnen Kansallismuseon pysäkkiä on jalankulkijavalot joidenka kohdalla ratikka seisoo ennen kuin ajaa pysäkillä seisomaan, ja tuossa kohti olisi ihan perusteltua että jalankulkijat päästetään autokaistan muttei ratikkakaistojen yli silloin kun ratikka tulee pysäkkille. Vastaavia paikkoja voi olla myös kun ratikka kaartaa ajoradan yli.

    Toisaalta kyseisissä paikoissa ratikka ajaa muutenkin hiljaa. Pysäkille pysähdytään, kaarteet ovat yleensä pysäkkien kohdalla ja kaarteisiin hidastetaan. Pysäkit pitäisi sitä paitsi tehdä ihan muistakin syistä niin että ne ovat ennen suojatietä, eikä toisin päin. Vaarallinen paikka on potentiaalisest pysäkkien välisellä rataosuudella jollaratikan nopeus on suuri, mutta niissä kohdin taas on vähän vaikeaa ymmärtää miten saman suuntaisella autoliikenteellä ei olisi vihreä. Paikon noihin voisi kyllä miettä jopa puomejakin, esimerkiksi Mäkelänkatu Käpylän pallokentän kohdalla.

    On jonkun verran traagista inhimillistä tunarointia ja itsetuhoisuuttakin jolle ei vaan voi mitään, jos nyt syystä tai toisesta horjahtaa ajoradalla sopivassa paikassa ja tarpeeksi yllättäen, niin ei sillä voi minkään ajoneuvon kuljettaja mitään. Tuo on onneksi hyvin harvinaista, eikä meillä siitä huolimatta ole kaiteita autokaistojenkaan vieressä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. JouniL kirjoitti 27.8.2012 kello 9:54

    Lontoossa on juuri horjahtelun yms vuoksi kaiteita jalkakäytävän vieressä varsinkin risteyksissä.

    Tuo jalkulkijoiden ajoituksen ongelma kuullosta erikoiselta.

    Ajattelisi että sallittaisiin suoraan meno risteyksessä autoille ja ratikoille yhtä aikaa ja silloin nopeus saisi olla suurempi. Kääntyminen olisi hiukan myöhemmin. Jalkulkijoille valot niin että pääsee kerralla yli.

    Tämä varmasti tarkoittaisi hitaampaa vaihtumisrytmiä. Se voisi olla lopulta jopa sujuvampaakin. Myös raskaat ajoneuvot pääsisivät mukaan.
    Tämmöinen muutos nimenomaan läpikulkuväylille, kuten Mannerheimille. Sivukadut voisivat olla sitten hitaampia.

    tpyyluoma: Näinköhän. Pääkadun ajoneuvoliikenteen kannatal olisi kätetävää jaksoittaa jalankulkujoiden kulkua jotta sivuvihreä jää lyhemmäksi. Mutta jos näin tehdään, niin ei siinä nyt ensisijaisesti ratikan liikkumisesta ole kysymys.

    Kyse on siis siitä että yhtenäinen jalankulkuvalo kaikkien ajoratojen poikki kestää, se aika mikä jalankulkijoille varataan on ylitysaika + varoaika ja ensimmäinen on tietenkin sitä pidempi mitä pidempi matka jalankukijalla on ylitettävänään. Sivuhuomiona, tämän takia ei ole lainkaan selvää että kaistojen lisääminen edes nopeuttaa autoliikennettä, koska mitä leveämpi ajorata sen hitaampi valokierto.

    Ratikoiden kannalta yhtenäiset valot on mahdollinen ongelma lähinnä kahdessa paikassa. Pysäkiltä lähdettäessä ja sinne tultaessa, esimerkiksi ennnen Kansallismuseon pysäkkiä on jalankulkijavalot joidenka kohdalla ratikka seisoo ennen kuin ajaa pysäkillä seisomaan, ja tuossa kohti olisi ihan perusteltua että jalankulkijat päästetään autokaistan muttei ratikkakaistojen yli silloin kun ratikka tulee pysäkkille. Vastaavia paikkoja voi olla myös kun ratikka kaartaa ajoradan yli.

    Toisaalta kyseisissä paikoissa ratikka ajaa muutenkin hiljaa. Pysäkille pysähdytään, kaarteet ovat yleensä pysäkkien kohdalla ja kaarteisiin hidastetaan. Pysäkit pitäisi sitä paitsi tehdä ihan muistakin syistä niin että ne ovat ennen suojatietä, eikä toisin päin. Vaarallinen paikka on potentiaalisest pysäkkien välisellä rataosuudella jollaratikan nopeus on suuri, mutta niissä kohdin taas on vähän vaikeaa ymmärtää miten saman suuntaisella autoliikenteellä ei olisi vihreä. Paikon noihin voisi kyllä miettä jopa puomejakin, esimerkiksi Mäkelänkatu Käpylän pallokentän kohdalla.

    On jonkun verran traagista inhimillistä tunarointia ja itsetuhoisuuttakin jolle ei vaan voi mitään, jos nyt syystä tai toisesta horjahtaa ajoradalla sopivassa paikassa ja tarpeeksi yllättäen, niin ei sillä voi minkään ajoneuvon kuljettaja mitään. Tuo on onneksi hyvin harvinaista, eikä meillä siitä huolimatta ole kaiteita autokaistojenkaan vieressä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Jouni Martikainen kirjoitti 27.8.2012 kello 12:37

    JouniL:
    Ajattelisi että sallittaisiin suoraan meno risteyksessä autoille ja ratikoille yhtä aikaa ja silloin nopeus saisi olla suurempi. Kääntyminen olisi hiukan myöhemmin. Jalkulkijoille valot niin että pääsee kerralla yli.

    Pätkittäin eri värit valoissa kadun ylityksessä tuntuvat kieltämättä olevan joillekin hankalia. Tai sitten osin ehkä ei vaan välitetä, vaan painetaan päin punaisia kävellen, kun kuvitellaan, että se onnistuu “turvallisesti”.

    Täällä vähän landemmalla Malmillakin olisi jopa näin yksittäisenä autoilijana törmännyt usemman kerran punaisia päin kävelevään jalankulkijaan Kirkonkyläntieltä Markkinatielle vihreällä nuolivalolla kääntyessään, jos ei olisi jarrulle kerennyt.

    Idästä Markkinatielle kääntyvien autojen kapean kaistan suojatie kun on jalankulkijoille erillisillä tolpilla valo-ohjattu ja vihreä valo viereisillä (korokkeiden toisella puolella olevilla) suojatieosuuksilla ei todellakaan koske enää sitä Markkinatielle idästä kääntyvien kaistan ylittävää suojatietä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. tpyyluoma kirjoitti 27.8.2012 kello 12:39

    Jouni Martikainen: Bussikuski sai potkut, kun ajoi hanhien päälle. Jos ratikkakuski ajaisi tahallaan ihmisen päälle, hänet pitäisi mielestäni tuomita uhrin kohtalosta riippuen törkeästä pahoinpitelystä + murhan yrityksestä tai murhasta.

    No ei Daniel nyt sitä tarkoittanut että kuski ajaa tahallaan jalankulkijan päälle, haloo. Käytännössä nyt esimerkiksi niin että siinä ratikassa on kello, jota voisi joskus soittaakin. Yleisesti ottaen ratikka ja jalankulkijat toimivat koko lailla ongelmitta yhteen, menkää vaikka Aleksille katsomaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Daniel Federley kirjoitti 27.8.2012 kello 13:07

    Jouni Martikainen: Bussikuski sai potkut, kun ajoi hanhien päälle. Jos ratikkakuski ajaisi tahallaan ihmisen päälle, hänet pitäisi mielestäni tuomita uhrin kohtalosta riippuen törkeästä pahoinpitelystä + murhan yrityksestä tai murhasta.

    Hanhitapauksessa on taustalla varmasti paljon sellaista, josta Sinä ja minä emme tiedä mitään.

    En tarkoittanut, että ratikka ajaisi “tahallaan” ihmisen päälle tappokoneena. Tarkoitin, että raitiovaunua ajettaisiin samalla periaatteella kuin muutakin kulkuneuvoa: noudatetaan nopeusrajoituksia ja tarkkaillaan ympäristöä. Jos joku juoksee alle, pyritään hidastamalla välttämään onnettomuus. Väistämään ei ratikka pysty, mikä olisi muiden tienkäyttäjien hyvä pitää mielessä.

    Nykymeno vaan on sitä, että 40 km/h rajoitusalueella ratikka kulkee 20 km/h koska lujempaa ei uskalla ajaa, ettei mitään sattuisi. Aikataulut tehdään näillä oletuksilla ja ohjeistetaan kuljettajia, ettei saa ajaa etuajassa. Jos tämä nykymeno on Helsingin erityisolosuhteissa ainoa mahdollinen ratkaisu, niin ehkä olisi parempi lopettaa ratikkaliikenne.

    Miksi Saksassa ja Sveitsissä ratikka pystyy ajamaan nopeusrajoitusten mukaan myös ahtailla kaduilla ilman että kuljettajia syytetään murhaajiksi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Seppo Sierla kirjoitti 27.8.2012 kello 13:31

    Minusta tuntuu että raide- ja joukkoliikenteen kehittämistä myydään suomalaisille äänestäjille väärin argumentein. Miten olisi tällainen:

    vihreä liikennepolitiikka=radikaalisti vähemmän öljyn ja henkilöautojen tuontia=vaihtotase ylijäämäiseksi=ratkaisu kestävyysvajeeseen

    Ainoa tapa päästä seuraavissa vaaleissa autopuoluetta isommaksi (Helsingissä edes) on haastaa heidän imago talousviisaiden kerhona. Ympäristöön ja ilmastonmuutokseen liittyvillä argumenteilla se ei valitettavasti onnistu. Sen sijaan jos nostetaan tapetille Kokoomuksen amerikkalaishenkisen bensanpolttopolitiikan vaikutus vaihtotaseeseen niin puhuteltaisiin talousasioita priorisoivaa äänestäjien valtaisaa enemmistöä.

    Koska tämä vähentäisi vientiriippuvuutta, niin työväenliikkeen puolellakin voisi joku innostua kun tarjotaan vihdoin toimivia aseita heidän arkkivihollista eli markkinavoimia vastaan.

    Ideat eivät ehkä ole kovin uusia tämän blogin lukijoille, mutta harva äänestäjä on tämmöistä ajatellut. Heille vihreys ja talous ovat toisensa poissulkevia asioita. Ennen vaaleja vihreät saa pienen siivun siinä mediassa, jota koko kansa seuraa. Viime kerralla se käytettiin naimalakkoteemaan. Ehdotan että seuraavalla kerralla teemana olisi vaihtotase ylijäämäiseksi vihreän liikenne-, kaavoitus- ja energiapolitiikan avulla. Argumentit voisi etukäteen hioa niin että ne ehtii pamauttamaan siinä ajassa mikä tv-väittelyissä annetaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Jouni Martikainen kirjoitti 27.8.2012 kello 20:39

    Seppo Sierla: Ennen vaaleja vihreät saa pienen siivun siinä mediassa, jota koko kansa seuraa. Viime kerralla se käytettiin naimalakkoteemaan.

    Viime eduskuntavaalikamppanjan aikana minulla oli ilo ja kunnia keskustella erään vihreiden ehdokkaan kanssa livenä. 🙂 ymmärsin, ettei ainakaan hän kaivannut siinä vaiheessa enää ripaustakaan lisää naimalakkokamppanjan kaltaista teematukea puolueeltaan kampanjan tueksi. Koska olemme Soininvaara-blogissa, täsmennettäköön, ettei kyseinen keskustelukumppani ollut Osmo.

    Näin politiikan maallikosta samalla linjalla pysyminen politiikassa tuntuu jotenkin arvostettavalta. Jos kampanjassa henkilökohtaisessa elämässä toimimisesta annetun lupauksella ei ole ensimmäiselle allekirjoittajalle enää sitovaa merkitystä vaalien jälkeen, kunnioitus kyseistä liikettä kohtaan ei varsinaisesti kasva.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. kari sane kirjoitti 28.8.2012 kello 10:33

    Nuo Manskun mahdolliset jalankulkuonnettomuudet, jotka Osmo mainitsi, ovat tyypillinen esimerkki näistä paljon puhutuista “Helsingin erityisolosuhteista”. Mikä toimii muualla vallan hyvin ei muka toimi täällä. Eikä edes yritetä. Meikäläinen varova-valototeutuskin on harvinaisen epäonnistunut.

    Aivan keskeinen ero Helsingin ja Göteborgin välillä on lainsäädännössä: Suomessa valo-ohjatun suojatien kiskoylitys on aina ohjattava liikennevaloilla. Sen sijaan Ruotsissa tai muuallakaan Keski-Euroopassa näin ei ole.

    Määräystä on jo 1980-luvulta alkaen yritetty saada muutettua eurooppalaiseen suuntaan. Ei ole onnistuttu. Lasipalatsin ja Finlandia-talon VAROVA-liikennevalot onkin siksi nähtävä yritykseksi hoitaa asia nykyisen lainsäädännön puitteissa. Ei se ongelmaa ratkaise, mutta on parempi kuin ei mitään. Esimerkiksi Mannerheimintien ja Dunckerinkadun risteyksen valoissa VAROVALLA olisi saavutettavissa parhaimmillaan puolen minuutin aikasäästö.

    Perimmäinen ongelma on siinä, että Suomessa ratikka näissä asioissa mielestäni rinnastetaan ajoneuvoksi, mutta muualla junaksi. Ja junan kanssa ei ole väistämisongelmia.

    Ministeriön kunniaksi on kuitenkin todettava, että monia muita ratikkaliikenteen kannalta hankalia liikennevalolainsäädäntöön liittyviä ongelmia on saatu korjattua – kuten jokeri/ratikkavalot ja ratikan huomiovalot.

    Suurin syy ongelman ratkaisemattomuuteen lienee Osmon muistelema 1970-luvun alun tapaus Finlandia-talolta, johon peräti oikeuskanslerikin puuttui. Silloin ei tosin ollut kyse onnettomuuksista vaan yksinkertaisesti lainsäädännön tulkinnasta. Kärjistetysti sanoen silloin väärällä tulkinnalla menetettiin mahdollisuus saada Helsingistä valo-ohjauksen näkökulmasta eurooppalainen ratikkakaupunki.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Osmo Soininvaara kirjoitti 28.8.2012 kello 13:55

    Noita VAROVA vaoja minäkin olen ajatellut ratkaisuksi. Enää tarvittaisiin se, että niistä tehtäisiin laillisia. Nythän noita valoja ei tarvitgse noudattaa, koska niitä ei virallisesti ole olemassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. jari kirjoitti 28.8.2012 kello 11:19

    Risto Vormala: Ratikkapysäkin “suojatie”:

    Nopeutta halutessa suojatien voisi vielä varustaa näin: http://goo.gl/maps/brPvK
    kadun jokaisessa ylityksessä (valoton suojatie tai autojen ylitys) on varoitusvalot ja merkit antamassa esteettömän kulun Tvärbanalle.

    Miksi sama toimisi suomessa valottomissa suojateissä, missä jalankulkijan väistämisvelvollisuus on raitiovaunulla (Aleksi, lukuisat Manskun, Tukholmankadun, Munkkiniemen puistotien, Tehtaankadun jne ylitykset?)

    Nekin kaksi raitiovaunujen kiertoliittymä oikaisua (olympiaterminaali ja malminrinne/ruoholahdenkatu), niissä pysäytetään koko muu liikenne, paitsi ei jalankulkujoita. Varova-valot paikalle ja heti!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Daniel Federley kirjoitti 28.8.2012 kello 14:13

    kari sane:Ministeriön kunniaksi on kuitenkin todettava,että monia muita ratikkaliikenteen kannalta hankalia liikennevalolainsäädäntöön liittyviä ongelmia on saatu korjattua – kuten jokeri/ratikkavalot ja ratikan huomiovalot.

    Jokerivalojen huono puoli vaan on se, että niitä noudatetaan surkeasti. Vilkkupunaista ei koeta käskyksi. Ja taas ratikka varoo, tietäen että auto ei ehkä pysähdy. Ja mitä enemmän ratikka varoo, sitä itsevarmemmin auto jättää pysähtymättä. Myös ensi kerralla.

    Jokerivalojen sijaan voisi ajatella tavallisen näköistä valotolppaa, joka olisi normaalisti pimeänä. Ratikan lähestyessä syttyisi keltainen valo, sitten punainen. Ratikan mentyä punainen ja keltainen palaisivat hetken yhtä aikaa, sitten tolppa sammuisi. Vihreälle olisi hämäyksen vuoksi oma paikkansa vähän samaan tapaan kuin Turunväylän ja Huopalahdentien risteyksen ikivihreissä valoissa: autoilija näkee ja kokee täysin tavalliset, velvoittavat liikennevalot.

    Saksassa vastaava on käytössä kuitenkin niin, että se vihreän paikka puuttuu. Liikennekuri on siellä varsinkin ratikoiden suhteen kuitenkin hiukan toisenlainen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Mikko H kirjoitti 28.8.2012 kello 15:38

    Nyt olis ajoituksen puolesta hyvä hetki hoitaa lait kuntoon, ennen kuin Tampereella ja Turussa on ratikoita ja sikäläiset autoilijat tottuvat niihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. kari sane kirjoitti 28.8.2012 kello 16:50

    Daniel Federley: Jokerivalojen huono puoli vaan on se, että niitä noudatetaan surkeasti. Vilkkupunaista ei koeta käskyksi.

    Kyllä vilkkupunaisen pitäisi olla jo tuttu kaikille: rautatien tasoristeyksissä sitä on käytetty jo vuosikymmeniä. Ei se ole mikään uusi keksintö.

    Ja Wienin sopimus edellyttää, että kiskoja risteävän liikenteen ohjauksessa käytetään vilkkupunaista kuten Euroopassa on tapana.

    Mutta toki on myönnettävä, että tutkitustikin vilkkuvaa punaista valoa noudatetaan huonommin kuin kiinteää. Mikä sitten näkyy noissa monissa tasoristeysonnettomuuksissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Ville Virtapiiri kirjoitti 29.8.2012 kello 11:30

    OS: ” Kilpailijana ovat (busseissa) superkondensaattorit, joihin sähköä pitää imaista jokaiselta pysäkiltä. ”

    Ilmeisesti kondensaattoreita ladataan myös jokaisella jarrutuksella?

    Tuolle tekniikalle on tuotekehitystä Suomessakin, ainakin lahtelainen Kabus kuuluu joukkoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. toke kirjoitti 31.8.2012 kello 15:05

    Mikko H:
    Nyt olis ajoituksen puolesta hyvä hetki hoitaa lait kuntoon, ennen kuin Tampereella ja Turussa on ratikoita ja sikäläiset autoilijat tottuvat niihin.

    Monenlaista lakia olis hyvä laittaa kuntoon; oma ajoneuvoluokka oikeille sähköpyörille (>250W) nyt ainakin ekaks…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus