KHO kaatoi Histan!

Korkein hallinto-oikeus on pitänyt voimas­sa hallinto-oikeu­den päätök­sen His­tan osayleiskaa­van  kaa­van kumoamis­es­ta. Perus­teena on, ettei alueelle ole kun­nol­lista joukkoli­iken­ney­hteyt­tä — pelkkä haave Espoo-Loh­ja ‑radas­ta ei sel­l­aisek­si riitä. Päätök­sessä viitataan myös siihen, ettei kaa­va vas­taa maakuntakaavaa.

Tämä päätös on hyvä. Se tuo jämäkkyyt­tä Helsin­gin seudun maankäyt­töön. Tämä tarkoit­taa tietysti myös sitä, ettei Öster­sun­do­mia voi rak­en­taa ilman metroa.

Tässä päätök­sen keskeinen sisältö:
“Asi­akir­jo­jen perus­teel­la Espoon-Vihdin-Loh­jan radan toteu­tu­misen ajanko­hdas­ta ei ole var­muut­ta, eikä kaupung­in­val­tu­us­ton hyväksymään osayleiskaavaan ole sisäl­lytet­ty aluei­den käyt­töönot­toon tai toteut­tamiseen liit­tyviä ajoi­tus­määräyk­siä, joil­la voitaisi­in varmis­taa alueen rak­en­tamisen ja raidey­htey­den toteu­tu­misen samanaikaisu­us. Myöskään kaavaselostuk­ses­sa olevil­la main­in­noil­la ajoituk­ses­ta tai kaa­van hyväksymisen yhtey­dessä hyväksy­ty­il­lä kan­nan­otoil­la ei ole oikeudel­lista merk­i­tys­tä kaa­van toteut­tamisen kannal­ta. Kun ote­taan huomioon eri­tyis­es­ti osayleiskaaval­la suun­nitel­lun alueen laa­ju­us ja sijain­ti eril­lään muus­ta taa­ja­ma­rak­en­teesta, kaavaa laa­dit­taes­sa ei ole otet­tu huomioon joukkoli­iken­teen tarkoituk­sen­mukaista jär­jestämistä. Osayleiskaa­van kat­ta­man alueen suun­nit­telu tulee toteut­taa maakun­takaa­vata­sol­ta alka­en siten, että joukkoli­iken­teen edel­ly­tyk­set tur­vataan Helsin­gin seudun eri­tyiskysymyk­siä koske­vien val­takun­nal­lis­ten aluei­denkäyt­tö­tavoit­tei­den edel­lyt­tämäl­lä taval­la. Mainit­tua tavoitet­ta ei voi jät­tää toteutet­tavak­si alueen ase­makaavoituk­ses­sa, vaan se on otet­ta­va huomioon osayleiskaa­van sisältö­vaa­timusten tulkin­nas­sa ja siten myös yleiskaavaa laa­dit­taes­sa. Kaa­van toteut­ta­mi­nen merk­it­sisi myös alueel­lis­es­ti merkit­tävää rak­en­tamista, jota alueelle ei kuitenkaan voimas­sa ole­van maakun­takaa­van mukaan ole osoitet­tu. Maakun­takaa­va ei ole ollut ohjeena yleiskaavaa laa­dit­taes­sa siten kuin maakäyt­tö- ja raken­nus­lain 32 §:n 1 momen­tis­sa sääde­tään. Osayleiskaa­va ei muu­toinkaan ole lain 39 §:n 2 momentin sisältö­vaa­timusten mukainen liiken­teen ja asumisen jär­jestämisen osalta. 

42 vastausta artikkeliin “KHO kaatoi Histan!”

  1. Päätök­sen keskeinen sisältö näkyy kokon­aan yhdel­lä riv­il­lä, joten for­ma­toin­nille olisi hyvä tehdä jotain.

  2. Toiv­ot­tavasti kuitenkin niin että “Öster­sun­do­mia ei voi rak­en­taa ilman raideliikennettä”…? 

    Ratikankin voi maala­ta tarvit­taes­sa oranssik­si (jos pelkää että KHO ottaa sel­l­aisi­in tyyli­seikkoi­hin kantaa).

  3. Eri­no­mainen päätös. Nyt Espoo (ja Kirkkon­um­mi) voivat aloit­taa Mank­ki-Luo­man suunnittelun.
    Mereen laskeu­tu­va etelärinne valmi­in raidey­htey­den vier­essä mah­dol­lis­taa His­taa huo­mat­tavasti houkut­tel­e­vam­man asuinalueen rakentamisen.

  4. Hyvä päätös. Pitkään jo olen ihme­tel­lyt, mik­si ilmeistä ratkaisu jatkaa E‑junan kulku His­taan (päätepysäkkinä siis Kauk­lah­den sijaan Hista) ei ole edes selvitet­ty kotikaupungis­sani Espoos­sa. Nyt ehkä selvitetään, eikä ensin odotel­la kuu­ta taivaal­ta (koko ELSA-rataa tai kaupunki­radan jatkoa).

    Itämetron osalta, eikö kuitenkin myös tehokkaasti suun­nitel­tu pikaraiti­otie ajaisi asian? Vai muut­taako tämä päätös sitä asi­aa jol­lain tavalla?

  5. On his­to­ri­alli­nen päätös ainakin perustelu­jen osalta. Espoon kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­tossa var­maan tun­nel­mat ovat seka­vat. Suurpel­lon ja Pakkalan suun­nitel­mat läpäi­sivät aikanaan val­i­tusseu­lat. Onko Öster­sun­domin lisäk­si mui­ta suurhankkei­ta, jot­ka täy­tyy toteut­taa oike­as­sa järjestyksessä ?

  6. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja jo ehtikin puut­tua tuo­hon raideli­iken­teen muotokysymykseen. 

    Tulee vaan mieleen pode­taanko meil­lä nois­sa kiskoli­iken­nehankkeis­sa mam­mut­ti­tau­tia, kun ver­taa vaikka­pa tähän alta parikym­men­tä kilo­metriä Kööpen­ham­i­nan keskus­tas­ta sijait­se­vaan rataan.
    http://www.youtube.com/watch?v=-6mp4QlbC_M
    http://www.lokalbanen.dk/Default.aspx?ID=195

    Meikäläisel­lä logi­ikalla tuol­lainen kai pitäisi sähköistämät­tömänä purkaa pois tai kor­va­ta kalli­il­la eri­ta­so­ratkaisuil­la, tun­neleil­la, kak­sois­raiteel­la ja sähköistyk­sel­lä (jol­loin voidaankin sanoa, että tulee liian kalli­ik­si eikä tehdä mitään).

    Toki esimerkik­si His­taan men­täessä on ylitet­tävä Tar­von­tie eri­ta­sos­sa, mut­ta mah­taisiko­han eri­tyis­es­ti siel­lä satel­lit­ti­ikaupun­gin puolel­la riit­tää vähän kevyem­mätkin ratkaisut raide­väylää vedettäessä. 

    Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen
    http://www.facebook.com/pages/Rautatiematkustajat/158345494253217

  7. “ettei Öster­sun­do­mia voi rak­en­taa ilman metroa.”

    Hyvin tiukasti on Osmo sisäistänyt metroa ajavien gryn­derei­den ja raken­nus­li­ikkei­den vaa­timuk­set. Toiv­ot­tavasti tuo oli pelkkä lipsahdus. 

    Eiköhän se Öster­sun­dom voi­da rak­en­taa muidenkin raideli­iken­nejär­jestelmien varaan

  8. Sep­po Vep­säläi­nen: On his­to­ri­alli­nen päätös ainakin perustelu­jen osalta. Espoon kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­tossa var­maan tun­nel­mat ovat seka­vat. Suurpel­lon ja Pakkalan suun­nitel­mat läpäi­sivät aikanaan val­i­tusseu­lat. Onko Öster­sun­domin lisäk­si mui­ta suurhankkei­ta, jot­ka täy­tyy toteut­taa oike­as­sa järjestyksessä ?

    Kru­unuvuori? Tielin­jaa sinne on ihan yhtä pitkä matkaa kuin Vuosaareen.

  9. Naa­purikaupunki­laise­na asia ei min­ulle suo­ranais­es­ti kuu­lu, mut­ta onko siel­lä Espoos­sa kaik­ki gryn­der­it betonijyrässä?

    Suurpel­to. Kaupun­ki tekee maankäyt­tö­sopimuk­sen perikun­nan kanssa jol­la on tarkoi­tus mak­saa infa. Kaupun­ki rak­en­taa infran. Perikun­ta ei saa tont­te­ja myy­tyä. Kaupun­ki kuit­taa maankäyt­tö­mak­sut osta­mal­la ton­tit, ja lisäk­si vielä jovi­aalis­es­ti lupaa hyvit­tää perikun­taa jos voit­toa myöhem­min tulee.

    Keilanie­mi. Kaavoite­taann kate tien päälle, jos­sa on suurin piirtein saman ver­ran auto­ja kuin Meche­lininkadul­la. Liit­tymi­nen tämä maanalainen liiken­nejär­jestelmä vie vain hie­man enem­män tilaa kuin nykyi­nen maan pin­nas­sa. Hin­taa rapi­at sata miljoon­aa euroa, koh­ta var­maan kak­sisa­taa, mut­ta joka tapauk­sesas aina sama sum­ma kuin tornien raken­nu­soikeud­es­ta saadaan kaupun­gin laskemien mukaan.

    Hista. Kaupun­ki kaavoit­taa perikun­nan mai­ta huit­san tuun­nas­sa. Liiken­ner­atkaisu on moot­tori­tieli­it­tymä, joukkoli­iken­ner­atkaisu on se toinen moot­tori­tieli­it­tymä kos­ka siinä kul­kee busse­ja. Val­tio saa rak­en­taa radan jos huvit­taa. ELY ei oikein ymmär­rä, oikeusas­teet eivät myöskään.

    Ja sit­ten itketään: “Jos kaupun­ki ei saa kaavoit­taa asun­to­ja omis­ta­malleen maalle, niin mihin se sitä sit­ten tekee?” http://yle.fi/uutiset/espoossa_ihmetellaan_khon_kaavapaatosta/6267023

    Voin ava­ta juridista jar­gonia kansanomaisem­min ymmär­ryk­sen vuok­si. Oikeus ei toden­nut ettei Espoo saa kaavoit­taa, oikeus tote­si ettei Espoo saa kaavoit­taa päin per­set­tä. Tähän sopeu­tu­mi­nen on kieltämät­tä vaikea kaavoitus­poli­it­ti­nen muu­tospros­es­si, mut­ta kyl­lä siinä voi nähdä ihan hyviäkin puolia.

  10. tpyy­lu­o­ma: Kru­unuvuori? Tielin­jaa sinne on ihan yhtä pitkä matkaa kuin Vuosaareen.

    Kru­unuvuori on hoidet­tu kaavas­sa ihan asial­lis­es­ti. Siinä tode­taan suun­nilleen niin, että kiin­teä yhteys on tehtävä rak­en­tamisen alku­vai­heessa. Kaa­va on lainvoimainen.

    Mut­ta mitä tapah­tuu, jos kaupun­ki ei aio kaavaa nou­dat­taa ja jät­tää kiin­teän yhtey­den toteuttamatta?

    1. Helsingis­sä on yksimielisyys siitä, että Öster­sun­domin rak­en­t­a­mi­nen ete­nee siinä tahdis­sa kun metro venyy. Ensin var­maan raken­netaan metron kak­si ensim­mäistä ase­maa ja myöhem­min jatke­taan ase­ma ker­ral­la. On selvää, ettö Öster­sun­do­mia kohdel­laan samal­la taval­la kuin Histaa.

  11. vpyy­lu­om:
    Mil­lä perus­teel­la Sunds­berg sit­ten rakennettiin?

    Öö, kos­ka se on alle kilo­metrin päässä Masalan asemalta?

  12. Eikö ketään pien­im­mässäkään määrin vaivaa, että oikeuslaitos selkeästi mitätöi demokraat­tisen kun­nal­lisen poli­it­tisen päätöksentekojärjestelmän?
    Kyseessä on mitä suurim­mas­sa määrin poli­it­ti­nen päätös, ei voi olla oikein, että KHO jyrää demokraat­tisen päätök­sen­teon ja säätää, että uusia asuinaluei­ta saa rak­en­taa ain­oas­taan raideli­iken­teen varaan.
    Aivan vas­taa­va räikeän poli­it­ti­nen KHOn päätös tehti­in 10 vuot­ta sit­ten, kun tor­pe­doiti­in yhteiskun­nan kokon­aise­dun vas­tais­es­ti Vuotos-hanke.

    1. mikä on demokraat­ti­nen päätös? Kovin demokraat­tis­es­ti Uuden­maan­li­it­to on päät­tänyt, ettei His­taa saa rak­en­taa, ellei sinne ole raidey­hteyt­tä ja yhtä demokraat­tis­es­ti eduskun­ta on päät­tänyt, että yleiskaavoituk­sen tulee sopeu­tua maakuntakaavaan.

  13. Mut­ta mitä tapah­tuu, jos kaupun­ki ei aio kaavaa nou­dat­taa ja jät­tää kiin­teän yhtey­den toteuttamatta?

    Tässä on siis kyse siitä, miten määräys joukkoli­iken­ney­htey­destä on kir­jat­ta­va yleiskaavaan. 

    Käytän­nössä tämä merk­it­see sitä, että tehdään sopi­va kaavamäärite. Esimerkik­si yleiskaavaan piir­retään värilli­nen ympyrä uuden alueen ympärille ja merk­itään tämä ympyrä sopi­val­la merkin­näl­lä (esim. “lr3”). Sit­ten kir­jataan yleiskaavakar­tan selit­teeseen “lr3: Merkin­näl­lä esitetään X:n ase­man joukkoli­iken­nesu­un­nit­telu­alue. Alueelle ei saa laa­tia ase­makaavaa ennen kuin X:n ase­malle johta­van radan rata­su­un­nitel­ma on lain­voimainen ja raken­nustyöt aloitettu.”

    Sit­ten, jos kaupun­ki laatii ase­makaa­van alueelle ennen kuin ratatyö on alka­nut, ase­makaa­va kaatuu osayleiskaa­van vas­taise­na valitusprosessissa.

  14. Tämähän tarkoit­taa sitä, että ympäryskun­nat kas­va­vat entistäkin nopeam­min. Yhdyskun­tarakenne hajaan­tuu. Vaik­ka eihän se nyt vält­tämät­tä ole huono asia.

  15. Onhan Öster­sun­domin suh­teen huomioitu myös Por­voon­väylän lev­en­tämi­nen ja eri­ta­soli­it­tymien paran­t­a­mi­nen Kus­taa Vaasan tien päässä? 

    Liikenne kun tulee lisään­tymään siel­lä huo­mat­tavasti ja nuo pitäisi var­maan saa­da ensin kuntoon…

  16. Eikö ketään pien­im­mässäkään määrin vaivaa, että oikeuslaitos selkeästi mitätöi demokraat­tisen kun­nal­lisen poli­it­tisen päätöksentekojärjestelmän?

    Tässä on merkit­tävä kysymys. Meikäläisen hallinto-oikeusjär­jestelmän tehtävänä on valvoa, että päätök­sen­teko nou­dat­taa lakia. Tämä on osa demokraat­tista pros­es­sia; lakia voi muut­taa, mut­ta poli­it­tis­tenkin toim­i­joiden tekemien hallinnol­lis­ten päätösten on olta­va lain mukaisia.

    Nyt demokraat­ti­nen päätök­sen­teko on määritel­lyt val­takun­nal­liset aluei­denkäyt­tö­tavoit­teet. Näi­hin sisäl­tyy mm. seuraavaa:

    aluei­denkäytön suun­nit­telus­sa merkit­tävä rak­en­t­a­mi­nen tulee sijoit­taa joukkoli­iken­teen, eri­tyis­es­ti raideli­iken­teen palvelu­alueelle. Aluei­denkäytön mitoituk­sel­la tulee paran­taa joukkoli­iken­teen toim­intaedel­ly­tyk­siä ja hyö­dyn­tämis­mah­dol­lisuuk­sia. Aluei­denkäytössä tulee ehkäistä ole­mas­sa olev­as­ta yhdyskun­tarak­en­teesta irral­lista hajarak­en­tamista. Uusien asuin‑, työ­paik­ka- ja palve­lu­toim­into­jen aluei­den käyt­töönot­to ja jo ole­vien aluei­den huo­mat­ta­va täy­den­nys­rak­en­t­a­mi­nen tulee ajoit­taa siten, että mah­dol­lisu­udet joukkoli­iken­teen hyö­dyn­tämiseen varmistetaan.

    Lisäk­si on huo­mat­ta­va, että osayleiskaa­va oli maakun­takaa­van vastainen.

    Päätös on siis syn­tynyt demokraat­tis­es­ti, mut­ta lain­vas­tais­es­ti, joten se on kumot­ta­va. Täm­möistä demokra­t­ian valvon­taa hallinto-oikeuk­sien tuleekin hoitaa.

  17. MENNÄÄN HISTAAN BUSSILLA

    Helsin­gin hallinto-oikeus kumosi His­tan yleiskaa­van (HS 18.10.2011). Perus­teena oli, että alueen kaut­ta kulkev­as­ta radas­ta ei rata­hallinto ole tehnyt päätöstä. Asi­aa on käsitel­ty lehden pal­stoil­la muutenkin (mm. HS 15.10.2011).

    His­tan alueelle Pohjois-Espooseen Turun­tien var­teen 30 km Helsingistä on suun­nitel­tu 19000 asukkaan ja 1400 hehtaarin uut­ta asuinaluet­ta. Kun kaavoitusti­lanne on epä­selvä, alueelle voidaan rak­en­taa haja-asu­tus­ta, joka vuorostaan voi hai­ta­ta kaavoitusta.

    Ollaan umpiku­jas­sa: kun radas­ta ei ole päätet­ty, ei voi­da päät­tää kaavas­ta. Ja kun kaavas­ta ei ole päätet­ty, ei voi­da päät­tää Espoo­ta, Num­me­laa ja Loh­jaa yhdis­tävän kaupunki­radan rakentamisesta. 

    Itse His­tan rak­en­tamis­es­ta min­ul­la ei ole mielipi­det­tä. Kau­nista ylänköaluet­ta, ja myös luon­no­suo­jeluhdis­tyk­set esit­tivät kaavas­ta val­i­tuk­sen . Ehkä kuitenkin on pienem­pi paha, että Kehä III:n ulkop­uolelle raken­netaan 14 km² suun­nitel­mallis­es­ti kuin 1400 km² suunnittelemattomasti.

    Ei joukkoli­iken­teeseen junaa tarvi­ta. ”Let’s take a buss.”

    Bus­sil­la hoide­taan nyt ilmeisen hyvin toimi­va yhteys Num­me­las­ta ja Veikko­las­ta Helsinki­in (yhteen­sä noin 19000 asukas­ta). Samoin Pak­i­las­ta ja Maunulas­ta (yhteen­sä 17000 asukas­ta) Rauta­tien­to­rille. Bus­siy­hteys on jok­seenkin yhtä nopea kuin junay­hteyskin. Sen selvä etu on jous­tavu­us ja tiheämpi pysäkinväli.

    His­tas­ta voi kulkea suo­ra bus­siy­hteys Otaniemeen ja Keilaniemeen sekä toisaal­ta Kehä III:n var­rel­la ole­vi­in lukuisi­in työ­paikkoi­hin. Paikallisju­nal­la ei ole tätä etua.

    Eräitä väärinkäsi­tyk­siä on syytä kor­ja­ta: ener­giat­aloudel­lis­es­ti bus­si ja junat ovat liki­main yhtä hyvät. Matkus­ta­japaikkak­ilo­metriä kohden kumpikin käyt­tää yhtä paljon brut­toen­er­giaa. Junan tai metron sähkönku­lu­tus nimit­täin pitää ker­toa kolmel­la, niin saadaan sähkön tuot­tamiseen tarvit­ta­van primääriener­gian määrä.

    Uuden junaradan ekologi­nen jäl­ki on aikamoisen.

    Joka tapauk­ses­sa varaus kan­nat­taa pitää, Rata – jos se kat­so­taan mielekkääk­si – voidaan rak­en­taa jo valmi­iseen yhdyskuntaan.

  18. Peri­aat­teessa hyvä päätös, mut­ta kaik­ki tietävät, että tuon kaltainen ohjaus vain nos­taa hin­to­ja. Eli päätös ei ole ainakaan kulut­ta­jan etu­jen mukainen.

  19. Markku af Heurlin:
    Bus­sil­la hoide­taan nyt ilmeisen hyvin toimi­va yhteys Num­me­las­ta ja Veikko­las­ta Helsinki­in (yhteen­sä noin 19000 asukasta).

    Bus­sil­la hoide­taan juu, mut­ta mis­tä päät­telet, että hoidet­taisi­in “ilmeisen hyvin”? Kuin­ka moni noista 19 000 asukkaas­ta käyt­tää sitä bus­sia päivit­täin tai edes viikot­tain? Mah­dol­lis­taako Veikkolan bus­sili­ikenne autot­toman elämäntavan?

    (Ver­tailun vuok­si: Helsin­gin alueel­la tehdään hiukan yli yksi joukkoli­iken­nemat­ka per henkilö per vuorokausi.)

    His­tas­sa on käsit­tääk­seni kyse siitä, että enää ei riitä se, että näön vuok­si pan­naan puolen tun­nin välein kiertelemään bus­si, jonne armol­lis­es­ti pakataan lapset, van­huk­set ja muut ajokelvot­tomat, vaan sinne vaa­di­taan aidosti laadukas joukkoli­ikenne, joka houkut­telee myös niitä, joille auto olisi vaihtoehto.

  20. Ovatko His­tan vas­tus­ta­jat riemuites­saan miet­ti­neet, että nyt kun ei saa­da rak­en­taa 19000 asukkaan omako­tialuet­ta keskite­tysti, sama määrä omakoti­talo­ja raken­netaan kuitenkin hajalleen sinne tänne ympäryskuntiin?
    Fak­ta kun on, että erit­täin merkit­tävä osa ihmi­sistä halu­aa asua omakotitalossa.
    His­taan sen­tään olisi voin­ut rak­en­taa raiteet jäl­keen­päin, nyt syn­tyvi­in hajal­laan ole­vi­in omakotikeskit­tymi­in ei mitenkään.

  21. Mikä estää kun­taa raken­nut­ta­mas­ta itse rataa ja osta­maan lähili­iken­nepalve­lut joltain yhtiöltä?

    Olisi hyvä jos infra-han­kkeisi­in käyte­tyt rahat voisi irrot­taa vero­tu­lo­jen tasaus­mekanis­mista. Eli jos Espoo käyt­täisi vaik­ka 100 miljoon­aa enem­män vuodessa liiken­nehankkeisi­in niin sen saa­ma val­tiono­su­us ei olisi negati­ivi­nen vaan positiivinen.

    Jos köy­hem­mät kun­nat tarvit­se­vat silti rahaa niin val­tio voisi kom­pen­soi­da tämän niille.

    Yksinker­taisin vai­h­toe­hto olisi tietenkin että osa infran rahoituk­ses­ta menisi suo­raan kun­nille eli val­ti­ol­ta pois­tu­isi osa tehtäviä. Kun­nat saisi­vat sit­ten jonkun osu­u­den lisää valtionosuuksiin.

  22. Daniel Fed­er­ley: Bus­sil­la hoide­taan juu, mut­ta mis­tä päät­telet, että hoidet­taisi­in “ilmeisen hyvin”? Kuin­ka moni noista 19 000 asukkaas­ta käyt­tää sitä bus­sia päivit­täin tai edes viikot­tain? Mah­dol­lis­taako Veikkolan bus­sili­ikenne autot­toman elämäntavan?

    (Ver­tailun vuok­si: Helsin­gin alueel­la tehdään hiukan yli yksi joukkoli­iken­nemat­ka per henkilö per vuorokausi.)

    His­tas­sa on käsit­tääk­seni kyse siitä, että enää ei riitä se, että näön vuok­si pan­naan puolen tun­nin välein kiertelemään bus­si, jonne armol­lis­es­ti pakataan lapset, van­huk­set ja muut ajokelvot­tomat, vaan sinne vaa­di­taan aidosti laadukas joukkoli­ikenne, joka houkut­telee myös niitä, joille auto olisi vaihtoehto.

    En voi tinte kaikkia yksi­tyisko­htia: Num­me­las­ta Helsinki­in kul­kee arkipäivin noin 50 lin­ja-autovuoroa, aamuisin 15 min­uutin välein. Mat­ka kestää 45 — 70 min­u­ut­tia tapauk­ses­ta riip­puen. Mah­do­toa näil­lä tiedoil­la snaoa, kuin­ka moni käyt­tää ko alueel­la julk­ista liiken­net­tä pääkaupunkiseudulle. Jos ole­tamme — täysin hatus­ta — 10 matkus­ta­jaa /vuoro. pääse­mem luku­un 500(vrk eli n. 4 pros­en­tia. Num­me­lan asukkaista huo­mat­ta­va osa on koul­u­laisia jne. Pitäisi myös tietää, minne matkat autol­la suun­tau­tu­vat ja kuin­ka moni kul­kee autolla.

    Todet­takkon kuitenkin, että Num­me­las­ta Helsinki­in menevä tie on alku­os­altaan kak­sikaistainen, joten puh­das täysin teo­reet­ti­nen väl­i­tyskyky on 1800 ajoneu­voa tunnissa.

    Kirkkon­um­melta läh­tee päivä­saikaan 2–3 junavuoroa tun­nis­sa. Pidän vuoroväliä kohtu­ullise­na. Tääl­lä maal­la asu­va joutuu vähän suun­nit­tele­maan matkus­tamisi­aan, joten sel­l­ainen mä-heti-nyt ‑asenne ei oikein toimi.

    1. Bus­sit eivät oikein kel­paa His­tan osalta ongel­mana on joukkoli­iken­teek­si, kos­ka His­tan rak­en­t­a­mi­nen ruuhkaut­taisi Turun­väylän niin pahoin, etteivät bus­sitkaan pää­sisi eteen­päin. Hista tarvit­see auto­jen ruuhk­ista riip­pumat­toman raidey­htey­den, jot­ta sieltä ylipään­sä pää­sisi pois jotenkin. Yllät­tävän vähän meil­lä on puy­hut­tu val­li­sev­as­ta ennus­teesta, jon­ka mukaan hal­lit­se­ma­ton haja-asu­tus on ruuhkaut­ta­mas­sa Helsin­gin sisään­tu­loti­et oikein pahasti. 

  23. Ollaan umpiku­jas­sa: kun radas­ta ei ole päätet­ty, ei voi­da päät­tää kaavas­ta. Ja kun kaavas­ta ei ole päätet­ty, ei voi­da päät­tää Espoo­ta, Num­me­laa ja Loh­jaa yhdis­tävän kaupunki­radan rakentamisesta. 

    Tämä väite on puu­ta­heinää. Kaavas­ta voidaan päät­tää, kun­han yleiskaavaan merk­itään vaa­timuk­sek­si, että ase­makaa­va voidaan laa­tia vas­ta, kun rata­hanke on käyn­nistynyt. Täm­möisiä yleiskaavo­ja, jois­sa edel­lytetään joidenkin liike­hankkei­den toteu­tu­mista ennen ase­makaa­van laad­in­taa, tehdään ruti­ini­no­mais­es­ti ympäri Suomen.

    1. Täl­lainen ajalli­nen määräys on maakun­takaa­van luon­nok­ses­sa, mut­ta ei yleiskaavas­sa. Jos yleiskaa­va olisi hyväksyt­ty ilman tuo­ta ajoi­tus­vaa­timus­ta, tämä olisi mitätöinyt sen myös maakun­takaavas­sa, kos­ka maakun­takaa­va ei ole voimas­sa alueil­la, joil­la on voimas­sa ole­va yleiskaava.

  24. Osmo Soin­in­vaara:
    Bus­sit eivät oikein kel­paa His­tan osalta ongel­mana on joukkoli­iken­teek­si, kos­ka His­tan rak­en­t­a­mi­nen ruuhkaut­taisi Turun­väylän niin pahoin, etteivät bus­sitkaan pää­sisi eteen­päin. Hista tarvit­see auto­jen ruuhk­ista riip­pumat­toman raidey­htey­den, jot­ta sieltä ylipään­sä pää­sisi pois jotenkin. Yllät­tävän vähän meil­lä on puy­hut­tu val­li­sev­as­ta ennus­teesta, jon­ka mukaan hal­lit­se­ma­ton haja-asu­tus on ruuhkaut­ta­mas­sa Helsin­gin sisään­tu­loti­et oikein pahasti. 

    Tot­ta. Ja sitä havain­nutkin Eikö tähän ole ratlka­isu omat bus­sikai­stat. Tosin toisen yhden kaistan muut­tamien bus­sikaitak­si (kuten Hesas­sa) voi hertää aikamoi­sen älämölön. Toinen mah­dol­lis­usu olis rak­en­taa 3. kaisat välille Kehä III — Kehä I.

    Espoo ehdot­ti sukku­l­u­la ahIs­tan ja Espooon aenamn välil­lä. Tämä tyrmtäi­in sil­lä, että Helsin­gin r‑aseman kap­a­sitet­ti ei riitä.

    19.000 asukkaan satel­lit­tikau­poun­ki ei olisi haj-asutusta.

  25. Ohimenevä aja­tusleik­ki Espoon väestönkasvun suun­nista: mon­tako asukas­ta lisää mah­tu­isi vaik­ka Lep­pä­vaaraan, jos jokaista taloa korotet­taisi­in ker­roksel­la, tai kahdella?

  26. Tätä uutista lukies­sa rupesin taas ker­ran ihmettelemään kenel­lä Suomes­sa on valta.
    Perus­tus­lain mukaan se kuu­luu kansalle, jota edus­ta­vat kansan­vaaleil­la val­i­tut kansane­dus­ta­jat ja kunnanvaltuutetut.
    Mut­ta viime aikoina olen ruven­nut tätä vakavasti epäilemään. Ensin tuli vesioikeu­den päätös, joka estää ketään rak­en­ta­mas­ta Vuo­tok­sen allas­ta ja muutenkaan merkit­täviä määriä lisää vesivoimaa Suomeen. Ja nyt sit­ten tämä kaavoitus­päätös, joka estää Espoon kaupunkia ja espoolaisia kaavoit­ta­mas­ta omille mailleen uut­ta asuinaluet­ta, vaik­ka demokraat­tisen päätöspros­essin tulok­se­na he sitä halu­a­vat ja vaik­ka han­kkeeseen on jo käytet­ty huo­mat­tavasti espoolais­ten verora­ho­ja ja virkami­esten työaikaa. Ja onpa Espoo tain­nut jo ostaa huo­mat­tavasti maa-alueitakin tähän tarkoitukseen.

    Minä kun olen ymmärtänyt, että nykyi­nen kaavoitus- ja raken­nus­la­ki antaa kun­nan asukkaille melko suuren val­lan päät­tää, mitä kun­nas­sa raken­netaan ja mihin siel­lä raken­netaan — riip­pumat­ta siitä kenen rahoil­la tul­laan rakentamaan.

    Tämä KHO:n tekemä Hista-päätös nos­taa väk­isinkin kysymyksiä
    — kuka määrää tai neu­voo KHO:ta ja val­it­see sinne jäsenet
    — onko meil­lä val­takun­nal­li­sis­sa aluei­denkäyt­tö­tavot­teis­sa (ja monis­sa muis­sakin laeis­sa) liian epämääräisiä, yleisiä ja moni­t­ulk­in­taisia määräyksiä?
    — tiesivätkö aluei­denkäyt­tö­tavoit­tei­ta laati­neet virkamiehet ja ne hyväksyneet kansane­dus­ta­jat, että tämän tek­stin perus­teel­la oikeuslaitos tulee myöhem­min estämään 19000 ihmisen asuinalueen perus­tamisen Pohjois-Espooseen paikkaan, joka on varsin lähel­lä Helsinkiä ja jos­sa nyt ei ole asu­tus­ta juuri lainkaan.
    — Mitä pitää tapah­tua, jot­ta KHO:n päätös menet­tää merk­i­tyk­sen­sä ja esto­vaiku­tuk­sen­sa? Vai onko se ikuinen?
    — Jääkö myös koko län­sir­a­ta rak­en­ta­mat­ta tämän päätök­sen takia? Mon­tako kym­men­tä vuot­ta ja mon­tako kym­men­tä tuhat­ta autoa meil­lä kul­kee Turun tiel­lä joka aamu sen takia, että Län­sir­ataa ei ole eikä ehkä ikinä tulekaan?

    1. Kansane­dus­ta­jan ei pitäisi sanoa oikeu­den päätök­sistä mitään, mut­ta tode­taan nyt kuitenkin, että KHO tote­si kaa­van lainvastaiseksi.
      Jos kun­nan­val­tu­us­to päät­tää pakkol­u­nas­taa naa­purin ison kar­tanon euron hin­nal­la, sekin päätös menee nurin oikeudessa, vaik­ka val­tu­us­to olisi opäät­tänyt siitä yksimielis­es­ti. His­tan rak­en­t­a­mi­nen pelkän henki­olöau­toilun varaan merk­it­see Turun väylän ruuhkau­tu­mista erit­täin pahoin, mikä on täysin väärin esimerkik­si loh­jalaisia kohtaan. sik­si kaavoituk­sel­lakin on jotkut sään­nöt siitä, paljonko saa aiheut­taa hait­taa muille.

  27. Jos kun­nan­val­tu­us­to päät­tää pakkol­u­nas­taa naa­purin ison kar­tanon euron hin­nal­la, sekin päätös menee nurin oikeudessa, vaik­ka val­tu­us­to olisi päät­tänyt siitä yksimielisesti.

    Tästä olen toki samaa mieltä, että enem­mistödemokra­tia ja enem­mistön päätös ei saa aiheut­taa kohtu­u­ton­ta hait­taa vähem­mistölle. Mut­ta onko siinäkään asi­as­sa hallinto-oikeus se oikea paik­ka mihin pitäisi valit­taa. Toisek­seen ihmette­len sitä, mik­si val­tion virkamiehet (ELY-keskus) valit­ta­vat kun­nan­val­tu­us­ton päätök­ses­tä, jon­ka vaiku­tuk­set ovat min­un mielestäni vain kun­nan sisäisiä.

    His­tan rak­en­t­a­mi­nen pelkän henkilöau­toilun varaan merk­it­see Turun väylän ruuhkau­tu­mista erit­täin pahoin, mikä on täysin väärin esimerkik­si loh­jalaisia kohtaan. sik­si kaavoituk­sel­lakin on jotkut sään­nöt siitä, paljonko saa aiheut­taa hait­taa muille. 

    Itse kul­jen aika usein (eläkeläisenä) oma­l­la autol­la kesämökin ja kaupunki­a­sun­non väliä Turun­ti­etä pitkin eri vuorokau­den aikoina. Tot­ta on, että tiel­lä on paljon auto­ja klo 16 aikoi­hin, mut­ta ei niin paljon, että ruuhk­ista tarvit­sisi puhua. Liiken­nevir­ran nopeus on sil­loinkin yli 100 km/h. Ja jos Loh­jal­la asu­van henkilön työ­matkan kesto pite­nee sen takia, että osa ihmi­sistä halu­aa asua lähempänä työ­paikkaansa, niin minus­ta se on ihan OK. Loh­jalaisel­lakin olisi mah­dol­lisu­us muut­taa His­taan, mikäli sinne tehtäisi­in asuin­talo­ja. Ja asum­i­nen pien­talos­sa olisi edelleen mah­dol­lista. (Sen­hän takia hän on aikoinaan Loh­jalle muuttanut.)
    En usko, että val­takun­nal­lis­ten aluei­denkäyt­tö­tavot­tei­den vaa­timus yhdyskun­tarak­en­teen hajaan­tu­misen estämis­es­tä läh­tee siitä, että jo nyt kaukana asu­vien työ­matko­jen nopeus pitää tur­va­ta sil­lä, että työ­matkan var­relle ei sal­li­ta uut­ta asu­tus­ta. Kyl­lä lain­säätäjän kiel­teinen suh­tau­tu­mi­nen yksi­ty­isautoilua kohtaan pitää perustel­la jotenkin muuten.

  28. Osmo Soin­in­vaara: KHO kat­soi, että val­tu­us­to on rikkonut lakia. Pitäisikö lain rikkomi­nen sal­lia demokra­t­ian nimissä?

    Ja sen lain nimi oli “Val­takun­nal­liset alueidenkäyttötavoitteet”
    http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=314520&lan=fi
    Mielestäni tuon lain nimikin sanoo sen, että kaavoitusasi­at eivät ole mus­tavalkoisia vaan että kaavoituk­ses­sa pitää pyrk­iä “hyv­inä pidet­ty­i­hin” ratkaisui­hin kuten esimerkik­si siihen, että ihmiset voisi­vat tehdä työ­matkansa raideli­iken­teeseen tukeutuen. En usko, että eduskun­nan enem­mistön tarkoi­tus oli, että uusia asun­to­ja saa lain voimaan tul­tua rak­en­taa Suomes­sa vain käve­ly­matkan päähän rautatieasemista ja ‑seisakkeista. (Ja mikä sit­ten on “käve­ly­mat­ka”. Jos tämä olisi mus­tavalkoinen laki, niin kai sen etäisyy­denkin voisi ker­toa metrin tarkkuudella.)
    Lake­ja kir­joite­taan ja sääde­tään Suomes­sa demokraat­tisen hallintokoneis­ton eli kansan­val­lan avul­la. Mut­ta niitä näköjään tulk­i­taan epädemokraat­tis­es­ti valit­tu­jen virkami­esten ja tuo­marien voimin “besserwisser”-hengessä. Ja kumpi on lain nou­dat­tamisek­si tärkeäm­pää: Miten laki kir­joite­taan vai miten sitä lue­taan. Viimeisen sanan sanoo ymmärtääk­seni aina lain tulk­it­si­ja eli luk­i­ja eli tuomiois­tu­in. Eivätkä tuo­mar­it kyse­le lain säätäneiltä poli­itikoil­ta, mitä he ovat tarkoit­ta­neet ja miten kus­sakin yksit­täistapauk­ses­sa pitäisi menetel­lä. He luke­vat pelkästään lakitek­stiä ja ennakkopäätök­siä eli sitä, miten vas­taavia kiis­takysymyk­siä on aikaisem­min (tuo­marien toimes­ta) ratkaistu.
    Mut­ta onnek­si lake­ja voi muut­taa, eikä tuo­marien val­ta ole siis ikuista. Val­takun­nal­lisia aluei­denkäyt­tö­tavot­tei­ta muute­taan kai taas 10 vuo­den päästä. Ja siel­lä voidaan maini­ta sal­lit­tu­ja ja toiv­ot­tu­ja kaavoitusko­htei­ta ihan nimeltä. Siihen astiko Espoo ja espoolaiset joutu­vat odot­ta­maan, että His­taan saadaan kaavoit­taa asumalähiö, vaik­ka siel­lä ei olisikaan rautatieasemaa?

  29. Tämän oman ihmette­lyni voisiko oikeas­t­aan tiivistää Osmon otsikos­ta nou­se­val­la jatkokysymyk­sel­lä: Kaa­toiko His­tan KHO vai kansane­dus­ta­jien säätämä laki?
    Ja jos sen kaa­toi laki, niin mitä varten Espoon val­tu­us­to ja kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­to ylipään­sä ryhtyivät täl­laista han­ket­ta puuhaa­maan. Eivätkö he tien­neet, mil­laisia lake­ja tässä maas­sa on?

    Minä väitän tai ole­tan, että tiesivät, mut­ta he luki­vat ja ymmär­sivät niitä lake­ja eri taval­la kuin ELY-keskuk­sen virkamiehet ja hallinto-oikeuk­sien tuomarit.
    Ammat­ti­lais­ten usko­taan siis ymmärtävän lake­ja parem­min kuin maal­likoiden, vaik­ka maal­likot niitä lake­ja säätävät hyvässä uskos­sa ja hyvää tarkoit­taen. (bona fide)

  30. Ker­toisiko joku asi­aa tun­te­va tarkem­min näistä Berli­inin alueen lyhy­istä eril­li­sistä ja itsenäis­es­ti oper­oitavista syöttöraitiotiepätkistä:

    http://de.wikipedia.org/wiki/Strausberger_Eisenbahn
    http://de.wikipedia.org/wiki/Stra%C3%9Fenbahn_Woltersdorf
    http://de.wikipedia.org/wiki/Stra%C3%9Fenbahn_Sch%C3%B6neiche_bei_Berlin

    Ovatko taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavia tai liiken­teel­lis­es­ti järkeviä? 

    Mik­si edelleen käytössä eikä kor­vat­tu mod­ernil­la bussilla? 

    Mik­si vas­taa­va ei toi­mi Suomessa…?

  31. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: Ker­toisiko joku asi­aa tun­te­va tarkem­min näistä Berli­inin alueen lyhy­istä eril­li­sistä ja itsenäis­es­ti oper­oitavista syöttöraitiotiepätkistä:

    Näitä liityn­täjär­jestelmiä on mon­es­sa euroop­palaises­sa kaupungis­sa, mm Tukhol­mas­sa. Ne ovat syn­tyneet siinä vai­heessa, kun metro tai lähi­ju­naverkko on laa­jen­tunut kor­vaa­maan per­in­teistä raitioliikennettä. 

    Van­ho­jen raiti­olin­jo­jen hän­tiä on jätet­ty liityn­tälin­joik­si. Jos ne istu­vat hyvin van­han palvelu­alueen­sa liiken­nejär­jestelmään, niitä ei ole kor­vat­tu bus­sili­ityn­näl­lä. Verkko-osal­la on olta­va toimi­va varikko. Usein ne ovat taloudel­lis­es­ti kan­nat­ta­mat­to­mia, mut­ta asukkaat eivät halua bus­sili­iken­net­tä tilalle.

  32. En usko, että eduskun­nan enem­mistön tarkoi­tus oli, että uusia asun­to­ja saa lain voimaan tul­tua rak­en­taa Suomes­sa vain käve­ly­matkan päähän rautatieasemista ja ‑seisakkeista.

    Itse asi­as­sa tämä on vaa­timus ain­oas­taan “merkit­tävässä uusien aluei­den rak­en­tamises­sa” ja vaa­timus kos­kee ain­oas­taan pääkaupunkiseutua.

  33. Eras­totenes alek­san­dri­alainen: Itse asi­as­sa tämä on vaa­timus ain­oas­taan “merkit­tävässä uusien aluei­den rak­en­tamises­sa” ja vaa­timus kos­kee ain­oas­taan pääkaupunkiseutua.

    Mikä on “merkit­tävää”? Ja mikä on “pääkaupunkiseu­tua”? Nämä sanat on siis jätet­ty vain tuo­marien arvioitaviksi.
    Olen edelleen sitä mieltä, että val­takun­nal­lisia aluei­denkäyt­tö­tavot­tei­ta ei olisi vahvis­tet­tu nykyisessä sana­muo­dos­saan, jos kansane­dus­ta­jat oli­si­vat tien­neet, että KHO tulee niiden avul­la tai niiden takia estämään His­tan alueen kaavoit­tamisen 19 000 ihmisen asuinalueeksi.

Vastaa käyttäjälle Elmo Allén Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.