Suomalaisten työviikko EU:n pisimpiä

Dagens Nyheter tietää ker­toa, että suo­ma­lais­ten työvi­ikko on EU-maid­en lyhin. Outoa, kun se kuitenkin on neljän­nek­sen pidem­pi kuin Hollannissa.

Seli­tys on siinä, että lehti ei väitä mitään viikon aikana tehdy­istä työ­tun­neista, vaan siitä, kuin­ka pitkä on KOKOAIKAINEN työvi­ikko. Mitä merk­i­tys­tä sil­lä on? Suo­mi pää­sisi todel­la hyvään luku­un, jos määrit­telisi kokoaikaisen työvi­ikon pitu­udek­si 80 tun­tia, ja työ­sopimuk­sil­la sovit­taisi­in, tehdäänkö 50-pros­ent­tista, 45-pros­ent­tista tai vain 40-pros­ent­tista työaikaa. Voi olla, että kokoaikainen työvi­ikko todel­la on Ruot­sis­sa teo­ri­as­sa pidem­pi kuin Suomes­sa. Olen­naista on, että ruot­salaiset tekevät kovin yleis­es­ti osa-aikaista työviikkoa.

44 vastausta artikkeliin “Suomalaisten työviikko EU:n pisimpiä”

  1. Olisiko­han jo niin, että ilmais­ten työn­tek­i­jöit­ten (karenssin uhal­la työhön kuin työhön pakotet­tu­jen) tekemä työ on lyhen­tänyt lasken­nal­lista työaikaamme kuten Hol­lan­nas­sikin on, että lasken­nalli­nen työai­ka on lyhen­tynyt tilas­tol­lises­sa lasken­nas­sa mitään tekemät­tömien ns. työ­panok­sel­la muiden oikea­ta työtä teke­vien tilas­tol­lisen työn lasken­nan rinnalla.

  2. Työvi­ikon tai ‑vuo­den pitu­u­teen tun­tuu liit­tyvän arvion­va­raisu­ut­ta jos into­hi­mo­jakin. Jokainen on kuul­lut, että vil­jeli­jäväestö tekee hillit­tömän pitkää päivit­täistä, viikot­taista ja vuo­tu­ista työaikaa.

    Kun­non tilas­toi­hin ei kuitenkaan pääse käsik­si oikein kukaan, eivät vira­nomaisetkaan. Näin vaik­ka esimerkik­si Maa- ja elin­tarvike­talouden tutkimuskeskus MTT las­kee maat­alouden kan­nat­tavu­usker­toimen, jon­ka tietämiseen tarvit­taisi­in hyvin tark­ka tieto työtunneista. 

    Kaikesta huoli­mat­ta MTT tulee vuodes­ta toiseen ulos tiedot­teel­laan, jon­ka mukaan tilo­jen kan­nat­tavu­usker­roin on aina heikko — nimeno­maan paljo­jen, suo­ras­taan hirvit­tävien, vuo­tu­is­ten työ­tun­tien takia. MTT käyt­tää yhdelle maitoti­lalle niinkin hur­jaa tun­timäärää kuin 4 650 tuntia. 

    Suuri tun­timäärä vaikut­taa tietenkin varsin suo­raan maat­alouden saami­in tukiin.

    Tuol­lainen MTT:n luku on täysin tuulestatem­mat­tu ja liioit­tel­e­va. Val­tion­talouden tarkas­tusvi­ras­tokin (VTV) on puut­tunut asi­aan ja pitää MTT:n käyt­tämiä tun­te­ja melko arvion­va­raisi­na ja vil­jeli­jöi­den Suomen pis­in­tä työaikaa itse asi­as­sa myyt­tinä. (Vaik­ka ei ilmaise asi­aa aivan suoraan.)

    Itse asi­as­sa vil­jeli­jöi­den työai­ka on kokoaikai­sista töistä Suomen lyhyin, n. 6,5 tun­tia 225 päivänä vuodessa työläim­mäl­läkin tuotan­to­su­un­nal­la maidontuotannossa.

    Asialli­nen laskel­ma lähtei­neen löy­tyy tästä linkistä:

    http://pseudonyymi.blogspot.fi/2012/02/laiska-se-toitaan-laskettelee.html

    Huo­mautet­takoon, että itse olen työsken­nel­lyt maat­alouden paris­sa eri rooleis­sa, ja pidän laske­maa varsin paikkansapitävänä.

  3. Öö, mis­tähän uutis­es­ta nyt puhutaan? Dagens Nyheter­istä en sel­l­aista löytänyt, mut­ta Dagens Indus­trista kyl­lä: http://www.di.se/artiklar/2012/8/20/de-har-eus-kortaste-arbetsveckor/

    Ja mis­tä nyt ilmestyi kuvaan se tieto, että työvi­ikko on silti Suomes­sa neljän­nek­sen Hol­lan­tia pidem­pi (siis Hol­lan­nis­sa olisi 30,2 h työvi­ikko vai; DI:n mukaan se on 39,8 h)?

    Jos tosi­aan viitataan tuo­hon Ris­ton tutkimuk­seen, niin siinähän oli selvitet­ty sekä sovit­tua kokoaikaisen työvi­ikon pitu­ut­ta että todel­lista keskimääräistä työvi­ikon pitu­ut­ta. Edelli­nen oli Suomes­sa 37,5 (ei lähellekään lyhin) ja jälkim­mäi­nen 37,8 (lyhin). Nämä löy­tyvät otsikko­jen “Aver­age col­lec­tive­ly agreed week­ly hours” sekä “Actu­al week­ly work­ing hours” alta.

  4. Mielestäni olen­nainen asia on, paljonko meil­lä har­maal­la mas­sal­la (keskilu­ok­ka) menee taksvärkki­in ja paljonko jää tuloveron, alv:in, ener­giavero­jen, eläke­mak­su­jen yms. humpan takia ihan omaan käyttöön?

    Ja mitä enem­män tekee töitä, sitä isom­pi pros­ent­ti työ­panok­ses­ta ote­taan val­tion hal­tu­un. Val­tio siis ohjaa kansalaisia tekemään mah­dol­lisim­man vähän töitä, ja se alen­taa tuottavuutta. 

    Muun­muas­sa VATT on Var­ti­aisen suul­la vaat­in­ut velt­toilulle lop­pua. Aika paljon pitää olla pokkaa huudel­la veron­mak­sajien rahoil­la kus­tan­netul­ta pallil­ta — mut­ta kuvas­taa hyvin suh­tau­tu­mista palka­nsaa­jaan. Mei­dän tehtävänä on näem­mä kus­tan­taa veron­mak­sajien työ­panok­sel­la kus­tan­net­tu­jen suo­jatyö­paikko­jen palkat eikä “velt­toil­la”.

  5. Kaikkein rikkaim­mis­sa euroop­palai­sis­sa mais­sa naiset ja eri­tyis­es­ti äid­it ovat käyt­täneet rikkau­den tuo­maa valin­nan­va­paut­ta ja astuneet ulos ora­van­pyörästä. He siis toteut­ta­vat itseään ja elämän­sä tarkoi­tus­ta yhä use­am­min yksi­tyiselämässä työu­ran sijaan. Se tarkoit­taa osa-aikatyötä ja vapaae­htoista työttömyyttä.

    Suomes­sa kus­tan­nus­ta­so on sen ver­ran kova tuloi­hin näh­den, että moinen on hyvin har­valle mah­dol­lista. Per­heis­sä pitää tois­taisek­si mak­si­moi­da sekä miehen että naisen tulot, jot­ta pystyy kat­ta­maan asum­is- ja liikku­misku­lut (auton) muiden arkipäivän meno­jen ohel­la. Myöhäi­nen mut­ta sitäkin rajumpi kaupungis­tu­mi­nen on myös estänyt tehokkaasti pär­jäämistä helpot­ta­van var­al­lisu­u­den syntyä.

    Olisikin mie­lenki­in­toista laskeskel­la, onko todel­la ole­mas­sa absolu­ut­ti­nen kynnysvarallisuus/tulotaso (ostovoimako­r­jat­tuna), jon­ka jäl­keen nais­ten työai­ka ja työl­lisyysaste läh­tee sään­nön­mukaises­ti hol­lan­ti­maiseen laskuun.

    Jos tuo kyn­nys on ja Suo­mi uhkaavasti sitä läh­estyy samaan aikaan, kuin eläke­pom­mi tikit­tää, pitäisi tehdä kaik­ki mah­dolli­nen, jot­ta nais­ten työai­ka ei ainakaan nykyis­es­tä lyhenisi. 

    Tähtääköhän nais­ten euron arvon nos­t­a­mi­nen juuri työa­jan piden­tämiseen? Suurin osa, jollei kaik­ki, nais­ten huonom­mas­ta palka­s­ta­han johtuu jo nyt lyhyem­mästä työa­jas­ta. Loogis­es­ti­han tästä seu­raa, että naisen euron arvon nos­to onnis­tuu lähin­nä vain työaikaa piden­tämäl­lä ja moni tilas­toi­hin tutus­tunut päät­täjä sen tietää. Aja­tus ei lie huono nykyisessä tilanteessa, mut­ta taitaa olla epäre­al­is­tista uskoa moi­seen salajuoneen.

  6. Eihän ne työ­tun­nit vaiku­ta mitään tukien määrään. Hehtaarien ja eläin­ten määrän mukaan ne mak­se­taan eikä tun­tien mukaan. Ei niil­lä maa­jus­seil­la ole siis mitään syytä liioitel­la tekemiään työ­tun­te­ja, ei ainakaan taloudel­lista syys­tä. Maitotiloil­la työsken­telee sitä­pait­si nykyään useim­miten vain yksi henkilö. Ei naiset suos­tu enään men­emään paskan­haju­un vaan käyvät töis­sä muual­la. Näin se menee jos isän­tä aikoo naimisi­in yleen­sä päästä. Eli yhdelle henkilölle tulee ihan todel­lakin paljon tun­te­ja, uskokaa tai älkää.

  7. Tässä OECD:n luvut todel­lis­es­ta vuos­i­työa­jas­ta (aver­age annu­al hours actu­al­ly worked per work­er) vuodelta 2011:

    Mex­i­co 2250
    Korea* 2193
    Chile 2047
    Greece 2032
    Russ­ian Fed­er­a­tion 1981
    Hun­gary 1980
    Poland 1937
    Esto­nia 1924
    Israel 1890
    Turkey 1877
    Slo­vak Repub­lic 1793
    Unit­ed States 1787
    OECD coun­tries 1776
    Czech Repub­lic 1774
    Italy 1774
    New Zealand 1762
    Ice­land 1732
    Japan 1728
    Por­tu­gal 1711
    Cana­da 1702
    Aus­tralia 1693
    Spain 1690
    Fin­land 1684
    Swe­den 1644
    Switzer­land* 1632
    Unit­ed King­dom 1625
    Lux­em­bourg 1601
    Aus­tria 1600
    Bel­gium 1577
    Ire­land 1543
    Den­mark 1522
    France 1476
    Nor­way 1426
    Ger­many 1413
    West Ger­many 1399
    Nether­lands 1379

    *) 2010

    Lähde: http://stats.oecd.org/Index.aspx?DatasetCode=ANHRS

  8. Siis suo­ma­lainen ei viit­si enää men­nä paskan haju­un eli yhä use­am­mal­la maati­lal­la yhä suurem­man osan “maat­aloustyöstä” tekee ulko­maan­laiset työn­tek­i­jät. Suo­ma­lainen hoitaa maati­lan johtamisen ja osan peltotöistä.
    Ei näin kaikil­la tiloil­la, mut­ta tähän suun­taan ollaan menossa.

  9. Ris­to:
    Ilmeis­es­ti puhumme tästä tutkimuksesta?
    Work­ing time devel­op­ments – 2011

    (uuti­soitu ainakin Talous­sanomis­sa)

    Tuon mukaan suo­ma­lais­ten työvi­ikko tosi­aan on lyhyem­pi kuin muual­la (kuva 7 linkissä: “Aver­age num­ber of actu­al week­ly hours of work in main job, full-time employ­ees, 2011”).

    Käsit­tääk­seni Kes­ki-Euroopas­sa kuitenkin lomat ovat pidem­piä kuin Suomes­sa, joten tuol­la datal­la ei vielä selviä miten kokon­aistyöaikati­las­tossa pärjätään.

  10. juu­pa juu:
    Eihän ne työ­tun­nit vaiku­ta mitään tukien määrään. Hehtaarien ja eläin­ten määrän mukaan ne mak­se­taan eikä tun­tien mukaan. Ei niil­lä maa­jus­seil­la ole siis mitään syytä liioitel­la tekemiään työ­tun­te­ja, ei ainakaan taloudel­lista syystä. 

    Vaik­ka tun­nit eivät suo­ranais­es­ti vaiku­ta tuki­in, niitä on halut­tu liioitel­la. Mik­si? VTV on ilmais­sut syyn näin:

    “Tarkas­tuk­sen perus­teel­la on ole­mas­sa selkeä ris­ki siitä, että MTT:n tuot­ta­ma kan­nat­tavu­usti­eto ei kuvaa riit­tävän hyvin maatilo­jen todel­lista kan­nat­tavu­ut­ta yrit­täjän näkökul­mas­ta. Vaik­ka maat­alous­poli­ti­ikan suun­nit­telus­sa ja seu­ran­nas­sa käytetään usei­ta tun­nus­luku­ja ja mittare­i­ta, maatilo­jen kan­nat­tavu­ut­ta kuvaa­vat tun­nus­lu­vut ovat kuitenkin näistä tärkeimpiä.

    Tämän vuok­si niiden tulee olla mah­dol­lisim­man luotettavia.

    Nyt maat­alouden kan­nat­tavu­ud­es­ta on ole­mas­sa liian paljon toi­sis­taan poikkeav­ia luku­ja ja arvioi­ta. Kos­ka todel­li­nen kan­nat­tavu­us­ta­sokaan ei ole yksiselit­teis­es­ti selvil­lä, voidaan myös kysyä, mil­lä perusteil­la on tarvet­ta pohtia kan­nat­tavu­u­den paran­tamiseen tähtääviä lisäkeino­ja, joi­ta toteutet­taisi­in val­tion varoin.

    “Maitotiloil­la työsken­telee sitä­pait­si nykyään useim­miten vain yksi henkilö. Ei naiset suos­tu enään men­emään paskan­haju­un vaan käyvät töis­sä muual­la. Näin se menee jos isän­tä aikoo naimisi­in yleen­sä päästä. Eli yhdelle henkilölle tulee ihan­todel­lakin paljon tun­te­ja, uskokaa tai älkää.” 

    Emme usko kos­ka tiedämme muu­ta: Maitotiloil­lakin työsken­telee useim­min kak­si henkilöä ja erit­täin har­voin kolme, se käy ilmi lomi­tus­palvelu­jen rahoi­tus­ta ohjaa­van Melan tilastosta:

    http://asp.hci.fi/mela/tilastot.nsf/7355799fbb8212d4c2256b4800292031/8285b0fc411197fcc225717f00491cd2?OpenDocument

    Ylivoimais­es­ti suurin osa lomia käyt­täneistä tiloista (n. 9000/16000) on maitotilo­ja ja niistä useim­mat kah­den yrit­täjän — isän­nän ja emän­nän — tilo­ja. Suo­raa lukua ei ole nyt käytössäni, mut­ta maitotiloista luokkaa 2/3 näyt­tää luku­jen val­os­sa ole­van pariskun­tien hoitamia.

  11. L.E. kir­joit­ti: “Käsit­tääk­seni Kes­ki-Euroopas­sa kuitenkin lomat ovat pidem­piä kuin Suomessa,”

    Ainakin vielä muu­ta­ma vuosi sit­ten Suomes­sa oli maail­man pisim­mät lomat eli eniten lomapäiviä. 

    Täyspäiväistä työtä tekeväl­lä suo­ma­laisel­la on siis vapaa-ajan suh­teen asi­at hyvin — eri­tyis­es­ti julkisel­la puolel­la, mis­sä vapaa­ta on maail­ma­nen­nä­tys­lu­okkaa ja työ­suhde­tur­va silti vah­va. Osa-aikatyötä tekeväl­lä on toki vielä enem­män vapaata.

    Suo­ma­laiset työn­tek­i­jät ovat siis eri­no­maises­sa ase­mas­sa ver­rat­tuna vas­taavi­in ulkomaisiin. 

    Ongel­ma on lähin­nä kai se, että on porukkaa, joka mielel­lään tek­isi osa-aikaista, mut­ta ei syys­tä tai tois­es­ta voi tai saa.

  12. Taita­vat eri tilas­tot ker­toa eri tulok­sia. Olisiko jär­jestelmis­sä eroa ja var­maan vedätystäkin.

    Selvim­män eron minkä tiedän on Suomen ja Viron välil­lä. Virossa tehdään mon­es­sa paikas­sa 6 päiväistä viikkoa ja siis enem­män töitä kuin täällä.
    Ruot­sia en tunne nykyisellään.

    Briteis­sä oman koke­muk­sen tehdään viikos­sa enem­män töitä ja on vähem­män lomia.

    Muista maista ei ole kokemusta.

    1. Isoim­mat erot maid­en välil­lä on siinä, kuin­ka paljon niis­sä tehdään osda-aikatyötä. Jos halu­taan selvit­tää, mis­sä työsken­nel­l­lään paljon ja mis­sä vähän, pitää ottaa huomioon koko tehty todel­li­nen työ­tun­tien määrä vuodessa. Niitä on Suomes­sa vähän län­sieu­roop­palaisek­si maak­si. Meitä enem­män tehdään enti­sis­sä sosial­is­ti­sis­sa mais­sa ja Kreikas­sa, Ital­ias­sa Espan­jas­sa ja Por­tu­galis­sa. Tästä voimme kai päätel­lä, että pitkä työvu­osi altistaa velkakriisille.

  13. Elmo Allén:
    Öö, mis­tähän uutis­es­ta nyt puhutaan? Dagens Nyheter­istä en sel­l­aista löytänyt, mut­ta Dagens Indus­trista kyl­lä: http://www.di.se/artiklar/2012/8/20/de-har-eus-kortaste-arbetsveckor/

    Väite­hän on siis, että: “I Fin­land motsva­rade under 2011 ett heltid­sjobb i snitt 37,8 tim­mar på en vec­ka, inklu­sive eventuell över­tid och frånvaro.”

    Mukaan on las­ket­tu yli­työt ja pois­saolot — mitähän lie­nee ja kuin­ka laskettu?

  14. Mika:
    Ja mitä enem­män tekee töitä, sitä isom­pi pros­ent­ti työ­panok­ses­ta ote­taan val­tion hal­tu­un. Val­tio siis ohjaa kansalaisia tekemään mah­dol­lisim­man vähän töitä, ja se alen­taa tuottavuutta. 

    Ei, vaan ohjaa tekemään mah­dol­lisim­man paljon töitä. Jos halu­aa pitää elin­ta­son­sa samana, niin jokainen veronko­ro­tus kaiken jär­jen mukaan lisää työhalua, kos­ka samoi­hin net­to­tu­loi­hin tarvi­taan nyt suurem­mat bruttotulot.

    Ja jos taas ei halua pitää elin­ta­soaan samana, niin se tun­tu­isi ole­van nous­sut jo niin korkeak­si, että työn­teon lisäämi­nen entis­es­tään tuot­taa jo enem­män hyv­in­voin­ti­tap­pi­o­ta kuin ‑voit­toa. Asia, jos­ta toki ovat Suomes­sakin jotkut keskustelleet, mm. vihrei­den kansane­dus­ta­ja Osmo Soininvaara.

  15. Isot erot on myös siinä, ollaanko työvoiman käytet­tävis­sä lainkaan.

    Euroopas­sa on mon­ta maa­ta, jos­sa naisen paik­ka on kotona. Jopa Saksassa!

    Kotirou­vat eivät näy edes työttömyystilastoissa.

    Ver­tailu­ja kun tehdään, niin pitäisi poh­jaluku­na käyt­tää koko työikäistä/työkykyistä väestöä.

  16. Hol­lan­ti­laiset eivät teetä siir­to­laisil­laan kuin sen ver­ran työtä, mitä buuri­no­mais­es­ti mil­loinkin päät­tävät työl­listää esim. indoneesialaisi­aan ja kiinalaisi­aan maahanmuutajia.

    :

    The Last Farewell
    http://www.youtube.com/watch?v=sGWs1HK8iDU

  17. Tom­mi Uschanov: Ei, vaan ohjaa tekemään mah­dol­lisim­man paljon töitä. Jos halu­aa pitää elin­ta­son­sa samana, niin jokainen veronko­ro­tus kaiken jär­jen mukaan lisää työhalua, kos­ka samoi­hin net­to­tu­loi­hin tarvi­taan nyt suurem­mat bruttotulot.

    Siis, ihmi­nen tekee ajankäyt­töpäätök­sen työn ja vapaa-ajan välil­lä. Sub­sti­tuu­tio­vaiku­tus tulee tästä: karkeas­t­iot­taen on niin, että mitä vähem­män vapaa-aikaa on, sitä arvokkaam­paa se mar­gin­aalis­es­ti on työn­tek­i­jälle. Mar­gin­aalil­la työtä tehdään sen ver­ran että näi­den arvot ovat samat, siis ihmi­nen vai­h­taa vapaa-aikaa rahaan siihen pis­teeseen asti, että vapaa-ajan arvo ja tun­tipalk­ka ovat samat. Jos tun­tipalkkaa las­ke­taan, tämä piste tulee vas­taan aiemmin.

    Toisaal­ta, on kom­ple­men­taari­vaiku­tus ja ankkuroin­ti­vaiku­tus: kun ihmi­nen on tot­tunut tiet­tyyn elin­ta­soon, hän pyrkii ylläpitämään sitä. Kom­ple­men­taarisu­us tarkoit­taa sitä, että vapaa-ajan arvo putoaa myös, kun rahaa on vähem­män, kos­ka on vähem­män mah­dol­lisuuk­sia kulut­taa. Tämä painaa sitä tas­apain­oa alhaisem­man vapaa-aikapref­er­enssin suuntaan. 

    Köy­hem­mis­sä mais­sa tehdään pidem­pää päivää juuri tästä syys­tä. Olen näh­nyt vakavis­saan esitet­tävän väit­teen, että pro­gres­si­ivi­nen vero­tus on vält­tämätön­tä elin­ta­son noustes­sa, kos­ka muuten korkeim­man tuot­tavu­u­den työn­tek­i­jät kuten vaik­ka lääkärit tms, joiden sosi­aalis­es­ti ottaen olisi mielekkäin­tä tehdä mah­dol­lisim­man paljon työtä, vähen­tävät eli lep­pois­ta­vat eniten.

    Tässä suh­teessa paras vero­ma­lli olisikin sel­l­ainen, joka ei perus­tu tuloi­hin, vaan yksinker­tais­es­ti lasken­nal­liseen tun­tipalkkaan. Vielä parem­paa, tehdään saman tien könt­tä­sum­mavero, joka määräy­tyy vaik­ka MRI-skan­nauk­sen perus­teel­la niin, että fik­sum­mil­la on korkeam­mat verot, joi­ta ei voi kiertää “lep­pois­ta­mal­la”.

  18. Tiedemies: Tässä suh­teessa paras vero­ma­lli olisikin sel­l­ainen, joka ei perus­tu tuloi­hin, vaan yksinker­tais­es­ti lasken­nal­liseen tuntipalkkaan.

    Ehdot­tomasti. Kauankos finanssi­transak­tiot kestävät?

  19. Tahti: L.E. kir­joit­ti: “Käsit­tääk­seni Kes­ki-Euroopas­sa kuitenkin lomat ovat pidem­piä kuin Suomessa,”

    Ainakin vielä muu­ta­ma vuosi sit­ten Suomes­sa oli maail­man pisim­mät lomat eli eniten lomapäiviä. 

    Höp­sistä. Suomes­sa on yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la vuosilo­maa alle vuo­den työ­suh­teessa olleil­la 20 työpäivää ja muil­la 25, mikä on kutakuinkin euroop­palaista keskitasoa.

    Jostain syys­tä nämä las­ke­taan edelleen “arkipäiv­inä”, joi­hin kuu­luu myös lauan­tait. Eli yhtäkkiä “lomapäiviä” onkin muka 24 tai 30. Samoin toimii Kela lask­ies­saan vaikka­pa vanhempainetuuksia.

    “Arkipäivän” käsite olisi pitänyt hylätä samal­la kun siir­ryt­ti­in viisipäiväiseen työvi­ikkoon, eli joskus pari sukupolvea sit­ten. Kukaan ei häviäisi mitään, mut­ta toim­inta muut­tuisi selkeäm­mäk­si ja byrokra­tia helpot­tuisi. Samal­la päästäisi­in out­ouk­sista kuten extralomapäivästä, jon­ka saa jos lomavi­ikon lauan­tai sat­tuu ole­maan pyhäpäivä…

    Vihreät ei ole pro­filoitunut merkit­tävänä työelämäpuolueena, mut­ta tässä olisi puh­das win-win hoidet­tavak­si kuntoon.

  20. Julki­nen sek­tori on laa­ja­jalo­mae­sut omaa luokkaa ja ne piden­tävät suo­ma­lais­ten lomien pitu­u­den keskiarvoa

    Yli viisi­toista vuot­ta val­tion palveluk­ses­sa työsken­nelleen virkamiehen vuosilo­ma on enim­mil­lään 38 päivää. Tästä ker­tyy seit­semän viikkoa ja kolme päivää lomaa, sil­lä lauan­tai­ta ei enää las­ke­ta lomapäiväksi.

    Vai­h­ta­mal­la kaik­ki lomara­hat vapaik­si, virkamies voi saa­da vielä 16 lomapäivää lisää. Tämäkin on yleistä ja usein tätä edel­lytetäänkin kun rahas­ta on pulaa .
    Ja 15 vuo­den palvelu on yleistä,koska useim­mil­la julkisen puolen työn­tek­i­jöil­lä työu­rat ovat pitk­iä vaik­ka julki­nen sek­tori on suurin pätkä­työn teettäjä.

    Ja kun vai­hde­taan yksi­tyiseltä julkiselle niin yksi­tyisen palvelu­akin voidaan hyvit­tää loman määräytymisessä

    Yhteen­las­ket­tuna lomaa voi parhaim­mil­laan ker­tyä siis 10 viikkoa ja neljä päivää.

  21. Osmo Soin­in­vaara:
    Isoim­mat erot maid­en välil­lä on siinä, kuin­ka paljon niis­sä tehdään osa-aikatyötä. Jos halu­taan selvit­tää, mis­sä työsken­nel­l­lään paljon ja mis­sä vähän, pitää ottaa huomioon koko tehty todel­li­nen työ­tun­tien määrä vuodessa. Niitä on Suomes­sa vähän län­sieu­roop­palaisek­si maak­si. Meitä enem­män tehdään enti­sis­sä sosial­is­ti­sis­sa mais­sa ja Kreikas­sa, Ital­ias­sa Espan­jas­sa ja Por­tu­galis­sa. Tästä voimme kai päätel­lä, että pitkä työvu­osi altistaa velkakriisille.

    Onko tämä mutua vai onko sin­ul­la aiheeseen viitet­tä? Aiem­min esim. Sak­sas­sa korkeastikin koulute­tut äid­it jäivät koti­in las­ten syn­nyt­tyä ja vas­ta las­ten iän ollessa toisel­la kymmenel­lä pala­si­vat työelämään. Pait­si päiväkodin löytämisen han­kalu­us, syynä oli/on koulu­ruoan puute, eli lap­sille pitää joka tapauk­ses­sa käy­dä jär­jestämässä päiväl­lä ruo­ka. Mitenkähän kotiäitiys/isyys las­ke­taan noi­hin tilas­toi­hin? Ilmeis­es­ti viime vuosien aikana tilanne Sak­sas­sa on ainakin vähän muut­tunut tasa-arvoisem­paan suun­taan, mut­ta en tiedä miten se on vaikut­tanut äitien työllisyyteen.

  22. Mika: Val­tio siis ohjaa kansalaisia tekemään mah­dol­lisim­man vähän töitä, ja se alen­taa tuottavuutta. 

    Keskilu­ok­ka on työ­markki­noil­laan vah­vas­sa ase­mas­sa työ­nan­ta­ji­in näh­den, kun taas alalu­ok­ka on heikos­sa ase­mas­sa työ­nan­ta­ji­in näh­den — tämä työ­markki­noiden neu­vot­telu­voiman tasapaino/epätasapaino aiheut­taa korkeat palkat/matalat palkat. Keskilu­ok­ka joutuu avus­ta­maan alalu­okan toimeen­tu­loa, tämä on yhteiskun­nal­lis­es­ti järkevää, mut­ta keskilu­okan näkökul­mas­ta asia näyt­täy­tyy epäoikeu­den­mukaise­na. Ylälu­okan vero­tus­ta on Suomessa/Euroopassa 20 vuot­ta koko ajan alen­net­tu, ja nyt hei­dän met­sään men­neitä sijoituk­si­aankin (Kreik­ka, Espan­ja yms.) jo ale­taan mak­sat­ta­maan kes­ki- ja alalu­okan mak­samil­la verorahoilla.

    Vero­tus las­kee kun 1)heikossa työ­markki­na-ase­mas­sa ole­vien ase­maa paran­netaan, ja vero­tus las­kee 2)kun ruoka­mo­nop­o­lille tehdään jotain, vuokria saadaan alaspäin ja terveyden/vanhustenhoitoa ei anneta rahas­tuskoneek­si ulko­maiselle rahalle. Vero­tus las­kee 3)kun ylälu­ok­ka saadaan takaisin vero­tuk­sen piiri­in. Vero­tus las­kee kun 4) Suomen hin­tata­so ale­nee kiinalaisen hal­patuotan­non seurauksena. 

    Koh­dat 1,2,3 ja 4 ovat voiton­mak­si­moin­nin kannal­ta jär­jet­tömiä ehdo­tuk­sia, mut­ta voiton­mak­si­moi­jat ovat jäämässä alakyn­teen ja voiton­mak­si­moi­jien poli­it­ti­nen ide­olo­gia uus­lib­er­al­is­mi on matkalla his­to­ri­an roskakoriin.

  23. Pasi,
    Vaik­ka bailouteis­sa tietysti onkin pitkälti kyse siitä, että annetaan pul­laa ja pos­sua rikkaille, niin muil­ta osin tuos­sa ei ole oikein mitään järkeä.

    1) Mitä se heikos­sa työ­markki­na-ase­mas­sa ole­vien ase­man “paran­t­a­mi­nen” tarkoit­taa? Palkko­ja ei nyt ainakaan voi nos­taa mitenkään ulkop­uolelta, kos­ka jos niin tehdään, niin hin­noitel­laan vaan entistä enem­män väkeä pihalle työ­markki­noil­ta. Sama pätee myös siihen, että nos­te­taan sosi­aalietuuk­sia, kos­ka sil­loin työn tar­jon­ta heikke­nee entis­es­tään. Kun ongel­ma “heikos­sa työ­markki­na-ase­mas­sa” on se, että tar­jon­ta ja kysyn­tä eivät kohtaa. Ei Suomes­sa ongel­mana ole se, että työtä on vähän ja työ­nan­ta­jat voivat vali­ta ketä otta­vat töi­hin, vaan Suomes­sa ongel­mana on se, että kysyn­nän ja tar­jon­nan välis­sä on kiila, joka johtuu veroista ja verolu­on­tei­sista mak­su­ista (veroki­ila) ja sosi­aal­i­tur­vas­ta (tar­jon­ta­puolen substituutio). 

    Kun vasem­mal­la se “ase­man paran­t­a­mi­nen” ei tarkoi­ta yleen­sä sitä, että paran­netaan sitä markki­na-ase­maa, eli kaven­net­taisi­in kiilaa joka työn­teon ja tekemät­täjät­tämisen välis­sä on, vaan usein sitä kiilaa halu­taan pikem­minkin leventää.

    2) Ruoka­mo­nop­o­lista en osaa sanoa, kyl­lä on Suomes­sa vähit­täiskaup­pa on ihmeel­lisen keskit­tynyt­tä, mut­ta en näe mitä tässä taas voi ylhäältä tehdä; jos puu­tu­taan “voit­toi­hin” tai tur­vaudu­taan johonkin hin­tasään­nöste­lyyn niin sit­ten kau­pan hyl­lyt tyh­je­nee. Jol­lain kaavoituk­sel­la voi var­maan jotain tehdä, eli kun pel­loille raken­net­ta­vat super­hy­per­me­ga­mar­ketit eivät enää lev­iä, niin ehkä joku niche-ruokakaup­pa voi elää, mut­ta ei se hin­taa kyl­lä paina alas, kos­ka mar­ket­tien volyymeille jne ei kivi­jalka­kaup­pa mitenkään pär­jää. Eli mitä tässä nyt pitäisi tehdä, vai riit­tääkö se “tah­to” että pol­je­taan jalkaa ja heris­tetään Keskolle ja S‑ryhmälle nyrkkiä oikein kun­nol­la ja ham­paat irvessä oikein kovasti vaa­di­taan halvem­paa ruokaa?

    Vuokrien kohdal­la joo: niitä saa alaspäin sil­lä, että tar­jon­ta lisään­tyy, eli rak­en­tamista lisäämäl­lä. Tosin, jos et ole huo­man­nut, vuokrat ovat aivan pos­ket­toman halpo­ja Suomes­sa, kun­han olet valmis men­emään minne tahansa muualle kuin kasvukeskuk­si­in. Vai onko tässä taas puhe siitä, että kaikille halukkaille pitää olla kak­sio Helsin­gin kan­takaupungista, ja sik­si pitää hin­to­ja säädel­lä alaspäin? 

    Ter­vey­den­huol­los­sa tiet­ty on se Kokoomuk­sen crony-siipi, joka halu­aa että niiden opiskelu­aikaiset bilekaver­it saa veron­mak­sajien rahoista hyvät tien­estit tai ihan vaan ide­ologi­nen poruk­ka jon­ka mielestä se että tarvit­taan “ulko­maista pääo­maa” tarkoit­taa sitä, että annetaan julk­ista omaisu­ut­ta ilmaisek­si ulko­maalaisille. Mut­ta sit­ten taas: Kun­nil­la ja julkisel­la puolel­la yleen­sä nyt vaan on huono track-record näis­sä asiois­sa, ja maail­man parhaat ja ennenkaikkea halvim­mat ter­vey­den­huol­lot on niitä, jois­sa on enem­män yksi­ty­istä toimit­ta­jaa kuin Suomessa. 

    Että uus­lib­er­al­is­mi tiet­ty on hieno nimi var­maan jollekin, mut­ta kan­nat­taa nyt noin yleen­säkin vähän tarkem­min erotel­la mitä tarkoit­taa. Kun vasuriv­im­mas­sa on yleen­sä se ongel­ma, että kauheasti halu­taan ja tarkoite­taan kyl­lä hyvää, mut­ta sit­ten ei oikein tiede­tä edes mitä se on mitä halu­taan ja hauku­taan mui­ta “ide­olo­gias­ta”. Kyl­lä sitä var­maan on, mut­ta valitet­tavasti tuol­la ulkona on kaiken­laisia lainalaisuuk­sia ja mekanis­me­ja, jot­ka on ihan todel­lisia, ja joi­ta ei pelkäl­lä koval­la tah­toti­lal­la mik­sikään muuteta.

  24. “Tiedemiehelle”. Yleis­es­ti voisi sanoa, että “ote­taan mallia hyvistä käytänteistä”.Siis niistä maista, jois­sa hom­ma toimii… Kir­joi­tat paljon työn­tek­i­jäpuolen virheistä ja ymmär­ryk­sen puut­teesta, mut­ta työ­nan­ta­jat ovat parem­pia.… Lievästi ide­ol­o­gista tek­stiä. Tuo­han on toki ollut Osmonkin linja. 

    On mie­lenki­in­toista kään­tää tämä veroki­ila-yms. keskustelu tois­in­päin. Siis kysymys on siitä, että yri­tys määrit­telee paljonko sille pitää jäädä em. mak­su­jen jäl­keen (katet­ta tms.), jot­ta yri­tys olisi “kan­nat­ta­va”. Ja siis yri­tyk­sel­lä on oikeus nos­taa hintoja/irtisanoa työn­tek­i­jöitä, ellei tämä toteudu.Markkinataloudessa hin­to­jen nos­t­a­mi­nen ei vältämät­tä olisi järkevää, kos­ka kil­pailu (tun­tem­aton sana Suomes­sa) veisi asi­akkai­ta toisille toim­i­joille. Tääl­lä haja-asu­tus ja oli­gop­o­lit luo­vat tilanteen, jos­sa monil­la alueil­la ja toimi­aloil­la on käytän­nössä monop­o­li. USA:ssa men­täisi­in vanki­laan tuol­lais­es­ta… Toisaal­ta työn­tek­i­jän ei auta men­nä selit­tämään pomolle, että auto hajosi, lap­si sairas­tui ja käm­pässä on ongelmia… Pomo kohaut­taa olka­ansa ja sanoo “markki­na­t­alous, markki­na­t­alous”. Siis kuka se yrit­täjä onkaan?

    Tämä johtaa tietysti ver­tailu­un siitä, että kun toimeen­tu­lotuen pitäisi riit­tää elämiseen, mut­ta mis­sään ei luva­ta palkan riit­tävän siihen,voi älykäs ihmi­nen vali­ta ensim­mäisen vaihtoehdon… 

    Suo­mi on onnis­tunut tekemään sosial­im­ista ja kap­i­tal­is­mista ver­sion, jos­sa on keskusjo­htoisu­us ja autori­tati­ivi­su­us NL:stä ja säätelemät­tömyys ja rahan ihailu jostakin Guatemalan, Thatch­erin Bri­tann­ian ja Hongkon­gin väli­mail­ta. Samoin vero­tus on pohjo­is­maista tasoa, mut­ta sil­lä saa Alban­ian palvelutason. 

    Joku hyö­tyy rajusti… Ai, niin ketkä onkaan vauras­tuneet viime vuosikym­meninä… Toimeen­tu­lo­tuki­asi­akkaat var­maan, vai?

  25. Jalat maas­sa: Kir­joi­tat paljon työn­tek­i­jäpuolen virheistä ja ymmär­ryk­sen puut­teesta, mut­ta työ­nan­ta­jat ovat parem­pia…. Lievästi ide­ol­o­gista tek­stiä. Tuo­han on toki ollut Osmonkin linja. 

    En nyt ihan tajua tätä väitet­tä. Työ­markki­noiden osalta kir­joitin, että ongel­ma on se että työ­markki­noil­la on osto- ja myyn­ti­hin­to­jen välis­sä kiila, eli työ­nan­ta­ja mak­saa paljon enem­män kuin työn­tek­i­jä saa, ja tämän lisäk­si on sosi­aal­i­tur­va fall­back­inä, eli hin­ta ei voi edes pudo­ta alem­mas, kun mar­gin­aalil­la kovin moni työtön on nyt jo indif­fer­ent­ti sosi­aal­i­tur­van ja palkan välillä.

    Ei se ole työn­tek­i­jän vika, sen parem­min kuin työ­nan­ta­jankaan, vaan kysyn­tä ja tar­jon­ta eivät kohtaa. Tämän väitetään vasem­mal­la johtu­van siitä, että työn­tek­i­jän markki­na-ase­ma on heikom­pi, ja yllä esitetään että sitä markki­na-ase­maa pitää jotenkin poli­it­tis­es­ti paran­taa. En vain ihan heti näe, mitkä vasem­mis­ton suosi­mat keinot voisi­vat aut­taa: Jos pien­impiä palkko­ja säädel­lään laeil­la ja yleis­si­tovil­la sopimuk­sil­la ylöspäin, niin työn kysyn­täpuolelta läh­tee osa työ­paikoista pois, ja jos sosi­aal­i­tur­van tasoa nos­te­taan, niin tar­jon­ta­puolelta läh­tee työntekijöitä. 

    Perus­tu­lo­ma­lli­in siir­tymi­nen voisi aut­taa, jos sub­sti­tuu­tio vapaa-ajan ja työn välil­lä muut­tuisi neu­traal­im­mak­si, eli jos työstä tien­aisi mar­gin­aalis­es­ti enem­män. Tämä ei kuitenkaan ole “markki­na-ase­man paran­tamista” useimpi­en mielestä, vaan pikem­minkin sitä pahek­su­taan vasem­mal­la kep­pinä ja oikeal­la ilmaise­na rahana. Sen­su­un­taiset kor­jauk­set ovat min­unkin ymmärtääk­seni olleet Osmon lin­ja, ei niinkään se että “työn­tek­i­jät on paho­ja työ­nan­ta­jat hyviä”, tämä on käsit­tääk­seni lähin­nä oikeis­to­lais­ten linja. 

    Suomes­sa julki­nen puoli pistää luokkaa 20 pros­ent­tia BKT:sta tulon­si­ir­toi­hin. Siis viidennes siitä, mitä Suomes­sa tuote­taan, ote­taan julkisen sek­torin hal­tu­un ja jae­taan uudelleen kansalaisille. Sen lisäk­si menee noin 25 pros­ent­tia infraan, koulu­tuk­seen, ter­vey­den­huoltoon jne. Nämä luvut ovat hyvin karkei­ta, mut­ta suun­nilleen näin se menee. 

    Toisaal­ta, palve­lu­tuotan­nos­sa har­joite­taan vasem­mis­ton vaiku­tuk­ses­ta myös redis­tribuu­tio­ta. Tämä vääristää luku­ja. En tiedä yhtään edes suu­ru­us­lu­okissa, miten paljon vaikka­pa päivähoidon mak­su­tak­soil­la tehdään uus­jakoa, näp­pitun­tu­ma on, että jos rajoitu­taan lap­siper­heisi­in, niin redis­tribuu­tio on tulotaulukon alapäässä use­ampia kym­meniä pros­ent­te­ja, kah­den työssäkäyvän van­hem­man per­he toden­näköis­es­ti jää plus-mii­nus-nollille ja lapset­tomat mak­sa­vat suurim­man osan (net­tona).

    Täl­lä kaikel­la on vah­va ide­ologi­nen taus­ta, ja sen kri­ti­soimista pide­tään jonkin­laise­na Thatch­er­iläisenä oikeis­to­laisuute­na. En ihan tajua tätä aja­tus­ta täysin, kos­ka oli redis­tribuu­tios­ta mitä mieltä tahansa, on kum­mallista että sitä pitäisi tehdä sel­l­aisil­la tavoil­la, jot­ka tuhoa­vat ison osan työ­markki­nas­ta. Ellei tarkoituk­se­na sit­ten ole hallinnol­lisin päätöksin “lep­pois­taa” koko yhteiskuntaa. 

    Sekin on tiet­ty poli­it­ti­nen päätös, ja demokra­ti­as­sa sel­l­aisi­akin kait voidaan tehdä, mut­ta olisi kiva jos se tehtäisi­in eksplisi­it­tis­es­ti niin, että ihmiset tietäi­sivät että näin on päätet­ty. Kuten toteat, pitäisi ottaa mallia muista maista. 

    Eilen Sin­ga­poren päämin­is­teri puhui kansakun­nan tule­vaisu­ud­es­ta tele­vi­sios­sa, jokaisel­la kanaval­la tuli sama ohjel­ma. Se on jotenkin jän­nää, en mitenkään väitä että tätä sys­teemiä pitäisi Suomes­sa kopi­oi­da, mut­ta Suomes­sa koko poli­ti­ik­ka on täkäläiseen ver­rat­tuna täysin hal­vaan­tunut­ta, moninker­tais­es­ti kalli­im­paa, ide­olo­gian värit­tämää ja ennenkaikkea melkein pelkästään nol­la­sum­mais­ten pelien pelaamista. Muiden raho­ja jae­taan mielel­lään uudelleen, tääl­lä päämin­is­teri pyysi anteek­si kansalaisil­ta, että vero­ja joudu­taan keräämään niin paljon. 

    (Veroaste on kokon­aisu­udessa tääl­lä alle 20%. Koulu­tus ja ter­vey­den­huolto ovat universaaleja.)

  26. Niin.

    Suomes­sa pide­tään hyveenä veron­mak­sua. Se tietysti on oikein ettei kier­retä, mut­ta kun­non kri­it­tisyys puuttuu.

    Sen ovat etelässä huo­man­neet ja tietysti meinaa­vat että mak­sakoon meillekin kun ovat niin innokkai­ta veronmaksajia. 

    Asuin Briteis­sä muu­ta­man vuo­den. Britit vihaa­vat vero­ja, mut­ta tietääk­seni kyl­lä mak­sa­vat. Ero Suomeen on se että veror­a­situs on pienem­pi, mut­ta palve­lut täysin kilpailukykyiset.
    Hei­dän ongel­mansa on poli­ti­ikan suun­nan voimak­sa heit­te­ly rip­puen kuka on vallasta.

    Tääl­lä valitet­ta­va poli­it­ti­nen reali­teet­ti on se että lupaa­mal­la verora­ho­ja saa ääniä. 

    Tääl­lä on vielä Neu­vos­toli­iton kaiku­ja jäl­jel­lä. Usko­taan että kun lait­taa kaik­ki rahat yhteiskun­nalle se luo onnelan. Ei oikein taju­ta mitä itäisessä naa­puris­sa on jo tapah­tunut ja mis­sä län­nessäkin mennään.

    Ehkäpä ajat­telu muut­tuu kun Natokin ale­taan nähdä oike­as­sa val­os­sa. Ei YYA-pohjalta.

    Tiedemies: En nyt ihan tajua tätä väitet­tä. Työ­markki­noiden osalta kir­joitin, että ongel­ma on se että työ­markki­noil­la on osto- ja myyn­ti­hin­to­jen välis­sä kiila, eli työ­nan­ta­ja mak­saa paljon enem­män kuin työn­tek­i­jä saa, ja tämän lisäk­si on sosi­aal­i­tur­va fall­back­inä, eli hin­ta ei voi edes pudo­ta alem­mas, kun mar­gin­aalil­la kovin moni työtön on nyt jo indif­fer­ent­ti sosi­aal­i­tur­van ja palkan välillä.

    Ei se ole työn­tek­i­jän vika, sen parem­min kuin työ­nan­ta­jankaan, vaan kysyn­tä ja tar­jon­ta eivät kohtaa. Tämän väitetään vasem­mal­la johtu­van siitä, että työn­tek­i­jän markki­na-ase­ma on heikom­pi, ja yllä esitetään että sitä markki­na-ase­maa pitää jotenkin poli­it­tis­es­ti paran­taa. En vain ihan heti näe, mitkä vasem­mis­ton suosi­mat keinot voisi­vat aut­taa: Jos pien­impiä palkko­ja säädel­lään laeil­la ja yleis­si­tovil­la sopimuk­sil­la ylöspäin, niin työn kysyn­täpuolelta läh­tee osa työ­paikoista pois, ja jos sosi­aal­i­tur­van tasoa nos­te­taan, niin tar­jon­ta­puolelta läh­tee työntekijöitä. 

    Perus­tu­lo­ma­lli­in siir­tymi­nen voisi aut­taa, jos sub­sti­tuu­tio vapaa-ajan ja työn välil­lä muut­tuisi neu­traal­im­mak­si, eli jos työstä tien­aisi mar­gin­aalis­es­ti enem­män. Tämä ei kuitenkaan ole “markki­na-ase­man paran­tamista” useimpi­en mielestä, vaan pikem­minkin sitä pahek­su­taan vasem­mal­la kep­pinä ja oikeal­la ilmaise­na rahana. Sen­su­un­taiset kor­jauk­set ovat min­unkin ymmärtääk­seni olleet Osmon lin­ja, ei niinkään se että “työn­tek­i­jät on paho­ja työ­nan­ta­jat hyviä”, tämä on käsit­tääk­seni lähin­nä oikeis­to­lais­ten linja. 

    Suomes­sa julki­nen puoli pistää luokkaa 20 pros­ent­tia BKT:sta tulon­si­ir­toi­hin. Siis viidennes siitä, mitä Suomes­sa tuote­taan, ote­taan julkisen sek­torin hal­tu­un ja jae­taan uudelleen kansalaisille. Sen lisäk­si menee noin 25 pros­ent­tia infraan, koulu­tuk­seen, ter­vey­den­huoltoon jne. Nämä luvut ovat hyvin karkei­ta, mut­ta suun­nilleen näin se menee. 

    Toisaal­ta, palve­lu­tuotan­nos­sa har­joite­taan vasem­mis­ton vaiku­tuk­ses­ta myös redis­tribuu­tio­ta. Tämä vääristää luku­ja. En tiedä yhtään edes suu­ru­us­lu­okissa, miten paljon vaikka­pa päivähoidon mak­su­tak­soil­la tehdään uus­jakoa, näp­pitun­tu­ma on, että jos rajoitu­taan lap­siper­heisi­in, niin redis­tribuu­tio on tulotaulukon alapäässä use­ampia kym­meniä pros­ent­te­ja, kah­den työssäkäyvän van­hem­man per­he toden­näköis­es­ti jää plus-mii­nus-nollille ja lapset­tomat mak­sa­vat suurim­man osan (net­tona).

    Täl­lä kaikel­la on vah­va ide­ologi­nen taus­ta, ja sen kri­ti­soimista pide­tään jonkin­laise­na Thatch­er­iläisenä oikeis­to­laisuute­na. En ihan tajua tätä aja­tus­ta täysin, kos­ka oli redis­tribuu­tios­ta mitä mieltä tahansa, on kum­mallista että sitä pitäisi tehdä sel­l­aisil­la tavoil­la, jot­ka tuhoa­vat ison osan työ­markki­nas­ta. Ellei tarkoituk­se­na sit­ten ole hallinnol­lisin päätöksin “lep­pois­taa” koko yhteiskuntaa. 

    Sekin on tiet­ty poli­it­ti­nen päätös, ja demokra­ti­as­sa sel­l­aisi­akin kait voidaan tehdä, mut­ta olisi kiva jos se tehtäisi­in eksplisi­it­tis­es­ti niin, että ihmiset tietäi­sivät että näin on päätet­ty. Kuten toteat, pitäisi ottaa mallia muista maista. 

    Eilen Sin­ga­poren päämin­is­teri puhui kansakun­nan tule­vaisu­ud­es­ta tele­vi­sios­sa, jokaisel­la kanaval­la tuli sama ohjel­ma. Se on jotenkin jän­nää, en mitenkään väitä että tätä sys­teemiä pitäisi Suomes­sa kopi­oi­da, mut­ta Suomes­sa koko poli­ti­ik­ka on täkäläiseen ver­rat­tuna täysin hal­vaan­tunut­ta, moninker­tais­es­ti kalli­im­paa, ide­olo­gian värit­tämää ja ennenkaikkea melkein pelkästään nol­la­sum­mais­ten pelien pelaamista. Muiden raho­ja jae­taan mielel­lään uudelleen, tääl­lä päämin­is­teri pyysi anteek­si kansalaisil­ta, että vero­ja joudu­taan keräämään niin paljon. 

    (Veroaste on kokon­aisu­udessa tääl­lä alle 20%. Koulu­tus ja ter­vey­den­huolto ovat universaaleja.)

  27. Tiedemies:
    “Suomes­sa julki­nen puoli pistää luokkaa 20 pros­ent­tia BKT:sta tulon­si­ir­toi­hin. Siis viidennes siitä, mitä Suomes­sa tuote­taan, ote­taan julkisen sek­torin hal­tu­un ja jae­taan uudelleen kansalaisille”

    Eli ote­taan niiltä jot­ka hyö­tyvät huonos­ti toimivista markki­noista ja annetaan niille joil­ta on viety huonos­ti toimivien markki­noiden avul­la. Tasoite­taan markki­nahäir­iöi­den aiheut­tamia ongelmia. Huonos­ti toimivil­ta markki­noil­ta saa eniten voit­toa, kap­i­tal­istin tavoite on saa­da aikaisek­si markkinahäiriöitä.
    Duu­nari jon­ka palk­ka on painet­tu toimeen­tu­lotuen tasolle, hän­tä aute­taan siten että palka­n­polk­i­joil­ta ote­taan ja tämä raha käytetään esim. julkisen ter­veyskeskuk­sen ylläpitoon.

    Kun menee Suomes­sa kat­sas­ta­maan auton, siitä hin­nas­ta 50% ote­taan espan­jalaisen pääo­masi­joit­ta­jan haltuun.

    Tiedemies:
    yllä esitetään että sitä markki­na-ase­maa pitää jotenkin poli­it­tis­es­ti paran­taa. En vain ihan heti näe, mitkä vasem­mis­ton suosi­mat keinot voisi­vat aut­taa: Jos pien­impiä palkko­ja säädel­lään laeil­la ja yleis­si­tovil­la sopimuk­sil­la ylöspäin, niin työn kysyn­täpuolelta läh­tee osa työ­paikoista pois, ja jos sosi­aal­i­tur­van tasoa nos­te­taan, niin tar­jon­ta­puolelta läh­tee työntekijöitä. 

    Ay-liike ja demokra­tia ovat ne vasem­mis­ton suosikkikeinot. Näitä on Pohjo­is­mais­sa 4 ker­taa kokeil­tu 5–10 miljoo­nan ihmisen kan­soil­la suur­in­pi­irtein samal­la maanti­etel­lisel­lä alueel­la: tulok­se­na on 4 men­estys­tari­naa jot­ka maat ovat kaikkien maaver­tailu­iden TOP 10:ssä (Neu­vos­toli­iton rom­ah­dus ja sitä seu­ran­nut uus­lib­er­al­is­timeinin­ki on kyl­lä pilan­nut näitä mai­ta, eri­tyis­es­ti Suomea: köy­him­män tulovi­iden­nek­sen mies kuolee nyky­isin 12 vuot­ta aikaisem­min kuin korkeim­man tulovi­iden­nek­sen mies!!! 12 vuot­ta, se on koh­ta yksi sukupolvi tuo ero jos se jatkaa nousuaan — oikeis­ton epäpätevät vaan halu­aisi­vat myy­dä ter­vey­den­huol­lon ulko­maiselle pääomalle!!!)

    Jos sosi­aal­i­tur­va on korkea ver­rat­tuna palkkata­soon, niin kyl­lä se vika on sil­loin palkkata­sos­sa, joka on pol­jet­tu alas työe­htoneu­vot­teluis­sa työ­nan­ta­jan ylivoimal­la. Kyl­lä keskus­tavasem­mal­la taju­taan että sosi­aal­i­tur­va pas­sivoi. Keskus­ta-vasem­mis­tol­la on aivan var­masti parhaat näke­myk­set yhteiskun­nan johtamiseen. 

    Oikeistopoli­ti­ik­ka on liike­talousoppe­ja yhteiskun­ta­jo­htamis­te­htävis­sä. Liike­talouso­pit toimi­vat yri­tysjo­htamis­te­htävis­sä. Oikeis­to ei kykene johta­maan yhteiskun­tia, eikä ääri­vasem­mis­to kykene johta­maan yhteiskuntia.

    Fyy­sisen voiman käyt­tö ihmis­ten pakot­tamiseen on kiel­let­ty rikoslais­sa. Ylivoimaisel­la neu­vot­telu­voimal­la ryöstämi­nen, sekin pitäisi lait­taa rikoslakiin.

  28. “Suomes­sa julki­nen puoli pistää luokkaa 20 pros­ent­tia BKT:sta tulon­si­ir­toi­hin. Siis viidennes siitä, mitä Suomes­sa tuote­taan, ote­taan julkisen sek­torin hal­tu­un ja jae­taan uudelleen kansalaisille.”

    Tuos­ta 20 % tulon­si­ir­rosta 3/4 menee eläkkeisi­in, seon ylivoimais­es­ti suurin tulosniirto.

    Mie­lenki­in­toista on sekin,että suurim­mat tulon­si­ir­rot saa­vat kes­ki-ja hyvätuloiset.

    Vähiten saa­vat pientuloiset.

    Tulon­si­ir­roil­lakin kas­vate­taan tuloeroja

  29. “Ellei tarkoituk­se­na sit­ten ole hallinnol­lisin päätöksin “lep­pois­taa” koko yhteiskuntaa.”

    Lep­pois­t­a­mi­nen ei näy kuitenkaan työl­lisyyas­teessa, Euro­stat mukaan se oli 2011 73,8 % eli varsin korkea maailmanmitassa .
    Suomen luku alen­taa se, että varsin laa­jaa palkaton­ta työtä ei las­ke­ta työllisyysasteeseen

    Sin­ga­pores­ta olin vaikea löytää %-lukua mut­ta täl­laisen artikke­lin mukaan se oli n 77 % 

    http://www.asiaone.com/Business/News/Story/A1Story20111011-304467.html

    Kun suo­ma­lais­ten osal­li­tu­mi­nen työelämään on maail­man huip­pua niin tuskin­pa voidaan puhua leppoistamisesta

  30. Pasi: Eli ote­taan niiltä jot­ka hyö­tyvät huonos­ti toimivista markki­noista ja annetaan niille joil­ta on viety huonos­ti toimivien markki­noiden avul­la. Tasoite­taan markki­nahäir­iöi­den aiheut­tamia ongelmia. Huonos­ti toimivil­ta markki­noil­ta saa eniten voit­toa, kap­i­tal­istin tavoite on saa­da aikaisek­si markkinahäiriöitä.

    Ei tässä nyt ihan toimi­ta oikeasti näin tulon­si­ir­to­jen osalta. Suomes­sa ote­taan niiltä, jot­ka tekevät työtä, ja annetaan niille, jot­ka eivät tee työtä. Aivan eri­tyis­es­ti Suomes­sa ote­taan niiltä, jot­ka tekevät töitä ja joil­la ei ole lap­sia ja annetaan niille, jot­ka eivät tee töitä ja joil­la on lap­sia. Työtä tekevät lap­siper­heet pää­sevät suun­nilleen omilleen, jos palve­lu­tuotan­to ote­taan huomioon, mut­ta tämäkin on erit­täin karkea jako. 

    Tässä ei ole kyse liike­talousopeista, vaan siitä, että työ­markki­na on mata­la­palkkapäästä tuhot­tu ihan tarkoituk­sel­la poli­it­tisin päätöksin. 

    Jos sosi­aal­i­tur­va on korkea ver­rat­tuna palkkata­soon, niin kyl­lä se vika on sil­loin palkkata­sos­sa, joka on pol­jet­tu alas työe­htoneu­vot­teluis­sa työ­nan­ta­jan ylivoimalla.

    On jok­seenkin turhaa käy­dä keskustelua, jos tämä seli­tys­malli on ain­oa sal­lit­tu. Mitään kovin hyvää todel­lisu­us­po­h­jaa täl­lä väit­teel­lä ei kyl­lä ole. Työ­nan­ta­ja ei voi “ylivoimal­la” määrätä palkko­ja, vaan työ­nan­ta­ja voi palkata sil­lä pal­ka­lla jol­la ihmiset suos­tu­vat töi­hin. Tosi­a­sia on, että suurin osa ns per­in­teis­es­tä teol­lisu­ud­es­ta saa esimerkik­si Kiinas­ta niin hal­paa työvoimaa, että tuot­tavu­u­den pitäisi olla aivan eri sfääreis­sä jot­ta voitaisi­in mak­saa kovin paljoa nyky­isiä kovem­pia palkkoja. 

    PK-sek­torin osu­us työn­tan­ta­jista on kas­vanut 1990-luvul­ta. On vähän kum­mallista väit­tää, että tämä voisi lisätä työ­nan­ta­jien voimaa. Eri­tyis­es­ti mata­lam­man tuot­tavu­u­den alat ovat yleen­sä pienem­pi­en yri­tys­ten heiniä. Ja mata­la tuot­tavu­us tarkoit­taa sitä, että palk­ka ei voi olla kovin korkea, joten nämä työt häviävät ensim­mäisenä kun palkkavaa­timuk­set kas­va­vat tai (vastik­keel­lisen) sosi­aal­i­tur­van taso nousee. 

    Noiden ero­jen kauhis­telu on myös taas vähän post­mod­er­nia epis­te­molo­giaa. Elin­iän­odot­tei­den hajon­ta on kas­vanut, kos­ka jois­sain sosi­aalilu­okissa elin­iän­odote on kas­vanut nopeam­min kuin toi­sis­sa. Kun regres­sioon lai­tat SES-muut­tu­jan lisäk­si liikun­ta­har­ras­tuk­sen, tupakoin­nin ja vihrei­den kasvis­ten syön­nin, niin SES ei selitä enää mitään. 

    Se, että ylem­mät sosi­aalilu­okat ovat lopet­ta­neet tupakoin­nin mut­ta alem­mat eivät, ei ole kyl­lä oikeis­to­lais­ten sor­toa ja riis­toa. Kyl­lä siinä on jostain ihan muus­ta kyse. 

    Mut­ta hei, ei anneta tosi­a­sioiden häir­itä. Sama­han se on oikeis­to­laisil­lakin. Ihan samaan tapaan kuin tosi­asi­at ovat vasem­mis­ton mielestä “uus­lib­er­al­is­mia”, niin ne ovat oikeis­ton mielestä sosial­is­mia, punav­i­her­mädä­tys­tä ja kult­tuuri­marx­is­mia ja mitälie.

  31. Pasi:
    Jos sosi­aal­i­tur­va on korkea ver­rat­tuna palkkata­soon, niin kyl­lä se vika on sil­loin palkkata­sos­sa, joka on pol­jet­tu alas työe­htoneu­vot­teluis­sa työ­nan­ta­jan ylivoimalla. 

    Markki­na­t­alouteen kuu­luu, että mikäli uuden työn­tek­i­jän palka­amisel­la saadaan tehtyä (riit­tävästi) voit­toa, niin se uusi työn­tek­i­jä myös palkataan. Tyh­mähän sel­l­ainen kap­i­tal­isti 😉 olisi, joka ei niin tek­isi. Mik­si meil­lä siis on pitkäaikaistyöt­tömiä, ellei hei­dän työl­listämis­es­tään aiheutu­va kus­tan­nus­ta­so ole työ­nan­tan­ta­jille hei­dän työ­panok­ses­taan muuo­dos­tu­vaan tuot­tavu­u­teen näh­den liian korkea?

    Tämä taas ei tarkoi­ta, etteivätkö alim­mat palkat ole työn­tek­i­jän kannal­ta kat­sot­tuna matalia. Varsinkin jos niitä ver­rataan lap­siper­heel­lisen sosi­aal­i­tur­vaan. Mut­ta palk­ka-ansio­ta leikkaa­va mar­gin­aali on ylivoimais­es­ti suurin tässä välis­sä, eikä suinkaan iso­tu­lois­t­en veroprogressiossa.

  32. “Tässä ei ole kyse liike­talousopeista, vaan siitä, että työ­markki­na on mata­la­palkkapäästä tuhot­tu ihan tarkoituk­sel­la poli­it­tisin päätöksin.”

    Mata­la­palkk­työn on tuhon­nut palkaton pakkotyö.Kukaan ei ole tutk­in­ut paljonko sitä on ‚mut­ta esim Hesarin arvion mukaan n 140000 henkeä tekee sitä vuodessa.
    Toises­sa päässä Tasaval­lan har­joit­teli­jat ja tuk­i­työl­lis­te­tyt THT ry mukaan heitä on 350000.
    Kun ns har­joit­telu­jak­so on puoli vuot­ta niin se tekee n 70000–175000 htv työtä eli 3–7 % työstä tehdään palkat­toma­l­la työvoimalla,joka ei rekiteröidy työllisyysasteeseen

    Kun he tekevät pääasi­as­sa mata­la­palk­ka-alan töitä niin on selvää ettei pal­ka­llisia mata­la­palkkatöitä juurikaan ole vapail­la työ­markki­noil­la tarjolla

    1. Liian van­ha.
      Har­joiteli­jat ja TUKITYÖLLISTETYT. Tuk­i­työl­lis­tetylle on mak­set­ta­va työe­htosop­musten mukaista palkkaa.

  33. JouniL:
    Suomes­sa pide­tään hyveenä veron­mak­sua. Se tietysti on oikein ettei kier­retä, mut­ta kun­non kri­it­tisyys puuttuu.

    Jos ehdot­taa 200 miljoon­aa johonkin sosi­aalietu­u­teen, se on hyvän ihmisen merk­ki, minkään­laisia vaiku­tusarvioi­ta ei tarvitse tehdä. Jos ehdot­taa 20 miljoon­aan veronalen­nuk­si­in, se on Suomes­sa ilkeän ihmisen merk­ki kos­ka veronalen­nuk­set menevät pääosin ei-köyhille. 

    News­flash: veronalen­nuk­set tup­paa­vat kohdis­tu­maan niille, jot­ka mak­sa­vat vero­ja, ei niille, jot­ka eivät niitä kum­minkaan mak­sa. Jos taivaas­ta tipah­taisi ukko yli­ju­mala, joka lupaisi rahoit­taa val­tion­vero­tuk­sen, mut­ta vain val­tion­vero­tuk­sen täy­del­lisen pois­tamisen, vasem­mis­to huu­taisi kurkku suo­rana kuin­ka tämä on epäreilua kun kovim­mat veronalen­nuk­set tuli­si­vat suur­in­ta palkkaa naut­tiville eli niille, jot­ka mak­sa­vat kaikkein eniten verojakin!

    Mitä enem­män kehtaa omille kan­nat­ta­jilleen lapi­oi­da val­tion ja yhteiskun­nan rahaa, sitä hyveel­lisem­pi poli­itikos­ta tulee. Näin se hom­ma toimii ja vielä täysin kritiikittömästi.

  34. Jouni Mar­tikainen: Markki­na­t­alouteen kuu­luu, että mikäli uuden työn­tek­i­jän palka­amisel­la saadaan tehtyä (riit­tävästi) voit­toa, niin se uusi työn­tek­i­jä myös palkataan.

    Tuo on pakolli­nen mut­tei riit­tävä ehto palkkauk­sen tapah­tu­miselle. Palkkaamiseen vaikut­taa myös työ­nan­ta­jan sub­jek­ti­ivi­nen arvioin­ti ja ennakkolu­u­lot. Jos työ­nan­ta­ja ei usko uuden työn­tek­i­jän ole­van hyvä sijoi­tus, ketään ei pes­ta­ta vaik­ka tuot­to olisi mikä. (Voit­to sinän­sähän voi paran­tua vaikka­pa vähen­tämäl­lä riit­tävästi stres­siä ja sitä kaut­ta sairaus­pois­saolo­ja tai paran­ta­mal­la työilmapi­ir­iä ja siten tuottavuutta.)

    Nythän yleis­es­ti halu­taan palkata, jopa vaa­di­taan, 25-vuo­ti­ai­ta, joil­la on kol­moistutk­in­to, tohtori­nar­vo ja 15-vuo­den työkoke­mus kaikesta mah­dol­lis­es­ta — mukaan lukien asioista, joi­ta ei vielä ollut ole­mas­sa viisikään vuot­ta sit­ten. Työte­htävi­in koulut­tamis­es­ta ei ole puhet­takaan. Työ­nan­ta­jil­la on selvästi mon­imuo­toisia ja sekä työn­tek­i­jöi­den että yhteiskun­nan kannal­ta mah­dot­to­mia ennakkoasenteita.

  35. Osmo Soin­in­vaara:
    Liian vanha.
    Har­joit­teli­jat ja TUKITYÖLLISTETYT. Tuk­i­työl­lis­tetylle on mak­set­ta­va työe­htosopimusten mukaista palkkaa.

    Tot­ta­han tämä, mut­ta työe­htosopimuk­sis­sa on mon­en­laisia palkkoja.
    Ensim­mäi­nen kysymys on se, mil­lä nimik­keel­lä palkataan.
    Kataisen esit­tämä rekkakuskies­imerk­ki on hyvä: jos palkataan pätevä, koulutet­tu rekkakus­ki rekkakuskik­si, on tot­takai mak­set­ta­va rekkakuskin palkkaa. Mut­ta jos palkataan apumiehek­si, mak­se­taan apumiehen palk­ka, vaik­ka henkilö olisi pätevä rekkakus­ki — ja jos ei ole pätevä apumies, mak­se­taan apumiehen palk­ka alennettuna.

  36. “Liian van­ha.
    Har­joiteli­jat ja TUKITYÖLLISTETYT. Tuk­i­työl­lis­tetylle on mak­set­ta­va työe­htosop­musten mukaista palkkaa.”

    Näin on,mutta nois­sa laskelmis­sa ovat vain ne, jot­ka eivät saa palkkaa eivätkä ole työsuhteessa

    Sekoi­tat yhdis­tyk­sen nimen ja etuuden

  37. Tuo palkaton pakko­työ on demareille punainen vaate.
    Sain kovan arvosteluryöpyn kun epäilin hei­dän kykyään puo­lus­taa heikompiosaisiaan.….

    Muu­tankin Suo­mi kun­nos­tau­tuu heikom­mas­sa ase­mas­saole­vien kyyky­tyk­sel­lä esim pitkäaikaistyöt­tömiä ran­gais­taan eniten EU:ssa juuri Suomessa

    Muutenkin se halu­taan kaikkien poli­it­tis­ten puoluei­den tahol­ta lakaista pöy­dän alle,sillä se täyt­tää jopa ihmiskau­pan tunnusmerkit,kuten espan­jalaisetkin ajat­tel­e­vat Suomen työllsitämallista.

    Suomen on turha arvostel­la Kiinaa työe­hdoista, omas­sa pesässä on pahempia epäkohtia

  38. anonyy­mi: Tuo on pakolli­nen mut­tei riit­tävä ehto palkkauk­sen tapah­tu­miselle. Palkkaamiseen vaikut­taa myös työ­nan­ta­jan sub­jek­ti­ivi­nen arvioin­ti ja ennakkolu­u­lot. Jos työ­nan­ta­ja ei usko uuden työn­tek­i­jän ole­van hyvä sijoi­tus, ketään ei pes­ta­ta vaik­ka tuot­to olisi mikä. 

    Oman pienen ymmär­ryk­seni mukaan: hyvä sijoi­tus = hyvä tuot­to. Markki­na­t­alout­ta on, että jos yksi työ­nan­ta­ja on tyh­mä, ja antaa todel­lisu­u­teen perus­tu­mat­tomien ennakkolu­u­lo­jen­sa estää fik­sun liike­toim­intaratkaisun (eli sen hyvin tulosta tekevän rekry­toin­nin), niin sil­loin joku toinen, fik­sumpi työ­nan­ta­ja saa häneen näh­den kil­pailue­dun ja tekee sen kyseisen tuot­ta­van rekry­toin­nin ja sitä myöten pär­jää sitä ekaa tyh­mää parem­min markkinoilla.

  39. Tiedemies: Eri­tyis­es­ti mata­lam­man tuot­tavu­u­den alat ovat yleen­sä pienem­pi­en yri­tys­ten heiniä. Ja mata­la tuot­tavu­us tarkoit­taa sitä, että palk­ka ei voi olla kovin korkea
    Mata­la palk­ka ei tarkoi­ta mata­laa tuot­tavu­ut­ta. Korkea palk­ka ei tarkoi­ta korkeaa tuottavuutta.

    Kat­sas­tus ei ole muut­tunut korkean tuot­tavu­u­den high tech-alak­si, vaik­ka kat­sas­tuk­sen hin­ta on korkea. Anten­niverkos­ta ei ole tul­lut korkean tuot­tavu­den ala kun monop­o­lifir­ma on päässyt puhal­ta­maan ilmaa hintoihin. 

    Palk­ka on hin­ta, joka sovi­taan neu­vot­telu­jen yhtey­dessä. Palkka/hinta/neuvottelujen tulos, nämä riip­pu­vat neu­vot­telijoiden neu­vot­telu­voimas­ta. Jos oven takana on 20 ihmisen jono niin työ­nan­ta­jal­la on ylivoimainen ase­ma työn­tek­i­jään näh­den, siis jos ay-liiket­tä ei olisi paran­ta­mas­sa neuvotteluasetelmia.

    Korkeastik­oulutet­tu­jen palkat ovat korkei­ta sik­si että heitä on tarpeeseen näh­den sopi­vasti. Mata­lasti koulutet­tu­jen palkat ovat matalia sik­si, että mata­lasti koulutet­tu­ja on tarpeeseen näh­den liikaa. Korkeasti koulutet­tu­jen työ­markki­nat ovat tas­apain­os­sa neu­vot­teluis­sa vaikut­tavien voimien suhteen.

  40. “Mut­ta jos palkataan apumiehek­si, mak­se­taan apumiehen palk­ka, vaik­ka henkilö olisi pätevä rekkakus­ki – ja jos ei ole pätevä apumies, mak­se­taan apumiehen palk­ka alennettuna.”

    Jotenkin on alakanut tuntua,että tällekin pal­stalle kir­joit­ta­vat ovat virkamiehiä.
    Vain virkame­hilläon kiin­teät palkat ja palkan suu­ru­u­den saa selville kun tietää palkkaluokan

    Olin 20 vuot­ta valtiolla,mutta työ­sopimus­suhteise­na eikä meil­lä kol­le­go­jeni kanssa ollut samo­ja palkko­ja vaan jokaisel­la oli yksilölli­nen palkka.

    Tehtävän ohjepalk­ka saat­toi olla sama ‚mut­ta henkilöko­htaiset lisät erottivat .

    Sama on kaikkiala yksi­tyisel­lä: Palk­ka määräy­tyy tehetävän vaa­tivu­u­den ja henkilökao­htaisen lisän kautta

Vastaa käyttäjälle Volmertti Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.