Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.8.2012

Lau­takun­ta oli vähän kesäterässä ja sik­si paljon asioi­ta jäi pöy­dälle. Eri­tyis­es­ti minä olin kesäterässä, kos­ka net­tiy­hteyteni ei ollut toimin­ut enkä ollut voin­ut kun­nol­la valmistautua.

Telakkaran­nan asemakaava

Pan­ti­in pöy­dälle peräti parik­si viikok­si Vasem­mis­toli­iton pyyn­nöstä. Tähän liit­tyy myös kult­tuuripoli­ti­ikkaa, sil­lä Elmun tilat ovat alueel­la ja ne pitäisi taas siirtää uuteen raken­nuk­seen.  Aika paljon on rahaa palanut van­han, nyt puret­tavak­si kaavail­lun kun­nos­tamiseen. Helsin­gin päätök­sen­teon siilou­tu­mi­nen näkyy tässä hyvin. Me emme voi kaaval­la taa­ta tilo­ja Elmulle, vaik­ka kuin­ka halu­aisimme, kos­ka joku toinen päät­tää tilo­jen käytöstä. Asi­at oli­si­vat parem­min, jos siir­ty­isimme kaupung­in­hal­li­tuk­ses­sa min­is­ter­i­malli­in. Kaupung­in­hal­li­tus koos­t­u­isi tärkeimpi­en lau­takun­tien puheenjohtajista.

Alue para­nee aivan olen­nais­es­ti. Ranta tulee yleiseen käyt­töön. Tilaa on myös rav­in­toloille, jos joku sel­l­aisen halu­aa rak­en­taa, mut­ta erik­seen rav­in­to­lak­si kaavoitet­tu tila ote­taan asuinalueen asun­to­jen käyttöön.

Alueelle tulee 310 pysäköin­tipaikkaa ehkä jopa kolmeen ker­rokseen kan­nen alle. Ovat kuulem­ma eri­tyisen kalli­ita, ehkä sik­si, että joudu­taan men­emään meren pin­nan ala­puolelle. Jos eri­tyisen kallis on 50 000 euroa kap­paleelta, kyse on yli 15 miljoo­nan euron investoin­nista.  Se ei kuulem­ma tule kenenkään mak­set­tavak­si, kos­ka asun­not myy­dään joka tapauk­ses­sa markki­nahin­nal­la. Joku sen tietysti mak­saa. Pysäköin­tivelvoite kap­i­tal­isoituu maan hin­taan. Kaupun­ki mak­saa siltä osin kuin kaupun­ki omis­taa maan ja yksi­tyi­nen maan­omis­ta­ja ja kaupun­ki yhdessä siltä osin kuin yksi­tyi­nen omis­taa maan ja kaupun­ki menet­tää osan arvon­nousun leikkaamis­es­ta koitu­vista tuloista.  Maan päältä katoaa 70 kadunvarsipaikkaa.

Kutosen ratikalle on varat­tu oma kaistansa. Kuto­nen menee siis tule­vaisu­udessa Her­ne­saa­reen. Mitä sanoo ratikka­puolue ratikkakaistan lev­ey­destä: Hieta­lah­den ran­nas­sa 6,2 m, Telakkakadul­la 6,7 metriä ja Munkkisaarenkadul­la 6,8 metriä. Autop­uolue on jo kan­tansa sanonut: ratikoille ei pitäisi vara­ta omaa kaistaa, kos­ka se voi häir­itä autoliikennettä.

Ullan­lin­nan ja Punavuoren kuu­den ton­tin suojelukaava

Kaik­ki on paketis­sa pait­si, että As Oy Koivu halu­aa luvan puhkaista ker­rostalon katon pihan­puolelta saadak­seen ullakkoa­sun­toon kat­toikku­nan. Kyse on Tehtaankadun var­res­sa Huvi­lakadun päät­teenä olev­as­ta ton­tista. Lau­takun­ta on tästä ker­ran äänestänyt äänin 5–4. En ollut sil­loin itse paikalla. Jos kat­toikku­na ei juuri min­nekään näy, siihen ei minus­ta pitäisi olla esteitä. Pitänee käy­dä katsomassa.

Esteitä voi tosin tul­la esteet­tömyy­destä, joku voisi ajatel­la, että ullakko­rak­en­t­a­mi­nen vaatii hissiä. Taloy­htiö ei ole pyytänyt lupaa hissi­in, eikä sel­l­ainen kuulem­ma rap­pu­un mah­du. Tämä on kuitenkin raken­nus­lu­van, ei kaa­van asia.

Kata­janokalla näitä kat­toikkunoi­ta on ullakkoa­sun­noille tehty paljon. Jotkut on tehty tyy­likkäästi, toi­sis­sa katon muo­tok­ieltä riko­taan bar­baaris­es­ti. Jos kaavaan merk­itään oikeus tehdä kat­toikku­na, kaupun­ki menet­tää puheoikeu­den siitä, sopi­iko esitet­ty ratkaisu tyyli­in. Kaik­ki, mikä ei ole kaa­van vas­taista, pitää hyväksyä, näyt­ti se miltä hyvän­sä. Tämä vaatisi lain muut­tamista. Voisi tietysti ajatel­la, että asia hoidet­taisi­in poikkeamis­lu­val­la, jol­loin voisi nähdä ne piirustukset.

Lausun­to HSL:n alus­tavas­ta taloussuunnitelmasta

Pyysin tämän pöy­dälle hais­tel­lak­seni, onko halua alem­pi­in tar­if­fei­hin niin, että ne myös rahoite­taan. Jos joku halu­aa alem­pia tar­if­fe­ja palve­lu­ta­sos­ta tin­kien, saa tehdä ehdo­tuk­sen itse. Helsingis­sä lipun hin­to­ja nos­te­taan 4,3 pros­ent­tia eli enem­män kuin naa­purikun­nis­sa, vaik­ka kus­tan­nuk­set Helsingis­sä nou­se­vat hitaam­min. Kus­tan­nuk­set nou­se­vat hitaam­min, kos­ka nopeim­min nou­se­vat bus­sili­iken­teen kus­tan­nuk­set ja Helsingis­sä on ratikoi­ta ja metro. Helsinkiläis­ten tar­if­fit nou­se­vat nopeam­min, kos­ka helsinkiläisille riit­tää usein kaupun­gin sisäi­nen lip­pu, kun taas naa­pu­rit käyt­tävät seu­tulip­pua. Muut kun­nat halu­a­vat pienen­tää seu­tulipun hin­taa suh­teessa sisäisen liiken­teen hin­taan. Vuo­den kulut­tua tämä myller­tyy kun­nol­la, kun siir­ry­tään vyöhykemalliin.

Lausun­nos­sa kiin­nitetään huomio­ta tuot­tavu­u­den nousu­un. Kus­tan­nuk­sista 80 pros­ent­tia on tar­jouskil­pailu­un perus­tu­via liiken­nöin­tiku­lu­ja. Niihin voi vaikut­taa suju­voit­ta­mal­la joukkoli­iken­net­tä. HSL on huo­maut­tanut, että bussien 14 ja 18 seisot­ta­mi­nen Paciuk­senkadun ruuhkissa tulee kovin kalliiksi.

 

 

75 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.8.2012”

  1. Jos eri­tyisen kallis on 50 000 euroa kap­paleelta, kyse on yli 15 miljoo­nan euron investoin­nista. Se ei kuulem­ma tule kenenkään mak­set­tavak­si, kos­ka asun­not myy­dään joka tapauk­ses­sa markkinahinnalla.

    Kek­si­sivät nyt uusia huono­ja perustelui­ta, menee tyl­säk­si tämä, numero neljä http://tolkku.blogspot.fi/2011/09/pitaako-pysakointi-sosialisoida.html

    Ehdo­ta kansane­dus­ta­jakavereille siel­lä lau­takun­nas­sa, että kun raken­nustalous ker­ran toimii näin, niin val­tion­talout­ta voisi tas­apain­oit­taa parinkymme­nen pros­entin lisäverol­la uud­is­rak­en­tamisel­la. Ihan sama asia ja eihän se vaiku­ta mihinkään.

  2. Bus­sili­ikenne (14, 18, 39ja 58) ratikkakiskoille Paciuk­senkadul­la, hyvin mah­tuu ajamaan.

  3. Ratikka­puolue voisi sanoa vaik­ka että laite­taan tila puo­lik­si, siinä kapeas­sa kohdas­sa 3,30 autokai­stat kum­mal­lakin puolel­la suun­taans ja 6,20 ratikkakaista keskel­lä. Toi on yhteen­sä 12,80, eli 6,40 lev­eät ratikkaista keskelle ja 3,20 lev­eät autokai­stat viereen. Suosi­tus ratikkalle on 7,0 ja min­i­mi 6,4, eli just sen minimin.

    Tämä tietenkin sil­lä ole­tuk­sel­la että malli­in Jätkäsaari kiskot eivät ole kaistan reunal­la ja niiden välis­sä jotain keskiko­rokkei­ta ja ties mitä, jol­loin niil­lä kaistoil­la ei tee paljon mitään, mut­ta mä kuvit­telisin että liiken­nei­d­i­o­tismikin on rajalli­nen resurssi jota ei riitä joka paikkaan.

    Autop­uolue voisi päät­tää että halu­a­vatko he (a) ratikat omil­la kaistoil­laan pois auto­jen tieltä kos­ka ratikat tukkii autoli­iken­teen, (b) ratikkaista autoille kos­ka niiden rak­en­t­a­mi­nen tukkii autoli­ike­neen, © busse­ja ilman omia kaisto­ja jot­ka ilmeis­es­ti nekin tukkii autoli­iken­teen ja nos­ta­vat joukkoli­iken­teen sub­ven­tioi­ta mm. sik­si että ne eivät mah­du liikku­maan, mitä he vastustavat.


  4. Alueelle tulee 310 pysäköin­tipaikkaa ehkä jopa kolmeen ker­rokseen kan­nen alle. Ovat kuulem­ma eri­tyisen kalli­ita, ehkä sik­si, että joudu­taan men­emään meren pin­nan ala­puolelle. Jos eri­tyisen kallis on 50 000 euroa kap­paleelta, kyse on yli 15 miljoo­nan euron investoin­nista. Se ei kuulem­ma tule kenenkään mak­set­tavak­si, kos­ka asun­not myy­dään joka tapauk­ses­sa markki­nahin­nal­la. Joku sen tietysti mak­saa. Pysäköin­tivelvoite kap­i­tal­isoituu maan hintaan.”

    Ne 70 katoa­va kasun­var­si­paikkaa . tun­tu­vat oel­van joillekin punainen vaate — muuten ovat sit­ten arvoltaa 4.,3 Me.

    Tämä lie­nee sel­l­aista tyyrin­puoleista asuin­seu­tua, jotn yhden autopaikan­hin­naksi tulee siinä 8 m² asun­toa. — Perustel­luin­ta on, että tietyn­su­u­ruiseen asun­toon( sanokaamme 70 m² ja siitä yli) liit­ty velvol­lis­usu lunas­taa yksi autopaikkaosake. Omis­ta­ja voi sit­ten halutes­saan vuokra­ta sen ulkopuoliselle.

  5. OS: “Alue para­nee aivan olen­nais­es­ti. Ranta tulee yleiseen käyt­töön. Tilaa on myös rav­in­toloille, jos joku sel­l­aisen halu­aa rak­en­taa, mut­ta erik­seen rav­in­to­lak­si kaavoitet­tu tila ote­taan asuinalueen asun­to­jen käyttöön.”

    Eli nor­maalin käve­lyka­tu­mit­takaa­van sijaan rantaan tulee reilun Punavuorenkadun levyi­nen tyhjä tila kun raken­nuk­sia vede­tään sisä­maa­han päin. Ihmiset suo­ras­taan par­veil­e­vat ranto­jen kivikentillä.

    On nähty liian mon­ta ker­taa meil­lä ja muual­la: kaupunkim­iljöötä suun­nitel­laan liian suurel­la katu­ta­son mit­takaaval­la ja yritetään jäl­keen­päin täyt­tää kaiken­maail­man pikkuhöm­päl­lä kun huo­mataan miten ankei­ta rajaa­mat­tomat aukiot ovat. Ne Hieta­lah­den­ran­nan kro­matut kuu­lat ovat kyl­lä kivo­ja mut­ta täytet­tä yhtä kaikki.

    Eipä silti, kokon­aisu­us on paljon parem­pi kuin mihin Helsingis­sä on viime aikoina totut­tu. Esimerkik­si por­taat luiskien, ramp­pi­en ja kallis­tusten sijaan ovat harv­inaista herkkua. Ja kan­takaupunki­in saadaan melkein yksi uusi umpikortteli.

  6. Eikös ne ratikat mene aika tarkkaan kisko­ja pitkin, eli en ymmär­rä mik­si eri alueil­la on eri levyiset kai­stat. Kapein mah­dolli­nen pitäisi riittää.

    Toinen ongel­ma on katu­jen lev­eys. Molem­mil­la puo­lil­la on usein sekä käve­ly- että pyöräkai­stat, sit­ten parkkipaikat, autokai­stat, bus­sikai­stat, ja keskel­lä ratik­ka. Kadulle tulee lev­eyt­tä kuin pahim­mas­sa neu­vos­to­hel­vetis­sä, eikä tila ole tehokkaas­sa käytössä.

    1. Ratikat tarvit­se­vat lev­eäm­mät kai­stat lähin­nä sik­si, että autot eivät pysy oma­l­la kaistal­laan. Tämän näkee Man­ner­heim­intiel­lä tavan takaa. Aina on joku kahe­li tunke­mas­sa peil­iään ratikan eteen. Koroke olisi hyvä, mut­ta lumi­au­ra taas ei pidä siitä.

  7. Elmun konepa­ja­hal­li-pro­jek­til­la on oma blogikin, jos­sa voi kat­sel­la kuvia ja fiilik­siä tilasta:

    http://www.konepajahalli.fi/?page_id=15

    Erit­täin hieno tila! Ja tuon kokoiselle salille olisi Helsingisä ihan markki­nae­htois­es­tikin kysyntää!

    En vaan nyt ihan täysin ymmärtänyt esi­tys­lis­tan poh­jal­ta että mis­tä kiikasti — Nos­tur­is­ta­han ollaan luop­umas­sa joka tapauk­ses­sa ja eikö sieltä siir­tymisen Konepajahalliin/muutostöiden pitänyt olla jol­lain tapaa koplat­tu juuri siihen Nos­turin purkamiseen?

    Ja eikö ko. hal­li esit­te­lynkin mukaan säi­ly “kult­tuurikäytössä”?

  8. Ris­to Vor­mala: Bus­sili­ikenne (14, 18, 39ja 58) ratikkakiskoille Paciuk­senkadul­la, hyvin mah­tuu ajamaan.

    Siel­lä onkin yksi kaupun­gin har­voista toimivista ratikkaväylistä, nelo­nen Munkan ran­nas­ta Meikku­un on suurin piirtein sitä mitä ratikan pitäisi olla, joten tot­takai se tas­a­puolisu­u­den vuok­si pitäisi käy­dä sotkemassa.

  9. Autopaikko­jen hin­nas­sa on paha aja­tusvirhe. Raken­nut­ta­ja nyhtää asun­noista rahaa niin paljon kuin vain pystyy ja rajana on ihmis­ten mak­sukyky. Jos poten­ti­aalisen osta­jan mak­sukyky on vaik­ka 950.000 euroa, ei asun­nos­ta saa autopaikan kanssa yhtään sen enem­pää ja toisaal­ta ilman autopaikkaa asun­to ei ole yhtään sen halvem­pi. Homma­han on nähty jo mm. kun tont­tio­su­ut­ta myy­dään erik­seen. Autopaikko­jen määrä siis vaikut­taa vain raken­nut­ta­jan ja ehkä kaupun­gin ja poli­itikko­jen tuot­to-osu­u­teen. Osta­jan kannal­ta kun samal­la rahal­la saadaan joko pelkkä asun­to tai asun­to + autopaikko­ja ei var­maan tarvitse miet­tiä kumpi on parempi.

  10. Osmo Soin­in­vaara:
    Koroke olisi hyvä, mut­ta lumi­au­ra taas ei pidä siitä. 

    Mites olisi myös niiden jyr­sit­ty­jen täryvi­ivo­jen käyt­tö kaupungis­sa? Ei pitäisi auran siihen pahasti tör­mätä — toki aurat var­maan söi­sivät enem­män tietä. Melusaastet­takin siitä kyl­lä tulee.

  11. “Helsingis­sä lipun hin­to­ja nos­te­taan 4,3 pros­ent­tia eli enem­män kuin naa­purikun­nis­sa, vaik­ka kus­tan­nuk­set Helsingis­sä nou­se­vat hitaam­min. Kus­tan­nuk­set nou­se­vat hitaam­min, kos­ka nopeim­min nou­se­vat bus­sili­iken­teen kus­tan­nuk­set ja Helsingis­sä on ratikoi­ta ja metro. Helsinkiläis­ten tar­if­fit nou­se­vat nopeam­min, kos­ka helsinkiläisille riit­tää usein kaupun­gin sisäi­nen lip­pu, kun taas naa­pu­rit käyt­tävät seu­tulip­pua. Muut kun­nat halu­a­vat pienen­tää seu­tulipun hin­taa suh­teessa sisäisen liiken­teen hin­taan. Vuo­den kulut­tua tämä myller­tyy kun­nol­la, kun siir­ry­tään vyöhykemalliin.”

    Tämä kier­ros näyt­tää jo selkeästi, miten seudun sisäistä sub­ven­toin­ti­mallia viedään siihen suun­taan, että Helsin­ki mak­saa koko kakus­ta vuosi vuodelta isom­man potin. 

    Tämä ei ole yllä­tys. Siihen kiin­nitet­ti­in huomio­ta jo HSL:n perus­tamis­vai­heen lausun­tok­ier­roksil­la. Asia kui­tat­ti­in sil­loin totea­mal­la, että lin­jas­tora­tional­isoin­timah­dolisu­udet kas­va­vat niin merkit­tävästi, että tämä ilmiö hukkuu tule­vi­in liikennointikustannussäästöihin.

    Kum­mallisen näköi­nen on sun­nitel­man liiteaineis­tossa ole­va taulukko, jos­sa kuvataan liiken­nöin­nin yksikkökus­tan­nusten kehi­tys­tä vuo­teen 2018. Ensin kaikissa kul­je­tus­muodois­sa yksikkökus­tan­nuk­set kas­va­vat, mut­ta vuo­den 2015 jäl­keen ne yhtäkkiä laske­vat merkit­tävästi. Siinä on voimakas­ta toivea­jat­telun makua.

    Ylivoimais­es­ti posi­ti­ivisin uuti­nen on joka tapauk­ses­sa se, että joukkoli­iken­teen kysyn­tä on selvässä kasvussa.

  12. Osmo Soin­in­vaara:
    Ratikat tarvit­se­vat lev­eäm­mät kai­stat lähin­nä sik­si, että autot eivät pysy oma­l­la kaistal­laan. Tämän näkee Man­ner­heim­intiel­lä tavan takaa. Aina on joku kahe­li tunke­mas­sa peil­iään ratikan eteen. Koroke olisi hyvä, mut­ta lumi­au­ra taas ei pidä siitä.

    Myöskään ambu­lanssit eivät pidä korokkeista.

  13. Tehtäisi­inkö pli­is edes yksi onnis­tunut ratikkaväylä? Tuos­ta liiken­nesu­un­nitel­mas­ta päätellen tilaa on vaik­ka kuin­ka, mut­ta se ylimääräi­nen tila halu­taan käyt­tää kadun­var­sipysäköin­ti­in. Eikös tässä juuri puhut­tu siitä miten niitä maan­pääl­lisiä paikko­ja häviää?

    Joka tapauk­ses­sa se ratikkakaista pitäisi rak­en­taa kadun jom­paankumpaan reunaan ja samal­la hyö­dyn­tää kadun luon­taista tasauseroa ajo­rataan näh­den. Esimerkik­si jos ne autopaikat kadun län­sire­unal­la ovat “vält­tämät­tömiä”, sen ratikkakaistan voisi rak­en­taa kadun itäreunaan.

    Eli idästäpäin järjestys: jalka­käytävä (2,5) — ratikkakai­stat (6,4) + tasoero/pensasaita (1) + pyöräkaista (1,5) — autokai­stat (6,7) — pyöräkaista (1,5) — pysäköin­ti (2,7) — jalka­käytävä (2,5) = (24,8) Bonuk­se­na pysäkkisaarekkei­ta tarvit­see vain toisel­la puolella.

    Noi pyöräkai­stat myös vähän mieti­tyt­tävät, ei tossa nyt niin paljon liiken­net­tä ole ja toisaal­ta ne pyöräkai­stat tekevät ajo­radas­ta lev­eäm­män jol­loin ris­ki ylilyön­tei­hin kas­vaa. Toisaal­ta taas bus­sili­iken­net­tä tossa on ajoit­tain aika paljonkin, joten pyöräkai­stat ovat siinä mielessä ihan perusteltuja.

    Leikkauk­ses­sa A‑A ei ole jär­jen hiven­täkään, jos kat­u­alue on tehty väk­isin liian kapeak­si, niin ei siihen sit­ten niitä parkkipaikko­ja kan­na­ta lait­taa tai sit­ten uud­is­raken­nuk­sia voi siirtä metrin rantaan päin.

    Noin alueesta yleen­sä, niin olen joskus haaveil­lut siitä miten hyvä paik­ka toi telak­ka-alue olisi tekni­ikka­muse­olle. Toi koh­ta oli aikoinaan sel­l­ainen jos­sa rautatie, raiti­otie (niin kiskoina kuin telakalla valmis­tet­tu­jen avop­erä­vaunu­jen takia), kadut ja merenkulku kohta­si­vat, nyky­isin toki rata on puret­tu, mut­ta mah­ta­vat tilat siel­lä toki vieläkin on ja muse­olle läh­es täy­del­lisel­lä paikalla (toisin kuin nykyisel­lä tekni­ikka­muse­ol­la tai entisel­lä merenkulkumuseolla).

  14. Ratikan 6,2 m on tietysti paran­nus ver­rat­tuna mon­een nykyverkon paikkaan. Mut­ta vas­ta 6,4 m on sel­l­ainen lev­eys, jol­la ratik­ka pystyy kulke­maan ilman, että peilit osu­vat rin­nal­la aja­van rekan tai bussin peilei­hin (jos tämä bus­si tai rek­ka ryh­mit­tyy ihan korote­tun ratikkakaistan reunaan, kuten usein tapah­tuu). En nyt ihan ymmär­rä, mik­si liiken­nesu­un­nit­telu ei piirtänyt niitä 6,4 m lev­eitä kaisto­ja, jot­ka lau­takun­ta käs­ki piir­rät­tää. Kovin ovat omapäisiä tei­dän virkamiehenne.

    Nuo 6,7 ja 6,8 pitäisi ava­ta. Siinähän ei ole kyse varsi­nais­es­ta ratikkakaistan lev­ey­destä, vaan kadun keskelle jätetään van­haa aitaa ja muu­ta sälää, joka tarvit­see pait­si oman tilansa, myös tur­vati­lan sen aidan ja ratikan väli­in (ovet täy­tyy mah­tua avaa­maan ja ratikas­ta pois­tu­maan myös aidan kohdal­la hätäti­lanteessa). Nyt olisikin aivan ensiar­voisen tärkeää saa­da KSV:stä tieto siitä, miten tuo 6,7/6,8 on jaet­tu ratikan ja tämän ylimääräisen sivu­ti­lan kesken. Onko kiskot tarkoi­tus sijoit­taa tämän sinän­sä lev­eän alueen itäre­unaan niin, että rin­nakkaista autokaistaa aja­vat ovat taas ratikoiden tiellä?

    Tyynen­e­merenkadun vas­ta-avat­ul­la ratikkakaistal­la tilanne on juuri tämä: lev­eys on hulp­pea, mut­ta siitä ei ole hyö­tyä, sil­lä kiskot on sijoitet­tu lev­eän alueen reunoi­hin, auto­jen armoille.

  15. Ris­to Vor­mala:
    Bus­sili­ikenne (14, 18, 39 ja 58) ratikkakiskoille Paciuk­senkadul­la, hyvin mah­tuu ajamaan.

    Niin, onhan se tietysti outoa että Helsingis­sä on vielä yksi sel­l­ainen ratikkao­su­us, joka on riit­tävän lev­eä ja oikeasti nopea. Tok­i­han se on syytä tärvätä tuo­ma­l­la sinne sel­l­ainen kasa pitkien pysäkki­aiko­jen ja sul­je­tun rahas­tusjär­jestelmän busse­ja, että vuoroväli on tiheämpi kuin Man­skun ratikkakaistoil­la. Saadaan sit­ten viimeinenkin nopea ratikkao­su­us Helsingis­sä tuhottua.

    Ei täl­laista voi ehdot­taa vakavis­saan kukaan muu kuin bussinkuljettaja.

  16. “Kaik­ki, mikä ei ole kaa­van vas­taista, pitää hyväksyä, näyt­ti se miltä hyvänsä.”

    Todel­lisu­udessa raken­nus­valvon­ta on nyky­isin kan­takaupungis­sa varsin tark­ka siitä, mitä hyväksytään. Oikeudessa asioi­ta joskus tulk­i­taan toisin, mut­ta lais­sa ei vält­tämät­tä silti ole mitään vikaa.

  17. Daniel Fed­er­ley: Niin, onhan se tietysti outoa että Helsingis­sä on vielä yksi sel­l­ainen ratikkao­su­us, joka on riit­tävän lev­eä ja oikeasti nopea. Tok­i­han se on syytä tärvätä tuo­ma­l­la sinne sel­l­ainen kasa pitkien pysäkki­aiko­jen ja sul­je­tun rahas­tusjär­jestelmän busse­ja, että vuoroväli on tiheämpi kuin Man­skun ratikkakaistoil­la. Saadaan sit­ten viimeinenkin nopea ratikkao­su­us Helsingis­sä tuhottua.

    Ei täl­laista voi ehdot­taa vakavis­saan kukaan muu kuin bussinkuljettaja.

    Suun­nit­tele sit­ten toimi­va bus­sikaista Paciuk­senkadulle. Sel­l­ainen, jos­sa ei jonote­ta muun autoli­iken­teen mukana.

  18. T.:
    Autopaikko­jen hin­nas­sa on paha aja­tusvirhe. Raken­nut­ta­ja nyhtää asun­noista rahaa niin paljon kuin vain pystyy ja rajana on ihmis­ten mak­sukyky. Jos poten­ti­aalisen osta­jan mak­sukyky on vaik­ka 950.000 euroa, ei asun­nos­ta saa autopaikan kanssa yhtään sen enem­pää ja toisaal­ta ilman autopaikkaa asun­to ei ole yhtään sen halvem­pi. Homma­han on nähty jo mm. kun tont­tio­su­ut­ta myy­dään erik­seen. Autopaikko­jen määrä siis vaikut­taa vain raken­nut­ta­jan ja ehkä kaupun­gin ja poli­itikko­jen tuot­to-osu­u­teen. Osta­jan kannal­ta kun samal­la rahal­la saadaan joko pelkkä asun­to tai asun­to + autopaikko­ja ei var­maan tarvitse miet­tiä kumpi on parempi.

    Saman talon asun­to­ja myy­dään hyvin eri­laisil­la neliöhin­noil­la riip­puen varuste­lu­ta­sos­ta, ker­rokses­ta, parvek­keen suun­nas­ta jne. Autopaikkako ei jostain syys­tä hin­taan vaikuttaisi?

    Kokeile­mal­la­han tämä selviäisi, mut­ta kun se on kiellettyä.

  19. Joku oli ystäväl­lis­es­ti käynyt kuvaa­mas­sa sen paikan Ruo­ho­lah­denkadul­la mis­sä seisoo nyt niin ysin ratik­ka kuin bus­sitkin, kolare­i­ta kuulem­ma jo pari. http://zige94.1g.fi/kuvat/Raitiovaunuja/Ruoholahdenkatu+%28Ruoholahden+Villat%29+ongelmakohta/

    Kuvas­ta näkyy mik­si me näistä nillitetään.

    HSL/HKL-akselin pikaratkaisu on että ratik­ka seisoo kunnes yhtään bus­sia ei tule ja niitä busse­ja tulee Espoos­ta jatku­val­la syötöl­lä. Ratio­naalises­sa kaupungis­sa tämä hoidet­taisi­in ensi alku­un niin että se val­oil­la se ratik­ka menee tos­ta hidas­ta­mat­ta läpi, ja bus­seil­la on ne sekun­nit punainen valo. Tietenkin tuo pitää kor­ja­ta, mut­ta siis sitä odotellessa.

  20. ‘Raken­nut­ta­ja nyhtää asun­noista rahaa niin paljon kuin vain pystyy ja rajana on ihmis­ten mak­sukyky.’ (T.)
    Jos pakol­lisil­la raken­net­tavil­la ei ole mitään vaiku­tus­ta hin­taan eikä ylipäätään rak­en­tamiseen, voisimme kek­siä niitä lisää, kukin omien kiin­nos­tusten ja har­ras­tusten mukaan.
    Ehdotan ensim­mäisek­si pakol­lista ampumarataa joka ker­rostalon kel­lari­in. 50-metri­nen riit­tää, noin aluksi.

  21. Kaa­va avaa Rööperin rantaan saak­ka. Hienoa! Punavuorenkadun, Mer­im­iehenkadun ja Pur­sarin näkymät avau­tu­vat län­teen (ilta-aurinkoon). Alue pitää liit­tää myös Punavuoren kaupungi­nosaan — irti nykyis­es­tä Län­sisa­ta­man kaupungi­nosas­ta. Nimikin voisi olla Punavuoren­ran­ta tai Rööper­in­ran­ta, vaik­ka jos­sain matkan var­rel­la tämä ehdo­tus on jostain kum­man syys­tä tuhlattukin. 

    Fil­larikai­stat tarvi­taan. Varsinkin “huvipyöräi­ly” on jo lisään­tynyt nyt kun Baana tuo hyvin pyöräti­etä pitkin Nos­turille asti. Siitä avau­tu­va tilapäi­nen “pikku-baana” tulee lisäämään yhä liiken­net­tä. Ren­gas­re­it­ti Rautatiease­ma-Län­silink­ki-Kaivari-Kaup­pa­tori-Pohjois­ran­ta-Rautatiease­ma kan­nat­taisi paran­taa koko matkalta meille huvifillaristeille.

    Autopaikko­jen markki­nahin­ta lähiko­rt­telien auto­halleis­sa on nyt run­saat 30.000e, ja kaup­pa käy näil­lä hinnoilla.

  22. Ne bus­sit ehkä mahy­tu­isi­vat ratikkakiskoille aikataulun puoles­ta. Jos se kos­kee vain noi­ta HSL:n lin­jo­ja, ratikkali­ikenne ei ruuhkau­tu­isi kohtu­ut­tomasti. Mut­ta ratik­ka on kapeampi kun bus­si ja pysyy aika hyvin lin­jas­saan. Eivät tai­da bus­sit mah­tua fyy­sis­es­ti siihen tilaan, joka on ratikoil­la. Sit­ten pois­te­taan se korotet­tu kaista ja kor­vataan se pelkäl­lä maalil­la ja sit­ten meil­lä ei enää olekaan joukkoliikennekaistaa.

  23. Ei täl­laista voi ehdot­taa vakavis­saan kukaan muu kuin bussinkuljettaja.

    Minähän saan kul­jet­ta­jana palkkaa siitä ruuhkas­sa odot­telus­takin, ei siinä mitään. Ja jos menee ylitöik­si, niin saan vielä yli­työpros­en­tit päälle.

    Ajat­te­len lähin­nä joukkoli­iken­teen suju­vu­ut­ta ja ennenkaikkea asiakkaitani.

    Mik­si HSL:n bus­si­matkus­ta­jien pitäisi olla eri­ar­voises­sa ase­mas­sa HSL:n ratikka­matkus­ta­ji­in näh­den? Toisin sanoen, mik­si toisen asi­akas­ryh­män mat­ka pitää samal­la osu­udel­la kestää kauem­min kuin toisen, vaik­ka he mak­sa­vat saman lipunhinnan?

    Ja johan HSL:kin näkee Paciuk­senkadun ruuhkat ongel­mana ja ennenkaikkea kus­tan­nuk­sia turhaan lisäävänä.

    Göte­bor­gis­sa näin, miten bus­sei­hin nousti­in kaik­ista ovista ja kort­tiluk­i­jatkin oli kaikil­la ovil­la. Bus­seil­la oli yhtä vah­vat etu­udet kuin ratikoillakin.

    Mik­si meil­lä sel­l­ainen ei onnis­tu­isi, joka onnis­tuu Göteborgissa?

  24. Osmo Soin­in­vaara:
    Ne bus­sit ehkä mahy­tu­isi­vat ratikkakiskoille aikataulun puoles­ta. Jos se kos­kee vain noi­ta HSL:n lin­jo­ja, ratikkali­ikenne ei ruuhkau­tu­isi kohtu­ut­tomasti. Mut­ta ratik­ka on kapeampi kun bus­si ja pysyy aika hyvin lin­jas­saan. Eivät tai­da bus­sit mah­tua fyy­sis­es­ti siihen tilaan, joka on ratikoil­la. Sit­ten pois­te­taan se korotet­tu kaista ja kor­vataan se pelkäl­lä maalil­la ja sit­ten meil­lä ei enää olekaan joukkoliikennekaistaa.

    Paciuk­senkadun ratikkakaistal­la on kyl­lä lev­eyten­sä puoles­ta tilaa ajaa bus­sil­lakin; on kokeil­tu mon­esti kun ratikkaa on kor­vat­tu bus­seil­la ja itsekin olen siitä ajanut bus­sil­la ilman ongelmia.

    Tukhol­mankatu onkin sit­ten aivan eri jut­tu. Sen ratikkakaista on liian kapea bus­sille. Tämä lähin­nä huo­mau­tuk­se­na esim. “0‑Jokeriin” lit­tyvien suun­nitelmien varalta.

    No, okei: jos, ette hyväksy busse­ja ratikkakaistoille, niin peräänku­u­lu­tan sit­ten var­teenotet­tavia suun­nitelmia bus­sil­in­jo­jen 14, 18, 39 ja 58 tukok­sien pois­tamisek­si Paciuksenkadulta.

  25. Markku af Heurlin: Myöskään ambu­lanssit eivät pidä korokkeista. 

    Eivät ne pidä kyl­lä hidastetöyssyistäkään.

  26. Minä ainakin halu­aisin ajatel­la, että tule­vaisu­udessa Paciuk­senkadul­la kul­kee 4:n lisäk­si myös Munkkivuoren ratik­ka, myöhem­min kauem­maskin kulke­va. Lep­pä­vaaraan ja Otaniemeenkin on ratikkaa tuo­ta kaut­ta ehdotet­tu. Täl­löin ei ainakaan aikataul­ullis­es­ti mikään muu liiken­nevä­line mah­du ratikan kanssa samoille kiskoille.

    Myös sym­bol­is­es­ti on tärkeää olla edes yksi näyteikku­na suun­nit­telun porukalle siitä, miten on mah­dol­lista asi­at hienos­ti toteut­taa (muis­taak­seni tuol­lakin tosin puut­tuu nollavi­ipeet liiken­neval­ois­sa, ja var­masti muu­takin paran­net­tavaa olisi).

  27. Kaik­ista eniten ihmisiä kul­jet­taville kadul­la kulkeville kulku­peleille kan­nat­taa jär­jestää oikeat 0‑vi­ive-etu­udet. Siis sel­l­aiset, jos­sa kulku­pelin ei tarvitse koskaan pysäyt­tää ja mielel­lään ei edes hidas­taa. Täl­laiset etu­udet voidaan tehdä jos kulku­pele­jä kul­kee korkein­taan ker­ran 2,5 min­uutis­sa, eli 4 kulku­peliä 10 minuutissa. 

    Ruuh­ka-aikaan 4 kul­kee ker­ran viidessä min­uutis­sa, 14 ja 18, 39 ja 58 molem­mat ker­ran 10 min­uutis­sa — yhteen­sä siis 6 ajoneu­voa 10 min­uutis­sa. Tälle määrälle ei ole mah­dol­lista jär­jestää kun­nol­lisia liiken­neval­oe­tuuk­sia ilman, että henkilöau­toli­iken­teen kap­a­siteet­ti kär­sii. Jos henkilöau­toli­iken­teen kap­a­siteet­ti taas saa pienen­tyä, niin laite­taan mielu­um­min omat bus­sikai­stat busseille. 

    Se toinen kor­jat­tavis­sa ole­va ongel­ma on se, että bus­seis­sa pysäkki­a­jat saat­ta­vat kestää pitkään johtuen siitä, että mm. virkamieskun­ta HSL:ssä vas­tus­taa bussien avo­ra­has­tus­ta. Mut­ta tämä siis vaatii isoa asen­nemuu­tos­ta siinä samas­sa puljus­sa, joka olisi lait­ta­mas­sa busse­ja ratikkakaistalle. 

    Kol­man­te­na ongel­mana on tosi­aan se, että autokaista houkut­telee muitakin auto­ja kiskoille, joka hidas­taa joukkoli­iken­teen menoa. 

    Neljän­tenä kom­ment­ti­na se, että ratikas­sa on aika paljon isom­pi määrä porukkaa kuin bus­sis­sa, joten oma kaista on perustel­tu ihan sik­sikin. Neloses­sa aje­taan ruuh­ka-aikaan seison­takuor­mas­sa niil­lä väli­pala­malleil­lakin, joten matkus­ta­jia on aika paljon enem­män kuin täy­teen ahde­tus­sa 58:ssa.

    Fik­su ratkaisu on se, että tule­vaisu­udessa 14, 18 ja 58 (eli jok­eri 0) toteutetaan ratikkoina. Esim. 58:n kap­a­siteet­ti ei tah­do nykyäänkään riit­tää bussi­na — matkus­ta­jamäärät tuskin kauheasti vähenevät, kun siir­ry­tään jok­eri 0:aan. 39 on tois­taisek­si vähän turhan pitkän matkan bus­si, että sitä voisi toteut­taa ratikkana, joten vaikeampi ratkaista. 

    Munkkivuori, Pitäjän­mä­ki ja Jok­eri 0 ratikkana ei ole edes mitenkään kauhean kallista toteuttaa.

  28. Ris­to Vor­mala: No, okei: jos, ette hyväksy busse­ja ratikkakaistoille, niin peräänku­u­lu­tan sit­ten var­teenotet­tavia suun­nitelmia bus­sil­in­jo­jen 14, 18, 39 ja 58 tukok­sien pois­tamisek­si Paciuksenkadulta.

    Munkkivuoren ratik­ka. Sitä odotellessa:

    Bus­sikai­stat Paciuk­senkadulle ja Huopalah­den­tielle. Tukhol­mankadulle ehkä ei, on tilan puoles­ta vaikea. Voisi tehdä niin että bus­seille on erilli­nen kään­tyvä kaista Har­ta­manin ja Paciuk­senkadul­la, jon­ka valo vai­h­tuu hie­man nopeam­min että ne pää­sevät ekana Tukholmankadulle.

    Paciuk­senkadun kai­stat voisi muuten olla vasem­mal­la puolel­la ja pysäk­it samal­la kohtaa kuin ratikkapysäk­it, kos­ka vaihdot.

    Oliko sul­la jotain vaikeatakin kysyttävää? 🙂

  29. Osmo Soin­in­vaara: Ne bus­sit ehkä mahy­tu­isi­vat ratikkakiskoille aikataulun puoles­ta. Jos se kos­kee vain noi­ta HSL:n lin­jo­ja, ratikkali­ikenne ei ruuhkau­tu­isi kohtu­ut­tomasti. Mut­ta ratik­ka on kapeampi kun bus­si ja pysyy aika hyvin lin­jas­saan. Eivät tai­da bus­sit mah­tua fyy­sis­es­ti siihen tilaan, joka on ratikoil­la. Sit­ten pois­te­taan se korotet­tu kaista ja kor­vataan se pelkäl­lä maalil­la ja sit­ten meil­lä ei enää olekaan joukkoliikennekaistaa.

    Ei, ei ja ei. Me nyt ollaan pikkuhil­jaa esimerkik­si pääsemässä lipun­myynistä eroon ratikois­sa, seu­raavak­si voikin sit­ten ratik­ka seistä bussin takana kun matkus­ta­ja kaivelee vai­h­tora­haa. Ne bus­sit liikkuu ihan miten sat­tuu, eli mitään keinoa aikataulut­taa niitä niin että ne ei ole samaan aikaan väyläl­lä ei ole. Ja niin edelleen, tähän on tuhan­nen mon­ta pien­tä syytä, vilkas bus­sili­ikenne ja ratikkali­ikenne samal­la kaistal­la on oiva tapa hyy­dyt­tää kum­matkin. Pidemäl­lä aikavälil­lä pitäisi myös päästä siihen että tehdään ihan nor­maalia rataa eikä sem­moista rataa jota voi ajaa kumipyöril­lä, kun tuo mm. mak­saa rak­en­taa ja ylläpitää enem­män. Göte­bor­gis­sa, ja joku kor­jaa jos muis­tan väärin, tutki­vat asi­aa ja tuli­vat siihen tulok­seen että bus­sikaista on kalli­impi ylläpitää kuin ratikkaista, mut­ta kallein­ta mah­dol­lista on yhdis­tet­ty bus­si ja ratikkakaista.

    Joku sat­un­nainen 51 Län­tisel­lä Bra­henkadul­la on eri jut­tu ja ihan OK. Se että on yksit­täisiä yhteisiä pysäkke­jäkin voi olla myös perustel­tua, kos­ka sit­ten voi vai­h­taa bus­sista ratikkaan ja toisin päin samal­la laiturilla.

  30. lurk­ki:
    ‘Raken­nut­ta­ja nyhtää asun­noista rahaa niin paljon kuin vain pystyy ja rajana on ihmis­ten mak­sukyky.’ (T.)
    Jos pakol­lisil­la raken­net­tavil­la ei ole mitään vaiku­tus­ta hin­taan eikä ylipäätään rak­en­tamiseen, voisimme kek­siä niitä lisää, kukin omien kiin­nos­tusten ja har­ras­tusten mukaan.
    Ehdotan ensim­mäisek­si pakol­lista ampumarataa joka ker­rostalon kel­lari­in. 50-metri­nen riit­tää, noin aluksi.

    Alen­taa Helsingis­sä tont­ti­hin­to­ja, ei vaiku­ta asun­to­jen myyntihintaan.

    Asun­non myyn­ti­hän on yksinker­taista. Hin­ta on ton­tin hin­ta plus rak­en­tamisen hin­ta plus rak­en­ta­jan kate. Kil­pailu pitää jälkim­mäiset jotenkin järkev­inä (vaik­ka paran­tamisen varaakin olisi). Toiselta puolelta hin­ta määräy­tyy asun­non osta­jan mak­sukyvyn mukaan. Siinä ei ole paljonkaan jous­toa, se riip­puu ulkoi­sista tek­i­jöistä (lainan saatavu­us, rahan hin­ta, suh­dan­nenäkymät). Ain­oa isom­pi jous­to­vara löy­tyy tont­ti­maan hinnasta.

    Out­o­jen määräys­ten aiheut­tamil­la raken­nuskus­tan­nuk­sil­la alkaa olla vaiku­tus­ta asun­to­jen hin­taan vas­ta, kun raken­nuskus­tan­nuk­set menevät lähelle ihmis­ten mak­sukykyä. Tästä syys­tä väestön­suo­jat tai esteetön liikku­mi­nen eivät Helsingis­sä vaiku­ta asun­to­jen myyn­ti­hin­toi­hin, mut­ta tont­tien hin­toi­hin ne vaikuttavat.

    Autopaikois­sa tilanne on sikäli eri, että niiden ole­mas­sao­lo vaikut­taa asun­to­jen myyn­ti­hin­toi­hin. Jos alueel­la ei ole autopaikko­ja tai autopaikat ovat eri­tyisen kalli­ita, kysyn­tä vähe­nee autol­lis­ten suun­nates­sa muualle, jol­loin hin­tata­so laskee.

    Dynami­ik­ka lie­nee aika mon­imutkainen funk­tio autopaikko­jen määrän suh­teen. Ainakin autopaikol­la on ole­mas­sa käsite “liian mon­ta”, jol­loin niiden lisärak­en­t­a­mi­nen ei nos­ta hin­tata­soa mut­ta nos­taa rak­en­tamiskus­tan­nuk­sia. Toden­näköis­es­ti ainakin kalli­im­mil­la alueil­la on myös käsite “liian vähän”, kos­ka vaikka­pa puolen miljoo­nan euron asun­non ostavil­la on tyyp­il­lis­es­ti auto.

    Lisäk­si autol­lisu­us tai autot­to­muus vaikut­taa alueen ima­goon. Myös asun­to­jen koko vaikut­taa asi­aan; per­hea­sun­to­jen yhtey­dessä autopaik­ka on tarpeel­lisem­pi kuin yksiöi­den yhteydessä.

    Koko hom­ma on niin mon­imutkainen opti­moita­va, että siihen ei kaupun­gin kan­na­ta ryhtyä. Markki­nat hoita­vat asian toden­näköis­es­ti parem­min, ja nyky­ta­pa sub­ven­toi­da auton tuomista kaupunki­in on huono. Ei kuitenkaan kan­na­ta odot­taa, että autopaikko­jen vapaut­ta­mi­nen nos­taisi tont­ti­hin­to­ja kovin paljon, ellei sit­ten ole selvää näyt­töä siitä, että nykyi­nen nor­mi tuot­taa selvästi liikaa autopaikkoja.

    En toisaal­ta kovin paljon pidä siitä argu­men­tista, että kaupun­gin pitäisi mak­si­moi­da tont­ti­hin­taa, kos­ka yhteiskun­ta itse hyvinkin pitkälti säätelee tont­ti­maan hin­taa raken­nu­soikeuk­sien ja kaavoituk­sen kautta.

    Ja tästä päästäänkin siihen lem­pivir­teeni, jos­sa laule­taan kiin­teistöveron siu­nauk­sel­lisu­ud­es­ta. Mut­ta ei siitä sen enempää.

    1. Väite, ettei autopaikkanormeista ole mitään hait­taa, kos­ka ne eivät vaiku­ta asun­non myyn­ti­hin­taan tuon taivaal­lista, ampuu itseään jalka­an. Sehän tarkoit­taa, ettei autopaikoista ole asun­non osta­jan mielestä mitään hyö­tyä. Kun niistä ei kukaan muukaan hyödy, mik­si niitä sit­ten rakennetaan?
      Var­masti autopaikan olem­nas­sao­lo vaikut­taa aswun­non hin­taan jotain. Voi nos­taa sitä esimerkik­si kymmenel­lä tuhan­nel­la eurol­la. Mut­ta jos autopaikas­ta on hyö­tyä vain kymme­nen tuhan­nen euron ver­ran, mitä järkeä on pakko­rak­en­taa niitä 50 000 eurolla?
      Tuo ylimääräi­nen 40 000 euroa menee — kil­pailun toimies­sa — maan hin­taan. Kos­ka Hels­ingtis­sä yleen­sä kaupun­ki omis­taa maan, nuo ylimääräiset autopaikat menevät siis veron­mak­sajien mak­set­tavak­si. Taiu jos ne eivät koro­ta kun­nal­lisveroa, ne ovat pois ter­vey­den­huol­losta, opetuk­ses­ta tai muus­ta hyvästä.

  31. Mikko Särelä:Ruuh­ka-aikaan 4 kul­kee ker­ran viidessä min­uutis­sa, 14 ja 18, 39 ja 58 molem­mat ker­ran 10 min­uutis­sa – yhteen­sä siis 6 ajoneu­voa 10 min­uutis­sa. Tälle määrälle ei ole mah­dol­lista jär­jestää kun­nol­lisia liiken­neval­oe­tuuk­sia ilman, että henkilöau­toli­iken­teen kap­a­siteet­ti kärsii.

    Paciuk­senkadul­la on pysäkki­aikataulus­ta vilka­istu­na 57 bussía suun­taansa ruuhkatun­nis­sa, joi­ta tulee kyseisen aikataulun mukaan sat­un­nais­es­ti pysäkille 0 — 3 min­uutin välein. Lisäk­si nol­la­jok­e­ria aio­taan liiken­nöidä kol­men min­uutin vuorovälil­lä, mikä tarkoit­taa tuol­laiset 14 bus­sia lisää. Näin sik­si, että nol­la­jok­eri on selvi­tys­ten mukaan niin nopea että sil­lä on hirveästi matkustjia eli tarvi­taan kauhi­asti busse­ja, ja se on nopea sik­si että sil­lä on mm. täy­det liikeneval­o­tu­udet… Ja näin siis kaupungis­sa jos­sa kymmene­nen min­uutin välein kulke­valle ratikalle ei saa­da val­o­ja jot­ka viivyt­täisi sitä alle kolme min­u­ut­tia suun­taansa per liikennevalo. 🙂

  32. Ris­to Vor­mala: Paciuk­senkadun ratikkakaistal­la on kyl­lä lev­eyten­sä puoles­ta tilaa ajaa bus­sil­lakin; on kokeil­tu mon­esti kun ratikkaa on kor­vat­tu bus­seil­la ja itsekin olen siitä ajanut bus­sil­la ilman ongelmia.
    Tukhol­mankatu onkin sit­ten aivan eri jut­tu. Sen ratikkakaista on liian kapea bus­sille. Tämä lähin­nä huo­mau­tuk­se­na esim. “0‑Jokeriin” lit­tyvien suun­nitelmien varalta.

    Nyt tarvi­taan radikaali suun­nitel­ma välin Munkkiniemen aukio — Tukhol­mankatu — Rei­jolankatu — Nor­den­skjöldinkatu liiken­nejär­jeste­lyk­si niin, että kaik­ki joukkoli­ikenne sujuu ruuh­ka-aikoinakin ilman ruuhkavi­iveitä. Esimerkik­si runk­olin­jo­ja ei kan­na­ta reit­ille perus­taa, jos vaunut kulut­ta­vat aikaa jonoissa.

  33. Oikeas­t­aan hölmöä ylipäätään kuvitel­la nyt tiedet­tävän mitä fasili­teet­te­ja asuin­talon yli sadan vuo­den elinkaarel­la tarvi­taan. Väestö­suo­jat on pää­tyneet yli­hin­taisik­si varas­totiloik­si ja autopaikoille saat­taa joskus käy­dä aivan samoin. 1900-luvun alkupuolen asuin­talois­sa ei ole autopaikko­ja eikä niitä myyn­ti­hin­to­jen perus­teel­la edes pide­tä vält­tämät­töminä. His­seille olisi sen sijaan pitänyt jät­tää tilaa ja putket tehdä helpom­min vai­hdet­taviksi. Vaan eihän sil­loin voitu tietää miten tarpeet ja pref­er­enssit muuttuu.

    Kun ei tiede­tä, pitäisi antaa markki­noiden päät­tää mah­dol­lisim­man paljon. Näin väl­tytään turhil­ta hukkainvestoinneilta.

  34. Osmo Soin­in­vaara:
    Ratikat tarvit­se­vat lev­eäm­mät kai­stat lähin­nä sik­si, että autot eivät pysy oma­l­la kaistal­laan. Tämän näkee Man­ner­heim­intiel­lä tavan takaa. Aina on joku kahe­li tunke­mas­sa peil­iään ratikan eteen. Koroke olisi hyvä, mut­ta lumi­au­ra taas ei pidä siitä. 

    Miten olisi tarpeek­si lev­eä (paikas­ta riip­puen 20–50 cm) nupukivikaistale (autokaistan tasos­sa) ratikkakaistan vierelle? Sil­loin sitä voi tarvit­taes­sa käyt­tää mut­tei ole miel­lyt­tävää. Autoil­i­ja ymmärtää heti tun­tu­mas­ta ole­vansa ratikan tiel­lä (ja halu­aa jo luon­nos­taan pois tasaisem­malle). Eri­tyis­es­ti Man­skulle voisi sopia, kun siel­lä ei ehkä muuten voi kaisto­ja kaven­taa, mut­ta tuol­la kaista olisi peri­aat­teessa edelleen käytet­tävis­sä, mut­ta vain jos on pakko.

  35. Reit­il­lä Tukhol­mankatu-Paciuk­senkatu-Huopalah­den­tie voitaisi­in oikean­puolim­maiset kai­stat vara­ta joukkoli­iken­nekaistoik­si. HSL:n lin­jo­ja Paciuk­senkaaren pysäkil­lä pysähtyy reilut 50 / tun­ti. Lisäk­si kaisto­ja käyt­täi­sivät pikavuorobus­sit Turun ja Porin suun­ti­in sekä suuri määrä vakiovuoro­ja mm. Loh­jalle, Num­me­laan ym. Myös tak­sit käyt­täi­sivät tuo­ta kaistaa. Tuo määrä busse­ja ei voi käyt­tää ratikkakaistaa, vaan niille on jär­jestetävä oma kaista samoin kuin muil­lakin kaupun­gin ulos­menokaduil­la kuten Man­ner­heim­intie, Mäkelänkatu ja Hämeenkatu.

    Em. bus­sikai­stat voisi toteut­taa vaik­ka heti.

    Pidem­mäl­lä tähtäimel­lä voisi Huopalah­den­tielle tehdä raiti­otiekiskot ja kak­si uut­ta lin­jaa. Toinen päät­ty­isi Munkkivuoreen kor­vat­en lin­jan 18 ja toinen jatkuisi Pitäjämäen­tielle ja sieltä Jok­eri-ratikan kisko­ja Lep­pä­vaaraan. Lin­jat 14 ja tulisi hoidet­tua raitio­vaunul­la ja lin­ja 39 voisi päät­tyä Pitäjän­mäelle, mis­sä on vai­h­toy­hteys junaan ja raitiovaunuun.

  36. Ris­to Vor­mala: Paciuk­senkadun ratikkakaistal­la on kyl­lä lev­eyten­sä puoles­ta tilaa ajaa bus­sil­lakin; on kokeil­tu mon­esti kun ratikkaa on kor­vat­tu bus­seil­la ja itsekin olen siitä ajanut bus­sil­la ilman ongelmia.

    Hmm.. var­maan kuskin huimapäisyy­destä kiin­ni. Itse taas olen ollut kyy­dis­sä, kun juuri nuo em. bus­sit ovat kohdan­neet Paciuk­senkadun ja Tukhol­mankadun ristyk­sessä. Sil­loin toisen bussin piti odottaa.

  37. Sep­po Vep­säläi­nen:

    Ris­to Vor­mala: Paciuk­senkadun ratikkakaistal­la on kyl­lä lev­eyten­sä puoles­ta tilaa ajaa bus­sil­lakin; on kokeil­tu mon­esti kun ratikkaa on kor­vat­tu bus­seil­la ja itsekin olen siitä ajanut bus­sil­la ilman ongelmia.
    Tukhol­mankatu onkin sit­ten aivan eri jut­tu. Sen ratikkakaista on liian kapea bus­sille. Tämä lähin­nä huo­mau­tuk­se­na esim. “0‑Jokeriin” lit­tyvien suun­nitelmien varalta.

    Nyt tarvi­taan radikaali suun­nitel­ma välin Munkkiniemen aukio – Tukhol­mankatu – Rei­jolankatu – Nor­den­skjöldinkatu liiken­nejär­jeste­lyk­si niin, että kaik­ki joukkoli­ikenne sujuu ruuh­ka-aikoinakin ilman ruuhkavi­iveitä. Esimerkik­si runk­olin­jo­ja ei kan­na­ta reit­ille perus­taa, jos vaunut kulut­ta­vat aikaa jonoissa. 

    No kun pyysit: Rei­jolankadulle kiskot ja vai­h­teet, riit­tävän kokoinen ratik­ka että vuoroväli pysyy sen ver­ran suure­na että voi tehdä val­oe­tu­udet. Ja ne kanssa tehdään ihan vaan vai­htelun vuoksi.

    Nor­den­skiöldinkatu on ihan OK, korkein­taan sen Jäähallin risteyk­sen voisi fik­sa­ta. Län­si-Pasi­la oikaistaan. Jatke­taan Pasi­las­ta Hert­toniemeen kiskot reit­tiä Teol­lisu­uskatu — Itäväylä, jol­la metron ja motarin välis­sä ihan täy­seris­tet­tyä 80km/h rataa. Hert­sikas­ta jatko esim. Laa­jasa­loon. 59 jatke­taan Itik­seen, jotkut jär­jeste­lyt sille Hakamäen­tielle. Y500-sar­jas­ta en jak­sa stres­sa­ta kun sil­lä on aika vähän matkustajia.

    Tarpeek­si radikaalia? Voi hyvinkin mak­saa vähem­män kuin joku autoer­i­ta­so­ratkaisu Töölön tul­li — Rei­jolankatu välille.

  38. Ris­to Vor­mala: Suun­nit­tele sit­ten toimi­va bus­sikaista Paciuk­senkadulle. Sel­l­ainen, jos­sa ei jonote­ta muun autoli­iken­teen mukana.

    Muual­la maail­mas­sa 14&18 olisi jo aikaa sit­ten muutet­tu Munkkivuoren raiti­olin­jak­si, joka jopa helsinkiläisil­lä lasken­tamenetelmil­lä on kan­nat­ta­va investoin­ti. Samoin 58 on esimerk­ki lin­jas­ta, joka ei enää bussi­na toi­mi, kun matkus­ta­jia – niitä vält­tämät­tömiä hait­tatek­i­jöitä – on liikaa.

    Paciuk­senkadun ratikkakaista vetää kyl­lä yhden 5 min välein ja kak­si 10 min välein kulke­vaa ratikkalin­jaa. Ja väylä on valmiina.

    Sil­lä tavoin tuo tehtäisi­in, tai olisi jo aikaa sit­ten tehty, isos­sa maailmassa.

  39. Ris­to Vor­mala:Mik­si HSL:n bus­si­matkus­ta­jien pitäisi olla eri­ar­voises­sa ase­mas­sa HSL:n ratikka­matkus­ta­ji­in näh­den? Toisin sanoen, mik­si toisen asi­akas­ryh­män mat­ka pitää samal­la osu­udel­la kestää kauem­min kuin toisen, vaik­ka he mak­sa­vat saman lipunhinnan? 

    Niin, sanopa se. Tuo onkin kaupun­gin ain­oa osu­us, jos­sa ratik­ka on sään­nön­mukaises­ti nopeampi kuin bus­si. Tok­i­han tässäkin täy­tyy hoitaa asia niin, että bus­si on nopeampi kuin ratik­ka. Sil­lä tavoin bus­si- ja ratikka­matkus­ta­jat ovat sit­ten sama­nar­voisia. Vai miten se oikein meni?

    Mut­ta ei tätä kan­na­ta turhaan paisutel­la. Paciuk­senkadul­la oikeas­t­aan vain Munkkiniemen sil­ta on pullonkaula.

    Ensin suun­ta Munkkiniemeen: Tukhol­mankadun risteyk­ses­tä Meilah­den­tielle voidaan muut­taa oikea kaista bus­sikaistak­si. Tuo osu­us ei ole ruuhkainen, ruuhkat ovat eteläm­pänä. Jos yhden kaistan muut­ta­mi­nen bus­sikaistak­si ruuhkaut­taa mäen, niin ruuhkaut­takoon sit­ten. Nyt kuitenkin tilanne on se, että vasen kaista, Munkkaan ja Kuu­sisaa­reen johta­va, on selkeäl­lä vajaakäytöl­lä kun pää­su­un­ta on Huopalah­den­tielle ja Turun­väylälle päin. Merk­it­semäl­lä oikea kaista bus­sikaistak­si jae­taan kuor­mi­tus­ta tasaisemmaksi.

    Meilah­den­tieltä sil­lalle tilaa on yllin kyllin, ote­taan viherkaista pois ja tarvit­taes­sa kaven­netaan lev­eitä kaisto­ja kapeam­mik­si. Se rauhoit­taa ajonopeuk­si­akin, tässähän KSV las­ki nopeu­den 50:een jo vuosia sit­ten ja eiköhän koh­ta laske 40:eenkin. Olisi­han se kiva samal­la päivit­tää liiken­neym­päristöäkin niin, että joku nou­dat­taisikin noi­ta rajoituksia.

    Suun­ta kaupunki­in: sil­lal­ta Meilah­den­tielle voidaan lev­en­tää kat­ua, jos tarpeen. Pusikkoa pois ja käve­ly- sekä pyörätie vähän kauem­mas. Ei tuo hal­paa lystiä ole, mut­ta jos pitää bus­sikaista saa­da, niin kai siihen ollaan valmi­ita vähän satsaamaankin.

    Meilah­den­tieltä Tukhol­mankadulle hom­ma on han­kalampi. Paikalle on tehty ja hyväksyt­ty katusu­un­nitel­ma, jos­sa kat­u­aluet­ta leven­netään ja sinne tulee pyörätie, jalka­käytävä ja muis­taak­seni puurivi. Jät­tämäl­lä puut istut­ta­mat­ta saata­neen tilaa bus­sikaistalle. Mut­ta bus­sikaista pitäisi sijoit­taa taval­lis­es­ta poikkeavasti, sil­lä bus­sithan kään­tyvät Tukhol­mankadulle. Vai ohjataanko val­oil­la kuten Porkkalankadulla?

    Munkkiniemen sil­las­ta muis­te­len jotain sel­l­aista, että se oli tarkoi­tus 1990-luvun lop­pupuolel­la perusko­r­ja­ta tai uud­is­taa, mut­ta tästä olisi aiheutunut aikamoi­set hai­tat liiken­teelle ja siitä luovut­ti­in. Mikä mah­taa olla sil­lan kun­to nyt 15 vuot­ta myöhem­min, tuskin ainakaan parem­pi kuin sil­loin? Varsi­nainen sil­tao­su­ushan ei ole kovin pitkä, pengertä siinä on suurin osa. Jos bus­sit ovat oikeasti KSV:lle tärkeitä, niin sit­ten se pistää rahaa pala­maan ja lev­en­tää sil­taa. Samaan syssyyn sit­ten se Paciuk­senkadun alikulkukin voidaan toteuttaa.

    Mie­lenki­in­toista nähdä, aikooko KSV men­nä siitä mis­tä aita on matal­in ja ehdot­taa vaan BUS-maalauk­sia, vai aio­taanko ihan oikeasti tehdäkin jotain.

    Todel­li­nen ongel­ma on Tukhol­mankatu, jon­ka jalka­käytävil­lä on täl­lä het­kel­lä vilkas pyöräli­ikenne ja jon­ka raitio­vaunukaista on ääret­tömän kapea. Sinne tarvit­taisi­in raitio­vaunuille 0,8 m lisää tilaa, pyörille 3,5 m uut­ta tilaa ja kai sit­ten bus­seille 7 m lisää tilaa. Ei onnis­tu ilman taikuria. Voisiko Tukhol­mankadun autoli­iken­teen saa­da jotenkin siir­tymään Paciuksenkadulle?

  40. Sep­po Vep­säläi­nen:
    Tämä kier­ros näyt­tää jo selkeästi, miten seudun sisäistä sub­ven­toin­ti­mallia viedään siihen suun­taan, että Helsin­ki mak­saa koko kakus­ta vuosi vuodelta isom­man potin. 

    Tämä ei ole yllä­tys. Siihen kiin­nitet­ti­in huomio­ta jo HSL:n perus­tamis­vai­heen lausun­tok­ier­roksil­la. Asia kui­tat­ti­in sil­loin totea­mal­la, että lin­jas­tora­tional­isoin­timah­dolisu­udet kas­va­vat niin merkit­tävästi, että tämä ilmiö hukkuu tule­vi­in liikennointikustannussäästöihin. 

    Ei ole yllä­tys ei. Itse asi­as­sa HSL ei ole tuonut Helsingille, tai helsinkiläiselle veron­mak­sa­jalle ja joukkoli­iken­nematkus­ta­jalle, juuri mitään hyvää. Minus­ta tun­tuu, että lipun­hin­nat kohoa­vat, sub­ven­tioaste nousee ja palveluista kar­si­taan. Ain­oa selkeä hyvä asia on kan­takaupun­gin bus­sil­in­jas­tou­ud­is­tus, jon­ka markki­noin­ti tosin on jäänyt “runo­ja raiteille” ‑kam­pan­jan jalkoi­hin. No, pri­or­i­teet­tin­sa kullakin.

    Olenko nyt liian pes­simisti? Mitä hyvää HSL on saanut aikaan nimeno­maan stadilaisille?

  41. Mites sit­ten niin, että ratikat ja bus­sit ajaisi­vat yhteisiä ajoväyliään, mut­ta pysäk­it oli­si­vat eril­lään? Toisin­sa­noen bus­sipysäk­ki olisi aina ratikkapysäkin oikeal­la puolel­la eril­lisel­lä, omas­sa pysäkki­taskus­saan. Täl­lais­es­ta ratkais­us­ta näin usei­ta esimerkke­jä Göteborgissa.

  42. Ris­to Vor­mala: Mites sit­ten niin, että ratikat ja bus­sit ajaisi­vat yhteisiä ajoväyliään, mut­ta pysäk­it oli­si­vat eril­lään? Toisin­sa­noen bus­sipysäk­ki olisi aina ratikkapysäkin oikeal­la puolel­la eril­lisel­lä, omas­sa pysäkki­taskus­saan. Täl­lais­es­ta ratkais­us­ta näin usei­ta esimerkke­jä Göteborgissa.

    No tossa on edelleenkin liu­ta ongelmia, mut­ta kuitenkin lyhyesti, mitä hyö­tyä tos­ta on? Ajat­tele nyt vaik­ka Tukhol­mankat­ua, toi tarkoit­taisi sitä että autoil­la on yksi kaista, pari sataa metriä kak­si kaista, ja sit­ten taas yksi kaista. Pysäk­it pitäisi olla, ja nykyään on tarkoi­tus tehdä, ennen risteystä kos­ka se nyt vaan on tyh­mää ensin seistä val­ois­sa ja heti sen jäl­keen pysäkil­lä. Ja sivu­ti­la on kor­tilla eri­toten niis­sä risteyksissä.

    Ongel­ma Helsingis­sä on siinä että kokon­ais­vas­tuu joukkoli­iken­teestä ei ole oikein kel­lään. Sen pitäisi olla KSV:llä kos­ka katu­jen suun­nit­telu ja joukkoli­iken­teen suun­nit­telu on sama asia. Nyt osaltaan huseer­aa myös HSL, ja sit­ten toteut­ta­ja puolel­la HKR, joka ei tajua yhtään mitään siitä miten nyt vaik­ka ratikkakaista toimii, ja tekee mielestään käytän­nöl­lisiä kor­jauk­sia suun­nitelmi­in. Sama jut­tu fil­larei­den kanssa.

  43. Daniel Fed­er­ley: Meilah­den­tieltä Tukhol­mankadulle hom­ma on han­kalampi. Paikalle on tehty ja hyväksyt­ty katusu­un­nitel­ma, jos­sa kat­u­aluet­ta leven­netään ja sinne tulee pyörätie, jalka­käytävä ja muis­taak­seni puurivi. Jät­tämäl­lä puut istut­ta­mat­ta saata­neen tilaa bus­sikaistalle. Mut­ta bus­sikaista pitäisi sijoit­taa taval­lis­es­ta poikkeavasti, sil­lä bus­sithan kään­tyvät Tukhol­mankadulle. Vai ohjataanko val­oil­la kuten Porkkalankadulla?

    Joukkoli­iken­teen ja tilankäytön kannal­ta toki ideeli olisi ett Tukhol­mankadun läpi­a­jon sulk­isi autoil­ta, tossa kävisi sit­ten niin että ne samat auto­ja ajaisi enm­män Paciuk­senkatu — Linnnankoskenkatu reit­tiä eli lisää liiken­net­tä sinne. Toisaal­ta Töölön­tullis­sa liikenne vähenisi ja Man­sku vetäisi parem­min autoillekin kun ris­teävä liikenne Töölön­tullis­sa vähenisi. En tiedä olisiko hyvä vai huono jut­tu kokonaisuudessaan.

    Isom­min, minus­ta niin että Turun­väylän liikenne ohjataan Man­skulle. Kallio­raken­nus­te­ol­li­sista syistä ja autop­uolueen lep­yt­telemisek­si jotain putkea joutuu kuitenkin poraa­maan, niin tehdään sit­ten jostain Tal­in­ran­nan kohdil­ta tun­neli Turun­väylä — Pasi­lan­väylä ilman liit­tymiä, ja ohjataan autoli­ikenne sinne. Ja vas­taavasti muu­ten­taan Turun­väylän alku kaduk­si taloi­neen, ja tehdään Huopalah­den­tie — Paciuk­senkatu — Tukhol­mankatu ihan jonkun muun kuin autoli­iken­teen ehdoil­la, malli­in Munkan Puis­totie. Niin kuin Saari­nen ne piirsi.

  44. Osmo Soin­in­vaara: Mut­ta jos autopaikas­ta on hyö­tyä vain kymme­nen tuhan­nen euron ver­ran, mitä järkeä on pakko­rak­en­taa niitä 50 000 eurolla?

    Tähän kuitenkin sel­l­ainen kom­ment­ti, että autopaikan kovin alhainen markki­nahin­ta johtuu lähin­nä siitä, että kaupun­ki itse kil­pailee näi­den autopaikko­jen kanssa tar­joa­mal­la edullista tai ilmaista kadunvarsipysäköintiä.

    Lisäk­si olen aika häm­mästynyt, jos keskus­ta-alueen asuin­talos­sa ole­van auto­hal­li­paikan hin­ta olisi vain 10 000 euroa. Jos­sain Haa­gas­sakin — jos­sa on riit­tävästi ilmaista kadun­var­si­ti­laa — hin­tapyyn­nöt ovat yli 20 000 euroa.

    Kun kat­se­lee Oikotieltä myytäviä auto­hal­li- ja ‑tal­li­paikko­ja Helsingis­sä oikeasti han­kalam­mil­ta park­keer­ausalueil­ta, hin­tapyyn­nöt ovat tuol­la 50 000 euron nurkil­la. Sitä en kyl­lä tiedä, kuin­ka mon­ta autopaikkaa esimerkik­si Punavuores­sa tai Kallios­sa on per autolli­nen, kun las­ke­taan kadun­var­si­park­ki mukaan.

    Ja siis edelleenkin kan­natan sitä, että markki­noiden pitäisi saa­da päät­tää. Huo­mau­tan kuitenkin, että kaupungilla on hyvin keskeinen rooli tässäkin hinnanmuodostuksessa.

    1. Markki­noi­ta ei saa tas­apain­oon mil­lään, jos kil­pail­i­jana on ilmainen asukaspysäköinti.
      Mut­ta jos ajatel­laan Vaikka­pa Jätk­iäsaar­ta, jos­sa ilmas­ta kadun­var­sipysäköin­tiä ei ole ja jos­sa autopaikan raken­nuskus­tan­nuk­set ovat noin 50 000 kap­paleelta. Mikä olisi markki­nahin­ta? Nyt men­nään arvauk­sen puolelle, mut­ta arvaus osoit­taa kuiten kin peri­aat­teen, jol­lan hin­nan ja määrän tulisi muodostua.

      Jos autopaikko­ja tehdään 100 paikkaa / tuhat asun­toa, tuo 50 000 euroa on var­maankin lähel­lä markki­nahin­taa. Sil­lä hin­nal­la autopaikko­ja menisi kau­pak­si suun­nilleen niin paljon kuin niitä on. Mut­ta kun kaa­va vaatii 650 autopaikkaa tuhat­ta asun­toa kohden, markki­nahin­ta lie­nee jos­sain 10 000 euron paikkeilla.
      Minus­ta pitäisi antaa markki­noiden määrätä ja tehdä autopaikko­ja niin palon mut­ta vain niin paljon, kuin niille on halukkai­ta osta­jia ilman veron­mak­sajien subventiota.

      Kaupun­ki omis­taa Jätk­iäsaa­res­sa kaiken maan. Sik­si autopaikko­jen ylimääräiset kus­tan­nuk­set koitu­vat kaupun­gin mak­set­tavak­si alem­pana maan hin­tana. Vain Hitas-asun­to­jen osalta voidaan olet­taa, että autopåaikat koitu­vat asukkaid­cen riesaksi.

  45. Timo Kan­to­la:
    Reit­il­lä Tukhol­mankatu-Paciuk­senkatu-Huopalah­den­tie voitaisi­in oikean­puolim­maiset kai­stat vara­ta joukkoli­iken­nekaistoik­si. HSL:n lin­jo­ja Paciuk­senkaaren pysäkil­lä pysähtyy reilut 50 / tun­ti. Lisäk­si kaisto­ja käyt­täi­sivät pikavuorobus­sit Turun ja Porin suun­ti­in sekä suuri määrä vakiovuoro­ja mm. Loh­jalle, Num­me­laan ym. Myös tak­sit käyt­täi­sivät tuo­ta kaistaa. Tuo määrä busse­ja ei voi käyt­tää ratikkakaistaa, vaan niille on jär­jestetävä oma kaista samoin kuin muil­lakin kaupun­gin ulos­menokaduil­la kuten Man­ner­heim­intie, Mäkelänkatu ja Hämeenkatu.

    Em. bus­sikai­stat voisi toteut­taa vaik­ka heti.

    On tot­ta, että myös nuo kaukoli­iken­teen bus­sit tarvit­se­vat esteet­tömän kulun, eli nekin tarvit­se­vat bussikaistat.

    Itse vaan näen ajo­radan oikeaan reunaan toteutetut bus­sikai­stat hie­man ongel­mallisi­na. Nykyti­lanteessa, vaik­ka ne ovat ympärivuorokautisia, niiden valvon­ta on todel­la olema­ton­ta ja niitä käytet­tään jatku­vasti väärin. Lisäk­si oikealle kään­tyvät ajoneu­vot, nehän saa­vat käyt­tää niitä aivan lail­lis­es­ti ko. karkoituk­seen, tukki­vat risteysalueet, estäen myös busse­ja etenemästä. 

    Oheessa kuva ko. tilanteesta Pitkäl­läsil­lal­la Hakaniemen suun­taan; mikä merk­i­tys bus­sikaistal­la ja sen liiken­nemerkil­lä on tässä kohdin, kun sitä ei voi käyt­tää, kuten on suunniteltu?

    https://fbcdn-sphotos-c‑a.akamaihd.net/hphotos-ak-snc7/s720x720/405454_10151102739278320_1813402702_n.jpg

    Timo Kan­to­la: tähtäimel­lä voisi Huopalah­den­tielle tehdä raiti­otiekiskot ja kak­si uut­ta lin­jaa. Toinen päät­ty­isi Munkkivuoreen kor­vat­en lin­jan 18 ja toinen jatkuisi Pitäjämäen­tielle ja sieltä Jok­eri-ratikan kisko­ja Lep­pä­vaaraan. Lin­jat 14 ja tulisi hoidet­tua raitio­vaunul­la ja lin­ja 39 voisi päät­tyä Pitäjän­mäelle, mis­sä on vai­h­toy­hteys junaan ja raitiovaunuun.

    Tämä olisi ilman­muu­ta se pitem­män tähtäi­men ratkaisu. Nyt on kuitenkin kek­sit­tävä jotain Paciuk­senkadun bus­sili­iken­teen suju­voit­tamisek­si kun sitä ei vielä ole.

  46. Eikö Paciuksenkadun/Tukholmankadun kumipyöräli­iken­ten määrää voisi vähen­tää, ja ongelmia ratkaista pois­ta­mal­la busse­ja kyseiseltä tienpätkältä.

    Esim siirtämäl­lä ykköstien suun­nan kaukobus­sit kulke­maan Län­siväylää Kamp­pi­in. Google mapsin mukaan reit­ti on jopa nopeampi.

    Jäl­jelle jäävistä dösistä suurin osa (14/18/58) olisi sit­ten jo nyt järkev­in­tä muut­taa raiteille. Kaik­ki voit­taisi­vat, jopa henkilöau­toille tulisi lisää tilaa, kun ei olisi niin paljon busse­ja hidastelemassa.

  47. Ris­to Vor­mala:
    Mites sit­ten niin, että ratikat ja bus­sit ajaisi­vat yhteisiä ajoväyliään, mut­ta pysäk­it oli­si­vat eril­lään? Toisin­sa­noen bus­sipysäk­ki olisi aina ratikkapysäkin oikeal­la puolel­la eril­lisel­lä, omas­sa pysäkki­taskus­saan. Täl­lais­es­ta ratkais­us­ta näin usei­ta esimerkke­jä Göteborgissa.

    Oheessa kuva täl­lais­es­ta ratkais­us­ta Göte­bor­gis­sa pysäkil­lä Redbergsgatan:

    https://www.facebook.com/media/set/?set=a.10151101908548320.458328.729398319&type=3

  48. Daniel Fed­er­ley: Niin, sanopa se. Tuo onkin kaupun­gin ain­oa osu­us, jos­sa ratik­ka on sään­nön­mukaises­ti nopeampi kuin bus­si. Tok­i­han tässäkin täy­tyy hoitaa asia niin, että bus­si on nopeampi kuin ratik­ka. Sil­lä tavoin bus­si- ja ratikka­matkus­ta­jat ovat sit­ten sama­nar­voisia. Vai miten se oikein meni?

    Mut­ta ei tätä kan­na­ta turhaan paisutel­la. Paciuk­senkadul­la oikeas­t­aan vain Munkkiniemen sil­ta on pullonkaula.

    Ensin suun­ta Munkkiniemeen: Tukhol­mankadun risteyk­ses­tä Meilah­den­tielle voidaan muut­taa oikea kaista bus­sikaistak­si. Tuo osu­us ei ole ruuhkainen, ruuhkat ovat eteläm­pänä. Jos yhden kaistan muut­ta­mi­nen bus­sikaistak­si ruuhkaut­taa mäen, niin ruuhkaut­takoon sit­ten. Nyt kuitenkin tilanne on se, että vasen kaista, Munkkaan ja Kuu­sisaa­reen johta­va, on selkeäl­lä vajaakäytöl­lä kun pää­su­un­ta on Huopalah­den­tielle ja Turun­väylälle päin. Merk­it­semäl­lä oikea kaista bus­sikaistak­si jae­taan kuor­mi­tus­ta tasaisemmaksi.

    Meilah­den­tieltä sil­lalle tilaa on yllin kyllin, ote­taan viherkaista pois ja tarvit­taes­sa kaven­netaan lev­eitä kaisto­ja kapeam­mik­si. Se rauhoit­taa ajonopeuk­si­akin, tässähän KSV las­ki nopeu­den 50:een jo vuosia sit­ten ja eiköhän koh­ta laske 40:eenkin. Olisi­han se kiva samal­la päivit­tää liiken­neym­päristöäkin niin, että joku nou­dat­taisikin noi­ta rajoituksia.

    Suun­ta kaupunki­in: sil­lal­ta Meilah­den­tielle voidaan lev­en­tää kat­ua, jos tarpeen. Pusikkoa pois ja käve­ly- sekä pyörätie vähän kauem­mas. Ei tuo hal­paa lystiä ole, mut­ta jos pitää bus­sikaista saa­da, niin kai siihen ollaan valmi­ita vähän satsaamaankin.

    Meilah­den­tieltä Tukhol­mankadulle hom­ma on han­kalampi. Paikalle on tehty ja hyväksyt­ty katusu­un­nitel­ma, jos­sa kat­u­aluet­ta leven­netään ja sinne tulee pyörätie, jalka­käytävä ja muis­taak­seni puurivi. Jät­tämäl­lä puut istut­ta­mat­ta saata­neen tilaa bus­sikaistalle. Mut­ta bus­sikaista pitäisi sijoit­taa taval­lis­es­ta poikkeavasti, sil­lä bus­sithan kään­tyvät Tukhol­mankadulle. Vai ohjataanko val­oil­la kuten Porkkalankadulla?

    Munkkiniemen sil­las­ta muis­te­len jotain sel­l­aista, että se oli tarkoi­tus 1990-luvun lop­pupuolel­la perusko­r­ja­ta tai uud­is­taa, mut­ta tästä olisi aiheutunut aikamoi­set hai­tat liiken­teelle ja siitä luovut­ti­in. Mikä mah­taa olla sil­lan kun­to nyt 15 vuot­ta myöhem­min, tuskin ainakaan parem­pi kuin sil­loin? Varsi­nainen sil­tao­su­ushan ei ole kovin pitkä, pengertä siinä on suurin osa. Jos bus­sit ovat oikeasti KSV:lle tärkeitä, niin sit­ten se pistää rahaa pala­maan ja lev­en­tää sil­taa. Samaan syssyyn sit­ten se Paciuk­senkadun alikulkukin voidaan toteuttaa.

    Mie­lenki­in­toista nähdä, aikooko KSV men­nä siitä mis­tä aita on matal­in ja ehdot­taa vaan BUS-maalauk­sia, vai aio­taanko ihan oikeasti tehdäkin jotain.

    Todel­li­nen ongel­ma on Tukhol­mankatu, jon­ka jalka­käytävil­lä on täl­lä het­kel­lä vilkas pyöräli­ikenne ja jon­ka raitio­vaunukaista on ääret­tömän kapea. Sinne tarvit­taisi­in raitio­vaunuille 0,8 m lisää tilaa, pyörille 3,5 m uut­ta tilaa ja kai sit­ten bus­seille 7 m lisää tilaa. Ei onnis­tu ilman taikuria. Voisiko Tukhol­mankadun autoli­iken­teen saa­da jotenkin siir­tymään Paciuksenkadulle? 

    Tämä olisi varsin ok ratkaisu, myös kauko- ja vakiovuoroli­iken­net­tä ajatellen. Nekin voitaisi­in varus­taa lait­teil­la, jot­ka anta­vat niille liikennevaloetuudet. 

    Tuo­ta voisi vielä kehit­tää niin, että bus­sikaistan kään­tyessä Paciuk­senkadul­ta Huopalah­den­tielle sen kaista olisi erotet­tu kokon­aan muus­ta risteyk­ses­tä ja siitä voisi­vat bus­sit kään­tyä ilman, että niiden tarvit­sisi odot­taa val­ois­sa ollenkaan.

    Tässä kuvas­sa hie­man ideaani (kuvan katu on toki pien­imuo­toisem­pi kuin Paciuk­senkadun ja Huopalah­den­tien risteys); koko muu risteys on kuva vasem­man reunan ulkop­uolel­la ja pysäkkialue on kokon­aan oma katualueensa. 

    https://www.facebook.com/photo.php?fbid=10151102788303320&set=a.10151101908548320.458328.729398319&type=3&theater

    Olen miet­tinyt, että yksi val­oristeyk­sis­sä bussien kään­tymistä (eteenkin vasem­malle) nopeut­ta­va tek­i­jä voisi olla, että niille olisi erilli­nen vasem­malle kään­tymisen sal­li­va valo, jol­loin ne pää­si­sivät nopeasti muun ryh­mit­tyneen liiken­teen ohi. Voisi­vat siis kään­tyä äärim­mäisenä oikeal­la ole­val­ta bus­sikaistal­ta muun risteyk­sen ohi vasem­malle. Niiden val­oe­tu­us kestäisi vain sen pienen het­ken kun bus­si sen tarvit­see. Mieleeni tulee usei­ta paikko­ja, jois­sa tätä voisi soveltaa.

  49. Daniel Fed­er­ley: Olenko nyt liian pes­simisti? Mitä hyvää HSL on saanut aikaan nimeno­maan stadilaisille?

    74:lla pääsee nyt IKEAaan! Mal­mi-Tapani­la-Puis­to­la alueen avier­obu­umia odotellessa.

  50. Kuto­ja:
    Eikö Paciuksenkadun/Tukholmankadun kumipyöräli­iken­ten määrää voisi vähen­tää, ja ongelmia ratkaista pois­ta­mal­la busse­ja kyseiseltä tienpätkältä.

    Esim siirtämäl­lä ykköstien suun­nan kaukobus­sit kulke­maan Län­siväylää Kamp­pi­in. Google mapsin mukaan reit­ti on jopa nopeampi.

    Jäl­jelle jäävistä dösistä suurin osa (14/18/58) olisi sit­ten jo nyt järkev­in­tä muut­taa raiteille. Kaik­ki voit­taisi­vat, jopa henkilöau­toille tulisi lisää tilaa, kun ei olisi niin paljon busse­ja hidastelemassa.

    Tuo­ta kan­nat­taisi tosis­saan tutkia. 

    Nopein reit­ti matkat­taes­sa Kamp­ista ykköstielle kohti länt­tä kul­kee län­siväylää ja kehä kakkos­ta. Eli kaik­ki Turun suun­nan ja län­tisen Uuden­maan bus­sit voisi siirtää tuonne. Paljonko­han noi­ta busse­ja yhteen­sä on?

    Suo­ra yhteys län­tiseen Helsinki­in jäisi kyl­lä pois, mut­ta toisaal­ta tilalle tulisi eteläi­nen Espoo ja liityn­tä metroon.

  51. Eikös bus­si 18 lopetet­tu Krunikas­ta sen takia pääasi­as­sa, etteise pysynyt aikataulus­sa (ja ei ollut “tarpeek­si” mstkus­ta­jia)? Nyt a) hesarista saa lukea munkkivuore­lai­sista, jot­ka ovat yllät­tyneitä suo­ran bus­sil­in­jan menet­tämis­es­tä rautatiease­malle ja b) tääl­lä aikataulun heit­tämis­es­tä Paciuk­senka­ful­la. Eiköhän ole aika lopet­taa tuol­laiset myöhästelevät lin­jat kokon­aan (vit­sikö? Kuten koko touhu?)?

  52. Ja muuten… Kun se uusi Laa­jasa­lon ratikkalin­ja joskus 30 vuo­den päästä saadaan, niin voisiko se kulke pääosin tuo­ta van­haa 18 reittiä?

  53. “Alue para­nee aivan olen­nais­es­ti. Ranta tulee yleiseen käyt­töön. Tilaa on myös rav­in­toloille, jos joku sel­l­aisen halu­aa rak­en­taa, mut­ta erik­seen rav­in­to­lak­si kaavoitet­tu tila ote­taan asuinalueen asun­to­jen käyttöön.”

    Olin aikoinani aivan innois­sani tästä kaa­va-alueesta. Eri­tyis­es­ti siitä että alueen karheus säi­lyy ja paikkaan saadaan lisää toimin­nal­lisu­ut­ta, jol­la on yhteys rantaan. No nyt näyt­tää siltä että arkire­al­is­mi yksi­ty­istää paikan mak­sukyky­isille asukkaille (Skan­s­ka rak­en­taa asuin­taloi­hin vain vapaara­hoit­teisia kak­sioi­ta, voi vain arva­ta ylit­tyykö neliöhin­nas­sa kymp­pi­ton­ni vai ei.) ja kaupunki­laiset menet­tävät yhtey­sen paikan kun Nos­turi poistuu.

    miten tässä taas näin käy?

    Rav­in­to­la on koko paikan juju. Ensim­mäiset ker­rokset pitää lait­taa elävään käyttöön!

    Sama tois­tui Itämerenkadun var­res­sa kun Nokia rak­en­si toim­i­talon­sa. Siel­lä muis­tiku­vani mukaan kaa­va sen­tään olisi edel­lyt­tänyt ensim­mäis­ten ker­rosten hal­ki kulke­vaa käve­lykat­ua. Nokia ei sitä halun­nut ja raken­nus sul­jet­ti­in ulkop­uolisil­ta. Mah­dol­lisu­us tämän kujan­teen avaamiseen kyl­lä raken­net­ti­in, mut­ta vieläkään ei mitään siihen viit­taavaakaan tai­da olla näköpiirissä.

    Telakkaran­taankin SAA rak­en­taa ravintolan…

  54. Nokia ei sitä halun­nut ja raken­nus sul­jet­ti­in ulkop­uolisil­ta. Mah­dol­lisu­us tämän kujan­teen avaamiseen kyl­lä raken­net­ti­in, mut­ta vieläkään ei mitään siihen viit­taavaakaan tai­da olla näköpiirissä.

    Miten näitä pörssikursse­ja nyt tulk­it­see… Nokial­ta lie­nee vapau­tu­mas­sa toim­i­tilo­ja aika reip­paaseen tahti­in. Siitä olen aivan samaa mieltä, että Nokian talo Ruo­ho­lahdessa on aivan liian ump­inainen loo­ta. Katu­ta­soon pitäisi saa­da selvästi lisää kadulle avau­tu­via liiketiloja.

  55. Näin toteutetaan tehokas bus­siväylä, joka on eril­lään muus­ta liiken­teestä ja jol­la on 0‑viiveiset liiken­neval­oe­tu­udet. Ja tuo­ta etu­ut­ta tarvi­taan vain sik­si het­kek­si (pari sekun­tia) kun bus­si on ris­teävän liiken­teen kohdalla:

    http://youtu.be/8fi-P5HXRak

    Huo­matkaa, että ko. katu lie­nee alun­perin ollut nelikaistainen, jos­sa on ollut kak­si kaistaa kumpaankin suun­taan. Nyt katu­ti­la on jaet­tu kah­tia ja siinä on bus­siväylä ja nor­maali katu muulle liiken­teelle omi­na väylinään. Olisiko tämänkaltainen ratkaisu tarpeek­si radikaalia myös Helsin­gin bus­sili­iken­teen nopeuttamiselle?

  56. Vielä hie­man bus­sikaistoista ja niiden eroista kun ne suun­nitel­laan kunnolla:

    http://www2.trafikkontoret.goteborg.se/resourcelibrary/BussgataOvreHusar_LinneplNordenskioldWeb.jpg

    Tässä bus­sikaistan suun­nit­telua Göte­bor­gista. Ko. kaista kul­kee val­taväylän keskel­lä (myös pysäk­it ovat väylän keskel­lä) ja muu liikenne sen reunoil­la. Liiken­neympyrät ja muut ristey­se­le­men­tit ohite­taan niiden läpi men­emäl­lä, jol­loin muu liikenne sul­je­taan sik­si pienek­si het­kek­si kun bus­si tarvit­see etuutensa. 

    Raiti­otie on kokon­aan oma ele­ment­tin­sä, oma­l­la rat­apenkallaan eikä ole kos­ke­tuk­sis­sa muun liiken­teen kanssa. Näi­nollen bus­sikaista on voitu toteut­taa katu­ti­lan keskelle, kuten se vaikka­pa meil­lä Helsingis­sä olisi raitiotienä. 

    Meil­lä bus­sikaista on vain ajo­radan yksi kaista, jos­sa muu liikenne häir­it­see sen toim­intaa tarpeet­tomasti alinomaa. 

    Se, mitä kaipaan on liiken­teen ja eri kulku­muo­to­jen tarvit­se­man tilan kokon­ais­val­taista suun­nit­telua ja tote­tut­tamista. Ei vain katu, jon­ka keskelle raken­netaan liian kapea väylä raiti­otielle, jos­sa on aina joku sen esteet­tömän kulun tiel­lä (kuten nyt vaikka­pa Ruo­ho­lahdessa, jos­sa bus­sit ja ratik­ka 9 kol­hi­vat jatku­vasti toisi­aan, kun ei ole tajut­tu niiden tarvit­se­maa peli­v­araa kadul­la). Tai, että bus­sikaista tote­tute­taan automaat­tis­es­ti kadun oikeaan laitaan, miet­timät­tä sen tarkem­min sen toimivuutta. 

    Tuon piir­roksen kaltainen bus­sikaista ei esimerkik­si tarvitse sen kum­mem­paa valvon­taa, kun se on toteutet­tu niin, ettei siitä ole hyö­tyä muulle liiken­teelle. Ei tule houku­tus­ta tai edes tarvet­ta ajaa sitä henkilöau­tol­la. Lisäk­si sen toteu­tus takaa sen, että mah­dolli­nen luva­ton käyt­tö on hel­posti havait­tavis­sa ja heräät­tää huomio­ta. Helsin­gin alueel­la kukaan ei kiin­nitä huomio­ta bus­sikaistal­la ajavaan henkilöau­toon, kos­ka kaistan luvat­toman käytön lisäk­si, sitä tarvi­taan myös mm. oikealle kään­tymiseen sekä ton­tille ajoon, aivan lail­lis­es­ti. Lisäk­si meil­lä bus­sikaistal­la ajo (vaikka­pa Man­skul­la) todel­la hyödyt­tää ja nopeut­taa, joten houku­tus sen luvat­tomaan käyt­töön on suuri. 

    Se, mitä peräänku­u­lu­tan, on eri liiken­nemuo­to­jen tarvit­semien väylien parem­paa aja­tus­ta ja suun­nit­telua. Kun ne eivät ole tarpeet­tomasti tois­t­en­sa tiel­lä, ei kon­flik­te­jakaan tule niin helposti.

    1. Barcelonas­sa bus­sikai­stat on toteutet­tu kuin Helsingis­sä, mut­ta toimi­vat eri­no­mais­es­ti, eikä niil­lä näy auto­ja. Seli­tys on siinä, että jokaises­sa bus­sis­sa on kamera.

  57. Ai niin. Kun ker­ran bus­sil­in­joista puhutaan, mil­loin­ka HSL:n sivuille saataisi­in kart­tanäyt­tö mis­sä kar­tan liikut­ta­mi­nen toimisi simp­pelisti hiirellä kiin­ni tart­tumal­la ja kart­taa liikut­ta­mal­la? Mis­sä muual­la kuin museossa näkee enää nuolinäp­päimil­lä liikute­tavaa karttaa?

    1. Käytin juuri Reit­tiopas­ta ja kyl­lä siinä kart­ta toi­mi kiin­ni tart­tumal­la. Halutes­saan saat­toi käyt­tää myös niitä nuolia.

  58. antti:
    Ai niin. Kun ker­ran bus­sil­in­joista puhutaan, mil­loin­ka HSL:n sivuille saataisi­in kart­tanäyt­tö mis­sä kar­tan liikut­ta­mi­nen toimisi simp­pelisti hiirellä kiin­ni tart­tumal­la ja kart­taa liikut­ta­mal­la? Mis­sä muual­la kuin museossa näkee enää nuolinäp­päimil­lä liikute­tavaa karttaa?

    Osmo Soin­in­vaara:
    Käytin juuri Reit­tiopas­ta ja kyl­lä siinä kart­ta toi­mi kiin­ni tart­tumal­la. Halutes­saan saat­toi käyt­tää myös niitä nuolia.

    Antti viitan­nee Lin­jaop­paaseen, joka toimii edelleen Reit­tiop­paan van­hal­la käyt­töli­it­tymäl­lä. Sinän­sä nuo aikataulu­palvelu­jen käyt­töli­it­tymät kan­nat­taisi ker­ral­la uud­is­taa nykyaikaan. Nyt linki­tyk­siä sivu­jen välil­lä ei ole yhtään niin kätevästi kuin voisi olla. Ja mobi­il­inäkymä (ei siis mikään ladat­ta­va sovel­lus) kaik­ista saman tien. (Kuka tie vaik­ka jos­sain välis­sä innos­tu­isin piirtelemään mockupin…)

  59. (Offtopic, mut­ta kun blo­gin pitäjäl­lä on kytkök­sen­sä HSL:ään:)

    Kar­toista kun puhutaan, niin HSL:llä on aika jän­nästi ilmoitet­tu paperikar­toista sivuillaan:

    “Joukkoli­iken­nekart­ta julka­istaan vuosit­tain syksyl­lä. Kar­tas­sa on kuvat­tu kaikkien Espoon ja Van­taan sisäis­ten lin­jo­jen sekä seu­tulin­jo­jen reitit kar­tan julka­isua­janko­hdan mukaisi­na. Kart­to­ja saa mak­sut­ta palvelupisteistä.”

    Tek­sti on var­maankin YTV:n ajal­ta, kun Helsinkiä ei suvai­ta ilmoit­taa ollenkaan. Mut­ta ylläri­bonuk­se­na sivun alalaidas­ta kuitenkin löy­tyy link­ki Helsin­gin pdf-karttoihin.

    Mut­ta mik­sei sit­ten Espoon ja Van­taan kart­to­ja voi myös julka­ista pdf:nä? Ja englan­ninkielisel­lä sivul­la ei ole pdf-kart­to­ja ollenkaan.

    Pieniä asioi­ta, mut­ta silti ihan laadukkaan viestin­nän perusasioita.

  60. Osmo Soin­in­vaara:
    Barcelonas­sa bus­sikai­stat on toteutet­tu kuin Helsingis­sä, mut­ta toimi­vat eri­no­mais­es­ti, eikä niil­lä näy auto­ja. Seli­tys on siinä, että jokaises­sa bus­sis­sa on kamera.

    Kyl­lä minä näen, että Barcelo­nankin bus­sikaisto­jen toteu­tus on radikaalia ver­rat­tuna Helsinkiin:

    http://farm8.staticflickr.com/7183/6886375510_14cebe70f9_z.jpg

    http://www.flickr.com/photos/andynash/6886348580/

    Täysin oma väylä näkyy ainakin nois­sa kuvissa.

  61. OS:

    Alue para­nee aivan olen­nais­es­ti. Ranta tulee yleiseen käyt­töön. Tilaa on myös rav­in­toloille, jos joku sel­l­aisen halu­aa rak­en­taa, mut­ta erik­seen rav­in­to­lak­si kaavoitet­tu tila ote­taan asuinalueen asun­to­jen käyttöön. 

    Niin, tätä voi muis­tel­la juodessaan kahveet Vuosaaren Cir­rus- tornin kat­tokahvi­las­sa. Eiku.

  62. (Lähetän tämän vielä ker­ran ja halusin kom­men­toi­da seuraavasti)

    Osmo Soin­in­vaara:
    HSL:n hal­li­tus on lähdössä Göte­borgi­in opintomatkalle… 

    Tiedos­sa on ja toiv­ot­tavasti “onkeenne” jää jotain tuli­aisia. Isän­tänne Väst­trafikhan (vas­taa HSL:ää) esit­telee teille mm. allaol­e­vaa suur­ta hanketta:

    http://www.trafikverket.se/Privat/I‑ditt-lan/Vastra-gotaland/Vastsvenska-paketet/

    http://www.goteborg.se/wps/portal/vastsvenskapaketet

  63. (kokeilen vielä ker­ran lähet­tää kom­ment­ti­ni tähän)

    Osmo Soin­in­vaara:
    HSL:n hal­li­tus on lähdössä Göte­borgi­in opintomatkalle… 

    Tiedos­sa on ja toiv­ot­tavasti “opitte” jotain matkallanne. Esimerkik­si suurhankkeesta nimeltä “Västsven­s­ka paketet”.

    Hyvää matkaa; odotan raporttia.

  64. tpyy­lu­o­ma: Munkkivuoren ratik­ka. Sitä odotellessa:
    Bus­sikai­stat Paciuk­senkadulle ja Huopalah­den­tielle. Tukhol­mankadulle ehkä ei, on tilan puoles­ta vaikea. Voisi tehdä niin että bus­seille on erilli­nen kään­tyvä kaista Har­ta­manin ja Paciuk­senkadul­la, jon­ka valo vai­h­tuu hie­man nopeam­min että ne pää­sevät ekana Tukholmankadulle.
    Paciuk­senkadun kai­stat voisi muuten olla vasem­mal­la puolel­la ja pysäk­it samal­la kohtaa kuin ratikkapysäk­it, kos­ka vaihdot.

    Tukhol­mankatu voitaisi­in muut­taa joukkoli­iken­nekaduk­si välil­lä Paciuk­senkatu — Haar­ta­man­ninkatu. Muitakin enem­män tai vähem­män radikaale­ja ratkaisu­ja tarvi­taan mm 0‑Jokerin reitin perkaamiseksi.

  65. Ris­to Vor­mala: Kyl­lä minä näen, että Barcelo­nankin bus­sikaisto­jen toteu­tus on radikaalia ver­rat­tuna Helsinkiin:

    http://farm8.staticflickr.com/7183/6886375510_14cebe70f9_z.jpg

    http://www.flickr.com/photos/andynash/6886348580/

    Täysin oma väylä näkyy ainakin nois­sa kuvissa. 

    Kuvis­sa näkyvä Pas­seig de Colomil­la poikkeus. Mui­ta saman­laisia ei ole Barcelonas­sa mon­taa, ei ehkä yhtään.

    Aainakin Ron­da de la Uni­ver­si­tatil­la on muuten use­ampi bus­sikaista samaan suun­taan. Ja toisin kuin Suomes­sa, Barcelonas­sa ei saa pyöräil­lä bussikaistoilla.

  66. Ris­to Vor­mala: Se, mitä peräänku­u­lu­tan, on eri liiken­nemuo­to­jen tarvit­semien väylien parem­paa aja­tus­ta ja suun­nit­telua. Kun ne eivät ole tarpeet­tomasti tois­t­en­sa tiel­lä, ei kon­flik­te­jakaan tule niin helposti.

    Ei tästä var­maan kukaan eri mieltä ole, mä vaan näen sen niin että jos samaan katukuilu­un pitäisi tunkea kun­nol­lisen levyiset jalka­käytävät, fillari‑, auto‑, bus­si- ja ratikkai­stat, niin ei nyt vaan mah­du. Helsingis­sä tätä ratko­taan yleen­sä sovit­teluhengessä niin että tunge­taan vaan jotenkin, tuos­ta kär­sii varsinkin jalka­käytävä ja ratik­ka; kyl­lä sitä kapeaa jalka­käytävääkin mah­tuu kävelemään, se on vaan tym­peätä kaupunki­ti­laa, ja ratik­ka taas on/off kulkuneu­vo joka joko kul­kee hyvin tai ei liiku. Pitäisi tehdä valintoja.

  67. Niin, Paciuk­senkadun “ongel­mana” on se, että se on yksi län­sisu­un­nan keskeisiä sisään­tuloväyliä. Kun­pa sen asian voisi ratkaista jotenkin, vaik­ka sit­ten tun­neli­ratkaisul­la jos­sain vaiheessa.

    Toinen asia jota peräänku­u­lu­tan, on kun­nol­liset bus­sikadut ja ‑väylät, jol­laisia Helsin­gin alueel­la on vas­ta Oulunkylän ja Viikin väli­nen Jok­eri-bussin väylä.

  68. Ris­to Vor­mala: Huo­matkaa, että ko. katu lie­nee alun­perin ollut nelikaistainen, jos­sa on ollut kak­si kaistaa kumpaankin suun­taan. Nyt katu­ti­la on jaet­tu kah­tia ja siinä on bus­siväylä ja nor­maali katu muulle liiken­teelle omi­na väylinään.

    Olen pidem­pään miet­tinyt voisiko täl­laisel­la ratkaisul­la mah­dut­taa Hämeen­tielle pyöräti­et Hakaniemestä Kurvi­in. Nopea bus­si­a­jo­ra­ta, kapeam­mat “taval­lisen liiken­teen” kai­stat omana ajoratanaan.

Vastaa käyttäjälle Osmo Soininvaara Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.