Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.8.2012

15.8.2012 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu, _ 

Lautakunta oli vähän kesäterässä ja siksi paljon asioita jäi pöydälle. Erityisesti minä olin kesäterässä, koska nettiyhteyteni ei ollut toiminut enkä ollut voinut kunnolla valmistautua.

Telakkarannan asemakaava

Pantiin pöydälle peräti pariksi viikoksi Vasemmistoliiton pyynnöstä. Tähän liittyy myös kulttuuripolitiikkaa, sillä Elmun tilat ovat alueella ja ne pitäisi taas siirtää uuteen rakennukseen.  Aika paljon on rahaa palanut vanhan, nyt purettavaksi kaavaillun kunnostamiseen. Helsingin päätöksenteon siiloutuminen näkyy tässä hyvin. Me emme voi kaavalla taata tiloja Elmulle, vaikka kuinka haluaisimme, koska joku toinen päättää tilojen käytöstä. Asiat olisivat paremmin, jos siirtyisimme kaupunginhallituksessa ministerimalliin. Kaupunginhallitus koostuisi tärkeimpien lautakuntien puheenjohtajista.

Alue paranee aivan olennaisesti. Ranta tulee yleiseen käyttöön. Tilaa on myös ravintoloille, jos joku sellaisen haluaa rakentaa, mutta erikseen ravintolaksi kaavoitettu tila otetaan asuinalueen asuntojen käyttöön.

Alueelle tulee 310 pysäköintipaikkaa ehkä jopa kolmeen kerrokseen kannen alle. Ovat kuulemma erityisen kalliita, ehkä siksi, että joudutaan menemään meren pinnan alapuolelle. Jos erityisen kallis on 50 000 euroa kappaleelta, kyse on yli 15 miljoonan euron investoinnista.  Se ei kuulemma tule kenenkään maksettavaksi, koska asunnot myydään joka tapauksessa markkinahinnalla. Joku sen tietysti maksaa. Pysäköintivelvoite kapitalisoituu maan hintaan. Kaupunki maksaa siltä osin kuin kaupunki omistaa maan ja yksityinen maanomistaja ja kaupunki yhdessä siltä osin kuin yksityinen omistaa maan ja kaupunki menettää osan arvonnousun leikkaamisesta koituvista tuloista.  Maan päältä katoaa 70 kadunvarsipaikkaa.

Kutosen ratikalle on varattu oma kaistansa. Kutonen menee siis tulevaisuudessa Hernesaareen. Mitä sanoo ratikkapuolue ratikkakaistan leveydestä: Hietalahden rannassa 6,2 m, Telakkakadulla 6,7 metriä ja Munkkisaarenkadulla 6,8 metriä. Autopuolue on jo kantansa sanonut: ratikoille ei pitäisi varata omaa kaistaa, koska se voi häiritä autoliikennettä.

Ullanlinnan ja Punavuoren kuuden tontin suojelukaava

Kaikki on paketissa paitsi, että As Oy Koivu haluaa luvan puhkaista kerrostalon katon pihanpuolelta saadakseen ullakkoasuntoon kattoikkunan. Kyse on Tehtaankadun varressa Huvilakadun päätteenä olevasta tontista. Lautakunta on tästä kerran äänestänyt äänin 5-4. En ollut silloin itse paikalla. Jos kattoikkuna ei juuri minnekään näy, siihen ei minusta pitäisi olla esteitä. Pitänee käydä katsomassa.

Esteitä voi tosin tulla esteettömyydestä, joku voisi ajatella, että ullakkorakentaminen vaatii hissiä. Taloyhtiö ei ole pyytänyt lupaa hissiin, eikä sellainen kuulemma rappuun mahdu. Tämä on kuitenkin rakennusluvan, ei kaavan asia.

Katajanokalla näitä kattoikkunoita on ullakkoasunnoille tehty paljon. Jotkut on tehty tyylikkäästi, toisissa katon muotokieltä rikotaan barbaarisesti. Jos kaavaan merkitään oikeus tehdä kattoikkuna, kaupunki menettää puheoikeuden siitä, sopiiko esitetty ratkaisu tyyliin. Kaikki, mikä ei ole kaavan vastaista, pitää hyväksyä, näytti se miltä hyvänsä. Tämä vaatisi lain muuttamista. Voisi tietysti ajatella, että asia hoidettaisiin poikkeamisluvalla, jolloin voisi nähdä ne piirustukset.

Lausunto HSL:n alustavasta taloussuunnitelmasta

Pyysin tämän pöydälle haistellakseni, onko halua alempiin tariffeihin niin, että ne myös rahoitetaan. Jos joku haluaa alempia tariffeja palvelutasosta tinkien, saa tehdä ehdotuksen itse. Helsingissä lipun hintoja nostetaan 4,3 prosenttia eli enemmän kuin naapurikunnissa, vaikka kustannukset Helsingissä nousevat hitaammin. Kustannukset nousevat hitaammin, koska nopeimmin nousevat bussiliikenteen kustannukset ja Helsingissä on ratikoita ja metro. Helsinkiläisten tariffit nousevat nopeammin, koska helsinkiläisille riittää usein kaupungin sisäinen lippu, kun taas naapurit käyttävät seutulippua. Muut kunnat haluavat pienentää seutulipun hintaa suhteessa sisäisen liikenteen hintaan. Vuoden kuluttua tämä myllertyy kunnolla, kun siirrytään vyöhykemalliin.

Lausunnossa kiinnitetään huomiota tuottavuuden nousuun. Kustannuksista 80 prosenttia on tarjouskilpailuun perustuvia liikennöintikuluja. Niihin voi vaikuttaa sujuvoittamalla joukkoliikennettä. HSL on huomauttanut, että bussien 14 ja 18 seisottaminen Paciuksenkadun ruuhkissa tulee kovin kalliiksi.

 

 

Kommentit

75 Vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.8.2012”

  1. tpyyluoma kirjoitti 15.8.2012 kello 11:26

    Jos erityisen kallis on 50 000 euroa kappaleelta, kyse on yli 15 miljoonan euron investoinnista. Se ei kuulemma tule kenenkään maksettavaksi, koska asunnot myydään joka tapauksessa markkinahinnalla.

    Keksisivät nyt uusia huonoja perusteluita, menee tylsäksi tämä, numero neljä http://tolkku.blogspot.fi/2011/09/pitaako-pysakointi-sosialisoida.html

    Ehdota kansanedustajakavereille siellä lautakunnassa, että kun rakennustalous kerran toimii näin, niin valtiontaloutta voisi tasapainoittaa parinkymmenen prosentin lisäverolla uudisrakentamisella. Ihan sama asia ja eihän se vaikuta mihinkään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Risto Vormala kirjoitti 15.8.2012 kello 11:31

    Bussiliikenne (14, 18, 39ja 58) ratikkakiskoille Paciuksenkadulla, hyvin mahtuu ajamaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. tpyyluoma kirjoitti 15.8.2012 kello 11:34

    Ratikkapuolue voisi sanoa vaikka että laitetaan tila puoliksi, siinä kapeassa kohdassa 3,30 autokaistat kummallakin puolella suuntaans ja 6,20 ratikkakaista keskellä. Toi on yhteensä 12,80, eli 6,40 leveät ratikkaista keskelle ja 3,20 leveät autokaistat viereen. Suositus ratikkalle on 7,0 ja minimi 6,4, eli just sen minimin.

    Tämä tietenkin sillä oletuksella että malliin Jätkäsaari kiskot eivät ole kaistan reunalla ja niiden välissä jotain keskikorokkeita ja ties mitä, jolloin niillä kaistoilla ei tee paljon mitään, mutta mä kuvittelisin että liikenneidiotismikin on rajallinen resurssi jota ei riitä joka paikkaan.

    Autopuolue voisi päättää että haluavatko he (a) ratikat omilla kaistoillaan pois autojen tieltä koska ratikat tukkii autoliikenteen, (b) ratikkaista autoille koska niiden rakentaminen tukkii autoliikeneen, (c) busseja ilman omia kaistoja jotka ilmeisesti nekin tukkii autoliikenteen ja nostavat joukkoliikenteen subventioita mm. siksi että ne eivät mahdu liikkumaan, mitä he vastustavat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Markku af Heurlin kirjoitti 15.8.2012 kello 11:48


    Alueelle tulee 310 pysäköintipaikkaa ehkä jopa kolmeen kerrokseen kannen alle. Ovat kuulemma erityisen kalliita, ehkä siksi, että joudutaan menemään meren pinnan alapuolelle. Jos erityisen kallis on 50 000 euroa kappaleelta, kyse on yli 15 miljoonan euron investoinnista. Se ei kuulemma tule kenenkään maksettavaksi, koska asunnot myydään joka tapauksessa markkinahinnalla. Joku sen tietysti maksaa. Pysäköintivelvoite kapitalisoituu maan hintaan.”

    Ne 70 katoava kasunvarsipaikkaa . tuntuvat oelvan joillekin punainen vaate – muuten ovat sitten arvoltaa 4.,3 Me.

    Tämä lienee sellaista tyyrinpuoleista asuinseutua, jotn yhden autopaikanhinnaksi tulee siinä 8 m2 asuntoa. – Perustelluinta on, että tietynsuuruiseen asuntoon( sanokaamme 70 m2 ja siitä yli) liitty velvollisusu lunastaa yksi autopaikkaosake. Omistaja voi sitten halutessaan vuokrata sen ulkopuoliselle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. spottu kirjoitti 15.8.2012 kello 11:54

    OS: “Alue paranee aivan olennaisesti. Ranta tulee yleiseen käyttöön. Tilaa on myös ravintoloille, jos joku sellaisen haluaa rakentaa, mutta erikseen ravintolaksi kaavoitettu tila otetaan asuinalueen asuntojen käyttöön.”

    Eli normaalin kävelykatumittakaavan sijaan rantaan tulee reilun Punavuorenkadun levyinen tyhjä tila kun rakennuksia vedetään sisämaahan päin. Ihmiset suorastaan parveilevat rantojen kivikentillä.

    On nähty liian monta kertaa meillä ja muualla: kaupunkimiljöötä suunnitellaan liian suurella katutason mittakaavalla ja yritetään jälkeenpäin täyttää kaikenmaailman pikkuhömpällä kun huomataan miten ankeita rajaamattomat aukiot ovat. Ne Hietalahdenrannan kromatut kuulat ovat kyllä kivoja mutta täytettä yhtä kaikki.

    Eipä silti, kokonaisuus on paljon parempi kuin mihin Helsingissä on viime aikoina totuttu. Esimerkiksi portaat luiskien, ramppien ja kallistusten sijaan ovat harvinaista herkkua. Ja kantakaupunkiin saadaan melkein yksi uusi umpikortteli.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Joe kirjoitti 15.8.2012 kello 13:42

    Eikös ne ratikat mene aika tarkkaan kiskoja pitkin, eli en ymmärrä miksi eri alueilla on eri levyiset kaistat. Kapein mahdollinen pitäisi riittää.

    Toinen ongelma on katujen leveys. Molemmilla puolilla on usein sekä kävely- että pyöräkaistat, sitten parkkipaikat, autokaistat, bussikaistat, ja keskellä ratikka. Kadulle tulee leveyttä kuin pahimmassa neuvostohelvetissä, eikä tila ole tehokkaassa käytössä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Osmo Soininvaara kirjoitti 15.8.2012 kello 14:34

    Ratikat tarvitsevat leveämmät kaistat lähinnä siksi, että autot eivät pysy omalla kaistallaan. Tämän näkee Mannerheimintiellä tavan takaa. Aina on joku kaheli tunkemassa peiliään ratikan eteen. Koroke olisi hyvä, mutta lumiaura taas ei pidä siitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Hannu Oskala kirjoitti 15.8.2012 kello 14:16

    Elmun konepajahalli-projektilla on oma blogikin, jossa voi katsella kuvia ja fiiliksiä tilasta:

    http://www.konepajahalli.fi/?page_id=15

    Erittäin hieno tila! Ja tuon kokoiselle salille olisi Helsingisä ihan markkinaehtoisestikin kysyntää!

    En vaan nyt ihan täysin ymmärtänyt esityslistan pohjalta että mistä kiikasti – Nosturistahan ollaan luopumassa joka tapauksessa ja eikö sieltä siirtymisen Konepajahalliin/muutostöiden pitänyt olla jollain tapaa koplattu juuri siihen Nosturin purkamiseen?

    Ja eikö ko. halli esittelynkin mukaan säily “kulttuurikäytössä”?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Osmo Soininvaara kirjoitti 15.8.2012 kello 14:31

    Ongelma liittyy bändien harjoitustiloihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. tpyyluoma kirjoitti 15.8.2012 kello 14:59

    Risto Vormala: Bussiliikenne (14, 18, 39ja 58) ratikkakiskoille Paciuksenkadulla, hyvin mahtuu ajamaan.

    Siellä onkin yksi kaupungin harvoista toimivista ratikkaväylistä, nelonen Munkan rannasta Meikkuun on suurin piirtein sitä mitä ratikan pitäisi olla, joten tottakai se tasapuolisuuden vuoksi pitäisi käydä sotkemassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. T. kirjoitti 15.8.2012 kello 16:19

    Autopaikkojen hinnassa on paha ajatusvirhe. Rakennuttaja nyhtää asunnoista rahaa niin paljon kuin vain pystyy ja rajana on ihmisten maksukyky. Jos potentiaalisen ostajan maksukyky on vaikka 950.000 euroa, ei asunnosta saa autopaikan kanssa yhtään sen enempää ja toisaalta ilman autopaikkaa asunto ei ole yhtään sen halvempi. Hommahan on nähty jo mm. kun tonttiosuutta myydään erikseen. Autopaikkojen määrä siis vaikuttaa vain rakennuttajan ja ehkä kaupungin ja poliitikkojen tuotto-osuuteen. Ostajan kannalta kun samalla rahalla saadaan joko pelkkä asunto tai asunto + autopaikkoja ei varmaan tarvitse miettiä kumpi on parempi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Antti Lehtoranta kirjoitti 15.8.2012 kello 17:44

    Osmo Soininvaara:
    Koroke olisi hyvä, mutta lumiaura taas ei pidä siitä.

    Mites olisi myös niiden jyrsittyjen täryviivojen käyttö kaupungissa? Ei pitäisi auran siihen pahasti törmätä — toki aurat varmaan söisivät enemmän tietä. Melusaastettakin siitä kyllä tulee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Seppo Vepsäläinen kirjoitti 15.8.2012 kello 18:24

    “Helsingissä lipun hintoja nostetaan 4,3 prosenttia eli enemmän kuin naapurikunnissa, vaikka kustannukset Helsingissä nousevat hitaammin. Kustannukset nousevat hitaammin, koska nopeimmin nousevat bussiliikenteen kustannukset ja Helsingissä on ratikoita ja metro. Helsinkiläisten tariffit nousevat nopeammin, koska helsinkiläisille riittää usein kaupungin sisäinen lippu, kun taas naapurit käyttävät seutulippua. Muut kunnat haluavat pienentää seutulipun hintaa suhteessa sisäisen liikenteen hintaan. Vuoden kuluttua tämä myllertyy kunnolla, kun siirrytään vyöhykemalliin.”

    Tämä kierros näyttää jo selkeästi, miten seudun sisäistä subventointimallia viedään siihen suuntaan, että Helsinki maksaa koko kakusta vuosi vuodelta isomman potin.

    Tämä ei ole yllätys. Siihen kiinnitettiin huomiota jo HSL:n perustamisvaiheen lausuntokierroksilla. Asia kuitattiin silloin toteamalla, että linjastorationalisointimahdolisuudet kasvavat niin merkittävästi, että tämä ilmiö hukkuu tuleviin liikennointikustannussäästöihin.

    Kummallisen näköinen on sunnitelman liiteaineistossa oleva taulukko, jossa kuvataan liikennöinnin yksikkökustannusten kehitystä vuoteen 2018. Ensin kaikissa kuljetusmuodoissa yksikkökustannukset kasvavat, mutta vuoden 2015 jälkeen ne yhtäkkiä laskevat merkittävästi. Siinä on voimakasta toiveajattelun makua.

    Ylivoimaisesti positiivisin uutinen on joka tapauksessa se, että joukkoliikenteen kysyntä on selvässä kasvussa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Markku af Heurlin kirjoitti 15.8.2012 kello 19:16

    Osmo Soininvaara:
    Ratikat tarvitsevat leveämmät kaistat lähinnä siksi, että autot eivät pysy omalla kaistallaan. Tämän näkee Mannerheimintiellä tavan takaa. Aina on joku kaheli tunkemassa peiliään ratikan eteen. Koroke olisi hyvä, mutta lumiaura taas ei pidä siitä.

    Myöskään ambulanssit eivät pidä korokkeista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Clepe kirjoitti 15.8.2012 kello 20:37

    Tehtäisiinkö pliis edes yksi onnistunut ratikkaväylä? Tuosta liikennesuunnitelmasta päätellen tilaa on vaikka kuinka, mutta se ylimääräinen tila halutaan käyttää kadunvarsipysäköintiin. Eikös tässä juuri puhuttu siitä miten niitä maanpäällisiä paikkoja häviää?

    Joka tapauksessa se ratikkakaista pitäisi rakentaa kadun jompaankumpaan reunaan ja samalla hyödyntää kadun luontaista tasauseroa ajorataan nähden. Esimerkiksi jos ne autopaikat kadun länsireunalla ovat “välttämättömiä”, sen ratikkakaistan voisi rakentaa kadun itäreunaan.

    Eli idästäpäin järjestys: jalkakäytävä (2,5) – ratikkakaistat (6,4) + tasoero/pensasaita (1) + pyöräkaista (1,5) – autokaistat (6,7) – pyöräkaista (1,5) – pysäköinti (2,7) – jalkakäytävä (2,5) = (24,8) Bonuksena pysäkkisaarekkeita tarvitsee vain toisella puolella.

    Noi pyöräkaistat myös vähän mietityttävät, ei tossa nyt niin paljon liikennettä ole ja toisaalta ne pyöräkaistat tekevät ajoradasta leveämmän jolloin riski ylilyönteihin kasvaa. Toisaalta taas bussiliikennettä tossa on ajoittain aika paljonkin, joten pyöräkaistat ovat siinä mielessä ihan perusteltuja.

    Leikkauksessa A-A ei ole järjen hiventäkään, jos katualue on tehty väkisin liian kapeaksi, niin ei siihen sitten niitä parkkipaikkoja kannata laittaa tai sitten uudisrakennuksia voi siirtä metrin rantaan päin.

    Noin alueesta yleensä, niin olen joskus haaveillut siitä miten hyvä paikka toi telakka-alue olisi tekniikkamuseolle. Toi kohta oli aikoinaan sellainen jossa rautatie, raitiotie (niin kiskoina kuin telakalla valmistettujen avoperävaunujen takia), kadut ja merenkulku kohtasivat, nykyisin toki rata on purettu, mutta mahtavat tilat siellä toki vieläkin on ja museolle lähes täydellisellä paikalla (toisin kuin nykyisellä tekniikkamuseolla tai entisellä merenkulkumuseolla).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Daniel Federley kirjoitti 15.8.2012 kello 21:09

    Ratikan 6,2 m on tietysti parannus verrattuna moneen nykyverkon paikkaan. Mutta vasta 6,4 m on sellainen leveys, jolla ratikka pystyy kulkemaan ilman, että peilit osuvat rinnalla ajavan rekan tai bussin peileihin (jos tämä bussi tai rekka ryhmittyy ihan korotetun ratikkakaistan reunaan, kuten usein tapahtuu). En nyt ihan ymmärrä, miksi liikennesuunnittelu ei piirtänyt niitä 6,4 m leveitä kaistoja, jotka lautakunta käski piirrättää. Kovin ovat omapäisiä teidän virkamiehenne.

    Nuo 6,7 ja 6,8 pitäisi avata. Siinähän ei ole kyse varsinaisesta ratikkakaistan leveydestä, vaan kadun keskelle jätetään vanhaa aitaa ja muuta sälää, joka tarvitsee paitsi oman tilansa, myös turvatilan sen aidan ja ratikan väliin (ovet täytyy mahtua avaamaan ja ratikasta poistumaan myös aidan kohdalla hätätilanteessa). Nyt olisikin aivan ensiarvoisen tärkeää saada KSV:stä tieto siitä, miten tuo 6,7/6,8 on jaettu ratikan ja tämän ylimääräisen sivutilan kesken. Onko kiskot tarkoitus sijoittaa tämän sinänsä leveän alueen itäreunaan niin, että rinnakkaista autokaistaa ajavat ovat taas ratikoiden tiellä?

    Tyynenemerenkadun vasta-avatulla ratikkakaistalla tilanne on juuri tämä: leveys on hulppea, mutta siitä ei ole hyötyä, sillä kiskot on sijoitettu leveän alueen reunoihin, autojen armoille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Daniel Federley kirjoitti 15.8.2012 kello 21:11

    Risto Vormala:
    Bussiliikenne (14, 18, 39 ja 58) ratikkakiskoille Paciuksenkadulla, hyvin mahtuu ajamaan.

    Niin, onhan se tietysti outoa että Helsingissä on vielä yksi sellainen ratikkaosuus, joka on riittävän leveä ja oikeasti nopea. Tokihan se on syytä tärvätä tuomalla sinne sellainen kasa pitkien pysäkkiaikojen ja suljetun rahastusjärjestelmän busseja, että vuoroväli on tiheämpi kuin Manskun ratikkakaistoilla. Saadaan sitten viimeinenkin nopea ratikkaosuus Helsingissä tuhottua.

    Ei tällaista voi ehdottaa vakavissaan kukaan muu kuin bussinkuljettaja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Ville kirjoitti 15.8.2012 kello 21:23

    “Kaikki, mikä ei ole kaavan vastaista, pitää hyväksyä, näytti se miltä hyvänsä.”

    Todellisuudessa rakennusvalvonta on nykyisin kantakaupungissa varsin tarkka siitä, mitä hyväksytään. Oikeudessa asioita joskus tulkitaan toisin, mutta laissa ei välttämättä silti ole mitään vikaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Risto Vormala kirjoitti 15.8.2012 kello 23:18

    Daniel Federley: Niin, onhan se tietysti outoa että Helsingissä on vielä yksi sellainen ratikkaosuus, joka on riittävän leveä ja oikeasti nopea. Tokihan se on syytä tärvätä tuomalla sinne sellainen kasa pitkien pysäkkiaikojen ja suljetun rahastusjärjestelmän busseja, että vuoroväli on tiheämpi kuin Manskun ratikkakaistoilla. Saadaan sitten viimeinenkin nopea ratikkaosuus Helsingissä tuhottua.

    Ei tällaista voi ehdottaa vakavissaan kukaan muu kuin bussinkuljettaja.

    Suunnittele sitten toimiva bussikaista Paciuksenkadulle. Sellainen, jossa ei jonoteta muun autoliikenteen mukana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. a_l kirjoitti 16.8.2012 kello 1:38

    T.:
    Autopaikkojen hinnassa on paha ajatusvirhe. Rakennuttaja nyhtää asunnoista rahaa niin paljon kuin vain pystyy ja rajana on ihmisten maksukyky. Jos potentiaalisen ostajan maksukyky on vaikka 950.000 euroa, ei asunnosta saa autopaikan kanssa yhtään sen enempää ja toisaalta ilman autopaikkaa asunto ei ole yhtään sen halvempi. Hommahan on nähty jo mm. kun tonttiosuutta myydään erikseen. Autopaikkojen määrä siis vaikuttaa vain rakennuttajan ja ehkä kaupungin ja poliitikkojen tuotto-osuuteen. Ostajan kannalta kun samalla rahalla saadaan joko pelkkä asunto tai asunto + autopaikkoja ei varmaan tarvitse miettiä kumpi on parempi.

    Saman talon asuntoja myydään hyvin erilaisilla neliöhinnoilla riippuen varustelutasosta, kerroksesta, parvekkeen suunnasta jne. Autopaikkako ei jostain syystä hintaan vaikuttaisi?

    Kokeilemallahan tämä selviäisi, mutta kun se on kiellettyä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. tpyyluoma kirjoitti 16.8.2012 kello 4:45

    Joku oli ystävällisesti käynyt kuvaamassa sen paikan Ruoholahdenkadulla missä seisoo nyt niin ysin ratikka kuin bussitkin, kolareita kuulemma jo pari. http://zige94.1g.fi/kuvat/Raitiovaunuja/Ruoholahdenkatu+%28Ruoholahden+Villat%29+ongelmakohta/

    Kuvasta näkyy miksi me näistä nillitetään.

    HSL/HKL-akselin pikaratkaisu on että ratikka seisoo kunnes yhtään bussia ei tule ja niitä busseja tulee Espoosta jatkuvalla syötöllä. Rationaalisessa kaupungissa tämä hoidettaisiin ensi alkuun niin että se valoilla se ratikka menee tosta hidastamatta läpi, ja busseilla on ne sekunnit punainen valo. Tietenkin tuo pitää korjata, mutta siis sitä odotellessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. lurkki kirjoitti 16.8.2012 kello 9:20

    ‘Rakennuttaja nyhtää asunnoista rahaa niin paljon kuin vain pystyy ja rajana on ihmisten maksukyky.’ (T.)
    Jos pakollisilla rakennettavilla ei ole mitään vaikutusta hintaan eikä ylipäätään rakentamiseen, voisimme keksiä niitä lisää, kukin omien kiinnostusten ja harrastusten mukaan.
    Ehdotan ensimmäiseksi pakollista ampumarataa joka kerrostalon kellariin. 50-metrinen riittää, noin aluksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Esko Vesikansa kirjoitti 16.8.2012 kello 9:33

    Kaava avaa Rööperin rantaan saakka. Hienoa! Punavuorenkadun, Merimiehenkadun ja Pursarin näkymät avautuvat länteen (ilta-aurinkoon). Alue pitää liittää myös Punavuoren kaupunginosaan – irti nykyisestä Länsisataman kaupunginosasta. Nimikin voisi olla Punavuorenranta tai Rööperinranta, vaikka jossain matkan varrella tämä ehdotus on jostain kumman syystä tuhlattukin.

    Fillarikaistat tarvitaan. Varsinkin “huvipyöräily” on jo lisääntynyt nyt kun Baana tuo hyvin pyörätietä pitkin Nosturille asti. Siitä avautuva tilapäinen “pikku-baana” tulee lisäämään yhä liikennettä. Rengasreitti Rautatieasema-Länsilinkki-Kaivari-Kauppatori-Pohjoisranta-Rautatieasema kannattaisi parantaa koko matkalta meille huvifillaristeille.

    Autopaikkojen markkinahinta lähikorttelien autohalleissa on nyt runsaat 30.000e, ja kauppa käy näillä hinnoilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.8.2012 kello 12:33

    Ne bussit ehkä mahytuisivat ratikkakiskoille aikataulun puolesta. Jos se koskee vain noita HSL:n linjoja, ratikkaliikenne ei ruuhkautuisi kohtuuttomasti. Mutta ratikka on kapeampi kun bussi ja pysyy aika hyvin linjassaan. Eivät taida bussit mahtua fyysisesti siihen tilaan, joka on ratikoilla. Sitten poistetaan se korotettu kaista ja korvataan se pelkällä maalilla ja sitten meillä ei enää olekaan joukkoliikennekaistaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Risto Vormala kirjoitti 16.8.2012 kello 12:34

    Ei tällaista voi ehdottaa vakavissaan kukaan muu kuin bussinkuljettaja.

    Minähän saan kuljettajana palkkaa siitä ruuhkassa odottelustakin, ei siinä mitään. Ja jos menee ylitöiksi, niin saan vielä ylityöprosentit päälle.

    Ajattelen lähinnä joukkoliikenteen sujuvuutta ja ennenkaikkea asiakkaitani.

    Miksi HSL:n bussimatkustajien pitäisi olla eriarvoisessa asemassa HSL:n ratikkamatkustajiin nähden? Toisin sanoen, miksi toisen asiakasryhmän matka pitää samalla osuudella kestää kauemmin kuin toisen, vaikka he maksavat saman lipunhinnan?

    Ja johan HSL:kin näkee Paciuksenkadun ruuhkat ongelmana ja ennenkaikkea kustannuksia turhaan lisäävänä.

    Göteborgissa näin, miten busseihin noustiin kaikista ovista ja korttilukijatkin oli kaikilla ovilla. Busseilla oli yhtä vahvat etuudet kuin ratikoillakin.

    Miksi meillä sellainen ei onnistuisi, joka onnistuu Göteborgissa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Risto Vormala kirjoitti 16.8.2012 kello 12:44

    Osmo Soininvaara:
    Ne bussit ehkä mahytuisivat ratikkakiskoille aikataulun puolesta. Jos se koskee vain noita HSL:n linjoja, ratikkaliikenne ei ruuhkautuisi kohtuuttomasti. Mutta ratikka on kapeampi kun bussi ja pysyy aika hyvin linjassaan. Eivät taida bussit mahtua fyysisesti siihen tilaan, joka on ratikoilla. Sitten poistetaan se korotettu kaista ja korvataan se pelkällä maalilla ja sitten meillä ei enää olekaan joukkoliikennekaistaa.

    Paciuksenkadun ratikkakaistalla on kyllä leveytensä puolesta tilaa ajaa bussillakin; on kokeiltu monesti kun ratikkaa on korvattu busseilla ja itsekin olen siitä ajanut bussilla ilman ongelmia.

    Tukholmankatu onkin sitten aivan eri juttu. Sen ratikkakaista on liian kapea bussille. Tämä lähinnä huomautuksena esim. “0-Jokeriin” littyvien suunnitelmien varalta.

    No, okei: jos, ette hyväksy busseja ratikkakaistoille, niin peräänkuulutan sitten varteenotettavia suunnitelmia bussilinjojen 14, 18, 39 ja 58 tukoksien poistamiseksi Paciuksenkadulta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 16.8.2012 kello 12:49

    Markku af Heurlin: Myöskään ambulanssit eivät pidä korokkeista.

    Eivät ne pidä kyllä hidastetöyssyistäkään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. TuomasO kirjoitti 16.8.2012 kello 13:05

    Minä ainakin haluaisin ajatella, että tulevaisuudessa Paciuksenkadulla kulkee 4:n lisäksi myös Munkkivuoren ratikka, myöhemmin kauemmaskin kulkeva. Leppävaaraan ja Otaniemeenkin on ratikkaa tuota kautta ehdotettu. Tällöin ei ainakaan aikataulullisesti mikään muu liikenneväline mahdu ratikan kanssa samoille kiskoille.

    Myös symbolisesti on tärkeää olla edes yksi näyteikkuna suunnittelun porukalle siitä, miten on mahdollista asiat hienosti toteuttaa (muistaakseni tuollakin tosin puuttuu nollaviipeet liikennevaloissa, ja varmasti muutakin parannettavaa olisi).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Mikko Särelä kirjoitti 16.8.2012 kello 13:48

    Kaikista eniten ihmisiä kuljettaville kadulla kulkeville kulkupeleille kannattaa järjestää oikeat 0-viive-etuudet. Siis sellaiset, jossa kulkupelin ei tarvitse koskaan pysäyttää ja mielellään ei edes hidastaa. Tällaiset etuudet voidaan tehdä jos kulkupelejä kulkee korkeintaan kerran 2,5 minuutissa, eli 4 kulkupeliä 10 minuutissa.

    Ruuhka-aikaan 4 kulkee kerran viidessä minuutissa, 14 ja 18, 39 ja 58 molemmat kerran 10 minuutissa – yhteensä siis 6 ajoneuvoa 10 minuutissa. Tälle määrälle ei ole mahdollista järjestää kunnollisia liikennevaloetuuksia ilman, että henkilöautoliikenteen kapasiteetti kärsii. Jos henkilöautoliikenteen kapasiteetti taas saa pienentyä, niin laitetaan mieluummin omat bussikaistat busseille.

    Se toinen korjattavissa oleva ongelma on se, että busseissa pysäkkiajat saattavat kestää pitkään johtuen siitä, että mm. virkamieskunta HSL:ssä vastustaa bussien avorahastusta. Mutta tämä siis vaatii isoa asennemuutosta siinä samassa puljussa, joka olisi laittamassa busseja ratikkakaistalle.

    Kolmantena ongelmana on tosiaan se, että autokaista houkuttelee muitakin autoja kiskoille, joka hidastaa joukkoliikenteen menoa.

    Neljäntenä kommenttina se, että ratikassa on aika paljon isompi määrä porukkaa kuin bussissa, joten oma kaista on perusteltu ihan siksikin. Nelosessa ajetaan ruuhka-aikaan seisontakuormassa niillä välipalamalleillakin, joten matkustajia on aika paljon enemmän kuin täyteen ahdetussa 58:ssa.

    Fiksu ratkaisu on se, että tulevaisuudessa 14, 18 ja 58 (eli jokeri 0) toteutetaan ratikkoina. Esim. 58:n kapasiteetti ei tahdo nykyäänkään riittää bussina – matkustajamäärät tuskin kauheasti vähenevät, kun siirrytään jokeri 0:aan. 39 on toistaiseksi vähän turhan pitkän matkan bussi, että sitä voisi toteuttaa ratikkana, joten vaikeampi ratkaista.

    Munkkivuori, Pitäjänmäki ja Jokeri 0 ratikkana ei ole edes mitenkään kauhean kallista toteuttaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. tpyyluoma kirjoitti 16.8.2012 kello 14:27

    Risto Vormala: No, okei: jos, ette hyväksy busseja ratikkakaistoille, niin peräänkuulutan sitten varteenotettavia suunnitelmia bussilinjojen 14, 18, 39 ja 58 tukoksien poistamiseksi Paciuksenkadulta.

    Munkkivuoren ratikka. Sitä odotellessa:

    Bussikaistat Paciuksenkadulle ja Huopalahdentielle. Tukholmankadulle ehkä ei, on tilan puolesta vaikea. Voisi tehdä niin että busseille on erillinen kääntyvä kaista Hartamanin ja Paciuksenkadulla, jonka valo vaihtuu hieman nopeammin että ne pääsevät ekana Tukholmankadulle.

    Paciuksenkadun kaistat voisi muuten olla vasemmalla puolella ja pysäkit samalla kohtaa kuin ratikkapysäkit, koska vaihdot.

    Oliko sulla jotain vaikeatakin kysyttävää? 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. tpyyluoma kirjoitti 16.8.2012 kello 14:36

    Osmo Soininvaara: Ne bussit ehkä mahytuisivat ratikkakiskoille aikataulun puolesta. Jos se koskee vain noita HSL:n linjoja, ratikkaliikenne ei ruuhkautuisi kohtuuttomasti. Mutta ratikka on kapeampi kun bussi ja pysyy aika hyvin linjassaan. Eivät taida bussit mahtua fyysisesti siihen tilaan, joka on ratikoilla. Sitten poistetaan se korotettu kaista ja korvataan se pelkällä maalilla ja sitten meillä ei enää olekaan joukkoliikennekaistaa.

    Ei, ei ja ei. Me nyt ollaan pikkuhiljaa esimerkiksi pääsemässä lipunmyynistä eroon ratikoissa, seuraavaksi voikin sitten ratikka seistä bussin takana kun matkustaja kaivelee vaihtorahaa. Ne bussit liikkuu ihan miten sattuu, eli mitään keinoa aikatauluttaa niitä niin että ne ei ole samaan aikaan väylällä ei ole. Ja niin edelleen, tähän on tuhannen monta pientä syytä, vilkas bussiliikenne ja ratikkaliikenne samalla kaistalla on oiva tapa hyydyttää kummatkin. Pidemällä aikavälillä pitäisi myös päästä siihen että tehdään ihan normaalia rataa eikä semmoista rataa jota voi ajaa kumipyörillä, kun tuo mm. maksaa rakentaa ja ylläpitää enemmän. Göteborgissa, ja joku korjaa jos muistan väärin, tutkivat asiaa ja tulivat siihen tulokseen että bussikaista on kalliimpi ylläpitää kuin ratikkaista, mutta kalleinta mahdollista on yhdistetty bussi ja ratikkakaista.

    Joku satunnainen 51 Läntisellä Brahenkadulla on eri juttu ja ihan OK. Se että on yksittäisiä yhteisiä pysäkkejäkin voi olla myös perusteltua, koska sitten voi vaihtaa bussista ratikkaan ja toisin päin samalla laiturilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Viherinssi kirjoitti 16.8.2012 kello 15:11

    lurkki:
    ‘Rakennuttaja nyhtää asunnoista rahaa niin paljon kuin vain pystyy ja rajana on ihmisten maksukyky.’ (T.)
    Jos pakollisilla rakennettavilla ei ole mitään vaikutusta hintaan eikä ylipäätään rakentamiseen, voisimme keksiä niitä lisää, kukin omien kiinnostusten ja harrastusten mukaan.
    Ehdotan ensimmäiseksi pakollista ampumarataa joka kerrostalon kellariin. 50-metrinen riittää, noin aluksi.

    Alentaa Helsingissä tonttihintoja, ei vaikuta asuntojen myyntihintaan.

    Asunnon myyntihän on yksinkertaista. Hinta on tontin hinta plus rakentamisen hinta plus rakentajan kate. Kilpailu pitää jälkimmäiset jotenkin järkevinä (vaikka parantamisen varaakin olisi). Toiselta puolelta hinta määräytyy asunnon ostajan maksukyvyn mukaan. Siinä ei ole paljonkaan joustoa, se riippuu ulkoisista tekijöistä (lainan saatavuus, rahan hinta, suhdannenäkymät). Ainoa isompi joustovara löytyy tonttimaan hinnasta.

    Outojen määräysten aiheuttamilla rakennuskustannuksilla alkaa olla vaikutusta asuntojen hintaan vasta, kun rakennuskustannukset menevät lähelle ihmisten maksukykyä. Tästä syystä väestönsuojat tai esteetön liikkuminen eivät Helsingissä vaikuta asuntojen myyntihintoihin, mutta tonttien hintoihin ne vaikuttavat.

    Autopaikoissa tilanne on sikäli eri, että niiden olemassaolo vaikuttaa asuntojen myyntihintoihin. Jos alueella ei ole autopaikkoja tai autopaikat ovat erityisen kalliita, kysyntä vähenee autollisten suunnatessa muualle, jolloin hintataso laskee.

    Dynamiikka lienee aika monimutkainen funktio autopaikkojen määrän suhteen. Ainakin autopaikolla on olemassa käsite “liian monta”, jolloin niiden lisärakentaminen ei nosta hintatasoa mutta nostaa rakentamiskustannuksia. Todennäköisesti ainakin kalliimmilla alueilla on myös käsite “liian vähän”, koska vaikkapa puolen miljoonan euron asunnon ostavilla on tyypillisesti auto.

    Lisäksi autollisuus tai autottomuus vaikuttaa alueen imagoon. Myös asuntojen koko vaikuttaa asiaan; perheasuntojen yhteydessä autopaikka on tarpeellisempi kuin yksiöiden yhteydessä.

    Koko homma on niin monimutkainen optimoitava, että siihen ei kaupungin kannata ryhtyä. Markkinat hoitavat asian todennäköisesti paremmin, ja nykytapa subventoida auton tuomista kaupunkiin on huono. Ei kuitenkaan kannata odottaa, että autopaikkojen vapauttaminen nostaisi tonttihintoja kovin paljon, ellei sitten ole selvää näyttöä siitä, että nykyinen normi tuottaa selvästi liikaa autopaikkoja.

    En toisaalta kovin paljon pidä siitä argumentista, että kaupungin pitäisi maksimoida tonttihintaa, koska yhteiskunta itse hyvinkin pitkälti säätelee tonttimaan hintaa rakennusoikeuksien ja kaavoituksen kautta.

    Ja tästä päästäänkin siihen lempivirteeni, jossa lauletaan kiinteistöveron siunauksellisuudesta. Mutta ei siitä sen enempää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.8.2012 kello 17:29

    Väite, ettei autopaikkanormeista ole mitään haittaa, koska ne eivät vaikuta asunnon myyntihintaan tuon taivaallista, ampuu itseään jalkaan. Sehän tarkoittaa, ettei autopaikoista ole asunnon ostajan mielestä mitään hyötyä. Kun niistä ei kukaan muukaan hyödy, miksi niitä sitten rakennetaan?
    Varmasti autopaikan olemnassaolo vaikuttaa aswunnon hintaan jotain. Voi nostaa sitä esimerkiksi kymmenellä tuhannella eurolla. Mutta jos autopaikasta on hyötyä vain kymmenen tuhannen euron verran, mitä järkeä on pakkorakentaa niitä 50 000 eurolla?
    Tuo ylimääräinen 40 000 euroa menee – kilpailun toimiessa – maan hintaan. Koska Helsingtissä yleensä kaupunki omistaa maan, nuo ylimääräiset autopaikat menevät siis veronmaksajien maksettavaksi. Taiu jos ne eivät korota kunnallisveroa, ne ovat pois terveydenhuollosta, opetuksesta tai muusta hyvästä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. tpyyluoma kirjoitti 16.8.2012 kello 15:20

    Mikko Särelä:Ruuhka-aikaan 4 kulkee kerran viidessä minuutissa, 14 ja 18, 39 ja 58 molemmat kerran 10 minuutissa – yhteensä siis 6 ajoneuvoa 10 minuutissa. Tälle määrälle ei ole mahdollista järjestää kunnollisia liikennevaloetuuksia ilman, että henkilöautoliikenteen kapasiteetti kärsii.

    Paciuksenkadulla on pysäkkiaikataulusta vilkaistuna 57 bussía suuntaansa ruuhkatunnissa, joita tulee kyseisen aikataulun mukaan satunnaisesti pysäkille 0 – 3 minuutin välein. Lisäksi nollajokeria aiotaan liikennöidä kolmen minuutin vuorovälillä, mikä tarkoittaa tuollaiset 14 bussia lisää. Näin siksi, että nollajokeri on selvitysten mukaan niin nopea että sillä on hirveästi matkustjia eli tarvitaan kauhiasti busseja, ja se on nopea siksi että sillä on mm. täydet liikenevalotuudet… Ja näin siis kaupungissa jossa kymmenenen minuutin välein kulkevalle ratikalle ei saada valoja jotka viivyttäisi sitä alle kolme minuuttia suuntaansa per liikennevalo. 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Seppo Vepsäläinen kirjoitti 16.8.2012 kello 16:30

    Risto Vormala: Paciuksenkadun ratikkakaistalla on kyllä leveytensä puolesta tilaa ajaa bussillakin; on kokeiltu monesti kun ratikkaa on korvattu busseilla ja itsekin olen siitä ajanut bussilla ilman ongelmia.
    Tukholmankatu onkin sitten aivan eri juttu. Sen ratikkakaista on liian kapea bussille. Tämä lähinnä huomautuksena esim. “0-Jokeriin” littyvien suunnitelmien varalta.

    Nyt tarvitaan radikaali suunnitelma välin Munkkiniemen aukio – Tukholmankatu – Reijolankatu – Nordenskjöldinkatu liikennejärjestelyksi niin, että kaikki joukkoliikenne sujuu ruuhka-aikoinakin ilman ruuhkaviiveitä. Esimerkiksi runkolinjoja ei kannata reitille perustaa, jos vaunut kuluttavat aikaa jonoissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. a_l kirjoitti 16.8.2012 kello 18:28

    Oikeastaan hölmöä ylipäätään kuvitella nyt tiedettävän mitä fasiliteetteja asuintalon yli sadan vuoden elinkaarella tarvitaan. Väestösuojat on päätyneet ylihintaisiksi varastotiloiksi ja autopaikoille saattaa joskus käydä aivan samoin. 1900-luvun alkupuolen asuintaloissa ei ole autopaikkoja eikä niitä myyntihintojen perusteella edes pidetä välttämättöminä. Hisseille olisi sen sijaan pitänyt jättää tilaa ja putket tehdä helpommin vaihdettaviksi. Vaan eihän silloin voitu tietää miten tarpeet ja preferenssit muuttuu.

    Kun ei tiedetä, pitäisi antaa markkinoiden päättää mahdollisimman paljon. Näin vältytään turhilta hukkainvestoinneilta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Elmo Allén kirjoitti 16.8.2012 kello 18:33

    Osmo Soininvaara:
    Ratikat tarvitsevat leveämmät kaistat lähinnä siksi, että autot eivät pysy omalla kaistallaan. Tämän näkee Mannerheimintiellä tavan takaa. Aina on joku kaheli tunkemassa peiliään ratikan eteen. Koroke olisi hyvä, mutta lumiaura taas ei pidä siitä.

    Miten olisi tarpeeksi leveä (paikasta riippuen 20-50 cm) nupukivikaistale (autokaistan tasossa) ratikkakaistan vierelle? Silloin sitä voi tarvittaessa käyttää muttei ole miellyttävää. Autoilija ymmärtää heti tuntumasta olevansa ratikan tiellä (ja haluaa jo luonnostaan pois tasaisemmalle). Erityisesti Manskulle voisi sopia, kun siellä ei ehkä muuten voi kaistoja kaventaa, mutta tuolla kaista olisi periaatteessa edelleen käytettävissä, mutta vain jos on pakko.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Timo Kantola kirjoitti 16.8.2012 kello 20:51

    Reitillä Tukholmankatu-Paciuksenkatu-Huopalahdentie voitaisiin oikeanpuolimmaiset kaistat varata joukkoliikennekaistoiksi. HSL:n linjoja Paciuksenkaaren pysäkillä pysähtyy reilut 50 / tunti. Lisäksi kaistoja käyttäisivät pikavuorobussit Turun ja Porin suuntiin sekä suuri määrä vakiovuoroja mm. Lohjalle, Nummelaan ym. Myös taksit käyttäisivät tuota kaistaa. Tuo määrä busseja ei voi käyttää ratikkakaistaa, vaan niille on järjestetävä oma kaista samoin kuin muillakin kaupungin ulosmenokaduilla kuten Mannerheimintie, Mäkelänkatu ja Hämeenkatu.

    Em. bussikaistat voisi toteuttaa vaikka heti.

    Pidemmällä tähtäimellä voisi Huopalahdentielle tehdä raitiotiekiskot ja kaksi uutta linjaa. Toinen päättyisi Munkkivuoreen korvaten linjan 18 ja toinen jatkuisi Pitäjämäentielle ja sieltä Jokeri-ratikan kiskoja Leppävaaraan. Linjat 14 ja tulisi hoidettua raitiovaunulla ja linja 39 voisi päättyä Pitäjänmäelle, missä on vaihtoyhteys junaan ja raitiovaunuun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. MikkoR kirjoitti 16.8.2012 kello 20:54

    Risto Vormala: Paciuksenkadun ratikkakaistalla on kyllä leveytensä puolesta tilaa ajaa bussillakin; on kokeiltu monesti kun ratikkaa on korvattu busseilla ja itsekin olen siitä ajanut bussilla ilman ongelmia.

    Hmm.. varmaan kuskin huimapäisyydestä kiinni. Itse taas olen ollut kyydissä, kun juuri nuo em. bussit ovat kohdanneet Paciuksenkadun ja Tukholmankadun ristyksessä. Silloin toisen bussin piti odottaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. tpyyluoma kirjoitti 16.8.2012 kello 21:57

    Seppo Vepsäläinen:

    Risto Vormala: Paciuksenkadun ratikkakaistalla on kyllä leveytensä puolesta tilaa ajaa bussillakin; on kokeiltu monesti kun ratikkaa on korvattu busseilla ja itsekin olen siitä ajanut bussilla ilman ongelmia.
    Tukholmankatu onkin sitten aivan eri juttu. Sen ratikkakaista on liian kapea bussille. Tämä lähinnä huomautuksena esim. “0-Jokeriin” littyvien suunnitelmien varalta.

    Nyt tarvitaan radikaali suunnitelma välin Munkkiniemen aukio – Tukholmankatu – Reijolankatu – Nordenskjöldinkatu liikennejärjestelyksi niin, että kaikki joukkoliikenne sujuu ruuhka-aikoinakin ilman ruuhkaviiveitä. Esimerkiksi runkolinjoja ei kannata reitille perustaa, jos vaunut kuluttavat aikaa jonoissa.

    No kun pyysit: Reijolankadulle kiskot ja vaihteet, riittävän kokoinen ratikka että vuoroväli pysyy sen verran suurena että voi tehdä valoetuudet. Ja ne kanssa tehdään ihan vaan vaihtelun vuoksi.

    Nordenskiöldinkatu on ihan OK, korkeintaan sen Jäähallin risteyksen voisi fiksata. Länsi-Pasila oikaistaan. Jatketaan Pasilasta Herttoniemeen kiskot reittiä Teollisuuskatu – Itäväylä, jolla metron ja motarin välissä ihan täyseristettyä 80km/h rataa. Hertsikasta jatko esim. Laajasaloon. 59 jatketaan Itikseen, jotkut järjestelyt sille Hakamäentielle. Y500-sarjasta en jaksa stressata kun sillä on aika vähän matkustajia.

    Tarpeeksi radikaalia? Voi hyvinkin maksaa vähemmän kuin joku autoeritasoratkaisu Töölön tulli – Reijolankatu välille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Daniel Federley kirjoitti 17.8.2012 kello 0:00

    Risto Vormala: Suunnittele sitten toimiva bussikaista Paciuksenkadulle. Sellainen, jossa ei jonoteta muun autoliikenteen mukana.

    Muualla maailmassa 14&18 olisi jo aikaa sitten muutettu Munkkivuoren raitiolinjaksi, joka jopa helsinkiläisillä laskentamenetelmillä on kannattava investointi. Samoin 58 on esimerkki linjasta, joka ei enää bussina toimi, kun matkustajia – niitä välttämättömiä haittatekijöitä – on liikaa.

    Paciuksenkadun ratikkakaista vetää kyllä yhden 5 min välein ja kaksi 10 min välein kulkevaa ratikkalinjaa. Ja väylä on valmiina.

    Sillä tavoin tuo tehtäisiin, tai olisi jo aikaa sitten tehty, isossa maailmassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Daniel Federley kirjoitti 17.8.2012 kello 0:16

    Risto Vormala:Miksi HSL:n bussimatkustajien pitäisi olla eriarvoisessa asemassa HSL:n ratikkamatkustajiin nähden? Toisin sanoen, miksi toisen asiakasryhmän matka pitää samalla osuudella kestää kauemmin kuin toisen, vaikka he maksavat saman lipunhinnan?

    Niin, sanopa se. Tuo onkin kaupungin ainoa osuus, jossa ratikka on säännönmukaisesti nopeampi kuin bussi. Tokihan tässäkin täytyy hoitaa asia niin, että bussi on nopeampi kuin ratikka. Sillä tavoin bussi- ja ratikkamatkustajat ovat sitten samanarvoisia. Vai miten se oikein meni?

    Mutta ei tätä kannata turhaan paisutella. Paciuksenkadulla oikeastaan vain Munkkiniemen silta on pullonkaula.

    Ensin suunta Munkkiniemeen: Tukholmankadun risteyksestä Meilahdentielle voidaan muuttaa oikea kaista bussikaistaksi. Tuo osuus ei ole ruuhkainen, ruuhkat ovat etelämpänä. Jos yhden kaistan muuttaminen bussikaistaksi ruuhkauttaa mäen, niin ruuhkauttakoon sitten. Nyt kuitenkin tilanne on se, että vasen kaista, Munkkaan ja Kuusisaareen johtava, on selkeällä vajaakäytöllä kun pääsuunta on Huopalahdentielle ja Turunväylälle päin. Merkitsemällä oikea kaista bussikaistaksi jaetaan kuormitusta tasaisemmaksi.

    Meilahdentieltä sillalle tilaa on yllin kyllin, otetaan viherkaista pois ja tarvittaessa kavennetaan leveitä kaistoja kapeammiksi. Se rauhoittaa ajonopeuksiakin, tässähän KSV laski nopeuden 50:een jo vuosia sitten ja eiköhän kohta laske 40:eenkin. Olisihan se kiva samalla päivittää liikenneympäristöäkin niin, että joku noudattaisikin noita rajoituksia.

    Suunta kaupunkiin: sillalta Meilahdentielle voidaan leventää katua, jos tarpeen. Pusikkoa pois ja kävely- sekä pyörätie vähän kauemmas. Ei tuo halpaa lystiä ole, mutta jos pitää bussikaista saada, niin kai siihen ollaan valmiita vähän satsaamaankin.

    Meilahdentieltä Tukholmankadulle homma on hankalampi. Paikalle on tehty ja hyväksytty katusuunnitelma, jossa katualuetta levennetään ja sinne tulee pyörätie, jalkakäytävä ja muistaakseni puurivi. Jättämällä puut istuttamatta saataneen tilaa bussikaistalle. Mutta bussikaista pitäisi sijoittaa tavallisesta poikkeavasti, sillä bussithan kääntyvät Tukholmankadulle. Vai ohjataanko valoilla kuten Porkkalankadulla?

    Munkkiniemen sillasta muistelen jotain sellaista, että se oli tarkoitus 1990-luvun loppupuolella peruskorjata tai uudistaa, mutta tästä olisi aiheutunut aikamoiset haitat liikenteelle ja siitä luovuttiin. Mikä mahtaa olla sillan kunto nyt 15 vuotta myöhemmin, tuskin ainakaan parempi kuin silloin? Varsinainen siltaosuushan ei ole kovin pitkä, pengertä siinä on suurin osa. Jos bussit ovat oikeasti KSV:lle tärkeitä, niin sitten se pistää rahaa palamaan ja leventää siltaa. Samaan syssyyn sitten se Paciuksenkadun alikulkukin voidaan toteuttaa.

    Mielenkiintoista nähdä, aikooko KSV mennä siitä mistä aita on matalin ja ehdottaa vaan BUS-maalauksia, vai aiotaanko ihan oikeasti tehdäkin jotain.

    Todellinen ongelma on Tukholmankatu, jonka jalkakäytävillä on tällä hetkellä vilkas pyöräliikenne ja jonka raitiovaunukaista on äärettömän kapea. Sinne tarvittaisiin raitiovaunuille 0,8 m lisää tilaa, pyörille 3,5 m uutta tilaa ja kai sitten busseille 7 m lisää tilaa. Ei onnistu ilman taikuria. Voisiko Tukholmankadun autoliikenteen saada jotenkin siirtymään Paciuksenkadulle?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Daniel Federley kirjoitti 17.8.2012 kello 0:22

    Seppo Vepsäläinen:
    Tämä kierros näyttää jo selkeästi, miten seudun sisäistä subventointimallia viedään siihen suuntaan, että Helsinki maksaa koko kakusta vuosi vuodelta isomman potin.

    Tämä ei ole yllätys. Siihen kiinnitettiin huomiota jo HSL:n perustamisvaiheen lausuntokierroksilla. Asia kuitattiin silloin toteamalla, että linjastorationalisointimahdolisuudet kasvavat niin merkittävästi, että tämä ilmiö hukkuu tuleviin liikennointikustannussäästöihin.

    Ei ole yllätys ei. Itse asiassa HSL ei ole tuonut Helsingille, tai helsinkiläiselle veronmaksajalle ja joukkoliikennematkustajalle, juuri mitään hyvää. Minusta tuntuu, että lipunhinnat kohoavat, subventioaste nousee ja palveluista karsitaan. Ainoa selkeä hyvä asia on kantakaupungin bussilinjastouudistus, jonka markkinointi tosin on jäänyt “runoja raiteille” -kampanjan jalkoihin. No, prioriteettinsa kullakin.

    Olenko nyt liian pessimisti? Mitä hyvää HSL on saanut aikaan nimenomaan stadilaisille?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Risto Vormala kirjoitti 17.8.2012 kello 6:46

    Mites sitten niin, että ratikat ja bussit ajaisivat yhteisiä ajoväyliään, mutta pysäkit olisivat erillään? Toisinsanoen bussipysäkki olisi aina ratikkapysäkin oikealla puolella erillisellä, omassa pysäkkitaskussaan. Tällaisesta ratkaisusta näin useita esimerkkejä Göteborgissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. tpyyluoma kirjoitti 17.8.2012 kello 9:44

    Risto Vormala: Mites sitten niin, että ratikat ja bussit ajaisivat yhteisiä ajoväyliään, mutta pysäkit olisivat erillään? Toisinsanoen bussipysäkki olisi aina ratikkapysäkin oikealla puolella erillisellä, omassa pysäkkitaskussaan. Tällaisesta ratkaisusta näin useita esimerkkejä Göteborgissa.

    No tossa on edelleenkin liuta ongelmia, mutta kuitenkin lyhyesti, mitä hyötyä tosta on? Ajattele nyt vaikka Tukholmankatua, toi tarkoittaisi sitä että autoilla on yksi kaista, pari sataa metriä kaksi kaista, ja sitten taas yksi kaista. Pysäkit pitäisi olla, ja nykyään on tarkoitus tehdä, ennen risteystä koska se nyt vaan on tyhmää ensin seistä valoissa ja heti sen jälkeen pysäkillä. Ja sivutila on kortilla eritoten niissä risteyksissä.

    Ongelma Helsingissä on siinä että kokonaisvastuu joukkoliikenteestä ei ole oikein kellään. Sen pitäisi olla KSV:llä koska katujen suunnittelu ja joukkoliikenteen suunnittelu on sama asia. Nyt osaltaan huseeraa myös HSL, ja sitten toteuttaja puolella HKR, joka ei tajua yhtään mitään siitä miten nyt vaikka ratikkakaista toimii, ja tekee mielestään käytännöllisiä korjauksia suunnitelmiin. Sama juttu fillareiden kanssa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. tpyyluoma kirjoitti 17.8.2012 kello 10:09

    Daniel Federley: Meilahdentieltä Tukholmankadulle homma on hankalampi. Paikalle on tehty ja hyväksytty katusuunnitelma, jossa katualuetta levennetään ja sinne tulee pyörätie, jalkakäytävä ja muistaakseni puurivi. Jättämällä puut istuttamatta saataneen tilaa bussikaistalle. Mutta bussikaista pitäisi sijoittaa tavallisesta poikkeavasti, sillä bussithan kääntyvät Tukholmankadulle. Vai ohjataanko valoilla kuten Porkkalankadulla?

    Joukkoliikenteen ja tilankäytön kannalta toki ideeli olisi ett Tukholmankadun läpiajon sulkisi autoilta, tossa kävisi sitten niin että ne samat autoja ajaisi enmmän Paciuksenkatu – Linnnankoskenkatu reittiä eli lisää liikennettä sinne. Toisaalta Töölöntullissa liikenne vähenisi ja Mansku vetäisi paremmin autoillekin kun risteävä liikenne Töölöntullissa vähenisi. En tiedä olisiko hyvä vai huono juttu kokonaisuudessaan.

    Isommin, minusta niin että Turunväylän liikenne ohjataan Manskulle. Kalliorakennusteollisista syistä ja autopuolueen lepyttelemiseksi jotain putkea joutuu kuitenkin poraamaan, niin tehdään sitten jostain Talinrannan kohdilta tunneli Turunväylä – Pasilanväylä ilman liittymiä, ja ohjataan autoliikenne sinne. Ja vastaavasti muutentaan Turunväylän alku kaduksi taloineen, ja tehdään Huopalahdentie – Paciuksenkatu – Tukholmankatu ihan jonkun muun kuin autoliikenteen ehdoilla, malliin Munkan Puistotie. Niin kuin Saarinen ne piirsi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. Viherinssi kirjoitti 17.8.2012 kello 11:19

    Osmo Soininvaara: Mutta jos autopaikasta on hyötyä vain kymmenen tuhannen euron verran, mitä järkeä on pakkorakentaa niitä 50 000 eurolla?

    Tähän kuitenkin sellainen kommentti, että autopaikan kovin alhainen markkinahinta johtuu lähinnä siitä, että kaupunki itse kilpailee näiden autopaikkojen kanssa tarjoamalla edullista tai ilmaista kadunvarsipysäköintiä.

    Lisäksi olen aika hämmästynyt, jos keskusta-alueen asuintalossa olevan autohallipaikan hinta olisi vain 10 000 euroa. Jossain Haagassakin – jossa on riittävästi ilmaista kadunvarsitilaa – hintapyynnöt ovat yli 20 000 euroa.

    Kun katselee Oikotieltä myytäviä autohalli- ja -tallipaikkoja Helsingissä oikeasti hankalammilta parkkeerausalueilta, hintapyynnöt ovat tuolla 50 000 euron nurkilla. Sitä en kyllä tiedä, kuinka monta autopaikkaa esimerkiksi Punavuoressa tai Kalliossa on per autollinen, kun lasketaan kadunvarsiparkki mukaan.

    Ja siis edelleenkin kannatan sitä, että markkinoiden pitäisi saada päättää. Huomautan kuitenkin, että kaupungilla on hyvin keskeinen rooli tässäkin hinnanmuodostuksessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Osmo Soininvaara kirjoitti 17.8.2012 kello 11:43

    Markkinoita ei saa tasapainoon millään, jos kilpailijana on ilmainen asukaspysäköinti.
    Mutta jos ajatellaan Vaikkapa Jätkiäsaarta, jossa ilmasta kadunvarsipysäköintiä ei ole ja jossa autopaikan rakennuskustannukset ovat noin 50 000 kappaleelta. Mikä olisi markkinahinta? Nyt mennään arvauksen puolelle, mutta arvaus osoittaa kuiten kin periaatteen, jollan hinnan ja määrän tulisi muodostua.

    Jos autopaikkoja tehdään 100 paikkaa / tuhat asuntoa, tuo 50 000 euroa on varmaankin lähellä markkinahintaa. Sillä hinnalla autopaikkoja menisi kaupaksi suunnilleen niin paljon kuin niitä on. Mutta kun kaava vaatii 650 autopaikkaa tuhatta asuntoa kohden, markkinahinta lienee jossain 10 000 euron paikkeilla.
    Minusta pitäisi antaa markkinoiden määrätä ja tehdä autopaikkoja niin palon mutta vain niin paljon, kuin niille on halukkaita ostajia ilman veronmaksajien subventiota.

    Kaupunki omistaa Jätkiäsaaressa kaiken maan. Siksi autopaikkojen ylimääräiset kustannukset koituvat kaupungin maksettavaksi alempana maan hintana. Vain Hitas-asuntojen osalta voidaan olettaa, että autopåaikat koituvat asukkaidcen riesaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Risto Vormala kirjoitti 17.8.2012 kello 11:29

    Timo Kantola:
    Reitillä Tukholmankatu-Paciuksenkatu-Huopalahdentie voitaisiin oikeanpuolimmaiset kaistat varata joukkoliikennekaistoiksi. HSL:n linjoja Paciuksenkaaren pysäkillä pysähtyy reilut 50 / tunti. Lisäksi kaistoja käyttäisivät pikavuorobussit Turun ja Porin suuntiin sekä suuri määrä vakiovuoroja mm. Lohjalle, Nummelaan ym. Myös taksit käyttäisivät tuota kaistaa. Tuo määrä busseja ei voi käyttää ratikkakaistaa, vaan niille on järjestetävä oma kaista samoin kuin muillakin kaupungin ulosmenokaduilla kuten Mannerheimintie, Mäkelänkatu ja Hämeenkatu.

    Em. bussikaistat voisi toteuttaa vaikka heti.

    On totta, että myös nuo kaukoliikenteen bussit tarvitsevat esteettömän kulun, eli nekin tarvitsevat bussikaistat.

    Itse vaan näen ajoradan oikeaan reunaan toteutetut bussikaistat hieman ongelmallisina. Nykytilanteessa, vaikka ne ovat ympärivuorokautisia, niiden valvonta on todella olematonta ja niitä käytettään jatkuvasti väärin. Lisäksi oikealle kääntyvät ajoneuvot, nehän saavat käyttää niitä aivan laillisesti ko. karkoitukseen, tukkivat risteysalueet, estäen myös busseja etenemästä.

    Oheessa kuva ko. tilanteesta Pitkälläsillalla Hakaniemen suuntaan; mikä merkitys bussikaistalla ja sen liikennemerkillä on tässä kohdin, kun sitä ei voi käyttää, kuten on suunniteltu?

    https://fbcdn-sphotos-c-a.akamaihd.net/hphotos-ak-snc7/s720x720/405454_10151102739278320_1813402702_n.jpg

    Timo Kantola: tähtäimellä voisi Huopalahdentielle tehdä raitiotiekiskot ja kaksi uutta linjaa. Toinen päättyisi Munkkivuoreen korvaten linjan 18 ja toinen jatkuisi Pitäjämäentielle ja sieltä Jokeri-ratikan kiskoja Leppävaaraan. Linjat 14 ja tulisi hoidettua raitiovaunulla ja linja 39 voisi päättyä Pitäjänmäelle, missä on vaihtoyhteys junaan ja raitiovaunuun.

    Tämä olisi ilmanmuuta se pitemmän tähtäimen ratkaisu. Nyt on kuitenkin keksittävä jotain Paciuksenkadun bussiliikenteen sujuvoittamiseksi kun sitä ei vielä ole.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Kutoja kirjoitti 17.8.2012 kello 11:30

    Eikö Paciuksenkadun/Tukholmankadun kumipyöräliikenten määrää voisi vähentää, ja ongelmia ratkaista poistamalla busseja kyseiseltä tienpätkältä.

    Esim siirtämällä ykköstien suunnan kaukobussit kulkemaan Länsiväylää Kamppiin. Google mapsin mukaan reitti on jopa nopeampi.

    Jäljelle jäävistä dösistä suurin osa (14/18/58) olisi sitten jo nyt järkevintä muuttaa raiteille. Kaikki voittaisivat, jopa henkilöautoille tulisi lisää tilaa, kun ei olisi niin paljon busseja hidastelemassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. Risto Vormala kirjoitti 17.8.2012 kello 11:33

    Risto Vormala:
    Mites sitten niin, että ratikat ja bussit ajaisivat yhteisiä ajoväyliään, mutta pysäkit olisivat erillään? Toisinsanoen bussipysäkki olisi aina ratikkapysäkin oikealla puolella erillisellä, omassa pysäkkitaskussaan. Tällaisesta ratkaisusta näin useita esimerkkejä Göteborgissa.

    Oheessa kuva tällaisesta ratkaisusta Göteborgissa pysäkillä Redbergsgatan:

    https://www.facebook.com/media/set/?set=a.10151101908548320.458328.729398319&type=3

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. Risto Vormala kirjoitti 17.8.2012 kello 12:26

    Daniel Federley: Niin, sanopa se. Tuo onkin kaupungin ainoa osuus, jossa ratikka on säännönmukaisesti nopeampi kuin bussi. Tokihan tässäkin täytyy hoitaa asia niin, että bussi on nopeampi kuin ratikka. Sillä tavoin bussi- ja ratikkamatkustajat ovat sitten samanarvoisia. Vai miten se oikein meni?

    Mutta ei tätä kannata turhaan paisutella. Paciuksenkadulla oikeastaan vain Munkkiniemen silta on pullonkaula.

    Ensin suunta Munkkiniemeen: Tukholmankadun risteyksestä Meilahdentielle voidaan muuttaa oikea kaista bussikaistaksi. Tuo osuus ei ole ruuhkainen, ruuhkat ovat etelämpänä. Jos yhden kaistan muuttaminen bussikaistaksi ruuhkauttaa mäen, niin ruuhkauttakoon sitten. Nyt kuitenkin tilanne on se, että vasen kaista, Munkkaan ja Kuusisaareen johtava, on selkeällä vajaakäytöllä kun pääsuunta on Huopalahdentielle ja Turunväylälle päin. Merkitsemällä oikea kaista bussikaistaksi jaetaan kuormitusta tasaisemmaksi.

    Meilahdentieltä sillalle tilaa on yllin kyllin, otetaan viherkaista pois ja tarvittaessa kavennetaan leveitä kaistoja kapeammiksi. Se rauhoittaa ajonopeuksiakin, tässähän KSV laski nopeuden 50:een jo vuosia sitten ja eiköhän kohta laske 40:eenkin. Olisihan se kiva samalla päivittää liikenneympäristöäkin niin, että joku noudattaisikin noita rajoituksia.

    Suunta kaupunkiin: sillalta Meilahdentielle voidaan leventää katua, jos tarpeen. Pusikkoa pois ja kävely- sekä pyörätie vähän kauemmas. Ei tuo halpaa lystiä ole, mutta jos pitää bussikaista saada, niin kai siihen ollaan valmiita vähän satsaamaankin.

    Meilahdentieltä Tukholmankadulle homma on hankalampi. Paikalle on tehty ja hyväksytty katusuunnitelma, jossa katualuetta levennetään ja sinne tulee pyörätie, jalkakäytävä ja muistaakseni puurivi. Jättämällä puut istuttamatta saataneen tilaa bussikaistalle. Mutta bussikaista pitäisi sijoittaa tavallisesta poikkeavasti, sillä bussithan kääntyvät Tukholmankadulle. Vai ohjataanko valoilla kuten Porkkalankadulla?

    Munkkiniemen sillasta muistelen jotain sellaista, että se oli tarkoitus 1990-luvun loppupuolella peruskorjata tai uudistaa, mutta tästä olisi aiheutunut aikamoiset haitat liikenteelle ja siitä luovuttiin. Mikä mahtaa olla sillan kunto nyt 15 vuotta myöhemmin, tuskin ainakaan parempi kuin silloin? Varsinainen siltaosuushan ei ole kovin pitkä, pengertä siinä on suurin osa. Jos bussit ovat oikeasti KSV:lle tärkeitä, niin sitten se pistää rahaa palamaan ja leventää siltaa. Samaan syssyyn sitten se Paciuksenkadun alikulkukin voidaan toteuttaa.

    Mielenkiintoista nähdä, aikooko KSV mennä siitä mistä aita on matalin ja ehdottaa vaan BUS-maalauksia, vai aiotaanko ihan oikeasti tehdäkin jotain.

    Todellinen ongelma on Tukholmankatu, jonka jalkakäytävillä on tällä hetkellä vilkas pyöräliikenne ja jonka raitiovaunukaista on äärettömän kapea. Sinne tarvittaisiin raitiovaunuille 0,8 m lisää tilaa, pyörille 3,5 m uutta tilaa ja kai sitten busseille 7 m lisää tilaa. Ei onnistu ilman taikuria. Voisiko Tukholmankadun autoliikenteen saada jotenkin siirtymään Paciuksenkadulle?

    Tämä olisi varsin ok ratkaisu, myös kauko- ja vakiovuoroliikennettä ajatellen. Nekin voitaisiin varustaa laitteilla, jotka antavat niille liikennevaloetuudet.

    Tuota voisi vielä kehittää niin, että bussikaistan kääntyessä Paciuksenkadulta Huopalahdentielle sen kaista olisi erotettu kokonaan muusta risteyksestä ja siitä voisivat bussit kääntyä ilman, että niiden tarvitsisi odottaa valoissa ollenkaan.

    Tässä kuvassa hieman ideaani (kuvan katu on toki pienimuotoisempi kuin Paciuksenkadun ja Huopalahdentien risteys); koko muu risteys on kuva vasemman reunan ulkopuolella ja pysäkkialue on kokonaan oma katualueensa.

    https://www.facebook.com/photo.php?fbid=10151102788303320&set=a.10151101908548320.458328.729398319&type=3&theater

    Olen miettinyt, että yksi valoristeyksissä bussien kääntymistä (eteenkin vasemmalle) nopeuttava tekijä voisi olla, että niille olisi erillinen vasemmalle kääntymisen salliva valo, jolloin ne pääsisivät nopeasti muun ryhmittyneen liikenteen ohi. Voisivat siis kääntyä äärimmäisenä oikealla olevalta bussikaistalta muun risteyksen ohi vasemmalle. Niiden valoetuus kestäisi vain sen pienen hetken kun bussi sen tarvitsee. Mieleeni tulee useita paikkoja, joissa tätä voisi soveltaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. tpyyluoma kirjoitti 17.8.2012 kello 17:31

    Daniel Federley: Olenko nyt liian pessimisti? Mitä hyvää HSL on saanut aikaan nimenomaan stadilaisille?

    74:lla pääsee nyt IKEAaan! Malmi-Tapanila-Puistola alueen avierobuumia odotellessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. a_l kirjoitti 17.8.2012 kello 18:09

    Kutoja:
    Eikö Paciuksenkadun/Tukholmankadun kumipyöräliikenten määrää voisi vähentää, ja ongelmia ratkaista poistamalla busseja kyseiseltä tienpätkältä.

    Esim siirtämällä ykköstien suunnan kaukobussit kulkemaan Länsiväylää Kamppiin. Google mapsin mukaan reitti on jopa nopeampi.

    Jäljelle jäävistä dösistä suurin osa (14/18/58) olisi sitten jo nyt järkevintä muuttaa raiteille. Kaikki voittaisivat, jopa henkilöautoille tulisi lisää tilaa, kun ei olisi niin paljon busseja hidastelemassa.

    Tuota kannattaisi tosissaan tutkia.

    Nopein reitti matkattaessa Kampista ykköstielle kohti länttä kulkee länsiväylää ja kehä kakkosta. Eli kaikki Turun suunnan ja läntisen Uudenmaan bussit voisi siirtää tuonne. Paljonkohan noita busseja yhteensä on?

    Suora yhteys läntiseen Helsinkiin jäisi kyllä pois, mutta toisaalta tilalle tulisi eteläinen Espoo ja liityntä metroon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. Hörhö kirjoitti 17.8.2012 kello 23:10

    Eikös bussi 18 lopetettu Krunikasta sen takia pääasiassa, etteise pysynyt aikataulussa (ja ei ollut “tarpeeksi” mstkustajia)? Nyt a) hesarista saa lukea munkkivuorelaisista, jotka ovat yllättyneitä suoran bussilinjan menettämisestä rautatieasemalle ja b) täällä aikataulun heittämisestä Paciuksenkafulla. Eiköhän ole aika lopettaa tuollaiset myöhästelevät linjat kokonaan (vitsikö? Kuten koko touhu?)?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. Hörhö kirjoitti 17.8.2012 kello 23:13

    Ja muuten… Kun se uusi Laajasalon ratikkalinja joskus 30 vuoden päästä saadaan, niin voisiko se kulke pääosin tuota vanhaa 18 reittiä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. hampaattomuutta Telakkarannassa kirjoitti 18.8.2012 kello 14:11

    “Alue paranee aivan olennaisesti. Ranta tulee yleiseen käyttöön. Tilaa on myös ravintoloille, jos joku sellaisen haluaa rakentaa, mutta erikseen ravintolaksi kaavoitettu tila otetaan asuinalueen asuntojen käyttöön.”

    Olin aikoinani aivan innoissani tästä kaava-alueesta. Erityisesti siitä että alueen karheus säilyy ja paikkaan saadaan lisää toiminnallisuutta, jolla on yhteys rantaan. No nyt näyttää siltä että arkirealismi yksityistää paikan maksukykyisille asukkaille (Skanska rakentaa asuintaloihin vain vapaarahoitteisia kaksioita, voi vain arvata ylittyykö neliöhinnassa kymppitonni vai ei.) ja kaupunkilaiset menettävät yhteysen paikan kun Nosturi poistuu.

    miten tässä taas näin käy?

    Ravintola on koko paikan juju. Ensimmäiset kerrokset pitää laittaa elävään käyttöön!

    Sama toistui Itämerenkadun varressa kun Nokia rakensi toimitalonsa. Siellä muistikuvani mukaan kaava sentään olisi edellyttänyt ensimmäisten kerrosten halki kulkevaa kävelykatua. Nokia ei sitä halunnut ja rakennus suljettiin ulkopuolisilta. Mahdollisuus tämän kujanteen avaamiseen kyllä rakennettiin, mutta vieläkään ei mitään siihen viittaavaakaan taida olla näköpiirissä.

    Telakkarantaankin SAA rakentaa ravintolan…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. Mikko H kirjoitti 18.8.2012 kello 19:30

    Nokia ei sitä halunnut ja rakennus suljettiin ulkopuolisilta. Mahdollisuus tämän kujanteen avaamiseen kyllä rakennettiin, mutta vieläkään ei mitään siihen viittaavaakaan taida olla näköpiirissä.

    Miten näitä pörssikursseja nyt tulkitsee… Nokialta lienee vapautumassa toimitiloja aika reippaaseen tahtiin. Siitä olen aivan samaa mieltä, että Nokian talo Ruoholahdessa on aivan liian umpinainen loota. Katutasoon pitäisi saada selvästi lisää kadulle avautuvia liiketiloja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. Risto Vormala kirjoitti 19.8.2012 kello 12:14

    Näin toteutetaan tehokas bussiväylä, joka on erillään muusta liikenteestä ja jolla on 0-viiveiset liikennevaloetuudet. Ja tuota etuutta tarvitaan vain siksi hetkeksi (pari sekuntia) kun bussi on risteävän liikenteen kohdalla:

    http://youtu.be/8fi-P5HXRak

    Huomatkaa, että ko. katu lienee alunperin ollut nelikaistainen, jossa on ollut kaksi kaistaa kumpaankin suuntaan. Nyt katutila on jaettu kahtia ja siinä on bussiväylä ja normaali katu muulle liikenteelle omina väylinään. Olisiko tämänkaltainen ratkaisu tarpeeksi radikaalia myös Helsingin bussiliikenteen nopeuttamiselle?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  60. Osmo Soininvaara kirjoitti 19.8.2012 kello 22:45

    HSL:n hallitus on lähdössä Göteborgiin opintomatkalle…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  61. Risto Vormala kirjoitti 19.8.2012 kello 13:18

    Vielä hieman bussikaistoista ja niiden eroista kun ne suunnitellaan kunnolla:

    http://www2.trafikkontoret.goteborg.se/resourcelibrary/BussgataOvreHusar_LinneplNordenskioldWeb.jpg

    Tässä bussikaistan suunnittelua Göteborgista. Ko. kaista kulkee valtaväylän keskellä (myös pysäkit ovat väylän keskellä) ja muu liikenne sen reunoilla. Liikenneympyrät ja muut risteyselementit ohitetaan niiden läpi menemällä, jolloin muu liikenne suljetaan siksi pieneksi hetkeksi kun bussi tarvitsee etuutensa.

    Raitiotie on kokonaan oma elementtinsä, omalla ratapenkallaan eikä ole kosketuksissa muun liikenteen kanssa. Näinollen bussikaista on voitu toteuttaa katutilan keskelle, kuten se vaikkapa meillä Helsingissä olisi raitiotienä.

    Meillä bussikaista on vain ajoradan yksi kaista, jossa muu liikenne häiritsee sen toimintaa tarpeettomasti alinomaa.

    Se, mitä kaipaan on liikenteen ja eri kulkumuotojen tarvitseman tilan kokonaisvaltaista suunnittelua ja totetuttamista. Ei vain katu, jonka keskelle rakennetaan liian kapea väylä raitiotielle, jossa on aina joku sen esteettömän kulun tiellä (kuten nyt vaikkapa Ruoholahdessa, jossa bussit ja ratikka 9 kolhivat jatkuvasti toisiaan, kun ei ole tajuttu niiden tarvitsemaa pelivaraa kadulla). Tai, että bussikaista totetutetaan automaattisesti kadun oikeaan laitaan, miettimättä sen tarkemmin sen toimivuutta.

    Tuon piirroksen kaltainen bussikaista ei esimerkiksi tarvitse sen kummempaa valvontaa, kun se on toteutettu niin, ettei siitä ole hyötyä muulle liikenteelle. Ei tule houkutusta tai edes tarvetta ajaa sitä henkilöautolla. Lisäksi sen toteutus takaa sen, että mahdollinen luvaton käyttö on helposti havaittavissa ja heräättää huomiota. Helsingin alueella kukaan ei kiinnitä huomiota bussikaistalla ajavaan henkilöautoon, koska kaistan luvattoman käytön lisäksi, sitä tarvitaan myös mm. oikealle kääntymiseen sekä tontille ajoon, aivan laillisesti. Lisäksi meillä bussikaistalla ajo (vaikkapa Manskulla) todella hyödyttää ja nopeuttaa, joten houkutus sen luvattomaan käyttöön on suuri.

    Se, mitä peräänkuulutan, on eri liikennemuotojen tarvitsemien väylien parempaa ajatusta ja suunnittelua. Kun ne eivät ole tarpeettomasti toistensa tiellä, ei konfliktejakaan tule niin helposti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  62. Osmo Soininvaara kirjoitti 19.8.2012 kello 22:42

    Barcelonassa bussikaistat on toteutettu kuin Helsingissä, mutta toimivat erinomaisesti, eikä niillä näy autoja. Selitys on siinä, että jokaisessa bussissa on kamera.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  63. antti kirjoitti 19.8.2012 kello 17:12

    Ai niin. Kun kerran bussilinjoista puhutaan, milloinka HSL:n sivuille saataisiin karttanäyttö missä kartan liikuttaminen toimisi simppelisti hiirellä kiinni tarttumalla ja karttaa liikuttamalla? Missä muualla kuin museossa näkee enää nuolinäppäimillä liikutetavaa karttaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  64. Osmo Soininvaara kirjoitti 19.8.2012 kello 21:55

    Käytin juuri Reittiopasta ja kyllä siinä kartta toimi kiinni tarttumalla. Halutessaan saattoi käyttää myös niitä nuolia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  65. Elmo Allén kirjoitti 19.8.2012 kello 22:25

    antti:
    Ai niin. Kun kerran bussilinjoista puhutaan, milloinka HSL:n sivuille saataisiin karttanäyttö missä kartan liikuttaminen toimisi simppelisti hiirellä kiinni tarttumalla ja karttaa liikuttamalla? Missä muualla kuin museossa näkee enää nuolinäppäimillä liikutetavaa karttaa?

    Osmo Soininvaara:
    Käytin juuri Reittiopasta ja kyllä siinä kartta toimi kiinni tarttumalla. Halutessaan saattoi käyttää myös niitä nuolia.

    Antti viitannee Linjaoppaaseen, joka toimii edelleen Reittioppaan vanhalla käyttöliittymällä. Sinänsä nuo aikataulupalvelujen käyttöliittymät kannattaisi kerralla uudistaa nykyaikaan. Nyt linkityksiä sivujen välillä ei ole yhtään niin kätevästi kuin voisi olla. Ja mobiilinäkymä (ei siis mikään ladattava sovellus) kaikista saman tien. (Kuka tie vaikka jossain välissä innostuisin piirtelemään mockupin…)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  66. Elmo Allén kirjoitti 19.8.2012 kello 22:33

    (Offtopic, mutta kun blogin pitäjällä on kytköksensä HSL:ään:)

    Kartoista kun puhutaan, niin HSL:llä on aika jännästi ilmoitettu paperikartoista sivuillaan:

    “Joukkoliikennekartta julkaistaan vuosittain syksyllä. Kartassa on kuvattu kaikkien Espoon ja Vantaan sisäisten linjojen sekä seutulinjojen reitit kartan julkaisuajankohdan mukaisina. Karttoja saa maksutta palvelupisteistä.”

    Teksti on varmaankin YTV:n ajalta, kun Helsinkiä ei suvaita ilmoittaa ollenkaan. Mutta ylläribonuksena sivun alalaidasta kuitenkin löytyy linkki Helsingin pdf-karttoihin.

    Mutta miksei sitten Espoon ja Vantaan karttoja voi myös julkaista pdf:nä? Ja englanninkielisellä sivulla ei ole pdf-karttoja ollenkaan.

    Pieniä asioita, mutta silti ihan laadukkaan viestinnän perusasioita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  67. Risto Vormala kirjoitti 19.8.2012 kello 22:51

    Osmo Soininvaara:
    Barcelonassa bussikaistat on toteutettu kuin Helsingissä, mutta toimivat erinomaisesti, eikä niillä näy autoja. Selitys on siinä, että jokaisessa bussissa on kamera.

    Kyllä minä näen, että Barcelonankin bussikaistojen toteutus on radikaalia verrattuna Helsinkiin:

    http://farm8.staticflickr.com/7183/6886375510_14cebe70f9_z.jpg

    http://www.flickr.com/photos/andynash/6886348580/

    Täysin oma väylä näkyy ainakin noissa kuvissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  68. Tuomas S. kirjoitti 19.8.2012 kello 23:21

    OS:

    Alue paranee aivan olennaisesti. Ranta tulee yleiseen käyttöön. Tilaa on myös ravintoloille, jos joku sellaisen haluaa rakentaa, mutta erikseen ravintolaksi kaavoitettu tila otetaan asuinalueen asuntojen käyttöön.

    Niin, tätä voi muistella juodessaan kahveet Vuosaaren Cirrus- tornin kattokahvilassa. Eiku.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  69. Risto Vormala kirjoitti 19.8.2012 kello 23:36

    (Lähetän tämän vielä kerran ja halusin kommentoida seuraavasti)

    Osmo Soininvaara:
    HSL:n hallitus on lähdössä Göteborgiin opintomatkalle…

    Tiedossa on ja toivottavasti “onkeenne” jää jotain tuliaisia. Isäntänne Västtrafikhan (vastaa HSL:ää) esittelee teille mm. allaolevaa suurta hanketta:

    http://www.trafikverket.se/Privat/I-ditt-lan/Vastra-gotaland/Vastsvenska-paketet/

    http://www.goteborg.se/wps/portal/vastsvenskapaketet

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  70. Risto Vormala kirjoitti 19.8.2012 kello 23:46

    (kokeilen vielä kerran lähettää kommenttini tähän)

    Osmo Soininvaara:
    HSL:n hallitus on lähdössä Göteborgiin opintomatkalle…

    Tiedossa on ja toivottavasti “opitte” jotain matkallanne. Esimerkiksi suurhankkeesta nimeltä “Västsvenska paketet”.

    Hyvää matkaa; odotan raporttia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  71. Seppo Vepsäläinen kirjoitti 20.8.2012 kello 12:30

    tpyyluoma: Munkkivuoren ratikka. Sitä odotellessa:
    Bussikaistat Paciuksenkadulle ja Huopalahdentielle. Tukholmankadulle ehkä ei, on tilan puolesta vaikea. Voisi tehdä niin että busseille on erillinen kääntyvä kaista Hartamanin ja Paciuksenkadulla, jonka valo vaihtuu hieman nopeammin että ne pääsevät ekana Tukholmankadulle.
    Paciuksenkadun kaistat voisi muuten olla vasemmalla puolella ja pysäkit samalla kohtaa kuin ratikkapysäkit, koska vaihdot.

    Tukholmankatu voitaisiin muuttaa joukkoliikennekaduksi välillä Paciuksenkatu – Haartamanninkatu. Muitakin enemmän tai vähemmän radikaaleja ratkaisuja tarvitaan mm 0-Jokerin reitin perkaamiseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  72. Olli Pottonen kirjoitti 20.8.2012 kello 14:21

    Risto Vormala: Kyllä minä näen, että Barcelonankin bussikaistojen toteutus on radikaalia verrattuna Helsinkiin:

    http://farm8.staticflickr.com/7183/6886375510_14cebe70f9_z.jpg

    http://www.flickr.com/photos/andynash/6886348580/

    Täysin oma väylä näkyy ainakin noissa kuvissa.

    Kuvissa näkyvä Passeig de Colomilla poikkeus. Muita samanlaisia ei ole Barcelonassa montaa, ei ehkä yhtään.

    Aainakin Ronda de la Universitatilla on muuten useampi bussikaista samaan suuntaan. Ja toisin kuin Suomessa, Barcelonassa ei saa pyöräillä bussikaistoilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  73. tpyyluoma kirjoitti 20.8.2012 kello 17:38

    Risto Vormala: Se, mitä peräänkuulutan, on eri liikennemuotojen tarvitsemien väylien parempaa ajatusta ja suunnittelua. Kun ne eivät ole tarpeettomasti toistensa tiellä, ei konfliktejakaan tule niin helposti.

    Ei tästä varmaan kukaan eri mieltä ole, mä vaan näen sen niin että jos samaan katukuiluun pitäisi tunkea kunnollisen levyiset jalkakäytävät, fillari-, auto-, bussi- ja ratikkaistat, niin ei nyt vaan mahdu. Helsingissä tätä ratkotaan yleensä sovitteluhengessä niin että tungetaan vaan jotenkin, tuosta kärsii varsinkin jalkakäytävä ja ratikka; kyllä sitä kapeaa jalkakäytävääkin mahtuu kävelemään, se on vaan tympeätä kaupunkitilaa, ja ratikka taas on/off kulkuneuvo joka joko kulkee hyvin tai ei liiku. Pitäisi tehdä valintoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  74. Risto Vormala kirjoitti 20.8.2012 kello 19:04

    Niin, Paciuksenkadun “ongelmana” on se, että se on yksi länsisuunnan keskeisiä sisääntuloväyliä. Kunpa sen asian voisi ratkaista jotenkin, vaikka sitten tunneliratkaisulla jossain vaiheessa.

    Toinen asia jota peräänkuulutan, on kunnolliset bussikadut ja -väylät, jollaisia Helsingin alueella on vasta Oulunkylän ja Viikin välinen Jokeri-bussin väylä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  75. ristiin-rastiin kirjoitti 23.8.2012 kello 12:41

    Risto Vormala: Huomatkaa, että ko. katu lienee alunperin ollut nelikaistainen, jossa on ollut kaksi kaistaa kumpaankin suuntaan. Nyt katutila on jaettu kahtia ja siinä on bussiväylä ja normaali katu muulle liikenteelle omina väylinään.

    Olen pidempään miettinyt voisiko tällaisella ratkaisulla mahduttaa Hämeentielle pyörätiet Hakaniemestä Kurviin. Nopea bussiajorata, kapeammat “tavallisen liikenteen” kaistat omana ajoratanaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus