Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 14.8.2012

Nyt se taas alkaa. Syksy on tullut.

Telakkaran­nan kaava

Tämä oli meil­lä vajaa vuosi sit­ten luon­nok­se­na, jol­loin vedet­ti­in mah­dol­liset poli­it­tiset lin­jat. Nyt kaa­va on valmis­tunut teknis­es­ti mut­ta sisäl­löltään jok­seenkin saman­laise­na – näin ole­tan. Lau­takun­nan esit­telystä selvin­nee, onko tähän tehty muu­tok­sia, jot­ka antaisi­vat aihet­ta hark­in­taan. Alue siir­retään samal­la osak­si Punavuor­ta. Asun­to­ja tulee noin 18 000 ker­rosneliön ver­ran (400 asukas­ta) jas liiketi­laa, saman ver­ran. Sen voi toteut­taa hotel­li­na. Kun esi­tys­lis­tas­sa oikein san­o­taan, että pysäköin­tipaikoista tulee kalli­it­ta, niin var­maan ne sit­ten ovat kalli­ita. Tämä on van­ha riita: pitääkö kaaval­la pakot­taa rak­en­ta­maan pysäköin­tipaikko­ja, joista tulee niin kalli­ita, ettei kukaan juuri niitä ottaisi käyt­töön, jos jou­tu­isi itse maksamaan.

Alueen vier­essä telakkay­htiö on edelleen har­joit­tavinaan telakka­toim­intaa. Ennen tämä oli merkit­tävä työ­nan­ta­ja, mut­ta ei enää. Telakkay­htiö kor­jaisi oitis luun­sa ja muut­taisi muualle, ellei se tulisi sille niin kalli­ik­si. Vuokra­sopimuk­ses­sa on vaa­timus alueen siivoamis­es­ta ja ennal­lis­tamis­es­ta. Se tulee niin kalli­ik­si, että yhtiö sin­nit­telee paikalla vaik­ka lop­ut­tomi­in. Alue tarvit­taisi­in kuitenkin asumiseen.

Kru­unuvuoren­ran­ta — Koirasaaret ‑kut­suk­il­pailu­un kutsuttavat

Tässä lista ei anna mitään eväitä arvioi­da esi­tys­tä. Esite­tyt toimis­tot nyt vain on kat­sot­tu parhaiksi.

Ullan­lin­nan ja Punavuoren kuu­den suo­jelta­van kiin­teistön kaa­va, muistutukset

Suo­jel­laan viimeisiä puu­talo­ja ja siinä sivus­sa vähän muu­takin. Yksi suo­jeltavista on kir­jelmöinyt ja vähän soitel­lutkin, että halu­aisi rak­en­taa ullakkoa­sun­to­ja, mikä merk­it­sisi kat­toikkunoi­ta pihan­puoleiselle julk­i­sivulle. Viras­ton mielestä näin ei voi tehdä. Han­kala juttu.

Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lausun­to HSL:n alus­tavas­ta taloussuunnitelmasta. 

Lipun hin­toi­hin esitetään Helsingis­sä 4,3 pros­entin koro­tus­ta. Tästä pitäisi tietää kaupung­in­hal­li­tus­ryh­mien kan­ta. Tämä on osa han­ket­ta yht­enäistä hin­tata­soa seudul­la. Helsingis­sä ei ole tulos­sa merkit­täviä palve­lu­ta­son muu­tok­sia, tärkeim­mät muu­tok­set tuli­vat voimaan tänään. Joukkoli­iken­teen suo­sio on ilah­dut­tavas­sa kasvus­sa.  Alku­vuodessa HSL:n koko matkus­ta­jamäärä on kas­vanut 3,2 pros­ent­tia, metron 3,3 ja ratikoiden 5,8 prosenttia.

39 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 14.8.2012”

  1. > Yksi suo­jeltavista on kir­jelmöinyt ja vähän soitel­lutkin, että halu­aisi rak­en­taa ullakkoa­sun­to­ja, mikä merk­it­sisi kat­toikkunoi­ta pihan­puoleiselle julk­i­sivulle. Viras­ton mielestä näin ei voi tehdä. Han­kala juttu.

    No, Helsin­ki var­maankin kor­vaa täysimääräis­es­ti mene­tyk­set ullakko­rak­en­tamises­sa. Ja senkin, että paikalle ei voi enää rak­en­taa naa­pu­ri­tont­tien tapaan.

  2. On se hienoa, että kaikkien hin­to­jen yht­enäistämis­ten jäl­keen Helsin­ki sen kuin kallis­tuu naa­purei­hin nähden.

    Ja kiit­ti paljon kun 18 reit­tiä rukat­ti­in, osas­ta Län­si-Helsinkiä ei pääse enää suo­raan keskus­taan rautatieasemalle/torille.

  3. Ullan­lin­nan ja Punavuoren kuu­den suo­jelta­van kiin­teistön kaa­va, muistutukset

    Suo­jel­laan viimeisiä puu­talo­ja ja siinä sivus­sa vähän muu­takin. Yksi suo­jeltavista on kir­jelmöinyt ja vähän soitel­lutkin, että halu­aisi rak­en­taa ullakkoa­sun­to­ja, mikä merk­it­sisi kat­toikkunoi­ta pihan­puoleiselle julk­i­sivulle. Viras­ton mielestä näin ei voi tehdä. Han­kala juttu.

    Ei kaupunkia pidä suo­jel­la kuolleek­si. Ullakkoa­sun­to­jen tekemistä van­hoi­hin taloi­hin kai yleis­es­ti suosi­taan. Kyl­lä asuin­raken­nuk­sia pitää voi­da muoka­ta ajan ja tarpei­den muuttues­sa. As.oy-laki eri­tyis­es­ti antaa osak­keen­o­mis­ta­jalle oikeu­den muu­tok­si­in hallinnoimas­saan huoneis­tossa, mis­sä on peri­aat­teel­lis­es­ti juuri oikea hen­ki. Katu­julk­i­sivut ja por­rashuoneet kun suo­jel­laan, siinä on tarpeeksi.

  4. Kun pysäköin­tipaikat ovat kalli­ita, tarkoit­taa se vain sitä, että niitä on niin vähän, että raken­nut­ta­ja voi pyytää niistä tähti­ti­eteel­lisiä hin­to­ja. Kun paikko­ja on riit­tävästi, tasaan­tu­vat hin­nat. Osmo, pelaatko gryn­derin vain tule­van asukkaan pussiin?

    1. Oysäköin­tipaikan kalleudessa näi­den kaavo­jen osalt­g­fa puhutaan siitä, paljonko niiden rak­en­t­a­mi­nen tulee mak­samaan. Sil­lä ei ole mitään tekemistä tar­jon­nan vähäisyy­den kanssa.
      Kalle­han voi ottaa urakoitavak­seen pysäköin­tilu­olan jon­nekin Helsin­gin niemelle, jos uskoo sxenol­e­van perin kannattavaa.

  5. Lipun hin­toi­hin esitetään Helsingis­sä 4,3 pros­entin koro­tus­ta. Tästä pitäisi tietää kaupung­in­hal­li­tus­ryh­mien kan­ta. Tämä on osa han­ket­ta yht­enäistä hin­tata­soa seudulla.

    En nyt kyl­lä oikein oikein pysynyt perässä. Helsin­gin joukkoli­iken­teen kus­tan­nuk­set nou­se­vat 4,7%. Kun matkus­ta­jamäärät samaan aikaan kas­va­vat niin tuol­la lipun­hin­to­jen koro­tuk­sel­la saadaan pidet­tyä sub­ven­tio-osu­us suurin piirtein nykyisenä.

    Kus­tan­nusten nousu on käytän­nössä liiken­nöin­tikus­tan­nusten (75% kus­tan­nuk­sista) nousua, kasvua 6,5%. HSL ei ilmoi­ta luku­ja Hel­si­gin tasol­la ja minä en nyt jak­sa laskea, mut­ta koko HSL:n tasol­la tuo jakautuu:
    Bus­sit 317M€, kasvua 7,8%
    Junat 71M€, kasvua 7,1%
    Metro 25M€, laskua ‑0,8%
    Ratikat 51M€, kasvua 1,1%

    Metron infraku­lut 43M€ (-0,8%) ja ratikan 20M€ (+5,3%), tosin noi on todel­lisu­udessa pienem­mät kos­ka HKL tilit­tää pääo­man tuot­toa kaupungille.

    Bus­sili­iken­teen kas­vavis­sa kuluis­sa on kyse pohjim­mil­taan siitä että palkat nousee, ja toisaal­ta siitä että liikenne hidas­tuu. Esimerkik­si 14/18 lisätään, has­sua kyl­lä, nimik­keel­lä palve­lu­ta­son nousu kum­mallekin yksi bus­si kos­ka ne eivät pysy aikataulussa.

    Eli ihan sitä samaa kun aina ennekin, ja tämä on jokasyksyi­nen murhe niin kauan kun meil­lä ei investoi­da raiteisi­in. Mus­ta käytän­nössä ratikkaan, kos­ka siihen on varaa, mut­ta toki metroon ja junaankin.

  6. “Ullan­lin­nan ja Punavuoren kuu­den suo­jelta­van kiin­teistön kaa­va, muistutukset

    Suo­jel­laan viimeisiä puu­talo­ja ja siinä sivus­sa vähän muu­takin. Yksi suo­jeltavista on kir­jelmöinyt ja vähän soitel­lutkin, että halu­aisi rak­en­taa ullakkoa­sun­to­ja, mikä merk­it­sisi kat­toikkunoi­ta pihan­puoleiselle julk­i­sivulle. Viras­ton mielestä näin ei voi tehdä. Han­kala juttu.”

    Mik­si ei voisi? Mitä se hait­taisia ja toisi taas kai­vat­tu­ja asun­to­ja ja lisäa­sum­sialaa alueelle. Dog­mati­ik­ka on aina pahasta.

  7. Osmo jostain kum­man syys­tä on jo pitkään pelan­nut gryn­derei­den, ei kaupunki­lais­ten pussiin. 

    Jos pysäköin­tipaikat ovat kalli­ita rak­en­taa, täy­tyy suun­nitel­ma palaut­taa ja vaa­tia suun­nit­tele­maan edullisem­pia paikko­ja. Sama kos­kee tietysti asun­to­ja, toimis­to­ja ja kaikkea muu­ta kaupunki­raken­net­ta. Ei tule men­nä vai­h­toe­hdot­tomasti gryn­derei­den vedä­tyk­sen mukana kuten Osmokin tekee. Toki samaan syyl­listyy moni muukin lau­takun­nan jäsen puoluekan­nas­ta riippumatta

    Nyt kun kun­tavaalit läh­estyvät ja nämä lau­takun­ta­paikatkin jae­taan sit­ten taas uudelleen, niin eikö vihreät voisi lait­taa KSL:aan jonkun kaupunkisu­un­nit­telun osaa­jan, ja Osmo vaik­ka sosi­aalilau­takun­taan, jol­la alal­la hänel­lä on osaamista

    1. Pysäköin­tipaikoista saa halpo­ja lait­ta­mal­la maan­päälle hehtaarien pysäköin­tikent­tiä. Sil­loin kuitenkin menetetään se raken­nu­soikeus. Näin toteutetut paikat ovat kaik­ista kalleimpia.

  8. Asia ei tietenkään ole näin yksioikoinen, enkä tarkoi­ta että pitäisi, mut­ta kysyn nyt kuitenkin: Eikö telak­ka-alueen vuokraa voi korot­taa? Mil­loin voi?

  9. Uut­ta Helsinkiä ‑sivus­ton mukaan valmis Telakkaran­ta tar­joaa “Hieta­lah­den­lai­turille uuden elämän rav­in­toloiden, rantakahviloiden, näyt­te­lytilo­jen ja muse­o­laivo­jen paikkana”.

    Tulee mieleen, että tässä uudessa elemässä tart­tis olla mah­dol­lis­es­ti jotain katu­ta­sos­sa muu­takin liiketi­laa kuin hotel­li, ja rav­in­toloitakin mielu­um­min enem­män kuin sen kyseisen hotellin ruokala.

  10. Olete­taan kak­si vierekkäin raken­net­tavaa taloa alueel­la, jos­sa on kaduil­la voimas­sa ali­hin­noitel­tu asukaspysäköin­tilu­pa tai sitä ei tarvi­ta lainkaan(käytännössä koko Helsin­gin seu­tu?). Toiseen raken­netaan 20 paikan auto­hal­li, toiseen ei lainkaan autopaikko­ja. Auto­hallin sisältävässä talos­sa asun­to­jen hin­taa nos­taa autopaikko­jen raken­nuskus­tan­nus, auto­hal­lit­tomas­sa ei. Toisaal­ta auto­hallil­lisen talon asukkaiden autoista 20 on sit­ten hal­lis­sa, pois kadul­ta auto­hal­lit­toman taloy­htiön asukkaiden auto­jen tieltä.

    Eli yhteis­maan ongel­ma. Niin kauan kuin asukaspysäköin­ti on liian hal­paa suh­teessa kaupunki­ti­lan kus­tan­nuk­si­in, raken­net­tavia autopaikko­ja joudu­taan säätämään ohi rak­en­ta­jien intressien.

    Ver­tailuko­htana van­ha kaupunkikeskus­ta Lyonis­sa, jos­sa talois­sa ei ole autopaikko­ja (talot raken­net­tu kauan sit­ten). Autopaikat vievät kapei­den katu­jen pin­ta-alas­ta pahim­mil­laan melkein puo­let (link­ki G‑katunäkymään).

  11. Ehkä siitä kan­nat­tavu­ud­es­ta ker­too jotain se että kiin­nos­tunut­ta toteut­ta­jaa ei ole käsit­tääk­seni löy­tynyt Hakaniemen eikä Kata­janokan luo­lille, Töölökään ei kai ole ihan selvä asia. Toki täl­lä on jotain tekemistä senkin kanssa että kaupun­ki tar­joaa pitkäaikaispysäköin­tiä kadun var­res­sa hin­taan 35 sent­tiä päivä, tai esimerkik­si pyörätiel­lä päivähin­taan 8€ (Hesarin tutkimuk­sen mukaan yhden työvi­ikon virhep­ysäköin­nil­lä saa kek­simäärin yhdet 40€ sakot). Verora­hoituk­sen kanssa on vähän vaikea kilpailla.

  12. Käytän­nössä kaupungis­sa: Jos kah­den talon välisel­lä kadul­la on 20 autoa, ja toiseen taloon raken­netaan 20 paikan hal­li, niin kadul­la on 20 autoa ja hal­lis­sa toiset 20.

  13. “Viras­ton mielestä näin ei voi tehdä. Han­kala juttu.”
    Sil­loin, kun ne talot raken­net­ti­in, oliko­han siel­lä joku viras­to vänkäämässä. Olisiko se niin han­kala jut­tu, että talot eläi­sivät kuten asum­i­nen yleen­säkin? Museot ovat eri jut­tu, mut­ta niis­sä asute­taankin muumioi­ta eikä ihmisiä.

  14. Jokos on selvin­nyt, mil­lä taval­la käy Kale­vankadun ja Hieta­lah­denkadun puutalolle?

    Oliko asia niin, että se on gryn­de­rien tiel­lä. Turus­sa raken­nus palaisi “asun­not­tomien” heit­tämän tupakin takia, mut­ta mitä likaisten temp­pu­jen osas­to kek­sii Helsingissä?
    Saadaanko vihreiltä kan­ta, kos­ka tok­i­han tuo van­ha talo pitää hävit­tää pois, kos­ka Helsingis­sä on liikaa van­ho­ja raken­nuk­sia. Kiitän luo­jaani siitä, että KSV ei ole Venet­si­as­sa ruoris­sa, Uffizi olisi huoltoase­ma ja pyhän markuk­sen auki­ol­la olisi pirt­tikalus­teet ja muovi­tuopeista juo­tavaa olutta.

  15. ‘Jos pysäköin­tipaikat ovat kalli­ita rak­en­taa, täy­tyy suun­nitel­ma palaut­taa ja vaa­tia suun­nit­tele­maan edullisem­pia paikko­ja.’ (KariS)
    Jos pysäköin­tipaikko­ja pitää kaavoit­taa käve­lyetäisyy­delle Helsingis­sä sijait­se­vista asun­noista, ne ovat pakostikin kalli­ita, kos­ka maa ei ole kaupungis­sa ilmaista, sille on kysyn­tää ja muu­takin käyt­töä. Edullista pysäköin­tiä löy­tyy vain sieltä, mis­sä ei ole pysäköi­jiä haitak­si asti.

  16. Osmo Soin­in­vaara:
    Kalle­han voi ottaa urakoitavak­seen pysäköin­tilu­olan jon­nekin Helsin­gin niemelle, jos uskoo sxenol­e­van perin kannattavaa. 

    Onnis­tuuko tuo noin vaan? Niemelle suun­tau­tu­vaa autoilu­a­han rajoite­taan nykyään mm. keskus­ta-alueen _enimmäis_parkkinormilla, Kallen Park­ki Oy vesit­täisi tuo­ta. Vai pois­taako kaupun­ki vaan sit­ten vas­taa­van määrän kadun­var­si­paikko­ja käytöstä, ja jos noin niin mik­sei samaa tehdä jos joku muu kuin parkki­fir­ma halu­aa rak­en­taa “liikaa” parkkipaikkoja?

    1. Työ­matkapysäköin­nis­sä on enim­mäis­norme­ja, mut­ta tämän kaa­van kohal­la on kyse kuitenkin vähim­mäis­normista. Pysäköin­ti­tarve­ta on erit­täin paljon esimerkik­si Töölössä. Kallen Park­ki Oy:lle on isot markkinat.

  17. Päivän hesarin mukaan telakalla käy työssä ali­hankki­jat mukaan­lukien 600–800 henkeä. Voisitko sel­ven­tää mil­lä perus­teel­la telak­ka ei ole merkit­tävä työllistäjä?

    Sijain­ti lie­nee arvokas, mut­ta onhan tuo huo­mat­ta­va määrä työpaikkoja.

  18. Osmo Soin­in­vaara:
    Työ­matkapysäköin­nis­sä on enim­mäis­norme­ja, mut­ta tämän kaa­van kohal­la on kyse kuitenkin vähim­mäis­normista. Pysäköin­ti­tarve­ta on erit­täin paljon esimerkik­si Töölössä. Kallen Park­ki Oy:lle on isot markkinat. 

    En ihan ymmär­rä, onko tuos­sa nyt juuri Töölö avain­sanana? Mainit­se­mani enim­mäis­sään­nel­ty keskus­ta-alue jatkuu nähdääk­seni aina Meilah­teen asti, eli kat­taa koko Töölön. Vai puhutaanko tässä vain asu­tuk­sen vaa­timista paikoista, vs. työpaikkapysäköinti?

  19. Mikko H: Tulee mieleen, että tässä uudessa elemässä tart­tis olla mah­dol­lis­es­ti jotain katu­ta­sos­sa muu­takin liiketi­laa kuin hotel­li, ja rav­in­toloitakin mielu­um­min enem­män kuin sen kyseisen hotellin ruokala.

    Edel­lisessä kaaval­u­on­nok­ses­sa oli, nyt on otet­tu pois. Tilalle tullee saman­laista umpityl­sää eri­ta­sokivikent­tää jol­la on onnis­tut­tu ankeut­ta­maan ranta-alue Bule­vardin kohdal­la. Samal­la hävisi 1600 m² ker­rosalaa puis­ton viereis­es­tä korttelista.

    Se puis­ton län­sipää pitäisi kyl­lä joko pengertää korkeim­mil­laan kolme-neljä metriä ylöspäin (vrt Johan­nek­sen­puis­ton kivimuuri­raken­nel­mat) tai rak­en­taa siihen jokin mata­la melu­val­li­raken­nus. Telakkakadulle viet­tävä rin­neo­su­us on melusy­istä nykyisel­lään joutomaa­ta, ja eri­tyis­es­ti talvel­la leikkipuis­ton ja Telakkakadun väli­in kaipaisi jotain eristettä.

  20. Jus­si Ahto­la: Kiitän luo­jaani siitä, että KSV ei ole Venet­si­as­sa ruoris­sa, Uffizi olisi huoltoase­ma ja pyhän markuk­sen auki­ol­la olisi pirt­tikalus­teet ja muovi­tuopeista juo­tavaa olutta.

    Joo, ja Pyhän Markuk­sen aukion raken­nusten eleet­tömät lapekat­toikku­nat olisi kor­vat­tu kum­mallisil­la Helsin­ki-tyyp­pisil­lä kot­tarais­pön­töil­lä, pel­litet­tynä tietysti.

  21. Jus­si Ahto­la:
    Kiitän luo­jaani siitä, että KSV ei ole Venet­si­as­sa ruoris­sa, Uffizi olisi huoltoasema … 

    Piruil­laanko tässä helsinkiläis­ten virkami­esten vaiku­tus­val­lalle vaikka­pa Espoon ohjailus­sa vai mitä häh? 🙂

  22. Mitä jos kaupun­ki huu­tokaup­paisi sen telak­ka-alueen? Tuskin kukaan älyt­tömyyk­sia mak­saa ton­tista, jol­la on ikuinen rasite. Luul­tavasti täl­löin omis­ta­ja ja vuokralainen saataisi­in samak­si ja kaupungilla olisi edelleen kaavoitus monop­o­li alueeseen, eli tämän jäl­keen voitaisi­in keskustel­la maankäyttösopimuksesta.

    Vai­h­toe­hto on tietenkin pitää tilan­net­ta lim­bossa loputtomiin.

    Kol­mas vai­h­toe­hto olisi, että Helsin­ki mak­saisi uuden telakan sivum­malle ja sopi­van hyvityksen.

    Luul­tavsti kaupun­ki ei voi mak­saa riit­tävästi yhtiölle hyvi­tys­tä rahana, että se lähtisi pois.

  23. Ja myös se, että nykyi­nen ikuinen vuokra­sopimus muute­taan esim. 70v sopimuk­sek­si ja vasti­neena tehdään uusi kaa­va ja maankayt­tö­sopimus mil­lä kate­taan kulu­ja kaupungille voisi olla vaihtoehto.

    Jos itse olisin tuol­laisel­la vuokra­sopimuk­sel­la tuol­la, niin en ihan vähäl­lä lähtisi.

  24. Osmo Soin­in­vaara:
    Jäyvätköhän aöli­hankki­jat kaik­ki töis­sä telak­ka-alueel­la vai onko heil­lä toim­intaa muualla?

    Toden­näköis­es­ti molem­pia. Yleen­sä ali­hank­in­taketjut toimi­vat niin, että tehdään samo­ja töitä, mut­ta haalareis­sa lukee toisen fir­man nimi. 

    Sama kuvio tois­tuu raken­nuk­sil­la tai mis­sä tahansa teollisuuslaitoksessa.

    1. Punavbuoren kaltaista kaupunkia ei nykynormien mukaan saa enää rak­en­taa. Tuos­ta påu­ut­tuvat pysäköin­tipaikat. Pysäköinti­nor­mi jo yksistään estää jräkevän kaupun­gin rakentamista.
      Kun puolel­la helsinkiläik­sistä ruokakun­nista ei ole autoa. joskus tulee mieleen, että raken­netaan järkevää kaupunkia sille puoliukkaalle ja näitä auton ehd­foin raken­net­tavia lähiöitä sdille toiselle puolikkaalle.
      Muta sekään ei riitä. Punavuori rikkoo kaikkia muitakin nyky­isiä norme­ja esimerkik­si sen suh­teen, kuin­ka lähelle ajoväylää saa rak­en­taa eivätkä nuo val­okul­matkaan ole kun­nos­sa. Jotenkin ihmiset kuitenkin viihtyvät Punavuores­sa. Heille ei ilmeisest6i ole opetet­tu hyvbän asumisen normeja.

  25. Jos seu­raa­va val­tu­us­to halu­aisi rak­en­taa uut­ta Punavuor­ta, niin olisiko nykykäytän­tö edes poli­itikoiden mur­ret­tavis­sa? Ainakin nyt näyt­tää siltä, että poli­itikot eivät paljoa pysty tai halua vaikut­taa, vaik­ka se mitä hyväksyvät ei miel­lyt­täisi edes heitä. Olisi vihreil­lä mah­dol­lisu­us käyt­tää tätä nykymeininkiä hyväk­seen kokoomus­ta ja demare­i­ta vas­taan. Ei tarvitse kuin muis­tut­taa kei­den ansio­ta Helsin­gin pure­tut talot ovat ja sit­ten vielä näyt­tää kuvia nykyrak­en­tamis­es­ta ja ker­toa mik­si ja kei­den ansios­ta se ei näytä Viiskul­mal­ta. Ainakin tulisi estää kokkarei­den vaaleis­sa käyt­tämä unelmahöt­tö lähikaupoista ja euroop­palais­es­ta kaupunkiper­in­teestä. Siltä läh­tee poh­ja aika nopeasti, kun vain kat­soo nykymeininkiä, joka on enem­män kokkarei­den vaiku­tuk­ses­sa kuin mitä poli­it­tiset numerot antaa olettaa.

  26. No ote­taan sieltä Viiskul­mas­ta esimerkik­si Fredrikinkatu 19. Se on se talo jon­ka takia kyseinen risteys on Viiskulma.

    Ton­tin koko on 2 000 m². Ker­rosneliöitä on 9 000 m². Ker­roksia viisi, sanois­in mutu­na että talo ei vält­tämät­tä riko var­jos­tus­määräyk­siä, ainakaan paljoa. Teholuku 4,5, viras­ton vasti­neessa pon­teen jos­sa vaa­di­ti­in kaavoituste­hokku­u­den nos­tamista todet­ti­in että yli 2,0 tekee pysäköin­nistä liian kallista ja tuot­taa huonoa kaupunkiku­vaa. Jaa. Lähde: http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2008/Ksv_2008-11–20_Kslk_33_El/2BB72164-226E-4F66-ACAA-D3E01919A208/Lausunto_asemakaavojen_tehokkuuksien_lisaamista_ko.html

    Keven­net­tyl­lä eri­no­maisen joukkoli­iken­nealueen pysäköinti­normil­la, mitä kokoomus ja demar­it tar­joa­vat esimerkkinä siitä että kyl­lähän tälle on tehty jotain että mitä te hip­it itkette, pysäköin­tipaikko­ja tarvit­taisi­in noin 80 kpl. Tuo tarkoit­ta noin 2500 neliön pysäköin­tialuet­ta, mikä selit­tänee mik­sei niitä voi lait­taa maan pin­nal­la 2000 neliön ton­tille. Eli käytän­nössä kak­si pysäköin­tik­er­rosta viisik­er­roksiseen taloon, var­maan jotain neljä — viisi miljoon­aa euroa.

    Kyseinen kort­teli on rak­enet­tu 1894. Kyseessä on nykyi­nen viras­to­jar­gonil­la kokeilu­lu­on­teinen auto­ton talo jonne muut­tavien tulisi sitoutua siihen etteivät han­ki autoa. Tai no ehkä siel­lä sisäpi­hal­la on pari pysäköintipaikkaa.

    Jos Fredrikinkadul­la olisi 10 000 autoa päivässä, ei tai­da tosin olla kos­ka punavuore­laiset eivät kovin paljoa autoile, niin Fredan ja talon reunan välis­sä pitäisi olla 14 metriä havumet­sää, joka on sat­tumoisin saman ver­ran kuin Fre­da on lev­eä. Tosin yleen­sä toi tila käytetään parkkipaikkaan. Joka tapauk­ses­sa siitä kort­telista ei jäisi juuri mitään jäl­jelle. ELYn käyt­tämien määräys­ten ohje kuvas­sa http://www.ihmistenkaupunki.fi/wp-content/uploads/2012/06/ohjeistus1.jpg

    Tämä elinkelvo­ton ympäristö, raas­ta pula pysäköin­tipaikoista, ja kaupunkiku­valli­nen pasku­us on johtanut siihen että kyseis­es­tä slum­mi­talosta voi vuokra­ta yksiön 1 200 euron kohtu­ullista kuukausiko­r­vaus­ta vas­taan, http://asunnot.oikotie.fi/vuokrattavat-asunnot/5580693

    Tätä nil­li­tys­tä joka lop­puu heti kun tähän kaupunki­in ruve­taan tekemään kaupunkia jos­sa nyt on auto­ja sen ver­ran kun sinne mah­tuu, lisää kuvien kera, http://www.ihmistenkaupunki.fi/2012/06/04/kaupunkirakentamisen-laillistaminen/

    Käytän­nön ratkaisuna ehdot­taisin fuu­sio­ta esimerkik­si Tuusu­lan kanssa. Kun meil­lä on eril­laisia päät­täjiä ja virkamiehiä jot­ka ihan vil­pit­tömästi halu­a­vat tehdä jotain ihan muu­ta kuin kaupunkia, niin sovi­taan niin että ne kaavoit­ta­vat Tuusu­laa ja ne jot­ka halu­a­vat kaupunkia kaavoit­ta­vat Helsinkiä. Ja kaik­ki on tyytyväisiä.

  27. Tai kaavoitet­taisi­in asun­not Punavuoreen ja niiden pysäköin­ti Tuusulaan.

  28. Kun kaikkea muu­ta verote­taan niin mik­sei laite­ta työan­ta­jan tar­joa­maa pysäköin­tipaikkaa verolle luon­taise­tu­na? Hin­ta määrätään kuntakohtaisesti!
    Helsingis­sä 500 tai 1000 euroa/kk. Jo vähe­nis ruuhkat. Jos ja kun pysäköin­tipaikan arvo on siis 50 000 euroa.

  29. Katoin vielä sen katusu­un­nitel­man läpi. Ne paikat mis­sä tila on hie­man kor­tilla on kaik­ki niitä jois­sa kadun viereen on tunget­tu vielä vajaa 3m lev­eä parkkipaik­ka, joi­ta on silmääräis­es­ti jotain kymmenkunta.

  30. “Joukkoli­iken­teen suo­sio on ilah­dut­tavas­sa kasvus­sa. Alku­vuodessa HSL:n koko matkus­ta­jamäärä on kas­vanut 3,2 pros­ent­tia, metron 3,3 ja ratikoiden 5,8 prosenttia.”

    Paljonko­han joukkoli­iken­teen kasvua ovat lisän­neet palkat­tomi­in töi­hin karenssin uhal­la komen­netut työt­tömät. Hehän saa­vat perus­päivära­han suu­ruista kor­vaus­ta touhus­telus­taan + 9 € per työpäivä ja HKL:n matkalipun.

  31. Poro:

    Ja kiit­ti paljon kun 18 reit­tiä rukat­ti­in, osas­ta Län­si-Helsinkiä ei pääse enää suo­raan keskus­taan rautatieasemalle/torille.

    No niin­pä. Kamalaa. Nyt pitää kamp­ista kävel­lä ainakin 300 metriä, joka sujuu tietysti kävellen paljon nopeam­min kuin jos istuske­lisit 18 postikatu-kai­vokatu- välin pit­toreskeis­sa maise­mis­sa kymme­nen min­u­ut­tia. Olen kokeil­lut tämän. Hirveää se on silti. Pien­tä ihmistä taas sorretaan.

  32. Ville_:
    Tai kaavoitet­taisi­in asun­not Punavuoreen ja niiden pysäköin­ti Tuusulaan.

    Kan­natan!

    Itse asi­as­sa, jos ere­hty­isin muut­ta­maan Helsinki­in, vuokraisin autol­leni (tai autoil­leni) säi­ly­tys­ti­laa mieluiten juuri jostain kohtu­ullis­ten joukkoli­iken­ney­hteyk­sien päästä Kehä 3:n ulkop­uolelta. Sil­loin har­voin kun ihan vält­tämät­tä tarvit­sisin autoa Helsin­gin keskus­tas­sa, joko kävisin hake­mas­sa oman autoni tai vuokraisin auton tuo­ta tilapäistä tarvet­ta varten.

    Pidän autoista, mut­ta kohtu­us siinäkin mihin niiden kanssa on pakko änkeä.

  33. Tuo­mas S.: No niin­pä. Kamalaa. Nyt pitää kamp­ista kävel­lä ainakin 300 metriä, joka sujuu tietys­tikävellen paljon nopeam­min kuin jos istuske­lisit 18 postikatu-kai­vokatu- välin pit­toreskeis­sa maise­mis­sa kymme­nen min­u­ut­tia. Olen kokeil­lut tämän. Hirveää se on silti. Pien­tä ihmistä taas sorretaan.

    Jos nyt ajatel­laan tuol­la taval­la, niin keskus­tas­sa ei tarvi­ta yhtään bus­sil­in­jaa ja ratikkalin­jo­jenkin kanssa on niin ja näin. Kyl­lä siinä isom­pik­ib ihmi­nen on ihmeissään…

Vastaa käyttäjälle Hörhö Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.