Nyt se taas alkaa. Syksy on tullut.
Telakkarannan kaava
Tämä oli meillä vajaa vuosi sitten luonnoksena, jolloin vedettiin mahdolliset poliittiset linjat. Nyt kaava on valmistunut teknisesti mutta sisällöltään jokseenkin samanlaisena – näin oletan. Lautakunnan esittelystä selvinnee, onko tähän tehty muutoksia, jotka antaisivat aihetta harkintaan. Alue siirretään samalla osaksi Punavuorta. Asuntoja tulee noin 18 000 kerrosneliön verran (400 asukasta) jas liiketilaa, saman verran. Sen voi toteuttaa hotellina. Kun esityslistassa oikein sanotaan, että pysäköintipaikoista tulee kalliitta, niin varmaan ne sitten ovat kalliita. Tämä on vanha riita: pitääkö kaavalla pakottaa rakentamaan pysäköintipaikkoja, joista tulee niin kalliita, ettei kukaan juuri niitä ottaisi käyttöön, jos joutuisi itse maksamaan.
Alueen vieressä telakkayhtiö on edelleen harjoittavinaan telakkatoimintaa. Ennen tämä oli merkittävä työnantaja, mutta ei enää. Telakkayhtiö korjaisi oitis luunsa ja muuttaisi muualle, ellei se tulisi sille niin kalliiksi. Vuokrasopimuksessa on vaatimus alueen siivoamisesta ja ennallistamisesta. Se tulee niin kalliiksi, että yhtiö sinnittelee paikalla vaikka loputtomiin. Alue tarvittaisiin kuitenkin asumiseen.
Kruunuvuorenranta — Koirasaaret ‑kutsukilpailuun kutsuttavat
Tässä lista ei anna mitään eväitä arvioida esitystä. Esitetyt toimistot nyt vain on katsottu parhaiksi.
Ullanlinnan ja Punavuoren kuuden suojeltavan kiinteistön kaava, muistutukset
Suojellaan viimeisiä puutaloja ja siinä sivussa vähän muutakin. Yksi suojeltavista on kirjelmöinyt ja vähän soitellutkin, että haluaisi rakentaa ullakkoasuntoja, mikä merkitsisi kattoikkunoita pihanpuoleiselle julkisivulle. Viraston mielestä näin ei voi tehdä. Hankala juttu.
Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto HSL:n alustavasta taloussuunnitelmasta.
Lipun hintoihin esitetään Helsingissä 4,3 prosentin korotusta. Tästä pitäisi tietää kaupunginhallitusryhmien kanta. Tämä on osa hanketta yhtenäistä hintatasoa seudulla. Helsingissä ei ole tulossa merkittäviä palvelutason muutoksia, tärkeimmät muutokset tulivat voimaan tänään. Joukkoliikenteen suosio on ilahduttavassa kasvussa. Alkuvuodessa HSL:n koko matkustajamäärä on kasvanut 3,2 prosenttia, metron 3,3 ja ratikoiden 5,8 prosenttia.
> Yksi suojeltavista on kirjelmöinyt ja vähän soitellutkin, että haluaisi rakentaa ullakkoasuntoja, mikä merkitsisi kattoikkunoita pihanpuoleiselle julkisivulle. Viraston mielestä näin ei voi tehdä. Hankala juttu.
No, Helsinki varmaankin korvaa täysimääräisesti menetykset ullakkorakentamisessa. Ja senkin, että paikalle ei voi enää rakentaa naapuritonttien tapaan.
On se hienoa, että kaikkien hintojen yhtenäistämisten jälkeen Helsinki sen kuin kallistuu naapureihin nähden.
Ja kiitti paljon kun 18 reittiä rukattiin, osasta Länsi-Helsinkiä ei pääse enää suoraan keskustaan rautatieasemalle/torille.
Ei kaupunkia pidä suojella kuolleeksi. Ullakkoasuntojen tekemistä vanhoihin taloihin kai yleisesti suositaan. Kyllä asuinrakennuksia pitää voida muokata ajan ja tarpeiden muuttuessa. As.oy-laki erityisesti antaa osakkeenomistajalle oikeuden muutoksiin hallinnoimassaan huoneistossa, missä on periaatteellisesti juuri oikea henki. Katujulkisivut ja porrashuoneet kun suojellaan, siinä on tarpeeksi.
Kun pysäköintipaikat ovat kalliita, tarkoittaa se vain sitä, että niitä on niin vähän, että rakennuttaja voi pyytää niistä tähtitieteellisiä hintoja. Kun paikkoja on riittävästi, tasaantuvat hinnat. Osmo, pelaatko grynderin vain tulevan asukkaan pussiin?
Oysäköintipaikan kalleudessa näiden kaavojen osaltgfa puhutaan siitä, paljonko niiden rakentaminen tulee maksamaan. Sillä ei ole mitään tekemistä tarjonnan vähäisyyden kanssa.
Kallehan voi ottaa urakoitavakseen pysäköintiluolan jonnekin Helsingin niemelle, jos uskoo sxenolevan perin kannattavaa.
En nyt kyllä oikein oikein pysynyt perässä. Helsingin joukkoliikenteen kustannukset nousevat 4,7%. Kun matkustajamäärät samaan aikaan kasvavat niin tuolla lipunhintojen korotuksella saadaan pidettyä subventio-osuus suurin piirtein nykyisenä.
Kustannusten nousu on käytännössä liikennöintikustannusten (75% kustannuksista) nousua, kasvua 6,5%. HSL ei ilmoita lukuja Helsigin tasolla ja minä en nyt jaksa laskea, mutta koko HSL:n tasolla tuo jakautuu:
Bussit 317M€, kasvua 7,8%
Junat 71M€, kasvua 7,1%
Metro 25M€, laskua ‑0,8%
Ratikat 51M€, kasvua 1,1%
Metron infrakulut 43M€ (-0,8%) ja ratikan 20M€ (+5,3%), tosin noi on todellisuudessa pienemmät koska HKL tilittää pääoman tuottoa kaupungille.
Bussiliikenteen kasvavissa kuluissa on kyse pohjimmiltaan siitä että palkat nousee, ja toisaalta siitä että liikenne hidastuu. Esimerkiksi 14/18 lisätään, hassua kyllä, nimikkeellä palvelutason nousu kummallekin yksi bussi koska ne eivät pysy aikataulussa.
Eli ihan sitä samaa kun aina ennekin, ja tämä on jokasyksyinen murhe niin kauan kun meillä ei investoida raiteisiin. Musta käytännössä ratikkaan, koska siihen on varaa, mutta toki metroon ja junaankin.
“Ullanlinnan ja Punavuoren kuuden suojeltavan kiinteistön kaava, muistutukset
Suojellaan viimeisiä puutaloja ja siinä sivussa vähän muutakin. Yksi suojeltavista on kirjelmöinyt ja vähän soitellutkin, että haluaisi rakentaa ullakkoasuntoja, mikä merkitsisi kattoikkunoita pihanpuoleiselle julkisivulle. Viraston mielestä näin ei voi tehdä. Hankala juttu.”
Miksi ei voisi? Mitä se haittaisia ja toisi taas kaivattuja asuntoja ja lisäasumsialaa alueelle. Dogmatiikka on aina pahasta.
Osmo jostain kumman syystä on jo pitkään pelannut gryndereiden, ei kaupunkilaisten pussiin.
Jos pysäköintipaikat ovat kalliita rakentaa, täytyy suunnitelma palauttaa ja vaatia suunnittelemaan edullisempia paikkoja. Sama koskee tietysti asuntoja, toimistoja ja kaikkea muuta kaupunkirakennetta. Ei tule mennä vaihtoehdottomasti gryndereiden vedätyksen mukana kuten Osmokin tekee. Toki samaan syyllistyy moni muukin lautakunnan jäsen puoluekannasta riippumatta
Nyt kun kuntavaalit lähestyvät ja nämä lautakuntapaikatkin jaetaan sitten taas uudelleen, niin eikö vihreät voisi laittaa KSL:aan jonkun kaupunkisuunnittelun osaajan, ja Osmo vaikka sosiaalilautakuntaan, jolla alalla hänellä on osaamista
Pysäköintipaikoista saa halpoja laittamalla maanpäälle hehtaarien pysäköintikenttiä. Silloin kuitenkin menetetään se rakennusoikeus. Näin toteutetut paikat ovat kaikista kalleimpia.
Asia ei tietenkään ole näin yksioikoinen, enkä tarkoita että pitäisi, mutta kysyn nyt kuitenkin: Eikö telakka-alueen vuokraa voi korottaa? Milloin voi?
Uutta Helsinkiä ‑sivuston mukaan valmis Telakkaranta tarjoaa “Hietalahdenlaiturille uuden elämän ravintoloiden, rantakahviloiden, näyttelytilojen ja museolaivojen paikkana”.
Tulee mieleen, että tässä uudessa elemässä tarttis olla mahdollisesti jotain katutasossa muutakin liiketilaa kuin hotelli, ja ravintoloitakin mieluummin enemmän kuin sen kyseisen hotellin ruokala.
Oletetaan kaksi vierekkäin rakennettavaa taloa alueella, jossa on kaduilla voimassa alihinnoiteltu asukaspysäköintilupa tai sitä ei tarvita lainkaan(käytännössä koko Helsingin seutu?). Toiseen rakennetaan 20 paikan autohalli, toiseen ei lainkaan autopaikkoja. Autohallin sisältävässä talossa asuntojen hintaa nostaa autopaikkojen rakennuskustannus, autohallittomassa ei. Toisaalta autohallillisen talon asukkaiden autoista 20 on sitten hallissa, pois kadulta autohallittoman taloyhtiön asukkaiden autojen tieltä.
Eli yhteismaan ongelma. Niin kauan kuin asukaspysäköinti on liian halpaa suhteessa kaupunkitilan kustannuksiin, rakennettavia autopaikkoja joudutaan säätämään ohi rakentajien intressien.
Vertailukohtana vanha kaupunkikeskusta Lyonissa, jossa taloissa ei ole autopaikkoja (talot rakennettu kauan sitten). Autopaikat vievät kapeiden katujen pinta-alasta pahimmillaan melkein puolet (linkki G‑katunäkymään).
Ehkä siitä kannattavuudesta kertoo jotain se että kiinnostunutta toteuttajaa ei ole käsittääkseni löytynyt Hakaniemen eikä Katajanokan luolille, Töölökään ei kai ole ihan selvä asia. Toki tällä on jotain tekemistä senkin kanssa että kaupunki tarjoaa pitkäaikaispysäköintiä kadun varressa hintaan 35 senttiä päivä, tai esimerkiksi pyörätiellä päivähintaan 8€ (Hesarin tutkimuksen mukaan yhden työviikon virhepysäköinnillä saa keksimäärin yhdet 40€ sakot). Verorahoituksen kanssa on vähän vaikea kilpailla.
Käytännössä kaupungissa: Jos kahden talon välisellä kadulla on 20 autoa, ja toiseen taloon rakennetaan 20 paikan halli, niin kadulla on 20 autoa ja hallissa toiset 20.
“Viraston mielestä näin ei voi tehdä. Hankala juttu.”
Silloin, kun ne talot rakennettiin, olikohan siellä joku virasto vänkäämässä. Olisiko se niin hankala juttu, että talot eläisivät kuten asuminen yleensäkin? Museot ovat eri juttu, mutta niissä asutetaankin muumioita eikä ihmisiä.
Jokos on selvinnyt, millä tavalla käy Kalevankadun ja Hietalahdenkadun puutalolle?
Oliko asia niin, että se on grynderien tiellä. Turussa rakennus palaisi “asunnottomien” heittämän tupakin takia, mutta mitä likaisten temppujen osasto keksii Helsingissä?
Saadaanko vihreiltä kanta, koska tokihan tuo vanha talo pitää hävittää pois, koska Helsingissä on liikaa vanhoja rakennuksia. Kiitän luojaani siitä, että KSV ei ole Venetsiassa ruorissa, Uffizi olisi huoltoasema ja pyhän markuksen aukiolla olisi pirttikalusteet ja muovituopeista juotavaa olutta.
‘Jos pysäköintipaikat ovat kalliita rakentaa, täytyy suunnitelma palauttaa ja vaatia suunnittelemaan edullisempia paikkoja.’ (KariS)
Jos pysäköintipaikkoja pitää kaavoittaa kävelyetäisyydelle Helsingissä sijaitsevista asunnoista, ne ovat pakostikin kalliita, koska maa ei ole kaupungissa ilmaista, sille on kysyntää ja muutakin käyttöä. Edullista pysäköintiä löytyy vain sieltä, missä ei ole pysäköijiä haitaksi asti.
Onnistuuko tuo noin vaan? Niemelle suuntautuvaa autoiluahan rajoitetaan nykyään mm. keskusta-alueen _enimmäis_parkkinormilla, Kallen Parkki Oy vesittäisi tuota. Vai poistaako kaupunki vaan sitten vastaavan määrän kadunvarsipaikkoja käytöstä, ja jos noin niin miksei samaa tehdä jos joku muu kuin parkkifirma haluaa rakentaa “liikaa” parkkipaikkoja?
Työmatkapysäköinnissä on enimmäisnormeja, mutta tämän kaavan kohalla on kyse kuitenkin vähimmäisnormista. Pysäköintitarveta on erittäin paljon esimerkiksi Töölössä. Kallen Parkki Oy:lle on isot markkinat.
Päivän hesarin mukaan telakalla käy työssä alihankkijat mukaanlukien 600–800 henkeä. Voisitko selventää millä perusteella telakka ei ole merkittävä työllistäjä?
Sijainti lienee arvokas, mutta onhan tuo huomattava määrä työpaikkoja.
Jäyvätköhän aölihankkijat kaikki töissä telakka-alueella vai onko heillä toimintaa muualla?
En ihan ymmärrä, onko tuossa nyt juuri Töölö avainsanana? Mainitsemani enimmäissäännelty keskusta-alue jatkuu nähdääkseni aina Meilahteen asti, eli kattaa koko Töölön. Vai puhutaanko tässä vain asutuksen vaatimista paikoista, vs. työpaikkapysäköinti?
Edellisessä kaavaluonnoksessa oli, nyt on otettu pois. Tilalle tullee samanlaista umpitylsää eritasokivikenttää jolla on onnistuttu ankeuttamaan ranta-alue Bulevardin kohdalla. Samalla hävisi 1600 m² kerrosalaa puiston viereisestä korttelista.
Se puiston länsipää pitäisi kyllä joko pengertää korkeimmillaan kolme-neljä metriä ylöspäin (vrt Johanneksenpuiston kivimuurirakennelmat) tai rakentaa siihen jokin matala meluvallirakennus. Telakkakadulle viettävä rinneosuus on melusyistä nykyisellään joutomaata, ja erityisesti talvella leikkipuiston ja Telakkakadun väliin kaipaisi jotain eristettä.
Joo, ja Pyhän Markuksen aukion rakennusten eleettömät lapekattoikkunat olisi korvattu kummallisilla Helsinki-tyyppisillä kottaraispöntöillä, pellitettynä tietysti.
Piruillaanko tässä helsinkiläisten virkamiesten vaikutusvallalle vaikkapa Espoon ohjailussa vai mitä häh? 🙂
Mitä jos kaupunki huutokauppaisi sen telakka-alueen? Tuskin kukaan älyttömyyksia maksaa tontista, jolla on ikuinen rasite. Luultavasti tällöin omistaja ja vuokralainen saataisiin samaksi ja kaupungilla olisi edelleen kaavoitus monopoli alueeseen, eli tämän jälkeen voitaisiin keskustella maankäyttösopimuksesta.
Vaihtoehto on tietenkin pitää tilannetta limbossa loputtomiin.
Kolmas vaihtoehto olisi, että Helsinki maksaisi uuden telakan sivummalle ja sopivan hyvityksen.
Luultavsti kaupunki ei voi maksaa riittävästi yhtiölle hyvitystä rahana, että se lähtisi pois.
Ja myös se, että nykyinen ikuinen vuokrasopimus muutetaan esim. 70v sopimukseksi ja vastineena tehdään uusi kaava ja maankayttösopimus millä katetaan kuluja kaupungille voisi olla vaihtoehto.
Jos itse olisin tuollaisella vuokrasopimuksella tuolla, niin en ihan vähällä lähtisi.
Todennäköisesti molempia. Yleensä alihankintaketjut toimivat niin, että tehdään samoja töitä, mutta haalareissa lukee toisen firman nimi.
Sama kuvio toistuu rakennuksilla tai missä tahansa teollisuuslaitoksessa.
Kaupunkisuunnittelusta, vaikka ei tähän listaan liitykkään:
Mitä on kaupunkisuunnitelussa mennyt pieleen, kun “uuteen merelliseen kantakaupunkiin” rakennetaan lähiötä?
Katso kuva: http://www.hs.fi/kotimaa/Rakentaja+ei+piitannut+Jätkäsaaren+hitas-talon+kosteusongelmista/a1305592361564
Miksei tuo alue voisi näyttää vaikka tältä: http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Helsinki_Viiskulma.jpg
Punavbuoren kaltaista kaupunkia ei nykynormien mukaan saa enää rakentaa. Tuosta påuuttuvat pysäköintipaikat. Pysäköintinormi jo yksistään estää jräkevän kaupungin rakentamista.
Kun puolella helsinkiläiksistä ruokakunnista ei ole autoa. joskus tulee mieleen, että rakennetaan järkevää kaupunkia sille puoliukkaalle ja näitä auton ehdfoin rakennettavia lähiöitä sdille toiselle puolikkaalle.
Muta sekään ei riitä. Punavuori rikkoo kaikkia muitakin nykyisiä normeja esimerkiksi sen suhteen, kuinka lähelle ajoväylää saa rakentaa eivätkä nuo valokulmatkaan ole kunnossa. Jotenkin ihmiset kuitenkin viihtyvät Punavuoressa. Heille ei ilmeisest6i ole opetettu hyvbän asumisen normeja.
Jos seuraava valtuusto haluaisi rakentaa uutta Punavuorta, niin olisiko nykykäytäntö edes poliitikoiden murrettavissa? Ainakin nyt näyttää siltä, että poliitikot eivät paljoa pysty tai halua vaikuttaa, vaikka se mitä hyväksyvät ei miellyttäisi edes heitä. Olisi vihreillä mahdollisuus käyttää tätä nykymeininkiä hyväkseen kokoomusta ja demareita vastaan. Ei tarvitse kuin muistuttaa keiden ansiota Helsingin puretut talot ovat ja sitten vielä näyttää kuvia nykyrakentamisesta ja kertoa miksi ja keiden ansiosta se ei näytä Viiskulmalta. Ainakin tulisi estää kokkareiden vaaleissa käyttämä unelmahöttö lähikaupoista ja eurooppalaisesta kaupunkiperinteestä. Siltä lähtee pohja aika nopeasti, kun vain katsoo nykymeininkiä, joka on enemmän kokkareiden vaikutuksessa kuin mitä poliittiset numerot antaa olettaa.
No otetaan sieltä Viiskulmasta esimerkiksi Fredrikinkatu 19. Se on se talo jonka takia kyseinen risteys on Viiskulma.
Tontin koko on 2 000 m². Kerrosneliöitä on 9 000 m². Kerroksia viisi, sanoisin mutuna että talo ei välttämättä riko varjostusmääräyksiä, ainakaan paljoa. Teholuku 4,5, viraston vastineessa ponteen jossa vaaditiin kaavoitustehokkuuden nostamista todettiin että yli 2,0 tekee pysäköinnistä liian kallista ja tuottaa huonoa kaupunkikuvaa. Jaa. Lähde: http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2008/Ksv_2008-11–20_Kslk_33_El/2BB72164-226E-4F66-ACAA-D3E01919A208/Lausunto_asemakaavojen_tehokkuuksien_lisaamista_ko.html
Kevennettyllä erinomaisen joukkoliikennealueen pysäköintinormilla, mitä kokoomus ja demarit tarjoavat esimerkkinä siitä että kyllähän tälle on tehty jotain että mitä te hipit itkette, pysäköintipaikkoja tarvittaisiin noin 80 kpl. Tuo tarkoitta noin 2500 neliön pysäköintialuetta, mikä selittänee miksei niitä voi laittaa maan pinnalla 2000 neliön tontille. Eli käytännössä kaksi pysäköintikerrosta viisikerroksiseen taloon, varmaan jotain neljä — viisi miljoonaa euroa.
Kyseinen kortteli on rakenettu 1894. Kyseessä on nykyinen virastojargonilla kokeiluluonteinen autoton talo jonne muuttavien tulisi sitoutua siihen etteivät hanki autoa. Tai no ehkä siellä sisäpihalla on pari pysäköintipaikkaa.
Jos Fredrikinkadulla olisi 10 000 autoa päivässä, ei taida tosin olla koska punavuorelaiset eivät kovin paljoa autoile, niin Fredan ja talon reunan välissä pitäisi olla 14 metriä havumetsää, joka on sattumoisin saman verran kuin Freda on leveä. Tosin yleensä toi tila käytetään parkkipaikkaan. Joka tapauksessa siitä korttelista ei jäisi juuri mitään jäljelle. ELYn käyttämien määräysten ohje kuvassa http://www.ihmistenkaupunki.fi/wp-content/uploads/2012/06/ohjeistus1.jpg
Tämä elinkelvoton ympäristö, raasta pula pysäköintipaikoista, ja kaupunkikuvallinen paskuus on johtanut siihen että kyseisestä slummitalosta voi vuokrata yksiön 1 200 euron kohtuullista kuukausikorvausta vastaan, http://asunnot.oikotie.fi/vuokrattavat-asunnot/5580693
Tätä nillitystä joka loppuu heti kun tähän kaupunkiin ruvetaan tekemään kaupunkia jossa nyt on autoja sen verran kun sinne mahtuu, lisää kuvien kera, http://www.ihmistenkaupunki.fi/2012/06/04/kaupunkirakentamisen-laillistaminen/
Käytännön ratkaisuna ehdottaisin fuusiota esimerkiksi Tuusulan kanssa. Kun meillä on erillaisia päättäjiä ja virkamiehiä jotka ihan vilpittömästi haluavat tehdä jotain ihan muuta kuin kaupunkia, niin sovitaan niin että ne kaavoittavat Tuusulaa ja ne jotka haluavat kaupunkia kaavoittavat Helsinkiä. Ja kaikki on tyytyväisiä.
Tai kaavoitettaisiin asunnot Punavuoreen ja niiden pysäköinti Tuusulaan.
Kun kaikkea muuta verotetaan niin miksei laiteta työantajan tarjoamaa pysäköintipaikkaa verolle luontaisetuna? Hinta määrätään kuntakohtaisesti!
Helsingissä 500 tai 1000 euroa/kk. Jo vähenis ruuhkat. Jos ja kun pysäköintipaikan arvo on siis 50 000 euroa.
Katoin vielä sen katusuunnitelman läpi. Ne paikat missä tila on hieman kortilla on kaikki niitä joissa kadun viereen on tungettu vielä vajaa 3m leveä parkkipaikka, joita on silmääräisesti jotain kymmenkunta.
“Joukkoliikenteen suosio on ilahduttavassa kasvussa. Alkuvuodessa HSL:n koko matkustajamäärä on kasvanut 3,2 prosenttia, metron 3,3 ja ratikoiden 5,8 prosenttia.”
Paljonkohan joukkoliikenteen kasvua ovat lisänneet palkattomiin töihin karenssin uhalla komennetut työttömät. Hehän saavat peruspäivärahan suuruista korvausta touhustelustaan + 9 € per työpäivä ja HKL:n matkalipun.
No niinpä. Kamalaa. Nyt pitää kampista kävellä ainakin 300 metriä, joka sujuu tietysti kävellen paljon nopeammin kuin jos istuskelisit 18 postikatu-kaivokatu- välin pittoreskeissa maisemissa kymmenen minuuttia. Olen kokeillut tämän. Hirveää se on silti. Pientä ihmistä taas sorretaan.
Kannatan!
Itse asiassa, jos erehtyisin muuttamaan Helsinkiin, vuokraisin autolleni (tai autoilleni) säilytystilaa mieluiten juuri jostain kohtuullisten joukkoliikenneyhteyksien päästä Kehä 3:n ulkopuolelta. Silloin harvoin kun ihan välttämättä tarvitsisin autoa Helsingin keskustassa, joko kävisin hakemassa oman autoni tai vuokraisin auton tuota tilapäistä tarvetta varten.
Pidän autoista, mutta kohtuus siinäkin mihin niiden kanssa on pakko änkeä.
Jos nyt ajatellaan tuolla tavalla, niin keskustassa ei tarvita yhtään bussilinjaa ja ratikkalinjojenkin kanssa on niin ja näin. Kyllä siinä isompikib ihminen on ihmeissään…