Kreikan tie olkoon meidänkin tiemme?

13.8.2012 · Aihe: _ 

Timo Soini on mennyt sanomaan, ettei oman auton käyttökorvausten ylikompensaatioon pidä puuttua, koska verojen maksaminen on perin ikävää ja alentaa halua tehdä työtä. On ihan kiva, jos ei itse tarvitse maksaa veroja, mutta se tarkoittaa valitettavasti, että ne verot jäävät jonkun muun maksettavaksi. Kreikassa Soinin oppia on noudatettu vuosia ja ne verot uhkaavat jäädä meidän maksettavaksemme.

Jos menee omalla autollaan terveyskeskukseen, kohtuullisina matkasta aiheutuvina kustannuksina korvataan 20 senttiä kilometriltä. Jos ajaa firman ajoja omalla autollaan, se maksaakin yhtäkkiä 45 senttiä kilometriltä. Sellaista laskelmaa ei löydy, että autolla ajaminen olisi oikeasti noin kallista, jos ajokilometrejä tulee kymmeniä tuhansia kilometrejä vuodessa. Nyt raja on pantu 15 000 kilometriin. Koska oma auto on myös omassa käytössä, on kohtuullista olettaa, että noita omia ajoja tulee vaikkapa 10 000 kilometriä. Kuka tahansa voi käydä katsomassa autoliiton laskurista, paljonko autolla ajaminen maksaa, jos kilometrejä tulee yli 25 000 kilometriä vuodessa. Kyse on räikeästä ylikompensaatiosta. Autolla ajamalla tienaa verotonta palkkaa.

Kommentit

174 Vastausta artikkeliin “Kreikan tie olkoon meidänkin tiemme?”

  1. Syltty kirjoitti 13.8.2012 kello 8:20

    Mites päivärahat? Niissä ylikompensaatio on vieläkin räikeämpi kun ei tarvitse tehdä edes minkäänlaisia investointeja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Lassi Hietanen kirjoitti 13.8.2012 kello 8:23

    Täytyy myöntää että ylikompensaatiota on ollut. Mutta ajoitus muutokselle on minulle henkilökohtaisesti täydellinen. Ajot on loppu ja keskityn aivan muihin hommiin kuin jätehuollon kierrätyksen edistämiseen. Jätteet poltetaan Suomessa jatkossa kaikki massapoltossa lämmöksi ja roskakuskit tulevat olemaan itäeurooppalaisia. Kiitos eduskunta uudesta “jätelaista”.
    Mutta kyllä samalla voisi puuttua myös autoedun verotukseen ja matkavähennyksiin. Työmatkavähennys on aika hyvä, kun täällä maalla kuljetaan jopa 100 km matkoja kimppakyydillä ja jokainen kyydissä oleva vähentää matkat joka päivä verotuksessa, vaikkei käytäkään omaa autoaan kuin joka viides päivä. Ympäristöystävällistä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Erotuomari kirjoitti 13.8.2012 kello 8:41

    “Kyse on räikeästä ylikompensaatiosta. Autolla ajamalla tienaa verotonta palkkaa.”

    Se on täsmälleen näin. Yrittäjänä kävin vanhalla autonrämällä pk-seudulta Pohjanmaalla ym. työasioissa, ja parin päivän ajoista sain nostaa verottomasti kolmanneksen auton arvosta. Kiitos ilmaisesta, tai ainakin verottomasta, rahasta, mutta eihän tuossa nyt ole järjen häivää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Luomuviljelijä kirjoitti 13.8.2012 kello 8:50

    Olisihan tuo ihan mukava kompensaatio, jos maksettaisiin 20 senttiä kilometriltä omalla autolla tehdystä terveyskeskuskäynnistä. Valitettavasti asiat eivät ole ihan noin hyvin. Meilläpäin oman auton käyttö näihin reissuihin on välttämätöntä, mutta korvausten saaminen ei ole ollenkaan itsestään selvää. Omiin kontrollireissuihini en ole edes korvauksia hakenut, mutta hiukan hämmästyin korvausta isäni sairaalamatkasta. Vein vanhan miehen lääkärin lähetteellä keskussairaalaan ja matkaa tuli kaikkiaan noin 110 kilometriä. Korvaus kaiken maailman omavastuuosuuksien jälkeen oli rapiat seitsemän euroa. Ei tarvitse miettiä seuraavalla kerralla kahdesti ottaako taksin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Jutta kirjoitti 13.8.2012 kello 9:45

    20 senttiä kattaa kyllä keskivertoauton bensakulut, rengaskulut ja vuosihuollon, mutta ei seuraavia:

    – vakuutukset
    – parkkimaksut
    – pääomakulut
    – lisäkilometrien aiheuttama arvonalenema

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Osmo Soininvaara kirjoitti 13.8.2012 kello 11:42

    Jutta
    Noista ainoastaan lisäkilometrien aiheuttama arvonalenema on matkasta aiheutuvaa lisäkulua ja tietysti parkkimaksut, jos terveyskeskuksessa todella on maksullinen pysäköinti. Vakuutukseen ja pääomakuluihin lisämatka ei vaikuta mitään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. tpyyluoma kirjoitti 13.8.2012 kello 9:51

    Syltty: Mites päivärahat? Niissä ylikompensaatio on vieläkin räikeämpi kun ei tarvitse tehdä edes minkäänlaisia investointeja.

    Se että onko se räikeämpi on päivarahojen kanssa aika tapauskohtaista. Otetaan esimerkki A, liikematka vaikkapa saksaan, majoituksen ja matkat maksaa tietenkin työnantaja ja ruoat tarjoaa isäntä, samoin tietenkin hoituu myös taksikulut. Käytännössä saaa sen 60 euroa päivässä verotonta palkan päälle.

    Esimerkki B taas on se että vaikkapa konferenssilippuun, jonka työnantaja maksaa, sisältyy lounas ja sen rehellinen veronmaksaja vielä muistaa mainita. Muut ruoat ja menot hoidetaan itse, niin ei se 30 päivä (50% vähennys) nyt niin hirveän yläkanttiin ole.

    Pulmallista tässä koko jutussa on se että kun kulukorvaukset on suurelta osin tosiallisesti palkkaa, niin kyllä liittojen pitääkin niiden leikkauksia vastustaa. Asian voisi hoitaa työsopimusneuvotteluissa. Mutta kun samaan aikaan herrat jostain syystä haluavat naama vakavana selittää että nehän ovat vain kitsaita korvauksia kuluista, niin keskustelu menee vaikeaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Pirjo Viitasaari kirjoitti 13.8.2012 kello 9:52

    Oli päätös mikä tahansa, niin toivottavasti perusteet ovat jatkossa samat suuntaan ja toiseen.

    Jos siis ajan omalla autolla työnantajan ajoja tai ajan työnantajan autolla omia ajoja, niin verottaman edun korvausmäärä on sama.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Raimo K kirjoitti 13.8.2012 kello 10:09

    Lassi Hietanen:
    ‘snip’
    Työmatkavähennys on aika hyvä, kun täällä maalla kuljetaan jopa 100 km matkoja kimppakyydillä ja jokainen kyydissä oleva vähentää matkat joka päiväverotuksessa, vaikkei käytäkään omaa autoaan kuin joka viides päivä. Ympäristöystävällistä?

    Muuten hyvä mielipide, mutta verottajapa ei hyväksy oman auton käyttöä.
    Halvimman bussilipun hinnalla en saanut edes dieselpolttoaineen hintaa takaisin verottajalta.
    Yhdensuuntainen matka oli tosin vain 70 km, olisiko 100 km matkalta saanut?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Erastotenes aleksandrialainen kirjoitti 13.8.2012 kello 10:15

    Mites päivärahat? Niissä ylikompensaatio on vieläkin räikeämpi kun ei tarvitse tehdä edes minkäänlaisia investointeja.

    Päivärahan on tarkoitus kattaa kaikki satunnaiset elinkustannusten lisääntymiset matkan aikana: ruokailut kohtuutasoisessa ravintolassa, mahdolliset juomarahat ym. sekä matkalaukkujen ja -vaatteiden kuluminen. Kokopäiväraha on 34 euroa. Sillä syö kaksi kertaa ja ostaa yhden kahvin sekä pullan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Simo T kirjoitti 13.8.2012 kello 10:33

    Autolla ajava tienaa verotonta palkkaa, myöskään työnantajan ei tarvitse km-korvauksista maksaa veroja. Olen ymmärtänyt, että yksi ongelma palkan maksamisessa kilometrikorvauksina on lisäksi se, että se ei kerrytä sitä vastaanottavan työeläkettä.

    Tottakai km-korvaukset täytyy kohtuullistaa todellista tilannetta vastaaviksi. Saman tien voisi luopua työmatkakulujen verovähennysoikeudesta. Erityisesti jälkimmäinen hajottaa yhdyskuntarakennetta suurilla kaupunkiseuduilla, sen lisäksi, että se lisää autoilua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. mertsi kirjoitti 13.8.2012 kello 10:38

    Virkamiehellä matkakorvaus kompensoi usein sitä ylityötä joka matka-ajasta aiheutuu. Korvauksen pienentäminen johtaa haluttommuuteen matkustaa ja paineisiin ylityökorvauksista myös toimihenkilöille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Tiedemies kirjoitti 13.8.2012 kello 10:43

    On vähän epätarkoituksenmukaista kehystää tämä kysymys veronmaksun välttämiseksi tai maksamiseksi. Olisi Soinin kannalta paljon kiusallisempaa vastata kysymykseen, että miksi sen verovapaan korvauksen saamiseksi pitäisi päristellä autolla, että eikö nyt kuitenkin olisi parempi pyrkiä siihen, että työnantajat maksaisivat paremman palkan työstä, josta on työnantajalle hyötyä, eikä kiertäisi veroa ajeluttamalla työntekijöitä autoillaan?

    Kun jos noiden matkakorvauksien verottomuudesta vain yksinkertaisesti luovuttaisiin, niin voitaisiin sitten pudottaa niitä veroja muilta osin. Jos työnantaja kokee tarpeelliseksi maksaa autolla ajamisesta, niin maksaa sitten saman veron. Ja ostaa vaikka bensat. Älytöntä vekslata ja vääntää tällaisesta asiasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Tiedemies kirjoitti 13.8.2012 kello 10:44

    Saman voisi sanoa päivärahoista. On jotenkin hullua, että muuten matalapalkkainen tutkija saa projekteista lisäkompensaatiota sillä, että matkustaa kalliiseen maahan konferenssiin, ja siis että tämä tosissaan kannustaa valikoimaan ne konferenssit tämän mukaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. insinööri kirjoitti 13.8.2012 kello 11:03

    Olet sinäkin näitä laskelmia oman auton käyttökustannuksista, varsinkin muuttuvista, esittänyt. Niistä puuttuu kuitenkin yksi hankala termi: entä jos auto tulee kolaroitua työmatkalla? Vakuutuskorvauksissa on omavastuu, bonukset laskevat ja vakuutus kallistuu.

    Oman auton todellisten käyttökulujen määrittely ei ole helppo kysymys. Ylikompensaatio on oikeutetumpi kuin alikompensaatio.

    Toki toinen ongelma on tuo tulojen muuttaminen kilometrikorvauksiksi. Itsellänikin on aina silloin tällöin työmatkaa kaupunkiin, jossa asuisi anoppi ja appi. Jos otan perheeni autoon ja kuskaan koko porukan sukuloimaan, saan kilometrikorvaukset, jotka yleensä maksavat reilusti koko perheen edestakaisen matkan. Jos kuljen junalla, yllätys yllätys, näin ei käykään. Itse mieluummin tekisin matkan junalla, mutta tästä syystä matka tulisi suhteellisesti aika kalliiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. eri kirjoitti 13.8.2012 kello 11:10

    Hieno laskuri Autoliitolla. Bensa Audi A6, kulutus 6,5 l/100 km.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. -e- kirjoitti 13.8.2012 kello 11:25

    Ei Soini ole ainoa, joka puolustelee ylikorkeita kilometrikorvauksia. Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä vetosi myös blogissaan yrittäjyyden tukemiseen ym. Lähetin hänen blogiinsa kommentin, jossa kysyin että mitä järkeä on siinä, että kilometrikorvauksilla voi tienata verovapaasti? Mikä oli vastaus: koko kommentointimahdollisuus katosi ko. blogista.

    http://www.juhasi.fi/blogi.html

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. R. Silfverberg kirjoitti 13.8.2012 kello 11:41

    Miksi pikkukaupparatsun pitäisi saada ajaa Audi A 6:lla ja miksi putkimiehen volvo cx:llä?

    Ratkaisu heille joilla on paljon ajoja työnantajan laskuun on joko vapaa autoetu jossa työnantaja kustantaa corolla- tai octavia- tasoisen peruauton tai hiace tai ww-transporter tyylinen keikka auto.

    Eiväthän taksirengitkään saa ajaa yksityisajoja isäntänsä mesellä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. insinööri kirjoitti 13.8.2012 kello 12:00

    Osmo Soininvaara:
    Noista ainoastaan lisäkilometrien aiheuttama arvonalenema on matkasta aiheutuvaa lisäkulua ja tietysti parkkimaksut, jos terveyskeskuksessa todella on maksullinen pysäköinti. Vakuutukseen ja pääomakuluihin lisämatka ei vaikuta mitään.

    Entäpä mahdollinen kolarointi vaikka terveyskeskuksen parkkipaikalla – omavastuut ja vakuutusmaksujen bonuksien menetys?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Raimo K kirjoitti 13.8.2012 kello 12:00

    Tiedemies:
    Saman voisi sanoa päivärahoista. On jotenkin hullua, että muuten matalapalkkainen tutkija saa projekteista lisäkompensaatiota sillä, että matkustaa kalliiseen maahan konferenssiin, ja siis että tämä tosissaan kannustaa valikoimaan ne konferenssit tämän mukaan.

    Tuskin matalapalkkainen tutkija saa mitään? Korvausten edellytyksenä on matkamääräys – omalla päätöksellä toki saa matkustaa, mutta korvauksiin tarvitaan työnantajan päätös. Kalliiseen konferenssin matkustaa kallispalkkainen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Syltty kirjoitti 13.8.2012 kello 12:06

    Minä sain käytetylle 30 000 euroa maksavalle 4v vanhalle Audi A6:lle keskikustannukseksi 45 senttiä / km.

    Huonommalla autolla ei kyllä mielellään pitkiä matkoja ajele.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Olli Orkoneva kirjoitti 13.8.2012 kello 12:14

    Kilometri- ja muutkin korvaukset ovat omalla kohdalla mukava juttu. Enkä freelancetoimittajana pane yhtään pahakseni, että niitä maksetaan. Kesäisin ajelen yhden kuvaustehtävän puitteissa 1100 km, ja lähden hommaan mielelläni, mikä ehkä parhaiten kertookin korvauksen tasosta. Nyt olen vielä muuttanut vanhan kärryni viinavetoiseksi, ja E15 on sekä hiilineutraalia että halpaa kuin saippua. Operaatio onnistuu muutamalla satasella melkein kaikille bensa autoilla, jotka kestävät viinalla sekoitettua bensaa, esim. 95E:tä.

    -e- : Kommentoin samoin tuoreeltaan Juha Sipilän blogiin. Ei tuntunut kaipaavan kommenttejamme. Ymmärrän jos joku valitsee linjakseen kirjoittaa vain omia mielipiteitään, mutta tuollainen valikoiva mukakommenttimahdollisuus on jo todella brezhneviläistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Lauri kirjoitti 13.8.2012 kello 12:35

    Osmo: eikö auton työmatkakulukorvaus ole aina vaikeata laskea oikeudenmukaisesti.Kaikki laskelmat, niin sinunkin,ovat oletuksia esimerkissäsi aina oletit että työ autolla AINA ajetaan omia matkoja tiedän kokemuksesta että näin ei välttämättä ole. Entä auton kulut: Skaala on todella laaja; jos pystyy omalla rahalla ostamaan, säästää . Jos taas on huono tuuri ja kärry aina rikki rahaa voi palaa uskomattomia summia jne jne. Miksi esim. Autoliiton laskelmat ovat nyt epäluotettavia ja ” ylikorvaavia”. Jos näin ajattelet että osasta pitää maksaa veroa niin sitten pitää tarkastella kaikkia vastaavia kuluja, päivärahoja ym,ym. Tuntuu epäoikeudenmukaiselta että otetaan yksi ryhmä tapetille ja unohdetaan muut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Jutta kirjoitti 13.8.2012 kello 12:49

    Osmo Soininvaara:
    Jutta
    Noista ainoastaan lisäkilometrien aiheuttama arvonalenema on matkasta aiheutuvaa lisäkulua ja tietysti parkkimaksut, jos terveyskeskuksessa todella on maksullinen pysäköinti. Vakuutukseen ja pääomakuluihin lisämatka ei vaikuta mitään.

    Korvauksen tulisi kattaa auton käytöstä ja omistamisesta koituvat todelliset kulut. Työajoon käytettävän oman auton on oltava vakuutettu ja sillä tulee olla parkkipaikka kodin lähellä. Minä esimerkiksi maksan parkkeerauksesta 180€ kuukaudessa, eli minun ajomäärilläni 14 senttiä kilometriltä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Sepi kirjoitti 13.8.2012 kello 12:53

    Syltty:
    Minä sain käytetylle 30 000 euroa maksavalle 4v vanhalle Audi A6:lle keskikustannukseksi 45 senttiä / km.

    Huonommalla autolla ei kyllä mielellään pitkiä matkoja ajele.

    Mutta mikä oli marginaalikustannus kilometrille? Saahan sen kilometrikulun vaikka 3000e/kilsa jos ajaa yhden kilometrin vuodessa ja jyvittää sille vakuutukset, autoverot ja arvonalenemat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Olli Orkoneva kirjoitti 13.8.2012 kello 12:53

    Edellisestä jäi pois se toteamus, että mikä omalla kohdalla tuntuu hyvältä, ei tässä tapauksessa ole yleisesti hyvää, enkä siis kannata näin anteliaita kilometrikorvauksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. jlbl kirjoitti 13.8.2012 kello 13:02

    insinööri

    Entäpä mahdollinen kolarointi vaikka terveyskeskuksen parkkipaikalla – omavastuut ja vakuutusmaksujen bonuksien menetys?

    Valtion tehtävä ei ole maksaa korvauksia siitä että sä et osaa ajaa autoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Syltty kirjoitti 13.8.2012 kello 13:07

    Sepi: Mutta mikä oli marginaalikustannus kilometrille? Saahan sen kilometrikulun vaikka 3000e/kilsa jos ajaa yhden kilometrin vuodessa ja jyvittää sille vakuutukset, autoverot ja arvonalenemat.

    No ei se marginaalikustannus kyllä semmoisenaan käy km-korvauksen perusteeksi, kun siihen ei lasketa vakuutuksia eikä mitään muutakaan. Itsekin ostin ensimmäisen autoni nimenomaisesti työn takia eli kyllä sille kilometrille kuuluu laskea muutakin kuin pelkkä marginaalikustannus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Tahti kirjoitti 13.8.2012 kello 13:42

    On jotenkin koomista, että juuri vasemmistoliiton ministeri ehdottaa tällaista tulonsiirtoa työntekijöiltä työnantajille. On nimittäin aivan varmaa, että menetettyjä km-korvauksia ei korvata — ainakaan heti, ainakaan kokonaan — palkankorotuksina. Kaikkein pienituloisimmat työntekijät kärsivät uudistuksesta eniten, heillä kun ei ole neuvotteluvoimaa siirtää korvauksia palkaksi.

    Toinen koominen piirre on, että km-korvaus on viranomaisen määrittelemä. Nyt Kyllönen on saanut hallituksen ryhtymään taistoon tuota viranomaista vastaa. Haloo! Jos viranomainen ei ole osannut määritellä korvausta oikein, pitää viranomaista ohjeistaa sen sijaan, että ruvetaan verotusta muuttamaan.

    Ohimennen sanottuna uudistus tuskin tuo merkittäviä säästöjä tai lisätuloja valtiolle. Yrittäjien verotus hiukan tosin nousee ja joku korvaamaton kauppamatkustaja saa ehkä siirrettyä tulon menetyksensä palkaksi ja siten verotuksen piiriin. Suurin osa jengistä sen sijaan vain tienaa jatkossa vähemmän, mistä valtio ei millään lailla hyödy.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Yrittäjä kirjoitti 13.8.2012 kello 13:55

    @Jutta: Ei sen kilometrikorvauksen ideana ole kattaa aivan kaikkia auton kuluja, ainoastaan työajoihin käytetty osuus. Autohan on sinun omasi ja käytät sitä muuhunkin. Jos autoa tarvitsee pelkästään työhommiin, niin liisari tai firman omistama auto on fiksumpi järjestely. Paitsi tietysti silloin jos on tarkoitus oikeasti tienata noilla kilometrikorvauksilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Lauri T kirjoitti 13.8.2012 kello 13:56

    Vähän eri asiasta mutta samaa Odeblogia siteeraten.

    “On ihan kiva, jos ei itse tarvitse maksaa veroja, mutta se tarkoittaa valitettavasti, että ne verot jäävät jonkun muun maksettavaksi”

    Tämähän on se eurokriisin suuri kysymys. Kun Espanjan kokonaisveroaste on 30%, se on ihan kivaa espanjalaisille. Mutta se tarkoittaa valitettavasti, että espanjalaisten verojen maksajiksi joutuvat mm. 40% veroasteessa kärvistelevät suomalaiset. Ja tähän asti vastuullisena pidetyt talousmiehet eivät pitäneet järkevänä Espanjan veroasteen nostoa suomalaiselle tasolle. Kuinka he pitävät järkevänä suomalaisen veroasteen säilyttämistä tällä tasolla?

    Sorry, tämä on vähän eri asiaa. Mutta Ode itse nosti esiin tuon kuinka joku muu joutuu maksamaan verot ensisijaisen maksajan luistaessa vastuusta, ja sitä pointtia tämä kommentti kyllä koskee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Samuli Saarelma kirjoitti 13.8.2012 kello 14:37

    Verottomista päivärahoista sanoisin itse sen, että niissä pitäisi jollain tavoin huomioida matkan ajallinen kesto. Mitä pidemmästä matkasta on kyse, niin sitä alemmas sen kulut/päivä hinnan pystyy suht helposti painamaan. Itse olen joskus aikoinaan työmatkaillut EU:n rahoilla 150€/päivä, jolla piti kattaa kaikki menot, myös asuminen. Se on ok, jos joutuu asumaan hotellissa à 100€/päivä, mutta jos on matkassa useamman kuukauden, niin harvapa sitä hotellissa koko aikaa asuu ja ravintolassa syö, vaan ennemminkin vuokraa kämpän, ostaa ruuat kaupasta ja kokkaa itse. Tällöin todellisia menoja sitten onkin ennemminkin 50€ kuin 150€/päivä, mikä tarkoittaa sellaista verotonta 3000€/kk palkanlisää. Onhan tämä tietysti oma tapa kompensoida tutkijoiden surkeita peruspalkkoja, mutta aika epäreilulta se tuntuu. Kaikkein epäreiluimmalta se tuntuu silloin, jos joku pääsee tuollaisiin rahoihin vuosikausiksi käsiksi. Tällaisella tyypillähän ei sitten ole enää mitään tarvetta edes pitää asuntoa Suomessa, vaan säästää sitten kaiken päälle senkin rahan.

    Ongelmana kuiteilla pelaamiseen lähtemisessä on sitten tietenkin se, että kyllä tuon 150€ saa päivässä kulumaan, vaikka sitten tosiaan hotellissa koko ajan asuen ja ravintolassa syöden, jos sen rahan säästämisestä ei mitään itse hyödy.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. juupa juu kirjoitti 13.8.2012 kello 14:41

    Ei kai nyt kukaan, joka ajaa kymmeniä tuhansia kilometrejä vuodessa, halua eikä yksinkertaisesti voi ajaa jollain muutaman tonnin autonrämällä. Ihan järjetöntä käyttää laskelmissa moisia autoja. Kaupparatsulla pitää olla hyvä keskiluokan auto, ei rämä, muttei myöskään liian hieno, ettei herätä liikkuessaan kateutta asiakkaissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. insinööri kirjoitti 13.8.2012 kello 14:52

    jlbl:
    insinööri

    Valtion tehtävä ei ole maksaa korvauksia siitä että sä et osaa ajaa autoa.

    Huono vitsi. Jos katkaisen jalkani kotoa töihin kävellessäni, on kyseessä työtapaturma niin terveydenhoitokulujen kuin mahdollisten sairaslomien kannalta. Jos taas ajan työmatkalla vuokra-auton lyttyyn, ei sekään minun kustannuksekseni mene. Mutta jos ajan omalla autolla työmatkan jonnekin, niin parkkipaikkaruttukin käy aika kalliiksi itselleni – vaikka kilometrikorvaukset saisinkin. Missä logiikka?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Osmo Soininvaara kirjoitti 13.8.2012 kello 15:38

    Kuka maksaa kolarin työajossa on sinun ja työnantajasi välinen asia, johon ei tarvitse sekoittaa ulkopuolisia, kuten valtiota. Ammattiosasto korkeintaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. a_l kirjoitti 13.8.2012 kello 16:22

    Soini tietysti kritisoi, mutta onko kritiikissä perää?

    Mielivaltainen km-raja 15000 /kalenterivuosi kannustaa minimoimaan rajan ylittävät ajot, eli tekemään vähemmän töitä. Lisäksi se luo lisäbyrokratiaa yrityksiin, työntekijälle ja viranomaisille. Miksei ylikompensaatiota voitu purkaa yksinkertaisesti km-korvausta pienentämällä? Todellisuutta vastaavaksi tätä ei saa kuitenkaan.

    Kuvitelma verottomien km-korvausten muuttumisesta verotettavaksi palkkatuloksi on kyllä puhdasta fantasiaa, varsinkin tässä taloustilanteessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Inva kirjoitti 13.8.2012 kello 16:38

    Osmo Soininvaara:
    … jos terveyskeskuksessa todella on maksullinen pysäköinti.

    Itse asiaan puuttumatta, terveyskeskuksissa ja sairaaloissa monesti on maksullinen pysäköinti. Ja esimerkiksi Meilahden sairaalan parkkihallissa se on maksullista myös invapysäköintiluvalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. a_l kirjoitti 13.8.2012 kello 16:43

    Samuli Saarelma:
    Verottomista päivärahoista sanoisin itse sen, että niissä pitäisi jollain tavoin huomioida matkan ajallinen kesto. Mitä pidemmästä matkasta on kyse, niin sitä alemmas sen kulut/päivä hinnan pystyy suht helposti painamaan. Itse olen joskus aikoinaan työmatkaillut EU:n rahoilla 150€/päivä, jolla piti kattaa kaikki menot, myös asuminen. Se on ok, jos joutuu asumaan hotellissa à 100€/päivä, mutta jos on matkassa useamman kuukauden, niin harvapa sitä hotellissa koko aikaa asuu ja ravintolassa syö, vaan ennemminkin vuokraa kämpän, ostaa ruuat kaupasta ja kokkaa itse. Tällöin todellisia menoja sitten onkin ennemminkin 50€ kuin 150€/päivä, mikä tarkoittaa sellaista verotonta 3000€/kk palkanlisää. Onhan tämä tietysti oma tapa kompensoida tutkijoiden surkeita peruspalkkoja, mutta aika epäreilulta se tuntuu. Kaikkein epäreiluimmalta se tuntuu silloin, jos joku pääsee tuollaisiin rahoihin vuosikausiksi käsiksi. Tällaisella tyypillähän ei sitten ole enää mitään tarvetta edes pitää asuntoa Suomessa, vaan säästää sitten kaiken päälle senkin rahan.

    Ongelmana kuiteilla pelaamiseen lähtemisessä on sitten tietenkin se, että kyllä tuon 150€ saa päivässä kulumaan, vaikka sitten tosiaan hotellissa koko ajan asuen ja ravintolassa syöden, jos sen rahan säästämisestä ei mitään itse hyödy.

    Kaikkiin verottomiin kulukorvauksiin pätee sama periaate: ansioton hyöty kasvaa korvausumman kasvaessa, mutta samalla motiivi hankkia tätä hyötyä pienenee. 250 työmatkapäivää vuodessa tekevä ei halua matkustaa yhtäkään ylimääräistä päivää vain päivärahoja saadakseen. 5 päivää vuodessa matkustava tekee mielellään toisenkin reissun.

    Sama pätee km-korvauksiin, ja tuleva uudistus ei tätä huomioi mitenkään, päinvastoin.

    Ratkaisu: poistetaan verottomat korvaukset, paitsi kuitteja vastaan. Työmarkkinajärjestöt voivat sitten, parhaan korporatismin hengessä, kirjata tuleviin TESseihinsä vastaavat verolliset palkanlisät työmatkoista jne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Teemu Leivo kirjoitti 13.8.2012 kello 16:53

    En oikein ole ymmärtänyt kilometrikorvauksien tarkoitusta.

    Minkä takia valtion pitää maksaa korvauksia työhön liittyvästä ajamisesta? Mikseivät yritykset maksa kuluja itse?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Pekka Taipale kirjoitti 13.8.2012 kello 17:00

    Osmo Soininvaara: Kuka maksaa kolarin työajossa on sinun ja työnantajasi välinen asia, johon ei tarvitse sekoittaa ulkopuolisia, kuten valtiota.

    Tarkoitatko, että kolarikulut, tai osuuden vakuutusmaksuista, saisi korvata autoaan työssää tarvitseville verottomasti? Sitähän se valtion sotkeutumattomuus tarkoittaisi. Entä pitäisikö myös uudet renkaat voida ostaa verottomasti?

    Järki hoi. Tämä autoilijankadehtiminen saa koomisia piirteitä – mikään lisäbyrokratian määrä ei tunnu liialliselta, kunhan sen voi sälyttää autoilijoille. Se 45 senttiä kilometriltä on laskettu todellisten kustannusten pohjalta juuri siksi, että se on valtiolle tehokkaampi ja vähemmän säätöä aiheuttava järjestely kuin miljoona erillistä pikkukulukorvausta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Raimo K kirjoitti 13.8.2012 kello 17:14

    Osmo Soininvaara:
    Kuka maksaa kolarin työajossa on sinun ja työnantajasi välinen asia, johon ei tarvitse sekoittaa ulkopuolisia, kuten valtiota. Ammattiosasto korkeintaan.

    Eiköhän syyllinen maksa, kuten kolareissa yleensä.
    Kolari ei perustu työnantajan määräykseen eikä ammattiosastokaan sellaisia määrää.
    Syyllisyys taas tulee tieliikennelaista.
    Työnantajalle asia ei kuulu mitenkään (kuten ei mahd. sakotkaan).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Raimo K kirjoitti 13.8.2012 kello 17:17

    insinööri: Huono vitsi. Jos katkaisen jalkani kotoa töihin kävellessäni, on kyseessä työtapaturma niin terveydenhoitokulujen kuin mahdollisten sairaslomien kannalta. Jos taas ajan työmatkalla vuokra-auton lyttyyn, ei sekään minun kustannuksekseni mene. Mutta jos ajan omalla autolla työmatkan jonnekin, niin parkkipaikkaruttukin käy aika kalliiksi itselleni – vaikka kilometrikorvaukset saisinkin. Missä logiikka?

    Mitä jos ottaisit vakuutuksen? Sellainen on vuokra-autolla.
    Ja jos jalka menee poikki, korvataan työnantajan lakisääteisestä vakuutuksesta, mutta auton vakuuttaminen on omistajan asia.
    Niin että semmoinen on logiikka.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Kaino Kivi kirjoitti 13.8.2012 kello 17:33

    Osmo Soininvaara:
    Kuka maksaa kolarin työajossa on sinun ja työnantajasi välinen asia, johon ei tarvitse sekoittaa ulkopuolisia, kuten valtiota. Ammattiosasto korkeintaan.

    Kyllä yleinen käytäntö on se, että auton kuljettaja maksaa viulut. Jos joku ruttaa autosi parkkipaikalla ja et saa syyllistä kiinni, niin maksumieheksi joudut. Sama koskee autoetuautoja. Omavastuun veloittaa hyvin moni firma. Salliiko edes verottaja, että työnantaja maksaisi kolarikorjauksen? Mielestäni on verotettavaa tuloa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Jussiu kirjoitti 13.8.2012 kello 17:36

    juupa juu:
    Ei kai nyt kukaan, joka ajaa kymmeniä tuhansia kilometrejä vuodessa, halua eikä yksinkertaisesti voi ajaa jollain muutaman tonnin autonrämällä. Ihan järjetöntä käyttää laskelmissa moisia autoja. Kaupparatsulla pitää olla hyvä keskiluokan auto, ei rämä, muttei myöskään liian hieno, ettei herätä liikkuessaan kateutta asiakkaissa.

    Miksi valtion pitäisi kustantaa kaupparatsuille kivemmat työvälineet? Kyllä pitkin poikin suomea voi ihan hyvin ajaa kymppitonnin korealaisella (tai viisi vuotta vanhalla pikkujapskilla), jos haluaa ajaa ylemmän keskiluokan autolla voi sen kustantaa ihan itse. Ei kai veronmaksajien pidä maksaa kaupparatsun mukavuuksista? Voinko mä vähentää verotuksessa jotain että voin ostaa toimistolle paremmat tuolit?

    Voin kuvitella että on olemassa tiettyjä ammattiryhmiä joille muutos on oikeasti hankala elannon hankkimisen kannalta. Ylivoimaiselle enemmistölle muutos vaan hankaloittaa verottomien tienestien hankkimista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. erkki kirjoitti 13.8.2012 kello 17:58

    Autoedun verotus on liian lievää. Siihen voisi ennemmin puuttua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. jlbl kirjoitti 13.8.2012 kello 19:07

    Insinööri

    … Mutta jos ajan omalla autolla työmatkan jonnekin, niin parkkipaikkaruttukin käy aika kalliiksi itselleni – vaikka kilometrikorvaukset saisinkin. Missä logiikka?

    Se on sun autosi. Koska minä tai kukaan muukaan ei sillä ajele poliisin puuttumatta asiaan, niin silloin sen hankkimisesta, käytöstä ja luokkattomasta parkkipaikka autoilusta koituvat kustannukset jäävät sinun kannettavaksesi.

    Kilometrikorvauksia maksamalla valtio suunnattomassa anteliaisuudessaan antaa sinun käyttää autoa työmatkoihin nolla kustannuksilla (tai siis tällä hetkellä itseasissa tienata rahaa omilla työmatkoillasi).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. tpyyluoma kirjoitti 13.8.2012 kello 19:19

    Minä kuvittelin itseriittoisuudessani että kysymykseni Sipilän blogiin kaatoi sen ja samalla aiheutti “virtapiikin” Louhen palvelimeen, mutta näemmä oli muitakin roistoja asialla. Kysyin että minkähänlaisella romulla se 50 000 km vuodessa ajava raukkaparka, Sipilän esimerkki, joutuu ajamaan, kun nyt tulee verottomia korvauksia vain kaksi tonnia kuussa, ja jatkossa naurettavat rapiat 1300 jolla ei saa edes tuulilasinpyyhkimiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. juha kirjoitti 13.8.2012 kello 20:11

    Raimo K: Eiköhän syyllinen maksa, kuten kolareissa yleensä.Kolari ei perustu työnantajan määräykseen eikä ammattiosastokaan sellaisia määrää.Syyllisyys taas tulee tieliikennelaista.Työnantajalle asia ei kuulu mitenkään (kuten ei mahd.
    sakotkaan).

    Heh, huvittava kommentti. Hirvi maksaa!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Kalle kirjoitti 13.8.2012 kello 20:17

    Syltty:
    Mites päivärahat? Niissä ylikompensaatio on vieläkin räikeämpi kun ei tarvitse tehdä edes minkäänlaisia investointeja.

    Millä ihmeellä päivärahan joku voi laskea ylikompensaatioksi? Päiväraha on korvaus lisääntyvistä kuluista, eli käytännössä ruokailuista. Miten joku oikein syö matkalla, jos nykyinen päiväraha riittää siihen??? 😉 Kireästi verotetun Suomen hintataso on niin kova, ettei säädyllistä ateriaa saa missään alta viiden kympin. Eli miten te oikein syötte???

    Kilometrikustannukset eivät omien laskujeni mukaan kata tällä hetkelläkään autosta koituvia kuluja. Työntekijän eduksi jää lähinnä auton palautuksen verran lyhyemmät työmatkat, eli enemmän vapaa aikaa. Jos kilometrikorvauksia alennetaan, väitän sen näkyvän keikkatöitä tekevien kuolleisuudessa. Vaidetaan autoihin, jotka ovat hengenvaarallisia, jos työnantaja ei osta autoa.

    Osmo, miten selität tuon korvauksen terveyskeskuksessa käynnistä? Niissä maissa, joissa ei ole tätä DDR:stä kopioitua järjestelmää, hurauttaa lääkäri pihalle omalla autollaan.

    Kokonaisuudessaan kulukorvaussoppa johtuu Suomen käsittämättömän korkeasta veroasteesta. Jossain Pariisin keskustassakin saa hyvää ruokaa halvemmalla kuin suomalaisessa pikkukaupungissa. 😀 Auton käyttökulut Suomessa ovat täysin käsittämättömiä mihin tahansa sisämarkkinakilpailijaan nähden. Kaikki sen takia, että pidämme yllä tehotonta, huonolaatuista ja kallista terveydenhuoltojärjestelmää???

    Oma kantani on, että kilometrikorvauksista voidaan hyvin luopua samalla, kun autoilun ylimääräisistä veroista luovutaan. Samoin nykyistä pienempikin päiväraha riittää ihan hyvin, kun kaikki ruokailuun liittyvä verotus, alkaen alkoholiverosta, korjataan kilpailijamaiden tasolle. Halpoja keinoja tervehdyttää Suomen talous.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Osmo Soininvaara kirjoitti 13.8.2012 kello 20:55

    ettei säädyllistä ateriaa saa missään alta viiden kympin

    Tuota noin? Jokin raja silläkin, mitä veronmnaksajien pitää rahoittaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. Erastotenes aleksandrialainen kirjoitti 13.8.2012 kello 20:25

    Se on sun autosi. Koska minä tai kukaan muukaan ei sillä ajele poliisin puuttumatta asiaan, niin silloin sen hankkimisesta, käytöstä ja luokkattomasta parkkipaikka autoilusta koituvat kustannukset jäävät sinun kannettavaksesi.

    Pitää muistaa, että omaisuuden vastuulliseen hoitoon kuuluu sen vakuuttaminen. Halpakin auto on yleensä yksilön kallein irtain omaisuuserä, ja sen täydelliseen tuhoutumiseen ei tavallinen ihminen voi varautua kuin vakuuttamalla. Tämän vuoksi auton kaskovakuutus on aivan perusteltu meno.

    Kilometrikorvauksia maksamalla valtio suunnattomassa anteliaisuudessaan antaa sinun käyttää autoa työmatkoihin nolla kustannuksilla

    Valtio ei maksa kilometrikorvauksia. Ne ovat työnantajan maksamia. Valtio ainoastaan säätää ne verottomiksi.

    Yleinen periaate on se, että verotus kohdistuu puhtaaseen tuloon, ei niihin “tuloihin”, jotka menevät suoraan tulonhankintaan. Muu olisi ihan järjetöntä. Koska monen ihmisen on pakko ajaa omalla autolla, ja työnantaja edellyttää tätä työssäpysymisen tai työpaikan saannin ehtona, on yksilön päästäväkin nollille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. Erastotenes aleksandrialainen kirjoitti 13.8.2012 kello 20:28

    Voinko mä vähentää verotuksessa jotain että voin ostaa toimistolle paremmat tuolit?

    Voit. Jos ostat itsellesi paremmat tuolit, ja tulonhankintakulut ylittävät tulonhankintavähennyksen vakio-osan, saat vähennettyä ne tuolit verotuksessa.

    Meillä Suomessa on surkea tilanne sikäli, että verotuksen progressiivisuutta luodaan antamalla kaikille verotuksessa viran puolesta aika suuri tulonhankintavähennys, eivätkä useimmat ihmiset pääse tämän yli. Tämä vähentää työntekijöiden halukkuutta laittaa rahaa itsensä kehittämiseen esimerkiksi ammattikirjallisuutta ostamalla.

    Parempi olisi poistaa tulonhankintavähennyksen viran puolesta myönnettävä osa ja korvata tämän pienituloisille aiheuttama verotuksen lisäys kasvattamalla kunnallisverotuksen ansiotulovähennystä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. juha kirjoitti 13.8.2012 kello 20:36

    a_l: Kaikkiin verottomiin kulukorvauksiin pätee sama periaate: ansioton hyöty kasvaa korvausumman kasvaessa, mutta samalla motiivi hankkia tätä hyötyä pienenee. 250 työmatkapäivää vuodessa tekevä ei halua matkustaa yhtäkään ylimääräistä päivää vain päivärahoja saadakseen. 5 päivää vuodessa matkustava tekee mielellään toisenkin reissun. Sama pätee km-korvauksiin, ja tuleva uudistus ei tätä huomioi mitenkään, päinvastoin.Ratkaisu: poistetaan verottomat korvaukset, paitsi kuitteja vastaan. Työmarkkinajärjestöt voivat sitten, parhaan korporatismin hengessä, kirjata tuleviin TESseihinsä vastaavat verolliset palkanlisät työmatkoista jne.

    Tässä oli ensimmäistä kertaa vähän fiksumpi kommentti, josta ei paista läpi täysi asiantuntemattomuus.

    Päivärahat suomessa on varmaan jokin ruotsin vallan aikainen hallinnollinen käytäntö. Kulukorvaukset kuitteja vastaan on ihan ok. Näinhän se yleensä näyttää maailmalla menevän. Päiväraha on vielä surkean pieni. Kulukorvauksella voitaisiin käydä paremmissa ravintoloissa.

    Itsekin sain verottomia päivärahoja aikoinaan n. 8000 eur/vuosi. Matkapäiviä oli reilut 200. Sitten täällä tulee näitä heikkotasoisia talousteoreetikkoja, jotka sanovat, että veroton päiväraha on “kannustin, joka saa sinut haluamaan matkustaa enemmän.” Höpö, höpö

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. Ferrix Hovi kirjoitti 13.8.2012 kello 21:04

    Jos lasketaan, että yksittäinen kilometrikorvausta saava autoilija saa vaikkapa 25c liikaa tuloa ajettua kilometriä kohden ja ajetaan vaikka 15000 kilometriä vuodessa. Tuloja kertyy 3750 euroa. Toiseksi vertailujoukossa otetaan Karl Kyöstilä, viime vuoden verotietojen mukaan Suomen toiseksi parhaiten tienaava. Hänen kokonaisveroprosenttinsa on tasan 28% ja tulot 15.3 miljoonaa. Jos summa muutetaan kokonaisuudessaan ansiotuloksi, saadaan verkoprosentiksi 47,5%. Tarkoittaa sitä, että Kalle säästää veroissa 2983500, josta varmasti joka sentti tulee hyötykäyttöön. Samalla summalla 795 suomalaista saa netota kilometrikorvauksista verotonta tuloa.

    Myönnetään, kilometrikorvauksilla nettoaminen ei oo sillei reilua, mutta keskityttäiskö olennaiseen? Miksi tehdä alle prosentin justeerauksia? Siis ymmärrän pointin siinä, että tämä on epäkohta ja pitää korjata, mutta nyt ei selkeästi ole prioriteetit kohdallaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. Osmo Soininvaara kirjoitti 14.8.2012 kello 9:15

    En tunne Kari Kyöstilää, mutta oletan hänen saaneen yrittäjänä pääomatuloja. Niiden osalta pitäisi verotuksen tasapuolisuutta lisätä, mutta jos hänen tulojaan verotettaisiin kuin palkkatuloja, valtio ei saisi lisätuloja 2,9 miljoonaa euroa vaan paljon vähemmän. Siis jos hän on maksanut yrityksestään pääomatuloja itselleen. Jos hän on rikastunut myyntivoitoilla, asia on monimutkaisempi.
    Jos kyse on osinkotuloista, hänen yrityksensä on maksanut ensin veroa voitosta ja sen jälkeen hän maksaa veroa osingoista. Yhteensä veroa menee tässä tapauksessa noin 40 %, tarkkaa lukua en nyt pysty antamaan. Jos hän sen sijaan maksaisi itselleen palkkaa, veroa menisi hänen palkastaan 47,5%, mutta koko palkka olisi yrityksen verotuksessa vähennyskelpoinen, joten yritys ei maksaisi lainkaan veroa tästä summasta. Kokonaisuuden osalta erotus on vain joitakin porosenttiyksiköitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. antti kirjoitti 13.8.2012 kello 21:05

    Ai niin, kansanedustajien verottomalle kulukorvaukselle ei ole yhtikäs mitään perustetta. Korottakaa palkkojanne vastaavasti ja poistakaa “kulukorvaukset”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. Osmo Soininvaara kirjoitti 14.8.2012 kello 9:04

    antti. Olen aivan ehdottomasti samaa mieltä, että kansanedustajien kulukorvausta tulee vähentää ja siirtää se palkkaan. Varsinainen palkka vastaa toimistopäällikön tasoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. Raimo K kirjoitti 13.8.2012 kello 21:07

    juha: Heh, huvittava kommentti. Hirvi maksaa!

    Huvittava kommentti 2: Hirvikolarissa autoilija on syyllinen, liian suuri tilannenopeus. Vakuutus maksaa.
    Nimimerkki ‘Hirvikolarin ajanut’

    Ajoin myös peurakolarin työmatkalla, eipä maksanut työnantaja sitäkään, vakuutus maksoi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. Raimo K kirjoitti 13.8.2012 kello 21:13

    juha:
    ‘snip’
    Päivärahat suomessa on varmaan jokin ruotsin vallan aikainen hallinnollinen käytäntö. Kulukorvaukset kuitteja vastaan on ihan ok. Näinhän se yleensä näyttää maailmalla menevän.
    ‘snip’

    Ensimmäinen kerta pitkään, pitkään aikaan kun joku vaatii lisää byrokratiaa – sitähän se kuittien keräily ja niiden tarkastaminen olisi.

    Kuittien keräily on toki nykyisinkin mahdollista, jos veroton kilometrikorvaus tai päiväraha ei riitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  60. Jaakko Särelä kirjoitti 13.8.2012 kello 21:17

    Osmo Soininvaara: Tuota noin? Jokin raja silläkin, mitä veronmnaksajien pitää rahoittaa.

    Oikeastaanhan tämän koko perusongelma on se, että meillä on sellainen monimutkainen ajatus, että valtion pitää kompensoida suoraan tulonhankkimiskulut. Tämä on kansantaloudellisesti haitallista siinä mielessä, että ihmiset eivät hakeudu töihin niiden kokonaistuottavuuden perusteella. Sen sijaan tulonhankkimisvähennys on eräänlainen korkean kustannusten työpaikkojen työllistämistuki.

    Eikö olisi parempi, että tämä työllistämistuki annettaisiin suoranatukena, esim. perustulossa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  61. SS kirjoitti 13.8.2012 kello 21:27

    Jutta: Korvauksen tulisi kattaa auton käytöstä ja omistamisesta koituvat todelliset kulut.

    Onko niin, että et omistaisi autoa lainkaan, ellet tarvitsi sitä TYÖajoihin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  62. Tavallinen Teknikko kirjoitti 13.8.2012 kello 22:01

    No aivan varmasti moni mikro-yrittäjä maksaa oman yrityksensä avulla itselleen “ajettujen työajojen & kilometrien” perusteella bensarahaa ja päivärahaa. Sitten sen verran työpalkkaa, että verottaja ei ryhdy arvioverottamaan mikro-yrittäjää.

    Mutta ryhtyisiköhän joku taho maksamaan työttömälle siitä, että kuntoilee säännöllisesti esimerkiksi n. 50 km vuorokaudessa kesällä pyöräilemällä ja talvellla sauvakävelemällä 1,5 tuntia vuorokaudessa. Jos edes euron vuorokaudelta saisi em. syillä kohotettua työttömyyskorvaustaan, niin varmasti alentaisi kansalaisten terveysmenoja – ainakin jossakin terveysmenon kategoriassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  63. Tavallinen Teknikko kirjoitti 13.8.2012 kello 22:15

    No ei tässäkään ole mitään järkeä, että aikoinani Nokian leivissä sain ulkomaille lähetettynä työntekijänä 3 kertaa nettona ja verottoman käteen Suomen bruttopalkani ns. 6 kuukauden säännöllä. Tosin 1/3 verottomasta palkasta koostui viikonlopun ylitöistä, kun Kiinassa tehtiin 6 päiväistä työviikkoa ja vapaapäiväni oli arkipäivä. Lisäksi Nokia maksoi matkani ja hotellini. Hyvää huolta meistä reissumiehistä Nokiassa pidettiin kunnes 1992 kaikki kohdallani loppui. Nokia kun ryhtyi Ollilan johdolla keskittymään kännyköiden maailmaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  64. Tero kirjoitti 13.8.2012 kello 22:20

    Avatkaa nyt minulle miten ihmeessä valtion

    a) verotulot kasvavat
    tai
    b) menot pienenevät

    kun kilometrikorvausta leikataan?

    Minä ajan paljon työajoa. Viimeisen 12 kk aikana minulle jäi päivärahoista ja kilometrikorvauksista verotonta voittoa arvonalennusten jälkeen noin 200 €/kk. Tämä korvasi omat ajoni (joita on vähän sillä työmatka 2 km ja paljon työpäiviä tien päällä jolloin konttorille ei tarvitse/ehdi mennä). Mukana on siis myös päivärahat, sillä pyöritän matkalaskuja sekä matka- ja autokuluja eri tilillä kuin palkkaani. Tämä veroton “voitto” syntyi siitä, että autoon ei tullut yhtään isoa vikaa.

    Uudistus tulee tarkoittamaan, että minun henkilökohtainen kulutus laskee ensi vuonna noin 2400 €. Mikäli autooni tulee iso vika, on kulutus pois muusta (ravintolat, harrastukset, …). Eli 400 € alv tulot jää valtiolta saamatta ensi vuonna. Tämä siksi, että nykyisessä taloustilanteessa minun mahdollisuuteni saada saman suuruinen palkankorotus on pieni. Myös vapaan autoedun saaminen nykypalkkani päälle lienee pois laskuista. Vai säädetäänkö samalla laki, että työnantajan pakko korvata paljon työajoa ajavan ylikompensaatio palkkana?

    Oikean yrityksen oikeaa myyntityötä tekevänä uskon Keskustan puheenjohtajaa, joka arveli korvauksen leikkaamisen heikentävän taloudellista toimeliaisuutta. Mikäli käy niin, että ajetut kilometrit vähenee, niin bensa- ja arvonlisäverotulot pienenee, autoverotulot pienenee, …

    Toivottavasti korvauksen leikkaus osataan perustella oikealla laskelmalla tai leikkauksen syy vaihdetaan todelliseksi. Todellinen syy ei voi olla positiivinen vaikutus valtiontalouteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  65. Osmo Soininvaara kirjoitti 14.8.2012 kello 8:59

    Tero
    MJihin ajattelit sen rahan katoavan, jota työnantaja ei maksa sinulle ylikompensaationa?
    Ellei tämä siirry osaksi verotettavaa palkkaa, se jää työnantajalle, joka maksaa yrityksenä voitosta veroa Normaalin talousteorian puitteissa se kuitenkin siirtyy ennemmin tai myöhemmin palkkoihin, ja siten verotettavaksi tuloksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  66. tcrown kirjoitti 13.8.2012 kello 22:27

    Syltty: Minä sain käytetylle 30 000 euroa maksavalle 4v vanhalle Audi A6:lle keskikustannukseksi 45 senttiä / km.

    Huonommalla autolla ei kyllä mielellään pitkiä matkoja ajele.

    Minä en taas mielelläni pidempiä matkoja tekisi millään muulla kuin privaattijetillä, joten sovitaanko saman tien verovapaaksi korvaukseksi 5 euroa per kilometri kulkuvälineestä riippumatta? Vai sovitaanko, että työmatkaa voi taittaa suhteellisen turvallisesti muutaman vuoden vanhalla alemman keskiluokan autolla, ja tämän auton marginaalikustannus on se, mikä hyväksytään verovapaaksi korvaukseksi? Jos joku työnantaja haluaa maksaa korvauksia työntekijän privaattijettikilometreistä, niin mikäpä siinä, mutta eikö olisi kohtuullista pitää sitä verotettavana tulona?

    insinööri: Niistä puuttuu kuitenkin yksi hankala termi: entä jos auto tulee kolaroitua työmatkalla? Vakuutuskorvauksissa on omavastuu, bonukset laskevat ja vakuutus kallistuu.

    Olisi vähintään kohtuullista, että tällaisen sosiaalipornon esittäjä esittää lähteineen tai laskelmineen arvion kolareiden omavastuusta ja menetetyistä bonuksista ajokilometriä kohden.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  67. Risto kirjoitti 13.8.2012 kello 22:32

    juha: Kulukorvaukset kuitteja vastaan on ihan ok. Näinhän se yleensä näyttää maailmalla menevän. Päiväraha on vielä surkean pieni. Kulukorvauksella voitaisiin käydä paremmissa ravintoloissa.

    Riippu siitä, millaisella budjetilla on liikeellä. Joka tapauksesa, päälimmäisellä veikkaukseni on, ettei tuolla menolla kustannuksia säästy – ainakaan kun mukaan lasketaan lisääntyvien kuittimäärän käsittelyn ja hyväksynnän kustannukset.

    Sen huolehtimisen lisäksi, että saako joku joskus “ansiota etua”, päätöksissä toivottavasti myös painaa toimisiko uusittu järjestelmä myös käytännössä kokonaisuuden kannalta paremmin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  68. Austrian kirjoitti 13.8.2012 kello 22:33

    Ovatko ne päivärahatkaan ulkomaan reissusta perusteltuja? Kävin äsken työmatkalla, jolta sain normaalin työpäivän mukaisen tuntipalkan, matka-ajasta korvausta yms.

    Kyllähän kotimaassakin omat ruokailut ovat elantomenoja, miksi eivät ulkomaan reissujen ruokailukustannukset?

    Eli verottomat etuudet pois ja kustannusten korvaukset vain todellisten kustannusten mukaisesti.

    Jostain syystä verojärjestelmää on haluttu käyttää yhteiskuntapoliittisten tavoitteiden ajamiseen fiskaalisten tavoitteiden lisäksi. Mutta verotuksen kautta menevät edut eivät välttämättä kohdistu tarkasti…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  69. Osmo Soininvaara kirjoitti 14.8.2012 kello 8:57

    Oman kokemukseni perusteella ulkomaanpäivärahat ovat täysin ylimitoitettuja. Yleensä ulkomailla syä halvemmalla kuin kotimaassa. Niiden laskelmassa on alunperin ollut myös päivittäinen soitto kotiin, jonka maksoi joskus ehkä kymmenen euroa, nyt ei juuri mitään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  70. jlbl kirjoitti 13.8.2012 kello 22:51

    Erastotenes aleksandrialainen:


    Tämän vuoksi auton kaskovakuutus on aivan perusteltu meno.

    Eli kuuluu valtion tehtäviin kantaa autoilijan omistajariski?

    Valtio ei maksa kilometrikorvauksia. Ne ovat työnantajan maksamia. Valtio ainoastaan säätää ne verottomiksi.

    Totta, mutta kuten Osmo totesi: jos yksi ei maksa veroja niin sitten toinen maksaa.

    …ja työnantaja edellyttää tätä työssäpysymisen tai työpaikan saannin ehtona, on yksilön päästäväkin nollille.

    Ja tuolla ylempänä Syltty ilmoitti, että Audi 6 oli minimistandardi, millä voi työn puiteissa ajella…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  71. Kalle kirjoitti 13.8.2012 kello 23:52

    Erotuomari:
    …Yrittäjänä kävin vanhalla autonrämällä pk-seudulta Pohjanmaalla …

    Minusta onkin tuntunut siltä, että kaikkien yrittäjien kyky tehdä riskianalyyseja ei ole ihan sillä tasolla millä sen pitäisi olla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  72. Kalle kirjoitti 13.8.2012 kello 23:55

    Osmo Soininvaara: Tuota noin? Jokin raja silläkin, mitä veronmnaksajien pitää rahoittaa.

    Ei, vaan on joku raja sillä, millä veroasteella yhteiskunta toimii. Suomessa ei tarvita tämän kaltaista kulukorvausrumbaa, kun veroastetta lasketaan lähemmäs kilpailijamaiden tasoa. Kyllä viidellä kypillä pitää pystyä syömään säädyllisesti! 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  73. Osmo Soininvaara kirjoitti 14.8.2012 kello 8:53

    Jos me alamme rustata erilaisia veronalennusmalleja kohdennetuille joukoille, tarkoittaa se, että kaikkien muiden verotus nousee. Jotta voimme pitää verokannat maltillisena, pitää veropohjan olla laaja, eikä siihen saa ampua tällaisia ylikompensoivia alennusmalleja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  74. Från Öresund kirjoitti 14.8.2012 kello 0:06

    Ruotsista päin katsoen 45 senttiä kilometriltä on aivan liikaa. Täällä verovapaan korvauksen määrä on 1,85 kr = 23 senttiä kilometriltä, eikä kukaan ole asiasta valittanut. Onhan täällä autolla kolmanneksen halvempi hankintahinta (koska autovero puuttuu), mutta vakuutukset, korjaukset, polttoaine ja muut käyttökustannukset ovat osapuilleen Suomen tasolla.

    Liekö sitten maltillinen km-korvaus osasyynä sille, että täällä näkee junissa paljon enemmän yksityisen sektorin matkustajia kuin Suomessa, jotka ottavat juna-asemalla taksin. Se on yksi ihan nimenomainen tarkoituskin. Jos verovapaa korvaus ei ylitä välttämätömiä kuluja, turhat matkat jäävät pois ja tarpeelliset tehdään mahdollisuuksien mukaan julkisilla kulkuneuvoilla tai kohtuuhintaisella autolla.

    Muitan toki senkin ajan, kun Suomessa nostin km-korvauksia. Ei niissä korvauksissa ollut mitään tolkkua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  75. Samuli Saarelma kirjoitti 14.8.2012 kello 0:06

    juha: Itsekin sain verottomia päivärahoja aikoinaan n. 8000 eur/vuosi. Matkapäiviä oli reilut 200. Sitten täällä tulee näitä heikkotasoisia talousteoreetikkoja, jotka sanovat, että veroton päiväraha on “kannustin, joka saa sinut haluamaan matkustaa enemmän.” Höpö, höpö

    No, ainakaan itselläni ei yllä ollut kyse mistään “talousteoriasta”, vaan tiedän henkilökohtaisesti tuollaisten rahojen olevan aika mukavia. Mutta tämä tietenkin riippuu henkilön tilanteesta.

    Köyhälle yksin asuvalle yliopistotutkijalle puolen vuoden komennuspesti johonkin kivaan maahan ja siltä ajalta päivärahat (etenkin tuolla kuvaamallani tavalla, eli niin, että ne kattavat vielä asumisenkin, mutta asumisen saa itse junailla) ei ole paha pesti. Etenkin jos saa siksi ajaksi kotimaassa olevaan asuntoon jonkun asumaan ja vuokraa maksamaan. Hyvässä lykyssä touhulla kaksinkertaistaa käteen jäävän tulotason. Harva sanoo: “Ei”, jos halukkuutta kysytään.

    Korkeapalkkaiselle perheelliselle johtajalle maanantaista perjantaihin jatkuva reissaaminen niin, että matkapäiviä kertyy vaikka tuo mainitsemasi 200, on varmasti elämää pahasti sotkevaa ja hän varmasti mielellään vähentäisi sitä, jos voisi, vaikka käteen jäävä tulotaso siinä ehkä hitusen laskisikin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  76. redis kirjoitti 14.8.2012 kello 0:44

    Hyppää Osmo enstalvena mun perus Volvon kyytiin, niin näät mitä se auto oikeesti kuluttaa täällä PK-seudulla. Otetaan kylmästartit kadunvarrelta ja mennään istumaan aluksi tohon Hämeentiellätielle. käydään vaikka kahdeksalla asiakkaalla ottamassa kylmästartit. 87km / 8h. Harmi, ettei saada 1/2 pv-rahoja, ollaan liian lähellä työpaikkaa tai kotia.

    Muutenki tää keskustelu menee vähän väärille raiteille: Työnantaja maksaa työntekijälle käyttökorvausta., ja Valtio menettää tuloja. Lähtökohta on siis että kaikesta pitäis maksaa valtiolle 100%. Oltaisko sillon tyytyväisiä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  77. jrn kirjoitti 14.8.2012 kello 2:58

    Eikö keskiluokan verotus ole vielä riittävän kireää, kun tätä pitää ajaa? Jos poistettaisiin kilometrikorvaukset ja kevennettäisiin ansiotuloverotusta vastaavalla summalla, mitenkäs se olisi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  78. Pallo kirjoitti 14.8.2012 kello 8:37

    Jos ajelee työkseen, on auto kai työväline. Mikä kumma siinä on, että työ pitää silloin tehdä omalla työvälineellä eikä työnantajan kalustolla? Ei kai bussikuskikaan osta itse ajamaansa bussia tai lääkäri magneettikuvauslaitteistoa, paitsi jos ryhtyy yrittäjäksi, mikä onkin sitten toinen tarina.
    Km-korvaus sopii korvaamaan satunnaiset työnantajan ajot, mutta siihen riittäisi 5000 km rajakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  79. Kaino Kivi kirjoitti 14.8.2012 kello 9:18

    Osmo Soininvaara:
    antti. Olen aivan ehdottomasti samaa mieltä, että kansanedustajien kulukorvausta tulee vähentää ja siirtää se palkkaan. Varsinainen palkka vastaa toimistopäällikön tasoa.

    Melkoisen hyvät palkat on toimistopäälliköillä. Palkkavertailussa pääkaupunkiseudun keskiarvo on 4611 EUR/kk. Suurin osa tuon alle.

    En ole sanomassa, että kansanedustajien palkka on liian suuri, vaan toteamassa, että ehkä tuntuma arkielämään on katoamassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  80. Ferrix Hovi kirjoitti 14.8.2012 kello 9:34

    Joka tapauksessa tässäkin tapauksessa nostetaan Suomen taloutta korjaamalla pieniä vääryyksiä, kun progression yläpäässä tapahtuvilla korjausliikkeillä saataisiin paljon suurempia muutoksia aikaan. Valitettavasti viekkaudella ja vääryydellä saadut kilometrikorvaukset kuitenkin vaikuttavat positiivisesti monenkin lapsiperheen leikkelevalikoimiin, mutta kuka tahansa yli miljoonan tienaava todennäköisesti saa perustarpeensa tyydytettyä, vaikka verotusta vähän kiristäisi. Toki yritykset uhkaavat muuttaa Suomesta jonnekin muualle, mutta työväki jää tänne ja yrittäjän tilalle aikanaan nousee muita. Yrittäminen ei loppunut Nokian alamäkeen, joten eikö olisi aikaa tehdä kaikki ne muutokset, joiden tekemistä vastaan Nokia Ollilan aikaan älähteli?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  81. Mika kirjoitti 14.8.2012 kello 9:44

    Eikös tuossa käy niin, että paljon ajavat ajelevat sitten vanhemmilla romuilla ja uusista autoista saatavat verot hupenevat minimiin?

    Autokauppa ei jostain syystä ole EU:n periaatteiden mukainen, eli lisäveroa pukkaa aivan tolkuttomasti, vaikka Osmo itsekin myöntää että välimatkat ovat pitkät eivätkä bussit maaseudulla kulje.

    Kreikka-tukikaan ei ole EU:n periaatteiden mukainen.

    Voisiko joku EU-fani kertoa mistä me aikanaan äänestimme? Ja miten asiat ovat oikeasti toteutuneet Suomen poliitikkojen ja virkamies-lauman käsittelyssä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  82. uusi kasvo täällä kirjoitti 14.8.2012 kello 9:54

    miten tämä km-korvaus liittyy Kreikkaan ja veronkiertoon???

    -työnantajahan ne km-korvaukset maksaa ajetuista työajoista(siis ei valtio tai veronmaksajat).

    -verojen maksaminen on sangen ikävää varmaan monen mielestä,mutta verovapaa km-korvaus ei liity verojen kiertoon kai millään tavoin??

    ymmärtäisin jos blogin aiheena olisi yksityisautoilun vähentäminen ja ilmaston pelastuminen mutta että veronkierto ja Soini,
    aikamoinen aasinsilta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  83. Osmo Soininvaara kirjoitti 14.8.2012 kello 14:04

    uusi kasvo
    Onko vaikea hahmottaa, että kilometrikorvausten ylikompensaatio on veronkiertoa. Jos sitä on vaikea hahmottaa, kuvittele, mitä tapahtuisi, jos korvaus olisi sata euroa kilometriltä, ja kilometrejä saa tulla vain niin paljon, että korvaus vastaa sovittgua kuukausipalkkaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  84. Risto kirjoitti 14.8.2012 kello 10:42

    Osmo Soininvaara:
    Yleensä ulkomailla syä halvemmalla kuin kotimaassa.

    Ainakin kuvittelin vertailun olevan kotiruoka kotona vs. ravintolaruoka ulkomailla.

    Onhan se korvaustaso monille sellainen, että siitä tulee mukava veroton palkanlisä (vaikka se nuori, perheetön, tutkija); toisaalta elämäntilanteet vaihtelevat ja tarkoitus lienee varmistaa, että kovin monelle, joilta matkustamisesta on jo aikaa sitten hävinnyt kaikki hohto, ei yleisen potutuksen lisäksi tulisi suoranaisesti taloudellisesti takkiin matkasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  85. Risto kirjoitti 14.8.2012 kello 10:52

    Austrian:
    Ovatko ne päivärahatkaan ulkomaan reissusta perusteltuja? Kävin äsken työmatkalla, jolta sain normaalin työpäivän mukaisen tuntipalkan, matka-ajasta korvausta yms.

    Sopparit vaihtelevat. Itselleni matka-ajasta (Illat, yöt, varhaiset aamut tai viikonloput) sinänsä ei saa kompensaatiota. Joo, voi kai ehdottaa, että tuon pitäisi sitten olla verollista tuloa.

    Kyllähän kotimaassakin omat ruokailut ovat elantomenoja, miksi eivät ulkomaan reissujen ruokailukustannukset?

    Kotimaassa syön pääosin omia halpoja keitoksia, ulkomailla tuohon ei oikein ole mahdollisuuksia.

    kustannusten korvaukset vain todellisten kustannusten mukaisesti.

    Ne, jotka tällä hetkellä säästävät päivärahoistaan, siirtynevät enemmän (ja/tai parempien) ravintoloiden asiakkaiksi säilöen kuittinsa. Päivärahat poistuvat, kuiteilla korvattavat määrät kasvavat, hallinnon pyörittäminen maksaa taas entistäkin enemmän ja rahaa kulutetaan enemmän ulkomailla ja oletettavasti ainakin jonkin verran vähemmän kotimaassa.

    “Ansiota” tai verotonta etua voi syntyä vähemmän, mutta hyötyykö tuosta kansantalous?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  86. Puolueeton tarkkailija kirjoitti 14.8.2012 kello 11:37

    Yhdyn täysin Soininvaaran kantaan kilometrikorvausten leikkaamisesta todellisuutta vastaaviksi.

    Tietysti olisi mahdollista säilyttää verovelvolliselle mahdollisuus myös suurempaan kilometrikorvaukseen, mikäli tämä kykenee perustelemaan poikkeuksellisen kalliin auton tarpeen ja/tai kuiteilla osoittamaan kulujensa todellisuudessa ylittäneen laskennallisen korvausrajan.

    Periaatteessa mielestäni KAIKKI tulot pitäisi olla veronalaista tuloa. Korvaukset jostakin erikoisesta työhön liittyvästä menosta pitäisi verovelvollisen kyetä osoittamaan kuiteilla oikeiksi. Yleisesti syntyvät korvaukset voisi verottaja tulevaisuudessakin määritellä oikeiksi. Suuremmissa kustannuksissa olisi verovelvollisen tehtävänä todistaa verottajan laskelmat hänen tapauksessaan liian mataliksi.

    En ymmärrä, miksi tämä kilometrikorvausten muutos vaikuttaisi jotain työehtosopimuksiin. Kysehän on vain työn teossä syntyneiden kustannusten korvauksista. Jos taas korvaukset ovat ylittäneet syntyneet kustannukset, niin kysehän on selkeästi tulosta, josta kuuluu maksaa tuloveroa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  87. Pekka Taipale kirjoitti 14.8.2012 kello 11:56

    Jaakko Särelä: meillä on sellainen monimutkainen ajatus, että valtion pitää kompensoida suoraan tulonhankkimiskulut.

    Eikä ole. Meillä on ajatus, että tulonhankkimiskulut vähentävät verotettavaa tuloa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  88. Syltty kirjoitti 14.8.2012 kello 11:58

    Osmo Soininvaara: Jotta voimme pitää verokannat maltillisena

    Onko Suomen verokannat muka maltillisia?

    Kyllä meillä alkaa olla vähän semmoista tilannetta, että nimellinen verokanta on kova ja sitten kaikenlaiset vähennykset pienentävät todellista verotusta. Esimerkiksi juuri ansioverotuksessa. Yrityspuolella taas toimitaan siten, että valtio kerää toisella kädellä paljon veroja ja sitten toisella kädellä jakaa niitä samoja veroja kohdennetusti takaisin Tekesin ja muiden tukien kautta.

    Ja kun hallitus sitten haluaa keventää verotusta, se ei tyypillisesti koskekaan nimellisiin verokantoihin vaan lisää vähennyksiä.

    Ymmärrän kyllä että on helpompi tehdä silmänkääntötemppuja, mutta kyllä poliitikkojen pitäisi pystyä kansalaisille selittämään, miksi on helpompaa laskea nimellisiä verokantoja kuin kikkailla vähennyksillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  89. Pekka Taipale kirjoitti 14.8.2012 kello 12:02

    jlbl: Eli kuuluu valtion tehtäviin kantaa autoilijan omistajariski?

    Ei, vaan valtion ei kuulu verottaa siitä, että työajoa ajavalle kertyy kustannuksia työn tekemiseen liittyvästä omistajariskistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  90. Liian vanha kirjoitti 14.8.2012 kello 12:20

    “Jos me alamme rustata erilaisia veronalennusmalleja kohdennetuille joukoille, tarkoittaa se, että kaikkien muiden verotus nousee.”

    Onhan meillä paljon muitakin etuja joissa keplotellaan verotuksella,mutta kun ne ovat eliitin etuja niin niihin ei puututa

    Lainaus Suomen Kuvalehdestä

    “Helsingin Sanomien mukaan Finnair maksaa Vehviläisen asunnosta vuokraa 6.800 euroa kuussa. Verottaja kuitenkin katsoo Vehviläisen hyötyvän ilmaisasunnostaan 2.300, eikä suinkaan 6.800 euroa kuussa. Tämä 2.300 euroa lisätään verotuksessa Finnairin johtajan kuukausipalkkaan, käytännössä kuukausivuokraltaan lähes 7.000 euron asunto rasittaa toimitusjohtaja Vehviläisen taloutta noin 1.200 eurolla kuukaudessa.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  91. Jutta kirjoitti 14.8.2012 kello 12:36

    Yrittäjä:
    @Jutta: Ei sen kilometrikorvauksen ideana ole kattaa aivan kaikkia auton kuluja, ainoastaan työajoihin käytetty osuus. Autohan on sinun omasi ja käytät sitä muuhunkin.

    Nimenomaan. Auton käytön juoksevat kustannukset voi jyvittää kilometreille ja kiinteät kustannukset päiville. Niin päivinä kun olen pakotettu käyttämään henkilökohtaista kulkuneuvoani työajoihin olisi kohtuullista että ko. päivän kiinteät kustannukset maksaa työnantaja. Näitä kustannuksia ovat siis käyttömaksut, vakuutukset ja parkkeeraus.

    Jos autoa tarvitsee pelkästään työhommiin, niin liisari tai firman omistama auto on fiksumpi järjestely. Paitsi tietysti silloin jos on tarkoitus oikeasti tienata noilla kilometrikorvauksilla.

    Firma järjestelköön autoasiat vaikka vuokraamalla käyttööni auton, maksoi mitä maksoi. On järjetöntä vaatia minua käyttämään henkilökohtaista ajoneuvoani ilman että auton todelliset kulut korvataan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  92. Syltty kirjoitti 14.8.2012 kello 13:16

    tcrown: Vai sovitaanko, että työmatkaa voi taittaa suhteellisen turvallisesti muutaman vuoden vanhalla alemman keskiluokan autolla, ja tämän auton marginaalikustannus on se, mikä hyväksytään verovapaaksi korvaukseksi?

    Pitäskö sopia samalla mikä on konttorikäytössä läppärin järkevä maksimiteho, jonka jälkeen liikutaan puhtaasti ylimukavuusalueella? Ei tavalliset käyttäjät tarvitse SSD-levyä tai 16 GB muistia eli työaseman verottomaksi hinnaksi asetettakoot 700 euroa, tätä korkeampaa kulua ei pitäisi yrityksen voida verovähentää, koska se on turhaa toimistotyöntekijän työmukavuuden lisäämistä. Esimerkiksi 1500 euron läppäristä menisi sitten 700 euroa työntekijän palkkaverotukseen.

    Puhelimen maksimihankintahinta voitaisiin tänäpäivänä laskea 30 euroon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  93. Raimo K kirjoitti 14.8.2012 kello 13:40

    Osmo Soininvaara:

    ‘snip’
    Normaalin talousteorian puitteissa se kuitenkin siirtyy ennemmin tai myöhemmin palkkoihin, ja siten verotettavaksi tuloksi.

    No sellaista talousteoriaa ei kyllä ole, että yrityksen voitot siirtyisivät palkkoihin, ei ennemin eikä myöhemmin.
    Kehityshän on täsmälleen päinvastainen, pääomatulojen osuus kasvaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  94. Osmo Soininvaara kirjoitti 14.8.2012 kello 14:00

    Kyllä sellainen talousteoria on. Palkoille muodostuu tasapainotila. Jos kaikki yritykset tuottavat paljn voittgoa, palkkataso pyrkii nousemaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  95. Raimo K kirjoitti 14.8.2012 kello 13:43

    Jutta:
    ‘snip’
    Firma järjestelköön autoasiat vaikka vuokraamalla käyttööni auton, maksoi mitä maksoi. On järjetöntä vaatia minua käyttämään henkilökohtaista ajoneuvoani ilman että auton todelliset kulut korvataan.

    Erinomainen asia, jos pystyt firmalta moista vaatimaan.
    Ikävän yleinen käytäntö rekrytoitaessa on, että kysytään onko ajokortti ja auto – jos ei ole, valitaan sellainen, jolla on.
    Järjetöntä? Kenen kannalta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  96. R. Silfverberg kirjoitti 14.8.2012 kello 14:01

    Minulta ei ole koskaan kysytty työhönottotilanteessa että onko minulla ajokortti ja auto.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  97. Pekka Taipale kirjoitti 14.8.2012 kello 14:30

    Osmo Soininvaara: Onko vaikea hahmottaa, että kilometrikorvausten ylikompensaatio on veronkiertoa.

    ?

    Veronkierto on määritelmän mukaan lainvastaista toimintaa, jossa harhautetaan, pimitetään, toimitaan lain vastaisesti – ei vain lain hengen, vaan lain kirjaimen. Jos kilometrikorvauksissa olisi ylikompensaatiota – mikä on kyllä kiistanalaista, se olisi silti määritelmän mukaisesti lain mukaista, avointa, lainsäätäjän tarkoituksen mukaista toimintaa. Ei vain lain kirjaimen vaan myös lain hengen mukaista toimintaa. Se ei ole veronkiertoa.

    Maailmalla käydään paljon keskustelua veronkierrosta, veron välttämisestä, verosuunnittelusta. Monet, erityisesti vasemmistomedia, pitävät laillista verosuunnittelua tuomittavana ja häpeällisenä. Vaikka se sama vasemmistomedia (esim. Guardian Media Group Britanniassa) itse harjoittaa ihan samaa verosuuunnittelua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  98. Pirjo Viitasaari kirjoitti 14.8.2012 kello 15:57

    Yrittäjä:
    @Jutta: Ei sen kilometrikorvauksen ideana ole kattaa aivan kaikkia auton kuluja, ainoastaan työajoihin käytetty osuus. Autohan on sinun omasi ja käytät sitä muuhunkin. Jos autoa tarvitsee pelkästään työhommiin, niin liisari tai firman omistama auto on fiksumpi järjestely. Paitsi tietysti silloin jos on tarkoitus oikeasti tienata noilla kilometrikorvauksilla

    @Osmo
    Olisiko oikein, että tuo olisi myös toisinpäin. Jos yrityksellä yrityksen logoilla varustettu auto ja käytän sitä yksityiskäytössä, niin maksaisin siitä saman kilometrikorvauksen kuin yritys maksaisi minulle oman auton käytöstä. Nykyisellään se ei ole mahdollista, vaan auto on määritettävä autoeduksi ja pienillä kilometreillä henkilön kuluksi tulee helposti 0,70 EUR/km.

    Voin kokemuksesta sanoa, että yrityksen omien keikka-autojen hallinointi on melkoinen lisäkustannus yritykselle. Siksi yritykset suosivat henkilöiden omia autoja tai työsuhdeautoja. Pienillä kilometreillä työsuhdeauto tulee kalliiksi, joten lopputuloksena on yhden auton sijaan kaksi autoa ja sen päälle hallinnointikulut yritykselle. Ympäristönäkökulman kannalta kaksi autoa yhden sijaan ei myöskään kuulosta järkevältä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  99. Osmo Soininvaara kirjoitti 14.8.2012 kello 16:51

    Ei tule 70 senttiä. Autoedun verotus perustuu oletukseen, että autolla ajetaan 18 000 kilometri’. Jos ajaa vähemmän, sen voi ilmoittaa ajopäiväkirjan nojautuen. Jostain syystä jhuuri kukaan ei ilmoita ajaneensa enemmän, vaikka pitäisi ilmoittaa siitäkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  100. Pirjo Viitasaari kirjoitti 14.8.2012 kello 16:07

    Osmo Soininvaara:
    Onko vaikea hahmottaa, että kilometrikorvausten ylikompensaatio on veronkiertoa.

    Oletko sanomassa, että verottaja on syyllistynyt veronkiertoon? En syyllistäisi yritystä tai työntekijää, jos he noudattavat verottajan vuosikymmeniä voimassa olleita ohjeita.

    Kyse on nyt oikeasta korvaustasosta, ei veronkierrosta. Oikeaa yksinkertaista tasoa ei ole. Henkilö, joka ajaa maaseudulla ja osin maastossa raskaalla nelivetoisella pakettiautolla, ei selviä 0,45 EUR/km kilometrikorvauksella. Ei myöskään henkilö, joka käyttää työssään 70.000 EUR:n autoa. Fiat Puntolle korvaus riittää moninkerroin. Nuo ensinmainitut ei jatkossa käytä omaa autoaan työajoihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  101. jrn kirjoitti 14.8.2012 kello 16:52

    Osmo Soininvaara:
    Jos me alamme rustata erilaisia veronalennusmalleja kohdennetuille joukoille, tarkoittaa se, että kaikkien muiden verotus nousee.

    Olisiko mitenkään mahdollista ajatella sellaista vaihtoehtoa, että valtiolle jäisi vähemmän rahaa turattavaksi ympäriinsä? Vai onko tämä yksinkertaisesti mahdoton ajatus?

    Sitä paitsi, köyhät eivät nytkään maksa veroja kun ei ole mistä maksaa ja rikkailla on varmasti varaa hoitaa verotaakkansa vaikkei kevennettäisi. Miksei keskituloisia voisi sääliä edes tällä yhden ainokaisella kohdennetulla veroalella?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  102. Raimo K kirjoitti 14.8.2012 kello 17:05

    R. Silfverberg:
    Minulta ei ole koskaan kysytty työhönottotilanteessa että onko minulla ajokortti ja auto.

    Ei minultakaan, mutta luepa jonkin lehden ‘paikkoja tarjolla’ ilmoitukset – tai vaikkapa mol.fi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  103. Kaino Kivi kirjoitti 14.8.2012 kello 17:36

    Osmo Soininvaara:
    Ei tule 70 senttiä. Autoedun verotus perustuu oletukseen, että autolla ajetaan 18 000 kilometri’. Jos ajaa vähemmän, sen voi ilmoittaa ajopäiväkirjan nojautuen.

    Hallituksella on ilmeisesti eri laskuoppi kuin verottajalla. Verottajan laskuopin mukaan.

    Vapaa autoetu.
    Auton suositushinta (€): 35.000 EUR
    Lisävarusteiden arvo (€): 0 EUR

    Autoedun kilometriperusteinen verotettava arvo:

    Yksityisajot (km): 7.000 km
    Arvo vuodessa 6 610,00 € = 0,94 EUR/km

    Yksityisajot (km): 10.000 km
    Arvo vuodessa 7 180,00 € = 0,72 EUR/km

    Yksityisajot (km): 18.000 km
    Arvo vuodessa 8 700 € = 0,48 EUR/km

    http://prosentti.vero.fi/Autoetulaskuri/Erittely.aspx?language=FIN

    Tämä epäkohta tulisi korjata.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  104. Kaino Kivi kirjoitti 14.8.2012 kello 17:43

    Kaino Kivi: Hallituksella on ilmeisesti eri laskuoppi kuin verottajalla. Verottajan laskuopin mukaan.

    Vapaa autoetu.
    Auton suositushinta (€): 35.000 EUR
    Lisävarusteiden arvo (€): 0 EUR

    Autoedun kilometriperusteinen verotettava arvo:
    Yksityisajot (km): 30.000 km
    Arvo vuodessa 10 980,00 € = 0,37 EUR/km

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  105. Pekka Taipale kirjoitti 14.8.2012 kello 17:45

    R. Silfverberg: Minulta ei ole koskaan kysytty työhönottotilanteessa että onko minulla ajokortti ja auto.

    Ja kaiken tämän autoilu- ja joukkoliikennekeskustelun keskeinen sisältö tosiaan onkin MINÄ. Koska MINÄ elän näin, se on hyvä, ja muita tapoja ei tarvitse ottaa huomioon.

    Monessa työssä auto ja ajokortti eivät tosiaan ole millään tavalla relevantteja. Joissain töissä ne taas ovat elinehto.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  106. juha kirjoitti 14.8.2012 kello 17:57

    Joku sanoi, että siirtyminen päivärahoista kuittisysteemiin lisää merkittävästi byrokratiaan mutta en usko sitä. Toki kuitteja tulee lisää mutta jos nyt tulee päivää kohti yksi hotellikuitti niin sitten tulisi yksi hotellikuitti ja 2 ateriakuittia (lounas ja illallinen). Ei tämä ole niin merkittävä lisäys sihteerien työhön, että se jotain suurta merkitsisi.

    Hyvä puoli olisi se, että voitaisiin syödä paremmissa ravintoloissa. Otetaan esimerkki: lounas 15 € + illallinen 40 € = 55 € vrt. kotimaan päiväraha 36 €. Kuittisysteemi siis olisi luultavasti työntekijälle positiivista kehitystä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  107. Peksi kirjoitti 14.8.2012 kello 19:40

    Osmo Soininvaara:
    uusi kasvo
    Onko vaikea hahmottaa, että kilometrikorvausten ylikompensaatio on veronkiertoa. Jos sitä on vaikea hahmottaa, kuvittele, mitä tapahtuisi, jos korvaus olisi sata euroa kilometriltä, ja kilometrejä saa tulla vain niin paljon, että korvaus vastaa sovittgua kuukausipalkkaa.

    Onko tämä nyt se sama Osmo Soininvaara, joka toisaalla blogissaan kertoo tehneensä työmatkan edullisella vuokra- autolla, mutta laskuttaneensa työnantajalta suuremman summan, eli kilometrit oman auton käytöstä? Ja kehtaa sitten puhua veronkierrosta?
    Tuommoisesta tempusta minä saisin välittömästi kalossinkuvan takapuoleen ilman irtisanomisaikaa.

    Jos se työreissu tehdään taksilla, bussilla, junalla, vuokra- autolla tai vaikka lentokoneella, niin matkalaskuun laitetaan asianmukainen kuitti.

    Tuossa on suurinpiirtein totuudenmukainen valmis laskelma corollasta, jolla ajetaan 20tkm/a. Kulut 40c/km. Jos ei tuota laskelmaa osaa osoittaa vääräksi, niin puheet km- korvauksen ylikompensaatiosta sopii unohtaa.

    Itse asiassa vähän ajavat (2tkm?) voivat ylikompensaatiota saadakin, koska tuo ajomäärä ei vielä käytännössä mitenkään vaikuta huolto-, tai rengaskuluihin tai arvonalenemaan. Ainoaksi lisäkuluksi jää polttoaine ja lasinpesuneste, joista 950,- on yläkanttiin.

    Mutta kun totuus on se, että ihan jokainen ajettu kilometri on laskettava sen 40c arvoiseksi, niin miksi ihmeessä tuo pitäisi tulkita tuloksi? Tai miksi ihmeessä työnantajan pitäisi saada se auto käyttöönsä halvemmalla?

    Ja edelleen, kyseessä on korvaus oman auton käytöstä työnantajan asioihin. Laskelmissa ei ole centilläkään huomioitu sitä, että auto on tuon ajan pois siitä käytöstä, mihin se on hankittu. Eli omasta käytöstä. Jos puoliso vaikkapa joutuu viemään lapsen terveyskeskukseen tms taksilla sen vuoksi, että talouden auto on tänään työnantajan käytössä, niin siitä syntyy kulu. Ihan siitä syystä, että auto ei ole kotipihalla puolison käytettävissä, vaan työnantajalla edullisessa lainassa.

    Jos ongelma oikeasti on km-korvauskikkailussa, eli kynäajelussa tai palkkojen maksamisessa km-korvauksina, niin ongelma ei ratkea siirtämällä työnantajalle kuuluvia kuluja työntekijälle. Mutta muutama henkilötyövuosi lisää talousrikostutkintaan ja verotarkastajiin voisi tienata satakertaisesti palkkakulujensa määrän helpostikin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  108. Osmo Soininvaara kirjoitti 15.8.2012 kello 8:39

    Peksi
    Laitoin matkalaskun liitteeksi tiedon siitä, mitä matka oikeasti maksoi, mutta käytäntö ei tunne muuta kuin kiinteän kilometrikorvauksen. Jos buokra-.auto tulee usein todellakin halvemmaksi kuin oman auton kilometrikorvaus. Siksi monet työnantajat edellyttävät pitkillä keikoilla auton vuokraamista. Ihmetyttää vain se, miten vuokrayhtiöt voivat toimia, jos oman auton korbaus on muka kohdallaan mutta vuokraaminen on kuitenkin tätä halvempaa ja vielä pitäisi sen vuokrafirman henkilökunnan palkka maksaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  109. tcrown kirjoitti 14.8.2012 kello 19:56

    Syltty: Pitäskö sopia samalla mikä on konttorikäytössä läppärin järkevä maksimiteho, jonka jälkeen liikutaan puhtaasti ylimukavuusalueella? Ei tavalliset käyttäjät tarvitse SSD-levyä tai 16 GB muistia eli työaseman verottomaksi hinnaksi asetettakoot 700 euroa, tätä korkeampaa kulua ei pitäisi yrityksen voida verovähentää,

    Jos nyt Syltty kuitenkin pysytään aiheessa, eli kuinka paljon työnantajalla on oikeus korvata verovapaasti työntekijän omistamien työkalujen käytöstä. Tietokoneiden tapauksessa tämä kilometrikorvaus toimisi siis niin, että jos työntekijä käyttää omaa tietokonetta, työnantajalla on oikeus korvata verotta työntekijälle supertietokoneen aiheuttamat kustannukset, riippumatta siitä millaisella koneella työntekijä työnsä tekee tai millaisen tietokoneen tarvitsee. Ja voisi tätä laajentaakin. Naistyöntekijöiden työkenkäkorvaus manolo blahnikien mukaan, koska eihän nyt kaikissa töissä pärjää birkenstock-kopioilla. Ja niin edelleen.

    Kuulostaa kovin kokoomuslaiselta vastustaa kaiken maailman verovähennyksiä täsmälleen niin kauan kun ne eivät osu omaan nilkkaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  110. Jouko Ollila kirjoitti 14.8.2012 kello 20:57

    R. Silfverberg:
    Minulta ei ole koskaan kysytty työhönottotilanteessa että onko minulla ajokortti ja auto.

    Riippuu työstä mihin hakee. Aikanaan 80-luvulla, kun valmistumiseni jälkeen menin töihin, työpaikan ehtona oli, että on oma auto ja suostuu ajamaan sillä työajoja. Nykyään kun palkkaan firmaani uuden työntekijän, työpaikan saannin ehtona on oma auto ja suostuminen sen käyttämiseen työajoissa. Esimerkiksi juuri ammattikoulusta valmistuneelle 18-vuotiaalle ennestään autottomalle Kalliolaiselle ehto on aika kova, sillä ainakin koeajan työpaikka on liipasimella ja auton ostaminen siksi riski. Henkilökuntamme ajomäärät vaihtelevat välillä 2.000-10.000km/vuosi, eli kilometrikorvausten määrä vaihtelee 900 ja 4.500 euron välillä. Jos auto on hankittu pelkästään työajoon, mistään tienaamisesta ei voi puhua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  111. Liian vanha kirjoitti 14.8.2012 kello 21:14

    “Onko vaikea hahmottaa, että kilometrikorvausten ylikompensaatio on veronkiertoa.”

    Ei vaan kyse on laillisesta verosuunnittelusta, kuten yrityksetkin vakuuttavat ja yleisesti verosuunnittelu hyväksytään rehelliseksi liiketoiminnaksi

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  112. Evert The NeveRest kirjoitti 14.8.2012 kello 22:10

    Kaikki lutviintuu kohdalleen.

    1) Firmat keksivät kyllä, miten kilometrikorvaukset korvataan.

    2) Häviäjiä ovat ne, jotka ovat muuttaneet korpeen ja rokottaneet yhteiskuntaa työmatkakuluista.

    P.s. Juhana Vartiainen ehdotti, että eläkeikä nostetaan 78 vuoteen.

    Mitä tekevät sen jälkeen vanhustenhoitajat, jos heiltä katoaa asiakkaat?

    Pääseeköhän sen jälkeen alle 78-vuotias vanhainkotiin. Vai onko niin että vanhukset työllistyvät hoitamalla toinen toisiaan vanhainkodeissa.

    Juhana Vartiainen on ollut töissä Ruotsissa ja ihannoi, miten Ruotsin talous saatiin kuntoon eläkeikää nostamalla.

    Ruotsissa nostettiin ensin tuottavuutta, minkä jälkeen tuli työvoimatarve ja vasta sen jälkeen tuotiin uutta väkeä sosiaaliturvan piiristä työmarkkinoille.

    Miten Suomessa voitaisiin tuoda uutta työvoimaa työmarkkinoille eläkkeiden ja sosiaaliturvan piiristä, kun talous ja työvoiman tarve on supistunut ja supistuu?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  113. Timo H kirjoitti 14.8.2012 kello 22:51

    Syltty: Pitäskö sopia samalla mikä on konttorikäytössä läppärin järkevä maksimiteho, jonka jälkeen liikutaan puhtaasti ylimukavuusalueella? Ei tavalliset käyttäjät tarvitse SSD-levyä tai 16 GB muistia eli työaseman verottomaksi hinnaksi asetettakoot 700 euroa, tätä korkeampaa kulua ei pitäisi yrityksen voida verovähentää, koska se on turhaa toimistotyöntekijän työmukavuuden lisäämistä. Esimerkiksi 1500 euron läppäristä menisi sitten 700 euroa työntekijän palkkaverotukseen.
    Puhelimen maksimihank

    Olet aivan oikeassa. Näin pitäisikin tehdä. 99% läppärin käyttäjistä pärjäisi aivan yhtä hyvin peruskoneella. Ei ole valtion tehtävä osallistua ihmisten macbook pro:n rahoittamiseen. Sama pätee puhelimiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  114. Sepi kirjoitti 14.8.2012 kello 23:02

    Osmo Soininvaara:
    Oman kokemukseni perusteella ulkomaanpäivärahat ovat täysin ylimitoitettuja. Yleensä ulkomailla syä halvemmalla kuin kotimaassa. Niiden laskelmassa on alunperin ollut myös päivittäinen soitto kotiin, jonka maksoi joskus ehkä kymmenen euroa, nyt ei juuri mitään.

    Ovat, mutta toisaalta ne ehkäisevät veropakolaisuutta.

    Jos ulkomaankomennuksilta ei maksettaisi päivärahoja, niin ulkomaille lähteävä porukka liputtaisi aina itsensä sinne kohdemaahan keikkatöiden ajaksi ja tuloverot karkaisivat 100%:sesti verotettaviksi (vähän verosopimuksista ja oleskelupäivistä riippuen).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  115. Tiedemies kirjoitti 15.8.2012 kello 5:19

    Raimo K: Korvausten edellytyksenä on matkamääräys – omalla päätöksellä toki saa matkustaa, mutta korvauksiin tarvitaan työnantajan päätös. Kalliiseen konferenssin matkustaa kallispalkkainen.

    Työsuhteessa oleva tutkija, jolla on yliopisto suorituspaikkana myönnetty rahoitus, ei voi lähteä matkalle projektirahalla ilman työnantajan määräystä. Muuten se täytyy maksaa itse henkilökohtaisista apurahoista. Esimerkiksi tutkijakoulussa oleva jatko-opiskelija ei voi tutkijakoulun rahoituksesta maksaa itse matkojaan vaikka rahoitukseen sikäli kuuluisi tällainen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  116. Tiedemies kirjoitti 15.8.2012 kello 5:29

    Toistan sen aiemman argumenttini vähän selkeämmin. Soininvaara kehystää minusta ongelman ihan väärin jonkinlaiseksi “kuka maksaa veroja” kysymykseksi. Paljon paremmin Soinin höpöpuheet tulevat esille kun asia otetaan ihan sellaisenaan.

    Jos ongelmana on se että verot ovat liian korkeat, niin eikö silloin pitäisi Soininkin vaatia verojen alentamista, sensijaan että hän haluaa että työnantajat voivat maksaa verovapaata palkanlisää pistämällä työntekijän ajelemaan huvikseen?

    Jos ongelmana taas on se, että ihmiset eivät aja huvikseen, niin eikö parempi olisi sitten se, että työnantaja tarjoaa työvälineet, kuten auton? Ja jos ongelma on se, että työnantaja ei tarjoa työvälineitä, niin silloinhan se työntekijä joka omalla autollaan ajaa, on itseasiassa myös itse yrittäjä. Hänen yrityksessään vaan sitten on työvälineenä auto, ja hän tarjoaa työnantajalle palveluna työntekijän kuljettamista työn suorituspaikkaan. Tästähän kuuluu maksaa arvonlisävero, josta sitten saa vähentää ne todelliset kustannukset.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  117. R. Silfverberg kirjoitti 15.8.2012 kello 9:14

    Jouko Ollila: Riippuu työstä mihin hakee. Aikanaan 80-luvulla, kun valmistumiseni jälkeen menin töihin, työpaikan ehtona oli, että on oma auto ja suostuu ajamaan sillä työajoja. Nykyään kun palkkaan firmaani uuden työntekijän, työpaikan saannin ehtona on oma auto ja suostuminen sen käyttämiseen työajoissa. Esimerkiksi juuri ammattikoulusta valmistuneelle 18-vuotiaalle ennestään autottomalle Kalliolaiselle ehto on aika kova, sillä ainakin koeajan työpaikka on liipasimella ja auton ostaminen siksi riski.

    En tiedä millä alalla firmasi toimii ja mikä on työntekijöittesi työnkuva mutta aika oudolta kuulostaa että juuri ajokortin saaneella ja vasta ammattikoulusta valmistuneella on oltava oma auto jolla hän tekee työkeikat ilmeisesti yksin. Eikö nuoret ja kokemattomat työntekijät yleensä liiku kimppakyydeillä kokeneempien keikkamiesten kanssa ja vasta kun ollaan opittu työt kunnolla pistetään tekemään keikkoja itsenäisesti, ja silloinkin aluksi vain lyhyempiä ja lähempänä olevia. Ja siihen mennessä on ehditty tienata rahaa auton hankkimista varten. Ja ensiautoksi ei kukaan tarvitse mitän bemaria tai passattia vaan yaris tai fabia saa luvan kelvata.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  118. Ferrix Hovi kirjoitti 15.8.2012 kello 9:14

    Vuokrafirman autoilla ajetaan lähinnä ensimmäiset huoltovapaat kilometrit ja ne laitetaan eteenpäin ennen kuin ensimmäiset kalliit kulutusosat ovat kuluneet loppuun. Lisäksi käyttäjä maksaa kaikki auton kolhut, jotka omaa autoa työssään käyttävä maksaa omasta pussista tai vakuutusbonuksistaan. Lisäksi vuokrafirman palkat syntyvät päivässä vuokrattavien autojen volyymistä. Bisnesmallin voitollisuuden arviointi ei kuitenkaan liity kilometrikorvauksiin varsinaisesti. Sadalla autolla samaan aikaan ajamisen laskuttaminen on aivan selkeästi laitointa.

    Kilometrikorvaus kattaa auton vuokrahinnan lähinnä Fiat Punton kokoisilla autoilla ja runsailla kilometreillä. Valtion puolesta tuskin ollaan pakottamassa viisihenkisiä perheitä kaksiovisiin autoihin, joten siinäkään mielessä esimerkki ei ole vertailukelpoinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  119. Osmo Soininvaara kirjoitti 15.8.2012 kello 11:10

    Vuokrafirman autoilla ajetaan lähinnä ensimmäiset huoltovapaat kilometrit ja ne laitetaan eteenpäin ennen kuin ensimmäiset kalliit kulutusosat ovat kuluneet loppuun.

    Onko se nyt niinpäin, että ne ensimmäiset kilometrit ovat autolla halvempia ja auton arvon alentuminen alkaa vasta parin vuoden päästä? Muutakin on väitetty.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  120. lurkki kirjoitti 15.8.2012 kello 9:22

    ‘Miksei keskituloisia voisi sääliä edes tällä yhden ainokaisella kohdennetulla veroalella?’ (jrn)
    Minä olen keskituloinen, enkä saa senttiäkään tästä nimenomaisesta veroalesta. Päinvastoin, kun toiset saavat alen, minä saan maksaa enemmän. Että puhu ihan omasta puolestasi vain.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  121. Kaino Kivi kirjoitti 15.8.2012 kello 9:38

    Kuten olen todennut, niin kilometrikorvaukselle on vaikea määrittää oikeaa tasoa. Nykyisellä mallilla syntyy yli- ja alikompensaatiota tietyissä tilanteissa.

    Erikoinen yhtälö syntyy jatkossa siitä, että yli 15.000 km ajavien työnantajat vaativat jatkossa henkilöä tulemaan omalla autolla Turusta Helsinkiin, koska juna on kalliimpi kuin oma auto. Sen päälle tulee siirtymäkulut Helsingin päässä.

    Turku-Helsinki-Turku
    * Intercity 2(flex): 2 * 54,98 EUR = 109,96 EUR
    * Auto: 2 * 168km * 0,25 EUR/km = 84,00 EUR

    Kestävää kehitystä ja vihreitä arvoja?

    PS. Nykyisin osa tulee junalla, mutta laskuttaa autosta 🙂
    * Intercity 2(perus): 2 * 30,76 EUR = 61,52 EUR
    * Auto: 2 * 168km * 0,45 EUR/km = 151,20 EUR
    Kestävää kehitystä, arvoista en tiedä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  122. Osmo Soininvaara kirjoitti 15.8.2012 kello 11:08

    Kun olin neljä vuotta sapattivapaalla eduskunnasta ja elätin itseni puhumalla, parikin kertaa ehdotettiin, että laskuttaisin osan keikasta kilometrikorvauksena siitä riippumatta, millä pelillä tulen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  123. Kaino Kivi kirjoitti 15.8.2012 kello 9:41

    Osmo Soininvaara:
    Peksi
    Laitoin matkalaskun liitteeksi tiedon siitä, mitä matka oikeasti maksoi, mutta käytäntö ei tunne muuta kuin kiinteän kilometrikorvauksen.

    Tämä nyt ei pidä alkuuknaan paikkaansa. Uskomattoman kuuloinen selitys.

    Kulut voidaan aina korvata kuittia vastaan. Näinhän tehdään esim. kun vuokraat auton ulkomailta. Laitat kuitin matkalaskuun ja saat sen mukaan korvauksen. Ei siinä kilometrikorvauksista puhuta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  124. Tiedemies kirjoitti 15.8.2012 kello 10:05

    Komppaan tcrownia. Käsittääkseni kyllä firma saa ostaa minkälaiset pelit ja vehkeet työntekijälle käyttöön työpaikalla, eikä tästä nyt mitään veroa tarvitse maksaa. Siis, voi ostaa työasemiksi vaikka supertietokoneita jos haluaa, ja pitää niitä ihan firman kuluina. Tätä ei kukaan ole vastustanutkaan, jos firma haluaa toimia epätarkoituksenmukaisesti, kaikin mokomin.

    Tää ei ole vaikeaa: jos rahaa, tavaraa tai palveluja liikuu työnantajalta työntekijälle, se on verotettavaa tuloa. Palvelua ei ole se, että työntekijä siirretään sinne, missä työ pitää tehdä, mutta on jos siirretään jonnekin muualle.

    Ei tässä ole taustalla se, että “kaikkea halutaan verottaa” ja olla ilonpilaajia, vaan se, että verottajan tehtävänä nyt vaan ei pitäisi olla sen saneleminen tai kyttääminen mikä on hyväksyttävä korvaus ja mikä ei.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  125. JTS kirjoitti 15.8.2012 kello 10:25

    Työnantajat osaavat tunnistaa kulut.

    Jos km-korvauksia kertyy paljon, niillä osataan korvata muuta palkkaa. reissu-reiska ajelee _vanhalla_ dieselautolla, aika usein mersutyyppisellä reilut kymmenen vuotta vanhalla, koska hänkin osaa laskea halvat kilometrit.

    Palkkaa maksava työnantaja taas kertoo, että “firman brändin” vuoksi meillä käytetään työsuhdeautoa, joka sitten on turvallinen ja uusi. Työsuhdehaittaauton verovaikutus on sitetn työntekijän murhe – jotkut antavat työsuhdemenopelin vaimolle, joka voi saada km-korvauksi.

    Omistajayrittäjälle taas maksetaan pienempi km-korvaus, mutta se ei tunnu ketään ihmetyttävän.

    Jonkinlainen km-korvauksen leikkaus on moraalisesti täysin oikein, jos vaikka palkka maksettaisiin palkkana.

    veronmaksajien kantaa on täysin mahdoton ymmärtää. Luonnollisesti se laskentapeuste, johon km korvaus perustuu on pystyttävä kertomaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  126. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 15.8.2012 kello 11:45

    R. Silfverberg:
    Minulta ei ole koskaan kysytty työhönottotilanteessa että onko minulla ajokortti ja auto.

    Minua ei ole koskaan hakattu etnisen taustani vuoksi.

    Minun ei ole koskaan tarvinnut käyttää pyörätuolia.

    Minun ei ole koskaan tarvinnut turvautua toimeentulotukeen.

    Joten…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  127. Samuli Saarelma kirjoitti 15.8.2012 kello 11:57

    Pekka Taipale: ?

    Veronkierto on määritelmän mukaan lainvastaista toimintaa, jossa harhautetaan, pimitetään, toimitaan lain vastaisesti – ei vain lain hengen, vaan lain kirjaimen. Jos kilometrikorvauksissa olisi ylikompensaatiota – mikä on kyllä kiistanalaista, se olisi silti määritelmän mukaisesti lain mukaista, avointa, lainsäätäjän tarkoituksen mukaista toimintaa. Ei vain lain kirjaimen vaan myös lain hengen mukaista toimintaa. Se ei ole veronkiertoa.

    Ensinnäkin, ihme sanapelleilyä. Totta, kilometrikorvaukset ovat nykyisten lakien kirjaimen mukaisia ja siinä mielessä laillisia. Jos ne ovat ylikompensaatiota, eli niitä saavalle jää käteen kaikkien kulujen jälkeen puhdasta rahaa, ne ovat kyllä lain hengen vastaisia. Lain henkeen ei suinkaan kuulu se, että työnantaja voi siirtää rahaa työntekijän taskuun niin, ettei siitä makseta veroja. Se, käytetäänkö tästä sanaa veronkierto vai veron välttäminen, on nyt yhdentekevää.

    Maailmalla käydään paljon keskustelua veronkierrosta, veron välttämisestä, verosuunnittelusta. Monet, erityisesti vasemmistomedia, pitävät laillista verosuunnittelua tuomittavana ja häpeällisenä. Vaikka se sama vasemmistomedia (esim. Guardian Media Group Britanniassa) itse harjoittaa ihan samaa verosuuunnittelua.

    Niin? Onko tuossa sinusta jotain ristiriitaa? Nuo vasemmistopiirit toivovat juuri sitä, että kyseinen touhu tehdään laittomaksi ja sitä jatkavat heitetään linnaan. Se, että he itse nyt, kun se ei ole laitonta, sitä harrastavat, ei mitenkään tarkoita, etteivätkö he toivoisi sen loppuvan lakia muuttamalla.

    Itse kirjoitin yllä verottomista päivärahoista. Itse olen niistä nauttinut. Minusta ne ovat kuitenkin ylimitoitettuja ja niitä voisi kutistaa ja ennemminkin siirtää sen saman rahan palkkoihin, joista maksetaan rehellisesti veroa. Olenko mielestäsi ristiriitainen, jos nostan verottomia päivärahoja, mutta samaan aikaan toivon kyseisen touhun kiristämistä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  128. Raimo K kirjoitti 15.8.2012 kello 12:04

    Osmo Soininvaara:
    Peksi
    Laitoin matkalaskun liitteeksi tiedon siitä, mitä matka oikeasti maksoi, mutta käytäntö ei tunne muuta kuin kiinteän kilometrikorvauksen. Jos vuokra-auto tulee usein todellakin halvemmaksi kuin oman auton kilometrikorvaus. Siksi monet työnantajat edellyttävät pitkillä keikoilla auton vuokraamista.
    ‘snip’

    Käytäntöjä on monenlaisia, myös vääriä.
    Virka- ja työehtosopimuksissa on verohallituksen ohjeen mukainen määräys, että virkamatka on suoritettava halvimmalla tavalla – se ei yleensä ole oma auto.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  129. Raimo K kirjoitti 15.8.2012 kello 12:07

    Kaino Kivi:
    ‘snip’
    PS. Nykyisin osa tulee junalla, mutta laskuttaa autosta
    * Intercity 2(perus): 2 * 30,76 EUR = 61,52 EUR
    * Auto: 2 * 168km * 0,45 EUR/km = 151,20 EUR
    Kestävää kehitystä, arvoista en tiedä.

    Kummallista, jos työnantaja tuon maksaa, ei meillä ainakaan.
    Ja kuten jo totesin, virka- ja työehtosopimuksissa on määräys, että virkamatka on suoritettava halvimmalla tavalla – niin kuin yllä ilmenee, se ei yleensä ole oma auto.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  130. Evert The NeveRest kirjoitti 15.8.2012 kello 12:13

    Ostin pari viikkoa sitten käytetyn auton RUOTSISTA!

    Kävin Suomen autoliikkeissä potkimassa renkaita. Tarjolla oli uudehkoja autoja, joilla ajettu tyypillisesti yli 100 000 kilometriä. Hinta oli kuitenkin suurempi kuin auton hinta uutena ilman autoveroa!

    Otetaan esimerkiksi Audi A4 Avant vm. 2011, ajettu 52000 km. Hinta 37 500 €. Uuden vastaavan Audi Avantin listahinta on vajaa 40.000 euroa!

    Suomessa on autoistuneen Euroopan vanhin ja yksityinen ”romuautokanta” mutta hienoimmat työsuhdeautot ja taksit.

    Suomen autovero on johtanut verosuunnitteluun, jonka osa myös kilometrikorvaukset ovat.

    Maksoihan eräs kiinteistövälitysfirma palkatkin kilometrikorvauksina.

    Verosuunnittelu tarkoittaa siihen, että ne jotka vain pystyvät, mittaavat autoverot toista kautta takaisin korkojen kera. Vaihtamalla uudenkarhean auton tuliterään saa autoveronkin maksatettua vaihtoauton ostajalla.

    Helsingissä eräs suuri ja pääomaköyhä siivousfirma pakotti työnjohtajat käyttämään firman autoja – saatiin tehtyä tilinpäätöshankintoja. Auto onkin suosituin tilinpäätöhankinta.

    Minä siis menin ja ostin auton Ruotsista. Tornion tullilla alkoi paperisota. Nyt autolle mietitään tullin organisaatiossa autoveroa.

    Autovero ei määräydy siitä hinnasta, jolla auton ostin, vaan tullin fiktiivisestä vastaavasta Suomi-autosta, jonka myyntiolettama hinnasta vero määräytyy.

    Todennäköisesti joudun maksamaan 50 % veroa siitä hinnasta, jonka autosta tosiasiassa maksoin.

    Suomalaisesta autoverosta on verosuunnittelun kautta enemmän kustannuksia kuin tuloja valtiolle, puhumattakaan siitä hinnasta mikä seuraa, kun ajetaan hengenvaarallisella ja saastuttavalla kalustolla.

    Ja vielä kerran. Kilometrikorvaukset ovat OSA tätä verosuunnittelua.

    Ruotsalaiseen käyttökorvauskäytäntöön kannattaa tutustua vaikkapa tästä:
    http://www.personalekonomi.se/artikel/milersattning-bilersattning.aspx

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  131. Jouko Ollila kirjoitti 15.8.2012 kello 12:32

    R. Silfverberg: En tiedä millä alalla firmasi toimii ja mikä on työntekijöittesi työnkuva mutta aika oudolta kuulostaa että juuri ajokortin saaneella ja vasta ammattikoulusta valmistuneella on oltava oma auto jolla hän tekee työkeikat ilmeisesti yksin. Eikö nuoret ja kokemattomat työntekijät yleensä liiku kimppakyydeillä kokeneempien keikkamiesten kanssa ja vasta kun ollaan opittu työt kunnolla pistetään tekemään keikkoja itsenäisesti, ja silloinkin aluksi vain lyhyempiä ja lähempänä olevia. Ja siihen mennessä on ehditty tienata rahaa auton hankkimista varten. Ja ensiautoksi ei kukaan tarvitse mitän bemaria tai passattia vaan yaris tai fabia saa luvan kelvata.

    Toimimme rakentamiseen liittyvällä toimialalla. Juuri ammattikoulusta valmistunutta kaveria ei laiteta yksin työmaalle. Samalla työmaalla on aina vähintään yksi kokenut työntekijä. Työmaat ovat pitkin pääkaupunkiseutua ja usein mukana pitää kuljettaa henkilökohtaiset työkalut, koneet sekä työ- ja turvavarusteet, joskus asennustarvikkeitakin. Yleensä kaverit ovat pidempään samalla työmaalla, mutta välillä voi tulla äkkilähtö tukkuun tai toiselle työmaalle. Edellä kerrotuista syistä johtuen julkiset eivät tule kysymykseen kuin aivan poikkeustapauksissa. Samat syyt pätevät kimppakyytien toimimattomuuteen plus se, että työntekijöillämme on tuskin koskaan samat tai edes lähes samat osoitteet molemmissa päissä.

    Toimialamme poikkeaa monista muista siinä mielessä, että työntekijöille maksetaan kilometrikorvaukset palkkaamispisteen ulkopuolella olevalle työmaalle kulkemisesta aamuin illoin kodista tai palkkaamispisteestä sen mukaisesti, kummasta matka on lyhyempi. Luonnollisesti matkavähennystä ei voi tehdä enää verotuksessa. Työmatkalta maksettavien km-korvauksien lisäksi pitää työntekijälle maksaa matka-ajasta jos päivittäinen edestakainen työmatka-aika ylittää tunnin. Tämä on siinä mielessä fiksu systeemi, että työmatkakulut maksaa tilaaja ei yhteiskunta ja tarjouskilpailuissa työmaan lähellä olevilla yrityksillä on kilpailuetu, joka vähentää turhaa liikennettä. Käytännössä Malmilaisen firman järkevä toimialue on Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  132. Pekka Taipale kirjoitti 15.8.2012 kello 12:40

    Osmo Soininvaara: Ihmetyttää vain se, miten vuokrayhtiöt voivat toimia, jos oman auton korbaus on muka kohdallaan mutta vuokraaminen on kuitenkin tätä halvempaa ja vielä pitäisi sen vuokrafirman henkilökunnan palkka maksaa.

    Vuokra vaihtelee kovasti sen mukaan, milloin vuokrataan ja miten pitkäksi aikaa. Vuokra-auton halpahinnoittelussa on kysymys samasta kuin kolmen euron bussilipusta Turku-Helsinki, tai kympin Ryanair-lennosta: ei-sesonkiajan ylikapasiteetti myydään halvalla, mutta jonain muuna aikana hinta voi olla huomattavasti kalliimpi.

    Mutta töitäpä joudutaankin joskus tekemään myös kalliin sesongin aikana!

    Toinen tekijä on sitten se, että autoille on vain yksi kilometrihinta, vaikka autoja on kovin erilaisia ja erikokoisia. (Lisämatkustajista maksetaan jotain hyvin pientä lisähintaa.) Tässä on kyse keskiarvon käyttämisestä, jotta järjestelmästä saadaan yksinkertainen ja vältytään byrokratialta. Kustannusten tarkempi syynääminen ja kohdentaminen vaatisi lisää paperisotaa, mikä ei ole kenellekään kovin mielekästä. Edes verottajalle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  133. Osmo Soininvaara kirjoitti 15.8.2012 kello 14:35

    Käyttämälläni autonvuokrayhtiöllä taksa on kiinteä ajankohdasta riippumatta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  134. Jouko Ollila kirjoitti 15.8.2012 kello 12:42

    Osmo Soininvaara:
    Peksi
    Laitoin matkalaskun liitteeksi tiedon siitä, mitä matka oikeasti maksoi, mutta käytäntö ei tunne muuta kuin kiinteän kilometrikorvauksen. Jos buokra-.auto tulee usein todellakin halvemmaksi kuin oman auton kilometrikorvaus. Siksi monet työnantajat edellyttävät pitkillä keikoilla auton vuokraamista. Ihmetyttää vain se, miten vuokrayhtiöt voivat toimia, jos oman auton korbaus on muka kohdallaan mutta vuokraaminen on kuitenkin tätä halvempaa ja vielä pitäisi sen vuokrafirman henkilökunnan palkka maksaa.

    Osmo, esimerkkisi on aika raflaafa – niin kuin varmasti oli tarkoituksesikin. On ihan eri asia vuokrata auto yhtä pitkää matkaa varten kuin jatkuvaan käyttöön, jolloin kilometrikohtaiset kulut nousevat radikaalisti vähän ajoa sisältävien päivien vuoksi, puhumattakaan päivistä, jolloin autolla ei ajeta lainkaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  135. Pekka Taipale kirjoitti 15.8.2012 kello 12:47

    Tiedemies: Käsittääkseni kyllä firma saa ostaa minkälaiset pelit ja vehkeet työntekijälle käyttöön työpaikalla, eikä tästä nyt mitään veroa tarvitse maksaa.

    Kalliimpien puhelinten ja läppärien osalta nuo saattavat käytännössä hyvinkin olla palkanlisään verrattavia leluja. Puhelimesta maksetaan veroa verotusarvon, ei todellisen hyödyn (mitä se onkaan) mukaan, vaikka vehje olisi uusin ja hienoin jeesusluuri. Läppäristä ei mitään.

    Muistelenko oikein, että dotcom-huuman aikana työntekijöille tarjottavat pelihuoneet, ilmaiset limsat jne muodostuivat verotettavaksi tuloksi, vaikka nautinta tapahtuikin työpaikan seinien sisällä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  136. Tahti kirjoitti 15.8.2012 kello 16:10

    Turussa, muuten, poliittiset puolueet ovat maksaneet palkkoja km-korvauksina jopa sellaisissa tapauksissa, joissa työntekijät eivät käyttäneet autoja lainkaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  137. Från Öresund kirjoitti 15.8.2012 kello 16:24

    Olen laskuttanut verovapaita km-korvauksia ja päivärahoja useissa maissa (ja maksanutkin Ruotsissa) ja havaintoni ovat seuraavat.

    – Suomalainen km-korvaus 45 senttiä on kaksinkertainen tavallisen auton kuluihin verrattuna. Tämän tietää jokainen, joka on matkalaskuja tehnyt. Tarkoitushan ei ole se, että työnantaja maksaa kokonaisuudessaan auton, vaan sen työhön käyttämisestä aiheutuneet summaariset kulut. Jos siis auton kilometreistä kolmannes on työajoa, km-korvauksilla katetaan kolmannes pääomakuluista ja käyttökuluista, ei kaikkia kuluja.

    – 20-25 senttiä riittäisi niin kuin riittää muun muassa Ruotsissa. Silloin ei tule kysyttyä itseltään, menenkö autolla vai junalla kaupungista kaupunkiin. Menen junalla ja otan taksin määränpäässä jos tarpeen. Työvire pysyy parempana, työnantajalta säästyy rahaa ja ympäristö kiittää. Ja ennen kaikkea, omaa autoa käytän työajossa vain kun se on tarpeen.

    – Mitä ulkomaan päivärahoihin tulee, monissa maissa on käytössä km-korvauksia muistuttava järjestelmä, jossa verotta maksetaan “matkarahaa” noin 150 € + lentolipun hinta. Saat sitten itse päättää, millaisessa hotellissa asut. Joskus voit ottaa perheen mukaan ja pidentää reissua parilla lomapäivällä. Se on yksinkertaista, koska sinä saat sen noin 150 € euron normikorvauksen työpäiviltä. Ihan samalla tavalla, kuin saat kuljettaa perhettä ja kaveria työmatkalla autossasi.

    – Minusta tällainen matkaraha olisi harkinnan arvoinen. Joskus tuntuu siltä, kuin suomalaiset asuisivat poikkeuksellisen laadukkaissa hotelleissa esim. Brysselissä sen vuoksi, että hotellilasku menee sellaisenaan matkalaskun osaksi. Työmatka onkin osin palkintomatka hyvin tehdystä työstä. Hotelli on liian kallis, jos asukas tuumii, että “en minä omistani tällaista hintaa maksaisi”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  138. Pekka Taipale kirjoitti 15.8.2012 kello 17:03

    Osmo Soininvaara: Käyttämälläni autonvuokrayhtiöllä taksa on kiinteä ajankohdasta riippumatta.

    Mutta ei sisällä takuuta siitä, että todella saat auton tuohon hintaan aina kun tarvitset.

    Voi myös kysyä, sisältääkö se esim. nolla-omavastuisen kaskovakuutuksen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  139. Pekka Taipale kirjoitti 15.8.2012 kello 17:35

    Samuli Saarelma: Ensinnäkin, ihme sanapelleilyä.

    Ei, minusta tämä ei ole mitään sanapelleilyä. Erityisesti poliittisessa vasemmistossa tosin halutaan usein sekoittaa käsitteitä, mutta vakiintuneita määritelmiä ovat:

    veropetos: rikos, jossa harhautetaan verottajaa, toimitaan lainvastaisesti; tästä voidaan tuomita sakkoja tai linnaa

    veronkierto: toiminta, jossa vältetään veronmaksua soveltamalla lakia sen tarkoituksen vastaisesti; verottaja voi yleensä puuttua tähän hallinnollisella menettelyllä ja periä verot

    verosuunnittelu, veron välttäminen: laillista toimintaa jossa järjestetään asioita niin että maksetaan vähemmän veroja kuin jollain muulla tavalla toimien maksettaisiin

    Esimerkiksi – ilmiönä paljon liioiteltu, mutta kuitenkin todellinen – ansiotulojen siirtäminen pääomatuloiksi ei ole veronkiertoa, vaan laillista verosuunnittelua silloin, kun asia tehdään pykälien mukaan ja avoimesti ja verottaja sen hyväksyy.

    Kilometrikorvauksien maksaminen verottomana ei ole veronkiertoa, koska kyse on nimenomaisesti lain ja verottajan ohjeiden mukaisesta ja niiden tarkoittamasta toiminnasta.

    Verojen välttämisenä pidetään usein myös sitä, että ei tehdä jotain, jonka takia joutuisi maksamaan paljon veroja. Viimeisimpänä esimerkkinä se, että ammattilaisjuoksija Usain Bolt ei suostu kilpailemaan Britanniassa, koska joutuisi maksamaan veroja enemmän kuin saa palkkiota.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  140. Jouko Ollila kirjoitti 15.8.2012 kello 17:58

    Osmo Soininvaara:
    Jos buokra-.auto tulee usein todellakin halvemmaksi kuin oman auton kilometrikorvaus. Siksi monet työnantajat edellyttävät pitkillä keikoilla auton vuokraamista. Ihmetyttää vain se, miten vuokrayhtiöt voivat toimia, jos oman auton korbaus on muka kohdallaan mutta vuokraaminen on kuitenkin tätä halvempaa ja vielä pitäisi sen vuokrafirman henkilökunnan palkka maksaa.

    Osmo, minusta annat kyllä vuokra-auton käytöstä liian auvoisan kuvan. Itse kun olen käyttänyt vuokra-autoa oman auton ollessa huollossa, kilometrikustannukset ovat olleet pikemminkin euroja kuin kymmeniä senttejä vähäisen ajokilometrimäärän vuoksi.

    Kuulostaa työnantajan taholta aikamoiselta pelleilyä laittaa työntekijä ajamaan yksittäinen pitkä matka vuokra-autolla oman auton sijaan. Vaikka kuluissa näennäisesti voittaisi, kokonaiskuluissa tuskin, sillä tehokasta työaikaa kuluu matkaan enemmän vuokra-auton noutoine ja palautuksine verrattuna siihen, että omalla autolla voisi ajaa pihasta pihaan ilman turhia kiemuroita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  141. TimoT kirjoitti 15.8.2012 kello 18:09

    Eikö verovapaista korvauksista voitaisi luopua kokonaan? Kaikki tulot verolle ja niihin kohdistuvat vähennykset sitten kuittien ja ajopäiväkirjan mukaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  142. tcrown kirjoitti 15.8.2012 kello 18:19

    Jouko Ollila: Toimialamme poikkeaa monista muista siinä mielessä, että työntekijöille maksetaan kilometrikorvaukset palkkaamispisteen ulkopuolella olevalle työmaalle kulkemisesta aamuin illoin kodista tai palkkaamispisteestä sen mukaisesti, kummasta matka on lyhyempi.

    No en enää ihmettele miksi vastustat henkeen ja vereen kilometrikorvauksien pienentämistä jos niitä maksetaan matkoista työpaikallekin. Sen sijaan ihmettelen kovasti, miksi palkkaamispiste on Malmilla. Perustakaa sivukonttori jonnekin pieksämäelle ja vuokratkaa joku mökki mihin siirrätte työväkenne osoitteet. Ei tarvitse maksaa enää palkkaa ollenkaan vaan kilometrikorvaukset riittävät mainiosti.

    Jouko Ollila: Esimerkiksi juuri ammattikoulusta valmistuneelle 18-vuotiaalle ennestään autottomalle Kalliolaiselle

    Kerrataanpa nyt vielä miksi tuolle parin tonnin escortilla ajavalle nuorelle pitää maksaa kilometrikorvauksia ison audin kulujen mukaan?

    Eikä tuo muutenkaan ole mikään argumentti. Jos nuorten työllistymiselle on esteitä kun pitää ostaa autoja, vaatteita tai muuta vastaavaa, niin sitten kevennetään verotusta ensimmäiselle työskentelyvuodelle. Ei makseta verotonta palkkaa kaiken maailman kiinteistönvälittäjille jotka sattuvat tarvitsemaan autoa työssään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  143. JJ kirjoitti 15.8.2012 kello 18:43

    Vuokra-auton halvemmissa kilometreissä ei ole mitään kummallista. Esimerkiksi Autoliiton laskurilla voi helposti todeta, kuinka merkittävästi kilometrikustannus laskee, kun auton vuotuiset ajokilometrit nousevat vaikkapa 18 tuhannesta 40 tuhanteen kilometriin vuodessa.
    Se, että vuokraamon autoilla ajetaan vuosittain keskimäärin enemmän kuin palkansaajien autoilla keskimäärin, ei ole peruste maksaa palkansaajalle pienempää kilometrikorvausta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  144. Tomi kirjoitti 15.8.2012 kello 23:29

    mertsi:
    Virkamiehellä matkakorvaus kompensoi usein sitä ylityötä joka matka-ajasta aiheutuu. Korvauksen pienentäminen johtaa haluttommuuteen matkustaa ja paineisiin ylityökorvauksista myös toimihenkilöille.

    Matka-aika ylityötä? Normi duunarilla joka menee autolla asiakkaalle vaikka tekemään putki tai sähkötöitä työaika ja palkka alkaa juoksemaan kun ollaan asiakkaan pihassa ja hommat aloitusvalmiina. Sama pätee myynti ym henkilöihin jotka matkustavat ilman erillistä korvausta ihan normi kk palkkaa vastaan. Se että ei halua tehdä duuniaan jos ei saa kunnon kilometrikorvausta voi miettiä omia motiivejaan kannattaako kyseisessä duunissa enään olla. Nämä yli-innokkaat auton käyttäjät ovat nykypäivän loisia, vaikka vaikuttavat niin ahkerilta kun tulee keikkapäiviä, todellisuudessa tuottavuuden ollessa lähes muuttumaton suuntaan tai toiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  145. pekka kirjoitti 16.8.2012 kello 0:17

    Från Öresund: Minusta tällainen matkaraha olisi harkinnan arvoinen. Joskus tuntuu siltä, kuin suomalaiset asuisivat poikkeuksellisen laadukkaissa hotelleissa esim. Brysselissä sen vuoksi, että hotellilasku menee sellaisenaan matkalaskun osaksi. Työmatka onkin osin palkintomatka hyvin tehdystä työstä. Hotelli on liian kallis, jos asukas tuumii, että “en minä omistani tällaista hintaa maksaisi”.

    Näitä asenteita tulee vastaan yllättävän usein. Jos olet myynnissä töissä niin ulkomaanmatka on vain työtä. Ensimmäisen 6:kkn jälkeen on jo hohto kadonnut ja vuosien mittaan yrität vain hoitaa matkustamisen niin sujuvasti kuin voit. Eli toistat loputtamasti kaavaa lentokenttä, vuokra-auto, asiakas ja hotelli. Ei siis ole mikään palkintomatka.

    Työnantajan palkkaama matkatoimisto kuitenkin hoitaa matkojen järjestelyt työnantajan ohjeiden mukaisesti.

    MIelestäni työnantajat, jotka pistävät jengin ajamaan omilla autoilla työajoa ovat jonkinlaista riistokapitalistiporukkaa. Ja täällä on yllättävän paljon kommentoijia, joiden mielestä se on ihan oikein. Jos työssä tarvitsee autoa, niin kyllä firman pitäisi hankkia työsuhdeauto.

    Toistan aikaisemman: päivärahoista voidaan luopuakin ja maksattaa kaikki kulut työnantajalla kuitteja vastaan. KÄytännössä kysymys on siitä, että miten lounas ja illallinen maksetaan ja kuitataan matkalaskussa. Työnantaja varmaan kyllä vastustaa ajatusta kuiteista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  146. tiedemies kirjoitti 16.8.2012 kello 1:12

    JJ:
    Se, että vuokraamon autoilla ajetaan vuosittain keskimäärin enemmän kuin palkansaajien autoilla keskimäärin, ei ole peruste maksaa palkansaajalle pienempää kilometrikorvausta

    Tietenkin se on. Miksi ihmeessä se, miten vähän tai paljon palkansaaja autollaan ajaa vaikuttaisi asiaan? Meinaatko että jos palkansaaja ajaisi vain 100 kilometriä vuodessa, ja tästä puolet työajoa, niin kohtuullinen kustannus olisi puolet pääoma jne kustannuksista?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  147. Jouko Ollila kirjoitti 16.8.2012 kello 7:00

    tcrown: No en enää ihmettele miksi vastustat henkeen ja vereen kilometrikorvauksien pienentämistä jos niitä maksetaan matkoista työpaikallekin. Sen sijaan ihmettelen kovasti, miksi palkkaamispiste on Malmilla. Perustakaa sivukonttori jonnekin pieksämäelle ja vuokratkaa joku mökki mihin siirrätte työväkenne osoitteet. Ei tarvitse maksaa enää palkkaa ollenkaan vaan kilometrikorvaukset riittävät mainiosti.

    Kerrataanpa nyt vielä miksi tuolle parin tonnin escortilla ajavalle nuorelle pitää maksaa kilometrikorvauksia ison audin kulujen mukaan?

    Eikä tuo muutenkaan ole mikään argumentti. Jos nuorten työllistymiselle on esteitä kun pitää ostaa autoja, vaatteita tai muuta vastaavaa, niin sitten kevennetään verotusta ensimmäiselletyöskentelyvuodelle. Ei makseta verotonta palkkaa kaiken maailman kiinteistönvälittäjille jotka sattuvat tarvitsemaan autoa työssään.

    Luin kommenttini uudelleen läpi ja minusta niistä ei käy ilmi, että ”vastustan henkeen ja vereen kilometrikorvauksien pienentämistä”. Kerroin vain, miten systeemi toimii alallamme. Täsmennetään hieman. Jos käy töissä palkkaamispisteessä, kilometrikorvauksia ei makseta. Jos työnantaja määrää menemään palkkaamispisteen ulkopuolelle, matkat sinne maksetaan kertomieni ehtojen mukaisesti. Tavallinen tallaaja saa vähentää työmatkakulut verotuksessa, työntekijämme eivät, sillä ne on jo hänelle korvattu. Minusta tämä on veronmaksajien kannalta hyvä asia, kun yhteiskunta ei osallistu matkakuluihin.

    Malmi oli vain esimerkki toimipisteen ihanteellisesta sijainnista pääkaupunkiseudulla. Ehdottamasi systeemi on järjetön ja sen laillisuudenkin kanssa on vähän niin ja näin. Luonnollisesti voimme perustaa sivukonttorin minne haluamme, mutta sivukonttorin pitää olla aito. Sivukonttori toimii sinne palkattujen tukikohtana. Kilometrikorvaukset heille maksetaan vain aitojen toteutuneiden matkojen mukaan, ei mistään vapaa-ajan asunnosta. Alallamme on yleissitova työehtosopimus ja palkat on maksettava vähintään se mukaisesti. Mitkään puliveivaamiset verottomien korvausten kanssa eivät pienennä palkkaa vaan maksetaan sen päälle. Vaikka työnantaja ja työntekijä sopisivat keskenään yhteisymmärryksessä mitä, tiukan paikan tullen (=työntekijä muuttaa mielensä) työnantaja maksaa vähintään työehtosopimuksen mukaisen palkan. Työntekijälle saa kyllä maksaa vaikka euron ajetulta kilometriltä, mutta 45 sentin yli menevä osuus on hänelle veronalaista tuloa. Jos maksetaan verottomia kilometrikorvauksia kuvitteellisista ajoista, kyseessä on varmaankin jonkinmoinen rikos.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  148. Mikko Kiviranta kirjoitti 16.8.2012 kello 10:59

    Raimo K:

    Ja kuten jo totesin, virka- ja työehtosopimuksissa on määräys, että virkamatka on suoritettava halvimmalla tavalla – niin kuin yllä ilmenee, se ei yleensä ole oma auto.

    Jos projektilta maksetaan myös matka-ajan palkka ja matkan suunnitteluun ynnä valmisteluun kuluneet työtunnit tai -minuutit, oma auto on hyvin usein (ei aina) projektibudjetin näkökulmasta halvin tapa.

    Jos iltoihin ja öihin osuvalta matka-ajalta ei makseta palkkaa, niinkuin asiantuntija-alalla usein käy (esim TEK on pitänyt asiaa esillä työsopimusneuvotteluissa), työnantajan intresseissä olisi tietenkin ohjeistaa tekemään matka vaikka sitten liftaamalla yöaikaan.

    Käytännössä julkisella sektorillakin tuntuu saavan käyttää projektin kokonaistalouden kannalta halvinta matkustustapaa, oli se sitten oma auto tai vaikkapa suora lento kohteeseen (vaikka lennon kahdella vaihdolla saisikin halvemmalla). Asiantuntijan hinta yleiskustannuksineen, sossuineen ja tossuineen on tyypillisesti eurosta kahteen per minuutti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  149. Sami kirjoitti 16.8.2012 kello 12:28

    Onko sitten niin, että jos ei olisi työmatkalla, niin ei söisi mitään eikä käyttäisi vaatteita? Samahan se on näissä km-korvauksissa: vaaditaan, että kaikki kulut tulee kattaa (esim. vakuutukset) jolloin samalla katetaan verottomasti myös henkilökohtaisen käytön kulut. Tavallisella autolla jo 10 000 km työajolla tulee katetuksi suurin osa niistä kuluista, jotka muutenkin maksaisi oman autonsa käytöstä vuodessa. Siis verottomasti.

    Korjattavaa olisi toki myös verollisissa (varsinkin vapaissa) autoeduissa, jotka kannustavat ajamaan lomalle Ranskaan omalla autolla, kun se ei “maksa mitään”. “Mitä enemmän ajat, sitä enemmän tienaat”-politiikkaa siis.

    Erastotenes aleksandrialainen: Päivärahan on tarkoitus kattaa kaikki satunnaiset elinkustannusten lisääntymiset matkan aikana: ruokailut kohtuutasoisessa ravintolassa, mahdolliset juomarahat ym. sekä matkalaukkujen ja -vaatteiden kuluminen. Kokopäiväraha on 34 euroa. Sillä syö kaksi kertaa ja ostaa yhden kahvin sekä pullan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  150. Syltty kirjoitti 16.8.2012 kello 12:52

    pekka:
    MIelestäni työnantajat, jotka pistävät jengin ajamaan omilla autoilla työajoa ovat jonkinlaista riistokapitalistiporukkaa. Ja täällä on yllättävän paljon kommentoijia, joiden mielestä se on ihan oikein. Jos työssä tarvitsee autoa, niin kyllä firman pitäisi hankkia työsuhdeauto.

    No sitten alkaa se ikuinen valitus työsuhdeautoista…täällähän on siitäkin saanut kuulla ihan kyllästymiseen asti.

    Työntekijän oma auto nyt vain on yleensä se kaikkein kätevin tapa hoitaa asia, etenkin jos ajoja on vähänlaisesti. Vuorka-auton kanssa tulee aina sitten ne byrokratiakustannukset ja oma sählääminen, etenkin jos sitä tarvitsee vain kerran vuodessa.

    Jos km-korvauksesta niistetään se pari senttiä niin aivan sama minulle, ei juurikaan tuolla ole merkitystä. En vain kannata turhan byrokratian lisäämistä suht pienen asian takia. Kyllähän jokaiselle automerkille voitaisiin laskeskella eri kustannukset, joita sitten voitaisiin käyttää km-korvauksen nykyistä yksi luku sopii kaikille-korvauksen sijasta.

    Mutta mitä oikeudenmukaisempaa verotus on, sitä monimutkaisemmaksi se menee. Kovasti tuntuu olevan yleinen mielipide sitä mieltä, että byrokratiaa pitäis purkaa. Siitä huolimatta tuntuu että “kansan syvien rivien” mieliharrastusta on keksiä erinäköisiä oikeudenmukaisia verovähennyksiä, porrastuksia, porkkanoita ja keppejä.

    Kaikkein parasta on kun jonkun mielestä työttömien tukibyrokratiaa on syytä purkaa mahdollisimman paljon siten, että max tuet saa mahdollisimman vähällä vaivalla ja samaan aikaan työssäkäyvien tukibyrorkatia taas pitää maksimoida kaikilla mahdollisilla tulo/auto/asunto/whateversidonnaisilla porrastuksilla jokikisessä verossa, maksussa tai vähennyksessä.

    Toistan aikaisemman: päivärahoista voidaan luopuakin ja maksattaa kaikki kulut työnantajalla kuitteja vastaan. KÄytännössä kysymys on siitä, että miten lounas ja illallinen maksetaan ja kuitataan matkalaskussa. Työnantaja varmaan kyllä vastustaa ajatusta kuiteista.

    Kyllä minun ymmärtääkseni päivärahojen sijasta voidaan jo nyt maksaa kulungit kuitteja vastaan, mutta kun ei ole mitään hallinnollista järkeä kanniskella niitä kahden euron kahvikuitteja ja kahdeksan euron lounaskuitteja kirjanpitoon ja palkanlaskentaan.

    Työmatkan suorat kustannukset kuitteja vastaan, mikäli kälytetään tavanomaisia lounaskahviloita, ovat halvemmat kuin päivärahat mutta hallinnolliset kustannukset tekevät siitä kalliimman vaihtoehdon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  151. pekka kirjoitti 16.8.2012 kello 14:52

    Syltty:

    Kyllä minun ymmärtääkseni päivärahojen sijasta voidaan jo nyt maksaa kulungit kuitteja vastaan, mutta kun ei ole mitään hallinnollista järkeä kanniskella niitä kahden euron kahvikuitteja ja kahdeksan euron lounaskuitteja kirjanpitoon ja palkanlaskentaan.

    Kulujen korvaamista kuitteja vastaan (ja ei päivärahaa) on tehty (ja tehdään edelleen) kansainvälisten yritysten suomalaisissa tytäryhtiöissä, koska se on vallitseva käytäntö valtaosassa maailmaa (päiväraha on lähinnä pohjoismainen ilmiö).

    Karkeasti oman kokemukseni perusteella kuittipeli tulee työnantajalle keskimäärin ulkomaan päivärahaa halvemmaksi (vaikka kuittien perusteella korvataan myös juomat).

    p.s. olen eri “pekka”, kuin syltyn yllä lainaama kaimani.
    Onko Odella mitään kantaa/ohjetta, kuinka blogilla saataisiin vältettyä tilanne, jossa useampi henkilö kirjoittaa samalla nimimerkillä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  152. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.8.2012 kello 17:25

    Saman nimimerkin käyttö oli kai estettävissä vaatimalla rekisteröitymistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  153. Viherinssi kirjoitti 16.8.2012 kello 15:37

    Katsoin muuten tämän päivän Hesarin laskelman km-korvauksista. Siitä näkee aika hyvin, missä pulma on.

    Kun otetaan tuliterä iso premium-auto, niin sen kokonaiskustannukset ovat HS:n laskelman mukaan noin 7300 e/v + 21 snt/km.

    Sama laskelma tehtynä kymmenen vuotta vanhalle Corollalle: 710 e/v + 24 snt/km.

    Hesari tuli tästä siihen tulokseen, ettei kilometrikorvauksilla tienaa kuin halvalla autolla ajava. Minusta ylläoleva taas kertoo, että liki jokainen auton joka tapauksessa omistava tienaa kilometrikorvauksilla – jokainen työnantajan maksama kilometri tuo nettotuloa taskuun.

    Uusikaan kilometrikorvausjärjestelmä ei tuota miinusta kuin siinä tapauksessa, että auton joutuu ostamaan vain työajoa varten, tai että työajon vuoksi joutuu ostamaan erityisen kalliin auton. Nämä ovat sen verran harvinaisia tilanteita, että niitä voi heijastaa Veronmaksajain keskusliiton kommenttiin:

    “La­ki­asiain joh­ta­ja Ve­sa Kor­pe­la to­teaa, et­tä kor­vaus täy­tyy mää­ri­tel­lä niin, et­tä suu­rim­mas­sa osas­sa ta­pauk­sia kom­pen­saa­tio on riit­tä­vä. Käy­tän­nös­sä se tar­koit­taa, et­tä vä­hin­tään puo­let noin 800 000:s­ta kor­vauk­sien saa­jas­ta pi­täi­si saa­da ta­kai­sin to­del­li­set ku­lut.”

    Koska oletettavasti ainakin puolet omistaisi jonkin auton, niin tämä tarkoittaa tuolla 20-25 snt/km suuruusluokassa olevaa korvausta kaikista kilometreista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  154. Viherinssi kirjoitti 16.8.2012 kello 15:40

    Sami: Korjattavaa olisi toki myös verollisissa (varsinkin vapaissa) autoeduissa, jotka kannustavat ajamaan lomalle Ranskaan omalla autolla, kun se ei “maksa mitään”. “Mitä enemmän ajat, sitä enemmän tienaat”-politiikkaa siis.

    Tässä kohdassa korjattavaa on lähinnä siinä, että yksityisajojen todellista määrää ei valvota. Toinen korjattava on siinä, että vapaa autoetu on edullismmillaan, kun hankkii halvan ja paljon kuluttavan auton.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  155. komm kirjoitti 16.8.2012 kello 17:18

    Jutta:
    20 senttiä kattaa kyllä keskivertoauton bensakulut, rengaskulut ja vuosihuollon, mutta ei seuraavia:

    – vakuutukset
    – parkkimaksut
    – pääomakulut
    – lisäkilometrien aiheuttama arvonalenema
    /blockquote>
    Riippuu autosta, ajotavasta ja ajettavista kilometreistä.

    Vakuutusmaksut ovat kiinteitä kuluja, eli jos ajaa paljon, niiden osuus on pieni kilometriä kohti. Jos esim. vakuutuskulut ovat 500 euroa kuussa ja ajaa 100 000 km vuodessa, niistä tulee kuluja 0,5 senttiä kilometrille ja jos ajaa vaikka vain 1000 km vuodessa, jo pelkistä vakuutuskuluista voi tulla kuluja 50 senttiä kilometrille.

    Parkkimaksut korvataan täysimääräisesti kyllä yleensä kuitteja vastaan. Eli ne eivät liity kilometrikorvausasiaan.

    Pääomakulut riippuvat korkotasosta, ajoneuvon ostohinnasta ja pitkällä tähtäimellä myös ajomääristä (koska ne vaikuttavat auton jäljellä olevaan arvoon). Esim. 50 000 euron auton tai 1500 euron auton pääomakulut ovat tosi erilaiset.

    Lisäkilometrit aiheuttavat tosiaan arvonalenemaa, mutta alentavat samalla myös tulevaisuuden pääomakuluja. Auton ikä vaikuttaa kuitenkin yleensä auton arvoon enemmän kuin kilometrit. Vähänkin ajettu auto menettää aika nopeasti arvoaan, mutta erittäin paljon ajettu autokaan ei silti suhteessa menetä arvoaan hirveän paljon nopeammin. 40 000 uutena maksanut auto maksaa alle 3000 euroa 15 vuoden päästä, on sillä ajettu sitten 400 000 tai tai 40 000 km.

    Itse kannatan sitä, että ajetut kilometrimäärät vaikuttavat kilometrikorvausten suuruuteen, juurikin ylikompensaation vähentämiseksi. Mutta ehkä yksittäinen 15 000 km raja on liian vähän. Rajoja voisi olla kaksi. Toisena rajana voisi olla esim. 50 000 km.

    Jos nyt esim. ajaa 100 000 km vuodessa työajoa, saa 45 000 euroa kilometrikorvausta. Auto on noilla kilometreillä yleensä keskimääräistä parempi, jotta sellaisessa jaksaa pitkään istua, mutta km-kulut lienevät silti jossain 20 sentin paikkeilla per kilometri. Tuloista tulee noilla kilometreillä herkästi 25 000 euroa verottomien matkakorvausten kautta… osa ajoista on suhteellisen turhaakin. Esim. videoneuvottelujen yleistymisen suuri este on se, että työmatkailu on taloudellisesti kannattavampaa. Siitä saa vielä päivärahatkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  156. Pirjo Viitasaari kirjoitti 16.8.2012 kello 21:48

    Viherinssi:
    Uusikaan kilometrikorvausjärjestelmä ei tuota miinusta kuin siinä tapauksessa, että auton joutuu ostamaan vain työajoa varten, tai että työajon vuoksi joutuu ostamaan erityisen kalliin auton. Nämä ovat sen verran harvinaisia tilanteita, että niitä voi heijastaa Veronmaksajain keskusliiton kommenttiin:

    Miksi työkäyttöön hankitun auton kuluja ei saa näissä tapauksissa vähentää kuittien mukaan? Siis ihan samalla tavalla kuin kirvesmies saa vähentää vasaran. Omista ajoista meidän perhe voisi maksaa tuon jälkeen vaikka 0,70 EUR/km. Perheellämme on toinen auto nimenomaan työkäytön johdosta. Vaikea ymmärtää tätä hallituksen logiikkaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  157. Pirjo Viitasaari kirjoitti 16.8.2012 kello 21:51

    Tuli mieleeni, että entä jos kilometrejä ajetaankin kahdella eri autolla? Onko vähennys henkilökohtainen vai autokohtainen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  158. Pekka Taipale kirjoitti 17.8.2012 kello 7:32

    Viherinssi: vapaa autoetu on edullismmillaan, kun hankkii halvan ja paljon kuluttavan auton.

    Täh? Tässä taitaa nyt unohtua nyt joitain asioita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  159. R. Silfverberg kirjoitti 17.8.2012 kello 10:43

    Säännöt vois olla yksinkertaisestä tällaiset:

    1) Työntekijä tarvitsee auton työssään usein ja ajoja tulee paljon: -> työnantaja järjestää työsuhdeauton joko vapaalla autoedulla tai käyttöedulla ja siinä tapauksessa työnantaja korvaa käyttöetuauton km-korvauskäytännön mukaan. Työntekijä maksaa työsuhdeauton verot joka määräytyy auton hinnan, iäsn ja luontaisedun laajuuden mukaan. Autoa saa käyttää yksityisajoiin.

    2) työntekijä tarvitsee autoa työssään vain satunnaisesti: -> Työnantaja maksaa km-korvauksia oman auton käytöstä. Jos vuodessa alle 15 tkm täysimääräisenä, jos yli, uusien sääntöjen mukaan ja ottaa puheeksi työsuhdeauton

    3) Autolla ajaminen on osa työntekijän työtä: -> työnantaja järjestää sen mallisen auton jonka työntekijä tarvitsee. Esim taksikuskille taksin, putkiasentajalle tai rakenusmiehelle pakettiauton, ruumisautonkuljettajalle ruumisauton jne. Silloin työntekijä ei maksa veroa autosta mutta yksityisajot kyseisellä autolla ovat kielletty.

    Väittääkö joku että joku jäisi väliinputoajaksi jos on tarjolla nuo 3 vaihtoehtoa?
    Jos työnantaja ja työntekijä ovat sama henkilö voidaan mitä tahnansa em vaihtoehdoista toteuttaa, eli auto joko firman tai äijän nimeen. Jos on firman nimissä niin kuluja saa joka tapauksessa vähentää tuloksesta jne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  160. Viherinssi kirjoitti 17.8.2012 kello 11:09

    Pekka Taipale: Täh? Tässä taitaa nyt unohtua nyt joitain asioita.

    Kerro minullekin!

    Tässä kaksi erilaista autoa:

    1. Auto, joka on edullinen hankintahinnaltaan mutta kallis polttoainekustannuksiltaan.

    2. Auto, joka on kallis hankintahinnaltaan mutta edullinen polttoainekustannuksiltaan.

    Tyypillisesti tämä pari voisi tulla vaikkapa teknologiaerosta (ahtamaton vanhanaikainen moottori vs. hybridi). Autojen elinkaarikustannuksissa ei välttämättä ole eroa, koska kalliimman auton korkeampia pääomakustannuksia kompensoivat alemmat käyttökustannukset.

    Autoedun kohdalla kuitenkin vain ja ainoastaan auton ostohinnalla on mitään merkitystä. Ykköstapauksen autossa halvempi ostohinta tuo pienemmän verotusarvon, eikä korkeilla polttoainekustannuksilla ole mitään merkitystä. Päinvastoin, jos haluaa paljon juovan auton, vapaa autoetu on koko ajan houkuttelevampi.

    Ainoa tätä kehitystä estävä asia on autoveron hiilidioksidisipäästösidonnaisuus, mutta ilmiö laimentuu melkoisesti autoedun verotusarvon laskennassa. Esimerkiksi hybridiauton ottaminen autoetuautoksi olisi suorastaan tyhmää.

    Monet yritykset ovat ottaneet autoetusääntöjä, jotka asettavat vaatimuksia tai porkkanoita vähäpäästöisyydelle. Olisi kuitenkin huomattavasti parempi laittaa kaikki samalle viivalle ja määrittää autoedun verotusarvo voimakkaammin päästöpohjaisesti. Samaan kannustaisi vapaan autoedun poistaminen ja pelkän käyttöedun jättäminen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  161. JJ kirjoitti 17.8.2012 kello 17:55

    tiedemies: Tietenkin se on. Miksi ihmeessä se, miten vähän tai paljon palkansaaja autollaan ajaa vaikuttaisi asiaan? Meinaatko että jos palkansaaja ajaisi vain 100 kilometriä vuodessa, ja tästä puolet työajoa, niin kohtuullinen kustannus olisi puolet pääoma jne kustannuksista?

    En meinaa semmoista.
    Meinaan, että palkansaajille maksettavan kilometrikorvausten laskentaperusteen tulee perustua pikemminkin palkansaajien keskimäärin autoillaan ajamiin kilometrimääriin, kuin vuokraamojen autoihin keskimäärin kertyviin kilometrimääriin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  162. åke kirjoitti 17.8.2012 kello 20:37

    Viherinssi: Kerro minullekin!Päinvastoin, jos haluaa paljon juovan auton, vapaa autoetu on koko ajan houkuttelevampi..

    Tämä ajattelu menee nyt metsää siinä, että eihän paljon kuluttava auto ole kenellekään mikään itseisarvo. Pitäisi vedota johonkin autoilijalle tärkeään asiaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  163. Pekka Taipale kirjoitti 17.8.2012 kello 20:49

    Viherinssi: Kerro minullekin!
    Tässä kaksi erilaista autoa:

    1. Auto, joka on edullinen hankintahinnaltaan mutta kallis polttoainekustannuksiltaan.

    2. Auto, joka on kallis hankintahinnaltaan mutta edullinen polttoainekustannuksiltaan.

    Tässä unohtuu se, että on myös 3. auto, joka on edullinen/edullinen, ja 4. auto, joka on kallis/kallis.

    Lisäksi unohtuu se, että työsuhdeautoa ei kaikesta parranpärinästä huolimatta maksa valtio, vaan työnantaja, jonka intressissä on pitää kustannukset kohtuullisina. Tällöin työnantajan kannattaa mieluummin tarjota mallia 3, kuin mallia 1 tai 2, tai varsinkaan 4.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  164. Viherinssi kirjoitti 18.8.2012 kello 21:26

    åke: Tämä ajattelu menee nyt metsää siinä, että eihän paljon kuluttava auto ole kenellekään mikään itseisarvo. Pitäisi vedota johonkin autoilijalle tärkeään asiaan.

    No, vaikkapa korkea (ja siis aerodynamiikaltaan heikko) nelivetoauto. Tunnentaan myös katumaasturina. Olennaista on se, että työntekijän kannalta auton kulutus ei kiinnosta yhtään.

    Eikä tuo ilmiö ihan tuntematon ole muissakaan autoissa. Yleisin työsuhdeauto lienee Skoda Octavia. Siinä halvin bensiinimoottorinen maksaa 20 600 euroa, päästöt ovat 134 g/km. Pienipäästöisin malli on vastaava diesel (1.6 TDI GreenLine), päästöt 99 g/km. Hinta 24 100 euroa.

    Jos työntekijä saa valita, hän ottaa bensakoneisen, koska sen verotusarvo on pienempi. Työnantajaa asia kiinnostaa noiden kahden välillä aika vähän, ellei työntekijälle tule erityisen paljon työnantajan ajoa. Hintaeroa voi tulla, mutta firmasta riippuen painotetaan eri asioita.

    Kalliissa autoissa erot tasaantuvat, koska päästöpohjainen verotus tasottaa autojen hintaeron. Iso osa työsuhdeautoja on kuitenkin ihan tavallisia perheautoja.

    Erityisen huono tilanne on vähäpäästöisissä mutta kalliissa autoissa. Vaikkapa hybridi voi olla auton omistajalle vain mieto taloudellinen tappio, mutta autoetuautona se on sulaa hölmöyttä.

    Mutta kysytään toisin päin: Kuka häviäisi, jos autoedun verotusarvossa painotettaisiin päästöjä nykyistä enemmän? Tämä vääntäisi työsuhdeautomarkkinoita vähäpäästöisempään suuntaan, jolloin maahan tulisi vähäpäästöisiä uusia autoja. Muutos olisi teknisesti yksinkertainen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  165. Viherinssi kirjoitti 18.8.2012 kello 21:48

    Pekka Taipale: Lisäksi unohtuu se, että työsuhdeautoa ei kaikesta parranpärinästä huolimatta maksa valtio, vaan työnantaja, jonka intressissä on pitää kustannukset kohtuullisina.

    Työnantajan ja työntekijän etu on toki ristissä siinä kohdassa, että työnantaja haluaa minimoida auton kokonaiskustannukset. Tätä työntekijä ei halua; hän haluaa minimoida vain hinnastohinnan.

    Mutta tässä yhtälössä sattuu kuitenkin olemaan kohta, jossa työnantajan ja työntekijän etu osuu yksiin. Se tulee siitä valtion subventiosta. Auton todellisten kustannusten ja verotusarvon väli on verotonta tuloa, josta jää se noin 50 % veroa maksamatta.

    Tyypillisellä keskiluokan työsuhdeautolla etu on noin 200 e/kk, joten valtio siis subventoi autoilua satasella. Kuitenkin erotuksen määrä riippuu olennaisesti auton hankintahinnan ja käyttökustannusten suhteesta. Paljon kuluttavassa autossa valtion antama etu kasvaa, ja ääritapauksessa se saattaa mennä lähelle nollaa toisessa päässä.

    Lisävahinkoja tulee siitä, että palkansaajan motivaatio ottaa työsuhdeauto riippuu myös siitä, mikä on verotusarvon ja todellisten kustannusten ero. (Tässä on isoja eroja riippuen siitä, tuleeko auto palkan päälle vai osaksi, mutta derivaatan suunta säilyy.)

    Veroetu on siis tasan väärin päin. Tuki on sitä suurempi, mitä enemmän autoilija hiilidioksidia ilmakehään päästelee. Tälle on vähän vaikea keksiä hyviä perusteluja.

    Miksei siis voisi sitoa työsuhdeauton verotusarvoa nykyistä enemmän CO2-päästöihin? Mitä haittaa siitä olisi? Kenelle? Jos järjestelmä kuitenkin pidetään verotuksen kannalta neutraalina.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  166. Petja Y kirjoitti 19.8.2012 kello 9:30

    Viherinssi: Miksei siis voisi sitoa työsuhdeauton verotusarvoa nykyistä enemmän CO2-päästöihin? Mitä haittaa siitä olisi? Kenelle? Jos järjestelmä kuitenkin pidetään verotuksen kannalta neutraalina.

    Tietääkseni CO2 päästöt menevät lähes täysin kulutetun polttoaineen mukaan, jolloin sillä että CO2-haittavero otetaan polttoaineverossa on 2 etua:
    1: Toisin kuin verotusarvo, se ottaa huomioon ajomäärän, mitä enemmän autolla ajaa sitä enemmän väliä päästöillä on.
    2: Se pitää verotuksen samana riippumatta siitä, tuottaako päästöjä itse maksamalla vai työsuhdeautolla. Veron täytyy olla tarpeeksi kova jotta se kattaa päästöistä aiheutuvat haitat, jolloin yhteiskunnalle on periaatteessa ihan sama vaikka työnantaja ostaisi työntekijälle 1000l/km kuluttavan auton. Omapa on tappionsa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  167. Tiedemies kirjoitti 20.8.2012 kello 7:01

    JJ:
    Meinaan, että palkansaajille maksettavan kilometrikorvausten laskentaperusteen tulee perustua pikemminkin palkansaajien keskimäärin autoillaan ajamiin kilometrimääriin, kuin vuokraamojen autoihin keskimäärin kertyviin kilometrimääriin.

    Mitä tekemistä keskimääräisellä ajolla oikein on asian kanssa? Periaatteesssa korvauksen pitäisi perustua oletukseen, että autolla ajetaan äärettömän paljon, jolloin keskimääräiset kilometrikustannukset vuokra-autoissakin ovat liian korkeat. Koska tällainen järjestely on mitä ilmeisimmin absurdi, niin paljon fiksumpi olisi vaan luopua koko korvauksen verottomuudesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  168. åke kirjoitti 20.8.2012 kello 12:24

    Viherinssi: No, vaikkapa korkea (ja siis aerodynamiikaltaan heikko) nelivetoauto. Tunnentaan myös katumaasturina. Olennaista on se, että työntekijän kannalta auton kulutus ei kiinnosta yhtään…..
    Kuka häviäisi, jos autoedun verotusarvossa painotettaisiin päästöjä nykyistä enemmän? Tämä vääntäisi työsuhdeautomarkkinoita vähäpäästöisempään suuntaan, jolloin maahan tulisi vähäpäästöisiä uusia autoja..

    Ei tämäkään vielä mennyt ihan oikein, koska joku voi haluta katumaasturin esim. siksi että on kolme poikaa joita pitää kuskata jääkiekkoharrastukseen. Pointti siis on, että eivät ihmiset ilkeyttään ota niitä isoja työsuhdeautoja. Ja lisäksi kyllä auton bensankulutuksen ja vaikka verotusarvon välillä on jo nyt yhteys, koska kalliimmassa autossa on usein isompi moottori ja siten korkemapi verotusarvo.

    Toki voidaan pakottaa yllä mainittu kolmen pojan isä ajamaan työajot vaikka kuinka pienellä ja vähäkulutuksisella autolla, mutta se tarkoittaa sitä, että sitten perheen pitää hankkia kakkosauto. Ja kalliiksi taas tulee perheelle.

    Eli: ei co2-päästö voi olla ainoa ohjaava tekijä. Myös ihmisten tarpeille pitää antaa tilaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  169. Osmo Soininvaara kirjoitti 20.8.2012 kello 13:19

    Voi olla, että joku hankkii katumaasturin jääkiekkoharrastuksen kanssa. Miksi tämän pitäisi vaikuttaa veropvähennyksen suuruuteen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  170. JTS kirjoitti 21.8.2012 kello 11:45

    Autoliiton laskelmat, etujärjestön laskelmat:
    http://www.talouselama.fi/uutiset/nain+autoliitto+vaaristaa+kilometrikululaskelmat++ja+tasta+syysta/a2139954

    Ehkä tarvitaan vatltiontalouden tarkastusvirasto laskemaan km-korvaukset rehellisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  171. R. Silfverberg kirjoitti 22.8.2012 kello 10:43

    åke: Ei tämäkään vielä mennyt ihan oikein, koska joku voi haluta katumaasturin esim. siksi että on kolme poikaa joita pitää kuskata jääkiekkoharrastukseen. Pointti siis on, että eivät ihmiset ilkeyttään ota niitä isoja työsuhdeautoja. Ja lisäksi kyllä auton bensankulutuksen ja vaikka verotusarvon välillä on jo nyt yhteys, koska kalliimmassa autossa on usein isompi moottori ja siten korkemapi verotusarvo.Toki voidaan pakottaa yllä mainittu kolmen pojan isä ajamaan työajot vaikka kuinka pienellä ja vähäkulutuksisella autolla, mutta se tarkoittaa sitä, että sitten perheen pitää hankkia kakkosauto. Ja kalliiksi taas tulee perheelle.Eli: ei co2-päästö voi olla ainoa ohjaava tekijä. Myös ihmisten tarpeille pitää antaa tilaa.

    Ei sen kuulu olla työnantajan asia tukea työntekijän poikien jääkiekkoharrastusta. Itse asiassa kaksi pienempää autoa /perhe on järkevämpi ratkaisu kuin yksi iso. Jos on valinnut perheelleen kalliit harratukset niin pitää olla varaa omalla kustannuksellaan myös hoitaa liikkumiset niihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  172. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 22.8.2012 kello 11:28

    R. Silfverberg: Itse asiassa kaksi pienempää autoa /perhe on järkevämpi ratkaisu kuin yksi iso.

    Varsinkin kun autopaikkoja on pääkaupunkiseudulla reilusti tarjolla halpaan hintaan ja niitä tehdään koko ajan lisää…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  173. Osmo Soininvaara kirjoitti 22.8.2012 kello 12:24

    Jos perheeen on ostettava harrastusten takia isompi auto, pitääkö myös työajosta maksaa enemmän?
    Joku voi kehittää teorian, jonka mukaan suurempiin bensalaskuihin tulee osallistua, mutta järjellistä selitystä ei voi kehittää siihen, että työantajan tai verottajan tulisi osallistua kohonneisiin pääomakustnnuksiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  174. Juha kirjoitti 5.10.2012 kello 9:13

    Ensi vuonna työnantajalleni on entistä halvempaa laittaa minut auton rattiin. Ajot lisääntyvät, työaikani pitenee ratin takana, mutta autoni arvo laskee. En voi käsittää, kuinka tässä voittaa kukaan muu kuin työnantajani.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus