Mitä euroalueella tulisi tehdä?

25.7.2012 · Aihe: _ 

Seuraava hahmotelma on kesämökin terassilla kirjoitettu hyvin alustava hahmotelma, jota varmaankin joudun palautteen jälkeen paljonkin muuttamaan. Julkaisen raakileen, koska olen tuskastunut siitä, ettei euroalueen tulevaisuudesta käydä Suomessa mitään keskustelua, vaan kaikki keskustelu tyrehtyy omaan napaan tuijottamiseen. Jonkun on se aloitetava, vaikka raakileella.

1) Kreikan tulisi erota euroalueesta. Se on kallis operaatio. Se maksaa jotain myös meille, se maksaa saksalaisille pankeille paljon ja se pudottaa kreikkalaisten elintasoa entisestään, mutta se on minusta ainoa tapa Kreikan päästä jaloilleen edes pitkällä aikavälillä. Tässä ei ole mitään uutta, tämän olen sanonut kauan sitten. Rankka sisäinen devalvaatio kymmenien prosenttien palkan alennuksineen olisi toinen mahdollisuus, mutta pidän sitä huonompana vaihtoehtona, ellei erillislailla leikata myös tavallisten kreikkalaisten velkoja. Muuten pitäisin euroalueen koossa, tosin Portugalista en ole ihan varma.

2) Pankkitoimintaa on ryhdyttävä valvomaan ja suitsemaan aivan toisella tavalla. Pohjimmiltaanhan velkakriisi johtuu paitsi holtittomista velkaantujista, myös vastuuttomista pankeista, jotka ovat lainottaneet ylivelkaisia kotitalouksia, maita ja maakuntia. Kiinteistöjä ei koskaan tulisi hyväksyä vakuudeksi kuin arvolla, joka niillä on ollut viisi vuotta aiemmin, jotta kupla ei ruokkisi kuplaa.

3) Euromaiden on ryhdyttävä koordinoimaan finanssipolitiikkaansa – ei vain niin, että joidenkin maiden velanottoa rajoitetaan vaan myös niin, että joidenkin maiden velvollisuus on elvyttää, jotta koko maanosa ei säästäisi itseään lamaan.

4) Taloudeltaan heikkojen maiden tulee ryhtyä talouden rakenteita uudistaviin toimiin. Turhaa hallintoa on karsittava, säädeltyjä elinkeinoja on vapautettava kilpailulle,  eläkeikää on nostettava, veropohjaa on laajennettava ja veronkiertoa torjuttava, pääomien vuoto veroparatiiseihin on tukittava, mutta ei pidä toteuttaa lamaa syventäviä säästöjä.

5) Euromaiden kilpailukykyeroja tulee voida tasoittaa palkkapolitiikalla. Jos maalla on euroalueen sisällä suhteellinen kilpailukykyheikkous, sen tulee nostaa palkkoja muita maita hitaammin ja päinvastoin.

6) EKP:n toimivaltuuksia tulee lisätä lähelle sitä, mitä on FED:llä. EKP:n inflaatiotavoitetta tulee nostaa selvästi ja inflaatiotavoitteen rinnalle on otettava työllisyystavoite kuten FED:lläkin on. EKP:n on politiikallaan pyrittävä purkamaan euron revalvoituminen palauttamaan euron ja dollarin vaihtosuhde tasolle, jolla se oli vuosituhannen vaihteessa.

7) Jos Eurooppa pystyy sopimaan uudesta alusta ja paremmista pelisäännöistä, pitäisi samassa yhteydessä vanhoja velkoja joiltakin osin mitätöidä – siis EKP:n tulisi ne ostaa pois ehkä vähän alennettuun hintaan. Tämä maksaa meille vähän inflaatiota, mutta inflaatio on Euroopan murheista pienimpiä. Näin olisi järkevää tehdä ainakin niiden Kreikan velkojen kanssa, sillä maa ei selviä veloistaan mitenkään. Akordi on myös velkojan etu.

 

Kommentit

169 Vastausta artikkeliin “Mitä euroalueella tulisi tehdä?”

  1. Jouni Martikainen kirjoitti 25.7.2012 kello 11:59

    Osmo Soininvaara: “5) Euromaiden kilpailukykyeroja tulee voida tasoittaa palkkapolitiikalla. Jos maalla on euroalueen sisällä suhteellinen kilpailukykyheikkous, sen tulee nostaa palkkoja muita maita hitaammin ja päinvastoin.”

    Eurooppa-tason TUPO-ratkaisu on kyllä täysin epärealistinen ajatus. Ainakaan yksityissektorin palkkoja ei kattavasti millään keskushallinnollisilla päätöksillä voida markkinataloudessa päättää. Eikä edes julkishallinnossa niin pitkään, kuin EU:ta pienemmillä hallinto-orgaaneilla (esim. valtiot ja kunnat) on työsuhteisiinsa jotain autonomiaa jäljellä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Kalle K. kirjoitti 25.7.2012 kello 12:01

    “…tai muuten…”

    Tehokkaiden sanktioiden puute on monen yllä mainitus hyvän pyrkimyksen toteutumisen esteenä.

    Lisäksi olisi pidettävä huolta, että euroalueen ulkopuolisetkin lainanantajamaat, etunenässä Britannia, osallistuvat korjausliikkeisiin. Kuinka se tapahtuu? Antamalla mätien pankkien kaatua, ihan yksinkertaisesti. Pankkivalvontaa voidaan joka tapauksessa kohdistaa vain rehellisesti toimiviin pankkeihin, pimeistä lainaajista kukaan ei ole koskaan kuullutkaan.

    Mistähän mm. islantilaiset alun perin saivat rahansa, jotka hassasivat? Ettei vaan Venäjän mafialta Kyproksen pankkien kautta – Kyproksen, joka nyt vinkuu apua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Juho Laatu kirjoitti 25.7.2012 kello 12:17

    1) Kreikka valitkoon itse kumpi valuutta on sille parempi.

    2) Pääongelma ovat mielestäni euroalueen poliitikot, jotka eivät ole halunneet valvoa. Pankkien valvontaan ja toimintasääntöihin tavitaan myös parannuksia globalisoitumisen tuomien suurempien riskien vuoksi, mutta tämä on pitkälti erillinen asia.

    3) Ei taida toimia, sillä maat eivät ole kovin altruistisia.

    4) Samaa mieltä, paitsi että säästöjäkin tarvitaan, sillä suu on laitettava säkkiä myöten. Pelkkä kaasupolkimen painaminen tilanteessa, jossa on jo eletty yli varojen ei kanna pitkälle.

    5) Ks. kohta 3.

    6) Pitäisin EKP:n virkamiesmäisenä kursseja tasaavana laitoksena. Politiikkaa ja eri maiden erilaisia tarpeita ei kannata sotkea kuvioihin.

    7) Maan kantokyvyn ylittävät velat pitäisi aina leikata heti. Uusia pelisääntöjä ei tarvita. Vanhat eurosäännöt ovat aivan toimivia – siis jos niitä noudatetaan.

    Ilmeisesti noissa pointeissa oli taustalla myös toive euroalueen ja/tai EU:n integraation syvenemisestä. Minusta nykyisen kaltaista vastuuttomuutta ja kyvyttömyyttä olisi järkevämpi hoitaa jatkossakin pitämällä riskit maakohtaisina, eikä siis rakentaa yhtä (ehkä piankin kaatuvaa) suurta vastuukasaa. Suomessa on myös pelättävissä, että menetetään kansalaisten usko yhteiskunnan oikeudenmukaisuuteen (ja siihen, että yhteiskunta ja poliitikot ovat “me”), jos valta siirtyy liikaa muualle, nykyistä epämääräisempiin sfääreihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Korppone kirjoitti 25.7.2012 kello 12:20

    Oikein hyviä linjauksia, paitsi ehkä tuo viitonen.

    Edelleen jää kysymys, pitäisikö Suomen mielestäsi jatkaa eurossa, jos sitä ei voida pelastaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Jaskabk kirjoitti 25.7.2012 kello 12:24

    Kahden kohdan ohjelma, josta Soininvaara ja muutkaan poliitikot ei tykkää:

    1. Valtioiden velanotto kielletään. Budjettien oltava aina ylijäämäisiä vähintään
    lainanlyhennysten verran.

    2. Euroalueen maiden veloille tehdään maksuohjelma 40 -vuodeksi, vuosittainen
    lyhennys olisi siten 2.5% lähtösummasta per vuosi. Kaikki maat velattomia tuon jälkeen.

    Tulisi nopsaan usko takaisin ko. maiden talouden hoitoon eikä tarvitse muuta tehdäkään kun alkaa kopauttelemaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. kessu kirjoitti 25.7.2012 kello 12:25

    Kerrot uskovasi euroalueen hajoamiseen.

    Tuosta lähtökohdasta pitäisi mielestäni tulla aivan toisenlaista analyysia ja toimintasuositusta kuin mitä nyt esität.

    Jos auto on syöksymässä rotkoon (oma analogiasi) pitää kyydistä hypätä kiiruusti pois… eikä kieltäytyä hyppäämästä vedoten siihen että olisi kaikkille parempi että auto ei syöksy rotkoon.

    Jos uskoo euron hajoamiseen on toimintasuunnitelma perustettava euron hajoamiseen.

    Nyt kieltäydyt kertomasta miten Suomen pitäisi toimia kun euro, kuten uskot, hajoaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Turkka Louekari kirjoitti 25.7.2012 kello 12:35

    Vaikka siinä ei mitään järkeä olisikaan, Kreikan ero saattaisi ruokkia Portugali-paniikkia, joka taas ruokkisi Espanja-paniikkia. Olisikohan pienempi paha tehdä Kreikasta Kainuu, joka saisi tulonsiirtoja hamaan tulevaisuuteen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. juha kirjoitti 25.7.2012 kello 12:43

    Voe ei, eri mieltä…

    1) kreikan kannattaa vaan alentaa palkkoja ja pysyä eurossa. NÄin kilpailukyky palautuu pikkuhiljaa ja toisaalta firmojen eurokassat eivät tyhjene silmäräpäyksessä siirryttäessä omaan valuuttaan mikä väistämättä johtaa rajuun devalvaatioon

    2) palkkojen alentaminen voi johtaa kreikkalaisten pankkien konkursseihin kun asuntovelalliset eivät pysty maksamaan. Mutta tämä hinta on vain maksettava. Pääasia on että saksalaiset pankit pysyvät jaloillaan. Henkilökohtaisia konkursseja varten kreikassa voidaan säätää laki joka estää elinikäisen velkavankeuden

    3) jokin mekanismi pitää luoda joka estää tämän saksalaisten pankkien keinon rikastua lainaamalla holtittomille. Tai sitten ensi kerralla vaan valtiot konkkaan

    4) ei voida hyväksyä että epäonnistujat aina potkitaan ulos eurosta. Markkinat oppivat tämänkin ja kohta sitä sitten seuraavan kohdalla odotetaan ja spekulaatiot ja epäluottamus taas kasvavat

    5) oletko kuullu Rush-yhtyeen laulun “Anthem”? (…begging hands and bleeding hearts will only cry out for more…)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Korppone kirjoitti 25.7.2012 kello 12:44

    Turkka Louekari: Vaikka siinä ei mitään järkeä olisikaan, Kreikan ero saattaisi ruokkia Portugali-paniikkia, joka taas ruokkisi Espanja-paniikkia. Olisikohan pienempi paha tehdä Kreikasta Kainuu, joka saisi tulonsiirtoja hamaan tulevaisuuteen?

    Asialla on myös muita kuin talouspoliittisia ulottuvuuksia, Kreikka on sillä nurkalla EU:n etäisin asemapaikka ja sillä on EU:n tulevaisuuden kannalta merkittäviä naapureita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Martti kirjoitti 25.7.2012 kello 12:45

    Luen tästä ehdotuksesta, että kannatat syvää liittovaltiota. Ainakin kohdat 2, 3, 4 ja 5, mahdollisesti 6, vaativat verotusoikeudellista keskushallintoa.

    Kuten monet muutkin ovat todenneet aiemmin, olemme tienhaarassa jossa on kaksi vaihtoehtoa. Joko valitsemme syvemmän integroitumisen tien, jossa demokraattinen keskushallinto perustetaan ja sille annetaan verotus- ja (osittainen)lainsäädäntöoikeus, tai tunnustamme että yhteisvaluutta ei toimi ilman keskushallintoa ja jätämme projektin sikseen.

    Jälkimmäinen tapahtuu itsestään katastorifin seurauksin, ensimmäinen taas ainakin toistaiseksi vaikuttaa melko epärealistiselta, etenkin kun elämme demokratiassa ja eri maiden kansalaiset saattavat hyvinkin olla vastahakoisia vallan ulkoistamisen suhteen.

    Soininvaaran pointit ovat hyviä, kyllä näillä voitaisin korjauksia saada aikaan. Vain EU:n diktaattori puuttuu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. K. Uokka kirjoitti 25.7.2012 kello 13:04

    kessu:
    Jos auto on syöksymässä rotkoon (oma analogiasi) pitää kyydistä hypätä kiiruusti pois… eikä kieltäytyä hyppäämästä vedoten siihen että olisi kaikkille parempi että auto ei syöksy rotkoon.

    En tiedä sinusta, mutta minä kyllä jarruttaisin tai ohjaisin auton pois rotkon suunnalta, sen sijaan että hyppäisin paniikissa liikkuvasta autosta ulos.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Heikki kirjoitti 25.7.2012 kello 13:11

    Lista tulisi karsia muotoon 2+3+6=hyvä, ja selkeä.

    Kohta 2 tarkoittaa pankkien vakavaraisuutta. Erinomainen idea, joka on vielä parempi heti kun pystytään määrittämään mitä vakavaraisuus täsmällisesti tarkoittaa.

    Kohta 3 tarkoittaa valtiovarainkomissaaria (Euroopan valtiovarainministeriön perustamista) . Tämä on hyvä idea, ja käsittääkseni suhteellisen nopeasti toteutettavissa, olkoonkin että henkilövalinta menee aikamoiseksi arvonnaksi loppupeleissä. Tony Blair lienisi voittajasuosikki puoluekannan, ja pätevyyden takia.

    Kohta 6 Mitä nopeampaa tämä toteutetaan, sitä nopeammin Euroopan talous saadaan hallintaan. Jos olisin poliittinen päättäjä, kohdistaisin energiani erityisesti tähän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. tpyyluoma kirjoitti 25.7.2012 kello 13:12

    Olisin neloskohdan kanssa vähän varovainen.

    Ongelma on se että jos rakenteelliset uudistukset hyvinäkin aikoina ovat vaikeita, niin ne ovat vielä enemmän sitä huonoina ja ihan hyvästä syystä: Ihan mitä tahansa alityöllistettyä tai huonon tuottavuuden työtä kannattaa toki karsia, sen tekijät sitten työllistyttävät johonkin tuottavampaan ja usein mielekkäämpäänkin, eli kaikki voittavat. Mutta tämä sisältää oletuksen että työpaikkoja on tarjolla eli kysyntää niiden syntymiseen, normaalissa taloustilanteessa toki onkin, mutta syvässä lamassa ei välttämättä ole.

    Esimerkiksi jos kreikkalaisen kyläposteljoonin, täysin hatusta vedetty esimerkki, tuottavuus on kaksi rahaa kuussa ja liksa neljä rahaa, niin se on kuitenkin parempi kuin että hänen tuottavuutensa työttömänä on kaksi rahaa. Ja sitten tässä on vielä sekin että odottevissa olevilla leikkauksilla on käyttäytymisvaikutuksia, eli ne ruokkivat kysyntälamaa.

    Eli ensin pitää saada talous edes jonkinlaisella kasvu-uralla ja kysyntä kasvamaan, ja sitten voi vauhdittaa kasvua rakenteellisilla toimilla. Ajoitus toki tunnetusti menee aina pieleen, eli sinänä tämä nyt on vähän jeesustelua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Masi kirjoitti 25.7.2012 kello 13:18

    Ovathan nämä “jos olisin diktaattori”-leikit ihan viihdyttäviä, mutta onko todellakin liikaa vaadittu, että suomalainen lainsäätäjä eläisi poliittisessa reaalimaailmassa ja huomioisi toiminnassaan sen asettamat reunaehdot?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Ratas kirjoitti 25.7.2012 kello 13:21

    Jaskabk:
    Kahden kohdan ohjelma, josta Soininvaara ja muutkaan poliitikot ei tykkää:

    1. Valtioiden velanotto kielletään. Budjettien oltava aina ylijäämäisiä vähintään
    lainanlyhennysten verran.

    Nyt ei ole taidettu lukea kansantaloutta?

    Tämä johtaisi totta kai, siihen, että nousukautena julkisia menoja kasvatettaisiin, joka johtaisi talouden ylikuumenemisen kärjistymiseen, ja laskukautena menoja supistettaisiin tai veroja kiristettäisiin, jolloin matalasuhdanne tai taantuma vain pahenisi.

    Suosituksesi ei ole mitenkään uusi, vaan se hallitsi talouskeskustelua kymmenien vuosien ajan ennen Keynesiä ja 1930-lukua. Epäonnistuneesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Mikko H kirjoitti 25.7.2012 kello 13:24

    Vaikka siinä ei mitään järkeä olisikaan, Kreikan ero saattaisi ruokkia Portugali-paniikkia, joka taas ruokkisi Espanja-paniikkia.

    Nämä taitaisivat ruokkia maailmalla myös Suomi-paniikkia, kun Suomen lähtöä eurosta on myös ennustettu.

    Muuten, “Fed” ei edelleenkään ole lyhenne, vaan ensimmäinen tavu nimestä “Federal Reserve” (joka ei nimestään huolimatta ole Yhdysvaltain liittovaltion instituutio eikä sillä juuri ole varantojakaan).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Markku kirjoitti 25.7.2012 kello 13:29

    Paljon hyviä ehdotuksia, kuten pankkitoiminnnan suitseminen, veropohjan laajentaminen ja veronkierron ja veroparatiisien torjuminen (veroparatiiseihin kuuluvat myös esim. Irlanti ja Viro).

    Aiempi vertauksesi auton syöksymisestä rotkoon oli kylläkin liioiteltu. Ehkä eurokriisi ja hyvin todennäköinen tuleva lama voisi olla myös ekologisesti kestävämmän uuden Euroopan alku, siis mahdollisuus ennemminkin kuin uhka.

    Euroopan tulevaisuudesta käytyä keskustelua ohjaavat mielestäni aivan liiaksi taloudellisen kasvun ajatukseen takertuminen ja pyrkimys palauttaa kansantaloudet mahdollisimman nopeasti ja hinnalla millä hyvänsä “terveelle” taloudelliselle kasvu-uralle. Tuo kasvu-ura voi olla tulevien sukupolvien näkökulmasta paljon pahempi vaihtoehto kuin lama. Pitkällä aikavälillä meidän on joka tapauksessa opittava tulemaan vähemmällä toimeen, kuitenkin niin, että myös heikoimmista pidetään samalla huolta. Se, miten tämä tapahtuu, tulisi olla Euroopan tulevaisuudesta käydyn keskustelun keskiössä.

    Uusliberaali europrojekti ei ole edesauttanut tämän asian selvittämistä – pikemminkin päinvastoin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Raimo K kirjoitti 25.7.2012 kello 13:40

    Kohtalaisen hyvä analyysi!
    Yhtenäinen palkkapolitiikkakin onnistuu, jos taloutta ja siis myös palkkoja ei rahoiteta velkarahalla.
    Kukahan ääliö on nimennyt tilanteen euron kriisiksi, selvä velkakriisihan tämä on. Espanjakin voisi rahoittaa pankkitukensa itse, jos velkaa ei olisi liikaa jo ennestään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Petja Salmela kirjoitti 25.7.2012 kello 13:52

    1. Kreikasta pitää tehdä varoittava esimerkki, siitä mitä tapahtuu valtiolle, jossa yhteiskunta korruptoituu läpikotaisin. Se miten kreikkalaiset kykenevät ikinä uudistamaan yhteiskuntaansa kestävälle pohjalle on kaikilta näkymättömissä. Siihen saakka sitä tulee kohdella kuin kehitysmaata, joka se kaikilla mittareilla mitattuna oikeasti onkin.

    2. Pankkiirit omistavat Euroopan, niin poliitikot henkilökohtaisesti kuin puolueetkin. Perinteinen korruptio on vain kolikon toinen puoli, toinen puoli tulee “markkinavoimien” kyvystä kiristää poliitikoilta erivapauksia. Esimerkiksi pelottelemalla lamalla ja suurtyöttömyydellä, jos pankkiireille ei makseta suojelurahaa (kts. vaikka Espanja). Monimutkaisten finanssihimmeleiden kieltäminen ja finanssialan supistaminen tylsään mutta kestävään antolainaukseen olisi ensimmäinen ehto millekään uudistukselle.

    3. Euromaat elävät jo nyt lyhytjänteisten vaalien ja vielä lyhytjänteisempien markkinavoimien puristuksessa. En näe, että mikään taho näiden lisäksi pystyisi enää puristamaan poliitikoilta kestävämpiä päätöksiä. Ylikansalliset Euro-poliitikotkin keskittyvät vain oman kuolemattomuutensa varmistamiseen. Kaikki haluavat saada nimensä Eurostoliiton liittovaltion perustajana historiankirjoihin.

    4. Tämä on Osmon paras osa. Valitettavasti se vain myös on kenties utopistisin. Eurooppalainen demokratia on tullut siihen ikään, jossa kansalaiset äänestävät itselleen lisää sitä ja tätä. Vuorotellen kommunistit paisuttavat julkista sektoria tai kapitalistit antavat rikkaille verohelpotuksia. Ainoastaan totalitärismi tai anarkismi ovat tarpeeksi vahvoja voimia rikkomaan status quo.

    5. Tässä on sama vika kuin 4. Poliitikoilla ei ole enää kykyä tehdä tällaisia päätöksiä. Etenkin kun kaikki palkkojen alentamisen hyödyt menisivät vain veroparatiiseihin tai lakkoihin.

    6. EKP:stä tuli Trichet’n aikana todellakin vain inflaatiovahti ja ko. herran kauden keski-inflaatio taisi olla 1,96%, eli hän onnistui omasta mielestään täydellisesti. Inflaation kiihdyttäminen tosiaan näyttää kätevältä keinolta kuitata velkoja, mutta se kuittaa ne veronmaksajien ja säästäjien tappioksi ja raharikkaat välttyvät täysin maksamiselta. Sen lisäksi pientä inflaatiota on koitettu ennenkin ja siitä on joka kerta tullut suuri inflaatio.

    7. Tämä on Osmon ehdotuksista ainoa, jonka uskon tapahtuvan. Tosin siinä käy niin, että EKP ostaa vielä yksityiset velkakirjat täyteen hintaan pois ja kun kaikki on veronmaksajien piikissä, niin sitten vasta velat nollataan. Tämä on tietysti samalla myös 6. ja todennäköisesti koko inflaatio-vara (kiitos demareiden lanseeraaman termin jakovara) käytetään sijoittajien omaisuuden turvaamiseen.

    Itse näen vain pilviä taivaalla. Suurin osa mahdollisista skenaarioista kulkee yhteiskuntarauhan rikkoontumisen kautta.

    Euroopan-tason eliitti uhraa yksittäisiä kansalaisia omien suurudenhullujen fantasioidensa edessä aivan surutta. Kansallisen tason poliitikot ovat markkinavoimien peukaloruuvissa, jossa heillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin maksaa kapitalisteille tavalla tai toisella.

    Kansalaisille syötetään etenkin Suomessa herkkusieniä ja tyhjillä lupauksilla ja valheilla koitetaan pitkittää nykyisten vallanpitäjien ja raharikkaiden tilannetta mahdollisimman pitkään.

    Etelä-Eurooppa on läpikotaisin korruptoitunut, eikä Suomessakaan enää löydy hirveästi yhteisvastuuta tai veronmaksuhalukkuutta, kun ihmiset näkevät miten ne verot käytetään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Lassi Hietanen kirjoitti 25.7.2012 kello 14:01

    Kaiken järkevän toiminnan voi aina ampua alas säälimällä kreikkalaisia. Miksi solidaarisuus ylettuu vain Eurooppaan ja valkoiseen rotuun. Miksei malilaisen tai tsadilaisen kansalaisoikeuksiin kuulu kerrostalokolmio, tv, netti, ilmastointi ja auto? Kreikassa kuuluu. Kreikan nykyinen elintaso on vientilukujen ja matkailutulojen mukaan laskettuna 5 kertaa liian korkea! Jos ollaan solidaarisia ja halutaan maksaa toisten elintaso niin tehdään sitten se kaikille maailman ihmisille!

    Kreikan säästöihin (=vain 8% bruttokansantuotteesta lisää syömävelkaa)uskovat markkinavoimat vasta kun Kreikasta laivataan miljoona uudehkoa autoa Eurooppan myytäväksi ja miljoona asuntoa tulee myyntiin loma-asunnoiksi ulkolaisille! Tämä olisi verrattavissa siihen mitä me teimme 90-luvulla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Pirjo Viitasaari kirjoitti 25.7.2012 kello 14:02

    On se hyvä, että joku tekee konkreettisia ehdotuksia. Tähän saakka hallituksella ei ole ollut kuin yksi linja – jaetaan rahaa tulipalosta toiseen ja aina kun pyydetään.

    Nämä Osmon ehdotukset eivät vain taida sopia Saksan ja Ranskan pankeille. Ensin kun pitää putsata veronmaksajat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Antti Ronkainen kirjoitti 25.7.2012 kello 14:06

    Hienoa, että viimeinkin hallituspuolueesta tulee realistisia arvioita eurokriisin ratkaisemisesta. Kohdista 2,3,6 & 7 olen samaa mieltä, sen sijaan rahaunionin hajottamista dominoefektinä (oikeastaan koko välimeren olisi järkevää erota inhimillisen kärsimyksen lopettamiseksi), palkka- ja kilpailupolitiikasta olen eri mieltä.

    Olemme eduskuntavaaleista lähtien esittäneet mallia, jossa euroalueen julkisvelkaa, pankkisektoria ja tyrehtyneitä investointeja aletaan hallita keskitetysti ja koordinoidusti, koska ongelmamaat yksinään (eivätkä kovin pitkään vahvatkaan maat) kykene hillitsemään velkaantumista ja selviämään työttömyyden kasvusta ja pankkien pääomatarpeesta. Euroalueella on velkakriisi, pankkikriisi ja investointikriisi, mutta toimenpiteet keskittyvät ainoastaan ensimmäiseen, nyt tilanteiden levitessä käsiin myös pankkikriisiin.

    Malli ei perustu perussopimusten tai EKP:n mandaatin muuttamiseen, joten se voidaan ottaa käyttöön esimerkiksi seuraavassa huippukokouksessa. Malliin voi tutustua tarkemmin täältä jatkokeskustelua varten: http://suomenkuvalehti.fi/blogit/eri-mielta/brysselissa-hoidetaan-vaaraa-kriisia-tassa-eurokatastrofin-ratkaisumalli

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Rogue kirjoitti 25.7.2012 kello 14:08

    Osmo:

    Rankka sisäinen devalvaatio kymmenien prosenttien palkan alennuksineen olisi toinen mahdollisuus, mutta pidän sitä huonompana vaihtoehtona, ellei erillislailla leikata myös tavallisten kreikkalaisten velkoja. Muuten pitäisin euroalueen koossa, tosin Portugalista en ole ihan varma

    Euromaiden kilpailukykyeroja tulee voida tasoittaa palkkapolitiikalla. Jos maalla on euroalueen sisällä suhteellinen kilpailukykyheikkous, sen tulee nostaa palkkoja muita maita hitaammin ja päinvastoin.

    Kuinka realistista on, että tulevaisuudessa tasapainoon tullaan pääsemään palkkapolitiikan avulla? Miten ammattiliitot ym. saadaan muuttamaan politiikkaansa ja suostumaan esim. palkanalennuksiin tai muita selvästi hitaampaan palkkakehitykseen, silloin kun sellanen olis tarpeen?

    Omissa valuutoissa on se tunnettu hyvä puoli, että valuuttakurssit tasapainottaa vaihtotaseita automaattisesti eikä poliitikkojen tartte keskusjohtosesti yrittää säädellä yksittäisten tuotannontekijöiden hintoja kilpailukyvyn palauttaakseen. Yhteisessä valuutassa on omat hyvät puolensa, kuten valuuttakurssiriskin aiheuttaman epävarmuuden poistuminen, transaktiokustannusten pienentyminen ym.

    Näyttääkö nyt kuitenkin siltä, että euroalueella yhteisvaluutasta on enemmän haittaa ku hyötyä? Tulonsiirtounionia pidetään yleisesti epärealistisena. Samoin sitä, että palkat rupeis yhtäkkia joustamaan maiden välisiä tuottavuuseroja vastaavasti. Noi oletukset annettuna, riittääkö yhteisvaluutan edut kompensoimaan ton merkittävän haitan mitä siitä näyttää aiheutuvan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. tapio kirjoitti 25.7.2012 kello 14:19

    “6) EKP:n toimivaltuuksia tulee lisätä lähelle sitä, mitä on FED:llä. EKP:n inflaatiotavoitetta tulee nostaa selvästi ja inflaatiotavoitteen rinnalle on otettava työllisyystavoite kuten FED:lläkin on.”

    Inflaation lisääminen nyt olisi oikea ratkaisu, mutta sen ratkaiseminen näin perustavanlaatuisella tavalla on mielestäni virhe. Työllisyys on turhan kaukana siitä mitä EKP tekee.

    Normaalitilanteessa työllisyys pitäisi ensisijaisesti hoitaa finanssipolitiikan keinoin. Rahapolitiikalla ja finanssipolitiikalla on usein päinvastaiset tavoitteet. Mielestäni EKP:n perusidea on hyvä. On erotettu rahapolitiikka itsenäiseen instituutioon joka “taistelee” finanssipolitiikkaa vastaan. Tästä jännitteestä syntyy homeostaattinen tasapaino. EKP:n ongelma ei ole mandaatti vaan, se että euroalue ei ole optimaalinen valuutta-alue.

    EKP:lle kyllä voisi antaa lisää valtuuksia ja muuttaa tavoitetta, mutta parametrien pitäisi liittyä rahapolitiikkaan. Esim. juuri nyt tarvittaisiin inflaatiolle suht. korkea alaraja.

    Yksi valtuus voisi olla pankkijärjestelmän turvaaminen kaikissa tilanteissa. EKP:n alaisuuteen voisi tehdä EU vastineen FDIC:lle (http://www.fdic.gov/) mutta huomattavasti suuremmin valtuuksin. Jos olisi selvät säännöt siitä miten EU-FDIC välittömästi ottaisi haltuun isotkin kaatuvat pankit ilman että pankkijärjestelmä romahtaa, olisi mahdollista antaa pankkien mennä konkurssiin. Korot nousisivat automaattisesti koska pankkeihin liittyvät riskit olisivat isompia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Matti Muukkonen kirjoitti 25.7.2012 kello 14:22

    Oletko Ode miettinyt mitä Kreikan eroaminen tarkoittaisi muutoin euroalueelle? Voisivatko erosta aiheutuvat luottotappiot olla riittäviä pitämään euron arvon riittävän matalana vai alkaisiko se vahvistua heti “mädän osan” poistamisen jälkeen? Entä mitä tapahtuisi korkomaailmassa? Epävarmuuden kasvaessa varmaan marginaalit nousisivat entisestään, erityisesti yritysmaailman olisi varmaan hankalampaa saada rahoitusta vai oikeastiko näin merkittävät luottotappiot johtaisivat markkinoiden uskoon paremmasta? Jos Kreikka todettaisiin maksukyvyttömäksi, voisiko yksikään toinen maa pitää korkeinta luottoluokitusta? Ehkä joillain ehdoilla kyllä, mutta onko tähän jotain ajatusta. Entä vientitappiot? Kreikka toki on pieni maa suomalaiselle, saksalaiselle, ranskalaiselle yms. viennille, mutta Portugali, Italia ja Espanja olisivat yhdessä jo melko rankka menetys. Tosiasiahan on se, että heitä on rahoitettu siksi, että voivat ostaa tuotteitamme (mallia Kiina-Yhdysvallat suhde). Nojoo aika paljon kysymyksiä nousee esiin. Usein valitettavan vähälle jää se pohdinta, että miten koko sosiaalinen markkinatalousjärjestelmämme on verkottunut. Oma näkemykseni on, että rahapainoon pitäisi EKP:lle antaa oikeus, keksiä joku tarpeeksi iso hanke mallia Eurooppa Marsiin ja sen jälkeen saada ihmiset töihin yhä laajemmin tällä painetulla rahalla. Tällöin olisi ostovoimaa, jolle olisi vastinetta myös työnteon muodossa. Ei tämä kriisi muutoin korjaannu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. tpyyluoma kirjoitti 25.7.2012 kello 14:24

    Turkka Louekari: Vaikka siinä ei mitään järkeä olisikaan, Kreikan ero saattaisi ruokkia Portugali-paniikkia, joka taas ruokkisi Espanja-paniikkia. Olisikohan pienempi paha tehdä Kreikasta Kainuu, joka saisi tulonsiirtoja hamaan tulevaisuuteen?

    Voisiko tästä henkilökohtaista osuuttaan maksaa sähkölaskussa? Kun saisi edes uusiutuvaa sähköä vastineeksi, joka on aika paljon enemmän kuin ei yhtään mitään.

    Eli tää Helios-projekti, semmoiset 20 miljardia euroa kokonaisinvestointina. Saksalainen aurinkoenergia on muuten oikein hyvää, paitsi että Saksa ei ole kovin aurinkoinen paikka. No, pykätään 10GW aurinkopaneeleja (!) Kreikkaan neljässä vuodessa (!!!) ja siirretään se sähkö Saksan markkinoille Adrianmeren ali piuhaa pitkin. Ei tuo piuhan pää muuten ole kuin Saksan verran NordPoolista. Auttaisi myös kivasti siihen Kreikan vaihtotaseeseen kun maa tällä hetkellä tuo energiansa, ja pidemällä tähtämeillä jos ennusteet pitää paikkaansa niin aurinkoenergian ainakin noilla leveysasteilla pitäisi pärjätä ilman tukiakin.

    Artikkeli esim. http://www.renewableenergyworld.com/rea/news/article/2012/04/greece-italy-see-solar-as-path-to-economic-stability
    Nörtimmät kalvot, http://www.slideshare.net/YPEKA/helios-project-presentation-nov2011

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. ij kirjoitti 25.7.2012 kello 14:27

    Kohta 2: Pankkitoiminnan valvominen pitäisi siirtää EKP:n työksi, koko euroalueella. Mikään valtio ei kykene suojelemaan pankkejaan kriisiltä kriisiytymättä itse. EKP sen sijaan voi taata, että pankin asiakkaat saavat saman määrän *euroja* kuin mitä ovat pankkiin tallettaneet. Samalla EKP tarvitsisi laajat valtuudet pankkien pakkohoitoihin etc.

    Mutta ehkäpä tärkein kysymys: Missä on euroalueen hallitus ja parlamentti jotka ottaisivat vastuun euroalueen asioista? Olemme koko ajan ongelmissa kun sekin hallituksen tapainen mikä EU:lta löytyy (komissio tai ministerineuvosto), ei ole poliittinen (sillä ei ole enemmistöä parlamentissa eikä kunnon vastuuta tälle) ja siihen, kuten europarlamenttiinkin, kuuluu myös euroalueen ulkopuolisia osapuolia, mikä estää hallituksen luontevan toiminnan.

    Eli koska federaatio ei ole ehtinyt kehittyä, niin olemme koko ajan ongelmissa niin demokratiavajeen kuin päätöksentekokyvyttömyyden kanssa. Eurooppa ei saanut aikaa kasvaa yhteen ennen kuin kriisi tuli – samoin kuin 1990-luvulla EU ei kyennyt hallitsemaan Euroopan alueella syttyneitä sotilaallisia kriisejä vaan apuun tarvittiin USA (tarvitaan varmaan vieläkin).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Marko Lilja kirjoitti 25.7.2012 kello 14:30

    8. Euroopan kriisimaiden on luovuttava kehitysavun antamisesta tilanteessa, jossa rahat eivät riitä edes valtion pakollisiin menoihin. Ei ole mitään mieltä, että Suomi ottaa VELKAA, jotta Kreikka voisi maksaa kehitysapua!

    9. EU:n on kokonaisuutena katsottava ja arvioitava jäsenmaiden 500 miljardin euron vastiikkeettoman kehitysavun mielekkyys nykyisessä taloustilanteessa. EU:n tulisi siirtyä investointityyppiseen avustamiseen ja uudistettava kauppapolitiikkansa kehitysmaiden kanssa. Kiinasta voitaisiin ottaa mallia. Kiina on auttanut afrikan maita menestymään kun USA ja EU ovat auttaneet lähinnä diktaattorien aseostoja ja ruokkineet USA:n kehitysmaiden luottoihin erikoistuneita rahoituslaitoksia.

    Tätä mieltä on myös Dambisa Moyo, Dead Aid kirjassaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Osmo Soininvaara kirjoitti 25.7.2012 kello 14:56

    Mistähän se 500 miljardia euroa tuli?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Tsehov kirjoitti 25.7.2012 kello 15:03

    Olkoon vaikka 500 kvantiljoonaa. Mikset vastaa Kessun yksinkertaiseen kysymykseen, joka on saanut ylivoimaisesti eniten peukutuksia? Mikäli kysymyksessä ei ole järkeä, selitä asia meille jotka ihan vilpittömästi olemme ymmällämme.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Kristian S. kirjoitti 25.7.2012 kello 15:15

    1) Samaa mieltä tuosta.
    2) Mitä se valvonta hyödyttää, kun valvojat eivät ole lojaaleja toimenkuvaansa kohtaan?
    3) Eikö tuo tarkoita käytännössä saman rallin jatkumista? Pohjoisen varoilla elvytetään etelää.
    4) Noinhan sitä tulisi tehdä, vaan ei tehdä. Se on jopa mahdotonta meillä Suomessa.
    5) Enemmänkin näen tilanteen niin, että palkkakehityksen tulisi olla työnantajakohtainen. Ei Suomen tyylinen, jossa alakohtaisesti sovitaan palkankorotuksista, riippumatta työn tuottavuudesta.
    6) –
    7) Voidaan sopia pelisäännöistä, mutta lopulta käy jälleen niin, että noudattajien joukossa on kolme maata 17:stä. Euroopassa näyttäisi vallitsevan krooninen epärehellisyys ja sääntöjen rikkomisen kulttuuri. Sääntöjä noudatetaan niin kauan kuin ne koetaan miellyttäväksi.

    Hienoa kuitenkin, että lähdit hahmottelemaan uusia ideoita. Ideoita kaivataan aina.

    Aurinkoisia päiviä sinne kesämökille!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Sun Tzu kirjoitti 25.7.2012 kello 15:19

    6) EKP:n toimivaltuuksia tulee lisätä lähelle sitä, mitä on FED:llä. EKP:n inflaatiotavoitetta tulee nostaa selvästi ja inflaatiotavoitteen rinnalle on otettava työllisyystavoite kuten FED:lläkin on. EKP:n on politiikallaan pyrittävä purkamaan euron revalvoituminen palauttamaan euron ja dollarin vaihtosuhde tasolle, jolla se oli vuosituhannen vaihteessa.

    FED on viime vuosien aikana jo useaan kertaan todennut että heidän konsteillaan ei työllisyyttä saada parannettua. Siihen vaaditaan poliitikoilta aivan muita toimia. Ne ovat kaikki ikäviä toimia, joten eipä niitä ole juuri nähty.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Tommi Vainikainen kirjoitti 25.7.2012 kello 15:23

    Maallikkona sanoisin, että täysin samaa mieltä. Kiitos Ode. Pienen huomion tosin lisään kohtaan 4). Veronkiertotavoitteet, niin oikeudenmukaiselta kun se kuulostaakin, voi huonosti kohdennettuna syventää lamaa. Tavernan pitäjän veronkiertolla ei ole osuutta kriisiin, jos oletetaan, että kyseessä on todella “maan tapa”. Sen sijaan äkillinen veronkorotus voi syöstä monia tavernoja vaikeuksiin, jopa konkurssiin. Eletäänhän lama-aikaa.

    Myös yksityistämisissä pitää olla tarkkana. Kehitysmaissa on paljon huonoja kokemuksia väärään aikaan ja liian nopeasti tehdyistä rakennesopeutusohjelmista, joilla talous olisi pitänyt saada nousuun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Osmo Soininvaara kirjoitti 25.7.2012 kello 15:50

    Jos veronkierto saataisiin loppumaan kerralla, vouitaisiin verousta lieventää ja pitäisikin, jotta se ei tuottaisi lamaa. Tällainen kuitenkin kokonaisuutena kohentaisi taloutta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Seppo Niemelä kirjoitti 25.7.2012 kello 15:31

    Yksityiskohdista voidaan keskustella, mutta Osmon iso kuva on vakuuttava. Jokseenkin tällainen skenaario antaisi Euroopalle toivoa, mikä kaikki hajottamalla menee. Täytyy muistaa, että nykyiset vaikeudet ovat vain oireita siitä, että ainakin toistaiseksi Aasian kilpailukyky on aivan ylivoimainen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Vesa Karttunen kirjoitti 25.7.2012 kello 15:32

    Soininvaara ehdottaa oikeita toimenpiteitä. Muutama täydennys:

    8. ERVV:n ja EVM:n toiminta keskeytettävä. Saksalaiset, ranskalaiset ym. pankit pelastettava suoralla pääomittamisella, eikä ERVV:n kaltaisella tappioiden sosialisoinnilla.

    9. Veroparatiiseihin karannut varallisuus pitää palauttaa kotimaahan. Otetaan siitä kertaverona vaikka 20 % ja käytetään euromaiden velkojen maksuun. Velkaongelma tulisi tällä jokseenkin kuitattua. Muita vanhoja veroja ei palautetusta pääomasta peritä. Rikollista alkuperää olevia varoja kohdeltava toki ankarammin.

    Toimenpiteen tehostamiseksi veroparatiisit asetetaan pysyvään maksusaartoon ja vaikka matkustussaartoon, jos ne eivät vapaaehtoisesti suostu tietojen luovuttamiseen ja varojen palauttamiseen.

    10. Kunkin velkakriisimaan kansalaiset vastuuseen kotimaansa veloista. Toteutetaan niin, että kotimaisista pankkitalletuksista vaikkapa 20 % ja veroparatiisitalletuksista 40 % otetaan pitkäaikaiseksi matalakorkoiseksi pakkolainaksi kotimaan velkojen maksuun.

    11. Todettava, että liittovaltioajatuksesta luovutaan pysyvästi, koska koko ajatus on epärealistinen utopia.

    12. EU:n keskityttävä korruption, veronkierron, kilpailukyvyn ym. oikeasti tärkeiden asioiden korjaamiseen. Unohdettava kurkkujen käyryys, pyöriäistarkkailu- ym. lillukanvarsidirektiivit. EU-byrokraatit lopettakoon järjettömän tuhlaamisen esim. Strasbourgiin reissaamisen osalta. Maatalousasiat siirrettävä EU:n toiminnan keskiöstä laidalle ja paneuduttava tärkeisiin asioihin.

    Soininvaaran listalla ja täydennyksillä EU:ta ja rahaliittoa saataisiin toimivammaksi. Valitettavasti olen kuitenkin pessimisti EU:n ja rahaliiton korjaamisen suhteen. Yhteistyötä on toki jatkettava Euroopan tasolla, mutta Suomen pitää hakeutua Pohjoismaiseen liittoutumaan niin homma voisi oikeasti toimia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. vpyyluom kirjoitti 25.7.2012 kello 15:39

    Odotetun kiistanalaiseen viitoskohtaan liittyen, Reuters julkaisi vastikään Dr. Doomin tunnusomaisen terävän ja suorasanaisen videohaastattelun:

    http://www.reuters.com/video/2012/07/17/reuters-tv-roubinis-devastating-diagnosis-freeland?videoId=236540867&videoChannel=117853

    Klipissä on pointteja kymmenen blogikirjoituksen pontimeksi, mutta jäsenvaltioiden väliseen kilpailukykyeroon liittyen hyvä tohtori havainnollisti mielenkiintoisesti Yhdysvaltojen ja Euroopan eroja. Mikäli jonkin Yhdysvaltain osavaltion talous sakkaa, se laukaisee automaattisesti paitsi liittovaltion tukitoimia, myös helpotuksia liittovaltion rahoitusvelvoitteista (verotuottojen tilitys, jne). Lopputulemana dollarin talouspudotus maksaa osavaltiolle vain 60 senttiä. Tämä tasaa luonnollista kautta julkistalouden syklejä.

    Alennus ei tietenkään voisi olla pysyvä ilmainen lounas, mutta sopivilla kontrolleilla (keppiä ja porkkanoita) höystettynä ken ties?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Arto Sippala kirjoitti 25.7.2012 kello 15:48

    Hyvää pohdintaa tärkeästä aiheesta.

    Mielestäni olisi kuitenkin viimeistään nyt tarkasteltava syitä, jotka ovat ajaneet mm. Kreikan tämän hetkiseen kurimuksen.
    BBC:llä oli muutama viikko sitten mielenkiintoinen ohjelma, jossa perehdyttiin menneiden vuosien menoon Kreikassa sama pätee myös portugaliin.

    Kreikassa samoin kuin muissa ongelma maissa on rakennettu valtava määrä turhaa ja pröystäilevää infrastruktuuria viimme vuosien aikana.

    Jos on käynyt Kreetan saarella 15 vuotta sitten ja menee sinne nyt muutos on uskomaton.
    Saarta halkoo hienot moottoritiet. Joka ikiseen kyläpahaseen on rakennettu hienot kalasatamat.

    Hurjin tieyhteys on saaren pohjoislaidalta lähes moottoritietä vastaava väylä pieneen Paleohoran kylään saaren etelälaidalla.
    Samaiseen kylään on rakennettu uusi laivasatammaa vastaava kalasatama jossa kelluu muutama pieni kalastajavene.
    Noiden teiden ja ja satamien käyttö ei tule koskaan maksamaan edes niiden ylläpitoa saatikka niihin otettujen velkojen korkoja.

    Miksi näin on päässyt käymään. Missä ovat ne rahoittajat, jotka ovat sulkeneet silmänsä todellisuudelta ja lainanneet rahaa hankkeisiin.
    Puhumattakaan uudistetusta rautatieverkostosta ja Ateenan olympialaisia varten rakennetuista ruostumassa olevista stadioneista ymv.

    Samaisessa BBC dokumentissa väitettiin, että Kreikan verotusjärjestelmä nykyisellään toimii täysin manuaalisesti. Kreikkalaisilla ei ole olemassa minkäänlaista ATK järjestelmää veronkantoa varten.
    Kuinka on ollut mahdollista, että maa on hyväksytty Euromaaksi jos noinkin perustavaa laatua olevat asiat eivät ole olleet kunnossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. tpyyluoma kirjoitti 25.7.2012 kello 15:51

    Kohtaan 6 eli EKP, yksi minusta perusteltu ja mielenkiintoinen idea, inflaatiomittarin pitäisi olla vaikka keskiarvo eri maiden inflaatioasteista. Nyt käytetty inflaatioaste seuraa pitkälti Saksan ja Ranskan inflaatiosta.

    Alla eri maiden keskimääräinen inflaatio ja hajonta euroaikana 1999 – 2011
    Mean Sd deviation
    Germany 0,82 0,62
    Ireland 1,94 3,75
    Greece 3,41 0,99
    Spain 3,37 1,65
    Portugal 2,71 0,95
    Finland 1,5 1,21
    Sweden 1,62 0,75

    Lähde muutenkin lukemisen arvoinen mallinnus mitä jos olisi pidetty markka ja analyysi: “Finland and the EMU: costs, benefits, and the way forward”, http://gnseconomics.com/wp-content/uploads/2012/03/Finland-and-the-EMU-gns.pdf

    Sisältö noin lyhyesti, markka olisi leikannut talouskasvua IT-buumin aikaan mutta lisännyt sitä nyt taantumasta toivuttaessa. Eli euro vaikuttaa myötäsyklisesti vientiin, mikä on huono homma. Jos erotaan eurosta, niin esimerkki vähintään parin vuoden talouskasvu sakkaa, mikä on huonompi homma. Jos jäädään Hansa-markkaan, niin se on se Kreikan tie, koska siinä kerhossa Suomi on Kreikka ja tämä on se kaikkein huonoin vaihtoehto.

    Tää on vähän sama kuin että kannattaa tähdätä sellaiselle asuinalueelle jossa itsellä on pikkaisen paremmat tulot kuin naapureilla. 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. ij kirjoitti 25.7.2012 kello 16:11

    Vesa Karttunen:
    10. Kunkin velkakriisimaan kansalaiset vastuuseen kotimaansa veloista. Toteutetaan niin, että kotimaisista pankkitalletuksista vaikkapa 20 % ja veroparatiisitalletuksista 40 % otetaan pitkäaikaiseksi matalakorkoiseksi pakkolainaksi kotimaan velkojen maksuun.

    Hetki pieni. Eli ne, jotka säästävät pankkitilille, pistettäisiin vastuuseen, mutta ne, jotka ovat sijoittaneet säästönsä esimerksi osakkeisiin, asuntoihin, tai vaikkapa korkorahastoihin, saisivat pitää rahansa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Eläkevaari kirjoitti 25.7.2012 kello 16:29

    Nämä Osmonkin kirjoitukset ja niiden kommentit voidaan lukea turhan viisastelun ja politikoinnin piiriin. Eurokriisissä on lukemattomia intressitahoja (17 maan hallitus- ja oppositiopuolueet, EU, IMF, EKP, pankit, etujärjestöt, ekonomistit ja muut asiantuntijat, sijoittajat, markkinavoimat, keinottelijat jne. jne.) On täysin absurdia ajatella, että tällaisen porukan kanssa voitaisiin sopia jostakin järkevästä tai hallitusta ratkaisusta. Ratkaisu tulee täyden kaaoksen kautta. Sitten kun korttitalo romahtaa, niin kaikki intressitahot alkavat pelastaa omia etujaan keinolla millä hyvänsä. Tämä tulee olemaan verrattavissa Neuvostoliiton romahdukseen. Tulevaa tilannetta voitaisiin verrata myös ihmisten käyttäytymiseen sotatoimialueilla tai luonnon katastrofeissa. Jokainen pyrkii turvaamaan itsensä ja läheistensä selviämisen kauppoja ryöstelemällä ja ottamalla mukaansa mitä suinkin saa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Jorma kirjoitti 25.7.2012 kello 16:36

    Eipä taida Kreikan euroero riittää enää.

    Eurokriisin hoito voitaisiin nähdäkseni tehdä myös siten, ettei pahempia vaurioita syntyisi.

    Tämä tapahtuisi siten, että euro hajotetaan kahteen valuutta-alueeseen, neuroon ja seuroon. Näille omat keskuspankit, joiden mandaatti kopioidaan FEDiltä. Kansalliset keskuspankit pitää hävittää.

    Valtioiden tukeminen pitää kieltää, kuten nytkin on tehty, mutta sitä pitäisi myös noudattaa. Maan talousongelmista ei saa tehdä valuutan ongelmia.

    Pankkien pääomituksen pitäisi tapahtua keskuspankkitasolta, ei missään nimessä kansallisesti, koska pankkitoimintakaan ei ole enää kansallista. Jos keskuspankki olisi aina pääomittamassa pulaan joutuvaa pankkia, tietysti omistusta ja täyttä hallintaa vastaan, pankkisektorilla ei syntyisi tilanteita joissa pankit eivät luota toisiinsa. Tässä kriisissä on kyse nimittäin myös siitä, että pankkien välinen rahan tukkumarkkina ei toimi, ja sen seurauksena pienet yritykset eivät saa rahoitusta millään hinnalla. Pankkien ottamat LOTR-rahat on parkkeerattu keskuspankkeihin, eikä ne valu reaalimaailmaan.

    Mitään tulonsiirtounionia on turha jahkailla, eihän sellaista tarvita USAssakaan. Miksi siis eurooppalainen versio liittovaltiosta tarvitsisi?

    Mikä muuten sai Soininvaaran pään kääntymään? Vielä vuosi sitten riemuitsit kun ERVV-päätös oli saatu Eduskunnassa aikaiseksi. Eikö silloinkin ollut ihan yhtä selvää kuin nytkin että nykyisellä toimintalinjalla euro tulee hajoamaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Pekka Taipale kirjoitti 25.7.2012 kello 17:15

    Ratas: Tämä johtaisi totta kai, siihen, että nousukautena julkisia menoja kasvatettaisiin, joka johtaisi talouden ylikuumenemisen kärjistymiseen, ja laskukautena menoja supistettaisiin tai veroja kiristettäisiin, jolloin matalasuhdanne tai taantuma vain pahenisi.

    Tämä ei eroa nykytilanteesta kuin puoliksi, sillä tähän astihan on tehty (keynesiläisyyden nimissä) niin, että laskukautena velkaannutaan em. syistä, ja nousukautena menoja kasvatetaan kun nyt menee niin hyvin. Ja juuri tämähän on pohjimmiltaan valtioiden velkaantumisen takana: on saavutettu taso, jossa velkaannuttiin niin paljon, että velkojat lakkasivat luottamasta siihen, että velat kyetään hoitamaan. Luottamusta ei poliitikkojen kauhuksi saakaan syntymään käskemällä.

    Jotenkin pitäisi saada valtiot tajuamaan, että pidemmällä tähtäyksellä pitää elää suu säkkiä myöten. Jos ottaa lainaa investointeihin, niiden investointien olisi syytä olla oikeasti tuottavia. Jos laskukaudella elvytetään, elvytyksellä pitäisi saada joku kammiovärinästä kärsivä heräämään henkiin, sen sijaan että jo ammoin kuolleita raatoja kieritetään kadulla.

    Tässä suhteessa maailma on muuttunut. Vielä 1970-luvulla voitiin elvyttää rakentamalla infrastruktuuria ja taloja. Nyt tuo elvytys tarkoittaa vain rahan valumista muualle, koska sekä materiaalit että työvoima ostetaan ulkoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Vesa Karttunen kirjoitti 25.7.2012 kello 17:16

    ij: Hetki pieni. Eli ne, jotka säästävät pankkitilille, pistettäisiin vastuuseen, mutta ne, jotka ovat sijoittaneet säästönsä esimerksi osakkeisiin, asuntoihin, tai vaikkapa korkorahastoihin, saisivat pitää rahansa?

    Kreikan (ja useimpien muiden kriisimaiden) velkarahat ovat ovat edelleen olemassa, ne ovat siirtyneet eri muodoissa (palkkoina, eläkkeinä, investointeina jne) Kreikan kansalaisten ja yritysten haltuun. Fiksuimmat kreikkalaiset ovat jo kauan sitten siirtäneet rahat esim. Sveitsiin. Kreikan velat ovat siis muuttuneet yksityiseksi varallisuudeksi.

    Kyseessä on siis pakkolaina, jonka valtio maksaa takaisin. Samaan tapaan Suomessa aikoinaan leikattiin setelit ja puolet otettiin pakkolainaksi. Seteleiden leikkely ei nyt toimi (yhteinen euromme), talletusten “leikkaaminen” toimii ja se edes jollain tavalla kohdistuu sinne, minne Kreikan velkarahat ovat menneetkin.

    Muita sijoituksia voidaan vaikkapa verotuksen keinoin saada mukaan talkoisiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Olli Saarinen kirjoitti 25.7.2012 kello 17:35

    Kysymys on koko EU:n toiminnan demokratiavajeesta. Meillä oli keväällä 2010 rahaliitto mikä Kreikan apupäätösten myötä muuttui finanssiliitoksi. Päätös tehtiin hallitusten välisissä kokouksissa Ranskan ja Saksan johdolla muiden enemmän tai vähemmän vastahakoisesti suostuessa. Päätös ei ollut parlamentaarisesti demokraattinen kuin korkeintaan välillisesti.

    Iso-Britannia ja Ruotsi jäivät raukkamaisesti operaation ulkopuolelle vaikka kuuluvatkin EU-talousliittoon. Kreikkaa olisi pitänyt auttaa EU:na eikä euroalueena mikä muutti täysin eurovaluutan luonteen. Vaihtoehtoisesti Kreikkaa olisi voitu auttaa kahdenvälisesti kuten Iso-Britannia sitten auttoi Irlantia omien pankkivastuidensa vuoksi.

    Itse ensisijaistan parlamentaarisen demokratian merkityksen ja siksi toivon eroa järjestelmistä missä joudumme muiden maiden johtajien oman sisäpoliittisen puntarin vaa’ankielelle. Kaulaamme sidotussa köydessä on painava punnus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Jyrki Patomäki kirjoitti 25.7.2012 kello 17:55

    Vaikken hyväksy ainakaan kaikkia Petja Salmelan toimenpide-ehdotuksia, olen pitkälti samaa mieltä ongelmiemme syistä: “Perinteinen korruptio on vain kolikon toinen puoli, toinen puoli tulee “markkinavoimien” kyvystä kiristää poliitikoilta erivapauksia. Esimerkiksi pelottelemalla lamalla ja suurtyöttömyydellä, jos pankkiireille ei makseta suojelurahaa” “Euromaat elävät jo nyt lyhytjänteisten vaalien ja vielä lyhytjänteisempien markkinavoimien puristuksessa.” “Eurooppalainen demokratia on tullut siihen ikään, jossa kansalaiset äänestävät itselleen lisää sitä ja tätä.”

    On suorastaan hyödytöntä etsiä Osmon johdolla oikeita toimenpiteitä, jollei niitä meikäläisen demokratian keinoin voi kuitenkaan toteuttaa. Nykyisen kaltainen eurooppalainen demokratia on tilanteeseen kelvoton. Siksi liittovaltiopuheet voimistuvat, kun jo yleisesti nähdään, että vika on hallinnon voimattomuudessa. En kuitenkaan usko, että liittovaltio ja sitä kautta hallinto olisi parannus, jos se toimii samoilla demokratian ehdoilla. Nimittäin jokainen päätöksentekijä on todellakin äänestäjiensä ja markkinavoimien juoksupoika. Jollei hän ja hänen puolueensa suostu sitä olemaan, hän ja puolue tippuvat seuraavissa vaaleissa.

    ij. on oikeassa: “Mutta ehkäpä tärkein kysymys: Missä on euroalueen hallitus ja parlamentti jotka ottaisivat vastuun euroalueen asioista?” Mutta eihän sellainen hallitus ja parlamentti pysy vallassa, jos demokratiamme pesisäännöt säilytetään ja se olisi vastuullinen.

    Karmeinta on, että teimme niin tai näin, uhkaa lama, jollainen ennenkin on ajanut yhteiskuntia kaaokseen aina maailmansotaan asti. Näin siksi, koska euroalueen kriisi on luultavasti paljon vähemmän euroalueen itsensä syytä kuin luulemmekaan. Ei euroaluetta ole mahdollista eristää muusta maailmantaloudesta ja varsinkaan sen toimintatavoista.Sitä paitsi vaikka nyt pohdimmekin, mitä pitäisi tehdä, eivät syyt siihen, miten tähän on jouduttu, ole suinkaan selvitetty, puhumattakaan että ne olisi selvitetty oikein.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. nos kirjoitti 25.7.2012 kello 18:17

    Ensin pitää saada akuutti kriisi hallintaan eli EKP taatkoon valtioiden velat, jotta korot asettuvat kohtuulliselle tasolle. Sen jälkeen kysytään ihmisiltä, mitä he haluavat: liittovaltio vai itsenäisten valtioiden liitto. Jos kansalaiset haluavat liittovaltion, niin ohjelmasi ok. Jos taas haluavat itsenäisten valtioiden liiton, niin eurojärjestelmä tulee purkaa. Nykyiselläkin linjalla voidaan luonnollisesti kitkuttaa ja samalla odottaa sitä, että jonkin maan kansalaiset saavat tarpeekseen. Valinta on siis liittovaltio vai ei-liittovaltio. Soininvaaralle propsit siitä, että ilmaisee avoimesti kannattavansa liittovaltiota. Toivottavasti joku viisaammista muistaa sellaisen asian kuin demokratia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Hyvä alku kirjoitti 25.7.2012 kello 18:48

    Hyvä aloitus. Yrittänyttä ei laiteta.
    Ei ole mahdollista, että epäkiitollisessa asemassa olevilla ministereillä olisi mahdollisuuksia tai edes tarvetta rakentaa suunnitelma B:tä. Taitaa jäädä vain paperille niinkuin kolmas puolustuslinja kannaksella 1944. Der Spiegelissä oli 24.7. looginen selitys kansantaloustieteen professoirelta Kreikan tuottavuuden ongelmista, jotka vääjäämättä aiheutta muutoksia nykyeuroon. Soininvaaran ajatus on looginen. Tuen voimakkaasti ajatusta toimintasuunnitelman muodostamiseksi suomalaisille. En luota lainkaan siihen, että Suomessa on “muka” tehty varasuunnitlma. Sitä ei ainakaan ole julkisesti todennettu eikä kansalaisia ole päästetty tekemään sisältöehdotuksia, jotka ovat välttämättömiä avoimessa oikeusvaltiossa. Olen eri mieltä Soininvaaran kanssa siitä, että blogikirjoittelu olisi järjestäytynyttä ja kantavaa toimintaa -vain hyvä aloitus. Nyt valtion varoja pitää käyttää massiivisesti toimintasuunnitelman laatimiseksi. Jos ministerit pistävät menemään 3.7 Mrd Euroa parissa kuukaudessa, toimintasuunntelman B tekemiseksi voitaisiin käyttää vaikkapa 0.1% tuosta summasta. Puolustuslinja on sen arvoinen, miksei olisi?

    On ihan normaalia, että Soinilla ei ole järjestäytynyttä toimintasuunnitelmaa, koska asia on varsin monimutkainen. Hän tarvitsee lisävoimia. Haastan Soininvaaran perustamaan ajatushautomon tai työryhmän miettimään asiaa organisoidusti. Olen melko varma siitä, että kansalaiset ja asiantuntijat revisioisivat tekstiä nopeasti ja pääsisivät yhteisymmärrykseen kokonaisuuksista. Työryhmän tehtäväksi jäisi yhteenvetojen kirjoittaminen ja toimimattomien suunnitelmien karsiminen.

    Hyvä Soininvaara, nyt vaan pistämään pysytyyn työryhmä ja toimisto ajamaan asiaa. Ennen seuraavaa tukipakettia ehdota eduskunnalle, että varaatte 3.7 MEuroa (0.1% Espanjan hätäavusta) välittömästi varasuunnitelman luomiseen ja työryhmien organisointiin. 0.1% vähennetään sitten seuraavasta hätäapupaketista perustellusti.

    Ei ministereillä ole aikaa eikä halua ruveta ajamaan asiaa, joheon eivät usko. Eihän Libyan johtajakaan lähtenyt, vaikka asia oli ilmeinen. Kapinalliset tietävät, minkä puolesta taistelevat. Ei diktaattori (pakkoeuron puolustajat). Ei Katainen tiedä miksi ja kenen puolesta on liikkeellä. On vaan liikkeelä lyhyen tähtäimen ongelmien ratkaisemiseksi. Ministerit ovat menetettyjä resursseja. Ei heidän kuuntelemiseen kannata hukata aikaa ja vaivaa. Suraavaksi saatte ministereiltä kuitenkin taas miljardipaperin “äänestettäväksi”. Miten kukaan voi äänestää ymmärtämättä seurauksia?

    Kohdan 5) perustelut ovat mielestäni epäselviä.

    Suositus: blogikirjoittelusta järjestäytyneeseen toimintaan

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Raimo K kirjoitti 25.7.2012 kello 18:55

    Petja Salmela:
    ‘snip’
    5. Tässä on sama vika kuin 4. Poliitikoilla ei ole enää kykyä tehdä tällaisia päätöksiä. Etenkin kun kaikki palkkojen alentamisen hyödyt menisivät vain veroparatiiseihin tai lakkoihin.
    ‘snip’

    Markkinataloudessa poliitikot eivät päätä palkoista.
    Palkat määräytyvät markkinoilla eivätkä yritykset maksa enempää kuin mihin on varaa (eivät ainakaan kovin kauan). Kun löysä lainaraha poistuu taloudesta, ilma poistuu palkoista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Raimo K kirjoitti 25.7.2012 kello 19:00

    Vesa Karttunen:
    Soininvaara ehdottaa oikeita toimenpiteitä. Muutama täydennys:

    8. ERVV:n ja EVM:n toiminta keskeytettävä. Saksalaiset, ranskalaiset ym. pankit pelastettava suoralla pääomittamisella, eikä ERVV:n kaltaisella tappioiden sosialisoinnilla.
    ‘snip’

    Eihän näissä tavoissa ole eroa sosialisoinnin kannalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. Raimo K kirjoitti 25.7.2012 kello 19:03

    Jorma:
    ‘snip’
    Mitään tulonsiirtounionia on turha jahkailla, eihän sellaista tarvita USAssakaan. Miksi siis eurooppalainen versio liittovaltiosta tarvitsisi?
    ‘snip’

    Jos USAssa ei tarvita, miksi siellä sellainen on? USAssa toimii verontasaus suunnilleen samalla tavalla kuin Suomen kuntahallinnnossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. Jorma kirjoitti 25.7.2012 kello 19:17

    Ei ole tulontasausta osavaltioiden välillä. Floridalaisia ei kiinnosta pätkääkään kalifornian ongelmat. Sitten taas liittovaltiotason toimia voisi verrata nykyisiin EUn rakenne ym rahastojen käyttöön.

    Eussa meinaan puuhataan juuri tuollaista osavaltioiden välistä tulonsiirtoa. Semmoista ei jenkeissä ole ja se on tiukasti kielletty myöskin. Aivan kuten emussakin mutta sitä ei noudateta ja siksi meillä on nyt käsissä jättiongelma.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. Osmo Soininvaara kirjoitti 25.7.2012 kello 19:30

    Jorma
    Mitä eroa on sillä, meneekö tulontasaus suoraan osavaltiolta toiselle vai liittovaltion budjetin kautta? Olisiko tasaus ihan ok, jos se tehtäisiin EU:n budjetin kautta Euroopassakin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. Ensisijaisuus on toissijaista | Talouden tulkki kirjoitti 25.7.2012 kello 20:11

  55. Jouko Marttila kirjoitti 25.7.2012 kello 20:20

    Hyviä näkökohtia. Suurin ongelma syntyy maiden välisistä kilpailukykyeroista ja verotuksesta. Veroharmonisointi olisi yksi tie, mutta se onnistuu vain taloudeltaan samankaltaisten maiden kesken. Euroalue on selvästi jakautunut kahtia. Ehkä näemme muutaman vuoden päästä vahvan ja heikon euron maat eri leireissä. Lisää veroista ja kilpailukyvystä omassa blogissani:http://taloudentulkki.com/2012/07/25/ensisijaisuus-on-toissijaista/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. Jorma kirjoitti 25.7.2012 kello 20:21

    No onhan sillä hirmuinen ero että kerätäänkö hyvin asiansa hoitavilta valtioilta ylijäämä pois ja annetaan niille valtioille jotka eivät asioitaan hoida verrattuna siihen että liittovaltio kerää veroja yhtälaisesti kaikilta.

    Ei pitäisi olla suomalaisten ongelma jos kreikkalaisilla menee päin mäntyä, ihan samalla tavalla kuin ei ole floridalaisten ongelma kun Kalifornia tekee konkurssin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. Artturi B kirjoitti 25.7.2012 kello 20:26

    Osmo:

    3) Euromaiden on ryhdyttävä koordinoimaan finanssipolitiikkaansa – ei vain niin, että joidenkin maiden velanottoa rajoitetaan vaan myös niin, että joidenkin maiden velvollisuus on elvyttää, jotta koko maanosa ei säästäisi itseään lamaan.

    Eiköhän se oo parempi, että EKP säätelee euroalueen kokonaiskysyntää ja valtiot sit tekee optimaalista finanssipolitiikkaa siitä vinkkelistä, että mihin niillä on varaa ja mitä niiden äänestäjät haluaa ja mitkä projektit tuottaa jne.

    Ei siitä tuu mitään, että finanssipolitiikalla yritetään ohjata kokonaiskysyntää, jos EKP kuitenkin tekee viimekädessä päätökset sen kokonaiskysynnän tasosta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. Jorma kirjoitti 25.7.2012 kello 20:33

    http://www.kauppalehti.fi/etusivu/pankkien+ja+valtioiden+napanuora+eurokriisin+ydin/201207207681

    Tuossapa vielä tekstiä miten Sixten Korkman näkee USAn tilanteen:

    “No bail out – säännön toteuttaminen Euroopassa on kovin vaikeaa ja uhkarohkeaa, jos valtioiden maksukyvyttömyys johtaisi pankkikriisiin karkaamiseen käsistä”, Korkman sanoi.

    Korkmanin mukaan Yhdysvalloissa säännöstä on pidetty kiinni, eli liittovaltio ei auta rahoitusvaikeuksiin joutunutta osavaltiota. Osavaltio ei voi myöskään lainata keskupankilta.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. Antti kirjoitti 25.7.2012 kello 21:12

    Yleensä fiksu Soininvaara tuntuu jakavan sen yleisen ja vaarallisen harhakäsityksen, että Kreikan ero/erottaminen olisi tehtävissä tuosta vain. Ei ole tehtävissä, koska tarvittavia tietojärjestelmiä ei ole olemassa. Niitä ei yhdessä viikonlopussa toteuteta vaan tarvittava aika lasketaan kuukausissa. Vaihtoehdot ovat

    1. Kreikka pysyy eurossa

    2. Kreikassa rahatalous lakkaa toimimasta ja se somalisoituu. Muuhun eurooppaan tulee valtava pakolaistulva. EUn täytyy löytää keinot rajata järjestysvallan romahtamisen vaikutukset Kreikan alueelle. Mistä ne divisioonat otetaan? Kuka ne maksaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  60. Evert The NeveRest kirjoitti 25.7.2012 kello 21:30

    Tilastotieteilijänä Ode näkee asian pikemminkin numeraalisena, kameraalisina ja kurinpidollisena.

    Kyse ei mielstäni ole pelkästään erilaisista byrokraattisista yms. mekanismeista. Kyse on euromonikulttuurisuuresta ja euroon kotouttamisesta.

    Paljon suurempia voimia kuin “kirjanpidolliset” ongelmat ovat sosiaaliset ja kulttuuriset eroavaisuudet eurokansojen välillä.

    Miten kotouttaa euro-kansat yhteen ja samaan kultturiin, kun kansoilla ei ole paljon mitään yhteistä, ei edes yhteistä kieltä.

    Yhteisenä kielenä käytetään englantia vaikka yhdenkään euro-valtion kieli ei ole englanti.

    Euron ongelma on vain 10 prosenttia fiskaalinen ja 90 prosenttia sosiaalinen ja poliittis-kulttuurinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  61. Vierailija kirjoitti 25.7.2012 kello 21:32

    Marko Lilja:

    9. EU:n on kokonaisuutena katsottava ja arvioitava jäsenmaiden 500 miljardin euron vastiikkeettoman kehitysavun mielekkyys nykyisessä taloustilanteessa.

    Kehitysapu on nykyisellään n. 80-90 miljardia, kehitysmaista taas otetaan pelkästään veroparatiisikikkailuilla ulos kymmenkertainen summa. Tässä muutan vuoden takainen selvitys:

    “Jokaista kehitysapueuroa kohden maista katoaa laittomasti noin yhdeksän euroa pääomia etenkin ulkomaisten suuryritysten verojärjestelyjen vuoksi.

    Kehitysmaista lähtevän laittoman pääomapaon suuruudeksi arvioidaan nykyisin 680–800 miljardia euroa, kun rikkaiden maiden kehitysmaille maksama virallinen kehitysapu oli viime vuonna reilut 80 miljardia euroa.”

    http://www.kepa.fi/uutiset/7492

    Ei ihme, että maat eivät oikein kehity, niistähän viedään rahat. Kiinan malli näyttäisi todella jopa paremmalta kuin Euroopan viemä malli. Kiinalaisten kanssa on omat ongelmansa, mutta:

    “eurooppalaisten kanssa on kuitenkin vielä hankalampaa. “Kun eurooppalaiset tulevat, he eivät sano, että haluavat tämän tai tuon sopimuksen. He sanovat: avatkaa sosiaalipalvelunne, avatkaa julkiset hankintanne ja avatkaa rahoitusmarkkinanne. Lisäksi meidän yhtiöillämme pitää olla oikeus tulla markkinoillenne ja viedä pääomamme takaisin. Tämä on eri asia kuin kiinalaisten kanssa ja tätä me emme hyväksy.”

    EPA-sopimukset ovat vaarallisia

    Keetin mukaan Euroopan ja Afrikan, Tyynenmeren sekä Karibian välisissä, parhaillaankin käytävissä EPA-vapaakauppaneuvotteluissa on kyse siitä, että Eurooppa tahtoo Afrikan avaavan markkinansa uudelleen kolonialisoitaviksi.”

    http://www.kepa.fi/uutiset/6632

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  62. Anonymous 123abc kirjoitti 25.7.2012 kello 21:41

    Mitä euroalueella tulisi tehdä?
    Saada sen talous kasvamaan nopeammin kuin Kiinan (9,2 %). Tämä onnistuu lukemattomilla eri tavoin ei ole olemassa yhtä totuutta jota Soinivaarakin viljelee. Kaikki tavat hoitaa homma mitkä ei johda Kiinan kasvun ylittämiseen on rotkoon ajamista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  63. Tahti kirjoitti 25.7.2012 kello 21:49

    Ymmärtääkseni Suomen hallitus tai eduskunta ei voi paljon tehdä euron pelastamiseksi. Asioista päätetään ensi sijassa Saksassa, sitten muissa suurissa talouksissa, komissiossa ja IMF:ssä. Siksi keskusteluun on hiukan turha panostaa.

    Euron hajottajaksikaan Suomesta ei ole. Jos Suomi haluaa Kreikasta eroon, se tapahtuu vain jos yllä mainitut tahot ovat samaa mieltä.

    Periaatteessa Suomi voisi yksinään erota, mutta riski on sen verran suuri, että en usko hallituksen moista päätöstä tekevän.

    Paitsi jos Suomi eroaa Saksan kyljessä ja omaksuu Saksan uuden valuutan. Toinen vaihtoehto olisi yhteinen valuutta Ruotsin kanssa. Mutta noissakin tapauksissa muut vie ja Suomi vikisee.

    Suomi ei kuitenkaan ole ajopuu vaan koskivene. Suomi voi yrittää pitää puoliaan vaatimalla esimerkiksi vakuuksia. Näyttäisi siltä, että Suomelle sallitaan hiukan muita enemmän vapauksia. Sehän olisikin vain oikein, koska Suomi ja suomalaiset ovat harvinaisen syyttömiä tapahtumiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  64. kuhlmey kirjoitti 25.7.2012 kello 22:03

    Aika paljon kohtia ja monimutkaisia operaatioita. Lisää sopimuksia ja viranomaisia, deja vu?
    Jos nyt vaan palattaisiin kansallisiin valuuttoihin, kurssit korjaavat ja sijoittavat elvyttävät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  65. NukkuMatti kirjoitti 25.7.2012 kello 22:22

    Hyvä kirjoitus Osmolta! Tällaisia puheenvuoroja suomalainen keskustelu ja koko Eurooppa tarvitsisi kipeästi useammilta tahoilta. Tätä menoa Eurooppa tuhoaa itse oman tulevaisuutensa, vaikka edellytykset olisi vaikka mihin. Euroopan Unionin maiden yhteenlaskettu BKT on esimerkiksi suurempi kuin Yhdysvalloilla, Japanilla tai Kiinalla (ks. http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_GDP_(PPP) ). Jos vain Euroopassa kyettäisiin toimimaan viisaasti yhdessä ja yhtenäisesti, niin kaikki voittaisivat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  66. H.H. kirjoitti 25.7.2012 kello 22:23

    K. Uokka: En tiedä sinusta, mutta minä kyllä jarruttaisin tai ohjaisin auton pois rotkon suunnalta, sen sijaan että hyppäisin paniikissa liikkuvasta autosta ulos.

    Tiedätkö kertoa, miten se tehdään vai hurskasteletko vain?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  67. Antti P kirjoitti 25.7.2012 kello 22:37

     Vielä pahemmin kuin rahapolitiikassaan EU on epäonnistunut (onko yrittänytkään) yhteisen eurooppalaisen identtiteetin rakentamisessa. Ilman sitä ei ole mitään yhteistä EUtakaan. Ainoa mikä nykyisessä EUssa yhdistää, on että se on ollut ehtymäton lypsykone mitä ihmeellisempää rahastamiseen. Se että eurooppalaisilla on myos aika yhteinen arvopohja ja kulttuurierot aika marginaalisia, ei ole noussut edes kunnolla keskusteluasteelle. Itse äänestin aikoinani EUn puolesta koska tunsin olevani identtiteetiltäni eurooppalainen ja siksi liittovaltioidea ei vierastanut minua yhtään. Eli ei vain yhteistä raha-, palkka- ja sosiaalipolitiikkaa, vaan yhtenä maana Lontoon Olympialaisiin. Eikohän urheiluhullut suomalaisetkin saisi aika monta mitalia 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  68. H.H. kirjoitti 25.7.2012 kello 22:53

    Raimo K:
    Kohtalaisen hyvä analyysi!
    Yhtenäinen palkkapolitiikkakin onnistuu, jos taloutta ja siis myös palkkoja ei rahoiteta velkarahalla.
    Kukahan ääliö on nimennyt tilanteen euron kriisiksi, selvä velkakriisihan tämä on. Espanjakin voisi rahoittaa pankkitukensa itse, jos velkaa ei olisi liikaa jo ennestään.

    Ai sinultako on mennyt kokonaan ohi, että euro on yhteisvaluutta alueelle, jolle yhteisvaluutta ei sovi ja jolla sitä ei saada toimimaan? Poliitikothan päättivät euroa luotaessa poliitikot jättää huomiotta sen, mitä taloustieteilijät sanoivat asiasta (optimaalisesta valuutta-alueesta) ja heidän varoituksensa, jonka mukaan jossakin vaiheessa syntyy juuri tällainen kriisi jos yhteisvaluutta alueelle perustetaan. Tätä eivät nykypoliitikotkaan halua myöntää, kriisistä huolimatta, minkä vuoksi kriisi jatkuu. Kun yhteisvaluutta estää jäsenmaita käyttämästä ulkoista devalvaatiota silloin kun maa tarvitsisi sitä kilpailukykynsä palauttamiseen. Miten hoidat velkasi, jos kilpailukyvyttömyys vie työsi ja tulosi? = Velkakriisi seurauksena valuutta-alueen toimimattomuudesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  69. Osmo Soininvaara kirjoitti 25.7.2012 kello 23:21

    HH
    Olisiko Suomi optimaalinen valuutta-alue? Salla/Espoo?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  70. Suunta hukassa kirjoitti 25.7.2012 kello 23:01

    Osmon toimenpide-ehdotukset ja moni kommentti ovat järkevän kuuloisia. Vaan tässäpä se ongelma onkin, sillä premissinä on kuvitelma siitä, että kokonaisuuden etu olisi yksittäisten toimijoiden ohjenuorana. Ei ole.

    Useimmissa maissa päätöksiä tekevät poliitikot, joiden valta perustuu omalle äänestäjäkunnalle annettuihin lupauksiin. Ja vaikkapa Ranskassa ei suinkaan olla yleisesti sitä mieltä, että saksalainen työkulttuuri olisi mielekäs elämäntapa. Ainoa mahdollisuus euroalueen säilymiselle ovat juurikin Osmon mainitsemat jatkuvat tulonsiirrot.

    Tämä puolestaan herättää pohjoisen kansalaiset kyseenalaistamaan oman raadantaetiikkansa ja mahdollisti leppoistamaan omaakin elämäänsä. Voipi olla hyväkin. Mutta jos muurahaiset muuttuvat heinäsirkoiksi, niin talvesta tulee kylmä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  71. Puolueeton tarkkailija kirjoitti 25.7.2012 kello 23:38

    Osmo on ryhtynyt taas haaveilemaan. Lienee miellyttävämpää esitellä unelmia kuin käytännän kovia tosiasioita. Mielestäni mitä tyypillisintä eritoten vihreiden kansanedustajille.

    Lähtökohtana on tosiasia, että Euroopan pitäisi toimia kuin yhtenäinen valtio. Kaikilla sama rahayksikkö ja yhdenmmmukaistettu politiikka. Sellaisille, joiden mielestä Suomen itsenäisyydellä ei ole mitään arvoa, saattavat kyseiset lAHTÖKOHDAT OLLA HYVÄKSYTTÄVIÄ, JOPA TAVOITELTABIA.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  72. H.H. kirjoitti 25.7.2012 kello 23:39

    Jyrki Patomäki:
    — En kuitenkaan usko, että liittovaltio ja sitä kautta hallinto olisi parannus, jos se toimii samoilla demokratian ehdoilla. Nimittäin jokainen päätöksentekijä on todellakin äänestäjiensä ja markkinavoimien juoksupoika. Jollei hän ja hänen puolueensa suostu sitä olemaan, hän ja puolue tippuvat seuraavissa vaaleissa.

    ij. on oikeassa: “Mutta ehkäpä tärkein kysymys: Missä on euroalueen hallitus ja parlamentti jotka ottaisivat vastuun euroalueen asioista?” Mutta eihän sellainen hallitus ja parlamentti pysy vallassa, jos demokratiamme pesisäännöt säilytetään ja se olisi vastuullinen.

    Karmeinta on, että teimme niin tai näin, uhkaa lama, jollainen ennenkin on ajanut yhteiskuntia kaaokseen aina maailmansotaan asti. Näin siksi, koska euroalueen kriisi on luultavasti paljon vähemmän euroalueen itsensä syytä kuin luulemmekaan. Ei euroaluetta ole mahdollista eristää muusta maailmantaloudesta ja varsinkaan sen toimintatavoista.Sitä paitsi vaikka nyt pohdimmekin, mitä pitäisi tehdä, eivät syyt siihen, miten tähän on jouduttu, ole suinkaan selvitetty, puhumattakaan että ne olisi selvitetty oikein.

    Diktatuuristako haaveilet? Millaisesta? Kenelle valta kuuluu, jos ei kansalaisille ja miten se otettaisiin heiltä? Ja miksi: Mitä tässä maassa osaisit hoitaa paremmin? Meillähän olisi asiat mitä parhaimmin ilman euro-ongelmaa.

    Vasta äskettäin päästiin niistä haaveilijoista, joiden mielestä vallankumous Suomen liittämiseksi Neuvostoliittoon oli hyvä idea. Kertakaikkisen edistyksellinen porvarilliseen demokratiaan verrattuna…
    Minusta kertoo melkoisista oppimisvaikeuksista, jos tämä haaveilu aloitetaan taas alusta – kuin pyörän keksiminen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  73. Vesa Karttunen kirjoitti 25.7.2012 kello 23:41

    Raimo K: Eihän näissä tavoissa ole eroa sosialisoinnin kannalta.

    Suoralla pääomittamisella tarkoitan tietysti sitä, että ranskalaiset ja saksalaiset pelastavat itse omat pankkinsa ilman ERVV-sosialisointia. Eli ei kai Suomen pidä olla pelastamassa muiden maiden pankkeja. Loppua sillä tiellä ei ole, koko Suomen kansallisvarallisuus ei siihen riitä kun avustettavien joukko koko ajan kasvaa ja maksajien joukko supistuu.

    Markkinapelurit taputtavat karvaisia käsiään saadessaan sysättyä tappiot veronmaksajien niskaan. Euroalueella pitäisi ottaa samanlainen pers-niskaote pankeista kuin mitä USA:ssa tehtiin Lehmanin jälkimainingeissa. Pakkopääomitus rankoilla ehdoilla tepsi siellä ja toimisi myös täällä.

    Aika lapsellista pelotella esim. tehdyssä Espanja-ratkaisussa suomalaisia sillä, että Suomen talous ajautuu perikatoon jollemme osallistu Espanjan pankkien pelastamiseen. Siinäkin ratkaisussa olisi pitänyt suoraan katsoa kenellä oikeasti on riskipositiot niissä pankeissa ja sieltä lähteä keräämään varat pääomitukseen. Pääomitus olisi voitu tehdä vaikka velkakonversiona nollaten vanha osakeomistus, likviditeettiä tuskin pankeilta puuttuu EKP:n lotrauksen jälkeen.

    Tehdyn ratkaisun perusteella näyttää siltä, että pankeilla on tiukka ote poliitikkojen haarovälistä. Ettei vaan EKP:ssä, komissiossa ym. olisi väärän puolen neuvonantajat käytössä.

    Annan krediittiä Suomen hallitukselle osavakuuksien hankinnasta, toivottavasti kattavat myös worst case -skenaarion tappiot.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  74. tpyyluoma kirjoitti 25.7.2012 kello 23:43

    Osmo Soininvaara:
    Jorma
    Mitä eroa on sillä, meneekö tulontasaus suoraan osavaltiolta toiselle vai liittovaltion budjetin kautta? Olisiko tasaus ihan ok, jos se tehtäisiin EU:n budjetin kautta Euroopassakin?

    No itse asiassa kyllä sillä käytännössä on merkitystä, efektiivisesti ihan sama asia, mutta alueellisten tulonsiirtojen hyväksyttävyys tuntuu korreloivan aika hyvin sen kanssa kuinka vaikea niitä on sellaisiksi tunnistaa. Tämän takia niitä ristisubventoita väsätään. Esimerkiksi, en ollut tulla ajatelleeksi mutta gerra Koskinen tuossa päivänä eräänä huomautti että muuten progressiivinen verotuskin on tulonsiirto alueilta joilla on korkeampi hintataso, käytännössä kaupungeista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  75. H.H. kirjoitti 25.7.2012 kello 23:48

    Osmo Soininvaara:
    HH
    Olisiko Suomi optimaalinen valuutta-alue? Salla/Espoo?

    Onpa yllättävää, että haluat taloustieteilijänä viitata kysymykseen valuutta-alueen ongelmallisuudesta piruillen – ihan kuin kysymyksenasettelun relevanssin voisi kiistää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  76. H.H. kirjoitti 26.7.2012 kello 0:03

    Tahti:
    Ymmärtääkseni Suomen hallitus tai eduskunta ei voi paljon tehdä euron pelastamiseksi. Asioista päätetään ensi sijassa Saksassa, sitten muissa suurissa talouksissa, komissiossa ja IMF:ssä. Siksi keskusteluun on hiukan turha panostaa.

    Periaatteessa Suomi voisi yksinään erota, mutta riski on sen verran suuri, että en usko hallituksen moista päätöstä tekevän.

    Paitsi jos Suomi eroaa Saksan kyljessä ja omaksuu Saksan uuden valuutan. Toinen vaihtoehto olisi yhteinen valuutta Ruotsin kanssa. Mutta noissakin tapauksissa muut vie ja Suomi vikisee.

    Suomi ei kuitenkaan ole ajopuu vaan koskivene. Suomi voi yrittää pitää puoliaan vaatimalla esimerkiksi vakuuksia. Näyttäisi siltä, että Suomelle sallitaan hiukan muita enemmän vapauksia. Sehän olisikin vain oikein, koska Suomi ja suomalaiset ovat harvinaisen syyttömiä tapahtumiin.

    En ymmärrä “peesaamismentaliteettia”: Se, miten tärkeitä aloitteita maa voi tehdä, riippuu ajattelusta ja osaamisesta, ei maan koosta. Keskustelu on ajattelua ja kaikkea muuta kuin turhaa; Kai me nyt haluamme ja kai meidän täytyy tietää ja ymmärtää, missä olemme mukana, mitä haluamme tai emme, mihin itse pyrimme ja miksi!

    Siksi tämä Osmon avaus on niin välttämätön, kauan kaivattu ja arvostettava.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  77. H.H. kirjoitti 26.7.2012 kello 0:24

    Raimo K: Eihän näissä tavoissa ole eroa sosialisoinnin kannalta.

    Paitsi se, rajataanko prosessi maakohtaiseksi vai lavennetaanko “solidaariseksi” yli rajojen. Erehdynkö, jos veikkaan, että poliitikolle ensimmäinen vaihtoehto on vaikeampi? Ei ole osunut eteen tirtoa, että esim. Saksa olisi alkanut oikaista oliivimaiden lainoituksen vuoksi horjuvien Landesbankkiensa tilannetta. Rahasta se ei ole ollut kiinni.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  78. H.H. kirjoitti 26.7.2012 kello 0:31

    Olli Saarinen:
    Kysymys on koko EU:n toiminnan demokratiavajeesta. Meillä oli keväällä 2010 rahaliitto mikä Kreikan apupäätösten myötä muuttui finanssiliitoksi. Päätös tehtiin hallitusten välisissä kokouksissa Ranskan ja Saksan johdolla muiden enemmän tai vähemmän vastahakoisesti suostuessa. Päätös ei ollut parlamentaarisesti demokraattinen kuin korkeintaan välillisesti.

    Iso-Britannia ja Ruotsi jäivät raukkamaisesti operaation ulkopuolelle vaikka kuuluvatkin EU-talousliittoon. Kreikkaa olisi pitänyt auttaa EU:na eikä euroalueena mikä muutti täysin eurovaluutan luonteen. Vaihtoehtoisesti Kreikkaa olisi voitu auttaa kahdenvälisesti kuten Iso-Britannia sitten auttoi Irlantia omien pankkivastuidensa vuoksi.

    Itse ensisijaistan parlamentaarisen demokratian merkityksen ja siksi toivon eroa järjestelmistä missä joudumme muiden maiden johtajien oman sisäpoliittisen puntarin vaa’ankielelle. Kaulaamme sidotussa köydessä on painava punnus.

    Kiitos, Olli, näistä sanoista!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  79. Pirjo Viitasaari kirjoitti 26.7.2012 kello 0:45

    Osmo Soininvaara:
    HH
    Olisiko Suomi optimaalinen valuutta-alue? Salla/Espoo?

    Ei, mutta meillä on paljon enemmän yhteistä, kuin Etelä-Euroopalla. Sallan väkiluku on sen verran pieni, että se ei Suomen kokoluokassa tunnu. Ei tuntuisi Kreikkakaan Euroopan mittakaavassa, vaikka tuettaisiin kuinka, mutta kun ei ole mitään yhteistä, niin eihän se ole poliittisesti mahdollista. Jos olisikin, niin mukana tulisi olla koko EU-alue.

    Italiassa olen jonkin verran kiertänyt ja sen maan sisällä näkyy Euron ongelma. Niin kauan kuin muistan, niin pohjoinen osa on katkera etelän laiskureille. Edelleen on voimissa ajatus Italian jakamisesta kahtia – pohjoiseen ja etelään.

    http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=68104:pohjoisen-liitto-italia-kahtia-itsenaeisyys-padanialle&catid=4:ulkomaat&Itemid=6

    Kun veronkierto esim. on DNA:ssa, niin ei sitä sukupolvessa pohjoisen päätöksillä muuteta. Se on kulttuuria ja kulttuurien erilaisuus tekee Euron todella haasteelliseksi alueeksi – sanoisinko mahdottomaksi. Pelkällä Kreikan erolla tästä ei enää selvitä. Kohta 5 veisi asiaa oikeaan suuntaan, mutta aika ei enää riitä. Ranska on sitten kokonaan oma stoorinsa.

    Kiitos,, kun olet rohkeasti avannut asiasta keskustelun. Keskustelu tulisi saada vielä muuallekin, kuin tänne blogiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  80. Seppo Korppoo kirjoitti 26.7.2012 kello 0:51

    Evert The NeveRest kirjoittaa viisaasti: “Euron ongelma on vain 10 prosenttia fiskaalinen ja 90 prosenttia sosiaalinen ja poliittis-kulttuurinen”

    Tästä syystä pienen Suomen, jolla on oma omituinen kulttuurinsa, ei pidä edes yrittää tuputtaa sitä muille.

    Vastuu kuuluu nyt Euroopan isoille kulttuurimaille, varsinkin Saksalle.

    Suomen ja koko Euroopan perusongelma on se, että olemme kilpailukyvyttömiä maailmanlaajuisesti!

    Keskittyminen vain Euromaiden välisiin kilpailukyky-eroihin on nyt vaarallisen väärää politiikkaa.

    Tästä syystä Suomen pitää, vielä kun kassassa on rahaa, kiireesti panostaa oman taloutensa vahvistamiseen:
    1) On pakko saada aikaan talouskasvua, joka tulee pääasiassa kansainvälisesti kilpailukykyisestä PK-sektorista.
    2) On pakko pienennetää julkista sektoriamme kansainvälisesti kilpailukykyiselle tasolle esim. kuntauudistuksella, yms.

    Tässä eurokriisissä näyttää nyt alkaneen loppupeli, jossa Suomen pitää pelata täysin itsekkäästi omaan pussiinsa.

    Seppo Korppoo
    Yrittäjä, jonka on pakko pelata vain omaan pussiinsa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  81. Tapio kirjoitti 26.7.2012 kello 1:05

    Osmo Soininvaara:
    HH
    Olisiko Suomi optimaalinen valuutta-alue? Salla/Espoo?

    Optimaalisen valuutta-aluueen kriteereitä:

    1. pääoman liikkuvuus ja keskinäinen kauppa
    2. työvoiman liikkuvuus alueen sisällä
    3. samanlaiset taloussyklit alueen sisällä
    4. valtion säätelymekanismit, eli verotuksen kohdentaminen ja tulonsiirrot alueen sisällä
    5. hinta ja palkkajousto.
    6. homogeenisuus
    7. solidaarisuus ja yhteiset preferenssit.

    Esim. Yhdysvalloista on löydettävissä ainakin kahdeksan aluetta jotka toimisivat hyvin itsenäisinä valuutta-alueina.

    Euroopan ongelma on kielimuuri. Meillä ei tule ikinä olemaan suurta työvoiman liikkuvuutta. Työttömät Espanjasta tuskin ryntäävät Saksaan kuten Turkkilaiset siirtolaiset. Taloussyklit ja talouksien erilaisuus etelän ja pohjoisen välillä on myös ongelma. Solidaarisuuden puute on ilmiselvää (kysy vaikka SDPn, Persujen tai Kokoomuksen kantaa Etelä-Euroopan tulonsiirtoihin).

    Robert Mundelin neljästä kriteeristä EU täyttää vain ensimmäisen. Me käymme kauppaa kovasti toistemme kanssa ja pääoma liikuu. Mikään muu ei sitten toteudukaan. Pohjoismaiden kesken useampi kriteeri täyttyisi jos perustaisimme unionin ja hyväksyisimme yhtenäisen verotuksen ja tulonsiirrot tarvittaessa (Norja ei ehkä haluaisi mukaan).

    Salla ja Espoo ovat hyvin erilaisia, mutta Sallasta siirtyy työvoimaa Espooseen ja Espoo tukee Sallaa taloudellisesti. Suomi on aika hyvä valuutta-alue. Sama kieli, sama kohtalo, homogeenisuus ja solidaarisuus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  82. JTS kirjoitti 26.7.2012 kello 3:01

    Kyproksen pankkikriisin kohdalla on kiinnostavin kysymys, miten suhtaudutaan rahanpesuun ja harmaaseen pankkitoimintaan?

    Suomessa tämä merkitsee osakkeiden hallintarekisterin pikaista purkamista.

    EKP.n valtuuksien lisääminen merkitsee sitä, ettäviimeinkin monikansallliset pankit saadaan valvontaan, jolloin piileviä riskejä on vähemmän. Se ei estäne Ranskaa ylittämästä raameja, mutta tuhlailusta on oltava vakavat seuraukset nopeammin, kuten devalvaatiosta rangaistaan itsenäisen valuutan omaavia valtioita.

    Erilaiset verokannat ja palkkatasot eri maissa eivät ole ongelma, kuten eivät ole liittovaltioissa noin ylipäätään. Suomessa Ahvenanmaan itsehallitoalue ja kunnallisverojen kirjo on tästä näyttänyt jo esimerkkiä – yllättäen Kainuun maakuntahallintoon ei annettu itsenäistä verotusmahdollisuutta.

    Todellinen eurokysymys on siitä millaiset asiat ja rahavirrat jatkossa annetaan hoidettavaksi Europarlamentin kautta ohi kansallisten hallitusten. Siihen ei liene paljoa kiinnostusta.

    Rakennerahastoilla olisi luullut voitavan tehdä jotain vielä ennen budjettikauden vaihtumista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  83. Juanito kirjoitti 26.7.2012 kello 4:56

    “..pääomien vuoto veroparatiiseihin on tukittava”

    Mielestäni, suuremmat ongelmat ovat korruptio ja veroparatiisit, joka kulkevat käsi kädeltä.

    Veroparatiisit joko ovat olemassa tai ei, muuten ei löydy välimaastoa jossa vuodot voitaisiin tukkia. Olisi oikein hyvää jos jotkut politiikot ottaisi asian oikeasti ja ryhtyisi ajamaan asiaa, veroparatiisien purkaaminen. Mutta en usko että löytyy rohkeutta siihen.

    Suomessa se ei ole niin suuri ongelma (luulisin), etelässä se on pääongelma, mutta kukaan ei uskalla tarttua asiaan. Siinä finanssi ja pankkipolitiikan pilareita johon ei ole uskallusta puuttua kunnolla, silloin tällöin pieniä propaganda korjauksia millä ei saavuteta mitään paitsi muutama äänestäjää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  84. Raimo K kirjoitti 26.7.2012 kello 8:46

    Osmo Soininvaara:
    HH
    Olisiko Suomi optimaalinen valuutta-alue? Salla/Espoo?

    Kysymys optimaalisesta valutta-alueesta on samaa luokkaa kuin kysymys optimaalisesta metrijärjestelmäalueesta.
    Esineen todellinen pituus ei muutu sen mukaan, mitataanko senteissä vai tuumissa. Sama koskee valuttaongelmia – sanoivatpa ns. taloustieteilijät mitä tahansa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  85. Osmo Soininvaara kirjoitti 26.7.2012 kello 8:49

    Metrin pysyy aikojen saatossa< saman pituisena, mutta valuuttojen arvoilla on tapana muuttua suhteessa toisiinsa ja suhteessa reaalihyödykkeisiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  • Puolueeton tarkkailija kirjoitti 26.7.2012 kello 9:17

    Blogin aihe oli:” Mitä euroalueelle tulisi tehdä?” Ja Osmo sai, mitä halusi. Hienoja kuvitelmia alueen tulevaisuuden varmistamisesta. Ongelma on siinä, ettei meillä suomalaisilla ole pienintäkään mahdollisuutta toteuttaa kyseisiä kuvitelmia. Kaikissa euroalueen maissa on omat tavoitteet ja omat suunnitelmansa. Koko tämä ketju on vain kuvittelua asian ratkaisemiseksi, Soininvaaralle tyypilliseen tapaan puhetta ilman käytännön merkitystä.

    Toivoisin Osmon kirjoittavan blogin ja antavan kommentointitilaa aiheesta: “Mitä Suomen tulisi tehdä eurokriisin ratkaisemiseksi?” Tälläisellä otsikolla saattaisi löytyä joitakin toteutuskelpoisia käytännön ideoita EU:n tulevaisuuden pelastamiseksi. Tai löytyisi ainakin mielipiteitä ja perusteluja minenlaisille toimenpiteille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  • Vesa Laine kirjoitti 26.7.2012 kello 9:24

    Kovin moni tuntuu ajattelevan, että pitää ajaa itsekkäitä etuja, koska kaikki muutkin tekevät niin. Ei se nyt ihan noinkaan ole.

    Kaikki ovat joskus itsekkäitä mutta useimmat ovat joskus myös jaloja. Läheskään kaikki taloudenkaan pelit eivät ole nolla-summapelejä.

    Pelko kriiseistä ja romahduksesta ajaa kuitenkin monet itsekkääseen siilipuolustukseen. Ymmärrettävää ja omalla tavalla järkevääkin.

    Mutta ihmiskunta on silti monta kertaa ylittänyt tällaiset loukot ja löytänyt win-win -ratkaisuja. Antiikin Kreikan talousoppineet olivat sitä mieltä, että orjuuden lopettaminen ei ole taloudellisesti mahdollista. Oli se. Uskonnonvapauden, naisten äänioikeuden, sosiaaliturvan, yleisen oppivelvollisuuden yms. piti oman aikansa “realistien” mukaan olla mahdotonta, epäkäytännöllistä haihattelua. Ei ollut. Ihminen on itsekäs, mutta ei pelkästään itsekäs. Luottamusta ja yhteistyötä pitää kuitenkin joidenkin rakentaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  • Juho Laatu kirjoitti 26.7.2012 kello 9:28

    Osmo Soininvaara:
    HH
    Olisiko Suomi optimaalinen valuutta-alue? Salla/Espoo?

    Kävisikö maapallo optimaaliseksi valuutta-alueen kooksi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  • Petja Salmela kirjoitti 26.7.2012 kello 9:36

    Raimo K: Markkinataloudessa poliitikot eivät päätä palkoista.
    Palkat määräytyvät markkinoilla eivätkä yritykset maksa enempää kuin mihin on varaa (eivät ainakaan kovin kauan). Kun löysä lainaraha poistuu taloudesta, ilma poistuu palkoista.

    Yliliberaalin markkinatalouden ja mädäntyneen demokratian yhteisvaikutuksella syntyneiden ongelmien ratkaisussa on varmaan parempi olla rajoittamatta itseään ongelmat aiheuttaneisiin dogmiin. Jos nykyisenkaltainen markkinatalous aiheuttaa näitä ongelmia, niin on lyhytnäköistä rajata ratkaisuvaihtoehtoja siihen.

    Itse lähtisin purkamaan ongelmaa karsimalla rankasti finanssisektoria. Jos suurin osa johdannaisista ja muusta kikkailusta kielletään, niin rahaa ja ihmisiä vapautuu muualle talouteen, osa jopa oikeasti tuottaviin hommiin. Liiketoimintaa on harjoitettu ilman johdannaisilla hankittuja vakuutuksia ennenkin, siihen palaaminen ei liene niin kivuliasta kuin kasinopelurit haluavat pelotella.

    Seuraavaksi poistaisin setelirahat kokonaan. Kun jokainen transaktio kiertää joka kerta verottajan kautta, suurin osa systeemisistä ongelmista poistuu kertaheitolla. Harmaa talous, ruskeat kirjekuoret, mafia, veronkierto, veroparatiisit, jne. kaikki katoavat. Epäilemättä jonkinlainen varjotalous kehitetään, oli se sitten vaikka tupakka-askeilla, mutta pääosa kaikesta mädästä saadaan siivottua.

    Kun finanssisektorin voimat on kastroitu ja kieroilun mahdollisuuksia on näin heikennetty, iso osa markkinatalouden ja demokratian ongelmista poistuu itsestään, eikä ole tarvinnut vielä koskea yhteenkään perustuslakiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  • Jorma kirjoitti 26.7.2012 kello 9:46

    Yksi ja toinen tuntuu olevan sitä mieltä ettei Suomi voi tehdä mitään.

    Puppua. Jos Suomi esittää järkevän mallin ja lähtee sitä ajamaan niin tottakai sillä on mahdollisuudet menestyä. Kysehän on vain lobbauksesta.

    Jaa niin lobbauksesta. Hmm. Ei sittenkään mitään:)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  • Risto kirjoitti 26.7.2012 kello 10:00

    Petja Salmela:
    Inflaation kiihdyttäminen tosiaan näyttää kätevältä keinolta kuitata velkoja, mutta se kuittaa ne veronmaksajien ja säästäjien tappioksi

    Veronmaksajien tappioksihan niitä juuri nykyisin on siirretty. Säästäjiä ei taasen ole mitään erityistä syytä juurin nykyisessä taloustilanteessa palkita. Jotta joku voisi kuluttaa vähemmän kuin tienaa (= maksaa velkojaan), niin jonkun toisen on kulutettava enemmän kuin hän tienaa, koska suljetussa taloudessa (joka maailman talous on tarkalleen, ja euroalue konaisuutenakin kohtuullisen hyvänä aproksimaationa) toisen toisen kulutus on toisen tuotantoa.

    Tässä tilanteessa olisi nimenomaan yhteiskuntien etu, jos ne, joilla siihen on varaa, kuluttaisivat enemmän, eivätkä säästäisi.

    Sen lisäksi pientä inflaatiota on koitettu ennenkin ja siitä on joka kerta tullut suuri inflaatio.

    Yhdysvalloissa laman ollessa kovimmillaan koettiin deflaatio, sotavuosina ja välittömästi sen jälkeen enimmillään yli 10%:n vuosi-inflaatioita. Jälkimmäisestä ei seurannut hyperinflaatiota ja Zimbabwea, vaan helpotusta velallisten asemaan ja (osittain tästäkin syystä) vahvasti ja pitkään kasvanut talous.

    Jos talous oikeasti alkaisi ylikuumenemaan, keskuspankilla on kyllä keinot sen hillitsemiseen – kun nyt päästäisiin nykyisestä lamasta ensin ylös. Toki, se ylikuumeneminen tapahatuu luultavasti taas eri aikaan eri euromaissa, mistä päästään takaisin aiheeseen euro, ja miksi se oli alunperinkin erittäin huono idea…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  • anonymix kirjoitti 26.7.2012 kello 10:08

    Tapio: Optimaalisen valuutta-aluueen kriteereitä:

    Salla ja Espoo ovat hyvin erilaisia, mutta Sallasta siirtyy työvoimaa Espooseen ja Espoo tukee Sallaa taloudellisesti.Suomi on aika hyvä valuutta-alue. Sama kieli, sama kohtalo, homogeenisuus ja solidaarisuus.

    Vastahan täällä joku väkevästi todisti, että tuntee solidaarisuutta ym. shittii enemmän hollantilaisia, tanskalaisia ja muita ulkomaalaisia kohtaan kuin itä- ja pohjoissuomalaisia. Tuo asenne on yleistynyt viime vuosina reippaasti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  • Liian vanha kirjoitti 26.7.2012 kello 10:11

    “Euromaiden kilpailukykyeroja tulee voida tasoittaa palkkapolitiikalla. Jos maalla on euroalueen sisällä suhteellinen kilpailukykyheikkous, sen tulee nostaa palkkoja muita maita hitaammin ja päinvastoin.”

    Nythän pyritään yrityskohtaisin ratkaisuihin eli tuskinpa onnistuu kun edes yhden tuotteen kohdalla palkkaratkaisut hajoavat .Rahan arvon muutos ratkaiseeogleman keskimääräisesti

    “Kiinteistöjä ei koskaan tulisi hyväksyä vakuudeksi kuin arvolla, joka niillä on ollut viisi vuotta aiemmin, jotta kupla ei ruokkisi ”

    Helppo kiertää,parempi olisi 20-30 % omarahoitusosuus vaatimus Vaikutusta voisi tehostaa säästövelvoitteella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  • Syltty kirjoitti 26.7.2012 kello 10:35

    Petja Salmela: Yliliberaalin markkinatalouden ja mädäntyneen demokratian yhteisvaikutuksella syntyneiden ongelmien ratkaisussa

    Miten ihmeessä Kreikan, Espanjan ja Italian ongelmat johtuvat yliliberaalista markkinataloudesta? Kaikki huutavat suureen ääneen noita maita tekmeään niitä uusliberaaleja ratkaisuja eli rakenteellisia uudistuksia, niin myös Osmokin.

    Jos Kreikassa on järjettömän kokoinen julkinen sektori, euroon ollaan tultu huijaamalla ja väärentämällä tilastoja, suljetut ja jäykät työmarkkinat, paljon suojeltuja aloja ja joka toinen päivä jonkinsorttinen yleislakko päällä sekä valtion menot viritetty viimeisen 10 vuoden aikana järjestelmällisesti korkeammiksi kuin verotulot, niin ei sitä kyllä voi hyvällä tahdollakaan laittaa ainakaan liian liberaalin markkinatalouden syyksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  • Osmo Soininvaara kirjoitti 26.7.2012 kello 10:53

    Onpa yllättävää, että haluat taloustieteilijänä viitata kysymykseen valuutta-alueen ongelmallisuudesta piruillen – ihan kuin kysymyksenasettelun relevanssin voisi kiistää.

    Tarkoitukseni ei ollut piruilla. Muistelin lähinnä Suomen Kuvalehden kolumniani vuodelta 2000, jonka julkaisin tällä blogilla pari vuotta sitten. Sen löytää tästä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  • Kääpäeläin kirjoitti 26.7.2012 kello 11:01

    Kun tulee totaaliromahdus:

    1. Saa nähdä kuinka paljon leikataan Suomen heikko-osaisilta: köyhien perheiden lapsilta, vanhuksilta ja vammaisilta.

    2. Voiko mahdollinen syvä talouskriisi johtaa kattavan hyvinvointiyhteiskunnan totaalisortumiseen? Haluaako kansa demokraattisesti siirtyä liberaalimpaan talousmalliin; heikot ja vammaiset katuojaan.

    3. Miten käy globaalin altruismin? Jatketaanko mittavaa sosiaalista maahanmuuttoa, vaikka emme voisi tarjota näille ihmisille Suomessakaan hyviä edellytyksiä elämään.

    4. Miten käy kehitysavun, jos päätämme toisaalla luopua omien heikkojemme elättämisestä?

    Kohtiin 3 ja 4 ehdotukseni on, että laitetaan sosiaalinen maahanmuutto kaikkine kustannuksineen saman momentin alle kehitysavun kanssa. Näin vihervasemmisto pakotettaisiin miettimään globaalia hätää kustannustehokkaammin (allokoimaan). Kehitysapu on heikkotehoisenakin tehokkaampi tapa auttaa kehitysmaita kuin sosiaaliturvamme roikkumatolle leppoistaminen koskaan. Toki sosiaalisen maahanmuuton pitkäaikaisetkin kustannukset tulisi tilastoida. (kas kummaa, nykyään ei tilastoida)

    Arvioiden mukaan seuraavan vuosikymmenen aikana sos. maahanmuuton kustannukset tuplautuvat, nämä rahat soisin mieluummin ohjautuvan kehitysapuun. Pekka Haavisto on puhunut paikallisen auttamisen puolesta. Kannatan sillä ehdolla, että Suomi vähentää houkutteluvuuttaan turvapaikkaparatiisina. (hyvinvointivaltion lopettaminen tyrehdyttäisi tehokkaasti, mutta kattavan sosiaaliturvan muuttaminen kansalaisuusperusteiseksi olisi terveempi ratkaisu)

    P.S. Pekka Haaviston ja Oden aikaisempia kannanottoja paikallisen auttamisen puolesta (vaihtoehtona sos. maahanmuutolle) pidetään vihervasemmistolaisissa piireissä raskaan sarjan hommalaisina vihateksteinä. Olen kokeillut kertomatta kirjoittajia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  • Erkki Niini kirjoitti 26.7.2012 kello 11:04

    Ongelman juuri:
    Jos elää yli varojensa on tuhlaus lopetettava, vaikka kovaa se on. Tämä koskee ihmisä ja valtioita. Mitkää siirtymäajat eivät sovi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  • Jyrki Patomäki kirjoitti 26.7.2012 kello 11:23

    H.H:lle
    En haaveile diktatuurista, vaan markkinoiden diktatuurin alta pois pääsystä. Demokratia ei saa olla niin pyhä, ettei suostuta näkemään sen niitä puutteita, joiden korjaaminen on nykytilanteessa ratkaisevan tärkeää.
    Käytin tarkoituksella sanontaa (demokratiamme) pelisäännöt. Sillä haluan ilmaista, että meidän demokratiamme pelisäännöistämme johtuen ei ole aitoa demokratiaa. Valta pitäisi kuulua kansalle, mutta valta onkin markkinoilla. En ole ainoa, jolla on tunne, että markkinat keinotekoisesti kikkailemalla vedättävät kriisimaiden lainakorkoja ylöspäin, jotta olisi taas annettava lisää lainaa kriisimaille. Markkinat ohjaavat vaalikäyttäytymistämme rahan voimalla, osaamisellaan ja lobbaamalla, jotta markkinat hyötyvät. Se ei automaattisesti johda maan ja ihmisten parhaaksi. Markkinat panevat meidät kuluttamaan lisätäkseen markkinoiden etua ja valtaa. Ei väliä, vaikka silloin moni ihminen ja moni maa kuluttaa yli varojensa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  • spottu kirjoitti 26.7.2012 kello 11:57

    Pankkien säätely kuulostaa hyvältä idealta, erityisesti jos se tehdään pääsääntöisesti korvaamalla nykyinen säätelyjärjestelmä jollain oleellisesti yksinkertaisemmalla (vrt. Junan vessa). Joskus yritin esimerkiksi ymmärtää Basel II -sopimuksen luottoriskikoreja siinä onnistumatta. Kaikki oleelliset parametrit tuntuvat palautuvan reittaukseen eli järjestelmä joko pysyy pystyssä tai kaatuu sen mukaan miten luottoluokituslaitokset onnistuvat ja/tai haluavat onnistua tehtävässään. Maallikko kutsuisi tuota garbage in – garbage out -järjestelmäksi. Takaisinkytkennänkin kanssa on varmasti ongelmia jos kuplan paisuttamat vakuudet arvostetaan liki markkina-arvoon.

    Ylipäätään ajatus siitä että yltiömonimutkaisella riskinhallintamallilla saadaan ohjaukseen kelpaavaa tietoa todellisuudesta muistuttaa IT-alalla joitain kymmeniä vuosia sitten muodissa olleesta ohjelmien kompleksisuuden käytöstä ohjelmoijan tuottavuuden arviointiin. Karkeasti: koodari on sitä tuottavampi mitä kryptisempää koodia hän pystyy vääntämään. Intuitiivisesti ajatus on pähkähullu, mutta aiheesta tehtyjä julkaisuja löytyy googlaamalla edelleenkin pilvin pimein.

    Selväpäisemmät IT-ihmiset tykkäävät poistaa kompleksisuutta abstraktiotaso kerrallaan joka tietysti johtaa useampaan abstraktiotasoon mutta on yleensä helpompi ymmärtää. Minusta tällä periaatteella (norsu syödään pala kerrallaan) olisi käyttöä myös finanssisektorin säätelyjärjestelmiä suunniteltaessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  • Rami kirjoitti 26.7.2012 kello 12:57

    Osmo, voitko tarkentaa, mitä ovat

    1) lamaa syventävät säästöt
    2) säästöt, jotka eivät syvennä lamaa

    Voitko antaa molemmista myös konkreettisia esimerkkejä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  • Osmo Soininvaara kirjoitti 26.7.2012 kello 13:14

    Eläkeiän nosto ei syvennä lamaa.
    valtion taloudebn tasapainotus syventää periaatteessa lamaa aina, mutta jos täysin tarpeettomia virastoja lakkautetaan ja lahjakkaat ja hyvin koulutetut ifkemiehet vapautuvat tuottavaan työhön, tämän pitkän ajan vaikutukset ovat positiivisia.
    Lamaa syventää, jos kuoppaiset tiet jätetään korjaamatta, annetaan rakennusten korhjausvelan kasvaa ja niin edelleen.
    Eläkkeiden alentaminen syväntää lamaa enemmän kuin turhien töiden lopettaminen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  • Hannu Visti kirjoitti 26.7.2012 kello 13:09

    Kohta 2, pankkitoiminnan valvonta, on kaunis ajatus, mutta en usko sen olevan paljon nykyistä paremmin toteutettavissa.

    Valvonta sinänsä on toiminut koko ajan. Kiinteistömarkkinoiden kuplista on varoiteltu meillä ja muualla, mutta pankkivalvoja ei voi kuplalle tehdä mitään. Poliitikko voi, muttei halua. Pankkien hukuttaminen vielä nykyistäkin monimutkaisempaan raportointiin ei tuota suurtakaan arvoa, jos tuotetuista raporteista paljastuvat tiedot eivät johda mihinkään korjaaviin toimenpiteisiin.

    Kiinteistöjen ja asuntojen arvojen arvottaminen viiden vuoden taakse ei poista kuplaa, vain hidastaa sen syntyä ja sykliä. Samaten se luo luokkayhteiskunnan kun köyhien perheiden lapsilla ei ole mahdollisuutta omistusasuntoon, ainoastaan vanhempien takaus omaa velatonta asuntoa vastaan mahdollistaa nuorelle ensiasunnon hankinnan. Tai muussa tapauksessa säästöillään asuntomarkkinoille haluavat ovat 45-vuotiaita nuorukaisia.

    Pankkitoiminnassa näyttää siltä, että tekee pankki mitä vain, touhu sisältää systeemiriskin, jota pankki ei voi omalla riskinhallinnalla hoitaa mitenkään vaikka hoitaisi bisnekset hyvinkin.

    Jos talous romahtaa ympäriltä tai kiinteistöjen arvo systemaattisesti laskee, kaikki ovat ongelmissa joko kassavirran tai vakavaraisuusvaatimuksen suhteen, tai molempien. Valvonta ja sääntely vaikuttaa lähinnä pankkien riskinottohaluun ja -kykyyn, mutta tällä tavoin hallittavat riskit ovat systeemiriskiä pienempiä.

    Täysin sama asia kuin vakuutustoiminnassa. Siellä hyväksytään, että luonnonkatastrofit ja ydinonnettomuudet mitätöivät vakuutukset, sillä vakuutusyhtiö ei voi varustautua tällaiseen mitenkään järkevästi vaan se jakaa riskiä, joka on vakuutusmatematiikalla hallittavissa. Samaten pankkitoiminnassa matematiikalla voi hinnoitella hankekohtaisen riskin hankkeen korkoihin ja ylipäätään siihen, että asuntovelallisista keskimäärin X% jättää laina-aikana lainansa maksamatta jne.

    Jos pankit ja vakuutusyhtiöt pakotetaan huolehtimaan siitä, että täydellinen talousromahdus tai kuuman kiven tippuminen useamman suurkaupungin päälle pystytään hoitamaan, asuntolainoja ei enää myönnetä kenellekään ja kotivakuutusta ei ole mahdollista palkansaajan tuloilla ottaa.

    Näissä asioissa valtiota käytetään suurimpana vakuutuslaitoksena, mikä voi hyvin olla taloudellisesti järkevää. Väärin on sen sijaan se, että valtion puuttuminen antaa pankeille ja niiden omistajille silti mahdollisuuden pitää omistuksensa ja tulevat voittonsa.

    Erityisesti taloudessa kun nähdään, että yhden mitättömän maan kehnoista finansseista alkava lumipalloefekti voi tosiasiassa kaataa melkein kaikkien länsimaiden taloudet.

    En tiedä mikä on täydellinen ja parempi maailma, mutta olen melko varma, ettei pankkitoiminnan virittäminen sellaiseen tilaan, jossa se ei ikinä voi ajautua ongelmiin, ole oika tie.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  • Keijo Perälä kirjoitti 26.7.2012 kello 13:19

    Kreikassa sanotaan olevan paljon rikkaita ihmisiä ja yhtiöitä. Onhan Kreikan kauppalaivastokin maailman suurimpia. Mutta näiden varojen sanotaan olevan ulkomailla, ja että tästä suurliiketoiminnasta ei maksetaan Kreikkaan veroja ollenkaan. Jonkun muistan sanoneen, että Kreikan rikkaat voisivat maksaa valtionsa velat kokonaan pois, jos haluaisivat.
    Paljonko tässä on perää, ja eikö mitään todella ole tehtävissä tällä suunnalla? Liikanenkin sanoi tv:ssä, että Kreikassa varakkaat eivät maksa veroa lainkaan. Sikäläistä moraalikatoa taitaa olla täällä mahdoton ymmärtää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  • Rami kirjoitti 26.7.2012 kello 13:39

    Entä mitä mieltä olet Osmo mielenterveyspalvelujen ja terveyspalvelujen leikkaamisista? Ja eikö ole todella absurdia, että narkomaanit joutuvat tälläkin hetkellä jonottamaan, että pääsisivät hoitoon?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  • Petja Salmela kirjoitti 26.7.2012 kello 13:48

    Syltty: Miten ihmeessä Kreikan, Espanjan ja Italian ongelmat johtuvat yliliberaalista markkinataloudesta? Kaikki huutavat suureen ääneen noita maita tekmeään niitä uusliberaaleja ratkaisuja eli rakenteellisia uudistuksia, niin myös Osmokin.

    Kätevästi unohdat tuosta listasta sen toisen puolen Kreikan taloudesta, eli täysin verovapaan laivanvarustamisen ja rikkaiden suruttoman veronkierron. Kreikka on surullinen yhdistelmä kommunistien paisuttamaa julkista sektoria ja kapitalistien verovapaata porsastelua.

    Minä en kuitenkaan rajannut Euron ongelmaa luettelemiisi kolmeen maahan vaan tarkoitan kyllä koko länsimaista järjestelmää. Mainitsemani ratkaisut eivät toimisi yksin Euro-alueella ja hädin tuskin länsimaat kattavassa mittakaavassa. Epäilemättä Venäjä, Kiina, Intia, jne. olisivat liittymättä setelirahattomaan ja kieroilusta vapaaseen talousalueeseen.

    Sinällään on täysin utopistista kuvitella, että finanssimaailma sallisi pienintäkään rajoitusta toimintaansa. Aivan yhtä utopistista on haaveilla poliitikoista ja virkamiehistä, jotka suostuisivat setelittömään maailmaan.

    Se, mitä tulee tapahtumaan, on Euroopan liittovaltion asteittainen “vahvistaminen”, eli vallan siirtäminen yhä kauemmas kansasta. Rahaeliitin rikastuminen jatkuu ja keskiluokan kurjistuminen kiihtyy, josta seuraa kansalaisoikeuksien karsiminen kuten nyt jo Venäjällä tapahtuu.

    Pidemmällä aikavälillä väestönkasvu johtaa energian, vesivarojen ja muiden kriittisten luonnonvarojen ympärillä käytäviin sotiin ja sitten ollaan taas kivikaudella.

    Kestävä kehitys ja teknologian harppaukset olisivat todella tärkeitä, mutta ne jäävät kulutushysterian ja rahanhamstraajien uhreiksi, eivätkä nekään riitä kompensoimaan väestönkasvulla masinoituja suurvaltapelejä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  • Osmo Soininvaara kirjoitti 26.7.2012 kello 15:02

    Mitenkähän laivanvarustustoimen verotus sujuu Suomessa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  • Petja Salmela kirjoitti 26.7.2012 kello 15:21

    Osmo Soininvaara:
    Mitenkähän laivanvarustustoimen verotus sujuu Suomessa?

    Viking Line Abp:n vuoden 2011 vuosikertomuksesta kaivettua: Suomalaisten yhtiöiden laskennallisia veroja laskettaessa per 31.12.2011
    on käytetty vuoden 2012 verokantaa 24,5 %.

    http://www.vikingline.fi/download/vuosikertomus2011.pdf

    Kaipa se sujuu, koska konserniveloilla kaikki tulot ohjataan muualle kuin Suomeen, tietenkin. Veroja Viking Line maksoi n. 300 000e tuon vuosikertomuksen mukaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  • Syltty kirjoitti 26.7.2012 kello 15:24

    Petja Salmela: Kätevästi unohdat tuosta listasta sen toisen puolen Kreikan taloudesta, eli täysin verovapaan laivanvarustamisen ja rikkaiden suruttoman veronkierron.

    Kun ei sielläpäin KUKAAN maksa veroja.

    On se Kreikan talouskin kummallinen. Kun ne kaikki rahat ei kuulemma mene kansan hyväksi ollenkaan, vaan pankkiireille ja muille raharikkaille.

    Vois kuvitella että jos kerran Kreikan ylisuuri budjetti humpsahtaa pankkiireille ja raharikkaille, niin minkähän helvetin takia ihan tavallinen kansa marssii kaduilla, kun sitä budjettia sitten leikataan?!?!?!?!?!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  • H.H, kirjoitti 26.7.2012 kello 18:02

    Keijo Perälä:
    Kreikassa sanotaan olevan paljon rikkaita ihmisiä ja yhtiöitä. Onhan Kreikan kauppalaivastokin maailman suurimpia. Mutta näiden varojen sanotaan olevan ulkomailla, ja että tästä suurliiketoiminnasta ei maksetaan Kreikkaan veroja ollenkaan. Jonkun muistan sanoneen, että Kreikan rikkaat voisivat maksaa valtionsa velat kokonaan pois, jos haluaisivat.
    Paljonko tässä on perää, ja eikö mitään todella ole tehtävissä tällä suunnalla? Liikanenkin sanoi tv:ssä, että Kreikassa varakkaat eivät maksa veroa lainkaan. Sikäläistämoraalikatoa taitaa olla täällä mahdoton ymmärtää.

    Suomessa on myös paljon varakkaita ihmisiä ja yrityksiä, jotka pyrkivät aivan samaan ja ovat saaneet täällä aikaan “tuloksiakin”, lobbaamalla: Hallintarekisterit ulkomaisille /sekä “ulkomaisille”) sijoittajille, jotka mahdollistavat verotuksen välttämisen salaamalla henkilöllisyyden, on saatu jo ja lobattu samaa mahdollisuutta kotimaisille. Voima- lehti paljasti hankkeen. Muistetaan myös vuodot viime hallitusneuvotteluista, joissa ainakin RKP ajoi näitä asioita.
    Koko maailman yksityisten sijoittajien mallina toimii USA:n rikkaiden oligarkien rälssi, joka lobbaa itselleen sellaista asemaa yhteiskunnassa, jossa sillä on kaikki oikeudet, mutta ei mitään velvollisuuksia.
    Vaatimustensa oikeuttamiseksi se ylläpitää valtavaa lobbaus- ja propagandakoneistoa äänestäjiin ja poliitikkoihin vaikuttamista varten ja nimittää itseään propagandassaan “työllistäjiksi” , vaikka isot rahat hankitaan finanssikeinottelulla, eikä työllistävään reaalitalouteen sijoittamalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  • H.H, kirjoitti 26.7.2012 kello 18:19

    Jyrki Patomäki:
    H.H:lle
    En haaveile diktatuurista, vaan markkinoiden diktatuurin alta pois pääsystä. Demokratia ei saa olla niin pyhä, ettei suostuta näkemään sen niitä puutteita, joiden korjaaminen on nykytilanteessa ratkaisevan tärkeää.
    Käytin tarkoituksella sanontaa (demokratiamme) pelisäännöt. Sillähaluan ilmaista, että meidän demokratiamme pelisäännöistämme johtuen ei ole aitoa demokratiaa. Valta pitäisi kuulua kansalle, mutta valta onkin markkinoilla. En ole ainoa, jolla on tunne, että markkinat keinotekoisesti kikkailemalla vedättävät kriisimaiden lainakorkoja ylöspäin, jotta olisi taas annettava lisää lainaa kriisimaille. Markkinat ohjaavatvaalikäyttäytymistämme rahan voimalla, osaamisellaan ja lobbaamalla, jotta markkinat hyötyvät. Se ei automaattisesti johda maan ja ihmisten parhaaksi. Markkinat panevat meidät kuluttamaan lisätäkseen markkinoiden etua ja valtaa. Ei väliä, vaikka silloin moni ihminen ja moni maa kuluttaa yli varojensa.

    Millä tavoin se on demokraattisten pelisääntöjen vika, että markkinoiden valta on se, mikä on?

    Siitä olen samaa mieltä, että tämä on ongelman ydin nyt, kun talous ei eurohankkeen vuoksi tottele ohjausta, vaan ajutuu lainoittajien armoille.

    Tuomioja kirjoittaa blogissaan muuten tästä myös, mutta vain yhden postauksen päättävän lauseen pituisena hurskaana toivomuksena, että asiasta keskusteltaisiin!
    Poliitikkojen asia on tehdä asioissa aloitteita toimenpiteiksi, eikä pelkkiä keskustelualoitteita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  • H.H, kirjoitti 26.7.2012 kello 19:01

    Osmo: Aloitteesi ottaa tulta!

    Muutama minuutti sitten Hesari uutisoi, että mm. Pellervo ja Palkansaajat laittavat ekonomistinsa kirjoittamaan katsauksen siitä, mitä euron suhteen olisi tehtävissä!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  • August Elokuu kirjoitti 26.7.2012 kello 22:28

    H.H,:
    Osmo: Aloitteesi ottaa tulta!

    Muutama minuutti sitten Hesari uutisoi, että mm. Pellervo ja Palkansaajat laittavat ekonomistinsa kirjoittamaan katsauksen siitä, mitä euron suhteen olisi tehtävissä!

    Tästähän tämä demokratian edistäminen sitten lähtee 🙂 Toivottavasti Suomen eurojäsenyydestä ja eurovaihtoehdoista tehtäisiin aidosti puolueeton selvitys. Selvityksestä tehtäisiin tiedonanto eduskuntaan ja seuraavien vaalien yhteydessä toteutettaisiin neuvoa antava kansanäänestys vaihtoehdosta.

    Kansanäänestys mahdollistaisi kaikille poliitikoille aidon mandaatin. Kun tiedätte mitä me Suomalaiset haluamme euroalueelta teillä on valtakirja euroopan unioniin eurokriisissä! Tietysti ennen tätä teidän on “sparrattava” Suomen kansaa, jotta se äänestäisi sinun kaltaisten vastuullisten poliitikkojen mielestä oikein, eikä eksyisi Timo Soinin ajatusmaailmaan, vaikka TimoS onkin ollut tämän kriisin etenemisessä oikeassa.

    En halua lähteä “illakoimaan” eurokriisillä ja euron vaikeuksilla. Eurokriisiä on kestänyt jo neljättä vuotta ja olen itse kurkkuani myöten täynnä tätä sotkua, jota Kataisen hallitus nyt viimeisenä siivoaa.

    Euro on ja tulee olemaan meidän maksuvälineemme tavaroille ja palaveluille. Eurojärjestelmän kaatuminen olisi kauhistuttavaa, sillä siinä tapauksessa poliittiset päättäjät olisivat tehneet niin suuren virheen(Suomeksi munanneet) ja ajaneet euromaat täydelliseen kaaokseen, ottaessa euron käyttöön niin eri tasoisten euromaiden yhteisvaluutaksi. En usko, että europäättäjät pystyvät tekemään niin suuria virheitä ja riskejä.

    Jälkiviisaus on aina parasta viisautta ja nyt jos päättäjämme olisivat tienneet tulevista haasteista he olisivat tehneet toisin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  • H.H, kirjoitti 26.7.2012 kello 22:52

    Jyrki Patomäki:
    Vaikken hyväksy ainakaan kaikkia Petja Salmelan toimenpide-ehdotuksia, olen pitkälti samaa mieltä ongelmiemme syistä: “Perinteinen korruptio on vain kolikon toinen puoli, toinen puoli tulee “markkinavoimien” kyvystä kiristää poliitikoilta erivapauksia. Esimerkiksi pelottelemalla lamalla ja suurtyöttömyydellä, jos pankkiireille ei makseta suojelurahaa” “Euromaat elävät jo nyt lyhytjänteisten vaalien ja vielä lyhytjänteisempien markkinavoimien puristuksessa.” “Eurooppalainen demokratia on tullut siihen ikään, jossa kansalaiset äänestävät itselleen lisää sitä ja tätä.”

    On suorastaan hyödytöntä etsiä Osmon johdolla oikeita toimenpiteitä, jollei niitä meikäläisen demokratian keinoin voi kuitenkaan toteuttaa. Nykyisen kaltainen eurooppalainen demokratia on tilanteeseen kelvoton. Siksi liittovaltiopuheet voimistuvat, kun jo yleisesti nähdään, että vika on hallinnon voimattomuudessa. En kuitenkaan usko, että liittovaltio ja sitä kautta hallinto olisi parannus, jos se toimii samoilla demokratian ehdoilla. Nimittäin jokainen päätöksentekijä on todellakin äänestäjiensä ja markkinavoimien juoksupoika. Jollei hän ja hänen puolueensa suostu sitä olemaan, hän ja puolue tippuvat seuraavissa vaaleissa.

    ij. on oikeassa: “Mutta ehkäpä tärkein kysymys: Missä on euroalueen hallitus ja parlamentti jotka ottaisivat vastuun euroalueen asioista?” Mutta eihän sellainen hallitus ja parlamentti pysy vallassa, jos demokratiamme pesisäännöt säilytetään ja se olisi vastuullinen.

    Kysymys ei minun mielestäni ole lainkaan siitä, että hallinnolla ei olisi edes periaatteessa olisi muuta mahdollisuutta kuin voimattomuusvoimattomuus, demokratian perimmäisestä kelvottomuudesta nyt puhumattakaan.

    Päin vastoin.

    EU on syvästi epädemokraattinen – omasta mielestäni demokratian vastainen: niin periaatteet, ajattelutapa kuin toimintakin.

    Minusta tämänkin kriisin taustatekijänä on EU:n pyrkimys demokraattisen kontrollin järjestelmälliseen heikentämiseen (muistetaan vain uudelleen-äänestyttäminen, kunnes jokin maa äänesti “oikein” ym.).

    Demokratia oikaisee virheensä – se on itseään korjaava ja kehittyävä järjestelmä, jos se saa toimia esteettä. (Pohjoismaat ovat historiallinen malliesimerkki siitä, miten toimiva se on.)

    EU on menetelmä kansallisen suvereniteettin eliminoimiseksi heikentämällä sitä vähitellen.

    Tilalle tulee (on tullut): Mitä?

    Autoritäärinen ja omavaltainen byrokratia, joka on kansainvälisten finanssialan yksityisintressien ohjauksessa mutta demokraattisesta ohjauksesta riippumaton, täysin sen ulottumattomissa?

    Liisa Jaakonsaari kirjoittaa vieraskynä- palstalla tämän päivän Hesarissa korruptiosta Euroopassa, josta on juuri julkaistu tutkimus.

    Eurooppa pitää palauttaa demokratiaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  • aape232 kirjoitti 26.7.2012 kello 22:55

    Kaksi ongelmaa, mitä ei ole tässä vielä euron tulevaisuutta pohdittaessa käsitelty olis ainakin mun mielestä tärkeä huomata.Ensinnäkin moraalin rapautuminen pikkuhiljaa eu.n alueella.Syynä lähinnä demokraattisen avoimen päätöksenteon puute.Päätökset tehdään hätiköiden paniikissa yön hetkinä, minkä seurauksena ne on täyttä hepreaa.Jos sopimus on selkeä, sitä rikotaan välittömästi ilman seuraumuksia.Kaikki tärkeimmät päätökset euron kohdalla on rikottu.Toinen ongelma on demokratia jäsenmaissa.Nyt valtaa on pikkuhiljaa saatu hilattua eu.n hämärään kriisin varjolla pikkuhiljaa kohti liittovaltiota.Jos yhteisvasuuta ja yhteiskontrollia yritetään lisätä halitusti tästä seuraa vaatimuksia,että ihmiset saavat jäsenvaltioissa äänestää kyseisestä kehityksestä.Hyväksytkö kansanäänestyksen liittovaltiokehityksestä,vai pidätkö parempana poliittisen eliitin valtaa??

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  • Petri kirjoitti 27.7.2012 kello 3:48

    1. Unohdetaan Kreikka, koska peli on edennyt ja pallo on nyt Espanjalla. Kreikkaa voidaan pitää EKP:n letkuruokinnassa tai potkaista ulos, jolloin saamme ennakkotapauksen eurosta eroamisesta. Kreikan merkitys on siinä, että muut kriisiytyvät eurokonkkapesät tulevat mahdollisesti seuraamaan Kreikan esimerkkiä. Euron kohtalo ratkaistaan Espanjassa, Italiassa ja Ranskassa. Espanjan kriisiytyminen tulisi saada nopeasti hallintaan ja samalla estää Italian ja Ranskan kriisiytyminen. Tärkeintä on saada Espanjan mahdoton työllisyystilanne kääntymään hyvin pikaisesti selvästi parempaan suuntaan. Mielestäni tämä ei ole mahdollista demokratiassa ja eurossa, joten Espanja joutuu pian luopumaan jommasta kummasta.

    2. Pankeilla on kansalliset valvojansa, jotka vain sattuivat nukkumaan vahtivuorollaan johtuen mm. korruptiosta, laiskuudesta, huonosta motivaatiosta ja osaamisen puutteesta. Pankkiunionin kautta EU:n saadaan vain uusi iso, kallis ja läpeensä korruptoitunut virasto.

    3. Tämäkin kuulostaa tutulta, EU:n perussopimushan rajoitti velanottoa, mutta sopimuksesta ei vain pidetty kiinni. Mitä hyötyä on tehdä uusia sopimuksia kun nyt käsillä olevat ongelmat johtuvat pelkästään siitä, että jo tehtyjä sopimuksia ei ole noudatettu?

    4. Tätä rakenteiden uudistamista on nyt harjoitettu Kreikassa jo yli kaksi vuotta ja tulokset ovat kaikkien nähtävillä! Charles Bidermanin sanoin: “Kreikka ottaa niin paljon uutta rahaa kuin heille annetaan. Kun sitä ei enää anneta, heidän on jätettävä euro ja keksittävä jotain muuta. Sama pätee Espanjaan ja Italiaan!”

    5. Eli käytännössä saksalaisten tulisi nostaa palkkojaan hyperinflatorisesti rapauttaakseen kilpailukykynsä tasavertaiseksi Espanjan kanssa. En usko, että Merkel suostuu.

    6. FED ei ole rahaa painamalla kyennyt mitenkään estämään työttömyyden kasvua Yhdysvalloissa, jossa kasvava joukko kansasta elää ruokakuponkien varassa. Todellinen työttömyysaste on selvästi korkeampi kuin viralliset tilastot valehtelevat. EKP:n ei tarvitse purkaa euron revalvoitumista, sillä FED tulee jatkossakin painamaan niin paljon taaloja, että EKP:lla ei ole saksalaiskomennossa mahdollisuuksia pysyä perässä. USD on nyt vain tilapäisesti hyötynyt Euroopan ongelmista. Jos ei valuuttojen epätasainen valuminen viemäriin häiritsee, on syytä palata kiinteisiin valuuttakursseihin.

    7. EU on hieno ajatus, mutta valitettavasti poliitikot ovat ryssineet sen pahasti. Tehdyistä sopimuksista ei pidetä kiinni, jolloin olemassa ollut vähäinenkin luottamus menetetään. Pahojen virheiden korjaaminen voi olla mahdotonta sen jälkeen kun luottamus on menetetty. Yhteisestä idealistisesta projeksista on tullut raadollinen kuppauskilpailu, jossa suomalaisille on varattu pelkkä maksajan osa. EKP:n setelirahoituksesta kaikkien maiden, myös Suomen, tulisi saada osuutensa. Muussa tapauksessa kyse on puhtaasti tulonsiirrosta ja yhteisvastuusta, joiden vuoksi ongelmatalouksilla ei ole todellisia kannustimia korjata toimintaansa.

    http://eurotieto.net/2012/07/27/soininvaaran-ehdotukset/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  • Tiedemies kirjoitti 27.7.2012 kello 4:14

    Kommentoin näitä yksi kerrallaan.

    1) Kreikan tulisi erota euroalueesta.

    Kreikka ei selviä veloistaan ja ilman palkkojen ja tulonsiirtojen reaalisen tason merkittävää laskemista, se ei selviä mistään muustakaan. Eurojärjestelmästä eroaminen näyttäisi olevan sille ehkä nyt kivuttomin tie, koska EU:n ja IMF:n painostus toimii nyt poliittisesti päinvastaiseen suuntaan kuin mikä on tarkoituksenmukaista.

    2) Pankkitoimintaa on ryhdyttävä valvomaan ja suitsemaan aivan toisella tavalla.

    Olen samaa mieltä, kun se ilmaistaa näin: toisella tavalla. Pankkien toiminnan pitää muuttua, mutta ei sitä tarvitse “suitsia” sen kummemmin: Isommat reservivaatimukset ja säädökset että valtioiden velkakirjat ovat velkaa siinä missä asuntovelkakin. Ei mitään erityiskohtelua valtion velkakirjoille ja tiukemmat rajat yksityiselle rahanpainamiselle.

    3) Euromaiden on ryhdyttävä koordinoimaan finanssipolitiikkaansa

    Ain’t gonna happen. Ensinnäkin Euromaiden valtioiden pitäisi kutistua ja rajusti. Keynesiläinen analyysi ei oikein toimi, jos valtion osuus BKT:sta on 45% hyvinä aikoina ja 60% laman aikoina. IS-LM- mallin paikkansapitävyyttä en kiistä sinänsä, mutta kyllä sen informatiivisuus vähenee kun julkinen sektori pyörittää puolta taloudesta. Euroopassa valtiot nyt vaan ovat liian suuria. Toki on totta että on kurjaa että ongelman korjaaminen täytyy aloittaa kun lama uhkaa (ja Etelä on jo lamassa).

    4) Taloudeltaan heikkojen maiden tulee ryhtyä talouden rakenteita uudistaviin toimiin.

    Ei rajoitu heikkoihin maihin. Rakenteelliset ongelmat vaivaavat koko Eurooppaa, eivät vain heikompia maita.

    5) Euromaiden kilpailukykyeroja tulee voida tasoittaa palkkapolitiikalla.

    Tämä on tasoa “Jos tädillä olisi…”, koska tätä ei tule tapahtumaan. Kommentoin tämän seuraavan kohdan yhteydessä:

    6) EKP:n toimivaltuuksia tulee lisätä lähelle sitä, mitä on FED:llä. EKP:n inflaatiotavoitetta tulee nostaa selvästi ja inflaatiotavoitteen rinnalle on otettava työllisyystavoite kuten FED:lläkin on.

    EKP:n pitäisi laskea inflaatioon mukaan asuntojen hinnat. Itseasiassa rakennuskustannusindeksin ylittävä asuntojen keskihintojen nousu pitäisi laskea mukaan inflaatioon korkeammalla painoarvolla kuin mitä sen todellinen kustannusvaikutus on, koska se jos mikä kertoo liian alhaisista koroista.

    7) Jos Eurooppa pystyy sopimaan uudesta alusta ja paremmista pelisäännöistä, pitäisi samassa yhteydessä vanhoja velkoja joiltakin osin mitätöidä – siis EKP:n tulisi ne ostaa pois ehkä vähän alennettuun hintaan.

    Jos EKP ostaa velkoja, niin sen pitää ostaa kaikkien maiden velkoja, ei pelkästään vaikeuksissa olevien maiden velkoja. Tulonsiirtounionia EU:sta ei pidä tehdä, ei ainakaan post hoc sellaisella periaatteella, että asiansa mokanneet saavat ilmaista rahaa.

    Palkkapolitiikkaa ei tarvitse koordinoida, jos reaalipalkat saadaan ensin sopeutumaan ja sitten homma toimimaan niin, että korko vastaa riskiä ja moral hazard siivottua pois. Reaalinen sopeutuminen on kivuttominta hoitaa inflaatiolla, mutta sitä pitää edeltää budjettien tasapainottaminen. Kestävyysvajeet pitää saada alas, eli budjetti pitää olla säännöllisten menojen osalta (ml. kohtuulliset mutteivät kohtuuttomat lainakulut) ylijäämäinen jokaisessa Euromaassa ja tämä on kivuliasta. Mutta jos tätä ei saada aikaan, ei EKP voi lähteä orkestroimaan reaalista sopeutumista. Muuten EKP:n inflaatio-operaatio ei auta mitään.

    Inflaatiotargetin voisi säätää vaikka nyt 4 prosentin tuntumaan kolmeksi seuraavaksi vuodeksi. Ja uusia aseita käyttöön. Vaikka niin, että EKP voi ostaa pörssistä osakkeita tai vastaavaa. Ei mitään armolahjoja pankeille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  • Osmo Soininvaara kirjoitti 27.7.2012 kello 9:02

    Tiedemie4s
    Eikö väitettäsi suuren julkisen sektorin haitallisuudesta mitenkään häiritse havainto, että parhaassa kunnossa Euroopassa ovat ne maat, joilla julkinen sektori on suuri, Pohjoismaat, Hollanti ja Saksa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  • Tiedemies kirjoitti 27.7.2012 kello 9:39

    Suuri julkinen sektori on vain suuri. Talouden kannalta olennaisempaa on se, kuinka tehokas se on, mutta yleensä ceteris paribus isompi on tehottomampi. Pohjoismaiden, Hollannin ja Saksan hallintokulttuurit ovat erilaiset kuin oikein missään muualla, joten niissä iso julkinen sektori on toiminut aika hyvin. Sitä en edes yritä kiistää.

    Olennaisempaa minusta on se, että kun tulee kriisi, julkinen sektori tuppaa turpoamaan enemmän kuin se ns. hyvinä vuosina kutistuu. Lisäksi verokertymää käytetään keppihevosena ja perusteluna sille, että pohjoisen pitää auttaa Etelää. Jos ne kykenisivät keräämään samanlaisen osuuden taloudestaan veroina kuin pohjoisemmat maat, niillä olisi ylijäämä eikä kriisiä olisi.

    Vaan kun eivät pysty. On selvää, että joku Lafferin käyrä on eri maissa eri muotoinen. Minusta on aika iso moraalinen ongelma, jos kansalaisten halukkuus maksaa kiltisti veroja (contra oikeasti tienata rahaa; Italia, erityisesti Pohjois-Italia esimerkiksi on hyvin rikas) määrää sen paljonko he joutuvat tulonsiirtoja pulittamaan.

    Pienempi julkinen sektori on ennenkaikkea vakuutus sitä vastaan, että julkinen sektori ei aiheuta massiivista crowding-outia. OK, myönnän että Krugman on varmaan ollut oikeassa, crowding out ei ole tällä hetkellä riski koska kapasiteetti on niin vajaassä käytössä ja säästämishalut painavat korkoa alas entisestään. Ja varmaan ollaan lähestymässä likviditeettiansaa.

    Mutta jos katsoo mitä etelässä on tehty sillä rahalla johon julkinen sektori on päässyt käsiksi, niin aika surkeaa se lupaa. Espanjassa on pari vuotta vanhoja miljardeja maksaneita lentokenttiä tyhjillään, jne. Ei ole pelkästään valtio tietenkään, joka näitä projekteja on hassaillut, mutta tosiasia on, että kun rahaa on, sitä poltetaan turhaan. Tämä on ison julkisen sektorin isoin ongelma. Minulla ei ole niin suurta periaatteellista ongelmaa huonojen aikojen julkisten menojen suhteen, eikä alijäämien suhteen. Itseasiassa ihmettelen sitä kuinka “oikeistolaiset” ja etenkin periaatetasolla pienempää julkista sektoria vaativat keskittyvät aina kritisoimaan lama-ajan julkista kulutusta. Ei se ole se todellinen ongelma, vaan se todellinen ongelma on se hyvien aikojen rahanpolttaminen ja jostain syystä suurempi osa porukasta on silloin hiljaa.

    Kannatan julkisen sektorin koon suitsimista sitä varten, että sillä on sitten seuraavan kriisin tullessa enemmän pelivaraa. Kun julkinen sektori pyörittää puolta taloudesta, niin minun on vaikea nähdä miten ekspansiivinen politiikka voisi olla kovin tehokasta. Kai se *jossain* on, kuten nyt vaikka näyttäisi Suomessa olleen 2008-2010, mutta pelkään että Suomi, Ruotsi, Hollanti ja varmaan Saksakin, ovat outliereitä (Saksa elvytti häpeilemättä autoteollisuuttaan pari vuotta sitten)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  • Tiedemies kirjoitti 27.7.2012 kello 9:40

    Edellisen voi varmaan vetää yhteen niin, että EU:n valtioden säännöt pitäisi mitoittaa huonotapaisimpien ja tehottomimpien julkisten sektorien mukaan, koska muuten pohjoinen maksaa etelän eläkkeet ja moottoritiet. Jos taas se on uhkana, niin kansalaiset eivät oikein tule tykkäämään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  • juha kirjoitti 27.7.2012 kello 9:55

    Realistisesti ottaen Kreikka ei voi erota Eurosta. Ei tällaisella maalla ole voimia tai edellytyksiä ottaa käyttöön omaa valuuttaa ilman jotain hyperinflaation ja rahatalouden romahtamisen riskiä.

    Kreikka siis pysyy eurossa. Saksalaiset tukevat minkä jaksavat/viitsivät ja sitten kun tuki loppuu niin Kreikka vaan rimpuilee mukana kuten parhaiten taitaa.

    Muut Soininvaaran ehdotukset vievät EU:ta monta askelta lähemmäksi euroopan yhdysvaltoja. Integraation voimakasta syventämistä siis. Vain hieman kärjistäen nämä ovat Saksan ja Ranskan sisäpoliittisia kysymyksiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  • Syltty kirjoitti 27.7.2012 kello 10:36

    Osmo Soininvaara:
    Tiedemie4s
    Eikö väitettäsi suuren julkisen sektorin haitallisuudesta mitenkään häiritse havainto, että parhaassa kunnossa Euroopassa ovat ne maat, joilla julkinen sektori on suuri, Pohjoismaat, Hollanti ja Saksa.

    Tai ehkäpä laajaa julkista sektoria pystyvät ylläpitämään vain ne valtiot, joilla menee hyvin? Ts. valtiot joissa voidaan tehdä järkeviä päätöksiä, joissa kansalaisyhteiskunta toimii eikä esiinny laajaa korruptiota.

    Kokeileppa huviksesi viedä Kreikkaan tai Romaniaan suomalainen veroaste ja hyvinvointipalvelut ja katso mitä tapahtuu. Lopputulos ei ehkä olisi ihan semmoinen kuin pohjoismaissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  • Ila I kirjoitti 27.7.2012 kello 10:38

    Voi epäonnen päivää! Thilo Sarrazinin teos “Europa braucht den Euro nicht” putosi virhesuorituksen vuoksi niin syvään jätesäiliöön, ettei sitä saa sieltä millään ongituksi. Tämä voidaan tietysti tulkita rasistin vastaiseksi teoksi, koska Sarrazin on hyvin huonomaineinen islamia koskevien aikaisempien kirjoitustensa vuoksi. Keskustelua voinee kuitenkin kommentoida politiikan näkökulmasta ilmankin Thilon taulukoita.

    Soininvaaran postaus tekee alkeellisen kielellisen trikin. Otsikossa on ”euroalue”, ja lopussa”Eurooppa” (pystyy sopimaan uudesta alusta…). ”Euromaiden on ryhdyttävä koordinoimaan finanssipolitiikkaansa.” Miten niin euromaiden?

    Hahmotelmalla pyritään siirtämään Euroopan Unionin (vankka) poliittinen legitimiteetti euroalueelle, joka on jotakin muuta. Suomen EU-jäsenyydellä ja Maastrichtin sopimuksella on harvinaisen vankka demokraattinen legitimiteetti: Koivisto päätti hakea jäsenyyttä, kansa äänesti, eduskunta päätti. Tähän EU-yhteisöön kuuluvat oleellisesti Ruotsi ja Tanska, ja tämä oli oleellinen päätösperuste (Paavo Väyrynen tosin näkee asian niin päin, että hän aiheutti Ruotsin EU-jäsenyyden).

    Maastrichtin sopimuksessa tavoitteeksi asetetaan alati tiivistyvä poliittinen unioni Euroopan kansojen kesken. Ruotsalaiset ja tanskalaiset kuuluvat Euroopan kansojen piiriin. Jos euroaluetta nyt tiivistetään poliittiseksi unioniksi erotukseksi ei-euromaista, siitä ei synny tiivistyvää unionia vaan päinvastoin syvenevä jakolinja Euroopan kansojen kesken.

    Relevanttiudella on merkitystä. Pankkiunioni tai –valvoja ei ole relevantti, jolleivät pankit, kuten Sampo ja Nordea, ja Ruotsi ja Tanska kuulu sen piiriin.

    Soininvaara haluaa, että euron arvoa lasketaan (”euron revalvoituminen puretaan”) ja Saksa vastaavasti nostaa palkkoja ja ”elvyttää”. Kohdissa 3 ja 5 esitetään järjestelmää, jossa Välimeren maat voisivat euroalueen äänienemmistöllään pakottaa Saksan nostamaan palkkoja ja elvyttämään samaan aikaan kun Saksan pitäisi maksaa pysyviin kriisirahastoihin, joista vaikeuksiin joutuneet maat voivat ”joustavasti” nostaa tukea. Ei saksalaiset tällaiseen suostu. Euroalue on tarkoituksellisesti rakennettu siten, että Saksa on vähemmistössä silloin, kun Ranska asettuu Välimeren maiden rintamaan.

    Palkoista sovitaan työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen välisissä neuvotteluissa. Työläiset voivat mennä lakkoon vaatiakseen lisää liksaa, mutta ulkopuolisen ei pidä tulla vaatimaan palkankorotuksia työttömyyden ja kodittomuuden lisäämisen tarkoituksessa. Kenen palkkoja Soininvaara tarkoittaa? Kaikkien vaiko pelkästään vientiteollisuuden työntekijöiden? Ensin mainittu lisäisi työttömyyttä, viime mainittu eriarvoisuutta ja epäsolidaarisuutta.

    Tarkoittaako finanssipolitiikan koordinointi ja kohta 7 myös velkojen yhteisvastuullisuutta? Jos näin on, tämä on poissuljettu vaihtoehto. Merkel tietääkseni elää.

    Kirjoitus osoittaa sen, kuinka Kreikan ennakoidusta erosta alkaa epävarmuus ja purkautuminen: ”Portugalista en ole ihan varma”. Jos yksi lähtee, silloin euro ei ole enää peruuttamaton projekti ja yksisuuntainen tie tulevaisuuteen. Eroepäilyt ja spekulaatiot elävät silloin jatkuvasti, ja ne elävät jo nyt. Tilanne on muuttunut. Muuttuneessa tilanteessa pitäisi miettiä uusi ratkaisu. On aika ihmeellistä, että nyt kaikki ovat nyt kovin huolissaan siitä, että pohjoisessa eurossa yhdessä Saksan kanssa Suomen vientiteollisuuden kilpailukyky kärsisi. Tämä on ikivanha argumentti, jonka mukaan metsäteollisuus tarvitsee devalvointimahdollisuutta. Argumentin uskottavuus on heikentynyt metsäteollisuuden omien toimen vuoksi. Valuutan arvon lasku sen sijaan lisäisi julkisen sektorin dollari- tai jenimääräistä velkaa kestämättömästi, kun kaikki tulot ovat omassa valuutassa. Kunnat tuottavat palvelut, ja niiden velkataakkaa ei voi lisätä ”euroalueen aatteen” vuoksi, varsinkaan kun sellaista aatetta ei ole koskaan edes ollut olemassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  • Tapio Peltonen kirjoitti 27.7.2012 kello 10:49

    Tiedemies:

    EKP:n pitäisi laskea inflaatioon mukaan asuntojen hinnat. Itseasiassa rakennuskustannusindeksin ylittävä asuntojen keskihintojen nousu pitäisi laskea mukaan inflaatioon korkeammalla painoarvolla kuin mitä sen todellinen kustannusvaikutus on, koska se jos mikä kertoo liian alhaisista koroista.

    Tässä on muuten vinha perä. Nykyinen rahapolitiikka tuntuu olevan nimenomaisesti viritetty tuottamaan kiinteistökuplia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  • pekka kirjoitti 27.7.2012 kello 11:02

    Tiedemies:

    Reaalinen sopeutuminen on kivuttominta hoitaa inflaatiolla,

    Tiedemieskin yhtyy tämän blogin vallitsevaan mantraan inflaatio-parannuksesta.

    Valitettavasti inflaatio on siitä ilkeä kapine, että sen aikaansaaminen (hallitusti) ei ole helppoa. Japani on hyvä esimerkki tästä. Siellä keskuspankin massiivisista toimista huolimatta inflaatio on jäänyt reippaasti alle tavoitteiden ja maassa on eletty jo kaksi vuosikymmentä deflaatio-ongelmien kanssa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  • Jussi Jäntti kirjoitti 27.7.2012 kello 11:25

    Osmo Soininvaara:
    Tiedemie4s
    Eikö väitettäsi suuren julkisen sektorin haitallisuudesta mitenkään häiritse havainto, että parhaassa kunnossa Euroopassa ovat ne maat, joilla julkinen sektori on suuri, Pohjoismaat, Hollanti ja Saksa.

    Julkisen sektorin koko on argumenttina jokseenkin samanlainen kuin tuloerojen suuruus.

    Meillä on “julkisia sektoreita” ja “julkisia sektoreita”, samoin “tuloeroja” ja “tuloeroja”.

    Suuri julkinen sektori voi olla vahingollinen ja kehityksen jarru, jos se tuottaa palvelut tehottomasti ja jähmettää yhteiskunnan. Julkisten sektorien palvelutuotannon tehokkuudessa on suuria eroja, ja valitettavsti julkisen sektorin tuottamilla palveluilla on ikävä taipumus jäädä tehottomasti tuotetuiksi. Tätä painolastiahan Suomessakin on purettu jo vuosia erilaisista valtion yhtiöistä ja yksiköistä.

    Tuloerotkin voivat olla hyvä tai huono asia. Huono asia ne ovat, mikäli ne aiheutuvat yhteiskunnan jähmettymisestä ja mahdollisuuksien rajautumisesta. Hyvä asia ne ovat, mikäli ne ovat seurausta ihmisten oman toiminnan hedelmällisyydestä jonka dynaaminen yhteiskunta mahdollistaa.

    Pohjoismaat, Hollanti ja Saksa ovat vähän korruptoituneita ja kaikkein dynaamisimpia EU:n maita. Tämän vuoksi julkisen sektori jarruvaikutus on pienempi kuin vaikkapa Kreikassa.

    Yleistäminen on vaarallista, tilastotieteilijällekin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  • Marko Lilja kirjoitti 27.7.2012 kello 12:12

    Osmo Soininvaara:
    Tiedemie4s
    Eikö väitettäsi suuren julkisen sektorin haitallisuudesta mitenkään häiritse havainto, että parhaassa kunnossa Euroopassa ovat ne maat, joilla julkinen sektori on suuri, Pohjoismaat, Hollanti ja Saksa.

    Ei se koko vaan tehokkuus. Suomessa tai muissa pohjoismaissa ei makseta eläkkeitä tai palkkoja kuolleille ihmisille kuten Kreikassa. Suomessa ei verotarkastaja ota yritykseltä lahjuksia vastaan. Soini on ollut koko ajan oikeassa vaatiessaan nopeaa selvitystilaan asettamista Kreikalle. Maisterisjätkä on vaan melkoinen visionääri.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  • tiedemies kirjoitti 27.7.2012 kello 12:40

    Inflaatio ei itsessään korjaa mitään. Jos EKP aloittaa inflaation hinaamisen ennen kuin vajeet saadaan kuriin, siitä on seurauksena vain vaikeuksia. Kun vajeet on saatu kuriin, korkeampi inflaatio helpottaa sopeutumista sitä kautta, että nimellispalkat voivat nousta siellä missä ne nytkin vastaavat tuottavuutta, mutta niiden ei tarvitse nousta siellä missä ne ovat liian suuret. Riittää että ne eivät nouse. Ihmisten on helpompi suostua nollakorotuksiin ja 4% inflaatioon kuin 4% palkan leikkauksiin, vaikka ne kuinka olisivatkin sama asia.

    Itse en inflaatiosta tykkää. Mutta 15-20% inflaatio seuraavan 4-5 vuoden aikana (siis yhteensä) ei olisi mikään katastrofi. Taloudessa on meneillään jonkinasteista deleveragea, siis porukka maksaa lainojaan pois. EKP ei voi inflaatiota tuottaa laskemalla korkoa, joten sen keinot ovat aika vähissä. Ehkä se voisi yrittää devalvaatiota, siis ostaa dollareita ja jenejä. Tosin nämäkin rahat varmaan sitten sullottaisiin Kiinankeskuspankin holveihin. Vaihtoehto voisi olla myös vaikka muutaman sadan euron joululahjaraha euroalueen kansalaisille. Tai pankkitalletus valtioille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  • pekka kirjoitti 27.7.2012 kello 14:46

    Petri:

    FED ei ole rahaa painamalla kyennyt mitenkään estämään työttömyyden kasvua Yhdysvalloissa, jossa kasvava joukko kansasta elää ruokakuponkien varassa. Todellinen työttömyysaste on selvästi korkeampi kuin viralliset tilastot valehtelevat. EKP:n ei tarvitse purkaa euron revalvoitumista, sillä FED tulee jatkossakin painamaan niin paljon taaloja, että EKP:lla ei ole saksalaiskomennossa mahdollisuuksia pysyä perässä. USD on nyt vain tilapäisesti hyötynyt Euroopan ongelmista. Jos ei valuuttojen epätasainen valuminen viemäriin häiritsee, on syytä palata kiinteisiin valuuttakursseihin.

    – EKP on painanut kriisin aikana enemmän rahaa, kuin Fed. EKP:n tase on tämän myötä kasvanut selkeästi Fedin tasetta suuremmmaksi (suhteessa BKT:hen)

    – Mistä kummasta tulee harhaluulo, että EKP on saksalaiskomennossa? Johtokunnassa italialainen pääjohtaja ja vain 1 jäsen kuudesta on saksalainen. Rahapolitiikasta päättävässä neuvostossa saksalla on 2 ääntä 23:sta. Saksalaiset ovat toistuvasti hävinneet päätöksissä kriisinhoidosta, esim bondien jälkimarkkinanostoista (SMP) ja pankkien 3-vuoden rahoituksesta (LTRO)

    – Kiinteä valuuttakurssi euroalueen kokoiselle jättiläiselle ei ole nykypäivänä realistinen vaihtoehto.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  • Eläjä kirjoitti 27.7.2012 kello 16:03

    Pieni kommentti julkisen sektorin tehottomuudesta. Julkisen sektorin työntekijät valittavat usein, kuinka tiukoille heidät on vedetty. Tekisi mieli uskoa, että se on joskus, jossain ihan todellista.

    Mutta tunteeko kukaan ihmistä, joka olisi työskennellyt sekä yrityspuolella että julkisella sektorilla, ja olisi vielä sitä mieltä, että julkisen sektorin työpaikoissa asioita tehtäisiiin tehokkaasti? Toki kiirettä saadaan tehdyksi, mutta syyt ovat yleensä masentavia.

    Nyt kun pitkästä aikaa tuli tultua töihin taas julkisella rahoituksella toimivaan paikkaan, itku meinaa tulla, kun näkee, millaiseen pelleilyyn onkaan varaa, kun rahaa valuu budjetista niin paljon kuin keksitään pyytää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  • anonyymi kirjoitti 27.7.2012 kello 17:21

    Sun Tzu: FED on viime vuosien aikana jo useaan kertaan todennut että heidän konsteillaan ei työllisyyttä saada parannettua. Siihen vaaditaan poliitikoilta aivan muita toimia. Ne ovat kaikki ikäviä toimia, joten eipä niitä ole juuri nähty.

    Ne eivät kaikki ole ikäviä. Yhdysvaltojen kannattaisi nyt panna paljon paukkuja infran korjaamiseen, koska se on oikeasti heikossa kunnossa. Samalla laskisi työttömyys ja kulutus nostaisi maan pois lamasta.
    Ongelma on republikaanit, jotka a) ovat rikkaiden ja yritysten taskussa ja b) haluavat huonoa taloutta, koska se estää tai ainakin vaikeuttaa Obaman uudelleenvalintaa.

    Ja kyllä Fedkin voisi asialle tehdä jotain. Siellä voitaisiin laittaa pankkeja kuriin ja keskuspankkikoron nostaminen saattaisi siirtää pankeissa lepäävää rahaa investointeihin. Nythän sille ei kannata tehdä mitään, koska Fedistä saa käytännössä ilmaista rahaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  • anonyymi kirjoitti 27.7.2012 kello 17:29

    tpyyluoma: Sisältö noin lyhyesti, markka olisi leikannut talouskasvua IT-buumin aikaan mutta lisännyt sitä nyt taantumasta toivuttaessa.

    Eikös tämäkin olisi ollut hyvä asia, sillä tuon buumin hyödythän päätyivät harvoille rikkaille ja lähinnä kasvattivat tuloeroja?
    Samalla ammattiliitot hillitsivät palkankorotusvaatimuksiaan, jotta investointeihin jäisi enemmän rahaa. (Tähänhän ei sitten kuitenkaan panostettu.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  • Hybridi kirjoitti 27.7.2012 kello 18:13

    Eläjälle: Olen työskennellyt sekä kunnalla että tehnyt töitä eräässä pörssiyhtiössä. Tehokkuuseroa en juuri ole huomannut, ellen sitten kunnan hyväksi. Työntekijöiden tiukka kohteleminen ja kiire ovat kovasti eri asioita kuin tehokkuus. Olen nähnyt toistuvaa, ilmeistä ja pesunkestävää sössimistä pörssiyhtiön arjessa, kun työntekijät ja aikataulut on vedetty kireälle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  • Juanito kirjoitti 27.7.2012 kello 19:27

    Espanjassa julkisen sektorin työläiset, eli valtiolla tai kunnissa töissä ovat suorittaneet kirjallisen koesarjan (yleensä 3) saadakseen työpaikan. Edellytykset riippuu työn vaatimuksesta, mutta sitä korkeampi tutkinto enemmän lisäpisteitä.

    Julkisessä sektorissa olevat siten koulutetut mutta väärissä työtehtävissä ja viroissa, epäpäteviä työjohtajia ja esimiehiä. Ei ole otettu parhaat kyvyt kyseiseen tehtävään, vaan kuka sinne vaan pääsee, ystävä, perheen tai tutun avulla.

    Virkailija työ on varma työ loppuiäksi, lottovoitto, joten ei ole intoa eikä syytä hyvään työntekoon, tehokkuuteen. Tästä syystä julkinen sektori on ylisuuri ja ylitehoton. Suuri tuhlaus.

    Jos tähän lisätään poliittinen peli, omat interessit, korruptio, ei voi olla kestava pohja. Kunnat taistelevat toisiinsa vastaan riippuu onko oikeisto tai vasemisto hallituksessa – kunnassa. Rahaa tuhlataan ilman krontollia tai visiota.

    Julkiset sektorit ei ole verrattavissa keskenään pohjoisessa ja etelässä, ne on rakennettu aivan eri tarkoituksiin, vaikka luone olisi jotenkin vastaava.

    “Kaveri kysyi valtionvirkailialta Espanjassa; te virkailijat ette työskentele iltapäivälla?

    Ei, iltapäivälla emme mene töihin, aamulla on kun emme työskentele.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  • tcrown kirjoitti 27.7.2012 kello 19:39

    Minä olen viime aikoina alkanut leikittelemään ajatuksella kahdesta rinnnakkaisesta valuutasta. Ensimmäinen olisi valuutta, millä käydään mm kansainvälistä kauppaa (kutsuttakoon nyt vaikka euroksi), ja toinen olisi valuutta (korpitaaleri), jolla olisi tarkoitus käydä paikallista kauppaa (korpitaaleri).

    Euro olisi ainoa laillinen maksuväline osakeyhtiöiden kanssa, sillä maksettaisiin verot ja valtion palkkalistoilla olevien henkilöiden palkat.

    Korpitaalerilla käyty kauppa taas olisi vero- ja byrokratiavapaata. (Joitain toimialoja voisi olla tarpeen rajata korpitaalerikaupan ulkopuolelle)

    Meillä olisi sekä vakaa, arvonsa säilyttävä valuutta, että kelluva valuutta, joka sopeutuisi suhteellisen hyvin jopa maan sisäisiin erilaisiin olosuhteisiin. Euron erilaisissa kriiseissä tärkeä osa taloudesta olisi lähes täysin eristetty ongelmista.

    Koska aika merkittävä osa veropohjasta häviäisi, jouduttaisiin vastaavasti laajentamaan kiinteistö- ym. varallisuusveroja.

    Täysin epäselvä kysymys on, miten tuo korpitaaleri pitäisi luoda. Pitäisikö perustaa keskuspankki ja kopioida “oikea” rahajärjestelmä, vai voisiko tuon jotenkin tehdä niin, että jokaiselle vain annetaan sata taaleria kouraan ja katsotaan mitä tapahtuu vapaan markkinatalouden hengessä. Tai jotenkin aivan muuten.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  • Evert The NeveRest kirjoitti 27.7.2012 kello 19:58

    Viitsiikö tähän edes enää osallistua.

    Uutiset kertovat jälleen, että valtio on salannut Espanjan vakuussopimuksen oleelliset osat.

    Piti olla subsidiariteettiperiaatetta ja läpinäkyvyyttä.

    Helsinski on Suomen ja EU:n Moskova – tätähän se Venäjän tsaari tavoitteli, kun siirsi pääkaupungin Helsingin kylään.

    Suomi on ainoana Pohjolan maana toteuttanut tsaarinvallan aikaista hallintoa ellei peräti kivikautista sellaista.

    Olemme tämän takia käyneet kaksi sotaa ja saaneet kummallakin kerralla turpiimme. Nyt saamme kolmannen kerran turpiimme.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  • Jouni Martikainen kirjoitti 27.7.2012 kello 21:21

    Eläjä:
    Pieni kommentti julkisen sektorin tehottomuudesta. Julkisen sektorin työntekijät valittavat usein, kuinka tiukoille heidät on vedetty. Tekisi mieli uskoa, että se on joskus, jossain ihan todellista.

    Mutta tunteeko kukaan ihmistä, joka olisi työskennellyt sekä yrityspuolella että julkisella sektorilla, ja olisi vielä sitä mieltä, että julkisen sektorin työpaikoissa asioita tehtäisiiin tehokkaasti? Toki kiirettä saadaan tehdyksi, mutta syyt ovat yleensä masentavia.

    Itselläni on ollut ilo ja kunnia työskennellä sekä yksityisellä, että julkisella sektorilla. Kiire ja tehokkuus vaihtelevat varmaan paljon yksittäisestä työpaikasta riippuen, mutta tältä pohjalta voin vakuuttaa, että myös julkishallinnosta löytyy työpaikkoja, joissa töitä tehdään rankasti ja tehokkuutta tavoitellen – jopa tehokkaasti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  • Pasi kirjoitti 27.7.2012 kello 22:01

    Euroalueen pitäisi riitauttaa WTO:ssa Kiinan harrastama työvoiman hinnan dumppaaminen, ja saada rangaistustulleja kunnes dumppaaminen loppuu, tai Kiinan valuutta rembin revalvoidaan 20% tai jotain.

    Lisäksi voitaisiin alkaa kyselemään että miksi kiinalainen halpatuotanto ei näy länsimaiden hintatasossa. Ja sitten kun todetaan että länsimaiden rikkaat ovat rikkaimmillaan ikinä halpatuotannon takia, niin aletaan verottamaan rikkaita.

    Suomea ja muita EU:n valtioita, niitä ollaan yksityistämässä kokonaisuudessaan: rikkaat on vapautettu/vapautetaan veronmaksusta ja valtiot velkaantuvat heille koska rikkaat omistavat pankit. Verot kerätään pieni- ja keskituloisilta ja puolet veroista jaetaan rikkaille velkojen korkoina.

    Valtioista ollaan tekemässä liiketaloudellisesti järkevää toimintaa. EU:n/EU-maiden poliitikot ne varmaan 90 prosenttisesti toimivat liiketalousopeilla, eli epäpätevyyttään antavat asioiden luisua kohti valtioiden yksityistymistä.

    Pohjoismaissa on onneksi päteviä poliitikkoja jotka osaavat toimia yhteiskuntajohdossa järkevästi, kuten mm. Osmo Soininvaara ja Timo Soini.

    Pakko saada-hyödykkeet pitää tuottaa julkisesti, muut voidaan tuottaa markkinoilla. Mitä vapaaehtoisempi hyödyke, sitä enemmän sillä on substituutteja. Toisilla viihdehyödykkeillä voidaan korvata muita viihdehyödykkeitä.

    Katsastusta on pakko ostaa, sen kysynnän hintajousto on 0,00001. Sen takia katsastusmarkkinat eivä toimi. Kaupankäynti on vapaaehtoista vaihdantaa. Katsastuksen ostaminen ei ole vapaaehtoista.

    Lisäksi Vapaa markkinatalous-ideologia on uskomus, että kun markkinat vapautetaan häiritsevistä ulkopuolisista tekijöistä, muuttuu markkinoiden rakenne Täydellisesti kilpailluiksi. Vapaa markkinatalous ei toimi, eikä tule toimimaan koska häiriö ei tule ulkopuolelta vaan sisäpuolelta: monopolimaisilta markkinoilta saadaan eniten voittoa, eli huonosti toimivat markkinat ovat seurausta voiton maksimoinnista ja huonosti toimivat markkinat ovat voitonmaksimoijien tavoite.

    Jalkapallovalmentajien tavoite on voittaa vastapuoli (eli maksimoida voitot) eikä edistää tasa-arvoista jalkapallon pelaamista: jalkapallopelissä tarvitaan erotuomaria ja jalkapalloliittoa. Erotuomariton jalkapallo ei toimi, siellä ei ole sääntöjä vaan siellä vallitsee Vahvemman oikeus.

    Demokratia on erotuomari jota tarvitaan markkinoiden valvomiseen ja säätelemiseen. Meillä on vaarana demokratioiden lakkauttaminen/liiketaloudellistaminen, ellei jotain tehdä. Suomen Perustuslaissa lukee että “valta on kansalla”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  • Osmo Soininvaara kirjoitti 28.7.2012 kello 11:46

    Kiinan valuutta kelluu suhteessa euroon. Tosin se on kuviokelluntaa yhdessä dollarin kanssa. Joka tapauksessa euromaiden vaihtotaswe on yhteenlaskettuna suunnilleen tasapainossa vaiikka euro on revalvoitunut huomattavasti kymmenessä vuodessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  • Timo H kirjoitti 28.7.2012 kello 0:31

    Kuulkaas nyt, näinhän tämä hoituu: EKP:n a) avoimuutta ja b) toimivaltaa lisätään. Niin että EKP voi täysin avoimen kaikkien maiden edustajista koostuvan hallituksensa luvalla painaa rahaa omistamiensa pankkien pyörittämiseen. Tässä juju. Kaatumassa olevat pankit “eurollistetaan” (kansallistetaan) EKP:n syliin. Tyhmään lainanantoon yllyttäneet pankin entiset osakkeenomistajat ja johtajat häviävät, mutta tallettajille ja yritysasiakkaille pankkitoiminta jatkuu normaalisti.
    EKP pyörittää pankkeja kunnes yksityinen taho esittää avoimen tarjouskilpailun kautta aidon tarjouksen sen ostamiseksi.
    On nimittäin ihan selvää että tilanne ei koskaan korjaudu jos pankkibisneksen avainhenkilöt saavat aina omansa pois.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  • Eläjä kirjoitti 29.7.2012 kello 9:54

    Jouni Martikainen: Eläj

    Voi tietysti olla, että jossakin on tehokkaasti toimiva julkisen sektorin työpaikka. Voi kuitenkin myös olla niin, että ns. lattiatason työntekijän ja johdon tai johtoa lähellä olevan väen näkemys on aika erilainen. Meilläkin varmaan johto luulee, että toiminta on tehokasta, kun kymmeniä vuosia samassa työpaikassa maleksineet ihmiset väittävät otsa hiessä puurtavansa. Erilai

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  • Pasi kirjoitti 29.7.2012 kello 14:30

    Julkista sektoria ei voida mitata yksityisen sektorin mittareilla. Liiketaloudellisilla mittareilla julkinen sektori on aina katastrofaalinen. Myöskin esim. jos kotona tiskaa astiat (tiskaa käsin) ja mittaa tiskaamista liiketalousmittareilla, niin huomaa että tiskaaminen on aivan järjetöntä touhua: kukaan ei saa voittoa eikä sijoittajille ole sijoitusmahdollisuuksia — mutta kuitenkin on tehty arvokasta työtä vaikka liiketalousmittarit sanovat toisin.
    Jos naapurin rouva tulee tiskaamaan mun omat tiskit, niin tässä on jo liiketaloudellisesti järkeä vai voisiko puhua että kapitalistisesti järkevää toiminta. Kapitalismi on ainakin pohjimmiltaan sitä että halutaan itse hoitaa kuluttaminen ja muut hoitavat tuottamisen. Kaikkihan me haluamme tehdä vain mukavia asioita (=kuluttaa paljon vapaa-ajalla) ja vältellä tekemästä ikäviä asioita (=mahdollisimman vähän töitä), jolloin ikävät asiat joudutaan teettämään (tuottamaan) muilla jotta minulla olisi mukavaa tekemistä (kulutusta).

    Mutta miten voidaan pakottaa naapurin rouva tiskaamaan minun astiat? Vaikka pikavippaamalla rouvalle 500% vuosikorolla 50€ kahdeksi viikoksi ja kahden viikon päästä lainaamaan 100€ edellisten velkojen maksamiseksi ja jne. Eli rouva pakotetaan neuvottelupyödän epätasaisten neuvottelujen tuloksena tekemään jotain.
    Ennen vanhaan viidakossa pakotus hoidettiin fyysisellä voimalla, nykyisin pakotus hoidetaan neuvotteluvoimalla.

    Kaupankäynti on neuvottelua ja kaupankäynnin tulos on oikea kun neuvottelijat ovat tasa-arvoisia. Neuvottelujen lopputuloksesta ei voida päätellä että neuvottelijat ovat tasavahvoja, kuten oikeistoihmiset tekevät kun väittävät että hinnassa ei ole koskaan mitään vikaa eli hinnat eivät ole koskaan ylihintoja tai alipalkkoja; sitten nämä oikeistoihmiset jakavat epäpätevyyttään verovaroja rikkaille (=alentavat vain heiltä veroja) ahkeruuden palkkiona.

    Mitä paremmin markkinat toimivat (eli tasavahvat osapuolet), sitä vähemmän tarvitaan veroja (korjaamaan epätasaisten neuvottelujen vääriä tuloksia). Mutta hyvin toimivat markkinat eivät ole korkeatuottoisia markkinoita, jolloin voitonmaksimoijat estävät hyvin toimivat markkinat ja maksavat paljon veroja: omaa oksaa sahataan pitkässä juoksussa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  • Vesa Laine kirjoitti 30.7.2012 kello 10:03

    “Kaikkihan meistä haluavat kuluttaa mahdollisimman paljon vapaa-ajalla ja tehdä mahdollisimman vähän työtä.”

    Höpsis. Suurin osa meistä haluaa tehdä jotakin järkevää työtä. Melkein kaikki tosin haaveilevat lomasta silloin, kun työssä on raskasta tai vaikeaa. Todella monet kuitenkin ovat myös ylpeitä työstään ja ammattitaidostaan. JOtkut suorastaan haalivat paljon töitä, vaikka se ei olisi heille taloudellisesti millään tavalla välttämätöntä. Työ ei voi olla aina hauskaa, mutta useimmat työt voivat olla pääsääntöisesti muutakin, kun pelkkää rahantekoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  • tiedemies kirjoitti 30.7.2012 kello 11:24

    Markkintalous on nimitys sille, että niitä asioita, joita ihmiset tekevät toisilleen (tavaraa, palveluita jne), voi vaihtaa vapaasti, eikä esimerkiksi niin että kuningas määrää kuka saa ostaa ja myidä.

    Tiedetään ihan noin peruspiirteittäin, että jos ihmiset saavat vapaasti vaihtaa asioita keskenään, jokainen vaihtokauppa on ns. Pareto-parannus, eli jättää vaihdon osapuolet parempaan tilanteeseen kuin ennen kaupantekoa.

    Tämän lisäksi tiedetään, että jos ihmiset eivät kuluta kaikkea mitä he tuottavat, niin on hyvä idea olla jotain, millä tämä ylijäämä voidaan siirtää ajan yli. Tähän tarkoitukseen kätevää on esimerkiksi raha. Lisäksi joskus tarve kuluttaa saattaa peräti edeltää tuottamista, ja sitä varten on keksitty velka. Velankin kohdalla markkinat ovat ihan hyvä idea ja toimii periaatteessa ihan hyvin. Siinä siis vaihdetaan kulutusmahdollisuuksia ajan yli.

    Jos ja kun valtio määrää tekemään jotain, siis pakottaa, niin ei tästä nyt oikein mitenkään seuraa se, että valtion pitäisi tuottaa tämä jokin. Tätä voi verrata syömiseen. Kaikkien pitää syödä, muttei tästä mitenkään seuraa että valtion pitäisi tuottaa ruokaa kaikille. Maataloustukea nyt tietysti perustellaan tällä, muttei se siitä yhtään sen fiksumpaa tee.

    Ei markkinaratkaisun asettamisessa ensisijaiseksi ole mitään “uskonnollista”. Oikeistolaiset kyllä aivovammailevat kaikenlaisista asioista, mutta niin aivovammailevat vasemmistolaisetkin. Markkinan tai siis oikeastaan vapauden korostamisessa on lähtökohtana se, että ihmiset itse osaavat tehdä päätöksiä omista asioistaan – esimerkiksi siitä, missä katsastavat autonsa – ja jos tai kun nämä päätökset joskus ovatkin ehkä huonoja tai epätarkoituksenmukaisia, tämän korjaaminen sillä että joku virkamies tekee päätöksen, ei johda mitenkään yleisellä tasolla ainakaan parempaan ratkaisuun.

    On toki päätöksiä joille ei ole markkinoita. Erilaiset koordinaatio-ongelmat ovat tällaisia. Ei oikein ole markkinoita vasemman- ja oikeankätiselle liikenteelle, vaan kussakin maassa nyt vaan on helpompi säätää laki että kummalla puolella ajetaan. Jalkapallon sääntöjä ei oikein voi määritellä markkinoilla. Sitten on kaikenlaista vakuutusteoreettisia juttuja siitä, miten riskejä voi myydä ja ostaa, asymmetristä informaatiota jne, joiden kanssa täytyy joskus koordinoida.

    Ei tämä kaikki tarkoita sitä, ettei pitäisi olla sääntöjä, vaan sitä että sääntöjen pitäisi olla selvät ja kaikille samat. Kun näissä tule apuun valtio- jutuissa ja sääntelyvaatimuksissa jne on kaikissa sellainen kuvitelma taustalla että ongelmat on jotain mitä voidaan korjata vaan pelkällä “poliittisella tahdolla”, ja kun ei korjaannu niin vika on vaan siinä että erimieliset on jonkun lahjomia tai uskovaisia tai muuten vaan pahoja ja tyhmiä.

    Maailma nyt vaan on monimutkainen, ja sen tekeminen monimutkaisemmaksi sääntelyllä, kaikenlaisella sosialismilla jne, on prima fascie huono idea. Kyllä joskus voidaan ja on syytäkin korjailla erilaisten koordinaatio- ja yhteismaaongelmien haittoja tai jotain intertemporaalista rationaalisuuden puutetta rankallakin kädellä, mutta todistustaakan on aina oltava raskaasti sillä, joka säätelyä vaatii. Ei se homma nyt niin vaan mene että kaikki kielletään kun joku nyt keksii syyttää “vapaata markkinataloutta” tai “markkinauskovaisuutta”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  • anonyymi kirjoitti 30.7.2012 kello 11:58

    Ei markkinaratkaisun asettamisessa ensisijaiseksi ole mitään “uskonnollista”.

    On silloin, kun sen paremmuuteen tai toimintaan liittyvät implisiittiset premissit jäävät toteutumatta tai kun ratkaisulla haettu tarkoitus eroaa siitä, mikä yleensäkään on markkinaehtoisesti mahdollista toteuttaa. Molempia ajatusvirheitä näkee yllättävän usein myös ns. järkioikeistolaisten taholta.

    Kyse lienee jonkinlaisesta vaistomaisesta haluttomuudesta kyseenalaistaa markkinatalouden oletettua paremmuutta, jolloin lähestymistavan mahdollisia ongelmia ei haluta tai edes huomata ottaa tarkasteluun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  • Syltty kirjoitti 30.7.2012 kello 13:03

    Pasi: Myöskin esim. jos kotona tiskaa astiat (tiskaa käsin) ja mittaa tiskaamista liiketalousmittareilla, niin huomaa että tiskaaminen on aivan järjetöntä touhua:

    Sulla on varmaan mennyt liiketalous ja kansantalous sekaisin. Liiketaloudellisia mittareita käyttäen tiskit kannattaa tiskata itse, mikäli kustannuslaskelma osoittaa sen olevan tehokkaampaa vaihtoehtoihin nähden koska liiketaloudessa pelklällä liikevaihdolla, varsinkaan jos se vielä tuloutuu naapurin firmalle ja lähtee omasta kassasta, ei tee yhtään mitään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  • Outsider kirjoitti 30.7.2012 kello 13:52

    Viranomaisten harjoittama rahamarkkinoiden sääntely on jokseenkin epätoivoista. Näin vaikkapa kirjassa Kriisitaloustiede (Nouriel Roubini): “Rahoitusfirmojen tapoihin kuuluu harjoittaa sääntelykeinottelua. Ne siirtävät aina toimintojaan tiukasti säännellyltä alueelta muualle hallinnon ulottumattomiin.”
    Suuret luokituslaitokset osaavat myös liiketoiminnan suurten hyvien asiakkaiden kanssa. Rahalla kuulemma saa hyvän luokituksen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  • Jussi Jäntti kirjoitti 30.7.2012 kello 15:42

    Eläjä:
    Pieni kommentti julkisen sektorin tehottomuudesta. Julkisen sektorin työntekijät valittavat usein, kuinka tiukoille heidät on vedetty. Tekisi mieli uskoa, että se on joskus, jossain ihan todellista.

    Mutta tunteeko kukaan ihmistä, joka olisi työskennellyt sekä yrityspuolella että julkisella sektorilla, ja olisi vielä sitä mieltä, että julkisen sektorin työpaikoissa asioita tehtäisiiin tehokkaasti? Toki kiirettä saadaan tehdyksi, mutta syyt ovat yleensä masentavia.

    Nyt kun pitkästä aikaa tuli tultua töihin taas julkisella rahoituksella toimivaan paikkaan, itku meinaa tulla, kun näkee, millaiseen pelleilyyn onkaan varaa, kun rahaa valuu budjetista niin paljon kuin keksitään pyytää.

    Olen työskennellyt sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Julkisen sektorin palkkataso näytti olevan selkeästi alle yksityisen, mutta työmäärä vielä enemmän alle yksityisen.

    Suhteet noin: työmäärä 2/3, palkka 4/5.

    En ole yksin havaintoineni, tosin ne koskevat vain omaa sektoriani, eivät koko julkista sektoria.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  • Ila I kirjoitti 30.7.2012 kello 17:17

    Miten teidän asiantuntijoiden markkinatalous ilmenee esim. Daimlerin toiminnassa, jossa a) tehdään itseisarvoisesti Mersuja Saksassa (maastureita nyt ei muutenkaan lasketa), b) sijoitetaan rahat saksalaisiin kiinteistöihin ilman mitään liiketaloudellista järkevyyttä tai tulostavoitetta? Tämä nyt on kuitenkin se eurooppalaisen teollisuuden ydin, joka ylläpitää euroa ja kansainvälistä kilpailukykyä.

    Esim. Suomessa Karjaalla tehdään taas siviili-Sisua ja tällä kertaa Mersu-pohjaisesti, ja Uudessakaupungissa aletaan rakentaa A-sarjan Mersua. Asiantuntijan mielestä tämä on täysin mahdotonta, väärin ja epäpätevää – että ei ole vielä niin kuin ollenkaan ymmärretty makrotaloudellisten ohjauskeinojen, valuuttakurssien ja palkkatasojen merkitystä. Kyllä nämä argumentit on varmasti kuultu on vuosikymmeniä, mutta niillä ei vaan ole niin suurta väliä oikeasti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  • Pasi kirjoitti 30.7.2012 kello 18:27

    tiedemies: Markkintalous on nimitys sille, että niitä asioita, joita ihmiset tekevät toisilleen (tavaraa, palveluita jne), voi vaihtaa vapaasti, eikä esimerkiksi niin että kuningas määrää kuka saa ostaa ja myidä.

    Tiedetään ihan noin peruspiirteittäin, että jos ihmiset saavat vapaasti vaihtaa asioita keskenään, jokainen vaihtokauppa on ns. Pareto-parannus, eli jättää vaihdon osapuolet parempaan tilanteeseen kuin ennen kaupantekoa.

    Viihdehyödykkeet ovat vapaaehtoista ja muilla viihdehyödykkeillä voi korvata toisia viihdehyödykkeitä. Viihdehyödykkeillä on iso kysynnän hintajousto ja substituutteja. Eli kyllä, empiiriset todisteet osoittavat että vapaaehtoinen vaihtaminen aiheuttaa tyytyväisiä kaupan osapuolia. Empiiriset todisteet osoittavat että viihteessä markkinat toimivat hyvin.

    Kun duunari ja 1000 ihmisen firma neuvottelevat työlle hinnan, niin firman henkilöstöpäällikkö voi sanoa että “oven takana on pitkä jono ja työttömyyskortistossa on lisää ihmisiä. Jos esittämäni ehdot eivät kelpaa niin tuossa on ovi.” Tätä vaihtoa ei tehdä vapaasti. Vielä jos oltaisiin jossain 1850-luvulla Britanniassa, niin työntekijä kuolisi nälkään jos ei hyväksyisi saneltuja työehtoja. Tätä vaihtoa ei tehdä vapaasti ja pakotteita ei aseta valtio, vaan mm. henkilöstöpäällikkö (ja firmaa rahoittava pääomasijoittaja).

    Rakenteellisesti ehjässä markkinataloudessa ihmiset vaihtavat vapaaehtoisesti ilman pakotteita hyödykettä ja rahaa. Eo. työntekijä/työnantaja-esimerkki oli kuvaus rakenteellisesti rikkinäisen markkinan toiminnasta. Eo. markkinoiden rakenne paranee ammattiyhdistysliikkeen, ja demokraattisen valtion tekemän lainsäädännön, avulla, se ei parane sillä että valtiota aletaan lakkauttamaan pois. Eo. markkinasysteemin ongelmat aiheutuvat systeemin sisältä, eikä ko. systeemin ongelmia ei korjata markkinasysteemin ulkopuolisia systeemejä lakkauttamalla.

    Ammattiyhdistysliike ja demokraattinen valtio edistävät markkinataloutta korjaamalla markkinoiden rakennetta! Verotus on työkalu jolla korjataan rakenteellisesti rikkinäisten markkinoiden aiheuttamia ongelmia!

    Keinulaudalla keinuja näkee systeemin toisin kuin keinulautaa keinulaudan vierestä katseleva havainnoitsija. Jalkapallovalmentaja näkee jalkapallopelin toisin kuin erotuomarit ja jalkapalloliitto.

    “Ei markkinaratkaisun asettamisessa ensisijaiseksi ole mitään “uskonnollista”” Ei olekaan vaan ymmärryksen puute asettaa markkinaratkaisun ensisijaiseksi. Fanaattisuus on sitä ettei nähdä virheitä fanaattisuuden kohteessa: fanaatikon pro et contra-listassa on pelkkiä plussia ja ei yhtään miinuksia.

    Minä kannatan markkinataloutta, rakenteellisesti ehjää markkinataloutta. Ja jos joku systeemi ei toimi, sen mahdollisia vikoja pitää tutkia sekä systeemin ulkopuolelta että *sisäpuolelta*.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  • Pasi kirjoitti 30.7.2012 kello 18:39

    anonyymi: Kyse lienee jonkinlaisesta vaistomaisesta haluttomuudesta kyseenalaistaa markkinatalouden oletettua paremmuutta, jolloin lähestymistavan mahdollisia ongelmia ei haluta tai edes huomata ottaa tarkasteluun.

    Kyllä! Minulla on tähän mahtava teoria:

    Oikeisto toimii liiketalousopeilla eduskunnassa. Ilkka Kanerva juhli synttäreitään 2000 toimitusjohtajan kanssa. Hyvät ystävät ovat riidattomia eli he ymmärtävät toisiaan eli he ajattelevat samalla tavalla.

    Kansanedustaja Ilkka Kanerva ja 2000 toimitusjohtajaa, nämä kaikki toimivat liiketalousopeilla. Ilkka vaan toimii liiketalousopeilla väärässä paikassa. Toimitusjohtajat, jotka ovat 99% hienoja ihmisiä, toimivat liiketalousopeilla yritysjohtamistehtävissä. Kanerva ei ole yritysjohtamistehtävissä, hän on yhteiskuntajohtamistehtävissä!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  • JTS kirjoitti 30.7.2012 kello 20:14

    Euro on edeleenkin liian korkealla.
    Valuuttojen kelltus toimii periaatteessa automaattisena viennin tasaajana eri valuuttojen välillä – jos niiden annettaisiin kellua.’

    USA yrittää painamalla rahaa epätoivisesti amksattaa paria sotaansa eurooppalaisilla, Vietnamin osadan kohdalla se onnistui, toivottavasti ei nyt. Tämä on tuonut USA:n vienille keinotekoista hyötyä.

    Kiinan keskusjohto myöskin pitää valuuttaansa alhaalla, jotta maassa säilyisi työllisyys ja yhteiskuntarauha. Reipas talouskasvu ei ole tarpeeksi heijastunut valuuttaan.

    Ns pohjoisen Hansa-Euro jos mikä olisi totaalisen tuhuoisaa mille tahansa maalle. Ruotsissa valuutta on noussut jo kipurajalle. Jos Eurooppaan syntyy alennusmyynnissäolevia halpamaita, teollsiuus tekee juuri oikeat johtopäöätökset.

    Enemmän kuin Euron arvosta pitäisi olla huolisaan, että tänne lähistölle ei synny lisää romhataneita ja mafian ostettavissa olevia valtioita. Me kaikki toivomme aivan varmasti, että ainakin kreikkalaisille rajavartijoille maksetaan tarpeeksi palkkaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  • Osmo Soininvaara kirjoitti 31.7.2012 kello 21:43

    Yhdysvallat ei sodi enää Euroopan vaan Kiinan rahoilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  • Evert The NeveRest kirjoitti 31.7.2012 kello 9:55

    Kirjoitin täällä aikoja sitten, että milloinkahan euroalueella tulee esiin valtiovelkojen lisäksi alue- ja paikallistason velat. Nyt ne ovat sitten Espanjassa ja Italiassa putkahtaneet “yllätyksenä” esiin.

    Suurin ongelma on euro-johtajien, komission ja EKP:n sulkeutunut sisäpiiri.

    “Euroa” johdetaan, huonommin kuin suomalaista kuntaa. Ei ole selkeää oppositiota, ei kritiikkiä.

    Suomikin on alistunut tähän salailuun. Valtionvarainministeri käy salaisessa Bilderberg-kokouksessa ja perustelee, että on hyvä että on salaista, jotta voidaan puhua salaisesti. Miljardiluokan sopimukset salataan. Eduskuntaa onko harhautettu. Koplan päätökset ovat arvailujen varassa jne.

    Sidonnaisuuksia tuettaviin rahoituspiireihin ja avustettaviin maihin on sitäkin enemmän. Espanja on jopa sanelee lainanantajille ehtoja! Minkä rahoituslaitoksen velkakirjoja jälkimarkkinoilta ostetaan – tuskin Ilmarisen.

    Kukaan ei edes valvo euro-koplan toimintaa. Ei ole sellaista elintä tai komissaaria. Vai onko?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  • Lassi Hietanen kirjoitti 31.7.2012 kello 15:42

    Pasi kirjoitti ettei julkista sektoria voi mitata yksityisen sektorin mittareilla. Näin on. Tulee mieleen 20 vuoden takaa kun Helsingin sosiaalijohtaja kertoi valaisevan esimerkin. Heillä oli tietty määrä henkilökuntaa hoitamassa Helsingin silloista 1000 hengen rappioalkoholistiporukkaa. Kaveri kysyi: Jos 10 vuoden päästä hoidamme samalla henkilöstöllä 10 000 rappioalkoholistia niin olemmeko tehneet työn hyvin ja saamme tulospalkkion?

    Kun nimitys ei ole enää rappioalkoholisti vaan jotain muuta niin kysyn silti onko määrä nyt 10 000 vai enemmän?

    Olen muuten sitä mieltä että kuntien pitää tehdä kaikki tarpeelliseksi katsottu itse, ei ulkoistaa. Tai antaa vain rahaa tai maksuseteleitä ja jättää homma markkinoille. Kuntien manageeraus ei toimi ikinä. Nähty monessa paikassa mutta selvimmin jätehuollossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  • Tapio kirjoitti 31.7.2012 kello 20:12

    7) Poistaa demokratiavaje EU:sta. Tämän pitäisi olla kaikkein kiireellisin asia.

    Jotta euro voidaan pelastaa, täytyy EU:n integroitua. Jotta EU voi integroitua, täytyy demokratiavaje poistaa.

    Jos Suomessa talouspolitiikkaa hoidettaisiin siten, että Helsingin, Espoon, Tampereen ja Vantaan kaupunginjohtajat kokoontuisivat neuvonpitoon ja esittelisivät uuden talousohjelman hallitukselle ja eduskunnalle viime tingassa ilman vaihtoehtoja, en usko että Suomi pysyisi kauan kasassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  • Evert The NeveRest kirjoitti 31.7.2012 kello 22:34

    Uusia yllätyksiä tulossa. Nyt jopa Saksa alkaa olla agendalla.

    Saksassa tämän päivän uutiset kertovat, että Deutche Bank on ongelmissa ja Saksan työttömyys on kasvanut.

    Tuore Standard&Poorsin raportti nimittäin kertoo seuraavaa, että Länsi-Euroopan maista Saksan alueet ovat erittäin velkaantuneita yhdessä Sveitsin, Ranskan, Britannian ja Espanjan kanssa.

    “The report notes that borrowing in the region is still highly concentrated in five countries. We estimate that German LRGs (LRG=aluehallinto) will continue to account for the largest proportion (34%) of total gross borrowings in 2012. Nevertheless, we expect that German LRGs’ relative share of the region’s LRG borrowing will

    decline significantly from 44% in 2011, while the share of borrowing in Spain and the U.K. will rise from 17% to 27% and from 5% to 9%, respectively, in 2012. The region’s fourth and fifth largest borrowers, at some distance, are Switzerland, and France (both with a 6% share).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  • Tomi kirjoitti 1.8.2012 kello 0:52

    Suuri julkinen talous toimii maissa missä on korkea verotus ja vähän harmaata taloutta. Vähän kuin ottaisi rahaa toisesta taskusta pöydälle ja hetken päästä takaisin toiseen taskuun. Rahankiertonopeus on avaintekijä ja tähän vaikuttaa myös pienet tuloerot. Rikkaat tuppaavat haalimaan varallisuutta vrt USA.

    Inflaation nostaminen ei ole niin helposti sanottu kuin tehty. USA:ssa target repo korko on alle 0.25% ja kuitenkin inflaation pysynyt alle 2% targetin? Erona EU on että FED säätelee markkinoille annettavan rahan määrää. EU:ssa korko on 0.75% kiintä, mutta pankit ovat vuoden 2008 jälkeen saaneet rajattomasti rahaa! Tietysti siten että heillä on siihen maksukykyä, mutta ketä tätä oikeasti on valvonut..

    EKP kontrollimekanismit ovat EU alueen luonteeseen nähden minimaaliset. Esimerkiksi Espanjan inflaatio kävi maksimissaan 3.5% vuosi sitten ja on nyt laskenut 2% tasolle, mutta ottaen huomioon suuren työttömyyden ja valtavan rakennuskulpan taso on vieläkin suurehko. Toisaalta inflaatioon tuota asuntokuplaa ei varmaan laskettu.

    Suomessa inflaatio lähestyy kriittistä 3.5% ja yksityisten velanotolle ei näytä tulevan jarrua (lisää lähes suoraan myös valtion velanottoa).

    Inflaatiota laskevana toimenpiteenä EU pankit ovat kasvattaneet pääomiaan.

    Eli pitäisikö EKP laskea edelleen korkoa FED 0 – 0.25 % tasolle ilman että he pystyvät kontrolloimaan lainatun rahan määrää? Entäpä mihin raha menee, Suomeenko? Lopputulos on että luultavasti pankit eivät kaadu koska raha on ilmaista ja välillisesti öljyn, ruan etc hinannousu EU:ssa vaikuttaa suoraan myös Suomen kuluttajahintoihin ilman että palkat nousee ja tulee lisää investointeja.

    EKP puheet euron pelastamisesta lähinnä ovat tarkoittaneet, että joko korkoa lasketaan edelleen tai sitten jatketaan bondien ostamista. Itse ravistaisin pankkeja ja nostaisin korkoa takaisin 1% että nähdään kuinka heikolla pohjalla lainat ovat olleet. Toiseksi kuitenkin EKP pitäisi ostaa valtioiden bondeja ja painaa EUR vs USD alaspäin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  • Tiedemies kirjoitti 1.8.2012 kello 9:36

    Yksi asia jota en ole tajunnut tässä on, että miksi EKP:n pitäisi oikeastaan ostaa valtioiden bondeja, ja tällä tavalla painaa korkoa alas.

    Tämähän on lahjoitus EKP:lta niille, jotka ovat ostaneet valtioiden velkakirjoja isolla yieldillä ja nyt myyvät ne pienellä. Jos sijoittaja ostaa 10 vuoden velkakirjan 5 prosentin yieldillä, ja EKP painaa yieldin operaatioillaan kolmeen prosenttiin, niin sijoittaja tekee tässä 13% voiton. Jos tämä tapahtuu vaikka niin, että pankit ostavat näitä velkakirjoja valtiolta ja EKP sitten ostaa ne pankeilta, niin tämä ei ole mitään muuta kuin setelirahoitusta, jossa pankki saa reilu 10 prosentin siivun ilmaista, riihikuivaa ja painotuoretta käteistä.

    Ei tämä nyt näin voi mennä. Pankit pitävät muutenkin talousjärjestelmää panttivankeinaan. Sääntelyt hiiteen, horjuvat pankin EKP:n roskapankkiin ja lopetetaan se rahan painaminen pankkiirien taskuun. Ei markkintalous tätä tarkoita. (Tässä kohtaa pitäisi olla joku Mr. T tms selittämässä asiaa)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  • Jouni Martikainen kirjoitti 1.8.2012 kello 11:02

    “Harmaa talous vastaa jo arviolta liki neljännestä Espanjan kansantaloudesta ja vie valtion kassasta kymmeniä miljardeja. Yle Uutisten haastattelemista barcelonaisnuorista jokainen kertoo työskentelevänsä ilman sopimusta, veroja ja sosiaalimaksuja.” Lähde: http://yle.fi/uutiset/pimea_tyo_rehottaa_espanjalaisnuorten_keskuudessa/6237157

    Ei nyt vaan kertakaikkiaan sovi meikäläisen moraaliin, että kun omaan tulovirtaansa suhteen noin leväperäinen valtio ei pysty huolehtimaan pankeistaan, niin me otamme niiden vastuut taataksemme.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  • pekka kirjoitti 1.8.2012 kello 12:37

    Ode:

    Yhdysvallat ei sodi enää Euroopan vaan Kiinan rahoilla.

    Ei nyt sentään, USAn julkinen velka on n. 15000 miljardia USD josta Kiinan osuus on 1169 miljardia (toukokuu 2012).
    Japani on USAn ulkomaisista rahoittajista yhtä suuri kuin Kiina, molempien osuus USAn ulkomaisesta velasta n. 20%.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  • Osmo Soininvaara kirjoitti 1.8.2012 kello 17:19

    pekka.
    Puhutko velasta vai lisävelan rahoituksesta. Sotaa ei käydä vanhalla velalla vaan uudella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  • Tomi kirjoitti 1.8.2012 kello 18:00

    Tiedemies:
    Yksi asia jota en ole tajunnut tässä on, että miksi EKP:n pitäisi oikeastaan ostaa valtioiden bondeja, ja tällä tavalla painaa korkoa alas.

    Tämähän on lahjoitus EKP:lta niille, jotka ovat ostaneet valtioiden velkakirjoja isolla yieldillä ja nyt myyvät ne pienellä. Jos sijoittaja ostaa 10 vuoden velkakirjan 5 prosentin yieldillä, ja EKP painaa yieldin operaatioillaan kolmeen prosenttiin, niin sijoittaja tekee tässä 13% voiton. Jos tämä tapahtuu vaikka niin, että pankit ostavat näitä velkakirjoja valtiolta ja EKP sitten ostaa ne pankeilta, niin tämä ei ole mitään muuta kuin setelirahoitusta, jossa pankki saa reilu 10 prosentin siivun ilmaista, riihikuivaa ja painotuoretta käteistä.

    Ei tämä nyt näin voi mennä. Pankit pitävät muutenkin talousjärjestelmää panttivankeinaan. Sääntelyt hiiteen, horjuvat pankin EKP:n roskapankkiin ja lopetetaan se rahan painaminen pankkiirien taskuun. Ei markkintalous tätä tarkoita. (Tässä kohtaa pitäisi olla joku Mr. T tms selittämässä asiaa)

    Jos olen ymmärtänyt oikein niin viimeksi EKP suoritti rahoitusta sekä ensisijais ja jälkimarkkinoilta 60 miljardilla EUR 2010 ja 40 miljardilla 2011. Tämä hoitui normaalisti eli rahoitus hoidettiin pankkejen kautta.

    Jos kuitenkin EKP saisi suoraan ostaa valtioiden velkakirjoja ja painaisi näin valtioiden korot alas, niin pankit eivät pystyisi jatkaa vallalla olevaa kierrettä missä EKP on antanut lähes ilmaista rahaa ja ne on sijoitettu kalliisiin valtion velkakirjoihin. Toiseksi koska EKP potentiaali on “rajaton” niin valtiot saavat tarvittavan tuen ja halvemman koron sekä rauhoittaisi markkinat mahdollistaen sijoittajien paluun esim Espanjan velkakirjojen ostoon.

    Kun valtio on vakaavarainen ja saa rahoitusta niin se pystyy sitten itse kansallistamaan tai ajamaan tarvittaessa pankkeja alas. On hyvä muistaa että jopa USA:ssa kansallistettiin 2008 pankkeja!! Miksi ei EU:ssa?

    Sitä en tiedä onko oheisessa mitään järkeä tai edes mahdollista, mutta joku varmaan tietää.. Sen vaan tiedän että EVM ei tule riittämään alkuukaan ja tämä EVVM pelleily saa jo pikkuhiljaa riittämään. Àinoa huono puoli vaan on että kaikki EKP vastuus ovat myös Suomen pankin vastuita ja täten Suomalaisen veronmaksajan vastuulla loppupeleissä, tämä on vaan vähemmän huomiota saanut asia..

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  • pekka kirjoitti 1.8.2012 kello 19:29

    Ode:

    Puhutko velasta vai lisävelan rahoituksesta. Sotaa ei käydä vanhalla velalla vaan uudella.

    Puhuin velasta (lähde us Treasuryn sivut, linkki alla). Kiina on laskenut hieman dollarimääräistä lainakantaansa, joten heidän osuutensa USAn uuslainakannasta lienee vielä alempi, kuin tuo mainitsemani 20% osuus kokonaispotista.
    Myös Euroopan (maantieteellinen Eurooppa, ei EU) osuus USAn velasta on samassa n. 1000 miljardin suuruusluokassa.

    http://www.treasury.gov/resource-center/data-chart-center/tic/Documents/mfh.txt

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  • Pasi kirjoitti 1.8.2012 kello 20:18

    Inflaatio? 15 vuotta on tuotantoa siirtynyt Kiinaan ja itä-Eurooppaan, ja meillä on kumminkin inflaatiota. Meillä pitäisi olla deflaatio-ongelma, koska Kiinassa yms. tehdään tavarat 60%-95% halvemmilla palkoilla. Myös eurooppalaisten tehtaiden koneissa on myös paljon kiinalais/itä-Eurooppa-osuutta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  • Tapio kirjoitti 1.8.2012 kello 21:21

    Osmo Soininvaara:
    pekka.
    Puhutko velasta vai lisävelan rahoituksesta. Sotaa ei käydä vanhalla velalla vaan uudella.

    Viime vuonna Federal Resreve osti 61% Yhdysvaltain valtion velasta. Tänä vuonna ulkomaalaiset ovat taas alkaneet ostaa Yhdysvaltain valtionvelkaa, kiina mukaanlukien, mutta kiinan omistus on edelleen selvästi alle viime vuoden heinäkuun ennätystason.

    Jos 10 vuoden velkapaperin korko on 1.7% se on käytännössä ilmaista rahaa. Reaalikorko taitaa olla negatiivinen. Toisaalta taitaa olla niin,että velasta yhä suurempi osuus on siirtynyt lyhytaikaisempaan velkaan. Jos muistan oikein, 70% yhdysvaltain valtionvelasta on alle viiden vuoden papereissa (en tosin ole aivan varma).

    http://buzz.money.cnn.com/2012/06/15/foreigners-race-into-u-s-debt/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  • Puolueeton tarkkailija kirjoitti 12.8.2012 kello 21:08

    En todellakaan tiedä, mitä EU-alueelle pitää tehdä. Eikä suomalaisten ole syytäkään pohtia tälläisiä kysymyksiä. Siinä ei SUomen mieltä kysytä, eikä ole kysytty aiemminkaan. EU:n ytimessä olomme on tarkoittanut sitä, että edustajamme on sanonut ensimmäisten joukossa:”Kyllä” suurten kaikkiin ehdotuksiin.

    Aivan toinen kysymys on: “Mitä Suomen pitää tehdä ?”. Suomi voi täysin yksipuolisesti kertoa EU:n muille jäsenille Suomen käsittelytavasta koskien EU-asioita. Suomen pääministeri voi kertoa miksi ja paljonko käsittelyjärjestyksemme vaatii aikaa? Miksi ennen neuvotteluja tarvitaan aina lopullinen sitova agenda? Miksi neuvottelun pitää olla asiallisesti johdettu? Miksi neuvottelutulosten pitää ilmetä yksiselitteisesti neuvottelupöytäkirjasta? Eli miksi “illallisneuvottelujen” viinitarjoilun pitää ainakin suomalaisille neuvottelijoille olla hyvin kohtuullista?

    Pääministeri voidaan myös eduskunnassa ohjeistaa vastaamaan kaikkiin esiintuleviin ennakoimattomiin asioihin yksikantaisella kiellolla ottaa kantaa asiaan ennen eduskuntamme käsittelyä. Mahdollisissa päätöksissä kannasta kieltäyminen tulee katsoa muutoksen vastustamiseksi. Tälläinen ohjeistaminen vaatii vain eduskunnan suuren valiokunnan enemmistön päätöksen. Joten on täysin eduskuntamme vallassa järkeistää EU-neuvottelujen käytäntö. Ihmettelen, etteivät suomalaiset neuvottelijat eivätkä eduskunnan silmäätekevät ole ryhtyneet asiaan jo aikoja sitten.

    Näin yksinkertainen SUOMEN KÄYTÄNTÖÄ MUKAILEVA TOIMINTA PALAUTTAISI EU:N TOIMIIN SUOMEN KANNALTA LAILLISUUDEN.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  • Mä vain kirjoitti 14.8.2012 kello 1:15

    Kreikan varmaankin tulisi erota Euro-alueesta, mutta jos eurosta eroaminen osoittautuu mahdolliseksi, käynnistyy muista vaikeuksissa olevista maista sellainen valuuttapako, että sitä ei pysäytä muu, kuin kaikkien loppujen euromaiden velkojen yhteisvastuullistaminen. Ja kun tämä pyörä lähtee pyörimään, tippuvat maat pois yksitellen, kunnes jäljellä ovat enää Saksan kanssa yhtä kilpailukykyiset maat, sillä heikompien tippuminen ja siitä seuraava euron ulkoisen arvon vahvistuminen aiheuttaa aina vaihtotaseen vajeen seuraavaksi heikompaan talouteen.

    Jos siis Euro halutaan säilyttää ilman velkaunionia, tulee Saksan ja Suomen elvyttää ja nostaa palkkojaan, kunnes vaihtotaseet ovat selvästi miinuksella, sillä vain se tarkoittaa sitä, että espanjalaiset maksavat velkojaan. Samaten tulee hyväksyä se, että Kreikalle sorvaillaan uusia pelastuspakettaja seuraavat 10 vuotta, kunnes (toivottavasti) muiden maiden tilanne on helpottanut ja yksittäinen maa voi irrota eurosta kaatamatta koko roskaa. Tosin silloin ei ole enää selvää, näkeekö kukaan Kreikan eroa enää tarpeellisena. Kreikalle sorvattavilla pelastuspaketeilla ei kuitenkaan ole juuri väliä. Hintalappu on mitätön verrattuna siihen, paljonko koko valuuttaunionissa on pelissä…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  • Syltty kirjoitti 14.8.2012 kello 12:01

    Mä vain:
    Kreikan varmaankin tulisi erota Euro-alueesta, mutta jos eurosta eroaminen osoittautuu mahdolliseksi, käynnistyy muista vaikeuksissa olevista maista sellainen valuuttapako, että sitä ei pysäytä muu, kuin kaikkien loppujen euromaiden velkojen yhteisvastuullistaminen.

    EKP:ltä löytyy niin suuri sinko, että se kykenisi pysäyttämään tuon kehityksen. Tämä tietenkin vaatii sen, että ongelmamaiden äänestäjät ottaisivat kreikkalaisten kohtalosta onkeensa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  • Ville kirjoitti 16.8.2012 kello 20:47

    On ehkä hyvä huomioida, mitä esim. Espanjassa tapahtui. Paikallishallinnon ja paikallispankkien johdossa olivat samat poliitikot, jotka päättivät suunnitella ja rahoittaa niin julkisia kuin yksityisiä ifrahankkeita (esim. haamulentokentät ym.) Kun hankkeet osoittautuivat kannattamattomiksi (mikä osittain oli jo tiedossa etukäteen, tarkoitus oli vain puhaltaa rahat), pankeille kävi kehnosti. Kun tämä tapahtui ympäri maan, Madridissa ei ollut rahaa hoitaa ongelmaa, joten piti pyytää apua ulkomailta. Tarpeettomia infrahankkeita on suunnilleen avuksi pyydetyn 100 miljardin edestä. Lisäksi erilaisin kirjanpidollisin keinoin ja julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyösopimuksin tehtyjä budjetissa näkymättömiä investointeja saattaa olla tulossa maksuun vielä moninkertaisesti. Sama koskee lähes koko Etelä-Eurooppaa. Merkittävänä katalysaattorina ovat olleet EU-rahastot, jotka ovat rahoittaneet keskimäärin suuruusluokkaa kolmanneksen hankkeista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  • Jätä vastaus