Pyörähuolto Katajanokalla

20.7.2012 · Aihe: Pyöräily, _ 

Helsingissä on aika-ajoin vaikea saada pyöräänsä huolletuksi. Ilahduttavasti Katajanokalle on on ilmaantunut pyöriä huoltava yritys, Bicyclean Helsinki. Sieltä voi myös ostaa ja vuokrata pyöriä. Paikan löytää osoitteesta Vyökatu 4. Yrityksen kotisivut löytää tästä  .

Kommentit

36 Vastausta artikkeliin “Pyörähuolto Katajanokalla”

  1. Osmo Soininvaara kirjoitti 20.7.2012 kello 14:17

    Joku ehkä ihmetteli, miksi tällainen kirjoitus. Se on tarkoitettu google-syötiksi. Haluan auttaa yrittäjää. Hänen sivunsa on laadittu niin, ettei haku pyörähuolto Katajanokka johda sille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. JouniL kirjoitti 20.7.2012 kello 15:03

    Jos hyvä tietäisin mahdollisen asiakkaan.

    JouniL:
    Onko kokemuksia laadusta ja hinnasta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Norberto Diaz kirjoitti 20.7.2012 kello 16:09

    Kiitos paljon. On iso apua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Pekka Taipale kirjoitti 20.7.2012 kello 17:17

    Mistä muuten johtuu pyörähuoltojen puute? Kysehän on työstä, johon on varsin mahdollista oppia ilman kovin pitkää ja kallista koulutusta, eikä edes esim. lukihäiriö haittaa vakavasti. Kysyntä on toki kausiluontoista, mutta niin monissa muissakin töissä. Osan vuodesta töitä kuitenkin olisi varsin runsaasti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Matti Kinnunen kirjoitti 20.7.2012 kello 19:50

    Kerrottakoon, että “pyörähuolto Roihuvuori” on myös olemassa nimellä “Kari’s bike”. Tekee hyvää jälkeä ja nopeasti ja juttelee mukavia tämä Roihikan Kari.

    Ilmeisesti pyöräily on saavuttamassa kriittisen pisteen Helsingissä: pyöriä on niin paljon, että pyörähuolto on kannattavaa liiketoimintaa. Aivan kuten esim Berliinissä: joka kaupunginosassa on oma pyörähuoltonsa.

    Harmi ettei Baanalla ole pyörähuoltoa. Veikkaisin, että 6000 päivittäistä pyöräilijää elättäisi yhden huollon (+ tarvikekaupan + jotain)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Tavallinen Teknikko kirjoitti 20.7.2012 kello 22:07

    Tässä Vantaalta Kunnon Kauppa (pyöräilyä ja kalastusta harrastaville), missä korjataan polkypyöriä joskus jopa ihan ilmaiseksi. Ainakin kun pienen lapsen pyörä on epäkunnossa. Näin silmäni kerran näkivät.

    http://www.fonecta.fi/tuotteet-ja-palvelut/Vantaa/338030/Kunnon+Kauppa/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Tuomas S. kirjoitti 20.7.2012 kello 22:08

    yksi syy lienee marketpyörien halpuus: ne on tehty niin halvoista osista että korjaus ei usein ole mahdollista, ja toisekseen korjauslaskun hinnalla saattaa saada kaksi kolmannesta uudesta markettipyörästä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. JTS kirjoitti 20.7.2012 kello 22:48

    Työ on kovin kallista – tekijä taas tuskin saa toimeentuloa ja menettää etusa. Pakko olla yrittäjä tai jollain tavalla tuettu työntekijä. Odotettavissa EU:sta kausiluontoisia pyöränkorjaajia, joka on hyvä asia.

    Offtopicina voi pohtia minne varastettu pyörät menevät, käsitys on, että jäävät Suomeen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Kalle kirjoitti 21.7.2012 kello 0:52

    Pekka Taipale:
    Mistä muuten johtuu pyörähuoltojen puute? Kysehän on työstä…

    Kolme syytä keksin heti:
    – Suomi ei ole kovin yrittäjäystävällinen yhteiskunta (verotus, byrokratia jne.)
    – suomalaisten muuta Länsi-Eurooppaa huonompi elintaso, joka aiheutuu mm. korkeasta veroasteesta, ei kannusta palveluiden käyttöön ja
    – kaavoitus estää rakentamasta tuollaiseen toimintaan sopivia tiloja, koska mm. autohalleja tehdään liian vähän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Osmo Soininvaara kirjoitti 21.7.2012 kello 9:45

    Kalle
    Kaavoitus ei mitenkään kiellä tekemästä talon ensimmäisestä kerroksesta autohallia, jos kiinteistönomistaja näkee sen hyväksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Risto Koivunen kirjoitti 21.7.2012 kello 1:41

    Pekka Taipale: Kysyntä on toki kausiluontoista, mutta niin monissa muissakin töissä. Osan vuodesta töitä kuitenkin olisi varsin runsaasti.

    Tuota kausiluontoisuutta voisi helpottaa, jos riittävän moni pyöräänsä vuosihuollossa käyttävä oppisi käymään huollossa joskus muulloin kuin huhti-toukokuussa, jolloin huoltoliikkeissä tuppaa olemaan pitkät jonot. Syksyllä tai talvella huollon saanee huomattavasti nopeammin, ja mahdollisesti myös vähän halvemmalla. Ja jos talvella ei aja, niin pyörä talvehtinee varastossa paremmin huollettuna kuin huoltamattomana.

    Työn kokonaismääräänhän tuo ei vaikuta, mutta olisi varmaankin sekä huoltojen että asiakkaiden intresseissä, että työmäärä jakautuisi tasaisemmin ympäri vuotta.

    Itse tosin pyöräilen ympäri vuoden ja hoidan mahdollisuuksien mukaan huollot itse, ammattimekaanikon apuun tulee turvauduttua aika harvoin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. omatoimisuus kirjoitti 21.7.2012 kello 9:48

    Suomessahan työ on niin kallista, että vain rikkailla on varaa käyttää huoltopalveluja.

    Itse ostin yksivaihteisen pyörän sen yksinkertaisuuden ja kestävyyden takia. Pienet huollot teen itse (ei siinä olekaan kuin pieniä huoltoja) ja osat tilaan ulkomailta. Näin pyöräily on erittäin halpaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Osmo Soininvaara kirjoitti 21.7.2012 kello 11:54

    Jos työ olisi halpaa eli palkat matalia, olisiko näillä matalapalkkaisilla varaa käyttää palveluja?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Matti Kinnunen kirjoitti 21.7.2012 kello 9:59

    Kalle: kaavoitus estää rakentamasta tuollaiseen toimintaan sopivia tiloja, koska mm. autohalleja tehdään liian vähän.

    Ei pyörähuolto tarvitse autohallia. Mikä tahansa liiketila käy. Ainakin Roihuvuoressa Kari’s bike pärjää hyvin ihan tavallisessa liiketilassa (naapurissa kampaamo, kukkakauppa ja kirjakauppa samanlaisissa tiloissa).

    Karin mukaan duunia on enemmän kuin ehtii tehdä. Tämä on sinänsä yllättävää, koska Roihikassa ei olla kovin varakkaita, joten fillarit eivät ole erityisen kalliita eikä ihmisillä liikaa rahaa palveluihin. Silti pyörähuolto pärjää ja kukoistaa. Joten minusta tuntuu, että nillitys “suomi huono ja blah blah” ei nyt osu kohteeseensa.

    Autot tarvitsevat autohalleja. Eivät polkupyörät eivätkä polkupyöräilijät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. OP kirjoitti 21.7.2012 kello 14:05

    Osmo Soininvaara:
    Jos ttyö olisi hlpaa eli palkat matalia, olisiko näillä matalapåalklkaisilla varaa käyttää palveluja?

    Ja jos kaikilla olisi täsmälleen sama palkka (matala tai korkea, sama se), kannattaisiko kenenkään tehdä itse niitä töitä jotka joku muu tekee paremmin ammatikseen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. TL kirjoitti 21.7.2012 kello 15:54

    Osmo Soininvaara:
    Jos ttyö olisi hlpaa eli palkat matalia, olisiko näillä matalapåalklkaisilla varaa käyttää palveluja?

    Olisi, jos palvelujen hinnat ja kustannukset laskevat myös.

    Polkupyörän korjauspalveluiden arvonlisävero muuttui 1.1.2012 9 prosentista 23 prosenttiin. Samoin taisi käydä partureille yms. Lisäksi kotitalousvähennystä heikennettiin. HALLITUS HALOO? Nuoko olivat niitä “työllisyyttä tukevia” leikkauksia?

    Mitä jos lasketaan ihmisiä palvelevien pienyritysten alv takaisin 9 prosenttiin. Pienleipomot, kahvilat, suutarit, kampaamot yms. pari ihmistä työllistävät paikalliset palveluyritykset voisivat minusta päästä nykyistä kevyemmällä verotuksella.

    Kotitalousvähennyksen voisi laajentaa koskemaan myös kodin ulkopuolella tehtävää parturointia, lasten hoitoa, hierontaa, polkupyörän korjausta yms. suorittavia pienpalveluja. Tuskin maksaa lopulta kovin paljoa, onhan Suomella varaa velkaantua miljardien edestä?

    Todennäköisesti palvelujen tarjonta lisääntyisi, tarjonta loisi osaltaan kysyntää ja pudottaisi hintoja. Pienyritysten edellytyksiä palkata apuvoimia, ilman suuria riskejä, tulisi myös helpottaa eri tavoin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Kalle kirjoitti 21.7.2012 kello 17:36

    Osmo Soininvaara:
    Kalle
    Kaavotus ei mitenkään kiellä tekemästä talon enswdimmäisestä kerroksesta autohallia, jos kiintiestönomistaja näkee sen hyväöksi.

    Kyllä kaavoitusmääräykset ja rakennusmääräykset ohjaavat Suomessa vahvasti rakentamista. 😀 Aivan liian vahvasti. Loput tuhoaa epäterve rakentamisen pääomistus. Grynderi rakentaa itselleen, ei suinkaan omistajille edullista tuotetta. 😉

    Kun pääomistus kyetään tervehdyttämään ja määräysviidakko siivoamaan, saadaan Suomessakin joskus taas kelvollista kerros- ja rivitalo asuntorakentamista. Sellaista, joka ottaa huomioon asukkaan tarpeet, oli kyse sitten omistusasujasta tai vuokra-asujasta. Nyt laatuero omakotirakentamiseen on liian suuri.

    Osmo Soininvaara:
    Jos ttyö olisi hlpaa eli palkat matalia, olisiko näillä matalapåalklkaisilla varaa käyttää palveluja?

    Kun verrataan muuhun EU:hun, puhumattakaan esimerkiksi USA:han, on palvelusektorimme kehittymätön. Eli ainakaan huonommin ei voi mennä, kun veroastetta normalisoidaan. Suurin voittaja lienee keskiluokka, vaikka sen veroaste muuttuu vähiten? 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Matti Kinnunen kirjoitti 21.7.2012 kello 23:12

    Kalle: Sellaista, joka ottaa huomioon asukkaan tarpeet, oli kyse sitten omistusasujasta tai vuokra-asujasta. Nyt laatuero omakotirakentamiseen on liian suuri.

    Jaa. Mutta kumpaan suuntaan? Ainakaan ulkopäin en maamme pelloille nousevia vaaleansinisiä talopakettitaloja kovin laadukkaina pitäisi – vaikkapa verrattuna Arabianrannan uusiin taloihin. Tai mihin tahansa uusin taloihin Hesassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. JouniL kirjoitti 22.7.2012 kello 10:39

    Hyvä esimerkki oli TV ohjelma jossa oli koottuna merkittävät rakennukset viime ajalta.
    Esimerkiksi Kamppi piti olla hyvin eri näköinen.
    Jostain syystä annettiin lupa rakentaa enemmän myymälä tilaa kuin alkuperäisessä suunnitelmassa.

    Näin saadaan sitä tylsää Hesalaista rakentamista jossa rakennusfirmat kerää voitot.

    Sitten kehdataan julkisesti moittia pesutilojen määräyksiä. Kun rakennetaan pienempää on se muka edullisempaa. Helsingissä hinnat ovat juuri ne mitä ihmiset maksavat, tai saavat pankista rahoituksen, kaukana kustannuksista. Jos asuntoja pienennetään menee voitto rakentajalle tai tontin omistajalla. Ei hinnat mihinkään putoa.

    Jossain mättää kuten sanot.

    Kalle: Kyllä kaavoitusmääräykset ja rakennusmääräykset ohjaavat Suomessa vahvasti rakentamista. Aivan liian vahvasti. Loput tuhoaa epäterve rakentamisen pääomistus. Grynderi rakentaa itselleen, ei suinkaan omistajille edullista tuotetta.

    Kun pääomistus kyetään tervehdyttämään ja määräysviidakko siivoamaan, saadaan Suomessakin joskus taas kelvollista kerros- ja rivitalo asuntorakentamista. Sellaista, joka ottaa huomioon asukkaan tarpeet, oli kyse sitten omistusasujasta tai vuokra-asujasta. Nyt laatuero omakotirakentamiseen on liian suuri.

    Kun verrataan muuhun EU:hun, puhumattakaan esimerkiksi USA:han, on palvelusektorimme kehittymätön. Eli ainakaan huonommin ei voi mennä, kun veroastetta normalisoidaan. Suurin voittaja lienee keskiluokka, vaikka sen veroaste muuttuu vähiten?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Syltty kirjoitti 22.7.2012 kello 14:26

    Siis hä? Eikö pk-seudulla muka ole pyörähuoltoja? Ainakin kaikissa niissä kaupungeissa joissa minä olen elänyt, on ollut ihan kivasti valinnanvaraa huollon suhteen.

    Tuomas S
    “yksi syy lienee marketpyörien halpuus: ne on tehty niin halvoista osista että korjaus ei usein ole mahdollista, ja toisekseen korjauslaskun hinnalla saattaa saada kaksi kolmannesta uudesta markettipyörästä.”

    Nojoo, voi olla. Omasta mielestäni ei kannata ostaa mitään halvoista osista kasattua halpaa pyörää, jää helposti nimittäin ne polkumatkat tekemättä. Näin erityisesti työmatkalaisen kanssa, joka kuvittelee polkevansa työmatkoja, mutta ei oikeasti poljekaan kun zykkeli on sen verran huono.

    Itse käytin huoltoon viimeksi noin 80 e, joka on alle 10% pyörän hankintahinnasta.

    PS työmatkapyöräilijän on turha kuvitella että voisi säästää ostamalla pyörän, kannattaa ostaa kunnon pyörä ja ajatella sitä kuntoiluna jolloin ei tule haihatteluja säästöistä. Tällöin tulee ostaneeksi pyörän jolla sitten viitsii polkea töihin. Ainakin itselläni työmatkapyöräily tuplaantui kun hommasin vanhan kolmivaihteisen tilalle työmatkan luonteeseen sopivan pyörän josta pulitin yli tonnin.

    PPS Pyörähommissa hinta ja laatu kulkevat aikalailla käsikädessä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Papparainen kirjoitti 22.7.2012 kello 15:49

    Elämäni (28v) aikana omistamani 6 pyörää on varastettu – 99 euroa maksanutta Jopoa jäljittelevää pyörääni ei ole vielä varastettu. Ei auta mikään lukko, 1000 euroa maksanut laatupyöräni varastettiin kerrostaloni pyöräkellaristä 20 muun pyörän mukana. Masentavaa =/

    Mitä hallitus voisi tehdä ehkäistäkseen pyörävarkauksia? Auttaisiko rekisteröintipakko (kilpineen) tai jokin jäljityslaite? Seuraavaksi saatan ostaa sähköskootterin, mitenköhän hyvin ne säilyvät omistajansa hyppysissä?

    http://autot.oikotie.fi/koeajo/peugeotin-sähköskootterin-toimintasäde-on-käyttökelpoinen/22693

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Rogue kirjoitti 22.7.2012 kello 22:52

    Syltty: Nojoo, voi olla. Omasta mielestäni ei kannata ostaa mitään halvoista osista kasattua halpaa pyörää

    Muilta osin oon samaa mieltä, mutta kerrostalolähiössä on mahdotonta pitää laadukasta pyörää, ellei oo parveketta ja asu korkeella. Kellarista hyvät pyörät hävii välittömästi, vaikka olis millanen lukko. Multa pöllitty kolme kpl. Nykyään kun on parveke, pidän kahta pyörää, joista parempi aina parvekkeella tai duunin varastossa säilössä ja huonompi taloyhtiön kellarissa. Kyseessä just sellanen Anttilan parin sadan euron pyörä, jota kukaan ei viitti pölliä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Ville T kirjoitti 22.7.2012 kello 23:29

    Ogelissa ja Käpylässä on molemmissa mainiot fillarikorjaamot, joissa tosin on kummassakin ruuhkaa tähän aikaan vuodesta. Itselläni varastelukierteeseen talonyhtiössämme auttoi fillarin jälleenmyyntiarvon pilaaminen kaiverruttamalla siihen oma nimi runkoon näkyvälle paikalle. Varastelukierre alkoi, kun YH-säätiö osti yhtiöstämme tukiasuntoja. Pyöräkellarien parempi lukitus, kamerat tai huoneistokohtaisten fillarikaappien asentaminen kellariin saattaisivat auttaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Markku af Heurlin kirjoitti 23.7.2012 kello 0:54

    Kurjaa tuo pyörioen varastaminen. Onneksi meidän talon kellarista ei liene hävinnyt polkurattaita.

    Ehkä vähän siistimpi talo.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Tommi Uschanov kirjoitti 23.7.2012 kello 3:59

    Kalle: – suomalaisten muuta Länsi-Eurooppaa huonompi elintaso, joka aiheutuu mm. korkeasta veroasteesta, ei kannusta palveluiden käyttöön

    Mistähän fantasiamaailmasta tämäkin kommentti taas kumpusi? Veroasteen ja talouden palveluvaltaisuuden välillä ei ole juuri minkäänlaista korrelaatiota – ei positiivista eikä negatiivista. Muutamien teollisuusmaiden vertailua:

    Tanska: veroaste 49,0 %, palvelut BKT:stä 76,4 %
    Belgia: veroaste 46,8 %, palvelut BKT:stä 77,4 %
    Ranska: veroaste 44,6 %, palvelut BKT:stä 79,4 %
    Suomi: veroaste 43,6 %, palvelut BKT:stä 67,8 %
    Norja: veroaste 43,6 %, palvelut BKT:stä 57,7 %
    Alankomaat: veroaste 39,8 %, palvelut BKT:stä 73,1 %
    Britannia: veroaste 39,0 %, palvelut BKT:stä 77,8 %
    Tsekki: veroaste 36,3 %, palvelut BKT:stä 60,3 %
    Viro: veroaste 32,3 %, palvelut BKT:stä 61,0 %
    Kanada: veroaste 32,2 %, palvelut BKT:stä 71,0 %
    Latvia: veroaste 30,4 %, palvelut BKT:stä 74,3 %
    Meksiko: veroaste 29,7 %, palvelut BKT:stä 62,0 %
    Japani: veroaste 28,3 %, palvelut BKT:stä 73,8 %

    (Lähde 1, lähde 2.) Jos joku saa näistä luvuista kehitettyä jonkin talouspoliittisen toimintasuosituksen, niin melkoista mielikuvituksen lentoa tarvitaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Janne Savolainen kirjoitti 23.7.2012 kello 9:56

    Matti Kinnunen:
    Kerrottakoon, että “pyörähuolto Roihuvuori” on myös olemassa nimellä “Kari’s bike”. Tekee hyvää jälkeä ja nopeasti ja juttelee mukavia tämä Roihikan Kari.

    Ilmeisesti pyöräily on saavuttamassa kriittisen pisteen Helsingissä: pyöriä on niin paljon, että pyörähuolto on kannattavaa liiketoimintaa. Aivan kuten esim Berliinissä: joka kaupunginosassa on oma pyörähuoltonsa.

    Harmi ettei Baanalla ole pyörähuoltoa. Veikkaisin, että 6000 päivittäistä pyöräilijää elättäisi yhden huollon (+ tarvikekaupan + jotain)

    Ihan yksityiskohtaa kommentoidakseni: mihin perustuu tuo 6000 päivittäistä pyöräilijää Baanalla? Itse kuljen päivittäin Baanan päästä päähän, joten pystyn melko hyvin seuraamaan sitä laskuria, joka siellä on. Eikös se laske ihan, kuinka moni ohittaa kyseisen pisteen? Eli jos henkilö kulkee päivän aikana molempiin suuntiin kyseisen pisteen ohi, hänet lasketaan kahtena pyöräilijänä. Minun mielestä ko. laskurissa on yleensä ollut alle 3000 päivälukemana, eli eikös tuo tarkoittaisi käytännössä alle 1500 pyöräilijää päivässä, jos oletetaan, että suurin osa kulkee kuitenkin myös takaisinpäin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Markku af Heurlin kirjoitti 23.7.2012 kello 10:08

    Töölössä on Savilankadulla pyöränhuoltopaja ja kunnosettujen pyören myyntiliike, joka taitaa toimia entisessä kivjalkakaupassa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Markku af Heurlin kirjoitti 23.7.2012 kello 10:13

    Unohdin lisätä. Yksi pyöräpaja tosiaan toimi aikoinaan tulevan Baanan vieresssä eli VR:n makasiineissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Matti Kinnunen kirjoitti 23.7.2012 kello 11:50

    Janne Savolainen: Ihan yksityiskohtaa kommentoidakseni: mihin perustuu tuo 6000 päivittäistä pyöräilijää Baanalla?

    HS-uutisiin. Joskus kesäkuun lopulla uutisoivta, että Baanalla on fillaroijia 5000 päivässä ja että kohta enemmän kun Runberginkadun etc rampit aukeavat.

    Sama uutinen väitti, että Lauttasaaren sillalla on vilkkain pyörätie 6000 pyöräilijää per päivä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. TL kirjoitti 23.7.2012 kello 12:35

    Tommi Uschanov: Veroasteen ja talouden palveluvaltaisuuden välillä ei ole juuri minkäänlaista korrelaatiota

    Teen konsultoivaa ohjelmistokehitystä kansainväliselle pörssiyhtiölle, joka lasketaan palveluvienniksi. Ja on varmaan tuossakin lukemassa osa palvelutuotantoa.

    Jos Suomessa on 10000 koodaria konttorissa “tuottamassa palvelua”, ja vaikkapa Belgiassa 10000 leipuria/parturia tuottamassa palvelua, se on sama asia?

    Tee seuraavaksi tilasto, paljonko eri maiden keskimääräisellä nettopalkalla pystyy ostamaan toisen ihmisen palvelutyötä. Suomi on siellä hännillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Tommi Uschanov kirjoitti 23.7.2012 kello 17:04

    TL: Teen konsultoivaa ohjelmistokehitystä kansainväliselle pörssiyhtiölle, joka lasketaan palveluvienniksi. Ja on varmaan tuossakin lukemassa osa palvelutuotantoa.

    Olen itse palvelualalla työskentelevä yrittäjä ja palveluni menevät suureksi osaksi vientiin. Olisi siis kummallista, jos olisin jättänyt tällaiset asiat huomioimatta.

    Tee seuraavaksi tilasto, paljonko eri maiden keskimääräisellä nettopalkalla pystyy ostamaan toisen ihmisen palvelutyötä. Suomi on siellä hännillä.

    Tähän on laajalti käytössä ns. Big Mac -indeksi (tai tarkemmin ottaen toinen tuolla nimellä kulkevista kahdesta indeksistä): Big Mac -hampurilaisen hinta suhteutettuna tuntipalkkaan. Tässä vuoden 2009 indeksi.

    Kuten siitä näkyy, Suomi on kyllä jäljessä monia maita. Mutta nimenomaan verotuksen käytölle selitystekijänä muodostuu ongelmaksi, että Suomea ovat edellä myös kaikki ne viisi Euroopan maata (Tanska, Ruotsi, Belgia, Ranska, Norja), joiden veroaste on sama tai korkeampi kuin Suomen. Toisaalta Suomi on joka ainoaa Itä-Euroopan matalaveromaata edellä, Venäjää lukuunottamatta.

    Korrelaatiosta ei kumpaankaan suuntaan voi tässäkään tapauksessa juuri puhua: Big Mac -ostovoima on monissa tapauksissa täsmälleen sama maissa, joiden veroasteet vaihtelevat useita kymmeniä prosenttiyksikköjä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Kalle kirjoitti 23.7.2012 kello 20:21

    Matti Kinnunen: Jaa. Mutta kumpaan suuntaan? Ainakaan ulkopäin en maamme pelloille nousevia vaaleansinisiä talopakettitaloja kovin laadukkaina pitäisi – vaikkapa verrattuna Arabianrannan uusiin taloihin…

    Tämän täytyy olla provo. Kaikki asuntoraentamisen kanssa tekemisissä olevat ja siitä kiinostuneet tietävät, että Arabian ranta on yksi aikamme pahimpia fiaskoja sekä teknisesti että kaavoituksellisesti. Olen joskus osannut nuo tanskalaisten tutkimusten tulokset ja käytyäni Arabianrannassa ensimmäsitä kertaa näin yhdessä kadunkulmassa heti puolenkymmentä kaavoitusvirhettä. Ei vain osata kaavoittaa: korot väärin, paikoitus väärin, sisäänkäyntien sijoitukset ja muoto väärin…

    Teknisesti osa taloista on päässyt jopa mediaan asti, kun kokonaisia taloja on jouduttu tekemään uudestaan. Ei kestänytkään takuuaikaa, joka on jokaisen suomalaisen grynderin tavoite. Minimihinnalla maksmi tuotto. Syynä on epäterve asuntorakentamisen pääomitus lähes koko sodan jälkeisen ajan. 😀 😀 😀 Heti sodan jälkeen tehtiin vielä joitakin erilaisten yhteisöjen rahoittamia hankkeita.

    Lähes poikkeuksetta uusi kerrostalokanta on äärimmäisen huonosti rakennettua. Nyt puhutaan 60-luvun taloista, joita ei kyetä väärien rakennusmenetelmien takia peruskorjaamaan. Yksi putkiremonttikierros ehkä, jonka jälkeen ainoa järkevä ratkaisu on puskutraktori. Silti ihmiset maksavat oikean asunnon hintaa tuollaisesta roskasta. Itse asun 70-luvun kerrostalossa, jossa on poikkeuksellisesti paikalla valettu runko. Pääosa 70-, 80-, ja jopa 90-lukujen taloista on yhtä huonosti rakennettuja kuin 60-luvulla. Silti niistä maksetaan hintoja, ihan kuin nen olisivat kurantteja.

    Tuo Arabianranta osoittaa, että 2000-luvulla suomalainen kerrostalorakentaminen on yhtä huonoa kuin ennenkin. Montako paikallavalettua tai muurattua laadukasta runkoa tiedät 2000-luvulta? Itse tiedän yhden!

    Rogue: Muilta osin oon samaa mieltä, mutta kerrostalolähiössä on mahdotonta pitää laadukasta pyörää…

    Kerrostalolähiöt ovat oma ongelmansa. Niitä rakennettiin DDR:ssä, Neuvostoliitossa – ainiin myös Suomessa ja Ruotsissa. Miksi joku haluaisi asua asunnossa, jossa on sekä lähiö- että keskusta-asumisen huonot puolet yhdistetty. Muuta pois. Ei kukaan järkevä asu kerrostalolähiössä. Se on kaavoituksellinen moka, joiden purkaminen tulee olemaan todella iso haaste lähivuosina. Ruotsalaiset vielä kiittävät miljoonaohjelmaansa, koska huonolaatuiset asunnot ovat erilaisten yhdistysten ja säätiöiden nimissä. Ne on helppo laittaa suoritustilaan ja ajaa talot yli puskutraktorilla. 😉

    Länsi-Euroopassa lähiöt tehdään pientaloina tai rivareina. Olemassa olevan ratainfran varteen tehdään kaavoitetaan asunnot 10 000 ihmiselle niin, että he voivat kävellä asemalle. Motari vedetään muutaman kilometrin päästä, jotta se ei haittaa uusia kaupunkeja. Haluaisin nähdä sen neropatin, joka kaavoitti lahden oikoradan ja motarin samaan käytävään. 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Risto Koivunen kirjoitti 23.7.2012 kello 21:33

    Baanan käyttäjämääristä: lauantain Helsingin Sanomat raportoi, että edellisenä päivänä (20.7.) oli mennyt 100 000 käyttäjän määrä rikki.

    Kalenterin mukaan avajaispäivästä (12.6.) tuohon on noin 40 vuorokautta. Mukaan lukien viikonloput ja juhannuksen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. tcrown kirjoitti 23.7.2012 kello 22:43

    Osmo Soininvaara:
    Jos työ olisi halpaa eli palkat matalia, olisiko näillä matalapalkkaisilla varaa käyttää palveluja?

    Jos keskituloisen pitää tehdä puoli päivää töitä ostaakseen puoli tuntia hiustenleikkuuta, niin palkan suuruudella ja työn ostamisen kalleudella ei ole juuri mitään tekemistä keskenään. Terveisiä vaan kaikille, joiden mielestä perintöjen, kiinteistöjen ja muun varallisuuden verottaminen on pahasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Tiedemies kirjoitti 24.7.2012 kello 3:49

    Tommi Uschanov: Kuten siitä näkyy, Suomi on kyllä jäljessä monia maita. Mutta nimenomaan verotuksen käytölle selitystekijänä muodostuu ongelmaksi, että Suomea ovat edellä myös kaikki ne viisi Euroopan maata (Tanska, Ruotsi, Belgia, Ranska, Norja), joiden veroaste on sama tai korkeampi kuin Suomen.

    Tässä on virhe. Ostovoima lasketaan tuossa indeksissä bruttopalkasta, joten Bic Macin hinnassa verot eivät pääse väliin vaikuttamaan.

    Parempi vertaus: Asun nyt Singaporessa, ja benchmarkin mukaan perheemme tulotaso on korkeampi kuin 43.9% paikallisista kotitalouksista. Olemme siis hyvin tarkkaan keskituloisia. Bruttotuloillamme saa noin 1500 Bic Mac-ateriaa. (En löytänyt heti pelkän hampurilaisen hintaa) Minä olen perheen ainoa palkansaaja.

    Suomessa perheemme kuuluu myös keskimmäiseen kymmenykseen, itseasiassa on hieman yli keskitulon, koska myös vaimoni on töissä. Koko perheen bruttotuloilla saa noin 1015 Bic Mac-ateriaa.

    Jo tässä vertailussa, 1500 > 1015, on selvää että tilasto on täysin väärä. Teen täällä toki kuukaudessa noin 10% enemmän työtunteja, mutta täällä vain minä olen töissä. Suomessa meitä on siis kaksi.

    Kun verot lasketaan päälle, niin homma muuttuu vielä karummaksi. Singaporessa maksan veroja nimittäin hulppeat 4 prosenttia tuloistani. Tarkalleenottaen noin 3.7, mutta arvioidaan nyt yläkanttiin, joten tuloillani saisikin vain 1440 Bic Mac ateriaa. Vaikka siis koko perheeni ansiot – Suomessa siis mediaania korkeammat – tulisivat verottomana, olisi ero Singaporeen silti noin 40 prosenttia.

    Ehkä tässä on otettu huomioon asumiskulut? Asumismenot ovat todellakin suuret täällä. Bruttoansioistani 40% menee asumiseen. Suomessa vastaava luku on vain 15%. Joten asumiskulujen jälkeen ero on pienempi: 864 vs 862. S’pore voittaa vieläkin. Ja huomatkaa, puhun edelleen bruttotuloista. Täällä koulun joutuu maksamaan itse. Siihen menee 0.9 prosenttia bruttotulosta, sanotaan että 1%, mikä pudottaa kyllä jo Singaporessa ostovoimaa alaspäin, noin 855. Mutta jos otan ne verot: Täällä 60 Bic Maci-ateriaa, eli 795, Suomessa… (wait for it!) .. 300 Bic Mac ateriaa, eli 562.

    Terveydenhuolto? Meillä on halpa, huonosti kattava vakuutus, joten siinä terveyskeskuskäynnin omavastuu on korkea. Maksettavaa jää 10 dollaria (vähän yli 6 euroa) per käynti. Ilman vakuutusta maksu olisi *gasp* noin 20 dollaria. Mutta hetkinen, Suomen “lähes ilmainen” terveyskeskusjärjestelmä, mitä onkaan terveyskeskusmaksu???

    Ja sitten kiiste: Täällä on naapurissa Indonesia, mikä pitää huolen siitä, että alimman 10-15 persentiilin palkat eivät nouse kovin korkeiksi. Lisäksi on Malesia, joka pitää samaan tapaan huolen, että persentiileillä 15-30 palkat eivät nouse kovin korkeiksi. Ostovoima sitä ylemmissä tuloluokissa onkin sitten aivan astronominen verrattuna Suomeen. Tätä Suomi ei voi kopioida. Tosin Suomella on Baltian maat.

    Suomella ei myöskään ole öljyrikasta naapuria, jolla olisi krooninen pääomapula. Singapore saa aika isot tulot siitä, että Indonesia tuo öljynsä tänne jalostettavaksi. Lisäksi sen keskeinen sijainti Aasiassa on esimerkiksi johtanut siihen, että täällä on maailman suurin ja vilkkain satama. (Riippuu toki siitä, miten lasketaan)

    Suomi ei voi kopioida näitä tekijöitä. Mutta kyllä tässä jotain on pakko olla opittavaa. Maan hallintofilosofiassa on varmaan paljon sellaista, mitä Suomessa ei voida hyväksyä tai joka ei suomalaisille oikein istu, mutta yksi näkökohta pitäisi kyllä sopia. Nimittäin se, että tosiasiat pitää kohdata tosiasioina, ei ideologisena mössönä ja mussutuksena, tilastojen tulkitsemisella parhain päin jne.

    Yhteiskunta on viimekädessä vain sitä, miten se ilmenee sen jäsenille eli asukkaille. (En sano “kansalaisille”; minähän olen Suomen kansalainen, en täkäläinen, mutta tällä hetkellä olen täkäläisen yhteiskunnan osana, työskentelen, maksan verot jne tänne) Olen täällä niinkuin Suomessakin mediaaniasukas, ja mediaaniasukkaalle homma toimii täällä kyllä todella monelta osin paremmin. Ei kaikilta osin, enkä niin väitä.

    Ja sitten vielä Euroänkyröille ja velkapeikoille sananen: Singaporen julkisen sektorin velka on yksi kehittyneen maailman kovimpia, reilu 100 prosenttia BKT:sta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Kalle kirjoitti 28.7.2012 kello 2:23

    Tommi Uschanov: Mistähän fantasiamaailmasta tämäkin…

    Et siis oikeasti näe tuossa mitään??? 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus